Sisällysluettelo. TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTIEN Nuorisotyön

Transkriptio

1 Nuorisotyön toimintakertomus 2012

2 Sisällysluettelo Sisällysluettelo...2 Toiminnallisten tavoitteiden arviointia...3 Aitolahden ja Teiskon seurakunnat...6 Harjun seurakunta...7 Hervannan seurakunta...9 Härmälän ja Viinikan seurakunnat...11 Keskustan alueen seurakunnat...12 Messukylän seurakunta...14 Kesä Koulutyö...18 Liikuntakasvatus...19 Rippikoulutyö...21 Oppilaitostyö...25 Yhteinen partiotyö...29 Rukouksen talo...31 Nuoret aikuiset...32 Kirkon nuorisopäivät Materiaali- ja kalusto palvelu...43 Musiikkikasvatus...44 Leirikeskukset...46 Toiminnan tilastot Kannen kuva Emil Bobyrev: Timo Vuorela, llmari Larivuo, Jussi Kauppila, Mikko Malkamäki, Salla Ylöniemi ja Anna Paajanen testaavat juoksukuntoa 24 tunnin tapahtumaa varten. TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTIEN Nuorisotyön toimintakertomus 2012 Julkaisija: Valokuvaaja: Painotyö: Painosmäärä: YhteYstiedot: Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymä / Yhteinen nuorisotyö Hannu Jukola Kopijyvä Oy 200 kpl Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymän yhteinen nuorisotyö Nuorisotoimisto yliopistonkatu 56, PL 226, Tampere puh nuorisotyön toimintakertomus 2012

3 Toiminnallisten tavoitteiden arviointia Vuosi 2012 oli monella tapaa varsin toimelias ja myrskyisäkin. Tampereella järjestettiin Kirkon Nuorisopäivät, joissa merkittävimpänä yhteistyötahona oli Nuorten Keskus. Monivuotinen nuorisotyönjohtaja Kari Lähdesmäki jäi eläkkeelle. Kyttälän kiinteistön sisäilmaongelmat tulivat esiin. Leirikeskukset siirtyivät nuorisotyöltä uudelle kurssi- ja leirikeskusyksikölle. Asetettujen tavoitteiden, tekstissä lihavoituina, saavuttamisessa onnistuimme vaihtelevasti. Tavoitteiden asettelun lähtökohtana oli yhtymän strategia ja siitä nousevat kärkihankkeet. Toiminnan arvoiksi oli asetettu: pyhän kunnioitus, vastuullisuus, oikeudenmukaisuus ja rehellisyys. Lähestymistavaksi määriteltiin toimintaan: henkilökohtainen vuorovaikutus yksilön ja seurakunnan välillä. Kirkkopolku-ajatukseen liittyen pyrittiin toiminnassa tukemaan nuoria erityisesti siirtymävaiheissa toiminnasta toiseen erityisesti kristillisen kasvatuksen lähtökohdista käsin. Siirtymävaiheita kouluikäisten toiminnasta nuorten aikuisten toimintaan asti tuettiin lisäämällä eri ryhmien välillä tutustumista ja yhteistyötä eri tahoilla. Saattaen vaihtamista helpotettiin mm. kouluyhteistyön, kerhonohjaajien ja isostoiminnan välityksellä. Tavoitteena ollut moniammatillisen projektin järjestäminen kaikissa kasvuympäristöissä ikäkausisiirtymiin liittyen ei toteutunut. Osallisuuteen sisältyvä olohuone-hanke toteutui erilaisissa toiminnoissa alentamalla osallistumiskynnystä ja kutsumalla toimintaan mukaan uusia ihmisiä. Seurakuntaan sitouttaminen menemällä sinne, missä ihmiset elävät arkeaan toteutui erityisen hyvin oppilaitostyössä lukuisien kohtaamisten kautta. Samoin sitouttaminen seurakunnan toimintaan toteutui erilaisten messujen suunnittelun ja toteuttamisen kautta mm. nuorten aikuisten toiminnassa. Seurakuntaan sitouttaminen ja uusien ihmisten tavoittaminen toteutui erinomaisesti myös musiikkikasvatuksessa sekä kirkkomuskarissa että soitinopetuksessa. Vastuukasvatusta ja oman vastuun merkitystä tuotiin esille sekä kansainvälisen diakonian, lähetystyön ja ympäristökysymysten esiin nostamisella toiminnassa ja mm. Kirkon Nuorisopäivien ohjelmassa. Tavoitteena oli, että jokaisessa kasvuympäristössä olisi toteutettu jokin teemaan liittyvä projekti. Tämä tavoite ei toteutunut konkreettisina projekteina, mutta sisällöt olivat laajasti esillä eri toiminnoissa kasvuympäristöissä. Paperin, painotuotteiden ja muun kuluvan materiaalin vähentäminen osoittautui erittäin vaikeaksi ja tässä tavoitteessa jäimme kauas tavoitteestamme. Keväällä toteutuneet Kirkon Nuorisopäivät kokosivat yli nuorta eri tapahtumiinsa laajasti maamme eri puolilta. Päivien arvioinnissa kysymykseksi jäi tamperelaisten nuorten odotettua vähäisempi määrä osallistujista. Nuorisopäivien päätösmessu toteutettiin Särkänniemen huvipuistossa ja se näyttää tuoneen paitsi tamperelaiselle myös koko kirkon nuorisotyölle myönteistä imagoa. Edelleen tamperelainen seurakunnallinen nuorisotyö tavoittaa kohderyhmänsä laajimmin oppilaitosten kanssa tehtävässä yhteistyössä päivänavauksissa sanomallisesti ja henkilökohtaisissa kohtaamisissa sielunhoidollisesti. Oppilaitosyhteistyössä kohdataan lähes koko ikäluokka sekä varsin suuri joukko oppilaitosten henkilökuntaa, seurakuntalaisia heidän arjessaan. Talous toteutui varsin hyvin ja nuorisotyölle asetetut tavoitteet kyettiin ylittämään säästöjen osalta. Tämän mahdollisti tarkka seuranta varojen käytössä. Kari Soukka, vt. nuorisotyönjohtaja nuorisotyön toimintakertomus

4 Kasvatustyön johtokunta Puheenjohtaja Eero Ropo, prof. Tiina Eskelinen, uskonnon opettaja, teol.maisteri Raisa Harju-Autti, HuK Raimo Laaksonen, erityisluokanopettaja Lassi Saressalo, pääsihteeri, filosofian tohtori Marjo Puranen, opiskelija Juha-Pekka Skyttä, sähköasentaja Johanna Suban, KM, henkilöstöpäällikkö Marja-Sinikka Tuhkanen-Mattila, KM Varajäsenet 1. varajäsenen Jyri Nikander, yrityskonsultti, avustava lakimies 2. varajäsenen Laura Virtanen, kirkon nuorisotyönohjaaja, sosionomi AMK Esittelijät Lähdesmäki Kari, nuorisotyönjohtaja Soukka Kari, alk. Hakala Kirsi, lapsityön johtaja Hallinnon jäsenet Ilveskoski Matti, hallintojohtaja Takala Timo, yhteisen seurakuntatyön johtaja Hallikainen Olli, tuomiorovasti, YKN:n puheenjohtaja Yhteisen kirkkoneuvoston edustaja Simelius Maija, DI Kirkkoherrojen edustaja: Matilainen Tero Työntekijöiden edustajat: Leppänen Leena Katriina, lapsityönohjaaja Vartiainen Tuula, lastenohjaaja Kosonen Jussi, nuorisotyönohjaaja Mäkelä Mirva, johtava nuorisotyönohjaaja Karvala, Kaija, nuorisopastorien edustaja Työntekijöiden varajäsenet: Jaakonaho Riitta Niemi Anne-Katriina NUORISOTYÖN HENKILÖSTÖ 2012 Aitolahti Keskinen Ulla Majlund Marjo, vs Malmi Kati, vuor.vap Tuomas Perkiö Harju Arola Päivi Inkinen Eva-Maria, vs asti Laitonen Janne Lindqvist Pepe, virkavap. Mikkola Mikko, vuor.vap asti Nokkonen Virve Seppälä Maria Pohjoisaho Niina, vs alk. Vanhatalo Jaakko Taipalus Paula Hervanta Kettunen Eero Laurèn Anna-Lisa Pusa Maria Härmälä Niemi Anne-Katriina Pulkkinen Jaakko Kaleva Aho Jonna, vs alk. Kanninen-Niemi Jaana Minkkinen Petra, vs asti Suomela Laura Messukylä Kautonen Iro, vs. 50 % Mikkola Nina, vs. Mäkelä Mirva Salonen Kimmo Sassi Sari, 50 % Taipalus Tuomo, Vanhatalo Jaakko, vs , alk. Ylikangas Mari, hoitovap Pyynikki-Tuomiokirkko Lehtisaari Sanna, vs alk. Luukas Mari-Anne, perhevap alk. Mäkinen Tiina, vv asti, vv alk. Pohjoisaho Niina, vs asti Ranta Petri Ruotsalainen seurakunta Leppälä Kaisa Teisko Kallioinen Sanna, vuor.vap alk. Kari Elina, vs alk. 4 nuorisotyön toimintakertomus 2012

5 Viinikka Kosonen Jussi Paalaste Irmeli Ranta Päivi 50 %, Eveliina Ruokola 50 % (työnkierto diakonian kanssa) Partiotyö Arppe-Perämäki Kati Blom Marja-Leena, vuor.vap ja alk. Jaakonaho Riitta Jauhiainen Tytti, opintovap alk. Kautonen Iro, 50 %, alk. Tuomela Eerika, vs ja alk. Urheilu- ja leiritoiminta Santaharju Ari Leirikeskukset henkilökunta muuttui vuoden 2012 alusta uuden kurssi- ja leirikeskusyksikön työntekijöiksi Ennaltaehkäisevä päihdetyö Jari Pekkanen, alk. Musiikki Karppelin Arja-Riitta Kujanpää Maarit, opintovap asti, irtisanoutui 1.9. Mäkinen Matti, vv alk. Peltola Tuulikki Pylkkänen Olli, vs Todorov Nedeltcho, vuor.vap Nuoret aikuiset Pöyhönen Timo Kuisma Salla, Nuoret vaikuttajat Lauri Myllylä, nuorten aikuisten toiminnan kenttätyö, alk. Kasvatusteologit Laine Jussi, vv. Mäenpää Saija Pulkkinen Jari, vs. Opiskelijatyö Hakala Marita, vs alk. Hallikainen Katriina, vuor.vap Heino Riitta, vs , vs Korhonen Risto Koivisto Hanna, perhevap alk. Soukka Kari, Kirkon nuorisopäivien pääsihteeri Ulmanen Mervi Vähätalo Mervi, vs alk. Nuorisotoimisto Ahopelto Hanna, hoitovap. ja opintovap alk. Jaatinen Anneli Järvinen Birgitta Lähdesmäki Kari, eläkkeellä 1.8. alk. Koivumäki Hanna Korri Pia, 9.1. alk. Moilanen Riikka, alk. työelämävalmennus Ruohonen Petri Sormunen Mikko Soukka Kari, vt. nuorisotyönjohtaja 1.8. alk. Virtanen Heidi, vs alk. nuorisotyön toimintakertomus

6 Aitolahden ja Teiskon seurakunnat Aitolahden ja Teiskon alueella nuorisotyön tavoitteena vuonna 2012 oli kohdata lapsia ja nuoria kirkkopolun eri vaiheissa, tukea heidän kristillistä kasvuaan ja kutsua heitä seurakuntayhteyteen. Lapsille ja nuorille järjestettiin olohuoneita, joihin oli matala kynnys tulla mukaan, mutta joiden kautta saattoi vahvistaa suhdettaan kirkkoon. Alakouluikäisten kerhoihin kokoontui viikoittain paljon lapsia. Aitolahden alueen kerhojen kävijämäärät pysyivät edellisen vuoden tasolla, mutta kerholaiset olivat aikaisempaa sitoutuneempia, joten kerralla paikalla oli aikaisempaa enemmän lapsia. Lasten olohuoneina toimivat Haavi- ja Nuotta-kerho, joissa nuorisotyönohjaajat järjestivät turvallisen iltapäivänviettomahdollisuuden. Kirkkohetkissä syvennettiin kristinuskon tuntemista ja pohdittiin lasten esille nostamia kysymyksiä. Vapaaehtoiset ohjaajat pitivät Kohokerhoa sekä tanssi- ja näytelmäkerhoja. Syksyllä mukaan saatiin myös uusia ohjaajia, joita syksyn aikana perehdytettiin tehtäväänsä. Teiskon alueella kerholaisten määrä lisääntyi huomattavasti, koska kerhoja oli aikaisemman kahden sijaan neljä. Nuorisotyönohjaaja piti kokki- ja matkalla maailmalla -kerhoja keväällä Terälahdessa ja syksyllä Kämmenniemessä. Kerhotyössä tehtiin yhteistyötä koulujen HIP-hankkeen kanssa. Alakouluikäisten leiri pidettiin kevättalvella Kukkolassa, mutta syksyn leiri jouduttiin perumaan ilmoittautuneiden vähäisen määrän takia. Aitolahden rippikoulun jälkeisessä nuorisotyössä vuosi 2012 oli vakiinnuttamisen aikaa. Edellisenä vuonna uudistettiin viikko-ohjelma ja aloitettiin uusia toimintamuotoja. Kertomusvuonna nuorille oli viisi toimintailtaa viikossa: maanantaina nuorten olohuone ja Raamis, tiistaina cheerleader-harjoitukset, torstaina isoskoulutus, perjantaina nuorten kahvila ja sunnuntaina salibandy- ja cheerleaderharjoitukset. Uutena toimintamuotona aloitettiin syksyllä kaksi kertaa kuukaudessa pidettävä nuorten messu. Sen tarkoituksena oli rohkaista nuoria käymään messussa, osallistumaan sen toteuttamiseen ja näin tutustumaan jumalanpalveluselämään paremmin ja löytämään oma hiljentymispaikka. Vuoden aikana järjestettiin viisi nuorten leiriä, osallistuttiin sählyturnauksiin ja tehtiin studiotoiminnassa videoita. Teiskon nuorisotyössä koulutettiin uusia ja vanhoja isosia sekä muutamaa apuopettajaa. Koulutusiltojen yhteydessä pidettiin varttikirkko. Pysäkki-illat toimivat nuorten olohuoneena, mutta syksyllä niissä oli vain muutamia osallistujia. Keväällä pidettiin nuorille myös Raamista. Isoskoulutuslaiset leireilivät perinteiseen tapaan kaksi kertaa vuodessa, mutta rippikoululaisten jatkisleiri jäi tänä vuonna toteuttamatta. Lapsia ja nuoria kohdattiin myös koulussa. Päivänavauksien ja koulukirkkojen lisäksi koululaisille järjestettiin tuntivierailuja, kotikirkkoon tutustumista, toimintapäiviä ja luokkaleirejä. Atalassa uutena avauksena koulun pyynnöstä oli neljänsien luokkien ryhmäytykset. Teiskossa aloitettiin kotikirkko tutuksi -vierailut. Lähetystyötä esiteltiin koululaisille Aitolahden kirkolle pystytetyssä jurtassa. Kaikissa alueen kouluissa pidettiin Pekka Simojoen konsertit. Kämmenniemen koulupäivystys muutettiin jokaviikkoiseksi. Koulujen retki- ja leiripäiviin osallistui vuoden aikana 425 oppilasta. Nuorisotyö järjesti yhdessä muiden työmuotojen kanssa toimintaa perheille. Erityisen suosittu oli keväällä Teiskossa järjestetty isien ja lasten pizzailta. Alueella pidettiin myös yhteinen perheleiri. Alueella toimi kolme vireää partiolippukuntaa: Aitolahden Hirvi-Veikot, Aitopartio ja Teiska-Partio. Partiotoimintaan osallistui yli 200 lasta, nuorta ja johtajaikäistä. Säännöllisesti kokoontuvia ryhmiä oli 20. Partiotyöntekijät tukivat lippukuntien toimintaa, erityisesti uskontokasvatusta, tarjoamalla materiaalia ja avustamalla seurakuntaaiheisissa suorituksissa sekä kannustamalla vapaaehtoisia johtajia tehtävissään. 6 nuorisotyön toimintakertomus 2012

7 Seurakuntien musiikinopetus järjesti Aitolahti-Teisko alueella kouluikäisille pianon- ja kitaransoitonopetusta ja alle kouluikäisille muskariryhmiä. Vuoden aikana musiikkileikkikoulut muutettiin entistä seurakuntalähtöisemmiksi Kirkkomuskareiksi. Muskariryhmiä oli kausittain 8 ja lisäksi yksi kannelryhmä. Näissä osallistujia oli yli 70 lasta ja 60 aikuista. Soitonopetus tapahtui pääosin yksilöopetuksena ja oppilaita oli lukukausittain 64. Opetuspaikkoina olivat Atalan seurakuntakoti, Aitolahden kirkko ja Kämmenniemen kerhohuone. Opettajina toimivat musiikin ammattilaiset. Vuoden aikana oli monia työntekijävaihdoksia, jotka vaikuttivat joidenkin suunnitelmien toteutumiseen. Aitolahti-Teisko seurakunnat Rippikoulun käynyt (hlö) Kouluikäisten ryhmät (kpl) osallistujia Kouluikäisten retket ja leirit (vrk) osallistujia Nuorten ryhmät (kpl) osallistujia Nuorten retket ja leirit (vrk) osallistujia Nuorten illat (kpl) osallistujia keskimäärin (Ai) (Te) Nuorten aikuisten ryhmät (kpl) osallistujia (Ai) Partion jäsenet (hlö) Partioryhmät (kpl) Vapaaehtoiset partionjohtajat (hlö) Harjun seurakunta Harjun seurakunnan tyttö- ja poikatyö, nuorisotyö, partiotyö on ollut vilkasta ja antoisaa kuluvan työvuoden aikana. Tyttö- ja poikatyön neljä tukevaa jalkaa ovat kerhot, leirit, koulutyö ja vapaaehtoiset vastuunkantajat. Nämä neljä ovat olleet vahva perusta työssämme jo useamman vuoden, ja tämä vuosi näyttäytyy samanlaisena. Kerhotyö kukoistaa Harjun seurakunnan alueella. Koko vuoden aikana on kokoontunut 29 eri kerhoa. Ne ovat vakiinnuttaneet paikkansa säännöllisenä toimintana seurakunnan eri toimipisteissä. Myös uusia projektiluontoisia kerhoja on kokeiltu, ja niistä on saatu hyviä tuloksia, jotka kannustavat ottamaan ne mukaan toimintaan myös tulevaisuudessa. Vapaaehtoiset kerhonohjaajat ja isoset ovat olleet kertomusvuonna erittäin tärkeä osa sekä kerho- että leirityötä. Heidän motivaationsa, sitoutumisensa seurakunnassa tehtävään työhön ja kyky toimia lasten parissa on ollut kiitettävää. Näemme työssämme tärkeänä tukea vapaaehtoisia monin eri tavoin myös tulevaisuudessa. Lokakuussa järjestetty tyttöjen ja poikien ilta luokkalaisille Tesoman kirkolla on menestys. Ilta kokosi yhteisen ohjelman, aterian ja pelien äärelle 85 osallistujaa. Tapahtumaa on tarkoitus jatkaa nuorisotyön toimintakertomus

8 Harjun seurakunta Rippikoulun käynyt (hlö) Kouluikäisten ryhmät (kpl) osallistujia Kouluikäisten retket ja leirit (vrk) osallistujia Nuorten ryhmät (kpl) osallistujia Nuorten retket ja leirit (vrk) osallistujia Nuorten illat (kpl) osallistujia keskimäärin Nuorten aikuisten ryhmät (kpl) osallistujia Partion jäsenet (hlö) Partioryhmät (kpl) Vapaaehtoiset partionjohtajat (hlö) keväisin ja syksyisin, koska sille on kysyntää seurakuntalaisten puolesta. Rippikoulun jälkeinen nuorisotyö asetti toimintasuunnitelmassaan keskeisimmiksi tavoitteiksi; kehittää toiminnassa olevien nuorten vanhempiin luontevia, vuorovaikutuksellisia kontakteja. Vahvistaa nuorisotila Lataamon merkitystä nuorten olohuoneena sekä nuorten aikuisten työn kanssa toteutettavan pääsiäisyön messun sekä alfa-kurssin toteuttamisen. Lisäksi yhteisesti toteutetut Kirkon Nuorisopäivät ja niiden yhteinen tekeminen ja tapahtumiin osallistuminen toi kevään työkauteen oman haasteensa. Nuorten vanhempien kohtaamiset leireille lähdön ja paluun hetkinä ovat mahdollistaneet luonnikkaita keskusteluja. Lisäksi kotien yhteydenotot perheiden muuttuvissa tilanteissa ovat olleet tärkeitä viestejä luottamuksesta. Perjantaiset nuortenillat, isoskoulutukset, wanhojen isojen koulutukset, apuopettajakoulutukset, kitarakoulut, Taize-messut, retket, leirit ovat koonneet vuoden aikana tuhansia nuoria. Nuorten aktivoiminen messujen toteuttamisessa on toteutunut suunnitellusti. Pääsiäisyön messu Pispalan kirkossa kokosi nuorten ja nuorten aikuisten joukon yhdessä juhlimaan elämän antajaa. Harjun seurakunta toimii neljän partiolippukunnan taustayhteisönä. Lippukunnat ovat tytöille Harjusiskot ja Tesoman Sinisiskot, pojille Harjun Veikot ja Lentävänniemenalueen yhteislippukunta Lentävän Samoojat. Partiotoiminta kattaa koko seurakunnan alueen ja sen viikkotoiminta tapahtuu eri-ikäisille tarkoitetuissa ryhmissä kirkoilla ja seurakuntakodeilla. Kokoavaa toimintaa on lippukunnan järjestämät yhteiset messut, juhlat, retket, leirit ja tempaukset. Lippukuntalaisia osallistuu ahkerasti aluejärjestöjen Hämeen partiopiirin ja Tampereen Partiolaisten tapahtumiin ja koulutuksiin. Seurakunta tukee partion lukuisia vapaaehtoisia johtajahuoltotapahtumin ja erilaisilla muistamisilla ja kannustimilla. Yhteensä lippukunnissa on lähes 120 aktiivista vastuunkantajaa ryhmänohjaajaa ja toimihenkilöä. Hengellisen elämän kasvua tuetaan hartauskoulutuksella ja opastuksella sekä jakamalla kirjallisuutta johtajille. Tulevaa juhlavuotta Harjusiskot pohjustivat johtajavaelluksella Saariselälle sekä järjestämällä loistavasti onnistuneen varainhankinta konsertin 5.12., missä esiintyjinä olivat koko lippukunnan jäsenistö. Tesoman Sinisiskojen vuoden suurpanostus oli valtakunnallisten partiotaito syys SMkilpailujen ansiokas järjestäminen lokakuun alussa Ylöjärvellä. Lisäksi Harjusiskot, Tesoman Sinisiskot ja Harjun Veikot pitivät kesällä yhteistyöleirin. Lippukuntien alueellisessa neuvottelussa sovittiin periaatepäätös oman Partiomessun järjestämisestä myös Harjussa. Messun suunnittelu on jo aloitettu. Lentävän Samoojat on pienehkö omaan 8 nuorisotyön toimintakertomus 2012

9 toimintansa keskittyvä aluelippukunta, joka on suuntautunut erätoimintaan. Hervannan seurakunta Kevät- sekä syyskaudella lähetimme jokaisen alakoululaisen kotiin henkilökohtaisen kutsukirjeen seurakunnan kerho- ym. toiminnasta. Tästä tavasta lähestyä perheitä olemme saaneet positiivista palautetta. Kaksi kokkikerhoa, tietokonepelikerho, Mix-kerho ja uutena poikien sählykerho ovat vetäneet lapsia kerta toisensa jälkeen edellisiä vuosia enemmän. Kerhoja ohjaa kahdeksan hyvää vapaaehtoista-, sekä palkkiotoimista ohjaajaa. Koulutyöhön olemme halunneet edelleen panostaa. Keväällä keskityimme yhteen kuudenteen luokkaan ajatellen, että saisimme heidät säilymään srk.n toiminnassa ala-/yläkoulun siirtymävaiheen yli, joka on haastava ikä. Yhtenä tavoitteena olisi myös, että kun he tulevat rippikouluun, opettajat ja kirkkopolku olisivat ns. tutumpia. Teimme kolme erilaista projektia ko. luokan kanssa (32 oppilasta), koulupäivä kirkolla, retkipäivä Torpalla, sekä leirikoulu Kukkolassa. Syksyllä valitettavasti yhteistyö sitten ei enää onnistunut, koska luokka hajotettiin yläkouluun eri luokille. Neljän tytön (jotka muutenkin olleet srk:n toiminnassa kauan mukana) ryhmä jäi kuitenkin vakituisesti kokoontumaan ns. pikku isosten koulutusryhmäksi. Heistä tulemme saamaan loistavia kerhonohjaajia/isosia. Hervannassa on kaksi toimivaa lippukuntaa, jotka ovat toimineet aktiivisesti vuonna Uutena toimintana HeHu piti aikuisille suunnatun uusien johtajien info- ja koulutustilaisuuden, jossa oli mukana myös seurakunnan työntekijä. Ryhmäytykset Pohjois-Hervannan koululla ja Lukiossa toteutuivat myös kuluneena vuonna, sekä Retkipäivä Ammattioppilaitoksen kanssa. Kolmosluokkalaisille järjestimme keväällä yhteistyössä kanttorin kanssa Urkukonsertin, joka kokosi 40 koululaista. Seurakunnan Lähetysviikolla nuorisotyöntekijät kävivät lähetystyöntekijöitten kanssa oppituntivierailuilla. Syksyllä Pekka Laukkarisen kaksi koululaiskonserttia ala- ja yläkoululaisille veti kirkkoon yhteensä 850 lasta ja nuorta. Pyyntöjä oppituntivierailuille tuli ilahduttavasti, jotka myös toteutettiin. Leirit vetivät tyttöjä ja poikia talvi- ja syysleirille 44. lapsen verran. Lisäksi Hervantalaisia lapsia oli nuorisotyön yhteisillä kesäleireillä runsaasti. Kokemus kertomusvuodesta, paljon hyviä kohtaamisia lapsiin sekä myös vanhempiin ja iloitseminen kouluyhteistyöstä, jota haluamme edelleen kehittää. Koemme myös opettajien tukemisen entistäkin tärkeämmäksi. Nuorisotyöläiset olivat suunnittelemassa ja toteuttamassa myös aktiivisesti seurakuntamme yhteisiä tapahtumia, kuten Perhemessuja, Yhteisvastuun Perhetapahtumaa, Duon Joulunavausta, Perhepyhäkoulua, Kuusijuhlaa ym. Seurakuntien musiikinopetus on osana seurakunnallista musiikkikasvatustyötä järjestänyt sekä soitonopetusta että musiikkileikkikoulu/kirkkomuskari ryhmiä Hervannan seurakunnan alueella. Soitinoppilaita on käynyt Hervannan kirkolla. Oppilaita on opetukseen osallistunut kevätkaudella 43, näistä suurin osa pianisteja sekä kitaristeja. Syyskaudella opetukseen osallistui yhteensä 41 oppilasta. Muskarit toimivat Hervannan kirkolla. Kevätkaudella yhteensä 6 ryhmää (65 lasta sekä 60 aikuista). Kevätkauden lopuksi musiikkileikkikoulu toiminta lopetettiin ja syyskaudella uusi entistä seurakuntalähtöisempi Kirkkomuskari aloitti toiminnan. Syyskaudella 6 ryhmää (60 lasta ja 53 aikuista). Musiikinopetuksen opettajat ovat musiikin ammattilaisia. Soitonopetus tapahtuu pääosin yksilöopetuksena. Soitonopetuksen oppilaat osallistuivat vuoden aikana useampiin messuihin avustamassa, erityisesti perhemessuihin. Soitinoppilaita esiintyi muissakin seurakunnan järjes- nuorisotyön toimintakertomus

10 Hervannan seurakunta Rippikoulun käynyt (hlö) Kouluikäisten ryhmät (kpl) osallistujia Kouluikäisten retket ja leirit (vrk) osallistujia Nuorten ryhmät (kpl) osallistujia Nuorten retket ja leirit (vrk) osallistujia Nuorten illat (kpl) osallistujia keskimäärin Nuorten aikuisten ryhmät (kpl) osallistujia Partion jäsenet (hlö) Partioryhmät (kpl) Vapaaehtoiset partionjohtajat (hlö) tämissä tilaisuuksissa. Musiikinopetuksen omia oppilaskonsertteja pidettiin Hervannan alueella 2 (kevätkaudella) sekä muskarin kevätjuhlia 1 sekä Kirkkomuskarin joulujuhlia 1. Hervannan nuorisotyön tärkeimpänä toimintamuotona oli edelleen isoskoulutus. Kaksivuotiseen isoskoulutukseen osallistui kevään ja syksyn aikana aktiivinen yhteensä n. kolmenkymmenen joukko nuoria ja isosten määrä on kasvanut viime vuosiin verrattuna. Kesän rippileirit sujuivat hyvin, paljon hyvin toimivien isosryhmien ansioista. Kevään aikana muu viikkotoiminta koostui torstain nuortenilloista, sekä tyttöjen raamiksesta. Nuortenilloissa kävi lähinnä rippikoululaisia, mutta myös joitain aktiivisia isosia. Vähäisen vapaaehtoisen kävijämäärän vuoksi syksyllä päätettiin pitää nuorteniltoja kerran kuussa perjantaisin. Osallistuminen näihin ohjelmallisiin nuorteniltoihin ei ole ollut kovin aktiivista. Joka toinen viikko pidettävässä tyttöjen raamiksessa on käynyt aktiivisesti 2-4 henkeä. Syksyllä apuopettajakoulutukseen osallistui neljä nuorta ja apuopettajakoulutuksia on pidetty noin kerran kuussa. Nuorisotyön järjestämä Bass n Helenin konsertti keväällä veti kirkkoon lähes parisataa. Hervannan seurakunnan nuorisotyön haasteena edelleen on kehittää isoskoulutuksen lisäksi muita sellaisia toimintamuotoja, joihin rippikoulun käyneet nuoret osallistuisivat vapaaehtoisesti. Yksi hyväksi havaittu konsepti on syksyisin järjestetty tyttöleiri, joka on ollut melko suosittu. Kouluyhteistyön tiivistäminen esim. koulupäivystysten muodossa on myös toivottava kehityssuunta. Vuoden 2012 alussa nuorten aikuisten toiminnan päätapahtuma, Toinen messu koki muutoksen, kun messu vaihdettiin sunnuntai-illasta perjantai-iltaan klo 19. Myös nimi vaihdettiin Pitkä Perjantai-illaksi, joka koostui messusta ja sen jälkeisestä kohtaamispaikasta. Myös paikka vaihdettiin kirkkosalista rippikoulusaliin intiimimmän tunnelman aikaansaamiseksi. Joka toinen viikko keskiviikkoisin kokoonnuttiin suunnittelemaan seuraavaa perjantai-iltaa. Kävijämäärät Pitkä Perjantaissa olivat hiukan sunnuntain messuja alhaisemmat, ja ajankohta rajasi varsinkin perheellisten osallistumista iltaan. Markku Mustajärvi tuli nuorten aikuisten työstä vastaavaksi papiksi keväällä, jolloin alettiin hiljalleen kartoittaa seurakuntalaisten toiveita nuorten aikuisten messun ajankohdasta. Loppukeväästä asiaa selvitettiin kyselylomakkeilla, jonka tulos oli, että suurin osa messukävijöistä piti sunnuntain ajankohtaa parempana. Niinpä Hervannan nuorten aikuisten palaverissa toukokuussa sovittiin, että messu siirretään syksyllä takaisin sunnuntaihin klo 16 ja nimeksi palautetaan Toinen messu. Kesällä messu oli tauolla, mutta toiminta jatkui avoimen kesäsolun sekä jalkapallopelien merkeis- 10 nuorisotyön toimintakertomus 2012

11 sä. Loppukesästä pidettiin Uuden Verson yhteinen kesätapahtuma Base Camp, johon osallistui myös joukko hervantalaisia. Syksyllä Toisen messun rinnalla aloitettiin avoin pienryhmä Sotko, jossa kokoonnutaan seurakuntalaisten kodeissa lukemaan raamattua, rukoilemaan ja viettämään aikaa yhdessä. Sotkon ideana on syventää ydinporukan yhteyttä ja olla samalla väylänä pienryhmätoimintaan. Sotkossa kävi syksyn mittaan viidestä kymmeneen henkeä. Toinen messu jatkui syksyllä positiivisissa merkeissä, väkeä oli n 40 henkeä messua kohden. Messun ja sotkon lisäksi kokoontui myös yksi solu sekä jalkapallovuoro. Syksyn suunnittelukokouksessa koettiin tärkeiksi lähitulevaisuuden haasteiksi vastuunjakokysymysten selkiyttämisen, sekä polun rakentamisen seurakuntaan tuleville. Päätettiin järjestää visiointipäivä, jolloin on mahdollisuus miettiä, mihin suuntaan Hervannan nuorten aikuisten yhteisö haluaa tulevaisuudessa kulkea. Härmälän ja Viinikan seurakunnat Vuoden 2012 tavoitteena oli tukea tyttöjen, poikien ja nuorten osallistumista jumalanpalveluselämään, sekä tarjota perheille monipuolista kohtaamista yhteistyössä muiden työmuotojen kanssa. Jumalanpalveluselämä oli mukana leiri- ja koululaisjumalanpalvelusten sekä iltamessuissa. Matalan kynnyksen toimintana alkoi Viinikan perhediakonian ja varhaisnuorisotyön yhdessä käynnistämä uusi Hallilan avoin kerho 1-4 luokkalaisille kaksi kertaa viikossa. Vuoden aikana oli monia hyviä erilaisia kohtaamisia perheiden kanssa. Tyttöjen ja poikien kerhoja kokoontui 26 ja niissä oli kerholaisia 716. Leirejä pidettiin 16 ja ne kokosivat 382 leiriläistä. Keväällä ja syksyllä toteutettiin isä-lapsi iltoja, jotka keräsivät mukavasti uusia jäseniä. Koulutyö on edelleen vahvassa asemassa. Päivänavauksia pidetään useassa koulussa. Koulukirkot kokoavat salin täyteen muutaman kerran vuodessa. Luokille toteutetaan retkipäiviä, ryhmäytyksiä ja luokkaleirejä. Nämä toiminnat luovat hyvät puitteet koulujen kanssa tehtävään kristilliseen kasvatukseen. Härmälän seurakunta toimii taustayhteisönä partiolippukunnille Härmälän Haukat ry., Härmälän Ilvestytöt ry ja Viinikan seurakunta Viinikan Sinitytöille ja Viinikan Sinisille. Ryhmiä oli 27 (11 HÄ 16 VI) kappaletta. Vapaaehtoisia aktiivisia johtajia lippukunnissa oli yhteensä 76. Seurakuntien musiikkiopetus on ollut kuluvana vuonna osana seurakunnallista musiikkikasvatustyötä. Sen parissa on järjestetty sekä soitonopetusta että musiikkileikkikouluryhmiä Härmälän ja Viinikan seurakuntien alueella. Soitonopetus tapahtuu pääosin yksilöopetuksena. Sekä muskariryhmät että soitonopetuksen oppilaat osallistuvat vuoden aikana useampiin messuihin avustaen, erityisesti perhe- ja vauvamessuihin. Isoskoulutukseen osallistui nuoria 149 henkilöä sekä apuopekoulutukseen 31 henkilöä. Härmälän ja Viinikan isoskoulutus toteutettiin yhdessä Nekalan seurakuntatalolla. Yläkouluilla pidettiin päivänavauksia, tuntivierailuja ja jumalanpalveluksia. Nuorille pidettiin sekä matalan kynnyksen iltoja että ohjelmallisia nuorteniltoja säännöllisesti viikottain, Peltolammin avoimet ovet ja Nekalan Seuriksenillat ja peli-illat. Toimintakulttuurissa olennaista on yhteisöllisyys ja yksilöllinen kohtaaminen. Syksyn aikana käynnistettiin Nekalan illoissa ns. rukousketju, johon nuoret vuorollaan osallistuivat illan aikana. Kesällä järjestettiin nuorten kesäiltoja aikuisohjaajavetoisesti. Nuorten viikonloppuleirejä pidettiin neljä ja sen lisäksi vaellus Saarijärvelle. Nuorille aikuisille oli omia K-18 iltoja kerran kuussa. Nuorten aikuisten työ oli mukana toteuttamassa perheleiriä yhteistyössä Viinikan diakoniatyön ja varhaisnuo- nuorisotyön toimintakertomus

12 risotyön kanssa. Leirillä oli runsaasti osallistujia. Nuoret ja nuoret aikuiset ovat osallistuneet aktiivisesti myös Viinikan seurakunnan iltamessuihin. Suunnitellen, valmistellen ja toteuttaen niitä. Messuja oli vuoden aikana 8 ja kävijöitä keskimäärin 30 kussakin. Härmälässä uudeksi toimintamuodoksi on löydetty kerran viikossa pidettävä GospelGrove musiikkitoiminta laulajille ja soittajille. Ryhmän jäsenet yhdessä nuorisopastorin kanssa toteuttavat kerran kuussa Tartu hetkeen-iltaehtoollismessun. Keskustan alueen seurakunnat Kalevan seurakunnan varhaisnuorisotyö ei oikein ole sujunut odotuksien mukaan kertomusvuonna. Vaikeutena ovat olleet pitkät lomakaudet ja työntekijävaihdokset. Pyrimme palaamaan tavoitteisiin ja aloittamaan uusin voimin vuoden 2013 alusta. Oman hankaluutensa työhön on tuonut jatkuva hallinnollisten asioiden epävarmuus, tilakysymysten epävarmuus yms. seikat. Useita tilaisuuksia on jouduttu peruuttamaan osallistujakadon vuoksi. Mm. Tyttöjen ja poikien talvileiri peruttiin ja sen tilalla pidettiin askarteluja puuhapäivä Kalevan seurakuntatalolla. Mukana oli 5 lasta ja molemmat varhaisnuorisotyöntekijät. Syyskaudella aloitettiin 3 kerhoa (kokki-, puuha- ja pelikerho). Härmälä-Viinikka seurakunnat Ne ovat toimineet aktiivisesti Kalevan Rippikoulun käynyt (hlö) kirkolla ja Kissanmaan srk- kodilla. Kouluikäisten ryhmät (kpl) Koulutyön kohdalla ei vielä ole osallistujia varhaisnuorisotyössä suuria muutoksia, Kouluikäisten retket ja leirit (vrk) mutta niitä on luvassa. Sik- osallistujia sipä olemme loppuvuodesta luoneet Nuorten ryhmät (kpl) tiimin sisäisen työryhmän osallistujia pohtimaan uudenlaista koulutyöntoimintaa. Nuorten retket ja leirit (vrk) Tuloksia odotellaan en- si lukuvuoden alkuun mennessä. osallistujia Tällä hetkellä käy seurakunnan Nuorten illat (kpl) työntekijä säännöllisesti kaikilla osallistujia keskimäärin (Hä) alueen alakouluilla pitämässä päivänavauksen. (Vi) Koulukummit suo- Nuorten aikuisten ryhmät (kpl) rittavat koulu- ja luokkavierailuja osallistujia ja avustavat luokkaleiriasioissa ja Partion jäsenet (hlö) toteutuksessa opettajia. Pyrimme Partioryhmät (kpl) siihen, että seurakunnan ääni kuuluisi kouluilla mahdollisimman paljon. Myös yhteinen nuo- Vapaaehtoiset partionjohtajat (hlö) risotyö on tukenut tätä toimintaa koulukonsertein ja mm. Lasten Katedraalivuoroin. Partiotyö on alueellamme edelleen aktiivista ja kattavaa. Se on toiminut odotusten mukaisesti. 12 nuorisotyön toimintakertomus 2012

13 Muutos, joka koskee Kalevan Karhut lippukuntaa, on toiminnan keskittäminen Ilmarinkadun kerhohuoneelle vuoden 2013 alusta. Musiikkikasvatuksessa on lopetettu muskarit ja siirrytty Kirkkomuskareihin joita Kalevassa on kokeiltu mm. perinteisen jumalanpalveluksen aikana toimivan kirkkomuskarin muodossa. Seurakuntien musiikinopetus on osana seurakunnallista musiikkikasvatustyötä ja järjestänyt soitonopetusta Kalevan seurakunnan alueella. Soitinoppilaita on käynyt Kalevan kirkolla sekä Kalevan, Iidesrannan ja Järvensivun srk-kodeilla. Oppilaita on opetukseen osallistunut kevätkaudella 40, näistä suurin osa pianisteja ja kitaristeja sekä muutamia nokkahuilisteja. Syyskaudella opetukseen osallistui yhteensä 52 oppilasta. Muskareita/Kirkkomuskareita ei ollut Kalevan seurakunnan alueella. Musiikinopetuksen opettajat ovat musiikin ammattilaisia. Soitonopetus tapahtuu pääosin yksilöopetuksena. Soitonopetuksen oppilaat osallistuivat vuoden aikana useampiin messuihin avustamassa, erityisesti perhemessuihin. Soitinoppilaita esiintyi muissakin seurakunnan järjestämissä tilaisuuksissa. Musiikinopetuksen omia oppilaskonsertteja pidettiin Kalevan seurakunnan alueella 2 (kevätkaudella). Tuomiokirkko-Pyynikki-Ruotsalainen Tuomiokirkon ja Pyynikin alueen tyttö- ja poikatyössä oli vuonna kerhoa, jotka kokosivat mukaan säännölliseen viikkotoimintaan 128 kerholaista. Yhteistyö alueen koulujen kanssa jatkui edelleen jouhevasti. Luokkavierailuiden, koulujumalanpalvelusten ja aamunavausten lisäksi leireiltiin luokkaleirien sekä ryhmäytysten merkeissä Kukkolassa ja Rajalassa. Kolmansien luokkien leirit Kaleva-Tuomiokirkko- Pyynikki-Ruotsalainen Rippikoulun käynyt (hlö) Kouluikäisten ryhmät (kpl) osallistujia Kouluikäisten retket ja leirit (vrk) osallistujia Nuorten ryhmät (kpl) osallistujia Nuorten retket ja leirit (vrk) osallistujia Nuorten illat (kpl) osallistujia keskimäärin Nuorten aikuisten ryhmät (kpl) osallistujia Partion jäsenet (hlö) Partioryhmät (kpl) Vapaaehtoiset partionjohtajat (hlö) Partioryhmät (kpl) Vapaaehtoiset partionjohtajat (hlö) kokosivat yhteensä 115 lasta ja erilaisissa ryhmäytyksissä kohdattiin noin 200 Pyynikin alueen seiskaluokkalaista. Hatanpää-Vihilahti alueen moniammatillinen yhteistyö jatkui vireänä edellisvuosien tapaan. Kevään Viikinsaaren retkelle osallistui tänä vuonna 140 alueen asukasta. Seurakuntakoti Katariinassa pizzaparty-, makkaranpaisto- sekä jouluaskarteluilloissa kohdattiin kymmeniä alueella asuvia lapsiperheitä. Tämän vuoden uutuutena järjestettiin seurakuntakodin yhteydessä toimivan Kukkapellon päiväkodin kanssa Mukulamessu. Enkeliaiheinen messu järjestettiin päiväkodin lapsille mikkelinpäivän tienoilla. Tällä yhteistyöllä todella tavoitettiin kohderyhmä ja yhteistyötä mukulamessun tiimoilta on tarkoitus jatkaa ensi syksynäkin. nuorisotyön toimintakertomus

14 Kulunut vuosi on ollut melko samanlainen kuin vuosi Nuorteniltoja on pidetty keskiviikkoisin, maanantaisin ovat vuorotelleet Rukouksen Talon kanssa yhteistyössä toteutetut; Preikkari (nuorten rukousilta) sekä CTJ-praise kuoro, joka on syksyllä ollut enemmänkin bänditoimintaa. Raamiksissa on käynyt väkeä noin 10 hlö per kerta. Isoskoulutuksen aloitti syksyllä 66 nuorta. Tällä hetkellä aktiivisia ykkös-vuoden isosia on 45. Kakkosvuoden isoskoulutettavia on 21. Kakkos-vuoden isoset järjestivät Kirkon nuorisopäivien yhteydessä toritapahtuman, joka valitettavasti toteutui kaatosateessa. Nuorteniltoja pidettiin vuoden aikana yhteensä 47 (mukana myös kesä) ja niiden keskimääräinen kävijämäärä oli yhteensä 960. Apuopettajakoulutuksessa väkeä on 20. Pidimme neljä leiriä, joista kaksi oli nuortenleirejä ja kaksi isoskoulutusta. Tuomiokirkko-Pyynikki piti myös rippikouluun liittyvän minileirin. Rippikouluinfot on pidetty kouluissa. Pyynikki ja Tuomiokirkko srk:ssa info on koko koululle, Kalevan srk:ssa joka luokalle erikseen. Tänä vuonna yritimme käynnistää päivänavauksia myös Sammon keskuslukiossa sekä uudessa Tammerkosken lukiossa. Kumpaankaan kouluun emme kuitenkaan vuoroja saaneet ja rehtorit perustelivat asiaa mm. tilakysymyksillä sekä sillä, että keskusradion kautta ei haluta päivänavauksia pidettävän. Päivänavauksia on pidetty kuluneena vuonna edelleen säännöllisesti. Kalevan lukiossa ja Sammon yläkoululla. Koulukirkkoja on myös pidetty. Kehitämme jatkuvasti koulutyötä ja mietimme, mitkä ovat tämän ajan keinot tavoittaa yläkoulut ja lukiot. Haasteena on edelleen se, että vanhemmat nuoret löytäisivät paikkansa NA-työssä tai jossain vanhemmille nuorille suunnatussa toimintamuodossa. Tätä kuilua olemme yrittäneet kuroa umpeen ja siinä hyvänä apuna olisi Voimala-messu, josta nuorisotyömme kantaa vastuun kerran syksyssä ja kerran keväällä. Rohkaisemme muutenkin osallistumaan messuun. Voimala-yhteisön väki vieraili myös Valo-leirillä, jotta nuoret aikuiset tulisivat tutuksi nuorille. Messukylän seurakunta Vuoden aikana järjestetyt kaksi kouluikäisille suunnattua leiriä saavuttivat hyvät osanottajamäärät. Leirit keräsivät yhteensä 80 osallistujaa, joka on suunnilleen sama kuin edellisenä vuonna. Kerhotyö on edelleen hyvissä kantimissa ja kerhoja on ollut koko seurakunnan alueella. Suurin osa kerhoista on kokkikerhoja mikä on pitänyt kerholaisten määrän kohtuullisen pienenä, sillä kokkikerhon enimmäismäärä on kymmenen lasta kerhoa kohden. Kouluikäisille suunnatussa työssä vuotta aiemmin aloitettiin syksyllä apuisoskoulutus luokkalaisille. Tänä vuonna koulutus keräsi 23 osallistujaa, joka on tuplasti enemmän kuin ensimmäisenä vuonna. Koulutus puolustaa selkeästi paikkaansa. Nämä apuisoset koulutetaan varhaisnuorten leirien tarpeeseen ja he ovat pääasiassa aktiivisia entisiä varhaisnuortenleiriläisiä. Koulujen kanssa tehtävässä yhteistyössä on saavutettu erinomaiset suhteet koulujen kanssa. Suurimpia tämän työalan tapahtumat vuoden aikana olivat kirkkoseikkailu sekä luokkaleirien, joiden suosio on pysynyt tasaisena läpi vuoden. Kirkkoseikkailuun osallistui noin luokkalaista alueemme kouluista. Luokkaleirejä järjestettiin kuluneen vuoden aikana kolme kappaletta, osallistujia oli luokkalaista. Luokkaleirit järjestettiin Kukkolassa. Luokkaleirien suosio koulujen keskuudessa on hiipunut kuluneen vuoden aikana. Tästä syystä kouluyhteistyössä mietitään nyt uusia keinoja yhteistyön tekemiseen. Lapsiperheille on järjestetty sekä kerhoja että askarteluiltoja kuluneen vuoden aikana tavoitteiden mukaisesti. Keväällä järjestettiin yhdessä Marttojen kanssa koko perheen kokki-iltoja, joissa perheen voimin yhdessä kokattiin. Samoin keväällä oli vanhemmille ja lapsille suunnattu askartelukerho. Syksyllä järjestettiin kolme koko perheen 14 nuorisotyön toimintakertomus 2012

15 Messukylän seurakunta Rippikoulun käynyt (hlö) Kouluikäisten ryhmät (kpl) osallistujia Kouluikäisten retket ja leirit (vrk) osallistujia Nuorten ryhmät (kpl) osallistujia Nuorten retket ja leirit (vrk) osallistujia Nuorten illat (kpl) osallistujia keskimäärin Nuorten aikuisten ryhmät (kpl) osallistujia Partion jäsenet (hlö) Partioryhmät (kpl) Vapaaehtoiset partionjohtajat (hlö) jouluaskarteluiltaa eri puolilla seurakuntaa, ne keräsivät yhteensä noin 70 askartelijaa. Lapsiperheille suunnattuja Meidän Messuja on järjestetty vuoden aikana kaksi seurakunnan alueella. Nuorisotyössä on toiminta pysynyt suunnilleen samalla tasolla kuin millä se oli edellisenä vuonna. Isoskoulutuksen aloitti syksyllä noin 100 nuorta ja apuopettajakoulutukseen tuli 46 uutta nuorta aikuista. Jatkis-leiri elokuun lopussa kokosi osallistuja edellisvuosien tapaan noin 200 nuorta Torpan kurssikeskukseen. Leirien osallistuja määrät ovat olleet vuonna 2012 suunnilleen samat kuin vuonna luokkalaisia ryhmäytettiin edellisen vuoden tapaan koulujen alettua elo-syyskuussa. Nuortenilloissa kävijöitä on ollut läpi vuoden keskiarvollisesti 92 henkeä iltaa kohden. Keskiarvoinen kävijämäärä on pysynyt käytännössä samana edelliseen vuoteen verrattuna. Vuoden 2011syksyllä käynnistettiin Perjantai Hässäkkä-illat, iltojen painotus on selkeästi Raamattu-opetuksessa. Näitä iltoja jatkettiin vielä kevät 2012, illat eivät saavuttaneet niille asetettuja tavoitteita, joten ne päätettiin lopettaa. Olemme olleet aidosti läsnä nuorten elämässä ja kohdanneet heitä kasvotusten mm. nuortenilloissa. Tärkeimpänä tiedotuskanavana nuorten toiminnassa ovat internet-sivumme net, sekä molemmilla olevat facebook-profiilit. Sähköpostituslistoilla varhaisnuorisotyön ja partiotyön puolella on suuri merkitys tiedotuskanavana. Kummilastamme Narin Upakhootia (kutsumanimeltään Täm) olemme vuoden aikana tukeneet nuortenleireillä kootuilla kolehdeilla, sekä nuortenilloissa ja leireillä kerätyillä pullokolehdeilla. Kolehteja olemme vuoden aikana keränneet yhteensä noin 500 euroa, joilla on tuettu Tämin koulunkäyntiä, sekä lähetysseuran pyynnöstä Lasten Pankkia, jota kautta mahdollisimman monelle kummilapsi ohjelmassa olevalle lapselle pyritään tarjoamaan mahdollisuus osallistua leirille. Täm on 11-vuotias thaimaalaispoika, joka haaveilee poliisin ammatista. Kummilapsemme on Suomen Lähetysseuran kautta. Olemme pitäneet lähetyskasvatusta tätä kautta esillä nuorten toiminnassamme. Yhteisiin tapahtumiin Messukylästä on osallistuttu aktiivisesti sekä kouluikäisten että nuorisotyön puolelta. Kouluikäistyön puolelta selkeimmät tapahtumat ovat olleet 10-tapahtumat ja rippikoulun jälkeisessä nuorisotyössä lähetyslento, Ristirock, Pimee Hölkkä ja Maata Näkyvissäfestarit. Samoin työmuodot ovat näkyneet Messukylän seurakunnan yhteisissä tapahtumissa. Nuorten aikuisten toimintaa seurakunnan alueella on kehitetty edelleen vuoden aikana ja syksyllä käynnistyivätkin Kipinä!-messut nuoril- nuorisotyön toimintakertomus

16 le aikuisille. Kipinä!-messujen ympärille on muodostunut pieni, mutta aktiivinen, vapaaehtoisten vastuunkantajien joukko. Kipinä!-messu on järjestetty syksyn aikana kolme kertaa ja ne ovat keränneet keskimäärin 60 messuvierasta messua kohden. Messukylän seurakunnan alueella toimii 5 lippukuntaa. Messukylän Metsätytöt, Messukylän Metsäpojat, Kaukapartio, Niihaman Saukot ja Tammero. Tammero tekee yhteistyötä seurakunnan ja muiden alueella toimivien lippukuntien kanssa mutta lippukunnan taustayhteisönä toimii vanhempainyhdistys. Yhteensä toiminnassa on ollut mukana 211 tyttöä ja 227 poikaa. Erilaisia ryhmiä kokoontui 37. Seurakuntien musiikinopetus on osana seurakunnallista musiikkikasvatustyötä järjestänyt sekä soitonopetusta että musiikkileikkikoulu/kirkkomuskari ryhmiä Messukylän seurakunnan alueella. Soitinoppilaita on käynyt Kaukajärven, Levonmäen, Linnainmaan, Messukylän, Takahuhdin, Uudenkylän sekä Vehmaisten srk-kodeilla. Oppilaita on opetukseen osallistunut kevätkaudella 201, näistä suurin osa pianisteja, mukana muutamia kitaristeja, viulisteja ja nokkahuilisteja. Syyskaudella opetukseen osallistui yhteensä 180 oppilasta. Muskarit toimivat Kaukajärven, Linnainmaan ja Takahuhdin srk-kodeilla, näissä kevätkaudella yhteensä 18 ryhmää + 1 kannelryhmä (158 lasta sekä 135 aikuista). Kevätkauden lopuksi musiikkileikkikoulu toiminta lopetettiin ja syyskaudella uusi entistä seurakuntalähtöisempi Kirkkomuskari aloitti toiminnan. Syyskaudella Levonmäen srkkodilla aloitettiin uusi toimipiste. Syyskaudella 18 ryhmää + 2 kannelryhmää (182 lasta ja 143 aikuista). Musiikinopetuksen opettajat ovat musiikin ammattilaisia. Soitonopetus tapahtuu pääosin yksilöopetuksena. Soitonopetuksen oppilaat osallistuivat vuoden aikana useampiin messuihin avustamassa, erityisesti perhemessuihin. Soitinoppilaita esiintyi muissakin seurakunnan järjestämissä tilaisuuksissa. Musiikinopetuksen omia oppilaskonsertteja pidettiin Messukylän alueella 6 (kevätkaudella) sekä muskarin kevätjuhlia 4 ja soitonopetuksen joulukonsertteja 1 sekä Kirkkomuskarin joulujuhlia 4. Leirikeskus Pättinniemi oli täynnä vauhtia, kun Tampereen seurakuntien ensimmäinen Perhepäivä koirien kanssa houkutteli sinne heinäkuussa suuren joukon tassuttelijoita. 16 nuorisotyön toimintakertomus 2012

17 Kesä 2012 Kesällä 2012 yhteinen nuorisotyö järjesti yhteensä 55 kouluikäisille ja heidän perheilleen tarkoitettua leiriä ja retkeä. Toiminta tavoitti kesän aikana lähes henkeä, erityisen suosittuja olivat erilaiset teemaleirit, sekä isovanhempien ja lastenlasten yhteiset leirit. Kesän kohokohdaksi muodostunut 10-leiri järjestettiin juhannuksen jälkeisellä viikolla nimellä Tuulta purjeisiin, kooten Pättiniemen maisemiin noin 250 lasta ja yhteensä 80 työntekijää sekä vapaaehtoista isosta. Nuorisotyön isoin sesonki on nimenomaan kesä, jolloin vakinaisten viranhaltijoiden rinnalla työskentelee 24 ahkeraa kesätyöntekijää leireille ja 12 kesäkerhoissa. Kokonaisuudessaan leirien suosio on viime vuosina pysynyt samana, vaikka pieniä muutoksia tulee vuosittain ikäryhmien kokojen vaihdellessa. Kesän leiritarjontaa pyritään vuosittain päivittämään leirien suosion mukaan. Rippikoulun jälkeinen nuorisotyö järjesti nuorteniltoja läpi kesän, aktivoiden nuoria viikoittaisessa toiminnassa isostoiminnan ohella Kouluikäiset (7-14v.) 36/ /957 35/ / /1216 Partio 28/608 15/507 16/902 14/516 23/595 Nuoret 2/38-1/15 1/23 - Perheleirit 16/441 19/561 16/498 18/488 15/415 Urheilu 2/102 2/119 2/74 2/108 2/93 Musiikinopetuksen leirit - - 2/34 1/29 - Kesäkerhot - - 1/267 6/155 6/260 Yhteensä 84/ / / / /2579 NUORISOTYÖN KESÄLEIRIT Kesäkausi (ei rippikoulut) Luvuissa ei ole mukana työntekijöitä eikä retkiä. nuorisotyön toimintakertomus

18 Koulutyö Oppilaitostyön koulutyötä tehdään tamperelaisten peruskoulujen ja lukioiden oppilaiden ja henkilökunnan parissa. Kertomusvuonna järjestettiin tammikuussa yhteistyökokous kaupungin perusopetuksen ja lukiokoulutuksen johdon kanssa. Mukana oli myös Tampereen kaupungin apulaispormestari. Kokouksessa päätettiin solmia yhteistyösopimus, johon kirjattiin vuosia jatkunut yhteistyö. Sopimus ei sulje pois mahdollisuutta kehittää yhteistyötä edelleen. Kertomusvuonna järjestettiin erittäin laaja Pekka Simojoen konserttikiertue Tampereen peruskouluilla. Konsertteja pidettiin kaikkiaan 24 ja lisäksi yksi konsertti Viinikan kirkolla rippikoululaisille. Konsertit tavoittivat suuren määrän lapsia ja nuoria. Koulutyö organisoi myös vuoden 2012 aikana Tapio Puolimatkan luentovierailuja Tampereen lukioille: Kalevan lukioon, Hatanpään lukioon ja Tampereen klassilliseen lukioon. Koulupastori piti yhteyttä yhdysopettajiin ja osallistui Tampereen seudun uskonnonopettajien kerhon toimintaan. Opettajia kutsuttiin maaliskuussa retriittiin Heinäkallioon ja marraskuussa Samuli Edelmannin konserttiin. Lokakuussa koulupastori oli mukana Suomen kristillisen opettajaliiton syyspäivien järjestämisessä Tampereella ja osallistui vuoden aikana Uskonnonpedagogisen instituutin järjestämiin koulutuksiin. Uskonnonopetusta ja seurakunnan työntekijöiden pitämiä päivänavauksia tuettiin muun muassa käynnistämällä uuden painoksen ottaminen Virsivakasta Raamattuvisaan osallistuneet Tammelan koulun A-joukkueen Tiuku Toivonen, Elina Urtti ja Ida Eerola. ja valmistamalla lyijyjalkanukkeja Materiaalipalveluun lainattaviksi. Lukioiden uskonnonoppiaineen opiskelua kannustettiin jakamalla stipendejä oppiaineen kirjoittaneille. Keväällä koulutyön vastuulla oli järjestää valtakunnallisen Raamattuvisan aluekilpailu. Se järjestettiin seurakuntien talossa. Mukana oli kymmenen joukkuetta ja lisäksi muuta yleisöä. Kertomusvuonna koulupastori toimi koulukummina Saukonpuiston koululla ja toimi pappina koulujumalanpalveluksissa. Koulupastori osallistui myös päivänavauksien pitämiseen Kalevan, Pyynikin ja Aitolahden seurakuntien alueilla olevilla kouluilla ja oli mukana toteuttamassa Saukonpuiston ja Pyynikin koulun 7. luokkien ryhmäytyksiä. Koulupastori kutsui kouluja alkajaiskirkkoon ja ristinjuhliin sekä organisoi työntekijävierailuja kouluille edellisten vuosien tapaan. Pääsiäisenä ja jouluna Lasten katedraalin hartauksia järjestettiin alaluokille. Hartauksissa oli osallistujia vähän vajaa nuorisotyön toimintakertomus 2012

19 Liikuntakasvatus Toimintavuosi 2012 oli mielenkiintoinen ja vaiherikas. Tampereen ev. lut. seurakuntien yhteisen liikuntakasvatustyön järjestämät tapahtumat ja tempaukset tavoittivat paitsi määrällisesti erityisen monia ihmisiä, niin myös luoden jatkumoa jo käynnistetylle toiminnalle. Yleisellä tasolla liikuntakasvatuksen toiminnalle tyypillistä on onnistua tavoittamaan seurakuntien perinteisempään toimintaan nähden uusia kohderyhmiä, mikä on tullut huomioitua myös tiedotusvälineidenkin puolelta. Liikuntakasvatustyön monimuotoisuus, sen vastuunkantajien aktiivisuus ja työmuodon kyky reagoida nopeasti kentän tarpeisiin osana yhteistä nuorisotyötä, tuli toimintavuotena osoitettua useaan otteeseen hyvin tuloksin. Kulunut vuosi sisälsi useitakin myönteisiä asioita ja tapahtumia joista voisi kertoa enemmänkin, mutta tyydyn mainitsemaan tässä yhteydessä sellaisia tapahtumia jotka näen erityisen merkittävinä myös tulevien vuosien toimintaa ajatellen. 1. Liikuntakasvatustyön ja Kyttälän toimintayksikössä tehdyn keskustan alueen nuorisotyön merkitys -Sekä God`s Gas:in, että Gloorian tiloissa tehtävän nuoriso-ja tavoittavan työn myötä Kyttälänkadun toimintayksikkö on eräs Tampereen dynaamisimmista kristillisen nuorisotyön toimintakeskuksista. Toisiaan tukevat ja kunnioittavat, hyvällä tavalla erilaiset työntekijät ja -menetelmät toimivat tahoillaan aktiivisesti hyödyntäen omia vahvuuksiaan, luoden näin Tampereen ev.lut.seurakuntien rippikoulun jälkeiseen toimintaan monimuotoisen ja vaihtoehtoja sisältävän kattauksen kristillistä nuorisotyötä. Keskeinen sijainti ja hyvät kulkuyhteydet huomioiden Kyttälänkadun toimintayksikkö on nyt ja tulee olemaan avainasemassa keskustan alueella tehtävässä nuorisotyössä. Viime vuoden tapaan tämä on näkynyt God`s Gas:in toiminnassa perjantai-itaisin pitäessämme Kyttälässä ovia auki, mutta varsinkin silloin kun ihmisiä on tavanomaista runsaslukuisemmin liikkeellä, kuten vappuna sekä koulujen alkamis- ja loppumispäivinä. Nuorisotyötä täytyy tehdä tapahtumien ytimessä. Kyttälä on tällä hetkellä God s Gas:in ja Sons Of Abraham MCC:n toiminnan myötä ainoa myös ns. erityisnuorisotyötä viikonloppuisin tekevä Tampereen ev.lut.seurakuntien nuorisotyön toimintayksikkö keskustan alueella. Sons Of Abraham MCC:n jäsenille, aikuisille vapaaehtoisille ja vastuunkantajille se on tarjonnut mielekkään tavan osallistua kirkon työhön. Samalla Kyttälän God`s Gas on varsinkin liikuntapainotteisten rippileirien käyneiden, Tampereen eri seurakunnista tulevien nuorien oma paikka. 2. Sons Of Abraham MCC-moottoripyöräkerho näkyy ja kuuluu positiivisesti -Aikuisten nuorten tavoittaminen ja sitouttaminen kirkkoon ja sen jäsenyyteen on mielestäni yksi tärkeimmistä missioista, joka tulisi huomioida seurakuntien kaikessa toiminnassa. Sons Of Abraham pyrkii toiminnassaan juuri tähän, kutsumalla mukaan nimenomaan niitä jotka ovat vieraantumassa kirkosta ja kokevat oman jäsenyytensä siinä merkityksettömäksi. He ovat moottoripyörä- ja rockkulttuurissa mukana olevia, valtaosaltaan aikuisiässä olevia nuoria joille Sons Of Abraham tarjoaa toimintansa kautta mielekkään ja turvallisen, matalalla kynnyksellä varustetun kristillisen yhteisön, jonka myötä he pystyvät halutessaan osallistumaan kirkon toimintaan ja kokemaan sitä kautta jäsenyytensä itselleen merkitykselliseksi. Tähän työmuotoon sisältyy paljon erityisnuorisotyön piirteitä ja haasteita. Huhtikuussa 2012 Sons Of Abraham MCC osallistui jälleen omalla osastollaan Tampereen messukeskuksessa järjestettävään vuotuiseen Hot Rod & Rock Show-näyttelyyn joka on yksi Pohjoismaiden suurimmista alan tapahtumista. Viikonlopun aikana paikalla vieraili yli messuvierasta! Tampereen ev.lut.seurakuntia tapahtumassa edustanut kerho on herättänyt mes- nuorisotyön toimintakertomus

20 suilla kansainvälistäkin huomiota mm. rakentamalla omalle osastolleen KIRKON! Kerho on saanut paljon positiivista palautetta ja messuvieraita haastatelleiden kokemus on, että Tampereen ev.lut.seurakuntien läsnäolo messuilla on pääsääntöisesti koettu erittäin positiiiseksi. Siltä se on myös tuntunutkin. Kesällä Tampereella nähtiin kummia, kun Sons Of Abraham osallistui yhteistyössä Tampereen ev.lut seurakuntien brändityöryhmän ja kärkihankekoordinaattorin kanssa järjestämään näyttävään mainoskampanjaan, joka toteutettiin isoillla kadunvarsimainoksilla. Mainoksissa ihmisiä kutsuttiin tavanomaisesta poikkeavin kuvin osallistumaan mm. Kukkaisviikon Motoristimessuun ja paraatiajoon. Ennakkoluulottomasti toteutettu mainonta herätti paljon kiinnostusta ja tähän seurakuntien ulostuloon kansan keskelle oltiin tyytyväisiä Tapahtumien Yössä jatkettiin valtavan suosion saavuttaneiden Elvis-konserttien merkeissä kun Sons Of Abraham MCC järjesti yhteistyössä diakoniatyön ja Suurella Sydämellä-ryhmän kanssa valtavan suosion saavuttaneen Elvis in the church - believer or not -hyväntekeväisyyskonsertin Ruokakassi-toiminnan hyväksi. Konsertti kokosi Aleksanterin kirkon täyteen ja kosketti monia ihmisiä, mistä Tampereen ev.lut.seurakunnat saivatkin runsaasti myönteistä palautetta. Yleisön pyynnöstä ja suuren suosion vuoksi päätettiin järjestää myös talvella joulun aikaan toinen hyväntekeväisyyskonsertti teemalla Elvis - Christmas. Paikkana oli jälleen Aleksanterin kirkko ja tämäkin konsertti osoittautui menestykseksi keräten kirkon täyteen kuulijoita eli 1200 ihmistä. Sons Of Abraham MCC järjesti Joulutorin yhteydessä kaikille moottoripyöräkerhoille suunnatun Bikereiden Joulukirkko-nimisen konserttitapahtuman, jossa esiintyi Päämajan soittokunta. Yhteistyökumppaninamme oli Sotaveteraanit Ry ja konsertin jälkeen oli mahdollisuus ostaa tv:stä tuttu Motti -merkkiä. Toimintavuoden aikana kristillinen moottoripyöräkerhomme on saanut valtavasti myönteistä palautetta ja on onnistunut vakiinnuttamaan paikkansa kohderyhmänsä keskellä ollen näin omalta osaltaan rakentamassa siltaa kirkon ja ihmisten välille. 3. St.Players Urheilu herättää suomalaisissa suuria tunteita ja niin voitot kuin tappiot yhdistävät kansaa. Viittaan vielä kevääseen 2011, kun Suomi voitti jääkiekon maailmanmestaruuden. Tuolloinhan innostus levisi läpi maan ja suomalaset tunsivat kansakuntana saavuttaneensa jotain suurta ja merkityksellistä. Vaikka kaikki ihmiset eivät koskaan voi ymmärtää sitä riemun määrää, eikä urheilua muutenkaan. Silti olisi typerää aliarvioida tai kieltää tuon ilmiön voima - pitipä urheilusta tai ei. Kerrataan vielä: Liikuntakasvatustyö hyödyntää toiminnassaan urheilun ihmisiä ympärilleen kokoavaa ominaisuutta ja sen ryhmäyttävää vaikutusta. Seurakuntien Salibandyn Sm-turnaus karsintoineen, Seurakuntien Futsal- ja Seurakuntien Jalkapallon Sm-turnaus ovat toimintamuotoja, jonka kautta ihmisten on helppo tulla mukaan kristilliseen nuorisotyöhön. Toimintamuodot ovat erityisen merkityksellisiä järjestämiemme liikuntapainotteisten rippileirin Kuortaneen, Varalan ja vuodesta 2013 lähtien myös Julkujärven leirin käyneille rippikoululaisille. Tampereen ev.lut.seurakuntia edusti St.Players kokosi joukkueen, joka koostui Pirkanmaalaisille tutuista salibandyn huippunimistä. Turnaus oli perinteiseen tapaan urheilullisesti erittäin tasokas, kooten lajin huippuja ympäri Suomen pelaamaan ja ihmisiä katsomoon. Monivuotisen ja pitkäjänteisen toimintansa ansiosta joukkueella ja Seurakuntien Salibandyn Sm-turnauksella on lajin harrastajien parissa arvostettu maine ja se tarjoaa omalta osaltaan väylän seurakunnan toimintaan. Seurakuntien Jalkapallon Sm-turnauksessa St.Players pelasi tavanomaista nuoremmalla jouk- 20 nuorisotyön toimintakertomus 2012

21 kueella. Joukkueen kokoonpanoa voisi luonnehtia sekoitukseksi kokemusta ja nuoruutta yhdistettynä hyvään yhteishenkeen. Joukkueiden harjoittelu tapahtuu eri paikoissa lajista ja vuodenajasta riippuen. Salibandyharjoitukset ovat perinteisesti Kaukajärvellä, futsalharjoitukset Kaukajärvellä tai Tamppiareenalla ja jalkapalloharjoitukset vaihtoehtoisesti Mäkipuiston, Ahvenisjärven, Kaupin tai Pirkkahallin kentillä. Tyttöjen cheerleader-ryhmä on harjoitellut omien ohjaajiensa kanssa läpi vuoden sekä Hervannan Pelipuiston srk-talossa että Kyttälässä. He ovat esiintyneet järjestämissämme turnauksissa sekä muissa yleisötapahtumissa tarjoten tytöille mahdollisuuden osallistua toimintaan ko. lajin puitteissa. 4. YLEISTÄ Kesän urheiluleirit sujuivat hyvin ja yhteistyö urheiluseurojen edustajien kanssa oli toimivaa. Seurakunnan rooli leireillä muodostuu paljolti sen mukaan miten seuran puolesta mukana olevat valmentajat suhtautuvat kirkkoon.seurakunnan rooli on olla läsnä rakentavalla ja mielekkäällä tavalla ja tässä onnistuttiin TPV:n leirillä erityisen hyvin ja Ilveksenkin leirillä hyvin. Yhteistyön sujumiseen vaikuttaa seurojen puolesta tulevien ohjaajien oma asennoituminen ja tämä on syytä huomioida. Leireille onkin hyvä rekrytoida mahdollisimman paljon seurakunnan väkeä isosiksi ja apuohjaajiksi, sillä mitä enemmän heitä on niin sitä selvemmin sen vaikutuksen huomaa leirin ilmapiirissä ja nimenomaan positiivisessa mielessä. Liikuntakasvatustyö järjesti jälleen koko kesän ajan ja aina pitkälle syksyynkin Luhtaanrannassa useita raamattupiirejä ja Verhoja (vapaaehtoisia rukoushetkiä) jotka saavuttivat suuren suosion. Luhtaanranta koettiin mieleiseksi paikaksi nuotioineen ja saunomismahdollisuuksineen. Juhannuksena teimme sieltä käsin retkiä eri juhannustapahtumiin osallistuen mm. Juhannuskonferenssiin Keuruulla. Rippikoulutyö Toiminta-ajatus Rippikoulu on kirkon antaman kasteopetuksen huipennus. Kastaminen ja kasteopetus ovat Tampereen seurakuntien kirkkoherrojen kokouksen ja kasvatuksen johtokunnan syksyllä 2008 hyväksymien rippikouluperiaatteiden mukaan kirkon tärkeimmät tehtävät. Samoissa periaatteissa myös painotetaan sitä, että kristillinen kasvatus ja sen huipentuma rippikoulu ovat kansankirkon tärkeimpiä tukijalkoja. Kansankirkon säilyttämisessä ja kirkon jäsenyyden tukemisessa se on ensiarvoisen tärkeässä asemassa. Rippikouluissa noudatetaan kirkon yhteistä rippikoulusuunnitelmaa RKS 2001, jonka mukaan rippikoulun tavoitteena on, että nuori vahvistuu siinä uskossa, johon hänet on kastettu. Tämä tarkoittaa uskoa kolmiyhteiseen Jumalaan, kasvua lähimmäisen rakastamisessa ja elämää rukouksessa sekä seurakunnan yhteydessä. Tavoitteiden toteutuminen Tavoite kasteopetuksen tarjoamisesta rippikouluikäisille ja muunkin ikäisille seurakuntalaisille on toteutunut, mutta rippikoulun kävijämäärä laski vuonna 2012 edellisvuoden nousun jälkeen. Laskusta huolimatta rippikoulun kävijämäärät ovat vielä kohtuullisella tasolla. Rippikoulu tarjoaa nuorille hyvän näkökulman seurakuntaan ja kristilliseen uskoon. Tulokset näkyvät myös siinä, että lähes kaikki rippikoulun jälkeiseen nuorisotyöhön osallistuvista Tampereen seurakunnissa ovat innostuneet toimintaan ja saaneet siitä tietoa juuri rippikoulussa. Rippikoulun tavoitteiden toteutuminen vaatii jatkuvaa suunnittelua, kehittämistä ja panostusta sekä yhteisessä organisoinnissa että rippikoulujen toteuttamisessa. Rippikoulujen yhteinen organisointi Rippikouluvuosi 2012 aloitettiin jo vuoden 2011 keväällä ikäluokan selvittämisellä, ryhmien määrän laskemisella ja seurakuntien kanssa tiiviissä nuorisotyön toimintakertomus

22 yhteistyössä tehtävällä ryhmien ja leiripaikkojen jaolla. Elokuussa kirkkoon kuuluvalle 1997 ikäluokalle lähetettiin rippikouluesite, lisäksi kutsuttiin vielä erikseen edellisinä vuosina rippikoulun keskeyttäneitä tai kokonaan rippikoulun ulkopuolelle jääneitä kirkon jäseniä. Kirkkoon kuulumattomat saivat rippikouluinformaation kouluissa kattavasti pidetyistä rippikouluinfo-tilaisuuksista, joista vastasivat ansiokkaasti kasvuympäristöjen ja seurakuntien työntekijät. Samoin seurakuntien nuorisotyön internet-sivuilla olivat esitteen tiedot luettavissa ja enemmänkin tietoa leiripaikoista ja vastaavista asioista, jotka painoteknisistä syistä eivät mahtuneet esitteeseen. Ilmoittautuminen toteutettiin netissä tai perinteisellä paperisella lomakkeella. Ilmoittautumisajan jälkeen rippikoululaiset jaettiin ryhmiin ja heille tiedotettiin ensimmäisistä tapaamisista. Ryhmävaihdoksia jouduttiin ensimmäisen jaon jälkeen tekemään melkoisen paljon. Kertomusvuonna jatkettiin yhtenäisten linjausten, yhteismitallisuuden ja pelisääntöjen hakemista rippikouluihin. Tässä prosessissa kasvatuksen johtokunnan ja kirkkoherrojen kokouksen perustama rippikoulutyöryhmä osoittautui ensiarvoisen tärkeäksi työvälineeksi. Rippikoulupalaute Rippikoululaisille ja näiden huoltajille toteutettiin palautekysely internetissä. Syksyllä rippikoulujen päätyttyä molemmille lähetettiin sähköposti ja tekstiviesti, jossa pyydettiin palautetta rippikoulusta. Palaute oli jälleen kiitettävää. Merkittävää on, että vastanneet nuorten vanhemmat näkivät rippikoulun merkityksen todella suurena nuoren elämän kannalta. Muutenkin kyselyn perusteella seurakuntien järjestämät rippikoulut saivat kiitettävän palautteen sekä nuorilta että heidän huoltajiltaan Asenneilmaston ja rippikoulun kannalta on hyvin tärkeää, että rippikouluilla on hyvä maine ja nuoret itse ja heidän huoltajansa näkevät ne hyviksi kokemuksiksi. Vuonna 2012 toteutettiin myös työntekijöille suunnattu palautekysely. Tulosten perusteella voidaan sanoa, että rippikoulutyötä pidetään työntekijöiden keskuudessa erittäin tärkeänä työmuotona. Haastavimmaksi työntekijöiden taholta koettiin ennen intensiivijaksoa olevat tapaamiset. Ne koettiin usein työläiksi ja ikään kuin lisänä kaiken muun työn päälle. Koko alkujakson tapaamisten kehittäminen ja suunnitteleminen vaatii edelleen työtä sekä yhteisen organisoinnin tasolla että paikallistasolla. Nettisivujen tarjoamien mahdollisuuksien kehittämistä jatkettiin. Tavoitteena on ollut, että kaikilla rippikouluilla olisi omat nettisivut. Tämä tavoite on onnistunut kohtuullisen hyvin. Rippikoulujen nettisivut tarjoavat loistavan vuorovaikutusvälineen työntekijöiden ja rippikoululaisten sekä heidän huoltajiensa välillä. Palaute sekä rippikoululaisilta, rippikoululaisten vanhemmilta ja muilta läheisiltä oli erittäin hyvää. Ideakone Oy:n julkaisujärjestelmä on osoittautunut toimintavarmaksi ja ennen kaikkea helppokäyttöiseksi rippikoulun opettajille. Samoin rippikoulusivustot ovat selkeästi vähentäneet rippikoulutoimiston työtä postitusten ja puhelinkyselyiden osalta. Rippikoulutarjonta Ilmoittautumisen helppouden, riittävän informoinnin ja yhteydenpidon lisäksi rippikoulun suosioon vaikuttaa rippikoulutarjonnan monipuolisuus. Tämä on suunnitteluvaiheessa hyvin haastavaa, varsinkin kun ilmoittautumisesta on nähtävissä selviä muotivirtauksia. Esimerkiksi leirikeskusten hyvin erilainen taso herättää ilmoit- 22 nuorisotyön toimintakertomus 2012

23 Seurakunta 14-15v muut yhteensä liittyneet kastetut Aitolahti Harju Hervanta Härmälä Kaleva Messukylä Pyynikki Ruotsalainen Teisko Tuomiokirkko Viinikka Yhteensä Rippikoulun suorittaneet seurakunnittain tautujissa suuria tunteita. Paremmin varusteltu leiripaikka saattaa saada hakijoita viisinkertaisesti mahdolliseen määrään nähden, kun taas karummin varusteltu leiripaikka on monelle se viimeinen käypä vaihtoehto. Leiripaikkojen lisäksi yksi iso haaste on leiriaikatarjonta. Edelleen kesän alun leireille hakijoita on paljon enemmän kuin voidaan ottaa. Kun taas kesän lopun ja talven rippikoulujen hakijamäärät ovat alkukesää selkeästi pienemmät. Suurin haaste onkin siinä, että tarjotaan sopiva määrä leirejä sopiviin aikoihin sopivissa paikoissa niin, että rippikoululaisten ja heidän perheidensä tarpeet kohtaavat seurakuntien rajalliset resurssit. Rippikouluvaihtoehdoista ylivoimaisesti suosituin on paikallisseurakunnan viikon mittaisen leirijakson kesällä sisältävä rippikoulu, kuten on ollut jo useiden vuosien ajan. Näiden lisäksi on tarjottu sopiva määrä kaupunkirippikouluja niille, joita leirielämä ei innosta. Kaupunkirippikoulujen suosio on pysynyt hyvin vakaana ja tarjonta on ollut sopiva suhteessa tarpeeseen. Yhteisiä erityispainotteisia rippikouluja järjestettiin liikuntapainotteinen talvirippikoulu, laskettelurippikoulu, liikuntapainotteinen kesärippikoulu, kaksi kansainvälistä rippikoulua ja yhteinen katekismusrippikoulu. Näiden lisäksi järjestettiin neljä pienryhmärippikoulua ja pidettiin ryhmä Kuusikon koulussa. Liikuntapainotteisten leirien määrä lisäämistä tulevaisuudessa tulee harkita, sillä nyt läheskään kaikki halukkaan eivät mahdu haluamalleen liikuntapainotteiselle leirille. Osaltaan nämä erityisemmät leirit, jotka lähtevät joko erityisistä painotustoiveista tai erityisen tuen tarpeessa olevien tilanteesta, merkitsevät paljon rippikoulun suosion ylläpitämisessä. Erityistä tukea tarvitsevien määrät ovat melkoisessa nousussa ja asettavat suuren haasteen tulevien vuosien rippikouluorganisoinnille. Muualla kuin Tampereen seurakunnissa rippikoulun suorittaville järjestettiin alkujakson opetus kolmessa ryhmässä. Tämä käytäntö on hyvin vakiintunut ja kerää entistä paremmin tamperelaiset järjestö- ja harrastuspainotteisten rippikoulujen osallistujat oman seurakunnan yhteyteen. Tämä näkyy näiden entistä paremmassa niveltymisessä rippikoulun jälkeiseen nuorisotyöhön Tampereen seurakunnissa. Muualla rippikoulun käyvien haaste Tampereen seurakuntien näkökulmasta on saada näiden rippikoulu- ja konfirmaatiotieto varmasti ja nopeasti jäsentietojärjestelmään. Kertomusvuonna usean rippikoululaisen tieto saatiin vasta pyytämällä järjestävältä taholta, kun rippikoulun uusintakutsu oli lähetetty niille jäsenille, joille ei oltu merkitty rippikoulu jäsenrekisteriin. Samoin näiden rippikoulujen järjestäjille on vaikea saada tietoa tamperelaisesta alkujaksomallista. Nämä ongelmat vähentynevät käytännön vakiintuessa. nuorisotyön toimintakertomus

24 Analyysi rippikoulutilastoista vuodelta 2012 Koko Tampereella asuvan 1997 syntyneen ikäluokan määrä on 1929 (tilanne ). Näin ollen kirkkohallituksen uuden laskentamallin (14-15 vuotiaat rippikoulun käyneet / 15-vuotiaiden ikäluokka) mukainen rippikouluprosentti on 78,2 (vuonna ,7). Perinteisellä tavalla laskettu (kaikki rippikoulun käyneet / 15-vuotiaiden ikäluokka) rippikouluprosentti on 81,4 (vuonna ,8). Näin ollen rippikouluprosentti putosi edellisvuodesta. Kertomusvuonna kirkkoon liittyi rippikoulun yhteydessä 69 nuorta, joista kastettiin 44. Tämä määrä on selkeästi pienempi kuin edellisinä vuosina. Rippikoulutilastoista on selkeästi havaittavissa kirkkoon kuulumattomien yhä vähäisempi osallistuminen rippikouluun kun taas kirkon jäsenistä useampi kuin joka yhdeksäs osallistuu rippikouluun oman ikäluokkansa mukana. Rippikoululla on edelleen vahva asema nuorisokulttuurissa, mutta yksi suurista tulevaisuuden haasteista on kirkkoon kuulumattomien nuorten tavoittaminen. Kirkkoon kuulumattomien määrän kasvaminen voi tulevaisuudessa vaikuttaa myös aikuisrippikoulujen määrään. Kun yhä useampi jättää rippikoulun käymättä oman ikäluokkansa mukana, aikuisrippikoulujen kysyntä voi kasvaa. Vuonna 2012 järjestettiin kaksi aikuisrippikouluryhmää, joista saadut kokemukset rohkaisevat jatkamaan ryhmämuotoisten aikuisrippikoulujen kehittämistä. Lisäksi seurakuntien papit järjestivät useita yksityisrippikouluja. Toinen kehittämisen 24 nuorisotyön toimintakertomus 2012 Joonas Köngäs ja Rosa Ortiz olivat rippikoulupolun päässä heinäkuussa. kohde aikuisrippikouluihin liittyen on niiden saaminen entistä joustavammiksi aikuisten elämäntilanteet huomioon ottaen. Sekä aikuisrippikouluryhmien että yksityisrippikoulujen kehittämistyötä jatketaan ensi vuonna seurakuntalaislähtöisyydestä käsin. Vuosi 2012 osoittaa rippikoulun suosion Tampereella edelleen olevan kohtuullisella tasolla, vaikka rippikouluprosentti tippui edellisvuoden noususta. Kaikkien tärkein työ tehdään edelleen perinteisillä paikallisseurakuntien viikon mittaisilla rippikoululeireillä. Juuri näihin rippikouluihin tulee jatkossakin panostaa entistä enemmän huomioiden yllä esitetyt haasteet. Rippikoulun toteutuminen onnistuneena, lähes koko ikäluokan läpäisevänä, osana nuorten elämää ja nuorisokulttuuria todistaa alussa mainitun periaatteen rippikoulun ylitsepääsemättömästä arvosta kirkon tulevaisuuden kannalta. Rippikoulun suosion eteen täytyy tehdä jatkuvasti määrätietoista työtä, johon tarvitaan yhteistä näkemystä ja oikeanlaista resursointia. Vuodesta toiseen palautekyselyissä isosten rooli korostuu onnistuneessa rippikoulussa. Vahva ja laadukas rippikoulutoiminta edellyttää vieläkin vahvempaa ja laadukkaampaa rippikoulun jälkeistä nuorisotyötä ja isoskoulutusta.

25 Oppilaitostyö Oppilaitostyö on Tampereen ev.lut. seurakuntien erityistyömuoto, joka toteutuu tamperelaisissa yleiskouluissa, ammatillisissa oppilaitoksissa, keski- ja toisen asteen oppilaitoksissa sekä korkeakouluissa. Oppilaitostyö on luonteeltaan kirkon etsivää, kokoavaa ja auttavaa työtä, jossa pyritään kohtamaan sekä oppilaitoksissa opiskelevia että oppilaitosten henkilöstöä. Työn käytännöt nousevat seurakunnan ja kirkon perusidentiteetistä: hartaus- ja jumalanpalveluselämä, kirkolliset toimitukset, sielunhoito, kokoontumiset ja ryhmät. Seurakuntien oppilaitostyön perustehtävänä on kohdata oppilaitosten arkinen elämä kristillisen uskon ja kirkon todellisuuden näkökulmasta sekä tukea opiskelijoita ja oppilaitosten henkilökuntaa heidän työssään, opiskelussaan sekä pyrkimyksessään elää hyvä elämä ja kasvaa seurakunnan jäseninä. Oppilaitostyö pyrkii osaltaan toteuttamaan Tampereen seurakuntien yhteisen nuorisotyön visioita ja tavoitteita: huolehtimalla seurakunnan läsnäolon, palvelujen & toiminnan kautta välittyvästä kristillisestä kasvatuksesta oppilaitoksissa liittymällä seurakunnan uskosta käsin oppilaitoksen arkeen tarjoamalla tukeaan oppilaitosten henkilökunnalle heidän omassa opetus- ja kasvatustyössään tarjota opiskelijoille seurakuntayhteys opiskeluaikana sekä tukea heitä kasvamaan eläviksi seurakunnan jäseniksi työelämään siirtymisen jälkeen tiedottamalla opiskelijoille ja nuorille aikuisille suunnatusta toiminnasta seurakunnissa etsiä kosketuskohtia ja luoda mahdollisuuksia, joissa seurakunta ja kristillinen usko liittyvät ihmisten arkeen ja ammatissa ja työyhteisössä elämiseen tarjota opiskelijoille ja henkilökunnalle mahdollisuus henkilökohtaiseen sielunhoitoon, kirkollisiin toimituksiin sekä jumalanpalvelus- ja hartauselämään järjestämällä leiripäiviä, retriittejä, retkiä, luento- ja kulttuuritilaisuuksia yms. tamperelaisten oppilaitosten sekä henkilökunnalle että opiskelijoille tukea opiskelijoita ja nuoria perheitä itsenäistymiseen, aikuistumiseen, ihmissuhteisiin sekä kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin liittyvissä kysymyksissä etsiä ja tukea oppilaitoksissa henkisen, hengellisen ja aineellisen avun tarpeessa olevia ulkomaalaisopiskelijoita (ja tutkijoita) samoin kuin yksinäisiä ja syrjäytyneitä riippumatta siitä, ovatko he syntyperäisiä suomalaisia, maahanmuuttajia tai tilapäisesti Tampereella oleskelevia Lisäksi työn erityispiirteisiin kuuluu monialainen konsultointi- ja verkostoyhteistyö tamperelaisessa oppilaitostyössä toimivien tahojen kanssa; oppilaitosten hallinto, opiskelijajärjestöt, paikalliset ja valtakunnalliset opintoja suunnittelevat tahot etc. Verkostoyhteistyön avulla pyritään edistämään opiskelijoiden ja henkilöstön henkistä ja hengellistä hyvinvointia, tukemaan heidän kristillistä identiteettiään sekä yhdessä etsimään ennaltaehkäiseviä keinoja työssä, opiskelussa ja elämässä jaksamiseksi. Muutostekijöitä ja tulevaisuuden suunnitelmia yliopistotyö Tampereelle on muodostumassa yhä isompia oppilaitoskokonaisuuksia. Sekä Tampereen yliopisto että Tampereen teknillinen yliopisto ovat uudistaneet hallintoaan, rakennettaan ja strategioitaan tulevaisuuden koulutuspoliittisten suuntaviivojen mukaisiksi. Tampereen yliopistossa otettiin lukuvuoden alussa käyttöön uudet opetussuunnitelmat, jotka nojautuvat selkeästi ns. Bolognan prosessin kaksiportaiseen tutkintojärjestelmään. Samoin TaY:n hallintorakenteen uudistuksen myötä puhutaan nyt yhdeksästä tieteenalayksiköstä aikaisempien tiedekuntien ja/tai erillislaitosten sijasta. Nämä suuret ja nopeasti edenneet muu- nuorisotyön toimintakertomus

26 tokset ovat synnyttäneet voimakasta kritiikkiä ja huolestuneisuutta yliopistoväen keskuudessa. Tämä huoli näkyi toimintavuoden aikana erityisesti TaY:n Hämeenlinnan yksikön (opettajankoulutus) toiminnan lakkauttamisprosessissa ja yksikön Tampereelle siirtymisen aiheuttamassa loiskiehunnassa. Yliopistopastorit ovat omalta osaltaan pyrkineet tukemaan varsinkin henkilöstön jaksamista tarjoamalla yksilö- ja ryhmämuotoista ohjausta sekä neuvontaa. Valtiovallan koulutuspoliittiset linjaukset merkitsevät käytännössä sitä, että etenkin yliopistoopiskelu ajatellaan päätoimiseksi työksi, yliopistojen rahoitus perustuu tuloksiin (tutkintojen ja valmistuneiden määrä), joka puolestaan on tuonut tiukennuksia opintosuoritusmääriin per lukuvuosi sekä eri rajoituksia opiskeluvaihtoehtoihin. Opiskelua koskevien sisällöllisten ja rakenteellisten muutosten synnyttämiä huolia on haluttu keventää oppilaitospappien kanssa. Oletettavaa on, että muutosprosessin ollessa vielä kesken, oppilaitostyöntekijöiden tarjoamien konsultaatioiden, ohjauksen ja neuvonnan tarve kasvaa lähivuosina. Suuruuden logiikka ja yleisesti kasvava paine opinnoissa etenemiseen sekä vaatimukset elämässä suoriutumiseen lisäävät edellytyksiä huonoille seurausvaikutuksille, joita ovat yksinäisyys, yhteisöllisyyden puute, ahdistuneisuus, väkivaltakäyttäytyminen, kovien arvojen ajaminen jne. YTHS:n valtakunnallinen opiskelijaterveystutkimus vlta 2012 ja sen tulokset vahvistavat omalta osaltaan näitä oppilaitostyötekijöiden omia havaintoja. Kirkon oppilaitostyöllä on tärkeä rooli tuoda kirkon sanomaan perustuva toisen maailman ääni (= armo) oppilaitoksiin sekä mahdollistaa yhteisöllisyyden muodostuminen opiskelijoiden keskuudessa. Toimintavuoden aikana oli kuitenkin havaittavissa, että sielunhoidollisten keskusteluiden määrä oli hienoisessa laskussa yliopisto-opiskelijoiden parissa. Tähän ei löytyne yhtä merkittävää syytä, mutta yliopistopastorit tulevat kiinnittämään jatkossa huomiota siihen, että heidän neuvonta- ja sielunhoitopalveluistaan tiedotetaan täsmällisesti ja kattavasti. Kirkosta eroaminen on jatkunut, joskin parista edellisvuodesta hiukan tasaisempana aaltona. Toimintavuoden aikana oppilaitostyöntekijät joutuivat edelleenkin kohtaamaan kirkkoon ja kristilliseen seksuaalietiikkaan kohdistunutta kritiikkiä rintamalinjojen kummaltakin puolelta. Näyttää siltä, että kirkosta eroamisen teema säilyy yhtenä keskeisenä, jatkuvana aiheena oppilaitoskentässä. Tähän haasteeseen pyritään yliopistotyössä vastaamaan mm. rohkaistumalla avoimeen dialogiin uskontokriitikoiden (myös vapaa-ajattelijat) tai erilaisiin vähemmistöihin (muk. lukien uskonnolliset ja kulttuuriset vähemmistöt) kuuluvien kanssa. Varsinkin yliopisto- ja korkeakouluopiskelijoiden keskuudessa seksuaalisuus- ja seksuaalisen identiteetin kysymykset ovat polttava keskustelunaihe. Oppilaitostyössä kaikenlainen avoin keskusteluyhteys opiskelijoiden ja heidän järjestöjensä suuntaan on tärkeää. Seksuaalisuuteen ja parisuhdeteemaan liittyvät keskustelut, te lat, tapahtumat, koulutukset otetaan oppilaitostiimissä huomioon tärkeinä kehittämisteemoina. Seurakuntayhtymän Hääyö-hankkeen yhteyteen on liitettävissä luontevasti parisuhdekursseja jne. Tampereen seurakuntayhtymän strategian yhtenä keskeisenä painopisteenä ovat nuoret ja nuoret aikuiset. Nuorten aikuisten projekti linkittyy olennaisilta osiltaan sekä oppilaitostyön kohderyhmiin että sen tavoitteisiin. Oppilaitosteologit ovat sitoutuneet toimimaan asiantuntijoina ja suunnittelu- ja toteutusryhmien jäseninä eri puolilla Tamperetta toimivissa nuorten aikuisten toimintaryhmissä. Risto Korhonen on toiminut kiinteässä yhteydessä keskustan alueen Voimalayhteisön kanssa mm. Voimala-messujen suunnittelu- ja toteutustiimissä samoin kuin Voimala-leirien vetäjänä. Yliopistopastori (RK) toimi syksyllä 2012 kokoontuneen nuoret aikuiset kärkihanke- 26 nuorisotyön toimintakertomus 2012

27 työryhmän vetäjänä. Työryhmän johtopäätöksiin ja ehdotuksiin palattaneen v aikana. Oppilaitostyön ja nuorten aikuisten toiminnan yhteisiä painopistealueita kuluneena toimintavuonna ovat olleet mm. uudenlaiset messut (erityisesti Voimala- ja Kipinä-messut) sekä niiden ympärille rakentuvien yhteisöjen parissa tehtävä työ, vapaaehtoisten koulutustoiminta ja Alfakurssit. Nuorten aikuisten toiminnan resurssien (päätai osa-aikaiset virat) vähetessä UudenVerson kautta organisoitu NA toiminta muuttunee v aikana toisenlaiseksi. Tämä merkinnee usean (5) messuyhteisön toteuttamien eri messujen määrän vähenemistä. Sen sijaan satsataan isommalla volyymilla, säännöllisesti, em. messuyhteisöjen yhdessä toteuttamiin messuihin sekä alueellisten pienyhteisöjen rakentamiseen ja vastuunkantajien valmentamiseen. Kristillisessä opiskelijajärjestökentässä on pantava merkille, että säännölliseen kokoavaan toimintaan osallistuvien määrä on tasaisessa laskussa. Tämä selittynee osittain opiskelijatoimintaan yleisesti kuuluvana kausivaihteluna. Toinen selittävä syy on ainakin korkeakouluopiskelijoiden kohdalla se, että päätoiminen opiskelu vie paljon aikaa, ja nykyopiskelijan vähäisestä vapaaajasta käydään kovenevaa kilpailua eri tahojen, järjestöjen tms. välillä. Tässä kamppailussa krist. opiskelijatoiminnan tulee terävöittää tiedotustaan, mainontaa ja varsinkin ohjelmatarjontaansa. Monien krist. opiskelijajärjestöjen toiminta näyttäytyy ulkopuolisten silmissä vanhanaikaisena eikä se yrityksistä huolimatta ole helposti muuntautumassa 2010-luvun opiskelijoiden tarpeita vastaavaksi. Oletettavaa on myös, että kirkon ja kristillisyyden saama negatiivissävyinen julkinen imago on nostanut kynnystä hakeutua järjestöjen kokoavan toiminnan piiriin. Kokonaiskirkon tasolla käytävä kriittinen keskustelu kirkon ja herätysliikkeiden (lähetysjärjestöjen) välisestä suhteesta saattaa merkitä Tampereellakin lähivuosina jonkinlaista yhteistyön uutta asemointia. Oppilaitostyön ja kristillisten opiskelijajärjestöjen säännöllisen verkostoyhteistyön piiriin ovat kuuluneet toimintavuonna: Arbor Vitae (Tampereen krist. lääkäriopiskelijat), Evankeliset opiskelijat, Kansanlähetys, Kansan Raamattuseura, Näky, Pilke, Tampereen Opiskelija- ja koululaislähetys, Tampereen krist. teekkarit, sekä Suomen Lähetysseura. Uutena krist. opiskelijatoiminnan ryhmänä aloitti kasvatustieteen ja opettajaksi opiskelevien Cristikka ry. Suomalaisen ja tamperelaisen oppilaitosmaailman kansainvälistyminen jatkuu kiihtyvällä tahdilla. Opiskelija- ja tutkijavaihto tuo Tampereelle eri pituisiksi ajanjaksoiksi runsaasti kansainvälisiä ihmisiä eri puolilta maailmaa. Näyttää siltä, että seurakuntayhtymän kansainvälisen työn koordinointi on mitä tärkein ja ajankohtaisin haaste kaikille toimijoille. Yksi liikkeelle laskettu kehitysprojekti koskee TaY:n, TTY:n ja TAMK:in kansainvälisille opiskelijoille tarkoitettua kummiperhe - toimintaa. Ensimmäisessä vaiheessa hanke on käynnistynyt TTY:n ja TAMK:in piirissä. Oppilaitosteologi (Riitta Heino) koordinoi TAMK:in aloitteesta afrikkalaisten opiskelijoiden kotouttamisohjelmaa. Seuraava askel kummiperhetoiminnassa tulee koskemaan TaY:n kansainvälisiä opiskelijoita. Muutostekijöitä ja tulevaisuuden suunnitelmia ammattioppilaitostyö Kertomusvuoden aikana tamperelaisen ammattikoulutuksen kentällä toteutui merkittävä muutos, kun Pirkanmaalle syntyi yksi Suomen suurimmista ammatillisista oppilaitoksista, kun Tampereen ammattiopisto ja Pirkanmaan koulutuskonserni kuntayhtymä yhdistyivät Tampereen seudun ammattiopisto Treduksi. Tredussa aloittaa tammikuussa 2013 ensimmäisen lukukautensa noin 8000 nuorta ja lähes aikuista. Tredulla on toimintaa kahdessakymmenessä eri toimipisteessä Tampereella, Ylöjärvellä, Nokialla, Kangasalla, Lempäälässä, Orivedellä, Ikaalisissa, Virroilla sekä Pirkkalassa. Koulutuspalveluja tarjotaan nuorisotyön toimintakertomus

28 Pirkanmaan lisäksi myös muualla Suomessa. Tredussa on tarjolla yli 30 ammatillista perustutkintoa eri koulutusohjelmineen, 35 ammattitutkintoa ja 11 erikoisammattitutkintoa sekä monipuolisia työelämän kehittämispalveluja. Tredussa voi opiskella myös englanniksi, suorittaa ammatillisia yhdistelmätutkintoja sekä ammatillisten ja lukio-opintojen yhdistelmiä. Tredu tarjoaa myös oppisopimuspalveluja. Ammatillisen koulutuksen kentällä on ollut havaittavissa, että monet olemiseen ja elämiseen liittyvät vaikeudet ovat edelleen vahvasti pinnalla. Tämä koskee sekä opiskelijoita että opettajia. Ongelmat ja sielunhoidon tarpeet ovat olleet vaativia. Esiin ovat nousseet erityisesti vaikeudet ihmissuhteissa sekä jaksamisen kysymykset. Henkilökunnan jaksamista ammattikasvatuspappi on pyrkinyt tukemaan työnohjauksen avulla. Ammattioppilaitosdiakonin tehtävänkuvaa ja sen sisältöjä tullaan tarkentamaan v aikana. Diakoniselle työotteelle on joka tapauksessa kasvavaa kysyntää tällä toisen asteen ammatillisen koulutuksen polulla. Samoin tarkennetaan yhteistyön (työpari) mallia yhdessä ammattikasvatuspastorin kanssa. Tulevaisuudessa jouduttaneen miettimään Tredun pääkampuksen noustessa Oppilaitos opiskelijat Henkilöstö Korkeakoulut Tampereen yliopisto n n TTy n n TAMK n n Ammattioppilaitokset n PIRKO Pirkanmaan ammattiopisto n Pirkanmaan aikuisopisto n Pirkanmaan oppisopimuskeskus n Tampereen aikuiskoulutuskeskus TAKK n Tampereen ammattioppilaitos TAo nuorisoasteen opiskelijat n aikuisopiskelijat n Hervantaan miten ammattikasvatuspastorille ja diakonille saataisiin hyvät toimitilat uudessa yksikössä. Muutostekijöitä ja tulevaisuuden suunnitelmia ammattikorkeakoulutyö Papin mukana olo Tamkin hyvinvointiryhmässä vakiintunut. Papin asiantuntemukseen luotetaan. Sekä hyvinvointiryhmä, että opot asettuneet tukemaan Hiljainen huone Tamkiin hanketta! Kansainvälisiä tutkinto-opiskelijoita varten Tamk palkkasi sosiaalityöntekijän. Tämä helpottaa huomattavasti oppilaitospapin huolta ulkomaalaisten opiskelijoiden pärjäämisestä elämässään ja menestymisestä opinnoissaan. Tamkissa oli pommiuhkatilanne. Tilanne hoidettiin erittäin hyvin. Tilanne raukesi kuitenkin helpotukseen. Kyseessä oli vain uhkaus ja tekijä saatiin kiinni. Monenlaisia paniikkireaktioita ja pelkoa Tamkissa kuitenkin ehti syntyä. Kriisiryhmässä tilannetta puitiin vielä syksyllä. Sielunhoitotyötä on ollut syyskaudella enemmän kuin aikaisemmin. Adventtihartaudessa oli yllättäen kaksinkertainen väkimäärä n henkilöä, aiempaan verrattuna. Ystävänpäivänä pidettiin jälleen papin huoneen Avoimet ovet kahvitarjoiluineen, onnistui mukavasti. Lieköhän jo perinne? Uusia opiskelijoita hankala kierrättää papin huoneen kautta, koska huone niin sivussa, ahtaan käytävän varrella. Pappi siis tapasi opiskelijat vain suurina ryhminä infoissa, ei enää erikseen pienemmissä tutor -ryhmissä huoneensa ovella. Uusi työhuone. Vanhan Piramkin puolella, Kuntokatu 4, 1. krs. Kristillisten opiskelijajärjestöjen näkyminen Tamkissa edelleen vähäistä. 28 nuorisotyön toimintakertomus 2012

29 Yhteinen partiotyö Yleistä Seurakuntien yhteinen partiotyö avustaa 23 lippukunnan toimintaa, jotka ovat osa seurakunnissa tehtävää nuorisotyötä. Vuoden aikana päätettiin Härmälässä toimineen Multisillan Katajien toiminta vaikka lippukuntaa ei nimenä lopetettukaan. Alueella toimii edelleen kaksi lippukuntaa. Partiotyössä toimii neljä päätoimista partiotyöntekijää. Hervannassa, Aitolahdella ja Ruotsalaisessa seurakunnassa partiovastuu on nimetty yhdelle tiimin työntekijöistä. Partiotyöntekijät tukevat ja neuvovat lippukuntia toiminnassa ja järjestävät lippukuntien vapaaehtoisille johtajille koulutusta ja huoltoa. Partiotiimin vastaavana toimii Riitta Jaakonaho Tavoitteiden mukaisesti on yhteinen partiotyö on tukenut lippukuntiaan Suomen Partiolaiset ry:n partio-ohjelman täysipainoisessa toteuttamisessa. Jatkoimme lippukuntien käyttöön hankittujen hartausboksien käyttöä, täydentämistä ja käytön opastusta. Koulutimme yhdessä lippukuntien kanssa jäseniä ja teimme yhteistyötä Hämeen Partiopiirin ja Tampereen Partiolaisten kanssa eri tavoin mm. koulutuksissa, kokouksissa ja tilaisuuksissa. Lippukuntien johtajakoulutusta ja toimintaa tuetaan vuosittaisella avustuksella. Iloitsemme paljon vireästä ja osaavasta vapaaehtoisjoukostamme sekä upeasta partiotoiminnasta Tampereella. Partio tavoittaa ihmisiä kaikissa ikäryhmissä vauvasta vaariin. Perheiden ja vanhempien tuki on arvokasta partioharrastuksen piirissä. Kaikille riittää sopivia tehtäviä. Tapahtumia Koko kaupungin yhteistä Partiomessua keskustorin Vanhassa kirkossa vietettiin muistelemispäivänä Messu keräsi jälleen väkeä laulamaan partiomessun ja hiljaisuuden messun lauluja. Tämä on perinne, jota tullaan jatkamaan ja kehittämään. Nuorisotyön yhteinen hanke Nuorisopäivät toukokuuta työllisti myös partiotyötä koko kevään. Yksittäisiä partiolaisia osallistui vapaaehtoisina tilaisuuksien järjestelyihin. Partiotyöstä Tytti ja Riitta vastasivat lisäksi kumpikin yhden työryhmän toiminnasta ja puheenjohtajuudesta. Muita yhteisiä hankkeita oli lippukuntien toivoma johtajahuoltoilta koulutuksella erityislapset partiossa. Johtajailtaan ei yleisestä kiinnostuksesta ja toiveista huolimatta saapunut ketään. Katsommekin jo monen vuoden näkymän mukaisesti, että on parempi kannustaa partiolaisia eri tahoilla järjestettäville kursseille kuin tarjota heille omia koulutuksia partiotyön toimesta. Kilpailu osanottajista on monella rintamalla kova ja vapaaehtoisten aika on rajallista. Ekoteko perinne jatkuu vahvana. Lippukunnat siivosivat Tampereen hautausmaat kynttiläjätteestä Tapahtuma toteutettiin Lamminpään, Kalevankankaan, Messukylä, Vatialan ja Teiskon hautausmailla 12 lippukunnan kanssa. Partiotyötekijät tukevat omia vapaaehtoisiaan hengellisesti lippukunnissa tarjoten siellä mm. koulutusta ja materiaalia. Näin apu tavoittaa paremmin. Hankinnat suunnitellaan ja tehdään yhteisesti. Työntekijät järjestävät alueillaan omia johtajahuoltoiltoja yhdessä suunnitellen alueen lippukuntien kanssa, jolloin tarve kohtaa paremmin alueen vapaaehtoiset johtajat. Työntekijöiden vaihtuvuus ja monet virkavapaudet ovat haitanneet yhteisen työn kehittymistä ja jo ihan perustoiminnasta selviämistä Partioalus m/s Isosaari M/s Isosaaren korjaukset saatettiin loppuun hoitotoimikunnan valtavalla panostuksella ja laiva saatiin jälleen Näsijärven vesille. Kesäinen ankkuripaikka on Mustanlahden satamassa. Urakka on ollut vapaaehtoisille iso, mikä näkyykin väsymyksenä ja pois jäänteinä aluksen kipparistosta ja hoitotoimikunnasta. Tällaisella teknisellä aluksella pitäisi olla asiantunteva ohjaus seurakunnista ja hyvä tuki vapaaehtoisille. Aluksesta vastaaminen on liian iso pala kaiken muun toiminnan ohella tavalliselle nuorisotyönohjaajalle. nuorisotyön toimintakertomus

30 Vuonna 2012 Isosaari vietti Talven telakalla Savonlinnassa. Alukseen tehtiin yksi sen historian suurimmista remonteista. Classic Boatsin toimesta vaihdettiin koko kölipuu ja kaksi alinta pohjalautariviä. Peräsimen tuenta huollettiin ja alapään laakeri uusittiin, sekä peräsin asetelmaan alaosasta tehtiin avattava huollon helpottamiseksi. Samalla aluksen voiman siirtoon tehtiin talkoovoimin muutoksia: Vannasputki kiinnityksineen sekä painelaakerin tuenta suunniteltiin ja uusittiin, potkuriakseli uusittiin viime kaudella rikkoutuneen kiilauran takia, tukilaakeri korvattiin vannasputken päähän laitetulla kumilaakerilla. Vannasputkelle tehtiin myös raakavesijäähdytys. Savonlinnaan tehtiin kaksi valvontareissua joilla varmistettiin työn etenemistä sekä uusien voimansiirto-osien sopimista paikalleen. Köliremontti on toteutettu hyvin ja työn jäljessä ei ole moittimista, mutta toimitus viivästyi alkuperäisestä suunnitelmasta ja alus saapui Tampereelle vasta toukokuun lopussa. Alus laskettiin saman tien Mustalahteen liiallisen kuivumisen välttämiseksi. Sateinen kesä ja talkoolaisten merkittävä vähäisyys viivästyttivät liikennöinnin aloittamista heinäkuun loppuun. Taivasalla ei pystytty tekemään kaikkia vaadittavia huoltotöitä, mm. alakannen lakan poisto, kyllästys ja lakkaus jouduttiin jättämään ensi kauteen, samoin aluksen pohjan käsittely vanhojen lautojen osalta samanlaiseksi kuin korjattu kölirakenne ei voitu vedessä tehdä. Veistämön purkamat ja asentamatta jättämät pilssien tukirakenteet aiheuttivat lisätöitä ja jouduttiin tekemään uudelleen talkoovoimin sekä kiinteistöosaston avustuksella. Keulahyttiin tehtiin muutoksia myös nukkumatiloihin. Osa aluksen heikkokuntoisista sähköjohdoista ja liitoksista uusittiin, samoin osa pääkoneen letkuista ja putkista jouduttiin reitittämään uudelleen muuttuneen painelaakerituennan takia. Takakoijan seinä- ja kattorakenteista löydettiin multaa ja pahiten pehmenneet kohdat jouduttiin paikkaamaan tilapäisesti. Takakoija ja takimmainen laipio on korjattava perusteellisesti ensi tilassa. Satamassa siihen ei ollut tänä kesänä mahdollisuutta. Alukselle suoritettiin hyväksytysti runko- ja vuokravenekatsastus kesäkuussa. Talkootunteja kertyi keväthuollossa lopulta vain alle 500, joka on vähemmän kuin normaalina vuotena ilman suurempia remontteja ja ei ole riittävästi aluksen pitämiseksi hyvässä kunnossa. Myöhäisen liikennöinnin aloittamisen takia laivaisäntä hyväksyi poikkeuksellisesti puolet kertyneistä ja tällä kaudella käyttämättä jääneistä talkootunneista siirrettäväksi ensi kaudelle käytettäväksi. Kippareiden kauden aloitus- ja suunnittelutilaisuus pidettiin Niihaman majalla ja saunalla viimeisten lumien aikaan. Keskeisenä asiana oli tavoite saada alus liikennöintikuntoon mahdollisimman pian. Toimintaan kuului tällä kaudella myös koulutustoimintaa, mikä kärsi myöhäisestä aloituksesta ja vähäisestä osallistujamäärästä. Tilannetta yritettiin piristää loppukesästä uudella tulokaskurssi mainoksella. Lisää uusia koulutettavia liittyikin mukaan. Pitkään koulutuksessa mukana olleiden kouluttamiseen pitää myös kiinnittää huomiota tulokkaiden lisäksi esim. koulutuspurjehdusten merkeissä. Uusia kippareita ei tänä vuonna nimetty. Hoitotoimikunta kokoontui tänä vuonna poikkeuksellisen usein johtuen isosta meneillään olleesta remontista. Tilausajoja jouduttiin kesä ja heinäkuussa perumaan, koska alus ei ollut liikennöitävässä kunnossa. Elo- ja Syyskuussa tilausajoja kuitenkin suoritettiin mutta määrältään ne jäivät selvästi pienemmäksi edellisvuosien vastaavasta ajankohdasta. Yhteistyötä tehtiin eri partiotahojen, kuten tamperelaisten lippukuntien ja Tampereen partiolaisten vesipartiojaoston ja Tampereen partiolaisten (kummeli), sekä Meripelastus seuran nuorison kanssa. Lokikirjan täyttäminen on parantunut viime vuodesta, mutta siisteyteen ja tarkkuuteen pitää jatkossakin kiinnittää huomiota. Konetunteja kertyi kauden aikana vaivaiset 77 h, joista tilausajoa 44, koulutusajoa 12, talkooajoa 15 ja huolto ajoa 6 h. 30 nuorisotyön toimintakertomus 2012

31 Rukouksen talo Rukouksen talossa on käynyt viikoittain noin ihmistä rukoilemassa yhteisten asioiden puolesta. Aamurukoustoimintaan liittyy kuukausittain uusia ihmisiä myös eri seurakunnista, mikä osaltaan vahvistaa kristittyjen yhteyttä Tampereella. Toimintaamme on tullut tutustumaan ryhmiä eri seurakunnista mm. Sastamalasta ja kyselyjä toiminnasta on tullut eri puolelta Suomea. Aamurukouksessa on mahdollisuus rukouspalveluun tulijoiden tarpeen ja tilanteen mukaan. Monet uudet ihmiset ovat löytäneet oman palvelupaikkansa ja kutsumuksensa erirukoilijoina yhteisestä esirukouksesta maamme, kaupunkimme, seurakuntamme ja ennen kaikkea nuorten puolesta. Tampereen Rukouksen talossa rukous on keskittynyt nuoriin ja nuoriin aikuisiin, sekä heidän parissaan työtä tekeviin nuorisotyöntekijöihin, pastoreihin ja muihin toimijoihin. Rukouksen talossa on myös järjestetty kuukausittain rukous- ja paastopäiviä sekä avoimien ovien päiviä. Tampereen Rukouksen talon toiminta alkoi vuonna Vuosi 2012 oli toiminnan kuudes vuosi. Keskustan nuorisotyön yhteydessä toimiva nuorten rukouskoulu Preikkari on sulautunut osaksi nuorisotyötä. Sen tavoitteena on vahvistaa nuorten omaa rukouselämää ja antaa Raamatun opetuksen ja rukouksen kautta eväitä kristittynä elämiseen arjessa. Nuorten praisekuoro ja orkesteri auttavat nuoria löytämään omia lahjojaan musiikin alueella. He ovat esiintyneet mm. useissa messuissa, nuortenleireillä ja -illoissa ja vanhainkodeissa. Nuorille jaetaan vastuuta ja varustetaan heitä vastaamaan musiikista eri tilanteissa. Tavoitteena on koota erilaisia musiikkiryhmiä nuorista ja nuorista aikuisista esim. messuihin. Muusikko ja kouluttaja Kristiina Tanhua-Laihon ohjaama nuorten praisekuoro- ja orkesteri on palvellut myös seurakunnan sisällä erilaisissa seurakunnan tilaisuuksissa. Tampereen Rukouksen taloja on syntynyt noin 18 eripuolelle Suomea. Järjestämme Rukouksen talon- ohjaajakoulutuksia kaksi kertaa vuodessa, joka edesauttaa Rukouksen talojen pystyttämisiä muillakin paikkakunnilla. Rukouksen talon hanke on ollut edelleen innostava ja monet ovat löytäneet aamurukouksissa oman kutsumuksensa ja paikkansa palvella ja siunata seurakuntaa. nuorisotyön toimintakertomus

32 Nuoret aikuiset Työntekijätilanteen muutokset Kulunut vuosi alkoi loistavasti, kun työntekijä tilanne oli edellisvuoden aikana alkanut parantua. Kevään kuluessa myös Hervannan toiminta sai uutta intoa kun papiksi tuli Markku Mustajärvi. Toinen merkittävä työntekijäavaus oli Lauri Myllylän palkkaaminen Harjuun vapaaehtoisella kannatuksella. Muutoin työntekijätilanne pysyi edellisvuosien tilanteessa mutta syksyllä alkoi tummia pilviä kerääntyä työn ylle. Matti Mäkinen keskustasta vaihtoi työpaikkaa eikä hänen tilalleen palkattu ketään nuorten aikuisten työhön. Niinpä keskustan työ oli vaikeuksissa. Syksyn mittaan selvisi myös, ettei Arni Hukari saa jatkopaikkaa Harjussa ja että Markku Mustajärvi siirtyy vuodenvaihteessa toisaalle sijaisuuden päättyessä. Tästä näkökulmasta na-työn tulevaisuus näyttää synkältä. Alkusyksystä nuorten aikuisten toiminta valittiin seurakuntayhtymän kärkihankkeeksi. Pian kävi kuitenkin ilmi, että kärkihanke ei varsinaisesti koske nykyistä nuorten aikuisten toimintaa vaan tarkoituksena on rakentaa jotakin muuta nykyisen rinnalle. Työryhmä kokoontui asian tiimoilta Risto Korhosen johdolla syksyn ajan ja tuotti kirjallisen esityksen nuorten aikuisten kohtaamisen parantamisesta yhtymälle. Tätä kirjoitettaessa on vielä hämärän peitossa, mihin toimenpiteisiin asian tiimoilta ryhdytään, jos ryhdytään. Vuosikokous ja toimintaryhmä Vuosikokouksessa 2011 valittiin nuorten aikuisten toimintaryhmä vuodelle Valituiksi tulivat Saara Paajanen, Elina Jaanisalo, J-P Nakari, Nea Kivistö, Pekko Sangi, Jenni Nieminen, Teemu Lahtinen, Anna Numminen, Valtteri Kortesmaa, Erkki Toivola ja Sanna Söderholm. Puheenjohtajaksi valittiin Nakari. Toimintaryhmä kokoontui vuoden aikana 5 kertaa. Vuosikokouksessa käsiteltiin lisäksi esitys kuluneen kauden nuorten aikuisten toiminnasta, suunnitelma ja talousarvio kuluneelle vuodelle. Toimintaa Kulunut vuosi oli toiminnan kannalta melko vilkas. Eri yhteisöt pääsivät eteenpäin ja uusia nuoria aikuisia tuli toimintaan monin paikoin. Yhtenä suurena onnistumisena ja na-työn elinvoimaisuuden osoituksena voidaan pitää Nuorten aikuisten työn neuvottelupäiviä, jotka olivat pitkälle juuri Tampereen nuorten aikuisten tiimin järjestämät, tosin yhteistyössä monien muiden seurakuntien kanssa. Tapahtumaan osallistui 120 työntekijää eri puolilta maata. Elokuussa järjestimme rukouksen talon kanssa Rohkeutta rukoukseen tapahtuman, jonka pääpuhujana oli Michael Kimuli Ugandasta. Tapahtuma veti parisataa osallistujaa erittäin innostavan ja syvällisen rukousopetuksen ääreen. Kesällä kokeiltiin uudenlaista neljän päivän kesäleiriä, Basecampia Pättinniemessä. Kokeilu onnistui sikäli, että leirin konsepti havaittiin hyväksi mutta väkimäärissä ei päästy tavoitteisiin. Leirille osallistui noin 60 ihmistä. Vuoden aikana järjestimme useita gospel-tapahtumia eri yhteistyötahojen kanssa. Kerran kuukaudessa järjestettiin Tripleseven Clubia YOtalolla. Syyskuussa oli Bass n Helenin ja Terapian yhteiskonsertti, joka keräsi noin 450 kuulijaa ja marraskuussa isännöimme vielä Exit-yhtyeen juhlakonserttia, johon osallistui 500 ihmistä. Lisäksi gopel-yhtyeitä osallistui moniin tilaisuuksiimme pitkin vuotta. Syksyllä kokoonnuttiin maakunnalliselle yhteisleirille Ikaalisten kylpylään noin 60 hengen voimin. Syksyllä järjestettiin toista kertaa kansainvälinen Global Leadership Summit Tampereella. Tapahtuma onnistui todella hyvin ja keräsi noin 250 osallistujaa. Tapahtuman järjestelyistä vastasi oma tiiminsä, joka koostui pitkälti toimintamme nuorista aikuisista. Vapaaehtoisten valmennuskeskus toimi koko vuoden aktiivisesti. Vuoden aikana järjestettiin parikymmentä erilaista kurssia / koulutusta mm. armolahjoista, johtajuudesta, rukouksesta, musiikista jne. Kursseille osallistui yhteensä parisataa 32 nuorisotyön toimintakertomus 2012

33 ihmistä. Vuoden lopussa järjestettiin vielä kaikille toiminnan piirissä vaikuttaville vapaaehtoisille jo perinteeksi muodostunut kiitosilta Bravo Plaza ravintolassa. Kokonaisuudessaan toimintavuosi oli hyvä. Ihmisiä liikkui toimintojemme piirissä runsaasti. Eri tilaisuudet sekä yhteiset että alueelliset yhteenlaskettuna tavoittivat tuhansia ihmisiä. Aktiivisesti toimintaamme osallistuu noin 500 eri ihmistä sekä lisäksi runsaasti muita epäsäännöllisesti. Vuoden loppua kohti kehitys alkoi kuitenkin yskähdellä työntekijämenetyksien vuoksi. Näyttääkin siltä, että tulevaisuudessa joudumme tekemään isoja muutoksia, jotta toimintamme saadaan pidettyä elinvoimaisena. Kirkon nuorisopäivät 2012 Loppuraportti, Tarja Liljendahl Kirkon Nuorisopäivät järjestettiin Tampereella Tapahtuman järjestivät yhteistyössä Nuorten Keskus, Tampereen ev.lut seurakunnat, Tampereen hiippakunta, Kirkon kasvatus ja perheasiat ja Suomen Lähetysseura. Nuorisopäivien yhteydessä järjestettiin myös Nuorten Tulevaisuusseminaari Kirkko 2020 (aiemmalta nimeltään Kirkko 2015). Osallistujia Kirkon Nuorisopäivillä oli kaiken kaikkiaan 3700 joista maksaneita Koko viikonlopun passin lunastaneita oli 733, majoittujia 699, lauantain päivälipun lunastaneita 195, rippikoulutapahtumaan osallistui 1400, Kirkko 2020 seminaariin 61 henkilöä. Erillislippuja Ristirockkonserttiin myytiin 297 kpl ja Särkänniemen huvilaitelipun lunasti 570 henkilöä. Organisaatio Tampereen ev.lut.seurakuntien yhteinen kirkkoneuvosto teki marraskuussa 2009 päätöksen, järjestää vuoden 2012 Kirkon Nuorisopäivät Tampereella. Tammikuussa 2010 pidettiin Tampereen seurakuntien nuorisotoimistolla ensimmäinen palaveri, jossa tapahtuman suunnittelu käynnistettiin työntekijätasolla Tampereen seurakuntien ja Nuorten Keskuksen yhteistyönä. Tässä vaiheessa mukaan tapahtuman toteuttajiksi oli aiempien vuosien tapaan kutsuttu myös Tampereen hiippakunta, Kirkon kasvatus ja nuorisotyö yksikkö (v.2012 alusta Kirkon kasvatus ja perheasiat) sekä Suomen Lähetysseura. Tampereen seurakuntien työntekijät olivat mukana Heinolassa Kirkon Nuorisopäivillä huhtikuussa 2010 tutustumassa tapahtuman toteutukseen. Ensimmäinen päätoimikunnan kokous pidettiin toukokuussa 2010, jolloin päätettiin tapahtuman ajankohta ja paikka vuodelle 2012 sekä määriteltiin tapahtuman organisaatiorakenne. Samalla päätoimikunta päätti kutsua ympäristöseurakuntien nuorisotyön edustajat mukaan tapahtuman suunnitteluun ja toteutukseen. Nuorisopäivien päätoimikuntaan oli nimetty yhteistyötahojen edustajat: Timo Takala ja Kari Lähdesmäki Tampereen ev.lut.srk, Pekka Tukeva nuorisotyön toimintakertomus

34 KKN, Mikko Sulander Tampereen hiippakunnasta, Tiina Rankila SLS, Eija Kallinen Nuorten Keskus, Arto Köykkä Pirkkalan srk sekä Jorma Mertala Tampereen kaupunki. Lisäksi päätoimikunnassa olivat mukana työryhmien puheenjohtajat ja tapahtuman johtoryhmä. Päätoimikunta kokoontui yhteensä 8 kertaa, lisäksi pidettiin 2 sähköpostikokousta. Päätoimikunta nimesi eri toimikunnat sekä hyväksyi talousarvion, tapahtuman teeman ja ohjelman. Nuorisopäivien valmistelujen organisoinnista vastasi tapahtuman johtoryhmä, oppilaitospastori Kari Soukka ja nuorisosihteeri Tarja Liljendahl Nuorten Keskuksesta. Johtoryhmä osallistui eri toimikuntien työskentelyyn, valmisteli ja tuki toimikuntien työskentelyä sekä toimi tapahtuman vastuuhenkilöinä. Kari Soukka hoiti nuorisopäivien valmistelutehtäviä oman toimen ohella 2010 ja 2011, ja päätoimisesti ajalla Ohjelmatyöryhmä aloitti työskentelynsä tammikuussa Työryhmässä oli mukana edustus tapahtumajärjestäjiltä sekä lähiseurakuntien edustus Ylöjärveltä, Orivedeltä ja Pirkkalasta. Kooltaan ohjelmatyöryhmä oli varsin suuri. Ohjelmatyöryhmä valmisteli tapahtuman teeman ja tavoitteet päätoimikunnalle sekä huolehti ohjelman rakenteen, sisällön ja toteutuksen valmistelut. Tapahtuman tiedotus ja markkinointi oli tiedotustyöryhmän vastuulla. Tiedotustyöryhmän jäseniksi kutsuttiin tiedottamisen eri osa-alueiden osaajia ja tekijöitä Tampereen ev.lut. seurakunnista ja Nuorten Keskuksesta. Järjestelytyöryhmän vastuulla olivat lukuisat järjestelyihin liittyvät asiat. Ryhmä jakaantui useampaan alaryhmään, joihin oli nimetty nuorisotyöntekijöitä Tampereen eri seurakunnista. Ajankohta Nuorisopäivien ajankohta on vakiintunut toukokuun alkupuolelle. Päätoimikunta keskusteli vaihtoehdosta järjestää tapahtuma koko viikonloppua lyhyempänä, yksi tai kaksipäiväisenä tapahtumana. Pitkien välimatkojen vuoksi haluttiin tapahtuma kuitenkin järjestää koko viikonlopun tapahtumana. Valmisteluleiri Torpalla Nuorisopäivien valmistelun keskeisiä periaatteita on valmistella tapahtumaa yhdessä nuorten kanssa. Nuorten edustuksen saaminen eri työryhmiin on kokousaikojen puolesta vaikeaa, joten uusia tapoja kuulla nuorten ääntä valmisteluvaiheissa haluttiin etsiä. Nuoret eri puolelta suomea päätettiin kutsua mukaan Nuorisopäivien valmisteluleirille Torpan leirikeskukseen Leirillä oli mukana kolmekymmentä osanottajaa Kajaanista, Helsingistä, Heinolasta ja Tampereen seudulta. Leirin aikana nuoret pohtivat Nuorisopäivien ilmettä, asemaa ja ohjelmasisältöjä. Leiriltä saatiin erittäin paljon apua tapahtuman suunnittelua varten, joten tätä yhteistyömuotoa on syytä harkita käytettäväksi jatkossakin. Teema ja tavoitteet Päivien teemaksi valittiin Yhden hinnalla. Teemalla haluttiin nostaa esille kristillinen elämäntapa sekä vastuullinen toiminta lähimmäisen ja luomakunnan puolesta. Teema osoittautui erittäin monipuoliseksi, ajankohtaiseksi ja kiinnostavaksi sekä ennakkomarkkinoissa että itse tapahtumassa. Tavoitteiden mukaisesti nuorisopäivillä haluttiin elettävän todeksi kristillistä elämäntapaa armon, toivon ja anteeksiantamuksen ilmapiirissä. Tavoitteeksi asetettiin, että Nuorisopäivät kutsuvat kantamaan vastuuta lähimmäisestä ja koko luomakunnasta käytännön toimien avulla. Päivillä haluttiin näkyvän kristittyjen yhteys, joka kantavaa elämää päivien jälkeenkin. Nuorisopäivien kohderyhmäksi määriteltiin perinteisen ikäryhmän 15-18v. nuoret lisäksi tätä ikäluokkaa vanhemmat Nuoret aikuiset. Työ nuorten aikuisten parissa on ollut erityisenä haasteena kirkossamme ja Tampereen seurakunnissa tämän työalueen kehittämiseen on kiinnitetty paljon huomiota. Ikäryhmän laajennus tapahtumassa ymmärrettiin sekä haasteeksi että mahdollisuudeksi. Tapahtuman kävijöistä valtaosa osa oli kuitenkin edelleen ikäryhmästä 15-18v. nuoret. 34 nuorisotyön toimintakertomus 2012

35 Nuorisopäiville osallistujatavoitteeksi asetettiin yhteensä 5000 nuorta ja nuorta aikuista. Tavoitteeseen pyrittiin sekä valtakunnallisilla kävijöillä että Tampereen seudun kävijöillä, rippikoululaisille päätettiin markkinoida omaa ohjelmaa. Osallistujatavoitetta ei kokonaisuudessaan saavutettu, mutta kokonaiskävijämäärä kasvoi aiemmista vuosista huomattavasti. Erityisesti kasvoi niiden määrä, jotka osallistuivat tapahtumaan koko viikonloppua lyhyemmän ajan. Suurimmat yksittäiset tilaisuudet Rippikoulutapahtuma, Ristirock ja Särkänniemen messu kokosivat osallistujaa kukin. Tapahtuman vakiokävijöiden lisäksi mukaan onnistuttiin saamaan sekä uusia seurakuntaryhmiä että yksittäisiä tilaisuuskävijöitä. Tavoitteita määriteltäessä ohjelmaa haluttiin toteuttaa matalalla kynnyksellä siten, että vieraampikin uskaltaa tulla mukaan. Mukaan päätettiin kutsua erilaisia ryhmiä, esim. maahanmuuttajanuoria, joiden kanssa ohjelmaa suunnitellaan yhdessä. Tässä kohtaa ponnistelut jäivät vaillinaisiksi, kontakteja uusiin ryhmiin ei onnistuttu luomaan tapahtuman valmisteluissa tai toteutuksessa. Tilat Tampereen seurakuntien Ristirock-tapahtumasta saatujen kokemusten perusteella Kirkon Nuorisopäivät päätettiin järjestää Tampere Areenalla ja Kalevan kirkossa. Suunnittelun edetessä mukaan tapahtumapaikoiksi tulivat myös Kauppaoppilaitos, Keskustori ja Särkänniemen huvipuisto. Tampere Areena oli käytössä perjantai- ja lauantai-iltojen yhteistapahtumissa sekä rippikoulutapahtumassa, Kalevan kirkossa järjestettiin perjantain messu sekä kanavatyöskentelyjä lauantaina. Kauppaoppilaitokselle sijoitettiin Kirkko 2020 seminaari sekä joitain kanavia lauantaina. Lauantaiaamun ohjelma tapahtui Keskustorin ympärillä, sunnuntai vietettiin Särkänniemessä. Ulkopaikkakuntalaisille kulkeminen eri tilojen välillä osoittautui ennakoitua haasteellisemmaksi. Osa nuorista oli arkoja kulkemaan tapahtumapaikkojen välillä. Ohjelmakirjassa oli kyllä ohjeet ja kartat kulkemiseen, mutta tapahtumapaikkojen väliset opastuskyltit olisivat helpottaneet ja antaneet kulkemiseen kaivattua varmuutta. Usean eri tilan käyttö myös hajotti tapahtuman tunnelmaa ja yhtenäisyyttä. Tampere Areenan salitila oli tapahtumalle liian suuri. Tämä näkyi erityisesti perjantai-iltana paikan tyhjyytenä.. Myöskään lauantain suurimmat tapahtumat eivät kyenneet täyttämään Areenaa siten, että tapahtuma olisi näyttänyt ja tuntunut suurtapahtumalta. Yksittäisissä tilaisuuksissa väkeä oli Areenalla enimmillään n kävijää (rippikoulutapahtuma), saliin olisi mahtunut kaksi kertaa tämä määrä. Areenan tilaisuuksissa oli paikalla vähemmän väkeä, kuin mitä niihin oli myyty lippuja, mikä tarkoittaa sitä, että nuoret valitsivat joissain kohtaa oman kanavan tarjotun ohjelman sijasta. Areenan muut tilat olivat myös rajalliset eli siellä ei voinut järjestää yhtaikaisesti toimintoja. Kalevan kirkon äänentoisto asetti omat rajoituksensa tilan käytölle, mutta kanavatyöskentelyjen keskuksena paikka toimi hyvin. Kauppaoppilaitos palveli Kirkko seminaaria hyvin, pajojen osalta Taivasalla -näytelmän vaatima hiljaisuus rajoitti tilojen käyttöä jonkin verran. Lauantaiaamuna Keskustorin laidalla sijaitsevaan Vanhaan kirkkoon saapui arvioitua enemmän väkeä eikä kaikille riittänyt istumapaikkoja. Tulevien päivien järjestelyissä onkin syytä pohtia tarkkaan käytettävien tilojen koko ja toimivuus sekä tilojen suuruuden että sijainnin kannalta. Ohjelma Tapahtuman osallistujille haluttiin tarjota monipuolinen viikonloppu, joka tukisi kasvua kristittynä ja toteuttaisi yhteisöllisyyttä. Viihtymisen lisäksi nuorille haluttiin tarjota mahdollisuus hiljentymiseen, Jumalan sanan kuulemiseen, osallistumiseen ja monipuoliseen tekemiseen. Tamperelaista osaamista ja paikallisuutta haluttiin saada tapahtumassa myös näkyviin. Tampereen seurakunnan oma musiikkitapahtuma Ristirock päätettiin järjestää lauantai-iltana, osana Kirkon Nuorisopäiviä. Tapahtuman päättäminen Särkänniemeen messuun nuorisotyön toimintakertomus

36 ja huvipuistoajeluun toi myös uudenlaista ilmettä tapahtumalle. Ohjelman suunnittelun lähtökohtana oli teeman ja tavoitteiden toteutuminen sekä nuorten osallistuminen ja aktiivisuus. Ohjelmatyöryhmään ei nimetty nuoria edustajia, mutta työntekijät toivat viestiä omilta nuoriltaan tapahtuman suunnitteluun. Torpan valmisteluleiri loi hyvän pohjan tapahtuman ohjelman suunnittelulle. Ohjelman suunnittelussa oli tekniikan suunnittelun osalta mukana kokenut lavamestari Teemu Kauppinen. Äänentoistosta ja tekniikasta vastasi tarjouskilpailun voittanut RMC-tapahtumatekniikka. Päivien juontajiksi valittiin tamperelainen nuori Liisa Ruusukallio ja muusikko Janne Simojoki. Liisa Ruusukallion tekemä laulu Yhden hinnalla valittin tapahtuman tunnuslauluksi. Jumalanpalvelukset Päivien aikana toteutettiin kaksi yhteistä messua. Perjantai-illan päätti Uskonpuhdistusmessu Kalevan kirkossa. Messun formaatti ja toteutus tuli Tampereen seurakuntien nuorten aikuisten toiminnasta. Messun avulla haluttiin tuoda esille Tamperelaisia toimintamenetelmiä ja kutsua mukaan myös nuorten aikuisten ikäryhmää. Messu jakoi kävijöiden mielipiteitä runsaasti, osa piti messun vapaammasta toteutustavasta kovasti, osa kritisoi sekä messun ylipitkää kestoa että sanomallista toteutusta vahvasti. Sunnuntaina tapahtuma päätettiin historian ensimmäiseen Särkänniemen ulkoilmamessuun. Messussa saarnasi piispa Matti Repo ja musiikin toteutuksesta vastasi Peter Joukainen band. Särkänniemen messu oli kompakti ja toimiva kokonaisuus, joskin seurakunnalle olisi toivottu istumamahdollisuutta messun ajaksi. Messujen lisäksi Kalevan kirkossa oli lauantaina mahdollisuus hiljentyä Rukouksen ja hiljaisuuden kappelissa, jossa myös järjestettiin Taizé-rukoushetki Veli Stevenin johdolla. Musiikki Tapahtumassa oli esillä hyvinkin erilaisia musiikkityylejä ja erilaisia kokoonpanoja. Esittävän musiikin lisäksi musiikkitarjontaa elävöitti myös useampi yhteislaulutilanne, joissa laulettiin lähinnä Nuoren Seurakunnan veisukirjan tuttuja lauluja vuosien varrelta. Tapahtuman Houseband johdatti väen yhteislauluun eri tilanteissa nuorisotyöntekijä Eero Kettusen johdolla. Perjantain musiikkiannista vastasivat soinnikas tyttötrio Eve s ja suuressa suosiossa oleva kansanmusiikkityyliä ja huumoria yhdistävä Idän Ihmeet, illan messun musiikista vastasi paikallinen Monkey Ministy-band. Lauantain musiikillinen anti oli monipuolista: Keskustorilla musisoi Pekka Simojoki lastensa Heinin ja Jannen kera, päivällä esiintyivät Tarvo Laakso ja Starwar sekä No Man s Band, Kalevan kirkossa klassikoveisuja laulattivat Jaakko Löytty, Tarvo Laakso ja Jani Muhonen yhdessä Housebandin kanssa. Illan Ristirocikssa puolestaan kuultiin heavybändi Miriamia, raskaampaa rockia soittavaa tamperelaisbändi Tera(pia)a sekä Juha Tapio Bandia. Sunnuntaina messun jälkeen Särkänniemen lavalla esiintyivät Peter Joukainen band sekä Suomen Lähetysseuran nuorista koottu musiikkiryhmä Cumina. Muu Esittävä taide Musiikin lisäksi Nuorisopäivien ohjelmassa on aina haluttu tuoda esille muitakin esittävän taiteen lajeja. Perjantai-iltana lavalla nähtiin Suomen Lähetysseuran parissa toimivien taiteilijoiden Antti Sevanto, Pekka Nyman ja Titta Tunkkarin esittämänä lähetysteemaan liittyvä Tarinoita Tansaniasta. Lauantaina keskustorin toritapahtumassa nähtiin Taika-Petteri, joka myös opasti nuoria temppujen maailmaan. Beatboxaaja RudiRok esiintyi päivillä kaksi kertaa, rippikoulukanavassa ja Ristirockissa. Paja-osuudessa omia esiintymistaitojaan pääsi hiomaan koomikko Mikko Vaismaan johdolla. Nuorten tekemää teatteritaidetta nähtiin lauantaina Kajaanilaisten nuorten Taivasalla näytelmässä. Näytelmä on Kajaanin seurakunnan ja Kajaanin teatterin yhteistuotantoa ja se on syntynyt 36 nuorisotyön toimintakertomus 2012

37 kokonaisuudessaan yhteistyössä nuorten kanssa. Taivasalla -näytelmä esitettiin kaksi kertaa, molemmilla kerroilla Kappaoppilaitoksen sali täyttyi ääriään myöten, eivätkä kaikki halukkaat päässeet katsomaan esitystä. Raamattuopetus Nuorten hengellisen kasvun tukeminen on keskeinen sisältö kaikessa nuorisopäivillä toteutetussa ohjelmassa ja raamattuopetus kulkee käsi kädessä muun ohjelman kanssa. Erityisiä Sanan opetuksen ja jakamisen kohtia rakennettiin myös ohjelmaan näkyväksi. Perjantaina mestarin seuraamisesta puhui namibialainen pastori Gerson Mgaya. Lauantaiaamuna Raamatun lukemisen äärelle johdattivat Raamatunlukijain liiton edustajat Eeva-Maria Kanerva ja Anu Vuola. Pajatyöskentelyissä puolestaan syvennettiin teeman ekologista puolta Heidi Peltolan raamattutyöskentelyn avulla sekä tehtiin draamattuvideoita Fleimin videopajassa. Pajat Lauantai-iltapäivällä ohjelmassa oli tarjolla 11 pajavaihtoehtoa nuorille ja kolme työntekijöille. Pajoissa pyrittiin tuomaan esille päivien teema mahdollisimman monipuolisesti ja myös toiminnallisesti. Pajat oli jaettu kahteen paikkaan, osa toteutui Kalevan kirkolla, osa Kauppaoppilaitoksen tiloissa. Pajoissa oli mahdollisuus syventää omia esiintyjätaitojaan, opetella ja jakaa leikkejä ja pelejä sekä suomeksi että kansainvälisemmin, laulaa klassikkoveisuja, tutkia ekologisia kysymyksiä, hiljentyä ja rukoilla, tutustua kansainväliseen nuorten Avartti -toimintaohjelmaan, liikkua omatoimisesti, kokeilla rullalautailua, tehdä draamattuvideoita ja tuottaa roskataidetta. Työntekijöille oli erikseen tarjolla keskustelua Nuorten aikuisten kysymyksistä, Gordon -ohjaajien tapaaminen sekä KNT:n jäsentapaaminen. Pajat olivat erittäin suosittuja ja kaikissa riitti kävijöitä. Hiljaisimpia olivat pajat Kauppaoppilaitoksella. Ulkoilmaan sijoitetut liikunnalliset pajat kärsivät vesisateesta, joskin leikkipaja saatiin onneksi siirrettyä sisätiloihin. Erityisen suosittuja olivat Mikko Vaismaan esiintymispaja ja leikkipajat. Kalevan kirkko osoittautui loistavaksi pajakeskukseksi, jonne väki kokoontui myös vapaammin viettämään aikaa. Kauppaoppilaitoksen pajoissa oli selvästi vähemmän osallistujia. Palautteessa pajojen monipuolisuutta kiiteltiin, mutta välimatkoja kahden pajapaikan välillä moitittiin. Nuoret selvästi haluavat pajojen kaltaista osallistavaa ohjelmaa nuorisotapahtumassa. Haastavaa pajojen järjestämisessä on kiinnostavien sisältöjen lisäksi löytää tarvittava määrä oikeanlaisia ja -kokoisia tiloja lähietäisyydellä toisistaan. Rippikoulukanava Alueen rippikoululaisille oli tarjolla oma ohjelmakokonaisuus. Osallistujia rippikoulukanavassa oli n.1400, suurin osa Tampereen seurakuntien rippikoululaisia. Mukaan oli uskaltautunut vain pari muuta rippikouluryhmää. Rippikoulukanavan ohjemassa keskeisenä sisältönä olivat nuorten valmistamat lähetysteemaiset näytelmät. Lisäksi kanavassa esiintyivät suosittu beatboxaaja RudiRok ja tamperelainen rokkipappi Tarvo Laakso perhebändi Starwarin kanssa. Iltaohjelmat Areenalla Perjantain ohjelma Areenalla oli kaksiosainen: aluksi Houseband laulatti väkeä ja laulujen lomassa katsottiin videoskaban tuotantoa. Toisessa osassa keskityttiin hienolla tavalla teeman avaamiseen erityisesti lähetysteemojen kautta. Toisessa osassa oli mukana myös illan esittävä musiikkiosuus Eve s ja Idän ihmeet. Perjantai-iltana Areenalle oli myyty lippuja kaiken kaikkiaan noin 750 kpl, mutta kerralla salissa oli parhaimmillaankin vain henkeä. Tälle väkimäärälle Areena oli aivan liian suuri foorumi. Lauantain iltaohjelmana oli Ristirock konsertti. Nimensä mukaisesti kyseessä oli lähes neljätuntinen konsertti, jossa esiintyi neljä eri esiintyjäkokonaisuutta. Esitysten väleihin oli sijoitettu Lähetysteemaaisia videoita sekä päivän videopajan videon esittäminen. Lisäksi illan aikana palkittiin videoskaban voittaja ja kuultiin iltahartaus. Ristirock-konserttin sijoittaminen Nuorisopäivien yhteyteen toi päiville lisää kävijöitä erityisesti nuorisotyön toimintakertomus

38 Särkänniemen messussa saarnasi piispa Matti Repo Tampereen seudulta. Konsertissa oli kuulijoita noin Särkänniemi Yhteistyö Särkänniemen huvipuiston kanssa oli yksi tapahtuman keskeisistä vetonauloista. Tapahtuman päätösmessu toteutettiin huvipuistossa. Lisäksi tapahtuman kävijöille tarjottiin tunnin mittainen ilmainen huvipuistolaitteiden käyttö välittömästi messun jälkeen. Tämän lisäksi tapahtumakävijöillä oli mahdollisuus lunastaa tuntuvaan alennushintaan Särkänniemen elämyslippu koko päiväksi. Ennakkomarkkinointivaiheessa Särkänniemi herätti paljon kiinnostusta. Särkänniemen messuun ja ilmaiseen huvipuistoon osallistui noin 1000 kävijää, Elämyslipun lunasti yli 500 kävijää. Iltapäivän musiikkiesitys huvipuistolaitteiden pyörityksen lomassa ei enää jaksanut innostaa kuuntelemaan. Tapahtuman päättäminen Särkänniemeen oli hyvä asia ja sai positiivista palautetta kävijöiltä. Mahdollisuutta toteuttaa erilaisia kevätretkiä Nuorisopäivien yhteyteen ei kuitenkaan seurakunnissa vielä osattu täysin hyödyntää. Basaari Nuorisopäivillä järjestettiin myynti- ja esittelytoimintaa kahdessa eri paikassa. Tampere Areenan salin takaosassa oli iltaohjelmien aikana avoinna tapahtuman Basaari, jossa eri tahot esittelivät toimintaansa ja myivät tuotteitaan. Lisäksi lauantaina päivällä oli Keskustorin ohjelman yhteyteen pystytetty markkinakojuja. Myynti ja esittelytoiminta toivat ohjelmaan mukavaa ilmettä, mutta jäivät molemmissa paikoissa hiukan vaisuiksi. Areenalla basaari oli vilkas, mutta kooltaan pienehkö, eikä se sisältänyt nuorille riittävästi toiminnallisia mahdollisuuksia. Lauantaina säätila haittasi koko toritapahtumaa. Myyntitoiminnan hajaantuminen eri pisteisiin oli hankalaa sekä myyjille että järjestäjille. Tampere Areenalta basaarialue jouduttiin vuokramaan erikseen Nokia Missiolta, samoin kustannuksia aiheutui torin myyntikojuista ja niiden kuljettamisesta. Kirkko 2020 Nuorten tulevaisuusseminaari Kirkko 2020 järjestettiin Nuorisopäivien yhteydessä lauantaina, nyt jo viidennen kerran. Seminaariin osallistui 61 nuorta 30 seurakunnasta eri puolelta suomea. Seminaarilla on oma suunnittelu- ja toteutustyöryhmänsä, mutta sen käytännön järjestelyt hoidetaan yhteistyössä Nuorisopäivien kanssa erityisesti osanottajien majoituksen ja ruokailujen sekä seminaaritilojen osalta. Seminaarin osanottajat osallistuvat myös Nuorisopäivien ohjelmaan. Seminaarin tuotokset ns. Ideapankki, on julkaistu nettisivulla. Seminaarista lähti liikkeelle myös kirkolliskokousaloite kevään 2012 kirkolliskoko- 38 nuorisotyön toimintakertomus 2012

39 ukseen. Seminaarista on tehty oma erillinen raporttinsa Tiedotus Nuorisopäivien tiedotus toimi kaikissa vaiheissaan erittäin hyvin. Tiedotusyöryhmän jäsenet olivat toimintaan sitoutuneita ja työryhmään oli onnistuttu kokoamaan monenlaista osaamista. Mukana oli ammattitiedottajia Tampereen seurakuntien tiedotusyksiköstä ja Nuorten Keskuksesta, graafisen alueen taitaja sekä videotuotannon, netin ja sosiaalisen median osaajia. Tapahtuman graafinen ilmeen suunnitteli ja toteutti Hanna Koivumäki Tampereen seurakuntien nuorisotoimistolta. Logoksi valittiin Yhden hinnalla -teemaa hyvin kuvastava viivakoodi. Viivakoodi toistui markkinoinnin avuksi tuotetuissa julisteessa, t-paidassa, kangaskassissa, rintanapissa ja kirjanmerkki -pinssissä. Nuorisopäivistä pyrittiin tiedottamaan sekä seurakuntien nuorisotyöntekijöille että suoraan nuorille. Yhden hinnalla -nettisivuston perustamisesta ja ylläpitämisestä vastasi Tampereen seurakunnat. Sivusto oli elävä ja monipuolinen ja se tarjosi sekä informaatiota että toimintaa jo hyvissä ajoin päivien valmistelujen aikana. Lisäksi tiedon jakamiseen ja kävijöiden tavoittamiseen käytettiin hyväksi sosiaalista mediaa, erityisesti Facebook -sivuja. Nettisivuja elävöitettiin nuorille suunnatulla videoskaballa, johon erityisesti Tampereen omat nuoret tuottivat videomateriaalia. Yhden hinnalla nettisivuston lisäksi pidettiin yllä perinteisiä työntekijöille suunnattuja nettisivuja www. kirkonnuorisopäivät.fi Nuorten Keskuksen sivuston yhteydessä. Tapahtumaa markkinoitiin Maata Näkyvissä -festareilla, työntekijöiden painopisteseminaareissa ja nuorisotyön neuvottelupäivillä sekä fleim.fi -verkkosivustolla. Työntekijöille tapahtumasta useita kertoja kerrottiin Villi-lehdessä sekä sähköisellä uutiskirjeellä. Lisäksi painotuotteina valmistettiin ohjelmalehtinen tammikuun 2012 neuvottelupäivien yhteyteen, markkinontiliite Villi-lehteen sekä ohjelmakirja itse tapahtumaan. Tapahtuman lähetessä tapahtumasta kerrottiin sekä Kirkkosanomissa että Aamulehden Valo-liitteessä. Työryhmä työskenteli aktiivisesti myös itse tapahtuman aikana. Tapahtuma eli aktiivisesti sosiaalisessa mediassa, tapahtuman kuvia ja kommentteja julkaistiin niin nettisivuilla kuin Facebook -sivustolla lähes reaaliaikaisesti. Tämä toi tapahtumalle sekä elävyyttä, ajankohtaisuutta että hienoa näkyvyyttä. Näkyvyyttä lisäsi Aamulehden lauantaina 5.5.julkaisema tapahtumaan liittyvän iso artikkeli. Järjestelyt Tapahtuman lukuisat käytännön järjestelyt olivat lähinnä Tamperelaisten vastuulla, mikä työllisti suuren joukon työntekijöitä. Nuorisotyöntekijät valmistelivat tapahtumaa useissa järjestelytoimikunnan alaryhmissä vastaten majoituksesta, ruokahuollosta, kansliasta, vapaaehtoisista sekä erilaisista yleisjärjestelyistä kuten liikenteenvalvonnasta, turvallisuudesta, somistuksesta, siivouksesta ja kuljetuksista. Erilaisten tarpeiden ja valmistelujen koordinointi ja ohjeistus osoittautui haastavaksi kokonaisuudeksi. Tiedonkulku eri työryhmien välillä oli hidasta ja päätöksentekoprosessit osoittautuivat epäselviksi. Työryhmien jäsenet kaipasivat parempaa informaatiota koskien sekä omia että toisten vastuualueita. Jatkossa onkin tarpeellista kiinnittää erityistä huomiota järjestelytehtävien selkiyttämiseen ja sisäisen tiedonkulun parantamiseen. Majoitus Majoitusta oli tarjolla sekä leirikeskusmajoituksena Torpan ja Ilkon leirikeskuksissa että yhteensä kolmella koululla. Majoitukseen kuului myös aamupala, aamupalan sisältöä arvostettiin palautteissa kovasti. Majoitusmahdollisuus leirikeskuksessa (sänkymajoitus) koettiin hyvänä ja sitä oli tarjolla sopiva määrä. Koulumajoituksen järjestäminen oli vaativaa. Majoituskoulujen varmentuminen kaupungilta kesti melko pitkään, majoituskoulut sijaitsivat laajalla alueella ja melko kaukana tapahtumapaikoista. Ryhmien kokoonpanoissa tapahtui muutoksia loppuun asti, mikä vaikeutti majoitus- nuorisotyön toimintakertomus

40 suunnitelmien tekemistä. Lisäksi koulujen luokkatilojen käyttöönottoon liittyi epäselvyyksiä, mistä johtuen koulujen määrää jouduttiin lisäämään loppuvaiheessa vielä yhdellä. Tästä syystä osa koulumajoituksesta jouduttiin sijoittamaan luokkien sijasta suuriin salitiloihin. Majoitustilat ja aamupala kouluilla saatiin kaupungilta kohtuulliseen hintaan. Ruokailu Jo suunnittelun varhaisessa vaiheessa päätoimikunta päätti, että Nuorisopäivillä ei järjestetä yhteisruokailuja. Sen sijaan päätettiin tarjota ryhmille mahdollisuus tilata erikseen yhteisruokaluja suoraan ruokailupalvelujen tuottajilta sekä markkinoida Tampereella olevia ruokailumahdollisuuksia mm. sponsorisopimusten avulla. Ruokahuollon tehtäväksi tuli järjestää ruokailut talkoolaisten ja esiintyjien osalta sekä sopia aamupalasta majoituksen yhteydessä. Ryhmille tarjottiin mahdollisuutta sopuhintaiseen (n.7 ) aterian etukäteisvaraamiseen joko Tampere Areenan ravintolasta tai läheiseltä Kauppaoppilaitokselta. Tätä mahdollisuutta ryhmät käyttivät vain vähän. Talkooruokailut oli järjestetty samoihin pisteisiin, joten yrittäjille järjestely oli kuitenkin toimiva. S-ketjun ravintoloiden ja McDonald s-ravintoloiden kanssa saatiin aikaan yhteistyösopimus, jossa tapahtumarannekkeella em. ravintoloista sai alennuksia. Alennuksista kerrottiin tapahtuman nettisivuilla ja niitä markkinoitiin sekä ennakkoon että itse tapahtumassa. Lisäksi Hesburgerin alennuskuponkeja saatiin 3000 arkkia jaettavaksi tapahtumakävijöille. Talkoolaisten ja esiintyjien ruokailujen järjestäminen osoittautui erittäin haasteelliseksi. Tietojen saanti ja koordinointi tuotti paljon päänvaivaa ja lukuisia laskelmia. Tampere Areenalla kaikki ruokailut ja tarjoilut tuli tilata Areenan yrittäjiltä, mikä nosti tapahtuman talkooruokailujen kuluja merkittävästi. Kanslia Kanslia toimi Areenan tuloaulassa perjantaina ja lauantaina, sunnuntaina päivystettiin Särkänniemessä. Kansliasta jaettiin tulijoille varatut lippupaketit ja ohjelmakirjat sekä hoidettiin tapahtumaaikainen lipunmyynti. Myös erilaiset kulkupassit noudettiin kansliasta, samoin talkoolaisten/esiintyjien ruokailulipukkeet. Narikkatoiminnot ja esiintyjien vastaanotto oli myös sijoitettu kanslian yhteyteen. Kanslia toimii siis käytännössä tapahtuman informaatiokeskuksena ja samalla sen käyntikorttina. Kansliatyöryhmä selvisi moninaisista toimistaan hyvin. Oman tehtävänsä toteuttamiseksi ryhmä olisi kaivannut parempaa ja selkeämpää ennakkoinformaatiota eri tahoilta. Nuorten Keskuksen ja työryhmän väliseen kommunikointiin ja käytänteiden selkiyttämiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota, jotta vältytään turhilta paineilta ja tieto saadaan kulkemaan oikea-aikaisesti eri osapuolten välillä. Turvallisuus ja järjestyksenvalvonta Yhteistoiminnasta ja lupa-asioista poliisin ja palotarkastajan kanssa sekä pelastus- ja turvallisuussuunnitelmista huolehti Kari Soukka. Tapahtuman ensiapupäivystys ostettiin SPR:n paikallisosastolta. Tampere Areenan järjestyksenvalvonta hoidettiin Nokia Mission kautta, lisäksi erityisesti liikenteenohjauksen apuna käytettiin urheiluseura KooVee:ta. Järjestyksenvalvojien tarpeen kartoittaminen ja ennakkoyhteydenpito järjestyksenvalvontaan jäi tapahtumasuunnittelussa melko myöhäiseen vaiheeseen, jatkossa tähän osa-alueeseen kannattaa paneutua selkeästi aikaisemmin. Nyt valvojien ohjeistukseen jäi puutteita, mistä saatiin muutamia huomioita myös palautteessa. Isommassa tapahtumassa järjestyksenvalvonnan koordinointi on helpointa toteuttaa ostopalveluna, vapaaehtoisia kannattaa käyttää lähinnä kokeneempien apuna esim. liikenteen ohjauksessa. Vapaaehtoiset Nuorisopäivillä oli ns. talkoolaisia alle 100, mikä on aiempia vuosia vähemmän. Tamperelaisten nuorisotyöntekijöiden määrä ja panostus näkyi tässä kohtaa: kun ammattilaisia on mukana suuri määrä vastuuta kantamassa, ei ole niin paljon tar- 40 nuorisotyön toimintakertomus 2012

41 vetta jakaa tehtäviä talkoolaisille. Ilmoittautuminen talkootehtäviin tapahtui nettisivujen kautta. Talkoolaisia oli mukana mm. kansliassa, narikassa, majoitusvalvonnassa sekä pajaisäntinä ja -emäntinä. Rippikoulutapahtuman näytelmät ja Keskustorin ohjelmajärjestelyt hoidettiin myös tamperelaisnuorten vapaaehtoistehtävinä. Osa perinteisistä talkootehtävistä, kuten tapahtumapaikkojen ja majoituskoulujen siivous, hoidettiin ostopalvelusopimuksina, joten näihin tehtäviin ei tällä kertaa tarvittu talkoolaisia. Talous Tampereen Nuorisopäiviä lähdettiin tietoisesti rakentamaan aiempia vuosia suuremmalla budjetilla. Tulo- ja menobudjetissa pyrittiin kuitenkin ns. nollabudjetointiin eli tulojen ja menojen hallittuun tasapainoon. Osallistujamäärän mahdollisuudet arvioitiin Tampereella edellisvuosia suuremmaksi ja siksi haluttiin myös satsata niin ohjelman sisältöön, tekniikkaan kuin markkinointiinkin aiempia vuosia enemmän. Tapahtuman tulot perustuvat osallistumismaksujen lisäksi saatuihin avustuksiin sekä ilmoitus- ja myyntituottoihin. Tampereen seurakunnat osoitti tapahtumaan euron avustuksen, toinen avustus tapahtumaan talouteen saatiin Tampereen hiippakunnan kasvatustyöltä, 3000 euroa. Tampereen alueen lähiseurakuntia lähestyttiin avustusanomuksella, mutta se ei tuottanut tulosta. Tapahtuman tulopuolesta n. 60% pystyttiin kattamaan osallistumismaksuilla, mikä on aiempia vuosia selvästi enemmän. Ohjelmakirjaan myyty mainostila sekä tapahtuman basaarin vuokratuotot ja tuotemyynti kattoivat noin kymmenen prosenttia tuloista, avustusten kattaessa noin 30 prosenttia tulokertymästä. Ns. nollabudjetin tavoitetta ei tapahtumassa pystytty saavuttamaan. Lopullinen talous näyttää miinusta noin neljätuhatta euroa. Tapahtuman taloudesta ja täten myös tappiosta kantaa vastuun Nuoren Keskus. Suurin yksittäinen menokohta oli tapahtuman tekniikka. Tekniikkaa rakennettiin neljään eri kohteeseen, mikä osaltaan lisäsi kustannuksia. Lisäksi Tampere Areenan koko lisäsi tekniikan tarpeita. Toinen selvästi suurempi taloudellinen panostus kohdennettiin tapahtuman ohjelmaan. Ohjelmakulut olivat kaksinkertaiset aiempiin vuosiin verrattuna. Suurimmat säästöt puolestaan tehtiin tiedotuspuolella, jossa selvittiin aiempia vuosia pienemmällä budjetilla, koska graafinen suunnittelu pystyttiin hoitamaan kokonaan omana työnä. Nuorisopäivien talouden hallinta on erittäin haasteellista. Osallistumismaksuilla katetaan suuri osan tapahtuman tuloista, kiinteiden kustannusten ollessa korkeita. Vielä muutamaa viikkoa ennen tapahtumaa tulokertymä näytti vajausta , mikä kuitenkin lopulta onnistuttiin kirimään kiinni hyvin onnistuneen erillislipunmyynnin ansiosta. Ristirockin sijoittuminen Kirkon Nuorisopäivien yhteyteen lisäsi selvästi tapahtuman kiinnostavuutta ja nosti osallistujalukuja. Toinen osallistujamääriin vaikuttava yksittäinen tekijä oli tapahtuman päättäminen Särkänniemeen. Särkänniemen yksityishuvipuiston toteuttaminen oli kallis ratkaisu, jota ei kyetä suoraan lipputuloilla kattamaan. Yksityishuvipuiston toteuttaminen oli kuitenkin tietoinen satsaus tapahtuman ilmeeseen ja yleiseen houkuttelevuuteen. Palaute Tapahtumasta kerättiin osallistujapalautetta erillisellä palautekyselyllä, joka oli mahdollista täyttää jo päivien aikana tai myöhemmin netissä.. Mukana olleiden seurakuntaryhmien vetäjille lomake lähettiin tapahtuman jälkeen sähköisesti. Palautetta pyydettiin sekä eri ohjelmaosioista, tiedotuksesta että tapahtuman järjestelyistä. Palautetta saatiin sekä nuorilta että työntekijöiltä. Suurin osa vastaajista osallistui tapahtumaan koko viikonlopun ajan. Osallistujista suurin osa oli saanut tiedon tapahtumasta seurakunnan työntekijän kautta. Tärkeimpinä tiedotuskanavina tämän lisäksi pidettiin nettisivuja ja facebookia. Tapahtuman ohjelmalle oli mahdollista antaa tähtiä skaalalla 1-5. Eniten tähtiä sai Ristirockkonsertti (ka 4.2), seuraavaksi eniten pajat (3.7) ja nuorisotyön toimintakertomus

42 huvipuistomessu (3,6). Ohjelmalle annettiin yleisarvosanaksi 3,5. Järjestyt saivat yleisarvosanan 3,5 ja majoitus 3.1. Heikkoimmat arvosanat saivat Raamattu eläväksi-työskentely 2.3, toritapahtuma Leipää ja sirkushuveja 2,6 ja Uskonpuhdistusmessu 2,6. Numeraalisen arvioinnin lisäksi annettiin myös mahdollisuus sanalliseen palautteeseen, mitä mahdollisuutta käytti yli 70% vastaajista. Sanallinen palaute sisältää runsaasti tärkeää informaatiota erityisesti tapahtuman kehittämistä ajatellen. Järjestelyiden puolesta kiinnitettiin huomiota tapahtumapaikkojen moninaisuuteen ja etäisyyteen toisistaan, mikä koettiin hankalana. Keskittymistä pienemmälle alueelle kaivattiin, samoin tapahtumapaikkojen opastekylttejä. Majoitusjärjestelyiden yksityiskohdista annettiin paljon kehittämisehdotuksia, majoituksen aamupalaa kiiteltiin kovasti, majoituskouluilta poistumispakkoa aikaisin aamulla puolestaan moitittiin. Aikatauluista saatiin moitetta erityisesti perjantain uskonpuhdistusmessun pituudesta ja myöhäiseen ajankohtaan venymisestä: bussikuskien työaikamääräykset tulivat vastaan useammalla ryhmällä. Valmiiksi järjestettyjä ruokailuja ei palautteessa juurikaan kaivattu, iltapalaa ja lämmintä ruokaa kaipasi vain joku yksittäinen palautteen antaja. Ohjelmakirjaa ja julistetta kiiteltiin käyttökelpoisiksi. Ohjelmista erityisesti uskonpuhdistusmessun sisältö antoi paljon aihetta kritiikkiin, tosin se samanaikaisesti sai myös kiitosta. Myös lauantai-aamun raamattuohjelma sai kritiikkiä niin sisältönsä kuin tilansa puolesta. Ristirockia ja huvipuistomessua sekä Särkänniemen huvipuisto -yhteyttä kiiteltiin onnistuneiksi ratkaisuiksi. Yhteenveto Kirkon Nuorisopäivät Tampereella oli monin tavoin onnistunut tapahtuma niin järjestäjien kuin osallistujienkin näkökulmasta katsottuna. Samalla on tunnustettava, että paljon jäi vielä opittavaa ja kehittävää tulevaisuutta ajatellen. Osallistujamäärissä ja taloudessa ei aivan saavutettu asetettuja tavoitteita, mutta itse tapahtuman sisältö ja toteutus olivat hyvätasoisia. Kokonaisosallistujamäärä ja maksaneiden osallistujien määrä yli kaksinkertaistui edellisestä, mikä on merkillepantava kehityssuunta. Ohjelma oli monipuolista ja monimuotoista, se tarjosi sekä elämyksiä, katsomista ja kuuntelemista että itse osallistumisen ja tekemisen paikkoja. Nuorten mukaan tulo suunnitteluun erillisen suunnitteluleirin avulla oli toimiva ratkaisu. Tämän lisäksi kannattaa kuitenkin vielä etsiä erilaisia uusia väyliä, jotka entistä paremmin mahdollistavat nuorten aktiivisen osallistumisen tapahtuman suunnitteluun ja toteutukseen koko prosessin ajan. Näin tapahtumasta saadaan yhä enemmän nuorten näköinen ja oloinen tapahtuma. Tapahtuman eri järjestäjien välinen yhteistyö sujui hyvin. Kullekin löytyi oma roolinsa ja mukaan tulemisen paikkansa. Tampereen seurakuntien panostus niin taloudellisesti kuin työntekijäresurssiensa puolesta oli mittava. Suomen Lähetysseura otti näkyvällä tavalla roolia ohjelman suunnittelussa ja toteutuksessa, Kirkkohallituksen panos puolestaan näkyi erityisesti Kirkko 2020 seminaarin suunnittelussa ja toteutuksessa. Tampereen hiippakunta hoiti yhteyksiä alueen seurakuntiin kannustaen näitä mukaan tapahtumaan. Pirkkalan, Ylöjärven ja Oriveden seurakunnat olivat mukana sekä ohjelman suunnittelussa ja toteutuksessa. Kirkon Nuorisopäivien tulevaisuuden tavoite on rakentaa entistä suurempi, koko kirkon yhteinen nuorisotapahtuma, joka toteutuu vuosittain samalla paikkakunnalla. Kirkon Nuorisopäivät 2012 Tampereella otti hyvän askeleen kohti tätä tavoitetta. Seuraavat Kirkon Nuorisopäivät järjestetään Tampereella , jolloin jatkuvuuden etuja päästään käytännössä testaamaan. 42 nuorisotyön toimintakertomus 2012

43 Materiaali- ja kalusto palvelu Materiaalipalvelu on kaikille avoin kirjasto, josta voi lainata uskonnollista kirjallisuutta, musiikkia, elokuvia ja erilaisia havaintomateriaaleja. Syksyn aikana järjestettiin kurssi, jossa valmistettiin 24 lyijyjalkanukkea materiaalipalveluun lainaukseen. Materiaali- ja kalustotoimikunta perustettiin kolmen vuoden määräajaksi alkaen. Toimikunta kokoontui vuoden aikana kaksi kertaa. Valkeakosken Ammatti- ja aikuisopistosta oli opiskelija Terhi Hainimo työssä oppimassa. Martinus-säätiön sosiaalisen yrityksen kautta on ollut työssä Päivi Manninen välisen ajan. Tilastointijakson päättyessä aineiston koko on nimekettä. Materiaalipalvelun asiakasrekisterissä on vuoden lopussa henkilöä. Kuluneen vuoden aikana uusia asiakkaita on tullut 95 kappaletta. Materiaalipalvelun esittelyt ja tapahtumat: Kalevan seurakunnan rippikouluryhmä tutustui materiaalipalvelun toimintaan Ryhmä opettajia tutustui materiaalipalveluun Laura Suomelan kirjan julkistamistilaisuus, Kirjakokkarit MATERIAALIPALVELU Tilastolliset lainaukset ovat jakautuneet kuluvana vuonna seuraavasti: Tilastoryhmittäin: Aineistotyypeittäin: Oma srk Kirja Yksityinen Äänite Tre koulu Videotallenne Opiskelija 544 Tallentamaton materiaali 922 Muu srk 531 Esine 879 Muu koulu 303 Piirtoheitinkalvo 43 Päiväkoti 176 Dia 36 Vanhainkoti 5 Äänikirja 15 Muut 33 ATK-tallenne 13 Yhteensä lainauksia oli Edellisenä vuonna lainauksia oli Harjun seurakunnan apuopettajat tutustuivat materiaalipalveluun Poistopäivä Yhteisvastuukeräyksen hyväksi (kuvassa) Vuoden 2012 aikana arvokkaampaa kalustoa lisättiin digi-videokameralla, dataprojektorilla ja uusilla vaellusteltoilla. Erilaiset tavaralainaukset lisääntyivät hiukan vuoden takaisesta. Nuorisotyöntekijät ja kesätyöntekijät käyttivät kovasti lainaus mahdollisuutta liikunta-, retkeily- ja uusissa AV-välineissä. Lainaajien joukossa on myös diakonia-, partio- ja lapsityöntekijöitä, kerhojen vetäjiä ja muita aktiivisia seurakuntalaisia. Yhteensä lainaajia oli 201 henkilöä. Lainaukset jakaantuivat: ensiaputarvikelaukkuja 27, retkivälineitä 53, AV-välineitä 48, ATK-tarvikkeita 21 ja muita lainauksia 52 kertaa. Erityisen paljon kalustoa lainattiin Kirkon Nuorisopäiville, Pimee Hölkkään ja Kymppileirin suureen tarpeeseen. Vanhaa kalustoa poistettiin Materiaalipalvelun kanssa järjestetyssä Poistopäivässä Yhteisvastuun hyväksi. Varastosta pölyttymästä saivat paremman jatkokäytön mm. vanhat radiopuhelimet, televisiot sekä 60- ja 70-luvun kaitafilmaus- ja elokuvakoneet. nuorisotyön toimintakertomus

44 Musiikkikasvatus Seurakuntien musiikkikasvatuksen osana toimivat instrumenttiopetus sekä musiikkileikkikoulu/kirkkomuskaritoiminta perustuvat kristilliseen opetussuunnitelmaan ja toteutetaan ammattitaitoisten opettajien toimesta tutuissa kotiseurakunnan tiloissa. Opetusmateriaalina käytetään yleisen opetusmateriaalin lisäksi monipuolisesti hengellistä musiikkia eri muodoissaan. Soitinoppilaat ja kirkkomuskariryhmät osallistuvat seurakunnissaan sopiviin messuihin ja perhejumalanpalveluksiin avustustehtävissä. Yhteensä koko musiikinopetuksen vakitoimintaan osallistuneita v oli kevätkaudella 1941 ja syyskaudella Instrumenttiopetus toimii pääosin yksilöopetuksena, oppilaan omat lähtökohdat ja tarpeet huomioiden, kuitenkin on järjestetty mahdollisuuksien mukaan myös yhteismusisointimahdollisuuksia pienten kokoonpanojen muodossa. Orkesteritoiminta yhteistyössä Pirkanmaan musiikkiopiston kanssa jatkuu; kaikki orkesterisoittimia opiskelevat oppilaamme voivat halutessaan osallistua PMO:n orkestereihin. Myös teoria-aineiden opetus on toteutettu yhteistyössä PMO:n kanssa. Kuluneena vuonna instrumenttiopetus toteutti kolme omaa musiikkikasvatuksen kirkkopyhää yhteistyössä Harjun ja Viinikan seurakuntien kanssa, joissa ko. seurakunnan alueella opiskelevat oppilaat opettajineen olivat toteuttamassa messua kotiseurakunnassaan ja messun jälkeen pidettiin kirkkokahvikonsertit. Näistä kirkkopyhistä/musikanttimessuista saadut kokemukset ovat erittäin myönteisiä sekä musiikinopetuksen että kotiseurakuntien kannalta ja tätä toimintaa kehitetään edelleen. Instrumenttiopetusta järjestettiin v yhteensä 29 opetuspisteessä. Soitinoppilaita oli keväällä yhteensä 802, syyskaudella puolestaan 775 oppilasta. Opetusta oli tarjolla seuraavissa instrumenteissa: harmonikka, kannel, kitara, sähkökitara, bassokitara, lyömäsoittimet, laulu, piano, 44 nuorisotyön toimintakertomus 2012 YHTEENVETO MUSIIKINOPETUKSEN ESIINTYMISET tilaisuuksia oppilaita kävijöitä -omat oppilaskonsertit-kevät omat oppilaskonsertit-syksy musiikkileikkikoulun kevätjuhlat kirkkomuskarin joulujuhlat omat musikanttimessut ja kirkkopyhät muut messut/jumalanpalvelukset esiintymisiä seurakuntien tilaisuuksissa esiintymisiä muissa tilaisuuksissa-kevät esiintymisiä muissa tilaisuuksissa-syksy yhteensä nokkahuilu, poikkihuilu, klarinetti, saksofoni, trumpetti, viulu ja sello. Pianonsoiton opetuspisteitä olivat Aitolahti, Atala, Hallila, Hervanta, Härmälä, Iidesranta, Järvensivu (vain syyskauden), Kaleva (vain kevätkauden), Kaukajärvi, Koivistonkylä, Kyttälä, Kämmenniemi, Lamminpää, Lentävänniemi, Levonmäki, Lielahti, Linnainmaa, Messukylä (vain kevätkauden), keskusta (Seurakuntien talo), Pispala, Pyynikki, Rahola, Takahuhti, Tesoma, Uusikylä, Vehmainen ja Viinikka. Muiden instrumenttien opetus tapahtui pääosin keskustan alueella; viulunsoiton opetusta oli mahdollisuus saada myös Levonmäessä ja Viinikassa sekä kitaransoiton opetusta Hervannassa, Kalevassa, Koivistonkylässä, Kämmenniemessä, Lielahdessa, Nekalassa, Pispalassa ja Tesomalla. Lauluopetusta järjestettiin Nekalassa ja Tuomiokirkolla. Musiikkileikkikoulutoiminta lakkautettiin toukokuussa 2012 ja tilalle käynnistettiin elokuussa uusi kirkkomuskaritoiminta. Kirkkomuskarin tavoitteena on entistä selkeämmin toimia seurakunnallisista lähtökohdista kristillisen kasvatuksen ja kasteopetuksen osana. Kevätkauden musiikkileikkikouluryhmiä oli 66 ja niissä kävi viikoittain yhteensä 1139 lasta ja huoltajaa. Syksyn kirkkomuskariryhmiä oli 65 ja niissä yhteensä viikoittaista 1102 kävijää (alle 3-vuotiaiden ryhmissä on lapsella aina oma aikuinen mukana tunnilla). Kirkkomuskari tarjoaa näin pienten lasten vanhemmillekin kristillistä musiikkikasvatusta sekä myös tärkeän vertaistukiverkoston. Musiikkileikkikoulutoimintaa järjestettiin keväällä 12 eri opetuspisteessä; syyskauden kirkkomuskarin opetuspisteitä oli 13, kun toiminta aloitettiin myös Levonmäessä. Musiikkileikkikoulun/kirkkomuskarin opetuspisteet olivat Aitolahti, Atala, Hervanta, Härmälä,

45 Linnainmaa, Kaukajärvi, keskusta (seurakuntien talo), Koivistonkylä. Lentävänniemi, Levonmäki (vain syksyllä), Takahuhti, Tesoma ja Viinikka. Musiikinopetuksen johtajana toimi Arja-Riitta Karppelin sekä vakinaisina opettajina Tuulikki Peltola (musiikkileikkikoulu) sekä Nedeltcho Todorov (kitara), syyskauden myös Niko Björlin (piano). Vakinaiset työntekijät osallistuivat myös musiikinopetuksen toimistotehtäviin. Tuntiopettajia opetustyössä oli kevätkaudella 46 ja syyskaudella 44. Myös tuntiopettajat ovat pääsääntöisesti musiikinopetuksen ammattilaisia. Lukukausien aikana sekä musiikkileikkikouluryhmät että soitinoppilaat opettajineen osallistuivat useisiin perhejumalanpalveluksiin ja vauvakirkkoihin eri seurakunnissa. Oppilaita esiintyi kauden aikana myös muissa seurakunnallisissa tilaisuuksissa. Lisäksi oppilaita on esiintynyt erilaisissa yhdistysten ja koulujen järjestämissä tilaisuuksissa. Kevätkauden päätteeksi järjestettiin 30 oppilaskonserttia (osa näistä toteutettiin yhteisvastuukonsertteina); näissä jokainen soitonopiskelijamme sai mahdollisuuden esiintyä. Konserteissa kävi kiitettävästi yleisöä, yhteensä yli 2000 kuulijaa. Seurakunnan työntekijä oli mukana hartaushetkeä pitämässä useimmissa näistä tilaisuuksista. Musiikkileikkikouluissa vietettiin viimeisellä opetusviikolla 13 kevätjuhlaa, joihin oli kutsuttu muskarilaiset perheineen, isovanhempineen ja kummeineen, kävijöitä yhteensä n Syyskaudella omia oppilaskonsertteja järjestettiin 5, niissä yhteensä n. 400 kävijää, sekä Hervannassa Cafe Olohuoneen joulumusiikkituokioita 3. Kauden päätteeksi kirkkomuskareissa pidettiin oppilaille perheineen 13 joulujuhlaa, näissä yli 1300 kävijää. Nuorisomusiikki Studio Seurakuntien studio on ollut menneenä vuonna vilkkaassa käytössä. Studio palvelee monipuolisesti kaiken tasoisia bändejä ja artisteja yli seurakuntarajojen. Studiolla äänitetään pääasiassa gospel-yhtyeiden demoja, mutta paljon työstetään musiikkia myös myytäviksi äänitteiksi asti. Osaavissa käsissä studion akustiikka ja laitteisto riittävät ammattitason äänenlaadun saavuttamiseen. Kuluneena vuonna studiolla työskentelivät äänitteidensä parissa muun muassa mansegospelin mammutti TERA, underground-piireissä arvostettu AC/JC sekä uusi mansegospel-tulokas Sysi. Laulaja-lauluntekijöistä studiota hyödynsivät Kristiina Tanhua-Laiho, Apa Ali-Löytty sekä Vesa Kemi. Studio on palvellut monipuolisesti myös erilaisten taustanauhojen ja puheäänitteiden tekemisessä. Studion perusperiaate on palvella ainoastaan hengellisen ja seurakunnallisen materiaalin tuottamisessa. Käyttöpäiviä kertyi 130. Yhtyeet Vakinaisesti seurakunnan tiloissa harjoittelevia gospel-yhtyeitä oli toimintavuonna puolenkymmentä. Kaiken kaikkiaan Tampereen seurakuntien piirissä vaikuttaa kymmenkunta gospel-yhtyettä ja jokunen trubaduuri. Esiintymisiä näille yhtyeille ja artisteille kertyi kaikkiaan noin sata; eniten keikkoja teki Peter Joukainen 47 esiintymisellään. Lisäksi Uuden Verson yhteydessä toimi useita messubändejä, jotka palvelivat nuorten aikuisten jumalanpalveluselämää monipuolisesti. Tapahtumat Ristirock järjestettiin Kirkon Nuorisopäivien yhteydessä keräten noin 1200 kuulijaa. Samoin jokakeväinen rippikoulukonsertti toteutettiin Nuorisopäivien yhteydessä. Perinteisesti Tullikamarin Pakkahuoneella järjestetty Valotykki siirtyi pidettäväksi Tampereen Yhteiskoulun lukiolla, ja järjestelystä vastasivat koulun oppilaat. Nuorisomusiikki oli mukana mahdollistamassa tapahtumaa taloudellisella panoksella. Muuta Edellä mainitun lisäksi nuorisomuusikko on ollut vetämässä rippikoulua, toiminut musiikkivierailijana, äänentoistokonsulttina, vieraillut puhujana erilaisissa tapahtumissa ja opettanut Raamattua erityisesti nuorten aikuisten tilaisuuksissa. Nuorisomuusikko jäi virkavapaalle lokakuun puolessa välissä. nuorisotyön toimintakertomus

46 Leirikeskukset Julkujärven leirikeskus talvella Kukkola pysyi edelleen kärkipaikalla käyttötilastoissa, vaikkakin vkl-retkiä pidettiin selvästi vähemmän kuin edellisinä vuosina. Leirikouluja Kukkolassa oli enemmän kuin muissa kohteissa yhteensä, tosin Torpan lukuja ei ole tässä vertailussa. Talvileirien määrä jatkaa vähenemistään, tosin Kukkolassa niitäkin pidettiin maksimimäärä. Rajalassa oli jo toinen peräkkäinen vuosi, kun hiihtolomalla ei ollut mitään toimintaa. Edelleen tuntuu käsittämättömältä, että Luhtaanrannassa on kuntoon nähden valtavasti toimintaa. Tämä oli järjestyksessään toinen vuosi, kun Luhtaanranta on suljettuna kylmimmän talviajan, joulukuun alusta helmikuun alkuun. Kukkola oli tänäkin kesänä ainoa leirikeskus, jossa oma henkilökunta hoiti ruokapalvelut. Isosaaren, Pättinniemen ja Rajalan keittiöissä hääräsi Fazer. Ruokapalvelusopimus Fazerin kanssa jatkuu vielä vuoden 2013, sen jälkeen lienee edessä uusi kilpailutus Kukkola siirtyy uudelle omistajalle. Kaupan ovat tehneet Tampereen ja Helsingin helluntaiseurakunnat. Joulukuun puolivälissä pidetyn viimeisen retken jälkeen on paikasta haettu useampia muuttokuormia. Paljon irtaimistoa myytiin kaupan yhteydessä uudelle omistajalle, mutta osa tarvikkeista tullaan sijoittamaan yhtymän muihin keskuksiin. Viime kesä oli äärimmäisen kylmä. Sekä Isosaaressa että Pättinniemessä kärsittiin vilua. Isosaaressa sähkökuorma kasvoi liian suureksi pattereiden puhkuessa kylmyyttä loitolle. Tähän rytäkkään kun vielä keittiön koneet laitettiin toimintaan, alkoivat sulakkeet paukkua. Saaressa alettiin lokakuun loppuluolella kaivaa kaapeliojia uusien syöttökaapeleiden asennusta varten, samalla uusittiin myös pääkeskus. Majoitustilojen uudet patterit ovat entisiä tehokkaammat, harmi vain, että leiriläisten majoitushuoneet ovat täysin eristämättömät. Pättinniemen majoitustilojen vesikatot sovittiin uusittaviksi keväällä 2013, Isosaaren kattoremonttia suunniteltiin syksylle Leirikeskussuunnitelma eteni siten, että nyt on olemassa päätös sekä Julkujärven että Pättinniemen alueiden kehittämisestä. Tosin tämä edellyttää sitä, että rahoitus saadaan hoidetuksi. Puitesuunnitelmien on määrä valmistua tulevan maaliskuun lopulla. Uusi kurssi- ja leirikeskusyksikkö aloittaa toden teolla vuoden 2013 alussa. Yksikön johtajaksi on kesäkuussa valittu Outi Niemi. Tähän samaan hankkeeseen liittyvä keskusvaraamo on edelleen työn alla. 46 nuorisotyön toimintakertomus 2012