TALOUS- ARVIO 2017 TALOUS- SUUNNITELMA Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto

Transkriptio

1

2

3

4 TALOUS- ARVIO 2017 TALOUS- SUUNNITELMA Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto

5 Sisällysluettelo Yleistietoa talousarvion laadintatilanteesta... 1 Vuoden 2017 talousarvio pähkinänkuoressa... 2 Tuloslaskelma... 6 Rahoituslaskelma... 7 Investointiohjelma vuosille Talousarvion sitovuus... 9 Padasjoen kunnan strategia Käyttötalous toimialoittain Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Keskushallinto Henkilöstöhallinto Elinkeinotoimi Kunnanhallitus yhteensä Perusturvan toimiala Perusturvan eläkemenoperusteiset maksut ja työllisyys Perusterveydenhuolto Erikoissairaanhoito Perusturvan toimiala yhteensä Sivistyslautakunta Hallinto Koulutoimi Kirjasto Vapaa-aikatoimi Varhaiskasvatus Sivistystoimi yhteensä Tekninen lautakunta Hallinto ja kaavoitus Kiinteistötoimi Maa- ja metsätilat Liikenneväylät ja yleiset alueet Viemärilaitos ja vedenottamot Lämpöverkosto Pelastustoimi Rakennusvalvonta Ympäristötoimi Tekninen toimi yhteensä Talousarvioyhteenveto toimialoittain Rahastot Vastuuhenkilöt tulosalueittain Euromääräiset ratkaisuvaltarajat... 48

6 YLEISTIETOA TALOUSARVION LAADINTATILANTEESTA Suomen talouskasvu jää vaisuksi, ennustaa valtiovarainministeriö Valtiovarainministeriön julkaiseman taloudellisen katsauksen mukaan Suomen talous kasvaa kuluvana vuonna 1,1 prosenttia. Myös seuraavina vuosina talouskasvu jää yhden prosentin tuntumaan. Vaikka tuotannon hintakilpailukyky kohenee ja työttömyys laskee vähitellen, kokonaistuotannon kasvu on kovin hidasta ja julkinen talous pysyy selvästi alijäämäisenä. Vuonna 2018 BKT on yhä lähes 3 prosenttia ja teollisuustuotanto runsaan viidenneksen alemmalle tasolla kuin vuonna Talouden kasvua kannattelevat yksityinen kulutus ja investoinnit Vaikka maailmantalouden ja -kaupan näkymät ovat heikentyneet viime aikoina, useissa Suomen viennille tärkeissä maissa näkymät ovat varsin suotuisat. Suomen vienti kasvaa kuitenkin maailmankauppaa ja vientimarkkinoita hitaammin ja Suomi menettää edelleen osuuttaan kansainvälisessä kaupassa. Hiljalleen koheneva työllisyys, tulevaisuudenuskon vahvistuminen, alhainen inflaatio ja kilpailukykysopimukseen liittyvät veronalennukset tukevat kulutusta. Vuonna 2018 työttömyysasteen ennustetaan olevan 8,5 prosenttia. Investointien kasvu on laajapohjaista. Erityisesti rakentaminen on hyvässä vauhdissa. Paraneva kilpailukyky kohentaa kasvun edellytyksiä Kilpailukykysopimuksen myötä ansiot nousevat alle prosentin vuonna 2017 ja työnantajien sosiaaliturvamaksut alenevat noin 7 prosenttia. Ennusteen mukaan sopimus parantaa suomalaisten yritysten hintakilpailukykyä selvästi esimerkiksi Ruotsiin ja Saksaan verrattuna. Vaikka sopimuksen suotuisat vaikutukset näkyvät taloudessa täydessä mitassaan vasta pidemmällä aikavälillä, alkaa se lisätä työllisyyttä jo ennustejaksolla. Lähivuosina talous kasvaa nopeammin kuin talouden tuotantomahdollisuuksia kuvaava potentiaalinen tuotanto. Keskipitkällä aikavälillä potentiaalisen tuotannon kasvu jää alle yhden prosentin, koska talouden palveluvaltaistuminen hidastaa tuottavuuden kasvua ja työikäisen väestön supistuminen työn määrän kasvua taloudessa. Julkinen talous pysyy alijäämäisenä Vaikka Suomen julkisen talouden alijäämä pienenee, julkinen talous pysyy selvästi alijäämäisenä ennustejaksolla. Talouden vaisu kasvu ei tuota tarpeeksi tuloja rahoittamaan julkisia menoja. Menoja kasvattaa erityisesti väestön ikääntyminen. Hallitusten sopeutustoimet pienentävät alijäämää ennustejaksolla. Julkinen velka suhteessa BKT:hen on kasvanut jo pitkään. Julkisyhteisöjen velka ylitti EU:n perussopimuksen mukaisen 60 prosentin rajan viime vuonna. Ennusteen mukaan velkasuhteen kasvu pysähtyy vuosikymmenen lopulla. Velkasuhde uhkaa kuitenkin kääntyä uudelleen kasvuun seuraavalla vuosikymmenellä, koska julkisen talouden rahoitus ei ole kestävällä pohjalla pitkällä aikavälillä.

7 Suomen talous on herkkä häiriöille Koska Suomen talous kasvaa hitaasti, se on herkkä häiriöille. Kasvu ei riitä parantamaan työmarkkinoiden tilannetta riittävästi. Pitkäaikaistyöttömyyden nousu uhkaa jättää pitkäkestoisen ongelman Suomen talouteen. Julkiseen talouteen ei synny puskuria ottamaan vastaan mahdollisista häiriöistä aiheutuvia iskuja. Toisaalta kilpailukykysopimukseen sisältyvät toimet saattavat parantaa suomalaisten yritysten mahdollisuuksia hyödyntää kysyntää maailmantaloudessa ja Suomelle tärkeillä vientimarkkinoilla ennustettua enemmän. VUODEN 2017 TALOUSARVIO PÄHKINÄNKUORESSA Toimintatuotot Toimintatuottoja on arvioitu kertyväksi noin 3 milj. euroa, suunnilleen saman verran kuin vuonna Toimintatuotot koostuvat pääosin vuokrista ( euroa), kaukolämmön myynnistä ( euroa), puunmyynnistä ( euroa), jätevesimaksuista ( euroa) ja hoitopäivämaksuista ( euroa). Toimintamenot Toimintamenot, joita vuoden 2017 talousarviossa on noin 22,3 milj. euroa, vähenevät kuluvan vuoden alkuperäiseen talousarvioon nähden noin eurolla (1,2 %). Vuoden aikana talousarviota on korjattu myöntämällä perusturvan menoihin euron lisämääräraha. Menot vähenevät siis korjattuun talousarvioon nähden noin eurolla. Kulujen väheneminen aiheutuu mm. seuraavista tekijöistä: - Lahden Työn Paikka lopettaa toimintansa Padasjoella. Vuonna 2016 palveluja on ostettu eurolla. - Kilpailukykysopimuksen mukaisesti kuntasektorin työntekijöiden lomarahoista leikataan kolmannes. Tämä tuottaa säästöä kuluihin noin euroa. - Lasten kotihoidon tuen menoarviota on pienennetty eurolla. - Perhepäivähoitajien määrä on viime aikoina vähentynyt merkittävästi, ensi vuonna heitä on enää kolme. Sen myötä vakinaisten hoitajien palkkakuluja on vähennetty noin eurolla ja hoitoon tuleva, vähenevä lapsimäärä on ollut mahdollista sijoittaa Majavan päiväkotiin ja Pikkumajavaan. - Terveydenhuollon ja sosiaalitoimen kulut on arvioitu noin euroa alhaisemmiksi kuin vuoden 2016 alkuperäisessä talousarviossa.

8 Talousarvion bruttomenot toimialoittain Bruttomenot talousarviossa jakautuvat toimialoittain seuraavasti: Kunnanhallitus ,8 % Perusturva ,0 % Sivistystoimi ,4 % Tekninen toimi ,8 % ,0 % Kunnanhallituksen toimialan kuluihin kuuluvat varsinaisen hallinnon lisäksi mm. elinkeinotoimi, matkailu, maaseutuhallinto, toiminta-avustukset yhteisöille ja erilaiset maksuosuudet esim. verohallinnolle, Päijät-Hämeen liitolle, Kuntaliitolle ja Päijänne-Leader ry:lle. Toimintakate Toimintakate on noin -19,3 milj. euroa. Verotuloennusteet vuodelle 2017 Seuraavassa taulukossa esitettävät Padasjoen kunnan verotuloarviot perustuvat kunnanvaltuuston vahvistamiin tulo- ja kiinteistöveroprosentteihin: - tulovero 21,00 % - yleinen kiinteistövero 0,93 % - vakituiset asunnot 0,60 % - muut asuinrakennukset 1,20 % - tuloverolain 22 :ssä tarkoitetun yleishyödyllisen yhteisön omistaman rakennuksen ja sen maapohjan kiinteistöveroprosentti, jos rakennus on pääasiallisesti yleisessä tai yleishyödyllisessä käytössä 0,00 % Verotulojen kehitys vuosina sekä arviot vuosille 2016 ja 2017 TP 2013 TP 2014 TP 2015 TA 2016 TA 2017 arvio Kunnallisvero Yhteisövero Kiinteistövero YHTEENSÄ

9 Kunnallisveroa on vuoden 2016 syyskuun loppuun mennessä kertynyt 6,9 milj. euroa. Lopullinen kertymä tulee mahdollisesti niukasti ylittämään kertymäarvion. Vuonna 2017 kunnallisveroa on arvioitu kertyvän 8,5 milj. euroa. Yhteisöveroa kunnalle on mennessä tilitetty jo runsaat euroa ja talousarvion mukainen kertymä tullaan todennäköisesti saavuttamaan. Vuodelle 2017 ennustetta on korotettu 1,2 milj. euroon. Kiinteistöveroa on Padasjoella maksuunpantu tänä vuonna euroa. Arvio talousarviovuodelle on euroa. Lakisääteinen yleisen kiinteistöveron korotus 0,80 prosenttiyksiköstä 0,93 prosenttiyksikköön tuottaa noin euroa. Valtionosuusennusteet vuodelle 2017 Valtionosuusjärjestelmän tavoitteena on kuntien vastuulla olevien julkisten palvelujen saatavuuden varmistaminen tasaisesti koko maassa siten, että kansalaiset voivat saada tietyn tasoiset peruspalvelut asuinpaikastaan riippumatta. Tämä toteutetaan tasaamalla palvelujen järjestämisen kustannuseroja sekä kuntien välisiä tulopohjaeroja. Rakenteellisesti Suomen valtionosuusjärjestelmä koostuu kahdesta osasta: 1. kustannus- ja tarve-erojen tasauksesta ja 2. tulopohjan tasauksesta. Kustannuserojen tasauksen laskentaperusteena ovat asukasmäärän ja ikärakenteen lisäksi erilaiset olosuhdetekijät. Toisena valtionosuusjärjestelmän kiinteänä osana kuntien tulopohjaa tasataan kunnan verotulojen perusteella. Suomen järjestelmässä merkittävämpi rooli on kustannuserojen tasauksella, jonka kautta valtion raha ohjataan järjestelmään. Verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus puolestaan on kuntien välinen. Järjestelmää täydentää tilapäisissä taloudellisissa vaikeuksissa oleville kunnille myönnettävä harkinnanvarainen valtionosuuden korotus. Kunnan valtionosuusrahoitus muodostuu myös hallinnollisesti kahdesta osasta: 1. valtiovarainministeriön hallinnoimasta kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta (1704/2009) ja 2. opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisesta opetusja kulttuuritoimen valtionosuudesta, jota hallinnoi opetus- ja kulttuuriministeriö. Valtionosuusrahoitus maksetaan kunnille ja muille rahoituksen saajille yhtenä eränä jokaisen kuukauden 11. päivään mennessä. Valtionosuusrahoitus on yleiskatteellinen tuloerä, jota ei ole korvamerkitty tiettyjen palvelujen järjestämiseen, vaan rahoituksen saaja päättää itse valtionosuusrahoituksensa tarkoituksenmukaisimmasta käytöstä. Valtiovarainministeriö päättää kuntien vuoden 2017 peruspalvelujen valtionosuudesta kuluvan vuoden loppuun mennessä. Päätös sisältää myös laskennallisiin verotuloihin perustuvan

10 valtionosuuksien tasauksen. Ennakkoarvio tasauksen määrästä vuonna 2017 on noin 2,2 milj. euroa kun se kuluvana vuonna on 2,4 milj. euroa. Lisäksi valtionosuuksia leikataan valtionhallinnon päättämin perustein. Valtionosuudet vähenevät vuodesta 2016 yhteensä noin eurolla. Seuraavassa taulukossa esitettävä arvio talousarviovuoden 2017 valtionosuuksista perustuu Kuntaliiton ennakkotietoihin. Valtionosuuksien kehitys vuosina sekä arviot vuosille 2016 ja 2017 TP 2013 TP 2014 TP 2015 TA 2016 arvio TA 2017 arvio YHTEENSÄ Vuosikate, tilikauden tulos ja ylijäämä Talousarviovuoden 2017 vuosikatearvio on noin 1,4 milj. euroa, joka kattaa suunnitelmanmukaiset poistot. Talousarvion mukainen tilikauden tulos on euroa. Poistoero huomioiden tilikaudesta muodostuu euroa ylijäämäinen. Käyttöomaisuusinvestoinnit Käyttöomaisuusinvestointien bruttosumma on noin euroa (alv 0 %). Investointiohjelma sisältää seuraavat, ns. suuret hankkeet (määrärahat alv %): Visapuiston peruskorjaustyön jatkaminen (päärakennus) euroa Laajakaistaverkon rakentaminen euroa (joka katetaan investointi- ja kehittämisrahaston varoista) Monitoimitalon iv-koneiden uusiminen euroa Investointiohjelmassa on lueteltu kaikki talousarviovuoden ja toimintasuunnitelmavuosien investoinnit alustavine kustannusarvioineen. Lainakannan kehitys Kunnalla tulee olemaan pitkäaikaisia lainoja vuoden 2016 päättyessä noin 8,6 milj. euroa. Rahoituslaskelmassa on huomioitu lisälainanottoa sama summa, jolla kunta lyhentää aiemmin otettuja velkojaan (noin 1,7 milj. euroa). Pitkäaikaisten lainojen määrä ei siten talousarviovuoden 2017 aikana muutu.

11 TULOSLASKELMA TP 2014 TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 TOIMINTATULOT Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE VEROTULOT Kunnallisvero Yhteisövero Kiinteistövero VALTIONOSUUDET Yleinen Sosiaalitoimi Sivistystoimi Muut KÄYTTÖKATE RAHOITUSTULOT JA -MENOT Korkotulot Muut rahoitustulot Korkomenot Muut rahoitusmenot VUOSIKATE Poistot käyttöom. ja muista pitkäv.menoista TILIKAUDEN TULOS Satunnaiset tuotot ja kulut Rahastojen lis./väh. Satunnaiset tuotot/kulut Poistoeron muutos TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ Vuonna 2019 siirtyvät sosiaali- ja terveydenhuollon sekä palo- ja pelastustoimen menot maakuntahallinnon vastattaviksi. Tuloista puolestaan vähenevät merkittävät osuudet kunnan tuloverosta, yhteisöverosta sekä valtionosuuksista. Koska tulonmenetyksistä ei vielä ole päätöksiä olemassa, ei taloussuunnitelmassa ole mahdollista luotettavalla tavalla vuoden 2019 todellista tilannetta arvioida.

12 RAHOITUSLASKELMA TP 2014 TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 Tulorahoitus Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit Rahoitusosuudet investointeihin Käyttöomaisuuden myyntitulot Käyttöomaisuuden myyntivoitot Varsinainen toiminta ja investoinnit, netto Rahoitustoiminta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäys Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen muutokset Pitkäaikaisten saamisten muutos Lyhytaikaisten saamisten muutos Korott. pitkä- ja lyhytaik. velkojen m Rahoitustoiminnan nettokassavirta Kassavarojen muutos Kassavarat Kassavarat Lainakanta arvio Vuonna 2019 siirtyvät sosiaali- ja terveydenhuollon sekä palo- ja pelastustoimen menot maakuntahallinnon vastattaviksi. Tuloista puolestaan vähenevät merkittävät osuudet kunnan tuloverosta, yhteisöverosta sekä valtionosuuksista. Koska tulonmenetyksistä ei vielä ole päätöksiä olemassa, ei taloussuunnitelmassa ole mahdollista luotettavalla tavalla vuoden 2019 todellista tilannetta arvioida.

13 INVESTOINTIOHJELMA VUOSILLE menot tulot 1000 :na Huom / pääas. käyttö Suuret hankkeet Visapuiston päärakennus päärakennuksen korjaus Monitoimitalo iv-koneet uusittava, haettu jo energia-avustusta 20 % Kirjastoautotalli, öljyntorjuntavaras Laajakaistaverkoston rakentamine 500 katetaan investointi- ja kehittämisrahastosta Pappilanmäen hiekkatekonurmi Suuret hankkeet yht Pienet talonrak.hankkeet Pappilanmäen koulu pohjaviemärien pinnoittaminen, piha-alue Kullasvuoren koulu / hanke *) piha-alue, valaistus = hanke jatkuu vuoden 2017 puolella, osa kuluista tulee jo tälle vuodelle! Pappilanmäen kuulutusjärjestelmä 15 Päiväkoti ilmanvaihdon muuttaminen kaukolämpöä hyödyntäväksi ja katon korjaus v Terveysasema 0 keittiön laitteiden uusiminen, moottoripadat ja kylmäkaappi Uimahalli hiekkasuodattimet Opistotalon kunnostus 0 Tehdään käyttöpuolen rahoista! Pienkodin saneeraus patteriverkoston uusiminen, siirretty vuodelle 2018 Erittelemättömät kohteet Pienet hankkeet yht Muut investoinnit Katuvalot (ehdotus oli 100) Kadut ja jalkakäytävät Laiduntie ja Tammitie Satama laiturien korjaus/ uusi aallonmurtaja, leikkipaikka Viemärilaitos Kaukolämpöverkoston laajentamin Visapuisto päätalo Vapaa-aikatoimen hankinnat 13 5 Kirkkolammen uimarannan kohentaminen, Kullasvuoren kuntoradan uudisosaan purut Puistot ja leikkikentät Teknisen työn tilojen purunpoisto 20 Kullasvuori ja Pappilanmäki Kirkon parkkipaikka 15 Kirkon parkkipaikkan saneeraus edellyttäen, että srk osallistuu 50 %:lla Erittelemättömät yleiset alueet Muut investoinnit yht Irtaimisto Uudet oppikirjat/uusi opetussuunni 0 uuden opetussuunnitelman mukaiset oppikirjat Teknisen työ/koneet ja laitteet 12 Pappilanmäki ja Kullasvuori Pappilanmäki/tarvikehankinnat 15 ruokailulinjasto, kalusteet Alakoulun koneet ja kalusteet (ehd 10 Kullasvuoren keittiön uuni, liikkuva koulu hankintoja, opettajanhuoneen kalusteet Koulujen TVT-laitteet (ehdotus oli 3 20 ipadit, kannettavat, videotykit, infotv ATK-hankinnat Rakennusvalvonnan nettisovellus 15 rakennusvalvonnan nettisovellus Muut hankinnat Päiväkoti 10 sängyt, liinavaatekaapit, aita Irtaimisto yhteensä Investoinnit yht Investointien osalta valtuusto hyväksyy yli euron hankkeet, jotka on lueteltu kohdassa "suuret hankkeet". "Pienten talonrakennushankkeiden" sekä "muiden investointien" osalta valtuusto vahvistaa kokonaismäärärahan. *) Kullasvuoren lähiliikunta-alue hanke. Kustannusarvio euroa, josta vuoden loppuun mennessä käytetään n euroa. Hankeavustusta tulossa euroa.

14 Talousarvion sitovuus Käyttötalouden osalta kunnanhallitusta ja lautakuntia sitovat kunnanvaltuuston hyväksymät tulosalueiden nettomäärärahat. Kunnanhallitus ja lautakunnat puolestaan hyväksyvät kustannuspaikkojen nettomäärärahat, jotka sitovat tulosyksiköiden vastuuhenkilöitä. Investointien osalta valtuusto hyväksyy yli euron suuruiset hankkeet, jotka on lueteltu investointiohjelman kohdassa suuret hankkeet. Pienten talonrakennushankkeiden sekä muiden investointien osalta valtuusto vahvistaa kokonaismäärärahan. Nämä kokonaismäärärahat sitovat teknistä lautakuntaa, joka jakaa rahat päättämiinsä kohteisiin. Irtaimiston osalta hankintapäätökset tehdään asianomaisten viranhaltijoiden toimesta, vahvistettujen määrärahojen ja ratkaisuvaltarajojen puitteissa noudattaen hankintalakia ja hankintasääntöjä. Kohtaan muut hankinnat osoitetun määrärahan käytöstä päättää kunnanjohtaja.

15 PADASJOEN KUNNAN STRATEGIA 1. PAINOPISTEET 2. VISIO Tulevaisuuteen suunnataan korostaen painopisteitä, jotta saadaan resurssit perustehtävien hoitamiseen ja kehittämistyöhön. Ympäristön muutoksia seurataan jatkuvasti, jotta niihin pystytään reagoimaan. MAISEMA: Kaunis, runsasvesistöinen maisema tarjoaa asumiseen ja vapaaajan viettämiseen erinomaiset puitteet. METSÄ: Lähellä oleva, uusiutuva raaka-aineen ja energian lähde tuo työtä ja toimeentuloa. MIELIHYVÄ: Tyytyväiset asukkaat kokevat asuin- ja toimintaympäristönsä omakseen. PADASJOKI ON AKTIIVINEN TOIMIJA TULEVAISUUDEN KUNTAYHTEISTYÖSSÄ JA -RAKENTEISSA, NIIN ETTÄ PADASJOEN ELINVOIMAISUUS ALUEENA SÄILYY. 1. Padasjoki on vireä ja monipuolinen, hyvät palvelut sekä viihtyisän ja turvallisen elinympäristön tarjoava, laajaa yhteistyötä tekevä yhteisö 2. Padasjoella on hyvä maine vakituisen ja kesäasumisen alueena, jossa on monipuolinen tontti- ja asuntovaranto, hyvät liikenneyhteydet lähikuntiin ja kaupunkeihin sekä kehittyvät tietoliikenneyhteydet, jotka mahdollistavat etätyön tekemisen. 3. Padasjoki, hiilineutraalina kuntana, elää hyvin toimivista peruspalveluista, maa ja metsätaloudesta, teollisuudesta, verkostoituneesta matkailusta ja ympäristöteknologiaa hyödyntävistä yrityksistä. 4. Padasjoella lukio-opetuksen saatavuus on turvattu. Alueella toimii kehittyvä yhtenäiskoulu. 5. Padasjoen matkailun vetonaulana toimii kansainvälisestikin tunnettu puhdasvetinen Päijänne ja sen kansallispuistoon tukeutuva virkistysalue, sekä korkeatasoinen että runsas mökki- ja majoitus tarjonta, jotka monenlaisine oheistoimintoineen antavat ansiomahdollisuuksia useille padasjokelaisille. 6. Padasjoki on kaikki ikäryhmät ja liikuntamuodot huomioiva terveysliikunnan edelläkävijä. 7. Padasjoella on aktiivisesti kehittyvää kulttuuritarjontaa

16 3. STRATEGISET LINJAUKSET, TAVOITTEET JA MITTARIT TARKOITUKSENMUKAINEN KUNTARAKENNE Tavoitteet: 1. Aktiivinen seudullinen ja maakunnallinen yhteistyö 2. Kirkonkylä lähipalveluiden keskus 3. Kylät omatoimisen elämisen vaihtoehtona Mittarit: 1. Laaja-alaiset yhteistyömuodot: määrä ja kustannustehokkuus 2. Lähipalveluiden määrän muutos, saatavuus (esim. joukkoliikenne) 3. Vakituisen asumisen rakennusluvat kylillä, loma-asuntojen käyttötarkoituksen muutokset

17 TASAPAINOINEN TALOUS Tavoitteet: 1. Kilpailukykyisillä veroprosenteilla tuottavaa toimintaa 2. Talouden tasapainosta huolehtiminen myös lyhyellä aikavälillä 3. Uusinvestointien kattaminen osittain kiinteistöomaisuuden myynnillä 4. Sijoitusvarallisuuden pitkäjänteinen ja tuottava hoitaminen Mittarit: 1. Vertailu Päijät-Hämeen ja koko maan saman kokoluokan maaseutumaisiin kuntiin 2. Kehitysvertailu, kertynyt ali- / ylijäämä 3. Palvelutuotannossa tarpeettomien kiinteistöjen jatkuva tarkastelu 4. Sijoitustuotot/ korkokulut, metsän nettotuotto, usean vuoden jaksot VIIHTYISÄ JA VIRIKKEELLINEN ASUINYMPÄRISTÖ Tavoitteet: 1. Monipuolinen ja riittävä asunto- ja tonttitarjonta, sisältäen arvotontit 2. Asumisviihtyisyyden takaava kaavoitus ja infrastruktuuri 3. Rakentajan ja rakennuttajan yhteistyötä parantavat toimet Mittarit: 1. Myynnissä olevat asunnot ja tontit, määrä ja laatu 2. Yleisten alueiden kunto, kulkuväylien kunto, tietoliikenneyhteyksien toimivuus ja saatavuus 3. Lupaprosessin määrät, käsittelynopeus TYÖPAIKKOJEN LUOMINEN PAIKALLISIN EDELLYTYKSIN Tavoitteet: 1. Yrityksiä ja yrittäjyyttä tukevaa politiikkaa 2. Lähialueiden raaka-aineiden ja työvoiman hyödyntäminen 3. Monipuolista matkailuun ja vapaa-ajan asumiseen liittyvää palvelutarjontaa Mittarit: 1. Padasjoen Kehitys Oy:n rahoitus, yrittäjiä tukevat organisaatiot, yhteistyösopimukset kunnan ja yritysten välillä 2. Työpaikkojen ja yritysten määrä, raaka-aineiden käyttöarviot 3. Majoituskapasiteetti, aktiviteettien määrä, vapaa-ajan toimintoihin liittyvät reitistöt, laatu OMATOIMISUUTEEN KANNUSTAVA, ASUKASLÄHTÖINEN PALVELUTAPA JA POSITIIVINEN PALVELUASENNE Tavoitteet: 1. Laadukkaiden peruspalveluiden saatavuus taataan vaihtoehtoisilla tavoilla 2. Asiakaslähtöinen neuvova, joustava ja ystävällinen palveluasenne 3. Kaikenikäisiä kuntalaisia ja vapaa-ajanasukkaita koskeva monipuolisen terveysliikunnan merkityksen korostaminen ja sen edellytysten parantaminen

18 Mittarit: 1. Sosiaali- ja terveyspalvelut, päivähoitopalvelut, opetuspalvelut, lukiokoulutuksen saatavuuden turvaaminen, vapaa-aikapalvelut, yksityiset kauppa- ym. palvelut: määrä ja laatu 2. Asiakastyytyväisyys- ym. seurantatutkimukset 3. Liikuntapaikkojen kävijämäärät, terveysmenot / kuntalainen LUONTOA HYÖDYNTÄVÄ, MONIPUOLINEN MATKAILUTARJONTA Tavoitteet: 1. Korkeatasoinen sekä runsas mökki- ja majoitustarjonta 2. Päijänteen ja sen kansallispuiston sekä Kullasvuori Mainiemen alueen mahdollisuuksien kehittäminen ja toteuttaminen 3. Monipuolisen luontomatkailun aktiivinen käyttö 4. Ympärivuotiset tapahtumat osana näkyvyyttä ja matkailutarjontaa Mittarit: 1. Koko kunnan alueen kattava 2. Matkailukohteiden määrä, kävijämäärä, Kullasvuori - Mainiemen alueen rakentuminen 3. Lukumäärä, käyttömäärät ja palaute 4. Lukumäärä, kävijämäärä ja palaute MARKKINOINTI Tavoitteet 1. Positiivista näkyvyyttä kunnasta, informatiivisin kotisivuin 2. Kullasvuori Mainiemen alueen mahdollisuudet esillä valtakunnallisesti sekä kansainvälisesti 3. Kesäasukkaiden voimavarojen hyödyntäminen Mittarit 1. Säännöllisesti päivitetyt 2. Majoituskapasiteetin kasvu 3. Tyytyväisyys 5. ELINKEINOTOIMINNAN KEHITTÄMISVISIO PADASJOKI ON YRITYSYSTÄVÄLLINEN JA KILPAILUKYKYINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ LUONNONVAROJA KESTÄVÄSTI HYÖDYNTÄVILLE SEKÄ ASUKKAITA PALVELEVILLE YRITYKSILLE. 1. Luonnonvarat: maisema ja metsät - metsät, puunjalostus ja bioenergia - Päijänne ja muut järvialueet - mökkivuokraus ja maatilamatkailu 2. Palvelut (kuntaimagon ja keskustan vetovoimainen kehittäminen) - kaupat, huoltamot, rakentaminen, mökkihuolto - kunnan rakennusluvat ja neuvonta - ikääntyvien kuntoutus-, tuki ja hoivapalvelut

19 3. Infra - tiet ja niiden kunnossapito - tietoliikenneyhteydet 4. Yritystoiminta (yritysystävällisyyden lisääminen) - kehittämispalvelut - hallitilat alkaville ja siirtyville yrityksille - kaavoitus, tontit ja kunnallistekniikka - henkilöstön saatavuus ja täydennyskoulutus

20 Kunnanvaltuusto Toiminta-ajatus Padasjoen kunnan tarkoituksena on tarjota kestävän kehityksen periaatteita noudattaen kuntalaisille turvallinen ja viihtyisä asuinympäristö tuottamalla fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin vaatimat peruspalvelut sekä turvaamalla kunnan säilyminen elinvoimaisena ja taloudeltaan tasapainoisena. Kunnanhallitus Toiminta-ajatus Kunnanhallituksen tehtävänä on ohjata kunnan toimintaa ja taloudenpitoa kunnan toimintaajatuksesta johdettujen päämäärien ja tavoitteiden saavuttamiseksi sekä valvoa yleisesti kunnan etua. Päämäärä Kunnan elinvoimaisuuden turvaaminen ohjaamalla toimintaa ja huolehtimalla asioiden valmistelusta kunnanvaltuuston hyväksymässä kuntastrategiassa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Toiminnan painopistealueet Kuntastrategian toteuttaminen. Matkailun yleissuunnitelman toteuttaminen Aktiivinen elinkeinopolitiikka Toimintaympäristön muutos Kansantalouden kehitys on epävarmaa maailmantaloudesta johtuen, julkinen talous pysyy kireänä. Tietoyhteiskunta asettaa uusia haasteita, mutta antaa myös uusia mahdollisuuksia. Vuonna 2019 tullaan mitä todennäköisimmin toteuttamaan sekä maakuntahallinnon uudistus että Sote-uudistus, jotka vaikuttavat suuresti sekä kuntien tehtäviin että talouteen.

21 Keskushallinto TP 2015 TA 2016 LTK 2017 Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Eläkekulut Muut henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset Tulosalueen vastuuhenkilö hallintojohtaja Kristiina Laakso TP 2015 TA 2016 TA 2017 Henkilöstö Kunnanvaltuuston kokoukset Kunnanhallituksen kokoukset PALVELUN KUVAUS Kunnanvaltuusto, kunnanhallitus, tarkastuslautakunta, keskusvaalilautakunta, kunnan yleishallinto, toimisto- talous- ja atk-palvelut. Hallinnon, tarkastustoimen ja vaaleista aiheutuvien kulujen lisäksi menoihin sisältyvät mm. seuraavat maksuosuudet: Verohallinnolle maksettava osuus verotuskustannuksista euroa, Päijät-Hämeen liitto euroa, Suomen kuntaliitto euroa, Kuntatyönantajat euroa sekä Lahden kaupunkiseudun hankintarengas euroa. Lisäksi menoihin sisältyvät yhteisöavustukset, joita varten on euron varaus. Hallinnon kehittämisen osalta on varauduttu kannettavien tietokoneiden tai tablettien hankkimiseen vuoden 2017 keväällä / kesällä valittaville luottamushenkilöille, mikä mahdollistaisi luopumisen paperisten esityslistojen lähettämisestä. TULOSALUEEN TAVOITTEET JA TOTEUTUS Kuntastrategian toteuttaminen Kunnanhallituksen ja valtuuston käsiteltäväksi saatetaan kuntastrategian toteuttamisen kannalta tärkeät asiat pikaisesti, huolellisesti valmisteltuina. Päätöksistä tiedotetaan ja ne toimeenpannaan viivytyksettä. Kunnan talouden tasapainon säilyttäminen

22 Tuotetaan muuttuvissa tilanteissa mahdollisimman hyvät talousennusteet päätöksenteon pohjaksi. Raportoidaan kunnan talouden kehityksestä säännöllisesti. Periaatteina järkevä kassahallinta, tehokas perintä, sijoitusstrategian noudattaminen, säästäväisyys. Henkilöstöhallinto TP 2015 TA 2016 LTK 2017 Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Eläkekulut Muut henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakate Tulosalueen vastuuhenkilö hallintojohtaja Kristiina Laakso TP 2015 TA 2016 TA 2017 Yhteistoimintatyöryhmän kokoukset, lkm Työsuojelutoimikunnan kokoukset, lkm Sisäilmatyöryhmän kokoukset tarvittaessa tarvittaessa tarvittaessa PALVELUN KUVAUS Kesätyöntekijät ja nuorten kesätyö kampanja, ay-järjestöjen luottamusmieskorvaukset, yhteistoimintatyöryhmä, työterveyshuolto, työntekijäjärjestöjen pääluottamusmiesten koulutuksesta aiheutuvat ansionmenetyskorvaukset, työsuojelupäällikön ja työsuojeluvaltuuttettujen palkkiot, työsuojeluun liittyvä koulutus, työsuojelutoimikunnan ja sisäilmatyöryhmän palkkiot. TULOSALUEEN TAVOITTEET JA TOTEUTUS Henkilökunnan työkyvyn ylläpitäminen Henkilöstöpoliittisen ohjelman, työterveyshuollon toimintaohjelman sekä työsuojelun toimintaohjelman noudattaminen. Kuntokampanjat, uimahallin ja kuntosalin maksuton käyttömahdollisuus kunnan työntekijöille.

23 Elinkeinotoimi TP 2015 TA 2016 LTK 2017 Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Eläkekulut Muut henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakate Tulosalueen vastuuhenkilö kunnanjohtaja Heikki Jaakkola MAASEUTUTOIMI TP 2015 TA 2016 TA 2017 Henkilöstö ostopalvelu ostopalvelu ostopalvelu Toimivat tilat Tukihakemukset Maataloustuet PALVELUN KUVAUS Elinkeinotoimi, maaseututoimi, matkailu ja joukkoliikenne. Elinkeinotoimi huolehtii yritysten neuvonnasta ja elinkeinohankkeiden eteenpäinviemisestä. Kuntastrategian painopistealueiden painottaminen. Elinkeinopoliittinen työryhmä koordinoi toimintaa. Elinkeinojen ja matkailun edistämiseen on varattu seuraavat määrärahat: Kunnan maksuosuus Lahden Seutu/Lahti Region Oy:lle (matkailu- ja aluemarkkinointi), yritysten perustamisneuvonta, Matka-messut, Sahtimarkkinat, Päijänne-purjehdus, matkailun yhteishankkeet, elinkeinotoiminnan määrärahat sekä mahdolliset sponsoroinnit. Maaseututoimi huolehtii maataloustukihakemusten käsittelystä ja maksamisesta, maatilatalouden ohjaamisesta ja suunnitelmallisesta kehittämisestä valtion viranomaisten edellyttämien toimenpiteiden mukaisesti, antaa lausuntoja muille viranomaisille ja laitoksille, huolehtii erilaisista katselmus- ja arviointitoimituksista sekä vastaa maaseutuelinkeinojen kehittämisestä. Hoidetaan ostopalveluna Asikkalan kunnasta. Maaseututoimeen on varattu seuraavat hankemäärärahat: Leader+ -ohjelma euroa, ja kylien talkoilla tekemät rakenteet euroa. Joukkoliikenteen kehittäminen yhteistyössä liikennöitsijöiden kanssa. Kalatalouselinkeinon kanssa jatketaan hankeyhteistyötä.

24 TULOSALUEEN TAVOITTEET JA TOTEUTUS Kullasvuoren ja Päijänteen kehittäminen matkailullisesti maakunnallisesti korkeatasoisena kohteena, matkailun yleissuunnitelmaa apuna käyttäen. Alueen kehittäminen, markkinointi sekä oheistoimintojen ja palveluiden järjestäminen yhteistyössä yrittäjien kanssa. Yritystoiminnan edellytysten luominen ja turvaaminen. Lahden seudun kehitys Ladec Oy:n ja muiden yhteistyötahojen asiantuntijapalvelut. Tonttien ja toimitilojen järjestämisessä yhteistyötä yrittäjien kanssa, rohkaiseminen yritystoiminnan käynnistämiseen. Padasjoen Kehitys Oy:n toimintaa riskirahoittajana jatketaan. Elinkeinotoimen uusien ideoiden käytännön toteuttajan palkkaukseen on talousarviossa euron määrärahavaraus. Hän tulee toimimaan yhteistyössä Padasjoen Kehitys Oy:n hallituksen kanssa. Kylien elinvoimaisuuden edistäminen. Yrittäjien ja kylätoimikuntien aktivoiminen hanketoimintaan. Kiinnitetään erityistä huomiota kulkuväylien hoitamiseen tielaitoksen ja tietoliikenneyhteyksien toimivuuteen teleoperaattoreiden kanssa yhteistyössä. Laajakaistahanketta jatketaan investointi- ja kehittämisrahaston varoin.

25 Kunnanhallitus TP 2015 TA 2016 LTK 2017 Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Eläkekulut Muut henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset

26 Perusturvan toimiala Toiminta-ajatus Perusturvan toimialalla vastataan kuntalaisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarpeisiin mahdollisimman taloudellisesti, tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti. Palvelujen järjestämisestä vastaa Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä. Päämäärä Kuntalaisten fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin ylläpitäminen ja edistäminen. Asiakkaiden omatoimisuuden ja itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluiden tarjonnassa. Palveluiden laadun, vaikuttavuuden ja kattavuuden arviointi osana jokapäiväistä työtä. Perusturvapalvelujen järjestäminen Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä vastaa Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä. Perusturvan eläkemenoperusteiset maksut ja työllisyys TP 2015 TA 2016 LTK 2017 Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Eläkekulut Muut henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakate Tulosalueen vastuuhenkilö hallintojohtaja Kristiina Laakso

27 PALVELUN KUVAUS Eläkemenoperusteiset maksut, jotka ovat aiheutuneet sosiaali- ja terveydenhuollon palvelussuhteista ennen Peruspalvelukeskus Oiva liikelaitoksen perustamista euroa, kunnan osuus työmarkkinatuista euroa ja työllistettävien palkat sivukuluineen euroa. Perusterveydenhuolto TP 2015 TA 2016 LTK 2017 Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Eläkekulut Muut henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakate Tulosalueen vastuuhenkilö kunnanjohtaja Heikki Jaakkola Palvelun kuvaus Ostopalvelut Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymältä. Erikoissairaanhoito TP 2015 TA 2016 LTK 2017 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Eläkekulut Muut henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakate Tulosalueen vastuuhenkilö kunnanjohtaja Heikki Jaakkola PALVELUN KUVAUS Ostopalvelut Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymältä: erikoissairaanhoito euroa, ensihoito euroa ja Akuutti euroa.

28 Perusturva TP 2015 TA 2016 LTK 2017 Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Eläkekulut Muut henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakate

29 Sivistyslautakunta Toiminta-ajatus Padasjoen kunta tuottaa laadukkaita sivistystoimen peruspalveluita. Tavoitteena on kasvattaa lapsia ja nuoria vastuuntuntoiseen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä tukea kaikkia kuntalaisia aktiivisiksi ja itseohjautuviksi hyvinvoiviksi kuntalaisiksi. Sivistystoimen palvelut ovat laadukkaita ja asiakaslähtöisiä ja niiden tarkoitus on edistää kuntalaisten henkistä kasvua ja hyvinvointia. Päämäärä Padasjoen kunnan sivistystoimeen kuuluvat lukio, perusopetus, varhaiskasvatus, aikuiskoulutus, kirjasto ja vapaa-aikatoimi (kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntapalvelut). Sivistystoimi tuottaa koulutus- ja niihin liittyviä oheispalveluita päivittäin noin 280 perusopetuksen ja lukion oppilaalle. Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen palveluita saa vuosittain noin 100 lasta. Kirjaston ja vapaa-aikatoimen palveluiden käyttäjinä ovat kaikki kunnan asukkaat. Päämäärämme on palvella kaikkia kuntalaisia hyvillä ja oikea-aikaisilla palveluilla. Tavoitteenamme panostaa hyviin perustason palveluihin. Toiminnan painopistealueet Johtamisen ja työhyvinvoinnin kehittäminen. - Uusien opetussuunnitelmien vieminen käytäntöön Toimintaympäristön muutos vuosina Toimintaympäristökeskusteluissa ovat olleet koulujen sisäilmaan liittyvät asiat. Kullas-vuoren koulussa on tehty mittavia tutkimus- ja korjaustoimenpiteitä. Tällä hetkellä koululla ei ole todennuttua korjaustarvetta. Pappilanmäen koulun vaiheittainen nykyaikaistaminen on tulevien vuosien haaste. Tämän hetkinen suunnitelma on, että koulua kehitetään olemassa olevan rakenteen sisällä. Hankkeen ensimmäinen vaihe oli 2016 toteutettu aulan kunnostaminen. Kunnostustyön on tarkoitus jatkua suunnitelmavuosina Sivistystoimen tavoitteena on kehittää olemassa olevaa toimintaympäristöä ja edistää lasten/oppilaiden osallistumista, huoltajien osallisuutta sekä edistää työntekijöiden työhyvinvointia. Hallinto TP 2015 TA 2016 LTK 2017 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Eläkekulut Muut henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Muut toimintakulut Toimintakate Tulosalueen vastuuhenkilö: Juha Leppialho TP 2015 TA 2016 TA 2017 HENKILÖSTÖ 0,9 0,9 0,9 LAUTAKUNNAN KOKOUKSET, LKM LAUTAKUNNAN PYKÄLÄT, LKM

30 Koulutoimi TP 2015 TA 2016 LTK 2017 Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Eläkekulut Muut henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Muut toimintakulut Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos Tulosalueen vastuuhenkilö: Juha Leppialho PERUSOPETUS TP 2015 TA 2016 TA 2017 HENKILÖSTÖ (HALLINTO) 2 (65 %) 2 (65 %) 2 (65 %) OPPILASMÄÄRÄ KULLASVUOREN KOULU PAPPILANMÄEN KOULU OPETTAJAT KULLASVUOREN KOULU PAPPILANMÄEN KOULU ERITYISOPETUS MUU HENKILÖKUNTA* KULLASVUOREN KOULU PAPPILANMÄEN KOULU KYYDITETTÄVÄT OPPILAAT** MÄÄRÄAIKAINEN HENKILÖKUNTA OPETTAJAT KOULUNKÄYNTIAVUSTAJA 1-2 *=EI SISÄLLÄ SIIVOOJIA **=EI SISÄLLÄ ESIKOULUN KYYDITYSOPPILAITA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TP 2015 TA 2016 TA 2017 HENKILÖSTÖ OPPILASMÄÄRÄ LUKIO TP 2015 TA 2016 TA 2017 HENKILÖSTÖ 2 (35 %) 2 (35 %) 2 (35 %) OPPILASMÄÄRÄ OPETTAJAT, LKM MUUT OPPILAITOKSET TP 2015 TA 2016 TA 2017 OPPILASMÄÄRÄ ASIKKALAN SEUDUN MUSIIKKIOPISTO WELLAMO-OPISTO PALVELUN KUVAUS Iltapäiväkerho, perusopetus, lukio ja muut oppilaitokset TULOSALUEEN TAVOITTEET JA TOTEUTUS - Koulut jatkokehittävät vuoden 2016 tavoitetta toiminnallisesta koulupäivästä. Toiminnallinen koulupäivä on jokaisen oppilaan oikeus. - Osallisuuden lisääminen. Osallisuus on työrauhan kanssa toinen maakunnallisen arvioinnin perusteella seudullisesti esiin nostettu kehittämiskohde. Osallisuustavoite tarkoittaa kaikkien mahdollisuutta vaikuttaa koulun yhteisiin asioihin - Työrauha; Padasjoen kouluissa kiinnitetään erityistä huomiota työrauhaan oppitunneilla sekä turvallisuuteen oppituntien ulkopuolella - Padasjoella lukion aloittavien tulee saada käydä täällä koulunsa loppuun

31 Kirjasto TP 2015 TA 2016 LTK 2017 Toimintatuotot Myyntituotot Muut toimintatuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Eläkekulut Muut henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Muut toimintakulut Toimintakate Tulosalueen vastuuhenkilö: Taru Tanska TP 2015 TA 2016 TA 2017 HENKILÖSTÖ 4 3,7 4 LAINAUKSET LAINOJA/ASUKAS /LAINA 3,0 3,0 3,0 LAINAAJAT, KPL KOKOELMAMÄÄRÄ, KPL KÄVIJÄT VERKKOKÄYNNIT NÄYTTELYT JA TAPAHTUMAT, KPL PALVELUN KUVAUS Padasjoen kunnankirjasto tarjoaa asiakkaiden käyttöön uusiutuvan ja laajan kirjastoaineiston, henkilökunnan asiantuntemuksen, tiedonhakupalveluja sekä kirjastotilat ja tapahtumia. Kirjasto on osa yhteiskunnan tukiverkkoa ja tarjoaa myös pääsyn internetiin. Kirjastoauto vahvistaa haja-asutusalueella asuvien kuulumista kunnan palvelujen piiriin. Kirjasto tekee yhteistyötä varhaiskasvatuksen, koulujen, vanhuspalveluiden, paikallisten järjestöjen sekä Päijät-Hämeen muiden kirjastojen kanssa. TULOSALUEEN TAVOITTEET JA TOTEUTUS lainamäärä ja kävijämäärä. Ylläpidetään laadukasta ja monipuolista kokoelmaa. Poistojen osuus nostetaan yleiselle suositustasolle eli 8 %:iin. Kehitetään yhteistyötä koulun ja varhaiskasvatuksen kanssa. Järjestetään käyttö- ja tiedonhakukoulutusta sekä tapahtumia kaikille peruskoulun luokka-asteille sekä päiväkotiikäisille. Osallistutaan aktiivisesti Päijät-Hämeen alueellisen kirjastotyön kehittämiseen ja yhteisen verkkokirjaston kehittämiseen. Lisätään asiakkaiden tietoisuutta lastu-kirjastoista ja sen tuomista eduista, mm. e-aineistot ja maksuttomat varaukset.

32 Vapaa-aikatoimi TP 2015 TA 2016 LTK 2017 Toimintatuotot Myyntituotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Eläkekulut Muut henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos Tulosalueen vastuuhenkilö: Pauliina Koskela VAPAA-AIKATOIMI TP 2015 TA 2016 TA 2017 HENKILÖSTÖ 2,5 2,5 2,5 LIIKUNTA-AVUSTUKSET LIIKUNTA-AVUSTUS /JÄSEN 13,80 15,00 15,00 ULKOLIIKUNTAPAIKAT LIIKUNTASALIVUOROT RYHMIÄ TUNTIA/VIIKKO LIIKUNTA- JA NUORISOTAPAHTUMAT NUORISOAVUSTUKSET NUORIAVUSTUS /JÄSEN 21,10 21,00 21,00 UIMAHALLI TP 2015 TA 2016 TA 2017 HENKILÖSTÖ KÄVIJÄMÄÄRÄ KÄVIJÖIDEN KA/VRK ERITYISRYHMÄKÄYTTÄJÄT KUNTOSALIN KÄYTTÖKERRAT NUOKKU TP 2015 TA 2016 TA 2017 HENKILÖSTÖ 1,75 1,75 1,75 KÄVIJÄMÄÄRÄ MUSEO- JA KULTTUURITYÖ TP 2015 TA 2016 TA 2017 KULTTUURIAVUSTUKSET KULTTUURIAVUSTUS /JÄSEN 12, KULTTUURITAPAHTUMAT PALVELUN KUVAUS Vapaa-aikapalvelut, uimahalli, Nuokku ja museo- ja kulttuurityö, nuorisovaltuusto TULOSALUEEN TAVOITTEET JA TOTEUTUS LIIKUNTANEUVONNAN KEHITTÄMINEN JA ASIAKKAIDEN TAVOITTAMINEN jalkautetaan liikuntaneuvontaa mm. järjestämällä pop up-liikuntaneuvontatuokioita ja yleisiä te toja NUOKKUTOIMINNAN ASIAKASKUNNAN LAAJENTAMINEN toteutetaan kohdennettua nuorisotyötä ja te toja eri ryhmille NUORTEN JA NUORTEN AIKUISTEN TAVOITTAMINEN UIMAHALLITOIMINTAA lisätään nuoria kiinnostavaa toimintaa ja tapahtumia

33 Varhaiskasvatus TP 2015 TA 2016 LTK 2017 Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Eläkekulut Muut henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakate Tulosalueen vastuuhenkilö: Minna Myllykangas MAJAVAN PÄIVÄKOTI TP 2015 TA 2016 TA 2017 HENKILÖSTÖ HOITOPAIKAT HOITOPÄIVÄT, KOKOPÄIVÄISET HOITOPÄIVÄT, OSA-AIKAISET PERHEPÄIVÄHOITO TP 2015 TA 2016 TA 2017 HENKILÖSTÖ HOITOPAIKAT HOITOPÄIVÄT, KOKOPÄIVÄISET HOITOPÄIVÄT, OSA-AIKAISET KOTIHOIDONTUKI TP 2015 TA 2016 TA 2017 KOTIHOIDONTUKEA SAAVIEN LASTEN MÄÄRÄ ESIOPETUS TP 2015 TA 2016 TA 2017 HENKILÖSTÖ 3,5 3,5 3,5 OPPILASMÄÄRÄ PIKKUMAJAVA TP 2015 TA 2016 TA 2017 HENKILÖSTÖ HOITOPAIKAT HOITOPÄIVÄT, KOKOPÄIVÄISET HOITOPÄIVÄT, OSA-AIKAISET PALVELUN KUVAUS Päiväkotihoito, esiopetus, erityispäivähoito, perhepäivähoito ja lasten kotihoidontuki TULOSALUEEN TAVOITTEET JA TOTEUTUS Varhaiskasvatussuunnitelman laatiminen ja sen toteuttaminen alkaen. Oppimisympäristöjen suunnitteleminen ja muokkaaminen yhdessä lasten, huoltajien ja työyhteisön kanssa. Henkilökunnan perehdyttäminen digitalisaation hyödyntämiseen varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa. Yhteistyön kehittäminen varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen välillä.

34 Sivistystoimi yhteensä TP 2015 TA 2016 LTK 2017 Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Eläkekulut Muut henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakate Poistot ja arvonalentumiset

35 Tekninen lautakunta Toiminta-ajatus Teknisen toimen tarkoituksena on tuottaa ja ylläpitää teknisiä palveluja kestävän kehityksen periaatteita noudattaen yhteistyössä naapurikuntien ja ulkopuolisten palvelun tarjoajien kanssa. Päämäärä Yhdessä hallintokuntien ja yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa saada aikaan sekä asukkaille että kunnassa aikaansa viettäville viihtyisä ja ystävällinen kestävän kehityksen kunta. Toiminnan painopistealueet Tekninen toimi - Katujen ja kevyen liikenteen väylien peruskorjaus ja rakentaminen - Rakennusten kunnossapito ja huolto Rakennusvalvonta - Maankäyttö- ja rakennuslain 21 :n mukaiset, rakentamisen neuvontaan ja valvontaan liittyvät tehtävät Ympäristönsuojelu - kuntien ympäristönsuojelun hallintolain 164/1986 mukaisten tehtävien hoito, ympäristöntilan seuranta ja asiakkaiden neuvonta ympäristöasioissa. - HINKU-toimenpiteiden edistäminen yhteistyössä VÄLKE-hankkeen kanssa. - Maa-ainesottoasiat yhteistyössä rakennusvalvonnan kanssa. Toimintaympäristön muutos Yhteistyön lisääntyminen naapurikuntien kanssa