Itäisen Suomen mineraalipotentiaalin arviointihankkeen ( ) toiminta vuosina

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Itäisen Suomen mineraalipotentiaalin arviointihankkeen ( ) toiminta vuosina"

Transkriptio

1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Yksikkö Kuopio 87/2016 Itäisen Suomen mineraalipotentiaalin arviointihankkeen ( ) toiminta vuosina Tapio Halkoaho, Janne Hokka, Jukka Kousa, Matti Niskanen ja Kaj Västi. Kansikuva: Kalliopaljastuma (TAH$ ) karkearakeista gabromaista amfiboliittia, Kuohattijärvi, Nurmes (karttalehti Q5313 B4, x = ja y = ). Kuva T. Halkoaho. Cover picture: Bedrock outcrop (TAH$ ) of coarse-grained gabbroic amphibolite, Kuohattijärvi, Nurmes (map sheet Q5313 B4, x = and y = ). Photo T. Halkoaho.

2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Yksikkö Kuopio 87/2016 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Tekijät Tapio Halkoaho, Janne Hokka, Jukka Kousa, Matti Niskanen ja Kaj Västi Päivämäärä / Dnro Raportin laji Tutkimusraportti Toimeksiantaja Geologian Tutkimuskeskus Raportin nimi Itäisen Suomen mineraalipotentiaalin arviointihankkeen ( ) toiminta vuosina Tiivistelmä Kolmen toimintavuotensa aikana ( ) Itäisen Suomen mineraalipotentiaalin arviointihanke kartoitti kalliopaljastumia, kairautti 12 kohteella 59 kairareikää (yhteensä n. 8,6 km), analysoitti suuren määrän kairasydännäytteitä sekä mittautti useita alueita geofysikaalisin menetelmin, joista saatu tieto on koottu tähän raporttiin. Alkuperäisaineisto on tallennettu Geologian tutkimuskeskuksen tietovarastoihin sähköisesti käytettävään muotoon. Hankkeen tutkimustuloksista julkaistiin kaksi valtaus- /malminetsintäluparaporttia ja neljä erillistä tutkimusraporttia. Tutkimusalueista saatu uusi geologinen tieto on hankkeen merkittävin tulos. Tutkimukset on tehty pääosin yksittäisinä kohteina, joten alueellista malmipotentiaalia ei tulosten perusteella voida arvioida kuin Joroisten (Korpela-Lahnalahti) alueen osalta. Korpelan alueelta tulee valmistumaan erillinen malminetsintäluparaportti. Yksittäisistä kohteista Ni-(Cu-PGE)-potentiaalin suhteen parhain jatkotutkimuskohde on yhä Kuhmon Kellojärven komatiittinen kumulaattikompleksi, kun taas Kuhmon Mertaperän Au-kohteen jatkoselvitykset vaatisivat tutkimusten jatkamista vyöhykkeen etelä- ja pohjoissuunnassa. Asiasanat (kohde, menetelmät jne.) Itä-Suomen, Oulun ja Länsi-Suomen läänit, arkeeinen ja proterotsooinen kallioperä, nikkeli, kupari, platinaryhmän alkuaineet, sinkki, hopea, kulta, timanttikairaus, geofysiikka, litogeokemia Maantieteellinen alue (maa, lääni, kunta, kylä, esiintymä) Suomi, Itä-Suomen, Oulun ja Länsi-Suomen läänit, Vesanto, Tohmajärvi, Nurmes, Kuhmo, Juva, Ristijärvi, Haapajärvi, Joroinen, Rautalampi, Mikkeli Karttalehdet 2343, 3224, 3231, 3232, 3233, 3234, 4232, 4323, 4411 ja 4412 UTM: Q431, P433, N511, N512, N534, Q524, Q531 ja Q542 Muut tiedot Arkistosarjan nimi Loppuraportti Arkistotunnus 87/2016 Kokonaissivumäärä 36 Kieli Suomi Hinta Julkisuus Julkinen Yksikkö ja vastuualue MIV, Hanketunnus ( ) Allekirjoitus/nimen selvennys Allekirjoitus/nimen selvennys Tapio Halkoaho

3 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Yksikkö Kuopio 87/2016 GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND DOCUMENTATION PAGE Date / Rec. no. Authors Tapio Halkoaho, Janne Hokka, Jukka Kousa, Matti Niskanen ja Kaj Västi Type of report Research report Commissioned by Geological Survey of Finland Title of report Itäisen Suomen mineraalipotentiaalin arviointihankkeen ( ) toiminta vuosina Abstract The research project "Itäisen Suomen mineraalipotentiaalin arviointihanke (The GTK project Eastern Finland Mineral Potential Evaluation) lasted for three years from During this time bedrock outcrops were mapped, in 12 targets 59 drill hole were drilled (total about 8.6 km), numerous drill core samples were analyzed, and in many areas geophysical measurements were made. These data is summarized in this report. The original data has been stored in the archives of the Geological Survey of Finland and is easily accessible. Two claim/exploration permit reports and four reports of exploration have been published from the collected data of the project. The abundance of new data from the study areas is regarded as the most valuable outcome of the project. The studies have been made principally as single targets. For that reason in this project report only from area of Joroinen (Korpela-Lahnalahti) can be done the ore potential evaluation. From Korpela area will be published separated exploration permit report. Most promising single target to continue the nickel, copper and PGE exploration is still the komatiitic cumulate complex of Kellojärvi in Kuhmo. The gold potential evaluations of the likely gold-bearing zone of Mertaperä area in Kuhmo will need the widening studies south- and northwards. Keywords Provinces of Eastern Finland, Oulu and Western Finland, Archaean and Proterozoic bedrock, nickel, copper, platinum-group elements, zinc, silver, gold, diamond drilling, geophysics, litogeochemistry Geographical area Finland, Provinces of Eastern Finland, Oulu and Western Finland and Southern Finland, Vesanto, Tohmajärvi, Nurmes, Kuhmo, Juva, Ristijärvi, Haapajärvi, Joroinen, Rautalampi, Mikkeli Map sheet 2343, 3224, 3231, 3232, 3233, 3234, 4232, 4323, 4411 and 4412 UTM: Q431, P433, N511, N512, N534, Q524, Q531 and Q542 Other information Report serial Final report Total pages 36 Unit and section MIV, Signature/name Language Finnish Archive code 87/2016 Price Project code ( ) Signature/name Confidentiality Public Tapio Halkoaho Sisällysluettelo Kuvailulehti

4 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 87/ SISÄLLYSLUETTELO 2 JOHDANTO 1 3 TUTKIMUSMENETELMÄT Geofysiikka Geokemialliset maaperätutkimukset Kallioperäkartoitus- ja lohkare-etsintä Kairaus, näytteiden käsittely ja analysointi 2 4 TUTKIMUSKOHTEET Ahveninen, Vesanto Soppi, Tohmajärvi Kuohattijärvi, Nurmes Kello- ja Kuivajärvi, Kuhmo Palava ja Kummunkylä, Juva Ahven-Koukero, Ristijärvi Mertaperä, Kuhmo Pitkämäki, Haapajärvi Korpela, Joroinen Kiviniemi, Rautalampi Loukee, Mikkeli 31 5 JOHTOPÄÄTÖKSET JA YHTEENVETO 31 6 KIITOKSET 33 7 KIRJALLISUUS 33

5 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 87/ JOHDANTO Kuopion aluetoimiston Itäisen Suomen mineraalipotentiaalin arviointihanke ( ), jonka nimi muutettiin vuoden 2015 alusta Itäisen Suomen malmipotentiaalin kartoitushankkeeksi, toimi vuosina Sen päätehtävänä oli arvioida Itä-Suomen alueen valittujen tutkimuskohteiden ja alueiden malmipotentiaalia sekä tuottaa perustietoa alueiden geologisesta kehityksestä. Hankepäällikkönä toimi erikoistutkija Tapio Halkoaho. Vuoden 2016 alussa hankkeen viimeistelytyöt ja suurin osa raportoinnista siirrettiin mineraalivarat yksikköön perustetun Ni ja Cu-projektin ( ) alaisuuteen. Vuonna 2016 tehtiin vielä näytteenottoa kairaamalla Haapajärven Pitkämäen kohteella (taulukko 1) ja aloitettiin loppuraportin kirjoitus. Muista kohteista poiketen vuonna 2015 tehdyn Kuhmon Mertaperän malminetsintäkohteen (taulukko 1) raportointi liitettiin mineraalivarat yksikköön perustetun Au projektin ( ) toimintaan. Vuosina hankkeen tutkijoina ovat toimineet Tapio Halkoaho (nimilyhenne TAH$), Matti Niskanen (MJN$), Asko Kontinen (ATK2), Martti Damstén (MSD$), Jukka Kousa (JPK1), Kaj Västi (KJV$), Janne Hokka (JTHO), Soile Aatos (SPA$), Aimo Ruotsalainen (AORU), Esa Heilimo (EPHE), Sami Niemi (STNI), Perttu Mikkola (PIM$), Soili Mattila (SMMA), Jouni Lerssi (JML1), Hannu Makkonen (HVM$), Eeva-Liisa Laine, Olavi Kontoniemi (OMK$), Henrik Wik (HGW$) ja Esko Koistinen. Tutkimusavustajista toiminnassa ovat mukana olleet Rauli Lempiäinen (RAL$), Tuomo Stranius (TOS$), Jukka Eskelinen (JJE$) ja Kalevi Karttunen (KRK2). Kausiapulaisvaroilla palkattuna oli kallioperäkartoitustehtävissä kesällä 2013 geologian opiskelija Mira Kyllästinen (MMKY). Avustavana henkilöstönä tutkimuksissa olivat mukana myös geofysiikan maastomittauksissa ja POKA-kairauksissa nimeltä mainitsemattomat GTK:n tutkimustyöntekijät. 3 TUTKIMUSMENETELMÄT 3.1 Geofysiikka Hankkeen toimintaan liittyen systemaattisia maastogeofysikaalisia mittauksia tehtiin Vesannon Ahvenisen, Nurmeksen Kuohattijärven, Kuhmon Kellojärven ja Mertaperän, Ristijärven Ahven-Koukeron, Haapajärven Pitkämäen ja Joroisten Korpelan kohteilla. Profiilimittauksia tehtiin Kuhmon Kuivajärven ja Mikkelin Loukeen kohteilla. Pääasiallisina menetelminä olivat sähkömagneettinen MaxMin-slingram sekä magneettinen totaaliintensiteettimittaus. Joroisten Korpelan ja Kuhmon Mertaperän kohteilla mitattiin myös IP:tä. Lisäksi Korpelassa tehtiin Sampo-mittauksia ja Kuhmon Kellojärvellä testattiin uutta GTK- FrEM-menetelmää, jolla tehtiin Kellojärven jäällä systemaattisia mittauksia kevät talvella 2013 ja Menetelmä on taajuusalueella toimiva sähkömagneettinen mittaus, jolla on

6 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 87/ mahdollista kartoittaa alueen 3D-johtavuusrakennetta myös korkeilla ominaisvastusalueilla (Niskanen et al. 2016). Geofysikaalisten aineistojen käsittely ja karttatuotanto tehtiin Geosoftin OASIS Montaj TM -ohjelmistolla. 3.2 Geokemialliset maaperätutkimukset Hankkeen toiminnan aikana moreeni/rapakallionäytettä otettiin ainoastaan Joroisten Korpelan malminetsintäkohteelta yhteensä 209 kpl. Nämä tulokset raportoidaan Korpelasta tehtävässä malmietsintäraportissa. 3.3 Kallioperäkartoitus- ja lohkare-etsintä Mittavampaa kallioperäkartoitusta ja/tai lohkare-etsintää tehtiin Joroisten Korpelan kohteella (Janne Hokka) ja Lahnalahden alueella (Tuomo Stranius ja Rauli Lempiäinen). Lisäksi hyvien kansannäytteiden tarkistusten tiimoilta suoritettiin Kuhmon Jonkerin (Au-lohkareita) ja Kuhmon Vuosangan (rikas Zn-Pb-Ag-lohkare) alueilla lohkare-etsintää (kuvat 1 ja 2). Vuosangan Pb-Zn-Ag-rikkaan (22,4 % Pb, 8,7 % Zn, 604 g/t Ag ja 16,6 % S) kansannäytteen ( ) löytöpaikan paikantaminen tuntui aluksi mahdottomalta, sillä näytteen lähettäjä Oiva Kinnunen oli ehtinyt menehtyä ennen kuin tarkastuskäyntiä oli ehditty suorittaa. Tiedettiin, että Kinnusen tapoihin kuului merkitä löytämänsä malmilohkareet maastoon puihin kiinnitetyillä punaisilla muovinauhoilla ja tältä pohjalta tutkimusavustajat Tuomo Stranius ja Rauli Lempiäinen lähtivät haravoimaan Vuosangan aluetta kesällä Hyvin pian he löysivät kyseisen yksittäisen lohkareen (UTM-lehti Q5422 A4, x = ja y = ). Jatkotutkimuksia lohkareen emäkallion paikantamiseksi ei kuitenkaan hankkeen toimesta ehditty tehdä. 3.4 Kairaus, näytteiden käsittely ja analysointi Vuosina ja 2016 (Haapajärven Pitkämäki) kahdelletoista (12) tutkimuskohteelle (kuvat 1 ja 2) kairattiin yhteensä 59 kairareikää (8572,55 m). Vuonna 2016 kairattu hankkeen Haapajärven Pitkämäen tutkimuskohde toteutettiin Mineraalipotentiaalin kartoitus Ni ja Cuprojektin alaisuudessa (taulukko 1).

7 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 87/ Taulukko 1. Itäisen Suomen mineraalipotentiaalin arviointi hankeen vuosina yhdelletoista (12) tutkimuskohteelle GTK:n ja Suomen Malmi Oy:n kairaamat kairareiät ja yhteismetrimäärät. Table 1. Diamond drill holes in the targets in the GTK project Eastern Finland Mineral Potential Evaluation and total metres drilled by GTK and SMOY during years Alue Kohde Vuosi Kairareikiä (kpl) Yhteismetrimäärä Area Target Year Drill holes Total metres Vesanto Ahveninen Tohmajärvi Soppi Kuohattijärvi Nurmes Kuhmo Kellojärvi 2, Kuhmo Kuivajärvi (SMOY) Juva Palava Juva Kummunkylä Ristijärvi Ahven-Koukero Kuhmo Mertaperä Haapajärvi Pitkämäki Joroinen Korpela Mikkeli Loukee TOTAL = Kousa 2014, 2 = Halkoaho et al. 2015, 3 = Niskanen et al. 2016, 4 = Halkoaho et al. 2016, 5 = kairattu yhteistyössä Keski-Suomen mineraalipotentiaalin arviointi hankkeen kanssa (kokonaismetrimäärä noin 640 m). Syväkairausnäytteiden malmianalyysit (Labtium Oy:n analyysimenetelmät 510P ja 704P/705P) on tehty kivilajikontaktit huomioon ottaen keskimäärin 1 m:n mittaisin analyysivälein. Näytteet on halkaistu sahaamalla timanttilaikalla, joista toinen puoli analysoitiin. Litogeokemialliset kokokivianalyysit tehtiin puristetuista jauhepelleteistä aallonpituusdispersiivisellä röntgenfluoresenssispektrometrillä (XRF, Labtium Oy:n analyysimenetelmä 175X/176X, Sandström et al. 1989). Lisäksi näytteistä analysoitiin myös hiilipitoisuus hiilianalysaattorilla (Labtium Oy:n analyysimenetelmä 811L). Joistain Kello- ja Kuivajärven fylliittisistä näytteistä määritettiin karbonaattisen ja ei karbonaattisen hiilen määrät hiilianalysaattorilla (Labtium Oy:n analyysimenetelmä 816L). Kairarei istä kerättyjen kokokivianalyysinäytteiden pituus on yleensä cm. Näytteet on kuivattu 70 C:ssa (Labtium Oy:n menetelmä 10), murskattu mangaaniteräsleuoilla (Labtium Oy:n menetelmä 30) ja jauhettu teräsastiassa kiekkomyllyllä (max. 4 kg) (Labtium Oy:n menetelmä 50). Kuvissa esitetyt kokokivianalyysien pääkomponentit on laskettu volatiilivapaiksi. Yhtä Kuhmon Kellojärven kairareikää (Q R4) lukuun ottamatta Ag, As, Cd, Co, Cr, Cu, Fe, Mn, Mo, Ni, Pb, S, Sb ja Zn:n pitoisuusmääritykset tehtiin 0,15 g osanäytteestä kuningasvesiliuotuksen (90 o C) jälkeen induktiivisesti kytketyllä plasma-

8 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 87/ atomiemissiospektrometrillä (ICP-OES, Labtium Oy:n menetelmä 510P, Niskavaara 1995). Edellä mainitusta Kellojärven kairareiästä määritettiin Labtium Oy:n analyysimenetelmällä 511P (0,15 g osanäyte, kuningasvesiliuotus (90 o C) ja ICP-OES, Niskavaara 1995) Al, B, Ba, Ca, Co, Cr, Cu, Fe, K, La, Li, Mg, Mn, Na, Ni, P, S, Sc, Sr, Ti, V, Y ja Zn sekä analyysimenetelmällä 511M (0,15 g osanäyte, kuningasvesiliuotus (90 o C) ja ICP-MS) Ag, As, Be, Bi, Cd, Mo, Pb, Sb, Se, Te, Th, U ja W. Näillä menetelmillä saadaan monien edellä mainittujen alkuaineiden pitoisuus todellista alhaisempana, sillä vain osa silikaateista ja oksideista liukenee kuumaan kuningasveteen. Sen sijaan sulfidit liukenevat siihen lähes täysin, joten kalkofiilisten alkualkuaineiden pitoisuudet ovat luotettavia. Joistain sulfidirikkaista näytteistä analysoitiin myös rikkipitoisuus rikkianalysaattorilla (Labtium Oy:n analyysimenetelmä 810L). Jalometallianalyysit (Au, Pt ja Pd) teetettiin Labtium Oy:n analyysimenetelmällä 703P/704P/705P (dokimastinen, fire assay, erotus-ja rikastusmenetelmä 10-15g/25g/50g ja Au, Pd ja Pt määritys ICP-OES-tekniikalla). Kuhmon Kellojärven ja Ristijärven Ahven- Koukeron kohteilla käytettiin testimielessä myös 704U/705U:ta (Pd ja Pt) (fire assay rikastusmenetelmä 25g/50g ja Pd ja Pt määritys GFAAS-tekniikalla), jolla pyrittiin alhaisempaan määritysrajaan. REE-alkuaineet (rare earth elements) määritettiin Labtium Oy:n analyysimenetelmällä 308M/306M (fluorivety-perkloorihappo-liuotus+sulate ja alkuaineiden määritys ICP-MStekniikalla, Rautiainen et al. 1996). Platinaryhmän metallit (Os, Ir, Ru, Rh, Pt, Pd +Au) määritettiin Labtium Oy:n analyysimenetelmällä 714M (nikkelisulfidirikastus/telluurikerasaostus) sekä Kuhmon Kellojärvellä Australialaisen Intertek Genalysis-laboratorion (Labtium Oy:n alihankintana) analyysimenetelmällä NS25/MS (fire assay nikkelisulfidirikastus, analysointi ICP-MS-tekniikalla). 4 TUTKIMUSKOHTEET Itäisen Suomen mineraalipotentiaalin arviointihankeen kallioperäkartoitus- ja lohkare-etsintä kohteet lueteltiin kappaleessa 3.3. ja kairauskohteet kappaleessa 3.4 (kuvat 1 ja 2, taulukko 1). Seuraavaksi kairauskohteita kuvataan yksityiskohtaisemmin pääsääntöisesti kohteiden ajallisessa tutkimusjärjestyksessä. Kallioperäkartoitus- ja lohkare-etsintä kohteita ei tässä raportissa kuvata enää yksityskohtaisemmin.

9 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 87/ Kuva 1. Itäisen Suomen mineraalipotentiaalin arviointi-hankkeen ( ) tutkimuskohteet. Kairauskohteet on esitetty yhtenäisellä mustalla viivalla ja kartoitus- ja lohkare-etsintä kohteet mustalla katkoviivalla. Pohjakarttana on matalalento magneettinen kartta. Fig 1. Locations of the studied targets in the GTK project Eastern Finland Mineral Potential Evaluation ( ). Drilled targets are marked with solid black line and bedrock mapping and boulder prospecting targets with broken line. The base map is low altitude aeromagnetic map.

10 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 87/ Kuva 2. Itäisen Suomen mineraalipotentiaalin arviointi-hankkeen ( ) tutkimuskohteet. Kairauskohteet on esitetty yhtenäisellä punaisella viivalla ja kartoitus- ja lohkare-etsintä kohteet katkoviivalla. Pohjakartta Fennoskandian kilven metallogeeninen kartta (Eilu et al. 2009). Fig 2. Locations of the studied targets in the GTK project Eastern Finland Mineral Potential Evaluation ( ). Drilled targets are marked with solid red line and bedrock mapping and boulder prospecting targets with broken line. The base map the Metallogenic Map of the Fennoskandian Shield (Eilu et al. 2009).

11 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 87/ Ahveninen, Vesanto Ahvenisen tutkimuskohde sijaitsee Vesannon kunnassa noin 5 km kuntakeskuksesta länsilounaaseen karttalehdellä UTM P4332 F2 (KL ) (kuva 3). Tutkimusalueen maaperä on kivikkoista moreenia ja sinne topografikartassa kalliopaljastumaksi merkitty alue osoittautui kivikkoiseksi moreenikumpareeksi. Tutkimuskohde valittiin, koska geofysiikan magneettisessa matalentoaineistossa kohteessa on pyöreähkö korkeamman magneettisuuden omaava alue ja lisäksi Pääjärven (1991, 2000) 1: kallioperäkarttassa (3224, Karttula) siihen on merkitty ultramafista kivilajia. Lyhyen maastokäynnin jälkeen todettiin, että kohteella ei ole ainoatakaan kalliopaljastumaa ja anomalian aiheuttajan todentaminen vaatii kairausta. Tutkimusten aloittamisen varsinainen syy oli selvittää onko anomalian aiheuttaja samanlainen erikoinen Sc-pitoinen, karkearakeinen granaattipitoinen fayaliittiferrodioriitti, mikä oli vuonna 2008 tunnistettu Rautalammin Kiviniemestä (kuva 3) (Halkoaho & Niskanen 2015). Ahvenisen tutkimuskohteelle tehtiin 0,5 km 2 systemaattinen magneettinen ja sähkömagneettinen maastomittaus. Linjavälinä oli 50 metriä. Pisteväli magneettisella overhauser-magnetometrilla noin 1 m ja slingramilla MaxMin-mittauksessa 20 m. Kelaväli slingramissa 100 m ja mittaus tehtiin taajuuksilla 1760, 3520 ja Hz (kuva 4). Geofysikaalisten mittausten jälkeen Ahvenisen tutkimuskohteelle tehtiin vuonna 2012 GTK:n toimesta yksi 179,50 m pitkä POKA-kairausreikä (taulukko 2). Kairauksista on vastannut GTK:n GM 150 POKA-kairausyksikkö. Kairaukset on tehty halkaisijaltaan 56 mm putkistolla. Taulukko 2. GTK:n vuonna 2012 Vesannon Ahvenisen alueelle kairaama timanttikairareikä. Table 2. Diamond drill hole in the Ahveninen area in Vesanto drilled by GTK during year Kairareikätunnus UTM X (Euref) Y(Euref) Korkeus Suunta Kaade Maata (m) Pituus (m) Hole-id Map sheet Northing (X) Easting (Y) Elev. (Z) Direction Inclination Soil (m) Length (m) P433/2012/R6 P4332 F Kairatusta kairareiästä teetettiin litogeokemiallisia kokokivianalyysejä (XRF, Labtium Oy:n analyysimenetelmä 175X) 11 kpl (taulukko 3). Samoista näytteistä analysoitiin myös hiilipitoisuus (Labtium Oy:n analyysimenetelmä 811L). Kuvassa 5 esitetyt kokokivianalyysien pääkomponentit on laskettu volatiilittomiksi. Jalometallianalyysejä (Au, Pt ja Pd) teetettiin kahdeksan (taulukko 3) Labtium Oy:n analyysimenetelmällä 704P. Platinaryhmän metallimäärityksiä (Os, Ir, Ru, Rh, Pt, Pd +Au) teetettiin yksi Labtium Oy:n analyysimenetelmällä 714M. REE-alkuaineanalyysejä (rare earth elements) teetettiin viisi Labtium Oy:n analyysimenetelmällä 308M.

12 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 87/ Kuva 3. Yksinkertaistettu geologinen kartta Ahvenisen ja Kiviniemen kohteiden väliltä. 1 = Granidioriitti-tonaliitti-kvartsidioriitti (usein gneissimäinen), 2 = graniitti, 3 = kalimaasälpäporfyyrinen graniitti, 4 = Kiillegneissi, 5 = amfiboliitti tai sarvivälkegneissi, 6 = kvartsimaasälpägneissi, 7 = intermediäärinen-felsinen gneissi, enimmäkseen vulkaanista alkuperää, 8 = gabroa ja 9 = ultramafista kiveä. Pohjakartta Suomen kallioperäkartta (Bedrock of Finland DigiKP). Fig. 3. Simplified geological map in the area between Ahveninen and Kiviniemi targets. 1 = granodiorite-tonalite-quartz diorite (often gneissic), 2 = granite, 3 = potassium feldspar porphyritic granite, 4 = mica gneiss, 5 = amphibolites or hornblende gneiss, 6 = quartz feldspar gneiss, 7 = intermediate-felsic gneiss, mostly volcanic in origin, 8 = gabbro and 9 = ultramafic rock. The base map the bedrock maf of Finland (Bedrock of Finland DigiKP).

13 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 87/ Kuva 4. GTK:n tekemän kairareiän sijainti ja Ahvenisen alueen magneettinen maanpintakartta. Fig. 4. Location of the diamond drill hole made by GTK and ground magnetic total intensity map of the Ahveninen area.

14 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 87/ Taulukko 3. Tässä tutkimuksessa Ahvenisen alueen kairasydämestä tehdyt kemialliset analyysit. Table 3. Chemical analyses made in this study from diamond drill core of the Ahveninen area. Kairareikätunnus Analyysitilaus 704P 714M 308M 175X 811L Hole-id Analysis order no. P433/2012/R Geofysikaalisissa matalalentomittauksissa yhtenä näkyvä voimakkaamman magneettisuuden omaava anomalia osoittautui maastomittauksissa kahdeksi erilliseksi "patiksi" (kuva 4). Näistä suuremman anomalia-alueen keskikohdalle suunniteltiin yksi koko anomalian aiheuttajan lävistävä kairareikä. Tavoitteessa onnistuttiin ja kairareikä alkoi syeniittisellä ja päättyi dioriittiseen kiveen (kuva 5). Kairareiässä mafinen-ultramafinen "pahku" jakautui kahteen gabroidiseen ja kahteen ultramafiseen osaan. Ultramafinen osa on koostumukseltaan lähinnä pyrokseniittinen, mutta sisältää mahdollisesti ainakin paikoin oliviinia. Kemialliselta koostumukseltaan se on lähinnä tholeiittinen, eikä siten ole Kiviniemen ferrodioriitin kanssa samanlainen. Tämän osoittaa myös se, että Kiviniemen hyvin nikkeli- ja kromiköyhään kiveen verrattuna Ahvenisen kivi sisältää kohtalaisesti nikkeliä ja kromia (kuva 5). Korkein rikkipitoisuus on vähän yli 1 %:a, mutta merkittäviä Ni- ja Cu-pitoisuuksia ei reiästä analysoitu. Mielenkiintoisin piirre on, että intruusion länsireunan gabroidinen osa on selvästi nikkeli- ja kromipitoisempi kuin sen ultramafiset osat (kuva 5). 4.2 Soppi, Tohmajärvi Sopen tutkimuskohde sijaitsee Tohmajärven kunnassa noin 6 km kuntakeskuksesta länteen karttalehdellä UTM N5342 H4 (KL A). Kohteelle toteutetun näytteenoton tarkoituksena oli selvittää Tohmajärven vulkaniittimuodostuman länsipuolisen alueen geologiaa ja malmipotentiaalia. Tutkimusten kairauksilla selvitettiin geofysiikan maastomittauksissa esille tulleita heikkoja johteita. Aikaisemmissa kairauksissa on tällä samalla alueella keskitytty voimakkaasti johtaviin ja mustaliuskekerrostumiksi osoittautuneisiin vyöhykkeisiin vulkaniittimuodostuman ja tutkimuksissa kairatun alueen välimaastossa (Damstén 2010a,b ja Nikander 2010). Yhteensä kairattiin GTK:n POKAkalustolla neljä kairareikää kokonaispituudeltaan 547,80 m. Reiät lävistivät suhteellisen hienorakeista kiilleliusketta, jossa kerroksellinen ja kerrallinen sekä blastoklastinen rakenne on hyvin tunnistettavissa. Kerrosten nuorentumissuunta on länsi-lounaaseen. Heikot geofysiikan anomaliat aiheutuvat sekä vähäisistä grafiitti- ja magnetiittikiisupirotteista liuskeista, että parista cm paksuisesta mustaliuskekerroksesta. Varsinaisia mineralisoitumia ei kairauksilla saatu esiin. Tohmajärven Sopen tutkimuksista on tehty yksityiskohtainen raportti (Kousa 2014,

15 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 87/ Kuva 5. Ahvenisen kairareiän P433/2012/R6 kivilajipylväs ja alkuaineiden koostumusvaihteluja. Fig. 5. Rock type column and variations in element concentrations of the diamond drill hole P433/2012/R6 of Ahveninen.

16 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 87/ Kuohattijärvi, Nurmes Kuohattijärven tutkimuskohde sijaitsee Nurmeksen kaupungissa noin 23 km kaupungin keskustasta koilliseen karttalehdillä UTM Q5313 B4 ja Q5314 A3 (KL ). Tutkimusalueen maaperä on kivikkoista moreenia ja kalliopaljastumia esiintyy paikoitellen. Kuohattijärven pohjoispuolelta Kaatiokankaan alueelta on kartoituksissa löydetty kerroksellinen mafinen-ultramafinen kerrosintruusio, jota on aikaisemmin kuvattu raportissa Halkoaho & Niskanen (2006) ja julkaisussa Mikkola et al. (2013). Tutkimuksissa oli pyrkimys saada selville kerrosintruusion tarkka kerrosjärjestys, arvioida sen PGE-potentiaalia ja pyrkiä määrittämään sen ikä: olisiko se ensimmäinen Suomesta löydetty arkeeinen kerrosintruusio? Kuohatin kerrosintruusiosta tekee Helsingin yliopistossa Joona Sorsa Pro gradu-työtään, jonka yksi tärkeimmistä tavoitteista on saada selville sen ikä. Kuohattijärvellä tehtiin systemaattinen geofysiikan maanpintamittaus 0.85 km 2 alueella magneettisella ja sähkömagneettisella menetelmällä. Magneettinen totaali-intensiteettimittaus tehtiin 50 m linjavälillä ja 10 m pistevälillä (kuvat 6 ja 7). EM-mittaus tehtiin MaxMin slingramilla kelavälillä 100 m ja pistevälillä 20 m samoilta linjoilta kuin magnetometraus. Taajuuksina olivat 3520 ja Hz. Kuohattijärven pohjoispuoliselle, Kaatiokankaan alueen tutkimuskohteelle tehtiin vuosina ( ja ) GTK:n toimesta kuusi POKA-kairausreikää (kuvat 6 ja 7), yhteispituudeltaan 860,15 metriä (taulukko 4). Kairauksista on vastannut GTK:n GM 150 POKA-kairausyksikkö. Kairaukset on tehty halkaisijaltaan 56 mm putkistolla. Taulukko 4. GTK:n vuosina Nurmeksen Kuohattijärven alueelle kairaamat timanttikairareiät. Table 4. Diamond drill holes in the Kuohattijärvi area in Nurmes drilled by GTK during years Kairareikätunnus UTM X (Euref) Y(Euref) Korkeus Suunta Kaade Maata (m) Pituus (m) Hole-id Map sheet Northing (X) Easting (Y) Elev. (Z) Direction Inclination Soil (m) Length (m) Q531/2013/R7 Q5313 B Q531/2013/R8 Q5313 B Q531/2013/R9 Q5314 A Q531/2014/R10 Q5313 B Q531/2014/R11 Q5314 A Q531/2014/R12 Q5314 A Total

17 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 87/ Kuva 6. GTK:n tekemien kairareikien sijainnit, paljastumahavainnot ja alueen magneettinen maanpintakartta. Fig. 6. Locations of the diamond drill holes and outcrop observations made by GTK and ground magnetic total intensity map of the area.

18 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 87/ Kuva 7. GTK:n tekemien kairareikien sijainnit, paljastumahavainnot ja alueen sähkömagneettinen maanpintakartta. Fig. 7. Locations of the diamond drill holes and outcrop observations made by GTK and ground elektromagnetic total intensity map of the area.

19 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 87/ Kairatuista kairarei'istä teetettiin litogeokemiallisia kokokivianalyysejä (XRF, Labtium Oy:n analyysimenetelmä 175X) 75 kpl (taulukko 5). Samoista näytteistä analysoitiin myös hiilipitoisuus (Labtium Oy:n analyysimenetelmä 811L). Kuvassa 9 esitetyt kokokivianalyysien pääkomponentit on laskettu volatiilittomiksi. Jalometallianalyysejä (Au, Pt ja Pd) teetettiin 68 kpl (taulukko 5) Labtium Oy:n analyysimenetelmällä 705P. Platinaryhmän metallimäärityksiä (Os, Ir, Ru, Rh, Pt, Pd +Au) teetettiin kuusi Labtium Oy:n analyysimenetelmällä 714M. Neljästä (taulukko 5) näytteestä analysoitiin myös rikkipitoisuus (Labtium Oy:n analyysimenetelmä 810L). REE-alkuaineanalyysejä (rare earth elements) teetettiin 19 kpl Labtium Oy:n analyysimenetelmällä 308M. Kiilloitettuja ohuthieitä kairasydännäytteistä teetettiin yhteensä 25 kpl (taulukko 5). Taulukko 5. Tässä tutkimuksessa Kuohattijärven alueen kairasydämistä tehdyt kemialliset analyysit. Table 5. Chemical analyses made in this study from diamond drill cores of the Kuohattijärvi area. Kairareikätunnus Analyysitilaus 705P 714M 308M 175X 811L 810L Kiilloitettu ohuthie Hole-id Analysis order no. Polished thin section Q531/2013/R & Q531/2013/R & Q531/2013/R & Q531/2014/R Q531/2014/R Q531/2014/R Koska Kuohatin kerrosintruusiosta on valmisteilla Helsingin yliopiston Geotieteiden ja maantieteen laitoksella sen mineralogiaa, petrografiaa, litogeokemiaa ja ikää käsittelevä Joona Sorsan Pro gradu-työ, esitetään tässä yhteydessä vain joitain kokonaisuutta kuvaavia tuloksia. Kuohatin intruusiossa on kaksi ultramafista kerrosta (kuvat 8 ja 9): itäreunassa (alempi) ja intruusion keskiosassa (ylempi). Gabroidiset kumulaattiyksiköt sisältävät runsaasti kapeita anortosiittisia ja pyrokseniittisia välikerroksia, joita yksinkertaistettuihin kuviin 8 ja 9 ei ole piirretty. Ylemmän ultramafisen kerroksen keskellä esiintyy intruusion paksuin anortosiittinen-leukogabroidinen kerros. Paikoitellen esiintyy perusmetallisulfideja (Spitoisuus kuvassa 9), mutta mainittavia nikkeli-, kupari- ja PGE-pitoisuuksia ei analyyseissä ole tavattu. Intruusion ulkopuolisissa kivissä, kairarei'issä Q R9, Q R11 ja Q R12, esiintyy erikoinen, paikoin sulfidipitoinen, talkki-tremoliitti-kloriittikivi, jonka kromipitoisuus on alhainen ja josta tavataan paikoin korkeita P 2 O 5 - (2,5 %) ja Y-pitoisuuksia (288 ppm). Tästä kivilajista tullaan saamaan lisävalaistusta Pro Gradu-työn valmistuttua.

20 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 87/ Kuva 8. Kuohattijärven kerrosintruusion kairausprofiili (katso kuvia 6 ja 7), jossa reiät Q531/2013/R7 R8 ja Q531/2014/R10. Kivilajit katso kuvaa 9. Fig. 8. Diamond drill hole cross section of the Kuohattijärvi layered intrusion (see Figs 6 and 7), which includes drill holes Q531/2013/R7 R8 and Q531/2014/R10. Rock types see Fig Kello- ja Kuivajärvi, Kuhmo Tutkimusalueet sijaitsevat Oulun läänissä Kello- ja Kuivajärvellä noin km Kuhmon kaupungin keskustasta luoteeseen, karttalehdillä UTM Q5421 B1, B3 ja Q5422 A3 (KL ja ). Tutkimuksen lähtökohtana oli selvittää Kellojärven ultramafisen kompleksin nikkelimalmipotentiaalisuutta ja vuonna 2003 noin 600 m Kellojärven kompleksin eteläpuolelta löydetyn nikkelirikkaan (Ni-pitoisuus noin 10 p-%) serpentiniittilohkareen lähtöpaikka. Jäätikön kuljetuksen perusteella Kellojärven ultramafisen kompleksin lounaiset ja läntiset osat sopisivat lohkareen lähtöalueiksi ja vuonna 2012 lopetettujen tutkimusten perusteella tulkittiin, että lähtöpaikka voisi olla Kellojärven ultramafisen kompleksin länsireunalla Mäyräniemen länsipuolella. Vuonna 2013 Kellojärven ultramafisen kompleksin Mäyräniemellä ja sen pohjoisella jatkeella Kuivajärvellä kairattiin 10 syväkairareikää yhteensä 1920 m. Lisäksi kerättiin kattavat paljastumanäytesarjat Mäyräniemen, Salmentauksen ja Virranniemen alueilta. Nikkelirikkaan lohkareen lähtöpaikkaa ei tutkimuksissa löydetty. Kellojärven keskellä oleva alueen voimakkain sähkömagneettinen anomalia aiheutuu tholeiittisen basaltin keskellä olevasta noin metrin paksuisesta sulfidipitoisesta fylliittivälikerroksesta. Tutkimustulosten perusteella nikkelirikas serpentiniittilohkare voisi olla peräisin Mäyräniemen eteläpuolelta, jopa Näätäniemen länsipuoliselta järvialueelta. Kuhmon Kello- ja Kuivajärven tutkimuksista on teh-

21 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 87/ Kuva 9. Kuohattijärven kerrosintruusion kairausprofiilin kivilajipylväs ja alkuaineiden koostumusvaihteluja. Fig. 9. Rock type column and variations in element concentrations of the diamond drill hole profile of the Kuohattijärvi layered intrusion.

22 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 87/ ty raportti (Halkoaho et al. 2015, joten tässä yhteydessä sitä ei enää tämän yksityiskohtaisemmin kuvata. Edellä mainitun lisäksi Kuhmon Kellojärvellä testattiin uutta GTK-FrEM-menetelmää, jolla tehtiin Kellojärven jäällä systemaattisia maanpintamittauksia kevät talvella 2013 ja 2016 (Niskanen et al. 2016, Palava ja Kummunkylä, Juva Palavan tutkimuskohde sijaitsee Juvan kunnassa noin 18 km kuntakeskuksesta länteen karttalehdellä UTM N5113 A4 (KL C). Tutkimusalueen maaperä on kivikkoista moreenia ja kalliopaljastumia esiintyy paikoitellen. Kummunkylän tutkimuskohde sijaitsee Juvan kunnassa noin 22,5 km kuntakeskuksesta länteen karttalehdellä UTM N5111 G3 (KL A). Tutkimusalue on ojitettua puuta kasvavaa suota ja kalliopaljastumia ei kohteelta ole. Geologinen tutkimuskeskus on moneen otteeseen tehnyt malmitutkimuksia Juvan länsiosissa useiden 1960-luvulla löydettyjen kuparia ja nikkeliä sisältävien kansannäytteiden johdosta (esim. K/3440/v.1961 serpentiniitti, jossa Cu 0,96 %, Ni 0,49 % ja Co 0,027 % sekä K/4437/v.1964 serpentiniitti, jossa Cu 5,9 %, Ni 1,73 % ja Co 0,12 %, Pekkarinen 1979). Näiden lohkareiden tiimoilta kairattiin mm. Lumpeisen peridotiitti-serpentiniittiesiintymään vuonna 1978 yksi syväkairausreikä (R339) ja vuoden 1984 keväällä kolme kairareikää lisää. Kairarei issä tavattiin samankaltaista peridotiittia-serpentiniittiä kuin edellä mainittujen malmilohkareiden isäntäkivi. Sulfidirikastumaa ei kuitenkaan tavattu (Makkonen 1985) luvun loppupuolella Juvan Kivikkokankaan kohteen tutkimukset saivat alkunsa kansannäytteistä, syksyllä Näistä parhain (K/881295) sisälsi Ni 0,34 %, Cu 0,30 % ja S 5,1 %. Tuolloin alueella tehtiin lohkare-etsintää, kallioperäkartoitusta, geofysikaalisia maastomittauksia sekä iskuporanäytteenottoa. Kivikkokankaalle paikannetun peridotiittipahkun alueelta ei kuitenkaan löydetty merkittäviä nikkeli- ja kuparipitoisuuksia (Makkonen 1992). Syksyllä 2010 tutkimuksia lohkareiden lähtöpaikan löytämiseksi jatkettiin. Tuolloin tutkimusten lähtökohtana oli POKA-kairauksin selvittää Kivikkokankaan ja Palavan alueilla matalalentogeofysiikassa erottuvien positiivisten magneettisten anomalioiden aiheuttajat ja niiden malmipotentiaalisuus. Kivikkokankaan anomalian aiheuttaja tiedettiin (Makkonen 1992), mutta sen nikkeli- ja kuparipitoisuutta ei ollut kairauksin varmennettu. Tutkimuskohteille tehtiin vuonna 2010 GTK:n toimesta kolme POKA-kairausreikää yhteispituudeltaan 306,70 metriä (Halkoaho et al. 2012). Koska kansannäytteinä lähetettyjen nikkeli- ja kuparipitoisten lohkareiden emäkalliota ei ollut näissä aikaisemmissa tutkimuksissa löydetty, päätettiin keväällä 2014 tehdä vielä lisätutkimuksia, tarkastellen alueen painovoimamittaustuloksia ja tätä kautta löytämään lohkareiden emäkallio.

23 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 87/ Juvan tutkimuskohteille (Palava ja Kummunkylä) tehtiin vuonna 2014 ( ) GTK:n toimesta neljä POKA-kairausreikää, yhteispituudeltaan 287,50 metriä (taulukko 6). Kairauksista on vastannut GTK:n GM 150 POKA-kairausyksikkö. Kairaukset on tehty halkaisijaltaan 56 mm putkistolla. Taulukko 6. GTK:n vuonna 2014 Juvan Palavan ja Kummunkylän alueille kairaamat timanttikairareiät. Table 6. Diamond drill holes in the areas of Palava and Kummunkylä in Juva drilled by GTK during year Kairareikätunnus UTM X (Euref) Y(Euref) Korkeus Suunta Kaade Maata (m) Pituus (m) Hole-id Map sheet Northing (X) Easting (Y) Elev. (Z) Direction Inclination Soil (m) Length (m) N R4 N5113 A N R5 N5111 G N R6 N5111 G N R7 N5111 G Total Palavan kohteella kairattiin yksi kairareikä, jonka kivilajeina on kiillegneissiä ja granodioriittia. Selitystä kohteella olevalle painovoima-anomalialle ei saatu ja todennäköisesti sen aiheuttaja on syvemmällä. Kummunkylän kohteelle kairattiin kolme kairareikää, joissa kivilajeina on paikoin rautasulfideja ja grafiittia sisältävää kiilleliusketta sekä granodioriittia/graniittia. Myöskään tällä kohteella painovoima-anomalialle ei saatu selitystä. 4.6 Ahven-Koukero, Ristijärvi Ristijärven Ahven-Koukeron tutkimuskohde sijaitsee Ristijärven kunnan keskustasta noin 29 km itä-kaakkoon, m Kostamuksen rautatien eteläpuolella karttalehdellä UTM Q5244 F2 (KL ). Maaperä alueella on pääasiassa kivikkoista moreenia ja kalliopaljastumia esiintyy hyvin vähän. Ahven-Koukero valittiin tutkimuskohteeksi siksi, että sieltä oli lähetetty Kuopion GTK:n Kansannäytetoimistoon kansannäyte kuparikiisupitoisesta paljastumasta. Maastokäynnillä paljastuma todennettiin ja samalla todettiin, että lisäkartoituksen tekemiseksi paljastumaolosuhteet olivat liian huonot. Tästä syystä päätettiin tehdä geofysikaalisia maastomittauksia, jonka jälkeen kohteelle suunniteltiin viisi kairareikää kuparikiisupitoisen paljastuman laajuuden selvittämiseksi. Ahven-Koukeron systemaattinen maanpintamittaus tehtiin 0.8 km 2 alueella magneettisella ja sähkömagneettisella menetelmällä. Alueesta osa (0.16 km 2 ) mitattiin indusoidun polarisaation menetelmällä (kuvat 10-12). Linjavälinä kaikissa mittauksissa oli 50 m ja pistevälit olivat noin 1 m magneettisella ja 20 m slingram- ja IP-mittauksissa. Taajuudet MaxMin-mittauksessa olivat 1760, 3520 ja Hz. IP-mittauksen parametrit olivat a=20n ja n=3.

24 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 87/ Kuva 10. GTK:n tekemien kairareikien sijainnit (punaiset pallot), kuparikiisupitoinen paljastuma (keltainen pallo ja Cu-merkintä) ja Ahven-Koukeron alueen magneettinen maanpintakartta. Fig. 10. Location of the diamond drill holes (red balls) made by GTK, chalcopyrite-bearing outcrop (yellow ball and Cu-text) and ground magnetic total intensity map of the Ahven-Koukero area.

25 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 87/ Kuva 11. GTK:n tekemien kairareikien sijainnit (punaiset pallot), kuparikiisupitoinen paljastuma (keltainen pallo ja Cu-merkintä) ja Ahven-Koukeron alueen sähkömagneettinen maanpintakartta. Fig. 11. Location of the diamond drill holes (red balls) made by GTK, chalcopyrite-bearing outcrop (yellow ball and Cu-text) and ground electromagnetic map of the Ahven-Koukero area.

26 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 87/ Kuva 12. GTK:n tekemien kairareikien sijainnit (punaiset pallot), kuparikiisupitoinen paljastuma (keltainen pallo ja Cu-merkintä) ja Ahven-Koukeron alueen IP totaalivarautuvuuskartta. Fig. 12. Location of the diamond drill holes (red balls) made by GTK, chalcopyrite-bearing outcrop (yellow ball and Cu-text) and IP total intensity map of the Ahven-Koukero area.

27 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 87/ Ristijärven Ahven-Koukeron tutkimuskohteelle tehtiin vuonna 2014 ( ) GTK:n toimesta viisi POKA-kairausreikää, yhteispituudeltaan 593,50 metriä (taulukko 7). Kairauksista on vastannut GTK:n GM 150 POKA-kairausyksikkö. Kairaukset on tehty halkaisijaltaan 56 mm putkistolla. Taulukko 7. GTK:n vuonna 2014 Ristijärven Ahven-Koukeron alueelle kairaamat timanttikairareiät. Table 7. Diamond drill holes in the Ahven-Koukero area in Ristijärvi drilled by GTK during year Kairareikätunnus UTM X (Euref) Y(Euref) Korkeus Suunta Kaade Maata (m) Pituus (m) Hole-id Map sheet Northing (X) Easting (Y) Elev. (Z) Direction Inclination Soil (m) Length (m) Q R1 Q5244 F Q R2 Q5244 F Q R3 Q5244 F Q R4 Q5244 F Q R5 Q5244 F Total Litogeokemiallisia kokokivianalyysejä (XRF, Labtium Oy:n analyysimenetelmä 175X/176X) kairatuista kairarei'istä teetettiin 14 kpl (taulukko 8). Samoista näytteistä analysoitiin myös hiilipitoisuus (Labtium Oy:n analyysimenetelmä 811L). Yhdeksästätoista näytteestä (taulukko 8) teetettiin Ag, As, Cd, Co, Cr, Cu, Fe, Mn, Mo, Ni, Pb, S, Sb ja Zn:n pitoisuusmääritykset Labtium Oy:n analyysimenetelmä 510P. jalometallianalyysejä (Au, Pt, ja Pd) teetettiin yhdeksästätoista (taulukko 8) Labtium Oy:n analyysimenetelmällä 704P. Viidestä näytteestä teetettiin Pt- ja Pd-analyysit (taulukko 8) Labtium Oy:n analyysimenetelmällä 705U. Yhdestä (taulukko 8) sulfidirikkaasta näytteestä analysoitiin myös rikkipitoisuus (Labtium Oy:n analyysimenetelmä 810L). REE-alkuaineanalyysejä (rare earth elements) teetettiin kolme Labtium Oy:n analyysimenetelmällä 308M. Kiilloitettuja ohuthieitä kairasydännäytteistä teetettiin yhteensä seitsemän (taulukko 8). Taulukko 8. Tässä tutkimuksessa Ahven-Koukeron alueen kairasydämistä tehdyt kemialliset analyysit. Table 8. Chemical analyses made in this study from diamond drill cores of the Ahven-Koukero area. Kairareikätunnus Analyysitilaus 510P 704P 308M 175X/176X 811L 810L Kiilloitettu ohuthie Hole-id Analysis order no. Polished thin section Q R Q R Q R Q R (705U) 6 (176X) 6 7

28 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 87/ Ahven-Koukeron kohteelle kairattujen viiden kairareiän sijainnit on nähtävissä kuvissa Kairareikä Q R1 alkaa graniittigneissillä (väli 15,70-22,10 m), jonka jälkeen siinä on noin 28 metriä metagabrojuonta (väli 22,10-50,15 m). Kuvassa 12 nähtävissä oleva ympäristöään korkeampi IP-anomalia johtuu sulfidipitoisesta muuttuneesta (serisiittiytynyt ja biotiittiutunut) graniitista (väli 50,15-96,70 m). Loppu onkin pääasiassa muuttumatonta graniittia. Kairareikä Q R2 alkaa porfyyrisellä graniitilla (kuva 13), jota on kairareiässä syvyydelle 43 m saakka. Loppu on pääasiassa keski-karkearakeista granodioriittia-graniittia. Malmimielessä mielenkiintoisin on tämän reiän alku, sillä väli 9,15-10,25 m sisältää runsaasti kuparikiisua. Korkein analysoitu kuparipitoisuus on 2,3 % välillä 9,50-10,00 m (kuva 13). Kuparikiisurikkaan vyöhykkeen mahdollinen jatkuvuus jäi selvittämättä. Kairareiät Q R3 ja Q R4 koostuvat pääasiassa kivilajiseurannosta graniittigraniittipegmatiitti-granodioriitti, jotka sisältävät paikoin magnetiittia. Kairareikä Q R5 alkaa paikoin granaattia sisältävällä metagabrolla (väli 6,80-56,00 m). Tämän jälkeen on aina syvyydelle 110,20 m graniittia ja vähän graniittipegmatiittia. Väli 110,20-127,35 koostuu paikoin serisiittipitoisesta intermediäärisestä liuskeesta/kivestä. Aivan lopussa (129,50-131,50 m) on rikkikiisupitoista felsistä liusketta. Kuva 13. Kuparikiisua porfyyrisessä graniitissa (näyte Q R m: S 4,6 %, Cu 2,3 % ja Au 118 ppb). Fig. 13. Chalcopyrite in porphyritic granite (sample Q R m: S 4.6 %, Cu 2.3 % and Au 118 ppb).

29 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 87/ Mertaperä, Kuhmo Mertaperä 1 malminetsintälupa-alue sijaitsee Oulun läänissä Kuhmon kaupungin Siivikkovaaaran alueella, linnuntietä noin 24 km Kuhmon kaupungin keskusta luoteeseen, karttalehdellä UTM Q5421 C2 (KL ). Alueen koko on 20,45 ha. Pääasiallisena maalajina on moreeni, mutta kohteen pohjoisosassa alkaa laaja harjualue. Malminetsintäalue on osittain päällekkäinen geologisesti arvokkaan muodostuman, Siivikkovaaran Pahakankaan kallioalueen kanssa. Tutkimuskohde sijoittuu Kuhmon arkeeisen vihreäkivivyöhykkeen itäreunalle (kuva 14), jossa on ultramafisen (komatiittisen) vulkaniittivyöhykkeen ja felsisen-intermediäärisen vulkaniittivyöhykkeen välinen kultakriittinen kontaktivyöhyke. Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia Outokumpu Oy:n alueelta 1990-luvulla tekemän kultahavainnon laajuutta ja pitoisuutta. Vuonna 2015 Mertaperän tutkimuskohteelle tehtiin GTK:n toimesta 3 syväkairareikää (yhteensä 405,60 m, taulukko 9) ja geofysikaalisia maastomittauksia. Paljastumakartoituksia, lohkare-etsintää, moreeni- ja uranäytteenottoa ei suoritettu. Mertaperällä mitattiin maanpintageofysiikkaa IP-menetelmällä sekä detaljimagnetometraus overhauser magnetometrillä. Malminetsintätutkimuksissa ei löydetty vastaavaa kultapitoisuutta (16.6 ppm) kuin Outokumpu Oy:n Malminetsintä oli kalliopaljastumasta löytänyt. Korkein analysoitu kultapitoisuus on 310 ppb:tä. Kuhmon Mertaperän malminetsintäkohteen tutkimuksista on tehty yksityiskohtainen raportti (Halkoaho et al. 2016). Taulukko 9. GTK:n vuonna 2015 Kuhmon Mertaperän alueelle kairaamat timanttikairareiät. Table 9. Diamond drill holes in the Mertaperä area in Kuhmo drilled by GTK during year Kairareikätunnus UTM X (Euref) Y(Euref) Korkeus Suunta Kaade Maata (m) Pituus (m) Hole-id Map sheet Northing (X) Easting (Y) Elev. (Z) Direction Inclination Soil (m) Length (m) Q R13 Q542 1 C Q R14 Q542 1 C Q R15 Q542 1 C Total

30 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 87/ Kuva 14. Geologinen kartta Kuhmon Mertaperän kohteelta. Pohjakartta Suomen kallioperäkartta (Bedrock of Finland DigiKP). Ikämääritykset Lehtonen et al. (2016). Fig. 14. Geological map in the area Mertaperä target, Kuhmo. The base map the bedrock maf of Finland (Bedrock of Finland DigiKP). The age determinations Lehtonen et al. (2016).

31 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 87/ Pitkämäki, Haapajärvi Pitkämäen tutkimuskohde sijaitsee noin 8 km Haapajärven kaupungin keskuksesta etelälounaaseen ja 3 km Hautaperän tekoaltaan länsipuolella, karttalehdellä UTM Q4312 C3 (KL ) (kuva 15). Tutkimusalueen maaperä on kivikkoista moreenia ja kalliopaljastumia ei kohteelta tavattu. Aikaisemmissa tutkimuksissa (Nikander 1992) Hautaperän tekoaltaan ja Kumisevan gabron etelä- ja lounaispuolelta oli löydetty platinametallipitoisia pyrokseniittisia ja peridotiittisia lohkareita (kuva 15). Lohkare-etsintää tehtiin vuonna 2013, jolloin Rauli Lempiäinen löysi lisää PGE-pitoisia lohkareita (Cu 0,04-0,08 %, Ni 0,02-0,06 %, S 0,9-1,46 %, max. Pd 0,46 ppm ja max. Pt 0,2 ppm) hieman luoteenpaa kuin aikaisempi ns. kärkilohkare sijaitsee (kuva 15). Tuolle alueelle suunniteltiin geofysiikan maastomittaukset (kuva 16) ja niiden valmistuttua tehtiin kairaussuunnitelma. Maanomistajan pyynnöstä suunnitellut kairauspaikat siirrettiin hieman etelämmäs yksityisen maanomistajan ja Metsähallituksen maiden väliselle rajalinjalle. Haapajärven Pitkämäen systemaattiset geofysiikan maanpintamittaukset toteutettiin 1.5 km 2 alueella (kuva 16). Linjaväli oli mittauksissa 50 m. Magneettinen GPS-overhauser totaaliintensiteettimittaus summattiin pisteväliin noin 1 m. Sähkömagneettinen slingrammittaus tehtiin MaxMin laitteistolla (f=1760, 3520 ja Hz) 20 m pistevälillä. Haapajärven Pitkämäen tutkimuskohteelle tehtiin vuonna 2016 ( ) GTK:n toimesta kaksi POKA-kairausreikää, yhteispituudeltaan 203,20 metriä (taulukko 10). Kairauksista on vastannut GTK:n GM 150 POKA-kairausyksikkö. Kairaukset on tehty halkaisijaltaan 56 mm putkistolla. Taulukko 10. GTK:n vuonna 2016 Haapajärven Pitkämäen alueelle kairaamat timanttikairareiät. Table 10. Diamond drill holes in the Pitkämäki area in Haapajärvi drilled by GTK during year Kairareikätunnus UTM X (Euref) Y(Euref) Korkeus Suunta Kaade Maata (m) Pituus (m) Hole-id Map sheet Northing (X) Easting (Y) Elev. (Z) Direction Inclination Soil (m) Length (m) Q R1 Q C Q R2 Q C Total Kairatuista kairarei'istä teetettiin litogeokemiallinen kokokivianalyysi (XRF, Labtium Oy:n analyysimenetelmä 176X) yhdestä näytteestä (taulukko 11), kuin myös hiilianalyysi (Labtium Oy:n analyysimenetelmä 811L). Ag, As, Cd, Co, Cr, Cu, Fe, Mn, Mo, Ni, Pb, S, Sb ja Zn:n pitoisuusmääritykset tehtiin Labtium Oy:n menetelmällä 510P ja Jalometallianalyysi (Au, Pt ja Pd) Labtium Oy:n analyysimenetelmällä 704P. Rikkipitoisuus määritettiin Labtium Oy:n

32 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 87/ analyysimenetelmä 810L ja REE-alkuaineanalyysi (rare earth elements) Labtium Oy:n analyysimenetelmällä 306M. Kiilloitettuja ohuthieitä kairasydännäytteistä teetettiin yksi (taulukko 11). Kuva 15. Pitkämäen tutkimuskohteen sijainti ja siihen suunniteltu geofysiikan mittausalue magneettisella matalalentokartalla. Punainen ympyrä on aikaisemmin kairattu kairareikä, punaiset kolmiot ovat kansanäytteitä, vihreät ympyrät ovat aikaisemmissa tutkimuksissa löydettyjä PGEpitoiset ultramafisia lohkareita ja mustat kolmiot ovat vuonna 2015 löydettyjä PGE-pitoisia lohkareita. Fig. 15. Location of the Pitkämäki target and planned geophysical survey area in aero magnetic total intensity map. The red circle is location of old diamond drill hole, red triangles are layman's samples, green circles are old PGE-bearing ultramafic boulder observations and black triangles are PGEbearing boulders found in year 2015.

33 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 87/ Kuva 16. GTK:n tekemien kairareikien sijainnit ja Pitkämäen alueen magneettinen maanpintakartta. Fig. 16. Location of the diamond drill holes made by GTK and ground magnetic total intensity map of the Pitkämäki area. Taulukko 11. Tässä tutkimuksessa Pitkämäen alueen kairasydämistä tehdyt kemialliset analyysit. Table 11. Chemical analyses made in this study from diamond drill cores of the Pitkämäki area. Kairareikätunnus Analyysitilaus 510P 704P 306M 176X 811L 810L Kiilloitettu ohuthie Hole-id Analysis order no. Polished thin section Q R Kohteelle kairattujen kairareikien kivilaji on, yhtä 70 cm pituista amfiboliittia lukuun ottamatta, kiillegneissiä. Kairareiästä Q R1 raportoidusta amfiboliitista (väli 10,50-11,20 m) tehtiin kokokivianalyysi ja kiilloitettu ohuthie (taulukko 11). Amfiboliitti on koostumukseltaan lähinnä TiO 2 -rikas tholeiitti (MgOn 8,3 %, TiO 2 1,5 %, Ni 168 ppm ja Cr noin 300 ppm). PGErikkaiden lohkareiden emäkalliota ei siten tavoitettu. Suunniteltujen kairareikien siirto etelämmäs aiheutti todennäköisesti sen, että geofysiikan maastomittauksissa näkyvä hieman ympäristöään voimakkaampi magneettinen anomalia-alue (kuva 16) jäi selvittämättä.

34 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 87/ Korpela, Joroinen Korpelan tutkimuskohde sijaitsee noin 7 km Joroisten kunnan keskuksesta lounaaseen, karttalehdillä UTM Q5123 F3, E4 (KL , ja ). Tutkimusalueen maaperä on kivikkoista moreenia ja kalliopaljastumia esiintyy paikoitellen. Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa alueen vulkaanisten kivien Zn-Cu-Pb-Au-Ag potentiaalia, sillä hieman pohjoisempana samassa vulkaniittijaksossa on GTK:n aikaisemmin tutkima Viholanniemen Zn-esiintymä (Makkonen 1991 a,b ja Kousa 2009). Korpelan tutkimuskohteella tehtiin systemaattisten (magneettinen GPS-overhauser ja sähkömagneettinen slingram-mittaus) geofysiikan maanpintamittausten lisäksi IP- ja Sampomittauksia. Moreeninäytteitä otettiin yhteensä 209. Joroisten Korpelan tutkimuskohteelle tehtiin vuosina GTK:n toimesta 18 POKAkairausreikää, yhteispituudeltaan 3255,30 metriä (taulukko 1). Kairauksista on vastannut GTK:n GM 150 POKA-kairausyksikkö. Kairaukset on tehty halkaisijaltaan 56 mm putkistolla. Joroisten Korpelan tutkimuksista on vastannut geologi Janne Hokka ja niistä tullaan tekemään erillinen yksityiskohtainen raportti, jossa tutkimukset kuvataan yksityiskohtaisesti. Tässä yhteydessä sitä ei enää tämän enempää kuvata Kiviniemi, Rautalampi Tutkimuskohde sijaitsee Itä-Suomen läänissä Rautalammin kunnassa Kiviniemen alueella, noin 22 km Rautalammin kuntakeskuksesta pohjoiseen ja vajaa 30 km Suonenjoen kaupungin keskustasta luoteeseen, karttalehdellä UTM P4333 D2, D4 (KL ). Tutkimuksen tarkoituksena oli paikantaa Suonenjoen alueelta löydettyjen nikkeli- ja kuparipitoisten lohkareiden lähtöpaikka. Nikkeli- ja kuparipitoisten lohkareiden lähtöpaikkaa ei Kiviniemen alueen tutkimuksissa kuitenkaan löydetty, mutta tutkimusten edetessä havaittiin, että Kiviniemessä sijaitsevassa gabroidisessa intruusiossa on poikkeuksellisen korkeat skandium- ja zirkoniumpitoisuudet. Vuosina Kiviniemen tutkimuskohteelle tehtiin GTK:n toimesta 9 syväkairareikää (yhteensä 1252 m), paljastumakartoitus ja geofysikaalisia maastomittauksia. Alustavan malmiarvion mukaan Kiviniemen intruusio sisältää 13,4 miljoonaa tonnia kiveä, jonka keskipitoisuus on 163 g/t skandiumia, 1726 g/t zirkoniumia ja 81 g/t yttriumia. Edellä mainittujen lisäksi Sc-Zr-Y-esiintymä sisältää fosforia (P 2 O 5 0,6-0,8 paino-%), titaania (TiO 2 1,6-1,8 paino-%), almandiinigranaattia ja fayaliittia. Rikastuskokeet tehtiin GTK:n Mineraalitekniikan laboratoriossa Outokummussa (GTK Mintec), jonne toimitetun näytteen skandiumpitoisuus oli noin 200 g/t. Parhaiten toimi magneettierotusmenetelmä, sillä saatiin skandiumia rikasteeseen 72 %, pitoisuuden ollessa 346 g/t ja rikastuskertoimen noin 1,5. Itä-

35 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 87/ Suomen yliopistossa on tutkittu skandiumin saostamista happoliuoksista difosfonaattien avulla. Itäisen Suomen mineraalipotentiaalin arviointihankkeen aikana ei Kiviniemen kohteella tehty maastotöitä vaan keskityttiin kohteen raportointiin ja sen tutkimuksista on tehty kattavat yksityiskohtaiset raportit Halkoaho et al ja Hokka & Halkoaho 2016, Loukee, Mikkeli Loukeen tutkimuskohde sijaitsee noin 20 km Haukivuoren keskustasta kaakkoon, karttalehdellä UTM N5111 G4 (KL ). Tutkimusalueen maaperä on kivikkoista moreenia ja kalliopaljastumia esiintyy paikoitellen. Ajatuksen aloittaa Airikan ja Loukeen tholeiittisten laavojen oliviinikumulaattien ns. pikriittisten ultramafisten "linssien" tutkimukset esitti tuolloinen malminetsintäpäällikkö Hannu Makkonen. Hänen ajatuksensa oli, että pyritään selvittämään niiden platinametallipotentiaali, sillä sitä ei aikaisemmin ole tutkittu. Alueen geologia on melko yksinkertainen: tholeiittisten laavojen oliviinikumulaattien ns. pikriittisiä ultramafisia "linssejä" esiintyy välikerroksena kohtalaisen homogeenisessa kiillegneissi/kiilleliuskeympäristössä (kuva 17). Tutkimuskohde siirtyi vuoden 2015 alusta Keski-Suomen malmipotentiaalin kartoitushankkeelle ja Itäisen Suomen mineraalipotentiaalin arviointi hankkeen ainoa tehtävä oli luovuttaa kohteen käyttöön 320 metriä kairauskapasiteetistaan. Kohteen tutkimustulokset on esitetty Keski-Suomen malmipotentiaalin kartoitushankeen loppuraportissa. 5 JOHTOPÄÄTÖKSET JA YHTEENVETO Tutkimukset on tehty pääosin yksittäisinä kohteina, joten laajempaa alueellista malmipotentiaalia ei tulosten perusteella voitane arvioida kuin Joroisten Korpelan alueelta. Tässä yhteydessä ei esitetä johtopäätöksiä ja yhteenvetoa niistä kohteista, joista on julkaistu tai tullaan julkaisemaan erillinen tutkimusraportti: Soppi, Kuohattijärvi, Kello- ja Kuivajärvi, Mertaperä, Korpela, Kiviniemi ja Loukee. Vesannon Ahvenisen ympäristöään voimakkaan magneettisuuden omaava ovaalinmuotoinen alue osoittautui lähinnä tholeiittiskoostumuksellisia ultramafisia ja mafisia kiviä sisältäväksi intruusioksi. Se ei ole samakaltainen Rautalammin Kiviniemen skandium-rikkaan granaattipitoisen fayaliittiferrodioriitti-intruusion kanssa. Mainittavia Ni- ja Cu-pitoisuuksia ei reiästä analysoitu. Mielenkiintoinen piirre on, että intruusion länsireunan gabroidinen osa on selvästi nikkeli- ja kromipitoisempi kuin sen ultramafiset osat.

36 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 87/ Kuva 17. Loukeen tutkimuskohteen sijainti (punainen nelikulmio) geologisella kartalla. Fig. 17. Location of the Loukee target (red quadrangle) in the geological map.

37 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 87/ Juvan Palava- ja Kummunkylän kohteiden pääkivilajit ovat kiillegneissi/kiilleliuske ja granodioriitti/graniitti. Kummunkylän kohteella kiilleliuske sisälsi paikoin rautasulfideja ja grafiittia. Kummallakaan kohteella painovoima-anomalialle ei saatu selitystä. Ristijärven Ahven-Koukeron kohteella geofysiikan mittauksissa esille tullut korkeampi IPanomalia kuparikiisupitoisen paljastuman itäpuolella johtuu sulfidipitoisesta muuttuneesta (serisiittiytynyt ja biotiittiutunut) graniitista. Suurin osa alueesta on graniittista-granodioriittista kiveä, jota leikkaa metagabrojuonet. Seassa näyttää olevan joitain liuskejäänteitä, sillä kairareikä Q R5 lopussa on paikoin serisiittipitoista intermediääristä liusketta ja rikkikiisupitoista felsistä liusketta. Malmimielessä mielenkiintoisin on kairareiän Q R2 väli 9,15-10,25 m, joka sisältää runsaasti kuparikiisua. Korkein analysoitu kuparipitoisuus on 2,3 %. Kuparikiisurikkaan vyöhykkeen laajuus jäi selvittämättä. Haapajärven Pitkämäen kohteen pääkivilajina on kiillegneissi. Mafista amfiboliittia esiintyy vain kairareiässä Q R1 välillä 10,50-11,20 m. Se on koostumukseltaan lähinnä TiO 2 - rikasta tholeiittia (MgOn 8,3 %, TiO 2 1,5 %, Ni 168 ppm ja Cr noin 300 ppm). PGE-pitoisten lohkareiden (max. Cu 0,08 %, max. Ni 0,06 %, max. S 1,46 %, max. Pd 0,46 ppm ja max. Pt 0,2 ppm) emäkalliota ei tavoitettu. Geofysiikan mittausten (matalalento- ja maanpintamittaukset) perusteella lohkareiden lähde ei liene kovin laala-alainen. 6 KIITOKSET Hankehenkilöstö esittää lämpimät kiitokset ammattitaitoiselle kallioperä- ja raaka-aineet toimialan henkilökunnalle, Geopalvelukeskuksen kenttä- ja laboratoriohenkilökunnalle, tietopalvelun henkilökunnalle sekä yhteistyökumppaneille GTK:ssa sekä Helsingin, Turun ja Oulun yliopistoissa. Kaikille edellä mainituille rehti kädenpuristus ja lämmin kiitos. Erityiskiitos tutkimuskohteiden maanomistajille, heidän myötämielisestä suhtautumisestaan GTK:n tutkimuksiin, ilman tätä monen mielenkiintoisen kohteen tutkimukset olisivat jääneet tekemättä. 7 KIRJALLISUUS Bedrock of Finland DigiKP. Digital map database [Electronic resource]. Espoo: Geological Survey of Finland [referred 9 September 2016], Version 2.0., available at: Eilu, P., Bergman, T., Bjerkgård, T., Feoktistov, V., Hallberg, A., Korsakova, M., Krasotkin, S., Myradymov, G., Nurmi, P. A., Often, M., Perdahl, J.-A., Philippov, N., Sandstad, J. S., Stromov, V. & Tontti, M. (2009) Metallogenic map of the Fennoscandian Shield 1: Geologian tutkimuskeskus, erikoiskartat, Lönnberg Promo Oy, Helsinki.

38 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 87/ Damstén, M. (2010a) Tohmajärvi-Joensuu välisen liuskevyöhykkeen kairaukset karttalehdellä 4223, 4241 ja 4232 vuonna s. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti, M19/4223/2010/31, 18 s. Damstén, M. (2010b) Tohmajärven Muskon kairaukset vuonna 2008 karttalehdellä Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti, M19/4232/2010/30, 14 s. Halkoaho, T., Hartikainen, A., Isomaa, J., Kontoniemi, O., Makkonen, H., Niskanen, M., Pietikäinen, K., Tiainen, M. (2012) Väli- ja Etelä-Suomen nikkelipotentiaalin arviointihankkeen ( , ja ) toiminta vuosina Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti 18/ s., 3 liitettä. Halkoaho, T., Hokka, J. & Niskanen, M. (2015) Tutkimustyöselostus Kuhmon kaupungissa Kellojärven ja Kuivajärven alueilla suoritetuista malmitutkimuksista vuonna Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti 36/2015, 43 s. Halkoaho, T., Hokka, J. & Niskanen, M. (2016) Tutkimustyöselostus Kuhmon kaupungissa malminetsintälupa-alueella Mertaperä 1 (lupatunnus ML2013:0053) vuonna 2015 suoritetuista malminetsintätutkimuksista. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti 86/2016, 19 s. Halkoaho, T. & Niskanen, M. (2006) Ultramafisten ja mafisten kivien nikkelimalmipotentiaalitutkimukset vuosina Lieksan, Nurmeksen ja Kuhmon välisellä alueella. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti, M19/4324/2006/1, 43 s., 1 liite. Halkoaho, T. & Niskanen, M. (2015) Tutkimustyöselostus Rautalammin kunnassa valtausalueella Kiviniemi 1 (kaivosrekisterinumero 8777/1) suoritetuista skandium- ja zirkoniumesiintymätutkimuksista vuosina (A research report of scandium and zirconium studies concerning the claim area of Kiviniemi 1 (register number of claim: 8777/1) in Rautalampi during years ). Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti 56/2015, 32 s. Hokka, J. & Halkoaho, T. (2016) 3D modelling and mineral resource estimation of the Kiviniemi Scandium deposit, Eastern Finland. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti 65/ s. ja 5 liitettä. Kousa, J. (2009) Joroisten Viholanniemen-Lahnalahden alueen kairaukset ja kallioperäkartoitus Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti M19/2009/60, 23 s. Kousa, J. (2014) Tohmajärven Sopen kairaus karttalehdellä N534 vuosina 2012 ja Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti 59/ s.

39 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 87/ Lehtonen, E., Heilimo, E., Halkoaho, T., Käpyaho, A. & Hölttä, P. (2016) U Pb geochronology of Archaean volcanic-sedimentary sequences in the Kuhmo greenstone belt, Karelia Province Multiphase volcanism from Meso- to Neoarchaean and a Neoarchaean depositional basin? Precambrian Research 275, Makkonen, H. (1985) Tutkimustyöselostus Juvan kunnassa valtausalueella Lumpeinen 1 kaiv. rek. n:o 3407 suoritetuista tutkimuksista. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti, M06/3231/-85/2/10. 3 s., 6 liitettä. Makkonen, H. (1991a) Tutkimustyöselostus Joroisten kunnassa valtausalueella Viholanniemi 1-3, Kaiv. rek. n:o 4014/1-3, suoritetuista tutkimuksista. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti M06/3234/-91/1/10, 11 s., 6 liitettä. Makkonen, H. (1991b) Viholanniemen Zn-esiintymän tutkimukset Joroisissa vuosina Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti M19/3234/-91/1/10, 25 s., 6 liitettä. Makkonen, H. (1992) Kivikkokankaan Ni-Cu-malmiaiheen tutkimukset Juvalla vuosina Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti, M19/3231/92/1/10. 3 s., 1 liite. Makkonen, H. & Halkoaho, T. (2007) Whole rock analytical data (XRF, REE, PGE) for several Svecofennian (1. 9 Ga) and Archean (2. 8 Ga) nickel deposits in eastern Finland. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti M19/3241/2007/32, 49 s., 13 liitettä. Mikkola, P., Heilimo, E., Paavola, J., Halkoaho, T., Äikäs, O. & Huhma, H. (2013) Lentuan kompleksin eteläosan kallioperä. Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 202, 96 s., 6 liitettä ja 1 sähköinen liite. Nikander, J. (1992) Haapajärven Katajaperän PGE-pitoisista lohkareista ja pintamoreenin PGE-tutkimuksista karttalehdellä , vuosina Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti, M19/2343/-92/1/ s., 18 liites. Nikander, J. (2010) Itä-Suomen sinkki-kuparipotentiaalin arviointi hanke Loppuraportti. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti, M10.4/2010/60, 16 s. Niskanen, M., Jokinen, J., Halkoaho, T. & Makkonen, H. (2016) Kuhmon Kellojärven geofysikaaliset GTK-FrEM mittaukset Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti 32/2016, 29 s. Niskavaara, H. (1995) A comprehensive schema of analysis for soils, sediments, humus and plant samples using Inductively coupled plasma atomic emission spectrometry (ICP-AES. Julkaisussa: Autio, S. (toim.) Geological Survey of Finland, Current Research Geological Survey of Finland, Special Paper 20,

40 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 87/ Pekkarinen, L. J. (1979) Selostus Juvan Lumpeisen alueella suoritetuista malmitutkimuksista vuosina Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti, M19/3231/79/1/10. 7 s., 12 liitettä (1 geologinen kartta). Pääjärvi, A. (1991) Karttula. Suomen geologinen kartta 1: , Geological Map of Finland. Kallioperäkartta - Pre-quaternary rocks, lehti - sheet Geologian tutkimuskeskus - Geological Survey of Finland. Pääjärvi, A. (2000) Rautalammin ja Karttulan kartta-alueiden kallioperä. Summary: Pre- Quaternary rocks of the Rautalampi and Karttula map-sheet areas. Suomen geologinen kartta 1: , kallioperäkarttojen selitykset, lehdet 3223 ja Geologian tutkimuskeskus, Espoo, 81 p. Rautiainen, I., Hagel-Brunnström, M-L., Heiskanen, L. & Kallio, E. (1996) Production oriented method for the determination of rare earth and other trace elements in rocks by ICP-MS, Fresenius J Anal Chem 355, Sandström, H., Hagel-Brunnström, M.-L. & Kiirikki, E. (1989) The use of automated X-ray fluoresence spectrometry in determination of major elements in rock samples. Julkaisussa: Autio, S. (toim.) Geological Survey of Finland, Current Research Geological Survey of Finland, Special Paper 10, Vanne, J. (1984) Tutkimustyöselostus Kuhmon kunnassa valtausalueella Siivikkovaara 1-5, kaiv.rek. n:o 2853/1-5 suoritetuista malmitutkimuksista. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti, M06/4411/-84/1/10, 13 s., 7 liitettä.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3231/-84/x /10 Juva Rantala Hannu Makkonen

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3231/-84/x /10 Juva Rantala Hannu Makkonen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3231/-84/x /10 Juva Rantala Hannu Makkonen 7.11.1984 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JUVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA RANTALA 1, KAIV.REK. N :O 3401 SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA TUTKIMUSTEN

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M06/3241/1-98/2/10 LEPPÄVIRTA Heimonvuori 1, 2,3. Jari Mäkinen, Heikki Forss 15.12.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M06/3241/1-98/2/10 LEPPÄVIRTA Heimonvuori 1, 2,3. Jari Mäkinen, Heikki Forss 15.12. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M06/3241/1-98/2/10 LEPPÄVIRTA Heimonvuori 1, 2,3 Jari Mäkinen, Heikki Forss 15.12.1998 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS LEPPÄVIRRAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA HEIMONVUORI

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JUVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA LUMPEINEN 1 KAIV. REK. N :O 3407 SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JUVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA LUMPEINEN 1 KAIV. REK. N :O 3407 SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06 / 3231 / -85 / / 10 JUVA Lumpeinen Hannu Makkonen 5.12.1985 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JUVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA LUMPEINEN 1 KAIV. REK. N :O 3407 SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

Keski-Suomen mineraalipotentiaali - hankkeen kairaukset Hankasalmen Janholanjoella 2014 Ahven Marjaana, Aimo Ruotsalainen

Keski-Suomen mineraalipotentiaali - hankkeen kairaukset Hankasalmen Janholanjoella 2014 Ahven Marjaana, Aimo Ruotsalainen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Yksikkö Kuopio 63/2014 Keski-Suomen mineraalipotentiaali - hankkeen kairaukset Hankasalmen Janholanjoella 2014 Ahven Marjaana, Aimo Ruotsalainen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGIAN

Lisätiedot

Leoparditäpläisten vuolukivien ja serpentiniittien tutkimukset Valtimon kunnassa Suurisuolla vuonna 2008 Mauri Niemelä

Leoparditäpläisten vuolukivien ja serpentiniittien tutkimukset Valtimon kunnassa Suurisuolla vuonna 2008 Mauri Niemelä Itä-Suomen yksikkö M19/4322/2010/28 31.5.2010 Kuopio Leoparditäpläisten vuolukivien ja serpentiniittien tutkimukset Valtimon kunnassa Suurisuolla vuonna 2008 Mauri Niemelä Sisällysluettelo Kuvailulehti

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA 1983-84 sekä 1988

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA 1983-84 sekä 1988 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2741/-89/1/60 Kittilä Vuomanmukka Kari Pääkkönen 26.9.1989 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

JA JUVAN KUNNISSA VALTAUSALUEELLA SUOTLAMPI 1, KAIV.REK. N :o 3316 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

JA JUVAN KUNNISSA VALTAUSALUEELLA SUOTLAMPI 1, KAIV.REK. N :o 3316 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 06/3231/-83/1/10 Joroinen,Juva Suotlampi Hannu Makkonen 21.3.1983 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN JA JUVAN KUNNISSA VALTAUSALUEELLA SUOTLAMPI 1, KAIV.REK. N :o 3316 SUORITETUISTA

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/4522/-89/1/10 Kuusamo Ollinsuo Heikki Pankka 17.8.1989 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

Viidansuon kairaukset Kangasniemellä vuonna 2015

Viidansuon kairaukset Kangasniemellä vuonna 2015 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Mineraalivarat Kuopio Arkistoraportti 26/2016 Viidansuon kairaukset Kangasniemellä vuonna 2015 Perttu Mikkola & Sami Niemi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Arkistoraportti 26/2016 GEOLOGIAN

Lisätiedot

Litium tutkimukset Someron Luhtinmäellä vuonna 2012 Timo Ahtola & Janne Kuusela

Litium tutkimukset Someron Luhtinmäellä vuonna 2012 Timo Ahtola & Janne Kuusela GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen yksikkö Espoo 17.12.2015 103/2015 Litium tutkimukset Someron Luhtinmäellä vuonna 2012 Timo Ahtola & Janne Kuusela GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 17.12.2015 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Kuopion yksikkö M06/3223/2003/1/10 RAUTALAMPI Myhinkoski Hannu Makkonen

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Kuopion yksikkö M06/3223/2003/1/10 RAUTALAMPI Myhinkoski Hannu Makkonen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Kuopion yksikkö M06/3223/2003/1/10 RAUTALAMPI Myhinkoski 26.09.2003 Hannu Makkonen TUTKIMUSTYÖSELOSTUS RAUTALAMMEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA MYHINKOSKI 1 (KAIV.REK.NRO 7312/1) SUORITETUISTA

Lisätiedot

Kultatutkimukset Alajärven Peurakalliolla vuosina 2008-2014 Heidi Laxström, Olavi Kontoniemi

Kultatutkimukset Alajärven Peurakalliolla vuosina 2008-2014 Heidi Laxström, Olavi Kontoniemi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Länsi-Suomen Yksikkö Kokkola 2/2015 Kultatutkimukset Alajärven Peurakalliolla vuosina 2008-2014 Heidi Laxström, Olavi Kontoniemi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

Geologian tutkimuskeskus 35/2017 Pohjavesiyksikkö Espoo Tuire Valjus

Geologian tutkimuskeskus 35/2017 Pohjavesiyksikkö Espoo Tuire Valjus Geologian tutkimuskeskus 35/2017 Pohjavesiyksikkö Espoo 2.5.2017 Geofysiikan mittaukset Velkuan Aumineralisaation alueella Naantalissa Tuire Valjus GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro

Lisätiedot

Geologian tutkimuskeskus M06/3821/-97/1/10 Inari, Angeli. Antero Karvinen Rovaniemi

Geologian tutkimuskeskus M06/3821/-97/1/10 Inari, Angeli. Antero Karvinen Rovaniemi Geologian tutkimuskeskus Inari, Angeli Rovaniemi 17.12.1997 Kaoliinitutkimukset Inarin kunnassa Angelin ympäristössä Jalkavaara 1 ja 2 nimisillä valtausalueilla kaivosrekisterinumero 5622/1 ja 2 Tutkimukset

Lisätiedot

PAIMION KORVENALAN ALUEELLA VUOSINA 1996-1998 SUORITETUT KULTATUTKIMUKSET.

PAIMION KORVENALAN ALUEELLA VUOSINA 1996-1998 SUORITETUT KULTATUTKIMUKSET. RAPORTTITIEDOSTO N:O 4403 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto Kallioperä ja raaka-aineet M19/2021/2000/1/10 PAIMIO Korvenala Petri Rosenberg 20.1.2000 PAIMION KORVENALAN ALUEELLA VUOSINA

Lisätiedot

Lestijärvi. Kaj J. Västi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2341/-91/1/10. Syri

Lestijärvi. Kaj J. Västi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2341/-91/1/10. Syri GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2341/-91/1/10 Lestijärvi Syri Kaj J. Västi 30.1.1991 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS LESTIJÄRVEN KUNNASSA VALTAUSA- LUEELLA SYRI 1, KAIV. REK. N:o 4512/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

Raportti Pukinselän kultatutkimuksista Tervolassa vuosina 2003-2007 Antero Karvinen, Jorma Isomaa ja Eero Sandgren

Raportti Pukinselän kultatutkimuksista Tervolassa vuosina 2003-2007 Antero Karvinen, Jorma Isomaa ja Eero Sandgren Pohjois-Suomen yksikkö M19/2633/2007/10/63 21.12.2007 Rovaniemi Raportti Pukinselän kultatutkimuksista Tervolassa vuosina 2003-2007 Antero Karvinen, Jorma Isomaa ja Eero Sandgren GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

Suolikon kairaukset Muuramessa 2014

Suolikon kairaukset Muuramessa 2014 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Yksikkö Kuopio 93/2015 Suolikon kairaukset Muuramessa 2014 Esa Heilimo ja Sami Niemi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 93/2015 Kuvailulehti Documentation page Sisällysluettelo 1 Kohteen

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2433/-91/2/10 Haapavesi Ängesneva, Kiimala Kaj J. Västi

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2433/-91/2/10 Haapavesi Ängesneva, Kiimala Kaj J. Västi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2433/-91/2/10 Haapavesi Ängesneva, Kiimala Kaj J. Västi 8.10.1991 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS HAAPAVEDEN KUNNASSA VALTAUS- ALUEILLA KIIMALA 1, KAIV. REK. N:o 4125/1, JA KIIMALA 2,

Lisätiedot

Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl

Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl Tutkimustyöselostus 080145231JJV103 Jakelu Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl IKME Kaivoslain 19 :n mukainen tutkimustyöselostus Kuusamon Kuparivaaran alueella valtauksilla Kuparivaara 1-3 suoritetuista

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SULKAVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKALAHTI 1, KAIV.REK.N:O 4897/1, VUOSINA SUORITETUISTA Ni-MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SULKAVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKALAHTI 1, KAIV.REK.N:O 4897/1, VUOSINA SUORITETUISTA Ni-MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3144/-93/1/10 Sulkava Sarkalahti Hannu Makkonen 11.11.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SULKAVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKALAHTI 1, KAIV.REK.N:O 4897/1, VUOSINA 1990-1992 SUORITETUISTA

Lisätiedot

TUTKIMUKSET AEROGEOFYSIKAALISISSA MITTAUKSISSA HAVAITULLA JOHDE- ALUEELLA SODANKYLÄN SYVÄOJALLA VUOSINA

TUTKIMUKSET AEROGEOFYSIKAALISISSA MITTAUKSISSA HAVAITULLA JOHDE- ALUEELLA SODANKYLÄN SYVÄOJALLA VUOSINA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/3724/-89/1/10 Sodankylä Syväoja Olavi Auranen 5.4.1989 TUTKIMUKSET AEROGEOFYSIKAALISISSA MITTAUKSISSA HAVAITULLA JOHDE- ALUEELLA SODANKYLÄN SYVÄOJALLA VUOSINA 1988-89 Aihe

Lisätiedot

KUPARIMALMINETSINTÄÄ HYRVÄLÄN-ILVESKALLION ALUEELLA HATTULASSA V

KUPARIMALMINETSINTÄÄ HYRVÄLÄN-ILVESKALLION ALUEELLA HATTULASSA V M19/2131/1998/10/1 Hyrvälä-Ilveskallio Hattula N. Kärkkäinen, K. Karttunen, B Lindmark 15.12.1998 RAPORTTITIEDOSTO N:O 4487 KUPARIMALMINETSINTÄÄ HYRVÄLÄN-ILVESKALLION ALUEELLA HATTULASSA V. 1997-1998.

Lisätiedot

Kullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset.

Kullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset. GEOLOGIAN TUTKIMCJSKESKUS Tekij at Rosenberg Petri KUVAILULEHTI Päivämäärä 13.1.2000 Raportin laji Ml 911 14312000/ 711 0 tutkimusraportti 1 Raportin nimi Toimeksiantaja Geologian tutkimuskeskus Kullaan

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (4) M 06/3712/-88/1/10 Sodankylä Vuomanperänmaa ja Poroaita Antero Karvinen

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (4) M 06/3712/-88/1/10 Sodankylä Vuomanperänmaa ja Poroaita Antero Karvinen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (4) M 06/3712/-88/1/10 Sodankylä Vuomanperänmaa ja Poroaita Antero Karvinen 24.10.1988 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA VUOMANPERÄNMAA JA POROAITA, KAIV.REK.

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Kuopion yksikkö M19/3241/-03/1/10 SUONENJOKI Kärpänlampi, Saarinen Koskee 3241,

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Kuopion yksikkö M19/3241/-03/1/10 SUONENJOKI Kärpänlampi, Saarinen Koskee 3241, 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Kuopion yksikkö M19/3241/-03/1/10 SUONENJOKI Kärpänlampi, Saarinen Koskee 3241, 3242 30.12.2003 Mäkinen Jari Raportti Suonenjoen kunnassa kohteissa Kärpänlampi ja Saarinen suoritetuista

Lisätiedot

ARK RAPORTT 1 080/ /AAK/1989. JAKELU Kauppa- ja te01 1 isuusministeriö TALLEN NE^^^ OKME/Outokumpu OKME/Vammala

ARK RAPORTT 1 080/ /AAK/1989. JAKELU Kauppa- ja te01 1 isuusministeriö TALLEN NE^^^ OKME/Outokumpu OKME/Vammala RAPORTT 1 080/2143 09/AAK/1989 JAKELU Kauppa- ja te01 1 isuusministeriö TALLEN NE^^^ OKME/Outokumpu OKME/Vammala 2 1. 08. 2006 KAIVOSLAIN 19 :N MUKAINEN TUTKIMUSTYÖSELQSTUS KUHMOINEN, MARKKAVUORI 1, kaivosrekisterinumero

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2433/-91/1/10 Häapavesi Vesiperä Kaj J. Västi

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2433/-91/1/10 Häapavesi Vesiperä Kaj J. Västi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2433/-91/1/10 Häapavesi Vesiperä Kaj J. Västi 30.9.1991 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS HAAPAVEDEN KUNNASSA VALTAUS- ALUEELLA VESIPERÄ 1, KAIV. REK. N:o 3853/1, SUORI- TETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA.

Lisätiedot

ARKI, 1`t_'+i APU IALk GEO Väli-Suomen aluetoimisto M19/2431/2000/1/10 ALAVIESKA Juku Jarmo Nikander SKUS KULTATUTKIMUKSET ALAVIESKASSA KART

ARKI, 1`t_'+i APU IALk GEO Väli-Suomen aluetoimisto M19/2431/2000/1/10 ALAVIESKA Juku Jarmo Nikander SKUS KULTATUTKIMUKSET ALAVIESKASSA KART ARKI, 1`t_'+i APU IALk GEO Väli-Suomen aluetoimisto M19/2431/2000/1/10 ALAVIESKA Juku 28.1.2000 Jarmo Nikander SKUS KULTATUTKIMUKSET ALAVIESKASSA KARTTALEHDELLÄ 243108, KOHTEESSA JUKU, VUONNA 1998. 1 TUTKIMUSKOHTEEN

Lisätiedot

Ala-Siilin kairaukset Pieksämäellä 2014 Perttu Mikkola, Sami Niemi, Aimo Ruotsalainen

Ala-Siilin kairaukset Pieksämäellä 2014 Perttu Mikkola, Sami Niemi, Aimo Ruotsalainen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Itä-Suomen yksikkö Kuopio Arkistoraportti 85/2014 Ala-Siilin kairaukset Pieksämäellä 2014 Perttu Mikkola, Sami Niemi, Aimo Ruotsalainen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

RIMPIKOIVIKON ZN-PB AIHEEN GEOKEMIALLISET TUTKIMUKSET JA POKA-KAIRAUS OULAISISSA

RIMPIKOIVIKON ZN-PB AIHEEN GEOKEMIALLISET TUTKIMUKSET JA POKA-KAIRAUS OULAISISSA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/2433/93/2/10 OULAINEN Rimpikoivikko Esko Iisalo 30.4.1993 RIMPIKOIVIKON ZN-PB AIHEEN GEOKEMIALLISET TUTKIMUKSET JA POKA-KAIRAUS OULAISISSA SISÄLLYSLUETTELO TUTKIMUSALUEEN SIJAINTI

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUHMON KAUPUNGISSA KELLOJÄRVEN JA KUIVAJÄRVEN ALUEILLA SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUONNA 2013

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUHMON KAUPUNGISSA KELLOJÄRVEN JA KUIVAJÄRVEN ALUEILLA SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUONNA 2013 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Itä-Suomen yksikkö Kuopio 36/2015 27.7.2015 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUHMON KAUPUNGISSA KELLOJÄRVEN JA KUIVAJÄRVEN ALUEILLA SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUONNA 2013 Halkoaho Tapio,

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M06/4611/-93/1/10 Kuusamo Sarkanniemi Heikki Pankka 29.12.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA SARKANNIEMI 1 KAIV.REK. N:O 4532

Lisätiedot

GOLD FIELDS ARCTIC PLATINUM OY TUTKIMUSTÖSELOSTUS ROVANIEMEN KUNNASSA, NARKAUDEN VALTAUSALUEILLA VUOSINA SUORITETUISTA MALMINETSINTÄTÖISTÄ

GOLD FIELDS ARCTIC PLATINUM OY TUTKIMUSTÖSELOSTUS ROVANIEMEN KUNNASSA, NARKAUDEN VALTAUSALUEILLA VUOSINA SUORITETUISTA MALMINETSINTÄTÖISTÄ TUTKIMUSTÖSELOSTUS ROVANIEMEN KUNNASSA, NARKAUDEN VALTAUSALUEILLA VUOSINA 2000-2010 SUORITETUISTA MALMINETSINTÄTÖISTÄ 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUKSEN YHTEENVETO Valtauksen nimi Valtauksen numero Valtausalueen

Lisätiedot

Tutkimustyöselostus Kuhmo Siivikkovaara (8055/3), Niemenkylä (8055/4)

Tutkimustyöselostus Kuhmo Siivikkovaara (8055/3), Niemenkylä (8055/4) 15.10.2014 ALTONA MINING LTD/KUHMO METALS OY Kuhmo Siivikkovaara (8055/3), Niemenkylä (8055/4) Sanna Juurela KUHMO METALS OY (Y-tunnus 1925450-2) Kaivostie 9, FIN-83700 Polvijärvi, FINLAND Tel. +358 10

Lisätiedot

Leoparditäpläisten vuolukivien tutkimukset Valtimon kunnassa Ala- Kolkonjärvellä vuonna 2008 Mauri Niemelä

Leoparditäpläisten vuolukivien tutkimukset Valtimon kunnassa Ala- Kolkonjärvellä vuonna 2008 Mauri Niemelä Itä-Suomen yksikkö M19/4322/2009/79 31.12.2009 Kuopio Leoparditäpläisten vuolukivien tutkimukset Valtimon kunnassa Ala- Kolkonjärvellä vuonna 2008 Mauri Niemelä 4 Kuvailulehti Documentation page SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Lapin MalmiIE Korvuo. Kauppa- ja teollisuus mini^'--:^ ' OKMEILM Rovaniemi

Lapin MalmiIE Korvuo. Kauppa- ja teollisuus mini^'--:^ ' OKMEILM Rovaniemi Lapin MalmiIE Korvuo Jakelu Kauppa- ja teollisuus mini^'--:^ Ru~o~ ' OKMEILM Rovaniemi KAIVOSLAIN 19 :N MUKAINEN TUTKIMUSTYOSELOSTUS LAPIN LMNISSA SODANKYMN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA KEIVITSA 58, kaiv.rek.nro

Lisätiedot

SELOSTUS MALMITUTKIMUKSISTA KITTILÄN TIUKUVAARASSA vv

SELOSTUS MALMITUTKIMUKSISTA KITTILÄN TIUKUVAARASSA vv M 19/2732, 2734/-77/3/10 Kittilä, Tiukuvaara Olavi Auranen 26.11.1977 SELOSTUS MALMITUTKIMUKSISTA KITTILÄN TIUKUVAARASSA vv. 1975-76 Syystalvella v. 1971 lähetti Eino Valkama Kittilän Tiukuvaarasta geologiselle

Lisätiedot

Outokumpu Miniug Oy:n kiii-inostus Lunastettujen tutkimusraporttien mukaan arvioitiin esiintymien hyödyntamismahdollisuuksia

Outokumpu Miniug Oy:n kiii-inostus Lunastettujen tutkimusraporttien mukaan arvioitiin esiintymien hyödyntamismahdollisuuksia RAPORTTI 080131 44 051LG11998 Leo Grundström Johdanto Kauppa- ja teollisuusministeriö on päättanyt 17 päivänä joulukuuta 1996 kaivoslain (503165) 13, 53 ja 54S:n nojalla merkitä kaivosrekisteriin valtausalueiden

Lisätiedot

Niinimäki 7801/1. Tutkimustyöselostus Sanna Juurela. ALTONA MINING LTD/VULCAN KOTALAHTI OY Tutkimustyöselostus

Niinimäki 7801/1. Tutkimustyöselostus Sanna Juurela. ALTONA MINING LTD/VULCAN KOTALAHTI OY Tutkimustyöselostus 31.01.2013 Sanna Juurela VULCAN KOTALAHTI OY (Y-tunnus: 2300990-5) Sänkinotkonkatu 6, FIN-83500 Outokumpu, FINLAND Tel. +358 10 271 0090, E-mail. Finland@altonamining.com 1. JOHDANTO Tämä on Vulcan Kotalahti

Lisätiedot

JOHDANTO Tutkimusalue sijaitsee Juvan kunnassa n. 5 km Juvan kirkonkylästä luoteeseen (kuva ). Geologian tutkimuskeskus on tehnyt malmitutkimuksia alu

JOHDANTO Tutkimusalue sijaitsee Juvan kunnassa n. 5 km Juvan kirkonkylästä luoteeseen (kuva ). Geologian tutkimuskeskus on tehnyt malmitutkimuksia alu A i C.', >'/AP PA LE GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M9/323/-92/6/O Juva Rutkonlampi Hannu Makkonen 2.0.992 RUTKONLAMMEN GRANAATTIGABRON TUTKIMUKSET JUVALLA VUOSINA 989-990 JOHDANTO Tutkimusalue sijaitsee Juvan

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA AUTSASENKURU 1, KAIV.REK.N:O 3380/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA AUTSASENKURU 1, KAIV.REK.N:O 3380/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA 1 (4) GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/1833/-84/1/10 Enontekiö Autsasenkuru Veikko Keinänen 29.11.1984 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA AUTSASENKURU 1, KAIV.REK.N:O 3380/1 SUORITETUISTA

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA JALKAJOKI 1, KAIV. REK. N:o 2813 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA JALKAJOKI 1, KAIV. REK. N:o 2813 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 06/3722/-81/1/10 Kittilä Jalkajoki Markku Rask 30.11.1981 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA JALKAJOKI 1, KAIV. REK. N:o 2813 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

2 1. Johdanto Tama Geologian tutkimuskeskuksen Kuopion yksikon tekema mineraalivarantoarvio koskee Niinikosken esiintymaa Kotalahden nikkelivyohykkeel

2 1. Johdanto Tama Geologian tutkimuskeskuksen Kuopion yksikon tekema mineraalivarantoarvio koskee Niinikosken esiintymaa Kotalahden nikkelivyohykkeel GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Kuopion yksikko M19/3242/2002/1/10 Kuopio Niinikoski Timo Heino 30.7.2002 09. 01. 913 Kuopion Niinikosken Ni-esiintymdn mineraalivarantoarvio, valtaus Niinikoski 1 (kaiv. rek.

Lisätiedot

Slingram- ja magneettisten mittausten lisäksi valtausalueella on tehty VLF-Rmittaukset

Slingram- ja magneettisten mittausten lisäksi valtausalueella on tehty VLF-Rmittaukset GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M06/4611/-91/1/10 Kuusamo Iso-Rehvi Erkki Vanhanen TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMOSSA VALTAUSALUEELLA ISO-REHVI 1, KAIV. REK. N:O 4442 MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

SUOMENSELÄN TEOLLISUUSMINERAALIPROJEKTI KAUDEN 2000 VÄLIRAPORTTI, KESKI-SUOMI

SUOMENSELÄN TEOLLISUUSMINERAALIPROJEKTI KAUDEN 2000 VÄLIRAPORTTI, KESKI-SUOMI GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto Timo Ahtola Olli Sarapää 02.10.2000 Raportti M89/2000/2 RAPORTTITIEDOSTO N:O 4577 SUOMENSELÄN TEOLLISUUSMINERAALIPROJEKTI 1999-2000 KAUDEN 2000 VÄLIRAPORTTI,

Lisätiedot

Murtovaaran luovuttavat valtaukset. Tutkimustyöselostus 080/4514,4523/JJV/03. Jarmo Vesanto Julkinen. Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl

Murtovaaran luovuttavat valtaukset. Tutkimustyöselostus 080/4514,4523/JJV/03. Jarmo Vesanto Julkinen. Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl 1 Jakelu Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl OKME/Outokumpu 1 kpl Kaivoslain 19 :n mukainen tutkimustyöselostus Kuusamon Näränkävaaran kerrosintruusion alueella valtauksilla Murtovaara 1 5, 7, 20, 30,

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (10) M 19/3714/-88/1/10 Sodankylä Riiminoja Heikki Pankka GEOKEMIALLISEN Cu-Ni-Co-ANOMALIAN TARKISTUS

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (10) M 19/3714/-88/1/10 Sodankylä Riiminoja Heikki Pankka GEOKEMIALLISEN Cu-Ni-Co-ANOMALIAN TARKISTUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (10) M 19/3714/-88/1/10 Sodankylä Riiminoja Heikki Pankka 8.9.1988 GEOKEMIALLISEN Cu-Ni-Co-ANOMALIAN TARKISTUS RIIMINOJALLA SODANKYLÄN KUNNASSA VUOSINA 1980 1984 2 TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3712/-85/1/10 Kittilä Tepsa Antero Karvinen 29.11.1985 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUOLAJÄRVI 1, 2 JA 3, KAIVOSREKISTERI NROT 3082/1, 3331/1 ja 2

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (6) M 06/1834/-88/1/10 Enontekiö Ruossakero Jorma Isomaa

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (6) M 06/1834/-88/1/10 Enontekiö Ruossakero Jorma Isomaa GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (6) M 06/1834/-88/1/10 Enontekiö Ruossakero Jorma Isomaa 1.11.1988 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA RUOSSAKERO 1, 2 JA 3, KAIV. REK. N:O 3451/1-3 SUORITETUISTA

Lisätiedot

U~O~U~PU. TUTKIMUSRAPORTTI 2 OOl/3234O8B/JJE1 RMP/1989 NiCu-PROJEKTI/ITÄ-SUOMI. J.Eeronheimo, R. Pietilä

U~O~U~PU. TUTKIMUSRAPORTTI 2 OOl/3234O8B/JJE1 RMP/1989 NiCu-PROJEKTI/ITÄ-SUOMI. J.Eeronheimo, R. Pietilä 0 = OKANOSTEOWSUUS U~O~U~PU J.Eeronheimo, R. Pietilä 01.09.1989 TUTKIMUSRAPORTTI 2 OOl/3234O8B/JJE1 RMP/1989 NiCu-PROJEKTI/ITÄ-SUOMI - SISÄLLYSLUETTELO sivu 1. ALKUTIEDOT 3 2. AIKAISEMMAT RAPORTIT 3 3.

Lisätiedot

GTK. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto. M06/4412/2001/2/10 Louhiniemi. Markku Tenhola ja Matti Niskanen

GTK. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto. M06/4412/2001/2/10 Louhiniemi. Markku Tenhola ja Matti Niskanen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M06/4412/2001/2/10 Louhiniemi Markku Tenhola ja Matti Niskanen TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUHMON KAUPUNGISSA VALTAUSALUEELLA LOUHINIEMI 1 (Kaivosrekisteri No

Lisätiedot

MALMITUTKIMUKSET VIITASAAREN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA ISO-MÄKRÄLAMPI 1. (kaiv. rek. N:o 3385/1) JA SUOVANLAHTI 1 (kaiv. rek.

MALMITUTKIMUKSET VIITASAAREN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA ISO-MÄKRÄLAMPI 1. (kaiv. rek. N:o 3385/1) JA SUOVANLAHTI 1 (kaiv. rek. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3311/-87/1/10 Viitasaari Mäkrä Jarmo Nikander MALMITUTKIMUKSET VIITASAAREN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA ISO-MÄKRÄLAMPI 1 (kaiv. rek. N:o 3385/1) JA SUOVANLAHTI 1 (kaiv. rek. N:o

Lisätiedot

30( GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3233/-91/1/10 Rantasalmi Putkela Olavi Kontoniemi

30( GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3233/-91/1/10 Rantasalmi Putkela Olavi Kontoniemi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3233/-91/1/10 Rantasalmi Putkela Olavi Kontoniemi 01.11.1991 30( TUTKIMUSTYOSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA PUT- (ELA 1, KAIV.REK.NRO 4229/1, SUORITETUISTA MALMITUTKINUKSISTA

Lisätiedot

GEOLOGAN TUTKIMUSKESKUS giiy-93/2/1 0 KI U Jarmo Nikande r 6.10.199 3

GEOLOGAN TUTKIMUSKESKUS giiy-93/2/1 0 KI U Jarmo Nikande r 6.10.199 3 GEOLOGAN TUTKIMUSKESKUS giiy-93/2/1 0 KI U Jarmo Nikande r 6.10.199 3 SINKKI- JA KULTAMALMITUTKIMUKSISTA KIURUVEDEN HANHISUOLLA, JOUTOKANKAALLA JA KULTAVUORELLA, KTL 3323 03, SEKÄ PYLHY- LÄNAHOLLA, KTL

Lisätiedot

Hollan kairaukset Joutsassa 2014 Perttu Mikkola & Sami Niemi

Hollan kairaukset Joutsassa 2014 Perttu Mikkola & Sami Niemi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Itä-Suomen yksikkö Kuopio Arkistoraportti 31/2015 Hollan kairaukset Joutsassa 2014 Perttu Mikkola & Sami Niemi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Kuopion yksikkö M19/3144/2004/1/10 ANTTOLA Pihlajasalo Hannu Makkonen Juha Mursu

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Kuopion yksikkö M19/3144/2004/1/10 ANTTOLA Pihlajasalo Hannu Makkonen Juha Mursu GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Kuopion yksikkö M19/3144/2004/1/10 ANTTOLA Pihlajasalo 13.02.2004 Hannu Makkonen Juha Mursu NIKKELIMALMITUTKIMUKSET ANTTOLAN PIHLAJASALON KOHTEESSA VUOSINA 2000 JA 2001 GEOLOGIAN

Lisätiedot

Pieksämäen Lohkolinjakankaan kairaukset vuonna 2016

Pieksämäen Lohkolinjakankaan kairaukset vuonna 2016 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Mineraalivarat Kuopio Arkistoraportti 84/16 Pieksämäen Lohkolinjakankaan kairaukset vuonna 16 Perttu Mikkola & Sami Niemi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Arkistoraportti 84/16 GEOLOGIAN

Lisätiedot

Petri Rosenberg 17.3.2000

Petri Rosenberg 17.3.2000 RAPORTTITIEDOSTO N:O 4405 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto Kallioperä ja raaka-aineet M19/2123/2000/ 2 /10 LEMPÄÄLÄ Kalliojärvi Petri Rosenberg 17.3.2000 KULTATUTKIMUKSET LEMPÄÄLÄN KALLIOJÄRVEN

Lisätiedot

RAPAKALLIOTUTKIMUKSET PELKOSENNIEMEN SUVANNOSSA 1998

RAPAKALLIOTUTKIMUKSET PELKOSENNIEMEN SUVANNOSSA 1998 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M19/3642/-99/1/82 PELKOSENNIEMI Suvanto Panu Lintinen 27.9.1999 RAPAKALLIOTUTKIMUKSET PELKOSENNIEMEN SUVANNOSSA 1998 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI

Lisätiedot

M19/2432/-96/1/ ARKISTOKKA. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS -*12& 9 Väli-Suomen aluetoimisto. VIHANTI, PYHÄJOKI, RAAHE Jarmo Nikander

M19/2432/-96/1/ ARKISTOKKA. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS -*12& 9 Väli-Suomen aluetoimisto. VIHANTI, PYHÄJOKI, RAAHE Jarmo Nikander ARKISTOKKA PAL GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS -*12& 9 Väli-Suomen aluetoimisto M19/2432/-96/1/10 VIHANTI, PYHÄJOKI, RAAHE Jarmo Nikander 29.2.1996 MALMITUTKIMUKSET VIHANNIN, PYHÄJOEN JA RAAHEN KUNTIEN ALUEILLA

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA TUOHI- LAHTI 1, KAIV.REK.NRO 4183/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA TUOHI- LAHTI 1, KAIV.REK.NRO 4183/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3232/-93/1/10 - Joroinen Tuohilahti Olavi Kontoniemi 30.11.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA TUOHI- LAHTI 1, KAIV.REK.NRO 4183/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

Tutkimustyöselostus Kuhmo Riihilampi (8049/24)

Tutkimustyöselostus Kuhmo Riihilampi (8049/24) 15.10.2014 ALTONA MINING LTD/KUHMO METALS OY Kuhmo Riihilampi (8049/24) Sanna Juurela KUHMO METALS OY (Y-tunnus 1925450-2) Kaivostie 9, FIN-83700 Polvijärvi, FINLAND Tel. +358 10 271 0090 Kuhmo Riihilampi

Lisätiedot

KAIVOSLAIN 195:N MUKAINEN TUTKIMUSNOSELOSTUS LAPIN LAANISSA SODANKY~N KUNNASSA ALLA LUETELLUILLA VALTAUSALUEILLA SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA:

KAIVOSLAIN 195:N MUKAINEN TUTKIMUSNOSELOSTUS LAPIN LAANISSA SODANKY~N KUNNASSA ALLA LUETELLUILLA VALTAUSALUEILLA SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA: m E Korvuo mpu Jakelu Kauppa- ja teollisuusministeriö OKMEIarkisto Outokumpu KAIVOSLAIN 195:N MUKAINEN TUTKIMUSNOSELOSTUS LAPIN LAANISSA SODANKY~N KUNNASSA ALLA LUETELLUILLA VALTAUSALUEILLA SUORITETUISTA

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Rovaniemen yksikkö M06/3611/2004/1/10 ROVANIEMEN MAALAISKUNTA Ulkujärvi Isomaa Jorma

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Rovaniemen yksikkö M06/3611/2004/1/10 ROVANIEMEN MAALAISKUNTA Ulkujärvi Isomaa Jorma GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Rovaniemen yksikkö M06/3611/2004/1/10 ROVANIEMEN MAALAISKUNTA Ulkujärvi Isomaa Jorma 08.01.2004 TUTKIMUSTYÖSELOSTE ROVANIEMEN MAALAISKUNNASSA VALTAUSALUEILLA ULKUJÄRVI 1. JA ULKUJÄRVI

Lisätiedot

L ARKISTOKAPPAL ~'l. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M19/3311/2002/2/10 yutasaari Mäkrä Olavi Kontoniemi Juha Mursu

L ARKISTOKAPPAL ~'l. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M19/3311/2002/2/10 yutasaari Mäkrä Olavi Kontoniemi Juha Mursu L ARKISTOKAPPAL ~'l GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M19/3311/2002/2/10 yutasaari Mäkrä 23.05.2002 Olavi Kontoniemi Juha Mursu VIITASAAREN MÄKRÄN ALUEEN KULTAPOTENTIAALISELVITYS VUOSINA

Lisätiedot

RAPORTTI TUTKIMUKSISTA VALTAUSALUEELLA PIRTTI 1, TERINUMERO 4162/1.

RAPORTTI TUTKIMUKSISTA VALTAUSALUEELLA PIRTTI 1, TERINUMERO 4162/1. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3431/-88/1/10 KAJAANI PIRTTIAHO Timo Heino 23.12. 1988 RAPORTTI TUTKIMUKSISTA VALTAUSALUEELLA PIRTTI 1, TERINUMERO 4162/1. KAIVOSREKIS- 3 Valtausalueella tehdyt tutkimukset

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M06/2431/-96/1/10 Ylivieska Perkkiö 5 ja 6 Olavi Kontoniemi

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M06/2431/-96/1/10 Ylivieska Perkkiö 5 ja 6 Olavi Kontoniemi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M06/2431/-96/1/10 Ylivieska Perkkiö 5 ja 6 Olavi Kontoniemi 10.12.1996 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS YLIVIESKAN KAUPUNGISSA VALTAUSALUEIL- LA PERKKIÖ 5 (KAIV.REK.NRO

Lisätiedot

Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl V Kemppainen / Suomussalmi 1 kpl Polar Mining Oy / Outokumpu 1 kpl

Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl V Kemppainen / Suomussalmi 1 kpl Polar Mining Oy / Outokumpu 1 kpl 1 (9) Jakelu Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl V Kemppainen / Suomussalmi 1 kpl Polar Mining Oy / Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus Suomussalmen Jumaliskylän valtausalueilla Lehmilampi 1-3 (kaiv.

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS NILSIÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA AHOLA 1, KAIV.REK.N:o 2985/1 SUORITETUISTA MALMITUTKI- MUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS NILSIÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA AHOLA 1, KAIV.REK.N:o 2985/1 SUORITETUISTA MALMITUTKI- MUKSISTA GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITOS M 06 3334/-81/1/10 NILSIÄ Aholansaari Esko Sipilä 4.11.1981 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS NILSIÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA AHOLA 1, KAIV.REK.N:o 2985/1 SUORITETUISTA MALMITUTKI- MUKSISTA

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Itä-Suomen-yksikkö M06/4412/2008/76 KUHMO Vuosanka Katajasuo Mauri Niemelä

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Itä-Suomen-yksikkö M06/4412/2008/76 KUHMO Vuosanka Katajasuo Mauri Niemelä GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Itä-Suomen-yksikkö M06/4412/2008/76 KUHMO Vuosanka Katajasuo Mauri Niemelä 31.12.2008 Tutkimustyöselostus Kuhmon kaupungissa valtausalueella Katajasuo 1 (kaivosrekisterinumero

Lisätiedot

Tammelan Liesjärven Au-Cu -kohteen geofysikaaliset tutkimukset 2016

Tammelan Liesjärven Au-Cu -kohteen geofysikaaliset tutkimukset 2016 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Yksikkö Espoo 93/2016 Tammelan Liesjärven Au-Cu -kohteen geofysikaaliset tutkimukset 2016 Hanna Leväniemi, Niilo Kärkkäinen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 93/2016 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 M 06/1823/-87/1/10 Enontekiö Kilpisjärvi Ilkka Härkönen

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 M 06/1823/-87/1/10 Enontekiö Kilpisjärvi Ilkka Härkönen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 M 06/1823/-87/1/10 Enontekiö Kilpisjärvi Ilkka Härkönen 15.12.1987 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KILPISJÄRVI 1-3,KAIV. REK. N:O 3398/1-3 SUORITETUISTA

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTE KAUHAJOEN ALUEEN MALMITUT- KIMUKSISTA, KOSKIEN VALTAUSALUETTA VÄHÄMÄKI 1, KAIVOSREKISTERI NRO 3873/1

TUTKIMUSTYÖSELOSTE KAUHAJOEN ALUEEN MALMITUT- KIMUKSISTA, KOSKIEN VALTAUSALUETTA VÄHÄMÄKI 1, KAIVOSREKISTERI NRO 3873/1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/1234/-94/1/10 Kauhajoki Niilo Kärkkäinen 15.6.1994 RAPORTTITIEDOSTO N:O 3480 TUTKIMUSTYÖSELOSTE KAUHAJOEN ALUEEN MALMITUT- KIMUKSISTA, KOSKIEN VALTAUSALUETTA VÄHÄMÄKI 1, KAIVOSREKISTERI

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3231/-92/1/10 Juva Luomanen Hannu Makkonen

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3231/-92/1/10 Juva Luomanen Hannu Makkonen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3231/-92/1/10 Juva Luomanen Hannu Makkonen 26.08.1992 LUOMASEN Zn-ESIINTYMÄN, KAIV.REK.NUM. 4466/1, TUTKIMUKSET JUVALLA VUOSINA 1988-1991 1 JOHDANTO Luomasen Zn-esiintymä si]aitsee

Lisätiedot

07, 12 JA , 09 SEKÄ, VUOSINA 1990 JA 1991.

07, 12 JA , 09 SEKÄ, VUOSINA 1990 JA 1991. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S M 19/3323,3314, 3312/- 92/1/1Q, Kiuruvesi, Pielavesi, Pihtipuda s MM-projekt i Jarmo Nikande r 5.2.1992 MM-PROJEKTIN MALMIENNUSTEKOHTEIDEN TUTKIMUKSISTA KIURUVEDEN, PIELAVEDEN

Lisätiedot

- - - MOREENITUTKIMUS ILOMANTSI, VEHKAVAARA. Hyv /&~ OKME, Outokumpu. Jakelu TUTKIMUSRAPORTTI 062/ /SEP/1989

- - - MOREENITUTKIMUS ILOMANTSI, VEHKAVAARA. Hyv /&~ OKME, Outokumpu. Jakelu TUTKIMUSRAPORTTI 062/ /SEP/1989 Seppo Penninkilampi/KET 17.2.1989 TUTKIMUSRAPORTTI 062/4244 02/SEP/1989 Jakelu OKME, Outokumpu Hyv..2.5.83/&~ - MOREENITUTKIMUS ILOMANTSI, VEHKAVAARA ZN-CU Karttalehti 4244 02 Sijainti 1 : 400 000 - -

Lisätiedot

M 06/3311/87/2 VIITASAARI. Esko Sipilä SINKKIAIHEEN TUTKIMUKSET VALTAUSALUEELLA TÖKRÖ 1 KAIV.REK. N:o 3782

M 06/3311/87/2 VIITASAARI. Esko Sipilä SINKKIAIHEEN TUTKIMUKSET VALTAUSALUEELLA TÖKRÖ 1 KAIV.REK. N:o 3782 M 06/3311/87/2 VIITASAARI Niinilahti - Pyydysmäki Esko Sipilä 3.12.1987 SINKKIAIHEEN TUTKIMUKSET VALTAUSALUEELLA TÖKRÖ 1 KAIV.REK. N:o 3782 - 2 - JOHDANTO Alueen sijainti Tutkimusalue on nelostien välittömässä

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTE ENONTEKIÖN RUOSSAKERON KULTA-AIHEIDEN TUTKIMUKSISTA VUOSINA

TUTKIMUSTYÖSELOSTE ENONTEKIÖN RUOSSAKERON KULTA-AIHEIDEN TUTKIMUKSISTA VUOSINA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/1834/-91/2/10 Enontekiö Ruossakero Au Jorma Isomaa 11.03.1991 TUTKIMUSTYÖSELOSTE ENONTEKIÖN RUOSSAKERON KULTA-AIHEIDEN TUTKIMUKSISTA VUOSINA 1986-88. Tutkimusalueet sijaitsevat

Lisätiedot

Kivinevan kultatutkimukset Lestijärvellä vuosina Henrik Wik

Kivinevan kultatutkimukset Lestijärvellä vuosina Henrik Wik GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Länsi-Suomen yksikkö Kokkola 21/2015 Kivinevan kultatutkimukset Lestijärvellä vuosina 2012-2014 Henrik Wik GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUV AILULEHTI Päivämäärä

Lisätiedot

Johdanto 1. Tutkimustulokset 3. Tutkimusaineiston tallentaminen 3

Johdanto 1. Tutkimustulokset 3. Tutkimusaineiston tallentaminen 3 SISÄLLYSLUETTELO: Johdanto 1 Suoritetut tutkimukset 1 Vanhan aineiston uudelleenarviointi 1 Kairaukset 1 Geofysikaaliset tutkimukset 2 Petrofysikaaliset mittaukset 2 Maanpintamittaukset 2 Laboratoriotutkimukset

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PIRILÄ 2 ja 3, KAIV. REK. N:O 3682/1-2, SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PIRILÄ 2 ja 3, KAIV. REK. N:O 3682/1-2, SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3233/-87 /1/10 RANTASALMI Pirilä II Hannu Makkonen 27.1.1987 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PIRILÄ 2 ja 3, KAIV. REK. N:O 3682/1-2, SUORITETUISTA

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA PAL- KISKURU 1, KAIV.REK. N: SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSI- NA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA PAL- KISKURU 1, KAIV.REK. N: SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSI- NA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/1834/-87/1/60 Enontekiö Palkiskuru Ritva Karttunen 13.8.1987 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA PAL- KISKURU 1, KAIV.REK. N:0 3226

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA KEIVITSA 9, KAIV.REK. NO. 3743/1, TEHDYISTÄ MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA KEIVITSA 9, KAIV.REK. NO. 3743/1, TEHDYISTÄ MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3714/90/4/10 Sodankylä Keivitsa Tapani Mutanen 17.12. 1990 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA KEIVITSA 9, KAIV.REK. NO. 3743/1, TEHDYISTÄ MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

Outokumpu Oy luovutti GTK:n käyttöön aluetta koskevan geologisen, geokemiallisen ja geofysikaalisen perusaineiston sekä aiemmat U-tutkimustulokset.

Outokumpu Oy luovutti GTK:n käyttöön aluetta koskevan geologisen, geokemiallisen ja geofysikaalisen perusaineiston sekä aiemmat U-tutkimustulokset. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (6) M 06/2741/-88/1/60 Kittilä, Muonio Pahtavuoma Kari Pääkkönen 3.3.1988 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄN JA MUONION KUNNISSA VALTAUSALUEILLA KOLVA- KERO 1-3, KAIV. REK. N:O 3315

Lisätiedot

t\~~..'r l F VALE GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M19/2443/-95/1/10 Ruukki Niemelä Kaj Västi

t\~~..'r l F VALE GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M19/2443/-95/1/10 Ruukki Niemelä Kaj Västi t\~~..'r l F VALE GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Väli-Suomen aluetoimisto M19/2443/-95/1/10 Ruukki Niemelä Kaj Västi 28.2.1995 GEOKEMIALLISEN SINKKI-KUPARIAIHEEN TUTKIMUKSET RUUKIN NIEMELÄSSÄ 1992-1994 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Lapin Malmi KAIVOSLAIN 19 :N MUKAINEN TUTKIMUSTYOSELOSTUS

Lapin Malmi KAIVOSLAIN 19 :N MUKAINEN TUTKIMUSTYOSELOSTUS Lapin Malmi KAIVOSLAIN 19 :N MUKAINEN TUTKIMUSTYOSELOSTUS Valtaa ja Valtaus Lääni Kunta Rautaruukki Oy Outokumpu Oy ja Rautaruukki Oy Värriöjoki l/kaivrekno 2866/1 Värriöjoki S/kaivrekno 3395/1 Lapin lääni

Lisätiedot

Haapasuon kairaukset Joutsassa vuonna 2015 Perttu Mikkola & Sami Niemi

Haapasuon kairaukset Joutsassa vuonna 2015 Perttu Mikkola & Sami Niemi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Kapera/Itä-Suomen yksikkö Kuopio Arkistoraportti 79/2015 Haapasuon kairaukset Joutsassa vuonna 2015 Perttu Mikkola & Sami Niemi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Arkistoraportti 79/2015

Lisätiedot

Tutkimustyöselostus Suomussalmi Huutoniemi 1-4 (8476/1-4)

Tutkimustyöselostus Suomussalmi Huutoniemi 1-4 (8476/1-4) 15.10.2014 ALTONA MINING LTD/KUHMO METALS OY Suomussalmi Huutoniemi 1-4 (8476/1-4) Sanna Juurela KUHMO METALS OY (Y-tunnus 1925450-2) Kaivostie 9, FIN-83700 Polvijärvi, FINLAND Tel. +358 10 271 0090 SISÄLTÖ

Lisätiedot

RAPORTTI 2 (5) 060/3234 O~/JJE, UMV/1987. J Eeronheimo, U Vihreäpuu/LAP 17.3.1987 SISALLYSLUETTELO

RAPORTTI 2 (5) 060/3234 O~/JJE, UMV/1987. J Eeronheimo, U Vihreäpuu/LAP 17.3.1987 SISALLYSLUETTELO J Eeronheimo, U Vihreäpuu/LAP 17.3.1987 RAPORTTI 2 (5) 060/3234 O~/JJE, UMV/1987 SISALLYSLUETTELO LIITELUETTELO Lähtötiedot Naytteenotto ja kustannukset Näytteiden käsittely Tulokset kohteittain 4.1 Heinikkolehto

Lisätiedot

Loppu- ja vuosiraportti malminetsintälupahakemuksesta Kelujärvi ML2013:

Loppu- ja vuosiraportti malminetsintälupahakemuksesta Kelujärvi ML2013: Loppu- ja vuosiraportti malminetsintälupahakemuksesta Kelujärvi ML2013:0088-01 Raportin laatinut: Juho Haverinen Raportin tunnus: Kelujärvi ML2013:0088-01_Loppuraportti Päivämäärä: 17.10.2015 Sivumäärä:

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUSTRUOTOMANAAPA 1 JA VIUVALO-OJA 1, KAIV. REK. N:O 3473 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUSTRUOTOMANAAPA 1 JA VIUVALO-OJA 1, KAIV. REK. N:O 3473 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (3) M 06/3741/-88/1/10 Sodankylä Kustruotomanaapa ja Viuvalo-oja Tapani Mutanen 26.10.1988 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUSTRUOTOMANAAPA 1 JA VIUVALO-OJA

Lisätiedot

- Naytepistekartta. - Kivilaj it - Magneettinen kartta Perhonlahti. - Näytepistekartta - Ni, Cu pitoisuuskartta Lamsniemi

- Naytepistekartta. - Kivilaj it - Magneettinen kartta Perhonlahti. - Näytepistekartta - Ni, Cu pitoisuuskartta Lamsniemi TUTKIMUSRAPORTTI 2 (6) 060/3234 08, ll/umv/1989 NAYTTEENOTON TULOKSET KOHTEITTAIN 4.1 Homeselka 3234 08B 4.2 Perhonlaht i 3234 08B 4.3 Lamsniemi 3234 08C, D 4.4 Loskunvuori 3234 11B 4.5 Menginniemi 3234

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA VIHOLANNIEMI 1-3, KAIV.REK.N:O 4014/1-3,SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA VIHOLANNIEMI 1-3, KAIV.REK.N:O 4014/1-3,SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3234/-91/1/10 JOROINEN Viholanniemi Hannu Makkonen 13.11.1991 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA VIHOLANNIEMI 1-3, KAIV.REK.N:O 4014/1-3,SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ROVANIEMEN MAALAISKUNNASSA VALTAUSALUEILLA ROSVOHOTU 1-2 KAIV.REK.NRO 4465 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ROVANIEMEN MAALAISKUNNASSA VALTAUSALUEILLA ROSVOHOTU 1-2 KAIV.REK.NRO 4465 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M 06/2633/-91/1/10 Rovaniemen maalaiskunta Rosvohotu Seppo Rossi 29.11.1991 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ROVANIEMEN MAALAISKUNNASSA VALTAUSALUEILLA ROSVOHOTU

Lisätiedot

Kairaukset Toivakan Hamperinjoella ja Toivakanlehdossa vuonna 2015

Kairaukset Toivakan Hamperinjoella ja Toivakanlehdossa vuonna 2015 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Mineraalivarat tulosyksikkö Kuopio Arkistoraportti 9/2016 Kairaukset Toivakan Hamperinjoella ja Toivakanlehdossa vuonna 2015 Perttu Mikkola, Sami Niemi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

ARKI STOKAPPALE j. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Kuopion yksikkö M19/3312/2002/1/10 Pihtipudas Haapakylä Olavi Kontoniemi

ARKI STOKAPPALE j. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Kuopion yksikkö M19/3312/2002/1/10 Pihtipudas Haapakylä Olavi Kontoniemi ARKI STOKAPPALE j GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Kuopion yksikkö M19/3312/2002/1/10 Pihtipudas Haapakylä 23.07.2002 Olavi Kontoniemi PIHTIPUTAAN HAAPAKYLÄN ALUEEN KULTAPOTENTIAALISELVITYS VUOSINA 1998-2000 GEOLOGIAN

Lisätiedot

KUUSAMON VITIKKOLAMMIN MALMITUTKIMUKSET VUOSINA

KUUSAMON VITIKKOLAMMIN MALMITUTKIMUKSET VUOSINA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M19/4523/-90/1/10 Kuusamo Vitikkolampi Erkki Vanhanen 15.10.1990 KUUSAMON VITIKKOLAMMIN MALMITUTKIMUKSET VUOSINA 1989 1990 2 YHTEENVETO Aihe malminetsintöiden

Lisätiedot

KAIRAUSRAPORTT 1 030/ C/HOP/1994 Heikki Puustjarvi

KAIRAUSRAPORTT 1 030/ C/HOP/1994 Heikki Puustjarvi KAIRAUSRAPORTT 1 030/3322 08 C/HOP/1994 Heikki Puustjarvi Jakelu Okme/ arkisto Sijainti Malmitiedot: Fe-kiisupirote, Zn-malmi Geologia: Metavulkaniitit, muuttuminen Geofysiikka: Geokemia : Muut avainsanat:

Lisätiedot

KAIVOSLAIN 19 :N MUKAINEN TUTKIMUSTYÖSELOSTUS

KAIVOSLAIN 19 :N MUKAINEN TUTKIMUSTYÖSELOSTUS / E Sandberg KAIVOSLAIN 19 :N MUKAINEN TUTKIMUSTYÖSELOSTUS Ilomantsi Pahakala, kaiv.rek.n:o 7576/1 Ktl. 4244 08 Sijanti 1:800 000 Pahakala 7576/1 1 (8) / E Sandberg 2 (8) / E Sandberg 3 (8) / E Sandberg

Lisätiedot