Lausunto asiaan valtioneuvoston strategia koulutuksellisen tasa-arvon edistämiseksi

Transkriptio

1 Lausunto asiaan valtioneuvoston strategia koulutuksellisen tasa-arvon edistämiseksi Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti työryhmän valmistelemaan koulutuksellisen tasa-arvon toimenpideohjelmaa. Työryhmän työn tuloksena on strategiaehdotukseen kirjattu yhteensä 35 toimenpidettä, joita toteuttamalla edistettäisiin koulutuksellista tasa-arvoa. Esitykset ovat osin erittäin haasteellisia, eivätkä aina korreloi positiivisesti koulutuksen yhteiskunnallisiin ja työelämälähtöisiin päämääriin, tavoitteisiin sekä tehtyihin päätöksiin. Strategiaehdotuksessa on positiivista suomalaisen yhteiskunnan kulttuurin erilaistumisen havaitseminen ja siihen liittyvien mahdollisten lieveilmiöiden ennaltaehkäiseminen työryhmän tekemien ehdotusten turvin. Myös varhaisen, ennaltaehkäisevän toiminnan korostaminen sen sijaan, että keskityttäisiin vain jo syntyneiden ongelmien korjaavien toimenpiteiden sijaan. Koko ikäluokan ja toisaalta koko työikäisen väestön näkeminen todellisena työvoimavarantona ja koko väestön ammattitaidosta huolehtiminen on positiivinen asia. Myös syrjäytymisen ehkäisemisestä syntyvien kustannusten näkeminen vaihtoehtoiskustannuksina syrjäytymisen aiheuttamille kustannuksille tai tulonmenetyksille on perusteltua. opiskelijan taustan (sosioekonomisten) tekijöiden merkityksen vähentämispyrkimys koulutukseen hakeutumisen ja niissä pärjäämisen osalta AMKE katsoo, että koulutuksellisen tasa-arvon käsitettä tulee käyttää yhdessä yhdenvertaisuus käsitteen kanssa. Yhdenvertaisuudella ymmärrämme koulutustilanteissa yleisesti tarkastellen sitä, että kullekin opiskelijalle tulee voida tarjota hänen tarpeidensa mukaisesti opetusta ja ohjausta eri muodoissaan. Esimerkiksi ammatillisessa peruskoulutuksessa osatutkinnon suorittaminen edistää yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa opiskelijoiden kesken. AMKEn mielestä koulutuksellinen tasa-arvo on ennen kaikkea mahdollisuuksien tasaarvoa, mikä tarkoittaa erilaisista lähtökohdista tulevien ihmisten mahdollisimman yhdenvertaista kohtelua. Tutkinnon suorittamisessa koulutuspituuksien variointi edistää tasa-arvoa opiskelijan oman tilanteen pohjalta. Eri koulutusmuotoja toisella asteella ja aikuiskoulutuksessa tulee voida toteuttaa yhdistelmänä nykyistä vaikuttavammin. AMKE katsoo strategiaehdotuksen tavoin, että tasa-arvoon panostaminen on myös kustannuskysymys. Tasa-arvoon liittyvät tavoitteet erityisesti niukkenevien panostusten vuosina eivät voi suoraan ohittaa muita koulutuksen ja osaamisen kehittämisen tavoitteita erityisesti kun

2 tarkastellaan ammatillisen koulutuksen vaikuttavuutta. Näitä tavoitteita tulee pitkäjänteisesti pyrkiä yhdensuuntaistamaan. Sukupuolten välisen tasa-arvon tavoittelussa tulee mielestämme noudattaa myös mahdollisuuksien tasa-arvon periaatetta. Tämä tarkoittaa myös sitä, että erilaisia kiintiöitä tulee käyttää hyvin harkitusti ja mieluiten määräaikaisina tukitoimina. Yleisesti ottaen priorisoimme työelämän vetovoimaisuutta eri ammattialoilla kestävämmäksi keinoksi mahdollisuuksien tasa-arvon saavuttamisessa kuin kiintiöitä koulutuksessa. AMKE katsoo työelämälähtöisyyden ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden olevan ammatillisen koulutuksen primääritavoitteita, joihin pohjautuen sukupuolten kiinnostus ja hakeutuminen eri alojen koulutuksiin ja työelämään rakentuvat pitkäjänteisesti entistä tasa-arvoisemmaksi. AMKE esittää näkemyksinään esitettyihin toimenpide-ehdotuksiin seuraavaa. Toimenpide-ehdotus 6. Perusasteen päättävien toiselle asteelle siirtymisen tukeminen Ministeriön työryhmä esittää tähän toimenpiteinä vaihtoehtoisesti joko subjektiivista oikeutta perusasteen päättäville nuorille toisen asteen koulutukseen tai vaihtoehtoisesti oppivelvollisuuden pidentämistä yhdellä vuodella siten, että toisen asteen koulutuksesta tulisi velvoittava. AMKE ei kannata sellaisenaan kumpaakaan esitettyä vaihtoehtoa. Katsomme, että niille opiskelijoille, joilla on jo motivaatio- yms. vaikeuksia perusasteella, ei pidä lisätä velvoitetta vuodella. AMKE katsoo, että toisen asteen koulutustarjontaa erilaisine valmentavine jaksoineen tulee edelleen kehittää asiakaslähtöisemmäksi eli kohdentaa toimintamalleja niille, jotka eivät suoraan hakeudu tai suorita loppuun toisen asteen tutkintoon johtavassa kolmivuotisessa koulutuksessa. Pääsääntäisesti valmentavista työpaja- ja koulutuspalveluista tulee olla suora yhteys ammatilliseen koulutusväylään. Keskeisenä kehittämiskohteena pidämme perusasteen opinto-ohjauksen parantamista koko perusasteen yläluokkien ajan yhteistyössä toisen asteen opintoohjaajien kanssa.

3 Toimenpide-ehdotus 7. Valmistavien ja valmentavien koulutusten yhtenäistäminen Toimenpide-ehdotuksen mukaan yhtenäistetään nivelvaiheen valmistavien ja valmentavien koulutusten sekä työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön toiminnot yhdeksi kokonaisuudeksi. AMKE pitää tärkeänä, että erimuotoisia nivelvaiheen koulutus- yms. valmennuspalveluita on edelleen tarjolla asiakaslähtöisesti. Esimerkiksi maahanmuuttajien valmistava koulutusjakso on mitä tärkein ammattiosaamisen kehittämisen pohjaksi. Tältä pohjalta näiden nivelvaiheen palveluiden yhtenäistäminen yhteisen nimikkeen alle on mielestämme mahdollista. Toimenpide-ehdotus 8. Vahvistetaan toisen asteen palvelukykyä ja syvennetään yhteistyötä ammatillisen koulutuksen ja lukion välillä niiden erityispiirteet ja luonne säilyttäen Toimenpide-ehdotuksessa selvitetään opetus- ja kulttuuriministeriön toimesta millä edellytyksillä yhteistyötä voidaan lisätä eri toisen asteen koulutuksen järjestäjäorganisaatioiden kesken. Toimenpide-ehdotus 9. Helpotetaan koulutuspolun vaihtamista lukion ja ammatillisen koulutuksen välillä Toimenpide-ehdotus korostaa mahdollisuutta vaihtaa koulutusmuotoa kesken opintojen. Myös lukion ja ammatillisen koulutuksen samanaikaiselle suorittamiselle pitää hakea myös rahoitusjärjestelmätason tukea. AMKE kannattaa kumpaakin toimenpide-ehdotusta (8. ja 9.). Toimenpide-ehdotus 14. Työssä oppimisen tukeminen Ehdotus sisältää laajennetun työssäoppimisen käytön lisäämisen. AMKE kannattaa ehdotusta. Laajennetun työssäoppimisen toteuttaminen edellyttää työpaikkojen ja koulutuksen entistä vahvempaa vuoropuhelua ja yhteistoimintaa. Toimenpide-ehdotus 15. Oppilaitosmuotoisen ja oppisopimuksen vuorottelu Työryhmä ehdottaa rahoituksen ja ohjauksen muuttamista siten, että oppilaitosmuotoista ja oppisopimuskoulutusta vuorottelusta saadaan joustavampaa. Tämä kohdistuu siis erityisesti nuorten ammatilliseen peruskoulutukseen. AMKE kannattaa vahvasti tätä linjausta. Oppisopimuspaikkojen saamiseksi eri alojen työnantajilta myös nuorille tarvitaan valtakunnan tason viestintää myös työmarkkinaosapuolten voimin. Toimenpide-ehdotus 16. Opetusmenetelmien ja sisältöjen yksilöllistäminen

4 Ehdotus sisältää monipuolisten, työelämälähtöisten ja yksilöllisten opintopolkujen entistä vahvempaa toteuttamista ammatillisessa koulutuksessa. AMKE pitää tätä suuntaa yhdenvertaisuuden ja mahdollisuuksien tasa-arvon toteuttamisen hyvänä keinona. Tässäkin täytyy selvästi huomioida rahoituspanosten tuomat reunaehdot. Toimenpide-ehdotus 17. Sukupuolittuneisuuden vähentäminen ammatillisessa koulutuksessa Toimenpide-ehdotus painottuu opettajien ja ohjaajien täydennyskoulutuksessa epätyypillisten ainevalintojen ja jatko-opintopolkujen tukemista. AMKE pitää ehdotusta kannatettavana. Vaikuttavampi tulos saadaan tässäkin kohtaa yhteistyössä kunkin alan työelämän edustajien kanssa yhteisellä informaatiolla ja käytännön esimerkeillä. Toimenpide-ehdotus 18. Koko tutkinnon suorittamisen tukeminen Työryhmä korostaa tässä ehdotuksessa koko ammatillisen tutkinnon suorittamista, vaikka pitääkin vaihtoehtona tutkinnon osien suorittamista toteuttamiskelpoisena mahdollisuutena. Tässä yhteydessä nuorelle esitetään subjektiivista oikeutta palata osasuorituksen jälkeen suorittamaan tutkinto loppuun. AMKE korostaa ensinnäkin tutkinnon osien (tai osatutkinnon) suorittamisen tarpeellisuutta. Tutkinnon osan tai osatutkinnon suorittamisesta tulee saada onnistumista kuvaava todistus. Nuorten subjektiivinen oikeus palata suorittamaan ammatillinen perustutkinto loppuun edellyttää käytännön tason täsmennyksiä, ainakin järjestämislupien nykyinen opiskelijamääräohjaus ei tässä kohden ole mahdollinen. Toimenpide-ehdotus 25. Opiskelijavalintojen ja järjestämislupamenettelyn kehittäminen Ministeriön työtyhmä näkee ongelmallisena sen, että ammatilliseen aikuiskoulutukseen ei ole sisällytetty opiskelijaksi ottamisen kriteereitä. AMKE ei kannata opiskelijaksi ottamisen kriteereitä ammatilliseen lisäkoulutukseen. Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot ovat ensisijassa suunnattu jo työelämässä toimivien lisä- ja täydennyskoulutustarpeisiin ja ovat luonteeltaan elinkeinopoliittisia panoksia (investointeja), joiden ensisijainen vaikuttavuustulos on ko. työyhteisön liike-/palvelutoiminnan kilpailukyvyn ja työn tuottavuuden parantaminen. Tästä syystä on perusteltua, että ammatti- ja erikoisammattitutkintoon valmistavassa

5 koulutuksessa ei ole yhtenäisiä kansallisia käytäntöjä opiskelijaksi ottamisen kriteereille, vaan tavoitteena on valinnan joustavuus kulloiseenkin tilanteeseen sopivalla tavalla. Toimenpide-ehdotus 26. Aliedustettujen ryhmien opiskelun ja opintojen henkilökohtaistamisen tukeminen rahoituksen keinoin Työryhmä esittää ammatillisen aikuiskoulutuksen rahoituksen uudistamista siten, että sille luodaan oma yksikköhinta ja laskentaperuste. Määräytymisperusteessa otettaisiin korotuksena huomioon vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa olevien opiskelijoiden määrä kustannusneutraalisti. Henkilöstökoulutuksen osuutta arvioidaan vähentämistarkoituksessa ja rahoituksen kokonaismäärässä huomioidaan, ettei aliedustettujen ryhmien osallistuminen vaarannu opiskelijamaksujen kohoamisen myötä. AMKE pitää hyvänä linjana sitä, että rahoituksen perusteita kehitetään myös ammatillisen aikuiskoulutuksen erityispiirteisiin. Kustannusneutraalisti tehtävien muutosten vaikutukset pitää varmistaa järjestäjätasoisin koelaskelmin. AMKE ja ammatillisen koulutuksen järjestäjien edustajat ovat valmiit rahoituksen kehittämistyöhön. Toimenpide-ehdotus 27. Ammatillisen aikuiskoulutuksen tutkintorakenteen kehittäminen tasaarvon näkökulmasta Työryhmä esittää, että osana ammatillisen koulutuksen tutkintorakenteen uudistamistyötä ammatillisen lisäkoulutuksen rakennetta tarkastellaan koulutuksellisen tasa-arvon näkökulmasta siten, että arvioidaan niiden tutkintojen asema ja toteuttamismuodot, jotka eivät kohdennu pääsääntöisesti toisen asteen tutkinnon suorittaneilla. AMKE pitää esitystä huonona ajatuksena, eikä se kuulu nykypäivän asiakaslähtöiseen työelämän osaamisen kehittämisprosessointiin. Toimenpide-ehdotus 30. Sora-lainsäädännön seuranta Työryhmä ehdottaa ns. Sora-lainsäädännön seurantaa arvioidaan erityistä tukea ja ohjausta tarvitsevien opiskelijoiden näkökulmasta. AMKE kannattaa työryhmän ehdotusta.

6 Toimenpide-ehdotus 31. Opiskeluhuollon toimivuuden turvaaminen Työryhmä ehdotuksessa painotetaan ennaltaehkäisevää toimintamallia, opiskeluhuollon suunnitelmien toimivuutta ja opiskeluterveydenhuollon palveluiden arviointia. AMKE pitää opiskeluhuollon ja opiskeluterveyden huollon palveluiden muodostamaa kokonaisuutta merkittävänä tekijänä ammatillisen koulutuksen kokonaisvaikuttavuuden kannalta. Palveluiden arviointien tulosten mukaisiin kehittämistoimiin on järkevää panostaa valtakunnallisesti lisärahoituksella. Toimenpide-ehdotus 33. Ammatillisen erityisopetuksen kehittäminen Ministeriön työryhmä esittää rahoitusjärjestelmään muutosta siten, että se huomioi oppimisessa ja työllistymisessä erityistä tukea ja ohjausta tarvitsevien panostustarpeet. Toimenpide-ehdotus 34. Aikuisten erityisopetuksen kehittäminen Työryhmä esittää rahoitusjärjestelmään muutosta siten, että se huomioi aikuisten oppimisessa ja työllistymisessä erityistä tukea ja ohjausta tarvitsevien panostustarpeet. Tähän liittyy myös tuetun oppisopimuksen käyttö yhteistyössä työnantajien kanssa. AMKE kannattaa näitä ehdotuksia (toimenpiteet 33. ja 34.) lisärahoituksella toteutettuna. Helsingissä Johan Hahkala toiminnanjohtaja, AMKE ry