Sisällysluettelo. TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTIEN Nuorisotyön

Transkriptio

1 Toimintakertomus

2 Sisällysluettelo Sisällysluettelo 2 Toiminnallisten tavoitteiden arviointia 3 Aitolahden ja Teiskon seurakunnat 6 Harjun seurakunta 7 Hervannan seurakunta 9 Härmälän ja Viinikan seurakunnat 10 Messukylän seurakunta 11 Keskustan seurakunnat 13 Kesä Koulutyö 16 Rippikoulutyö 16 Liikuntakasvatustyö 19 Oppilaitostyö 21 Yhteinen partiotyö 24 Nuoret aikuiset 26 Musiikkikasvatus 29 Tekstaritupu 32 Nuorisotoimisto 34 Tampereen nuorisotyön historiikki 36 Kirjasto ja kalustopalvelu 38 Toiminnan tilastot Kannen kuva Marjaana Malkamäki: Lasten tekemä messu kiinnosti kaikenikäisiä seurakuntalaisia Kalevan kirkossa Kokkikerhossa leivottiin ehtoollisleipää messua varten. TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTIEN Nuorisotyön toimintakertomus 2013 Julkaisija: TAITTO: Painotyö: Painosmäärä: YhteYstiedot: Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymä / Yhteinen nuorisotyö Hanna Koivumäki Kopijyvä Oy 200 kpl Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymän yhteinen nuorisotyö Nuorisotoimisto Näsilinnankatu 26, PL 226, Tampere puh nuorisotoimisto.tampere@evl.fi 2 nuorisotyön toimintakertomus 2013

3 Toiminnallisten tavoitteiden arviointia Nuorisotyössä on eletty vuonna 2013 suurten muutosten keskellä. Loppuvuodesta 2012 tehdyt sisäilmatutkimukset johtivat siihen, että Kyttälän kiinteistöstä lopetettiin kaikki nuorisotyön toiminnot. Musiikkikasvatukselle, kerhotyölle, partiotoiminnalle ja keskustan rippikoulun jälkeiselle nuorisotyölle oli etsittävä toimitilat muualta lyhyellä varotusajalla keskustan alueelta. Materiaalipalvelu, nyk. kirjasto, ja nuorisotoimisto muuttivat yhdessä Näsin Tyttöjen partiolippukunnan ja joidenkin soittotuntien kanssa vapaana oleviin Yliopistonkadun tiloihin helmikuun lopulla. Syyskuussa oli edessä uusi muutto virastotalolle. Toiminnan kannalta muutot ovat olleet haitallisia koska toimiston työpanosta on ollut pakko suunnata muuttotyöhön kohtuuttoman paljon. Toiminnallisina tavoitteina vuodelle 2013 olivat: perheiden huomioiminen enemmän toiminnassa, uusien tapojen löytäminen kouluyhteistyössä ja yhteyksien luominen henkilöihin, joita emme vielä tavoita. Toiminnalliset mitattavissa olevat määrälliset tavoitteet on saavutettu varsin vaihtelevasti eri toiminnoissa ja eri puolilla kaupunkia. Tilastojen valossa toiminnan kokonaisuutta arvioitaessa näyttää siltä, että kokoavan kerhotoiminnan osallistujamäärissä on laskua kouluikäisten ja rippikoulunjälkeisen nuorisotyön osalla. Lisäystä samoilla työaloilla on talvikauden toiminnoissa retki- ja leirityössä. Rippikoulutyön tavoittavuutta arvioitaessa on todettava, että vaikka rippikoululaisten absoluuttinen määrä laski edellisestä vuodesta, on rippikoulun käyneiden prosenttiosuus ikäluokan kirkkoon kuuluvien määrään verrattuna nousut edellisvuodesta. Partiotyössä on osallistujien määrässä tapahtunut selkeää kasvua edellisvuodesta, kasvua lähes 30 %. Nuorten aikuisten työhön osallistujien määrä on jatkanut kasvuaan osallistujien määrän lähes kaksinkertaistuttua edellisvuodesta. Musiikkikasvatuksen osallistujamäärän vähenemisessä tuntuu selkeästi Kirkkomusikanttien, ent. soitto-oppilaiden, toiminnan osittainen alasajo taloudellisista syistä. Kirkkomuskari-toiminnassa osallistujien määrä on säilynyt entisellä tasollaan. Kesäajan leiritoiminnassa osallistujien määrä on laskenut erityisesti kouluikäisten toiminnassa, vähennystä on ollut n. 20 % edellisestä vuodesta. Toiminnasta kerättyjen tilastollisten tietojen perusteella voidaan todeta asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta, että nuorten aikuisten ikäryhmän kohdalla tavoitteisiin on päästy varsin hyvin kaikilla kolmella alueella. Oppilaitosyhteistyön kehittämiselle asettavat oppilaitokset rajat ja toiminta on mitoitettava sisällölliseti ja määrällisesti niiden mukaan. Toimintaan osallistuneiden määrän laskusta voidaan päätellä, ettemme ole onnistuneet tavoittamaan uusia ihmisiä asettamamme tavoitteen mukaisesti. Tavoitteiden saavuttamista arvioitaessa on vaikea arvioida muuttojen ja sijaistyövoiman vaikutuksia työhön. Ainakin ne ovat lisänneet epävarmuutta ja kuluttaneet energiaa muuhun kuin varsinaisen perustehtävämme hoitamiseen Kari Soukka, nuorisotyönjohtaja, vt nuorisotyön toimintakertomus

4 Kasvatustyön johtokunta 2013 Puheenjohtaja Eero Ropo, prof. Tiina Eskelinen, uskonnon opettaja, teol.maisteri Raisa Harju-Autti, HuK Raimo Laaksonen, erityisluokanopettaja Lassi Saressalo, pääsihteeri, filosofian tohtori, asti Marjo Puranen, opiskelija, asti Juha-Pekka Skyttä, sähköasentaja Johanna Suban, KM, henkilöstöpäällikkö Marja-Sinikka Tuhkanen-Mattila, KM Kalevi Ylijoki, rehtori, alkaen Laura Virtanen, alkaen Varajäsenet 1. varajäsen Laura Virtanen, kirkon nuorisotyönohjaaja, sosionomi AMK, asti 1. varajäsen Ruth Hakala, lastentarhanopettaja alkaen 2. varajäsen Pekka Johansson Esittelijät Soukka Kari, vt. nuorisotyönjohtaja Vuorio Raija-Liisa, vs. varhaiskasvatustyön johtaja Hallinnon jäsenet Ilveskoski Matti, hallintojohtaja Takala Timo, yhteisen seurakuntatyön johtaja Mäkinen Jussi, kirkkoherra, YKN:n puheenjohtaja Yhteisen kirkkoneuvoston edustaja Simelius Maija, DI Kirkkoherrojen edustaja Matilainen Tero Työntekijöiden edustajat Kaihlanen Minna, varhaiskasvatuksen edustaja Mattila Kaisa, lastenohjaajien edustaja Kosonen Jussi, nuorisotyönohjaajien edustaja Mäkelä Mirva, johtavien nuorisotyönohjaajien edustaja Karvala Kaija, kasvatusteologien edustaja Työntekijöiden varajäsenet Jaakonaho Riitta Niemi Anne-Katriina NUORISOTYÖN HENKILÖSTÖ 2013 Aitolahti Erkkilä Emmi 50 %, Keskinen Ulla, johtavana Malmi Kati, vuor.vap Perkiö Tuomas Harju Arola Päivi Laitonen Janne Lindqvist Pepe, virkavap. Mikkola Mikko Nokkonen Virve Seppälä Maria Marjamäki os. Pohjoisaho Niina, vs. Hervanta Kettunen Eero, virkavap. Messukylässä Laurèn Anna-Lisa Pusa Maria Sihvo Rami, vs asti Härmälä Niemi Anne-Katriina Pulkkinen Jaakko Kaleva Aho Jonna, vs asti Kanninen-Niemi Jaana Lekkermäki Minna, vs Suomela Laura, virkavap Messukylä Kautonen Iro, vs. 50 % Kettunen Eero, vs. Lekkermäki Minna, % Mikkola Nina, vt. Mäkelä Mirva, virkavap oppilaitosdiakonina Salonen Kimmo, johtavana Sassi Sari, 50 % Taipalus Tuomo, virkavap. keskustan alueella Vanhatalo Jaakko, vs. 50 % asti, vs. 100 % alkaen Vuorenmaa Essi, vs Ylikangas Mari, perhevap alkaen Pyynikki-Tuomiokirkko Lehtisaari Sanna, vs. Luukas Mari-Anne, perhevap. Mäkinen Tiina, vv asti, jolloin irtisanoutui Ranta Petri Taipalus Tuomo, vs. Ruotsalainen seurakunta Niinimäki os. Leppälä Kaisa 4 nuorisotyön toimintakertomus 2013

5 Teisko Kallioinen Sanna, vuor.vap asti Kari Elina, vs. oppisopim asti Viinikka Kosonen Jussi Paalaste Irmeli, eläkkeelle alkaen Ranta Päivi Partiotyö Arppe-Perämäki Kati, virkavap alkaen Blom Marja-Leena, vuor.vap asti Jaakonaho Riitta Jauhiainen Tytti, opintovap. Kautonen Iro, vs. 50 % Tuomela Eerika, vs asti Taipalus Paula, vs alkaen Musiikki Björlin Niko, asti Joukainen Peter, vs. Karppelin Arja-Riitta, vuor.vap Mäkinen Matti, vv asti, jolloin irtisanoutui Parkkinen Tuija, alkaen Peltola Tuulikki, johtajana Todorov Nedeltcho Nuorisotoimisto Ahopelto Hanna, opintovap. Jaatinen Anneli, vuor.vap Järvinen Birgitta Koivumäki Hanna Korri Pia Manninen Päivi, vs Moilanen Riikka, vs. Ruohonen Petri Sormunen Mikko, vuorotteluvap alk. Soukka Kari, vt. nuorisotyönjohtaja Virtanen Heidi, vs. Urheilu- ja leiritoiminta Santaharju Ari Lennokkikerho Pajunen Timo, eläkkeelle alkaen Ennaltaehkäisevä päihdetyö Jari Pekkanen, asti Nuoret aikuiset Kuisma Salla, Nuoret vaikuttajat Myllylä Lauri, nuorten aikuisten toiminnan kenttätyö, asti Piirainen Tuuli-Elina, 20 % perhetyöntekijä, 1.9. alkaen Puranen Marjo, 60 % viestintä- ja rekrytointisihteeri alkaen Pöyhönen Timo Kasvatusteologit Laine Jussi, vv. kärkihankekoordinaattorina Mäenpää Saija, perhevap alkaen Pulkkinen Jari, vs. rippikoulupastori Opiskelijatyö Hakala Marita, vs. Hallikainen Katriina Korhonen Risto Koivisto Hanna, perhevap. Mäkelä Mirva, vs Ulmanen Mervi Vähätalo Mervi, vs asti nuorisotyön toimintakertomus

6 Aitolahden ja Teiskon seurakunnat Aitolahden ja Teiskon alueella tavoitteena oli vakiinnuttaa ja ylläpitää rakennettuja toimintakokonaisuuksia. Samalla yhteistyötä muiden toimijoiden, kuten kaupungin ja Messukylän seurakunnan, kanssa lisättiin. Tiimissämme työskenteli oppisopimusopiskelija, jonka työpaikkaohjaus ja näyttöjen arviointi haastoi työntekijöitä tutkimaan nuorisotyötä uusista näkökulmista. Vuoden kuluessa oli myös useita työntekijävaihdoksia. Aitolahden rippikoulunjälkeisessä nuorisotyössä keskityttiin toimintakulttuurin ja ilmapiirin vahvistamiseen. Yhteisöön haluttiin luoda leppoisa ilmapiiri, jossa kuitenkin on tekemisen meininki. Tässä edistyttiin hyvin, vaikka tekemistä on vielä jäljelläkin. Työtä tehtiin etupäässä isos- ja apuopettajakoulutuksessa sekä leireillä. Vapaaehtoisuutta ja omistajuutta lisättiin jakamalla, erityisesti jo pidempään mukana olleille nuorille, enemmän vastuuta toiminnan sisällön suunnittelusta ja toteutuksesta. Apuopettajien työnkuvaa rippikoulussa laajennettiin. Rippileirillä toimi isosten lisäksi vanhempia nuoria uusissa tehtävissä vapaaajanohjaajina sekä videokuvaajina. Kahden edellisen vuoden aikana käynnistetyt toiminnot, avoimet ovet ja salibandy vakiinnuttivat paikkaansa. Studio-toiminta kehittyi ja laajentui yhteistyöhankkeiden kautta. Cheerleaderit puolestaan loppui osallistujien vähäisyyteen. Nuorisotyönohjaajan mukana olo RISU-toiminnassa oli tärkeää nuorisotyön ammattitaidon kehittämisen, ammatillisen verkostoitumisen ja asiakasverkostoitumisen kannalta. Samalla koko Aitolahden nuorisotyötä profiloitiin nuoria auttavaksi tahoksi, jonka puoleen nuori voi kääntyä ongelmien ja huolien kanssa. Teiskossa isos- ja apuopettajakoulutukset kokoontuivat säännöllisesti Kämmenniemessä ja leireilivät keväällä ja syksyllä. Nuortenillat kokoontuivat Vohvelikahvion nimellä. Syyskaudella aloitettiin nuorten gospel-ryhmä. Lisäksi nuoret kutsuttiin kerran kuukaudessa iltakirkkoon ja teejatkoille Teiskon kirkkoon. Syksyllä nuoret osallistuivat myös niiden suunnitteluun ja toteutukseen. Alakouluikäisten työn perustana olivat edelleen työntekijöiden ohjaamat kerhot ja yhteistyö koulujen kanssa. Aitolahdessa kerran viikossa iltapäivisin kokoontuvat Haavi ja Nuotta toimivat kouluikäisten olohuoneina. Lisäksi vapaaehtoiset ohjasivat tanssikerhoa ja Koho-kerhoa iltaisin. Teiskon alueella kokki- ja Matkalla maailman ympäri -kerhot kokoontuivat keväällä Terälahdessa ja syksyllä Kämmenniemessä. Päivänavauksia pidettiin säännöllisesti kaikilla kouluilla. Koulujumalanpalvelusten ja tuntivierailujen lisäksi järjestettiin luokkien toimintapäiviä, joista osa yhteistyössä kaupungin nuorisopalveluiden kanssa. Vuoden aikana käynnistettiin yhteistyö Messukylän kanssa. Syksyllä pidettiin yhteinen kouluikäisten Joulun tähti -leiri, johon osallistui yhteensä 38 leiriläistä, joista 13 Aitolahti Teisko -alueelta. Keväälle suunniteltu oma leiri sitä vastoin peruuntui vähäisten ilmoittautuneiden määrän takia. Yhteistyössä Messukylän kanssa järjestettiin myös kouluikäisten joulujuhla Linnainmaan seurakuntatalolla. Tapahtuma oli ohjelmaltaan onnistunut, mutta harmillisen vähän osallistujia saapui paikalle. Nuorisotyö järjesti yhdessä muiden työmuotojen kanssa toimintaa perheille. Teiskossa oli pizzailta isille ja lapsille ja Terälahden koululla talvitapahtuma. Jouluaskartelut pidettiin Aitolahden kirkolla ja Kämmenniemessä. Alueella toimi kolme partiolippukuntaa: Aitolahden Hirvi-Veikot, Aitopartio ja Teiska-Partio. Partiotoimintaan osallistui yli 200 lasta, nuorta ja johtajaikäistä. Säännöllisesti kokoontuvia ryhmiä oli 20. Partiotyöntekijät tukivat lippukuntien toimintaa, erityisesti uskontokasvatusta, tarjoamalla materiaalia ja avustamalla seurakunta-aiheisissa suorituksissa sekä kannustamalla vapaaehtoisia johtajia tehtävissään. Seurakuntien musiikkikasvatuksen soitonope- 6 nuorisotyön toimintakertomus 2013

7 tustoiminta lakkautettiin kevätkauden päätyttyä ja syksyllä aloitettiin entistä seurakuntalähtöisempi Kirkkomusikanttitoiminta, jonka tavoitteena oli entistä vahvemmin saada lasten ja nuorten musiikilliset lahjat koko seurakunnan käyttöön ja tuoda musikantit perheineen luontevasti seurakunnan yhteyteen. Pianon ja kitaransoiton yksilöopetukseen alueella osallistui lukukausittain noin 60 musikanttia ja he pitivät neljä oppilaskonserttia. Kirkkomuskari-ryhmiä toimi lukukausittain noin 10, joista yksi oli kannelryhmä. Ryhmissä oli mukana yli 80 lasta ja yli 70 aikuista. Kirkkomuskareilla oli kaksi kevät- ja joulujuhlaa. Aitolahti-Teisko seurakunnat Rippikoulun käynyt (hlö) Kouluikäisten ryhmät (kpl) osallistujia Kouluikäisten retket ja leirit (vrk) osallistujia Nuorten ryhmät (kpl) osallistujia Nuorten retket ja leirit (vrk) osallistujia Nuorten illat (kpl) osallistujia keskimäärin (Ai) (Te) Nuorten aikuisten ryhmät (kpl) osallistujia (Ai) Partion jäsenet (hlö) Partioryhmät (kpl) Vapaaehtoiset partionjohtajat (hlö) Harjun seurakunta Harjun seurakunnassa olemme suunnanneet työtämme asettamiemme tavoitteiden mukaisesti. Olemme olleet kutsumassa lapsia ja nuoria mukaan toimintaan monin eri tavoin. Kokoava viikkotoiminta sekä retket, leirit ja erilaiset tapahtumat ovat koonneet ilahduttavan paljon lapsia, nuoria ja jopa heidän vanhempiaan. Tiivis yhteistyö kouluilla on ollut palkitsevaa. Olemme antaneet kirkolle kasvot jotka kulkevat elämän arjessa ja juhlassa mukana hetken matkaa yhteisellä kirkkopolulla. Yhteistyön lisääntyessä eri työmuotojen kanssa on löytynyt uutta iloa ja intoa kehittää ja toteuttaa mm. erilaisia messuja. Tänäkin toimintavuonna olemme tehneet nuorisotyötä nuorten parissa ja nuorten kanssa. Vapaaehtoiset ja palkkiotoimiset vastuunkantajat ovat antaneet aikaansa ja osaamistaan monin eri tavoin. Toisen nuorisopapin viran lakkautus toi viranhaltijoille lisähaastetta; miten mahdollistaa vähentyneillä resursseilla työ ja kohtaaminen samanlaisella volyymilla. Työn selkeämpi suunnittelu ja suuntaaminen ovat auttaneet pitämään osallistujamäärät kuitenkin edellisvuoden tasolla. Uusiakin toimintamuotoja on kehitetty ja vakinaistettu toimintaan; apuopeleiri ja K-18 leiri. Seurakuntien musiikinopetus / musiikkikasvatus on järjestänyt sekä soitonopetusta että Kirkkomuskariryhmiä Harjun seurakunnan alueella. Soittooppilaita on käynyt Lielahden, Pispalan ja Tesoman kirkoilla sekä Lamminpään ja Lentävänniemen srkkodeilla ja Raholan kerhohuoneella. Oppilaita on opetukseen osallistunut kevätkaudella 140, näistä suurin osa pianisteja ja kitaristeja sekä sellisti ja viulisti. Soitonopetus toiminta lakkautettiin kevääseen 2013 ja syksyllä aloitettiin entistä seurakuntalähtöisempi Kirkkomusikanttitoiminta. Toiminnan käytännön tavoitteena on tuoda meille annetut nuorisotyön toimintakertomus

8 musiikin lahjat rikastuttamaan monipuolista hengellistä elämää ja kasvua sekä yhteistä jumalanpalveluselämää ja muuta seurakunnan toimintaa, ja siten tuoda musikantit perheineen luontevasti seurakunnan yhteyteen. Kirkkomusikanttitoimintaan osallistui syyskaudella 2013 yhteensä 114 musikanttia, näistä suurin osa pianisteja ja kitaristeja sekä muutama sellisti. Kirkkomuskarit toimivat Tesoman kirkolla ja Lentävänniemen srk-kodilla. Kevätkaudella yhteensä 9 ryhmää + 1 kannelryhmä (77 lasta sekä 67 aikuista). Syyskaudella 9 ryhmää + 1 kannelryhmä (80 lasta ja 74 aikuista). Sekä Kirkkomuskariryhmät, soitonopetuksen oppilaat / Kirkkomusikantit osallistuivat kevään aikana useampiin messuihin avustamassa, erityisesti perhe- ja vauvamessuihin. Soitinoppilaita / musikantteja esiintyi muissakin seurakunnan järjestämissä tilaisuuksissa. Musiikinopetuksen omia oppilaskonsertteja pidettiin Harjun alueella 7 (kevätkaudella). Musiikinopetuksen omia messuja kevätkaudella 1 + kahvikonsertti. Kirkkomusikanttien omia messuja pidettiin Harjun alueella syyskaudella kahvikonsertti. Kirkkomuskarin kevätjuhlia järjestettiin 3 sekä Kirkkomuskarin joulujuhlia 2. Poika- ja tyttötyön painopistealueet olivat kerhot, kerhonohjaajien tukeminen ja koulutyö. Kerhojen ja kerholaisten määrä on pysynyt vahvana, erityisesti kerhonohjaajien suuri panostus ja sitoutuminen kerhonohjaamiseen ja seurakunnan toimintaan on ollut erityisen vahvaa ja innostunutta. Kerhonohjaajien määrä vuonna 2013 on ollut 39.Nuoriso- ja varhaisnuorisotyön väliseen yhteistyöhön olemme panostaneet tietoisesti. Olemme olleet mukana sekä isoskoulutusleireillä Harjun seurakunta Rippikoulun käynyt (hlö) Kouluikäisten ryhmät (kpl) osallistujia Kouluikäisten retket ja leirit (vrk) osallistujia Nuorten ryhmät (kpl) osallistujia Nuorten retket ja leirit (vrk) osallistujia Nuorten illat (kpl) osallistujia keskimäärin Nuorten aikuisten ryhmät (kpl) osallistujia Partion jäsenet (hlö) Partioryhmät (kpl) Vapaaehtoiset partionjohtajat (hlö) että nuorisotyön syksyn aloituksessa. Tämän kautta tavoitteenamme on ollut luoda nuorille tietoisuutta nuorisotyön monimuotoisuudesta, jossa on mahdollisuus olla mukana sekä nuorten että lasten parissa tehtävässä toiminnassa. Syyskuussa toteutettu leiri kerhonohjaajille oli palvelemassa juuri edellä mainittua asiaa. Luokkaleirien määrä väheni huomattavasti. Tähän vaikutti Kukkolan leirikeskuksen myyminen ja tarkoituksen mukaisten leirikeskusten puuttuminen. Haasteena tulevaisuudessa on ottaa luokkaleirityö takaisin toimintaamme siten, että resursseja sekä taloudellisesti että leirikeskusten suhteen löytyisi työmuodollemme. Koulutyössä panostimme enemmän edellisiin vuosiin verrattuna koulujen päivystyksiin, juhliin ja luokkavierailuihin. Koulutyö on ja tulee olemaan tärkeä väylä tavoittaa Harjun seurakunnan alueella olevat lapset ja nuoret. Harjun seurakunnan poika- ja tyttötyö pyrkii tukemaan toimintansa kautta lasten ja nuorten kristillistä kasvatusta. Kristillinen kasvatus, joka toteutetaan Raamatun pohjalta, näyttäytyy leireillä raamattu- 8 nuorisotyön toimintakertomus 2013

9 opetuksessa ja muussa toiminnassa hartauksissa, askarteluissa ja mm. leikeissä. Nämä ovat osa-alueita, joista emme suostu tinkimään työssämme. Harjun seurakunta toimii neljän partiolippukunnan taustayhteisönä. Lippukunnat ovat tytöille Harjusiskot ja Tesoman Sinisiskot, pojille Harjun Veikot ja Lentävänniemenalueen yhteislippukunta Lentävän Samoojat.Partiotoiminta kattaa koko seurakunnan alueen ja sen viikkotoiminta tapahtuu eri-ikäisille tarkoitetuissa ryhmissä kirkoilla ja seurakuntakodeilla. Kokoavaa toimintaa on lippukunnan järjestämät yhteiset messut, juhlat, retket, leirit ja tempaukset. Lippukuntalaisia osallistuu ahkerasti aluejärjestöjen Hämeen partiopiirin ja Tampereen Partiolaisten tapahtumiin ja koulutuksiin. Seurakunta tukee partion lukuisia vapaaehtoisia johtajahuoltotapahtumin ja erilaisilla muistamisilla ja kannustimilla. Yhteensä lippukunnissa on lähes 120 aktiivista vastuunkantajaa ryhmänohjaajaa ja toimihenkilöä..hengellisen elämän kasvua tuetaan hartauskoulutuksella ja opastuksella sekä jakamalla kirjallisuutta johtajille.tammikuussa järjestettiin Harjussa ensimmäinen oma partiomessu yhteistyössä kaikkien lippukuntien kanssa. Messu onnistui hyvin. Kulunutta vuotta väritti Hämeen Partiopiirin suurleiri Ilves the Movie 2013 Hämeenlinnan Lammilla heinä-elokuun vaihteessa. Kaikista lippukunnista oli osallistujia leirillä ja työntekijä toimi leirin seurakunnassa. Leirin vaikutukset näkyivät syksyn ilmoittautumissa partioon, jolloin mm. Harjusiskoihin liittyi lähes 50 uutta partiolaista. Syksyllä huipentui Harjusiskojen 60-juhlavuosi juhlaleiriin ja juhlaan. Onnea Harjusiskot! Hervannan seurakunta Rippikoulun jälkeinen nuorisotyö Hervannan nuorisotyön tärkeimpänä toimintamuotona oli edelleen isoskoulutus. Kaksivuotiseen isoskoulutukseen osallistui kevään ja syksyn aikana n. parikymmentä nuorta. Lähes kaikki halukkaat saivat isospaikan kesän ripareilla, sekä päiväriparilla. Kertomusvuonna viikkotoimintana yritettiin käynnistää myös nuorten iltoja, jostain syystä toiminta ei käynnistynyt. Raamiksessa kävi keskimäärin viisi nuorta. Apuopettajakoulutuksessa kuusi nuorta. Nuorisotyön järjestämä KLS:n konsertti syksyllä keräsi Etelä-Hervannan ja Pohjois-Hervannan kouluissa n. sataviisikymmentä yläkoululaista. Nuorisotyötä varjosti kertomusvuoden aikana työntekijöitten vaihtuminen sekä työntekijävajaus. Tyttö ja Poikatyö Lasten kerhotoimissa on mukana lähes sata lasta. Saamme myös iloita kokeneista pitkä-aikaisista ohjaajista, jotka monet ovat itse kasvaneet pikku kerholaisesta. Tämä vaikuttanee myös lasten kerhossa viihtymiseen ja sitoutumiseen.olemme halunneet panostaa siirtymävaiheeseen tyttö/poikatyöstä nuorisotyöhön. Uutena työmuotona on Pikku Isoset eli Martat. Kolmetoista innokasta vuotiasta tyttöä, jotka ovat pienestä asti olleet mukana toiminnassamme kokoontuvat kerran kuukaudessa ja saatamme heitä näin mukaan nuorisotyöhän. Viisi lähtee nyt rippikouluun ja tulemme saamaan heistä loistavia kerhonohjaajia/isosia! Koulukummitoiminta on vakiintunut, vaikka nyt työntekijävajeesta johtuen, olemme valitettavasti joutuneet silläkin saralla vähän rajaamaan. Järjestämämme Jukka Salmisen konsertti kirkolla tavoitti viisisataa alakoululaista opettajineen. Osallistuimme myös seurakuntamme perhetapahtumien, Lähetysviikon, Pääsiäisvaelluksen, Kuusijuhlan ym. suunnitteluun ja toteutukseen. Talvi- ja syysleireillä oli innokkaita leiriläisiä viitisenkymmentä. Nuorten aikuisten työ Yhtymän Na.työn muutokset näkyivät Hervannassa siten, että Toinen Messu loppui kevääseen. Työntekijän siirryttyä toisiin tehtäviin myös vaikutti, koska työ ei ole käynnistynyt vapaaehtoisvoimin niin kuin oli toivottu. Hervannan talli Sotko tavoitti kymmenkunta henkilöä, joka on kokoontunut vapaaehtoisvoimin. Bace Camp iin nuorisotyön toimintakertomus

10 Hervannan seurakunta Rippikoulun käynyt (hlö) Kouluikäisten ryhmät (kpl) osallistujia Kouluikäisten retket ja leirit (vrk) osallistujia Nuorten ryhmät (kpl) osallistujia Nuorten retket ja leirit (vrk) osallistujia Nuorten illat (kpl) osallistujia keskimäärin Nuorten aikuisten ryhmät (kpl) osallistujia Partion jäsenet (hlö) Partioryhmät (kpl) Vapaaehtoiset partionjohtajat (hlö) osallistui meiltä viisi henkilöä työntekijän johdolla. Musiikki Seurakuntien musiikinopetus / musiikkikasvatus on osana seurakunnallista musiikkikasvatustyötä järjestänyt sekä soitonopetusta että Kirkkomuskariryhmiä Hervannan seurakunnan alueella. Soitto-oppilaita on käynyt Hervannan kirkolla. Oppilaita on opetukseen osallistunut kevätkaudella 42, näistä suurin osa pianisteja sekä kitaristeja. Soitonopetus toiminta lakkautettiin kevääseen 2013 ja syksyllä aloitettiin entistä seurakuntalähtöisempi Kirkkomusikanttitoiminta. Toiminnan käytännön tavoitteena on tuoda meille annetut musiikin lahjat rikastuttamaan monipuolista hengellistä elämää ja kasvua sekä yhteistä jumalanpalveluselämää ja muuta seurakunnan toimintaa, ja siten tuoda musikantit perheineen luontevasti seurakunnan yhteyteen. Kirkkomusikanttitoimintaan osallistui syyskaudella 2013 yhteensä 30 musikanttia, näistä suurin osa pianisteja sekä muutamia kitaristeja. Kirkkomuskarit toimivat Hervannan kirkolla. Kevätkaudella yhteensä 6 ryhmää (66 lasta sekä 59 aikuista). Syyskaudella 6 ryhmää + 1 kannelryhmä (66 lasta ja 59 aikuista). Soitonopetuksen oppilaat / Kirkkomusikantit osallistuivat kevään aikana muutamiin messuihin avustamassa, erityisesti perhemessuihin. Soitinoppilaita / musikantteja esiintyi muissakin seurakunnan järjestämissä tilaisuuksissa. Musiikinopetuksen omia oppilaskonsertteja pidettiin Hervannan alueella 2 (kevätkaudella). Kirkkomuskarin kevätjuhlia järjestettiin 1 sekä Kirkkomuskarin joulujuhlia 1. Partio Hervannan seurakunnan alueella toimi 2 lippukuntaa; Hervannan Hukat ja Tervaksentekijät. Vuonna 2013 toiminta laajeni myös Vuoreksen alueelle. Härmälän ja Viinikan seurakunnat V uoden 2013 tavoitteena oli luoda yhteyksiä seurakuntalaisiin verkkoviestinnän avulla. Sekä Viinikassa että Härmälässä päivitettiin varsinkin varhaisnuorison osalta verkkosivuja erittäin toimivaan muotoon. Tavoitteena oli myös messutoiminnan lisääminen. Iltamessuja järjestettiin Härmälässä ja Viinikassa vaihtelevalla menestyksellä. Jumalanpalveluselämä oli mukana vahvasti leiri- ja koululaisjumalanpalvelusten sekä iltamessuissa. Tyttöjen ja poikien kerhoja kokoontui 21 ja niissä oli kerholaisia 316. Leirejä pidettiin 11 ja ne kokosivat 368 leiriläistä. Koulutyö on edelleen vahvassa asemassa. Päivänavauksia pidetään useassa koulussa. Koulukirkot kokoavat salin täyteen muutaman kerran 10 nuorisotyön toimintakertomus 2013

11 vuodessa. Luokille toteutetaan retkipäiviä, ryhmäytyksiä ja luokkaleirejä. Nämä toiminnat luovat hyvät puitteet koulujen kanssa tehtävään kristilliseen kasvatukseen. Härmälän seurakunta toimii taustayhteisönä partiolippukunnille Härmälän Haukat ry., Härmälän Ilvestytöt ry ja Viinikan seurakunta Viinikan Sinitytöille ja Viinikan Sinisille. Ryhmiä oli 27 ( 16 HÄ 11 VI )kappaletta. Vapaaehtoisia aktiivisia johtajia lippukunnissa oli yhteensä 74. Seurakuntien musiikkiopetus on ollut kuluvana vuonna osana seurakunnallista musiikkikasvatustyötä. Sen parissa on järjestetty sekä soitonopetusta että musiikkileikkikouluryhmiä Härmälän ja Viinikan seurakuntien alueella. Soitonopetustoiminta lakkautettiin kevääseen ja syksyllä aloitettiin kirkkomusikanttitoiminta. Isoskoulutukseen osallistui nuoria 132 henkilöä sekä apuopekoulutukseen 30 henkilöä. Härmälän ja Viinikan isoskoulutus toteutettiin yhdessä Nekalan seurakuntatalolla. Yläkouluilla pidettiin päivänavauksia, tuntivierailuja ja jumalanpalveluksia. Nuorille pidettiin sekä matalan kynnyksen iltoja että ohjelmallisia nuorteniltoja säännöllisesti viikottain, Peltolammin avoimet ovet ja Nekalan Seuriksenillat ja peli-illat. Toimintakulttuurissa olennaista on yhteisöllisyys ja yksilöllinen kohtaaminen. Nuorten viikonloppuleirejä pidettiin neljä ja sen lisäksi viikonloppuvaellus Seitsemiseen ja vaellus Kevolle. Nuorille aikuisille oli omia K-18 iltoja kerran kuussa. Uutena avauksena järjestettiin K-18-leiri Ilkossa. Nuoret ja nuoret aikuiset ovat osallistuneet aktiivisesti myös Viinikan seurakunnan iltamessuihin. Suunnitellen, valmistellen ja toteuttaen niitä. Härmälä-Viinikka seurakunnat Rippikoulun käynyt (hlö) Kouluikäisten ryhmät (kpl) osallistujia Kouluikäisten retket ja leirit (vrk) osallistujia Nuorten ryhmät (kpl) osallistujia Nuorten retket ja leirit (vrk) osallistujia Nuorten illat (kpl) osallistujia keskimäärin (Hä) (Vi) Nuorten aikuisten ryhmät (kpl) osallistujia Partion jäsenet (hlö) Partioryhmät (kpl) Vapaaehtoiset partionjohtajat (hlö) Messukylän seurakunta K erhotyön lukemat jatkoivat taas kasvuaan. Kerhoja järjestettiin seurakunnan alueella 24 ja niihin osallistui yhteensä 212 lasta. Onnistuimme järjestää kerhoja lähes koko alueemme kattaen. Suurin osa kerhoista on hyvän kysynnän vuoksi edelleen kokkikerhoja mikä on pitänyt kerholaisten määrän kohtuullisen pienenä, sillä kokkikerhon enimmäismäärä on kymmenen lasta kerhoa kohden. Syksyllä aloitimme jo toisen varhaisnuorten ja nuorten yhteisen kerhon. Panostimme koulujen kanssa tehtävään yhteistyöhön. Vuona 2013 kävimme ala-asteillamme peräti 255 kertaa. Lukema on kaksi kertaa suurempi kuin vuonna Myös yläkouluihin on pidetty aktiivisesti yhteyttä. Järjestimme kouluille 12 retkeä, jonka lisäksi 6 7-luokkalaisten ryhmäytyspäivää järjestettiin koululla. Perhetyössä olemme olleet mukana järjestä- nuorisotyön toimintakertomus

12 mässä Jumalan kämmenellä iltoja ja perheiden askarteluiltoja. Järjestimme yhdessä muiden seurakuntamme toimijoiden kanssa kolme suurta perhetapahtumaa, jotka keräsivät 490 osallistujaa. Rippikoulun jälkeisessä nuorisotyössä mukana olevien määrä on laskenut. Ohjaajakoulutuksen aloitti syksyllä aiempaa vähemmän nuoria. Myös nuortsit ja leirit keräävät vähemmän osallistujia. Syynä tähän ovat jatkuvat työntekijämuutokset, pienempi rippikouluikäluokka, pienempi työntekijöiden määrä ja näköjään se, että tänä vuonna aiempaa pienempi prosentti rippikoulun käyneistä lähti mukaan seurakuntaan. Leireilyssä pystyimme pitämään korkean tason järjestäen 10 leiriä nuorille. Tärkeimpänä tiedotuskanavana nuorten toiminnassa ovat internet-sivumme sekä molemmilla olevat facebook-profiilit. Sähköpostituslistoilla varhaisnuorisotyön ja partiotyön puolella on suuri merkitys tiedotuskanavana. Kummilastamme Narin Upakhootia (kutsumanimeltään Täm) olemme vuoden aikana tukeneet nuorten leireillä kootuilla kolehdeilla, sekä nuortenilloissa ja leireillä kerätyillä pullokolehdeilla. Kummilapsemme on ryhmä nuoria Thaimaassa. Tuemme heitä Suomen Lähetysseuran kautta. Olemme pitäneet lähetyskasvatusta tätä kautta esillä nuorten toiminnassa. Yhteisiin tapahtumiin Messukylästä on osallistuttu aktiivisesti sekä kouluikäisten että nuorisotyön puolelta. Kouluikäistyön puolelta selkeimmät tapahtumat ovat olleet 10-tapahtumat ja rippikoulun jälkeisessä nuorisotyössä lähetyslento, Ristirock, Pimee Hölkkä ja Maata Näkyvissä-festarit. Samoin työmuodot ovat näkyneet Messukylän seurakunnan yhteisissä tapahtumissa. Nuorten aikuisten työssä vuoden aikana tapahtui muutoksia. Vanha Kipinä-yhteisö lakkautettiin ja tilalle kasattiin Messukylän Fossiilit. Fossiilien tapaamiset olivat virtuaalisia. Ryhmässä toimi kaksi vapaaehtoista ohjaaja. Fossiilit leireilivät kerran 20 hengen porukalla. Messukylän seurakunnan alueella toimii 5 lippukuntaa. Messukylän Metsätytöt, Messukylän Metsäpojat, Kaukapartio, Niihaman Saukot ja Tammero. Tammero tekee yhteistyötä seurakunnan ja muiden alueella toimivien lippukuntien kanssa mutta lippukunnan taustayhteisönä toimii vanhempainyhdistys. Seurakuntien musiikinopetus on osana seurakunnallista musiikkikasvatustyötä järjestänyt sekä soitonopetusta että musiikkileikkikoulu/kirkkomuskari ryhmiä Messukylän seurakunnan alueella. Soitinoppilaita on käynyt Kaukajärven, Levonmäen, Linnainmaan, Messukylän, Takahuhdin, Uudenkylän sekä Vehmaisten srk-kodeilla. Oppilaita on opetukseen osallistunut 380. Muskareita Messukylän seurakunta Rippikoulun käynyt (hlö) Kouluikäisten ryhmät (kpl) osallistujia Kouluikäisten retket ja leirit (vrk) osallistujia Nuorten ryhmät (kpl) osallistujia Nuorten retket ja leirit (vrk) osallistujia Nuorten illat (kpl) osallistujia keskimäärin Nuorten aikuisten ryhmät (kpl) osallistujia Partion jäsenet (hlö) Partioryhmät (kpl) Vapaaehtoiset partionjohtajat (hlö) nuorisotyön toimintakertomus 2013

13 järjestettiin 40 ja niihin osallistui 669 henkeä. Soitonopetuksen oppilaat osallistuivat vuoden aikana useampiin messuihin avustamassa, erityisesti perhemessuihin. Soitinoppilaita esiintyi muissakin seurakunnan järjestämissä tilaisuuksissa. Musiikkitilaisuuksia järjestettiin 16 ja niihin osallistui 1196 henkilöä. Keskustan seurakunnat Tytöt ja pojat, Kaleva Kalevan seurakunnan varhaisnuorisotyössä on kerhojen ja kerholaisten määrä kasvanut huomattavasti edellisvuodesta. Paikkansa on löytänyt myös Kissanmaalla kokoontuva kaakaokerho jossa on ollut kymmenkunta aktiivista kävijää. Kevätkaudella toteutettiin tyttöjen ja poikien messu yhdessä partiolaisten kanssa. Sen valmisteluun osallistui jokainen kerho- ja partioryhmä. Se oli hyvä kokemus jota kannattaa jatkaa. (kirkkosanomat 8 /13) Tyttöjen- ja poikien illat ovat uusi toimintamuoto, joka on vetänyt mukaansa lapsia ja varhaisnuoria kirkolle kerran kuussa. Paikalla on ollut aina 5-20 osallistujaa. Myös tätä jatketaan alkaneella toimintakaudella. Toimintakauden leirit on toteutettu yhdessä Tu-Py-seurakuntien kanssa. Retket on tehty yhteistyössä Jumalan Kämmenellä-toiminnan kanssa perheretkinä (joihin 10 vuotta täyttäneet ovat voineet osallistua ilman omaa kaitsijaa). Toukokuussa kävimme Kouvolan Tykkimäessä ja Elokuussa Korkeasaaressa. Molemmilla retkillä oli mukana täysi bussillinen osallistujia. Koulutyö on muuttumassa seurakuntien yhdistymisen myötä. Kaudella 2013 mentiin vielä perinteisellä kaavalla, mutta muutoksia on luvassa. Kaleva-Tuomiokirkko- Pyynikki-Ruotsalainen Rippikoulun käynyt (hlö) Kouluikäisten ryhmät (kpl) osallistujia Kouluikäisten retket ja leirit (vrk) osallistujia Nuorten ryhmät (kpl) osallistujia Nuorten retket ja leirit (vrk) osallistujia Nuorten illat (kpl) osallistujia keskimäärin Nuorten aikuisten ryhmät (kpl) osallistujia Partion jäsenet (hlö) Partioryhmät (kpl) Vapaaehtoiset partionjohtajat (hlö) Koulutyössä näkyy selvästi päivänavausten väheneminen. Siitä olemme huolissamme. Tytöt ja pojat, Tuomiokirkko-Pyynikki Tuomiokirkon ja Pyynikin alueen tyttö- ja poikatyössä kokoontui kahdeksan kerhoa vuoden 2013 aikana. Nämä vuotiaille tarkoitetut kerhot kokosivat mukaan säännölliseen viikkotoimintaan yhteensä 159 kerholaista, joka oli 20% enemmän kuin viime vuonna. Yhteistyö alueen koulujen kanssa on vahvaa ja perinteikästä. Luokkavierailuiden, koulujumalanpalvelusten ja päivänavausten lisäksi leireiltiin luokkaleirien sekä ryhmäytysten merkeissä Torpalla ja Rajalassa. Kolmos- ja nelosluokille pidetyt leirit kokosivat yhteensä 150 lasta ja erilaisissa ryhmäytyksissä kohdattiin noin 200 Pyynikin alueen seiskaluokkalaista. Syksyllä Pyynikin, FISTA:n, Aleksanterin ja Juhannuskylän koululaisille järjestettiin Pekka Simojoen gospelkonsertti. Vuoden 2013 aikana keskustan alueella on panostettu kouluyhteistyön kehittämiseen ja pyritty nuorisotyön toimintakertomus

14 huomioimaan jokaisen luokka-asteen oppilaat. Hatanpää-Vihilahti alueella on järjestetty sekä keväällä että syksyllä kuukausittaisia perheiltoja alueen lapsiperheille. Moniammatillisen yhteistyön hengessä on seurakuntakoti Katariinassa paistettu niin pizzaa, makkaraa kuin vohveleitakin sekä askarreltu pääsiäisen ja joulun tienoilla. Säännöllinen perhetoiminta on tuonut seurakunnan toimintaan ison joukon lapsia ja aikuisia, joilla ei muuten ole sidettä seurakuntaan. Aluetyön perinteiselle Viikinsaaren-retkelle osallistui helatorstaina 130 alueen asukasta. Seurakuntakodin yhteydessä toimivan Kukkapellon päiväkodin kanssa toteutettiin vuonna 2013 Mukulamessu sekä keväällä että syksyllä. Nuorisotyö Kulunut vuosi on ollut muutoksia täynnä. Työntekijävaihdoksia on ollut edelleen. Amelie Liehrmann ja Tuomo Taipalus aloittivat vuoden alusta. Jorma Pitkänen siirtyi Jämijärvelle, tilalle tuli huhtikuussa Sami Uusi-Rauva. Syyskuussa Laura Suomela jäi virkavapaalle ja sijaiseksi tuli Minna Lekkermäki. Vuoden lopussa Kati Eloranta siirtyi koulupastoriksi. Tammikuussa jouduimme luopumaan homeongelman vuoksi toimitilastamme Kyttlälässä. Menetimme kaiken irtaimiston (kirjat, materiaalit, huonekalut, kansiot ym.) Helmikuussa siirsimme toiminnan Näsilinnankadulle. Osa nuorista ei valitettavasti seurannut muuton mukana. Keväällä toiminnastamme puuttui 2/3 nuorista. Tämä aiheutti meissä suurta huolenaihetta. Keväällä onneksemme saimme uuden nuorisotilan Rautatienkatu 22. Pääsimme avaamaan nuorisotilan vasta syksyllä, koska kesän aikaan oli epäselvyyttä kuka kustantaa uudet huonekalut ja kuka vastaa tilan käytännön järjestelyistä. Kesän rippikoulut onnistuivat loistavasti ja niiden ansiosta isostoimintaan tuli syksyllä ennätysmäärä nuoria. Ensimmäisessä iskossa oli 120 nuorta! Keskeinen nuorisotilan sijainti oli myös osasyy väkimäärään. Syksyllä viikkotoiminta on pyörinyt aktiivisesti. Olemme kehittäneet koulutyötä koko vuoden yhdessä tiiminä ja suunnitellut kehittämisehdotukset otetaan käyttöön Yhtenä tavoitteena oli tiimityön kehittäminen ja siinä olemme menneet eteenpäin mm. yhteisten palaverien kautta. Työntekijälähtöisyyden vähentäminen ja nuorten osallistaminen olivat tavoitteina. Niissä onnistuimme varsin hyvin. Nuoret ovat aktiivisia ja he ovat ottaneet kiitettävästi vastuuta. Uutuutena Rautatienkadulla on alettu pitää avoimia ovia. Niistä vastaa vanha seurakuntanuori Aarne Lylykorpi ti-to. Vuosi on ollut suurten muutosten aikaa ja toiveena onkin, että tuleva vuosi on vakaampi. 14 nuorisotyön toimintakertomus 2013

15 Kesä 2013 Yhteisen nuorisotyön leirikesä kokosi tänäkin vuonna leireille ja retkille yhteensä 1345 lasta, nuorta ja aikuista. Koululaisten kesäloman aikana tehtiin kahdeksan retkeä/matkaa niin kotimaassa kuin ulkomaillakin ja pidettiin yhteensä 45 leiriä. Perheleirit, isovanhempien ja lasten leirit ja kummileirit olivat totuttuun tapaan suosittuja ja niistä saatu palaute erittäin positiivista. Aikuiset leiriläiset arvostavat heille ja lapsille suotua yhteistä aikaa ja ohjelmaa ilman arjen rutiineja. Tähän perheiden tarpeeseen vastasimme tänä kesänä tarjoamalla jälleen kohdennettuja leirejä aikuisille ja lapsille. Ristiaallokossa -kymppileirillä oli Pättinniemessä juhannuksen jälkeisellä viikolla telttailemassa, laulamassa ja nauramassa melkein 200 lasta. Isosia ja työntekijöitä, kanavanvetäjiä ja vapaaehtoisia oli noin 50. Kesäkuun aikana järjestetyt kesäkerhot kokosivat kuuteen toimipisteeseen mukavan määrän kesälomalla olevia koululaisia. Kerholaismäärät vaihtelivat päivittäin henkeen, joten kerhonohjaajilta vaadittiin improvisointikykyä. Erityisen hienoa kesällä 2013 oli Atalan kesäkerhon järjestyminen Atalan koulun tiloihin vanhempainyhdistyksen avustuksella. Kesätyöntekijöitä palkattiin yhteisen nuorisotyön leireille koko kesäksi yhteensä 11 nuorta aikuista joista neljä oli kesäteologeja, seitsemän kirkonalan/kasvatuksen opiskelijoita. Kuukauden työsuhteisiin palkattiin leireille 12 nuorta ja kesäkerhoihin 12 nuorta. Ilman näitä reippaita, asiansa osaavia ja täysillä töitä painavia nuoria/nuoria aikuisia ei koululaisten kesätoimintaa voisi toteuttaa ollenkaan! Kouluikäiset (7-14v.) 35/ / / / 948 Partio 16/902 14/516 23/595 - * Nuoret 1/15 1/ Perheleirit 16/498 18/488 15/415 14/313 Musiikinopetuksen leirit Leirikesä esitettä jaettiin kaikkiin Tampereen alakouluihin. Urheilu 2/74 2/108 2/93 2/58 2/34 1/29-2/26 Kesäkerhot 1/267 6/155 6/260 6/221 Yhteensä 72/ / / /1345 NUORISOTYÖN KESÄLEIRIT kpl/osallistujia Kesäkausi (ei rippikoulut) Luvuissa ei ole mukana työntekijöitä eikä retkiä. * Vuonna 2013 ei tilastoitu partioleirejä kesän osalta erikseen nuorisotyön toimintakertomus

16 Koulutyö Oppilaitostyön koulutyötä tehdään tamperelaisten peruskoulujen ja lukioiden oppilaiden ja henkilökunnan parissa. Kertomusvuonna järjestettiin kevätkaudella yhteistyökokous kaupungin perusopetuksen ja lukiokoulutuksen johdon kanssa. Mukana oli myös Tampereen kaupungin apulaispormestari. Kokouksessa päätettiin solmia yhteistyösopimus, johon kirjattiin vuosia jatkunut yhteistyö. Sopimus ei sulje pois mahdollisuutta kehittää yhteistyötä edelleen. Koulupastori piti yhteyttä yhdysopettajiin ja kutsui opettajia kevätkaudella retriittiin Heinäkallioon virkistäytymään. Kertomusvuonna koulupastori toimi koulukummina Saukonpuiston koululla ja pappina koulujumalanpalveluksissa. Koulupastori osallistui myös päivänavauksien pitämiseen Kalevan ja Pyynikin seurakuntien alueilla olevilla kouluilla. Koulupastori kutsui kouluja alkajaiskirkkoon ja ristinjuhliin sekä organisoi työntekijävierailuja kouluille edellisten vuosien tapaan. Pääsiäisenä ja jouluna Lasten katedraalin hartauksia järjestettiin alaluokille. Lukioiden uskonnonoppiaineen opiskelua kannustettiin jakamalla stipendejä oppiaineen kirjoittaneille. Koulupastori jäi alkusyksystä perhelomalle ja virka täytettiin vasta alkaen. Rippikoulut esitteen kansi. Rippikoulutyö T oiminta-ajatus Rippikoulu on kirkon antaman kasteopetuksen huipennus. Kastaminen ja kasteopetus ovat Tampereen seurakuntien kirkkoherrojen kokouksen ja kasvatuksen johtokunnan syksyllä 2008 hyväksymien rippikouluperiaatteiden mukaan kirkon tärkeimmät tehtävät. Samoissa periaatteissa myös painotetaan sitä, että kristillinen kasvatus ja sen huipentuma rippikoulu ovat kansankirkon tärkeimpiä tukijalkoja. Kansankirkon säilyttämisessä ja kirkon jäsenyyden tukemisessa se on ensiarvoisen tärkeässä asemassa. Rippikouluissa noudatetaan kirkon yhteistä rippikoulusuunnitelmaa RKS 2001, jonka mukaan rippikoulun tavoitteena on, että nuori vahvistuu siinä uskossa, johon hänet on kastettu. Tämä tarkoittaa uskoa kolmiyhteiseen Jumalaan, kasvua lähimmäisen rakastamisessa ja elämää rukouksessa sekä seurakunnan yhteydessä. Tavoitteiden toteutuminen Tavoite kasteopetuksen tarjoamisesta rippikouluikäisille ja muunkin ikäisille seurakuntalaisille toteutui hyvin, sillä lähes 80% koko rippikouluikäluokasta osallistui rippikouluun. Rippikoulu tarjoaa nuorille hyvän mahdollisuuden tutustua ja syventyä kristilliseen uskoon. Hyvät tulokset heijastuvat myös siinä, että lähes kaikki rippikoulun jälkeiseen nuorisotyöhön osallistuvista Tampereen seurakunnissa ovat innostuneet toimintaan ja saaneet siitä tietoa juuri rippikoulussa. Rippikoulun tavoitteiden toteutuminen vaatii jatkuvaa suunnittelua, kehittämistä ja panostusta sekä yhteisessä organisoinnissa että rippikoulujen toteuttamisessa. Vuonna 2013 rippikoulutyölle asetettiin kaksi keskeistä painopistealuetta: 1) Rippikoulujen laadukkuuden parantaminen työvoimaresursseja kasvattamalla 2) aikuisrippikoulujen kehittäminen Vuonna 2013 apuopettajien ja kesätyöntekijöiden määrää rippikouluissa lisättiin siten, että yhdessä rippikoulussa oli kahden viranhaltijan lisäksi joko kaksi apuopettajaa tai yksi apuopettaja ja yksi kesätyöntekijä. Myös isosten määrää nostettiin 16 nuorisotyön toimintakertomus 2013

17 viidestä kuuteen per leiri. Lisäksi jokaiselle kasvuympäristölle tarjottiin mahdollisuus isosparikokeiluun, jolloin yhdellä leirillä oli kaksinkertainen määrä isosia tavanomaiseen nähden. Näille rakenteellisilla ratkaisulla pyrittiin entistä parempaan rippikoululaisten ja heidän läheistensä kohtaamiseen. Saadun palautteen perusteella rippikoulujen lisäresursointi osoittautui toimivaksi ratkaisuksi. Edelleen kehitettäväsi jää kasvuympäristöjen oma apuopettaja- ja isoskoulutus, jotta lisäresurssit jatkossakin onnistutaan hyödyntämään parhaalla mahdollisella tavalla. Aikuisrippikoulujen kehittämiskohteena oli ensisijaisesti verkossa tapahtuva opiskelu. Kevään aikana otettiin käyttöön kirkkohallituksen julkaisema aikuisrippikoulu.fi verkkopalvelu. Verkkomuotoisesta aikuisrippikoulusta kiinnostuneille papeille järjestettiin syksyllä 2013 koulutus kyseisen verkkopalvelun käyttöön. Tavoitteena oli, että jokaisessa seurakunnassa olisi vähintään yksi pappi, joka osaisi hyödyntää aikuisrippikouluissa uuden verkkopalvelun tuomia mahdollisuuksia. Tähän tavoitteeseen ei vielä ihan päästy, mutta hyvällä alulla ollaan. Tällä hetkellä Tampereen seurakunnissa on noin 10 pappia, jotka ovat perehtyneet aikuisrippikoulun verkkopalveluun. Aikuisrippikoulun suorittaminen osin verkossa sai aikuisrippikoululaisilta paljon positiivista palautetta erityisesti joustavuuden ja omien aikataulujen mukaan etenemisen ansiosta. Rippikoulutarjonta Vuonna 2013 rippikoulutarjonta pysyi pääpiirteissään samana kuin aikaisempina vuosina. Rippikouluvaihtoehdoista suosituin oli paikallisseurakunnan viikon mittaisen leirijakson kesäkuussa sisältävä rippikoulu. Tähän tarpeeseen rippikoulutyössä pyritään vastaamaan niin hyvin kuin mahdollista ottaen huomioon työvoima- ja leirikeskusresurssit. Käytännössä kesäkuu painotteisuus rippikoulutyössä tarkoittaa muutamien ulkopuolisten leirikeskusvuorojen ostamista, koska omien leirikeskusten kapasiteetti ei kesäkuussa riitä. On kuitenkin ensiarvoisen tärkeää, että kysyntä ja tarjonta kohtaavat mahdollisimman hyvin toisensa. Tällä hetkellä tilanne on kohtuullisen hyvin tasapainossa. Muita erityisen suosittuja rippikouluja ovat kansainväliset rippikoulut ja liikuntapainotteiset rippikoulut. Suuren kysynnän vuoksi liikuntarippikoulujen määrää lisättiin kahdesta kolmeen. Tästä huolimatta kaikki liikuntapainotteisille rippikouluihin hakeutuneet eivät mahtuneet mukaan. Leirijakson sisältävien rippikoulujen lisäksi on tarjottu sopiva määrä kaupunkirippikouluja niille, joita leirielämä ei innosta. Kaupunkirippikoulujen tarjonta on ollut sopiva suhteessa tarpeeseen. Vuonna 2013 kaupunkirippikouluja järjestettiin kolme ja kaikkiin riitti osallistujia. Erityispainotteisia rippikouluja järjestettiin yhteensä 12. Osaltaan nämä erityisemmät leirit, jotka lähtevät joko erityisistä painotustoiveista tai erityisen tuen tarpeessa olevien tilanteesta, merkitsevät paljon rippikoulun suosion ylläpitämisessä. Tulevaisuudessa erilaisten teemapainotteisten rippikoulujen tarjoaminen on yksi tärkeä rippikoulujen kehittämisen kohde. Muualla kuin Tampereen seurakunnissa rippikoulun suorittaville järjestettiin alkujakson opetus kolmessa ryhmässä. Tämä käytäntö on hyvin vakiintunut ja kerää entistä paremmin tamperelaiset järjestö- ja harrastuspainotteisten rippikoulujen osallistujat oman seurakunnan yhteyteen. Rippikoulupalaute Tampereella on viiden vuoden ajan kerätty systemaattisesti palautetta rippikoululaisilta ja heidän huoltajiltaan. Syksyllä rippikoulujen päätyttyä sekä rippikoululaisille että heidän huoltajilleen lähetettiin sähköposti ja tekstiviesti, jossa pyydettiin palautetta rippikoulusta netissä olevalla palautelomakkeella. Palaute oli jälleen kiitettävää. Merkittävää on, että vastanneet nuorten vanhemmat näkivät rippikoulun merkityksen todella suurena nuoren elämän kannalta. Kyselyn perusteella seurakuntien järjestämät rippikoulut saivat kiitettävän palautteen sekä nuorilta että heidän huoltajiltaan. Rippikoulujen tulevaisuuden kannalta on hyvin tärkeää, että rippikouluilla on hyvä maine nuorisotyön toimintakertomus

18 ja nuoret itse ja heidän huoltajansa kokevat rippikoulut hyviksi kokemuksiksi. Seurakunta 14-15v muut yhteensä liittyneet kastetut Aitolahti Harju Hervanta Härmälä Kaleva Messukylä Pyynikki Ruotsalainen Teisko Tuomiokirkko Viinikka Yhteensä Rippikoulun suorittaneet seurakunnittain 2013 Analyysi rippikoulutilastoista vuodelta 2013 Tampereella asuvan 1998 syntyneen ikäluokan määrä on 1746 (tilanne ). Näin ollen kirkkohallituksen uuden laskentamallin (14-15 vuotiaat rippikoulun käyneet / 15-vuotiaiden ikäluokka) mukainen rippikouluprosentti on 79,2 (vuonna ,2%). Perinteisellä tavalla laskettu (kaikki rippikoulun käyneet / 15-vuotiaiden ikäluokka) rippikouluprosentti on 81,8(vuonna ,4%). Näin ollen rippikouluprosentti nousi edellisvuodesta. Kertomusvuonna kirkkoon liittyi rippikoulun yhteydessä 66 henkilöä, joista kastettiin 46. Rippikouluprosentin hienoinen kasvu on sikäli merkittävää, että kirkkoon kuuluvan rippikouluikäluokan määrä oli vuonna 2013 yli kaksi prosenttia pienempi kuin edellisvuonna. Tämä kertoo omalta osaltaan siitä hyvästä perustyöstä mitä rippikoulujen parissa Tampereella tehdään. Rippikoulun arvostus on korkealla ja rippikoulut nähdään kiinteänä osana nuorisokulttuuria. Rippikoulun asema ei kuitenkaan ole itsestään selvä, vaan sen eteen on tehtävä jatkuvasti töitä niin paikallisesti kuin yhteisen organisoinnin ja kehittämisen tasolla. Yksi kasvava haaste on kirkkoon kuulumattomien tavoittaminen. Vuonna 2013 kokeiltiin facebook-markkinointia osana rippikouluikäluokan tavoittamista. Tällä tavalla saatiin viestitettyä rippikouluista myös osalle kirkkoon kuulumattomille nuorille, jotka eivät esimerkiksi osallistu kouluilla pidettäviin rippikouluinfoihin. Rippikoulun kautta kirkkoon liittyneiden ja kastettujen määrä sen sijaan laski edellisvuodesta. Tämä haastaa erityisesti aikuisrippikoulujen jatkuvaan kehittämiseen ja markkinointiin. Vuonna 2013 aikuisrippikouluihin otettiin uutuutena käyttöön nettimuotoinen rippikoulu. Saadut positiiviset kokemukset kannustavat myös jatkossa hyödyntämään aikuisille suunnatun nettirippikoulun mahdollisuuksia. Perinteisten viikon mittaisten rippikoulujen rinnalle tarvitaan erilaisia teemapainotteisia rippikouluja, jotka lähtevät nuorten omista toiveista ja kiinnostuksen kohteista. Samalla nämä erityispainotteiset rippikoulut tuovat positiivista näkyvyyttä koko rippikoulutyölle. Onnistunut rippikoulutyö on ensiarvoisen tärkeää koko kirkon tulevaisuuden kannalta. Rippikoulutyön onnistumisen kannalta on välttämätöntä kuunnella nuorten näkemyksiä, huolehtia rippikoulujen riittävästä työvoimaresursoinnista ja etsiä yhteistä näkemystä niin työntekijöiden kuin luottamushenkilöiden kanssa. 18 nuorisotyön toimintakertomus 2013

19 Liikuntakasvatustyö Liikuntakasvatustyön vuosi 2013 jatkoi siitä mihin se edellisenä vuonna jäi, eli hyväksi ja toimiviksi todettuja työmuotoja ja -menetelmiä pyrittiin kehittämään ja vahvistamaan entisestään samalla luoden myös uusia toimintamuotoja. Tampereen ev. lut. seurakuntien yhteisen liikuntakasvatustyön tapahtumat ja tempaukset tavoittivat määrällisesti suuren joukon ihmisiä luoden samalla jatkumoa jo käynnistetylle toiminnalle. Työmuodon monimuotoisuus, sen vastuunkantajien aktiivisuus ja kyky reagoida nopeasti kentän tarpeisiin, tuli myös tänä toimintavuotena havaituksi useaan otteeseen. Erityisesti medianäkyvyyden kannalta kulunut vuosi oli poikkeuksellisen vilkas, mikä näkyi vierailuina useissa tv-ohjelmissa ja lukuisissa haastatteluissa, vahvistaen siltä osin kuvaa Tampereen ev.lut.seurakunnista dynaamisena ja ajassa mukana olevana toimijana minkä näen erittäin tärkeänä asiana. Liikuntakasvatustyö ja Rongankadun toimintayksikkö muodostavat toimivan kokonaisuuden Rongankadun toimintayksikkö on ja tulee olemaan jatkossakin keskeisen sijaintinsa ja hyvien kulkuyhteyksiensä vuoksi avainasemassa keskustan alueella tehtävässä nuorisotyössä, ollen eräs kaupungin dynaamisimmista kristillisen nuorisotyön toimintakeskuksista. Tämä on helppo havaita perjantai-iltaisin God s Gas:issa ja erityisesti silloin kun ihmisiä on tavanomaista runsaslukuisemmin liikkeellä, kuten vappuna sekä koulujen alkamis- ja loppumispäivinä. Nuorisotyötä on tehtävä kaupungin ytimessä, ihmisten keskellä. Rongankadun God s Gas on tällä hetkellä yhdessä Sons Of Abraham MCC:n toiminnan myötä ainoa myös ns. erityisnuorisotyötä viikonloppuisin tekevä Tampereen ev.lut. seurakuntien nuorisotyön toimintayksikkö keskustan alueella. Sons Of Abraham MCC:n jäsenille, aikuisille vapaaehtoisille ja vastuunkantajille se myös mielekäs tapa osallistua kirkon työhön. Lisäksi God`s Gas on varsinkin liikuntapainotteisten rippileirien käyneille, eri Tampereen seurakunnista tuleville nuorille se OMA kokoontumispaikka. Moottoripyöräkerho Sons Of Abraham MCC liikkuu ihmisten keskellä Tähän toimintamuotoon sisältyy paljon erityisnuorisotyöhön tyypillisesti liitettyjä piirteitä ja ilmiöitä. Aikuisten nuorten tavoittaminen ja sitouttaminen kirkkoon ja sen jäsenyyteen on mielestäni yksi tärkeimmistä missioista, joka tulisi huomioida seurakuntien kaikessa toiminnassa. Sons Of Abraham pyrkii toiminnassaan juuri tähän, kutsumalla mukaan nimenomaan niitä jotka ovat vieraantumassa kirkosta ja kokevat oman jäsenyytensä siinä merkityksettömäksi. Moottoripyörä- ja rockkulttuurissa mukana olevat, valtaosaltaan aikuisikäiset nuoret löytävät Sons Of Abrahamin toiminnassa mielekkään ja turvallisen, matalalla kynnyksellä varustetun kristillisen yhteisön, jonka myötä he pystyvät halutessaan osallistumaan kirkon toimintaan ja kokemaan sitä kautta jäsenyytensä itselleen merkitykselliseksi mikä on ratkaisevan tärkeää siihen mitä tulee heidän kirkon jäsenenä pysymiseensä myös tulevaisuudessakin. Sons Of Abraham MCC osallistui jo perinteiseen tapaan Tampereen messukeskuksen vuotuiseen Hot Rod & Rock Show-näyttelyyn tunnetaan yhtenä Pohjoismaiden suurimmista alan tapahtumista. Viikonlopun aikana paikalla vieraili yli messuvierasta! Tampereen ev.lut. seurakuntia tapahtumassa edustava kerho herätti myönteistä huomiota ja messuvieraita haastatelleiden kokemus olikin, että Tampereen ev.lut.seurakuntien läsnäolo messuilla nähtiin luontevana ja myönteisenä asiana. Aiempina vuosina Kukkaisviikolla järjestetyn motoristimessun sijaan järjestimme tänä vuonna ensimmäistä kertaa aivan oman messun nimel- nuorisotyön toimintakertomus