Esi-/Lisä-/JoPo-/ Valmoopetuksessa 0 Virkoja Kuljetusoppilaita 2 Tuntiopettajia 3

Transkriptio

1 Karvetin koulu TYÖSUUNNITELMA Teräskatu 2a NAANTALI Tyyppi: Peruskoulut Tilastokeskuksen oppilaitoskoodi: rehtori Arja Holm Tilastotietoja: Oppilasmäärä 209 Erityisen tuen oppilaiden määrä varajohtaja Tiina Kortetmäki Esi-/Lisä-/JoPo-/ Valmoopetuksessa 0 Virkoja Kuljetusoppilaita 2 Tuntiopettajia 3 Perusopetusryhmiä 11 Yleisopetusryhmiä (sis. integroidut oppilaat) 11 Koulunkäynnin ohjaajia 5 Pienryhmiä (Valmo, erityisopetus, JoPo) 0 Keskimääräinen yleisopetusryhmäkoko 19,0 Luokkatuntiresurssi 373 Tuntia/oppilas 1,78 josta esiopetusta/valmistavaa opetusta/jopo-opetusta/ lisäluokan opetusta 0 josta erityisopetusta 71 erityisopetuksen luokkaopetustunteja 53 osa-aikaista erityisopetusta 18 Erityistehtäväresurssi 8,5 t Koulukohtainen lisäpalkkioresurssi 191,54 e Erityistehtäväresurssin jako: Musiikkiesitykset 1 t IT Kielistudio Kirjastonhoito AV-välineet Tukiopetusvaraus Kokoelmien hoito Oppilaskunnan ohjaus 0,5 t 0 t 1 t 0,5 t 4,5 t 0 t 0 t Taito- ja taideaineiden lisäpalkkioresurssi 0 e Demonstraatiot Kerhovaraus 0 t 1 t Kaikki tunnit yhteensä 381,5 Ryhmäkoon pienentämistunteja Arja Holm rehtori Primus tuloste: NLI Työsuunnitelman kansilehti ( )

2 Karvetin koulu Karvetin koulu 1. Opetuksen yleinen järjestäminen ja työajat 1.1 Koulun toiminta ajatus Opetamme ja kasvatamme oppilaita käyttäytymään hyvin, asennoitumaan elämään myönteisesti ja ottamaan huomioon erilaisia ihmisiä ympärillään. Yhteistyössä kotien kanssa tuemme oppilaiden kasvua itsetunnoltaan terveiksi ja vahvoiksi yksilöiksi, jotka osaavat ottaa huomioon myös muut ihmiset. Ohjaamme oppilaita tulemaan toimeen toisten kanssa jokapäiväisessä elämässä sekä oppimaan perustietoja ja taitoja oppilaiden yksilölliset edellytykset huomioiden. Oppiminen on prosessi, jossa oppija oppii uusia asioita yhdistelemällä niitä aikaisempiin kokemuksiinsa vuorovaikutuksessa oppilasryhmään ja opettajaan. Painotamme oppilaan itsenäistä työskentelyä ryhmässä työskentelyn taitoja unohtamatta. 1.2 Opetuksen järjestämisen puitteita Koulussa on 11 perusopetusryhmää. Lukuvuoden alkaessa oppilaita on 209. Perusopetusryhmien keskikoko on 19 oppilasta. Oppimisessaan ja koulunkäynnissään erityistä tukea tarvitsevat oppilaat opiskelevat omassa yleisopetuksen ryhmässään, niin sanotussa kotiluokassaan, suurimman osan oppiaineista ja ovat tiiviisti oman kotiluokkansa oppilaita. Kotiluokissa kiinnitetään huomiota siihen, että ryhmään kuulumisen tunne vahvistuu. Erityistä tukea tarvitsevat oppilaat voivat tarvittaessa opiskella matematiikkaa ja äidinkieltä erityisopettajan pienryhmässä. Luokanopettajat ja erityisopettajat pyrkivät yhteistyössä löytämään erilaisia työskentelytapoja, joilla parhaiten pystytään vastaamaan kaikkien oppilaiden oppimisessaan ja koulunkäynnissään tarvitsemiin tuen tarpeisiin. Tällaisia mahdollisuuksia ovat muun muassa samanaikaisopettajuus, oppilaiden joustavat ryhmittelyt ja pienryhmässä opiskelu. Englannin kieltä opettavat kielenlehtori ja rehtori. Ruotsin kieltä opettaa kielenlehtori. Hän opettaa ruotsia myös etäopetuksena Karvetin koulusta Velkuan yläkoululaisille 4 tuntia viikossa ja Velkuan ja Kultarannan alakoululaisille kaksi tuntia, jolloin Karvetissa on 4 luokkalaisten oma lähiryhmä. Tietotekniikkaa hyödynnetään oppimisessa ja opetuksessa. Koulussa on erillinen tietotekniikan tila, Tietopaja, jossa on 15 oppilaskonetta. Konekanta Tietopajassa uusittiin keväällä Kaikissa luokissa on esitystekniikka, joka sisältää lähitykin, dokumenttikameran ja opettajan kannettavan tietokoneen. Kaikkien opettajien koneet uusittiin keväällä Rehtori sai uuden koneen syksyllä Opetuksessa noudatettavat tieto ja viestintästrategian tavoitteet on määritelty vuosiluokittain kaupungin tieto ja viestintästrategiassa. 1.3 Kodin ja koulun yhteistyö Koulussamme toimii vanhempainyhdistys, joka järjestää tapahtumia oppilaille ja heidän perheilleen. Tavoitteena on, että jokaiselta luokalta on vanhempainyhdistyksen johtokunnassa edustaja. Vanhempainyhdistyksen johtokunnalla on mahdollisuus ottaa kantaa koulua koskeviin 1/7

3 Karvetin koulu asioihin. Yhdistys on tukenut taloudellisesti koulun toimintaa kustantamalla oppilaille keväällä jaettavia stipendejä. Vanhempainyhdistyksessä koulua edustaa kukin opettaja vuorollaan. Näin vanhempainyhdistyksen jäsenillä on mahdollisuus tutustua koulun opettajiin. Syksyllä ja tarvittaessa myös keväällä järjestetään luokka ja luokka astekohtaisia vanhempainiltoja. Lukuvuoden aikana pidetään ns. vanhempainvartteja, joissa myös oppilas on mukana. Koulun yhteinen tiedote KKK eli Karvetin koulun kuulumisia ilmestyy 2 3 kertaa lukukaudessa. Se lähetetään reppupostina ja löytyy myös sähköisenä koulun kotisivulta. Koko koulua koskevan tiedottamisen lisäksi opettajat lähettävät luokkakohtaisia tiedotteita. Luokkaja oppilaskohtainen tiedottaminen tapahtuu pääsääntöisesti Wilma kautta. Perjantaina vietetään Karvetissa kodin ja koulun yhteistyön päivää avoimien ovien merkeissä. Vanhemmilla on silloin mahdollisuus tulla seuraamaan koulun tavallista arkea. Kodin ja koulun päivänä järjestetään huoltajille mahdollisuus keskustella ja tuoda omat näkemyksensä koulun toimintakulttuuria koskeviin asioihin. Vanhempainyhdistys pitää tuona päivänä puffettia vanhemmille. 1.4 Resurssien käyttö Lautakunnan koulullemme hyväksymä perustuntikehys on tänä lukuvuonna tuntia. Lisäksi koulussamme on valtion ryhmäkoon pienentämiseen saatua avustusta 5 vvt, joka käytetään kolmannen ja kuudennen luokan jakotunteihin. Näillä resursseilla toteutamme laadukasta perusopetusta ja pystymme vastaamaan oppilaiden oppimisen ja koulunkäynnin tukemisen haasteisiin. Samanaikaisopetus ja joustavat ryhmittelyt ovat mahdollisia. Hankinnoissa olemme sitoutuneet kaupungin hankintasopimuksiin, joissa ostot keskitetään kustannustehokkuuden lisäämiseksi. 1.5 Turvallisuudesta vastaavat henkilöt 1. rehtori Arja Holm 2. Varajohtaja Tiina Kortetmäki 3. turvallisuusvastaava Antti Jussi Marttila 4. Luokanopettaja Teea Laiho 5. Luokanopettaja Heidi Matikainen 2. Lukuvuoden keskeiset opetus ja kasvatusperiaatteet Lukuvuoden painopisteenä kasvatus ja opetustyössä on toteuttaa opetusjärjestelyjä, joilla parhaiten vastataan oppilaiden yksilöllisiin tarpeisiin. Oppiladen erilaiset ryhmittelyt, samanaikaisopetuksen käyttö, tehokkaasti toteutetut jakotunnit ja pienryhmät sekä oppilaiden tarpeista lähtevä uusien käytänteiden kehittäminen jatkuvat. Pyrkimyksenä on ohjata oppilaita oppimaan ja siten auttaa heitä löytämään omia vahvuuksiaan oppijoina auttaa oppilaita tunnistamaan omia oppimistyylejään antaa oppilaille opiskeluteknisiä vinkkejä löytää yhdessä hyviä menetelmiä ja keinoja oppilaiden opiskelustrategioiden parantamiseksi. Kuluvana lukuvuonna jatkamme ja vahvistamme kaudella toteutettua hyvien tapojen teemaa Opetushallituksen vinkkien pohjalta. 2/7

4 Karvetin koulu 2.1 Opetuksen painopistealueet Vuoden vaihteessa suoritetussa huoltajakyselyssä huoltajat valitsivat asioita, joita he pitävät koulutyössä tärkeinä. Valitsimme näistä lukuvuoden painopistealueiksi oppilaiden opiskelu ja yhteistyötaitojen kehittämisen sekä oppilaiden huomioimisen yksilöinä. Huoltajakysely liittyi uusien opetussuunnitelmien arvo ja toimintakulttuuriasiaan. Päässälaskut jäävät usein liian vähälle huomiolle. Tästä syystä otamme päässälaskujen harjoittelemisen erityiseksi painoalueeksi. Erilaisin keinoin ohjaamme oppilaita päässälaskutaidoissa. Keskiviikkoisin kaikkien oppilaiden koulupäivä päättyy klo 13. Siitä eteenpäin klo 15 asti on varattu aikaa opettajien palaverihin, vanhempainvartteihin, kaikenlaiseen yhteiseen suunnitteluun ja opettajakokouksiin. Opetushenkilökunnan tiedossa on yhteisten opettajakokousten ja muiden palaverien päivämäärät, jolloin opettajilla on mahdollisuus hyödyntää ajankohtaa huoltajatapaamisiin ja oppilashuollon vaatimiin palavereihin. Kuluvan lukuvuonna pyrimme edelleen lisäämään oppilaiden Naantali tuntemusta. Tätä varten on koulussamme laadittu suunnitelma, joka sisältää vierailuja ja tutustumiskäyntejä kotikaupungin kohteisiin. Kouluun on tehty kohteista valmiiita opetus ja tehtäväpaketteja. Kohteina ovat muun muassa Kultaranta, Vanha kaupunki, Luolalanjärven luontoreitti, Kylpylä, Kailon saari, Luikkionvuori, Naantalin museo ja Luostarikirkko. KiVakoulu ohjelman toteuttamista jatketaan kaikilla vuosiluokilla koko lukuvuoden ajan. KiVakoulu on valtakunnallinen kiusaamista vastustava ja ennaltaehkäisevä toimenpideohjelma, johon Karvetin koulun henkilökunta ja oppilaat ovat sitoutuneet yhteistyössä vanhempien kanssa. Ohjelmaan kuuluvat muun muassa KiVa oppitunnit kuukausittain luokille 1 ja 4, aiheeseen liittyvät päivänavaukset, teemapäivät ja välituntivalvojien välitunneilla käyttämät keltaiset KiVakoulu huomioliivit. Ohjelman tarkoitus on auttaa oppilaita, opetus ja oppilashuoltohenkilökuntaa sekä vanhempia tunnistamaan ja puuttumaan koulukiusaamiseen. KiVakoulu on kaikkien asia. Koulussa toimii KiVa tiimi, jonka tehtävänä on selvittää mahdollisia kiusaamistapauksia. 3. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 3.2 Oppimisen tuen portaat: yleinen, tehostettu ja erityinen tuki Karvetin koulussa kiinnitetään erityistä huomiota siihen, että oppilas saa oppimiseensa ja koulunkäyntiinsä tarvitsemansa tuen oikea aikaisesti ja oikeanvahvuisena ja että tuen kolmiportaisuus toteutuu ja eri toimijat tietävät roolinsa prosessin eri vaiheissa. Naantalissa edellä mainittu syksyllä 2013 ilmestynyt kuntakohtainen Oppilaan oppimisen, koulunkäynnin tuen ja oppilashuollon käsikirja on hyvänä apuna oppilaan kanssa työskenteleville kolmiportaisen tuen toteuttamiseen. Perusopetuslain, opetussuunnitelman perusteiden ja lautakunnan hyväksymän paikallisen opetussuunnitelman sekä käsikirjan pohjalta Karvettiin on laadittu "karvettilainen" tuen portaikko opettajien avuksi. YLEINEN TUKI (VIHREÄ VÄYLÄ) luokanopettajan/aineenopettajan vastuulla laadukas perusopetus tukiopetuksen kirjaaminen Wilmaan KUN HUOLI HERÄÄ OPPIMISESTA TAI KOULUNKÄYNNISTÄ eriytä ja mieti opetusjärjestelyjäsi 3/7

5 Karvetin koulu katso vinkkilista eriyttämisen keinoista ja kolmiportaisen tuen malli keskustele oppilaan kanssa ota yhteyttä kotiin sovi yhteiset tavoitteet ja toimenpiteet ja ajallinen kesto konsultoi kollegan kanssa kirjaa käyttämäsi tukitoimet Wilman oppimissuunnitelmaan tukea antanut opettaja kirjoittaa Kun yleinen tuki ei riitä, luokanopettaja laatii pedagogisen arvion, johon kirjataan oppimissuunnitelma yhteistyössä vanhempien kanssa. Tarvittaessa mukana ovat erityisopettaja ja moniammatillista edustusta. TEHOSTETTU TUKI (KELTAINEN VÄYLÄ) tehdään kun yleinen tuki ei riitä säännöllistä, suunnitelmallista, tavoitteellista tehdään jotakin enemmän useita tukimuotoja ks. Tuen portaat malli ja vinkkilista vastuussa luokanopettaja yhdessä erityisopettajan kanssa Kun tehostettu tuki ei riitä, tehdään pedagoginen selvitys erityisen tuen tarpeen selvittämiseksi. Selvityksen kokoaa erityisopettaja yhteistyössä luokanopettajan kanssa. Moniammatillinen yhteistyö ERITYINEN TUKI (PUNAINEN VÄYLÄ) siirrytään, kun tehostettu tuki ei riitä erityisen tuen päätöksen tekee sivistystoimenjohtaja pedagogisen selvityksen ja koulupsykologin lausunnon perusteella päätöksessä määritellään tukipalvelut ja opetusryhmä päätös tarkistetaan ainakin toisen vuosiluokan jälkeen ja ennen seitsemännelle siirtymistä oppilaalle laaditaan HOJKS, erityisopettaja laatii sen yhteistyössä oppilaan, huoltajien ja oppilasta opettavien opettajien kanssa HOJKS tarkistetaan vähintään kerran lukuvuodessa 3.3 Kerhotoiminta Koulun kerhotoiminnan tarkoituksena on saada aikaan monipuolista lapsen kasvua tukevaa vapaa ajan toimintaa koululaisen iltapäiviin. Kerhoja on pyritty kohdentamaan lapsille, joilla ei ole säännöllistä harrastustoimintaa. Kaverikerho jatkaa toimintaansa. Kerhon tarkoituksena on innostaa mielekkääseen toimintaan. Kerhossa on lukuvuoden aikana monenlaista ohjelmaa (liikuntaa, leikkejä, kiipeilyä, leipomista, retkiä jne). Kerhopäivä on maanantai. Kerho alkaa klo 14. Kaupungin nuorisotoimi on koulun opettajien lisäksi mukana kaverikerhotoiminnassa. Opettajat osallistuvat halutessaan kerhon pitämiseen aiheesta riippuen 1 2 kertaa lukuvuoden aikana. Liikuntatoimen rahoittama liikuntakerho 3 6 luokkalaisille on tiistaisin klo Kerhon ohjaajina toimii Liikuntatoimesta Anu Saarni. Kädentaidon kerho/teknisen työn kerho Kerho on suunnattu lähinnä viides ja kuudesluokkalaisille. Opettaja: A J Marttila Läksykerho luokkalaisille ja luokkalaisille 4/7

6 Karvetin koulu Tavoitteena on auttaa oppilaita, joilla läksyjen tekeminen vaatii tukea ja kannustusta. Läksykerhoja on kaikkina iltapäivinä. Koulunkäynninohjaajat valvovat ja auttavat oppilaita läksyjen teossa. Toiminnallinen matematiikka 2 3 luokkalaisille Opettaja: Susanna Tervahartiala Tiernapoikakerho (syksyllä) Opettaja: Tiina Kortetmäki Kerhoja voidaan lukuvuoden aikana pitää erilaisista teemoista kerhoresurssin sallimissa rajoissa. 4. Koulun ulkopuolella annettava opetus ja yhteistyö eri tahojen kanssa Koulussa toteutetaan kaupungissa laadittua Kulttuuriväylä retkiohjelmaa, jossa jokaisella luokkaasteella on omat tutustumiskohteensa. Retket toteutetaan pääasiassa toukokuussa, mutta myös muuna ajankohtana toteutettavat retket ovat mahdollisia. Kohteina ovat luokka asteesta riippuen muun muassa Biologinen museo, Turun linna, Turun Tuomiokirkko, Forum Marinum, Käsityöläismuseo, Sibeliusmuseo, Kuralan Kylämäki, Seikkailupuisto, Taidemuseo Aboa Vetus museo, Turun Kauppahalli. Myös Kultaranta, Luostarikirkko ja Vanha Kaupunki Naantalissa ovat tutustumisen kohteina eri ikäluokilla. Retkiohjelman toteutuessa jokainen Karvetin koululainen on käynyt ainakin kahdeksassa eri lähialueen kohteessa. Luokat voivat järjestää yökouluja omassa koulussa sekä toteuttaa pienimuotoisia leirikouluja lähellä sijaitsevissa kohteissa kuten Haijaisissa, Salorannassa ja Soiniemessä. Kuluvana lukuvuonna tehdään myös opintoretkiä jalan, polkupyörillä tai bussilla lähiympäristöön ja lähiseudun kohteisiin. Uimaopetusta järjestetään Raision uimahallissa 1 3 luokkalaisille kaupungin liikuntatoimen laatiman aikataulun mukaisesti. Koulun toimesta 4 6 luokkalaiset käyvät uimassa kaksi kertaa. Viidesluokkalaiset käyvät syksyllä konsertissa Turun konserttisalissa. Kaikki koulun oppilaat käyvät keväällä Naantalin Teatterin esityksessä. Kouluun voidaan kutsua eri alojen taiteilijoita. Myös vanhemmat voivat tulla kouluun esittelemään omaa työtään tai oppilaiden kanssa voidaan mennä tutustumaan vanhempien työpaikoille. Koulussa voidaan pitää myös avoimien ovien päiviä. Poliisin ja Pelastuslaitoksen kanssa tehdään yhteistyötä paloturvallisuusteeman ja laillisuuskasvatuksen muodossa. Paloturvallisuusoppitunnit pidetään kakkosluokkalaisille. Koulu on yhteistyössä seurakunnan kanssa. Lukuvuoden aikana toteutettavista kirkollisista teemoista ja tapahtumista sovitaan seurakunnan edustajan kanssa. Niille oppilaille, jotka eivät osallistu seurakunnan pitämiin tilaisuuksiin, järjestetään aina vastaava tilaisuus, jossa ei ole uskonnollista sisältöä. Kaupungin liikunta ja nuorisotoimen kanssa tehdään yhteistyötä. 5. Laatutyö 5/7

7 Karvetin koulu 5.1 Arviointisuunnitelma Koulutuslautakunta on hyväksynyt arviointisuunnitelman Koulujohtajien kokous on päättänyt ottaa lukuvuonna laadunarvioinnin kohteiksi opetushallituksen kriteerien mukaiset laatukortit: Laatukortti 9: Kodin ja koulun yhteistyö Laatukortti 10: Fyysinen oppimisympäristö Laatukortti 11: Oppimisympäristön turvallisuus Näiden korttien pohjalta laaditaan laatukriteerit ja mittarit, joita käytetään lukuvuoden arvioinneissa. Koulut valitsevat seuraavan kauden kehittämiskohteet näiden tulosten perusteella. 5.2 Arviointikertomus ja kehittämiskohteet Lukuvuoden aikana tehtyjen arviointien tulosten pohjalta on Karvetissa laadittu allaoleva arviointikertomus ja johtopäätökset lukuvuoden toiminnan kehittämiseksi. Taloudelliset resurssit Karvetin koulun saama tuntiressurssi (381,5 tuntia) ja valtion ryhmäkoon pienentämiseen saatu resurssi ovat mahdollistaneet laadukkaan opetuksen ja opetussuunnitelman toteuttamisen. Valtion ryhmäkokorahaa käytettiin samanaikaisopetukseen ja jakotunteihin oppilasmäärältään suurissa yleisopetuksen luokissa, joissa on monta tehostettua ja erityistä tukea tarvitsevaa oppilasta. Ryhmäkokorahalla toteutetut toimenpiteet ovat vähentäneet tukiopetuksen tarvetta. Arviointi Karvetin koulun opetusryhmien koko on oppilasta. Olemme pystyneet vastaamaan oppilaiden tuen tarpeisiin Aikuisyhteistyössä olemme panostaneet jaettuun johtajuuteen ja vastuullisten tiimien toimintaan. Luokaopettajien, erityisopettajien ja koulunkäynninohjaajien yhteistyö opetuksen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa on lisääntynyt. Oppilaiden joustavat ryhmittelyt mahdollistavat yksilöllisemmän oppimisen tuen. Opetusta eriyttämällä ja antamalla tukea läksyjen tekemisessä oppilaat ovat saaneet onnistumisen kokemuksia ja opiskelumotivaatio säilyy. Tietotekniikan käyttö opetuksessa ja oppimisessa on lisääntynyt ja sähköistä oppimateriaalia käytetään runsaasti. Laitteiden ja koneiden on oltava toimintakunnossa, jotta uutta tekniikkaa voidaan koulussa käyttää. Osa laitteista ei ole parhaassa mahdollisessa kunnossa, mikä aiheuttaa pulmia opetuksen sujuvuudelle. Karvetin koulu on mukana KiVa koulu ohjelmassa. Lukuvuonna Karvetissa oli KiVa ohjelman lisäksi oma kampanja suvaitsevaisuuden ja hyvien käytöstapojen edistämiseksi. Täsmensimme koulun käytänteitä toimintatavoista ja selkiytimme niitä tilanteissa, joissa rikkeitä tapahtuu. Tiedotimme asiasta myös koteja. Hyvien käytöstapojen vaaliminen ja toisten huomioonottaminen ovat edelleen kehittämiskohteitamme. Osallisuus ja vaikuttaminen Oppilaiden osallisuutta on arviointijaksolla pystytty lisäämään. Oppilaat ovat mm. suunnitelleet ja toteuttaneet oman keväisen Karvetti Talent tapahtuman. Viides ja kuudesluokkalaiset ovat olleet aktiivisia koulukirjaston hoitajia, kun pienimmät käyvät lainaamassa kirjoja. Välkkäritoiminta on myös lisännyt oppilaiden osallisuutta ja aktiiviuutta. Keväällä 2015 Karvetin koulun oppilaille tehtiin kouluviihtyvyyskysely. Oppilaat olivat moniin koulun asioihin tyytyväisiä. Oppilaskunta tekee syksyllä 2015 koonnin kyselyssä ilmenneistä parannusehdotuksista viihtyvyyden lisäämiseksi. Ehdotukset laitetaan mahdollisuuksien mukaan käytäntöön Lukuvuodelle valitut kehittämiskohteet 6/7

8 Karvetin koulu Vuoden vaihteessa toteutetun huoltajakyselyn perusteella valitsimme kaudelle kehittämiskohteiksi: Oppilaiden opiskelu ja yhteistyötaitojen kehittämisen ja oppilaiden huomioimisen yksilöinä Lukuvuoden aikana tehtyjen mittausten analysointi ja uudet kehittämiskohteet 6. Liitteet Lukuvuoden aikana on opetusta annetut Karvetin koulussa opetussuunnitelman mukaisesti. Túntikehys on käytetty tehokkaasti ja ryhmäkokorahalla on mm. toteutettu samanaikaisopetusta. Hyvän käytöksen teemavuosi toteutui hyvin ja pitkäjänteisesti. Erilaisten teemojen ja juhlien varaan rakennetut suunnittelutiimit toimivat tehokkaasti. Ruokailuihin saimme rauhallisuutta ja malttia. Oppilaiden osallisuus koulutyön suunnittelussa on lisääntynyt. Karvetin koulun oppilaille tehtiin keväällä 2015 kysely liittyen mm. kouluviihtyvyyteen. Vastauksia tuli runsaasti. Oppilailta tuli hyviä ehdotuksia kouluviihtyvyyden lisäämiseksi. Oppilaskunta tekee kyselyn tuloksista yhteenvedon syksyllä Päivittäinen työaika oppitunti välitunti oppitunti välitunti oppitunti välitunti (2. vuoron ruokailijat) oppitunti (2. vuoron ruokailijat) välitunti (1. vuoron ruokailijat) oppitunti (1. vuoron ruokailijat) välitunti oppitunti välitunti oppitunti oppitunti Päivittäistä työaikaa voidaan muuttaa pitämällä oppitunteja yhteen ilman välituntia. Muutoksista informoidaan huoltajia etukäteen. 7/7

9 Kultarannan koulu TYÖSUUNNITELMA Luonnonmaantie NAANTALI Tyyppi: Peruskoulut Tilastokeskuksen oppilaitoskoodi: koulunjohtaja Riitta Koskinen Tilastotietoja: Oppilasmäärä 68 Erityisen tuen oppilaiden määrä Varajohtaja Tuomas Junttila Esi-/Lisä-/JoPo-/ Valmoopetuksessa 0 Virkoja 4 3 Kuljetusoppilaita 6 Tuntiopettajia 0 Perusopetusryhmiä 4 Yleisopetusryhmiä (sis. integroidut oppilaat) 4 Koulunkäynnin ohjaajia 2 Pienryhmiä (Valmo, erityisopetus, JoPo) 0 Keskimääräinen yleisopetusryhmäkoko 17,0 Luokkatuntiresurssi 118 Tuntia/oppilas 1,74 josta esiopetusta/valmistavaa opetusta/jopo-opetusta/ lisäluokan opetusta 0 josta erityisopetusta 9 erityisopetuksen luokkaopetustunteja 0 osa-aikaista erityisopetusta 9 Erityistehtäväresurssi 4 t Koulukohtainen lisäpalkkioresurssi 0 e Erityistehtäväresurssin jako: Musiikkiesitykset 0 t IT Kielistudio Kirjastonhoito AV-välineet Tukiopetusvaraus Kokoelmien hoito Oppilaskunnan ohjaus 0 t 0 t 0 t 0,5 t 2,5 t 0 t 0 t Taito- ja taideaineiden lisäpalkkioresurssi 0 e Demonstraatiot Kerhovaraus 0 t 1 t Kaikki tunnit yhteensä 122 Ryhmäkoon pienentämistunteja Riitta Koskinen koulunjohtaja Primus tuloste: NLI Työsuunnitelman kansilehti ( )

10 Kultarannan koulu Kultarannan koulu 1. Opetuksen yleinen järjestäminen ja työajat 1.1 Koulun toiminta ajatus Kultarannan koulussa annetaan opetusta peruskoulun vuosiluokilla 1 6. Opetus perustuu perusopetuslakiin, asetuksiin ja kaupungin opetussuunnitelmaan. Oppilailla on mahdollisuus saada osa aikaista erityisopetusta ja tukiopetusta. Haluamme luoda olosuhteet, joissa lapsista kasvaa itsetunnoltaan vahvoja ja toiset hyväksyviä yksilöitä. Koulu odottaa lasten ottavan vastuun itsestään, ystävistään ja ympäristöstään sekä löytämään ratkaisuja myönteisistä, yleisesti hyväksyttävistä arvoista. 1.2 Opetuksen järjestämisen puitteita Päätehtävä on laadukkaassa perusopetuksessa sekä kasvatusteemoissa, joita ovat hyvä käytös, terveet elämäntavat ja turvallinen liikennekäyttäytyminen. Hyvän luokkahengen luomiseen, syrjäytymisen ehkäisyyn ja hyviin oppilaiden välisiin suhteisiin kohdentuu paitsi luokkamuotoista niin myös oppilashuollollista toimintaa. Opetusmenetelmissä pyritään olemaan monipuolisia ja niitä kehitetään vastaamaan erilaisten opetusryhmien ja erilaisten oppijoiden tarpeita vastaaviksi. Teemapäivät ja lähiretket sisältävät integroituna oppisisältöjä kunkin vuosiluokan ympäristö ja luonnontiedon kursseista. Painotus opetuksessa tällöin on lajituntemuksessa, luonnossa liikkumisessa sekä luonnonsuojelussa. Liikennekasvatus on olennaisessa roolissa, sillä koulumme oppilaat tekevät runsaasti opintoretkiä Luonnonmaalla kävellen ja pyöräillen. Tieto ja viestintästrategian suunnitelma toteutetaan eri luokka asteilla suunnitelman mukaisesti. Ilmaisutaidon eri osa alueita oppiaineiden ulkopuolella tulee esille mm. koulun juhlissa ja teemapäivissä. Jatkamme osallistumistamme erilaisiin lukemisen teemapäiviin sekä sanomalehtiviikkoon helmikuussa. Lukemisen ja kirjallisuuden opetuksen tukena on lukudiplomihanke. Koulu osallistuu myös kaupungin pääkirjaston järjestämään kirjavinkkaukseen ja kirjaston käytön opetustuokioihin. Opetuksen havainnollisuuden, toiminnallisuuden ja elävöittävyyden ylläpitäminen ovat tavoitteita, joihin koulu uskoo pääsevänsä laajalla yhteistyöllä, opetusvälineistön ajanmukaisuudella ja mahdollisuudella henkilöstön jatkokoulutukseen. Nämä seikat yhdessä kohottavat koulumotivaatiota ja kouluviihtyvyyttä. Koulun työajat ja lomat selviävät perusopetuksen kotisivuilta. Välituntivalvonnat hoidetaan vuorolistan mukaisesti. Päivänavaus tapahtuu luokissa opettajan tai oppilaiden toimesta. Naantalin seurakunta järjestää aamunavauksen koko koululle kuukausittain. Ruokailuajat ovat porrastetut, jolloin saavutetaan hyvin sujuva ruokahetki. Koulukuljetuksessa oleville oppilaille voi tulla odotusaikoja. Odotusaika on valvottua pääosin koulunkäyntiohjaajien toimesta. Neljännen lukuvuoden päättyessä oppilaat yhdessä huoltajansa kanssa valitsevat joko teknisen tai tekstiilikäsityön, jossa jatkavat 5.luokan alkaessa. Tehty valinta on voimassa yläkoulun 7. lk:aan asti. A2 kielivalinnat tehdään kaupungin ohjeistuksen mukaan. Opettajakokoukset pidetään koulunjohtajan kutsumina kokouspäivän ollessa tiistai. Henkilöstökokous pidetään noin neljä kertaa vuodessa. Yhdysluokkaopetus on ollut usein keino, jolla on voitu luoda pedagogisesti ja taloudellisesti järkeviä opetusryhmiä. Kuluvana lukuvuotena koulussa on kaksi yhdysluokkaa; 1 2 ja 3 4. Koulun kanssa samassa kiinteistössä toimii kaupungin aamu ja iltapäiväkerho. Koulu on tiiviissä yhteistyössä kerhon kanssa ja tiedottaa omasta toiminnastaan. 1/6

11 Kultarannan koulu Suunnittelupäivät kohdistuvat lukuvuoteen seuraavasti: sekä Syyslukukausi syysloma joululoma Kevätlukukausi talviloma Kodin ja koulun yhteistyö Suunnitelma Vanhempaintilaisuuksia järjestetään tänä lukuvuotena siten, että syksyllä on luokkakohtaiset vanhempaintilaisuudet. Keväälle varataan mahdollisuus toiseen koko koulun tilaisuuteen. Luokanopettajat mahdollistavat kouluvuoden aikana kaikille vanhemmille tilaisuuden tulla koululle keskustelemaan lapsensa koulunkäynnistä. Tapaamisen luonne on koulutyötä arvioiva sekä samalla tiedon vaihtoa kodin ja koulun kesken. Keskustelun tueksi käytetään koulussa laadittua keskustelurunkoa, jonka avulla jokaisen lapsen osalta tulevat varmasti olennaisimmat asiakokonaisuudet tarkasteltua. Kuudennen luokan oppilaille ja vanhemmille järjestetään tutustumis ja tiedotustilaisuudet tulevista 7. 9.luokan kouluistaan. Nämä tilaisuudet järjestetään yhteistyössä ala ja yläkoulujen kesken. Maijamäen tutustumispäivä on toukokuussa Koulutulokkaille vanhempineen järjestetään tutustumispäivä kouluumme kevätlukukauden lopussa. 1.4 Resurssien käyttö Suunnitelma Tuntikehyksen käytön määrääviä tekijöitä ovat kaupungin tuntijako, yhteisesti sovitut jakoperusteet esim. kielten opetuksessa sekä koulumme yhdysluokat. Yhteensä 123 vuosiviikkotuntia, jotka jakaantuvat seuraavasti: Luokkaopetus: 112,0 siten että A1EN/A2RU: 10,0; sekä luokanopetus: 102, jossa valtion ryhmäjakotunteja 2 Osa aikainen erityisopetus: 9,0 Tukiopetus sekä kerhot: 3,5 AV välineiden kunnossapito: 0,5 1.5 Turvallisuudesta vastaavat henkilöt 1. Riitta Koskinen, koulunjohtaja 2. Tuomas Junttila, turvallisuusvastaava, varajohtaja 3. Sirkka Hokkanen, luokanopettaja 4. Annukka Saranpää, luokanopettaja 5. Mika Salko, erityisopettaja 2. Lukuvuoden keskeiset opetus ja kasvatusperiaatteet 2.1 Opetuksen painopistealueet Lukudiplomi projekti jatkuu kaikilla vuosiluokilla yhteistyössä kaupungin kirjaston sekä 2/6

12 Kultarannan koulu kotien kanssa. Tavoitteena on innostaa oppilaita lukemaan monipuolisesti ja laadukkaasti. Tavoitetason saavuttamisesta oppilasta huomioidaan lukuvuoden lopussa lukudiplomilla. Vastuuhenkilönä toimii LO Riitta Koskinen. Oppilaskuntatoiminta jatkuu syyslukukaudella oppilaskunnan uuden hallituksen muodostamisella. Vastuuhenkilönä toimii LO Sirkka Hokkanen. Kotiseutukasvatusta toteutetaan koulun laatiman ao. suunnitelman mukaisesti. Liikennekasvatus painottuen 1.luokan oppilaille lahjoituksena saadun lisäopetusmateriaalin tukemana: jalankulku, pyöräily, joukkoliikenne. Kummioppilastoiminta koulun sisällä on koettu tärkeäksi. Tänä lukuvuotena 1. luokka saa kummit 6. lk:sta. Liikkuva koulu hankkeesta pyritään saamaan lisää aktiivisuutta oppilaiden koulupäivän sisälle. Matemaattiset älypelipäivät kerran kuukaudessa, jolloin luokissa keskitytään toiminnalliseen matematiikkaan. Koulu toteuttaa KiVa koulu ohjelmaa kaikessa laajuudessaan. KiVa tunnit kohdentuvat luokille 1. ja 4. luokkien oman luokanopettajan toimesta. LO Annukka Saranpää toimii KiVavastaavana, jonka tehtäviä ovat mm: selvityskeskustelujen vetäminen KiVa tiimin johtaminen koulun omien kiusausselvitysten teettäminen (väh. kaksi kertaa lukuvuodessa) KiVa koulun virallisten selvitysten hoitaminen sekä tulosten analysointi ja esittäminen. Opetussuunnitelmassa mainittujen aihekokonaisuuksien sisällöt tulevat esille eri vuosiluokkien oppiaineissa. Erikseen lukuvuoden aikana painotetaan aihealueita jokaisella vuosiluokalla myös seuraavin kokonaisuuksin: Ihmisenä kasvaminen: KiVa toiminta Kulttuuri identiteetti ja kansainvälisyys: Unicef kävely ja teemapäivä Viestintä ja mediataito: Aikakaus ja sanomalehtien teemaviikot Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys: Oppilaskuntatoiminta Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta: Kotiseutukasvatuksen toteuttaminen retkin ja oman luontopolun puitteissa Turvallisuus ja liikenne: Tietoiskut pyöräkypärän ja heijastimen käytöstä, kevyenliikenteen liikennesääntöjen kertaaminen Ihminen ja teknologia: Tietotekniikan vastuullinen käyttö koulussa 3. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 3.2 Oppimisen tuen portaat: yleinen, tehostettu ja erityinen tuki Yleinen tuki Koulun lukujärjestykseen on luotu kaikille opetusryhmille sopivat tukiopetuksen järjestämismahdollisuudet. Tämä yleisen tuen muoto voidaan kohdentaa kaikille oppilaille. Tukiopetusta annetaan sekä ennakoivasti että korjaavasti. Tukiopetuksen tarpeen määrittelee ensisijaisesti luokanopettaja, huoltaja, oppilas itse tai oppilashuolto. Osa aikaisen erityisopetuksen resurssia yleisen tuen tasolla käytetään alkuopetuksen oppilaiden lukemisen, kirjoittamisen ja matematiikan vaikeuksissa tukiopetuksen rinnalla. Lisäksi osa resurssista kohdennetaan puheopetukseen. Koulunkäynninohjaaja on mukana auttamassa pääsääntöisesti yhdysluokissa sekä joustavasti yksittäisen oppilaan tukena. Ohjausta ja tukea oppilaan on mahdollista saada koulukuraattorilta ja kouluterveydenhoitajalta. Tehostettu tuki Tehostettua tukea annetaan silloin, kun yleinen tuki ei riitä. Tässä vaiheessa tehdään oppilaan opettajien ja erityisopettajan yhteistyönä oppilasta koskeva pedagoginen arvio. Tämän pohjalta 3/6

13 Kultarannan koulu suunnitellaan tehostetun tuen toimet yhteistyössä huoltajien kanssa. Oppimissuunnitelma tallennetaan Wilmaan. Tehostettu tuki sisältää säännöllisen tukiopetuksen, oppimissuunnitelman sisällön mukaisen erityisopetuksen ja tarvittaessa avustajapalvelun. Oppimissuunnitelma tarkistetaan lukukausiarvioinnin yhteydessä tai tarvittaessa. Erityinen tuki Ennen erityistä tukea koskevan päätöksen tekemistä kuullaan oppilasta ja tämän huoltajaa sekä tehdään oppilaasta pedagoginen selvitys. Pedagoginen selvitys sisältää oppilaan opetuksesta vastaavilta opettajilta selvityksen oppilaan oppimisen etenemisestä ja selvityksen oppilaan saamasta tehostetusta tuesta ja oppilaan kokonaistilanteesta. Tällöin päätetään tarvittavista oppisisältöjen yksilöllistämisistä. Selvityksen pohjalta erityisopettaja laatii oppilaalle HOJKS:in. HOJKS tarkistetaan perusopetuslain mukaisesti. Erityisen tuen tasolla oppilaaseen kohdennetaan kaikkia tehostetun tuen tukimuotoja. 3.3 Kerhotoiminta Koulun tuntikehyksessä on varaus kerhojen pitämiseen siten, että eri opettajien pitämiä kerhoja voidaan toteuttaa jaksoluonteisesti. Liikuntakerho toimii lukuvuonna syys ja kevätlukukaudella. 4. Koulun ulkopuolella annettava opetus ja yhteistyö eri tahojen kanssa 4.1 Yhteistyösuunnitelma Kultarannan koulun vanhempainyhdistys ry:n kanssa koulu on tiiviissä yhteistyössä ja yhdistyksen kokouksissa on pääsääntöisesti koulunjohtaja läsnä. Koulun yhteistyö muiden tahojen kanssa on sidoksissa opetuksellisiin ja kasvatuksellisiin tavoitteisiin. 4.2 Koulun ulkopuolella annettava opetus Luonnonmaa retket toteutetaan kotiseutukasvatuksensuunnitelman mukaisesti toukokuussa. Siirtymiset tapahtuvat alkuluokilla pääsääntöisesti kävellen, muilla luokilla pyöräillen. Uintiopetus totetutetaan Raision Ulpukassa kaupungin järjestämän bussikuljetuksen puitteissa sekä erillisen aikataulun mukaisesti. Turku retket sekä vierailut Naantalin sekä muun lähialueen kohteissa valitaan kulttuuripolkusuunnitelman mukaisesti eri luokka asteille ja toteutetaan pääosin huhti toukokuussa. Luokkaretkistä toteutetaan luokkien retki Helsinkiin. Tapahtumakalenteri keskeisistä vakituiseen työjärjestykseen sisältymättömistä tehtävistä: 3 4. luokan tutustumiskäynti Kultarannan puutarhaan syyskuussa 2015 Oppilaiden retket Kultarannan luontopolulle ja laavulle Yleisurheilukisat syyskuussa 6. luokkalaisten yökoulu Kultarannan koulussa Koko koulun poistumis ja turvallisuusharjoitus syyslukukaudella Kodin ja koulunpäivä, toimintakulttuuripäivä Unicef kävely luokkalaisten uinnit pikkujoulujuhla koululla itsenäisyyspäiväjuhla joulujuhla illalla lukukauden päätös ja todistusten jako Sanomalehtiviikko kevätlukukaudella /6

14 Kultarannan koulu Ystävänpäivä talviurheilupäivä Perinneviikko kevätlukukaudella 2016 Uinnit jatkuvat kevätlukukaudella 2016 Oppilaskonsertti maalis huhtikuussa Pääsiäiskirkko maaliskuussa 2016 Presidentin puolison Jenni Haukion vierailu kouluun (voi toteutua myös syyslukukaudella) Veteraanipäivä (lotat) Koulun lukudiplomien jakaminen toukokuussa Kotiseutukasvatuksen retket Luonnonmaalla huhti toukokuussa 5. 6.luokkien luokkaretki Helsinkiin/Tampereelle toukokuussa Naantaliretket kevätjuhla illalla lukuvuoden päätös ja todistusten jako 5. Laatutyö 5.1 Arviointisuunnitelma Koulutuslautakunta on hyväksynyt arviointisuunnitelman Koulujohtajien kokous on päättänyt ottaa lukuvuonna laadunarvioinnin kohteiksi opetushallituksen kriteerien mukaiset laatukortit: Laatukortti 9: Kodin ja koulun yhteistyö Laatukortti 10: Fyysinen oppimisympäristö Laatukortti 11: Oppimisympäristön turvallisuus Näiden korttien pohjalta laaditaan laatukriteerit ja mittarit, joita käytetään lukuvuoden arvioinneissa. Koulut valitsevat seuraavan kauden kehittämiskohteet näiden tulosten perusteella. 5.2 Arviointikertomus ja kehittämiskohteet Lukuvuodelle valitut kehittämiskohteet 1. Vanhempainyhdistyksen toiminnan kehittäminen Vanhempainyhdistyksen toiminta on keskeinen osa kodin ja koulun välistä yhteistyötä. Kultarannan koululla toimii jo aktiivisesti vanhempainyhdistys, mutta lukuvuonna sen toimintaa kehitetään edelleen. Tavoitteena on mm. aloittaa kouluvaaritoiminta, kehittää yhdistyksen nettisivuja informatiivisemmiksi sekä järjestää kaksi hyvin suunniteltua iltaa vanhemmille, joissa tarkastellaan mm. Luonnonmaan kaavoitustilannetta ja Luonnonmaata asuinpaikkana. Koulunjohtaja osallistuu vanhempainyhdistyksen kokouksiin ja välittää niistä saatua tietoa muulle opettajakunnalle. Vanhempainyhdistyksen toiminnan kautta vanhemmat osallistuvat yhä näkyvämmin koulun arkeen. 2. Kouluruokailun kehittäminen ja rauhoittaminen Kultarannassa oppilaat ruokailevat luokissa ja hakevat ruoan linjastolta, joka sijaitsee keittiön viereisessä huoneessa. Tämä paikka on keskeinen osa koulun fyysistä oppimisympäristöä. Haluamme korostaa kouluruokailun merkitystä. Sen tulisi olla rauhallinen, miellyttävä ja kiireetön hetki niin oppilaille kuin koko henkilökunnallekin. 5/6

15 Kultarannan koulu 6. Liitteet Koska ruoka tulisi voida ottaa kiireettömästi ja rauhassa, haemme ruoan jatkossa neljässä vuorossa, mikä vähentää jonotusta. Opettajat huolehtivat, että ateriointi sujuu rauhallisesti luokissa. Panostamme myös hyviin ruokailutapoihin ja siisteyteen. 3. Oppilaiden vastuuntunto ja huolenpito oppimisympäristöstään Oppilaiden on tärkeää ymmärtää, että heidän käytöksensä ja toimintansa vaikuttavat toistenkin hyvinvointiin, terveyteen ja turvallisuuteen. Oppilaita ohjataan ottamaan enemmän omaa vastuuta itsensä huolehtimisesta ja esim. läksyistään, koulutarvikkeistaan ja vaatteistaan. Oppilaita kannustetaan kohtuullisuuteen, jakamiseen ja säästäväisyyteen. Oppilaiden huomio kiinnitetään oppimisympäristöön, esim. koulun tiloihin ja koulunpihaan sekä niiden turvallisuuteen ja siisteyteen Lukuvuoden aikana tehtyjen mittausten analysointi ja uudet kehittämiskohteet 6.1 Päivittäinen työaika oppitunti välitunti oppitunti välitunti oppitunti porrastettu ruokailu ja välitunti oppitunti välitunti oppitunti välitunti oppitunti välitunti oppitunti 6/6

16 Kuparivuoren koulu TYÖSUUNNITELMA Kuparivuorentie NAANTALI Tyyppi: Peruskoulut Tilastokeskuksen oppilaitoskoodi: rehtori Vesa Malin Tilastotietoja: Oppilasmäärä 282 Erityisen tuen oppilaiden määrä vararehtori Kaarina Heinonen Esi-/Lisä-/JoPo-/ Valmoopetuksessa 0 Virkoja Kuljetusoppilaita 50 Tuntiopettajia 0 Perusopetusryhmiä 15 Yleisopetusryhmiä (sis. integroidut oppilaat) 12 Koulunkäynnin ohjaajia 11 Pienryhmiä (Valmo, erityisopetus, JoPo) 3 Keskimääräinen yleisopetusryhmäkoko 23,5 Luokkatuntiresurssi 448 Tuntia/oppilas 1,59 josta esiopetusta/valmistavaa opetusta/jopo-opetusta/ lisäluokan opetusta 0 josta erityisopetusta 105 erityisopetuksen luokkaopetustunteja 79 osa-aikaista erityisopetusta 26 Erityistehtäväresurssi 13 t Koulukohtainen lisäpalkkioresurssi 283,44 e Erityistehtäväresurssin jako: Musiikkiesitykset 1 t IT Kielistudio Kirjastonhoito AV-välineet Tukiopetusvaraus Kokoelmien hoito Oppilaskunnan ohjaus 0 t 0 t 1 t 1 t 8 t 0 t 0 t Taito- ja taideaineiden lisäpalkkioresurssi 0 e Demonstraatiot Kerhovaraus 0 t 2 t Kaikki tunnit yhteensä 461 Ryhmäkoon pienentämistunteja Vesa Malin rehtori Primus tuloste: NLI Työsuunnitelman kansilehti ( )

17 Kuparivuoren koulu 1. Opetuksen yleinen järjestäminen ja työajat Koulun työ ja loma ajat ovat Naantalin perusopetuksen mukaiset: syyslukukausi ti ti , Syysloma to su ; kevätlukukausi to 7.1. la , talviloma ma su Luokat syövät klo ruokailuaikataulun mukaisesti. Opettajat valvovat luokkiensa ruokailun. Ruokailun jälkeen oppilaat palaavat luokkiin tekemään ennalta annettuja tehtäviä tai siirtyvät välitunnille. Lisäksi koulumme ruokalaa käyttävät aamu ja iltapäiväkerholaiset. Pitkinä koulupäivinä oppilaat saavat ottaa kouluun omat eväät. Välituntivalvontaa suorittaa jokainen opettaja ja koulunkäynninohjaaja omalla ennalta sovitulle vuorollaan. Välituntivalvontaa on tehostettu keltaisilla huomioliiveillä ja lisäämällä aikuisia välitunneille. Jokainen henkilökuntaamme kuuluva huolehtii omalta osaltaan oppilaiden turvallisuudesta sekä järjestyksestä ja hyvinvoinnista. Välituntisin luokilla on myös mahdollisuus pelata sählyä koulun liikuntasalissa. Pelivuorojen aikana salissa on opettaja valvomassa ja pelaajat käyttävät suojalaseja. Koulukuljetukset hoidetaan pääasiassa joukkoliikenteen avulla Föli busseilla. Koulu ei järjestä valvontaa joukkoliikennettä käyttäville oppilaille. Naantalin Taksiyrittäjät kuljettavat pääasiassa pienryhmien oppilaita koulutuslautakunnan määrittämien periaatteiden mukaisesti. Taksikuljetusten valvonnan lähtevien kuljetusten osalta hoitavat koulunkäynninohjaajat oman vuorolistansa mukaisesti. Taksikuljetusten lähtöpaikka on Kuparivuoren jäähallin parkkipaikalla. Iltapäiväkerhossa olevien pienryhmän oppilaiden kohdalla lähtöpaikka on Muksuboksin takaa Mannerheiminkadulla. Osa kuljetuksista järjestetään palvelulinjan avulla. Koulukuljetusten aikataulu saattaa erota oppilaan lukujärjestyksestä. Koulun alkamista voi odotella koulun ala aulassa ja koulun päättymisen jälkeen kuljetusta voi odotella koulun ala aulassa ja joinakin ajankohtina myös läksykerhossa. Jokainen opettaja pitää aamunavauksen omassa tai opettamassaan luokassa aamupäivän oppituntien aikana. Kerran kuukaudessa pidetään juhlasalissa koulun yhteinen aamuhartaus seurakunnan toimesta. Lisäksi järjestämme yhteisiä aamunavauksia ja pieniä juhlia erilaisten kouluvuoteen liittyvien teemojen puitteessa. Ne oppilaat, jotka eivät osallistu koulun yhteisiin aamunavauksiin esim. vakaumuksensa vuoksi, osallistuvat korvaavaan toimintaan koulun aikuisen valvonnassa. Elämänkatsomustiedon opetus järjestetään sen valinneille. Elämänkatsomustietoa opetetaan yksi tunti viikossa, luokille maanantaisin ja luokille torstaisin. Neljännen ja kuudennen luokan oppilailla on uskontoa ja elämänkatsomustietoa kaksi viikkotuntia. Toinen näistä pidetään koko luokan yhteisenä tuntina, johon osallistuvat molempien katsomusaineiden opiskelijat. Näillä yhteisillä tunneilla ei käsitellä uskonnollisia sisältöjä, vaan etiikkaan, moraaliin ja hyviin tapoihin liittyviä teemoja. Tänä vuonna koulussamme on vaihto opettaja/harjoittelija japanilaisen opettajavaihtojärjestelmän kautta. Harjoittelija osallistuu oppitunneille apuopettajana. 1.1 Koulun toiminta ajatus 14/88

18 Kuparivuoren koulu antaa oppilailleen riittävät tiedot ja taidot perusopetuksen yläkouluun siirtymiseen ja siellä opinnoissa etenemiseen. Laadukkaan yleisopetuksen lisäksi koulumme tarjoaa mahdollisuuden englannin kielen opiskeluun kielirikasteisella luokalla. Suurena kouluna voimme tarjota monenlaista oppimisen tukea sitä tarvitseville laaja alaisesta erityisopetuksesta integrointiin ja pienryhmäopetukseen. Ympäristökasvatus on tärkeässä asemassa jokapäiväisessä toiminnassamme. Keväällä 2009 koulumme sai toiminnastaan Syksen myöntämän pysyvä vihreä lippu tason. Lukuvuonna koulumme sai Syksen myöntämän oppilaitosten kestävän kehityksen sertifikaatin. Koulumme toimii yhteistyössä vanhempien ja muiden tahojen kanssa pyrkiessään kasvattamaan oppilaista sosiaalisia ja suvaitsevaisia kansalaisia. Tähän tavoitteeseen pyrimme mm. korostamalla hyviä tapoja ja erilaisuuden hyväksymistä. Käytämme lukuvuoden aikana hyväksemme koulumme sijaintia vanhan kaupungin ja erinomaisten urheilu ja ulkoilualueiden läheisyydessä mm. erilaisten projektien ja teemojen toteuttamiseen. KUPARIVUOREN KOULUN KESKEISET TOIMINTAPERIAATTEET: 1. Lapsi ottaa vastuuta omasta oppimisestaan 2. Monipuolisten työtapojen käyttö 3. Lapsi oppii erilaisia tiedonhankintamenetelmiä 4. Yhteistyö kodin ja koulun välillä 5. Suvaitsevaisuus ja toisen huomioonottaminen 6. Kansainvälisyys 7. Ympäristökasvatus 8. Kotiseudun tuntemus 9. Erilaisuuden hyväksyminen 1.2 Opetuksen järjestämisen puitteita Kuparivuoren koulussa annetaan opetusta vuosiluokille 1 6 sekä yksilöllistettyä opetusta pienryhmissä. Syksystä 1998 lähtien opiskelun on voinut aloittaa englannin kielirikasteisella luokalla. Koulu sijaitsee vanhan kaupungin ja Kuparivuoren urheilukeskuksen lähellä. Nykyinen koulurakennus on valmistunut vuonna Vuonna 1998 tehty peruskorjaus on lisännyt koulun viihtyisyyttä ja toimivuutta. Koulun pihan turvallisuutta parannettiin pihasuunnitelman mukaisesti kesällä 2008 leikkipaikan uudella pinnoitteella. Kesällä 2009 koulumme pihalla tehtiin suuri remontti, jossa uusittiin koulun salaojitus. Samalla koulumme pihan portaat kunnostettiin ja turvallisuutta lisättiin myös sillä, että pihalle laitettiin kaiteita. Syksyllä 2011 koulumme alapihalle rakennettiin väliaikaiset parakkitilat aamu ja iltapäiväkerhon ja esiopetuksen käyttöön. Vuonna 2012 valmistuivat suunnitelmat parakkien korvaamisesta pysyvällä lisärakennuksella. Suunnitelmien toteuttaminen siirrettiin tuleville vuosille. Koulussa toimii 12 yleisopetuksen luokkaa ja kolme erityisen tuen pienryhmää. Lukujärjestystä 15/88

19 tehtäessä on kiinnitetty erityistä huomiota integroinnin toimivuuteen ja olemassa olevien tukimuotojen tehokkaaseen käyttöön. Tukea voidaan tarjota erilaisille oppijoille suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti. Lisäksi jatkamme kielirikasteisen opetuksen kehittämistä. Ympäristökasvatus ja kestävän kehityksen periaatteet näkyvät päivittäisessä toiminnassamme. 1.3 Kodin ja koulun yhteistyö Yhteistyö kodin ja koulun välillä on monipuolista ja jatkuvaa. Koulussamme toimii aktiivinen vanhempainyhdistys. Koulun toiminnasta tiedotetaan kuukausittain ilmestyvällä Kuparivuoren koulu tiedottaa lehtisellä, jonka sisältöä ja ulkoasua on tarkoitus kehittää tänä lukuvuonna. Koulun kotisivut pidetään ajan tasalla osoitteessa Oppilailla on esimerkiksi mukanaan perjantaiposti tai opiskelupäiväkirja, joihin opettaja ja huoltaja voivat kirjoittaa viestejä. Tärkeänä välineenä koulun ja kodin välisessä yhteistyössä on wilma ohjelma. Merkitsemme läksyt, kokeet ja kokeiden arvosanat wilmaan. Myös oppilaille jaetaan omat tunnukset, joiden avulla he pääsevät käyttämään wilmaa. Tavoitteena on sujuvat wilman käyttötaidot yläkouluun siirryttäessä. Koulu järjestää syksyllä kaikille luokille vanhempainillan ja opettajat kutsuvat vanhemmat vanhempainvartteihin lukuvuoden aikana. Koulu järjestää yhteistyössä vanhempien ja vanhempainyhdistyksen kanssa tapahtumia, vanhempainiltoja eri teemoista, tempauksia ja talkoita. Vanhempainyhdistys jatkaa vireätä toimintaansa. Mukana kokouksissa on aina koulun edustaja Kaarina Heinonen tai rehtori. Koko koulun vanhempainiltoja sekä luokkakohtaisia tilaisuuksia järjestetään lisäksi tarpeen mukaan. Tänä vuonna vietetään Kodin ja koulun päivää perjantaina jolloin teemana on koulun toimintakulttuurin kehittäminen. 1.4 Resurssien käyttö Tuntikehyksen käyttö pohjautuu Naantalin kaupungin koulujen tuntijakoon eri oppiaineiden kesken. Tunnit käytetään seuraavien periaatteiden mukaan: 1. Alkuopetuksen luokissa on käytössä mahdollisimman paljon jakotunteja. 2. Kielen tunnit ja käsityötunnit jaetaan. 3. Jakotunteja annetaan myös sellaisille luokille tai ryhmille, joissa on erityisen paljon oppilaita tai erityistukea tarvitsevia tai integroituja pienluokan oppilaita. 4. Valtion myöntämät ryhmäkokotunnit (11kpl) on jaettu koulumme oppilasmäärältään suurimpiin luokkiin. 5. Kestävän kehityksen suunnitelmaa kehitetään yhdessä oppilaiden, opettajien, koulun muun henkilökunnan ja vanhempien kanssa. Toimintaa koordinoi Vihreä lippu tiimi, jonka toimintaan osallistuu oppilaita, opettajia ja koulumme muuta henkilökuntaa. 6. Ohjaajaresursseja käytetään ja jaetaan joustavasti yhdessä aamu ja iltapäivätoiminnan kanssa. Tarkoituksena luoda oppilaalle mahdollisimman turvallinen ja tasainen päivä. 1.5 Turvallisuus Koulun oppilaiden ja henkilökunnan fyysiseen ja psyykkiseen turvallisuuteen kiinnitetään erityistä huomiota. Turvallisuudesta vastaa koulun rehtoreiden lisäksi koulun turvallisuusvastaavaopettaja Meri Jaakkola. 16/88

20 Koulun fyysisen turvallisuuden periaatteet on kerätty Kuparivuoren koulun pelastussuunnitelmaan, joka päivitetään säännöllisesti. Koulun psyykkisen turvallisuuden pääperiaatteen on määritelty koulun kriisisuunnitelmassa. Koulun viallisista laitteista tai muista korjaustarpeista ilmoitetaan välittömästi tilapalveluihin kleemola ohjelman avulla. Vakavan kriisitilanteen varalta on koululle nimetty kriisiryhmä, jonka kokoonpano on sama kuin koulun suunnittelutiimin. Kriisiryhmään kuuluu rehtorin ja vararehtorin lisäksi koulun turvallisuusvastaava opettaja Meri Jaakkola, opettaja Heidi Leppävirta, opettaja Olli Saksa, opettaja Mika Lehtinen ja koulunkäynninohjaaja Helle Vuorenmaa. Kriisi ja turvallisuussuunnitelmaa arvioidaan ja päivitetään säännöllisesti opetushenkilöstön ja muun koulun henkilökunnan kanssa. Myös oppilaiden kanssa harjoitellaan evakuointitoimintaa esimerkiksi tulipalotilanteessa. Oppilaiden kanssa perusensiaputaitoja harjoitellaan eri luokkaasteilla luonnontiedon tunneilla. Henkilökunnan turvallisuusosaamista pidetään ajan tasalla erilaisilla koulutuksilla, esim. ensiapukoulutus ja alkusammutuskoulutus. 1.5 Turvallisuudesta vastaavat henkilöt 1. Vesa Malin 2. Kaarina Heinonen 3. Meri Jaakkola 4. Jouko Tikkanen 5. Arja Mattsson 2. Lukuvuoden keskeiset opetus ja kasvatusperiaatteet Tavoite Kuparivuoren koulun tavoitteena on antaa oppilaille sellaiset perustiedot ja taidot, joiden avulla oppilas pystyy hankkimaan itselleen ammatin ja selviytyy elämässä yhteiskunnan tasapainoisena jäsenenä. Arvot Arvoista painotetaan erityisesti oppilaan hyvää itsetuntoa ja yhteisön jäseneksi kasvamista. Opetuksen lähtökohtana pidetään myös oppilaan moraalikäsitystä: käsitystä siitä, mikä on oikein ja mikä väärin, sekä hyviä käytöstapoja. Koulun arvoissa korostuvat myös kansainvälisyys ja luonnon huomioiminen arkipäivän valinnoissa. Menetelmät Arvojen saavuttaminen koulussa tapahtuu seuraavilla menetelmillä: Käytetään vaihtelevasti erilaisia opetusmenetelmiä. Opetusmenetelmissä pyritään ottamaan huomioon liikunnan merkitys jaksamisen ja hyvinvoinnin edistäjänä. Yhteistoiminnalliset työmenetelmät kehittävät oppilaiden sosiaalisia taitoja. Opetusmenetelminä käytetään myös toiminnallisia opetusmenetelmiä huomioiden jokaisen oppilaan yksilölliset tarpeet. Käytämme tarvittaessa samanaikaisopetusta ja pienempiä ryhmäkokoja aina tarvittaessa. Kaikkien koulussa työskentelevien aikuisten tärkeänä tehtävänä on ohjata ja kasvattaa oppilaita arkipäivän tilanteissa toimimaan oikein noudattamalla hyviä tapoja ja toimimaan hyvien moraalikäsitysten mukaisesti. 17/88