Osallistujat: Nuorten työpajatoiminnan ammattilaisia ja henkilöitä, joiden työssä työpajatoiminta muodostaa tärkeän osan.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Osallistujat: Nuorten työpajatoiminnan ammattilaisia ja henkilöitä, joiden työssä työpajatoiminta muodostaa tärkeän osan."

Transkriptio

1 Kuva: Pirjo Oulasvirta-Niiranen HOLLANNIN MATKA Drachten, Groningen, Amsterdam Järjestäjä: Eino Hietalahti, Bovallius Osallistujat: Nuorten työpajatoiminnan ammattilaisia ja henkilöitä, joiden työssä työpajatoiminta muodostaa tärkeän osan.

2 Hollannin matka Matkan järjestäjä: Eino Hietalahti, Bovallius Matkan tavoite: Tutustua toisen asteen ammatillisen koulutuksen keskeyttämisen syihin, keskeyttämisen ehkäisemiseen ja keskeyttäneiden motivoiminen takaisin koulutukseen. Matkan osallistujat: Matkaan osallistui nuorten työpajatoiminnan ammattilaisia ja henkilöitä, joiden työssä työpajatoiminta muodostaa muuten tärkeän osan. Osallistujien erityisen mielenkiinnon kohteita olivat mm. oppiminen ja opinnollistaminen erilaisissa oppimisympäristöissä, yksilölliset oppimispolut, erityistä tukea tarvitsevat nuoret, opinnot keskeyttäneiden nuorten motivoiminen takaisin opiskeluun, etsivän työotteen hollantilaiset sovellutukset, oppivelvollisuusiän määritteleminen, monialainen yhteistyö ja verkostoituminen. Delegaatiossa oli mukana edustajia eri puolilta Suomea. Osallistujat nimeltä: Aro Liisi Koulutuskeskus Salpaus Projektipäällikkö, lehtori Hietalahti Eino Bovallius-ammattiopisto Projektipäällikkö Jonsson Virpi Rannikkopajat, Kotkan-Haminan seudun kky Työpajan johtaja Kilpinen Tapio Bovallius Palvelut Ohjaaja Kuure Tapio Sosiaalikehitys Oy/Opit käyttöön-projekti ESR Tutkija Mänttäri Elias Jupiter-säätiö Palveluvastaava Nyman Kaisu Koulutuskeskus Salpaus Koulutuspäällikkö Oulasvirta-Niiranen Pirjo Sosiaalikehitys Oy/Rajanylittäjät-projekti ESR Projektipäällikkö Pasanen Päivi Pirkanmaan ammattiopisto Apulaisrehtori Pietikäinen Reetta TPY Järjestöpäällikkö Rekola Jari Silta-Valmennusyhdistys ry Aluekoordinaattori/Lähiesimies Rolin Peter Svenska Produktionsskolan (Sveps) Työpajan toiminnanjohtaja Verksamhetsledare Salomonsson-Manninen Lisbet Omnian nuorten työpajat, Espoo Työpajan johtaja Savolainen Janne Työ- ja elinkeinoministeriö Suunnittelija Matkaraportti (toim. Tapio Kuure) 1. Johdanto Matkaraportin aluksi vastataan kysymykseen miksi Hollanti on tärkeä tutustumiskohde ammatillisen koulutuksen keskeyttämisen näkökulmasta. Sen jälkeen esitellään Hollannin koulutusjärjestelmän rakenne. Matkan sisältö esitellään aikajärjestyksessä ja matkaan osallistujat nostavat esiin matkan kohokohtia. Lopuksi pohditaan Hollannin kokemusten sovellettavuutta Suomessa. 2

3 2. Miksi Hollantiin kannattaa tutustua? Hollanti on onnistunut vähentämään huomattavasti koulupudokkaiden määrää. Euroopassa keskimäärin koulupudokkaiden määrä on vähentynyt 17%:sta 14%:iin vuosina Hollannissa määrät ovat vähentyneet 15%:sta 10%:iin ja tavoitteena on vuoteen 2020 mennessä päästä 8%:iin. Hollantia pidetään EU:ssa kärkimaana. Esitetyt prosenttiluvut tarkoittavat ikäisiä nuoria, joilla ei ole työmarkkinakelpoisuutta osoittavaa tutkintoa. Työmarkkinakelpoisuuden määrittely hollantilaisittain esitellään myöhemmin raportissa. EU-komissaari Androulla Vassiliou on todennut, että hollantilainen monialaista yhteistyötä korostava tapa osoittaa tietä eteenpäin. Monet maat ovatkin kiinnostuneita Alankomaiden kokemuksista, jotka perustuvat monialaiseen yhteistyöhön ja toimivaan rekisteröintijärjestelmään. Myös rekisteröintijärjestelmä esitellään myöhemmin raportissa. Suomessa Hollannin mallista on käyty keskustelua mm. edellisen hallituksen lasten-, nuorten- ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman yhteydessä. Suomessa ollaan parhaillaan kehittämässä nuorten rekisteröintijärjestelmiä. Mm. Etelä-Pohjan sairaanhoitopiirissä ollaan käynnistämässä kokonaisturvallisuusstrategiaan liittyvää pilottia, jonka teknologia poikkeaa hollantilaisesta. Hollantia pidetään myös nuorten työllisyyden mallimaana. Nuorisotyöttömyys oli vuoden 2011 loppupuolella EU:n alhaisimpia eli hiukan yli 7 %, mutta on kasvanut syksyyn 2012 mennessä 9 %:iin. Työttömyysprosentti kokonaisuudessaan Hollannissa on n. 4%. ja 3

4 3. Hollannin koulutusjärjestelmä Hollannin koulutusjärjestelmä poikkeaa suomalaisesta järjestelmästä huomattavasti. Seuraavasta kuviosta on hahmoteltavissa järjestelmän pääpiirteet. Kuvio 1. University Higher professional education Starter s qualification Senior secondary vocational education Pre-university education Senior general secondary education Pre-vocational secondary education Primary education At the age of twelve, after primary education, pupils can choose between three tracks of education, each aiming at a different educational level. They can go for pre-vocational secondary education witch last for four years and prepares for upper secondary education. The second track in secundary education is senior general adeucation, which lasts five years and prepares for higher vocational education. The third track is pre-university education which lasts six years and prepares for studies at university level Kuvion selitystä: - Peruskoulu (primary education) aloitetaan 5 vuotiaana ja kestää 7 vuotta. Kuitenkin jo 3- vuotiaan lapsen vanhemmat saavat kirjeen kotiinsa, jossa ilmoitetaan heidän lapsensa olevan oikeutetun 4-vuoden iässä peruskouluun valmentavaan kouluun. Tähän ottaakin osaa peräti 99% kaikista nelivuotiaista. Nelivuotissyntymäpäivänään lapsi kutsutaan kouluun tutustumaan tulevaan oppimisympäristöönsä. Lisäksi 2-5 vuotialle riskiryhmien lapsille on tarjolla varhaisen lapsuuden koulutusta. - Peruskoulun jälkeen 12-vuotiaana nuoret joutuvat tekemään valinnan kolmen vaihtoehdon välillä. Yliopistoon valmistava pre-university education kestää 6 vuotta eli 18 vuoden ikään. Ammattikorkeakouluun valmistava senior general secondary school kestää 5 vuotta eli 17 vuoden ikään. Ammatillinen toisen asteen ensimmäinen vaihe (pre-vocational secondary education) ja kestää 4 vuotta eli 16 vuoden ikään ja senior secondary vocational education kestää vuoden ikään asti linjasta riippuen. - Kuviosta näkyy, että koulutusjärjestelmässä ei ole umpiperiä, vaan nuori voi edetä 12- vuotiaana tekemänsä valinnan jälkeen myös muille koulutusväylille. Kuinka uudelleenvalinnat käytännössä onnistuvat ja kuinka paljon niitä on jäi kuitenkin 4

5 keskusteluissa avoimeksi. Suomen lukiota vastaavan koulutusväylän valitsee 20% ikäluokasta. - Ammatillinen koulutus eli vocational secondary education on jaettu neljään tasoon. Alin taso valmistaa työmarkkinoiden avustaviin tehtäviin eikä tuota työmarkkinakelpoisuutta ammatillisessa mielessä (starter`s qualification). Hollantilaiset käyttävät käsitettä starter`s qualification kuvaamaan tasoa, jolla saavutetaan työmarkkinakelpoisuus. Se ei viittaa mihinkään ammatilliseen tutkintoon. Kyseisen kvalifikaatiotason saavuttaminen vaatii vähintään ammatillisen koulutuksen toisen tason saavuttamista. - Koulupakko kestää Hollannissa 18-ikävuoteen asti. Käytän käsitettä koulupakko verrattuna suomalaiseen käsitteeseen oppivelvollisuus sen vuoksi, että esimerkiksi koulupinnaukseen liittyy sanktioita kuten sakko vuotta täytettyään nuori on vapaa koulun velvoitteista ja monet nuoret lähtevätkin heti kun saavat mahdollisuuden ikänsä puolesta. Kuitenkin, mikäli heillä ei ole tutkintoa, heitä seurataan suljetun rekisterijärjestelmän avulla 23 ikävuoteen asti. Toisin sanoen, jos nuori on merkitty rekisteriin tunnuksella early school leaver tieto säilyy rekisterissä 23 ikävuoteen asti, mikäli tutkintoa ei suoriteta. 4. Millä perusteella oppilaat valitaan eri koulutuslinjoille 12-vuoden iässä? Vuosittain Hollannissa National Institute of Educational Measurement julkaisee testin (CITO). CITO on testi, joka mittaa peruskoulussa saavutettuja taitoja. Kouluista 85% käyttää testiä. Koulu ohjaa vanhempia kyseisen testi pohjalta valitsemaan lapselleen sopivimman koulutuslinjan. Peruskoulussa toimii valintalautakunta, joka tekee päätökset linjavalinnoista. Valintalautakuntaan kuuluu koulun johtaja ja koulun opettajia. Koulun johtaja on velvollinen kirjoittamaan raportin kustakin oppilaasta ja perustelemaan raportissa linjavalinnan, ts. määrittelemään oppilaan potentiaalin, taito- ja tietotason. (Lähde: National system overview on education systems in Europe) 5. Miten koulun keskeyttäjät määritellään Hollannissa? (early school leaver) Koulun keskeyttäjät määritellään Hollannissa kolmella tavalla. A. Ensimmäinen tapa on määritellä keskeyttäjäksi oppilas, joka on keskeyttänyt koulun ilman mitään tutkintoa ja jäänyt ilman peruskoulun päättötodistusta. Englanninkielisin termein puhutaan tällöin drop-out nuorista. Näitä on Hollannissa erittäin vähän eivätkä he muodosta yhteiskunnallista ongelmaa. Tilanne on siltä osin sama kuin Suomessa. B. Toinen tapa on määritellä keskeyttäjäksi oppilas, joka jättää koulun ennen oppivelvollisuuden (koulupakon) päättymistä. On huomioitava, että tämä ikä Hollannissa on 18 vuotta. Suurin keskeyttämisen ongelma Hollannissa on alle 18-vuotiaat ammatillisessa koulutuksessa olevat 1-2 tason oppilaat. Erityisen merkittävä keskeyttämisriski on ammatillisen koulutuksen ensimmäisenä vuonna. C. Kolmas tapa on määritellä keskeyttäjäksi oppilas, joka on keskeyttänyt koulunsa ennen työmarkkinakelpoisuutta (starter`s qualification). Käytännössä on kysymys oppilaista, jotka ovat jättäneet koulunkäyntinsä ammatillisen koulutuksen ensimmäiselle asteelle. Koulutuksen keskeyttämistä koskevissa keskusteluissa ongelma nähtiin lähes kokonaisuudessaan ammatillisen koulutuksen keskeyttämisessä. Ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opintojen keskeyttämisestä ei käyty keskustelua eikä se tullut esiin missään vaiheessa merkittävänä ongelmana. Tässä raportissa asiasta ei ole kuitenkaan tilastotietoja. 5

6 6. Keskeyttäjien rekisteröinti Suomessa jonkin verran päivälehtikeskustelua herättäneenä teemana on ollut hollantilainen tapa rekisteröidä opintojensa keskeyttäjät. Mistä on kysymys? Kaikilla Hollannin kunnilla on velvollisuus rekisteröidä opintonsa keskeyttäneet tai potentiaaliset keskeyttäjät ja varmistaa, että he saavuttavat perusopintotason. Perusopintojen tasolla tarkoitetaan toista astetta eli edellä mainittuja toisen asteen koulutuksen tasoja eli pre-university education, senior general secondary education tai senior secondary vocational education. Hollannissa on näin ollen nuorisoasteen peruskoulutus, joka 12 ikävuoden jälkeen jakaantuu kolmeen osaan. Hollanti on jaettu 39 alueeseen, joiden tehtävä on alueellaan rekisteröidä ja koordinoida keskeyttäjät (Registration and Coordination Regions, hollanniksi RMC regions). Vierailumme Drachtenissa kohdistui yhteen tällaiseen alueeseen eli De Friese Wouden RMC. Kaikilla alueilla on yksi kontaktikunta, joka koordinoi koko alueen toimintaa. RMC alueet ovat oleellinen alueellinen jako koordinoida sekä rekisteröintiä että monialaista yhteistyötä. RMC:tä voidaan pitää hollantilaisen systeemin kulmakivenä. RMC toimii valtion aluehallinnon operatiivisena elimenä siten, että se mahdollistaa kuntien, koulutoimen, hyvinvointijärjestöjen, nuorisotoimen, työmarkkinoiden, sosiaalitoimen jne. koordinaation. RMC:n kautta edellä mainitut toimijat on kytketty suljettuun digitaaliseen järjestelmään, joka rekisteröi, raportoi ja määrittelee opintojensa keskeyttäjät. Digital Absence Portal on toiminut vuodesta 2009 lähtien ja se koskee kaikkia keskeyttäjiä ikävälillä Se ulottuu toisin sanoen oppivelvollisuusikää kauemmas. RMC de Friese Woudenilla on kumppanuussuhde 8 kunnan, 9 ammattikorkeakouluun johtavan koulun ja 3 ammattioppilaitoksen kanssa. Edellä mainittujen toimijoiden lisäksi RMC tekee alueellaan yhteistyötä kaikkien mahdollisten yhteistyökumppaneiden kanssa lähtien paikallisesta elinkeinoelämästä ja päätyen ehdonalaista tuomiota valvoviin virkamiehiin. Toisin sanoen RMCjärjestelmä kommunikoi ja tekee yhteistyötä myös rangaistuksen täytäntöönpanojärjestelmän kanssa. 7. Keskeyttäjien profilointi RMC de Friese Wouden on profiloinut viiteen ryhmään 1). Koulupinnarit 2). Väärän opintovalinnan tehneet 3). Oppilaat, jotka eivät kykene saavuttamaan valitsemansa koulutuksen tavoitteita 4). Oppilaat, jotka haluavat päästä töihin saadakseen rahaa 5). Moniongelmaiset nuoret Jokaisen keskeyttäjäryhmän osalta on määritelty indikaattorit, joilla määritellään nuori ko. ryhmään. Samoin on määritelty keskeinen työkaluvalikoima, jolla nuorta ohjataan. 6

7 8. Miten keskeyttäneiden kanssa työskennellään Pääinstrumentteja nuoren ohjauksessa ovat A) henkilökohtainen ohjaus (get in touch, stay in touch with pupil in troubles), B) ns. H-malli, jossa määritellään nuoren resurssit, motivaatio, nykyinen elämäntilanne, tavoitteet ja esteet tavoitteiden saavuttamiseksi nuoren itsensä kanssa, C) Koordinaatio monialaisessa yhteistyössä, D). Education Wise, jossa on kyseessä verkkopohjainen haastattelumenetelmä, jossa määritellään nuoren oppimisprofiilia, vahvuuksia ja kehittämisalueita. Raportin liitteenä on Siltavalmennus ry:n Jari Rekolan suomennos H-mallista. Drachtenissa RMC de Friese Wouden oli koonnut otsikolla Welcome visitors from Finland tietopaketin Hollannin koulutusjärjestelmästä ja opintonsa keskeyttäneiden opiskelijoiden ohjauksesta. Yllä olevat tiedot on pääasiassa koottu mainitusta tietopaketista. Tietopaketti kokonaisuudessaan on tämän raportin liitteenä. Liitteestä saa vielä yksityiskohtaisemman kuvan siitä, kuinka systemaattista ja tarkkaa työtä Hollannissa tehdään oppilaiden opintojen loppuun saattamiseksi. 9. Keskeyttäneiden määristä Vuonna 2001 keskeyttäneiden määrä Hollannissa oli oppilasta. Tavoitteeksi asetettiin laskea keskeyttäneiden määrä vuoteen 2012 mennessä Tässä on onnistuttukin. Tavoitteena on edelleen laskea määrä vuoteen 2016 mennessä :een. Nykyisellään keskeyttäneiden määrät ovat maksimeillaan 4% oppilaiden määrästä. Vierailukohteessamme West-Frieslandissa vuonna 2011 oli kirjoilla opiskelijaa, joista keskeyttäneitä oli 496, eli 2,8 %. Keskeyttäneiden määrä oli laskenut viiden vuoden aikana 35%. Toisessa vierailukohteessamme Groningenissa keskeyttäneiden määrä oli n. 3,5 %. Suurimmat keskeyttäneiden luvut ovat toisen asteen ammatillisen koulutuksen 1. tasolla (secondary vocational education), jossa keskeyttäneiden määrät ovat 24-48%:n välillä alueesta riippuen. Toisella tasolla keskeyttäneiden määrät ovat 10-18%. Kolmannella ja neljännellä tasolla keskeyttäneiden määrät tippuvat 4-8%:iin. Valmistavassa ammatillisessa koulutuksessa, ammattikorkeakouluun ja yliopistoihin johtavassa koulutuksessa keskeyttäneiden määrät ovat 0,5-4%. Lukuja Drachtenista, RMC de Friese Wouden: Keskeyttäjiä 1657, näistä alle 18-vuotiaita oli 95 oppilasta. Näistä 41 oli palannut takaisin kouluun, 25 muutti toiselle alueelle ja loput 29 oli erilaisissa toimenpiteissä. Ainoastaan yksi oli töissä ja kolmen ei arvioitu saavuttavan työmarkkinoilla vaadittavia taitoja. Yli 18-vuotiaita keskeyttäjiä oli 1572, joista 331 takaisin kouluun, 339 muutti toiselle alueelle, 253 oli toimenpiteissä, 47 ei saavuta työmarkkinakelpoisuutta, 18 odottaa toimenpiteitä ja 584 on tarkkailussa. 10. Vierailuohjelman yksityiskohdista (ohjelma liitteenä) Hollantilaiset isännät/emännät antoivat meille paljon aikaansa ja olivat hyvin valmistautuneet esittelemään toimintaansa. Liitteessä olevaan ohjelmaan merkittyjen henkilöiden lisäksi paikalla oli useampia isäntäorganisaation edustajia. 7

8 Keskiviikko aamupäivä Drachtenissa - aamupäivän ensimmäisessä kokoontumisessa käytiin läpi edellä esitelty RMC-malli - aamupäivän toisessa kokoontumisessa samoissa tiloissa organisaatiopsykologi Ralph van den Bosch esitteli Education Wisea. Van den Bosch on jatko-opiskelijana Utrechtin yliopistossa ja työskentelee yksityisessä yrityksessä nimeltä Dilemmamanager. Education Wise on verkkoperustainen haastatteluohjelma, jonka avulla voidaan arvioida opiskelijan vahvuuksia ja kehittämisalueita. Ohjelman lisenssi maksaa vuositasolla 3500 euroa ja yksi oppilasarviointi 25 euroa. Oppilaiden ohjaajat RMC:ssä pitivät Education wise-ohjelmaa erittäin käyttökelpoisena. Ohjelman etuina näyttäisi olevan ainakin sen, että se tekee oppilaan arviointiprosessista hyvin läpinäkyvän. Hyvä grafiikka helpottaa työskentelyä. Ohjelman tuottamaa profiilia ei pidetä lopullisena totuutena vaan ohjaajan ja oppilaan välisen keskustelun avaajana. Oppilaan itsearviointi on Suomessakin tuttua sekä oppilaitoksissa että nuorten harrastuksissa, mutta ohjelmassa kiinnitti huomiota sen verkkopohjaisuus ja erinomainen grafiikka, jolla haastattelun tulokset saadaan välittömästi näkyviin. Ohjelmassa käytetyt värisysteemi tuo lisäsävyä ja on hyvin suunniteltu. Se helpottaa nuorta hahmottamaan ja arvioimaan omia vahvuuksia ja kehittämisalueita myös visuaalisesti. Ohjelma tuotti myös työntekijöille vinkkejä siitä, millaisella ohjaustyylillä eri testin tuottamia persoonallisuustyyppejä kannattaa lähestyä. - Liitteessä 3 on pieni osa Education Wisen raportointia esimerkkinä. Van den Boschin esitelmästä ei ole jaettavaa versiota. Keskiviikko 7.1. iltapäivä Drachtenissa - ennen iltapäivää syötiin lounas RMC:n tiloissa yhdessä isäntien ja emäntien kanssa; keskustelua jatkettiin lounaan ohella - isäntänä iltapäivällä oli ROC Friese Poort ammattioppilaitos - iltapäivän aluksi tutustuttiin australialaislähtöiseen Rock and Water-ohjelmaan, jonka tavoitteena on oman kehon tuntemisen kautta oppia tunnistamaan tunteitaan, kehittämään omaa keskittymiskykyään ja vahvistamaan omaa identiteettiä. Mielenkiintoinen tekniikka, josta saa lisätietoa myös internetistä. Delegaatiomme tutustui ohjelmaan osallistumalla itse yhteen toiminnalliseen harjoitukseen. - iltapäivä jatkui tutustumisella oppilaiden ohjaukseen, jota esittelivät oppilaitoksen ohjaajat; tämän jälkeen tutustuttiin oppilaitokseen kiertämällä läpi kaikki ko. kiinteistössä sijaitsevat osastot. Oppilaitosta esitteli ohjaajien lisäksi myös opettajat ja rehtori. Merkille pantavaa suomalaisesta näkökulmasta oli oppilaitoksen tiivis yhteys työnantajiin, erityisesti Philipsillä on oppilaitokselle suuri merkitys. - päivä jatkui illallisella, johon otti osaa lukuisa joukko isäntiämme, oppilaitoksen rehtori mukaan lukien. Illallinen tarjottiin oppilaitoksen omassa oppilasravintolassa, josta saimme antaa myös palautteen oppilaille. Torstai aamupäivä Groningenissa - torstai aamupäivällä delegaatiomme jakaantui kahteen ryhmään, jotka molemmat tutustuivat sairaalaan, jossa ammattioppilaitos Nooderpoortin opiskelijat harjoittelivat. Opiskelijat olivat opinnoissaan vielä alemmalla tasolla, joten he eivät saaneet vielä olla suoraan tekemisissä potilaiden kanssa vaan olivat avustavissa tehtävissä. Kyseessä oli opiskelijaryhmä, joista ohjaaja arvioi n. 80%:n saavuttavan ainoastaan 1. tason ammatillisen koulutuksen, ts. he eivät saavuta ns. starter`s qualificationia. Tavoitteena työmarkkinoilla 8

9 ovat avustavat tehtävät. Opiskelijat saivat paljon yksilöllistä ja intensiivistä tukea sekä opintoihinsa että elämänhallintaansa. - vierailun jälkeen meille esiteltiin opintojen keskeyttämiseen liittyviä kysymyksiä Groningenin osalta ja paikallisia lukuja, jotka on mainittu tässä raportissa edellä. - Lounaalla jatkoimme keskusteluja henkilökunnan kanssa, jota oli paikalla taas kiitettävä määrä Torstai iltapäivä Groningenissa - iltapäivän aluksi meille esiteltiin HOT-kurssi, joka on kuusi viikkoa kestävä uudelleen orientaatiokurssi nuorille, jotka ovat hakeutumassa uudelle opiskelualalle keskeyttämisen jälkeen - sen jälkeen esiteltiin Rebound-ohjelma, jonka kohteena on keskeyttäneet nuoret ja heidän ohjaamisensa takaisin koulutukseen. - pääsimme tutustumaan uudelleenorientaatiokurssin opiskelijoihin. Merkille pantavaa täälläkin oli opiskelijoiden profilointi tietokoneperustaisen ohjelman avulla. Myös täällä profilointi toimi ohjaajan ja oppilaan välisen keskustelun tukijana, ei niinkään psykologisena testinä ja diagnostisoijana. - Groningenin Noordepoortilla on hyvät yhteydet Turun ammatti-instituuttiin ja he tuntuivat olevan hyvin perillä suomalaisesta ammatillisen koulutuksen järjestelmästä Perjantai Amsterdamissa - perjantaina aamupäivä ja iltapäivä Amsterdamissa olimme koko päivän samoissa tiloissa (Mindrep, Mind at work) - aamupäivällä tutkija Roel Cremer (organisaatiopsykologi, työskentelee nykyisin oman yrityksensä nimissä) esitteli motivaatiopsykologiaan liittyviä teoreettisia kysymyksiä - kehittämisjohtaja dr. Jorien Sprokholt esitteli säätiöpohjaisen Mind at Work organisaation toimintaa, organisaation johtaja Elly Zeef kävi tervehtimässä - sen jälkeen professori Annematt Collot d Escury esitteli Meiden met pit!-projektia ja toimintamallia; opiskelijoiden testauksesta kävimme pitkän keskustelun professorin kanssa. He käyttävät testauksessa mm. älykkyysosamäärän mittaamista, jota ei delegaatiomme tietojen mukaan käytetä Suomessa oppilaitostasolla lainkaan. 11. Vierailuohjelman kohokohtia Jonsson, Virpi: Henkilökohtaiseen ohjaukseen paneudutaan, siitä on ohjeita, siihen koulutetaan, siihen on henkilöresursseja, jotka ovat sitoutuneet ja motivoituneet. Työtä rakennetaan ja tehdään tarpeeksi kauan. Nuorten näkökulmasta: - Testataan/hyödynnetään dialogi, voimavarat, muutos- ja motivointityö mm.usko siihen että osaa kehittää omia kykyjä. - Henkinen ja fyysinen puoli/kehon hallinta, itsetunto, voimaantuminen, sosiaaliset taidot (Rock and Water -ohjelma: Tavoitteena on oman kehon tuntemisen kautta oppia tunnistamaan tunteitaan, kehittämään omaa keskittymiskykyään ja vahvistamaan omaa identiteettiä. Tätä tulemme Rannikkopajoilla käyttämään pajanuorten ns. toiminta- ja ryhmäyttämispäivillä) - erilaiset oppijat huomioidaan mm. perhe, kaverit, vapaa-aika laajemmin huomioidaan tukiverkoston rakentaminen 9

10 Kuure, Tapio: Education Wise on toimiva ja läpinäkyvä verkkotyökalu oppilaiden arvioinnissa ja oppilaiden itsearvioinnissa. Asiakaslähtöisyys ja monialainen yhteistyö on pitkälle kehittynyttä. Oppilaiden testaus kehittynyttä. Nyman, Kaisu: Tutustuminen Nooderportin opiskelijoiden työharjoittelupaikkoihin ja opiskelujärjestelyihin yliopistollisessa keskussairaalassa herätti monenlaisia ajatuksia. Myös sairaalasta löytyy monia harjoittelupaikkoja, jotka eivät suoranaisesti ole tekemisissä hoitotyön kanssa. Nämä level ykkösen opiskelijat työskentelivät sairaalan pesulassa, ruokalassa, puhtaanapidossa, logistiikan palveluissa ja kunnossapidossa. Teoriaa oli 10 tuntia viikossa, muu aika työskenneltiin oikeissa töissä ja mikä varmasti se tärkein asia, opiskelijat kokivat olevansa osa työyhteisöä ja tekevänsä merkityksellistä työtä. Ryhmässä oli 12 opiskelijaa, yksi työvalmentaja huolehti jokapäiväisestä ohjauksesta, sen lisäksi ryhmällä oli opettaja, joka piti teoriatunnit ja koordinoi toimintaa. Mieleen jäi myös Roel Cremerin pitämä luento perjantaina. Nuorten motivointi, keinot saada motivaatio syntymään nuoressa itsessään on se tärkein juttu, kun yritetään löytää ratkaisuja esim. keskeyttämisaikeissa olevien nuorten tilanteisiin tai niiden nuorten, joilla on takanaan monenlaisia epäonnistumisia, alisuoriututumista, arjenhallinnan ongelmia sekä sosiaalisia ongelmia. Käsite minä pystyvyys, self efficacy, tuntui merkitykselliseltä, miten sen tunnistetaan, miten sitä vahvistetaan, miten minä pystyvyyttä voitaisiin tehokkaammin vahvistaa kehityksen aiemmissa vaiheissa mielenkiintoisia juttuja. Vähän samaan teemaan liittyi myös Rock and Water Program, joka antoi ihan konkreettisia keinoja vahvistaa itsetuntoa ja oman kehon hallintaa. Olisi käyttökelpoinen monen nuoren kohdalla ja käytännössä myös helposti toteuttavissa, senhän saimme itsekin kokea. Hieno oivallus järjestäjiltä järjestää toiminnallista ohjelmaa myös meille! Oulasvirta-Niiranen, Päivi: Tutkija Roel Cremerin esitys Amsterdamissa, teoriapohjainen alustus hyvin käytännönläheisesti esitettynä. Positiivisen, voimavaroja hyödyntävän, asioita mahdollistavan näkökulman tuominen johtamiseen, ohjaukseen, valmennukseen. Nuorten parissa tehtävässä työssä käytettäviin menetelmiin/ työkaluihin tutustuminen, esim. Education Wise ja Rock and Water. Keskustelut koulutuksen keskeyttämisen ehkäisystä. Pasanen, Päivi: Dilemmamanagerin suunnittelema analyysiohjelma tuntui hyvin käyttökelpoiselta ja helposti ymmärrettävältä. Tuon kaltaisen työkalun avulla on helppo lähestyä opiskelijaa ja keskustella elämänhallintaan ja opintoihin/työelämään sijoittumiseen liittyvistä asioista. Lisäksi sen avulla voisi motivoida ja sitouttaa opiskelijaa tulevaisuuteen. Testitulosten avulla voidaan auttaa opiskelijaa itse löytämään omat ratkaisunsa opiskeluun ja elämäntilanteeseen. Drachtenin esittelykokonaisuus ja vieraanvaraisuus on hieno ja aukaisi paljon Hollannin toimintatapaa, sitä miten nuorten asioihin puututaan ja pyritään vaikuttamaan tulevaisuusorientoivasti. 10

11 Groningeinssa ilmaisupainotteinen itsetunnon ja tuntemuksen kohottamisohjelma oli loistava ja käyttökelpoinen. Lisäksi oli hienoa tutustua taso 1 mukaiseen koulutuksen järjestämismalliin sairaalassa. Pietikäinen, Reetta: Työvaltaisen kouluttautumisen mahdollisuus koulutusjärjestelmää läpäisevänä periaatteena: vahva tekemällä oppimisen perinne ja panostus yritysyhteistyön. Minäpystyvyys-käsitteen esille nostaminen: relevantti käsite jäsentää ja kehittää nuorten tukemista työpajoilla ja muissa ohjauksellisissa palveluissa. Rekola, Jari: Drachtenin RMC de FrieseWoudenin toiminta ja sen tehokkuus. Yksikään koulupudokas ei häviä, vaan kaikki tavoitetaan, viimekädessä ovikelloa soittamalla. Tämän mahdollistaa raportissa aiemmin mainittu kaikkien Hollannin kuntien velvollisuus rekisteröidä opintonsa keskeyttäneet tai potentiaaliset keskeyttäjät ja varmistaa, että he saavuttavat perusopintotason. Näiden pudokkaiden rekisteröinti yhteen, kaikille toimijoille yhteiseen rekisteriin kuulostaa meikäläisittäin monella tapaa hankalalta tietosuojakysymykseltä (!), mutta on samalla järkevää ja mahdollistaa ajantasaisen tiedon nuoren tilanteesta. Työntekijöiden ei tarvitse joka kerta uudestaan kysellä eikä nuoren vastata samoihin kysymyksiin. Rekisteri edistää myös eri toimijoiden välistä koordinaatiota, joka meillä Suomessa toimii vielä melko heikosti. Tutkija Roel Cremerin esitelmä motivaatiopsykologiasta. Olisi mielenkiintoista saada hänet Suomeen luennoimaan ja tutustua syvemmin hänen ajatuksiinsa. Erittäin mielenkiintoinen oli myös tässä raportissa aiemmin esitelty EducationWise verkkoperustainen haastatteluohjelma. Se voisi hyvinkin olla kokeilun arvoinen myös meillä sekä koulutuksen että työpajojen piirissä. Erityisesti minua kiinnostaa sen ohjaustyylien valintaa mahdollistava analyysi työntekijöille. Asia on ajankohtainen esim. starttivalmennusryhmissä. Ohjaustyylien ja otteen tiimoilta käyn valmentajien kanssa keskusteluita lähes päivittäin ja selvästi tämäntyyppiselle työvälineelle on tilausta. 12. Pohdintaa Suomen näkökulmasta Aro, Liisi: Minulle jäi erityisesti mieleen että Suomessa pitäisi päästä sektoroituneesta järjestelmästä joustavasti asiakkaan näkökulmasta palvelevaan järjestelmään eli enemmän mahdollisuutta saada yhden luukun periaatteella palvelua. Henkilön palvelutarve huomioitu joustavasti (koulutus, sosiaalitoimi, nuorisotoimi ja Työvoimahallinto, Kela jne.) ja kokonaisvaltaisesti niin ettei toinen vie mattoa jalkojen alta. Erityisesti syrjäytyneiden kohdalla tarvitaan lisää ohjaajahenkilöstöä jotka pystyvät tekemään tätä työtä, auttamaan jokaista henkilökohtaisesti (yksilövalmentajan työnkuvan tyyppisesti myös oppilaitoksissa), jos yhteiskuntatakuukseen todella halutaan vastata. Hollannissa testaus oli suuressa roolissa. Suomessa testausta on todennäköisesti liian vähän ja vain tietopuolisen tiedon hallintaan liittyvää ei sellaista voimaanuuttavaa taitojen ja kykyjen testausta kuin Hollannissa. Suomessa osa pääsee liian pitkälle ennen kuin vaikeudet huomataan tai sitten niitä ei koskaan huomioida ja ihminen lyö päätään seinään kun mikään ei onnistu. Sellaista tietoa joka auttaa yksilöä eteenpäin (lisää itsetuntemusta ja tietoa omista oppimistavoista ja vahvuuksista) tarvitsisi suurin osa meidän asiakaskunnasta. 11

12 Hietalahti, Eino: Dilemmamanagerien Education Wise analyysikysymyspatteristo on mielenkiintoinen. Suomessa pitäisi panostaa nykyistä enemmän oppimistyylien arviointiin ja tämä olisi yksi vastaus tähän tarpeeseen. Tietysti pelkkä oppimistyylien arviointi ei vaikuta asioiden tilaan millään tavalla, jollei se sitten heijastuisi myös opetusmenetelmien käyttöön. Tosin, jos nuori itse tuntee omat parhaat oppimisen käytäntönsä, on jo astuttu aika iso askel eteenpäin. Kilpailevia menetelmiä ovat mm. Barbara Prashnigin ja MBTI:n (Myers-Briggs Type Indicator) kyselyrungot analyyseineen. Hollantilaisten suljettu rekisteröintijärjestelmä, jossa seurataan putoamisuhan alaisten nuorten etenemistä ja otetaan kiinni keskeyttämisten tms. jälkeen, on tehokas. Vastaavaa pitäisi rakentaa Suomeen. Seuranta ei tässäkään pelkästään riitä, vaan pitää olla myös tarjolla niitä toimintoja, joihin nuoret saadaan mukaan heidän keskeytettyään. Hollannissa koulutusreitit ovat niin joustavia, että niitä voidaan hyödyntää yksilöllisten tarpeiden mukaan. Meillä lähdetään liian kategorisesti kaikille sama putki ajattelusta. Hollannissa käytetään paljon erilaisia testimenetelmiä analysoitaessa nuorten kykyjä ja tehtäessä valintoja. He tuntuivat pitävän näiden tuloksia hyvinä keskustelupohjina. Perjantaina tutustuttiin Meiden met Pit! hankkeeseen, joka käyttää omassa testivalikoimassaan mm. älykkyysosamäärätestiä, jonka tulokset kerrotaan avoimesti myös nuorelle itselleen. Suomessa tuo testi lienee jollakin tavalla tabu, mutta silti nuorten kykyjä arvioidaan jatkuvasti. Oppimisen suunnittelun ja koulutusalavalinnan kannalta testi saattaa kuitenkin olla varsin arvokas, mutta vaara sen aiheuttamasta leimautumisesta tai negatiivisista vaikutuksista omaan itsetuntoon pitäisi onnistua välttämään. Ehkä kysymys voitaisiin nostaa Suomessa avoimeen keskusteluun. Jonsson, Virpi: RMC de Friese Wouden on profiloinut nuoret viiteen ryhmään: Rannikkopajojen alla toimivien etsivän nuorisotyön Findersin ns. listanuorten keräämisen työn helpottamiseksi on kehitelty koontilomake Ratio-järjestelmään, johon mm. oppilaitokset kirjaavat pudokkaat suoraan ja lähettävät etsiville. Tähän koontiin sekä valtakunnalliseen kyselyyn voisi ryhmitellä profiloinnin suoraan, näin voisimme saada tarkempia tietoja millaisia pudokkaita, keskeyttäneitä Suomessa on (huom. indikaattorit) sekä kehittää tiedoista työkaluvalikoima mm. oppilaitosten ja etsivien käyttöön. (Älä kysy: mitä haluaisit tehdä, vaan mitä sinun pitää tehdä.) Alueen koordinoija keskeyttäjistä, pitäisi olla selkeästi esim. Elyjen tehtävä. koordinointiin kuuluisi myös rekisteröinti, koonti ja seuranta. (vertaa RMC alueet) Ehdotus: Hot-kurssit, uudelleen orjentaatiokurssit opiskelijoille voisi hoitaa työpajatoiminta, mukana etsivät yhteistyössä oppilaitoksen kanssa. Työmarkkinoiden avustavat tehtävät/ seinättömän pajatoiminnan kautta. Isoissa keskussairaaloissa paljon tällaisia tehtäviä, jota nykyään jopa sairaanhoitajat joutuvat tekemään oman työnsä ohessa. Mahdollisuudet kartoitettava. Tapio Kuure: Yksilökohtaiset opintojen keskeyttämiseen liittyvät ongelmat voidaan olettaa olevan suurin piirtein samat sekä Hollannissa että Suomessa. Näin myös ennaltaehkäisevien ja korjaavien toimenpiteiden osalta. Koulutusrakenteeltaan maat ovat huomattavan erilaisia. Hollantilainen lapsi aloittaa koulunkäyntinsä jo 5-vuotiaana ja lähes kaikki 4-vuotiaat ovat jo mukana esikoulussa. Ensimmäisen asteen opinnot päättyvät Hollannissa 12-vuoden iässä. Suomessa koulu aloitetaan 7-vuoden iässä ja 12

13 peruskoulu päättyy 15-vuoden iässä. Hollannissa ikäluokat eriytyvät ammatilliseen, ammattikorkeakouluun johtavaan ja yliopistoon johtavaan linjaan. Kehityspsykologisesta näkökulmasta ero on merkittävä. Suomessa koko ikäluokka käy läpi murrosiän keskeisen kehitysvaiheen kaikille yhteisessä peruskoulussa. Jako lukioon ja ammatilliseen toiseen asteeseen tehdään Suomessa jo huomattavasti selkiytyneemmässä ikävaiheessa kuin Hollannissa. Keskeyttäneiden määriä vertailtaessa onkin kiinnitettävä huomiota keskeyttäneiden ikään. Esimerkiksi Suomessa peruskoulun keskeyttäneiden määrä on pieni (vuositasolla 150) eli siis 15- ikävuoteen asti. Toisen asteen keskeyttäneiden määrää aletaan laskemaan ikävuodesta 15, kun taas Hollannissa ko. ikävuosi on 12. Nyman, Kaisu: Olin ottanut yhdeksi tavoitteekseni ennen matkaa pohtia sitä, onko oppivelvollisuusiän nostamisella vaikutusta koulun keskeyttämiseen tai ylipäätään nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen. Näkemäni perusteella olisin kyllä sitä mieltä, että iän nostamisella ei saavuteta sen parempia tuloksia. Hollannissa on panostettu monella eri tavalla nuorten osallistamiseen osaksi yhteiskuntaa. Toimijoita on oppilaitosten lisäksi useita muitakin niin maakunnallisia kuin valtakunnallisiakin. Siitä huolimatta kohtuullisen suuri osa nuorista täytettyään 18 v. päätyy omille teilleen ei aina välttämättä syrjäytyen, osa nuorista päätyy töihin. Jatkon suhteen ongelma on se, että heiltä puuttuu riittävä ammatillinen koulutus. Tulosten kannalta näyttäisi tärkeintä olevan nuoren oman motivaation synnyttäminen. Hollannin järjestelmässä hyvää on tietynlainen keppi ja porkkana ajattelu. Erilaisten etuuksien saaminen on tiukemmin rajattu siihen, mitä tekee. Myös työnantajien vahvempi rooli nuorten työllistäjänä eroaa Suomen järjestelmästä, samoin osa-aikatyön mahdollisuudet ovat ihan toisenlaiset. Yritysten saamista rahallisista tuista ei oikein syntynyt selvää mielikuvaa, miten se eroaa suomalaisesta järjestelmästä. Miten saisimme julkiset työnantajat myös osallistumaan nuorisotakuun toteuttamiseen, esim. miten saisimme vastaavanlaisen työpajan sairaalan sisälle toimimaan? Oulasvirta-Niiranen, Päivi: Hollantilaisissa esityksissä tuli useaan otteeseen esille nuorten ohjaamisessa ja valmennuksessa motivoiva työote, mahdollisuuksia ja voimavaroja kartoittava tapa työskennellä nuorten kanssa. Esim. Education Wise -työkalun avulla nuoren vahvuuksia ja kehittämiskohteita saadaan näkyville ja täten ohjauksessa hyödynnettäväksi. Yksilövalmennus, life coachaus tuottavat tuloksia nuoren jäsentäessä koulutuspolulla etenemistään. Nuorta ei jätetä yksin. Suomessa olisi mielenkiintoista laajamittaisemmin hyödyntää esim. ratkaisukeskeistä työskentelytapaa nuorten parissa toimittaessa. Groningenissa esitelty malli koulutuksen ja työelämän yhdistämisestä oli mielenkiintoinen. Opiskelijoilla oli mahdollisuus suorittaa käytännön harjoittelua sairaaloissa. Suomessa esim. oppilaitokset ja nuorten työpajat tekevät yhteistyötä yritysten kanssa. Yhteistyön vahvistaminen on vahva tavoite. Innovatiivisuutta tarvitaan sopivien työtehtävien löytämiseen ja nuorten työelämään tutustumisen mahdollistamiseen. Tarvitaan työtehtäviä, joissa nuorilla on mahdollisuus toimia ja oppia. Pasanen, Päivi: On aina hyvä huomata, että ei meillä ainoastaan olla näiden ongelmien kanssa painiskelemassa, vaan ongelma on laajempi kansainvälisesti. Ero on kuitenkin siinä, miten valtion/maakunnan 13

14 tasolla säädellysti puututaan ongelmiin ja niiden hoitamiseen. Seuranta- ja toimintajärjestelmä on systemaattinen, eikä periaatteessa jätä ketään ulkopuolelle. Tämä ei varmastikaan sovellu sellaisenaan Suomeen, mutta kunta-/valtio-ohjaus voisi olla jollain tasolla tarpeen. Menetelmällisesti paljon käyttökelpoista. Pietikäinen, Reetta: Suomessa on edelleen vaihtoehtoisten opintopolkujen vahvistamisen tarve; toiminnallisen oppimisen ja tekemällä oppimisen arvostuksen kasvattamisen tarve sekä koulutuksen työvaltaisten mahdollisuuksien lisäämisen tarve. Minäpystyvyys-käsitettä ja sen tuomia mahdollisuuksia työpajakentällä lähdetään edelleen työstämään käynnissä olevassa työpajapedagogiikan määrittelytyössä. Haasteena pohjoismaiselle tasa-arvoajattelulle jossain määrin vieras lähestymistapa tästä näkökulmasta puhe oli paikoin nuoria leimaavalla tavalla luokittelevaa, nousi esille erityisesti älykkyysosamäärän mittaamista koskevassa keskustelussa. Rekola, Jari: Vaikutuksen teki erityisesti koulupudokkaiden kanssa tehtävän työn suunnitelmallisuus, sen kattavuus ja koordinaatio: kaikkiin tiedetään ja heihin ollaan yhteydessä tavalla tai toisella. Tämä siis perustuu Hollannin koulujärjestelmään ja sen mahdollistamaan patisteluun aina 23 ikävuoteen asti. Suomessa tietosuojaviranomaiset vahtivat haukansilmillään eri rekistereiden oikeutusta. Minusta Hollannin tapa koota koulupudokkaat ja siinä erityistä tukea tarvitsevat nuoret yhteen, kaikille toimijoille avoimeen, mutta toki suojattuun, rekisteriin on järkevä. Tieto kulkee ja on ajantasaista. Paljon keskustelua herätti hollantilaisten tapa testata nuoria aina älykkyystesteistä lähtien. Kyllähän meilläkin tarvittaessa tehdään esim. luki- ja muita oppimisvaikeuksiin tai hahmottamiseen liittyviä testejä, mutta työskentely perustuu kuitenkin pitkälti nuoren arviointiin toiminnassa ja vuorovaikutuksessa. Siinä missä Hollannissa testataan ennen toimintaa ja lähes kaikki, meillä testataan matkan varrella tarvittaessa. Rolin, Peter: Drachtenin "vihkonen" welcome visitors from finland" a la Karin Koojiman etc on minusta tosi hyvä käytännön esimerkki. The education ruler, dilemma manager olisi mielestäni hyvä pilotoida jonkun peruskoulun yhteydessä, esimerkiksi ESR hankekokeiluna. Käytännönläheisemmän linjan/idean/näkemyksen vieminen ammatillisen koulutuksen kehittämisestä. "Keskieurooppalaista mallia" osaltaan edesauttamaan yritysyhteistyötä, mestarikisälli oppimista, oppisopimusta. Voisiko tästä sitten vielä yksilöllisempää tukea tarjoava malli olla tuettu oppisopimus jossa paja-oppilaitos-yritys tekisivät yhteistyötä tutkinnon saamiseksi. 14

15 13. Raportissa käytettyjä lähteitä Opintonsa keskeyttäneet Hollannissa: The Approach to Early School Leaving. Policy in the Netherlands and the provisional figures of the performance agreements. Ministry of Education, Culture and Science. (www.aanvaloschooluitval.nl) National system overview on education systems in Europe. The Netherlands, December Nuorisotyöttömyys EU-maissa: Liitteet: Liite 1. Tietopaketti Hollannin koulutusjärjestelmästä ja opintojen keskeyttäjistä. Welcome visitors from Finland. Drachten, Holland, 7 november 2012, RMC de Friese Wouden. Liite 2. H-mallin suomennos. Jari Rekola, Siltavalmennus r.y, Tampere. Liite 3. Education Wise. Dilemmamanager, Ralph van den Bosch. Liite 4. Matkan ohjelma. 15

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta 23.09.2014 1 Nuorisotakuu osana nuorisotoimea 1. Nuorten työpajatoiminta 2. Etsivä nuorisotyö 3. Monialainen yhteistyö 2 1. Nuorten työpajat Nuorten työpajoilla

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012 Anu Anttila Yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa on kiteytetty viiteen toimintamalliin 1. Työpajalla

Lisätiedot

Poluttamo oma digipolku oppimiseen

Poluttamo oma digipolku oppimiseen Poluttamo oma digipolku oppimiseen Sujuvat siirtymät -aloitusseminaari 16.2.2016 Piia Liikka, Suomen eoppimiskeskus ry Poluttamo-konsortio Suomen eoppimiskeskus ry (koordinaattori) Suomen avointen tietojärjestelmien

Lisätiedot

Vetovoimaa kone- ja tuotantotekniikan ammatilliselle koulutukselle - VETOVOIMAKELLO

Vetovoimaa kone- ja tuotantotekniikan ammatilliselle koulutukselle - VETOVOIMAKELLO Vetovoimaa kone- ja tuotantotekniikan ammatilliselle koulutukselle - VETOVOIMAKELLO 2 Miksi teknologia! Miksi kone- ja tuotantotekniikka! 3 Teknologiateollisuus mahdollisuuksien maailma Teknologia työllistää

Lisätiedot

Nivelvaihe peruskoulun päättäville nuorille HENKILÖKUNNAN OPAS

Nivelvaihe peruskoulun päättäville nuorille HENKILÖKUNNAN OPAS Nivelvaihe peruskoulun päättäville nuorille HENKILÖKUNNAN OPAS Vantaan nivelvaihe peruskoulun päättäville nuorille Peruskoulun päättyminen on tärkeä askel nuoren elämässä. Siirtyminen jatko-opintoihin

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunta Nuorisopalvelut xx.xx.2015 Johdanto Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin (Nuorisolaki, Kuntien nuorisotyö ja

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

SOHO - Training Course Sigulda, Latvia

SOHO - Training Course Sigulda, Latvia 1 SOHO - Training Course 16.-20.10.2013 Sigulda, Latvia Eija Kauniskangas Keravan nuorisopalvelut eija.kauniskangas@kerava.fi p. 040 3182196 2 SOHO - European Training Course Siguldassa, Latviassa pidetty

Lisätiedot

O H J A U S H E N K I L Ö S T Ö L L E klo Omnia Sampola rehtori Maija Aaltola

O H J A U S H E N K I L Ö S T Ö L L E klo Omnia Sampola rehtori Maija Aaltola O M N I A N I N F O O H J A U S H E N K I L Ö S T Ö L L E 23.9.2016 klo 11.30-15.00 Omnia Sampola rehtori Maija Aaltola OHJELMA Uudistuva Omnia, yksi oppilaitos Opiskelijatilanne syksyllä 2016 Ammatilliset

Lisätiedot

Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita

Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita Onnistuvat opit -hanke Hyvinvointipäivä, Rovaniemi 31.3.2011 Pirjo Oulasvirta-Niiranen Onnistuvat opit nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleilla

Lisätiedot

Itä-Lapin Ammattiopisto Nuorten Aikalisä

Itä-Lapin Ammattiopisto Nuorten Aikalisä Itä-Lapin Ammattiopisto Nuorten Aikalisä 30.3.2009 Itä-Lapin Ammattioppilaitos 30.3.2009 Sirkku Valve, Mt ja Päihdehanke ja Erkki Vartiainen, LaPsyKe-hanke Kuva: Sirkku Valve Sirkku Valve ja Erkki Vartiainen

Lisätiedot

Erilaiset urapolut perusopetuksen jälkeen. Keuda Elinikäinen ohjaus Raija Tikkanen

Erilaiset urapolut perusopetuksen jälkeen. Keuda Elinikäinen ohjaus Raija Tikkanen Erilaiset urapolut perusopetuksen jälkeen Keuda Elinikäinen ohjaus 13.10.2011 Raija Tikkanen Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma Vahvistetaan opinto-ohjausta kaikilla koulutusasteilla. Laaditaan hyvän opinto-ohjauksen

Lisätiedot

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1 Ammattitaitoa edistävän harjoittelun prosessin työtehtävät Seuraavassa on kuvattu ammattitaitoa edistävän harjoittelun prosessin mukaisesti siihen

Lisätiedot

Arvioinnin paikallisesti päätettävät asiat Arviointikulttuuri & itseja vertaisarviointi

Arvioinnin paikallisesti päätettävät asiat Arviointikulttuuri & itseja vertaisarviointi Arvioinnin paikallisesti päätettävät asiat Arviointikulttuuri & itseja vertaisarviointi Treduka 2015 Tamperetalo 7.11.2015 Tunnin työpajatyöskentelyn aikana: Asiantuntija-alustus (30 min) Syventäviä näkökulmia

Lisätiedot

MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi

MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi luukku, monialainen tieto ja tuki 2. nuorten työmahdollisuuksien

Lisätiedot

Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi

Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi Ammatillisen koulutuksen yhteistyöfoorumi 2015 M/S Viking Gabriella ke 25.3.2015 opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi

Lisätiedot

Elinikäiseen oppimiseen liittyvä ohjaus

Elinikäiseen oppimiseen liittyvä ohjaus Aikuisopotoiminta Joutsassa 4/2010-5/2011 Seija Vuori Aikuisohjausta paikallisesti hanke, Joutsan kunta 31.5.2011 Elinikäiseen oppimiseen liittyvä ohjaus CEDEFOPIN (=Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen)

Lisätiedot

OPPIMINEN SIIRTYY TYÖELÄMÄÄN Koulutussopimus. Maija Aaltola rehtori Omnia Koulutus selvityshenkilö OKM

OPPIMINEN SIIRTYY TYÖELÄMÄÄN Koulutussopimus. Maija Aaltola rehtori Omnia Koulutus selvityshenkilö OKM 2 OPPIMINEN SIIRTYY TYÖELÄMÄÄN Koulutussopimus SOTE-PEDA webinaari 3.2.2017 Maija Aaltola rehtori Omnia Koulutus selvityshenkilö OKM 3 KOULUTUS- SOPIMUKSEN TAVOITTEET Työpaikoilla toteutettavan ja käytännön

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

Opinnollistaminen työpajan ja oppilaitoksen yhteistyönä. Katri Honkasalo

Opinnollistaminen työpajan ja oppilaitoksen yhteistyönä. Katri Honkasalo Opinnollistaminen työpajan ja oppilaitoksen yhteistyönä Katri Honkasalo 23.10.2015 Varian ja työpajojen opetusyhteistyö: Numeronkorotus työpajalla Peruskoulu "paja" Menolippu Kiertävä erityisopettaja,

Lisätiedot

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta 6.5.2013 Elise Virnes Nuorisotakuu nyt Väliraportti, Nuorten yhteiskuntatakuu 2013, TEM raportteja 8/2012, valmistui 15.3. Ensimmäisessä työryhmän raportissa

Lisätiedot

PARASTA SUOMELLE MUOKKAA PERUSTYYLEJ KOULUTUSPOLIITTINEN OHJELMA

PARASTA SUOMELLE MUOKKAA PERUSTYYLEJ KOULUTUSPOLIITTINEN OHJELMA PARASTA SUOMELLE MUOKKAA PERUSTYYLEJ Ä TEKIN NAPS. KOULUTUSPOLIITTINEN OHJELMA OHJELMA VALMISTELTU LAAJASSA YHTEISTYÖSSÄ Valmisteluvastuussa TEKin koulutusvaliokunta ja projektiryhmä Projektipäällikkö

Lisätiedot

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008 Opetushallitus Pvm 31.3.2008 PL 380 Dnro 00531 HELSINKI 7/521/2008 Asia: NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISYYN JA TYÖLLISYYDEN PARANTAMISEEN VALTION TALOUSARVIOSSA VUODELLE 2008 VARATUN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN Koordinaattoritapaaminen 26.5.2008 Paasitorni, Helsinki Päivi-Katriina Juutilainen Ohjauksen koulutus Koulutuksen laaja-alaisena tavoitteena kehittää toimintamalleja verkostoyhteistyön

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotakuu koulutus 21.3.2014 Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi 25.3.2014 1 Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuusta

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

OPPILAANOHJAUS PERUSOPETUKSESSA

OPPILAANOHJAUS PERUSOPETUKSESSA OPPILAANOHJAUS PERUSOPETUKSESSA Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmälle 27.1.2010 Helena Kasurinen Osaamisen ja sivistyksen asialla OPPILAANOHJAUS PERUSOPETUKSESSA OHJAUSSUUNNITELMA

Lisätiedot

Osaamisen tunnistamisen kautta nopeasti työelämään

Osaamisen tunnistamisen kautta nopeasti työelämään Osaamisen tunnistamisen kautta nopeasti työelämään Osama testin hyödyntäminen ammatillisen osaamisen tunnistamisessa Hiljaisen tiedon tunnistaminen ohjaustyössä Ammattilainen arvioi ammattitaidon Osaamistodistus

Lisätiedot

Monialainen yhteistyö -kokemuksia moniammatillisesta klinikkaopetuksesta

Monialainen yhteistyö -kokemuksia moniammatillisesta klinikkaopetuksesta Monialainen yhteistyö -kokemuksia moniammatillisesta klinikkaopetuksesta Aikuissosiaalityön päivät 2017_Lahti Anne-Mari Jaakola yliopisto-opettaja VTM, kasvatus- ja perheneuvonnan erikoissosiaalityöntekijä

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Monialaiset verkostot - käytännön kokemuksia yhteistyöstä. Suvi Nuppola kuraattori TREDU Tampereen seudun ammattiopisto

Monialaiset verkostot - käytännön kokemuksia yhteistyöstä. Suvi Nuppola kuraattori TREDU Tampereen seudun ammattiopisto Monialaiset verkostot - käytännön kokemuksia yhteistyöstä Suvi Nuppola kuraattori TREDU Tampereen seudun ammattiopisto TREDU lukuina Yksi Suomen suurimpia ammatillisen koulutuksen järjestäjiä Opiskelijoita

Lisätiedot

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen - oppilaslähtöinen näkökulma Helsinki 27.4.2012 Marja Kangasmäki Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Tehostettu tuki Yleinen tuki Oppimisen ja koulunkäynnin

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Ohje työpaikkaohjaajalle

Ohje työpaikkaohjaajalle Ohje työpaikkaohjaajalle oppisopimusopiskelijan ammattitaidon arvioinnista Vain oppilaista voi tulla mestareita. (intialainen sananlasku) AJATUKSIA OPPISOPIMUSOPISKELIJAN AMMATTITAIDON KEHITTYMISEN ARVIOINNISTA

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen kokeilu - Väliraporttien kertomaa Ammattistartista

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen kokeilu - Väliraporttien kertomaa Ammattistartista Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen kokeilu - Väliraporttien kertomaa Ammattistartista Helsingin tekniikan alan oppilaitos, Vallilan koulutusyksikkö Aira Rajamäki 14.3.2007

Lisätiedot

ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA

ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA Hankkeen esittely ja alkukyselyn tulokset Yhteistyö tuo aina mahdollisuuden uusille "ikkunoille" tulevaan. Osaaminen vahvistuu ja näkökulmat

Lisätiedot

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Sisällys Lukijalle...12 Johdanto...16 Ajattelutehtävä kokeiltavaksi... 18 1 Arvot, ihmiskäsitys ja oppimiskäsitys... 20 Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Mitä tästä voisi ajatella?...

Lisätiedot

Vertaisarvioinnin osaamisen lisääminen LaStrada-verkostossa

Vertaisarvioinnin osaamisen lisääminen LaStrada-verkostossa Vertaisarvioinnin osaamisen lisääminen LaStrada-verkostossa Kuinka tavoitteemme täyttyi laatustrategian toimeenpanon hankkeen aikana Miksi vertaisarviointia Yhtenä hankkeen tavoitteena oli lisätä LaStradaverkoston

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ Petri Haltia Osataan!-seminaari 27.9.2012 KESU 2011-2016: KORKEAKOULUJEN AIKUISKOULUTUKSELLA LAAJENNETAAN JA PÄIVITETÄÄN OSAAMISTA Lähtökohtia Lähes kolmasosalla korkeakouluihin

Lisätiedot

TYÖPAJATYÖSKENTELY. Ehkäisevän päihdetyön ja terveyden edistämisen kuntayhdyshenkilöiden työkokous Seinäjoki

TYÖPAJATYÖSKENTELY. Ehkäisevän päihdetyön ja terveyden edistämisen kuntayhdyshenkilöiden työkokous Seinäjoki TYÖPAJATYÖSKENTELY Ehkäisevän päihdetyön ja terveyden edistämisen kuntayhdyshenkilöiden työkokous Seinäjoki 4.10.2016 Sini Männistö ja Juha Mieskolainen 1 TYÖPAJATYÖSKENTELY: TEEMA Palautetaan mieleen

Lisätiedot

Reformi puheesta nostettua

Reformi puheesta nostettua Reformi puheesta nostettua Ammatillisen koulutuksen tavoitteet Kohottaa ja ylläpitää väestön ammatillista osaamista Antaa mahdollisuus ammattitaidon osoittamiseen sen hankkimistavasta riippumatta Kehittää

Lisätiedot

Nuorten yhteiskunta- ja koulutustakuu

Nuorten yhteiskunta- ja koulutustakuu Nuorten yhteiskunta- ja koulutustakuu Mitä NYT? Toinen yhteinen seminaari seudun toimijoille. Aika: Torstai 14.3.2013 klo 8.30-12.00 Paikka: Oulun kaupungintalo, valtuustosali, Kirkkokatu 2a Työpaja 1:

Lisätiedot

Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä

Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä Etelä-Savon RAMPE osahankkeessa toteutettiin moniammatillisen tiimityön valmennusta simulaatio oppimisympäristössä

Lisätiedot

Teoksen portfolion edellyttää osallistumista välipalavereihin ja päättötyönäyttelyyn sekä oman päättötyösi esittelyn

Teoksen portfolion edellyttää osallistumista välipalavereihin ja päättötyönäyttelyyn sekä oman päättötyösi esittelyn PÄÄTTÖTYÖOPAS SISÄLLYSLUETTELO Mikä on päättötyö... 1 Päättötyö ja päättötodistus... 2 Milloin päättötyön voi suorittaa... 3 Miten päättötyö suoritetaan... 4 Portfolio... 5 Näitä asioita voisit portfoliossasi

Lisätiedot

Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä

Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä Liisi Mattila ja Anu Parantainen 3.5.2016 M.O.T. monenlaisia oppijoita työpaikalla Mukana menossa: Turun kaupungin sivistystoimiala, ammatillinen

Lisätiedot

Miten kavennamme terveyseroja tehokkaasti kohdentaen Koulupudokkuuden ehkäisy

Miten kavennamme terveyseroja tehokkaasti kohdentaen Koulupudokkuuden ehkäisy Terveyden edistämisen ajankohtaispäivä Miten kavennamme terveyseroja tehokkaasti kohdentaen 22.5.2012 Koulupudokkuuden ehkäisy Arja Kukkonen, ohjauspalveluiden päällikkö Opetusvirasto, nuoriso- ja aikuiskoulutuslinja

Lisätiedot

Digitarinat. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamat Nopso-hankkeet 2014 2015 Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa: Oppiminen on yhteispeliä

Digitarinat. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamat Nopso-hankkeet 2014 2015 Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa: Oppiminen on yhteispeliä Digitarinat Oppiminen on yhteispeliä Qr-koodi Youtube soittolistaan: Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamat Nopso-hankkeet 2014 2015 Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa: TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUS

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Uusi peruskoulu visiotyöpaja , Lappeenranta

Uusi peruskoulu visiotyöpaja , Lappeenranta Uusi peruskoulu visiotyöpaja 19.1.2017, Lappeenranta #uusiperuskoulu Teemakohtaiset alaryhmät - ryhmien työskentelyn tulokset - 1 Oppijalähtöisyys Vahvan itsetunnon omaava motivoitunut oppija, joka on

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto Kyselyn tarkoitus Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa Lapin ammattiopiston aikuiskoulutuksen opettajien näkemyksiä Työräätäli -toimintamallin kehittämiseksi opettajien ja opiskelijoiden hyödyksi. Työräätäli

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu. Elina Lappalainen & Pia Perälä

POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu. Elina Lappalainen & Pia Perälä POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu Elina Lappalainen & Pia Perälä Suunnittelemamme käsityön kokonaisuuden teemana on joulu. Projekti on suunniteltu kuudesluokkalaisille. Projektin esittelyvaiheessa

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

Kun polku opiskelemaan ja työelämään on mutkainen. 09.02.2015 Marita Rimpeläinen-Karvonen, palvelujohtaja

Kun polku opiskelemaan ja työelämään on mutkainen. 09.02.2015 Marita Rimpeläinen-Karvonen, palvelujohtaja Kun polku opiskelemaan ja työelämään on mutkainen 09.02.2015 Marita Rimpeläinen-Karvonen, palvelujohtaja Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta kun alle 25-vuotias nuori on ollut

Lisätiedot

Suomalaisen koulun kehittäminen

Suomalaisen koulun kehittäminen Suomalaisen koulun kehittäminen 31.10.2016 Aulis Pitkälä, pääjohtaja Opetushallitus Yhteinen visio Tavoitteena on eheä oppimisen polku jokaiselle lapselle ja nuorelle. Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Valtakunnalliset työpajapäivät 27.4.2016 Sovari sosiaalisen vahvistumisen

Lisätiedot

Läpäisyhankkeet ja ammatillisen koulutuksen kehittäminen

Läpäisyhankkeet ja ammatillisen koulutuksen kehittäminen Läpäisyhankkeet ja ammatillisen koulutuksen kehittäminen Läpäisyn tehostamisohjelman työseminaari Tallink Silja Line 6.5.2013 Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus - yksikön päällikkö, opetusneuvos

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA

OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA Kari Nyyssölä Koulutustutkimusfoorumin kokous 18.5.2011 Opetushallituksen tutkimusstrategia 2010 2015 Lähtökohdat:

Lisätiedot

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä TKI-toiminnan kirjastopalvelut Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä Sisältö 1. Esityksen taustaa 2. Tietoasiantuntijat hankkeissa 3. Ammatilliset käytäntöyhteisöt vs Innovatiiviset

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN OPETTAJAN OPAS

TULEVAISUUDEN OPETTAJAN OPAS TULEVAISUUDEN OPETTAJAN OPAS Riitta Karusaari Pedagogiset huiput Levillä 16.9.2016 Mikä on Tulevaisuuden opettajan opas? Lähtökohtana pohdintaa - Millaista opettajan työ on tulevaisuudessa? - että opetus

Lisätiedot

Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhankkeen valtakunnallinen verkosto

Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhankkeen valtakunnallinen verkosto Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhankkeen valtakunnallinen verkosto Kokeilun päätavoitteet Tuottaa uusia testattuja toimintamalleja ja -tapoja laajamittaisen työssäoppimisen toteuttamiseen Nina Eskola,

Lisätiedot

A-jakso: viikot B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti klo

A-jakso: viikot B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti klo A-jakso: viikot 44 49 B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti 25.10.2016 klo 12.30-14.00 paikka L302 1 A-jakson Infotilaisuus 25.10. 2016 klo 14.15 14.35

Lisätiedot

Valmistaudu tuleviin opintoihin!

Valmistaudu tuleviin opintoihin! Valmistaudu tuleviin opintoihin! Perusopetuksen jälkeinen valmistava koulutus 2017 2018 Oletko vailla opiskelupaikkaa? Ei hätää, tarjolla on useita mahdollisuuksia! Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava

Lisätiedot

TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe. Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat

TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe. Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat - Kierros I klo 10.15-11.10 (55 min) - Kierros II klo 11.15 11.45 (35 min) - Kierros III klo 11.50 12.20 (30 min) - Yhteenveto

Lisätiedot

Nuorten työpajatoimintaa ja Etsivää nuorisotyötä

Nuorten työpajatoimintaa ja Etsivää nuorisotyötä Kotkan-Haminan seudun koulutuskuntayhtymä Rannikkopajat Nuorten työpajatoimintaa ja Etsivää nuorisotyötä Kotka, Hamina, Pyhtää, Virolahti, Miehikkälä ja 1.5.2007 lähtien Virpi Jonsson työpajajohtaja, Rannikkopajat

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

ASKELMERKKI. suoritettu. - Koulunkäynnin intensiivinen tuki

ASKELMERKKI. suoritettu.  - Koulunkäynnin intensiivinen tuki ASKELMERKKI suoritettu - Koulunkäynnin intensiivinen tuki www.askelmerkki.fi suoritettu - Koulunkäynnin intensiivinen tuki Jokaisesta koulusta löytyy oppilaita, joilla on suuria vaikeuksia koulun läpäisemisessä.

Lisätiedot

Valmentavien koulutusten perusteiden valmisteluvaihe. Ulla Aunola Opetushallitus/Ammatillinen peruskoulutus

Valmentavien koulutusten perusteiden valmisteluvaihe. Ulla Aunola Opetushallitus/Ammatillinen peruskoulutus Valmentavien koulutusten perusteiden valmisteluvaihe Ulla Aunola Opetushallitus/Ammatillinen peruskoulutus 6.11.2014 Lyhyt prosessikuvaus OKM ja OPH virkamiesvalmistelua 2012 > Taustaselvityksiä ja yhteistyöseminaareja

Lisätiedot

TYÖPAJOILLA SUORITETTAVIEN AMMATILLISTEN OPINTOJEN TOIMINTAMALLI OPPILAITOKSEN JA TYÖPAJOJEN VÄLILLÄ

TYÖPAJOILLA SUORITETTAVIEN AMMATILLISTEN OPINTOJEN TOIMINTAMALLI OPPILAITOKSEN JA TYÖPAJOJEN VÄLILLÄ TYÖPAJOILLA SUORITETTAVIEN AMMATILLISTEN OPINTOJEN TOIMINTAMALLI OPPILAITOKSEN JA TYÖPAJOJEN VÄLILLÄ Kohderyhmä: Opiskelijat, jotka tarvitsevat työvaltaista tapaa suorittaa ammatillisia opintoja Opiskelijat,

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

Oppisopimuksella ammattiin

Oppisopimuksella ammattiin Oppisopimuksella ammattiin Video: oppisopimuskoulutus: Puualan perustutkinto https://www.youtube.com/watch?v=pvxiyx zaivm Oppisopimus on Työssä oppimista, jota täydennetään opiskelulla oppilaitoksessa

Lisätiedot

Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I

Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I HAUKIPUDAS, KIIMINKI, OULU, OULUNSALO, YLI-II Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari Work shop 1: Kuntien ja valtion välisen työjaon kokeilun mahdollisuudet (hallitusohjelma)

Lisätiedot

1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa

1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa Opiskeluhuollon opas 1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa 1. Johdanto Oppilas- ja opiskeluhuoltolaki (1287/2013) tuli voimaan

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

OPI kurssin sisältö ja toteutus

OPI kurssin sisältö ja toteutus OPI kurssin sisältö ja toteutus tiedotustilaisuus palveluntuottajille 4.2.2015 Irja Kiisseli Suunnittelija Kuntoutusryhmä 2 Esitys sisältää OPI-kurssien taustaa Hankevaiheesta pysyvään toimintaan Tietoa

Lisätiedot

ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA.

ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA. ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA. Aloituspalaveri x.8.xxxx Käydään läpi opettajille muokatut tehtävä- ja tulostoimenkuvat. Keskustelu työelämälähtöisistä oppimisympäristöistä

Lisätiedot

Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä / Ylä-Savon ammattiopisto. Kari Puumalainen Kuntayhtymän johtaja / rehtori

Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä / Ylä-Savon ammattiopisto. Kari Puumalainen Kuntayhtymän johtaja / rehtori Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä / Ylä-Savon ammattiopisto Kari Puumalainen Kuntayhtymän johtaja / rehtori Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä Omistajakuntien maantieteellinen pinta-ala: 9310 km2 (vrt. Uusimaa

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Toimintasuunnitelma 2012 Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Yleistä Yhdistyksen tehtävänä on lisätä työpajatoiminnan tunnettavuutta Keski- Suomessa ja edistää työpajojen välistä yhteistyötä. Yhdistyksen

Lisätiedot

Ohjaamo-toiminnan arviointi miten mitataan moninaisuutta? Mirja Määttä tutkija, Kohtaamo-hanke

Ohjaamo-toiminnan arviointi miten mitataan moninaisuutta? Mirja Määttä tutkija, Kohtaamo-hanke Ohjaamo-toiminnan arviointi miten mitataan moninaisuutta? Mirja Määttä tutkija, Kohtaamo-hanke Ohjaamot nyt Ohjaamoja tällä hetkellä n. 35. Tulossa lisää. Suurin osa saa rahoitusta myös Euroopan sosiaalirahastosta.

Lisätiedot

RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 1.1.-28.2.2011

RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 1.1.-28.2.2011 1 RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 1.1.-28.2.2011 Peruspalvelukuntayhtymä Kallio / Pirttirannan päiväkoti Peruspalvelukuntayhtymä Kallio / Peltopuiston päiväkoti Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä Oulaisten

Lisätiedot

Avita Kaveria hankkeen jatkokoulutukset. 1. Helsingin jatkokoulutus

Avita Kaveria hankkeen jatkokoulutukset. 1. Helsingin jatkokoulutus Yhteenveto 1 Avita Kaveria hankkeen jatkokoulutukset 1. Helsingin jatkokoulutus 20.9.2016 Vertaisohjaajien tukeminen työnohjauksellisin keinoin Kouluttaja: Riitta Mykkänen-Hänninen Paikka: Haaga Helia

Lisätiedot

POP perusopetus paremmaksi

POP perusopetus paremmaksi POP perusopetus paremmaksi Oppilaan ohjauksen hankkeen koordinaattoritapaaminen 19.8.2009 Opetusneuvos Irmeli Halinen Osaamisen ja sivistyksen asialla POP - ohjelman merkitys Perusopetus paremmaksi ohjelmassa

Lisätiedot

Mikä ihmeen projektioppiminen?

Mikä ihmeen projektioppiminen? Koostanut: Elina Viro Mikä ihmeen projektioppiminen? Projektioppimisella tarkoitetaan oppilaslähtöistä opetusmenetelmää, jossa keskiössä on jokin projekti. Projektioppimisen kanssa läheisiä työskentelymuotoja

Lisätiedot

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Seinäjoki, 13.3.2013 Nuorisotakuun taustoja Perusasteen varassa olevat nuoret Työttömät alle 30-vuotiaat nuoret Työn ja koulutuksen

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

Koulutuksenjärjestäjät Ohjaamopalveluiden. tuottajana ja käyttäjänä. Sujuvat siirtymät seminaari

Koulutuksenjärjestäjät Ohjaamopalveluiden. tuottajana ja käyttäjänä. Sujuvat siirtymät seminaari Koulutuksenjärjestäjät Ohjaamopalveluiden tuottajana ja käyttäjänä Sujuvat siirtymät seminaari 2.-4.5.2016 Mervi Huttula mervi.huttula@ortonpro.fi puh. 040 628 1800 Koulutuksenjärjestäjän suhde Ohjaamo-toimintaan.

Lisätiedot

Lisädiat esitykseen. Jukka Lerkkanen

Lisädiat esitykseen. Jukka Lerkkanen Lisädiat esitykseen Jukka Lerkkanen Itsetuntemus Tietoa ominaisuuksistasi eli itsetuntemusta Jokaisella meillä on käsityksiä ominaisuuksistamme, luonteenpiirteistämme ja taidoistamme Lisäksi meille on

Lisätiedot

ARVIOIJIIN LIITTYVÄT ASIAT. Nina Harjulehto

ARVIOIJIIN LIITTYVÄT ASIAT. Nina Harjulehto ARVIOIJIIN LIITTYVÄT ASIAT Nina Harjulehto 1 ARVIOINTI TAPAHTUU VUOROVAIKUTUSTILANTEENA, JOHON VAIKUTTAA MONET ASIAT 2 TUTKINNON SUORITTAJA Kaikenikäisiä (yli 18v.), kaiken kokoisia ja kaikennäköisiä kaikenlaisissa

Lisätiedot

Ajopuu vai tietoinen vaikuttaja

Ajopuu vai tietoinen vaikuttaja Ajopuu vai tietoinen vaikuttaja Miksi dokumentoida Tampere 11.6.2014 1 PAJATOIMINTA JOKA EI OLE DOKUMENTOITU EI OLE PAJATOIMINTAA Tampere 11.6.2014 2 24000 23000 22000 21000 20000 20772 21459 22791 22805

Lisätiedot

Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen

Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen Ohjaus työelämään 29.10.2014 Lehtori, opinto-ohjaaja Jaakko Janhunen Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Opiskelijan ohjaus Kyamkissa Periaatteena opiskelijalähtöisyys

Lisätiedot