Systemaattisen teologian laitoksen pedagoginen kärkihanke peruskuvaus

Transkriptio

1 Pedagoginen yksikkö Hallintopalvelut Teologinen tiedekunta LUONNOS Systemaattisen teologian laitoksen pedagoginen kärkihanke peruskuvaus Systemaattisen teologian laitoksella on tarkoitus keskittyä laadukkaan opetuksen mahdollistavien prosessien kehittämiseen ja ylläpitämiseen. Hankkeen aikana on tarkoitus kuvata opetuksen suunnitteluun ja kehittämiseen liittyvät ydinprosessit. Prosessien määrittelyn yhteydessä on tarkoitus miettiä opettajien yhteistyön entistä parempaa hyödyntämistä. Usein käy niin, että virkoja hoitavien henkilöiden vaihtuessa uudet opettajat joutuvat uudestaan luomaan kurssit. Tässä yhteydessä on syytä miettiä, miten kurssit voidaan luoda ja niiden käytäntöjä kehittää siten, ettei suunnittelua tarvitse aina aloittaa alusta vaan kursseja voidaan tarvittaessa lähinnä päivittää. Hankkeen pääteema: laatua perustyöhön Pääkysymys: Mitä laadukas perustyö on käytännössä? Hankkeen sisältö ja toteutus Laitoksen projektin perusideana on tällä toimintakaudella pohtia, kuvata ja toteuttaa sisällöllistä laatua tuottavia prosesseja. Olennaisia prosesseissa ovat arjen toimivat käytännöt ja rutiinien saattaminen toimiviksi ja tarkoituksenmukaisiksi. Opetuksen perustyöskentely- ja toteutustapoihin kiinnitetään reflektoivaa huomiota. Opiskelun suunnitteleminen ja kehittäminen tapahtuu laitoksella kollegiaalisesti ja kooperatiivisesti viikoittaisissa opettajainkokouksissa. Kokoontumisessaan laitoksen opettajat ovat määritelleet 1) substanssilähtöisen laadukkaan perusopetuksen ydinprosessien kuvaamisen ja 2) yhteistoiminnallisuuden ja dialogisen vuorovaikutteisuuden lisäämisen opetuksessa hankkeensa pääsisällöiksi. Hankkeen ensimmäisessä osassa laitoksen opettajat pohtivat ja kuvaavat, millä tavoin opetettavan aineksen substanssi, oppialan ja oppiaineksen keskeiset tutkimuksen ja opetuksen sisällöt vaikuttavat laitoksella asetettaviin oppimistavoitteisiin ja ilmenevät opetusmenetelmissä sekä oppimistuloksen arvioinnissa. Millä tavoin substanssilähtöisyys on koko laitoksen opetustoiminnan kivijalkana? Seuraavat kysymykset ovat hankeosiossa keskeisiä: Mitä opiskelijan odotetaan oppivan laitoksella? Mitkä ovat laitoksen opettajien näkökulmasta keskeiset oppimistavoitteet, ja minkälainen oppimistulos on

2 2 toivottava, kun otetaan huomioon ydinaines ja tieteenalalle ominaiset näkökulmat? Onko olemassa erityistä systemaattisteologista ainedidaktiikkaa, ja jos on, mitkä ominaispiirteet ovat sille keskeisiä? Miten systemaattista teologiaa opetetaan ja miten oppimisprosesseja rakennetaan? (Tavoitteet Menetelmät Arviointi) Tarkastelun kohteena ovat opettajien omat opintojaksot suhteessa sisältölähtöiseen kehittämiseen. Perussuunnittelua kuvaamalla tehdään näkyväksi, jaetaan ja kehitetään opetuksen suunnittelun ydinprosesseja. Hankkeen toisessa osassa pohditaan yhteistyötä ja dialogisuutta ennen muuta laitosten välisen poikkitieteellisen opetusyhteistyön näkökulmasta. Yhteistyön edellytyksiä tarkastellaan refleksiivisesti, ja samalla käytännössä suunnitellaan ja valmistellaan lukuvuodeksi joitakin dialogisia ja yhteistoiminnallisia kurssikokonaisuuksia. Tavoitteena on lisätä laitosten välistä yhteistyötä ja pohtia samalla laadukkaan yhteistyön edellytyksiä ja perusprosesseja. Yhteistyön mahdollisuuksia myös opettajien välisen dialogin käyttämisestä opetusmenetelmänä selvitetään. Laitosten rajat ylittävä opetusyhteistyö on noussut keskustelun aiheeksi tiedekunnassa. Erityisesti systemaattisen teologian laitoksen hankeen osana pohditaan ja selvitetään yhteistyön yleisiä reunaehtoja ja tarkastellaan yhteistyön käynnistämisen problematiikkaa. Hankkeen osalta selvitys voi laajentua koskemaan koko tiedekunnan yhteistä tahtotilaa opetusyhteistyön osalta. Hankeosiossa keskeisiä kysymyksiä: Miten opetusyhteistyötä voidaan käynnistää luontevasti ja pitää yllä? Kuinka yhteistyö rakentuu esimerkiksi yhteisten sisällöllisten ja tutkimusnäkökulmien varaan? Mitä hyötynäkökohtia ja ongelmia laitosten rajat ylittävään opetusyhteistyöhön sisältyy? Minkälaisia oppimisympäristöjä yhteistoiminnalliset ja dialogiset kurssit ovat opiskelijan näkökulmasta? Käytännön toteutuksena ainakin yksi uusi laitosten rajat ylittävä kurssi lukuvuonna , jossa toteutuu sisällöllistä laatua tuottava yhteistoiminnallinen prosessi.

3 3 LIITE 1. Hankkeen aikaisemmat toteutusmuodot kehittämiskauden monitorointia ja kokemuksia Kivijalkakurssi tai kandikurssi SY 201 voidaan kuvata dialogisena opintokokonaisuutena, jossa jokaisella luennolla (A-osassa) on läsnä neljä opettajaa. Kurssikokonaisuus muodostuu A-osasta, joka on pakollinen niille opiskelijoille, jotka tekevät kandidaatintyön laitokselle. B-osa on oppiainekohtainen, opiskelija valitsee mielenkiintonsa mukaan jonkin B-osan. A-osan luennointitapa on keskusteleva ja väittelevä. Oppijakson toteutuskokonaisuuteen kuuluvat oheismateriaali, opiskelijoiden paneeliryhmä, kirjallisuus (Macquarrie: Principles of Christian Theology), kotitentti sekä kirjan pohjalta tehdyt opettajien referaatit. SY201 SYSTEMAATTISEN TEOLOGIAN NÄKÖKULMIA (5-10 OP/2.5-5 OV) Vastuuopettaja Ekumeniikan professori Tavoite Opintojakson tavoitteena on auttaa opiskelijaa siirtymään perusopinnoista laitoksen aineopintoihin. Opintojakso koostuu kahdesta viiden opintopisteen laajuisesta osasta. 1) Osa A on pakollinen opiskelijoille, joiden kandidaatintutkinnon pääaine on systemaattinen teologia. Mikäli opiskelija on suorittanut vanhamuotoisten opintojen aineopinto I -jakson Sys201, Sys202 tai Sys203, hänen ei tarvitse suorittaa SY201 A-osaa. 2) Halutessaan opiskelija suorittaa yhden B-osioista. Sisältö Osa A (5 op) on laitoksen oppiaineiden yhteinen kurssi ja se järjestetään kaksi kertaa vuodessa. A-osan tavoitteena on auttaa opiskelijaa ymmärtämään systemaattisen teologian eri oppiaineiden yhteyksiä ja eroja. Keskeisenä kysymyksenä on se, mitä systemaattinen teologia on tai mitä sen pitäisi olla. Kysymystä tarkastellaan dogmatiikan, uskonnonfilosofian, ekumeniikan ja etiikan näkökulmasta. Päämääränä on, että opiskelija saa aineksia hahmottaa myöhemmin valitsemansa teologian osa-alueen suhdetta teologian muuhun kokonaisuuteen. Osa B (5 op) on valinnainen oppiainekohtainen osa. Sen tarkoituksena on esitellä oppiaineiden erityiskysymyksiä. Toteutus ja työtavat Osa A Luennot pidetään kaksi kertaa vuodessa. Opiskelija valitsee joko syksyn tai kevään luennot. Luennot (12t)

4 4 Oppimateriaali ja kirjallisuus Osa A MacQuarrie, Principles of Christian Theology ja lisäksi kurssin kotisivulta on saatavissa luennoitsijoiden laatimia oheistekstejä, jotka auttavat tenttikirjan opiskelussa. Suoritustavat Osa A tentitään kotitenttinä luennoilla kerrotulla tavalla. Osa B katso oppiainekohtainen suoritustapa kohdasta Toteutus ja työtavat. Lisätiedot SY201 A-osan kurssikotisivut löytyvät osoitteesta: Näyte verkkomateriaalista: SY201 A luennot ja kurssimateriaalit Luennot kl 2008, ke ja to 8-10 PR ls 6, HUOM! ei luentoja Jokaista luentokertaa varten tulee valmistautua tutustumalla materiaaleihin. Vasemmassa laidassa olevasta luettelosta saat näkyviin jokaista luentokertaa koskevat yksityiskohdat ja valmistautumistehtävät. Kaikki luennot koostuvat viimeistä lukuunottamatta a) luennoitavasta alustuksesta, jonka pitää vuorollaan kunkin oppiaineen opettaja, b) opettajien välisestä keskustelusta sekä c) yleiskeskustelusta, johon osallistuvat myös opiskelijat. Keskusteluluonteesta johtuen opiskelijan on paneuduttava kurssimateriaaliin jo ennen luentoa. Luennot noudattavat rakennetta: luento/ alustus --- välikeskustelu/ opettajien kommenttipuheenvuoroja --- luento/ alustus --- keskustelu Opiskelija vastaa kotitenttiä varten annettuihin kysymyksiin ja palauttaa vastauksensa systemaattisen laitoksen käytävän kirjahyllyssä olevaan laatikkoon to klo mennessä. Viimeisellä luentokerralla käsitellään kotitentin kysymyksiä ja opiskelijoiden vastauksissa esittämiä asioita sekä käydään paneelikeskustelua joistakin teologisesti kiinnostavista aiheista. Kurssimateriaali a) John Macquarrie, Principles of Christian Theology. Kirjan lukemista ohjaavat opettajien tekemät referaatit. Ne osiot, joita referaatit koskevat, ovat myös luennoilla erityishuomion kohteena. b) Luennoitsijoiden laatimat neljä referaattia kirjasta toimivat kurssin materiaalisena runkona c) Luennot itsessään eivät toista referaatissa sanottua, vaan niissä asioita tarkastellaan laajemmasta näkökulmasta. Kaikki käytetyt luentokalvot tulevat myös kurssikotisivulle.

5 5 Kannattaa katsoa myös opettajien aiempia kursseja varten kirjoittamia referaatteja. Ne ovat näillä kotisivuilla kohdassa Arkisto. Viimeisellä luentokerralla järjestetään paneelikeskustelu kurssilla heränneiden, systemaattisen teologian näkökulmasta kiinnostavien (ehkä ajankohtaistenkin) kysymysten käsittelemiseksi. Opiskelijat laativat paneelissa käsiteltävät kysymykset ja valitsevat keskuudestaan 2 puheenjohtajaa ja yhden osallistujan paneeliin. Kysymykset toimitetaan viimeiseen kertaan mennessä puheenjohtajille, jotka valitsevat niistä lopulta käsiteltävät aiheet. Pienemmässä mittakaavassa edellä kuvatun tyyppisiä pedagogisia ratkaisuja on toteutettu peruskurssissa SY104 Moderni teologia. Opintojakson toteutuksessa havaittuja seikkoja Kokemuksia ja palautetta Opiskelijoita on osallistunut tähän mennessä noin kurssia kohti. Osanotto on laajaa, kun otetaan huomioon, että kyse on aineopintojaksosta. Innokas osallistuminen kertoo osaltaan siitä, että opiskelijat ovat kokeneet kurssin merkitykselliseksi ja mielekkäästi toteutetuksi. Vaikka kirjallista palautetta ei ole tähän mennessä kerätty opintojaksosta, opiskelijoilla on ollut kurssin keskustelevan toteutuksen ja opiskelijoiden toteuttaman paneelin myötä mahdollisuus ottaa kantaa myös opetuksen sisältöihin ja toteutustapoihin. Kantaa on myös otettu. Palautteen osalta kurssin ainesisällöt ja toteutustavat ovat toisaalta näin liittyneet ehkä turhankin tiukasti toisiinsa. Jakson tulevan kehittämisen kannalta voisi olla hyvä kerätä opiskelijapalautetta erikseen koskien ydinsisältöjä, oppimistavoitteita ja pedagogisia toteutustapoja. Opettajien näkökulmasta tarkasteltuna kurssihanke on toiminut hyvin monella eri tasolla. Opettajat ovat kokeneet hyödylliseksi aidon väittely- ja keskustelutilanteen. Kaikki opettajat on ikään kuin...pakotettu opettamaan teologian perusteita, mikä on koettu myönteisenä ja opettajien ja opiskelijoiden vuorovaikutusta kehittävänä. Kurssia ei ole koettu kivettyneenä, vaan elävän ja toimivan vuorovaikutuksen paikkana. Oppimateriaali Kurssin oppimateriaalina käytetyn kirjan on todettu edustavan yhtä jo historiaan jäänyttä koulukuntaa. Kirjan ongelmallisuus oppikirjana on samalla sen vahvuus oppimateriaalina, kun teosta tarkastellaan kriittisesti aikansa ja koulukuntansa edustajana. Opiskelijoille hahmottuu kuva siitä, että oppimateriaalin tarjoamat näkökulmat ovat suhteellisia ja tieteellinen tieto voidaan ymmärtää myös luonteeltaan relationaaliseksi ja ajan kuluessa muuttuvaksi. Toisaalta opettajat ovat havainneet keskusteluissa ja kirjallisia tehtäviä arvioidessaan, että kirja on vaativa teos toisen lukuvuoden opiskelijoille. Vaativuus merkitsee kuitenkin mahdollisuutta samalla opettaa kriittistä tieteellistä lukemista. Opiskelijoilla on myös käytössään apuvälineinä ja oppimateriaalina opettajien kirjoittamista referaateista muodostunut jo laajahko arkisto materiaalia. Kyseinen materiaali on kokonaisuudessaan opiskelijoiden käytettävissä verkossa.

6 6 Kurssin tuottaman materiaalin pohjalta on tarkoitus julkaista myös oppikirja laitoksen julkaisusarjassa. Työtavat Suuri opetusryhmän koko on merkinnyt opettajille myös haastetta soveltaa vaihtelevasti erilaisia työtapoja. Suurryhmää on jaettu pienryhmiksi keskustelutehtäviä varten. Opettajien työskentelyssä puheenjohtajuutta ja alustajana toimimista on vaihdeltu siten, että opettajat ovat toimineet eri rooleissa. Työtapojen monipuolisuus on opettajien taholta koettu toimivana. Opiskelijoiden kirjoittamat esseet ja opiskelijoille annettu tehtävä laatia etukäteen kysymyksiä (viisi kysymystä / osallistumiskerta) on koettu hyvänä. Opettajien kokemus on, että toteutus ei ole opetushenkilökuntaa kuormittava. Erityisesti dialoginen luennointitapa on koettu innostavana ja mielekkäänä. Huomionarvoista on myös se, miten eri kurssin toteutuskerroilla erilaiset teemat nousevat opiskelijoiden toimesta esiin saman kurssimateriaalin pohjalta. Toteutus elää ja muuntuu näin kerrasta kertaan opiskelijoiden kiinnostuksen mukaisesti saman perusraamin sisällä. Referaatit ja kirjallinen materiaali ja kirjalliset tehtävät ovat taustana tai pohjana, ja lähiopetuksen keskustelu muodostaa opetusta syventävän ja kohdentavan elementin oppimisympäristössä. Kurssikokonaisuutta voidaankin tarkastella eri elementtien muodostama oppimisympäristönä. Eri elementit mahdollistavat opiskelijan itseohjautuvan syväoppimisen. Tehtävät ja keskustelu mahdollistavat sekä diagnostisen, formatiivisen, että kurssin lopussa summatiivisen arvioinnin toteuttamista. Havaittuja kehittämiskohteita ja kriittisiä näkökulmia Erityisenä ongelmakohtana opettajat ovat kokeneet hiljaisten opiskelijoiden saamisen mukaan niin, että esiintymistaitoisemmat ja rohkeammin kantaa ottavat opiskelijat eivät yksin pääsisi hyötymään keskustelutilanteista. Aktivoinnin välineenä on käytetty ryhmätöitä.