Osallistujat: Nuorten työpajatoiminnan ammattilaisia ja henkilöitä, joiden työssä työpajatoiminta muodostaa tärkeän osan.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Osallistujat: Nuorten työpajatoiminnan ammattilaisia ja henkilöitä, joiden työssä työpajatoiminta muodostaa tärkeän osan."

Transkriptio

1 Kuva: Pirjo Oulasvirta-Niiranen HOLLANNIN MATKA Drachten, Groningen, Amsterdam Järjestäjä: Eino Hietalahti, Bovallius Osallistujat: Nuorten työpajatoiminnan ammattilaisia ja henkilöitä, joiden työssä työpajatoiminta muodostaa tärkeän osan.

2 Hollannin matka Matkan järjestäjä: Eino Hietalahti, Bovallius Matkan tavoite: Tutustua toisen asteen ammatillisen koulutuksen keskeyttämisen syihin, keskeyttämisen ehkäisemiseen ja keskeyttäneiden motivoiminen takaisin koulutukseen. Matkan osallistujat: Matkaan osallistui nuorten työpajatoiminnan ammattilaisia ja henkilöitä, joiden työssä työpajatoiminta muodostaa muuten tärkeän osan. Osallistujien erityisen mielenkiinnon kohteita olivat mm. oppiminen ja opinnollistaminen erilaisissa oppimisympäristöissä, yksilölliset oppimispolut, erityistä tukea tarvitsevat nuoret, opinnot keskeyttäneiden nuorten motivoiminen takaisin opiskeluun, etsivän työotteen hollantilaiset sovellutukset, oppivelvollisuusiän määritteleminen, monialainen yhteistyö ja verkostoituminen. Delegaatiossa oli mukana edustajia eri puolilta Suomea. Osallistujat nimeltä: Aro Liisi Koulutuskeskus Salpaus Projektipäällikkö, lehtori Hietalahti Eino Bovallius-ammattiopisto Projektipäällikkö Jonsson Virpi Rannikkopajat, Kotkan-Haminan seudun kky Työpajan johtaja Kilpinen Tapio Bovallius Palvelut Ohjaaja Kuure Tapio Sosiaalikehitys Oy/Opit käyttöön-projekti ESR Tutkija Mänttäri Elias Jupiter-säätiö Palveluvastaava Nyman Kaisu Koulutuskeskus Salpaus Koulutuspäällikkö Oulasvirta-Niiranen Pirjo Sosiaalikehitys Oy/Rajanylittäjät-projekti ESR Projektipäällikkö Pasanen Päivi Pirkanmaan ammattiopisto Apulaisrehtori Pietikäinen Reetta TPY Järjestöpäällikkö Rekola Jari Silta-Valmennusyhdistys ry Aluekoordinaattori/Lähiesimies Rolin Peter Svenska Produktionsskolan (Sveps) Työpajan toiminnanjohtaja Verksamhetsledare Salomonsson-Manninen Lisbet Omnian nuorten työpajat, Espoo Työpajan johtaja Savolainen Janne Työ- ja elinkeinoministeriö Suunnittelija Matkaraportti (toim. Tapio Kuure) 1. Johdanto Matkaraportin aluksi vastataan kysymykseen miksi Hollanti on tärkeä tutustumiskohde ammatillisen koulutuksen keskeyttämisen näkökulmasta. Sen jälkeen esitellään Hollannin koulutusjärjestelmän rakenne. Matkan sisältö esitellään aikajärjestyksessä ja matkaan osallistujat nostavat esiin matkan kohokohtia. Lopuksi pohditaan Hollannin kokemusten sovellettavuutta Suomessa. 2

3 2. Miksi Hollantiin kannattaa tutustua? Hollanti on onnistunut vähentämään huomattavasti koulupudokkaiden määrää. Euroopassa keskimäärin koulupudokkaiden määrä on vähentynyt 17%:sta 14%:iin vuosina Hollannissa määrät ovat vähentyneet 15%:sta 10%:iin ja tavoitteena on vuoteen 2020 mennessä päästä 8%:iin. Hollantia pidetään EU:ssa kärkimaana. Esitetyt prosenttiluvut tarkoittavat ikäisiä nuoria, joilla ei ole työmarkkinakelpoisuutta osoittavaa tutkintoa. Työmarkkinakelpoisuuden määrittely hollantilaisittain esitellään myöhemmin raportissa. EU-komissaari Androulla Vassiliou on todennut, että hollantilainen monialaista yhteistyötä korostava tapa osoittaa tietä eteenpäin. Monet maat ovatkin kiinnostuneita Alankomaiden kokemuksista, jotka perustuvat monialaiseen yhteistyöhön ja toimivaan rekisteröintijärjestelmään. Myös rekisteröintijärjestelmä esitellään myöhemmin raportissa. Suomessa Hollannin mallista on käyty keskustelua mm. edellisen hallituksen lasten-, nuorten- ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman yhteydessä. Suomessa ollaan parhaillaan kehittämässä nuorten rekisteröintijärjestelmiä. Mm. Etelä-Pohjan sairaanhoitopiirissä ollaan käynnistämässä kokonaisturvallisuusstrategiaan liittyvää pilottia, jonka teknologia poikkeaa hollantilaisesta. Hollantia pidetään myös nuorten työllisyyden mallimaana. Nuorisotyöttömyys oli vuoden 2011 loppupuolella EU:n alhaisimpia eli hiukan yli 7 %, mutta on kasvanut syksyyn 2012 mennessä 9 %:iin. Työttömyysprosentti kokonaisuudessaan Hollannissa on n. 4%. ja 3

4 3. Hollannin koulutusjärjestelmä Hollannin koulutusjärjestelmä poikkeaa suomalaisesta järjestelmästä huomattavasti. Seuraavasta kuviosta on hahmoteltavissa järjestelmän pääpiirteet. Kuvio 1. University Higher professional education Starter s qualification Senior secondary vocational education Pre-university education Senior general secondary education Pre-vocational secondary education Primary education At the age of twelve, after primary education, pupils can choose between three tracks of education, each aiming at a different educational level. They can go for pre-vocational secondary education witch last for four years and prepares for upper secondary education. The second track in secundary education is senior general adeucation, which lasts five years and prepares for higher vocational education. The third track is pre-university education which lasts six years and prepares for studies at university level Kuvion selitystä: - Peruskoulu (primary education) aloitetaan 5 vuotiaana ja kestää 7 vuotta. Kuitenkin jo 3- vuotiaan lapsen vanhemmat saavat kirjeen kotiinsa, jossa ilmoitetaan heidän lapsensa olevan oikeutetun 4-vuoden iässä peruskouluun valmentavaan kouluun. Tähän ottaakin osaa peräti 99% kaikista nelivuotiaista. Nelivuotissyntymäpäivänään lapsi kutsutaan kouluun tutustumaan tulevaan oppimisympäristöönsä. Lisäksi 2-5 vuotialle riskiryhmien lapsille on tarjolla varhaisen lapsuuden koulutusta. - Peruskoulun jälkeen 12-vuotiaana nuoret joutuvat tekemään valinnan kolmen vaihtoehdon välillä. Yliopistoon valmistava pre-university education kestää 6 vuotta eli 18 vuoden ikään. Ammattikorkeakouluun valmistava senior general secondary school kestää 5 vuotta eli 17 vuoden ikään. Ammatillinen toisen asteen ensimmäinen vaihe (pre-vocational secondary education) ja kestää 4 vuotta eli 16 vuoden ikään ja senior secondary vocational education kestää vuoden ikään asti linjasta riippuen. - Kuviosta näkyy, että koulutusjärjestelmässä ei ole umpiperiä, vaan nuori voi edetä 12- vuotiaana tekemänsä valinnan jälkeen myös muille koulutusväylille. Kuinka uudelleenvalinnat käytännössä onnistuvat ja kuinka paljon niitä on jäi kuitenkin 4

5 keskusteluissa avoimeksi. Suomen lukiota vastaavan koulutusväylän valitsee 20% ikäluokasta. - Ammatillinen koulutus eli vocational secondary education on jaettu neljään tasoon. Alin taso valmistaa työmarkkinoiden avustaviin tehtäviin eikä tuota työmarkkinakelpoisuutta ammatillisessa mielessä (starter`s qualification). Hollantilaiset käyttävät käsitettä starter`s qualification kuvaamaan tasoa, jolla saavutetaan työmarkkinakelpoisuus. Se ei viittaa mihinkään ammatilliseen tutkintoon. Kyseisen kvalifikaatiotason saavuttaminen vaatii vähintään ammatillisen koulutuksen toisen tason saavuttamista. - Koulupakko kestää Hollannissa 18-ikävuoteen asti. Käytän käsitettä koulupakko verrattuna suomalaiseen käsitteeseen oppivelvollisuus sen vuoksi, että esimerkiksi koulupinnaukseen liittyy sanktioita kuten sakko vuotta täytettyään nuori on vapaa koulun velvoitteista ja monet nuoret lähtevätkin heti kun saavat mahdollisuuden ikänsä puolesta. Kuitenkin, mikäli heillä ei ole tutkintoa, heitä seurataan suljetun rekisterijärjestelmän avulla 23 ikävuoteen asti. Toisin sanoen, jos nuori on merkitty rekisteriin tunnuksella early school leaver tieto säilyy rekisterissä 23 ikävuoteen asti, mikäli tutkintoa ei suoriteta. 4. Millä perusteella oppilaat valitaan eri koulutuslinjoille 12-vuoden iässä? Vuosittain Hollannissa National Institute of Educational Measurement julkaisee testin (CITO). CITO on testi, joka mittaa peruskoulussa saavutettuja taitoja. Kouluista 85% käyttää testiä. Koulu ohjaa vanhempia kyseisen testi pohjalta valitsemaan lapselleen sopivimman koulutuslinjan. Peruskoulussa toimii valintalautakunta, joka tekee päätökset linjavalinnoista. Valintalautakuntaan kuuluu koulun johtaja ja koulun opettajia. Koulun johtaja on velvollinen kirjoittamaan raportin kustakin oppilaasta ja perustelemaan raportissa linjavalinnan, ts. määrittelemään oppilaan potentiaalin, taito- ja tietotason. (Lähde: National system overview on education systems in Europe) 5. Miten koulun keskeyttäjät määritellään Hollannissa? (early school leaver) Koulun keskeyttäjät määritellään Hollannissa kolmella tavalla. A. Ensimmäinen tapa on määritellä keskeyttäjäksi oppilas, joka on keskeyttänyt koulun ilman mitään tutkintoa ja jäänyt ilman peruskoulun päättötodistusta. Englanninkielisin termein puhutaan tällöin drop-out nuorista. Näitä on Hollannissa erittäin vähän eivätkä he muodosta yhteiskunnallista ongelmaa. Tilanne on siltä osin sama kuin Suomessa. B. Toinen tapa on määritellä keskeyttäjäksi oppilas, joka jättää koulun ennen oppivelvollisuuden (koulupakon) päättymistä. On huomioitava, että tämä ikä Hollannissa on 18 vuotta. Suurin keskeyttämisen ongelma Hollannissa on alle 18-vuotiaat ammatillisessa koulutuksessa olevat 1-2 tason oppilaat. Erityisen merkittävä keskeyttämisriski on ammatillisen koulutuksen ensimmäisenä vuonna. C. Kolmas tapa on määritellä keskeyttäjäksi oppilas, joka on keskeyttänyt koulunsa ennen työmarkkinakelpoisuutta (starter`s qualification). Käytännössä on kysymys oppilaista, jotka ovat jättäneet koulunkäyntinsä ammatillisen koulutuksen ensimmäiselle asteelle. Koulutuksen keskeyttämistä koskevissa keskusteluissa ongelma nähtiin lähes kokonaisuudessaan ammatillisen koulutuksen keskeyttämisessä. Ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opintojen keskeyttämisestä ei käyty keskustelua eikä se tullut esiin missään vaiheessa merkittävänä ongelmana. Tässä raportissa asiasta ei ole kuitenkaan tilastotietoja. 5

6 6. Keskeyttäjien rekisteröinti Suomessa jonkin verran päivälehtikeskustelua herättäneenä teemana on ollut hollantilainen tapa rekisteröidä opintojensa keskeyttäjät. Mistä on kysymys? Kaikilla Hollannin kunnilla on velvollisuus rekisteröidä opintonsa keskeyttäneet tai potentiaaliset keskeyttäjät ja varmistaa, että he saavuttavat perusopintotason. Perusopintojen tasolla tarkoitetaan toista astetta eli edellä mainittuja toisen asteen koulutuksen tasoja eli pre-university education, senior general secondary education tai senior secondary vocational education. Hollannissa on näin ollen nuorisoasteen peruskoulutus, joka 12 ikävuoden jälkeen jakaantuu kolmeen osaan. Hollanti on jaettu 39 alueeseen, joiden tehtävä on alueellaan rekisteröidä ja koordinoida keskeyttäjät (Registration and Coordination Regions, hollanniksi RMC regions). Vierailumme Drachtenissa kohdistui yhteen tällaiseen alueeseen eli De Friese Wouden RMC. Kaikilla alueilla on yksi kontaktikunta, joka koordinoi koko alueen toimintaa. RMC alueet ovat oleellinen alueellinen jako koordinoida sekä rekisteröintiä että monialaista yhteistyötä. RMC:tä voidaan pitää hollantilaisen systeemin kulmakivenä. RMC toimii valtion aluehallinnon operatiivisena elimenä siten, että se mahdollistaa kuntien, koulutoimen, hyvinvointijärjestöjen, nuorisotoimen, työmarkkinoiden, sosiaalitoimen jne. koordinaation. RMC:n kautta edellä mainitut toimijat on kytketty suljettuun digitaaliseen järjestelmään, joka rekisteröi, raportoi ja määrittelee opintojensa keskeyttäjät. Digital Absence Portal on toiminut vuodesta 2009 lähtien ja se koskee kaikkia keskeyttäjiä ikävälillä Se ulottuu toisin sanoen oppivelvollisuusikää kauemmas. RMC de Friese Woudenilla on kumppanuussuhde 8 kunnan, 9 ammattikorkeakouluun johtavan koulun ja 3 ammattioppilaitoksen kanssa. Edellä mainittujen toimijoiden lisäksi RMC tekee alueellaan yhteistyötä kaikkien mahdollisten yhteistyökumppaneiden kanssa lähtien paikallisesta elinkeinoelämästä ja päätyen ehdonalaista tuomiota valvoviin virkamiehiin. Toisin sanoen RMCjärjestelmä kommunikoi ja tekee yhteistyötä myös rangaistuksen täytäntöönpanojärjestelmän kanssa. 7. Keskeyttäjien profilointi RMC de Friese Wouden on profiloinut viiteen ryhmään 1). Koulupinnarit 2). Väärän opintovalinnan tehneet 3). Oppilaat, jotka eivät kykene saavuttamaan valitsemansa koulutuksen tavoitteita 4). Oppilaat, jotka haluavat päästä töihin saadakseen rahaa 5). Moniongelmaiset nuoret Jokaisen keskeyttäjäryhmän osalta on määritelty indikaattorit, joilla määritellään nuori ko. ryhmään. Samoin on määritelty keskeinen työkaluvalikoima, jolla nuorta ohjataan. 6

7 8. Miten keskeyttäneiden kanssa työskennellään Pääinstrumentteja nuoren ohjauksessa ovat A) henkilökohtainen ohjaus (get in touch, stay in touch with pupil in troubles), B) ns. H-malli, jossa määritellään nuoren resurssit, motivaatio, nykyinen elämäntilanne, tavoitteet ja esteet tavoitteiden saavuttamiseksi nuoren itsensä kanssa, C) Koordinaatio monialaisessa yhteistyössä, D). Education Wise, jossa on kyseessä verkkopohjainen haastattelumenetelmä, jossa määritellään nuoren oppimisprofiilia, vahvuuksia ja kehittämisalueita. Raportin liitteenä on Siltavalmennus ry:n Jari Rekolan suomennos H-mallista. Drachtenissa RMC de Friese Wouden oli koonnut otsikolla Welcome visitors from Finland tietopaketin Hollannin koulutusjärjestelmästä ja opintonsa keskeyttäneiden opiskelijoiden ohjauksesta. Yllä olevat tiedot on pääasiassa koottu mainitusta tietopaketista. Tietopaketti kokonaisuudessaan on tämän raportin liitteenä. Liitteestä saa vielä yksityiskohtaisemman kuvan siitä, kuinka systemaattista ja tarkkaa työtä Hollannissa tehdään oppilaiden opintojen loppuun saattamiseksi. 9. Keskeyttäneiden määristä Vuonna 2001 keskeyttäneiden määrä Hollannissa oli oppilasta. Tavoitteeksi asetettiin laskea keskeyttäneiden määrä vuoteen 2012 mennessä Tässä on onnistuttukin. Tavoitteena on edelleen laskea määrä vuoteen 2016 mennessä :een. Nykyisellään keskeyttäneiden määrät ovat maksimeillaan 4% oppilaiden määrästä. Vierailukohteessamme West-Frieslandissa vuonna 2011 oli kirjoilla opiskelijaa, joista keskeyttäneitä oli 496, eli 2,8 %. Keskeyttäneiden määrä oli laskenut viiden vuoden aikana 35%. Toisessa vierailukohteessamme Groningenissa keskeyttäneiden määrä oli n. 3,5 %. Suurimmat keskeyttäneiden luvut ovat toisen asteen ammatillisen koulutuksen 1. tasolla (secondary vocational education), jossa keskeyttäneiden määrät ovat 24-48%:n välillä alueesta riippuen. Toisella tasolla keskeyttäneiden määrät ovat 10-18%. Kolmannella ja neljännellä tasolla keskeyttäneiden määrät tippuvat 4-8%:iin. Valmistavassa ammatillisessa koulutuksessa, ammattikorkeakouluun ja yliopistoihin johtavassa koulutuksessa keskeyttäneiden määrät ovat 0,5-4%. Lukuja Drachtenista, RMC de Friese Wouden: Keskeyttäjiä 1657, näistä alle 18-vuotiaita oli 95 oppilasta. Näistä 41 oli palannut takaisin kouluun, 25 muutti toiselle alueelle ja loput 29 oli erilaisissa toimenpiteissä. Ainoastaan yksi oli töissä ja kolmen ei arvioitu saavuttavan työmarkkinoilla vaadittavia taitoja. Yli 18-vuotiaita keskeyttäjiä oli 1572, joista 331 takaisin kouluun, 339 muutti toiselle alueelle, 253 oli toimenpiteissä, 47 ei saavuta työmarkkinakelpoisuutta, 18 odottaa toimenpiteitä ja 584 on tarkkailussa. 10. Vierailuohjelman yksityiskohdista (ohjelma liitteenä) Hollantilaiset isännät/emännät antoivat meille paljon aikaansa ja olivat hyvin valmistautuneet esittelemään toimintaansa. Liitteessä olevaan ohjelmaan merkittyjen henkilöiden lisäksi paikalla oli useampia isäntäorganisaation edustajia. 7

8 Keskiviikko aamupäivä Drachtenissa - aamupäivän ensimmäisessä kokoontumisessa käytiin läpi edellä esitelty RMC-malli - aamupäivän toisessa kokoontumisessa samoissa tiloissa organisaatiopsykologi Ralph van den Bosch esitteli Education Wisea. Van den Bosch on jatko-opiskelijana Utrechtin yliopistossa ja työskentelee yksityisessä yrityksessä nimeltä Dilemmamanager. Education Wise on verkkoperustainen haastatteluohjelma, jonka avulla voidaan arvioida opiskelijan vahvuuksia ja kehittämisalueita. Ohjelman lisenssi maksaa vuositasolla 3500 euroa ja yksi oppilasarviointi 25 euroa. Oppilaiden ohjaajat RMC:ssä pitivät Education wise-ohjelmaa erittäin käyttökelpoisena. Ohjelman etuina näyttäisi olevan ainakin sen, että se tekee oppilaan arviointiprosessista hyvin läpinäkyvän. Hyvä grafiikka helpottaa työskentelyä. Ohjelman tuottamaa profiilia ei pidetä lopullisena totuutena vaan ohjaajan ja oppilaan välisen keskustelun avaajana. Oppilaan itsearviointi on Suomessakin tuttua sekä oppilaitoksissa että nuorten harrastuksissa, mutta ohjelmassa kiinnitti huomiota sen verkkopohjaisuus ja erinomainen grafiikka, jolla haastattelun tulokset saadaan välittömästi näkyviin. Ohjelmassa käytetyt värisysteemi tuo lisäsävyä ja on hyvin suunniteltu. Se helpottaa nuorta hahmottamaan ja arvioimaan omia vahvuuksia ja kehittämisalueita myös visuaalisesti. Ohjelma tuotti myös työntekijöille vinkkejä siitä, millaisella ohjaustyylillä eri testin tuottamia persoonallisuustyyppejä kannattaa lähestyä. - Liitteessä 3 on pieni osa Education Wisen raportointia esimerkkinä. Van den Boschin esitelmästä ei ole jaettavaa versiota. Keskiviikko 7.1. iltapäivä Drachtenissa - ennen iltapäivää syötiin lounas RMC:n tiloissa yhdessä isäntien ja emäntien kanssa; keskustelua jatkettiin lounaan ohella - isäntänä iltapäivällä oli ROC Friese Poort ammattioppilaitos - iltapäivän aluksi tutustuttiin australialaislähtöiseen Rock and Water-ohjelmaan, jonka tavoitteena on oman kehon tuntemisen kautta oppia tunnistamaan tunteitaan, kehittämään omaa keskittymiskykyään ja vahvistamaan omaa identiteettiä. Mielenkiintoinen tekniikka, josta saa lisätietoa myös internetistä. Delegaatiomme tutustui ohjelmaan osallistumalla itse yhteen toiminnalliseen harjoitukseen. - iltapäivä jatkui tutustumisella oppilaiden ohjaukseen, jota esittelivät oppilaitoksen ohjaajat; tämän jälkeen tutustuttiin oppilaitokseen kiertämällä läpi kaikki ko. kiinteistössä sijaitsevat osastot. Oppilaitosta esitteli ohjaajien lisäksi myös opettajat ja rehtori. Merkille pantavaa suomalaisesta näkökulmasta oli oppilaitoksen tiivis yhteys työnantajiin, erityisesti Philipsillä on oppilaitokselle suuri merkitys. - päivä jatkui illallisella, johon otti osaa lukuisa joukko isäntiämme, oppilaitoksen rehtori mukaan lukien. Illallinen tarjottiin oppilaitoksen omassa oppilasravintolassa, josta saimme antaa myös palautteen oppilaille. Torstai aamupäivä Groningenissa - torstai aamupäivällä delegaatiomme jakaantui kahteen ryhmään, jotka molemmat tutustuivat sairaalaan, jossa ammattioppilaitos Nooderpoortin opiskelijat harjoittelivat. Opiskelijat olivat opinnoissaan vielä alemmalla tasolla, joten he eivät saaneet vielä olla suoraan tekemisissä potilaiden kanssa vaan olivat avustavissa tehtävissä. Kyseessä oli opiskelijaryhmä, joista ohjaaja arvioi n. 80%:n saavuttavan ainoastaan 1. tason ammatillisen koulutuksen, ts. he eivät saavuta ns. starter`s qualificationia. Tavoitteena työmarkkinoilla 8

9 ovat avustavat tehtävät. Opiskelijat saivat paljon yksilöllistä ja intensiivistä tukea sekä opintoihinsa että elämänhallintaansa. - vierailun jälkeen meille esiteltiin opintojen keskeyttämiseen liittyviä kysymyksiä Groningenin osalta ja paikallisia lukuja, jotka on mainittu tässä raportissa edellä. - Lounaalla jatkoimme keskusteluja henkilökunnan kanssa, jota oli paikalla taas kiitettävä määrä Torstai iltapäivä Groningenissa - iltapäivän aluksi meille esiteltiin HOT-kurssi, joka on kuusi viikkoa kestävä uudelleen orientaatiokurssi nuorille, jotka ovat hakeutumassa uudelle opiskelualalle keskeyttämisen jälkeen - sen jälkeen esiteltiin Rebound-ohjelma, jonka kohteena on keskeyttäneet nuoret ja heidän ohjaamisensa takaisin koulutukseen. - pääsimme tutustumaan uudelleenorientaatiokurssin opiskelijoihin. Merkille pantavaa täälläkin oli opiskelijoiden profilointi tietokoneperustaisen ohjelman avulla. Myös täällä profilointi toimi ohjaajan ja oppilaan välisen keskustelun tukijana, ei niinkään psykologisena testinä ja diagnostisoijana. - Groningenin Noordepoortilla on hyvät yhteydet Turun ammatti-instituuttiin ja he tuntuivat olevan hyvin perillä suomalaisesta ammatillisen koulutuksen järjestelmästä Perjantai Amsterdamissa - perjantaina aamupäivä ja iltapäivä Amsterdamissa olimme koko päivän samoissa tiloissa (Mindrep, Mind at work) - aamupäivällä tutkija Roel Cremer (organisaatiopsykologi, työskentelee nykyisin oman yrityksensä nimissä) esitteli motivaatiopsykologiaan liittyviä teoreettisia kysymyksiä - kehittämisjohtaja dr. Jorien Sprokholt esitteli säätiöpohjaisen Mind at Work organisaation toimintaa, organisaation johtaja Elly Zeef kävi tervehtimässä - sen jälkeen professori Annematt Collot d Escury esitteli Meiden met pit!-projektia ja toimintamallia; opiskelijoiden testauksesta kävimme pitkän keskustelun professorin kanssa. He käyttävät testauksessa mm. älykkyysosamäärän mittaamista, jota ei delegaatiomme tietojen mukaan käytetä Suomessa oppilaitostasolla lainkaan. 11. Vierailuohjelman kohokohtia Jonsson, Virpi: Henkilökohtaiseen ohjaukseen paneudutaan, siitä on ohjeita, siihen koulutetaan, siihen on henkilöresursseja, jotka ovat sitoutuneet ja motivoituneet. Työtä rakennetaan ja tehdään tarpeeksi kauan. Nuorten näkökulmasta: - Testataan/hyödynnetään dialogi, voimavarat, muutos- ja motivointityö mm.usko siihen että osaa kehittää omia kykyjä. - Henkinen ja fyysinen puoli/kehon hallinta, itsetunto, voimaantuminen, sosiaaliset taidot (Rock and Water -ohjelma: Tavoitteena on oman kehon tuntemisen kautta oppia tunnistamaan tunteitaan, kehittämään omaa keskittymiskykyään ja vahvistamaan omaa identiteettiä. Tätä tulemme Rannikkopajoilla käyttämään pajanuorten ns. toiminta- ja ryhmäyttämispäivillä) - erilaiset oppijat huomioidaan mm. perhe, kaverit, vapaa-aika laajemmin huomioidaan tukiverkoston rakentaminen 9

10 Kuure, Tapio: Education Wise on toimiva ja läpinäkyvä verkkotyökalu oppilaiden arvioinnissa ja oppilaiden itsearvioinnissa. Asiakaslähtöisyys ja monialainen yhteistyö on pitkälle kehittynyttä. Oppilaiden testaus kehittynyttä. Nyman, Kaisu: Tutustuminen Nooderportin opiskelijoiden työharjoittelupaikkoihin ja opiskelujärjestelyihin yliopistollisessa keskussairaalassa herätti monenlaisia ajatuksia. Myös sairaalasta löytyy monia harjoittelupaikkoja, jotka eivät suoranaisesti ole tekemisissä hoitotyön kanssa. Nämä level ykkösen opiskelijat työskentelivät sairaalan pesulassa, ruokalassa, puhtaanapidossa, logistiikan palveluissa ja kunnossapidossa. Teoriaa oli 10 tuntia viikossa, muu aika työskenneltiin oikeissa töissä ja mikä varmasti se tärkein asia, opiskelijat kokivat olevansa osa työyhteisöä ja tekevänsä merkityksellistä työtä. Ryhmässä oli 12 opiskelijaa, yksi työvalmentaja huolehti jokapäiväisestä ohjauksesta, sen lisäksi ryhmällä oli opettaja, joka piti teoriatunnit ja koordinoi toimintaa. Mieleen jäi myös Roel Cremerin pitämä luento perjantaina. Nuorten motivointi, keinot saada motivaatio syntymään nuoressa itsessään on se tärkein juttu, kun yritetään löytää ratkaisuja esim. keskeyttämisaikeissa olevien nuorten tilanteisiin tai niiden nuorten, joilla on takanaan monenlaisia epäonnistumisia, alisuoriututumista, arjenhallinnan ongelmia sekä sosiaalisia ongelmia. Käsite minä pystyvyys, self efficacy, tuntui merkitykselliseltä, miten sen tunnistetaan, miten sitä vahvistetaan, miten minä pystyvyyttä voitaisiin tehokkaammin vahvistaa kehityksen aiemmissa vaiheissa mielenkiintoisia juttuja. Vähän samaan teemaan liittyi myös Rock and Water Program, joka antoi ihan konkreettisia keinoja vahvistaa itsetuntoa ja oman kehon hallintaa. Olisi käyttökelpoinen monen nuoren kohdalla ja käytännössä myös helposti toteuttavissa, senhän saimme itsekin kokea. Hieno oivallus järjestäjiltä järjestää toiminnallista ohjelmaa myös meille! Oulasvirta-Niiranen, Päivi: Tutkija Roel Cremerin esitys Amsterdamissa, teoriapohjainen alustus hyvin käytännönläheisesti esitettynä. Positiivisen, voimavaroja hyödyntävän, asioita mahdollistavan näkökulman tuominen johtamiseen, ohjaukseen, valmennukseen. Nuorten parissa tehtävässä työssä käytettäviin menetelmiin/ työkaluihin tutustuminen, esim. Education Wise ja Rock and Water. Keskustelut koulutuksen keskeyttämisen ehkäisystä. Pasanen, Päivi: Dilemmamanagerin suunnittelema analyysiohjelma tuntui hyvin käyttökelpoiselta ja helposti ymmärrettävältä. Tuon kaltaisen työkalun avulla on helppo lähestyä opiskelijaa ja keskustella elämänhallintaan ja opintoihin/työelämään sijoittumiseen liittyvistä asioista. Lisäksi sen avulla voisi motivoida ja sitouttaa opiskelijaa tulevaisuuteen. Testitulosten avulla voidaan auttaa opiskelijaa itse löytämään omat ratkaisunsa opiskeluun ja elämäntilanteeseen. Drachtenin esittelykokonaisuus ja vieraanvaraisuus on hieno ja aukaisi paljon Hollannin toimintatapaa, sitä miten nuorten asioihin puututaan ja pyritään vaikuttamaan tulevaisuusorientoivasti. 10

11 Groningeinssa ilmaisupainotteinen itsetunnon ja tuntemuksen kohottamisohjelma oli loistava ja käyttökelpoinen. Lisäksi oli hienoa tutustua taso 1 mukaiseen koulutuksen järjestämismalliin sairaalassa. Pietikäinen, Reetta: Työvaltaisen kouluttautumisen mahdollisuus koulutusjärjestelmää läpäisevänä periaatteena: vahva tekemällä oppimisen perinne ja panostus yritysyhteistyön. Minäpystyvyys-käsitteen esille nostaminen: relevantti käsite jäsentää ja kehittää nuorten tukemista työpajoilla ja muissa ohjauksellisissa palveluissa. Rekola, Jari: Drachtenin RMC de FrieseWoudenin toiminta ja sen tehokkuus. Yksikään koulupudokas ei häviä, vaan kaikki tavoitetaan, viimekädessä ovikelloa soittamalla. Tämän mahdollistaa raportissa aiemmin mainittu kaikkien Hollannin kuntien velvollisuus rekisteröidä opintonsa keskeyttäneet tai potentiaaliset keskeyttäjät ja varmistaa, että he saavuttavat perusopintotason. Näiden pudokkaiden rekisteröinti yhteen, kaikille toimijoille yhteiseen rekisteriin kuulostaa meikäläisittäin monella tapaa hankalalta tietosuojakysymykseltä (!), mutta on samalla järkevää ja mahdollistaa ajantasaisen tiedon nuoren tilanteesta. Työntekijöiden ei tarvitse joka kerta uudestaan kysellä eikä nuoren vastata samoihin kysymyksiin. Rekisteri edistää myös eri toimijoiden välistä koordinaatiota, joka meillä Suomessa toimii vielä melko heikosti. Tutkija Roel Cremerin esitelmä motivaatiopsykologiasta. Olisi mielenkiintoista saada hänet Suomeen luennoimaan ja tutustua syvemmin hänen ajatuksiinsa. Erittäin mielenkiintoinen oli myös tässä raportissa aiemmin esitelty EducationWise verkkoperustainen haastatteluohjelma. Se voisi hyvinkin olla kokeilun arvoinen myös meillä sekä koulutuksen että työpajojen piirissä. Erityisesti minua kiinnostaa sen ohjaustyylien valintaa mahdollistava analyysi työntekijöille. Asia on ajankohtainen esim. starttivalmennusryhmissä. Ohjaustyylien ja otteen tiimoilta käyn valmentajien kanssa keskusteluita lähes päivittäin ja selvästi tämäntyyppiselle työvälineelle on tilausta. 12. Pohdintaa Suomen näkökulmasta Aro, Liisi: Minulle jäi erityisesti mieleen että Suomessa pitäisi päästä sektoroituneesta järjestelmästä joustavasti asiakkaan näkökulmasta palvelevaan järjestelmään eli enemmän mahdollisuutta saada yhden luukun periaatteella palvelua. Henkilön palvelutarve huomioitu joustavasti (koulutus, sosiaalitoimi, nuorisotoimi ja Työvoimahallinto, Kela jne.) ja kokonaisvaltaisesti niin ettei toinen vie mattoa jalkojen alta. Erityisesti syrjäytyneiden kohdalla tarvitaan lisää ohjaajahenkilöstöä jotka pystyvät tekemään tätä työtä, auttamaan jokaista henkilökohtaisesti (yksilövalmentajan työnkuvan tyyppisesti myös oppilaitoksissa), jos yhteiskuntatakuukseen todella halutaan vastata. Hollannissa testaus oli suuressa roolissa. Suomessa testausta on todennäköisesti liian vähän ja vain tietopuolisen tiedon hallintaan liittyvää ei sellaista voimaanuuttavaa taitojen ja kykyjen testausta kuin Hollannissa. Suomessa osa pääsee liian pitkälle ennen kuin vaikeudet huomataan tai sitten niitä ei koskaan huomioida ja ihminen lyö päätään seinään kun mikään ei onnistu. Sellaista tietoa joka auttaa yksilöä eteenpäin (lisää itsetuntemusta ja tietoa omista oppimistavoista ja vahvuuksista) tarvitsisi suurin osa meidän asiakaskunnasta. 11

12 Hietalahti, Eino: Dilemmamanagerien Education Wise analyysikysymyspatteristo on mielenkiintoinen. Suomessa pitäisi panostaa nykyistä enemmän oppimistyylien arviointiin ja tämä olisi yksi vastaus tähän tarpeeseen. Tietysti pelkkä oppimistyylien arviointi ei vaikuta asioiden tilaan millään tavalla, jollei se sitten heijastuisi myös opetusmenetelmien käyttöön. Tosin, jos nuori itse tuntee omat parhaat oppimisen käytäntönsä, on jo astuttu aika iso askel eteenpäin. Kilpailevia menetelmiä ovat mm. Barbara Prashnigin ja MBTI:n (Myers-Briggs Type Indicator) kyselyrungot analyyseineen. Hollantilaisten suljettu rekisteröintijärjestelmä, jossa seurataan putoamisuhan alaisten nuorten etenemistä ja otetaan kiinni keskeyttämisten tms. jälkeen, on tehokas. Vastaavaa pitäisi rakentaa Suomeen. Seuranta ei tässäkään pelkästään riitä, vaan pitää olla myös tarjolla niitä toimintoja, joihin nuoret saadaan mukaan heidän keskeytettyään. Hollannissa koulutusreitit ovat niin joustavia, että niitä voidaan hyödyntää yksilöllisten tarpeiden mukaan. Meillä lähdetään liian kategorisesti kaikille sama putki ajattelusta. Hollannissa käytetään paljon erilaisia testimenetelmiä analysoitaessa nuorten kykyjä ja tehtäessä valintoja. He tuntuivat pitävän näiden tuloksia hyvinä keskustelupohjina. Perjantaina tutustuttiin Meiden met Pit! hankkeeseen, joka käyttää omassa testivalikoimassaan mm. älykkyysosamäärätestiä, jonka tulokset kerrotaan avoimesti myös nuorelle itselleen. Suomessa tuo testi lienee jollakin tavalla tabu, mutta silti nuorten kykyjä arvioidaan jatkuvasti. Oppimisen suunnittelun ja koulutusalavalinnan kannalta testi saattaa kuitenkin olla varsin arvokas, mutta vaara sen aiheuttamasta leimautumisesta tai negatiivisista vaikutuksista omaan itsetuntoon pitäisi onnistua välttämään. Ehkä kysymys voitaisiin nostaa Suomessa avoimeen keskusteluun. Jonsson, Virpi: RMC de Friese Wouden on profiloinut nuoret viiteen ryhmään: Rannikkopajojen alla toimivien etsivän nuorisotyön Findersin ns. listanuorten keräämisen työn helpottamiseksi on kehitelty koontilomake Ratio-järjestelmään, johon mm. oppilaitokset kirjaavat pudokkaat suoraan ja lähettävät etsiville. Tähän koontiin sekä valtakunnalliseen kyselyyn voisi ryhmitellä profiloinnin suoraan, näin voisimme saada tarkempia tietoja millaisia pudokkaita, keskeyttäneitä Suomessa on (huom. indikaattorit) sekä kehittää tiedoista työkaluvalikoima mm. oppilaitosten ja etsivien käyttöön. (Älä kysy: mitä haluaisit tehdä, vaan mitä sinun pitää tehdä.) Alueen koordinoija keskeyttäjistä, pitäisi olla selkeästi esim. Elyjen tehtävä. koordinointiin kuuluisi myös rekisteröinti, koonti ja seuranta. (vertaa RMC alueet) Ehdotus: Hot-kurssit, uudelleen orjentaatiokurssit opiskelijoille voisi hoitaa työpajatoiminta, mukana etsivät yhteistyössä oppilaitoksen kanssa. Työmarkkinoiden avustavat tehtävät/ seinättömän pajatoiminnan kautta. Isoissa keskussairaaloissa paljon tällaisia tehtäviä, jota nykyään jopa sairaanhoitajat joutuvat tekemään oman työnsä ohessa. Mahdollisuudet kartoitettava. Tapio Kuure: Yksilökohtaiset opintojen keskeyttämiseen liittyvät ongelmat voidaan olettaa olevan suurin piirtein samat sekä Hollannissa että Suomessa. Näin myös ennaltaehkäisevien ja korjaavien toimenpiteiden osalta. Koulutusrakenteeltaan maat ovat huomattavan erilaisia. Hollantilainen lapsi aloittaa koulunkäyntinsä jo 5-vuotiaana ja lähes kaikki 4-vuotiaat ovat jo mukana esikoulussa. Ensimmäisen asteen opinnot päättyvät Hollannissa 12-vuoden iässä. Suomessa koulu aloitetaan 7-vuoden iässä ja 12

13 peruskoulu päättyy 15-vuoden iässä. Hollannissa ikäluokat eriytyvät ammatilliseen, ammattikorkeakouluun johtavaan ja yliopistoon johtavaan linjaan. Kehityspsykologisesta näkökulmasta ero on merkittävä. Suomessa koko ikäluokka käy läpi murrosiän keskeisen kehitysvaiheen kaikille yhteisessä peruskoulussa. Jako lukioon ja ammatilliseen toiseen asteeseen tehdään Suomessa jo huomattavasti selkiytyneemmässä ikävaiheessa kuin Hollannissa. Keskeyttäneiden määriä vertailtaessa onkin kiinnitettävä huomiota keskeyttäneiden ikään. Esimerkiksi Suomessa peruskoulun keskeyttäneiden määrä on pieni (vuositasolla 150) eli siis 15- ikävuoteen asti. Toisen asteen keskeyttäneiden määrää aletaan laskemaan ikävuodesta 15, kun taas Hollannissa ko. ikävuosi on 12. Nyman, Kaisu: Olin ottanut yhdeksi tavoitteekseni ennen matkaa pohtia sitä, onko oppivelvollisuusiän nostamisella vaikutusta koulun keskeyttämiseen tai ylipäätään nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen. Näkemäni perusteella olisin kyllä sitä mieltä, että iän nostamisella ei saavuteta sen parempia tuloksia. Hollannissa on panostettu monella eri tavalla nuorten osallistamiseen osaksi yhteiskuntaa. Toimijoita on oppilaitosten lisäksi useita muitakin niin maakunnallisia kuin valtakunnallisiakin. Siitä huolimatta kohtuullisen suuri osa nuorista täytettyään 18 v. päätyy omille teilleen ei aina välttämättä syrjäytyen, osa nuorista päätyy töihin. Jatkon suhteen ongelma on se, että heiltä puuttuu riittävä ammatillinen koulutus. Tulosten kannalta näyttäisi tärkeintä olevan nuoren oman motivaation synnyttäminen. Hollannin järjestelmässä hyvää on tietynlainen keppi ja porkkana ajattelu. Erilaisten etuuksien saaminen on tiukemmin rajattu siihen, mitä tekee. Myös työnantajien vahvempi rooli nuorten työllistäjänä eroaa Suomen järjestelmästä, samoin osa-aikatyön mahdollisuudet ovat ihan toisenlaiset. Yritysten saamista rahallisista tuista ei oikein syntynyt selvää mielikuvaa, miten se eroaa suomalaisesta järjestelmästä. Miten saisimme julkiset työnantajat myös osallistumaan nuorisotakuun toteuttamiseen, esim. miten saisimme vastaavanlaisen työpajan sairaalan sisälle toimimaan? Oulasvirta-Niiranen, Päivi: Hollantilaisissa esityksissä tuli useaan otteeseen esille nuorten ohjaamisessa ja valmennuksessa motivoiva työote, mahdollisuuksia ja voimavaroja kartoittava tapa työskennellä nuorten kanssa. Esim. Education Wise -työkalun avulla nuoren vahvuuksia ja kehittämiskohteita saadaan näkyville ja täten ohjauksessa hyödynnettäväksi. Yksilövalmennus, life coachaus tuottavat tuloksia nuoren jäsentäessä koulutuspolulla etenemistään. Nuorta ei jätetä yksin. Suomessa olisi mielenkiintoista laajamittaisemmin hyödyntää esim. ratkaisukeskeistä työskentelytapaa nuorten parissa toimittaessa. Groningenissa esitelty malli koulutuksen ja työelämän yhdistämisestä oli mielenkiintoinen. Opiskelijoilla oli mahdollisuus suorittaa käytännön harjoittelua sairaaloissa. Suomessa esim. oppilaitokset ja nuorten työpajat tekevät yhteistyötä yritysten kanssa. Yhteistyön vahvistaminen on vahva tavoite. Innovatiivisuutta tarvitaan sopivien työtehtävien löytämiseen ja nuorten työelämään tutustumisen mahdollistamiseen. Tarvitaan työtehtäviä, joissa nuorilla on mahdollisuus toimia ja oppia. Pasanen, Päivi: On aina hyvä huomata, että ei meillä ainoastaan olla näiden ongelmien kanssa painiskelemassa, vaan ongelma on laajempi kansainvälisesti. Ero on kuitenkin siinä, miten valtion/maakunnan 13

14 tasolla säädellysti puututaan ongelmiin ja niiden hoitamiseen. Seuranta- ja toimintajärjestelmä on systemaattinen, eikä periaatteessa jätä ketään ulkopuolelle. Tämä ei varmastikaan sovellu sellaisenaan Suomeen, mutta kunta-/valtio-ohjaus voisi olla jollain tasolla tarpeen. Menetelmällisesti paljon käyttökelpoista. Pietikäinen, Reetta: Suomessa on edelleen vaihtoehtoisten opintopolkujen vahvistamisen tarve; toiminnallisen oppimisen ja tekemällä oppimisen arvostuksen kasvattamisen tarve sekä koulutuksen työvaltaisten mahdollisuuksien lisäämisen tarve. Minäpystyvyys-käsitettä ja sen tuomia mahdollisuuksia työpajakentällä lähdetään edelleen työstämään käynnissä olevassa työpajapedagogiikan määrittelytyössä. Haasteena pohjoismaiselle tasa-arvoajattelulle jossain määrin vieras lähestymistapa tästä näkökulmasta puhe oli paikoin nuoria leimaavalla tavalla luokittelevaa, nousi esille erityisesti älykkyysosamäärän mittaamista koskevassa keskustelussa. Rekola, Jari: Vaikutuksen teki erityisesti koulupudokkaiden kanssa tehtävän työn suunnitelmallisuus, sen kattavuus ja koordinaatio: kaikkiin tiedetään ja heihin ollaan yhteydessä tavalla tai toisella. Tämä siis perustuu Hollannin koulujärjestelmään ja sen mahdollistamaan patisteluun aina 23 ikävuoteen asti. Suomessa tietosuojaviranomaiset vahtivat haukansilmillään eri rekistereiden oikeutusta. Minusta Hollannin tapa koota koulupudokkaat ja siinä erityistä tukea tarvitsevat nuoret yhteen, kaikille toimijoille avoimeen, mutta toki suojattuun, rekisteriin on järkevä. Tieto kulkee ja on ajantasaista. Paljon keskustelua herätti hollantilaisten tapa testata nuoria aina älykkyystesteistä lähtien. Kyllähän meilläkin tarvittaessa tehdään esim. luki- ja muita oppimisvaikeuksiin tai hahmottamiseen liittyviä testejä, mutta työskentely perustuu kuitenkin pitkälti nuoren arviointiin toiminnassa ja vuorovaikutuksessa. Siinä missä Hollannissa testataan ennen toimintaa ja lähes kaikki, meillä testataan matkan varrella tarvittaessa. Rolin, Peter: Drachtenin "vihkonen" welcome visitors from finland" a la Karin Koojiman etc on minusta tosi hyvä käytännön esimerkki. The education ruler, dilemma manager olisi mielestäni hyvä pilotoida jonkun peruskoulun yhteydessä, esimerkiksi ESR hankekokeiluna. Käytännönläheisemmän linjan/idean/näkemyksen vieminen ammatillisen koulutuksen kehittämisestä. "Keskieurooppalaista mallia" osaltaan edesauttamaan yritysyhteistyötä, mestarikisälli oppimista, oppisopimusta. Voisiko tästä sitten vielä yksilöllisempää tukea tarjoava malli olla tuettu oppisopimus jossa paja-oppilaitos-yritys tekisivät yhteistyötä tutkinnon saamiseksi. 14

15 13. Raportissa käytettyjä lähteitä Opintonsa keskeyttäneet Hollannissa: The Approach to Early School Leaving. Policy in the Netherlands and the provisional figures of the performance agreements. Ministry of Education, Culture and Science. (www.aanvaloschooluitval.nl) National system overview on education systems in Europe. The Netherlands, December Nuorisotyöttömyys EU-maissa: Liitteet: Liite 1. Tietopaketti Hollannin koulutusjärjestelmästä ja opintojen keskeyttäjistä. Welcome visitors from Finland. Drachten, Holland, 7 november 2012, RMC de Friese Wouden. Liite 2. H-mallin suomennos. Jari Rekola, Siltavalmennus r.y, Tampere. Liite 3. Education Wise. Dilemmamanager, Ralph van den Bosch. Liite 4. Matkan ohjelma. 15

Yhteistyön välineistö ja toimintaympäristö

Yhteistyön välineistö ja toimintaympäristö Peruskoulu Yhteistyön välineistö ja toimintaympäristö Koulutustakuu 10-luokka Työpajojen ja oppilaitosten yhteistyö Lukio Nuorisotakuu Mitä seuraavaksi? Ammattioppilaitos Ammattistartti Monialainen yhteistyö,

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt

Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt Tuettu Oppisopimus Itä-Uudenmaan oppisopimuskeskus SISÄLLYS 1 AMMATILLISEN VERKOSTON KEHITTÄMISEN PROSESSI 1 2 HYVÄT KÄYTÄNNÖT 2 2.1 Yritysten kanssa

Lisätiedot

Itsearviointi osana ammatillista kasvua - välineitä ja käytäntöjä

Itsearviointi osana ammatillista kasvua - välineitä ja käytäntöjä Itsearviointi osana ammatillista kasvua - välineitä ja käytäntöjä Mari Korhonen Turun kristillinen opisto Mistä lähdettiin liikkeelle Valmis hanke Keskeyttäneiden kartoitus ja syiden läpi käyminen Luodaan

Lisätiedot

Ammatillisten opintojen suorittaminen työpajalla

Ammatillisten opintojen suorittaminen työpajalla Ammatillisten opintojen suorittaminen työpajalla Ammatillisten oppilaitosten ja työpajojen välinen yhteistyön toimintamalli Hämeenlinnan seudulla Tämä julkaisu on toteutettu osana Yty-hankkeen toimintaa.

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin

Lisätiedot

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Maahanmuuttajien valmennus työpajoilla Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Työpaja monialainen yhteistyökumppani työpajojen kanssa yhteistyössä toimivia tahoja ovat muun muassa työ-

Lisätiedot

Avoin ammattiopisto. Stadin ammattiopiston avointen opintojen toimintamalli

Avoin ammattiopisto. Stadin ammattiopiston avointen opintojen toimintamalli Avoin ammattiopisto Stadin ammattiopiston avointen opintojen toimintamalli Taustaa Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän Nuorten tuki hanke Ohjaamo malli Nuorten pitkäkestoinen ohjaus ja tuki http://avoinammattiopisto.ning.com/page/ohjaamo-1

Lisätiedot

Stadin ammattiopisto

Stadin ammattiopisto Stadin ammattiopisto Lukuvuoden 2014-2015 aloitustilaisuus Leena Mäkelä 4/5/13 Tervetuloa töihin! Stadin ammattiopiston toinen lukuvuosi alkaa Opiskelijarekrytointi jatkuu edelleen Oppimisympäristöjä parannetaan

Lisätiedot

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012 Anu Anttila Yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa on kiteytetty viiteen toimintamalliin 1. Työpajalla

Lisätiedot

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn

Lisätiedot

Välityömarkkinoilta avoimille työmarkkinoille mahdollisuudet

Välityömarkkinoilta avoimille työmarkkinoille mahdollisuudet Välityömarkkinoilta avoimille työmarkkinoille mahdollisuudet Kyvyt käyttöön seminaari 13.10.2015 Mirja Willberg, Parik säätiö 1 Pelkkä työvalmennus ei riitä? Hallituksen kärkihankkeita STM Toimenpide 1.

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Taustatilaisuus nuorisotakuusta Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Nuorisotakuu on tapa toimia uudella tavalla Nuorisotakuu ei ole laki vaan tapa toimia saumattomassa yhteistyössä Toteutus nykyjärjestelmää

Lisätiedot

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINTI Itsearviointi liittyy kiinteästi elinikäisen oppimisen ajatteluun sekä opiskelijan

Lisätiedot

Nuorisotyöttömyysseminaari 26.3.2010, Pori

Nuorisotyöttömyysseminaari 26.3.2010, Pori Nuorisotyöttömyysseminaari 26.3.2010, Pori Janne Marniemi Suvi Koskela Tilaisuuden ohjelma Klo 8.30-9.00 - Aamukahvi, järjestäjien tervehdyssanat 9.00-10.00 - Nuorisotyöttömyyden menneisyys, nykytila ja

Lisätiedot

YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio

YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio Pienryhmäohjauksen mahdollisuuksia lukiossa - kokemuksia Itäkeskuksen lukiosta YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio Lukion

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013 Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Nuorten Kipinä -kehittämisryhmä Tausta Hankkeiden (Ester, Koppi, sähköinen asiointi) yhteiset tavoitteet

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön arvioinnin ja kehittämisen työvälineet - auditointi ja osaamiskartta

Nuorten tieto- ja neuvontatyön arvioinnin ja kehittämisen työvälineet - auditointi ja osaamiskartta Nuorten tieto- ja neuvontatyön arvioinnin ja kehittämisen työvälineet - auditointi ja osaamiskartta Arviointityövälineiden kehittämisen taustaa Kolme nuorten tieto- ja neuvontatyön aluekoordinointialuetta

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011 Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke 1 Esityksen rakenne Maahanmuuttajanuorten koulutusmahdollisuuksien

Lisätiedot

Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla. TPY:n symposium 27.5.2014

Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla. TPY:n symposium 27.5.2014 Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla TPY:n symposium 27.5.2014 OIVA - Ohjauksen interventioilla vaikuttavuutta läpäisyn tehostamiseen 1.9.2013-31.12.2014 OIVA on osa Opetushallituksen

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammattistartti on valtakunnallisesti ja paikallisesti suunnattu ratkaisemaan ongelmia, jotka syntyvät nuoren uravalinnan

Lisätiedot

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti. Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu

OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti. Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu Miten ehkäisevää työtä kehitetään osana koulutusta? 4 Ammattikorkeakoulujen tehtävät harjoittaa työelämää ja aluekehitystä

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta

Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta Kummiyritystoiminta on konseptoitu ja pilotoitu Tulevaisuuden ammattiosaajat pk-yrityksissä Etelä-Pohjanmaalla -hankkeessa vuosina 2012-2014 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillinen koulutus: Hallitusohjelman ja KESU-luonnoksen painopisteet Koulutustakuu osana yhteiskuntatakuuta

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö TAVOITTEENA MAAILMAN OSAAVIN KANSA 2020 OPPIMINEN OSAAMINEN KESTÄVÄ HYVINVOINTI

Lisätiedot

Elinikäiseen oppimiseen liittyvä ohjaus

Elinikäiseen oppimiseen liittyvä ohjaus Aikuisopotoiminta Joutsassa 4/2010-5/2011 Seija Vuori Aikuisohjausta paikallisesti hanke, Joutsan kunta 31.5.2011 Elinikäiseen oppimiseen liittyvä ohjaus CEDEFOPIN (=Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen)

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Tavoitetila Sipilän hallitusohjelman 2025-tavoite Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta.

Lisätiedot

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1 Ammattitaitoa edistävän harjoittelun prosessin työtehtävät Seuraavassa on kuvattu ammattitaitoa edistävän harjoittelun prosessin mukaisesti siihen

Lisätiedot

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin HENRY Foorumi 2012 Lisa Forss Liiketoimintajohtaja, Taitoprofiilit/StaffEdu Oy 1 Taitoprofiilit/StaffEdu Oy Koulutuspalveluita työhallinnolle

Lisätiedot

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON TIE NÄYTTÖTUTKINTOON Käytännönläheinen opiskelijan opas Porvoon Kauppaoppilaitos Yrityspalvelu Företagsservice Opistokuja 1, 06100 Porvoo www.pkol.fi 019-5740700 yp@ pkol.fi 1 Opas on tarkoitettu opiskelemaan

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Nuorisotakuu. Timo Mulari timo.mulari@alli.fi

Nuorisotakuu. Timo Mulari timo.mulari@alli.fi Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke Suomen nuorisoyhteistyö Allianssi ry Hyvinkään kaupunki Lohjan kaupunki Porvoon kaupunki Nuorisotutkimusseura ry Nuorisotakuu Timo Mulari timo.mulari@alli.fi

Lisätiedot

MERCURIA Kauppiaitten Kauppaoppilaitos. www.facebook.com/mercuria.fi

MERCURIA Kauppiaitten Kauppaoppilaitos. www.facebook.com/mercuria.fi MERCURIA Kauppiaitten Kauppaoppilaitos www.facebook.com/mercuria.fi FAKTAA MERCURIASTA sijaitsee Länsi-Vantaalla Martinlaaksossa hyvien kulkuyhteyksien päässä perustettu vuonna 1908 omistajina Vantaan

Lisätiedot

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Työministerin erityisavustaja, VTT Pilvi Torsti Osuuskuntayrittäjyys uusia liiketoimintamalleja seminaari 13.11.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 110

Lisätiedot

26.4.2012. HARVA-kehttämishanke Merja Tuomola Tiina Garcia 2011-2012

26.4.2012. HARVA-kehttämishanke Merja Tuomola Tiina Garcia 2011-2012 HARVA-kehttämishanke Merja Tuomola Tiina Garcia 2011-2012 Oppisopimusopiskelija voi saavuttaa mahdollisimman hyvin tutkinnon ammattitaitovaatimukset ja selviytyä työtehtävistään oppimisvaikeuksistaan tai

Lisätiedot

Nuorten palveluketjut ja yhteistyön haasteet ja hyvät käytännöt

Nuorten palveluketjut ja yhteistyön haasteet ja hyvät käytännöt Nuorten palveluketjut ja yhteistyön haasteet ja hyvät käytännöt Lapin etsivän nuorisotyön ja työpajojen kehittämispäivät 21.11.2014 Kehityspäällikkö Anna Kapanen ja koordinaattori Elisa Lipponen Valtakunnallinen

Lisätiedot

Uusi ohjausosaaminen ja oma ohjaustyö osana kokonaisuutta - HOPS ja kehityskeskustelut

Uusi ohjausosaaminen ja oma ohjaustyö osana kokonaisuutta - HOPS ja kehityskeskustelut Uusi ohjausosaaminen ja oma ohjaustyö osana kokonaisuutta - HOPS ja kehityskeskustelut TÄNÄÄN 2.10. Henna/Irma Yhteisestä prosessista Missä kehyksessä opetuutori ohjaa? Mikä merkitys HOPS/kehityskeskusteluilla

Lisätiedot

EDURO-SÄÄTIÖN NUORTEN PALVELUT JA NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS. 6.10.2015 Tanja Raappana

EDURO-SÄÄTIÖN NUORTEN PALVELUT JA NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS. 6.10.2015 Tanja Raappana EDURO-SÄÄTIÖN NUORTEN PALVELUT JA NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS 6.10.2015 Tanja Raappana Eduro-säätiö Toiminnan ohjaus Työ- ja toimintakyvynarvionninp alvelut Kuntoutuksen palvelut Osaamisen vahvistamisen

Lisätiedot

Ohjaus maahanmuuttajien lukioon valmistavassa koulutuksessa. Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kuvataidelukio

Ohjaus maahanmuuttajien lukioon valmistavassa koulutuksessa. Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kuvataidelukio Ohjaus maahanmuuttajien lukioon valmistavassa koulutuksessa Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kuvataidelukio Ohjauksen osa-alueet Kasvun ja kehityksen tukeminen Itsetunto Itsetuntemus Oppimaan oppiminen

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET. Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET. Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja Oppisopimuskoulutus on käytännönläheistä Oppisopimuskoulutus on ammatillisen koulutuksen järjestämismuoto,

Lisätiedot

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit E N E M M Ä N O S A A M I S T A 21.11.2012 1 Mihin tarpeeseen hanke vastaa ja miten? Ammatillisella aikuiskoulutuksella

Lisätiedot

Nuoret luukulla Nuorisotutkimusseuran ja THL:n konsortiohanke. Nuorten ja palveluntarjoajien kohtaamiset / NTS

Nuoret luukulla Nuorisotutkimusseuran ja THL:n konsortiohanke. Nuorten ja palveluntarjoajien kohtaamiset / NTS Nuoret luukulla Nuorisotutkimusseuran ja THL:n konsortiohanke Nuorten ja palveluntarjoajien kohtaamiset / NTS Tärkeimmät tulokset Työntekijät painottivat luottamuksellisen suhteen syntymistä asiakkaisiin,

Lisätiedot

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1)

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Mitä on oppimaan oppiminen? Kirjoita 3-5 sanaa, jotka sinulle tulevat mieleen käsitteestä. Vertailkaa sanoja ryhmässä. Montako samaa sanaa esiintyy? 1 Oppimaan oppiminen

Lisätiedot

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin YHDESSÄ Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin AMISTO 2.1.2014 Anu Raudasoja HAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu 1.1.2014 YHDESSÄ Teemat: 1. Tutkinnon perusteista OPSiin 2. OPSista HOPSiin

Lisätiedot

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen

Lisätiedot

Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena

Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena Katja Munter Kehittäjä, lehtori HUMAK / Preventiimi Sivu 1 1. Opiskelijan terveys & voimavarat 2. Opiskelutaidot OPISKELUKYKY 4. Opiskeluympäristö

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet

Ammatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet Ammatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet Yhdessä koulutustakuuseen - hankkeen avausseminaari 22.4.2015 Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Ammatillinen

Lisätiedot

Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen!

Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! OPPISOPIMUS Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! KEUDA 1 1.4.2015 OPPISOPIMUS Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Omistajakunnat Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Tuusula sekä

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

Oppimisen tuki Stadin ammattiopistossa

Oppimisen tuki Stadin ammattiopistossa Oppimisen tuki Stadin ammattiopistossa Stadin ammattiopisto: - Kaikkien oppilaitos - Opiskelijalle esteetön opiskelu siinä ryhmässä, missä hän aloittaa - Yksilölliset opintopolut crister.nyberg@hel.fi

Lisätiedot

AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA

AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA OPISKELIJAN OHJAAMINEN - Työssäoppijalle määritellään henkilökohtainen työpaikkaohjaaja, joka on vastuussa

Lisätiedot

VASKOOLI-PROJEKTI: KOULUTUSTAKUUMALLISTA HYVIKSI KÄYTÄNNÖIKSI

VASKOOLI-PROJEKTI: KOULUTUSTAKUUMALLISTA HYVIKSI KÄYTÄNNÖIKSI Takuulla koulutukseen VASKOOLI-PROJEKTI: KOULUTUSTAKUUMALLISTA HYVIKSI KÄYTÄNNÖIKSI lähde: Matti Mäkelä, projektipäällikkö Turun ammatti-instituutti VaSkooli-projekti VaSkooli-projektin lähtökohdat Lähtötilanne:

Lisätiedot

Oppilaanohjaus ja romanioppilaat. Helena Korpela

Oppilaanohjaus ja romanioppilaat. Helena Korpela Oppilaanohjaus ja romanioppilaat Helena Korpela Taustatutkimusta, Romanipoliittinen ohjelma o Erityisluokka elämänkulussa. Selvitys peruskoulussa erityisluokalla opiskelleiden vammaisten, romaniväestöön

Lisätiedot

huippu-urheilunmuutos.fi

huippu-urheilunmuutos.fi Urheilun ja opiskelun yhdistäminen Urheilijan opintopolku Korkea-aste Yliopistot Ammattikorkeakoulut Toinen aste Lukiot Ammattioppilaitokset Peruskoulu Yläkoulut Alakoulut Alakoulut Monipuolinen ja laadukas

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö

Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö Nuorisotoimen monet mahdollisuudet Johtaja Georg Henrik Wrede 1 Nuorisotyön mahdollisuudet - nuorelle Nuorisotyö on harrastamista ja omaa tekemistä lukuisissa järjestöissä.

Lisätiedot

Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta!

Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta! Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta! Tuula Kurkisuo KM, Erityisopettaja,Tiimimestari Omnian ammattiopiston yrittäjyyspolkuvastaava TYÖTAITAJAHANKE, vastuuvalmentaja

Lisätiedot

Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Helsinki 23.4.2014

Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Helsinki 23.4.2014 Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Helsinki 23.4.2014 Opinnollistamisesta ja yhteistyöstä Eino Hietalahti, projektipäällikkö Bovallius-ammattiopisto Yhteistyön välineistö ja toimintaympäristö

Lisätiedot

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentelyn tavoite Turvallisuustyö isän käsittää tässä neljän eri aihealuetta: riskien arviointi, riskien hallinta, vastuu ja yhteistyö Tunteiden tunnistaminen

Lisätiedot

Omnian avoin ammattiopisto Mahdollistaa yksilöllisiä ja joustavia polkuja

Omnian avoin ammattiopisto Mahdollistaa yksilöllisiä ja joustavia polkuja Omnian aoin ammattiopisto Mahdollistaa yksilöllisiä ja joustaia polkuja Marja Muukkonen ja Jaanamari Österman Aoin ammattiopisto Mahdollisuus suorittaa ammattiopiston ammatillisen perustutkinnon opetussuunnitelman

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin?

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? Kati Lounema Jukka Vepsäläinen Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? AmKesu-aluetilaisuus Helsinki 26.11.2014 Osaamisen For learning ja and sivistyksen competence parhaaksi Helsingin

Lisätiedot

Nuorten yhteiskunta- ja koulutustakuu

Nuorten yhteiskunta- ja koulutustakuu Nuorten yhteiskunta- ja koulutustakuu Mitä NYT? Toinen yhteinen seminaari seudun toimijoille. Aika: Torstai 14.3.2013 klo 8.30-12.00 Paikka: Oulun kaupungintalo, valtuustosali, Kirkkokatu 2a Työpaja 1:

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

ALISUORIUTUMINEN. Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää. ihmistä.

ALISUORIUTUMINEN. Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää. ihmistä. ALISUORIUTUMINEN Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv hemmän, kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää ihmistä. Alisuoriutuminen on kyseessä,, kun siitä tulee tapa - voimavarat

Lisätiedot

Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen

Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011 OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Miksi mielen hyvinvointia kannattaa edistää? edistää tutkinnon suorittamista edistää työllistymistä tukee nuorten

Lisätiedot

TUOTE-, PROSESSI- JA MENETELMÄKÄYTÄNNÖN KUVAUSLOMAKE

TUOTE-, PROSESSI- JA MENETELMÄKÄYTÄNNÖN KUVAUSLOMAKE 1. Hyvän käytännön nimeäminen ja kuvaaminen: Työpajoilla suoritettavien ammatillisten opintojen toimintamalli - Satakunta & Laitila (Puitesopimus ammatillisen opintojen suorittamisesta työpajalla) Toimintamallin

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolaki uudistuu Sosiaalista kuntoutusta työpajoilla

Sosiaalihuoltolaki uudistuu Sosiaalista kuntoutusta työpajoilla Sosiaalihuoltolaki uudistuu Sosiaalista kuntoutusta työpajoilla Kuntamarkkinat 10.9.2014 Mea Hannila-Niemelä & Pirjo Oulasvirta-Niiranen Startti parempaan elämään -juurruttamishanke Valtakunnallinen työpajayhdistys

Lisätiedot

Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua:

Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua: Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua: Varhaiskasvatuksen pilotin tulokset ja oppilaitosyhteistyön tulevaisuus 9.2.2012 PKS-KOKO Riikka Heloma, työvoimasuunnittelija, Sosiaalivirasto, Helsingin

Lisätiedot

NUORISOTAKUU NYT JA TULEVAISUUDESSA

NUORISOTAKUU NYT JA TULEVAISUUDESSA NUORISOTAKUU NYT JA TULEVAISUUDESSA Projektipäällikkö Matti Mäkelä Läpäisyohjelman levittämishanke Turun kaupungin sivistystoimiala, projektitoimisto NUORISOTAKUU NYT -HANKE toteutettu Turun seutukunnassa

Lisätiedot

Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset

Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset Kyselyn tavoite selvittää nuorten tulevaisuuden suunnitelmia ammattiin, opiskeluun sekä opintojen sisältöihin ja oppimisympäristöihin (Mun koulu!) liittyviä

Lisätiedot

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla h Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla Syrjäytymisen uhka Nuorisotyöttömyyden lisääntyminen Lasten ja nuorten psyykkisen pahoinvoinnin lisääntyminen Päihteiden käytön lisääntyminen Ammattitaitoisen

Lisätiedot

Paikka Kaikille, eli yhteistyö opiskelijoiden valintavaiheessa

Paikka Kaikille, eli yhteistyö opiskelijoiden valintavaiheessa KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄ Paikka Kaikille, eli yhteistyö opiskelijoiden valintavaiheessa Yhteishaussa ilman paikkaa jääneille, 10-luokalle, Ammattistarttiin ja Aikalisään hakeneille löytyisi jokaista

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA - ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hattulassa ja Janakkalassa Minna Heikkilä, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja:

Lisätiedot

amos-palvelut voimavaroja vahvistamassa

amos-palvelut voimavaroja vahvistamassa 3,2 M vuosibudjetti amos-palvelut voimavaroja vahvistamassa hdessä koulutustakuuseen seminaari 22.4.2015 65 työntekijää 5 yksikköä Nuoriso- ja koulutustakuu ovat hyviä asioita, mutta monen opiskelun ja

Lisätiedot

Joustavat oppimispolut: aktivera, delegera och publicera

Joustavat oppimispolut: aktivera, delegera och publicera Joustavat oppimispolut: aktivera, delegera och publicera Anne-Maria Kuosa, Oikeustieteellinen tiedekunta, Turun yliopisto Merja Öhman, Liiketalouden ja tekniikan keskus,karelia amk Tavoitteet Aktivera

Lisätiedot

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen - oppilaslähtöinen näkökulma Helsinki 27.4.2012 Marja Kangasmäki Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Tehostettu tuki Yleinen tuki Oppimisen ja koulunkäynnin

Lisätiedot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho

Lisätiedot

Kanava työvoimaa avoimille työmarkkinoille 2014

Kanava työvoimaa avoimille työmarkkinoille 2014 Kanava työvoimaa avoimille työmarkkinoille 2014 Toiminta-aika 1.4.2011-31.12.2014 4 palveluohjaajaa + projektipäällikkö Rahoitus ESR 85% ja kuntaosuus 15% mukana olevien kuntien mukaan asukasmäärien suhteessa:

Lisätiedot

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Tavoitteena - vahvistaa esi- ja perusopetuksessa oppilaan oikeutta saada tukea riittävän varhain ja joustavasti

Lisätiedot

Kohti Ohjaamoa projekti 3.2. 31.10.2014

Kohti Ohjaamoa projekti 3.2. 31.10.2014 Kohti Ohjaamoa projekti 3.2. 31.10.2014 Projektin rahoitus ja toteuttajat Rahoitus ESR/ Keski-Suomen ELY-keskus Päätoteuttajana Jyväskylän ammattikorkeakoulun ammatillinen opettajakorkeakoulu (työaikaresurssi

Lisätiedot

www.väliasema.fi Nokianvaltatie 25 C 37100 NOKIA Puh (03) 341 1301

www.väliasema.fi Nokianvaltatie 25 C 37100 NOKIA Puh (03) 341 1301 www.väliasema.fi Nokianvaltatie 25 C 37100 NOKIA Puh (03) 341 1301 Nokian Väliasema ry Hallitus: Jari Haapaniemi, Marita Leppämäki, Kati Mielonen Toiminnanjohtaja Anne Suomala Yksilöohjaaja / ohjaaja Irmeli

Lisätiedot

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA!

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! Sisällys Mikä nuorisotakuu? Miksi nuorisotakuu? Nuorisotakuun tavoitteet ja viestit Ketkä toteuttavat nuorisotakuuta? Nuorisotakuun tuloksia Nuorisotakuun kehittämistarpeita

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot