Osallistujat: Nuorten työpajatoiminnan ammattilaisia ja henkilöitä, joiden työssä työpajatoiminta muodostaa tärkeän osan.
|
|
- Lotta Pesonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kuva: Pirjo Oulasvirta-Niiranen HOLLANNIN MATKA Drachten, Groningen, Amsterdam Järjestäjä: Eino Hietalahti, Bovallius Osallistujat: Nuorten työpajatoiminnan ammattilaisia ja henkilöitä, joiden työssä työpajatoiminta muodostaa tärkeän osan.
2 Hollannin matka Matkan järjestäjä: Eino Hietalahti, Bovallius Matkan tavoite: Tutustua toisen asteen ammatillisen koulutuksen keskeyttämisen syihin, keskeyttämisen ehkäisemiseen ja keskeyttäneiden motivoiminen takaisin koulutukseen. Matkan osallistujat: Matkaan osallistui nuorten työpajatoiminnan ammattilaisia ja henkilöitä, joiden työssä työpajatoiminta muodostaa muuten tärkeän osan. Osallistujien erityisen mielenkiinnon kohteita olivat mm. oppiminen ja opinnollistaminen erilaisissa oppimisympäristöissä, yksilölliset oppimispolut, erityistä tukea tarvitsevat nuoret, opinnot keskeyttäneiden nuorten motivoiminen takaisin opiskeluun, etsivän työotteen hollantilaiset sovellutukset, oppivelvollisuusiän määritteleminen, monialainen yhteistyö ja verkostoituminen. Delegaatiossa oli mukana edustajia eri puolilta Suomea. Osallistujat nimeltä: Aro Liisi Koulutuskeskus Salpaus Projektipäällikkö, lehtori Hietalahti Eino Bovallius-ammattiopisto Projektipäällikkö Jonsson Virpi Rannikkopajat, Kotkan-Haminan seudun kky Työpajan johtaja Kilpinen Tapio Bovallius Palvelut Ohjaaja Kuure Tapio Sosiaalikehitys Oy/Opit käyttöön-projekti ESR Tutkija Mänttäri Elias Jupiter-säätiö Palveluvastaava Nyman Kaisu Koulutuskeskus Salpaus Koulutuspäällikkö Oulasvirta-Niiranen Pirjo Sosiaalikehitys Oy/Rajanylittäjät-projekti ESR Projektipäällikkö Pasanen Päivi Pirkanmaan ammattiopisto Apulaisrehtori Pietikäinen Reetta TPY Järjestöpäällikkö Rekola Jari Silta-Valmennusyhdistys ry Aluekoordinaattori/Lähiesimies Rolin Peter Svenska Produktionsskolan (Sveps) Työpajan toiminnanjohtaja Verksamhetsledare Salomonsson-Manninen Lisbet Omnian nuorten työpajat, Espoo Työpajan johtaja Savolainen Janne Työ- ja elinkeinoministeriö Suunnittelija Matkaraportti (toim. Tapio Kuure) 1. Johdanto Matkaraportin aluksi vastataan kysymykseen miksi Hollanti on tärkeä tutustumiskohde ammatillisen koulutuksen keskeyttämisen näkökulmasta. Sen jälkeen esitellään Hollannin koulutusjärjestelmän rakenne. Matkan sisältö esitellään aikajärjestyksessä ja matkaan osallistujat nostavat esiin matkan kohokohtia. Lopuksi pohditaan Hollannin kokemusten sovellettavuutta Suomessa. 2
3 2. Miksi Hollantiin kannattaa tutustua? Hollanti on onnistunut vähentämään huomattavasti koulupudokkaiden määrää. Euroopassa keskimäärin koulupudokkaiden määrä on vähentynyt 17%:sta 14%:iin vuosina Hollannissa määrät ovat vähentyneet 15%:sta 10%:iin ja tavoitteena on vuoteen 2020 mennessä päästä 8%:iin. Hollantia pidetään EU:ssa kärkimaana. Esitetyt prosenttiluvut tarkoittavat ikäisiä nuoria, joilla ei ole työmarkkinakelpoisuutta osoittavaa tutkintoa. Työmarkkinakelpoisuuden määrittely hollantilaisittain esitellään myöhemmin raportissa. EU-komissaari Androulla Vassiliou on todennut, että hollantilainen monialaista yhteistyötä korostava tapa osoittaa tietä eteenpäin. Monet maat ovatkin kiinnostuneita Alankomaiden kokemuksista, jotka perustuvat monialaiseen yhteistyöhön ja toimivaan rekisteröintijärjestelmään. Myös rekisteröintijärjestelmä esitellään myöhemmin raportissa. Suomessa Hollannin mallista on käyty keskustelua mm. edellisen hallituksen lasten-, nuorten- ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman yhteydessä. Suomessa ollaan parhaillaan kehittämässä nuorten rekisteröintijärjestelmiä. Mm. Etelä-Pohjan sairaanhoitopiirissä ollaan käynnistämässä kokonaisturvallisuusstrategiaan liittyvää pilottia, jonka teknologia poikkeaa hollantilaisesta. Hollantia pidetään myös nuorten työllisyyden mallimaana. Nuorisotyöttömyys oli vuoden 2011 loppupuolella EU:n alhaisimpia eli hiukan yli 7 %, mutta on kasvanut syksyyn 2012 mennessä 9 %:iin. Työttömyysprosentti kokonaisuudessaan Hollannissa on n. 4%. ja 3
4 3. Hollannin koulutusjärjestelmä Hollannin koulutusjärjestelmä poikkeaa suomalaisesta järjestelmästä huomattavasti. Seuraavasta kuviosta on hahmoteltavissa järjestelmän pääpiirteet. Kuvio 1. University Higher professional education Starter s qualification Senior secondary vocational education Pre-university education Senior general secondary education Pre-vocational secondary education Primary education At the age of twelve, after primary education, pupils can choose between three tracks of education, each aiming at a different educational level. They can go for pre-vocational secondary education witch last for four years and prepares for upper secondary education. The second track in secundary education is senior general adeucation, which lasts five years and prepares for higher vocational education. The third track is pre-university education which lasts six years and prepares for studies at university level Kuvion selitystä: - Peruskoulu (primary education) aloitetaan 5 vuotiaana ja kestää 7 vuotta. Kuitenkin jo 3- vuotiaan lapsen vanhemmat saavat kirjeen kotiinsa, jossa ilmoitetaan heidän lapsensa olevan oikeutetun 4-vuoden iässä peruskouluun valmentavaan kouluun. Tähän ottaakin osaa peräti 99% kaikista nelivuotiaista. Nelivuotissyntymäpäivänään lapsi kutsutaan kouluun tutustumaan tulevaan oppimisympäristöönsä. Lisäksi 2-5 vuotialle riskiryhmien lapsille on tarjolla varhaisen lapsuuden koulutusta. - Peruskoulun jälkeen 12-vuotiaana nuoret joutuvat tekemään valinnan kolmen vaihtoehdon välillä. Yliopistoon valmistava pre-university education kestää 6 vuotta eli 18 vuoden ikään. Ammattikorkeakouluun valmistava senior general secondary school kestää 5 vuotta eli 17 vuoden ikään. Ammatillinen toisen asteen ensimmäinen vaihe (pre-vocational secondary education) ja kestää 4 vuotta eli 16 vuoden ikään ja senior secondary vocational education kestää vuoden ikään asti linjasta riippuen. - Kuviosta näkyy, että koulutusjärjestelmässä ei ole umpiperiä, vaan nuori voi edetä 12- vuotiaana tekemänsä valinnan jälkeen myös muille koulutusväylille. Kuinka uudelleenvalinnat käytännössä onnistuvat ja kuinka paljon niitä on jäi kuitenkin 4
5 keskusteluissa avoimeksi. Suomen lukiota vastaavan koulutusväylän valitsee 20% ikäluokasta. - Ammatillinen koulutus eli vocational secondary education on jaettu neljään tasoon. Alin taso valmistaa työmarkkinoiden avustaviin tehtäviin eikä tuota työmarkkinakelpoisuutta ammatillisessa mielessä (starter`s qualification). Hollantilaiset käyttävät käsitettä starter`s qualification kuvaamaan tasoa, jolla saavutetaan työmarkkinakelpoisuus. Se ei viittaa mihinkään ammatilliseen tutkintoon. Kyseisen kvalifikaatiotason saavuttaminen vaatii vähintään ammatillisen koulutuksen toisen tason saavuttamista. - Koulupakko kestää Hollannissa 18-ikävuoteen asti. Käytän käsitettä koulupakko verrattuna suomalaiseen käsitteeseen oppivelvollisuus sen vuoksi, että esimerkiksi koulupinnaukseen liittyy sanktioita kuten sakko vuotta täytettyään nuori on vapaa koulun velvoitteista ja monet nuoret lähtevätkin heti kun saavat mahdollisuuden ikänsä puolesta. Kuitenkin, mikäli heillä ei ole tutkintoa, heitä seurataan suljetun rekisterijärjestelmän avulla 23 ikävuoteen asti. Toisin sanoen, jos nuori on merkitty rekisteriin tunnuksella early school leaver tieto säilyy rekisterissä 23 ikävuoteen asti, mikäli tutkintoa ei suoriteta. 4. Millä perusteella oppilaat valitaan eri koulutuslinjoille 12-vuoden iässä? Vuosittain Hollannissa National Institute of Educational Measurement julkaisee testin (CITO). CITO on testi, joka mittaa peruskoulussa saavutettuja taitoja. Kouluista 85% käyttää testiä. Koulu ohjaa vanhempia kyseisen testi pohjalta valitsemaan lapselleen sopivimman koulutuslinjan. Peruskoulussa toimii valintalautakunta, joka tekee päätökset linjavalinnoista. Valintalautakuntaan kuuluu koulun johtaja ja koulun opettajia. Koulun johtaja on velvollinen kirjoittamaan raportin kustakin oppilaasta ja perustelemaan raportissa linjavalinnan, ts. määrittelemään oppilaan potentiaalin, taito- ja tietotason. (Lähde: National system overview on education systems in Europe) 5. Miten koulun keskeyttäjät määritellään Hollannissa? (early school leaver) Koulun keskeyttäjät määritellään Hollannissa kolmella tavalla. A. Ensimmäinen tapa on määritellä keskeyttäjäksi oppilas, joka on keskeyttänyt koulun ilman mitään tutkintoa ja jäänyt ilman peruskoulun päättötodistusta. Englanninkielisin termein puhutaan tällöin drop-out nuorista. Näitä on Hollannissa erittäin vähän eivätkä he muodosta yhteiskunnallista ongelmaa. Tilanne on siltä osin sama kuin Suomessa. B. Toinen tapa on määritellä keskeyttäjäksi oppilas, joka jättää koulun ennen oppivelvollisuuden (koulupakon) päättymistä. On huomioitava, että tämä ikä Hollannissa on 18 vuotta. Suurin keskeyttämisen ongelma Hollannissa on alle 18-vuotiaat ammatillisessa koulutuksessa olevat 1-2 tason oppilaat. Erityisen merkittävä keskeyttämisriski on ammatillisen koulutuksen ensimmäisenä vuonna. C. Kolmas tapa on määritellä keskeyttäjäksi oppilas, joka on keskeyttänyt koulunsa ennen työmarkkinakelpoisuutta (starter`s qualification). Käytännössä on kysymys oppilaista, jotka ovat jättäneet koulunkäyntinsä ammatillisen koulutuksen ensimmäiselle asteelle. Koulutuksen keskeyttämistä koskevissa keskusteluissa ongelma nähtiin lähes kokonaisuudessaan ammatillisen koulutuksen keskeyttämisessä. Ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opintojen keskeyttämisestä ei käyty keskustelua eikä se tullut esiin missään vaiheessa merkittävänä ongelmana. Tässä raportissa asiasta ei ole kuitenkaan tilastotietoja. 5
6 6. Keskeyttäjien rekisteröinti Suomessa jonkin verran päivälehtikeskustelua herättäneenä teemana on ollut hollantilainen tapa rekisteröidä opintojensa keskeyttäjät. Mistä on kysymys? Kaikilla Hollannin kunnilla on velvollisuus rekisteröidä opintonsa keskeyttäneet tai potentiaaliset keskeyttäjät ja varmistaa, että he saavuttavat perusopintotason. Perusopintojen tasolla tarkoitetaan toista astetta eli edellä mainittuja toisen asteen koulutuksen tasoja eli pre-university education, senior general secondary education tai senior secondary vocational education. Hollannissa on näin ollen nuorisoasteen peruskoulutus, joka 12 ikävuoden jälkeen jakaantuu kolmeen osaan. Hollanti on jaettu 39 alueeseen, joiden tehtävä on alueellaan rekisteröidä ja koordinoida keskeyttäjät (Registration and Coordination Regions, hollanniksi RMC regions). Vierailumme Drachtenissa kohdistui yhteen tällaiseen alueeseen eli De Friese Wouden RMC. Kaikilla alueilla on yksi kontaktikunta, joka koordinoi koko alueen toimintaa. RMC alueet ovat oleellinen alueellinen jako koordinoida sekä rekisteröintiä että monialaista yhteistyötä. RMC:tä voidaan pitää hollantilaisen systeemin kulmakivenä. RMC toimii valtion aluehallinnon operatiivisena elimenä siten, että se mahdollistaa kuntien, koulutoimen, hyvinvointijärjestöjen, nuorisotoimen, työmarkkinoiden, sosiaalitoimen jne. koordinaation. RMC:n kautta edellä mainitut toimijat on kytketty suljettuun digitaaliseen järjestelmään, joka rekisteröi, raportoi ja määrittelee opintojensa keskeyttäjät. Digital Absence Portal on toiminut vuodesta 2009 lähtien ja se koskee kaikkia keskeyttäjiä ikävälillä Se ulottuu toisin sanoen oppivelvollisuusikää kauemmas. RMC de Friese Woudenilla on kumppanuussuhde 8 kunnan, 9 ammattikorkeakouluun johtavan koulun ja 3 ammattioppilaitoksen kanssa. Edellä mainittujen toimijoiden lisäksi RMC tekee alueellaan yhteistyötä kaikkien mahdollisten yhteistyökumppaneiden kanssa lähtien paikallisesta elinkeinoelämästä ja päätyen ehdonalaista tuomiota valvoviin virkamiehiin. Toisin sanoen RMCjärjestelmä kommunikoi ja tekee yhteistyötä myös rangaistuksen täytäntöönpanojärjestelmän kanssa. 7. Keskeyttäjien profilointi RMC de Friese Wouden on profiloinut viiteen ryhmään 1). Koulupinnarit 2). Väärän opintovalinnan tehneet 3). Oppilaat, jotka eivät kykene saavuttamaan valitsemansa koulutuksen tavoitteita 4). Oppilaat, jotka haluavat päästä töihin saadakseen rahaa 5). Moniongelmaiset nuoret Jokaisen keskeyttäjäryhmän osalta on määritelty indikaattorit, joilla määritellään nuori ko. ryhmään. Samoin on määritelty keskeinen työkaluvalikoima, jolla nuorta ohjataan. 6
7 8. Miten keskeyttäneiden kanssa työskennellään Pääinstrumentteja nuoren ohjauksessa ovat A) henkilökohtainen ohjaus (get in touch, stay in touch with pupil in troubles), B) ns. H-malli, jossa määritellään nuoren resurssit, motivaatio, nykyinen elämäntilanne, tavoitteet ja esteet tavoitteiden saavuttamiseksi nuoren itsensä kanssa, C) Koordinaatio monialaisessa yhteistyössä, D). Education Wise, jossa on kyseessä verkkopohjainen haastattelumenetelmä, jossa määritellään nuoren oppimisprofiilia, vahvuuksia ja kehittämisalueita. Raportin liitteenä on Siltavalmennus ry:n Jari Rekolan suomennos H-mallista. Drachtenissa RMC de Friese Wouden oli koonnut otsikolla Welcome visitors from Finland tietopaketin Hollannin koulutusjärjestelmästä ja opintonsa keskeyttäneiden opiskelijoiden ohjauksesta. Yllä olevat tiedot on pääasiassa koottu mainitusta tietopaketista. Tietopaketti kokonaisuudessaan on tämän raportin liitteenä. Liitteestä saa vielä yksityiskohtaisemman kuvan siitä, kuinka systemaattista ja tarkkaa työtä Hollannissa tehdään oppilaiden opintojen loppuun saattamiseksi. 9. Keskeyttäneiden määristä Vuonna 2001 keskeyttäneiden määrä Hollannissa oli oppilasta. Tavoitteeksi asetettiin laskea keskeyttäneiden määrä vuoteen 2012 mennessä Tässä on onnistuttukin. Tavoitteena on edelleen laskea määrä vuoteen 2016 mennessä :een. Nykyisellään keskeyttäneiden määrät ovat maksimeillaan 4% oppilaiden määrästä. Vierailukohteessamme West-Frieslandissa vuonna 2011 oli kirjoilla opiskelijaa, joista keskeyttäneitä oli 496, eli 2,8 %. Keskeyttäneiden määrä oli laskenut viiden vuoden aikana 35%. Toisessa vierailukohteessamme Groningenissa keskeyttäneiden määrä oli n. 3,5 %. Suurimmat keskeyttäneiden luvut ovat toisen asteen ammatillisen koulutuksen 1. tasolla (secondary vocational education), jossa keskeyttäneiden määrät ovat 24-48%:n välillä alueesta riippuen. Toisella tasolla keskeyttäneiden määrät ovat 10-18%. Kolmannella ja neljännellä tasolla keskeyttäneiden määrät tippuvat 4-8%:iin. Valmistavassa ammatillisessa koulutuksessa, ammattikorkeakouluun ja yliopistoihin johtavassa koulutuksessa keskeyttäneiden määrät ovat 0,5-4%. Lukuja Drachtenista, RMC de Friese Wouden: Keskeyttäjiä 1657, näistä alle 18-vuotiaita oli 95 oppilasta. Näistä 41 oli palannut takaisin kouluun, 25 muutti toiselle alueelle ja loput 29 oli erilaisissa toimenpiteissä. Ainoastaan yksi oli töissä ja kolmen ei arvioitu saavuttavan työmarkkinoilla vaadittavia taitoja. Yli 18-vuotiaita keskeyttäjiä oli 1572, joista 331 takaisin kouluun, 339 muutti toiselle alueelle, 253 oli toimenpiteissä, 47 ei saavuta työmarkkinakelpoisuutta, 18 odottaa toimenpiteitä ja 584 on tarkkailussa. 10. Vierailuohjelman yksityiskohdista (ohjelma liitteenä) Hollantilaiset isännät/emännät antoivat meille paljon aikaansa ja olivat hyvin valmistautuneet esittelemään toimintaansa. Liitteessä olevaan ohjelmaan merkittyjen henkilöiden lisäksi paikalla oli useampia isäntäorganisaation edustajia. 7
8 Keskiviikko aamupäivä Drachtenissa - aamupäivän ensimmäisessä kokoontumisessa käytiin läpi edellä esitelty RMC-malli - aamupäivän toisessa kokoontumisessa samoissa tiloissa organisaatiopsykologi Ralph van den Bosch esitteli Education Wisea. Van den Bosch on jatko-opiskelijana Utrechtin yliopistossa ja työskentelee yksityisessä yrityksessä nimeltä Dilemmamanager. Education Wise on verkkoperustainen haastatteluohjelma, jonka avulla voidaan arvioida opiskelijan vahvuuksia ja kehittämisalueita. Ohjelman lisenssi maksaa vuositasolla 3500 euroa ja yksi oppilasarviointi 25 euroa. Oppilaiden ohjaajat RMC:ssä pitivät Education wise-ohjelmaa erittäin käyttökelpoisena. Ohjelman etuina näyttäisi olevan ainakin sen, että se tekee oppilaan arviointiprosessista hyvin läpinäkyvän. Hyvä grafiikka helpottaa työskentelyä. Ohjelman tuottamaa profiilia ei pidetä lopullisena totuutena vaan ohjaajan ja oppilaan välisen keskustelun avaajana. Oppilaan itsearviointi on Suomessakin tuttua sekä oppilaitoksissa että nuorten harrastuksissa, mutta ohjelmassa kiinnitti huomiota sen verkkopohjaisuus ja erinomainen grafiikka, jolla haastattelun tulokset saadaan välittömästi näkyviin. Ohjelmassa käytetyt värisysteemi tuo lisäsävyä ja on hyvin suunniteltu. Se helpottaa nuorta hahmottamaan ja arvioimaan omia vahvuuksia ja kehittämisalueita myös visuaalisesti. Ohjelma tuotti myös työntekijöille vinkkejä siitä, millaisella ohjaustyylillä eri testin tuottamia persoonallisuustyyppejä kannattaa lähestyä. - Liitteessä 3 on pieni osa Education Wisen raportointia esimerkkinä. Van den Boschin esitelmästä ei ole jaettavaa versiota. Keskiviikko 7.1. iltapäivä Drachtenissa - ennen iltapäivää syötiin lounas RMC:n tiloissa yhdessä isäntien ja emäntien kanssa; keskustelua jatkettiin lounaan ohella - isäntänä iltapäivällä oli ROC Friese Poort ammattioppilaitos - iltapäivän aluksi tutustuttiin australialaislähtöiseen Rock and Water-ohjelmaan, jonka tavoitteena on oman kehon tuntemisen kautta oppia tunnistamaan tunteitaan, kehittämään omaa keskittymiskykyään ja vahvistamaan omaa identiteettiä. Mielenkiintoinen tekniikka, josta saa lisätietoa myös internetistä. Delegaatiomme tutustui ohjelmaan osallistumalla itse yhteen toiminnalliseen harjoitukseen. - iltapäivä jatkui tutustumisella oppilaiden ohjaukseen, jota esittelivät oppilaitoksen ohjaajat; tämän jälkeen tutustuttiin oppilaitokseen kiertämällä läpi kaikki ko. kiinteistössä sijaitsevat osastot. Oppilaitosta esitteli ohjaajien lisäksi myös opettajat ja rehtori. Merkille pantavaa suomalaisesta näkökulmasta oli oppilaitoksen tiivis yhteys työnantajiin, erityisesti Philipsillä on oppilaitokselle suuri merkitys. - päivä jatkui illallisella, johon otti osaa lukuisa joukko isäntiämme, oppilaitoksen rehtori mukaan lukien. Illallinen tarjottiin oppilaitoksen omassa oppilasravintolassa, josta saimme antaa myös palautteen oppilaille. Torstai aamupäivä Groningenissa - torstai aamupäivällä delegaatiomme jakaantui kahteen ryhmään, jotka molemmat tutustuivat sairaalaan, jossa ammattioppilaitos Nooderpoortin opiskelijat harjoittelivat. Opiskelijat olivat opinnoissaan vielä alemmalla tasolla, joten he eivät saaneet vielä olla suoraan tekemisissä potilaiden kanssa vaan olivat avustavissa tehtävissä. Kyseessä oli opiskelijaryhmä, joista ohjaaja arvioi n. 80%:n saavuttavan ainoastaan 1. tason ammatillisen koulutuksen, ts. he eivät saavuta ns. starter`s qualificationia. Tavoitteena työmarkkinoilla 8
9 ovat avustavat tehtävät. Opiskelijat saivat paljon yksilöllistä ja intensiivistä tukea sekä opintoihinsa että elämänhallintaansa. - vierailun jälkeen meille esiteltiin opintojen keskeyttämiseen liittyviä kysymyksiä Groningenin osalta ja paikallisia lukuja, jotka on mainittu tässä raportissa edellä. - Lounaalla jatkoimme keskusteluja henkilökunnan kanssa, jota oli paikalla taas kiitettävä määrä Torstai iltapäivä Groningenissa - iltapäivän aluksi meille esiteltiin HOT-kurssi, joka on kuusi viikkoa kestävä uudelleen orientaatiokurssi nuorille, jotka ovat hakeutumassa uudelle opiskelualalle keskeyttämisen jälkeen - sen jälkeen esiteltiin Rebound-ohjelma, jonka kohteena on keskeyttäneet nuoret ja heidän ohjaamisensa takaisin koulutukseen. - pääsimme tutustumaan uudelleenorientaatiokurssin opiskelijoihin. Merkille pantavaa täälläkin oli opiskelijoiden profilointi tietokoneperustaisen ohjelman avulla. Myös täällä profilointi toimi ohjaajan ja oppilaan välisen keskustelun tukijana, ei niinkään psykologisena testinä ja diagnostisoijana. - Groningenin Noordepoortilla on hyvät yhteydet Turun ammatti-instituuttiin ja he tuntuivat olevan hyvin perillä suomalaisesta ammatillisen koulutuksen järjestelmästä Perjantai Amsterdamissa - perjantaina aamupäivä ja iltapäivä Amsterdamissa olimme koko päivän samoissa tiloissa (Mindrep, Mind at work) - aamupäivällä tutkija Roel Cremer (organisaatiopsykologi, työskentelee nykyisin oman yrityksensä nimissä) esitteli motivaatiopsykologiaan liittyviä teoreettisia kysymyksiä - kehittämisjohtaja dr. Jorien Sprokholt esitteli säätiöpohjaisen Mind at Work organisaation toimintaa, organisaation johtaja Elly Zeef kävi tervehtimässä - sen jälkeen professori Annematt Collot d Escury esitteli Meiden met pit!-projektia ja toimintamallia; opiskelijoiden testauksesta kävimme pitkän keskustelun professorin kanssa. He käyttävät testauksessa mm. älykkyysosamäärän mittaamista, jota ei delegaatiomme tietojen mukaan käytetä Suomessa oppilaitostasolla lainkaan. 11. Vierailuohjelman kohokohtia Jonsson, Virpi: Henkilökohtaiseen ohjaukseen paneudutaan, siitä on ohjeita, siihen koulutetaan, siihen on henkilöresursseja, jotka ovat sitoutuneet ja motivoituneet. Työtä rakennetaan ja tehdään tarpeeksi kauan. Nuorten näkökulmasta: - Testataan/hyödynnetään dialogi, voimavarat, muutos- ja motivointityö mm.usko siihen että osaa kehittää omia kykyjä. - Henkinen ja fyysinen puoli/kehon hallinta, itsetunto, voimaantuminen, sosiaaliset taidot (Rock and Water -ohjelma: Tavoitteena on oman kehon tuntemisen kautta oppia tunnistamaan tunteitaan, kehittämään omaa keskittymiskykyään ja vahvistamaan omaa identiteettiä. Tätä tulemme Rannikkopajoilla käyttämään pajanuorten ns. toiminta- ja ryhmäyttämispäivillä) - erilaiset oppijat huomioidaan mm. perhe, kaverit, vapaa-aika laajemmin huomioidaan tukiverkoston rakentaminen 9
10 Kuure, Tapio: Education Wise on toimiva ja läpinäkyvä verkkotyökalu oppilaiden arvioinnissa ja oppilaiden itsearvioinnissa. Asiakaslähtöisyys ja monialainen yhteistyö on pitkälle kehittynyttä. Oppilaiden testaus kehittynyttä. Nyman, Kaisu: Tutustuminen Nooderportin opiskelijoiden työharjoittelupaikkoihin ja opiskelujärjestelyihin yliopistollisessa keskussairaalassa herätti monenlaisia ajatuksia. Myös sairaalasta löytyy monia harjoittelupaikkoja, jotka eivät suoranaisesti ole tekemisissä hoitotyön kanssa. Nämä level ykkösen opiskelijat työskentelivät sairaalan pesulassa, ruokalassa, puhtaanapidossa, logistiikan palveluissa ja kunnossapidossa. Teoriaa oli 10 tuntia viikossa, muu aika työskenneltiin oikeissa töissä ja mikä varmasti se tärkein asia, opiskelijat kokivat olevansa osa työyhteisöä ja tekevänsä merkityksellistä työtä. Ryhmässä oli 12 opiskelijaa, yksi työvalmentaja huolehti jokapäiväisestä ohjauksesta, sen lisäksi ryhmällä oli opettaja, joka piti teoriatunnit ja koordinoi toimintaa. Mieleen jäi myös Roel Cremerin pitämä luento perjantaina. Nuorten motivointi, keinot saada motivaatio syntymään nuoressa itsessään on se tärkein juttu, kun yritetään löytää ratkaisuja esim. keskeyttämisaikeissa olevien nuorten tilanteisiin tai niiden nuorten, joilla on takanaan monenlaisia epäonnistumisia, alisuoriututumista, arjenhallinnan ongelmia sekä sosiaalisia ongelmia. Käsite minä pystyvyys, self efficacy, tuntui merkitykselliseltä, miten sen tunnistetaan, miten sitä vahvistetaan, miten minä pystyvyyttä voitaisiin tehokkaammin vahvistaa kehityksen aiemmissa vaiheissa mielenkiintoisia juttuja. Vähän samaan teemaan liittyi myös Rock and Water Program, joka antoi ihan konkreettisia keinoja vahvistaa itsetuntoa ja oman kehon hallintaa. Olisi käyttökelpoinen monen nuoren kohdalla ja käytännössä myös helposti toteuttavissa, senhän saimme itsekin kokea. Hieno oivallus järjestäjiltä järjestää toiminnallista ohjelmaa myös meille! Oulasvirta-Niiranen, Päivi: Tutkija Roel Cremerin esitys Amsterdamissa, teoriapohjainen alustus hyvin käytännönläheisesti esitettynä. Positiivisen, voimavaroja hyödyntävän, asioita mahdollistavan näkökulman tuominen johtamiseen, ohjaukseen, valmennukseen. Nuorten parissa tehtävässä työssä käytettäviin menetelmiin/ työkaluihin tutustuminen, esim. Education Wise ja Rock and Water. Keskustelut koulutuksen keskeyttämisen ehkäisystä. Pasanen, Päivi: Dilemmamanagerin suunnittelema analyysiohjelma tuntui hyvin käyttökelpoiselta ja helposti ymmärrettävältä. Tuon kaltaisen työkalun avulla on helppo lähestyä opiskelijaa ja keskustella elämänhallintaan ja opintoihin/työelämään sijoittumiseen liittyvistä asioista. Lisäksi sen avulla voisi motivoida ja sitouttaa opiskelijaa tulevaisuuteen. Testitulosten avulla voidaan auttaa opiskelijaa itse löytämään omat ratkaisunsa opiskeluun ja elämäntilanteeseen. Drachtenin esittelykokonaisuus ja vieraanvaraisuus on hieno ja aukaisi paljon Hollannin toimintatapaa, sitä miten nuorten asioihin puututaan ja pyritään vaikuttamaan tulevaisuusorientoivasti. 10
11 Groningeinssa ilmaisupainotteinen itsetunnon ja tuntemuksen kohottamisohjelma oli loistava ja käyttökelpoinen. Lisäksi oli hienoa tutustua taso 1 mukaiseen koulutuksen järjestämismalliin sairaalassa. Pietikäinen, Reetta: Työvaltaisen kouluttautumisen mahdollisuus koulutusjärjestelmää läpäisevänä periaatteena: vahva tekemällä oppimisen perinne ja panostus yritysyhteistyön. Minäpystyvyys-käsitteen esille nostaminen: relevantti käsite jäsentää ja kehittää nuorten tukemista työpajoilla ja muissa ohjauksellisissa palveluissa. Rekola, Jari: Drachtenin RMC de FrieseWoudenin toiminta ja sen tehokkuus. Yksikään koulupudokas ei häviä, vaan kaikki tavoitetaan, viimekädessä ovikelloa soittamalla. Tämän mahdollistaa raportissa aiemmin mainittu kaikkien Hollannin kuntien velvollisuus rekisteröidä opintonsa keskeyttäneet tai potentiaaliset keskeyttäjät ja varmistaa, että he saavuttavat perusopintotason. Näiden pudokkaiden rekisteröinti yhteen, kaikille toimijoille yhteiseen rekisteriin kuulostaa meikäläisittäin monella tapaa hankalalta tietosuojakysymykseltä (!), mutta on samalla järkevää ja mahdollistaa ajantasaisen tiedon nuoren tilanteesta. Työntekijöiden ei tarvitse joka kerta uudestaan kysellä eikä nuoren vastata samoihin kysymyksiin. Rekisteri edistää myös eri toimijoiden välistä koordinaatiota, joka meillä Suomessa toimii vielä melko heikosti. Tutkija Roel Cremerin esitelmä motivaatiopsykologiasta. Olisi mielenkiintoista saada hänet Suomeen luennoimaan ja tutustua syvemmin hänen ajatuksiinsa. Erittäin mielenkiintoinen oli myös tässä raportissa aiemmin esitelty EducationWise verkkoperustainen haastatteluohjelma. Se voisi hyvinkin olla kokeilun arvoinen myös meillä sekä koulutuksen että työpajojen piirissä. Erityisesti minua kiinnostaa sen ohjaustyylien valintaa mahdollistava analyysi työntekijöille. Asia on ajankohtainen esim. starttivalmennusryhmissä. Ohjaustyylien ja otteen tiimoilta käyn valmentajien kanssa keskusteluita lähes päivittäin ja selvästi tämäntyyppiselle työvälineelle on tilausta. 12. Pohdintaa Suomen näkökulmasta Aro, Liisi: Minulle jäi erityisesti mieleen että Suomessa pitäisi päästä sektoroituneesta järjestelmästä joustavasti asiakkaan näkökulmasta palvelevaan järjestelmään eli enemmän mahdollisuutta saada yhden luukun periaatteella palvelua. Henkilön palvelutarve huomioitu joustavasti (koulutus, sosiaalitoimi, nuorisotoimi ja Työvoimahallinto, Kela jne.) ja kokonaisvaltaisesti niin ettei toinen vie mattoa jalkojen alta. Erityisesti syrjäytyneiden kohdalla tarvitaan lisää ohjaajahenkilöstöä jotka pystyvät tekemään tätä työtä, auttamaan jokaista henkilökohtaisesti (yksilövalmentajan työnkuvan tyyppisesti myös oppilaitoksissa), jos yhteiskuntatakuukseen todella halutaan vastata. Hollannissa testaus oli suuressa roolissa. Suomessa testausta on todennäköisesti liian vähän ja vain tietopuolisen tiedon hallintaan liittyvää ei sellaista voimaanuuttavaa taitojen ja kykyjen testausta kuin Hollannissa. Suomessa osa pääsee liian pitkälle ennen kuin vaikeudet huomataan tai sitten niitä ei koskaan huomioida ja ihminen lyö päätään seinään kun mikään ei onnistu. Sellaista tietoa joka auttaa yksilöä eteenpäin (lisää itsetuntemusta ja tietoa omista oppimistavoista ja vahvuuksista) tarvitsisi suurin osa meidän asiakaskunnasta. 11
12 Hietalahti, Eino: Dilemmamanagerien Education Wise analyysikysymyspatteristo on mielenkiintoinen. Suomessa pitäisi panostaa nykyistä enemmän oppimistyylien arviointiin ja tämä olisi yksi vastaus tähän tarpeeseen. Tietysti pelkkä oppimistyylien arviointi ei vaikuta asioiden tilaan millään tavalla, jollei se sitten heijastuisi myös opetusmenetelmien käyttöön. Tosin, jos nuori itse tuntee omat parhaat oppimisen käytäntönsä, on jo astuttu aika iso askel eteenpäin. Kilpailevia menetelmiä ovat mm. Barbara Prashnigin ja MBTI:n (Myers-Briggs Type Indicator) kyselyrungot analyyseineen. Hollantilaisten suljettu rekisteröintijärjestelmä, jossa seurataan putoamisuhan alaisten nuorten etenemistä ja otetaan kiinni keskeyttämisten tms. jälkeen, on tehokas. Vastaavaa pitäisi rakentaa Suomeen. Seuranta ei tässäkään pelkästään riitä, vaan pitää olla myös tarjolla niitä toimintoja, joihin nuoret saadaan mukaan heidän keskeytettyään. Hollannissa koulutusreitit ovat niin joustavia, että niitä voidaan hyödyntää yksilöllisten tarpeiden mukaan. Meillä lähdetään liian kategorisesti kaikille sama putki ajattelusta. Hollannissa käytetään paljon erilaisia testimenetelmiä analysoitaessa nuorten kykyjä ja tehtäessä valintoja. He tuntuivat pitävän näiden tuloksia hyvinä keskustelupohjina. Perjantaina tutustuttiin Meiden met Pit! hankkeeseen, joka käyttää omassa testivalikoimassaan mm. älykkyysosamäärätestiä, jonka tulokset kerrotaan avoimesti myös nuorelle itselleen. Suomessa tuo testi lienee jollakin tavalla tabu, mutta silti nuorten kykyjä arvioidaan jatkuvasti. Oppimisen suunnittelun ja koulutusalavalinnan kannalta testi saattaa kuitenkin olla varsin arvokas, mutta vaara sen aiheuttamasta leimautumisesta tai negatiivisista vaikutuksista omaan itsetuntoon pitäisi onnistua välttämään. Ehkä kysymys voitaisiin nostaa Suomessa avoimeen keskusteluun. Jonsson, Virpi: RMC de Friese Wouden on profiloinut nuoret viiteen ryhmään: Rannikkopajojen alla toimivien etsivän nuorisotyön Findersin ns. listanuorten keräämisen työn helpottamiseksi on kehitelty koontilomake Ratio-järjestelmään, johon mm. oppilaitokset kirjaavat pudokkaat suoraan ja lähettävät etsiville. Tähän koontiin sekä valtakunnalliseen kyselyyn voisi ryhmitellä profiloinnin suoraan, näin voisimme saada tarkempia tietoja millaisia pudokkaita, keskeyttäneitä Suomessa on (huom. indikaattorit) sekä kehittää tiedoista työkaluvalikoima mm. oppilaitosten ja etsivien käyttöön. (Älä kysy: mitä haluaisit tehdä, vaan mitä sinun pitää tehdä.) Alueen koordinoija keskeyttäjistä, pitäisi olla selkeästi esim. Elyjen tehtävä. koordinointiin kuuluisi myös rekisteröinti, koonti ja seuranta. (vertaa RMC alueet) Ehdotus: Hot-kurssit, uudelleen orjentaatiokurssit opiskelijoille voisi hoitaa työpajatoiminta, mukana etsivät yhteistyössä oppilaitoksen kanssa. Työmarkkinoiden avustavat tehtävät/ seinättömän pajatoiminnan kautta. Isoissa keskussairaaloissa paljon tällaisia tehtäviä, jota nykyään jopa sairaanhoitajat joutuvat tekemään oman työnsä ohessa. Mahdollisuudet kartoitettava. Tapio Kuure: Yksilökohtaiset opintojen keskeyttämiseen liittyvät ongelmat voidaan olettaa olevan suurin piirtein samat sekä Hollannissa että Suomessa. Näin myös ennaltaehkäisevien ja korjaavien toimenpiteiden osalta. Koulutusrakenteeltaan maat ovat huomattavan erilaisia. Hollantilainen lapsi aloittaa koulunkäyntinsä jo 5-vuotiaana ja lähes kaikki 4-vuotiaat ovat jo mukana esikoulussa. Ensimmäisen asteen opinnot päättyvät Hollannissa 12-vuoden iässä. Suomessa koulu aloitetaan 7-vuoden iässä ja 12
13 peruskoulu päättyy 15-vuoden iässä. Hollannissa ikäluokat eriytyvät ammatilliseen, ammattikorkeakouluun johtavaan ja yliopistoon johtavaan linjaan. Kehityspsykologisesta näkökulmasta ero on merkittävä. Suomessa koko ikäluokka käy läpi murrosiän keskeisen kehitysvaiheen kaikille yhteisessä peruskoulussa. Jako lukioon ja ammatilliseen toiseen asteeseen tehdään Suomessa jo huomattavasti selkiytyneemmässä ikävaiheessa kuin Hollannissa. Keskeyttäneiden määriä vertailtaessa onkin kiinnitettävä huomiota keskeyttäneiden ikään. Esimerkiksi Suomessa peruskoulun keskeyttäneiden määrä on pieni (vuositasolla 150) eli siis 15- ikävuoteen asti. Toisen asteen keskeyttäneiden määrää aletaan laskemaan ikävuodesta 15, kun taas Hollannissa ko. ikävuosi on 12. Nyman, Kaisu: Olin ottanut yhdeksi tavoitteekseni ennen matkaa pohtia sitä, onko oppivelvollisuusiän nostamisella vaikutusta koulun keskeyttämiseen tai ylipäätään nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen. Näkemäni perusteella olisin kyllä sitä mieltä, että iän nostamisella ei saavuteta sen parempia tuloksia. Hollannissa on panostettu monella eri tavalla nuorten osallistamiseen osaksi yhteiskuntaa. Toimijoita on oppilaitosten lisäksi useita muitakin niin maakunnallisia kuin valtakunnallisiakin. Siitä huolimatta kohtuullisen suuri osa nuorista täytettyään 18 v. päätyy omille teilleen ei aina välttämättä syrjäytyen, osa nuorista päätyy töihin. Jatkon suhteen ongelma on se, että heiltä puuttuu riittävä ammatillinen koulutus. Tulosten kannalta näyttäisi tärkeintä olevan nuoren oman motivaation synnyttäminen. Hollannin järjestelmässä hyvää on tietynlainen keppi ja porkkana ajattelu. Erilaisten etuuksien saaminen on tiukemmin rajattu siihen, mitä tekee. Myös työnantajien vahvempi rooli nuorten työllistäjänä eroaa Suomen järjestelmästä, samoin osa-aikatyön mahdollisuudet ovat ihan toisenlaiset. Yritysten saamista rahallisista tuista ei oikein syntynyt selvää mielikuvaa, miten se eroaa suomalaisesta järjestelmästä. Miten saisimme julkiset työnantajat myös osallistumaan nuorisotakuun toteuttamiseen, esim. miten saisimme vastaavanlaisen työpajan sairaalan sisälle toimimaan? Oulasvirta-Niiranen, Päivi: Hollantilaisissa esityksissä tuli useaan otteeseen esille nuorten ohjaamisessa ja valmennuksessa motivoiva työote, mahdollisuuksia ja voimavaroja kartoittava tapa työskennellä nuorten kanssa. Esim. Education Wise -työkalun avulla nuoren vahvuuksia ja kehittämiskohteita saadaan näkyville ja täten ohjauksessa hyödynnettäväksi. Yksilövalmennus, life coachaus tuottavat tuloksia nuoren jäsentäessä koulutuspolulla etenemistään. Nuorta ei jätetä yksin. Suomessa olisi mielenkiintoista laajamittaisemmin hyödyntää esim. ratkaisukeskeistä työskentelytapaa nuorten parissa toimittaessa. Groningenissa esitelty malli koulutuksen ja työelämän yhdistämisestä oli mielenkiintoinen. Opiskelijoilla oli mahdollisuus suorittaa käytännön harjoittelua sairaaloissa. Suomessa esim. oppilaitokset ja nuorten työpajat tekevät yhteistyötä yritysten kanssa. Yhteistyön vahvistaminen on vahva tavoite. Innovatiivisuutta tarvitaan sopivien työtehtävien löytämiseen ja nuorten työelämään tutustumisen mahdollistamiseen. Tarvitaan työtehtäviä, joissa nuorilla on mahdollisuus toimia ja oppia. Pasanen, Päivi: On aina hyvä huomata, että ei meillä ainoastaan olla näiden ongelmien kanssa painiskelemassa, vaan ongelma on laajempi kansainvälisesti. Ero on kuitenkin siinä, miten valtion/maakunnan 13
14 tasolla säädellysti puututaan ongelmiin ja niiden hoitamiseen. Seuranta- ja toimintajärjestelmä on systemaattinen, eikä periaatteessa jätä ketään ulkopuolelle. Tämä ei varmastikaan sovellu sellaisenaan Suomeen, mutta kunta-/valtio-ohjaus voisi olla jollain tasolla tarpeen. Menetelmällisesti paljon käyttökelpoista. Pietikäinen, Reetta: Suomessa on edelleen vaihtoehtoisten opintopolkujen vahvistamisen tarve; toiminnallisen oppimisen ja tekemällä oppimisen arvostuksen kasvattamisen tarve sekä koulutuksen työvaltaisten mahdollisuuksien lisäämisen tarve. Minäpystyvyys-käsitettä ja sen tuomia mahdollisuuksia työpajakentällä lähdetään edelleen työstämään käynnissä olevassa työpajapedagogiikan määrittelytyössä. Haasteena pohjoismaiselle tasa-arvoajattelulle jossain määrin vieras lähestymistapa tästä näkökulmasta puhe oli paikoin nuoria leimaavalla tavalla luokittelevaa, nousi esille erityisesti älykkyysosamäärän mittaamista koskevassa keskustelussa. Rekola, Jari: Vaikutuksen teki erityisesti koulupudokkaiden kanssa tehtävän työn suunnitelmallisuus, sen kattavuus ja koordinaatio: kaikkiin tiedetään ja heihin ollaan yhteydessä tavalla tai toisella. Tämä siis perustuu Hollannin koulujärjestelmään ja sen mahdollistamaan patisteluun aina 23 ikävuoteen asti. Suomessa tietosuojaviranomaiset vahtivat haukansilmillään eri rekistereiden oikeutusta. Minusta Hollannin tapa koota koulupudokkaat ja siinä erityistä tukea tarvitsevat nuoret yhteen, kaikille toimijoille avoimeen, mutta toki suojattuun, rekisteriin on järkevä. Tieto kulkee ja on ajantasaista. Paljon keskustelua herätti hollantilaisten tapa testata nuoria aina älykkyystesteistä lähtien. Kyllähän meilläkin tarvittaessa tehdään esim. luki- ja muita oppimisvaikeuksiin tai hahmottamiseen liittyviä testejä, mutta työskentely perustuu kuitenkin pitkälti nuoren arviointiin toiminnassa ja vuorovaikutuksessa. Siinä missä Hollannissa testataan ennen toimintaa ja lähes kaikki, meillä testataan matkan varrella tarvittaessa. Rolin, Peter: Drachtenin "vihkonen" welcome visitors from finland" a la Karin Koojiman etc on minusta tosi hyvä käytännön esimerkki. The education ruler, dilemma manager olisi mielestäni hyvä pilotoida jonkun peruskoulun yhteydessä, esimerkiksi ESR hankekokeiluna. Käytännönläheisemmän linjan/idean/näkemyksen vieminen ammatillisen koulutuksen kehittämisestä. "Keskieurooppalaista mallia" osaltaan edesauttamaan yritysyhteistyötä, mestarikisälli oppimista, oppisopimusta. Voisiko tästä sitten vielä yksilöllisempää tukea tarjoava malli olla tuettu oppisopimus jossa paja-oppilaitos-yritys tekisivät yhteistyötä tutkinnon saamiseksi. 14
15 13. Raportissa käytettyjä lähteitä Opintonsa keskeyttäneet Hollannissa: The Approach to Early School Leaving. Policy in the Netherlands and the provisional figures of the performance agreements. Ministry of Education, Culture and Science. ( National system overview on education systems in Europe. The Netherlands, December Nuorisotyöttömyys EU-maissa: Liitteet: Liite 1. Tietopaketti Hollannin koulutusjärjestelmästä ja opintojen keskeyttäjistä. Welcome visitors from Finland. Drachten, Holland, 7 november 2012, RMC de Friese Wouden. Liite 2. H-mallin suomennos. Jari Rekola, Siltavalmennus r.y, Tampere. Liite 3. Education Wise. Dilemmamanager, Ralph van den Bosch. Liite 4. Matkan ohjelma. 15
Yhteistyön välineistö ja toimintaympäristö
Peruskoulu Yhteistyön välineistö ja toimintaympäristö Koulutustakuu 10-luokka Työpajojen ja oppilaitosten yhteistyö Lukio Nuorisotakuu Mitä seuraavaksi? Ammattioppilaitos Ammattistartti Monialainen yhteistyö,
LisätiedotAmmattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.
Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto
LisätiedotYhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille
Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin
LisätiedotSujuvuutta siirtymiin työpajojen ja koulutuksen järjestäjien välisellä yhteistyöllä
Sujuvuutta siirtymiin työpajojen ja koulutuksen järjestäjien välisellä yhteistyöllä Valtakunnalliset työpajapäivät 19.4.2018 Rinnakkaisseminaari 2: Osaamisen tunnistaminen ja yhteistyö koulutuksen järjestäjien
LisätiedotItsearviointi osana ammatillista kasvua - välineitä ja käytäntöjä
Itsearviointi osana ammatillista kasvua - välineitä ja käytäntöjä Mari Korhonen Turun kristillinen opisto Mistä lähdettiin liikkeelle Valmis hanke Keskeyttäneiden kartoitus ja syiden läpi käyminen Luodaan
LisätiedotTuemme opiskelijoidemme työllistymistä ja turvaamme osaavan työvoiman saatavuutta yrityksille.
Tuemme opiskelijoidemme työllistymistä ja turvaamme osaavan työvoiman saatavuutta yrityksille. rekrytapahtumat välittäjäpalvelut Work Smart uraohjausmalli Tarve - Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään
LisätiedotAmmatillisten opintojen suorittaminen työpajalla
Ammatillisten opintojen suorittaminen työpajalla Ammatillisten oppilaitosten ja työpajojen välinen yhteistyön toimintamalli Hämeenlinnan seudulla Tämä julkaisu on toteutettu osana Yty-hankkeen toimintaa.
LisätiedotAmmatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt
Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt Tuettu Oppisopimus Itä-Uudenmaan oppisopimuskeskus SISÄLLYS 1 AMMATILLISEN VERKOSTON KEHITTÄMISEN PROSESSI 1 2 HYVÄT KÄYTÄNNÖT 2 2.1 Yritysten kanssa
LisätiedotNuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi
Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta 23.09.2014 1 Nuorisotakuu osana nuorisotoimea 1. Nuorten työpajatoiminta 2. Etsivä nuorisotyö 3. Monialainen yhteistyö 2 1. Nuorten työpajat Nuorten työpajoilla
LisätiedotMeri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma
Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt
LisätiedotAvoin ammattiopisto. Stadin ammattiopiston avointen opintojen toimintamalli
Avoin ammattiopisto Stadin ammattiopiston avointen opintojen toimintamalli Taustaa Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän Nuorten tuki hanke Ohjaamo malli Nuorten pitkäkestoinen ohjaus ja tuki http://avoinammattiopisto.ning.com/page/ohjaamo-1
LisätiedotStadin ammattiopisto
Stadin ammattiopisto Lukuvuoden 2014-2015 aloitustilaisuus Leena Mäkelä 4/5/13 Tervetuloa töihin! Stadin ammattiopiston toinen lukuvuosi alkaa Opiskelijarekrytointi jatkuu edelleen Oppimisympäristöjä parannetaan
LisätiedotMaahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille
Maahanmuuttajien valmennus työpajoilla Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Työpaja monialainen yhteistyökumppani työpajojen kanssa yhteistyössä toimivia tahoja ovat muun muassa työ-
Lisätiedotmääritelty opetussuunnitelman perusteissa:
Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien
LisätiedotOpinnoista töihin -teema Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan opintojen nivelvaiheiden ja vastuiden maakunnallinen toimintamalli
1 SAVON OTE -HANKKEEN ITSEARVIOINTI Savon OTE -hankkeen itsearviointi on tehty oheista Innokylän arviointimittaria käyttäen. Siinä käydään läpi tulosten ja pilottien itsearviointi teemoittain. Opinnoista
LisätiedotOulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila
Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012 Anu Anttila Yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa on kiteytetty viiteen toimintamalliin 1. Työpajalla
LisätiedotTyöpajatoiminta ja osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen
Työpajatoiminta ja osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Tilastotietoja (OKM / AVI) Materiaalia vaikuttamistyöhön Synergiaseminaari 10. 11.10.2017 Reetta Pietikäinen tieto- ja laatupäällikkö www.tpy.fi
LisätiedotNuorisotakuu määritelmä
Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,
LisätiedotOppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö
Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö TAVOITTEENA MAAILMAN OSAAVIN KANSA 2020 OPPIMINEN OSAAMINEN KESTÄVÄ HYVINVOINTI
LisätiedotAJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA
AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA OPISKELIJAN OHJAAMINEN - Työssäoppijalle määritellään henkilökohtainen työpaikkaohjaaja, joka on vastuussa
LisätiedotLapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa
Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn
LisätiedotRyhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä
Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013 Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Nuorten Kipinä -kehittämisryhmä Tausta Hankkeiden (Ester, Koppi, sähköinen asiointi) yhteiset tavoitteet
LisätiedotSaada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku
Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN
LisätiedotTyövaltaisen väylän kehittäminen ammatillisiin opintoihin
Työvaltaisen väylän kehittäminen ammatillisiin opintoihin Opit työssä Projektin kesto 1.1.2015-31.5.2017 Rahoittaja Hämeen ELY-keskus Toteuttajat Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto (hallinnoija) Kouvolan
LisätiedotINARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47
INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen
LisätiedotMIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA
MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen
LisätiedotTuemme opiskelijoidemme työllistymistä ja turvaamme osaavan työvoiman saatavuutta yrityksille.
Tuemme opiskelijoidemme työllistymistä ja turvaamme osaavan työvoiman saatavuutta yrityksille. rekrytapahtumat välittäjäpalvelut Toiminta-aika :1.1.2015 31.12.2017 ESR, TL4, Erityistavoite 9.1. Toteuttajat:
LisätiedotTaustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013
Taustatilaisuus nuorisotakuusta Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Nuorisotakuu on tapa toimia uudella tavalla Nuorisotakuu ei ole laki vaan tapa toimia saumattomassa yhteistyössä Toteutus nykyjärjestelmää
LisätiedotOPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus
OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINTI Itsearviointi liittyy kiinteästi elinikäisen oppimisen ajatteluun sekä opiskelijan
LisätiedotVetovoimaa kone- ja tuotantotekniikan ammatilliselle koulutukselle - VETOVOIMAKELLO
Vetovoimaa kone- ja tuotantotekniikan ammatilliselle koulutukselle - VETOVOIMAKELLO 2 Miksi teknologia! Miksi kone- ja tuotantotekniikka! 3 Teknologiateollisuus mahdollisuuksien maailma Teknologia työllistää
LisätiedotOppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla. TPY:n symposium 27.5.2014
Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla TPY:n symposium 27.5.2014 OIVA - Ohjauksen interventioilla vaikuttavuutta läpäisyn tehostamiseen 1.9.2013-31.12.2014 OIVA on osa Opetushallituksen
LisätiedotNivelvaihe peruskoulun päättäville nuorille HENKILÖKUNNAN OPAS
Nivelvaihe peruskoulun päättäville nuorille HENKILÖKUNNAN OPAS Vantaan nivelvaihe peruskoulun päättäville nuorille Peruskoulun päättyminen on tärkeä askel nuoren elämässä. Siirtyminen jatko-opintoihin
LisätiedotNuorten työpajatoiminta yksilöllisten koulutuspolkujen tukena
Nuorten työpajatoiminta yksilöllisten koulutuspolkujen tukena. Siirtymät uudessa ajassa -seminaari 26.3.2019 Helsinki Reetta Pietikäinen Esityksen rakenne Työpajatoiminnasta Työpajat ammatillisen koulutuksen
LisätiedotMielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen
Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011 OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Miksi mielen hyvinvointia kannattaa edistää? edistää tutkinnon suorittamista edistää työllistymistä tukee nuorten
LisätiedotValmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?
Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle
LisätiedotJoustavia polkuja osaamisen tunnistamisella
Joustavia polkuja osaamisen tunnistamisella Synergiaseminaari TPY 10.10.2017, Hämeenlinna Anni Karttunen, vastaava asiantuntija Opetushallitus Kansainvälistymispalvelut Visio osaamisperustaisuudesta Viestintää:
LisätiedotNUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA!
NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! Sisällys Mikä nuorisotakuu? Miksi nuorisotakuu? Nuorisotakuun tavoitteet ja viestit Ketkä toteuttavat nuorisotakuuta? Nuorisotakuun tuloksia Nuorisotakuun kehittämistarpeita
LisätiedotLAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että
Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat
LisätiedotTeknologiateollisuus = Mahdollisuuksien Maailma! Miten kerromme sen nuorille, heidän opettajilleen ja vanhemmilleen?
Teknologiateollisuus = Mahdollisuuksien Maailma! Miten kerromme sen nuorille, heidän opettajilleen ja vanhemmilleen? 2 2017 BR Teknologiateollisuus 2 Kone- ja tuotantotekniikan opiskelu Miksi teknologia!
LisätiedotPoluttamo oma digipolku oppimiseen
Poluttamo oma digipolku oppimiseen Sujuvat siirtymät -aloitusseminaari 16.2.2016 Piia Liikka, Suomen eoppimiskeskus ry Poluttamo-konsortio Suomen eoppimiskeskus ry (koordinaattori) Suomen avointen tietojärjestelmien
LisätiedotKempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016
Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunta Nuorisopalvelut xx.xx.2015 Johdanto Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin (Nuorisolaki, Kuntien nuorisotyö ja
LisätiedotREITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010
REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen
LisätiedotNitoja-toimintamalli nitoo opiskelijat amikseen, opet ohjaukselliseen työotteeseen ja niittaa kaikki duuniin
Nitoja-toimintamalli nitoo opiskelijat amikseen, opet ohjaukselliseen työotteeseen ja niittaa kaikki duuniin Marja Riitta Lygdman, Päivi Saari Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia Ammatillisen koulutuksen
LisätiedotHyvän ohjauksen kriteerityö
Hyvän ohjauksen kriteerityö Oppilaan- ja opinto-ohjauksen kansalliset kehittämispäivät 29.4.2014 Opetusneuvos Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö 21. vuosituhannen oppimisen taidot
LisätiedotYOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio
Pienryhmäohjauksen mahdollisuuksia lukiossa - kokemuksia Itäkeskuksen lukiosta YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio Lukion
LisätiedotAmmatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40
Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammattistartti on valtakunnallisesti ja paikallisesti suunnattu ratkaisemaan ongelmia, jotka syntyvät nuoren uravalinnan
LisätiedotAMMATILLISEN KOULUTUKSEN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT KOTKAN-HAMINAN SEUDULLA
AMMATILLISEN KOULUTUKSEN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT KOTKAN-HAMINAN SEUDULLA Sami Tikkanen, kuntayhtymän johtaja, rehtori Kotkan-Haminan seudun koulutuskuntayhtymä Seutufoorumi 28.11.2017 KOTKAN-HAMINAN SEUDUN
LisätiedotNuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita
Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita Onnistuvat opit -hanke Hyvinvointipäivä, Rovaniemi 31.3.2011 Pirjo Oulasvirta-Niiranen Onnistuvat opit nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleilla
LisätiedotMAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke
MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011 Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke 1 Esityksen rakenne Maahanmuuttajanuorten koulutusmahdollisuuksien
LisätiedotArjen arkki/ Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus
Arjen arkki/ Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus Tavoitealueet, IJKK 1. Malli oppilaitosten ja kuntien yhteistyöstä opiskelijahuollon järjestämisessä 2. Oppilaitos hyvinvoivana oppimisympäristönä,
LisätiedotVälityömarkkinoilta avoimille työmarkkinoille mahdollisuudet
Välityömarkkinoilta avoimille työmarkkinoille mahdollisuudet Kyvyt käyttöön seminaari 13.10.2015 Mirja Willberg, Parik säätiö 1 Pelkkä työvalmennus ei riitä? Hallituksen kärkihankkeita STM Toimenpide 1.
LisätiedotOpinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta
Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Marjut Nyström, lehtori Keskuspuiston ammattiopisto 23.9.2015 Erityisesti Sinulle Opinnollistamisen määritelmä Opinnollistamisella tarkoitetaan ammatillisen
LisätiedotVälittämistä ja konkretiaa Nuorten ja ammattilaisten kohtaamisia koulutuksen ja työelämän rajapinnoilla. Laura Halonen & Elina Nurmikari
Välittämistä ja konkretiaa Nuorten ja ammattilaisten kohtaamisia koulutuksen ja työelämän rajapinnoilla Laura Halonen & Elina Nurmikari Nuorisotakuun hankekokonaisuus Millaiseen tarpeeseen hanke syntyi
LisätiedotETSIVÄ NUORISOTYÖ JA NUORTEN TALO NEET-nuorten palvelut Keravalla
Keravan nuorisopalvelut ETSIVÄ NUORISOTYÖ JA NUORTEN TALO NEET-nuorten palvelut Keravalla 16.3.2017 Etsivän nuorisotyön asiakkaat NEET-nuoret ovat etsivän nuorisotyön tyypillistä kohderyhmää ikä 16-29
LisätiedotValmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto
Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta
LisätiedotNuorisotakuu koskee kaikkia nuoria. Elise Virnes
Nuorisotakuu koskee kaikkia nuoria Elise Virnes 29.5.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,
LisätiedotUudistunut ammatillinen koulutus tarjoaa yrityksille monia mahdollisuuksia. 10 askelta onnistumiseen
Uudistunut ammatillinen koulutus tarjoaa yrityksille monia mahdollisuuksia 10 ta onnistumiseen Elinkeinoelämän järjestöt yhteistyössä ammatillisen koulutuksen uudistumisen tukena #UUSIAMIS on tervetullut
LisätiedotOma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin
Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet
LisätiedotErilaiset urapolut perusopetuksen jälkeen. Keuda Elinikäinen ohjaus Raija Tikkanen
Erilaiset urapolut perusopetuksen jälkeen Keuda Elinikäinen ohjaus 13.10.2011 Raija Tikkanen Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma Vahvistetaan opinto-ohjausta kaikilla koulutusasteilla. Laaditaan hyvän opinto-ohjauksen
LisätiedotYritysmentorointi ammatillisessa koulutuksessa Voimavara oppilaitoksellenne
Yritysmentorointi ammatillisessa koulutuksessa Voimavara oppilaitoksellenne Tosielämä on moninkertaisesti monimutkaisempaa kuin paraskaan oppikirja voi kertoa. Supreme-mentorointiohjelma vastaa tähän haasteeseen
LisätiedotSuomen nuorisokeskukset Tuemme nuorten kasvua ja kehitystä
Suomen nuorisokeskukset Tuemme nuorten kasvua ja kehitystä Eija Pietilä 16.1.2015 Oulu Yhteiskunnallinen tehtävä Suomen nuorisokeskukset edistävät lasten ja nuorten hyvinvointia tukemalla ja ohjaamalla
LisätiedotTuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville
Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen
LisätiedotTeknologiateollisuuden kummiyritystoiminta
Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta Kummiyritystoiminta on konseptoitu ja pilotoitu Tulevaisuuden ammattiosaajat pk-yrityksissä Etelä-Pohjanmaalla -hankkeessa vuosina 2012-2014 Teknologiateollisuuden
LisätiedotVanhempainryhmä osana polikliinisen luokan toimintaa. Laura Kortesoja Kalliomaan koulu
Vanhempainryhmä osana polikliinisen luokan toimintaa Laura Kortesoja Kalliomaan koulu Polikliininen luokka aloitti toimintansa syksyllä 2008 oppilaspaikkoja 8 opetuksesta vastaa pääosin polikliinisen luokan
LisätiedotValmentavat koulutukset ammatillisen erityisoppilaitoksen toteuttamina. Työllistymisen seminaari Anne Saari, Kiipula ammattiopisto
Valmentavat koulutukset ammatillisen erityisoppilaitoksen toteuttamina Työllistymisen seminaari 30.8.2017 Anne Saari, Kiipula ammattiopisto Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus 22.9.2017 Toimintamme lähtee
LisätiedotHenkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma (HOKS) maahanmuuttaja-asiakkaan osaamisen tunnistamisen ja vahvistamisen sekä ohjauksen tukena
Osaamista maahanmuuttajille työelämälähtöisesti (OSMA) -hanke 1.8.2016-31.7.2019 Henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma (HOKS) maahanmuuttaja-asiakkaan osaamisen tunnistamisen ja vahvistamisen
LisätiedotNuorten tieto- ja neuvontatyön arvioinnin ja kehittämisen työvälineet - auditointi ja osaamiskartta
Nuorten tieto- ja neuvontatyön arvioinnin ja kehittämisen työvälineet - auditointi ja osaamiskartta Arviointityövälineiden kehittämisen taustaa Kolme nuorten tieto- ja neuvontatyön aluekoordinointialuetta
LisätiedotOsoite. Kansalaisuus Äidinkieli. Vanhempien / huoltajan luona Jos vain toisen huoltajan luona, kumman? Yksin omassa asunnossa Muuten, miten?
TULOHAASTATTELULOMAKE Tämän lomakkeen tarkoituksena on helpottaa opiskelusi aloitusta ja suunnittelua. Luokanvalvojasi keskustelee kanssasi lomakkeen kysymyksistä ja perehdyttää Sinut ammatillisiin opintoihin.
LisätiedotItä-Lapin Ammattiopisto Nuorten Aikalisä
Itä-Lapin Ammattiopisto Nuorten Aikalisä 30.3.2009 Itä-Lapin Ammattioppilaitos 30.3.2009 Sirkku Valve, Mt ja Päihdehanke ja Erkki Vartiainen, LaPsyKe-hanke Kuva: Sirkku Valve Sirkku Valve ja Erkki Vartiainen
LisätiedotWork Pilots Oy:n nopea kokeilu Helsingin kouluissa
Julkinen loppuraportti 20.2.2019 Work Pilots Oy:n nopea kokeilu Helsingin kouluissa Helsingin koulujen nopeiden kokeilujen ohjelma I, syyslukukausi 2018 Kokeilun tavoitteet Kokeilun tavoitteena oli toimivan
LisätiedotKuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.
Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.
LisätiedotHarjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa
Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena
LisätiedotYhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset
Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:
Lisätiedotamos-palvelut voimavaroja vahvistamassa
3,2 M vuosibudjetti amos-palvelut voimavaroja vahvistamassa hdessä koulutustakuuseen seminaari 22.4.2015 65 työntekijää 5 yksikköä Nuoriso- ja koulutustakuu ovat hyviä asioita, mutta monen opiskelun ja
LisätiedotYhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille
Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista
LisätiedotMaahanmuuttajien saaminen työhön
Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien
LisätiedotNUORISOTAKUU NYT JA TULEVAISUUDESSA
NUORISOTAKUU NYT JA TULEVAISUUDESSA Projektipäällikkö Matti Mäkelä Läpäisyohjelman levittämishanke Turun kaupungin sivistystoimiala, projektitoimisto NUORISOTAKUU NYT -HANKE toteutettu Turun seutukunnassa
LisätiedotTampereen seudun ammattiopisto Ohjaus ja hakeutuminen VALMAAN Pauliina Sarhela
Tampereen seudun ammattiopisto Ohjaus ja hakeutuminen VALMAAN 7.4.2017 Pauliina Sarhela Yhteistyökumppanit Työelämä TreduNavi-hakupalvelu:tietoa ja Yhteistyökumppanit ohjausta hakeutumisesta Tutkintoja
LisätiedotTyössäoppimisen toteuttaminen
Työssäoppimisen toteuttaminen 1 Sisällöt Määritelmät Valmistautuminen työssäoppimisen ohjaamiseen Mitä meidän työyhteisössä voi oppia? Yhteistyö oppilaitoksen kanssa Tutkinnon perusteiden merkitys työssäoppimisessa
LisätiedotVarsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1 Ammattitaitoa edistävän harjoittelun prosessin työtehtävät Seuraavassa on kuvattu ammattitaitoa edistävän harjoittelun prosessin mukaisesti siihen
LisätiedotAmmatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen
Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen
LisätiedotTyöelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta!
Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta! Tuula Kurkisuo KM, Erityisopettaja,Tiimimestari Omnian ammattiopiston yrittäjyyspolkuvastaava TYÖTAITAJAHANKE, vastuuvalmentaja
LisätiedotValmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki
Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.
LisätiedotAmmattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä
Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen
LisätiedotAvoimesti ammattiin joustavasti työelämään
Avoimesti ammattiin joustavasti työelämään 10-11.4.2014 TOTEUTTAJAT: RAHOITTAJA: Etelä-Savon ammattiopisto ja Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto Etelä-Savon ELY-keskus KOKONAISBUDJETTI: 981 761 euroa
LisätiedotVaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa
Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko
LisätiedotMITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi
MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi luukku, monialainen tieto ja tuki 2. nuorten työmahdollisuuksien
LisätiedotLäpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes
Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta 6.5.2013 Elise Virnes Nuorisotakuu nyt Väliraportti, Nuorten yhteiskuntatakuu 2013, TEM raportteja 8/2012, valmistui 15.3. Ensimmäisessä työryhmän raportissa
LisätiedotOpinnollistaminen työpajan ja oppilaitoksen yhteistyönä. Katri Honkasalo
Opinnollistaminen työpajan ja oppilaitoksen yhteistyönä Katri Honkasalo 23.10.2015 Varian ja työpajojen opetusyhteistyö: Numeronkorotus työpajalla Peruskoulu "paja" Menolippu Kiertävä erityisopettaja,
LisätiedotOhje työpaikkaohjaajalle
Ohje työpaikkaohjaajalle oppisopimusopiskelijan ammattitaidon arvioinnista Vain oppilaista voi tulla mestareita. (intialainen sananlasku) AJATUKSIA OPPISOPIMUSOPISKELIJAN AMMATTITAIDON KEHITTYMISEN ARVIOINNISTA
LisätiedotVälinehuoltoalan, perustason ensihoidon ja hyvinvointiteknologian kokeilujen tilannekatsaus ja koonti vuoden 2015 väliraportista
Välinehuoltoalan, perustason ensihoidon ja hyvinvointiteknologian kokeilujen tilannekatsaus ja koonti vuoden 2015 väliraportista Perustason ensihoidon kokeilujen yhteistyöpäivä 26.9.2016 Marja Veikkola,
LisätiedotLisäopetuksen. opetussuunnitelma
Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...
LisätiedotTyössäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu
Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen
LisätiedotOPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMISEN TULOKSIA JA TAVOITTEITA Koordinaattoritapaaminen 19.8. Paasitorni
OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMISEN TULOKSIA JA TAVOITTEITA Koordinaattoritapaaminen 19.8. Paasitorni Sanna Mäkinen, KM, sanna.makinen@joensuu.fi Kehittävä arviointi, Joensuun yliopisto TAUSTALLA: Hallitusohjelma:
LisätiedotOppimisympäristöajattelu oppimisen tukena
Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena kaisa vähähyyppä, opetusneuvos, opetushallitus Oppiminen on tapahtuma tai tapahtumasarja, jossa oppija saavuttaa uusia taitoja tai tietoja jostain aiheesta. Opittu
LisätiedotOsaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna
Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen
LisätiedotOppilaanohjaus ja romanioppilaat. Helena Korpela
Oppilaanohjaus ja romanioppilaat Helena Korpela Taustatutkimusta, Romanipoliittinen ohjelma o Erityisluokka elämänkulussa. Selvitys peruskoulussa erityisluokalla opiskelleiden vammaisten, romaniväestöön
LisätiedotAjattelu ja oppimaan oppiminen (L1)
Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Mitä on oppimaan oppiminen? Kirjoita 3-5 sanaa, jotka sinulle tulevat mieleen käsitteestä. Vertailkaa sanoja ryhmässä. Montako samaa sanaa esiintyy? 1 Oppimaan oppiminen
LisätiedotNuorisotakuu. Timo Mulari timo.mulari@alli.fi
Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke Suomen nuorisoyhteistyö Allianssi ry Hyvinkään kaupunki Lohjan kaupunki Porvoon kaupunki Nuorisotutkimusseura ry Nuorisotakuu Timo Mulari timo.mulari@alli.fi
LisätiedotLapsi ja perhe tilanteensa kuvaajana yhteiskehittämisen osuus
Lapsi ja perhe tilanteensa kuvaajana yhteiskehittämisen osuus Yhteistoiminnalla kohti vammaisen lapsen ja perheen hyvää elämää -innopaja 9.4.2013 Riihimäki Työskentelyn ohjeistus Alun puheenvuoroissa esiteltiin
Lisätiedot