Uusmaalainen yrittäjyys kiinnostaa Euroopassa

Transkriptio

1

2

3 Uusmaalainen yrittäjyys kiinnostaa Euroopassa Euroopan unionin Alueiden komitean EPP-ryhmä (The European People's Party) tapaa tänään nuoria uusmaalaisia yrittäjiä Uudellemaalle myönnetyn Euroopan yrittäjyysalue tunnustuksen (EER 2012) merkeissä. Tapahtumapaikkoina ovat Aalto Design Factory ja Aalto Venture Garage Otaniemessä. EER-valintakomitean puheenjohtajana toiminut Alueiden komitean entinen puheenjohtaja Luc Van den Brande on mukana vierailulla. Uusimaa - Euroopan yrittäjyysalue 2012 Uudenmaan liitto vastaanotti helmikuussa Alueiden komitean Euroopan yrittäjyysalue tunnustuksen. Valinnan perusteena oli uskottava ja tulevaisuutta ennakoiva toimintasuunnitelma yrittäjyyden edistämisessä. Uudenmaan erityinen vahvuus on yritysten, oppilaitosten ja julkisen sektorin hyvä keskinäinen kumppanuus. Ensimmäistä kertaa myönnettävää palkintoa tavoitteli 36 aluetta ja sen sai kuusi aluetta: kolme vuodeksi 2011 ja kolme vuodeksi Muut vuoden 2012 valinnat ovat Espanjan Katalonia ja Slovakian Trnava. Nuori yrittäjyys teemavuoden polttopiste Uudellamaalla EER-vuoden pääteema on nuori yrittäjyys. Tällä halutaan nostaa erityisesti osaamiseen perustuvan yrittäjyyden jalansijaa tulevaisuudessa. Uudellamaalla yrittäjyys tulee jatkossa perustumaan entistä enemmän korkeaan koulutukseen ja erikoistumiseen. Yrittäjyysalue-teema näkyy lukuisissa vuoden 2012 aikana järjestettävissä tapahtumissa. Uudenmaan yrittäjyysvuosi tuo vahvistusta myös Helsingin vuoden 2012 World Design Capital -julkisuuteen. Uudenmaan liiton kumppaneita EER-haussa olivat osaamiskeskus Culminatum Innovation Oy, Aalto-yliopisto sekä Uudenmaan ammattikorkeakoulut. Hakemukselle saatiin vahvaa tukea myös yrittäjäjärjestöiltä, kauppakamarilta sekä työ- ja elinkeinoministeriöltä. Tunnustuksen myöntänyt alueiden komitea (The Committee of the Regions) on 344 Euroopan alueellisen ja paikallisen yhteisön poliittisista edustajista koostuva elin.

4 Komission 5. koheesioraportti pohjustaa keskustelua tulevasta koheesiopolitiikasta Euroopan komissio julkisti keskiviikkona niin kutsutun viidennen koheesioraportin, joka käsittelee EU:n taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta. Raportti pohjustaa tulevina kuukausina käytävää keskustelua EU:n vuoden 2013 jälkeisestä alue- ja rakennepolitiikasta. Raportin tiedotustilaisuudessa komissaari Johannes Hahn ja komissaari László Andor totesivat Euroopan unionin tarvitsevan koheesiopolitiikkaa talouskriisistä nousemiseksi ja sosiaalipolitiikan ja työllisyystavoitteiden saavuttamiseksi. Rakennerahastojen avulla on tähän mennessä toteutettu monia uudistuksia, jotka parantavat EU:n kansalaisten yleistä hyvinvointia. Esimerkiksi erot köyhempien ja rikkaampien alueiden välillä ovat kaventuneet, ja raportti osoittaa kaikkien EU:n alueiden hyötyneen koheesiopolitiikasta sekä suorina investointeina että epäsuorina kauppaetuina. Koheesiopolitiikan keinoin on voitu tukea unionin laajuisia tavoitteita esimerkiksi ympäristöasioissa ja tutkimus- ja innovaatiotoiminnassa. Jatkossa EU:n koheesiopolitiikkaa tullaan sitomaan vahvasti unionin kilpailukykyä ja työllisyyttä koskevan Eurooppa 2020 strategian tavoitteisiin ja valittuihin painopistealoihin. Tulevaisuuden haasteista raportti nostaa esiin mm. ympäristökysymykset. Euroopan eri alueilla tämä tarkoittaa erilaisia painotuksia aina ilmanlaadun parantamisesta ilmastonmuutoksen torjumiseen. Strategian älykkään, kestävän sekä osallistavan kasvun tavoitteiden korostamisen lisäksi tulevassa koheesiopolitiikassa halutaan parantaa tuloksellisuutta: komissio pyrkii joustaviin ratkaisuihin, kevyempään hallintoon sekä keskittymiseen kansallisella ja aluetasolla räätälöityihin kehitystarpeisiin. Käytännössä tämä tarkoittaa ohjelmien parempaa keskittämistä ja priorisoimista sekä projektien tulosten tiiviimpää seurantaa. Tämän vuoksi komissio ehdottaa, että laadittaisiin kattavat strategiset yleiskehykset, joissa määritellään ensisijaiset alat, tavoitteet ja uudistukset. Yleiskehysten tavoitteet konkretisoitaisiin jäsenvaltioiden ja komission välisissä sopimuksissa, jotka perustuisivat kansallisiin uudistusohjelmiin. Raportissa ehdotetaan lisäksi aiempaa tiukempia tukiehtoja ja varojen tehokkaan käytön takaavia kannustimia sekä suositetaan eri tyyppisten rahoitusvälineiden käyttöä suoran tukirahoituksen ohella. Suomen tärkeänä aluepoliittisena tavoitteena on taata Pohjois- ja Itä-Suomen harvaan asuttujen alueiden erityistuki myös tulevalla ohjelmakaudella. Jatkossa koheesiopolitiikkakeskustelua linjaa osaltaan myös raportin maininta

5 alueista, joihin liittyy maantieteellisiä tai harvan asutuksen kaltaisia väestöllisiä erityispiirteitä. Viidennen koheesioraportin julkistamista seuraa julkinen konsultaatio, jossa sidosryhmät voivat esittää näkemyksensä siitä, millaiseksi EU:n koheesiopolitiikan tulisi muotoutua. Julkiseen kuulemiseen voi osallistua aina saakka. Koheesiopolitiikan suuntaviivoista ja raportista keskustellaan laajalti Brysselissä järjestettävässä viidennessä koheesiofoorumissa. Komissio esittää viralliset koheesiopolitiikkaa koskevat lainsäädäntöehdotukset kesällä 2011 uuden talousarvioehdotuksen tultua hyväksytyksi. EU-jäsenmaat pyrkivät tekemään poliittiset päätökset vuoden 2012 aikana ja päätökset astuvat voimaan vuonna Julkiseen kuulemiseen voi vastata asti.