Sisällysluettelo. TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTIEN Nuorisotyön KATTAVAA JA LAADUKASTA NUORISOTYÖTÄ yhteinen partiotyö... 28

Transkriptio

1 Nuorisotyön toimintakertomus 2011

2 Sisällysluettelo KATTAVAA JA LAADUKASTA NUORISOTYÖTÄ... 3 Aitolahden ja teiskon seurakunnat... 6 Harjun seurakunta... 7 hervannan seurakunta Härmälän ja viinikan seurakunnat kalevan seurakunta messukylän seurakunta tuomiokirkon ja pyynikin seurakunnat sekä ruotsalainen seurakunta kesä koulutyö rippikoulutyö liikuntakasvatustyö oppilaitostyö yhteinen partiotyö rukouksen talo messin vuosi nuoret aikuiset musiikkikasvatus lennokkikerhotoiminta materiaali- ja kalustopalvelu leirikeskukset toiminnan tilastot TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTIEN Nuorisotyön toimintakertomus 2011 Julkaisija: Valokuvaaja: Painotyö: Painosmäärä: YhteYstiedot: Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymä / Yhteinen nuorisotyö Kasvatuksen johtokunta hyväksynyt Hannu Jukola, Mari Tiensuu, Maria Pusa Kopijyvä Oy 250 kpl Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymän yhteinen nuorisotyö Nuorisotoimisto Kyttälänkatu 1, PL 226, Tampere puh nuorisotyön toimintakertomus 2011

3 Kattavaa ja laadukasta nuorisotyötä Kulunut vuosi on ollut rauhallisen tekemisen vuosi. Se on myös välivuosi kirkon lähetysjuhlien nuorisotapahtumien ja Kirkon nuorisopäivien välissä. Tekstissä tummennettuina olevat tavoitteemme toteutimme hyvin. Asetimme vuodelle 2011 tavoitteeksi uskon syntymisen ja siinä kasvamisen laadukkaita ja ajanmukaisia kirkkopolkuja rakentaen eri kirkkoihin, leireillä ja kouluissa. Leiri- ja retkivuorokausia järjestettiin vuoden aikana lähes 1265 ja niihin osallistui noin seurakuntalaista. Yhteinen nuorisotyö järjesti yksin tai yhdessä muiden kanssa yli 700 ju-malanpalvelusta ja messua ja ohjasi näin osanottajiaan sanankuuloon ja myös seurakunnissa järjestettyihin jumalanpalveluksiin. Mahdollistimme monipuolisen seurakuntayhteyden syntymisen luomalla noin 530 erilaista kouluikäisten, nuorten ja nuorten aikuisten sään-nöllisesti kokoontuvaa pienryhmää, yhteisöä ja 73 rippikoulua sekä ohjaamalla yhteistyökumppaneitamme kouluissa ja järjestöissä sopimuksin rakentamaan kanssamme kristillistä kulttuuria ja kasvuympäristöjä, joissa nuoret voivat kohdata Jumalan. Seurakunnallinen toiminta eri muodoissaan tavoitti toimintavuoden aikana säännöllisesti, eli kerran kuukaudessa noin joka toisen seurakuntien kirjoilla olevan nuoren. Kaikessa tässä toiminnassa oli keskeisenä juonteena kristillinen opetus- ja kasvatustyö. Edistimme yhteiskuntaa uudistavaa elämäntapaa rohkaisemalla lapsia ja nuoria omaksumaan ja osallistumaan elämää ja ympäristöä uudistavaan elämäntapaan diakonian ja lähetystyön keinoin. Tuimme taloudellisesti ja vuorovaikutteisen osallistumisen keinoin oman lähetin Erne Hakalan toimintaa Afrikassa ja järjestimme ja saimme häneltä toimintaamme paljon lähetystyötä kuvaavaa tuoretta informaatiota mm. internetin välityksellä. Kaikilla leireillämme opetimme nuoria elämään luonnossa viisaasti ja sitä säästäen. Lisäsimme perheleirien määrää ja vahvistimme yhteistyötämme perhe- ja nuorisokeskus Messin kanssa. Myös paikallisen seurakunnan diakoniatyön kanssa solmimme uudenlaisia yh-teistyökuvioita vahvistaaksemme nuorten yhteyksiä ihmisten palveluun. Laadimme syksyllä nuorisotyöhön osallistujien keskuudessa laatutestin. Siihen vastasi lähes 2100 kouluikäistä, nuorta ja nuorta aikuista kaikilta toimintasektoreilta. Kyselyssä mitattiin palaute kouluikäisten, musiikinnopetuksen, partiolaisten ja nuorten sekä nuorten aikuisten keskuudessa sekä materiaalipalvelussa. Yleisesti voidaan sanoa palautteen olleen erittäin kiittävää ja osoittavan tyytyväisyyttä sekä toimintaan, hartauksiin että ohjaajiin ja jopa paikkoihin. Kyselyn mukaan työmme on 85% mielestä onnistunutta, monipuolista, sen ohjaajat tehtäviensä tasolla ja juuri siksi saivat vastaajilta kiittävää palautetta. Työpaikkojakin kiiteltiin niin, että suurin osa antoi niille arvosanan 8,5 ja arveli niiden olevan hyvässä kunnossa ja tarkoitukseen sopivia. Kouluikäisistä noin 97% piti toimintaa koko juttu joko huippuna tai ihan hyvänä. Noin 76 % arvioivat tapahtumien hartaudellista luonnetta samoin huippu/ihan hyvä arviolla.. Kehittämisehdotuksiakin toki tuli paljon. Noin puolet osallistujista ilmoitti seurakunnallisen toiminnan olevan merkittävän osan omaa harrastuselämäänsä. nuorisotyön toimintakertomus

4 Tavoitimme ja vaikutimme lähes joka toisen tamperelaisen nuoren jäsenemme elämään pienryhmissä, leireillä, retkillä, nuorisotapahtumissa ja koulujen aamun avauksissa. Rohkaisimme heitä monin eri tavoin uskomaan Jeesukseen ja luottamaan Jumalan johdatukseen yksilön ja kansamme kohtaloissa. Koulun, kaverien ja vanhempien tiedotuksellinen merkitys on edelleen erittäin merkityksellistä, mutta internetin osuus kasvaa myös huimaa vauhtia. Talous toteutui nuorisotyössä pääosin suunnitellusti. Toiminnan arvioitu tarve oli euroa ja toteutunut tulos euroa. Rahaa jäi säästöön erityisesti sisäisten palvelujen ostoista, ravitsemus- ja majoituspalveluista, yhteensä noin euroa. Samalla myös toiminnan tuloja kertyi huomattavasti, euroa, enemmän ja näin siis rahaa jäi säästöön seuraavaa vuotta ajatellen noin euroa. Kari Lähdesmäki nuorisotyönjohtaja Missiotamme toteuttaen voi kooten sanoa, että kasvatimme lapsia ja nuoria kaste- ja lähetyskäskyn mukaan vastuullisuuteen, oikeudenmukaisuuteen ja pyhän kunnioittamiseen lähimmäisiä palvellen ja luontoa kunnioittaen. Olimme sanalla sanoen nuorten keskellä ja heidän kanssaan reilusti kristittyjä! 4 nuorisotyön toimintakertomus 2011

5 Kasvatustyön johtokunta Puheenjohtaja Eero Ropo, prof. Tiina Eskelinen, uskonnon opettaja, teol.maisteri Raisa Harju-Autti, opiskelija Raimo Laaksonen, erityisluokanopettaja Lassi Saressalo, pääsihteeri, filosofian tohtori Marjo Sand, opiskelija Juha-Pekka Skyttä, sähköasentaja Johanna Suban, KM, henkilöstöpäällikkö Marja-Sinikka Tuhkanen-Mattila, KM Varajäsenet 1. varajäsenen Jyri Nikander, yrityskonsultti, avustava lakimies 2. varajäsenen Laura Virtanen, kirkon nuorisotyönohjaaja, sosionomi AMK Esittelijät Lähdesmäki Kari, nuorisotyönjohtaja Hakala Kirsi, lapsityön johtaja Hallinnon jäsenet Ilveskoski Matti, hallintojohtaja Takala Timo, yhteisen seurakuntatyön johtaja Hallikainen Olli, tuomiorovasti, YKN:n puheenjohtaja Yhteisen kirkkoneuvoston edustaja Aarnio Antero, ensisuojan johtaja Kirkkoherrojen edustaja: Eskolin Antero Työntekijöiden edustajat: Vuorio Raija-Liisa, lapsityönohjaaja Harju Kaisa, lastenohjaaja Vartiainen Tuula, lastenohjaaja Kosonen Jussi, nuorisotyönohjaaja Mäkelä Mirva, johtava nuorisotyönohjaaja Pulkkinen Jari, pastori NUORISOTYÖN HENKILÖSTÖ 2011 Aitolahti Keskinen Ulla Malmi Kati, johtava Perkiö Tuomas Harju Arola Päivi, virkavap, vs. nuorisosiht. Inkinen Eva-Maria, vs alk. Jaakonaho Riitta, vs. johtava Laitonen Janne Lindqvist Pepe, virkavap. Mikkola Mikko, vuorotteluvap alk. Nokkonen Virve Seppälä Maria Paappanen Sanna, vs. Pohjoisaho Niina, vs asti Virtanen Ville-Petteri, vs Hervanta Kettunen Eero Laurèn Anna-Lisa, johtava Pusa Maria Härmälä Niemi Anne-Katriina, johtava Pulkkinen Jaakko Kaleva Kanninen-Niemi Jaana, johtava Minkkinen Petra, vs alk. Mäki Mika, asti Suomela Laura Messukylä Kautonen Iro, vs. 50 %, % Mäkelä Mirva, opintovapaalla , johtava Mikkola Nina, vs. Tuokkola Jarno, asti Salonen Kimmo Sassi Sari, 50 % Taipalus Tuomo Taipalus Paula, vs Ylikangas Mari, alkaen Pyynikki-Tuomiokirkko Luukas Mari-Anne Mäkinen Tiina, johtava, virkavap alk. Pohjoisaho Niina, vs alk. Ranta Petri Ruotsalainen seurakunta Leppälä Kaisa Teisko Kallioinen Sanna Viinikka Kosonen Jussi Paalaste Irmeli Ranta Päivi Partiotyö Arppe-Perämäki Kati, äitiyslomalla asti Blom Marja-Leena, vs. johtava Jaakonaho Riitta Jauhiainen Maija, asti Jauhiainen Tytti Mäkiranta Anna, Musiikki Karppelin Arja-Riitta Kujanpää Maarit, opintovap. Mäkinen Matti Peltola Tuulikki Todorov Nedeltcho, vuorotteluvap Nuoret aikuiset Pöyhönen Timo Kasvatusteologit Laine Jussi Mäenpää Saija Soukka Kari Opiskelijatyö Hallikainen Katriina, vuorotteluvap Heino Riitta, vs Korhonen Risto Ulmanen Mervi Koivisto Hanna, 1.9. alk. Nuorisotoimisto Ahopelto Hanna, alk. Arola Päivi, vs. nuorisosiht. Jaatinen Anneli Järvinen Birgitta Lekkermäki Minna, vs asti Lähdesmäki Kari Koivumäki Hanna Korri Pia, opintovapaalla Ruohonen Petri Sormunen Mikko Virtanen Heidi, , 6.6. alk. Urheilu- ja leiritoiminta Santaharju Ari Leirikeskukset Järvinen Mirja Rantala Maikki Sairanen Liisa Nuorisotyön projektit Kuisma Salla nuorisotyön toimintakertomus

6 Aitolahden ja Teiskon seurakunnat Alakouluikäisten kerhoja kokoontui Atalan seurakuntakodilla, Aitolahden kirkolla ja Kämmenniemessä. Nuorisotyönohjaajat käyttivät paljon resursseja kerhotyöhön ohjaamalla itse viikoittain iltapäivisin kokoontuvia Nuotta ja Haavikerhoja sekä Kämmennimen kerhoja. Atalassa tanssikerho ja syksyllä käynnistetty näytelmäkerho olivat suosittuja ja toimivat hyvin aktiivisen vapaaehtoisen kerhonohjaajan johdolla. Aitolahden kirkon Koho-kerhon osallistuja määrä laski selvästi edellisestä vuodesta. Kerhotyössä tehtiin yhteistyötä koulujen HIP hankkeiden kanssa. Varhaisnuortenleirit järjestettiin keväällä ja syksyllä. Leirille mukaan lähtemistä helpotettiin ottamalla käyttöön netti-ilmoittautuminen. Aitolahden alueen nuorisotyössä vaihtui alkuvuodesta sekä rippikoulunjälkeistä nuorisotyötä tekevä nuorisotyönohjaaja että nuorisopastori. Isoskoulutuksen, kahvilailtojen ja leiritoiminnan rinnalle luotiin seurakunnan urheiluseura Saints & Sinners, jonka puitteissa pelattiin salibandya ja jalkapalloa. Nuoret perustivat seuralle myös oman cheerleaderjoukkueen. Kesän toimintailtojen kävijämääriä pyrittiin kasvattamaan kokoontumalla kesälläkin tutuissa nuorisotiloissa Aitolahden kirkolla. Syyskaudella lisättiin viikkotoimintaan maanantain olohuone, jonka yhteydessä kokoontui Raamis ja apuopettajakoulutus. Aitolahden rippikoulun jälkeisessä nuorisotyössä järjestettiin syyskaudella toimintaa neljänä iltana viikossa, joten monimuotoinen seurakuntayhteys toteutui. Teiskossa syyskausi käynnistyi Jatkis-leiripäivällä Pättinniemessä. Isosia koulutettiin alkavien ja jatkavien ryhmissä sekä kahdella isosleirillä. Lisäksi nuoret kokoontuivat varttikirkkoihin ja nuorteniltoihin. Lapsia ja nuoria kohdattiin myös koulussa. Päivänavauksien ja koulukirkkojen lisäksi koululaisille järjestettiin tuntivierailuja, kotikirkkoon tutustumista, toimintapäiviä ja luokkaleirejä. 6 nuorisotyön toimintakertomus 2011

7 Toimintavuonna lähetystyö oli näyttävästi esillä koululaisille. Aitolahden kirkolla järjestettiin Ilo sulle ja mulle -lähetysnäyttely, johon kävi tutustumassa noin 450 koululaista. Teiskon alueen kouluissa lähetystyöstä kävivät kertomassa lähetystyöntekijät. Näiden lisäksi järjestettiin 26 muuta tuntivierailua ja koulujen retki- ja leiripäiviin osallistui vuoden aikana 450 oppilasta. Aitolahden alueen kouluissa järjestettiin myös koulukonsertti. Aitolahden kirkko vietti kymppisynttäreitä syys-lokakuun taitteessa. Juhlaviikolla alakouluikäisille järjestettiin Juhla-Nuotta, jossa pääesiintyjänä oli Yhden Joukon Yhtye. Nuorten juhlakonsertissa esiintyivät AC/JC ja Donkey Ride. Nuorisotyö järjesti yhdessä muiden työmuotojen kanssa toimintaa perheille. Aitolahden kirkolla toteutettiin pääsiäis- ja jouluaskarteluillat. Teiskossa järjestettiin isille ja pojille pizzailta ja tytöille ja naisille hemmotteluilta sekä jouluaskartelu. Teiskossa pidettiin myös perheleiri. Lisäksi järjestettiin perhetapahtumia. Alueella toimi kolme vireää partiolippukuntaa: Aitolahden Hirvi-Veikot, Aitopartio ja Teiska- Partio. Partiotoimintaan osallistui lähes 200 lasta, nuorta ja johtajaikäistä. Säännöllisesti kokoontuvia ryhmiä oli 19. Partiotyöntekijät tukivat lippukuntien toimintaa, erityisesti uskontokasvatusta, tarjoamalla materiaalia ja avustamalla seurakunta-aiheisissa suorituksissa sekä kannustamalla vapaaehtoisia johtajia tehtävissään. Seurakuntien musiikinopetus järjesti Atalan seurakuntakodilla, Aitolahden kirkolla ja Kämmenniemen kerhohuoneella muskariryhmiä ja soitonopetusta. Oppilaita oli lukukausittain noin 65. Soitto-oppilaat pitivät keväällä omia konsertteja ja esiintyivät seurakunnan tilaisuuksissa. Muskariryhmiä oli kausittain 8-9 ja niissä parhaimmillaan noin 70 lasta ja 60 aikuista. Muskariryhmille järjestettiin kevät- ja joulujuhlia. Aitolahti-Teisko tunnuslukuja (suluissa vuodet 10/09/08/) - Rippikoulun käynyt 154 hlö (166/177/167) - Kouluikäisten ryhmät 10 kpl (15/5/12), osallistujia 185 hlö (290/75/154) - Kouluikäisten retket ja leirit 31 vrk (32/18/28), osallistujia 590 hlö (627) - Nuorten ryhmät 14 kpl (7/10/8), osallistujia 220 hlö (252/261/171) - Nuorten retket ja leirit 17 vrk (21/11/17), osallistujia 260 hlö (432/519/397) - Nuorten illat 63 kpl (49/53/62) ja osallistujia keskimäärin Aitolahti 48 hlö (48/58/46) Teisko 15 hlö (12/11/20) - Nuorten aikuisten ryhmät 2 kpl (2/0/1), osallistujia Aitolahti 13 hlö (54/0/10) - Partion jäsenet 190 hlö (168/260/273) - Partioryhmät 18 hlö (19/24/21) - Vapaaehtoiset partiojohtajat 61 hlö (70/132/96) Harjun seurakunta V apaaehtoisten ohjaajien aktiivinen osallistuminen ja sitoutuminen kaikkeen poika- ja tyttötyöhön liittyviin tilanteisiin on ollut suurenmoista. Säännölliset kokoontumiset vapaaehtoisten kerhonohjaajien kanssa antaa heille mahdollisuuden vertaistukeen sekä sitouttavaan yhteisöllisyyteen. Olemme pyrkineet tarjoamaan kerhoja koko seurakunnan alueella, mutta edelleen kerholaisten osallistumisen aktiivisuus on ollut tietyillä alueilla haasteellisempaa, joka antaa meille kehittämishaasteen tulevaisuuden varalle kerhojen optimoimisesta. Leirien suosio jatkuu niin leiriläisten kuin isostenkin keskuudessa. Leireille on halukkaita enemmän leiriläiseksi kuin myös isoseksi, että joudumme arpomaan leirille pääsevät henkilöt. Internet-sivumme ovat olleet merkittävässä asemassa toimintamme onnistumisessa, sillä pystymme muokkaamaan sivuja helposti. Sivumme tavoittaa kohdeyleisönsä hyvin. Olemme pyrkineet ottamaan kaiken mahdollisen hyödyn inter- nuorisotyön toimintakertomus

8 net-sivuistamme sekä Facebook-ryhmistä, joiden avulla tavoitamme lähes kaikki vapaaehtoiset ja aikuisohjaajat. Harjun seurakunta toimii neljän partiolippukunnan taustayhteisönä. Lippukunnat ovat tytöille Harjusiskot ja Tesoman Sinisiskot, pojille Harjun Veikot ja Lentävänniemenalueen yhteislippukunta Lentävän Samoojat. Partiotoiminta kattaa koko seurakunnan alueen ja partion uusi ohjelma on jo vakiinnuttanut oman paikkansa lippukuntien toiminnassa. Kokoavaa toimintaa on lippukunnan järjestämät yhteiset messut, juhlat, retket, leirit ja tempaukset. Lippukuntalaisia osallistuu myös ahkerasti aluejärjestöjen Hämeen partiopiirin ja Tampereen Partiolaisten tapahtumiin ja koulutuksiin. Seurakunta tukee partion lukuisia vapaaehtoisia johtajahuoltotapahtumin ja erilaisilla muistamisilla ja kannustimilla. Yhteensä lippukunnissa on lähes 130 aktiivista vastuunkantajaa ryhmänohjaajaa ja toimihenkilöä. Hengellisen elämän kasvatusta tuetaan ja kannustetaan kirjallisuuden ja opetuksen kautta johtajille sekä hartauksina tapahtumissa ja kokoontumisissa. Yksi suosittu palkkio on yhteistyössä muun nuorisotyön kanssa järjestettävä jo perinteinen osallistuminen Sorin Sirkuksen joulunäytökseen, jonka nimenä tänä vuonna oli Nurja. Rippikoulunjälkeisen nuorisotyön toiminta on pysynyt vireänä ja elinvoimaisena. Kävijä- ja osallistujamäärät ovat edelleen kasvaneet, esimerkiksi wanhojen isosten koulutukseen osallistuvien määrä kasvoi 60 %. Wanhojen isosten ja apuopettajien koulutusta onkin pyritty lisäämään ja kehittämään. Koulutusta on muun muassa monipuolistettu, jotta se vastaisi paremmin nuorten tarpeita ja toiveita sekä kasvattaisi nuorten valmiuksia tulevia vastuutehtäviä ajatellen. Esimerkiksi apuopettajille tarjottiin uutena ehtoollisavustuskoulutusta. Apuopettajat ja wanhat isoset ovat lisäksi saaneet osallistua isoskoulutusiltoihin, joissa he ovat saaneet harjoitella oppimiaan taitojaan käytännössä ja näyttäneet samalla esimerkkiä vastuunkantamisesta. Isoskoulutuksissa on pyritty monipuoliseen ja laaja-alaiseen koulutukseen panostaen erityisesti raamattuopetukseen ja hengelliseen ohjaukseen. Isoskoulutukseen linkitetyt messuavustustehtävät ovat olleet lisäämässä nuorten messuaktiivisuutta. Lisäksi kaikki leirit on päätetty yhteiseen messuun, jolloin myös nuoret ovat päässeet osallistumaan messun toteuttamiseen. Messuihin osallistuminen onkin tärkeä osa sekä kaikkea koulutusta että myös muuta nuorisotyön toimintaa. Varikon eli Harjun nuorten aikuisten yhteisön toiminta koki vuoden aikana merkittävän uudistusprosessin. Jo parin vuoden ajan toiminta ei ole kasvanut odotetulla tavalla ja siksi päätettiin käynnistää mittava uudelleen arviointiprosessi ja kehittämisohjelma. Prosessi alkoi Varikon kehittämisleirillä tammikuussa. Leirin tuloksia jatkojalostettiin johtoryhmän toimesta koko kevät ja elokuussa julkaistiin uusi toimintasuunnitelma 8 nuorisotyön toimintakertomus 2011

9 nimeltä Operaatio GP. Perustoiminnan runkona olivat Varikko-messut, joita vietettiin joka toinen sunnuntai klo 17. Messut vetivät väkeä entiseen malliin eli noin 150 keskimäärin. Kesällä messut olivat tauolla. Messujen rinnalla oli kerran kuussa Raamattuiltoja, jotka keräsivät enimmillään muutaman kymmenen osallistujaa. Pienryhmätoiminta pyöri entiseen malliin ja tällä hetkellä aktiivisesti toimii 14 solua ja viisi tiimiä. Jäseniä ryhmissä on yhteensä noin 100. Pienryhmien vetäjille järjestettiin omia kokoontumisia muutamia kertoja sekä syksystä lähtien omaa valmennusta. Vuoden aikana järjestettiin monipuolista urheilutoimintaa jalkapallon, gospel-lattareiden ja triathlon kerhon muodossa. Toiminta kokosi säännöllisesti useita kymmeniä osallistujia. Vuoden aikana järjestettiin yhteensä 5 leiriä, joista yksi liittyi Alfa-kurssiin ja kaksi oli kaikille avointa ja loput liittyivät kursseihin. Pitkäntähtäimen suunnitelma rakentaa silta nuorisotyöstä nuoriin aikuisiin edistyi kuluvana vuonna mukavasti. Varikkolaisia vieraili sekä nuorten illoissa että rippikouluissa. Lisäksi järjestettiin kaksi ystävyysottelua ikäryhmien välillä: keväällä jalkapallossa ja joulukuussa salibandyssä. Alfa-kurssi toteutettiin syksyllä yhteistyössä nuorisotyön kanssa. Myös keväällä järjestetty yhteinen pääsiäistapahtuma innosti yhteistyöhön molemmin puolin. Musiikinopetuksen soitinoppilaita on käynyt Lielahden, Pispalan ja Tesoman kirkoilla sekä Lamminpään ja Lentävänniemen seurakuntakodeilla ja Raholan kerhohuoneella. Oppilaita on opetukseen osallistunut kevätkaudella 156, näistä suurin osa pianisteja sekä kitaristeja, mukana muutamia nokkahuilisteja kevätkaudella ja sellisti syyskaudella. Syyskaudella opetukseen osallistui yhteensä 153 oppilasta. Muskarit toimivat Tesoman kirkolla ja syyskaudella aloitettiin Lentävänniemen seurakuntakodilla uusi toimipiste. Kevätkaudella toimi yhteensä 8 ryhmää (81 lasta sekä 72 aikuista). Syyskaudella toimi 11 ryhmää (93 lasta ja 82 aikuista). Musiikinopetuksen opettajat ovat musiikin ammattilaisia. Soitonopetus tapahtuu pääosin yksilöopetuksena. Sekä muskariryhmät että soitonopetuksen oppilaat osallistuivat vuoden aikana useampiin messuihin avustamassa, erityisesti perhe- ja vauvamessuihin. Soitinoppilaita esiintyi muissakin seurakunnan järjestämissä tilaisuuksissa. Musiikinopetuksen omia oppilaskonsertteja pidettiin Harjun alueella 7 (kevätkaudella) sekä muskarin kevätjuhlia 2 ja soitonopetuksen joulukonsertteja 3 sekä muskarin joulujuhlia 3. Musiikinopetuksen omia messuja oli kevätkaudella 1 ja syyskaudella 1 sekä kahvikonsertti. Harjun tunnuslukuja (suluissa vuodet 10/09/08) - Rippikoulun käynyt 421 hlö (471/504/483) - Kouluikäisten ryhmät 36 kpl (24/36/35) osallistujia 427 hlö (296/445/448) - Kouluikäisten retket ja leirit 29 vrk (60/50/47) osallistujia 815 hlö (712/952/657) - Nuorten ryhmät 11 kpl (10/11/13) osallistujia 337 (311/287/290) - Nuorten retket ja leirit 21vrk (29/22/22) osallistujia 400 hlö (809/775/819) - Nuorten illat 61 kpl (71/53/66) ja osallistujia keskimäärin 49 hlö (47/44/43) - Nuorten aikuisten ryhmät 20 kpl (20/21/21) osallistujia 311 hlö (170/180/179) - Partion jäsenet 352 hlö (376/603/624) - Partioryhmät 46 kpl 40/73/63) - Vapaaehtoiset partiojohtajat 99 hlö (124/146/191) nuorisotyön toimintakertomus

10 HERVANnan seurakunta Kertomusvuonna nuorisotyössä on jatkettu ja kehitetty niitä toimintamuotoja joita 2010 syksyllä aloitettiin. Näihin kuuluvat uusina keväällä aloitettu Tyttöjen raamis (15 18 v.) ja saman ryhmän kanssa toteutetut Tyttöleirit. Poikien ääriryhmä taas on koonnut muutamia erityistukea tarvitsevia poikia. Keväällä isoskoulutukseen osallistui pieni, mutta motivoitunut joukko nuoria, syksyllä ko. ryhmän ollessa hieman isompi. 14 isosta osallistui rippileireille. Kehityshaasteena on edelleen nuorteniltojen kehittäminen kohtaamispaikaksi, jonka hervantalaisnuoret kokevat omakseen. Kouluyhteistyö jatkuu vireänä, haastavaa on enenevä maahanmuuttajien määrä, jotka eivät juuri osallistu seurakunnan ja koulun väliseen hengelliseen yhteistyöhön. Koulut ovat ottaneet mielellään vastaan yhteistyötarjouksemme, mm. koululaiskonsertit ja uutena tänä vuonna toteutuneet Kauneimmat Joululaulut-tilaisuudet, jotka kokosivat n. 700 hervantalaista koululaista. Se toteutettiin koko nuorisotiimin voimin. Nuorten aikuisten toiminnassa uutena tänä vuonna kokoontui englanninkielinen pienryhmä, avioliittoryhmä, sekä yksi solu. Toinen Messu messubändeineen ja Gospelkuoro ovat jatkaneet edellisvuosien tapaan. Vastuunkantajista koottu Linkkitiimi visioi ja kehittää NA-toimintaa Hervannassa. Syksyllä kokeiltu kirjeen lähettäminen koko alakoulu-ikäluokalle kutsui lapset mukaan seurakunnan toimintaan. Perheiltä tullut palaute tällaisesta lähestymistavasta oli positiivista. Tämä toi kerhotoimintaan vähän lisää lapsia. Lasten leireille osallistui myös viime vuosia enemmän lapsia. Musiikinopetuksen oppilaskonsertteja on ollut keväällä ja jouluna. Oppilaita on ollut avustamassa myös messuissa, erityisesti perhe- ja vauvamessuissa. Muskariryhmiä alueella oli 6 ja soitonopetuksen oppilaita 77. Partiotoiminnassa järjestettiin mm. Hervannan Hukkien hengellinen päivä yhteistyössä nuorisotyönohjaajien kanssa. Partioryhmiä kokoontui pojille yksi, tytöille yksi sekä kahdeksan sekaryhmää, joissa yhteensä kävi 125 partiolaista. Hervannan tunnuslukuja (suluissa vuodet 10/09/08) - Rippikoulun käynyt 96 hlö (105/106/132) - Kouluikäisten ryhmät 15 kpl (11/9/8) osallistujia 186 hlö (122/160/223) - Kouluikäisten retkien ja leirien 12 vrk (23/13/15) osallistujia 146 hlö (458/160/223) - Nuorten ryhmät 8 kpl (4/5/2) osallistujia 31 hlö (34/38/25) - Nuorten retket ja leirit 6 vrk (6/6/10) osallistujia 31 hlö (52/69/75) - Nuorten illat 34 kpl (35/55/65) ja osallistujia keskimäärin 7 hlö (6/30/31) - Nuorten aikuisten ryhmät 7 kpl (2/2/2) osallistujia 62 hlö (10/60/34) - Partion jäsenet 125 hlö (99/145/144) - Partioryhmät10 kpl (13/13/20) - Vapaaehtoiset partiojohtajat 53 hlö (20/60/52) 10 nuorisotyön toimintakertomus 2011

11 HÄRMÄLÄN JA VIINIKAN SEURAKUNNAT Vuoden 2011 tavoitteena oli tukea tyttöjen, poikien ja nuorten osallistumista jumalanpalveluselämään. Pyrkimys turvaamaan perustoimintojen laatu ja määrä sekä kehittää monipuolista perheiden kohtaamista yhteistyössä muiden työmuotojen kanssa. Jumalanpalveluselämä oli mukana leiri- ja koululaisjumalanpalvelusten sekä iltamessuissa. Alueella toimi suhteellisen hyvin perustoiminnat ja yhteistyötä tehtiin perheleirien ja muiden toimintojen muodossa. Tyttöjen ja poikien kerhoja kokoontui 27 ja niissä oli kerholaisia 419. Leirejä pidettiin 16 ja ne kokosivat 382 leiriläistä. syksyllä toteutettiin isä-lapsi iltoja, jotka keräsivät mukavasti uusia jäseniä. Koulutyö on edelleen vahvassa asemassa. Päivänavauksia pidetään useassa koulussa. Koulukirkot kokoavat salin täyteen muutaman kerran vuodessa. Luokille toteutetaan retkipäiviä, ryhmäytyksiä ja luokkaleirejä. Nämä toiminnat luovat hyvät puitteet koulujen kanssa tehtävään kristilliseen kasvatukseen. Härmälän seurakunta toimii taustayhteisönä partiolippukunnille Härmälän Haukat ry., Härmälän Ilvestytöt ry ja Viinikan seurakunta Viinikan Sinitytöille ja Viinikan Sinisille. Ryhmiä oli 34 (14 HÄ, 20 VI) kappaletta. Vapaaehtoisia aktiivisia johtajia lippukunnissa oli yhteensä 70. Seurakuntien musiikkiopetus on ollut kuluvana vuonna osana seurakunnallista musiikkikasvatustyötä. Sen parissa on järjestetty sekä soitonopetusta että musiikkileikkikouluryhmiä Härmälän ja Viinikan seurakuntien alueella. Musiikkiopetuksen opettajat ovat musiikin ammattilaisia. Soitonopetus tapahtuu pääosin yksilöopetuksena. Sekä muskariryhmät että soitonopetuksen oppilaat osallistuvat vuoden aikana useampiin messuihin avustaen, erityisesti perhe- ja vauvamessuihin. Rippikouluja järjestettiin kesällä seitsemän sekä yksi talvileiri. Isoskoulutukseen osallistui nuoria 150 henkilöä sekä apuopekoulutukseen 16 henkilöä. Härmälän ja Viinikan isoskoulutus toteutettiin yhdessä Nekalan seurakuntatalolla. Yläkouluilla pidettiin päivänavauksia, tuntivierailuja ja jumalanpalveluksia. Kaupungin kanssa yhteistyössä järjestettiin viikottain nuorisoilta Koivistonkylässä kevätkauden ajan. Nuorille pidettiin sekä matalan kynnyksen iltoja että ohjelmallisia nuorteniltoja säännöllisesti viikottain, Peltolammin avoimet ovet ja Nekalan Seuriksenillat ja peli-illat. Keväällä Viinikassa järjestettiin gospelkonsertti, Riparilaulajaisetyhteislaulutilaisuus sekä seuriksen yö-tapahtuma. Nuorten viikonloppuleirejä pidettiin neljä ja sen lisäksi vaellus Sevettijärvi-Pulmangille. Nuorille aikuisille oli omia K-18 iltoja kerran kuussa. Uutena avauksena toteutettiin perheleiri yhteistyössä nuorten aikuisten työn, Viinikan diakoniatyön ja tyttö/poikatyön kesken. Nuoret ja nuoret aikuiset ovat osallistuneet aktiivisesti myös Viinikan seurakunnan iltamessuihin suunnitellen, valmistellen ja toteuttaen niitä. Härmälässä uudeksi toimintamuodoksi on löydetty kerran viikossa pidettävä GospelGrove musiikkitoiminta laulajille ja soittajille. Ryhmän jäsenet yhdessä nuorisopastorin kanssa toteuttavat kerran kuussa Tartu hetkeen -iltaehtoollismessun. nuorisotyön toimintakertomus

12 Härmälä-Viinikka tunnuslukuja (suluissa vuodet 10/09/08) - Rippikoulun käynyt 238 hlö (244/252/267) - Kouluikäisten ryhmät 19 kpl (15/14/22) osallistujia 457 hlö (228/241/333) - Kouluikäisten retket ja leirit 42 vrk (46/27/41) osallistujia 538 hlö (872/454/) - Nuorten ryhmät 11 kpl (11/14/7/10) osallistujia 208 hlö (182/191/184) - Nuorten retket ja leirit 24 vrk (22/14/33/31) osallistujia 216 hlö (244/229/253) - Nuorten illat 109 (102/98/119) ja osallistujia keskimäärin Härmälä 10 hlö (13/19/25/) Viinikka 25 (26/23/24) - Nuorten aikuisten ryhmät 2 kpl (2/2/2) osallistujia 18 hlö (21/20/17) - Partion jäsenet osallistujat 278 hlö (278/329/357) - Partioryhmät 43 kpl (35/29/30) - Vapaaehtoiset partiojohtajat 70 hlö (76/71/98) KALEVAn seurakunta Kalevan seurakunnan varhaisnuorisotyö on vuonna 2011 jatkunut hyviksi koetuin toimintamuodoin. Helmikuussa toinen kouluikäisten parissa tehtävän nuorisotyön tekijä vaihtui. Hänen vastuullaan oli pääasiassa kerhotyö. Kerhoja on Kalevan alueella kaksi: Kokkikerho ja Fixaa-kerho, jossa rakennetaan pienoismalleja. Molemmat varhaisnuorisotyöntekijät osallistuvat alueelliseen koulutyöhön, joka pitää sisällään kummitoimintaa yht. neljällä koululla, päivänavauksia (57), tuntivierailuja, jumalanpalveluksia, tutustumista seurakuntaan ja luokkaleirejä ja -retkiä (kolme leiriä ja yksi polkupyöräretki, joissa osallistujia yht. 136). Konsertteja Kalevan alueen kouluissa kävivät pitämässä Pekka Simojoki ja Pekka Laukkarinen. Vuoden mittaan pidettiin varhaisnuorisotyön toimesta myös leirejä yht. 3; kohderyhmiin ovat mahtuneet tytöt, pojat, ja äidit. Osallistujia näillä leireillä oli yhteensä 87. Perheretket suuntautuivat Heurekaan, Korkeasaaren eläinpuistoon ja Ruotsiin Kolmårdeniin. Vuosi 2011 on ollut, varsinkin kouluikäisten parissa tehtävässä työssä, hieman kuoppainen. Työntekoa on sävyttänyt yhtymän strategiamuutos, seurakuntarajojen tuleva muutos sekä pelko toimintatilojen menetyksestä. Työtä on tehty kuitenkin hyvillä mielin. Seurakuntien musiikinopetus on järjestänyt soitonopetusta Kalevan seurakunnan alueella. Soitinoppilaita on käynyt Kalevan kirkolla sekä Kalevan ja Iidesrannan seurakuntakodeilla. Oppilaita on opetukseen osallistunut kevätkaudella 35, näistä suurin osa pianisteja ja kitaristeja. Syyskaudella opetukseen osallistui yhteensä 38 oppilasta. Muskareita ei ollut Kalevan seurakunnan alueella. Kalevan alueella toimivat partiolippukunnat Kalevan Karhut ja Kalevan Suuntatytöt ry. Partioryhmiä toimi yhteensä 13, joissa kävijöitä oli 97. Retkille ja leireille osallistui 241 partiolaista. Rippikoulun jälkeistä nuorisotyötä jatkettiin yhteistyössä Tuomiokirkko- ja Pyynikin seurakunnan kanssa. Kalevan tunnuslukuja (suluissa vuodet 10/09/08) - Rippikoulun käynyt 93 hlö (143/107/130) - Kouluikäisten ryhmät 5 kpl (7/10/9/) osallistujia 30 hlö (48/97/111/) - Kouluikäisten retket ja leirit 12 vrk (16/29/20) osallistujia 231 hlö (323/457/446) - Nuorten ryhmät 10 kpl (11/4/5) osallistujia 44 hlö (76/44/44) - Nuorten retket ja leirit 10 vrk (14/1/13) osallistujia 82 hlö (149/180/112) - Nuorten illat 43 kpl (67/15/52) ja osallistujia keskimäärin 9 hlö (12/23/25) - Nuorten aikuisten ryhmät 0 kpl (8/2/2/3) osallistujia 0 hlö (62/84/21) - Partion jäsenet 97 hlö (113/199/214) - Partioryhmät 13 kpl (16/22/26) - Vapaaehtoiset partiojohtajat 66 hlö (56/53/57) 12 nuorisotyön toimintakertomus 2011

13 MESSUKYLÄn seurakunta Vuoden aikana järjestetyt kaksi kouluikäisille suunnattua leiriä keräsivät yhteensä 86 osallistujaa. Kerhotyö on edelleen hyvissä kantimissa ja kerhoja on ollut koko seurakunnan alueella. Suurin osa kerhoista on kokkikerhoja mikä on pitänyt kerholaisten määrän kohtuullisen pienenä, sillä kokkikerhon enimmäismäärä on kymmenen lasta kerhoa kohden. Kouluikäisille suunnatussa työssä aloitettiin syksyllä apuisoskoulutus luokkalaisille. Ensimmäinen koulutusleiri keräsi hienosti 11 osallistujaa. Nämä apuisoset koulutetaan varhaisnuorten leirien tarpeeseen ja he ovat pääasiassa aktiivisia entisiä varhaisnuortenleiriläisiä. Koulujen kanssa tehtävässä yhteistyössä on saavutettu erinomaiset suhteet koulujen kanssa. Suurimpia tämän työalan tapahtumat vuoden aikana olivat kirkkoseikkailu sekä luokkaleirien, joiden suosio on pysynyt tasaisena läpi vuoden. Kirkkoseikkailuun osallistui noin luokkalaista alueemme kouluista. Luokkaleirejä järjestettiin kuluneen vuoden aikana seitsemän kappaletta, osallistujia oli luokkalaista. Luokkaleirit järjestettiin Kukkolassa. Lisäksi seurakunnan puolesta tarjottiin työntekijäapua yhden luokan leirikouluun Piispalassa. Lapsiperheille on järjestetty sekä kerhoja että askarteluiltoja kuluneen vuoden aikana tavoitteiden mukaisesti. Keväällä järjestettiin yhdessä Marttojen kanssa ns. piirakkailtoja, joissa perheen voimin yhdessä kokattiin. Samoin keväällä oli vanhemmille ja lapsille suunnattu askartelukerho. Syksyllä järjestettiin kolme koko perheen jouluaskarteluiltaa eri puolilla seurakuntaa, ne keräsivät yhteensä 88 askartelijaa. Lapsiperheille suunnattuja Meidän Messuja on järjestetty vuoden aikana kaksi. Nuorisotyössä on toiminta pysynyt suunnilleen samalla tasolla kuin millä se oli edellisenä vuonna. Isoskoulutuksen aloitti syksyllä noin 113 nuorta ja apuopettajakoulutukseen tuli 36 uutta nuorta aikuista. Jatkis-leiri elokuun lopussa kokosi osallistuja edellisvuosien tapaan noin 200 nuorta Torpan kurssikeskukseen. Leirien osallistuja määrät ovat olleet vuonna 2011 suunnilleen samat kuin vuonna luokkalaisia ryhmäytettiin edellisen vuoden tapaan koulujen alettua elo-syyskuussa. Nuortenilloissa kävijöitä on ollut läpi vuoden keskiarvollisesti 96 henkeä iltaa kohden. Tässä on ollut nousua noin 10/hlöä/ilta. Uutta vuoteen 2010 verrattuna on, että syksyllä 2011 käynnistettiin Perjantai Hässäkkä-illat, iltojen painotus on selkeästi Raamattu-opetuksessa. Olemme olleet aidosti läsnä nuorten elämässä ja kohdanneet heitä kasvotusten mm. nuortenilloissa. Tärkeimpänä tiedotuskanavana nuorten toiminnassa ovat internet-sivumme net, sekä molemmilla olevat facebook-profiilit. Sähköpostituslistoilla varhaisnuorisotyön ja partiotyön puolella on suuri merkitys tiedotuskanavana. Kummilastamme Narin Upakhootia (kutsumanimeltään Täm) olemme vuoden aikana tukeneet nuortenleireillä kootuilla kolehdeilla, sekä nuortenilloissa ja leireillä kerätyillä pullokolehdeilla. Täm on 10-vuotias thaimaalaispoika, joka haaveilee poliisin ammatista. Kummilapsemme on Suomen Lähetysseuran kautta. Olemme pitäneet lähetyskasvatusta tätä kautta esillä nuorten toiminnassamme. Lisäksi Erne Hakalan lähettikirjeet julkaistaan nuorten internet-sivuillamme heti niiden ilmestyttyä. Yhteisiin tapahtumiin Messukylästä on osallistuttu aktiivisesti sekä kouluikäisten että nuorisotyön puolelta. Kouluikäistyön puolelta selkeimmät tapahtumat ovat olleet 10-tapahtumat ja rippikoulun jälkeisessä nuorisotyössä lähetyslento, Ristirock, Pimee Hölkkä ja Maata Näkyvissä -festarit. Samoin työmuodot ovat näkyneet Messukylän seurakunnan yhteisissä tapahtumissa. Nuorten aikuisten toimintaa seurakunnan alueella on kehitetty edelleen vuoden aikana ja syk- nuorisotyön toimintakertomus

14 syllä käynnistyivätkin Kipinä!-messut nuorille aikuisille. Kipinä!-messujen ympärille on muodostunut pieni, mutta aktiivinen, vapaaehtoisten vastuunkantajien joukko. Kipinä!-messu on järjestetty syksyn aikana kolme kertaa ja ne ovat keränneet keskimäärin 60 messuvierasta messua kohden. Messukylän seurakunnan alueella toimii 5 lippukuntaa. Messukylän Metsätytöt, Messukylän Metsäpojat, Kaukapartio, Niihaman Saukot ja Tammero. Tammero tekee yhteistyötä seurakunnan ja muiden alueella toimivien lippukuntien kanssa mutta lippukunnan taustayhteisönä toimii vanhempainyhdistys. Yhteensä toiminnassa on ollut mukana 209 tyttöä ja 243 poikaa. Erilaisia ryhmiä kokoontui 40. Seurakuntien musiikinopetus on järjestänyt sekä soitonopetusta että musiikkileikkikouluryhmiä. Soitinoppilaita on käynyt Kaukajärven, Levonmäen, Linnainmaan, Messukylän, Takahuhdin, Uudenkylän sekä Vehmaisten srkkodeilla. Oppilaita on opetukseen osallistunut kevätkaudella 183, näistä suurin osa pianisteja, mukana muutamia kitaristeja sekä viulisteja. Syyskaudella opetukseen osallistui yhteensä 203 oppilasta. Muskarit toimivat Kaukajärven, Linnainmaan ja Takahuhdin srk-kodeilla, näissä kevätkaudella yhteensä 18 ryhmää + 2 kannelryhmää (186 lasta sekä 165 aikuista), syyskaudella 18 ryhmää + 1 kannelryhmä (165 lasta ja 138 aikuista). Sekä muskariryhmät että soitonopetuksen oppilaat osallistuivat vuoden aikana useampiin messuihin avustamassa, erityisesti perhe- ja vauvamessuihin. Soitinoppilaita esiintyi muissakin seurakunnan järjestämissä tilaisuuksissa. Musiikinopetuksen omia oppilaskonsertteja pidettiin Messukylän alueella 5 (kevätkaudella) sekä muskarin kevätjuhlia 5 ja soitonopetuksen joulukonsertteja 3 sekä muskarin joulujuhlia 4. Vuodelle asetetuista tavoitteista vähemmälle huomiolle jäivät muutamat tavoitteet. Takahuhdin koulun 5-luokkalaisten tukeminen heidän siirtyessään toiseen koulurakennukseen on jäänyt toteuttamatta. Koululta kuultujen viestien perusteella muutos on tapahtunut kohtuullisesti. Kuitenkin Takahuhdin koulussa nyt jo 5-luokkalaisia kutsutaan yläkoululaisiksi. Tämä asia jää meille mietittäväksi tulevanakin vuonna. Samoin nuorisotyön ja partiotyön tiiviimpi yhteistyö on jäänyt hieman vähälle huomiolle. Kun ajatellaan, että yhteistyön pitäisi olla sekä nuorten tasolla tapahtuvaa. Lähinnä on käyty keskustelua niiden nuorten osalta jotka ovat aktiivisesti mukana sekä nuorisotyössä että partiotyössä, jottei kumpikaan kärsisi toisesta harrastuksesta. Messukylän tunnuslukuja (suluissa vuodet10/09/08) - Rippikoulun käynyt 446 hlö (462/492/491) - Kouluikäisten ryhmät 16 kpl (11/9/20) osallistujia 165 hlö (148/76/176) - Kouluikäisten retket ja leirit 17 vrk (19/22/14) osallistujia 336 hlö (975/578/310) - Nuorten ryhmät 13 kpl (9/10/11) osallistujia 330 hlö (230/212/237) - Nuorten retket ja leirit 15 vrk (20/21/28) osallistujia 452 hlö (1017/964/1216) - Nuorten illat 54 kpl (47/46/45) ja osallistujia keskimäärin 86 hlö (86/77/66) - Nuorten aikuisten ryhmät 1 kpl (1/0/2) osallistujia 10 hlö (8/0/50) - Partion jäsenet osallistujat 339 hlö (388/482/510) - Partioryhmät 34 kpl (42/45/50) - Vapaaehtoiset partiojohtajat 111 hlö (168/151/158) 14 nuorisotyön toimintakertomus 2011

15 TUOMIOKIRKKO-PYYNIKKI- RUOTSALAINEN seurakunta Tuomiokirkon ja Pyynikin alueen tyttö- ja poikatyössä oli toimintakertomusvuonna 12 kerhoa, jotka kokosivat säännöllisesti yhteen 156 kerholaista. Kerholaisten määrä lähes tuplaantui viime vuodesta. Yhteistyö alueen koulujen kanssa toimi edelleen mainiosti. Aamunavausten, luokkavierailujen ja koulujumalanpalvelusten lisäksi luokkien kanssa leireiltiin ahkerasti ryhmäytysten ja luokkaleirien merkeissä. Kaikki keskustan alueen 3. luokat kutsuttiin Kukkolan leirikeskukseen luokkaleirille ja kaikki luokat (6 kpl) myös ottivat kutsun vastaan. Hatanpää-Vihilahden alueen moniammatillinen yhteistyö oli sujuvaa ja virkeää tänäkin vuonna. Viikinsaaren retki keväällä keräsi yli 100 alueen asukasta. Erityisenä uutena pelinavauksena pidettiin syksyllä perheiden Pizzapartyilta seurakuntakoti-katariinassa, joka tavoitti hyvin alueella asuvia perheitä. Jokavuotinen jouluaskarteluilta onnistui sekin yllättämään iloisesti; iltaan osallistui ennätykselliset 47 askartelijaa, pääasiassa lapsiperheitä. Partiotyöntekijä osallistui vuoden aikana yhdelle leirille ja yhteen tapahtumaan, jotka keräsivät yhteensä 48 osallistujaa. Rippikoulun jälkeiselle nuorisotyölle kulunut vuosi on ollut melko samanlainen kuin vuosi Nuorteniltoja on pidetty keskiviikkoisin, maanantaisin ovat vuorotelleet Rukouksen Talon kanssa yhteistyössä toteutetut; Preikkari (nuorten rukousilta) sekä CTJ-praise kuoro, joka on syksyllä ollut enemmänkin bänditoimintaa. Raamiksissa on käynyt väkeä noin 10 henkilöä per kerta. Isoskoulutuksen aloitti syksyllä 59 nuorta. Tällä hetkellä aktiivisia ykkös-vuoden isosia on 46. Kakkosvuoden isoskoulutettavia on 13. Keväällä kaikki halukkaat isoseksi hakijat eivät valitettavasti mahtuneet rippileireille. Uutena hankkeena toteutamme kakkosvuoden isoskoulutettavien kanssa Keskustorin ohjelmaa Kirkon nuorisopäiville Nuorteniltoja pidettiin vuoden aikana yhteensä 43 (mukana myös kesä) ja niiden keskimääräinen kävijämäärä oli (1075:43) 25 henkilöä. Tänä vuonna toteutimme yhteistyössä Tu-Py- Ka:n nuorisotyön ja diakoniatyön kanssa Tilanne Päällä vanhempainillan. Tämä liittyi yhteisvastuuteemaan, jonka aiheena oli nuorten mielenterveys. Pidimme neljä leiriä, joista kaksi oli nuortenleirejä ja kaksi isoskoulutusta. Tuomiokirkko-Pyynikki piti myös rippikouluun liittyvän minileirin. Rippikouluinfot on pidetty kouluissa. Pyynikki ja Tuomiokirkko seurakunnissa info on koko koululle, Kalevan seurakunnassa joka luokalle erikseen. Muutoksena Kalevan alueella on se, että Sampolan koulu lopetti. Tämä vähensi päivänavauksia, mutta mahdollisti selkeämmän ja painotetun yhteistyön Sammon yläkoulun kanssa. Päivänavauksia on pidetty kuluneena vuonna edelleen säännöllisesti. Koulukirkkoja on myös pidetty (pääsiäis-, koulunalkajais-, ja joulukirkkoja). Syksyn Maata Näkyvissä retkelle osallistui keskustan alueen nuoria 17. Haasteena on edelleen se, että vanhemmat nuoret löytäisivät paikkansa NA-työssä tai jossain vanhemmille nuorille suunnatussa toimintamuodossa. Tätä kuilua olemme yrittäneet kuroa umpeen ja siinä hyvänä apuna olisi Voimala-messu kerran kuussa. Jostain syystä monet vanhemmat nuoret eivät ole vielä aivan löytäneet paikkaansa NA-työssä, mutta tätä työstämme edelleen. Muuta huomioitavaa: Sielunhoidollinen keskusteluntarve on lisääntynyt sekä rippikoulussa, että nuorisotyössä. Erilaista pahoinvointia on nähty enemmän kuluneena vuonna kuin aikaisemmin. Tätä pyrimme huomioimaan kouluttautumalla sekä myös opetusaiheiden valinnassa. Tarjoamme leireillä Henkireikä -aikoja myös tätä tarvetta palvelemaan. Olemme kokeneet erittäin tärkeäksi Rukouksen Talon jatkuvan esiru- nuorisotyön toimintakertomus

16 koustyön nuorisotyömme puolesta. Ruotsalaisessa seurakunnassa yhteydenpitoa alakoulun kanssa jatkettiin. Aamunavauksien lisäksi koululla vierailtiin muutenkin, muun muassa kertomassa Tisdagsklubbenista ja kesän lastenleiristä. Yhteyttä koteihin pidettiin myös koulun kautta lähetettävällä postilla. Tiistaisin (keväällä keskiviikkoisin) kokoontunut kerho luokan oppilaille kokoontui viikoittain Svenska Gårdenissa. Keväällä kerhoryhmiä oli kolme ja syksyllä kaksi ja näitä veti kaksi ohjaajaa. Kevään viimeisenä kerhokertana kerhoryhmien kanssa käytiin retkellä lähimaastossa. Lastenleiri Skattens jakt järjestettiin Kukkolassa. Osallistujia oli 27 ja allekirjoittaneen lisäksi leiriä olivat pitämässä Marianne Hesthammer, kesätyöntekijä, isonen ja vapaaehtoinen aikuisohjaaja. Partiolaisten talvijuhla järjestettiin Finlaysonin kirkossa. Partiolaisilla oli toimintavuonna neljä leiriä, joilla oli yhteensä 90 osallistujaa. Partioryhmiä kokoontui vuoden aikana viisi ja näissä yhteensä oli 49 partiolaista. Isoskoulutukseen osallistui kevään aikana kolme tyttöä, joista yksi oli mukana kesän rippileirillä Pättinniemessä. Syksyllä alkoi uusi isoskoulutus, jonka aloitti kaksi poikaa. Vuonna 2011 emme osallistuneen Ungdomens kyrkodagar -tapahtumaan, koska osallistujia retkelle ei ilmoittautunut. Syksyllä järjestettiin Höstdagarna tapahtuma , tällä kertaa Sampolan remontin takia Hakkarissa, Lempäälässä. Osallistujia tapahtumassa oli noin 700. Syyslukukaudella jatkoimme kaakaovälkkää Samskolanilla. Nuorten kannalta tämä on tärkeää, jotta heidän on helppo lähestyä nuorisotyönohjaajaa tai vaikka tulla vain tervehtimään. Kaakaovälkkä kokosi joka kerta nuorta. Rippikoulu alkoi ensimmäisenä adventtina 2010 ja jatkui koko kevään Opetukseen osallistui 10 nuorta. Rippikouluun sisältyi myös viikonloppuleiri Kukkolassa Itse rippileiri pidettiin Pättinniemen leirikeskuksessa yhdessä Porin seurakunnan kanssa. Leirin pappina oli Porista kappalainen Jarkko Willman. Lisäksi leirillä olivat Kaisa Leppälä, kesäteologi Torbjörn Andersen ja leirillä vierailivat myös diakoni Eila- Sisko Kanerva ja kirkkoherra Kim Rantala. Konfirmaation toimitti Kim Rantala. Nuortenillat pidettiin edelleen keskustan tiimin kanssa yhteistyönä joka keskiviikko Glooriassa klo Tuomiokirkko-Pyynikki-Ruotsalainen tunnuslukuja (suluissa vuodet 10/09/08) - Rippikoulun käynyt 79 hlö (103/122/134) - Kouluikäisten ryhmät 28 kpl (24/14/14/19) osallistujia 185 hlö (199/137/172) - Kouluikäisten retket ja leirit 31vrk (40/28/23/32) osallistujia 464 hlö (377/474/379) - Nuorten ryhmät 24 kpl (23/28/11) osallistujia 126 hlö (173/148/225) - Nuorten retket ja leirit 20 vrk (25/ 18/30) osallistujia 163 hlö (132/288/314) - Nuorten illat 86 kpl(134/48/50) ja osallistujia keskimäärin Tuomiokirkko 43 hlö (12/41/66) Pyynikki 43 hlö (12/41/66) Ruotsalainen 0 hlö (0/0/2) - Nuorten aikuisten ryhmät 1 kpl (16/2/6) osallistujia 16 hlö (126/6/44) - Partion jäsenet 238 hlö (109/222/250) - Partioryhmät 34 kpl (21/23/31) - Vapaaehtoiset partiojohtajat 60 hlö (58/60/72) 16 nuorisotyön toimintakertomus 2011

17 KESÄ 2011 Kesällä 2011 järjestettiin nuorisotyössä 36 kouluikäisten leiriä, jotka keräsivät yhteensä 1236 leiriläistä. Perheleirejä järjestettiin kaksi enemmän kuin aikaisempana vuonna, mutta leiriläisten määrä väheni. Sen sijaan urheiluseurojen kanssa yhteistyössä järjestetyt leirien kävijämäärä kasvoi lähes puolella. Nuorille järjestettiin nuorten iltoja läpi kesän sekä yksi vaellus. Partioleirien kävijämäärissä palattiin Kilke- suurleirin aiheuttaman piikin jälkeen aiempien vuosien tasolle. Leirikesä 2011 NUORISOTYÖN LEIRIT (EI RIPPIKOULUT) Retkien ja leirien osalta seurataan erikseen myös kesäkautta Luvuissa ei ole mukana työntekijöitä! Ilmoittautuminen Taas tarjolla paljon kivaa kesälomatoimintaa! Tampereen ev.lut. seurakuntien Nuorisotyö Kouluikäiset (7-14v.) 35/ / / /957 35/ /1236 Partio 34/761 24/644 28/608 15/507 16/902 14/516 Nuoret 9/127 3/57 2/38-1/15 1/23 Perheleirit 9/320 12/470 16/441 19/561 16/498 18/488 Urheilu 2/154 2/107 2/102 2/119 2/74 2/108 Musiikinopetus /34 1/29 Kesäkerhot 1/267 6/155 Yhteensä 89/ / / / / /2555 nuorisotyön toimintakertomus

18 KOULUTYÖ Oppilaitostyön koulutyötä tehdään tamperelaisten peruskoulujen ja lukioiden oppilaiden ja henkilökunnan parissa. Kertomusvuonna koulupastori toimi koulukummina Saukonpuiston koululla ja toimi pappina koulujumalanpalveluksissa, joihin osallistuivat Kalevanpuiston, Saukonpuiston ja Liisanpuiston koulut. Koulupastori osallistui myös päivänavauksien pitämiseen useilla kouluilla ja oli mukana toteuttamassa Saukonpuiston ja Pyynikin koulun 7. luokkien ryhmäytyksiä. Pääsiäisenä ja jouluna Lasten katedraalin hartauksia järjestettiin alaluokille. Hartauksissa oli osallistujia noin 450. Kouluille ja seurakunnille valmisteltiin ristinjuhlien kaavat sekä organisoitiin työntekijävierailut (papin vierailu 2. ja 6.luokilla ja nuorisotyöntekijän vierailu 4.luokilla ja virsikinkerit) kouluille edellisten vuosien tapaan. Tampereen lyseon lukion 2.luokkalaisia kutsuttiin nuorten aikuisten messuun. Kertomusvuonna organisoitiin Pekka Simojoen konserttikiertueen Tampereen peruskouluille. Konsertit pidettiin kaikkiaan seitsemällä koululla; Saukonpuiston, Liisanpuiston, Kalevanpuiston, Järvensivun, Sammon, Tammelan ja Kissanmaan kouluilla. Lisäksi Hervannan kirkolle kutsuttiin Etelä-Hervannan, Kisapuiston ja Kanjonin alakoulut. Yhteyttä yhdysopettajiin pidettiin mm. tiedottamalla monista tapahtumista ja osallistumalla Tampereen seudun uskonnonopettajien toimintaan. Opettajia kutsuttiin maaliskuussa retriittiin Heinäkallioon ja lokakuussa Suomen Kristillisen Opettajaliiton syyspäiville Raumalle. Lisäksi järjestettiin Ilkossa sekä yhdysopettajille että uskonnon opettajille joulujuhla. Uskonnonopetusta ja seurakunnan päivänavauksia tuettiin lahjoittamalla adventtikynttelikköjä kouluille. Lukioiden uskonnonoppiaineen opiskelua kannustettiin jakamalla stipendejä oppiaineen kirjoittaneille, neljälle keväällä ja yhdelle syksyllä. Koulupastori organisoi vuosittaisen kesäleiriesitteiden jakamisen kaikille Tampereen alaluokkien, yhtenäis- ja erityiskouluille. Koulupastori osallistui rippikouluinfojen pitämiseen. Koulupastori osallistui nuorisotyöhön myös olemalla mukana äiti-tytär leirillä ja pitämällä rippikoulua Viinikan seurakunnassa. Valtakunnallisessa mittakaavassa kertomusvuonna laitettiin jälleen vireille perusopetuksen tuntijakouudistus. Valtakunnalliseen yhteistyöhön osallistuttiin kirkkohallituksen kouluasiainsihteerin johdolla, ja osallistui koulutyöstä vastaavien työntekijöiden tapaamisiin ja oli esimerkiksi Educa -messuilla kirkkohallituksen osaston päivystäjänä. RIPPIKOULUTYÖ R ippikoulujen yhteinen organisointi Rippikouluvuosi 2011 aloitettiin jo vuoden 2010 keväällä ikäluokan selvittämisellä, ryhmien määrän laskemisella ja seurakuntien kanssa tiiviissä yhteistyössä tehtävällä ryhmien ja leiripaikkojen jaolla. Projekti jatkui syksyllä yhteisellä ilmoittautumisella. Kirkkoon kuuluvalle 1996 ikäluokan lisäksi lähetettiin rippikouluesite edellisinä vuosina rippikoulun keskeyttäneille tai kokonaan rippikoulun ulkopuolelle jääneille kirkon jäsenille. Edellisen vuoden vaikeuksista viisastuneina koko esitteen toimitusprosessi tehtiin rippikoulupastorin ja nuorisotoimiston graafikon yhteistyönä. Ilmoittautuminen toteutettiin netissä tai perinteisellä paperisella lomakkeella. Ilmoittautumisajan jälkeen rippikoululaiset jaettiin ryhmiin ja heille tiedotettiin ensimmäisistä tapaamisista. Ryhmävaihdoksia jouduttiin ensimmäisen jaon 18 nuorisotyön toimintakertomus 2011

19 nuorisotyön toimintakertomus

20 jälkeen tekemään melkoisen paljon. Kertomusvuonna jatkettiin yhtenäisten linjausten, yhteismitallisuuden ja pelisääntöjen hakemista rippikouluihin. Tässä prosessissa kasvatuksen johtokunnan ja kirkkoherrojen kokouksen perustama rippikoulutyöryhmä osoittautui ensiarvoisen tärkeäksi työvälineeksi. Rippikoululaisille ja näiden huoltajille toteutettiin palautekysely internetissä. Syksyllä rippikoulujen päätyttyä molemmille lähetettiin sähköposti ja tekstiviesti, jossa pyydettiin palautetta rippikoulusta. Palaute oli jälleen kiitettävää. Huoltajilta vastauksia tuli hyvinkin kattavasti, rippikoululaisia olisi saanut vastata enemmän kyselyyn. Merkittävää on, että vastanneet nuorten vanhemmat näkivät rippikoulun merkityksen todella suurena nuoren elämän kannalta. Muutenkin kyselyn perusteella seurakuntien järjestämät rippikoulut saivat kiitettävän palautteen sekä nuorilta että heidän huoltajiltaan Asenneilmaston ja rippikoulun kannalta on hyvin tärkeää, että rippikouluilla on hyvä maine ja nuoret itse ja heidän huoltajansa näkevät ne hyviksi kokemuksiksi. Rippikoulujen sisällöllisellä alueella jatkettiin rippikoulun tiedotuksen ja vuorovaikutuksen lisäämisestä ja syventämisestä verkossa. Lähes kaikki rippikoulut käyttivät omia verkkosivuja rippikoulun opetus- ja vuorovaikutusvälineenä. Kokemukset olivat hyvin rohkaisevia, yksittäisen rippikoulun sivuilla oli parhaimmillaan lähes 2500 käyntiä. Rippikoulutarjonta Ilmoittautumisen helppouden, riittävän informoinnin ja yhteydenpidon lisäksi rippikoulun suosioon vaikuttaa rippikouluryhmä ja -leiritarjonnan monipuolisuus ja oikeanlainen tarjonnan tasapainottaminen. Tämä on suunnitteluvaiheessa hyvin haastavaa, varsinkin kun ilmoittautumisesta on nähtävissä selviä muotivirtauksia. Eräs tällainen näkyy siinä, että leiripaikkojen monimuotoisuus lähes hotellimaisista kurssi- ja nuorisokeskuksista karumpiin, vain ulkokäymälällä varustettuihin leirikeskuksiin, herättää ilmoittautujissa suuria tunteita. Paremmin varusteltu leiripaikka saattaa saada hakijoita viisinkertaisesti mahdolliseen määrään nähden, kun taas karummin varusteltu leiripaikka on monelle se viimeinen käypä vaihtoehto. Sama problematiikka on havaittavissa myös leiriaikatarjonnan suhteen, kesän alun leirien hakijamäärät ovat huomattavan suuria verrattuna kesän lopun tai talven leireihin. Tämä näkyy myös rippikoulupaikkojen vaihtopyynnöissä, virta vie karummista leirikeskuksista tasokkaampiin paikkoihin, talvelta ja kesän loppupuolelta kesän alkuun. Suurin haaste onkin siinä, että tarjotaan sopiva määrä leirejä sopiviin aikoihin sopivissa paikoissa niin, että rippikoululaisten ja heidän perheidensä tarpeet kohtaavat seurakuntien rajalliset resurssit. Rippikouluvaihtoehdoista ylivoimaisesti suosituin on paikallisseurakunnan viikon mittaisen leirijakson kesällä sisältävä rippikoulu, kuten on ollut jo useiden vuosien ajan. Näiden lisäksi on tarjottu sopiva määrä kaupunkirippikouluja niille, joita leirielämä ei innosta. Kaupunkirippikoulujen suosio on pysynyt hyvin vakaana ja tarjonta on ollut sopiva suhteessa tarpeeseen. Yhteisiä erityispainotteisia rippikouluja järjestettiin liikuntapainotteinen talvirippikoulu, laskettelurippikoulu ja kansainvälinen rippikoulu ja yhteinen katekismusrippikoulu. Näiden lisäksi järjestettiin kolme pienryhmärippikoulua ja pidettiin ryhmä Kuusikon koulussa. Osaltaan nämä erityisemmät leirit, jotka lähtevät joko erityisistä painotustoiveista tai erityisen tuen tarpeessa olevien tilanteesta, merkitsevät paljon rippikoulun suosion ylläpitämisessä. Erityistä tukea tarvitsevien määrät ovat melkoisessa nousussa ja asettavat suuren haasteen tulevien vuosien rippikouluorganisoinnille. Muualla kuin Tampereen seurakunnissa rippikoulun suorittaville järjestettiin alkujakson opetus kolmessa ryhmässä. Tämä käytäntö on hyvin vakiintunut ja kerää entistä paremmin tamperelaiset järjestö- ja harrastuspainotteisten rippikoulujen osallistujat oman seurakunnan yhteyteen. Tämä 20 nuorisotyön toimintakertomus 2011