Nuorisotyön toimintakertomus 2010

Transkriptio

1 Nuorisotyön toimintakertomus 2010

2 Sisällysluettelo NUORTEN USKON JA YHTEYDEN VAHVISTAMISTA... 3 Aitolahden ja teiskon seurakunnat... 6 Harjun seurakunta... 7 hervannan seurakunta Härmälän ja viinikan seurakunnat kalevan seurakunta messukylän seurakunta tuomiokirkon ja pyynikin seurakunnat sekä ruotsalainen seurakunta kesä koulutyö rippikoulutyö liikuntakasvatustyö oppilaitostyö yhteinen partiotyö rukouksen talo messin vuosi nuoret aikuiset musiikkikasvatus lennokkikerhotoiminta materiaali- ja kalustopalvelu leirikeskukset toiminnan tilastot samaa vettä janoinen saa, sama lähde pulppuaa. Vesi kirkkain kaiken janon sammuttaa... Nuoren seurakunnan veisukirja 2 Kymppileiri Aitolahden Pättinniemessä, meininkiä ruokailuteltan edessä. Kannen kuva: Hannu Jukola TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTIEN Nuorisotyön toimintakertomus 2010 Julkaisija: Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymä / Yhteinen nuorisotyö Kasvatuksen johtokunta hyväksynyt Valokuvaajat: Hannu Jukola, Rami Marjamäki, Pirjo Silveri, Elina Reindeck, Emil Bobyrev, Hannu Piirainen Painotyö: Juvenes Print, Tampereen Yliopistopaino Oy, Tampere, 2011 Painosmäärä: YhteYstiedot: 230 kpl Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymän yhteinen nuorisotyö Nuorisotoimisto Kyttälänkatu 1, PL 226, Tampere puh. (03) , fax. (03) nuorisotyön toimintakertomus 2010

3 Tapahtumarikas vuosi 2010 NUORTEN USKON JA YHTEYDEN VAHVISTAMISTA Toimintavuoden yleistavoitteena oli nuoret Kristukselle uskonsuhdetta ja seurakuntayhteyttä vahvistamalla. Sen mukaisesti kristinuskon opetus ja sen eläminen työssä todeksi oli keskeisenä toimintaa ohjaavana tekijänä, kun seurakunnissa yhteisten toimintojen tukemana rakennettiin kasvuympäristöjä ja erilaisia nuorten ja nuorten aikuisten hengellisiä yhteisöjä, joissa voi kokea uskon yhteyttä toisten nuorten ja seurakuntalaisten kanssa. Sanoman kohdalla pidettiin tavoitteena sitä, että kristillinen opetus on olennaisena osana kaikkea kasvatus- ja nuorten toimintaa. Opetuksen laatuun kiinnitettiin huomiota mm. kouluhartauksien laatukeskusteluin, kerhotoiminnan ohjaajien opetuksessa ja nuorten sekä nuorten aikuisten Raamattuopetuksen vahvistamisessa eri alueilla. Rukouksen talo on ollut kehitteillä Kyttälän kiinteistöön jo vuosia, mutta kuluneena toimintavuonna Kasvatustyön johtokunta vahvisti sen osaksi yhteistä nuorisotyötä. Yhteistyössä eri tahojen kanssa kriteeriksi tuli entistä selvemmin se, että olemme mukana nimenomaan sellaisessa toiminnassa, jossa seurakunnan opetus- ja kasvatustehtävä voivat olla mukana. Toisena tavoitteena oli luoda polku, jossa seurakunta on luontevasti läsnä koko elämän ajan. Tässä Kirkkopolku-projektia kehitettiin. Erityisenä tarkoituksena oli korostaa tiettyjä asioita seurakuntien kasvatustyössä ja vahvistaa seurakunnan roolia lasten, nuorten ja nuorten aikuisten arkielämässä. Jumalanpalveluselämään aktiivinen osallistuminen ja niiden yhteinen tekeminen koettiin tärkeäksi. Niinpä nuorisotyön eri yhteyksissä järjestettiin jumalanpalveluksia ja messuja yli 800 eri puolilla kaupunkia, kouluissa ja retkillä ja leireillä sekä seurakuntien kirkoissa. Voidaan sanoa, että nuoriso oli läsnä myös siellä, missä seurakunta kokoontui. Kirkkopolkua pidettiin tuoreena myös siten, että viikoittain tai vähintään kerran kuukaudessa järjestettiin seurakunnallisia opetus- ja kerhoryhmiä 691 ja niihin osallistui nuorta osanottajaa. Nuorisotyön yhteiset tapahtumat loivat meitähän on paljon -tunnelmaa, kun tapahtumiin osallistui vuoden aikana yli lasta, nuorta ja nuorta aikuista, retkille ja leireille niin ikään noin osanottajaa. Ajanmukaisuuden tavoitteen toteuttamisessa nuori seurakunta oli läsnä siellä, missä nuoretkin ovat. Tässä tarkoituksessa järjestettiin Sauna Open Air -tapahtuman yhteyteen metallimessu ja toimittiin koulujen ja useitten urheilujärjestöjen kanssa yhteistyössä. Useiden ajankohtaisten tutkimusten mukaan nuoret ja etenkin nuoret aikuiset ovat eri tavoin tavoitettavissa internet-verkossa. Tässä tarkoituksessa osallistuttiin kirkkohallituksen ohjaamaan vekkokeskustelija projektiin. Yksi nuorisotyöntekijä on palkattuna projektin työntekijäksi. Samanaikaisesti vakiinnutettiin hyvin onnistuneen rippikoulutyön saralla vuorovaikutteisia kotisivustoja jokaiselle rippikoululle. Yksittäisiä kävijöitä sivustoilla oli yli Se oli hyvä osoitus sosiaalisen median hyödyntämisestä. Myös yhteisen nuorisotyön kotisivut uusittiin aiempaa helppokäyttöisemmäksi ja vuorovaikutteisimmiksi. Yhteisöllisyyden vahvistamis -tavoitteen toteuttaminen painottui etenkin nuorten ja nuorten aikuisten toimintoihin. Erityisen selkeästi tavoitetta toteutettiin nuorten toimintojen keskittämisessä kuuteen - seitsemään nuorisotoiminnan monitoimikeskukseen, joissa nuorten toimintaa kehiteltiin yhteisöllisen toiminnan periaattein. Varikko-toiminnan kaltaisia nuorten aikuisten yhteisöllisiä toimintakeskuksia luotiin kaikkiaan viisi; Harjuun, Messukylään, Hervantaan, Kes- nuorisotyön toimintakertomus

4 kustan alueelle ja Viinikkaan. Seurakuntien ja yhteisen toiminnan vapaaehtoisia ja palkkiotoimisia avustajia ja ohjaajia oli toiminnassa mukana erityisen paljon, 1685 ohjaajaa. Heidän kanssaan vakituisessa työssä olevat nuorisontyöohjaajat viettivät paljon aikaa opetuslapseuden periaattein erilaisilla koulutus- ja valmennusretkillä. Nämä tilaisuudet yhdistettyinä eri puolilla kaupunkia kokoontuviin säännöllisiin nuorten ja nuorten aikuisten ryhmiin olivat omiaan lisäämään yhteisöllisyyttä ja me-henkeä. Näiden toimintojen olennaisena tavoitteena oli luoda mitä erilaisimpien yhteisöllisyyttä korostavien nuorten iltojen, messujen ja suurten yhteisten tapahtumien avulla vaikutelma seurakunnasta yhteisönä, joka vaikuttaa monin tavoin ympäristöissään. Viimeisenä, mutta ei vähäisimpänä tavoitteena oli välittämisen korostaminen; armollinen välittäminen on läsnä jokaisessa kohtaamisessamme. Nuorisotyön kaikissa toiminnoissa syvyyden ja laadun tavoittamisen takia alleviivattiin henkilökohtaisen kohtaamisen merkitystä. Siinä syntyy innostus, kiinnostus, mutta myös todellinen lähimmäisyys. Pelkästään 1694 rippikoululaisen kanssa seurakuntien työntekijät viettivät aikaa noin tuntia. Tähän työhön kannusti myös tietoisuus siitä, että kiinteän vuorovaikutuksen puute heikentää merkittävästi osallisuuden merkitystä ja aktiivisuutta ja lopettaa ennen pitkään yhteydenpidon kokonaan. Onnistumista kuvastaa sekin, että seuraavan vuoden isoskoulutukseen ilmoittautui puolet edellisen vuoden rippikoululaisista. Välittävä ilmapiiri yhdessä ilosanoman selkeän opetuksen kanssa loi seurakunnalliseen nuorisotyöhön ilmapiirin, jossa viihdytään ja johon tullaan mielellään uudelleen. Työyhteisönä yhteinen nuorisotyö testattiin kuluvan vuoden aikana sekä yhtymän demokraattisimmaksi että työviihtyvyyteen nähden erinomaiseksi. Muutkin nuorisotyölle asetetut tavoitteet toteutuivat hyvin. Vuoden aikana toteutettu yhteistyökumppaneiden laatukysely osoitti, että myös yhteistyökumppanit pitivät toimintaa erittäin hyvänä ja tarpeellisena ja siitä sekä yhteistyöhön nuorisotyön kanssa osoitettiin kasvavaa mielenkiintoa. Erityisenä ilon aiheena toimintavuoden aikana on ollut tyttö ja poikatyö ja koulutyön sujuvuus. Seurakuntien työlle kouluissa on ovet avoimena ja yhteistyö opettajia kanssa sujuu hyvin. Tampereen mahdollisuuksien ja yhteistyön näkökumista katsottuna näyttä siltä, että seurakuntien julistamalle rakkauden ja välittämisen sanomalle on edelleen tarvetta ja kysyntää. Yhtymä asetti nuorisotyölle kovat säästötavoitteet vuoden 2010 budjetin hyväksymisen yhteydessä. Nämä säästötavoitteet saavutettiin ja tulos oli positiivinen. Toiminnan tulot olivat 2,7 % tavoitetta suuremmat ja menot 2,8 % pienemmät. Toimintakate jäi ,87 euron tasolle, mikä oli selvästi edellistä vuotta pienempi. Ylimääräistä säästöä syntyi ,13 euroa. Jälleen kerran saa esittää kiitoksen kaikille niille tuhansille isille ja äideille ja ohjaustyöhön osallistuneille nuorille ja aikuisille, jotka tekivät seurakuntien nuorisotyöstä tavattoman monipuolisen ja tapahtumarikkaan vuoden Nöyrän kiitoksen esitämme myös Taivaan Isälle runsaasta siunauksesta, mitä työssä olemme yhdessä kokeneet. Kari Lähdesmäki nuorisotyönjohtaja 4 nuorisotyön toimintakertomus 2010

5 Kasvatustyön johtokunta Puheenjohtaja Ropo Eero, professori Varsinaiset jäsenet Heiskanen Jouni, pastori Kestilä Tapio, erit. luokan opettaja Kuusela Viivi, opiskelija Laaksonen Leena, erikoissairaanhoitaja Liimola Anne, päiväkodin johtaja Mattila Iikku, opiskelija Peltola Auli, DI Suni Pentti, rehtori evp. Varajäsenet Skyttä Juha-Pekka, sähköasentaja Vetikko Aila, lastentarhaopettaja Esittelijät Lähdesmäki Kari, nuorisotyön johtaja Hakala Kirsi, lapsityön johtaja Hallinnon jäsenet Ilveskoski Matti, hallintojohtaja Takala Timo, yhteisen seurakuntatyön johtaja Hallikainen Olli, tuomiorovasti, YKN:n puheenjohtaja Yhteisen kirkkoneuvoston edustaja Aarnio Antero, ensisuojan johtaja Kirkkoherrojen edustaja: Eskolin Antero Työntekijöiden edustajat: Vuorio Raija-Liisa, lapsityönohjaaja Harju Kaisa, lastenohjaaja Vartiainen Tuula, lastenohjaaja Kosonen Jussi, nuorisotyönohjaaja Mäkelä Mirva, johtava nuorisotyönohjaaja Pulkkinen Jari, pastori Nuorisotyön henkilöstö 2010 Aitolahti Salonen Kimmo Keskinen Ulla, hoitovap asti Malmi Kati, opintovap asti Mäkiranta Anna, vs asti Taipalus Paula, vs asti Harju Arola Päivi, asti Laitonen Janne Lindqvist Pepe, vuorotteluvap.1.9. alk. Mikkola Mikko Nokkonen Virve Seppälä Maria Paappanen Sanna, vs alk. Pohjoisaho Niina, vs alk. Hervanta Kettunen Eero Laurèn Anna-Lisa Pusa Maria Yli-Erkkilä Maria, asti Härmälä Niemi Anne-Katriina Pulkkinen Jaakko Kaleva Kanninen-Niemi Jaana Mäki Mika, 8.3. alk. Suomela Laura Messukylä Mäkelä Mirva Kinnunen Erja, asti Mikkola Nina, vs alk. Tuokkola Jarno Sassi Sari Taipalus Tuomo Ylikangas Mari, äitiyslomalla 4.2. alk. Pyynikki-Tuomiokirkko Luukas Mari-Anne Mäkinen Tiina Ranta Petri Ruotsalainen seurakunta Leppälä Kaisa Teisko Kallioinen Sanna Viinikka Kautonen Iro, vs. 50 % Kosonen Jussi, 50 % Paalaste Irmeli Ranta Päivi Partiotyö Blom Marja-Leena Jaakonaho Riitta Jauhiainen Tytti Jauhiainen Maija, vs alk. Arppe-Perämäki Kati, äitiyslomalla alkaen Musiikki Karppelin Arja-Riitta Kujanpää Maarit, opintovap alk. Mäkinen Matti Peltola Tuulikki Todorov Nedeltcho Nuoret aikuiset Pöyhönen Timo Kasvatusteologit Eloranta Kati, vs asti Laine Jussi Mäenpää Saija, hoitovap Soukka Kari Opiskelijatyö Hallikainen Katriina Korhonen Risto Ulmanen Mervi Nuorisotoimisto Aaltonen Hanna, äitiyslomalla asti ja hoitovapaalla alk. Arola Päivi, vs. nuorisosiht alk. Jaatinen Anneli Järvinen Birgitta Lekkermäki Minna, vs. Leppänen Leena, asti Lähdesmäki Kari Koivumäki Hanna, 6.9. alk. Korri Pia, opintovapaalla alk. Pohjankunnas Ulla, vs asti Ruohonen Petri Sarka Ritva, poissa tehtävien hoidosta asti Sormunen Mikko Virtanen Heidi, ja Urheilu- ja leiritoiminta Santaharju Ari Leirikeskukset Järvinen Mirja Rantala Maikki Sairanen Liisa Nuorisotyön projektit Perendi Merike, nuorisotyön toimintakertomus

6 Aitolahden ja Teiskon seurakunnat Aitolahden ja Teiskon alueella nuorisotyön tavoitteena oli tukea nuorten kristillistä kasvua. Tavoitteen toteuttamiseksi lapsia ja nuoria kohdattiin kouluissa ja oman toiminnan piirissä erilaisissa ryhmissä, tapahtumissa ja leireillä. Aitolahdessa kerhotoiminnalla oli vahva asema. Atalassa toiminta organisoitiin koulun Harrastava iltapäivä (HIP) -hankkeen kautta ja kerhoihin ilmoittautui enemmän lapsia, kuin ryhmiin pystyttiin ottamaan. Kirkolla monitoimikerho Kohossa oli mukana lasta. Vapaaehtoisten ja palkkiotoimisten ohjaajien vetämien kerhojen lisäksi keskeinen osuus oli varhaisnuorisotyönohjaajien pitämillä kerhoilla. Aitolahden kirkon Nuotta-kerhon rinnalle perustettiin Atalan seurakuntakodille Haavi-kerho. Teiskon alueella nuorisotyönohjaaja on ohjannut kerhoja kolmelle ryhmälle. Myös Teiskossa on tehty yhteistyötä koulujen HIP-hankkeen kanssa. Alakouluikäisten leiri pidettiin syyskuussa. Suurin osa leiriläisistä oli teiskolaisia. Vaikka Aitolahdessa lapset osallistuivat hyvin kerhotoimintaan, he eivät lähteneet mukaan leireille. Aitolahti-Teisko alueella toimi kolme partiolippukuntaa, joissa jäseniä oli 243. Lippukunnat järjestivät 41 leiriä tai retkeä sekä 34 tapahtumaa. Partiotyöntekijät tukivat lippukuntien toimintaa, erityisesti uskontokasvatusta, tarjoamalla materiaalia ja avustamalla seurakunta-aiheisissa suorituksissa sekä kannustamalla vapaaehtoisia johtajia tehtävissään. Partiolaiset toimivat Olkahisessa kololla, Kämmenniemen kerhohuoneella sekä Velaatan pirtillä. Musiikinopetus on järjestänyt Aitolahti-Teisko alueella alle kouluikäisille musiikkileikkikouluryhmiä ja kouluikäisille pianon-, viulun- ja kitaransoitonopetusta. Opetuspaikkoina olivat Atalan seurakuntakoti, Aitolahden kirkko ja Kämmenniemen kerhohuone. Soitonopetus tapahtui yksilöopetuksena ja oppilaita oli 60. Soitto-oppilaat pitivät keväällä konsertteja ja muskariryhmille järjestettiin kevät ja joulujuhlia. Muskariryhmiä oli kymmenkunta ja niissä 100 lasta ja 85 aikuista. Nuorisotyön tavoitteena on ollut olla siellä missä nuoretkin. Yhteistyö koulujen kanssa oli keskeistä. Päivänavausten ja koulukirkkojen lisäksi työntekijät vierailivat oppitunneilla tai kutsuivat luokkia vierailemaan seurakunnan tiloissa. Keväällä järjestettiin retkipäiviä ja luokkaleirejä. Nuorisotyönohjaaja päivysti viikoittain Kämmenniemen yhtenäiskoulussa. Koululla toteutettiin Yhteisvastuutapahtuma. Nuoret pitivät päivänavauksen ja oppilaat ensimmäisestä yhdeksänteen luokkaan osallistuivat oppituntiin, jonka keskustelujen pohjalta rippikouluikäiset valmistivat kollaaseja koulun seinälle. Joulukuussa yläkouluikäisille järjestettiin gospel-konsertti. Teiskossa isoskoulutuksessa oli 13 nuorta ja jatkoryhmässä 8. Molempien ryhmien yhteinen leiri järjestettiin 16 koulutettavalle. Kämmenniemen kerhohuoneella pidettiin nuorteniltoja ja Tilkkutäkki-iltoja. Aitolahdessa isoskoulutuksessa oli 120 uutta ja vanhaa nuorta. Isosena toimi 42 nuorta ja apuopettajiksi kouluttautumisen aloitti 20. Kesällä nuoret kokoontuivat viikoittain Luhtaanrannassa ja talviaikana nuorisokahvila Apajassa, jonka toiminnan mahdollistivat nuoret vastuunkantajat. Ennen Apaja-iltaa kokoonnuttiin Raamikseen. Leiritoimintaan osallistui paljon nuoria. Varsinkin jo muutaman vuoden toiminnassa olleet olivat aktiivisia leireille osallistujina. Nuoret osallistuivat myös vastuunkantajina esimerkiksi Yhteisvastuutapahtuman järjestämiseen. Nuorisotyö järjesti yhdessä muiden työmuotojen kanssa toimintaa perheille. Aitolahden kirkolla toteutettiin pääsiäis- ja jouluaskarteluillat ja kolmekymmentä eri-ikäistä teiskolaista tyttöä ja naista osallistui syksyllä hemmotteluiltaan. Teiskossa pidettiin myös perheleiri. Kaksi nuorisotyönohjaajista oli kevätkauden 6 nuorisotyön toimintakertomus 2010

7 virkavapaalla, jolloin heidän tehtäviään hoitivat sijaiset. Loppuvuodesta valmistauduttiin työntekijämuutoksiin, kun uusi viranhaltija aloittaa työssä. Aitolahti-Teisko tunnuslukuja (suluissa vuodet 09/08/07) - Rippikoulun käynyt 166 hlö (177/167/166) - Kouluikäisten ryhmät 15 kpl (5/12/24), osallistujia 290 hlö (75/154/307) - Kouluikäisten retket ja leirit 32 vrk (18/28/29), osallistujia 627 hlö - Nuorten ryhmät 7 kpl (10/8/12), osallistujia 252 hlö (261/171/200) - Nuorten retket ja leirit 21 kpl (11/17/23), osallistujia 432 hlö (519/397/638) - Nuorten illat 49 kpl (53/62/117) ja osallistujia keskimäärin Aitolahti 48 hlö (58/46/40), Teisko 12 hlö (11/20/20) - Nuorten aikuisten ryhmät 2 kpl (0/1/0), osallistujia Aitolahti 54 hlö (0/10/0) - Partion jäsenet 168 hlö (260/273/285) - Partioryhmät 19 hlö (24/21/24) - Vapaaehtoiset partiojohtajat 70 hlö (132/96/91) Harjun seurakunta Tavoitteina ovat olleet messut, raamattuopetus ja Jumalan kutsu. Seurakunta kutsuu olemaan Reilusti nuori kristitty. Tavoitteet ovat toteutuneet hyvin. Toiminnassa on panostettu erilaisiin messuihin ja raamattuopetukseen kaikissa ikäluokissa. Kävijämäärät ovat olleet runsaita. Kerhojen osuus on ilahduttanut ja siinä poikien vahva osanotto toimintaan. Pitkäjänteinen työ kantaa tulosta. Nuoret ovat löytäneet paikkaansa ryhmien ja tehtävien vastuunkantajina sekä osallistujina. Oma hengellinen kasvu ja seurakunnassa toimiminen kulkevat käsi kädessä. Siirtyminen kouluikäisten parissa tehtävästä työstä nuorisotyöhön ja nuoriin aikuisiin on joustava. Sosiaalinen media tiedotuskanavana on hyvin käytössä. Poika- ja tyttötyön panostus perustyöhön (kerhot, leirit ja koulutyö) on jatkunut vahvana. Se näkyy kasvaneessa kerhonohjaajayhteisössä, jonka myötä saatiin perustettua kerhoryhmiä pisteisiin, joissa kerhoja ei ole viime vuosina ollut. Kerhonohjaajat ovat innostuneita ja tehtäväänsä sekä seurakuntaan sitoutuneita. He kokevat kerhon hartauselämän tärkeäksi. Lastenleirien isosen tehtäviin on tungosta. Nettisivut ovat nostaneet poika- ja tyttötyön profiilia sekä osoittautuneet tarpeelliseksi informaatiokanavaksi. Kävijöitä on elokuusta -09 ollut yli Samoin lähteminen mukaan sosiaaliseen mediaan nähtiin tärkeäksi. Poika- ja tyttötyöllä on facebook-sivu ja kerhonohjaajilla facebook-ryhmä. Harjun seurakunta toimii neljän partiolippukunnan taustayhteisönä; tytöille Harjusiskot ja Tesoman Sinisiskot, pojille Harjun Veikot ja Lentävänniemen alueen yhteislippukunta Lentävän Samoojat. Viikkotoiminta tapahtuu eri-ikäisille tarkoitetuissa ryhmissä kirkoilla ja seurakuntakodeilla. Kokoavaa toimintaa on lippukunnan järjestämät messut, juhlat, retket, leirit ja tempaukset. Ilman sitoutuneita nuoria ja nuoria aikuisia vapaaehtoisia monipuolinen partiotoiminta ei olisi mahdollista. Heidän jaksamistaan tuetaan mm. johtajahuoltoilloissa. Lippukuntien hartaustoimintaa avustetaan hengellisen kirjallisuuden ja opetuksen kautta. Vuoden lopulla Harjun Veikot viettivät lippukunnan 60-vuotis juhlia Torpalla. Musiikinopetus on osana seurakunnallista musiikkikasvatustyötä järjestänyt sekä soitonopetusta että musiikkileikkikouluryhmiä. Soitinoppilaita on käynyt Lielahden, Pispalan ja Tesoman kirkoilla, Lentävänniemen ja Lamminpään seurakuntakodeilla sekä Haukiluoman (kevät) että Raholan kerhohuoneella. Oppilaita on opetuksessa n.155, suurin osa pianisteja ja kitaristeja, myös 1 sellisti sekä syksyllä 6 nokkahuilunsoittajaa. Muskarit toimivat Tesoman kirkolla. Sekä muskariryhmät että soitonopetuksen oppilaat osallistuivat erityisesti perhe- ja vauvamessuihin avustajina. Soitinoppilaat Talentissa pitivät 2 konserttia päiväkerholaisille. Muutenkin oppilaita esiintyi seurakunnan järjestämissä tilaisuuksissa. Lisäksi on ollut omia konsertteja, juhlia ja nuorisotyön toimintakertomus

8 kirkkopyhä, jossa oppilaat olivat avustamassa. Rippikoulunjälkeisen nuorisotyön toiminta on ollut kasvusuuntainen. Nuorteniltojen kävijämäärä on kasvanut 24 %, isoskoulutuksen 50 % ja apuopettajakoulutuksen 35 %. Nuortenilloista erityisenä vaalien ennakkoäänestysilta, joka vaikutti positiivisesti äänestysinnokkuuteen. Isoskoulutuksessa on pyritty monipuoliseen tieto-taidolliseen koulutukseen sekä hengelliseen ohjaukseen, raamattuopetus huomioon ottaen. Kasvanut kävijämäärä on luonut haasteita opetuksen, tilojen sekä leirien järjestämisen suhteen. Uutena toimintamuotona wanhat isoset. Apuopettajat ovat osallistuneet isoskoulutusiltoihin ja näyttäneet esimerkkiä vastuunkantamisesta. Apuopettaja-koulutuksessa on siirrytty kaksivuotiseen koulutukseen, jonka kiinteä osa on Alfa-kurssi. Leirielämä on ollut vilkasta, tosin kaksi leiriä jouduttiin perumaan vähäisen osallistujamäärän vuoksi tapahtumien päällekkäisyyden sekä nuorten taloudellisten rajoitteiden vuoksi. Leirien päättyminen messuihin Harjun kirkoissa on ollut tukemassa nuorten messuaktiivisuutta. Messuvuotta on vahvistanut Taizé-hartauksien muuttuminen Taizé-messuiksi. Messuihin osallistuminen on osa kaikkea koulutusta. Rippikoulutyöhön panostettiin suunnittelemalla uusia tapoja toteuttaa talvi- ja kevätjaksoa. Kaupunkirippikoulun päiväohjelma uudistettiin siten, että jaksolle voitiin ottaa isosia. Kouluyhteistyö on myötätuulessa ja vakiintuneen toiminnan lisäksi uutena työmuotona Kaarilan yläkoulun joulukirkko Pispalan kirkolla. Nuorten aikuisten Varikon toiminnan visiona on: Jumalan kohtaaminen, hyväksyvä ilmapiiri, luovuuden kulttuuri ja ulospäin suuntautuneisuus. Vision kärkenä on tukea nuorten itsensä kehittämää ja vetämää toimintaa. Varikon johtoryhmään kuului 10 henkeä. Ryhmä muodostui eri osaalueiden tiimien johtajista. Toiminnan runkona olivat Varikko-messut, joita vietettiin joka toinen sunnuntai. Messut vetivät väkeä entiseen malliin. Pienryhmätoiminta kehittyi ja ryhmiä syntyi muutama lisää. Pienryhmien vetäjille järjestettiin omia kokoontumisia. Toista kertaa järjestetty Yövarikko keräsi runsaasti hyvää palautetta. Leirejä järjestettiin 3, joista yksi liittyi Alfakurssiin ja kaksi oli kaikille avointa. Toiminta sisälsi myös urheilutoimintaa; miesten jalkapallojoukkue Puistofutissarjassa, vapaa pelivuoro lauantaisin ja gospel-lattarit. Urheilutoiminta kokosi säännöllisesti useita kymmeniä osallistujia. Sillan rakentaminen nuorisotyöstä nuoriin aikuisiin edistyi kuluvana vuonna. Varikkolaisia vieraili sekä nuortenilloissa että rippikouluissa. Lisäksi järjestettiin kaksi ystävyysottelua; keväällä jalkapallossa ja joulukuussa salibandyssä. Alfakurssi toteutettiin nuorisotyön kanssa 20 nuorelle. Diakoniassa toteutettiin Operaatio Jouluvuori, jossa käydään laulamassa ja viemässä seurakunnan joulutervehdys yksinäisille ihmisille. Tempaukseen osallistui kymmenittäin laulajia. Vapaaehtoisten ideoimat ja vetämät projektit yleistyivät uuden vision myötä; mm. naisten ja miesten omat toiminnat, taidekinkerit, masentuneiden tukiryhmä, bändi ja kuorotoiminta sekä erilaiset keskinäiset juhlat ja tapaamiset. 8 nuorisotyön toimintakertomus 2010

9 Tartu käteen Jumalan, älä minkään anna estää. Kuule kuinka sydämesi sykkii ja soi. NSV 28 Kitarakoululaiset kokoontuvat Harjun seurakunnan nuorisotilassa Lataamolla. nuorisotyön toimintakertomus

10 Hervannan seurakunta Tyttö- ja poikatyön työntekijäresursseihin tuli muutoksia - toinen työntekijä on ottanut vastuuta rippikoulun jälkeisestä nuorisotyöstä, koska nuorisotyön viransijaisuutta ei enää elokuun jälkeen jatkettu. Kerhotoimintaa on jatkettu entiseen tapaan; tytöille perustettiin toinen kokkikerhoryhmä. Kerhoryhmiä on kokoontunut kuusi. Vapaaehtoisia ohjaajia kerhotoiminnassa on kymmenen, joista kolme uutta. Kerhotoimintaan ei kuitenkaan osallistu lapsia aivan entiseen malliin, koska tarjontaa Hervannassa on valtavasti. Joudumme jatkuvasti pohtimaan, miten/missä kohtaamme lapset entistä paremmin ja useammin. Leirejä on järjestetty vuoden aikana neljä, lisäksi yhteistyöleirit eri toimijoiden kanssa, kuten esim. äiti/lapset -leiri ja isovanhemmat/lapset -leiri diakoniatyön kanssa. Koulutyössä kohtaamme lapset, päivänavausten, luokkavierailujen, luokkaleirien ja kirkkovierailujen merkeissä. Uutta on ollut Pyhis, joka on kokoontunut 12 kertaa. Aktiiviperheiden lapsia kutsuttiin ns. isojen lasten pyhäkouluun. Ryhmässä on käynyt 6-8 lasta ja tavoitteena on tukea lasten jo kodissa saamaa kristillistä kasvatusta ja opetusta ja lasten oman uskoelämän hoitamista Raamatun sanan ja rukouksen avulla. Seurakuntien musiikkikasvatustyö on järjestänyt musiikkileikkikouluryhmiä sekä soitonopetusta Hervannan kirkolla. Piano- ja kitaraoppilaita oli kevätkaudella yhteensä 40 ja syyskaudella 37. Muskariryhmiä oli keväällä 6 ryhmää + 1 kannelryhmä, näissä lapsia 65 sekä aikuisia 55, syyskaudella myös 6 ryhmää + 1 kannelryhmä ja näissä 64 lasta ja 53 aikuista. Oma oppilaskonsertti järjestettiin Hervannan kirkolla. Muskarilaisille pidettiin lukukausien päätteeksi kevätjuhlat ja joulujuhlat. Muskarin vauvaryhmät olivat vauvakirkossa keväällä avustamassa ja soitonopetuksen oppilaita puolestaan messussa. Musiikinopetuksen opettajat ovat musiikin ammattilaisia. Soitonopetus tapahtuu pääosin yksilöopetuksena. Oma oppilaskonserttikin järjestettiin Hervannan kirkolla. Muskarilaisille pidettiin lukukausien päätteeksi kevätjuhlat ja joulujuhlat. Yhteistyö seurakunnan perhe- ja pyhäkoulu, diakonia ja lapsityön kanssa on toiminut perhemessujen, leirien ja erilaisten tapahtumien merkeissä. Vuosi on ollut muutosten aikaa nuorisotyössä. Näihin muutoksiin on vaikuttanut supistuvat taloudelliset- ja henkilöstöresurssit. Työtehtävien uudelleen järjestelyt jäljelle jääneiden työntekijöiden kesken on vienyt mm. työpanosta pois nuorten aikuisten toiminnasta. Pitkään Hervannassa vaikuttanut God s Gas yökahvila toiminta lopetettiin keväällä. Syynä olivat vähäiset kävijämäärät ja työn uudelleen organisointi. Syksyllä aloitettiin torstai-iltaisin pidettävät nuorten illat. Kävijämäärät ovat toistaiseksi olleet vähäisiä. Isoskoulutusta muutettiin kerran kuussa pidettäväksi. Lisäksi nuoret ovat osallistuneet koulutuksen päätteeksi Toiseen Messuun, joka sitouttaa heitä jumalanpalveluselämään. Uutena toimintana on nuorten Soittorinki. Keskeisenä tavoitteena on ollut innostaa ja varustaa ydinporukka, joka kutsuu ikätovereitaan mukaan toimintaan. Nuorisotyön tiedotusvälineenä otettiin käyttöön sosiaalisen median tarjoamat resurssit; ennen kaikkea facebook. Kouluyhteistyö on jatkunut hyvänä. Siitä osoituksena syksyllä alkanut erityisryhmä Pohjois- Hervannan yläkoululaisille. Ryhmä on pojille, jotka on valittu yhteistyössä koulun henkilöstön kanssa. Positiivisen palautteen myötä keväällä alkaa yhteistyö Etelä-Hervannan koulun kanssa. On huomattavaa, että ryhmän jäsenet edustavat hyvin hervantalaista väestörakennetta eli ovat ulkomaalaisia ja jopa eri uskontokunnista. Tämä on ollut merkittävä askel. Raamatun monipuolisempaan käyttöön ja perustehtävään eli evankeliumin levittämiseen keskittyminen olivat tämän vuoden eräät tavoitteemme ja arvioimme, että olemme osin päässeet tavoitteisiimme. Sanahan ei koskaan tyhjänä pa- 10 nuorisotyön toimintakertomus 2010

11 laa. Nuorten ja nuorten aikuisten Toinen messu on ollut parittomien viikkojen sunnuntaina; keväällä 11 kertaa ja syksyllä 9 kertaa. Messuja on ollut toteuttamassa kaksi bändiä vuorokerroin. Gospelkuoro on pääasiassa nuorten aikuisten kuoro. Kuoron laulajia on ollut laulamassa Toisen messun bändissä joitakin kertoja. Jumalan kämmenellä -iltojen toimintaa mainostettiin Uuden Verson Hervannan sivuilla osana lapsiperheiden toimintaa. Foorumi on kokoontunut keväällä joitakin kertoja. Syksyllä foorumi/toimintaryhmä ei kokoontunut. Markus Karjalainen veti kesän ajan joka toinen sunnuntai jalkapalloa nuorille aikuisille. Keväällä järjestettiin Exitin konsertti yhdessä nuorisotyön kanssa. Siitä muodostui Toinen messu Spesial -päivä. Joulun alla järjestettiin viime vuoden tapaan Jouluvuori-projekti. Diakoniatyön kautta organisoitiin tilanteita, joissa yksinäisille vanhuksille käytiin laulamassa. Lisäksi Toisen messun bändi oli Ravintola Hermannissa ja ravintola Kultaisessa Apinassa laulamassa kauneimpia joululauluja. Kertomusvuonna työssä on ollut työvoimapulaa. Toisissa messuissa on käytetty paljon seurakunnan ulkopuolisia saarnaajia, eikä toimintaa ole voitu kehittää eteenpäin. Foorumin/toimintaryhmän uutta perustamista mietittiin syksyllä. Siinä on tällä hetkellä 3 jäsentä. Härmälän ja Viinikan seurakunnat Työvuoden tavoitteina oli tukea varhaisnuorten ja nuorten osallistumista jumalanpalveluselämään, turvata perustoimintojen laatu sekä Raamatun monipuolinen käyttö toiminnassa. Jumalanpalveluselämä oli mukana leiri- koululaisjumalanpalvelusten muodossa. Alueella toimi suhteellisen hyvin perustoiminnat ja Raamattu oli monipuolisesti esillä opetuksessa. Tyttöjen ja poikien kerhoja kokoontui 11 ja niissä oli mukana 169 kerholaista. Leirejä järjestettiin 10 kpl ja ne kokosivat 229 leiriläistä. Uutena leirinä toteutettiin leffaleiri ja isä-poikaleiri. Koulutyö on edelleen vahvassa asemassa alueellamme. Päivänavaukset, koulukirkot, ryhmäytykset, luokkaleirit ja retket (10 kpl) muodostivat puitteet koulujen kanssa tehtävään kristilliseen kasvatukseen. Härmälän seurakunta toimii taustayhteisönä partiolippukunnille Härmälän Haukat ry, Härmälän Ilvestytöt ry ja Multisillan Katajat ja Viinikan seurakunta Viinikan Sinitytöille ja Viinikan Sinisille. Ryhmiä oli 35 (16 hä 19 vi) kappaletta. Vapaaehtoisia aktiivisia johtajia lippukunnissa oli yhteensä 76. Seurakuntien musiikinopetus on toiminut Härmälän kirkolla seuraavasti: pianonsoiton oppilaita kevätkaudella oli 13 ja syksyllä 11. Alle kouluikäiselle puolestaan musiikkileikkikouluryhmät antoivat mahdollisuuden musisoinnin iloon paitsi perheen pienimmille, myös suurelle osalle äitejä. Yhteensä kevätkaudella muskareita kirkolla järjestettiin 6 ryhmää, joissa vii- Hervannan tunnuslukuja (suluissa vuodet 09/08/07) - Rippikoulun käynyt 105 hlö (106/132/129) - Kouluikäisten ryhmät 11 kpl (9/8/11) osallistujia 122 hlö (160/223/336) - Kouluikäisten retkien ja leirien 23 vrk (13/15/24) osallistujia 458 hlö (160/223/336) - Nuorten ryhmät 4 kpl (5/2/3) osallistujia 34 hlö (38/25/27) - Nuorten retket ja leirit 6 vrk (6/10/10) osallistujia 52 hlö (69/75/181) - Nuorten illat 35 kpl (55/65/75) ja osallistujia keskimäärin 6 hlö (30/31/13) - Nuorten aikuisten ryhmät 2 kpl (2/2/1) osallistujia 10 hlö (60/34/16) - Partion jäsenet 99 hlö (145/144/95) - Partioryhmät 13 kpl (13/20/15) - Vapaaehtoiset partiojohtajat 20 hlö (60/52/45) nuorisotyön toimintakertomus

12 koittain 52 lasta sekä 46 aikuista. Syksyllä muskareita oli 6 ryhmää, joissa 60 lasta ja 52 aikuista. Muskarilaisille pidettiin työkausien päätteeksi perheille suunnatut kevät- ja joulujuhlansa. Musiikinopetus on edelleen aktiivisesti toiminut myös Viinikan seurakunnan alueella: Lauluopetusta Nekalan seurakuntakodilla annettiin 15 oppilaalle keväällä sekä 14 oppilaalle syksyllä. Kitaransoitonopetusta Veisussa ja Nekalassa, näissä yhteensä 22 oppilasta keväällä ja syksyllä. Veisun oppilaiden uudeksi opetuspisteeksi vaihtui Koivistonkylän srk-koti, niissä yhteensä 18 oppilasta. Viulunsoitonopetus puolestaan jatkui Viinikan kirkolla keväällä 9 oppilaalla ja syksyllä 8 oppilaalla. Vahvimpana kuitenkin pianonsoitonopetus, jota oli mahdollisuus saada Hallilassa, Koivistonkylässä, Nekalassa, Veisussa (vain kevätkaudella) ja Viinikassa; näissä keväällä yhteensä 68 ja syksyllä 60 oppilasta. Alle kouluikäiselle järjestettiin musiikkileikkikouluryhmiä Veisussa (syyskaudella Koivistonkylässä) ja Viinikassa. Kevätkaudella muskareita oli 9 ryhmää, joissa viikoittain 82 lasta sekä 59 aikuista; syksyllä muskareissa yhteensä 7 ryhmää, joissa 65 lasta ja 54 aikuista. Sekä soitonopetuksen oppilaat että muskarilaiset ovat vuoden aikana olleet erilaisissa seurakunnan tilaisuuksissa musisoimassa, lisäksi musiikinopetuksen omia oppilaskonsertteja järjestettiin 5, joissa oli kotiseurakunnan pappi mukana hartaushetkeä pitämässä. Muskarilaisten joulu- ja kevätjuhlia järjestettiin vuoden aikana yhteensä kolme. Vuoden aikana järjestettiin myös kaksi kertaa musiikinopetuksen omat kirkkopyhät, jolloin soitonopetuksen oppilaat olivat mukana messussa avustamassa niin musiikin keinoin kuin muissakin tehtävissä ja messun jälkeen pidettiin kahvikonsertit oppilasvoimin. Nämä tilaisuudet olivat antoisia niin oppilaille ja heidän perheilleen kuin koko kirkkoväellekin. Isoskoulutukseen osallistui nuoria kertomusvuonna 162 henkilöä sekä apuopettajakoulutukseen 20 henkilöä. Nuorisotyössä vapaaehtoisten rooli ja merkitys on isos- ja apuopettajatoiminnan kautta merkittävä. Syksyllä Härmälän ja Viinikan isoskoulutus toteutettiin yhdessä Nekalan seurakuntatalolla. Normaalikoulussa ja Hatanpään yläkoulussa ja lukiossa pidettiin päivänavauksia, tuntivierailuja ja jumalanpalveluksia. Kaupungin kanssa yhteistyössä järjestettiin viikoittain nuorisoilta Koivistonkylässä. Nuorille järjestettiin sekä matalan kynnyksen avointen ovien iltoja että ohjelmallisia nuorteniltoja säännöllisesti viikoittain (95 iltaa, joissa osallistujia 2065). Toimintakulttuurissa olennaista on yhteisöllisyys ja yksilöllinen kohtaaminen. Sekä nuorison että nuorten aikuisten parissa on voimistumassa keskusteleva ja pohtiva ilmapiiri. Tämä näkyy hengellisten keskustelujen lisääntymisenä niin ohjelmaosuuksissa kuin vapaa-ajalla. Tällaista yhteisöllisyyttä on haluttu tietoisesti vahvistaa. Keväällä Viinikassa järjestettiin kaksi gospelkonserttia sekä Seuriksen yö -tapahtuma. Alueelta osallistuttiin yhteisen nuorisotyön järjestämiin tapahtumiin; Lähetyslentoon, Ristirockiin, Pimee hölkkä -leiriin ja Maata Näkyvissä -retkelle. Nuorten viikonloppuleirejä järjestettiin neljä ja sen lisäksi vaellus Hetta-Pallakselle. Nuortenleireille osallistui runsaasti myös 18-vuotta täyttäneitä nuoria aikuisia. Nuorisotyö ja nuorten aikuisten työ limittyivät toisiinsa muussakin kuin leiritoiminnassa. Monet 18 vuotta täyttäneet olivat edelleen mukana nuorisotyön järjestämissä illoissa osallistujana tai vastuunkantajana. He olivat hyvänä esimerkkinä nuoremmille siitä, että seurakunnan toiminnassa voi olla mukana myös isosvuosien jälkeen. Nuorille aikuisille järjestettiin omia K-18 -iltoja kerran kuussa. Uutena avauksena aloitettiin syksyllä yhteistyö Opiskelija- ja koululaislähetyksen kanssa. Opiskelijailtoja järjestettiin viikoittain Nekalan seurakuntatalolla. Nuoret ja nuoret aikuiset ovat osallistuneet aktiivisesti myös Viinikan seurakunnan iltames- 12 nuorisotyön toimintakertomus 2010

13 Kerro liikkeillä tanssijan: minä rakastan, minä välitän vieläkin. NSV 8 Atalan seurakuntakodissa kokoontuva tanssikerho toteutuu yhdessä kaupungin HIP-hankkeen ja Atalan koulun kanssa. Härmälä-Viinikka tunnuslukuja (suluissa vuodet 09/08/07) - Rippikoulun käynyt 244 hlö (252/267/282) - Kouluikäisten ryhmät 15 kpl (14/22/19) osallistujia 228 hlö (241/333/316) - Kouluikäisten retket ja leirit 46 vrk (27/41/45) osallistujia 827 hlö (454/815/766) - Nuorten ryhmät 11 kpl (14/7/10) osallistujia 182 hlö (191/184/184) - Nuorten retket ja leirit 22 vrk (14/33/31) osallistujia 244 hlö (229/253/349) - Nuorten illat 102 (98/119/81) ja osallistujia keskimäärin Härmälä 13 hlö (19/25/15) Viinikka 26 (23/24/32) - Nuorten aikuisten ryhmät 2 kpl (2/2/0) osallistujia 21 hlö (20/17/0) - Partion jäsenet 278 hlö (329/357/387) - Partioryhmät 35 kpl (29/30/33) - Vapaaehtoiset partiojohtajat 76 hlö (71/98/83) nuorisotyön toimintakertomus

14 suihin. Sekä nuoria että nuoria aikuisia on ollut mukana messujen suunnittelussa, valmisteluissa ja toteutuksessa. Messut on pidetty Nekalan seurakuntatalolla. Messuja oli keväällä 5 ja syksyllä 4, kävijöitä keskimäärin n. 30 kussakin. Kalevan seurakunta Tyttö- ja poikatyö on jatkunut hyväksi koetuin toimintamuodoin. Uutena on Koululaisten YV-konsertti, joka keräsi helmikuussa Kalevan kirkkoon 125 musiikista ja auttamisesta innostunutta esiintyjää ja kuulijaa. Maaliskuussa toinen varhaisnuorisotyöntekijä vaihtui. Molemmat työntekijät osallistuvat alueelliseen koulutyöhön; kummitoimintaa yhteensä neljällä koululla, päivänavauksia, tuntivierailuja, retkiä seurakuntaan ja luokkaleirejä (4 kpl, osallistujia 97) sekä Jumalan kämmenellä -iltoihin, joita järjestetään moniammatillisen työryhmän voimin. Vuoden mittaan on pidetty varhaisnuorisotyön toimesta 5 leiriä; kohderyhmiin ovat mahtuneet tytöt, pojat, isät ja äidit. Leiriläisiä on ollut 113. Retket suuntautuivat Ähtärin eläinpuistoon ja Vehoniemen automuseoon; näissä osallistujia yhteensä 33. Varsinaisessa nuorisotyössä on edelleen jatkunut yhteistyö Tuomiokirkko- ja Pyynikin seurakuntien sekä Kansan raamattuseuran opiskelijatyön kanssa. Olemme pystyneet tarjoamaan nuorille hyvin monipuolista ja kattavaa toimintaa seurakunnassa. Tarjolla on ollut nuortenillat (1 krt/vko), isos- ja apuopettajakoulutusta sekä aloittelijoille että konkareille, Nuorten rukouskoulu ja kuoro vaihtoviikoin, raamattupiiri ja solu (1 krt/ vko). Leirejä on järjestetty yhteensä 4, joista 2 on ollut isko-leirejä (= isoskoulutus), yksi nuorten hengellisen elämän rakentumisen Valo-leiri ja yksi tavallinen nuorten leiri. Näiden lisäksi nuoret ovat päässeet osallistumaan vuotuiseen Maata Näkyvissä -festivaaliin Turussa. Nuorten aikuisten parissa tehtävä työ on myös toteutettu yhteistyönä keskustaseurakuntien kanssa. Heille pidetään Voimala-iltoja (1 krt/vko) sekä Voimala-messuja (1 krt/kk) Tuomiokirkossa. Kalevan alueella toimii edelleen parisuhdepiiri ja Changemakers-ryhmä. Seurakuntien musiikinopetus on osana seurakunnallista musiikkikasvatustyötä järjestänyt sekä kitaran- että pianonsoitonopetusta Kalevan seurakunnan alueella. Kitaraoppilaita on käynyt Kalevan kirkolla sekä srk-kodilla, piano-opetusta on ollut puolestaan Iidesrannan srk-kodilla ja Kalevan srk-kodilla (vain kevätkaudella). Oppilaita oli kevätkaudella yhteensä 35 ja syyskaudella 36. Musiikinopetuksen opettajat ovat musiikin ammattilaisia. Soitonopetus tapahtuu pääosin yksilöopetuksena. Kalevan seurakunta toimii taustayhteisönä partiolippukunnille Kalevan Suuntatytöt ry ja Kalevan Karhut. Taustayhteisö tarjoaa lippukunnille kokoontumistilat ja avustaa toimintaa myös taloudellisesti seurakuntayhtymän yhteisen nuorisotyön kautta. Kalevan Suuntatytöissä on jäseniä 103 ja Kalevan Karhuissa 95. Vapaaehtoisia aktiivisia johtajia lippukunnissa on yhteensä 56. Molempien lippukuntien toiminta on monipuolista ja vapaaehtoiset ryhmien johtajat ovat tehtäviinsä koulutettuja. Lippukunnat toteuttavat uutta partio-ohjelmaa onnistuneesti. Vuosi on ollut, varsinkin varhaisnuorisotyössä, hieman kuoppainen. Työntekoa on sävyttänyt yhtymän strategiamuutos, mahdollinen muutos seurakuntarajoissa sekä pelko toimintatilojen menetyksestä. Yksi uusi työmuotokin on saatu; yritämme tehdä koululaisten YV-konsertista perinteen. 14 nuorisotyön toimintakertomus 2010

15 Puhu viivoilla taulussa, puhu ilmeillä, kuiskaa sanoilla laulussa. Tee sydämestäsi kaikki se. NSV 8 Taiturointia 10-synttäreillä Kalevan kirkolla. Kalevan tunnuslukuja (suluissa vuodet 09/08/07) - Rippikoulun käynyt 143 hlö (107/130/134) - Kouluikäisten ryhmät 7 kpl (10/9/7) osallistujia 48 hlö (97/111/63) - Kouluikäisten retket ja leirit 16 vrk (29/20/35) osallistujia 323 hlö (457/446/622) - Nuorten ryhmät 11 kpl (4/5/5) osallistujia 76 hlö (44/44/67) - Nuorten retket ja leirit 14 vrk (1/13/3) osallistujia 149 hlö (180/112/36) - Nuorten illat 67 kpl (15/52/48) ja osallistujia keskimäärin 12 hlö (23/25/30) - Nuorten aikuisten ryhmät 8 kpl (2/2/3) osallistujia 62 hlö (84/21/83) - Partion jäsenet 113 hlö (199/214/215) - Partioryhmät 16 kpl (22/26/24) - Vapaaehtoiset partiojohtajat 56 hlö (53/57/50) nuorisotyön toimintakertomus

16 Messukylän seurakunta Kouluikäisten kanssa tehtävässä työssä leiritoiminta saatiin toissa vuonna jälleen toimivaksi ja sama jatkui myös vuonna Vuoden aikana järjestetyt kaksi kouluikäisille suunnattua leiriä saavuttivat hyvät osanottajamäärät. Leirit keräsivät yhteensä 65 osallistujaa. Kerhotyö on edelleen hyvissä kantimissa ja kerhoja on ollut koko seurakunnan alueella. Suurin osa kerhoista on kokkikerhoja, mikä on pitänyt kerholaisten määrän kohtuullisen pienenä, sillä kokkikerhon enimmäismäärä on kahdeksan lasta kerhoa kohden. Koulujen kanssa tehtävässä yhteistyössä on saavutettu erinomaiset suhteet. Suurimpia tämän työalan tapahtumia vuoden aikana olivat kirkkoseikkailu sekä luokkaleirit, joiden suosio pysyi tasaisena läpi vuoden. Kirkkoseikkailuun osallistui noin 230 tokaluokkalaista alueemme kouluista. Luokkaleireillä osallistujia oli noin luokkalaista. Messukylän seurakunnan alueella toimii 5 lippukuntaa; Messukylän Metsätytöt, Messukylän Metsäpojat, Kaukapartio, Niihaman Saukot ja Tammero. Tammero tekee yhteistyötä seurakunnan ja muiden alueella toimivien lippukuntien kanssa, mutta lippukunnan taustayhteisönä toimii vanhempainyhdistys. Kaukapartiossa ja Metsätytöissä on tapahtunut sukupolvenvaihdos johtajistossa. Vaihtuminen on tapahtunut onnistuneesti toiminnan laadun kärsimättä, vaikka johtajisto on nuorentut. Yhteensä toiminnassa on ollut mukana 141 tyttöä ja 120 poikaa. Erilaisia ryhmiä kokoontui 42. Seurakuntien musiikinopetus on osana seurakunnallista musiikkikasvatustyötä järjestänyt sekä soitonopetusta että musiikkileikkikouluryhmiä. Soitinoppilaita on käynyt Kaukajärven, Levonmäen, Linnainmaan, Messukylän, Takahuhdin, Uudenkylän sekä Vehmaisten srk-kodeilla, lisäksi Karosen koulu toimi kevätkaudella opetuspisteenä, syyskaudella nämä oppilaat siirtyivät Levonmäen srk-kodille. Oppilaita on opetukseen osallistunut kevätkaudella 149, näistä suurin osa pianisteja, mukana muutamia kitaristeja sekä viulisteja. Myös syyskaudella opetukseen osallistui yhteensä 181 oppilasta. Muskarit toimivat Kaukajärven, Linnainmaan ja Takahuhdin srk-kodeilla, näissä kevätkaudella yhteensä 17 ryhmää + 3 kannelryhmää (158 lasta sekä 139 aikuista), syyskaudella 18 ryhmää (172 lasta ja 150 aikuista). Musiikinopetuksen opettajat ovat musiikin ammattilaisia. Soitonopetus tapahtuu pääosin yksilöopetuksena. Sekä muskariryhmät että soitonopetuksen oppilaat avustivat vuoden aikana useissa messuissa, erityisesti perhe- ja vauvamessuissa. Soitinoppilaita esiintyi muissakin seurakunnan järjestämissä tilaisuuksissa. Musiikinopetuksen omia oppilaskonsertteja pidettiin Messukylän alueella 5 sekä muskarin kevätjuhlia 5 ja joulukonsertteja 3 sekä muskarin juhlia 5. Nuorisotyössä on toiminta pysynyt suunnilleen samalla tasolla kuin millä se oli edellisenä vuonna. Isoskoulutuksen aloitti syksyllä noin 110 nuorta ja apuopettajakoulutukseen tuli 25 uutta nuorta aikuista. Jatkis-leiri elokuun lopussa kokosi hieman vähemmän osallistujia kuin edellisenä vuonna, mutta kuitenkin noin 200 nuorta Torpan kurssikeskukseen. Leirien osallistuja määrät ovat olleet vuonna 2010 suunnilleen samat kuin vuonna luokkalaisia ryhmäytettiin edellisen vuoden tapaan koulujen alettua elo-syyskuussa. Nuortenilloissa kävijöitä on ollut läpi vuoden keskiarvollisesti 86 henkeä iltaa kohden. Tämä on pysynyt edellisvuoteen verrattuna samalla korkealla tasolla. Tärkeimpänä tiedotuskanavana nuorten toiminnassa ovat internet-sivut net, sekä molemmilla olevat facebook-profiilit. Kummilastamme Narin Upakhootia (kutsumanimeltään Täm) olemme vuoden aikana tukeneet nuortenleireillä kootuilla kolehdeilla. Täm on 9-vuotias thaimaalaispoika, joka haaveilee poliisin ammatista. Kummilapsemme on Suomen Lähetysseuran kautta. 16 nuorisotyön toimintakertomus 2010

17 Yhteisiin tapahtumiin Messukylästä on osallistuttu aktiivisesti sekä kouluikäisten että nuorisotyön puolelta. Kouluikäistyön puolelta selkeimmät tapahtumat ovat olleet 10-tapahtumat ja rippikoulun jälkeisessä nuorisotyössä lähetyslento, Ristirock ja Maata Näkyvissä -festarit. Samoin työmuodot ovat näkyneet Messukylän seurakunnan yhteisissä tapahtumissa. Nuorten aikuisten toimintaa seurakunnan alueella on kehitetty reippaasti vuoden aikana ja syksyllä käynnistyivätkin Ristiseiska-illat yli 17- vuotiaille nuorille. Illoissa kävijöitä on ollut vielä niukasti, mutta niihin on saatu koottua aktiivinen vapaaehtoisten joukko joiden voimin iltojen toteutusta jatketaan tulevaisuudessa. Messukylän tunnuslukuja (suluissa vuodet 09/08/07) - Rippikoulun käynyt 462 hlö (492/491/497) - Kouluikäisten ryhmät 11 kpl (9/20/23) osallistujia 148 hlö (76/176/184) - Kouluikäisten retket ja leirit 19 vrk (22/14/34) osallistujia 975 hlö (578/310/1714) - Nuorten ryhmät 9 kpl (10/11/7) osallistujia 230 hlö (212/237/94) - Nuorten retket ja leirit 20 vrk (21/28/22) osallistujia 1017 hlö (964/1216/884) - Nuorten illat 47 kpl (46/45/46) ja osallistujia keskimäärin 86 hlö (77/66/64) - Nuorten aikuisten ryhmät 1 kpl (0/2/3) osallistujia 8 hlö (0/50/63) - Partion jäsenet 388 hlö (482/510/487) - Partioryhmät 42 kpl (45/50/45) - Vapaaehtoiset partiojohtajat 168 hlö (151/158/126) Kristus kuoli vuoksi jokaisen, leivän mursi meitä siunaten, meidät liittää puuhun elämän, antaa meille tehtävän. NSV 2 Vuonna 2010 pidetyissä seurakuntavaleissa oli äänioikeus ensimmäistä kertaa myös 16-vuotiailla. nuorisotyön toimintakertomus

18 Tuomiokirkon ja Pyynikin seurakunnat sekä Ruotsalainen seurakunta Tuomiokirkon ja Pyynikin alueen tyttö- ja poikatyössä oli kaksitoista kerhoa. Uutena olivat Junnukappeli-kerhot Aleksanterin kirkolla. Junnukappelikerhot toteuttivat nuorisotyön tavoitetta olla siellä missä koululaisetkin näkyvyyttä vahvistaen. Yhteistyö kaikkien alueen koulujen kanssa on ollut toimivaa. Amurin ja Pyynikin koulujen 7. luokkalaisten ryhmäytykset pitävät yllä seurakuntayhteyttä yläkouluun siirryttäessä. Huimapäät-rokmusikaali esitettiin Aleksanterin ja Johanneksen koulussa. Talvi- ja Jouluseikkailuleirit täyttyivät nopeasti edellisvuosien tapaan. Toukokuussa järjestettiin ensimmäistä kertaa äitien ja tyttöjen pizzaparty-ilta Kyttälässä. Tapahtuma oli onnistunut ja keräsi 44 äitiä ja tyttöä. Hatanpään ja Vihilahden alueella tehtävä moniammatillinen yhteistyö on vahvistunut ja saanut uusia ulottuvuuksia. Seurakuntakoti Katariina täytti 10 vuotta, minkä kunniaksi järjestettiin juhlamukulamessu. Syksyllä aloitettiin Vohveleita ja vaihtelua -oloillat kaikille alueen asukkaille. Tavoitteena on mahdollistaa seurakunnan yhteisen olohuoneen syntyminen. Ruotsalaisen seurakunnan tyttö- ja poikatyössä on ollut aluksi kolme kerhoryhmää, joissa on käynyt keskimäärin 18 lasta. Syyskaudella kerhoryhmiä on ollut kaksi - sekä koulun ja lasten tarpeiden, että seurakunnan mahdollisuuksien mukaan. Syyskauden alun jälkeen määrä on vakiintunut noin 16 kerholaiseen. Kouluyhteistyö on toiminut ruotsinkielisen alakoulun kanssa kohtalaisesti. Aamunavauksia on järjestetty mahdollisuuksien mukaan. Vaikeutena ovat yhteyshenkilön puute. Aamunavauksien ja muun yhteistyön suhteen keskustelut jatkuvat. Esimerkkinä uudesta toiminnasta on kakaorast eli ns. kaakaovälitunti, jossa Svenska samskolan in oppilaat ovat voineet tulla juttelemaan ja tapaamaan nuorisotyönohjaajaa kaksi kertaa kuukaudessa. Oppilaille on järjestetty ensimmäisen luokan siunauskirkko, keväänpäätös- ja joulukirkot sekä ryhmille vierailuja lasten katedraaliin Finlaysonin kirkolle. Yhteydenpito koulun ja oppilaiden kanssa on ollut välitöntä. Samoin yhteydenpito koteihin on ollut luontevaa. Keskustan seurakunnat toimivat taustayhteisönä partiolippukunnille Näsin Tytöt ry, Hiipan Pojat ry, Tampereen vanhimmalle partiolippukunnalle Tampereen Eräpojat ry:lle ja Tammerfors Spejare:lle. Taustayhteisö tarjoaa lippukunnille kokoontumistilat ja avustaa toimintaa myös taloudellisesti. Näsin Tytöissä on jäseniä 66 ja Hiipan Pojissa 27. Vapaaehtoisia johtajia lippukunnissa on yhteensä noin 33. Molempien lippukuntien toimintaa varjostaa huoli toimitilojen menettämisestä. Hiipan Poikien toimintaa vaikeuttaa lisäksi Hämpin remontin aiheuttamat vauriot seinärakenteissa sekä Mustaan Lampaan toiminta. Pyynikin vanhan pappilan myyminen varjostaa Eräpoikien toimintaa, sillä huoli kokoontumistilojen häviämisestä ja uusien saamisesta on suuri. Tampereen Eräpojissa on jäseniä 83. Vapaaehtoisia aktiivisia johtajia lippukunnassa on noin 18. Seurakuntien musiikinopetus on osana seurakunnallista musiikkikasvatustyötä järjestänyt soitonopetusta Pyynikin srk-kodilla. Joitakin oppilaita on opetettu myös Pirkanmaan musiikkiopiston tiloissa. Oppilaita on ollut useissa eri instrumenteissa: piano, harmonikka, huilu, nokkahuilu, klarinetti, viulu, kannel ja trumpetti. Kevätkaudella näissä oli yhteensä 44 oppilasta ja syyskaudella 44. Soitonopetus tapahtuu pääosin yksilöopetuksena. Kevätkonsertteja Pyynikillä järjestettiin 2 kpl, joulukonsertteja 1 kpl. Musiikkileikkikouluryhmiä sekä soitonopetusta on myös Tuomiokirkkoseurakunnan alueella, 18 nuorisotyön toimintakertomus 2010

19 pääosin Kyttälässä, mutta myös Seurakuntien talolla. Joitakin oppilaita on opetettu myös katolisen kirkon tiloissa. Soitinopetusta oli instrumenteissa: piano, kitara, huilu, nokkahuilu, klarinetti, sello, viulu, kannel, trumpetti sekä lyömäsoittimet. Oppilaita oli kevätkaudella 187 ja syyskaudella 160. Muskariryhmät toimivat Seurakuntien talolla keväällä 12 ryhmässä + 1 kannelryhmä, näissä lapsia 105 sekä aikuisia 100, syyskaudella ryhmiä oli kannelryhmä ja näissä 102 lasta ja 90 aikuista. Omia oppilaskonsertteja järjestettiin Tuomiokirkkoseurakunnan alueella keväällä 12 ja syksyllä 2. Muskarilaisille pidettiin kevätkauden päätteeksi kevätjuhlat (3 kpl), syyskaudella joulujuhlat (2 kpl). Sekä soitonopetuksen oppilaat että muskariryhmät olivat avustamassa useissa messuissa, vauvakirkoissa ja muissa seurakunnan tilaisuuksissa. Nuorten toiminta aloitti toisen vuotensa kolmikantatiimillä Kalevan ollessa mukana. Tiimin sisällä tapahtui muutoksia uusien työntekijöiden aloittaessa ja vanhojen palatessa takaisin. Toiminta keskittyy Kyttälänkadun tiloihin. Nuoret tapaavat toisiaan, kuulevat Raamattuopetusta ja rukoilevat yhdessä. Kahden viikon välein kokoontuvat rukouskoulu Breikkari ja Raamis. Keskiviikkon nuortenillassa on raamattuopetus, iltapalaa ja hartaus sekä rukousta ja vapaata oleskelua. Näin seurakunnan idea, Kristuksen ruumis, toteutuu myös nuortentoiminnan keskiössä. Kerran kuussa oli isoskoulutus ja apuopekoulu. Apuopekoulussa alkoi syksyllä uutena ns. Konkariluokka. Jo vuoden verran apuopekoulua käyneet voivat syventää ja soveltaa oppimaansa ja hengellistä elämäänsä. Houseband on lopettanut, mutta gospelmusiikin tiimoilla kokoontuu ja esiintyy ylistyskuoro CTJ. Syyskauden huippuhetkiä olivat isoskoulutusleiri. Isoskoulutuksessa aloitti tänä paljon uusia nuoria. Nuorten hengellistä elämää syventävä Valo-leiri pidettiin kolmannen kerran ja tänä vuonna poikkeuksellisesti Torpalla. Uutena toiminnassa järjestettiin nuorille joulujuhlan yhteyteen ehtoolliskirkko. Konkari-apuopettajia otettiin mukaan toteutukseen. Ehtoollishetken järjestäminen toteuttaa tavoitetta pitää messu, myös nuoren seurakunnan toiminnan ytimessä. Nuorten aikuisten parissa tehtävässä työssä aloitettiin yhteistyö Kansan Raamattuseuran opiskelijatyön kanssa. Heidän opiskelijoiden ja nuorten aikuisten illat siirtyivät vuoden alusta Kyttälän Glooriaan osaksi keskustan alueen työtä. Syyskaudella saivat alkunsa Glooriassa Voimala-illat, jotka ovat vetäneet hyvin kävijöitä. Illoissa on teema ja toisinaan vieraileva puhuja. Voimalan ideana on ollut yhteisöllisyys, jonka kautta työnkuvaan ovat astuneet rukouspalvelu ja sielunhoitokeskustelut. Voimalaan perustettiin suunnitteluryhmä, Ydinreaktori, joka pohtii Voimalan tulevaisuutta. Ydinreaktoriin kuuluu nuoria aikuisia 2 4 kpl, 3 seurakuntien työntekijää ja KRS:n puolelta Saija Fabritius. Messuja suunnittelee nuorista aikuisista koostuva tiimi. Voimalassa vietettiin syksyn aikana kaksi ehtoollismessua. Keväällä pidettiin illat K-18 srk:n vanhemmille nuortentoiminnassa olleille. Kävijöitä oli melko vähän ja syyskaudella kävijät ohjattiin mukaan Voimala-iltoihin. Parisuhdepiiri on kokoontunut Iidesrannan srkkodilla 12 kertaa. Piirissä on 12 aikuista ja heidän lapsensa. Piiri on kantanut itsenäisesti vastuuta toiminnastaan. Cangemakersit ovat kokoontuneet 25 kertaa, 7 kertaa te taan ja 18 kertaa opintopiiriin. Syksyllä pidettiin maatalouden vientitukia vastustavan tempaus Keskustorilla. Ryhmä on myös osallistunut yliopiston aatemarkkinoille sekä järjestötorille. Toimintaan liittyy yhteistyötä Reilun kaupan puolesta ry:n paikallisryhmän kanssa. Yhdessä on yritetty saada Tampereen seurakuntia käyttämään enemmän Reilun kaupan tuotteita. Tapaamisissa on ollut keskimäärin 5 osallistujaa. nuorisotyön toimintakertomus