"Eurooppa 2020 Teidän näkemyksenne"

Transkriptio

1 EUROOPAN UNIONIN ALUEIDEN JA KUNTIEN KUULEMINEN "Eurooppa 2020 Teidän näkemyksenne" (Jatkoa AK:n vuonna 2009 järjestämälle Euroopan alueiden ja kuntien kuulemiselle EU:n uudesta kestävän kehityksen strategiasta) Euroopan komissio esitti 3. maaliskuuta 2010 Lissabonin strategian seuraajan: "Eurooppa 2020: Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia" (strategian kuvaus liitteessä 2). Eurooppa-neuvoston odotetaan nyt vahvistavan strategian yleisen linjan ja EU:n asettamat yleistavoitteet sekä antavan strategialle lopullisen hyväksyntänsä. Strategia jättää kuitenkin edelleen avoimeksi eräitä paikallis- ja alueviranomaisten kannalta tärkeitä kysymyksiä, kuten aluetason eriytettyjen tavoitteiden ja BKT:a kattavampien indikaattoreiden tarpeen. Avoimeksi jäävät myös paikallis- ja alueviranomaisten asema uuden strategian laatimisessa ja toteuttamisessa, Eurooppa strategian, koheesiopolitiikan ja EU:n talousarvion välinen yhteys sekä se, miten uudesta strategiasta tiedotetaan kaikille EU:n kansalaisille. On ensiarvoisen tärkeää, että nämä kysymykset ratkaistaan ennen kuin kesäkuussa kokoontuva Eurooppa-neuvosto hyväksyy strategian lopullisesti. Kertokaa mielipiteenne Euroopan unionin ja jäsenvaltioiden päättäjille, jotka kokoontuvat Eurooppa-neuvoston kokoukseen kesäkuussa. Osallistumisenne on tärkeää. Lisätietoja osoitteessa Vastaukset voi toimittaa millä tahansa EU:n virallisella kielellä, ja ne julkaistaan tällä internetsivulla alkukielellä ja englanniksi (vastaajan yhteystietoja ei julkaista). Vastaukset pyydetään kirjoittamaan tähän asiakirjaan niille varattuihin tyhjiin kohtiin ja lähettämään Word-tiedostoina (doc) osoitteeseen consultation@cor.europa.eu viimeistään maanantai 12. huhtikuuta

2 Vastaajan etu- ja sukunimi 1 Yhteystiedot (osoite, puhelinnumero, sähköposti) Toimipaikka Maa Suomen Kuntaliitto - Association of Finnish Local and Regional Authorities Suomi Finland 1. EUROOPPA 2020: tavoitteet Euroopan komissio on määritellyt Eurooppa strategian kolme tärkeintä tavoitetta (älykäs kasvu, kestävä kasvu ja osallistava kasvu) ja muuntanut nämä viideksi EU-tasolla asetetuksi yleistavoitteeksi: 1. Työllisten osuus vuotiaista pitäisi olla 75 prosenttia. 2. EU:n BKT:sta 3 prosenttia pitäisi investoida T&K:hon /20/20-ilmasto/energiatavoitteet pitäisi saavuttaa (myös päästövähennysten nostaminen 30 prosenttiin olosuhteiden salliessa). 4. Koulunkäynnin keskeyttävien osuus pitäisi olla alle 10 prosenttia, ja nuoremmasta sukupolvesta vähintään 40 prosentilla pitäisi olla loppututkinto. 5. Köyhyysuhan alla eläviä pitäisi olla 20 miljoonaa vähemmän. Sen varmistamiseksi, että jokainen jäsenvaltio sovittaa 2020-strategian, ottaen huomioon omat olosuhteensa ja lähtökohtansa, komissio pyytää jäsenvaltioita muuntamaan edellä mainitut tavoitteet kansallisiksi tavoitteiksi ennen kesäkuussa pidettävää Eurooppa-neuvoston kokousta. 1 Henkilötietosuoja: Vastausten seuranta vaatii henkilötietojen (muun muassa nimen ja yhteystietojen) käsittelyä ja tallentamista. Saadaksenne lisätietoja asiasta tai käyttääksenne asetuksen (EY) N:o 45/2001 mukaisia oikeuksianne (esim. tietojen tarkastus- tai oikaisupyynnöt) ottakaa yhteyttä rekisterinpitäjään ("verkostot ja toissijaisuusperiaate" -yksikön päällikkö, sähköposti: analysis@cor.europa.eu). Voitte tarvittaessa ottaa yhteyttä myös AK:ssa tietosuojasta vastaavaan henkilöön (sähköposti: data.protection@cor.europa.eu). Teillä on lisäksi milloin tahansa oikeus turvautua Euroopan tietosuojavaltuutettuun osoitteessa Henkilötietojanne ei julkaista internetissä. 2

3 1.1 Onko strategian kolmen eri ulottuvuutta, talous, sosiaalikysymykset ja ympäristö, tasapainotettu asianmukaisesti? Ellei mielestänne ole, olkaa hyvä ja perustelkaa. Lähtökohtaisesti kyllä. 1.2 Onko tavoitteiden määrä hyvä ja ovatko ne riittävän hyvin kohdennettu? Lähtökohtaisesti kyllä ottaen huomioon sen miten tavoitteiden toteutumista käytännössä pystytään riittävästi ja tasapainoisesti Euroopan tasolla mittamaan. Strategian toteutumista arvioitaessa on tärkeää keskittyä siihen miten eri puolilla Eurooppaa tehdyn työn tulokset vievät kohti yhteistä päämäärää. 1.3 Mitä kansallisia tavoitteita näiden tavoitteiden lisäksi olisi omassa maassanne asetettava, jotta alueelliset olosuhteet ja paikallis- ja aluetason erilaiset lähtökohdat voidaan ottaa huomioon? On ensiarvoisen tärkeää että jäsenvaltiot velvoitetaan rakentamaan sellaisia instrumentteja joilla alue- ja paikallistasolla pystytään strategian tavoitteet omista lähtökohdista toteuttamaan: jäsenvaltioiden on vastattava siitä että strategian painotukset saadaan kansallisesti parhaiten käyttöön. Keinot uuden strategian toteutuksessa vaihtelevat jäsenmaittain ja alueittain erilaisista lähtötilanteista johtuen. Strategian hallintoa on tehostettava ja jäsenmaita on sitoutettava ottamaan alue- ja paikallistaso mukaan. Kansallisten strategioiden alakohtina tulee käyttää alueellisia ja paikallisia (esim. kaupunkiseutujen) strategioita. Kansallisten lisätavoitteiden asetannassa nousee esille seuraavanlaisia kysymyksiä: voivatko mittarit olla erityyppisiä eri alueille? Voiko kansallinen tavoiteasetanta olla sellaista että se tukisi paremmin alue- ja paikallistason toteutusta ja samalla pystyttäisiin nostamaan esimerkiksi sellaisia erityishuomiota vaativia alueita kuten syrjäiset ja harvaanasutut alueet? Miten EU-tavoitetason absoluuttisuus suhteutuu kansallisiin suhteellisiin tavoitteisiin kun eri maiden lähtökohdat ovat niin erilaiset? 2. EUROOPPA 2020: indikaattorit Komissio on kertonut seuraavansa strategian tuloksia vuosittain "indikaattoreilla, jotka kertovat yleisestä edistymisestä kohti tavoitetta eli älykästä, vihreää ja osallistavaa taloutta, jossa työllisyys, tuottavuus ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus ovat 3

4 korkealla tasolla". Komission ehdotuksessa ei kuitenkaan selvitetä, mitä indikaattoreita käytetään. Erilaisten talousstrategioiden poliittiset suuntaviivat laaditaan mitattujen tulosten perusteella. Nykyään vallitsee laaja yksimielisyys siitä, että BKT:n ohella olisi käytettävä myös muita indikaattoreita, jotka mittaavat paremmin talouden suorituskykyä sekä kansalaisten elintasoa ja elämänlaatua. 2.1 Millä indikaattoreilla edistystä EU:n tasolla asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa tulisi mitata? Esitetyt viisi tavoitetta määrittävät selkeät indikaattorit EU-tasolle. Kansallisessa tavoiteasetannassa tulee noudattaa samaa linjaa hakien kuitenkin alueellisia indikaattoreita aina kun mahdollista sillä se motivoi paikallisia ja alueellisia toimijoita osallistumaan tavoitteiden eteenpäin viemiseen. Kansallisella tasolla voisi pohtia myös mahdollisuutta nostaa erityisalueita erilliseen seurantaan, jolloin myös indikaattoritarkastelut täytyy sovittaa kuvaamaan erityisesti lähtötilanteessa tapahtunutta edistystä. Yhtenä esimerkkinä alueen erityispiirteiden pohjalta mukautetusta indikaattoritarkastelusta voidaan mainita syrjäiset ja harvaanasutut alueet, joiden taloudellista vahvuutta indikoi BKT/ km². Tulisi myös pohtia mahdollisuutta lisätä ohjelmaperusteisten indikaattoreiden käyttöä, jolloin pääpaino tarkastelussa olisi edistyksen mittaaminen kyseisellä ohjelmaalueella, ei niinkään vertailtavuus muiden eurooppalaisten alueiden kanssa. 2.2 Minkälaisia haasteita mielestänne näiden indikaattoreiden käyttöön liittyy? Koko Euroopan tason indikaattoritarkastelujen haasteena voi olla eri maiden kansallisten seurantajärjestelmien erilaisuus. Erityisesti uusia EU-tason edistymistä mittaavia indikaattoreita luotaessa on ensisijassa huomioitava yhteismitallisuus ja vertailukelpoisen tiedon saatavuus. 3. EUROOPPA 2020: paikallis- ja alueviranomaisten asema Komissio ehdottaa seuraavaa: "Kansallisten, alueellisten ja paikallisten viranomaisten pitäisi toimia kumppanuudessa, jossa parlamentit, työmarkkinaosapuolet ja kansalaisyhteiskunnan edustajat ovat mukana, ja vaikuttaa kansallisten uudistusohjelmien laatimiseen ja toteuttamiseen". Komissio ehdottaa tämän periaatteen toteuttamiseksi käytännössä etenkin seitsemässä lippulaivahankkeessa, joiden avulla on määrä saavuttaa Eurooppa

5 strategian perimmäiset tavoitteet (katso liite) että EU-tason ja kansallisen tason työskentelyä ja aloitteita olisi koordinoitava, mutta ei pohdi paikallis- ja alueviranomaisten asemaa. 3.1 Onko maassanne olemassa institutionaalisia mekanismeja, joiden avulla alueiden ja kunnat voivat ottaa tehokkaasti osaa strategian laatimiseen (kansallisten tavoitteiden kartoittaminen ja uudistusohjelmat) ja sen toteuttamiseen? Miten alueet ja kunnat voivat varmistaa, että strategia on hyvin kohdennettu ja mukautettu erilaisiin paikallisiin ja alueellisiin oloihin? Tällä hetkellä käytettävissä olevilla kansallisilla foorumeilla eivät kunnat ja maakunnat pääse suoraan vaikuttamaan päätöksentekoon. Käytännössä vain suurimmat alueelliset ja paikalliset hankkeet pääsevät esille kansallisen makrotaloudellispainotteisen tarkastelutavan takia. 3.2 Millaiseksi arvioitte oman roolinne olevan Eurooppa strategian toteuttamisessa (yleensä sekä lippulaivahankkeiden laatimisessa)? Eurooppa tavoitteiden toteuttaminen tapahtuu käytännössä suurelta osin alue- ja paikallistasolla. Alue- ja paikallistason sitoutuminen strategian toteuttamiseen edellyttää myös esitettyjen tavoitteiden selkeämpää kohdentamista ja konkretisoimista kansallisella tasolla sekä rahoitusvälineitä toteutukseen. 4. EUROOPPA 2020: EU-rahoitus ja koheesiopolitiikka Alueiden komitea korostaa, että koheesiopolitiikan tavoite on vähentää eri alueiden välisiä kehityseroja (Sopimus Euroopan unionista, artikla 174). Jos halutaan, että Eurooppa strategian "osallistamisen" painopiste toimii olennaisena yhdyssiteenä kasvun ja (taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen) koheesion tavoitteiden välillä, se on muunnettava konkreettisiksi tavoitteiksi. Euroopan komission Eurooppa ehdotuksessa todetaan, että " [k]oheesiopolitiikka ja siihen kuuluvat, jo itsessään tärkeät rakennerahastot ovat ne keskeiset toteutusmekanismit, joilla älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun prioriteetit saavutetaan jäsenvaltioissa ja alueilla." ja jatketaan 5

6 "Ei pitäisi keskustella pelkästään rahoituksen tasosta, vaan myös siitä, miten eri rahoitusvälineet, kuten rakennerahastot, maatalouden ja maaseudun kehittämisen rahastot, tutkimuksen puiteohjelma ja kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelma (CIP), pitäisi suunnitella, jotta Eurooppa tavoitteet voidaan saavuttaa niin, että vaikutus on mahdollisimman suuri ja varmistetaan tehokkuus ja EU:n lisäarvo." ja tunnustaa samalla, että "[o]n myös olennaista, että talouskasvun edut leviävät kaikkialle unioniin, myös syrjäisimmille alueille, jotta alueellinen yhteenkuuluvuus vahvistuu." 4.1 Miten ja millä edellytyksillä koheesiopolitiikalla voidaan saavuttaa sen merkittävin, perustamissopimuksessa määritelty kehityserojen vähentämisen tavoite, ja samalla edistää Eurooppa strategian älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun painopisteitä? Koheesiopolitiikan avulla tulee osaltaan huolehtia siitä, että Eurooppa 2020 tavoitteiden toteuttaminen tapahtuu alueellista yhteenkuuluvuutta (territorial cohesion) edistäen ja tasapainoista alueellista kehitystä tukien. Alueiden omista lähtökohdista ja erityisesti omista vahvuuksista sekä tarpeista nouseva kehittämispolitiikka sekä alueellisen ja paikallisen aktiivisuuden tukeminen ovat keskeisiä keinoja joita tulisi hyödyntää Eurooppa 2020 strategian tavoitteiden toteuttamisessa. 4.2 Miten EU-rahoituksella olisi edistettävä alueellista koheesiota ja älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua? Mikä rahoituksen a) kokonaismäärän olisi oltava ja b) miten se olisi jaettava eri rahoitusvälineiden, kuten rakennerahastojen, maatalouden ja maaseudun kehittämisen rahastojen, tutkimuksen puiteohjelman ja kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman (CIP) kesken? Koheesiopolitiikkaa on jatkettava kaikilla alueilla mutta sisältöä uudistaen ja fokusointia tarkentaen. Jatkossa tulisi kiinnittää enemmän huomiota sektorikohtaisten rahoitusinstrumenttien joustavampaan alueelliseen hyödynnettävyyteen. Viime kädessä tavoitteena tulee olla paitsi sektoreiden välisten rajojen madaltaminen, myös koko sektorikohtaisen ajattelutavan vähentäminen. 5. EUROOPPA 2020: tiedottaminen Vuonna 2009 Lissabonin strategian tulevaisuudesta järjestettyyn AK:n kuulemiseen 6

7 osallistuneet totesivat, etteivät kansalaiset pitäneet Lissabonin strategiaa merkityksellisenä omalta kannaltaan. Euroopan komissio tunnustaa, että alueet ovat tärkeässä asemassa sen selittämisessä, miksi sitoutumista Eurooppa strategiaan tarvitaan. Se toteaa edelleen, että Euroopan unioni ja jäsenvaltiot haluavat "kansalaisten, yritysten ja niitä edustavien järjestöjen" osallistuvan tarvittavien uudistusten toteuttamiseen. Tätä varten se tulee ehdottamaan "yhteistä viestintätyökalupakkia" "jäsenvaltioiden erilaiset olosuhteet ja perinteet huomioon ottaen". Katsotteko, että Eurooppa ehdotuksesta voidaan tiedottaa kansalaisille paremmin kuin Lissabonin strategiasta? Mihin Euroopan yhteiskunnan osiin ja mille alueille tiedottaminen olisi Lissabonin strategiasta saatujen kokemusten perusteella erityisesti kohdennettava? Kansalaisille suunnattavaa tiedotusta on lisättävä huomattavasti. Paikallis- ja aluetasolla strategiset tavoitteet ja toteutustason instrumentit on linkitettävä tiedotuksen avulla toisiinsa jotta pystyttäisiin parhaiten tuomaan esille strategian toteutuksen konkreettinen merkitys. Kansalaisille on viestitettävä kansankielellä ja ymmärrettävin käsittein. Mitä elementtejä komission ehdottamaan viestintävälineistöön olisi sisällytettävä? Entä miten siinä olisi otettava huomioon EU:n jäsenvaltioiden ja alueiden taloudelliset, yhteiskunnalliset, alueelliset ja kulttuuriset erot? Viestintävastuuta tulisi jo varhaisessa vaiheessa siirtää sellaisille paikallisja aluetason toimijoille, joita ihmiset kuuntelevat ja jotka pystyvät esittämään asioita myös kansanomaisesti ymmärrettävästi. Näin turvataan parhaiten kansalaisten sitoutuminen asetettuihin päämääriin. 7

8 Liite I Eurooppa 2020: tausta-asiakirja Alueiden komitean Eurooppa seurantafoorumi 1. Euroopan komission Eurooppa malli vastaa eräisiin EU:n kuntien ja alueiden tärkeimpiin vaatimuksiin Euroopan komission tiedonannossa "Eurooppa 2020: Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia" 2 esitetyssä ehdotuksessa otetaan laajalti huomioon AK:n peräänkuuluttamat viisi keskeistä seikkaa. Sitä voidaankin pitää rakentavana vastauksena AK:n joulukuuta 2009 täysistunnossaan hyväksymään omaaloitteiseen lausuntoon 3 sekä eräisiin "Lissabonin strategian tulevaisuutta koskeviin kysymyksiin" joita nousi esiin AK:n aikaisemmin vuonna 2009 järjestämässä Euroopan alueiden ja kuntien uutta kestävän kasvun strategiaa koskevassa kuulemisessa 4. Näistä tehtiin yhteenveto 18. tammikuuta 2010 järjestetyn viidennen alueellisen vuoropuhelutapahtuman jälkeen AK:n puheenjohtajan ja neuvoston puheenjohtajavaltion Espanjan yhteisessä kirjeessä, joka toimitettiin Eurooppaneuvoston puheenjohtajalle Herman Van Rompuyille ja komission puheenjohtajalle José Manuel Barrosolle. Ensinnäkin ja ennen kaikkea Euroopan komission ehdotuksessa tunnustetaan, että EU:n paikallis- ja alueviranomaisten on katsottava olevan pysyviä kumppaneita strategian laatimisessa ja toteuttamisessa. AK on vaatinut tätä vuodesta 2006 lähtien. Euroopan komission ehdotuksen kappaleessa 5.2 "Työnjako" todetaan, että (alleviivaukset AK:n) "[k]ansallisten, alueellisten ja paikallisten viranomaisten pitäisi toimia kumppanuudessa, jossa parlamentit, työmarkkinaosapuolet ja kansalaisyhteiskunnan edustajat ovat mukana, ja vaikuttaa kansallisten uudistusohjelmien laatimiseen ja toteuttamiseen. Kun eri hallinnon tasojen välille luodaan pysyvä vuoropuhelu, unionin prioriteetit tuodaan lähemmäs kansalaisia, jolloin Eurooppa strategian toteuttamiseen tarvittava omistajuus vahvistuu." Ehdotuksessa tunnustetaan lisäksi, että " -- [h]yvien käytänteiden vaihto, vertailuanalyysi ja verkostoituminen, joita useat jäsenvaltiot harjoittavat, ovat osoittautuneet hyviksi keinoiksi vahvistaa omistajuutta ja viedä uudistuksia eteenpäin". Mutta toisin kuin komissio väittää, näitä verkostoja eivät niinkään ole luoneet jäsenvaltiot vaan joukko sidosryhmiä, kuten alueet ja kunnat tai AK. Niiden asema olisi tunnustettava selvemmin ja toiminta-ala kartoitettava paremmin. 2 KOM(2010)2020 (3.maaliskuuta 2010). 3 Lissabonin strategian tulevaisuus vuoden 2010 jälkeen (CdR 25/2009)

9 Toiseksi, kuten AK:n lausunnossa 5 vaaditaan, Eurooppa strategiassa todetaan, että "alueiden komitean pitäisi olla tiiviimmin mukana". Kolmanneksi, siinä asetetaan sosiaali- ja ympäristöasiat samalle tasolle talouden kanssa, ja näin poistetaan se epäkohta, että sosiaali- ja ympäristöasiat jätetään huomiotta, mitä EU:n kunnat ja alueet pitivät Lissabonin strategian suurimpana heikkoutena. Komissio toteaa lisäksi aivan oikein, että Eurooppa 2020-strategian älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun prioriteetteja edustavat tavoitteet "liittyvät toisiinsa" ja vahvistavat toisiaan. Niillä myös vastataan AK:n vaatimukseen "kehittää Euroopan kilpailukykyä ympäristöystävällisessä taloudessa" 6 Neljänneksi komission asiakirjassa todetaan, että strategian olisi kyettävä mukautumaan joustavasti erilaisiin lähtökohtiin. Niinpä komissio toteaa vahvistaessaan EU-tason tavoitteita edellä mainittujen prioriteettien saavuttamiseksi, että "[j]okainen jäsenvaltio on erilainen, ja 27 jäsenvaltion EU on paljon moninaisempi kuin kymmenen vuotta sitten", ja että "perinteisten sektoreiden, maaseudun" sekä "korkean osaamisen palvelutalouksien" tilanteet eroavat toisistaan. Näin ollen Euroopan komissio ehdottaa, että jokainen jäsenvaltio muuntaa EU:n päämäärät "kansallisiksi tavoitteiksi ja suunnitelmiksi" jotta "[i]nvestoiminen tutkimukseen ja kehitykseen sekä innovointiin, koulutukseen ja resurssitehokkaaseen teknologiaan edistää taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta". Viidenneksi Euroopan komission ehdotuksessa todetaan, että Eurooppa strategiassa on varmistettava, että vaatimus unionin rikkaimpien ja köyhimpien alueiden välisestä solidaarisuudesta täyttyy. Komissio katsoo, että strategian tulokset edesauttavat Lissabonin sopimuksen alueellisen koheesion tavoitteen saavuttamista ja toteaa: "On myös olennaista, että talouskasvun edut leviävät kaikkialle unioniin, myös syrjäisimmille alueille, jotta alueellinen yhteenkuuluvuus vahvistuu". 2. Kuitenkaan eräitä muita paikallis- ja alueviranomaisten kannalta tärkeitä seikkoja ei ole huomioitu asianmukaisesti. Muita AK:n esiin nostamia keskeisiä kysymyksiä ei ole käsitelty riittävästi Eurooppa mallissa. Esimerkkejä: Vaikka Eurooppa ehdotuksessa tunnustetaankin, että talouden ohjausjärjestelmää on tarpeen vahvistaa, siinä ei kuitenkaan vastata AK:n kehotukseen siitä, että jäsenvaltioiden hallituksille olisi luotava "nykyistä vahvempia kannustimia", "jotta ne sitoutuvat saavuttamaan uuden 5 Lissabonin strategian tulevaisuus vuoden 2010 jälkeen (CdR 25/2009). 6 Ks. ed. 9

10 strategian tavoitteet" 7. Tämän sijaan strategiassa luotetaan Eurooppaneuvoston antamiin maakohtaisiin suosituksiin pohjautuvien mekanismien sekä komission varoitusten tehokkuuteen. Komissio voi antaa varoituksen jäsenvaltiolle, mikäli se ei ole noudattanut suosituksia kahden vuoden sisällä niiden antamisesta. Paikallis- ja alueviranomaisten asema: ehdotuksessa ei korosteta, että paikallis- ja alueviranomaiset olisi otettava pysyvästi ja järjestelmällisesti lippulaivahankkeiden laatimiseen ja toteuttamiseen, mikä on ristiriidassa edellä mainittujen tunnustusten kanssa. Tiedonannossa kyllä todetaan, että AK:n "pitäisi olla tiiviimmin mukana", mutta ei selvitetä sitä, miten se olisi otettava mukaan uuden strategian laatimiseen, toteuttamiseen ja seurantaan. Ehdotuksessa kehotetaan keskustelemaan siitä, "miten eri rahoitusvälineet, kuten rakennerahastot, pitäisi suunnitella, jotta Eurooppa tavoitteet voidaan saavuttaa". Toteamusta siitä, että "koheesiopolitiikka ja siihen kuuluvat rakennerahastot" ovat "jo itsessään tärkeät" olisi työstettävä. AK on toistamiseen varoitellut alueiden välisten taloudellisten erojen ja siten myös sosiaalisen eriarvoisuuden kasvun vaarasta (samaan aikaan kun jäsenvaltioiden väliset erot kaventuvat), mikä ei ole eurooppalaisen yhteiskuntamallin mukaista. Siksi keskusteltaessa EU:n talousarvioista ja sen jakamisperusteista olisi pohdittava uudelleen ja huolellisemmin koheesiopolitiikan ja Eurooppa strategian yhteyttä, niin että koheesiopolitiikan merkitys osallisuuteen otetaan huomioon. Komission ehdotuksessa ei oteta kantaa AK:n pyyntöön ottaa muitakin indikaattoreita käyttöön, eikä käyttää ainoastaan BKT:ta ensisijaisena indikaattorina talouden suorituskykyä mitattaessa 8 ja tästä seuraavaan tarpeeseen täydentää sitä uusilla mittareilla, jotka kuvastavat paremmin elämänlaatuun ja (talouden, yhteiskunnan ja ympäristön) kestävyyteen liittyviä seikkoja. Ympäri maailmaa ollaan yhtä mieltä ja käydään keskustelua siitä, että BKT:n ohella olisi käytettävä muitakin indikaattoreita, jotta voidaan paremmin mitata talouden suorituskykyä sekä kansalaisten elämänlaatua ja elintasoa. 9 Ehdotuksessa kyllä todetaan, että "Euroopan komissio seuraa strategian tuloksia vuosittain indikaattoreilla, jotka kertovat yleisestä edistymisestä kohti tavoitetta eli älykästä, vihreää ja osallistavaa taloutta, jossa työllisyys, tuottavuus ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus ovat korkealla tasolla", mutta ei ilmoiteta, mitä nämä indikaattorit ovat. 7 Ks. ed. 8 Ks. ed. 9 Aiheesta tehtyjä tutkimuksia voidaan mainita useita, esimerkiksi OECD:n aloite "Measuring the progress of societies" tai talouden suorituskyvyn ja sosiaalisen edistyksen mittaamiseksi asetetun Stiglitz Sen Fitoussi -komitean työt sekä Euroopan komission itsensä laatimat asiakirjat ("BKT ja muut indikaattorit" KOM(2009) 433 lopullinen. 10

11 Eurooppa strategiassa todetaan, että EU:n tasolla asetetut tavoitteet "ovat esimerkkejä, eivätkä ne muodosta tyhjentävää luetteloa", ja kehotetaan jäsenvaltioita asettamaan halutessaan omia indikaattoreita ja tavoitteita. Eurooppa ehdotuksessa ei tarjota apua indikaattoreiden yksilöimisessä esimerkiksi määrittelemällä EU-tasolla lisäindikaattorit. Tämä olisi kuitenkin oleellista, jos niitä mielitään käyttää ympäri EU:ta hallintotarkoituksiin (vertailu ja esikuva-analyysi, seuranta ja arviointi, aluepolitiikan hallinnoiminen). Liittyen tarpeeseen tiedottaa nykyistä tehokkaammin kansalaisille ja sidosryhmille Eurooppa strategiassa puhutaan "yhteisestä viestintätyökalupakista", mutta anneta tarkempia yksityiskohtia tästä. Viestintä on olennainen tekijä sen kannalta, miten Eurooppa strategia menestyy kentällä. AK kehottaa lausunnossaan 10 laatimaan "entistä tehokkaamman viestintästrategian", "jolla parannetaan tietoisuutta uudesta strategiasta ja edistetään sen keskeisiä viestejä". AK:n järjestämään kuulemiseen 11 osallistuneet mainitsivat, että strategian tulisi olla "merkityksellisempi tavallisten kansalaisten elämän kannalta". 10 Lissabonin strategian tulevaisuus vuoden 2010 jälkeen (CdR 25/2009). 11 AK:n järjestämä Euroopan alueiden ja kuntien uutta kestävän kasvun strategiaa koskeva kuuleminen 11

12 Liite II Eurooppa 2020: Komissio ehdottaa Euroopalle uutta talousstrategiaa (Lehdistötiedote IP/10/225, 3. maaliskuuta 2010) Euroopan komissio on julkaissut tänään Eurooppa strategian, jolla päästään irti kriisistä ja autetaan EU:n taloutta valmistautumaan alkavaan vuosikymmeneen. Komissio määrittelee kolme keskeistä kasvun veturia, jotka toteutetaan konkreettisin toimin sekä EU:n että jäsenvaltioiden tasolla: älykäs kasvu (osaamisen, innovoinnin, koulutuksen ja digitaalisen yhteiskunnan tukeminen), kestävä kasvu (resurssitehokkaampi tuotanto ja kilpailukyvyn lisääminen) ja osallistava kasvu (työmarkkinoille osallistumisen lisääminen, koulutuksen hankkiminen ja köyhyyden torjunta). Tämä kasvuun ja työllisyyteen tähtäävä taistelu edellyttää omistajuutta EU:n korkeimmalla tasolla ja kaikkien toimijoiden saamista liikkeelle ympäri Eurooppaa. Komissio on määrittänyt EU:lle viisi mitattavaa tavoitetta, jotka pitäisi saavuttaa vuoteen 2020 mennessä. Puheenjohtaja Barroso totesi Eurooppa strategiassa olevan kyse siitä, mitä me tarvitsemme tänään ja huomenna, jotta EU:n talous saadaan takaisin raiteilleen. Kriisi on tuonut esiin perustavaa laatua olevia kysymyksiä ja kestämätöntä kehitystä, jota emme enää voi jättää huomiotta. Euroopalla on kasvuvaje, joka vaarantaa tulevaisuutemme. Meidän on määrätietoisesti puututtava heikkouksiimme ja hyödynnettävä monia vahvuuksiamme. Meidän on rakennettava uusi talousmalli, joka perustuu osaamiseen, vähähiiliseen talouteen ja korkeaan työllisyyteen. Tämä taistelu edellyttää kaikkien toimijoiden saamista liikkeelle ympäri Eurooppaa", Barroso jatkoi. Ensiksikin Euroopan on otettava opikseen maailmanlaajuisesta talous- ja finanssikriisistä. Taloutemme ovat olennaisesti riippuvaisia toisistaan. Yksikään jäsenvaltio ei voi vastata maailmanlaajuisiin haasteisiin tehokkaasti toimimalla yksin. Tekemällä yhteistyötä olemme vahvempia. Onnistunut irrottautuminen kriisistä edellyttää tiivistä talouspolitiikan koordinointia. Jos emme tässä onnistu, tuloksena voi olla menetetty vuosikymmen, jolle on ominaista suhteellinen taantuminen, pysyvästi kärsivä kasvu ja rakenteellisesti korkea työttömyysaste. Eurooppa strategiassa esitetään alkavalle vuosikymmenelle Euroopan sosiaalista markkinataloutta koskeva visio, jossa tukeudutaan kolmeen toisiinsa liittyvään ja toisiaan vahvistavaan painopistealueeseen: älykäs kasvu osaamiseen ja innovointiin perustuvan talouden kehittäminen; kestävä kasvu vähähiilisen, resursseja tehokkaasti käyttävän ja kilpailukykyisen talouden edistäminen; ja osallistava kasvu sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta lisäävän korkean työllisyyden talouden edistäminen. Edistymistä mitataan viidessä EU-tasolla asetetussa yleistavoitteessa, jotka jäsenvaltioiden on määrä muuntaa kansallisiksi tavoitteiksi, joissa niiden lähtökohdat on otettu huomioon: - Työllisten osuus vuotiaista pitäisi olla 75 prosenttia. - EU:n BKT:sta 3 prosenttia pitäisi investoida T&K:hon. - 20/20/20-ilmasto/energiatavoitteet pitäisi saavuttaa. - Koulunkäynnin keskeyttävien osuus pitäisi olla alle 10 prosenttia, ja nuoremmasta sukupolvesta vähintään 40 prosentilla pitäisi olla loppututkinto. - Köyhyysuhan alla eläviä pitäisi olla 20 miljoonaa vähemmän. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi komissio ehdottaa Eurooppa ohjelmaa, joka koostuu lippulaivahankkeista. Näiden hankkeiden toteuttaminen on yhteinen prioriteetti, ja toimia tarvitaan kaikilla tasoilla: EU:n tason organisaatioissa, jäsenvaltioissa ja paikallis- ja alueviranomaisten keskuudessa. - Innovaatiounioni T&K- ja innovaatiopolitiikan kohdistaminen suurimpiin haasteisiin sekä tieteen ja markkinoiden välisen kuilun kurominen kiinni, jotta keksinnöt voidaan muuttaa tuotteiksi. Esimerkiksi yhteisöpatentti voisi tuoda yrityksille 289 miljoonan euron vuotuiset säästöt. 12

13 - Youth on the move (Nuoret liikkeellä) eurooppalaisen korkea-asteen koulutusjärjestelmän tason ja kansainvälisen houkuttelevuuden parantaminen edistämällä opiskelijoiden ja nuorten asiantuntijoiden liikkuvuutta. Konkreettisena toimena pitäisi avoimista työpaikoista kaikissa jäsenvaltioissa olla paremmin tietoa saatavilla kaikkialla Euroopassa ja ammattipätevyys ja kokemus pitäisi tunnustaa paremmin. - Eurooppalainen digitaalistrategia kestävien taloudellisten ja sosiaalisten etujen saaminen ultranopeisiin internetyhteyksiin perustuvilla verkkopalvelujen ja sisältöjen sisämarkkinoilla; kaikilla eurooppalaisilla pitäisi olla nopea internetyhteys vuoteen 2013 mennessä. - Resurssitehokas Eurooppa resurssitehokkaaseen ja vähähiiliseen talouteen siirtymisen tukeminen. Euroopan tulisi pitää kiinni energiantuotantoa, energiatehokkuutta ja energian kulutusta koskevista tavoitteistaan, jotka on asetettu vuodeksi Tämä tarkoittaisi, että öljyn ja kaasun tuonti pienenisi 60 miljoonalla eurolla vuoteen 2020 mennessä. - Vihreän kasvun elinkeinopolitiikka EU:n elinkeinoelämän pitäminen kilpailukykyisenä kriisin jälkeen, yrittäjyyden edistäminen ja uuden osaamisen kehittäminen. Näin voitaisiin luoda miljoonia uusia työpakkoja. - Uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelma edellytysten luominen työmarkkinoiden uudistamiselle, jonka tavoitteena on lisätä työllisyyttä ja varmistaa sosiaalisten malliemme kestävyys, kun suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle; ja - Euroopan köyhyydentorjuntafoorumi taloudellisesta, sosiaalisesta ja alueellisesta yhteenkuuluvuudesta huolehtiminen tukemalla köyhiä ja sosiaalisesti syrjäytyneitä ja auttamalla heitä toimimaan aktiivisesti yhteiskunnassa. Eurooppa strategian kunnianhimoisuus merkitsee, että johtajuus ja vastuu on nostettava uudelle tasolle. Komissio pyytää valtioiden ja hallitusten päämiehiä ottamaan uuden strategian omistajuuden ja vahvistamaan sen kevään Eurooppa-neuvostossa. Myös Euroopan parlamentin roolia kasvatetaan. Ohjausmenetelmiä vahvistetaan sen varmistamiseksi, että sitoumukset muunnetaan tehokkaiksi toimiksi kentällä. Komissio seuraa edistymistä. Johdonmukaisuuden parantamiseksi sekä Eurooppa strategian että vakaus- ja kasvusopimuksen raportointi ja arviointi toteutetaan samaan aikaan, vaikka ne säilyvätkin erillisinä. Tällä tavoin kummallakin välineellä voidaan pyrkiä samanlaisiin uudistustavoitteisiin mutta pitää ne kuitenkin toisistaan erillisinä Eurooppa ehdotus kokonaisuudessaan ja lisätietoja osoitteessa 13