KESKUSTAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS Tiivistelmä luonnoksesta saaduista mielipiteistä ja vastineet /tark

Transkriptio

1 MIELIPITEEN ESITTÄJÄ LOHJAN KAUPUNKI LOJO STAD Kaupunkisuunnittelukeskus TIIVISTELMÄ MIELIPITEESTÄ VASTINE KESKUSTAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS Tiivistelmä luonnoksesta saaduista mielipiteistä ja vastineet /tark

2 Lohjan kaupunki Kaupunkisuunnittelukeskus, maankäyttö 2012 Tiivistelmät: Fil.yo. Katri Backman Vastineiden valmistelu: yleiskaavoittaja Leena Iso-Markku p

3 MIELIPITEEN KESKUSTAN ESITTÄJÄ OSAYLEISKAAVAEHDOTUS TIIVISTELMÄ MIELIPITEESTÄ VASTINE Keskustan osayleiskaavaluonnos oli virallisesti nähtävänä välisen ajan. Vastineet koskevat päivätystä kaavaluonnoksesta esitettyjä mielipiteitä. MIELIPITEEN ESITTÄJÄ TIIVISTELMÄ MIELIPITEESTÄ VASTINE Anttilan kaupunginosan korttelin 105 kiinteistöjen omistajat/jarmopaavilainen (kaksi mielipidettä, ja ) Luonnoksessa on tehty muutoksia koskien Anttilan kaupunginosan korttelia 105. TP1- alueen laajentaminen ja Joukahaisenkadun katualueen siirto radanvarteen aiheuttavat kohtuutonta henkistä ja taloudellista haittaa kiinteistöjen omistajille ja korttelin asukkaille ja vaikeuttavatmahdollisuuksia realisoida omaisuutta. Kortteli osoitetaan kaavaehdotuksessa asuinpientalojen korttelialueeksi (AP). Alue on lisäksi kaupunkikuvallisesti arvokas alue, jota koskee seuraava kaavamääräys: Asemakaavaa laadittaessa ja muutettaessa on otettava huomioon alueen kaupunkikuvallisen arvon säilyminen. Kauko Paksula, Ritva Paksula, Jan Tallqvist Joukahaisenkatu on säilytettävä nykyisellä paikallaan, eikä korttelin 105 voimassaolevaan asemakaavaan tule tehdä muutoksia. Luonnoksessa esitetään korttelin 63 jakamista siten, että korttelin länsiosa jää omakotitaloalueeksi ja osa tulee tehokkaan kerrostalorakentamisen piiriin. Ratkaisu asettaisi korttelin kiinteistönomistajat eriarvoiseen asemaan, osa saisi huomattavaa taloudellista etua lisääntyvän rakennusoikeuden muodossa ja osalle muutoksesta olisi haittaa, mm. asumisviihtyvyyden heikkenemistä. Lisäksi alue on kaupunkikuvallisesti yhtenäinen ja arvokas kokonaisuus ja siellä on useita paikallis- ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia. Tällä perusteella rakennukset on rakennushistoriallisin ja maisemallisin perustein määrätty Joukahaisenkatu osoitetaan kaavaehdotuskartalla. Osayleiskaavaluonnoksessa mielipiteen esittäjien alue osoitettiin merkinnällä AO/s. Muu osa korttelista osoitettiin osayleiskaavaluonnoksessa AK-alueeksi. Koko korttelilla on voimassa olevassa asemakaavassa merkintä AO-25. Kaksi rakennusta on varustettu asemakaavassa suojelumerkinnöin (sr). Osoitetaan osayleiskaavaehdotuksessa kortteli yhtenäisellä merkinnällä A, joka antaa asemakaavoitukseen liikkumavaraa etsiä talotyypeiltään ja kerrosluvuiltaan alueelle parhaiten sopivaa ratkaisua. Merkitään kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennukset aluemerkinnällä (sr), jota koskee kaavamääräys:.alueen kulttuu- 3

4 suojeltaviksi. Luonnoksessa ei ole otettu huomioon em. seikkoja. Vaihtoehtoa ei voi hyväksyä tälläisenään, kiinteistönomistajien intressit on otettava huomioon ja haitat kompensoitava. rihistoriallisesti arvokas rakennettu ympäristö on lähtökohtana asemakaavaa laadittaessa tai muutettaessa. Yksittäisten rakennettujen kohteiden säilyttämismahdollisuudet selvitetään ja säilyttämisestä päätetään erikseen asemakaavassa. Suunnitelmista on pyydettävä lausunto museoviranomaisilta. Alueen numero viittaa kaavaselostuksessa olevaan luetteloon.. Nina Uusitalo os. Söderström, Mikko Uusitalo Arto Lindström Mielipiteen esittäjä tukee kaavassa esitettyä kerrostaloaluetta omistamansa kiinteistön ja naapurien alueelle. Rakennuskannan pitkän elinkaaren vuoksi olisi myös kannatettavaa sallia kuutta kerrosta korkeampi rakentaminen ekologisuuden nojalla. Aurlahden ranta-alueelle on suunniteltu P-2- alue, joka mahdollistaisi hotellin rakentamisen. Tämä lisää liikennettä alueella, mistä koituu vaaraa läheisten puistoalueiden käyttäjille, sekä aiheutuu melua ja ilmanlaadun heikkenemistä. Hanke heikentäisi myös uimarannan viihtyvyyttä. Mahdollinen hotellin yhteyteen tuleva ravintolatoiminta saattaa tuoda alueelle rauhattomuutta ilta-aikaan. Rakennuksen korkeus olisi todennäköisesti suurempi kuin ympäröivien rakennusten, eikä se sopisi maisemallisesti ympäristöön ja aiheuttaisi esteettistä haittaa. Koko korttelilla on voimassa olevassa asemakaavassa merkintä AO-25. Kaksi rakennusta on varustettu asemakaavassa suojelumerkinnöin (sr). Osoitetaan osayleiskaavaehdotuksessa kortteli yhtenäisellä merkinnällä A, joka antaa asemakaavoitukseen liikkumavaraa etsiä talotyypeiltään ja kerrosluvuiltaan alueelle parhaiten sopivaa ratkaisua. Kerroslukuja ei esitetä kaavakartalla. Aurlahden rantapalvelujen korrtelialueita karsitaan rantaviivian tuntumasta ja ne korvataan lähivirkistysaluetta koskevalla rasterimerkinnällä: alueen osa, jolle saa sijoittaa pääkäyttötarkoitukseen sopivaa rakentamista. Alueen pohjoisreunassa säilytetään yksi rantapalvelujen korttelialue (P). Lisätään aluetta koskeva kaavamääräys: Rakentaminen on sovitettava ranta-alueen maisemaan ja lähiympäristön kaupunkikuvallisesti arvokkaisiin alueisiin. 4

5 Hotellihanke heikentää alueen viihtyvyyttä, hotellin sijaan alueelle voitaisiin osoittaa esim. viherpuisto, alueen liikunta- ja ulkoilumahdollisuuksien tulisi vähintään säilyä ennallaan. Osa rantapalvelujen alueesta muutetaan lähivirkistysalueeksi. Hotellitoiminta on vain yksi rantapalvelujen toteutumisvaihtoehto ja käyttötarkoitus voi täsementyä asemakaavavaiheessa. Meeri Salo Johanna ja Jani Leino Mikko Kotiaho (kaksi mielipidettä, ja ) Mielipiteen esittäjän kanta Kontionkadun rakentamiseksi kerrostaloalueille on kielteinen. Mielipiteen esittäjät eivät hyväksy osayleiskaavan mukaista kerrostalorakentamista Kontionkadulle. Osayleiskaavassa Kontionkadun pientalojen tilalle rakennettavat kerrostalot eivät tuo tavoiteltavaa kaupunkikuvaa. Kymmenkerroksiset talot peittäisivät harjun näkyvistä. Lisäksi Kontionkatu on kapea, ja lisääntynyt asukasmäärä vaatisi kadun leventämistä, kadunvarren pysäköinti ja lumiset talvet muuttavat kadun yksikaistaiseksi. Lisäksi katua käytetään läpiajoon Kaavaehdotuksessa vain Suurlohjankadun ja Kontionkadun risteyksen kohdalla kaupunkikuvallisesti tärkeässä sisääntulossa säilytetään korkean rakentamisen mahdollisuus. Kontionkadun varren muu alue muutetaan kaavaehdotuksessa merkinnäksi A, joka mahdollistaa talotyypin selvittämisen tarkemmin asemakaavavaiheessa ja myös pientalorakentaminen on mahdollista. Kaavaehdotuksessa vain Suurlohjankadun ja Kontionkadun risteyksen kohdalla kaupunkikuvallisesti tärkeässä sisääntulossa säilytetään korkean rakentamisen mahdollisuus. Kontionkadun varren muu alue muutetaan kaavaehdotuksessa merkinnäksi A, joka mahdollistaa talotyypin selvittämisen tarkemmin asemakaavavaiheessa ja myös pientalorakentaminen on mahdollista. Kaavaehdotuksessa vain Suurlohjankadun ja Kontionkadun risteyksen kohdalla kaupunkikuvallisesti tärkeässä sisääntulossa säilytetään korkean rakentamisen mahdollisuus. Kontionkadun varren muu alue muutetaan kaavaehdotuksessa merkinnäksi A, joka mahdollistaa talotyypin selvittämisen tarkemmin asemakaavavaiheessa ja myös pientalorakentaminen on 5

6 Susanna Simpanen Helena Kuittinen, Antti Rauhala, Tapio Raassina, Petri Eriksson, Suvi Eriksson 6 kiellosta huolimatta. Kerrostalojen pysäköintitilaa ei ole mitoitettu, ja kerrostalojen rakentaminen vaatisi mittavaa viheralueen supistamista. Alue tulisi määritellä pientaloalueeksi. Kaupunkikuvan kannalta tärkeämpää olisi modernisoida liikekeskustan tasakattoiset liiketilat. Aurlahden ranta-alueen kaavaluonnoksessa pallokentän paikalle merkitty P-2-alue mahdollistaa nelikerroksisen rakennuksen, joka sopii alueelle huonosti ja on liian suuri. Rantapuisto kaventuisi huomattavasti nykyisestä ja pohjoisesta alueelle tulevien järvinäkymät kaventuisivat. Samoin rannan pohjoisosan P-1-merkintä sallii rakentamisen kiinni rantaan ja vähentää järvinäkymiä. Hotellille aluevaraus on pienehkö, ja se sopisi paremmin harjulle uimahallin ja jäähallin väliin. Hotellin sijoittamisessa on huomioitava Tytyrin kaivoksen räjäytyksistä aiheutuva tärinä. Lisäksi pallokenttien alueen pienentäminen voisi estää rantapuistossa nyt esiintyvää toimintaa kuten tivolit, sirkukset, konsertit ja urheiluaktiviteetit. V-2-merkintä tulisi laajentaa kattamaan kaavaluonnoksessa rannan pohjoisosien P-1- ja P-2- alueet, mikä mahdollistaisi alueen viihtyvyyden kannalta keskeiset toiminnot. Länsi-Louhenkadun varrella on esitetty pientalojen kerrosluvuksi kaksi, paitsi osoitteissa 52-58, joissa kerrosten lukumäärä on vain yksi. Tasapuolisuuden vuoksi näilläkin tonteilla tulisi mahdollista. Kaavaehdotus mahdollistaa myös Kontionkadun katkaisemisen Suurlohjankadun päästä, mikä estää läpiajon ja rauhoittaa aluetta Aurlahden rantapalvelujen korttelialueita karsitaan rantaviivian tuntumasta ja ne korvataan lähivirkistysaluetta koskevalla rasterimerkinnällä: alueen osa, jolle saa sijoittaa pääkäyttötarkoitukseen sopivaa rakentamista. Alueen pohjoisreunassa säilytetään yksi rantapalvelujen korttelialue (P). Lisätään aluetta koskeva kaavamääräys: Rakentaminen on sovitettava ranta-alueen maisemaan ja lähiympäristön kaupunkikuvallisesti arvokkaisiin alueisiin. Lähivirkistysaluetta laajennetaan kaavaehdotuksessa siltä osin kuin rantapalvelualue pienenee. Kerrroslukuja ei esitetä kaavakartalla. Kerrosluvut sisältyvät kaavaselostukseen. Osayleiskaavan mittakaavassa pääosaan pientalojen alueelle sopii enimmäiskerrosmääräksi II.

7 sallia kaksikerroksisten talojen rakentaminen (merkintä AP II). Helena Kuittinen Maire ja Markku Kangas Lohjan perinteinen ilme on säilytettävä ja kirkon koko on otettava huomioon uusia rakennuksia suunniteltaessa. Tornitalot eivät sovi maisemaan eivätkä ole tarpeellisia. Rakennusten sopiva maksimikorkeus on viisi kerrosta tiheästi rakennetussa keskustassa. Keskustan pientaloalueiden tehokkuutta voidaan nostaa kahteen-kolmeen kerrokseen huomioiden tasapuolisuus, esimerkiksi Länsi-Louhen kadulla kaikilla omakotitaloilla tulisi olla vähintään kahden kerroksen rakennusoikeus. Harjun laelle ei tule rakentaa hotellia pilaamaan maisemaa. Keskustassa Laurinkadun ja Kauppakadun aluetta tulisi tiivistää, Viisi-kuusikerroksiset rakennukset mahdollistaisivat alakertoihin liiketilat ja yläkerroksiin lisää asuntoja, mikä toisi lisää työpaikkoja. Kävelykatu sen sijaan haittaa liikennettä ja liiketilojen huoltoa ja tavarantoimituksia. Karnaistenkadun järven puoleisen pientaloalueen säilyttäminen on hyvä ratkaisu, ranta-aluetta ei tältä osin tulisi tiivistää. Karnaistenkadun pohjoispäähän välille Paikkarinkatu-Tehtaankatu tulisi kaavoittaa jalkakäytävä kaupungin puolelle ja ko. katu muuttaa yksisuuntaiseksi. Tämä tekisi kadun turvallisemmaksi ja pihoilta kadulle liittyminen olisi Kaava-alueen rakentamisesta on tehty lukuisia kaupunkikuvallisia selvityksiä. Korkeita rakennuksia osoitetaan vain kahteen keskustan sisääntulonäkymään. Kerroslukuja ei määrätä osayleiskaavassa, mutta kaavaehdotuksen pohjana olevat kerrosluvut esitetään kaavaselostuksessa. Harjun alue on pääasiassa julkisten palvelujen (PU) aluetta. Hotelli on yksi mahdollinen toteutumisvaihtoehto ja käyttötarkoitus voi täsementyä asemakaavavaiheessa. Lisätään aluetta koskeva kaavamääräys: Rakentaminen on sovitettava harjumaisemaan ja kaupunkikuvaan. Osayleiskaava mahdollistaa Laurinkadun ja Kauppakadun alueen tiivistämisen lausunnossa esitetyllä tavalla. Kävelyalue tai kävelypainotteinen alue on osoitettu siten, että keskustan liikenneselvityksen ja sen täydennysten mukaan ajoneuvoliikenne toimii. Huoltoajo on mahdollista suunnitella tarkemmin asemakaavoissa ja katusuunnitelmissa. Karnaistenkadulle osoitetaan kevyen liikenteen yhteys. Jalkakäytävän tarkka paikka määritellään asemakaavassa ja katusuunnitelmassa. Kerroslukuja ei määrätä osayleiskaavassa, mutta kaavaehdotuksen pohjana olevat kerrosluvut esitetään kaavaselostuksessa. 7

8 Eija Hasu helpompaa. Paikkarin- ja Karnaistenkadun kulmatontin rakennuskorkeus tulisi säilyttää enintään kolmessa kerroksessa, kuten tällä hetkellä, jotta rakennukset eivät varjostaisi pientalojen pihoja. Vaihtoehtoisten maankäyttöratkaisujen vertailu Kaavan suhde kaupungin visioon ja kasvustrategiaan sekä taajamaosayleiskaavaan 8 Osayleiskaavaluonnos perustuu Espoo-Lohja taajamaradan toteutukselle. Kaavan vaihteohtoiset toteutukset osoitetaan vain tämän skenarion toteutumiseen nojaten. Koska tavoitteena on oikeusvaikutteinen yleiskaava, on maankäyttö tutkittava myös ns. 0-vaihtoehdolla, ilman ratalinjauksen toteutumista. Lohjan kaupungin vision turvallisuudesta, asuinviihtyvyydestä, kulttuurista ja kilpailukykyisestä elinkeinoelämästä tulisi konkretisoitua yleiskaavan tavoitteissa ja toteutuksessa sekä kaavan laadintaan liittyvissä selvityksissä. Visio edellyttää selvityksiä siitä, mikä on lohjalainen viihtyisä asuinympäristö. Kaavaluonnoksessa listatut selvitykset eivät ole tutkineet tätä aspektia, johon liittyy olemassa olevien alueiden identiteetin sekä vetovoimaisuustekijöiden identifioiminen eri käyttäjäryhmissä. Rautatien henkilöliikennettä koskevat vaihtoehdot on selvitetty taajamaosayleiskaavaprosessissa ja ratkaisut on osoitettu taajamaosayleiskaavaehdotuksessa, jossa tutkittiin ennen kaavaluonnoksen laatimista viisi erilaista vaihtoehtoa. Keskustan osayleiskaavaehdotus on taajamaosayleiskaavaehdotuksen mukainen Tarkistetaan tavoitteiden esittämistä kaavaselostuksessa. Taajamaosayleiskaavan tavoiteasetteluun liittyi kyselyjä, joista saatiin informaatiota lohjalaisten toiveista ja joita voi hyödyntää myös keskustan osayleiskaavassa. Keskustan osayleiskaavaluonnosta oli mahdollista nähtävänä olon aikana kommentoida myös erillisen nettikeskustelupalstan kautta ja esittää tavoitteita ja toiveita. Sellaista kohdennettua tutkimusta, joka liittyisi alueiden identiteetin sekä vetovoimaisuuden identifioimiseen eri käyttäjäryhmissä, ei ole erikseen tehty. Kaupunki teettää parhaillaan tutkimusta sisäisestä muutosta ja tästä tutkimuksesta saadaan tietoa myös asuntoalueiden vetovoimatekijöistä käyttäjäryhmittäin. Tutkimus valmistuu kaavaehdotuksen laatimisen jälkeen.

9 Yleiskaavan merkittävyyden vuoksi on suotavaa selvittää, mikä nykyisessä kaupungissa on ehdottomasti säilytettävää ja mitkä keinot koetaan monipuolisen kulttuurisen toiminnan, korkeatasoisen osaamisen ja kilpailukykysein elinkeinoelämän edellytysten mahdollistajiksi erityisesti maankäytön tasolla. Keskustan osayleiskaavaan toivoisi tarkastelua kestävän asumisen elinkaarimallista (samalla alueella eri elämänvaiheisiin erilaisia talotyyppejä). Jos pientaloasuminen nähdää Moision- ja Pappilanpellon alueella sopimattomaksi, tulee arvioida vaikutukset siitä, että asuminen segregoituu kaupungissa, tällä on vaikutuksia kaupunkikuvaan ja liikenteeseen. Jos Lohjan keskusta houkuttelee pientaloista kerrostaloihin siirtyvät ikääntyvät asukkaat, tulevaisuudessa kaupungin huoltosuhde saattaa muodostua haastavaksi. Taajamaosayleiskaavan selostuksessa todetaan asuntotyyppijakauman määräytyvän täydennysrakentamisessa alueiden nykyisen luonteen perusteella ja uusilla alueilla alueiden elinkaaren ja sosiaalisen tasapainon sekä yhdyskuntarakenteellisen ja maisemallisen sijainnin perusteella. Keskustaosayleiskaavassa alueiden nykyinen luonne tulisi ottaa huomioon uuden rakentamisen massoittelussa, tulee tarkastella mm. Moision pientalojen liittyminen suunniteltuun uuteen rakennuskantaan ja Porlaan suunniteltujen rakennusten liittyminen vanhan Ojamon pientaloalueeseen sekä Porlan historiallisiin kalanviljelysrakennuksiin. Kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet on käyty läpi kaavaehdotusta laadittaessa ja niistä on erillinen yhteenveto kaavaselostuksen liitteenä. Tarkistetaan tavoitteiden esittämistä kaavaselostuksessa ja perustellaan kaavan ratkaisuja tavoitteiden pohjalta. Moision- ja Pappilanpellon asuinrakentaminen osoitetaan merkinnällä A, joka antaa asemakaavoitukseen liikkumavaraa etsiä talotyypeiltään ja kerrosluvuiltaan alueelle parhaiten sopivaa ratkaisua. Tämä tukee myös mielipiteessä esitettyä elinkaaritarkastelua. Kaava-alueelle, (varsinkin reuna-alueille) on osoitettu muutakin kuin kerrostalorakentamista. Moisioon liittyvän asumisen alueita tarkistetaan ja osoitetaan merkinnällä A, joka antaa mahdollisuuden sovittaa rakentamista ympäristöön yksityiskohtaisemman suunnittelun avulla. Porlaan ei osoiteta asuinalueita. 9

10 Kaavan vaikutusten arviointi 10 Taajamaosayleiskaavan selostuksen tavoitteena on rakentaa kerrostaloja vain kävelyetäisyydelle palveluista. Väestön ikääntyminen huomioon ottaen päivittäispalvelujen saatavuuden on oltava alle 500 metriä.tavoite on ristiriidassa keskustan osayleiskaavan selostuksen kanssa Perinteistä kantakaupunkimaista rakennustapaa korkeampi rakentaminen on pyritty sijoittamaan kaupallisen keskustan ulkopuolelle. Moision- ja Pappilanpellon asuminen on kävelyetäisyyttä etäämmällä. Tämä johtaa henkilöautoriippuvuuteen vastoin kaavan tavoitetta. Taajamaosayleiskaavaluonnoksessa tavoitteisiin lukeutuu elinkaariasumisen tarpeiden huomioon ottaminen erityisesti palveluiden läheisyydessä. Lohjalla on mahdollisuus erottautua kilpailijoistaan ja tarjota monimuotoista, keskustan lähistölle ulottuvaa asumista pientaloista kerrostaloihin. Nyt keskustan osayleiskaava on kerrostaloasumiseen painottunutta ja Lohjan imago painottuisi näin voimakkaasti kerrostalolähiöksi. Osayleiskaavaluonnoksessa ei ole osoitettu kaavan vaikutusten arvioinnin selvittämistä. OAS:issa on kuitenkin esitetty suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutusten selvittämistä, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset ja todettu osayleiskaavan pohjaksi laadittavan tätä varten riittävät perusselvi- Moision- ja Pappilanpellon keskustaa lähinnä sijaitsevat korttelialueet ovat noin 400 metrin päässä nykyisen Sokoksen korttelista. Lisäksi kaavassa annetaan mahdollisuus laajentaaa kaupallista keskustaa tulevan aseman suuntaan. Keskusta-alueen reunaan sisääntulokohtiin sijoitettava korkea rakentaminen sijaitsee Suurlohjankadun päässä noin metrin päässä kaupallisen keskustan reunasta ja noin 500 m päässä nykyisestä Sokoksen korttelista ja Ojamonharjunkadun kohdalla välittömästi terveyskeskuksen vieressä sekä noin 400 metrin päässä mm. Prismasta. Osayleiskaavassa tarjotaan monimuotoista asumista (kaavaehdotuksessa on yhdistettyjä liike-, toimisto- ja asuinrakennuksia keskustassa, kerrostaloalueita, kaupunkimaisia tiiviitä asuinalueita, jotka suunnitellaan tarkemmin asemakaavassa sekä pientalovaltaisia asuntoalueita). Lisätään kaavaselostukseen ehdotusvaiheessa vaikutusten arviointi.

11 tykset, joita voidaan suunnittelun edetessä täydentää. Keskustan osayleiskaavaluonnoksen kaavaselostuksen valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden arviointi ei edusta vaikutusten arviointia. Kaavaluonnoksessa ei ole selvitetty MRA 17 kohtia 4 (yhdyskuntarakenteelliset, ympäristölliset, liikenteelliset ja sosiaaliset vaikutukset), 5 (selvitys kaavan suhteesta ylemmän hierarkiatason maankäytön ohjaukseen) ja 7 (kaavaratkaisun keskeinen sisältö ja perustelut, selvitys selvitysten huomioonottamisesta ja selvitys kaavan haitallisten vaikutusten ehkäisystä) siinä laajuudessa kuin vuorovaikutus edellyttäisi, koska kaavan vaikutuksia ei ole arvioitu eikä todelisia vaihtoehtoja esitetty. Myös asumistarpeiden ja edellytysten määrittely puuttuvat luonnosvaiheen kaavaselostuksesta. Suojeltavat ja erityistä huomiota edellyttävät alueet Kaavassa ei ole korostettu merkinnöin suojeltavia tai harkiten hyödynnettäviä alueita (Moision- ja Pappilanpeltojen alue, FCG:n maisemaselvityksen muinais-, tai kulttuurihistoriallisesti merkittävät alueet, herkät alueet ). Selvityksien tuloksia ei ole otettu riittävällä tavalla huomioon kaavan laadinnassa. Maankäytön tarkastelussa ei ole tutkittu uusien, mahdollistesti rakennettavien alueiden liittymistä jo oleviin asuinalueisiin. Liittyminen on keskeistä alueiden identiteetin säilymisen kannalta, johon olisi toivottavaa kiinnittää huomiota, liittymisalueen poikkileikkauskuvat Kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet on käyty läpi kaavaehdotusta laadittaessa ja niistä on erillinen yhteenveto kaavaselostuksen liitteenä. Myös muinaismuistot esitetään kaavassa. Osayleiskaavaa varten on tehty useita kaupunkuvallisia tarkasteluja, jotka on lueteltu tarkemmin kaavaselostuksessa. 11

12 auttaisivat myös yleisöä ymmärtämään kaavan visuaaliset tavoitteet. Maakuntakaavan osoittamat viheryhteystarpeet Kestävä kehitys Reunaehdot 12 Maakuntakaava osoittaa viheryhteystarpeen Moisionlahden ranta-alueilla.törmän alueen eteläpuolella viheryhteys jää kapeaksi ja toimivuus ekologisena käytävänä katkeaa. Maakuntakaava osoittaa myös Liessaaren ja Harjun välisen viheryhteystarpeen, jota tukisi Porlan alueen kevyempi toteutus ja rakentamatta jättäminen. Hyvin kapeiksi jätettävät viherkaistaleet eivät ylläpidä ekologista monimuotoisuutta. Kaavaselostuksessa viitataan ekologiseen kestävyyteen. Selostuksessa on toivottavaa avata kestävyyden määritelmät ja suunnittelua ohjaavat kriteerit. Olisi suotavaa, että kaavamerkinnöissäkin otettaisiin kantaa ekologisuuteen, esim. hulevesien käsittelyn osalta. Lohjan ydinkeskusta-alueen täydennysrakentamista on toivottavaa tarkastella myös olevan rakennuskannan linjasaneeraustarpeen osalta. On viitteitä siitä, että usein tulee edullisemmaksi purkaa olevat rakennukset kuin peruskorjata ne. Tämä merkitsisi nykyistä suurempaa täydennysrakentamispotentiaalia. Tämän tarkastelun toivoisi osaksi yleiskaavaehdotusta. Jo luonnosvaiheessa on toivottavaa, että selvityksissä tuodaan esiin maaperäselvitykset. Maaperän rakennettavuusluokitus on Moisionlahden viheryhteys toteutuu lähivirkistysalueella (VL3, maisemapuisto). Liessaaren ja Harjun välinen maakuntakaavan viheryhteys sijaitsee keskustan osayleiskaava-alueen ulkopuolella. Uudenmaan liitto ei ole lausunnossaan katsonut, että maakuntakaavan viheryhteyksien toteutuminen olisi vaarantunut. Kaavamääräyksiin lisätään ohjeita mm. hulevesien käsittelystä. Täydennetään kaavaselostusta. Ydinkeskustan täydennysrakentamisesta on tehty erillinen selvitys. Osayleiskaavaa varten ei ole tehty erillistä maaperäselvitystä. Osayleiskaavaa laadittasessa on hyödynnetty kaupungin eri hankkeis-

13 toivottavaa tuoda esiin sekä vaihtoehtoisissa ratkaisuissa että taloudellisten ja ekologisten vaikutusten arvioinnissa. Kaavaluonnoksessa todetaan, että keskustan pysäköintiratkaisut edellyttävät maanalaista pysäköintiä myös asuinkortteleissa. Tästä aisa saamia maaperätietoja. Vaiheistus Timo Lahtinen Kaupunkikuva ja rakennuskorkeudet Keskusta-alueen pysäköinti On toivottavaa, että kaavaehdotus ottaa kantaa yleiskaavan toteutuksen vaiheistukseen, ja määrittelee eri alueiden tavoitellun minimitoteutumisasteen, joka käytännössä edesauttaa alueiden priorisoimista ja resurssien jakoa eri toimijatasoilla. Luonnoksessa on esitetty keskustan sisääntuloon korkeampaa rakentamista, joka laskee keskustaan päin kolmesta viiteen kerrokseen. Kaupungin toiminnallisen ja kaupallisen keskustan kannalta tulisi mahdollistaa sen tiivis rakentuminen ydinkeskustan alueella ja toteuttaa keskustarakentamista siten, että ydinkeskustassa rakennusten kerrosluvut olisivat selkeästi esitettyä korkeampia. Mikäli keskustan rakennuskantaa halutaan todella uudistaa, tulisi kerroskorkeuksien ydinkeskustan alueella olla selvästi korkeampia. Muutoin lisärakennusoikeuden tuoma hyöty ei ole riittävä verrattuna olemassa olevien rakennusten nykyarvoon etenkin, kun huomioidaan lisärakennusoikeudesta syntyvästä arvonnoususta kaupungille maksettavat kehityskorvaukset. Toteutumisen vaiheistusta ei esitetä kaavaehdotuksessa, mutta kaavaan on mahdollista sen valmistumisvaiheessa tai myöhemmin liittää toteuttamisohjelma. Lisätään kaavaselostukseen kohtaan Toteuttaminen suositus toteuttamisohjelman laatimisesta. Ydinkeskustan alueen täydennysrakentamisesta on tehty erillinen kaupunkikuvaselvitys. Kerrosluvut esitetään kaavaselostuksessa. Keskustan alueella mm. olevan katuverkon mitoitus, jo toteutuntu rakentaminen ja pysäköinnin mitoittaminen rajoittavat erittäin korkean rakentamisen sijoittamista ydinkeskustaan. Jos jollekin korttelille sallitaan hyvin korkeaa rakentamista, se rajoittaa huomattavasti muiden korttelien rakentamismahdollisuuksia ja näin ollen kaavassa on etsittävä kokonaisuuden kannalta parasta ja tasapuolista ratkaisua. Osassa lausuntoja ja mielipiteitä myös kritisoidaan keskustan korkeaa rakentamista ja pelätään sen pimentävän katutilat ja varjostavan asuntoja. Keskeisillä liike- ja toimistorakentamisen sekä yhdistettyjen liike-, toimisto- ja asuinrakennusten korttelialueilla (KA) on pysäköintiä koskeva 13

14 heutuu keskustan asuinkortteleille taloudellisia haasteita maanalaisen pysäköinnin rakentamisen kalleuden vuoksi. Kaupallisten palvelujen pysäköintitarve on esitetty toteutettavaksi yleisilä pysäköintilaitoksilla. Onko tutkittu näiden laitosten osittaista käyttöä asuinkortteleille tai muita kohteita asuinkortteleiden pysäköintilaitoksille? kaavamääräys: Pysäköinti sijoitetaan pysäköintilaitokseen, joka sijaitsee ensisijaisesti maan alla, mikäli se teknisesti ja olemassa oleva rakennettu ympäristö huomioiden on mahdollista. Osayleiskaava ei estä naapurikortteleiden pysäköinnin toteuttamista myös isompiin pysäköintilaitoksiin. Kortteli 36 Matti ja Marketta Tamminen 14 Korttelissa 36 on ollut vireillä asemakaavan muutos jo pitkään. Ympäristölautakunta hyväksyi asemakaavan muutosluonnoksen ja asetti sen nähtäville Muutoksen tavoitteena on täydennysrakentaen eheyttää nykyinen korttelirakenne, ja luonnoksessa korttelin kerrosluvuiksi on esitetty VI-VIII. Mielipiteen esittäjän omistaman kiinteistön kerrosluvut ovat luonnoksessa VI-VII. Osayleiskaavaluonnoksessa on kuitenkin esitetty kortteliin 36 rakennusoikeuksia IV-VI kerrosta. Mielipiteen esittäjän omistaman kiinteistön kohdalla kerrosluvuksi on esitetty IV. Asemakaavaluonnoksen korttelitutkielmien mukaan korkeampi rakennusoikeus on korttelissa mahdollista. Osayleiskaavaan koko kortteliin 36 tulisi merkitä rakennusten kerrosluvuksi vähintään asemakaavaluonnoksen mukaiset kerrosluvut. Kontionkadun alueella korkea rakentaminen kapealle tonttialueelle ei tarjonne monipuolisia suunnittelumahdolisuuksia, ja mielipiteen esittäjän kanta siihen on kielteinen. Tarvittavien autopaikkojen toteutus pienessä tilassa ei loisi viihtyisää asuinympäristöä ja lisääntyvän Korjataan osayleiskaavaehdotus yhdenmukaiseksi asemakaavaluonnoksen kanssa, mutta osayleiskaavassa maankäyttö esitetään asemakaavaa yleispiirteisemmin. Kerrosluvut esitetään kaavaselostuksessa. Kaavaehdotuksessa vain Suurlohjankadun ja Kontionkadun risteyksen kohdalla kaupunkikuvallisesti tärkeässä sisääntulossa säilytetään korkean rakentamisen mahdollisuus. Kontionkadun varren muu alue muutetaan kaavaehdotuksessa merkinnäksi A, joka mahdollistaa

15 liikenteen vuoksi pysäköinti Kontionkadulla täytyisi kieltää. Kaikkien kiinteistöjen osalta näin tehokas kaavoitus kattaa huonosti tämänhetkiset kiinteistöarvot. Keskustan tonttien rakentamisen tulisi paremmin palvella sekä asumista että yritystoimintaa. talotyypin selvittämisen tarkemmin asemakaavavaiheessa ja myös pientalorakentaminen on mahdollista. Inkeri Toikka Jukka Suutari Pappilan- ja Moisionpellot tulisi jättää rakentamatta ja säilyttää viheralueena, jota voitaisiin kehittää kaupunkilaisten virkistykseen. Moision- ja Pappilanpellon alue on valtakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö, jonka merkittävä muutos helposti tuhoaisi. Ollaanko valmiita tuhoamaan alue, vaikka sama asukasmäärän lisäys onnistuisi nykyistä keskustaa korottamalla? Moision- ja Pappilanpellon alueelle pyritään sijoittamaan jopa 3500 asukasta, joka edellyttää useita jopa kahdeksankerroksisia taloja. Moision- ja Pappilanpellon ydinalueet osoitetaan lähivirkistysalueeksi (VL3, maisemapuisto). Nykyisen Moision asuntoalueen reunaan osoitetaan myös asuntokortteita (A) sekä lähelle keskustaa liike-, palvelu- ja asuntokortteleita (KA, PY ja A). Osoitetaan valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö ympäristöministeriön ohjeiden mukaisesti alueen erityisominaisuutta kuvaavalla rasterimerkinnällä maisemallisesti arvokas alue ja varustetaan merkintä kaavamääräyksellä: Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on otettava huomioon alueen kuuluminen valtakunnallisesti arvokkaaseen rakennettuun kulttuuriympäristöön, täydennysrakentamisen ja muiden muutosten sopeuttaminen kulttuuriympäristön ominaisluonteeseen ja erityispiirteisiin sekä maiseman ominaispiirteiden ja alueella olevien rakennusten ja ympäristön säilymisen turvaaminen. Moision- ja Pappilanpellon asuinrakentaminen osoitetaan merkinnällä A, joka antaa asemakaavoitukseen liikkumavaraa etsiä talotyy- 15

16 Suunnitelma perustuu kestävän kehityksen periaatteisiin. Onko mietitty asumismukavuutta, jota edistää väljästi rakennettu ympäristö? Ympäristönäkökohdista viheralueiden suojelu keskustan läheisyydessä mahdollistaa virkistyskäytön keskustan asukkaille. Keskuspuistoajattelussa sitoudutaan säästämään vähimmäismäärä viheraluetta, mikä estää rakentamasta näitä myöhemmin umpeen? peiltään ja kerrosluvuiltaan alueelle parhaiten sopivaa ratkaisua. Koska kaava on tarkoitus laatia oikeusvaikutteisena, lähivirkistysalueelle ei voi osayleiskaavan tultua lainvoimaiseks asemakaavassa osoittaa asuntorakentamista ilman osayleiskaavan muuttamista. Lähivirkistysalueen reuna-alueella on mahdollista tarkistaa alueiden rajauksia perustellusta syystä ykstyiskohtaisemman suunnittelun pohjalta. 16 Puurakentaminen on ekologista puun negatiivisen hiilijalanjäljen vuoksi. Korkeisiin kerrostaloihin on vaikea soveltaa puurakentamista. Jos kerroslukua alennettaisiin, voitaisiin ekologisuuteen kiinnittää enemmän huomiota. Alue on merkittävän pohjavesialueen päällä, rakentamisen vaatima paalutus mahdollisesti laskisi pohjaveden pintaa ja aiheuttaa maan painumista, mikä voisi vahingoittaa alueen paaluttamattomia rakennuksia. Kaivostoiminnasta aiheutuva melu ja tärinä estävät asuinrakentamisen kaivoksen läheisyyteen, mitä nykyiset suunnitelmat eivät ota huomioon. Asukastiheyttä joudutaan kasvattamaan etäämmällä kaivoksesta, mikä vie tilaa viheralueilta. Mikäli alueelle sijoitetaan 3500 asukasta, keskustan asukasluku kaksinkertaistuu, ja tarvitaan myös kaksinkertainen määrä kouluja Osayleiskaavaehdotus ei estä alueen toteuttamista myös puurakentamisena. Kaavaehdotukseen lisätään pohjaveden suojelua koskevat määräykset. Tytyrin lähellä olleet korttelialueet poistetaan kaavaehdotuksessa ympäristöhäiriöiden takia. Moision- ja Pappilanpellon alueella ei ole mitään ehdotonta asukaslukutavoitetta vaan rakentamisen määrä sovitetaan sekä alueen hyvän sijainnin että kulttuurimaiseman ehtoihin, mikä edellyttää mitoitukseen liikkumavaraa. Moision- ja Pappilanpellon alueelle on osoitettu varaus uudelle julkiselle palvelulle (PY).

17 ja päivähoitopaikkoja. Tarja Suutari 3500 uudesta asukkaasta suurin osa käy pkseudulla töissä, jolloin keskustan henkilöautoliikenne kasvaa merkittävästi. Suunnitelmissa ei esitetä parannusta nykyäänkin tukkoiseen paikallisliikenteeseen eikä ehdotusta kasvavien liikennevirtojen johtamiseksi moottoritielle. Helsinki-Turku-ratayhteyden vaikutusarvioinnin tuloksista tiedetään, että Lohjan taajamajunaliikenne olisi matkaa vuorokaudessa vuonna Kuinka hoidetaan matkustajaliikenne keskustan rautatieasemalle Väinämöisenkadulle? Suunnitelmissa ei ole esitetty aseman vaatimia suuria pysäköintialueita tai toimivaa kunnallisliikennettä. Keskustan liikenteeseen tarvitaan merkittäviä parannuksia, jotta tämä henkilömäärä alueen asukkaiden lisäksi pystyy liikkumaan. Moision pellon raskaalla kaavalla on mahdollista pilata perinnemaisema, jota ei saada takaisin. Onko Moision pelto oikea paikka korkeille kerrostaloille, vai löytyisikö keskustan tuntumasta vähemmän arkaa aluetta kerrostalorakentamiselle? Sopisiko Moisiolle matalampi rakentaminen, joka olisi sopusoinnussa nykyisen omakotialueen kanssa, jolloin maisema harjulta ja kaupungista ei muuttuisi olennaisesti? Miksei matalamman rakentamisen vaihtoehtoa ollut kaavaluonnoksessa? Kaavoituksessa voitaisiin huomioida puutalorakentaminen Haikarin tapaan. Keskustan osayleiskaavaa varten on laadittu erillinen liikenneselvitys, jossa otetaan huomioon myös Moision- ja Pappilanpellon uudisrakentamisesta aiheutuva liikenne. Keskustan osayleiskaavaa varten on laadittu erillinen liikenneselvitys, jossa on otettu huomioon myös Väinmöisenkadun asemalle suuntautuva liikenne, joukkoliikenne sekä pysäköintitarpeet. Moision- ja Pappilanpellon alueelle on tehty kaavaluonnoksen jälkeen lisää tarkasteluja kulttuurimaiseman ja rakentamisen suhteesta sekä tarkistettu aluerajauksia, kaavamerkintöjä ja -määräyksiä, Asuinrakentaminen osoitetaan merkinnällä A, joka antaa asemakaavoitukseen liikkumavaraa etsiä talotyypeiltään ja kerrosluvuiltaan alueelle parhaiten sopivaa ratkaisua. 17

18 Pekka Kukkola Marjatta ja Jouni Koskenkangas, Monika ja Jarmo Viheriäkoski Petteri Kuosmanen 18 Miksei nykyistä keskustaa koroteta, vaan siellä on huonokuntoisia ja matalia asuin- ja liikerakennuksia? Onko kaavoitukseen liittyvät liikennejärjestelyt mietitty tarkkaan? Mielipiteen esittäjä ei hyväksy Kontionkadun omakotitalomerkinnän muuttamista osayleiskaavaan kerrostalomerkinnäksi, nykyinen merkintä on säilytettävä. Talon myynti vaikeutuu pitkäksi ajaksi, ja talon remontoinnin kannattavuus kyseenalaistuu. Suurlohjankatu sumppuuntuu, eikä pysäköintiä ole huomioitu. Mielipiteen esittäjä vastustaa keskustan osayleiskaavaluonnoksessa suunniteltua Lohjan Kontionkadun omakotitonttien muutosta kerrostalotonteiksi. Omakotitalot muodostavat yhtenäisen vyöhykkeen harjun ja keskustan väliin. Kerrostalot peittäisivät näkymät harjulle. Suunnitellut massiiviset kerrostalot eivät sovi näin lähelle keskustaa. 10 vuotta vanhojen omakotitalojen purkaminen ei ole kestävän kehityksen mukaista toimintaa. Nykyisten omakotitalojen omistajille on kohtuutonta, että heidän omaisuutensa arvo saattaisi kaavamuutoksen jälkeen muuttua. Moision ja Pappilan alueelle tulee valmistella matalarakentamisen kaava, joka sopii olemassa olevaan rakennuskantaan ja Pappilan peltomaisemaan. Moisioon sopivat kaksiker- Osayleiskaava mahdollistaa keskustaan korkamman rakentamisen useissa kortteleissa. Keskustan osayleiskaavaa varten on laadittu erillinen liikenneselvitys. Kaavaehdotuksessa vain Suurlohjankadun ja Kontionkadun risteyksen kohdalla kaupunkikuvallisesti tärkeässä sisääntulossa säilytetään korkean rakentamisen mahdollisuus. Kontionkadun varren muu alue muutetaan kaavaehdotuksessa merkinnäksi A, joka mahdollistaa talotyypin selvittämisen tarkemmin asemakaavavaiheessa ja myös pientalorakentaminen on mahdollista. Kaavaehdotuksessa vain Suurlohjankadun ja Kontionkadun risteyksen kohdalla kaupunkikuvallisesti tärkeässä sisääntulossa säilytetään korkean rakentamisen mahdollisuus. Kontionkadun varren muu alue muutetaan kaavaehdotuksessa merkinnäksi A, joka mahdollistaa talotyypin selvittämisen tarkemmin asemakaavavaiheessa ja myös pientalorakentaminen on mahdollista. Moision- ja Pappilanpellon alueelle on tehty kaavaluonnoksen jälkeen lisää tarkasteluja kulttuurimaiseman ja rakentamisen suhteesta sekä tarkistettu aluerajauksia, kaavamerkintöjä

19 roksiset omakoti- ja paritalot sekä kaksi- ja kolmikerroksiset puurunkoiset ja puuelementtiset rivi- ja kerrostalot. Mikäli keskusta-alueen asukasmäärää on kasvatettava junayhteyden vuoksi, tulee keskustaan kaavoittaa kerrostaloja Sokoksen hiekkaparkille, Keskusaukiolle (nykyiset rakennukset matalia), Monkolan tontille ja Nummentien varteen Luksian viereen. Kaavaluonnoksessa liikenteelliset ongelmat kasautuvat Moisioon, josta on ainoastaan kaksi väylää keskustaan ja Helsingin suuntaan. ja -määräyksiä, Asuinrakentaminen osoitetaan merkinnällä A, joka antaa asemakaavoitukseen liikkumavaraa etsiä talotyypeiltään ja kerrosluvuiltaan alueelle parhaiten sopivaa ratkaisua. Osayelskaava sallii nykyistä tehokkaamman rakentamisen useilla eri alueilla. Moision- ja Pappilanpellon uudisrakentamisen liikenne hoidetaan suoraan keskustasta rautatien alitse, joten liikenteen ei pitäisi merkittävästi lisääntyä Moision alueella. Kiinteistö Oy Neitsytlinna/Janne Laine, Janne Lehtimäki Hannele Ilomäki-Piirilä Tontilla numero 3 Neitsytlinnan kaupunginosassa korttelissa 243 (entinen Elcoteqin tontti) on pitkän tähtäimen suunnitelmana kehittää tonttia siten, että myös kerrostalojen rakentaminen on tulevaisuudessa mahdollista. Tontti sijaitsee asumisen kannalta hyvien liikenneyhteyksien varrella rajoittuen harjun ulkoilualueeseen. Tontilla on jo tarvittava kunnallistekniikka ja infrastruktuuri muutaman kerrostalon tarpeisiin. Tytyrin kaivosta louhitaan vielä sata vuotta, mikä on otettava huomioon rakennusmassoja suunniteltaessa. Harjun tulee olla havaittavissa maisemassa, eikä vapaita alueita tule rakentaa, sillä ne ovat tärkeitä pohjaveden imeytymisen kannalta. Lisäksi hulevedet ovat ongelma Lohjalla. Kyseinen alue sijaitsee keskustan osayleiskaava-alueen rajalla sen ulkopuolella. Kaavaprosessin tässä vaiheessa ei ole tarkoituksenmukaista laajentaa kaava-aluetta. Alue on taajamaosayleiskaavassa pientalovaltaista aluetta (AP1). Alue on tarkoitettu pääasiassa pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi, mikä ei estä jollain yksittäisellä alueella myös tehokkaampaa rakentamista, jos se on esim. ympäristön kannalta perusteltua. Alueen kehittämistä on mahdollista tarkastella tarvittaessa erillisellä asemakaavan muutoksella. Osayleiskaavaehdotuksessa ei osoiteta uudisrakentamista Tytyrin toiminta-alueelle. Harjun ydinosat säilyvät lähivirkistysalueena (VL2, harjupuisto), mutta reuna-alueille osoitetaan keskustan täydennysrakentamista. Hulevesistä lisätään kaavaehdotukseen määräyksiä. 19

20 Museovirasto on rajannut kaavaluonnokseen valtakunnallisesti merkittävän kulttuurihistoriallisen ympäristön seurakunnan ja Laakspohjan peltoalueille. Maisemarakentamista tälle alueelle ei tule sallia, sillä se tuhoaisi lohjalaisten viihtyvyyttä. Moision- ja Pappilanpellon alueelle on tehty kaavaluonnoksen jälkeen lisää tarkasteluja kulttuurimaiseman ja rakentamisen suhteesta sekä tarkistettu aluerajauksia, kaavamerkintöjä ja -määräyksiä, Asuinrakentaminen osoitetaan merkinnällä A, joka antaa asemakaavoitukseen liikkumavaraa etsiä talotyypeiltään ja kerrosluvuiltaan alueelle parhaiten sopivaa ratkaisua. Porlan kalanviljelysalue on tärkeä Lohjanjärven kalaisuuden vahvistaja. Siitä voisi laajentaa kalantutkimuksen ja vesiensuojelun keskuksen, joka toimisi virkistysalueena sekä opetus- ja matkailukohteena. Kaavasta on poistettava kerrostalot Porlan alueelta ja nimettävä se järvikeskuksen alueeksi. Järvikeskus on mahdollista sijoittaa Porlan kohdalla olevalle rantapalvelujen alueelle (P). Alue on osittain Länsi-Uudenmaan vesi- ja ympäristö ry:n hankeessa esitettyn suunnitelman mukainen. Porlan P-merkintä on osoitettu kattavan koko alueen rakentamiseen käytettävät korttelit. Asuialue-merkintä on poistettu ehdotuksesta. 20 Espoo-Salo-pikarautatien YVA-tarkastelun mukaan hanke ei ole kansantaloudellisesti kannattava. Pikarautatietä esitettiin kaupunkiradan alkupääksi, johon se on liian karkeasti linjattu. Tulisi aloittaa maastoon paremmin sopeutuvan, ensisijaisesti paikallisliikennettä palvelevan kaupunkiradan suunnittelu. On varauduttava myös Virkkalaa palvelevaan vaihtoehtoon, josta myöhemmin avautuisi yhteys Turkuun. Aseman kiinnittäminen kirkon vierelle johtaa umpikujaan. Voi olla, ettei junarataa Espoosta koskaan rakenneta. Jos rata myöhemmin tu- Raideliikenteen kehittäminen kuuluu valtion Liikenneviraston toimialaan. Raideliikennevaihtoehtoja on selvitetty taajamaosayleiskaavan prosessissa tältä pohjalta. Kaupungilla ei ole tarvittavia resursseja ryhtyä yksin suunnittelemaan raideliikennevarauksia, joiden vaikutus ulottuu laajalle Länsi-Uudenmaan ja pääkaupunkiseudun alueelle. Rautatien henkilöliikennettä koskevat vaihtoehdot on selvitetty taajamaosayleiskaavaprosessissa ja ratkaisut on osoitettu taaja-

21 lee, se ei välttämättä tarvitse asemaa keskustassa vaan useissa paikoissa, tai kulkee keskustan ohi virkkalaan. Tässä tilanteessa riittää, että liityntäpysäköintialue sijaitsee väljässä ja helposti saavutettavassa paikassa nykyisen Hanko-Hyvinkää-radan varrella. Miksei tätä vaihtoehtoa ole kaavassa? Kulttuurimaisemaa ei tule uhrata epävarman hankkeen vuoksi, vaan varautuminen tulee aloittaa muualta. maosayleiskaavaehdotuksessa. Keskustan osayleiskaavaehdotus on taajamaosayleiskaavaehdotuksen mukainen. Jos raideliikenne ei jostain syystä toteutuisikaan keskustaan saakka, asemaa ei tietenkään tarvitsisi toteuttaa, eikä pelkästä rakentamattomasta kaavavarauksesta kaavakartalla aiheudu haittaa kulttuurimaisemalle. Myöskään aseman toteuttamisessa otetaan huomioon kulttuurimaisema. Kirkkopihan ja hautausmaa-alueeenniiden suojelumerkintöjä on kaavaehdotuksessa huomattavasti täsmennetty. Aluetta koskee alueen erityisominaisuutta kuvaava rasterimerkintä maisemallisesti arvokas alue. Määräykset velvoittavat valtakunnallisesti merkittävän kulttuuriympäristön huomioon ottamisen myös aseman järjestelyjä ja rakenteita suunniteltaessa. Pientaloalueiden kaavoittaminen kerrostaloalueelle muuttaa uudetkin pientalot kaavan vastaisiksi, jolloin niiden hoitoa laiminlyödään. Ylimitoitetuista kerrostaloista nykyisillä pientaloalueilla tulee luopua. Ensin tulisi rakentaa loppuun umpikorttelit Nahkurintorin yläpuolella, ja kevyesti rakennetut kaksikerroksiset liiketalot Laurinkadulla tulisi korvata tehokkaammilla ja kestävämmillä. Viimeisiä avoimia paikkoja, kuten Nahkurintori, ei pidä uhrata kauppaliikkeille. Avoimia paikkoja tarvitaan kaupunkilaisten toiminta- ja kohtaamispaikoiksi. Nahkurintoria ei pidä hävittää. Kaavaehdotuksessa ei pääsääntöisesti osoiteta kerrostaloja pientaloalueille muutamaan yksittäistä kohdetta lukuun ottamatta. Käyttötarkoituksen muuttuminen edellyttää myös asemakaavan muuttamista, jossa esitetään tarkemmat yksilöidyt ratkaisut. Laurinkadun varrella osayleiskaava mahdollistaa nykyistä tehokkaamman rakentamisen. Rakennuslainsäädäntö edellyttää kaupan suuryksiköiden sijoittamista keskustaan ja Nahkurintori on yksi harvoista tähän soveltuvista paikoista. 21

22 Hannu Anttila, Heidi Anttila, Juha Anttila Mielipiteen esittäjä vastustaa keskustan osayleiskaavaluonnoksessa esitettyä Kontionkadun omakotitonttien muuttamista kerrostalorakentamisen alueeksi. Suunnitelma tuhoaisi kadullisen hyviä omakotitaloja aluetta parantamatta. Suunniteltujen kerrostalojen vaikutus Lohjan asukasmäärän kasvulle olisi mitätön. Alue on nykyisellään viihtyisä, omakotitalot liittyvät rinteessä ylimpänä sijaitsevaan pientalonauhaan, joka jatkuu yhtenäisenä kulttuurihistoriallisesti rikkaana kokonaisuutena Länsi- Louhenkadulle asti. Kontionkadun kapeus ja korkeuserot sekä vaadittavan autopaikoituksen toteuttamisen vaikeus tekevät ehdotuksesta epärealistisen. Maisemallisista syistä ei tulisi rakentaa korkeita kerrostaloja peittämään Lohjanharjua. Luonnoksesta on keskusteltu kadun asukkaiden kanssa ja kaikki ovat olleet yksimielisiä, Kontionkadun omakotitalotontit tulee säilyttää ennallaan. Kaavaehdotuksessa vain Suurlohjankadun ja Kontionkadun risteyksen kohdalla kaupunkikuvallisesti tärkeässä sisääntulossa säilytetään korkean rakentamisen mahdollisuus. Kontionkadun varren muu alue muutetaan kaavaehdotuksessa merkinnäksi A, joka mahdollistaa talotyypin selvittämisen tarkemmin asemakaavavaiheessa ja myös pientalorakentaminen on mahdollista. Kaavaehdotus mahdollistaa myös Anttilan kaupunginosan korttelin 106 tontin 1 omistajat/kari Suopohja 22 Yrittäjätaloa vastapäätä Moisionkadun toisella puolella sijaitsevalla tontilla on samanlaiset olosuhteet rakentamiselle kuin korttelin 104 tontilla 22. Asuntoja omakotitaloon ei voi suunnitella rinteeseen kadun tasoon jyrkän rinteen ja melun vuoksi. Nykyiset kaavamääräykset johtavat huonoon lopputulokseen. Kun yrittäjätalon tontti on myyty kaupungille, sen teholuku oli e=0,4. Kaupunginhallituksen nimittämien virallisten neuvottelijoiden kanssa on sovittu, että korttelin 106 tontin 1 tehokkuus säilyy vähintään e=0,5. Kuitenkin tehokkuutta on alennettu e=0,35 ja myydyn tontin tehokkuus Osayleiskaavassa ei esitetä maankäyttöä niin yksityiskohtaisesti kuin mielipiteessä edellytetään. Moisionkadun vastapuolella oleva alue on pääosin toteutunut pientaloalue, joka on kaupunkikuvallisesti merkittävä alue. Täydennysrakentaminen on alueella mahdollista osayleiskaavan ehdotuksessa esitettynä pientalorakentamisena (AP), jossa kaupunkikuva otetaan huomioon.

23 kaksinkertaistettiin e=0,8. Kaupunkikuvallisista syistä korttelin 106 tontin 1 teholuvun tulisi vastata yrittäjätalon tontin teholukua, jotta muodostuisi tasapainoista kaupunkikuvaa. Kaavamääräys tulee palauttaa A:ksi ja teholuku muutetaan e=0,7-0,8. Kerrosluku tulisi muuttaa kahteen tai kolmeen kerrokseen. Tontin käyttötarkoitus voisi olla palveluasuminen. Kiinteistö Oy Lohjan Nahkurinkatu 10/Paul Packalen, Kari Kyttälä Mielipiteen esittäjän omistaman tontin naapuritontille suunnitellaan mittavaa, osin kuusikerroksista vähittäiskaupan suuryksikköä, tontille on suunnitelman mukaan mahdollista sijoittaa myös hotelli sekä asuntoja ja toimistotilaa. Uuden rakentamisen tulisi sopia olemassa olevaan kaupunkikuvaan. Nahkurinkatu 10 on funkistyylinen, kaksikerroksinen asuin- ja liikerakennus, ja se on ympäristöineen merkitty s-merkinnällä, eli alue tulee kaavamääräyksen mukaan säilyttää sellaisenaan. Kun naapuritontille suunnitellaan osin kuusikerroksista rakennusta, suojelumääräys vaarantuu. Tämän vuoksi liikerakennuksen suunnitteluun tulee kiinnittää erityistä huomiota. Mielipiteen esittäjä vastustaa myös Nahkurinkadun poistamista, koska kulkeminen Nahkurinkatu 10 tapahtuu pääsääntöisesti koillisesta ja rakennuksen saavutettavuus kärsii kohtuuttomasti kadun lakkauttamisen myötä. Lisäksi mielipiteen esittäjä vastustaa Laurinkadun muuttaminen kävelykaduksi. Laurinkadun Nahkurinkatu 10 on kaavahdotuksessa rakennuslainsäädännön perusteella suojeltava kohde (sr), mikä edellyttää, että asemakaavaa laadittaessa ja muutettaessa sekä rakentamisessa tulee ottaa huomioon uudisrakentamisen sovittaminen kohteen kulttuurihistorialliseen ja kaupunkikuvalliseen arvoon. Kaavaehdotuksessa esitetään vain pääkadut ja kokoojakadut, joilla on laajempi merkitys keskustan liikenteen sujuvuuden kannalta. Osayleiskaavan mittakaavassa korttelin sisäinen kävely-yhteys on alueen toimivuuden kannalta merkitävämpi. Laurinkatu on asemakaavassa ollut kävelykatu vuodesta 1968 saakka, joten osayleiskaavalla 23

24 liikkeiden tulee olla saavutettavissa autolla ja yrittäjien tulee päästä turvallisesti pankkien yösäilytyslokeroille. Lisäksi on vaarana epäsosiaalisen aineksen ja vahingontekojen keskittyvän pelkästään jalankululle varatulle alueelle yöaikaan. ei muuteta kaavatilannetta. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa voidaan varmistaa huoltoyhteyksien toimivuus. Kari Kyttälä 24 Keskustarakentamisen tulisi painottua enemmän asuinrakentamiseen, ei niinkään uusien liiketilojen luomiseen, jotta uudet asukkaat turvaisivat olemassa olevat palvelut eikä tyhjiä liiketiloja syntyisi. Kaupunkikuvan muuttaminen kaupunkimaisemmaksi on hyvä pyrkimys, mutta vanhan rakennuskannan, esim. Nahkurinkatu 10, läheisyyteen rakentaminen tulee suunnitella huolellisesti. Kaavaluonnoksessa esitetty Nahkurinkadun poistaminen aiheuttaa kohtuutonta haittaa alueen asukkaille, kun asunnolle ei pääse autolla. Laurinkadun muuttaminen kävelykaduksi aiheuttaa myös kohtuutonta haittaa alueen asukkaille. Laurinkatu ei sovi kävelykaduksi sen varrella olevien kiinteistöjen nykyinen käyttötarkoitus huomoiden. Jalankulkukadun kokeilu tulee suorittaa sellaisella alueella, jossa sillä on luontaiset edellytykset. Keskustaan ollaan suunnittelemassa liikaa liikerakentamista, liiketoiminnalle ei ole edellytyksiä ilman rajua asuinrakentamisen lisäystä. Kaavamerkinnät mahdollistavat uusien asuntojen sijoittamisen myös koko kaupallisen ydinkeskustan alueelle. Nahkurinkatu 10 on kaavahdotuksessa rakennuslainsäädännön perusteella suojeltava kohde (sr), mikä edellyttää, että asemakaavaa laadittaessa ja muutettaessa sekä rakentamisessa tulee ottaa huomioon uudisrakentamisen sovittaminen kohteen kulttuurihistorialliseen ja kaupunkikuvalliseen arvoon. Kaavaehdotuksessa esitetään vain pääkadut ja kokoojakadut, joilla on laajempi merkitys keskustan liikenteen sujuvuuden kannalta. Osayleiskaavan mittakaavassa korttelin sisäinen kävely-yhteys on alueen toimivuuden kannalta merkitävämpi, mutta yhteys asuntoihin voidaan selvittää asemakaavassa. Laurinkatu on asemakaavassa ollut kävelykatu vuodesta 1968 saakka, joten osayleiskaavalla ei muuteta kaavatilannetta. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa voidaan varmistaa huoltoyhteyksien toimivuus. Osayleiskaavassa on osoitettu tavoitteellinen kävelyalue tai kävelypainotteinen alue, joka tarjoaa erilaisia

25 vaihtoehtoja alueen vaiheittain toteuttamiseen. Kaavamerkinnät mahdollistavat uusien asuntojen sijoittamisen myös koko kaupallisen ydinkeskustan alueelle. Satu ja Kari Vitikainen On hyvä, että rantakantin omakotitalokorttelin on säilytetty merkinnällä AO/s. Molemmat hiekkakentät tulisi merkitä urheilu- ja virkistyspalvelujen alueeksi (VU/s). Kaavaluonnoksessa pienempi hiekkakenttä on merkinnällä P-2, joka mahdollistaa rantapalvelujen, hotellin tai julkisen rakennuksen rakentamisen. Korkea rakentaminen ei kuitenkaan sovi rantaan. Rannan tarkoitus on suunnitelmien mukaan tarjota julkista ulkotilaa, avoimuutta ja näkymiä Aurlahdelle. Mahdollinen hotelli palvelisi turisteja ja palvelut olisivat maksullisia. Mahdollinen sopiva ravintolan paikka alueella olisi nykyisen kanoottivajan läheisyydessä. Myös laiturien nykyinen sijainti on hyvä. Rakentaminen tuhoaisi rantakentän, peittäisi näkymiä järvelle ja alentaisi kiinteistöjen arvoa. Lähialueen vanhat rakennukset kärsisivät rakentamisesta tärinää johtavan savimaan vuoksi. Myös melu, pöly ja hiukkaspäästöt lisääntyisivät alueella. Nykyisellään kentällä on paljon tapahtumia mm. jalkapallo, sirkus, tivoli, agility ja luistelu. Hiekkakenttien poistuminen edellyttäisi vastaavanlaisen alueen osoittamista muualta kaupungin alueelta, mikä rasittaisi tarpeettomasti kaupungin taloutta. Rantakantin omakotialue on kaavaehdotuksessa merkinnällä pientalovaltainen alue AP, joka tarkoittaa myös omakotitaloja. Alue on lisäksi kaupunkikuvallisesti merkittävä alue. Aurlahden rantapalvelujen alueita karsitaan rantaviivian tuntumasta ja ne korvataan lähivirkistysaluetta koskevalla rasterimerkinnällä: Alueen osa, jolle voi sijoittaa pääkäyttötarkoitukseen sopivaa rakentamista. Alueen pohjoisreunassa säilytetään yksi rantapalvelujen korttelialue (P). Lisätään aluetta koskeva kaavamääräys: Rakentaminen on sovitettava ranta-alueen maisemaan ja lähiympäristön kaupunkikuvallisesti arvokkaisiin alueisiin. Hotellitoiminta on vain yksi rantapalvelujen toteutumisvaihtoehto ja käyttötarkoitus voi täsmentyä asemakaavavaiheessa. Taajamosayleiskaavan ehdotuksess osoitetaan urheilupalvelujen aluetta ns. Taimiston alueelle Tennarin lähelle. Ranta-alueelle sijoittuvia toimintoja tarkastellan yksityiskohtaisemmin asemakaavassa tai yleisen alueen suunnitelmassa. 25