Suomalaisen homo- ja lesboliikkeen poliittiset strategiat: vastarinnan mahdollisuudet ja rajat Terhi Saarinen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomalaisen homo- ja lesboliikkeen poliittiset strategiat: vastarinnan mahdollisuudet ja rajat Terhi Saarinen"

Transkriptio

1 Suomalaisen homo- ja lesboliikkeen poliittiset strategiat: vastarinnan mahdollisuudet ja rajat Terhi Saarinen Sosiologian pro gradu -tutkielma Huhtikuu 1991 Sosiologian laitos Helsingin yliopisto

2 Sisällys Motto 1 JOHDANTO 1.1 Homoliike, homojärjestö ja käsitys homoudesta - kuinka nämä kuuluvat tutkimusstrategisesti yhteen? 1.2 Liike 1.3 Identiteetin, yhteisön ja liikkeen keskinäiset yhteydet 1.4 Tutkimus, liikkeen politiikka ja tutkijan politiikka 2 TEOREETTISET JA METODOLOGISET LÄHTÖKOHDAT 2.1 Homo- ja lesbotutkimus ja tiedon tuotanto 2.2 Sosiaalinen konstruktionismi teoreettisena viitekehyksenä Sosiaalisen konstruktionismin juuret Sosiaalinen konstruktionismi homo- ja lesbotutkimuksessa 3 TUTKIMUSPROSESSI JA AINEISTON ANALYYSI 3.1 Tutkimusprosessin kulku 3.2 Kvalitatiivisen aineiston luonnehdintaa 3.3 Homoliikekö politiikkaa? Poliittisuuden paljastaminen ja tulkitseminen tutkimustehtävänä Aineiston tulkinta Retoristen rakenteiden ja tekstien sitominen kontekstiinsa Aineiston ja tutkimuskohteen välinen suhde 4 SETAN POLIITTISET STRATEGIAT 1970-LUVULLA 4.1 Homoliikkeen kehittymisen ehdot Suomalaisen homoliikkeen synty 1960-luvun lopulla Yhdysvaltalaisen homoliikkeen muotoutuminen ja 1960-luvulla 4.2 SETA-lehdet SETAn suhde erilliskulttuuriin Tavoitteena luokitteluiden kumoaminen Henkilökohtaisesta ongelmasta vähemmistökysymykseksi Näkyvyys ja julkisuus strategiana Kysymys kunniallisuudesta Sukupuoliroolit ja homoseksuaalien syrjintä Tulkintaa lesbojen näkymättömyydestä lehden alkuvuosina Tilanne kauden päättyessä 4.3 Liberalistinen politiikka ja liberalismin arvot Integraatio- ja tasavertaisuusliikkeen liberalistinen viitekehys Ihmisyysretoriikka, "kunniattomat julkihomot" ja kaupallinen homojen erilliskulttuuri liberalismin arvoista käsin tulkittuina luvun homoliikkeen strategioiden kytkennät aikansa homo- ja lesbotutkimukseen: seksuaalinen suuntautuminen ja normalisointitutkimus

3 5 SETA-LEHDET : ULOS KUORESTA -KAMPANJA ALKAA 5.1 Yleistä luonnehdintaa 5.2 Lesbouden uudelleen määrittely feminismistä käsin 5.3 Näkymätön näkyväksi 5.4 SETA-lehti luvun homoliikkeen poliittisen strategian kyseenalaistajana Uudeksi sosiaaliseksi liikkeeksi? "Homoseksuaali ei elä yksinomaan julkilausumista" 6 SETA-LEHDET : IDENTITEETTIHÄMMENNYKSESTÄ IDENTITEETTIYLPEYTEEN? 6.1 Missä on vastustaja? 6.2 Homofobiaa, homoherkkyyttä ja avoimuutta luvun lopun uusi kysymyksenasettelu: oikeus omaan identiteettiin ja kulttuuriin 6.4 Seksuaalinen vapautuminen vai vapautuminen sukupuolisorrosta? 6.5 Yhteenvetoa ja tulkintaa homomiesten ja lesbojen asemasta LIIKKEEN STRATEGIOIDEN POLIITTISET SISÄLLÖT JA KYTKENNÄT AIKANSA HOMO- JA LESBOTUTKIMUKSEEN 1980-LUVULLA 7.1 Homofobia syrjinnän selittäjänä 7.2 Avoimuus homoliikkeen strategiana ja avoimuuden erilaiset merkitykset lesboille ja homomiehille 7.3 Identiteettipolitiikka ja sen yhteys yhteisöjen ja liikkeen näkyvyyteen ja kasvuun 8 VALTA, KONTROLLI JA KOLLEKTIIVISUBJEKTIN VASTARINNAN MAHDOLLISUUDET 8.1 Yksityinen - julkinen-jako ja muutoksen mahdollisuudet 8.2 Tutkimus sekä vapautumisen että kontrollin palveluksessa 8.3 Konstruktionistien näkemyksiä muutoksesta 8.4 Yhteenvetoa suomalaisesta lesbo- ja homokokemuksesta ja olemassaolon tilan muodonmuutoksesta Suomalainen sosiaalinen liike tilan raivaajana Liike, yhteisö ja identiteetti LÄHTEET

4 Motto 1: Motto 2: "Meidän tehtävämme on kehittää homoseksuaalista askeesia, joka panee meidät muovaamaan itseämme ja keksimään - en puhu löytämisestä - uuden, vielä epätodelliselta tuntuvan elämisen tavan. Elämäntapa voi synnyttää oman kulttuurinsa, oman etiikkansa. -- Heti kun ohjelma on olemassa, siitä tulee laki, ja uuden keksiminen onkin sen jälkeen kiellettyä. Mitä me tarvitsisimme, olisi omasta tilanteestamme lähtevä kekseliäisyys, neuvokkuus sen toteuttamisessa, mitä amerikkalaiset sanovat "coming outiksi", esiin tulemiseksi. Ohjelman on oltava tyhjä. On osoitettava, miten asiat ovat kehittyneet historiallisessa katsannossa, sattumanvaraisesti, osoitettava, miten syystä tai toisesta tuo kehitys on ollut ymmärrettävä mutta ei suinkaan välttämätön. On osoitettava tyhjyyden taustaa vasten se mikä on ymmärrettävää ja kiellettävä välttämättömyyksien olemassaolo; on ajateltava, että se mikä tällä hetkellä on olemassa, on todellisuudessa vain vähäinen osa kaikista mahdollisuuksista. Haasteena, jota ei voi välttää, on otettava kysymys: mistä pelata, miten keksiä peli?" Michel Foucault "On siis luotava vapautuksen teoria, joka jäsentää sorron tunnetta, kuvaa sorron todelliseksi ja epäoikeudenmukaiseksi sekä osoittaa mistä sorto johtuu. Tällöin ajatuksesta tulee vapauttava. -- Mutta kun teoria muuttuu ideologiaksi, se alkaa tuhota minää ja itsetuntemusta. -- Vaikka se itse syntyi taistelemaan totuuden kieltämistä vastaan, se kieltää nyt kaiken totuuden, joka ei sovi sen omien raamien sisään. Aluksi se vahvisti sorretun todellisuudentajua, mutta nyt se yrittää pitää kurissa todellisia ihmisiä; se yrittää muotoilla ihmisiä oman kuvansa mukaan. Kaikki mitä se ei kykene selittämään on vaarallista. Kaikkea mikä pakottaa sen tekemään kysymyksiä se pitää vihollisenaan. Vaikka se alkoi vapautumisen teoriana, kaikki uudet vapautumisen teoriat ovat sille nyt uhkana. Pikkuhiljaa siitä tulee mielen vankila." Susan Griffin

5 1 Johdanto 1970-luvulta lähtien ovat monet lesbo- ja homotutkijat kiinnostuneet omien maidensa homo- ja lesbohistoriasta. Kiinnostus on kohdistunut muun muassa homo- ja lesboyhteisöjen muodostumiseen sekä yhteisöjen synnyn yhteiskunnallisiin ehtoihin. Samoin on tutkittu homomiesten ja lesbojen järjestäytymistä oma-apuryhmiksi ja -liikkeiksi. Etenkin homo- ja lesbolehtiä on käytetty aineistona tutkittaessa näiden ryhmien ja liikkeiden omaa puhetta. Homovapautusliikkeessä oli kysymys homouden ja lesbouden määrittelemisestä uudelleen. Alistettujen ihmisryhmien jäsenet on määritelty ulkoapäin näitä ihmisiä väheksyvillä, eristävillä ja torjuvilla tavoilla. Kirkko, valtio ja lääketiede ovat vuoronperään ja yhtäaikaa luoneet ja ylläpitäneet synnin, rikoksen ja sairauden leimoja. Homovapautusliike pyrkii korvaamaan stigmatisoivat homoseksuaalisuutta ympäröivät käsitykset uusilla ja myönteisillä määritelmillä. Fredrik Silverstolpen mukaan on taisteltu seksuaalisen demokratian puolesta. Euroopassa uusi moraali on tullut vanhan totalitaarisen moraalin rinnalle, jonka juuret olivat uskonnollisissa, poliittisissa ja lääketieteellisissä dogmeissa. Uusi moraali kunnioittaa yksilöllisyyttä ja yksilön valintaa. Tänään homoseksuaalisuus ymmärretään ihmisoikeuskysymyksenä. Ohjenuorina ovat itsemääräämisen, demokraattisen autonomian ja kulttuurisen monimuotoisuuden periaatteet. (Silverstolpe 1990, 8.) 1.1 Homoliike, homojärjestö ja käsitys homoudesta - kuinka nämä kuuluvat tutkimusstrategisesti yhteen? Tutkielmani teemana ovat suomalaisen homo- ja lesboliikkeen poliittiset strategiat. Tutkielmani empiirinen aineisto koostuu Seksuaalinen tasavertaisuus ry:n julkaisemista SETA-lehdistä. Tutkin siis liikettä yhden suomalaisen homojärjestön julkaisujen avulla. Liike ei kuitenkaan ole kiteytettävissä yhteen järjestöön, joten valintani vaatii perusteluja. SETA, Seksuaalinen tasavertaisuus ry., on suomalainen homojärjestö, joka on vuodesta 1974 edustanut näkyvimmin homoliikettä. SETAn esittämät käsitykset homoseksuaalisuudesta ovat todennäköisesti muotoilleet suomalaisten homomiesten ja lesbojen käsityksiä omasta itsestään ja yhteiskunnallisesta asemastaan. Homo- ja lesboliike ovat olennainen osa homo- ja lesbokokemuksen historiallista muodonmuutosta. Historiansa aikana liike on esittänyt emansipatorisia käsityksiä homoudesta ja lesboudesta ja toivottavasta elämäntilanteesta. Liikkeen yhteys ja 1980-luvun homo- ja lesbotutkimukseen on myös nähtävissä. Kuitenkin Suomi on homo- ja lesbopolitiikan periferiaa. Suomesta puuttuu lähes tyystin akateeminen homo- ja lesbotutkimus. Ulkomainen tutkimustieto, ideat ja vaikutteet ovat tulleet tänne myöhään ja sattumanvaraisestikin. Osa ideoista on vakiintunut politiikassa. Tulkitessani yhteyttä homo- ja lesboliikkeen poliittisten strategioiden ja homomiesten ja lesbojen todellisen elämäntilanteen tai yhteiskunnallisen aseman välillä olen kiinnittänyt huomiota lainsäädäntöön ja sen tosiasiallisen vaikutuksen muutoksiin, homo- ja lesboyhteisöjen kasvuun sekä homomiesten ja

6 lesbojen näkyvyyteen. Empiirisen aineiston eli SETA-lehtien mielekäs (ei välttämättä "oikea") tulkinta on ollut mahdollista tukeutumalla muiden maiden homo- ja lesboliikkeitä koskeviin tutkimuksiin. Esittelyni ei ole kattava. Pyrin nostamaan esiin suomalaisen homo- ja lesboliikkeen selvimmin havaittavia säikeitä. Käsittelen ainoastaan liikkeen kirjoittavien aktivistien SETA-lehdissä esiin tuomia poliittisia strategioita ja käsityksiä homoudesta ja lesboudesta. Tutkielmani ulkopuolelle on rajautunut Suomen ensimmäisen homojärjestön Psyke ry:n 96-lehden analysointi. Katson, että Psyke ry. vaatisi oman tutkimuksensa. Tutkimuksen ulkopuolelle on jäänyt myös ekspressiivinen toiminta, jollaista suuri osa lesbotoiminnasta on ollut. Lesbopoliittiset kirjoitukset SETA-lehdissä ja muualla vuoden 1982 jälkeen ovat tärkeää aineistoa, jota en ole analysoinut. Syitä on monia. Autonominen lesbotoiminta ja sen poliittiset sisällöt ansaitsisivat oman tutkimuksen. Lesboliike on itsenäistynyt homoliikkeestä 1980-luvulla eikä lesbopolitiikkaa voi paikallistaa yksinomaan SETAan. Tutkimusstrategiaani on vaikuttanut Riitta Jallinojan väitöskirja "Suomalaisen naisasialiikkeen taistelukaudet" (1983). Jallinoja käytti apunaan muiden maiden naisasialiikkeitä koskevia historiallisia tutkimuksia. Määritellessään naisasialiikkeen uusia emansipatorisia naiskäsityksiä Jallinoja tukeutui kunkin taistelukauden aikaiseen naistutkimukseen. 1.2 Liike Suomessa, muualla Länsi-Euroopassa ja Yhdysvalloissa homoliikkeen synty ja kasvu liittyvät muihin sosiaalisiin liikkeisiin. Yhdysvalloissa homovapautusliike syntyi mustien kansalaisoikeusliikkeen ja naisliikkeen vanavedessä. Suomessa homoseksuaalit järjestäytyivät 1960-luvun yhteiskunnallisten liikkeiden imussa. Kun suomalaista homo- ja lesboliikettä tarkastellaan sosiaalisten liikkeiden viitekehyksessä, on otettava huomioon vaihtoehtoliikkeiden muotoutuminen ja asema suomalaisessa yhteiskunnassa. Suomalaiset vaihtoehtoliikkeet eivät ole omaksuneet yhtä radikaaleja esim. kansalaistottelemattomuuden muotoja kuin länsieurooppalaiset vastineensa. Tässä tutkielmassa en voi tarkastella suomalaisen homo- ja lesboliikkeen ja aikansa muiden sosiaalisten liikkeiden suhdetta muutoin kuin viitteenomaisesti. Tyydyn ainoastaan toteamaan, että sekä miesliikkeen että feministisen naisliikkeen hidas kasvu Suomessa on vaikuttanut myös homo- ja lesboliikkeeseen. Esimerkiksi Yhdysvalloissa homo- ja lesboliikkeen sosiopoliittinen asema yhteiskunnassa on ollut toisenlainen. Amerikkalaisen homohistorioitsijan, John D'Emilion mukaan väestörakenteen muutokset ovat hämärtäneet eroja heterojen ja homojen välillä: syntyvyys on pienentynyt; ruokataloudet ovat pienentyneet; avioerot ovat lisääntyneet; elämänjärjestelyissä on runsaasti vaihtoehtoja; elinikä on pidentynyt. Siten lasten kasvatukseen käytetty aika yksilön elämässä on huomattavasti lyhentynyt. Heteroseksuaalien elämänkaaressa on paljon vaihtelua ja vähemmän ennustettavuutta. Heteroseksuaalit joutuvat nykyisin samojen valintojen ja kokemusten eteen kuin homot ja lesbot. Myös homo- ja lesbokokemus on muuttunut. Alussa sorto vaikutti alakulttuurien syntymiseen. Alakulttuurit mahdollistivat eroottisten suhteiden solmimisen luvulta lähtien uusi homovapautusliike on muovannut seksuaalisia alakulttuureja urbaaneiksi yhteisöiksi. Nyt yhteisöelämään kuuluu myös poliittista, uskonnollista ja kulttuurista toimintaa. D'Emilio toteaakin, että homoudesta ja lesboudesta on tullut vähemmän seksuaalinen kategoria ja enemmän ihmisen identiteetti. (D'Emilio 1983, 248.)

7 1.3 Identiteetin, yhteisön ja liikkeen keskinäiset kytkennät John D'Emilio sijoittaa homopolitiikan kasvun laajempiin kehyksiin, homoidentiteetin ja homomiesten ja lesbojen erilliskulttuurin kehittymiseen. Jeffrey Weeks (1985, 195) puolestaan on todennut, että modernissa homo- ja lesbotietoisuudessa kietoutuvat yhteen kamppailu identiteetistä, yhteisöjen kehitys ja poliittisten liikkeiden kasvu luvun lopulla tapahtunut perustava käsitteellinen muutos oli lähtölaukaus homoidentiteetin synnylle. Homoseksuaalisuus käsitteellistettiin teon sijasta koko ihmistä, hänen tekojaan, tunteitaan, persoonallisuuden piirteitään ja jopa ruumiin tyyppiään koskevaksi, jolloin homoseksuaalin koko luonne erosi heteroseksuaaleista. Homoliike on pitkän historiallisen prosessin tulosta. Prosessissa ryhmästä miehiä ja naisia tuli kiinteä ja itsestään tietoinen vähemmistö. Liikkeen muotoutuminen edellytti sitä, että joidenkin homoseksuaalien oli miellettävä itsensä syrjityn vähemmistön jäseniksi. Tämän vähemmistön jäsenet jakoivat identiteetin, joka alisti heidät järjestelmälliselle sorrolle. Ennen kuin liike saattoi tulla merkittäväksi yhteiskunnalliseksi voimaksi, oli suurempien lesbo- ja homojoukkojen tietoisuuden ja jokapäiväisten elinehtojen muututtava. Aktivistien oli siten ensin luotava identiteetistään tietoinen vähemmistö ja sen jälkeen mobilisoitava se. (D'Emilio 1983, 4-5.) 1.4 Tutkimus, liikkeen politiikka ja tutkijan politiikka Käyttämäni lähdekirjallisuus on pääasiassa homomiesten ja lesbojen omia tutkimuksia. Tarkastelen lisäksi homoliikkeen suosimien tutkimussuuntausten merkitystä homo- ja lesbopolitiikalle. Esimerkiksi niin sanottu normalisointitutkimus on liittynyt seksuaalista tasavertaisuutta ajavaan homoliikkeeseen. George Smithiä kiinnostavat homo- ja lesbotutkijoiden tutkimuksen kytkennät omaan elämäänsä ja tutkimuskohteittensa elämään. Akateemisen homo- ja lesbodiskurssin tuotteet muotoilevat aikalaislesbojen ja -homojen elämää. Erityisen tärkeää tämä muotoilu on tietoisuuden ja politiikan tuottamisessa. Homo- ja lesbotietoisuudella Smith tarkoittaa tapaa, jolla homomiehet ja lesbot ajattelevat kuuluvansa tiettyyn teoreettiseen kategoriaan. Homo- ja lesbopolitiikka taas ilmenee siinä, kuinka käytetään esimerkiksi käsitteitä gay, identiteetti, homoyhteisö ja homoseksuaali. (Smith 1987, 57.) Tutkimusteoriat ja niissä käytetyt käsitteet muuttavat homojen ja lesbojen tietoisuutta ja myös homo- ja lesbopolitiikkaa. Tutkimusten käsitteellinen viitekehys vaikuttaa siihen, kuinka homot ja lesbot kuvaavat omaa kokemustaan ja elämäänsä. Tutkimusten käyttämiä käsitteitä käytetään oman elämän tulkitsemisessa. (Mt., ) Akateemisen homo- ja lesbodiskurssin tuotteet vaikuttavat myös siihen, miten poliittiset päättäjät ja viranomaiset ajattelevat lesboista ja homomiehistä. Tämä vaikuttaa sosiaalipolitiikkaan ja lainsäädäntöön sekä seksuaalisuuden yhteiskunnalliseen sääntelyyn. Jälkimmäinen näkyy esimerkiksi siinä, syntyykö julkisesti rahoitettuja homo- ja lesbotutkimuskeskuksia ja käytetäänkö asiantuntijalausuntoja oikeustapauksissa. (Mt., 58.) Myös Claudie Lessellier on kirjoittanut homo- ja lesbotutkimuksen poliittisuudesta ja tutkimuksen vaikutuksesta ryhmän itsemäärittelyyn. Lessellier

8 pitää tieteellisen ja poliittisen lähestymistavan välistä suhdetta ongelmallisena. Hänen mukaansa homo- ja lesbotutkimusta tehdään konfliktitilanteessa, jossa homoseksuaalit tutkijat kohtaavat oman kokemuksensa mitätöimistä. Poliittiset ja tieteelliset lähestymistavat täydentävätkin toisiaan. Ilman poliittista lähestymistapaa ei olisi lesbo- ja homotutkimusta. (Lessellier 1987b, 90.) Lessellierin mukaan sosiaaliset ryhmät, myös alistetut ryhmät, pyrkivät määräämään enemmän tai vähemmän jäsentensä tarinaa menneisyydestä. Joskaan lesboilla ja homoilla ryhmänä ja liikkeenä ei ole paljonkaan valtaa viitekehyksen määräämisessä, pyrkivät he kuitenkin määrittelemään, mitä voidaan sanoa ja kuulla. Käsitteet ja käsitteiden muuntumiset, joiden avulla identiteetti esitetään ja koetaan, muotoilevat menneisyyden muistamista esimerkiksi haastattelutilanteessa. (Mt., 91.) Seksuaalisuus on yhteiskunnallisten valtasuhteiden kyllästämää. Poliittiseksi ongelmaksi tulee parhaimman interventiomuodon tunnistaminen, intervention, joka on välttämätön valtasuhteiden muuttamiseksi. Tällöin tärkeäksi tulee kysymys siitä, kuka tuottaa uudet seksuaalisuutta koskevat määritelmät, kuinka ne tuodaan julki ja millä keinoilla ne saavutetaan. (Weeks 1985, 181.) Tutkielmani teoreettisena viitekehyksenä on sosiaalinen konstruktionismi. Sosiaalinen konstruktionismi voidaan nähdä vaihtoehtona positivistiselle tietoteorialle, jonka mukaan todellisuudet löydetään. Sosiaalisen konstruktionismin mukaan todellisuudet luodaan kielen avulla ja/tai valikoivalla todistusaineiston käytöllä. Olennaista on ottaa huomioon se, mitä kysymyksiä kysytään ja kuinka vastaukset tulkitaan. (Unger 1989, 110.) Pohtiessaan tulevaa lesbotutkimusta Celia Kitzinger ehdottaa, että välttääkseen lesbouden poliittisuuden vaientamisen on tutkimuksen torjuttava perinteinen näkemys tieteestä objektiivisena totuuden etsintänä. Tutkijoiden on tutkittava omaa retoriikkaansa ja arvioitava poliittisia sitoutumuksiaan. Ennen kaikkea on purettava tutkimusalueella vallitseva liberaalihumanistinen ideologia. (Kitzinger 1987, viii - ix.) Vaikka feministinä pidänkin sukupuolisorrosta vapautumista seksuaalista vapautumista tärkeämpänä, en aseta suomalaisen homoliikkeen poliittisia strategioita paremmuusjärjestykseen. Strategiat liittyvät oman aikansa konfliktiasetelmiin ja homomiesten ja lesbojen olemassaolon ehtoihin. "Politiikka on mahdollisen taitoa" sopii mainiosti homo- ja lesboliikkeen poliittisuuden tulkitsemiseen. Vapautumistrategiat ovat aikaan ja paikkaan sidottuja. Yhteiskunnalliset olot ovat politiikan, yhteisöjen ja identiteettien puitteet ja ehdot. Mutta homoliikkeen historia osoittaa myös sen, että on mahdollista muuttaa yhteiskunnallisia oloja uusista identiteetin määrittelyistä käsin.

9 2 Tutkielman teoreettiset ja metodologiset lähtökohdat 2.1 Homo- ja lesbotutkimus ja tiedon tuotanto Homomiesten ja lesbojen omalla tutkimuksella on läheinen yhteys feministiseen naistutkimukseen. Kumpikaan ei kiellä poliittisuuttaan ja arvosidonnaisuuttaan. Miesvaltaisessa ns. normaalitieteessä on alistettujen ihmisten kokemus jäänyt tiedon tuotannon ulkopuolelle. Siten alistetut ihmisryhmät eivät pääse osallistumaan "maailman nimeämiseen". Feministisen sosiologian tehtävä onkin nimetä ja määritellä todellisuutta naisten kokemuksesta käsin. Tiede tuottaa välineet ajatella ja kuvitella, ja ne jotka hallitsevat tieteessä vaikuttavat siten kaikkien ihmisten mahdollisuuksiin määritellä todellisuus. (Sydie 1987, 211, 212.) Tiedon tuotanto merkitsee valtaa. Tiedon tuotannossa on otettava huomioon, kuka tuottaa tiedon ja mikä on tiedon tuottajan asema tiedeyhteisössä ja yhteiskunnassa. Kenelle ja mitä varten tieto tuotetaan? Kuinka tuotettu tieto on yhteydessä aikansa yhteiskuntarakenteeseen ja ryhmien välisiin suhteisiin? Pyrkiikö tuotettu tieto ihmisten vapauttamiseen vai legitimoiko se vallitsevan järjestyksen? Feministinen tutkimus on kyseenalaistanut olettamuksen tieteen arvovapaudesta, objektiivisuudesta ja puhtaasta rationaalisuudesta. Tätä olettamusta feministinen tutkimus pitää ideologisena, koska se kätkee tiedon tuotannosta ja käytöstä hyötyvät ryhmät ja niiden edut. Nämä edut ja intressit olisi tuotava näkyviin. (Sydie 1987, 212.) Sandra Hardingin (1986, 162) mukaan tiedettä ei pidä suojella politiikalta, vaan emansipatoristen sosiaaliseen muutokseen pyrkivien liikkeiden politiikka voi lisätä tieteen objektiivisuutta. Ruth Bleier käyttää ranskalaisen filosofin ja sosiologin, Michel Foucault'n diskurssi-käsitettä kirjoittaessaan patriarkaalisesta tieteestä. Diskurssi ilmenee sääntöinä, jotka määräävät, kuka puhuu, mistä keskustellaan ja mistä taas ei, kuinka asiasta keskustellaan, mitä kysymyksiä saatetaan kysyä, mikä on "totta" tai "valhetta". Diskurssi näyttää olevan totuuden paljastamista, mutta itseasiassa sen tarkoitus on peittää kamppailu niiden välillä, joilla on valta puhua ja joilla sitä ei ole. (Bleier 1984, 193.) Feministiset sosiologit eivät suinkaan ensimmäisinä ole kritisoineet normaalisosiologiaa, vaan he ovat saaneet vaikutteita muun muassa C. Wright Millsiltä. Mills vaati, että sosiologian tehtävä on ymmärtää yksilöiden ja sen yhteiskunnan välistä suhdetta, jossa he elävät. Kirjassaan Sosiologinen mielikuvitus Mills toteaa, että "yksilö voi ymmärtää omaa kokemustaan ja arvioida omaa kohtaloaan ainoastaan sijoittamalla itsensä aikakauteensa". Ainoastaan tulemalla tietoiseksi kaikkien samoissa olosuhteissa elävien ihmisten mahdollisuuksista yksilö voi oppia tuntemaan omat mahdollisuutensa elämässä. (Mills 1982, 9.) Yksilö elää tietyssä sosiaalisessa ja historiallisessa ympäristössä. Nämä ympäristöolosuhteet eivät ole ehtoina ainoastaan sille, millaisia kokemuksemme ovat, vaan myös sille mitä niistä ajattelemme. Sosiologian tehtävä on siis tehdä selkoa kokemuksesta, sitä koskevasta ajattelusta ja näiden suhteesta ympäröivään aikaan ja paikkaan. (Andersen 1988, 6.)

10 Niin naiset kuin homoseksuaalitkin ovat omassa yhteiskunnassaan ja kulttuurissaan sekä sisäpuolella että ulkopuolella. Tätä asemaa pitää feministinen sosiologi Marcia Westkott (1979, 422) tiedon, näkemyksen ja itsekriittisyyden lähteenä. Tieto on sosiaalisesti konstruoitunutta (rakentunutta) ja tämä koskee myös homo- ja lesbotutkijoiden tuottamaa tietoa. George Smith on hahmotellut akateemista homo- ja lesbodiskurssia muotoilevia yhteiskunnallisia tekijöitä. Näitä ovat seuraavat: seksuaalisuuden yhteiskunnallinen säätely ja vastarinta säätelyä kohtaan, seksuaalisuutta koskeva kirjallisuus, seksologia, ei-akateeminen seksuaalisuuden historia, feminismi, homoliike, homo- ja lesbo-opiskelijat yliopistoissa, homo- ja lesbotutkijat ja asiantuntijat sekä näiden ja yliopistojen tieteenalojen ja ammatillisten järjestöjen väliset suhteet. Nämä tekijät vaikuttavat toisiinsa. (Smith 1987, 52.) Suomalaiseen homo- ja lesboliikkeeseen, yhteisöihin ja identiteetteihin ei ole voinut olla vaikuttamatta se, että meiltä puuttuu lähes tyystin akateeminen homoja lesbotutkimus. Ensimmäinen suomalainen perusteos homoseksuaalisuudesta, "Rakkauden monet kasvot", ilmestyi vasta 1984 (Sievers & Stålström 1984). Suomessa seksuaalisuuden tutkimus on yleensä seurannut seksologisia perinteitä, jotka eivät ota huomioon yhteiskuntahistoriallisia ja kulttuurisia tekijöitä. 2.2 Sosiaalinen konstruktionismi tutkielman teoreettisena viitekehyksenä Sosiaalisen konstruktionismin juuret ja 1980-luvun vaihteessa tapahtui homo- ja lesbotutkimuksessa paradigman muutos. Siihen saakka hallinnut essentialistinen näkemys ei ollut ottanut huomioon sosiaalista ja historiallista viitekehystä, jossa seksuaalisuus tai seksuaalisuudet toimivat. Homoseksuaalisuus käsitettiin historiallisesti ja kulttuurisesti muuttumattomana ilmiönä. Konstruktionistinen näkökulma puolestaan käsittää samansukupuolisen seksuaalisuuden historiallisesti, kulttuurisesti ja yhteiskunnallisesti määräytyneenä ja vaihtelevana. Seksuaalisuus on muuttuvien historiallisten ehtojen vuoksi altis merkityksen, ilmaisun ja kokemusten muutoksille. (Esim. Minton 1987, 169, 170.) Yksi uuden lähestymistavan suunnannäyttäjistä oli Michel Foucault ja hänen tutkimuksensa seksuaalisuuden historiasta. Konstruktionismin juuret ovat symbolisessa interaktionismissa, Foucault'n diskurssiteoriassa sekä lacanilaisessa psykoanalyysissa (Weeks 1981, 90). Foucault'n seksuaalisuuden historiaa käsitelleet teokset edustavat 1980-luvulla mm. antropologiassa keskeiseksi tullutta käytäntösuuntausta (practice approach) (Ortner 1984, 157). Käytäntösuuntaus eroaa symbolisesta interaktionismista muun muassa siten, että se on saanut marxilaisia vaikutteita luvulla strukturalistiset marxilaiset antoivat kulttuurisille ilmiöille - uskomuksille, arvoille ja luokitteluille - keskeisen tehtävän mallissaan. He käänsivät kulttuurin ideologiaksi. Kulttuuri ideologiana legitimoi vallitsevan järjestyksen ja mystifioi eriarvoisuuden ja riiston lähteet. Sherry B. Ortner pitää strukturaalisen marxismin ongelmina kulttuurikäsitteen kapeuttamista ideologiaksi ja näkökulman epähistoriallisuutta. (Ortner 1984, 140, 141.) Käytäntöteorian mukaan tärkein analysoitava toiminta tai interaktio tapahtuu epäsymmetrisissa tai hallintasuhteissa (mt., 147). Koska hallinta on mallissa keskeistä, ovat merkittävimmät inhimillisen toiminnan muodot niitä, joilla on

11 aiottuja tai ei-aiottuja poliittisia sisältöjä. Käytäntöteoreettinen tutkimus on inhimillisen toiminnan tutkimista tietystä - poliittisesta - näkökulmasta. Toimivaksi yksiköksi voidaan ottaa joko todelliset historialliset yksilöt tai sosiaaliset tyypit kuten naiset ja työläiset. (Mt., 149.) Toiminta nähdään suuresti pragmaattisena valintana ja päätöksentekona ja/tai aktiivisena laskelmointina ja taktikointina (mt., 150). Toimijoiden katsotaan olevan mukana suhteellisen kauaskantoisessa oman olemassaolonsa muodonmuutoksessa. Muutos koskee heidän suhdettaan asioihin, ihmisiin ja itseensä. Kehitysnäkökulmasta katsottuna toiminta koskee joksikin tulemista eikä jonkin saamista. (Mt., 152.) Kulttuuri on yksi käytäntöä rajoittava systeemi. Kulttuuri muovaa käytäntöä rajoittamalla ja estämällä ihmisiä näkemästä, tuntemasta ja tekemästä. Tämä kiinnostaa käytäntöteoreetikkoja enemmän kuin se, mitä kulttuuri sallii. Kulttuuriset ja psykologiset mekanismit muotoilevat ja muuttavat tietoisuutta. Toimintaa rajoittavat järjestelmällisimmin tavat, joilla kulttuuri kontrolloi maailman määritelmiä toimijoille. Kulttuurinen hallinta ja kontrolli eivät kuitenkaan koskaan ole täydellisiä, vaan niiden laajuudella ja syvyydellä on rajansa. Myös käytäntö muovaa systeemiä. Käytäntö saattaa uusintaa systeemiä, mutta se voi myös muuttaa sitä. Huolimatta siitä, että systeemi on voimakkaasti pakottava, voivat ihmiset toiminnallaan purkaa sen. (Ks. esim. mt., , 159; ks. myös Berger & Luckmann 1967, 61.) Sosiaalinen konstruktionismi homo- ja lesbotutkimuksessa Sosiaalisen konstruktionismin peruskysymys on, kuinka samansukupuoliset suhteet muuttuvat kokemuksen ja merkityksen tasolla. Konstruktionistista koulukuntaa edustavat muun muassa Jeffrey Weeks, Mary McIntosh, Ken Plummer, Karin Lutzen, Claudie Lessellier ja Celia Kitzinger. Konstruktionistinen suuntaus kehittyi homo- ja lesbohistorian tutkimuksen ongelmista. Homovapautusliikkeen laajentuessa 1970-luvulla halusivat homomiehet ja lesbot murtaa homoseksuaalien historiallisen näkymättömyyden. Pyrittiin todentamaan lesbojen ja homojen olemassaolo kaikkina aikoina ja kaikissa paikoissa. Mutta olettamuksesta homoseksuaalisuuden ylihistoriallisuudesta oli luovuttava, sillä homoseksuaalisia tekoja ei voitu pitää homoseksuaalisuuden ongelmattomina osoittimina. Homoseksuaalisuus alettiinkin nähdä muuttuvana kokemuksena, jota muotoilee monimutkainen vuorovaikutus valtion instituutioiden, alakulttuurien ja yksilöiden välillä. (Vance 1987, 32, 33.) Seksuaaliset identiteetit nähdään sosiaalisina tuotteina. Ne ammentavat ruumiin biologisista mahdollisuuksista, jotka psyykkinen toiminta tekee merkityksellisiksi. Luonto ei määrää seksuaalisia identiteettejä, vaan ne määräytyvät yhteiskunnallisissa suhteissa. (Weeks 1985, 181.) Sosiaalisesta konstruktionismista on tullut vaikutusvaltainen suuntaus oppositioryhmien älymystöpiireissä. Konstruktionismi ei kuitenkaan ole juuri vaikuttanut seksologiaan ja biolääketieteeseen. Niissä edelleenkin tehdään tutkimuksia ja teoretisoidaan essentialistisesti olettaen, että seksuaalisuus - erityisesti heteroseksuaalisuus - määräytyy biologisesti ja että homoseksuaalisuus on poikkeavuus, jota on selitettävä. (Vance 1987, 33.) Carole S. Vance (1987, 33) pitää konstruktionismia uutena ortodoksiana feministisessä ja edistyksellisessä historiantutkimuksessa lesbo- ja homohistorian lisäksi. Monet homo- ja lesbotutkijat ovat kuitenkin kritisoineet konstruktionismia. Jotkut katsovat osittaisen essentialismin hyväksi. Toiset

12 puolestaan kehottavat tutkimaan heteroseksuaalisuutta. Essentialismissa 'luonnollinen' on alisteista yhteiskunnalliselle tai sosiaaliselle. Konstruktionismissa yhteiskunnallinen tai sosiaalinen tuottaa sen, mitä pidetään 'luonnollisena'. Essentialismissa ruumis tai biologinen on puhdasta, esisosiaalista. Konstruktionismissa puolestaan ruumis on "aina jo" kulttuurisesti kartoitettu. (Liljeström 1990, 20.) Molemmissa, konstruktionismissa ja essentialismissa, biologinen erotetaan sosiaalisesta. Essentialismissa biologinen on primaarista, johon lisätään ideologiset ja kulttuuriset tekijät. Tätä lisäämismallia on konstruktionismi arvostellut. Konstruktionismi korostaa interaktiota, keskinäistä riippuvuussuhdetta biologisen ja kulttuurisen välillä. Essentialismin korvaaminen konstruktionismilla ei ehkä kuitenkaan ole ratkaisu biologisen ongelmaan. Biologia ei katoa korostamalla sitä, että ruumiilliset kokemukset ovat aina sosiaalisesti välittyneitä. (Mt., 20.) Jos seksuaalisuus on sosiaalisesti konstruoitu vallitsevissa valtasuhteissa, on käsitys seksuaalisuudesta "ennen", "ulkopuolella" valtaa tai vallan "takana" kulttuurinen mahdottomuus. Yhtä mahdotonta on erottaa seksuaalisuus sen vallitsevista sosiaalisista järjestelyistä, toisin sanoen heteroseksuaalisuudesta ja edelleen sukupuolikategoriasta. (Ks. esim. mt., 20.) Homoseksuaalisuus, lesbous ja heteroseksuaalisuus ovat historiallisesti ja yhteiskunnallisesti erityisiä samansukupuolisten ja erisukupuolisten halujen järjestelyjä (Champagne & Kinsman 1987, 27). Samanaikaisesti kun homoseksuaalisuus konstruoitiin "sosiaalisena ongelmana", konstruoitiin heteroseksuaalinen hegemonia, heteroseksuaalisuuden institutionalisoiminen ainoana sosiaalisesti hyväksyttynä elämäntapana. Heteroseksuaalisella hegemonialla vastustettiin muita mahdollisuuksia, joihin kuuluivat nousevat samansukupuoliseen seksiin perustuvat kulttuurit. Lesbojen ja homomiesten ongelmana on heteroseksuaalinen hegemonia. (Mt., 34.) Samansukupuolisen seksuaalisuuden historiat voidaan ymmärtää ainoastaan suhteessa erisukupuolisen seksuaalisuuden historioihin ja päinvastoin. Siksi on katsottava seksuaalisuuden ja sosiaalisen sukupuolen (gender) säätelyä ja suhteita yleisemmin eikä rajoittua kapeisiin käsityksiin "lesbosta" ja "homosta". (Mt., 35.)

13 3 Tutkimusprosessi ja aineiston analyysi 3.1 Tutkimusprosessin kulku Tutkielmani ensimmäinen työnimi oli "Vapautumisen ja kontrollin väliset kytkennät: kulttuuriset ja subjektiiviset käsitykset lesbona olemisesta". Celia Kitzingerin teoksen "The Social Construction of Lesbianism" (1987) innostamana kiinnostuin tutkimaan sitä, kuinka lesboidentiteetit ovat kulttuurisesti ja sosiaalisesti tuotettuja. Homoutta ja lesboutta tuotetaan yhteisöissä, liikkeissä ja tiedeyhteisöissä, joiden artikuloimia esityksiä, representaatioita, yksityiset homomiehet ja lesbot muuttavat ja kieltävätkin. Subjektiivissa käsityksissään yksityiset ihmiset esittävät omia käsityksiään homo- ja lesbotodellisuudesta. Lesbous ja homous kulttuurisesti tuotettuna esiintyy myös elokuvissa, joukkotiedotusvälineissä, pilakuvissa, vitseissä ja populaarikirjallisuudessa. Olin kiinnostunut erityisesti erilaisista lesbouden legitimaatiostrategioista, jotka heijastavat lesbo- ja homoliikkeen diskursseja. Legitimaatiostrategioiksi kutsuin lesboutta koskevia käsityksiä, joilla yksityinen nainen "normalisoi" lesbouden omalla kohdallaan. Oletin, että käsitykset kytkeytyisivät lesbo- ja homotutkimukseen. Yksityinen lesbo voisi normalisoida lesbouden omalla kohdallaan vetoamalla seuraaviin lesbouteen myönteisesti suhtautuviin näkemyksiin: lesbofeminismi, lesbous seksuaalisena suuntautumisena, lesbous identiteettinä, lesbous vaihtoehtoisena elämäntapana, lesbot ja homot vähemmistönä tai osakulttuurina. (Ks. Kitzinger 1987.) Halusin pohtia näiden legitimaatiostrategioiden seurauksia sekä liikkeen että yksilön keskeiselle ongelmalle: kuinka liittyä yhteiskuntaan tai yhteisöön oman erityisyytensä tai yksilöllisyytensä säilyttäen. Oletin, että liikkeen kohdalla ongelma kiteytyisi kysymykseksi "integraatio vai erilliskulttuuri". Yksilön ongelmana katsoin olevan sen, että on tarve kuulua yhteisöön, joka tukee lesboidentiteettiä, mutta joka toisaalta saattaa uhata yksilöllisyyttä. Tutkimusprosessini edetessä luovuin kuitenkin subjektiivisten käsitysten selvittämisestä. Alkuperäisestä tutkimusideastani säilytinkin ainoastaan olettamuksen vapautumisen ja kontrollin välisistä kytkennöistä. Siten kiinnostuin enenevästi poliittisista sisällöistä sekä vastarinnan mahdollisuuksista ja rajoista. Tutkimusongelman kehittelyyn vaikuttivat suuresti myös aineiston keruuseen ja mahdollisiin analyysimenetelmiin liittyvät pohdinnat sekä ryhmäjäsenyyteni homo- ja lesboyhteisössä. Subjektiivisten ja kulttuuristen käsitysten selvittäminen olisi edellyttänyt sekä yksittäisten lesbojen haastattelua että homoliikkeen käsitysten jäljittämistä joko liikettä koskevasta tutkimuskirjallisuudesta ja/tai suomalaisen homoliikkeen erilaisista kulttuurituotteista, lähinnä lehdistä. Tehtävä oli liian mittava, joten tutkimusongelmaa oli rajattava. Omat kokemukseni ja hämmennykseni suomalaisen homoliikkeen tarkkailijana sekä lesbotoiminnan aktivistina saivat minut kiinnostumaan homo- ja lesboliikkeen poliittisuudesta. Hämmennykseni nousi siitä, että SETAn käyttämät käsitteet - kuten tasa-arvo, syrjintä, integraatio ja avoimuus - tuntuivat sisällyksettömiltä. Hämmennystä lisäsi sekin, että tasa-arvon, syrjinnän ja integraation suhteen tilanne ei juuri ollut muuttunut yli kymmenessä vuodessa. Kuitenkin muutosta oli tapahtunut lesbojen ja homomiesten elinoloissa.

14 Halusin löytää homoliikkeen käyttämille käsitteille sisällön ja etsin sitä uusimmasta lesbofeministisestä seksuaalipoliittisesta kirjallisuudesta. Tutustuin myös muiden maiden homoliikkeiden historiasta tehtyihin tutkimuksiin. Löysin viittauksia siihen, kuinka monet homoliikkeen omaksumista poliittisista strategioista toimivat itseasiassa homomiesten, ei lesbojen eduksi. Jouduin myös kyseenalaistamaan oman näkemykseni lesbona olemisesta sikäli, että olin ehkä kritiikittömästi ollut identiteetin ja yhteisöllisyyden puolestapuhuja. Tutkimusongelmani alkoi kiteytyä suomalaisen homo- ja lesboliikkeen poliittisten strategioiden selvittämiseksi. Tutkielmani kysymyksenasettelu on siis muuttunut prosessin aikana. Kari Palonen toteaakin, että kokoava kysymyksenasettelu voidaan tehdä vasta esityön jälkeen. Tutkimuksen esityö sisältää aineiston hankinnan, läpikäynnin, alustavan luokittelun, kiinnostavien teemojen esiinoton sekä alustavat ideat siitä, kuinka päästä aineistosta aineiston ylittävään kohteeseen. Tutkijan on tiedettävä kohtalaisen tarkkaan, mitä hänen aineistostaan on saatavissa irti, ennen kuin hän voi päättää, millaisia kysymyksiä hän sille asettaa. (Palonen 1988, 140.) Lukemani kirjallisuuden pohjalta olen muodostanut täsmälliset aineistolle esitettävät kysymykset. Luokiteltuani aineiston näiden kysymysten ympärille olen palannut kirjallisuuteen etsien sieltä syvempää ymmärtämistä ja tulkintoja omasta aineistostani nousseelle teoreettiselle otokselle. Olettamukseni on ollut, että aineistosta noukitut otokset ovat "jälkiä" ideologioista ja käsityksistä, joilla on tietty historiallinen tausta ja tietyt seuraukset poliittiselle toiminnalle sekä homomiesten ja lesbojen käsityksille itsestään. Olen pyrkinyt näin rakentamaan suhteen yleisen ja erityisen välille. Konkreettinen tutkimusaihe, josta voidaan suoraan tehdä havaintoja, ilmentää erityistä. Yleinen tulee siitä, että erityinen vedetään teoreettisen tai abstraktin käsitteen alle (esimerkiksi liberalismi). Myös laajemmissa empiirisissä yleistyksissä (homomiesten ja lesbojen vapautuminen) on kyse yleisestä. Yleinen ilmenee erityisessä, kun lähdetään liikkeelle yleisestä ja päädytään empiiriseen erityiseen. Yleisen löytämisessä tieteellinen kirjallisuus on lähtökohtana. Käyttämässäni kirjallisuudessa yleisenä teoreettisena tarkastelukulmana tai koulukuntana on ollut sosiaalinen konstruktionismi. Tämän lisäksi tarkastelen sille vastakkaista, essentialistista teoreettista näkemystä. Jotta "yleinen" täsmentyisi ja alkaisi lähestyä "erityistä", olen tutustunut kirjallisuuteen, jossa homoseksuaalisuutta ja homoliikkeitä on tarkasteltu sosiaalisesta konstruktionismista käsin. Täsmennetty "yleinen" saadaan selvittämällä sitä, kuinka ajatuskonstruktiot (ideologiat, diskurssit) realisoituvat. Täsmennys tulee alustavasti kirjallisuudesta ja viimeistään empiirinen aineisto antaa ainekset täsmennykselle. Kirjallisuudesta olen etsinyt tulkintoja, jotka ovat sopineet omaan aineistooni. Oman aineistoni "erityisen" avulla voin myös tuoda jotain uutta "yleiseen". Melkoinen osa tutkimuskirjallisuudesta on Englannista ja Yhdysvalloista. Näissä kirjoissa "yleinen" on johdettu näiden maiden tilanteesta. Miten sovittaa suomalainen "erityinen" "yleiseen"? Missä määrin yleistys homovapautusliikkeen kasvun ehdoista toimii suomalaisen liikkeen kohdalla? Mitä erityispiirteitä suomalaisessa homopolitiikassa on? Mistä erot johtuvat? Näihin kysymyksiin olen pyrkinyt löytämään osittaisia vastauksia. Tutkielmassani olen pyrkinyt hermeneuttiseen, ymmärtävään otteeseen. Olen sijoittanut poliittiset strategiat kulttuuriseen ja sosiaaliseen kontekstiin. Poliittiset strategiat nähdään osana kokonaisuutta, homomiesten ja lesbojen olemassa

15 oloon vaikuttavista historiallisista ehdoista käsin. Ymmärtämistä edistää se, että jaan ainakin osittain samanlaisia kokemuksia ja saman maailman kuin aineistona käytettyjen tekstien kirjoittajat. Paikoitellen oman kokemukseni ovat antaneet ensisijaiset johtolangat tulkinnoilleni. Tutkielmani on myös kirjallisuutta kokoava työ, jossa olen pyrkinyt selvittämään, miten poliittisia strategioita on muualla tutkittu, millaista keskustelua eri strategioiden toimivuudesta käydään ja miten strategiat kytkeytyvät tutkimukseen ja yhteiskunnallisiin ehtoihin. 3.2 Tutkielmani kvalitatiivisen aineiston luonnehdintaa Aineistoni koostuu SETA-lehdistä vuosilta SETA-lehti on Seksuaalinen tasavertaisuus ry:n julkaisu, joka alkoi ilmestyä Alkuvuosien monisteesta lehti kehittyi normaaliksi ladotuksi, mielipidelehtitukea saavaksi aikakausjulkaisuksi, joka on ollut saatavissa myös kaupallisen jakeluverkoston välityksellä. SETAn jäsenten lisäksi lehteä ovat lukeneet myös järjestöön kuulumattomat. Sitä on jaettu päättäjille, asiantuntijoille ja kirjastoihin. Lehti on ilmestynyt 4-6 kertaa vuodessa. Ensimmäisestä kymmensivuisesta monisteesta lehti on kasvanut sivuiseksi. Lehden numeroita 1/1987 ja 2/1987 en ole käsitellyt, koska en ole saanut niitä (vaivattomasti) käsiini. Vuosien lehdistä olen poiminut aineistooni tietyt tekstit (teoreettinen otos). Homoliikkeen aktivistit ovat kirjoittaneet tekstit. Nämä julkiset tekstit on tarkoitettu sekä homoseksuaaleille että ei-homoseksuaaleille, erityisesti päättäjille. Tekstien agentteina ovat homopoliitikot, jotka tulkitsevat ryhmän elämää ja ottavat kantaa. Reflektoivissa teksteissä lausutaan suoraan merkitys tai tulkinta (tietoiset, intentionaaliset tekstit). Tekstit ovat julkisia, kollektiivisia esityksiä, joista helposti paljastuu fraaseja, konventioita. Kollektiivisuus ilmenee siinä, että kirjoittajat käyttävät samoja käsitteitä. Kvalitatiivinen ote on mm. sitä, että etsitään tekijöitä, jotka ovat ilmiössä mukana eikä syy- ja seurausketjuja. Olen tiivistänyt aineiston irrottamalla erilleen tutkimusongelman kannalta olennaisen. Erityisesti pääkirjoitukset ovat olleet hedelmällinen osa-aineisto. Otantani on siis teoreettinen: tekstit on valittu aineistosta sen perusteella, kuinka niissä tulee esiin yleinen teoreettinen teemani ja tutkimuskohteeni (poliittiset strategiat). Puhtaiden tapausten joukkoa olen rajannut nojautumalla saturaatiopisteeseen. Saturaatiopisteessä tekstit ovat toistaneet itseään. Olennainen ja teksteille yhteinen on tullut esiin. Saturaatiohypoteesi edustaa otannan ja edustavuuden ongelman yhtä ratkaisua. Saturaatiopisteen saavuttaminen merkitsisi samaa kuin väite, että lisää havaintoyksikköjä ei enää tarvita. (Roos 1987, 31, 32.) Aineiston analyysissa eivät ole merkittäviä tavanomaiset taustamuuttujat, jotka liittyvät tekstin kirjoittajaan (ikä, sosiaaliluokka). Sen sijaan lausunnot luokitellaan sen mukaan, mitä poliittisia strategioita ne heijastavat ja miten ne kuvaavat poliittisia strategioita. Tekstejä käsitellään siis esityksinä tietyistä poliittisista strategioista. Kukin poliittinen strategia ilmenee teksteissä jonakin narratiivisena rakenteena. 3.3 Homoliikekö politiikkaa? Poliittisuuden paljastaminen ja tulkitseminen tutkimustehtävänä Jokainen vallassa oleva ryhmä kertoo oman tarinansa siten, kuin se toivoisi sen

16 uskottavan, tavalla, jolla se ajattelee edistävänsä omia etujaan (Becker ja Horowitz, 1972; Kitzingerin mukaan 1987, 1). Tämä pätee myös alistettujen ryhmien tapaan esittää oma tarinansa. Poliittisilla strategioilla tarkoitan liikkeen tavoitteiden artikulointia, liikkeen käyttämiä perusteluja homomiesten ja lesbojen yhteiskunnallisen aseman parantamisen tärkeydelle sekä liikkeen näkemyksiä siitä, miten tavoitteisiin voi päästä. Menetelmäkseni olen valinnut Kari Palosen kuvaileman tekstianalyysin, joka soveltuu hyvin tutkimusongelmani selvittämiseen. Palosen menetelmän olettamukset politiikasta ja luokituksista ovat yhdenmukaisia teoreettisen viitekehykseni kanssa. Käytäntöteoreettinen tutkimus tutkii toimintaa poliittisesta näkökulmasta ja tärkein analysoitava toiminta tapahtuu epäsymmetrisissä suhteissa. Myös Palonen torjuu essentialismin. Hän katsoo, että luokitukset ovat puolueellisia ja tarkoitushakuisia. Kari Palosen (1988, 13) mukaan tutkimus on tulkintaa ja tulkintana tutkimus muistuttaa läheisesti politiikkaa. Palonen sitoutuu teoksessaan "Tekstistä politiikkaan" näkemykseen politiikan aspektiluonteesta, jolloin ei ole mieltä kysyä, onko jokin ilmiö politiikkaa tai poliittinen vai ei. Sen sijaan on kysyttävä, missä sen (mahdollinen) poliittinen aspekti tai poliittisuus tulee näkyviin. 'Politiikka' on suhteessa siihen, mitä politiikalla tai poliittisuudella ymmärretään. (Mt., 19.) Harmoniaperspektiivin mukaan politiikka on yhteisten asioiden hoitoa. Konfliktiperspektiivistä käsin taas politiikasta ei voi puhua ilman vastustusta ja vastustajia. Tarkasteltaessa ilmiön poliittisuutta konfliktiperspektiivistä on otettava etäisyyttä vallitsevaan legitimointi-ideologiaan. Toimintaa on arvioitava suhteessa konfliktitilanteen osapuoliin ja heidän politiikkoihinsa. (Mt., 20.) Koska homomiehet ja lesbot ovat yhteiskunnan syrjimä vähemmistö, voidaan liikkeen poliittisuus oivallisesti mieltää juuri konfliktiperspektiivistä. Liikkeen poliittisuus ilmenee pyrkimyksissä muuttaa yhteiskunnallisia alistus- ja hallintasuhteita. Ryhmän vapautustaistelun ytimessä on kyky nimetä sortajansa tai vastustajansa. Ajan kuluessa vastustajat ja keskeiseksi nähty syrjinnän sijaintipaikka muuttuvat ja tämä muuttaa myös liikkeen politiikkaa Aineiston tulkinta Tulkintani homoliikkeen poliittisista strategioista ei pyri olemaan tyhjentävä ja kaikenkattava. Palonen (1988, 15) huomauttaa, että jokaiselle tulkinnalle voidaan esittää vastaväitteitä ja vaihtoehtoja. Kaikki tulkinnat eivät kuitenkaan ole samanarvoisia, vaan tulkinta tutkimuksena merkitsee eron tekemistä kyselemättömän ja kyselevän, naiivin ja problematisoivan käsitysten tyypin välillä (mt., 15). Lähtökohtani tutkia homoliikkeen poliittisia strategioita merkitsee totutusta poikkeavaa kysymyksenasettelua, sillä yhteiskunnan suhtautumisen sijasta tarkastelenkin alistetun ryhmän omaa "puhetta" ja pyrin tulkitsemaan sitä kriittisesti. Pyrin asettamaan uusia kysymyksiä. Problematisoiva otteeni näkyy siinä, että pyrin kontekstualisoimaan SETA-lehdistä tekemiäni huomioita liittämällä ne aikansa homo- ja lesbotutkimukseen, suomalaisen yhteiskunnan ja homoyhteisön tilaan sekä erittelemällä lehdessä esiintyvien keskeisten käsitteiden poliittisia sisältöjä ja olettamuksia homoseksuaalisuuden luonteesta ja homoseksuaalien ja ympäröivän yhteiskunnan välisestä suhteesta.

17 Palonen esittää, että tulkinta suuntautuu 'tutun' problematisointiin, jo tunnetuksi oletetun oudoksi osoittamiseen (mt., 16). Tutkimus tulkintana pyrkii avaamaan liikkumatilaa käsitysten moninaisuudelle ja kiistoille. Tällöin tutkija luopuu essentialistisesta olettamuksesta, jonka mukaan asiat todella ovat jotenkin. Filosofiassa kutsutaan agnostismiksi kantaa, jossa tyydytään erittelemään erilaisia käsityksiä asioista, tulkintojen sisältöä, problematisointitapaa, esittämisretoriikkaa. (Mt., 16.) Poliittisuutta etsittäessä ovat henkilöviittaukset tärkeitä. Niitä eritellen voidaan päästä selville siitä, ketä vastustetaan ja kenen kanssa liittoudutaan. Samoin tärkeitä ovat kannanotot jonkin asian puolesta tai sitä vastaan. Kun tekstissä ilmaistaan jokin kanta, on tulkinnassa kysyttävä, keitä tai mitä tällä kannalla samalla vastustetaan, keitä tai mitä kannatetaan. (Mt., 30.) Poliittisia aspekteja tekstistä voidaan löytää etsimällä luokituksia. Käsitteiden käyttö sisältää jo kätkettyjä erotteluja ja luokituksia, jotka voidaan tulkinnassa eksplikoida. "Mistä erottelut saadaan, miten vaihtoehdot asetetaan, millaisia sitoumuksia luokitusten käyttöön kätkeytyy, miten luokitteluilla voidaan tietoisesti politikoida? Tällaisten kysymysten erittely on perustavaa politiikkaa teksteistä lähtien tutkittaessa." (Mt., 31.) Myös luokitusten näennäiseen puuttumiseen on tutkijan kiinnitettävä huomiota (mt., 31). Essentialistisen kannan mukaan luokitukset ovat peräisin asioiden luonnosta, nominalistinen kanta näkee ne ihmisten keksiminä ja periaatteessa mielivaltaisina. Näiden välissä on konventionalistinen kanta. Sen mukaan luokitukset ovat eräänlaisia sopimuksia. Se miten tekstissä luokitukset esitellään, antaa viitteitä koko tekstin merkitysrakenteesta. (Mt., 32.) Nostaessaan luokitukset tulkintateemaksi tutkija sitoutuu nominalistiseen kantaan. Mielivaltaisiksi ymmärretyissä luokituksissa voi olettaa olevan poliittisesti kiinnostavia ulottuvuuksia. "Nominalistinen kanta voidaan radikalisoida teesiksi, että luokitukset ovat aina puolueellisia ja usein myös tarkoitushakuisia." (Mt., 32.) Kannanottojen tulkinnassa on usein tärkeämpää kiinnittää huomiota luokituksiin, joita kannanotot edellyttävät, kuin itse kannanottojen välisiin vastakohtiin (mt., 33). Esimerkiksi SETAn vaatimus suojaikärajojen saattamisesta samoiksi kuin heteroseksuaaleilla ja vaatimus kehotuskieltopykälän kumoamisesta saattavat edellyttää sitä, että SETA luokittelee homoseksuaalisuuden yksilön pysyväksi ominaisuudeksi, jota ei voi valita ja johon ei voi vietellä. Tätä essentialismia edustaa 'seksuaalisen suuntautumisen' käsite. Toisaalta kannanottoa voidaan perustella yksilön valinnanvapaudella. On tärkeää tunnistaa, minkä vastakohtana tai vaihtoehtona tietty käsite tai termi esiintyy. Esimerkiksi käsitteen 'integraatio' vastakohtana on käytetty 'erilliskulttuurin' käsitettä. Mutta olennaisia eivät ole ainoastaan erottelut vaan myös rinnastukset. Kaikki hyvät asiat saatetaan rinnastaa huolimatta siitä, etteivät ne ehkä ole yhdistettävissä. Samaan tapaan voidaan samastaa vastustettavia asioita. (Mt., 34.) SETA-lehdet ovat olleet erityisen hedelmällisiä luokittelujen kannalta. Käsitteet 'seksuaalivähemmistöt', 'syrjitty vähemmistö', 'homoseksuaalit','homo', 'lesbo', 'lesbolaiset', 'hintti', 'homoseksuaalit miehet ja naiset', 'naiset ja miehet', 'homot ja

18 lesbot' sekä 'homomiehet ja lesbot' eivät ole toistensa synonyymejä, vaan sisältävät tärkeitä merkityseroja. Käsitteiden käyttöyhteys vaihtelee. Jotkin käsitteistä on otettu käyttöön vasta viime vuosina ja jotkut ovat olleet yleisimmin käytettyjä käsitteitä 1970-luvun SETA-lehdissä. Tulkitsijan on itse rekonstruoitava joitakin yleisempiä 'ideoita', joista käsin hän voi tarkastella käytettyjen ilmausten merkityserojen merkittävyyttä (mt., 35). SETA-lehdessä vaihdelleet keskeiset käsitteet tarjoavat perustan kysymyksenasettelulleni. 'Seksuaalivähemmistöt', 'syrjintä', 'integraatio', 'seksuaalinen tasavertaisuus', 'erilliskulttuuri', 'itsesyrjintä', 'kaappihomo', 'avoimuus', 'homo- ja lesboyhteisö', 'osakulttuuri', 'identiteetti' - kukin näistä käsitteistä liittyy tiettyyn aikaan ja tilanteeseen sekä homo- ja lesbotutkimukseen. Jokaisella käsitteellä on myös poliittisia sisältöjä, sillä ne suuntaavat toimintaa tiettyyn suuntaan ja myös näkemys toimijasta ja toiminnan luonteesta on vaihtelee Retoristen rakenteiden ja tekstien sitominen kontekstiinsa Arkikielessä retoriikalla tarkoitetaan nykyään lähinnä ajatuskuvioita, joilla pyritään vetoamaan auditorioon, siihen 'yleisöön', jolle argumentointi suuntautuu. Tekstin retoriset rakenteet liittyvät tilanteeseen, jossa joku henkilö vedoten, vakuuttaen tai käännyttäen argumentoi yleisölleen. Tekstissä on siis henkilöitä läsnä. Tutkijan tehtävänä on tunnistaa tekstiin sisältyviä argumentoijan ja yleisön tai yleisöjen välisiä suhteita. (Palonen 1988, 39, 40.) Retoriikka on sidoksissa konfliktiasetelmaan, jolloin argumentointi on aina poliittista. Argumentteja ei voi asettaa paremmuusjärjestykseen jälkiviisaasti irrallaan argumentointitilanteen poliittisesta asetelmasta. (Mt., 44.) Tekstin kontekstualisointi suuntaa huomion yksilöiviin ja historiallisiin aspekteihin tekstissä. Tekstiä ei lueta sellaisenaan, vaan se sidotaan merkitysyhteyksiinsä. (Mt., 61.) Kontekstualisointi tuo esiin tekstin poliittisen ulottuvuuden. Se auttaa kysymään, kenelle, milloin ja missä suhteessa tietyllä tekstikohdalla on 'merkitystä'. Tulkinnalle keskeinen taito on lukea rivien välistä. Teksti on sidottu enemmän tai vähemmän huomaamattomin viittein joihinkin merkitysyhteyksiin. (Mt., 62.) Tekstillä on alkuperä- ja käyttökonteksti. Tekstin alkuperä kontekstitasona tarkoittaa niiden kysymysten identifiointia, joihin vastaamiseksi teksti voidaan tulkita kirjoitetuksi. (Mt., 64.) Samalla tekstillä on eri konteksteissa käytettynä erilainen poliittinen merkitys (mt., 65). Kontekstualisoivassa, historiallisessa tutkimusstrategiassa on tulkitsijan ensin suhteutettava teksti vastaukseksi niihin kysymyksiin, joihin vastaamiseksi teksti on kirjoitettu. Vasta sen jälkeen tulkitsija voi kehittää vaihtoehtoista tulkintaa. Näin vältetään jälkiviisaus ja maksimoidaan ennakkoviisaus. (Mt., 67.) Politiikan muutos ilmenee mm. kysymyksenasettelun muutoksissa. Kysymyksenasettelu asettaa vastaamiselle ehtoja ja rajoituksia. Uusia kysymyksiä voidaan ottaa esille ja uusia alueita politisoida ja uudelleenajatella politiikan muotoja. (Mt., 99.) Etsittäessä politiikkaa teksteistä ovat sanasto, käsitteistö sekä niiden historia avaimia merkitysmuutoksiin (mt., 100). Sanastolliset muutokset ilmenevät uusien sanojen käyttöönotossa sekä toisten poisjäännissä. Huomionarvoisia ovat myös etenkin tietoisesti luodut uudissanat, neologismit. Uudissanoilla halutaan viitata aiemmin nimeämättömään asiaan tai täsmentää sanankäyttöä. Neologismeista

19 harvat vakiintuvat yleiseen kielenkäyttöön. Uudissanojen alkuperän tunnistaminen voi kuitenkin antaa viitteitä käsitteellisistä muutoksista. (Mt., 101.) Yleiseen kielenkäyttöön vakiintuneita neologismeja ovat SETA-lehdissä olleet muun muassa homofobia sekä homoherkkyys, englanniksi gay sensibility. Myös koko kielenkäyttö voi muuttua niin, että muutos osoittaa yhteismitattomuutta koko aikaisemman ajatustavan ja käsitteenmuodostuksen kanssa. "Nämä ajatus- ja puhetapojen muutokset eivät välttämättä aina näy yksityisissä sanoissa tai edes käsitteissä, vaan tulevat näkyviin vasta käsitteiden suhteiden ja niitä yhteen liittävien historiallisten tilanteiden tasolla. Tässä mielessä voidaan puhua tilanteista, joissa poliittiset konfliktit näyttäytyvät erilaisten 'poliittisten kielten' tasolla, joista kukin muodostaa enemmän tai vähemmän kiinteän käsitekompleksin ja joiden terminologiaa ei ymmärrä irrallaan tästä kompleksista." (Mt., 101.) SETA-lehdessä tällaista ajatus- ja puhetavan muutosta edustaa etenkin kausi Vaikka vähittäiset merkitysmuutokset ovatkin teksteissä normaaleja, ovat äkilliset muutokset, niiden identifiointi ja täsmentäminen tulkinnan kannalta kiehtovampia. Uudissanojen ja uusien iskulauseiden esiinnousua voi arvioida merkitysmuutosten avaimina. Iskulauseet saattavat merkitä mahdollista käännettä sekä politiikan ymmärtämistavassa että ohjelmallista lähtökohtaa liikkeen uudelleen suuntautumiselle. (Mt., 103.) Palosen analyysia voi verrata kvalitatiivisen tekstianalyysin yleisiin periaatteisiin. Ensimmäisessä vaiheessa etsitään tekstille globaalinen rakenne eli tekstin yleinen teema, aihe tai ydin, joka voi olla esimerkiksi tekstissä esitetty peruskäsite. Globaalisen ajattelun lähtökohta on se, että ihmisten kertomukset eivät vaihtele mielivaltaisesti, vaan määrittyvät sosiaalisesti ja kulttuurisesti (kollektiivinen representaatio). Jokaisessa tarinassa on niin sanottuja konventioita. Esimerkiksi käytetään samoja stereotyyppisiä juonia kertomuksessa, vaikkakin yksityiskohdat vaihtelevat. Tehtävänä on nähdä, mistä konventiosta tai tyypistä tarinassa on kysymys Aineiston ja tutkimuskohteen välinen suhde Tutkimuksen kohteena ei ole tietty aineisto sinänsä. Aineiston avulla voidaan tehdä päätelmät tietystä ilmiöstä, tutkimuskohteesta. Suhde kohteen ja aineiston välillä on tulkinnanvarainen. Tutkijan muodostama konstruktio ei ole yksinkertaisesti 'johdettavissa' hänen aineistostaan. Konstruktio sisältää aineiston kannalta tarkastellen jotakin 'luvatonta'. Päätelmä ei myöskään kata kaikkea aineiston sisältämää 'tietoa'. Päättelyssä joudutaan aina valikoimaan ja pelkistämään. Päättelyssä esitetään tulkinta olennaisesta ja toisarvoisesta sekä kiteytetään olennaista tavalla, joka 'ylittää' aineiston. (Palonen 1988, 137.) Samaan tapaan kvalitatiivisen tekstianalyysin toisessa vaiheessa etsitään tarinan rakenne, makrostruktuuri, tarinan narratiivinen rakenne. Ilman teoreettista viitekehystä on narratiivista rakennetta vaikea keksiä. Narratiivisen rakenteen tehtävänä on organisoida ainekset loogisesti eteneväksi tarinaksi. Kvalitatiivisessa tekstianalyysissa informaation vähentämistä kutsutaan poispyyhkimiseksi. Heikossa poispyyhkimisessä pyyhitään pois epäolennainen narratiivisen rakenteen tai yleisen teeman kannalta. Pelkistetyn tekstin äärellä pyritään löytämään narratiiviselle rakenteelle tai yleiselle teemalle abstraktimpi käsite.

20 Tekstin pelkistämisen jälkeen teksti pilkotaan osiin niin sanotuiksi faktoiksi, jotka toimivat tekstianalyysin aineistona. Faktat ovat autenttisia lauseita tarinasta. Tulkinnassa on tärkeää, että faktat ovat sosiokulttuurisesti määrittyneitä. Faktat tulkitaan yleiselle kielelle. Sosiaaliset ja kulttuuriset ainekset esitetään yleisemmissä yhteiskunnallisissa ja sosiokulttuurisissa puitteissa. Näin saadaan tyyppitarina jostakin ilmiöstä. Jokainen tarina on epätäydellinen ja aukkoja joudutaan paikkaamaan muista lähteistä. Seuraavissa luvuissa esittelen aineistoa päätelmien ja tulkintojen yhteydessä. Aivan aluksi tarkastelen suomalaisen homoliikkeen syntyä ja 1970-luvun vaihteessa sekä yleisiä homoliikkeen kehittymiseen vaikuttavia tekijöitä.

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Määritelmiä Laadullinen tutkimus voidaan määritellä eri tavoin eri lähtökohdista Voidaan esimerkiksi korostaa sen juuria antropologiasta

Lisätiedot

Carol Ehrlich. 70-luvun naisliike

Carol Ehrlich. 70-luvun naisliike Carol Ehrlich 70-luvun naisliike 1980 Miten paljon naisliike on muuttunut viimeisten kymmenen vuoden aikana? Liberaali haara ei ole muuttunut juuri lainkaan. Yhä yritetään saada 52% vallasta siinä taloudellisessa

Lisätiedot

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI VTT/ Sosiologi Hanna Vilkka Opetusmenetelmät ja opetuksen arviointi -seminaari/ Turun kesäyliopisto 11.12.2010 RAKENTEISTA TOIMIJAAN Oma kasvu merkityksissä,

Lisätiedot

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia

Lisätiedot

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös

Lisätiedot

Feminismit. Syksy 2012.

Feminismit. Syksy 2012. Feminismit Syksy 2012. Eron politiikat Tasa-arvon maailma on laillistetun ja yksiulotteisen sorron maailma; eron maailma on maailma, jossa sorto heittää aseensa ja antautuu elämän moneudelle ja monimuotoisuudelle.

Lisätiedot

Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä

Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Kaisa Raitio Yhteiskuntapolitiikan laitos Joensuun yliopisto Monitieteisen ympäristötutkimuksen metodit 12.-13.10.2006 SYKE Esityksen

Lisätiedot

Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi

Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Kurssin tarkoituksesta ja tavoitteista Kurssilla avataan ja pohditaan keskeisimpiä oppimiseen liittyviä käsitteitä

Lisätiedot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Totuudesta väitellään Perinteinen käsitys Tutkimuksella tavoitellaan a. On kuitenkin erilaisia käsityksiä. Klassinen tiedon määritelmä esitetään Platonin

Lisätiedot

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Laadullinen, verbaalinen, tulkinnallinen aineisto kootaan esimerkiksi haastattelemalla, videoimalla, ääneenpuhumalla nauhalle, yms. keinoin.

Lisätiedot

Suomalaisten yritysten kokemuksia Kiinasta liiketoiminta-alueena

Suomalaisten yritysten kokemuksia Kiinasta liiketoiminta-alueena Suomalaisten yritysten kokemuksia Kiinasta liiketoiminta-alueena KTT, KM Arja Rankinen Suomen Liikemiesten Kauppaopisto 4.6.2010 Kulttuurinen näkökulma Kulttuurin perusta Kulttuuri Sosiaalinen käyttäytyminen

Lisätiedot

Opettaja ja seksuaalisuuden kirjo

Opettaja ja seksuaalisuuden kirjo Opettaja ja seksuaalisuuden kirjo Educa-messut 29.1.2011, Helsinki Jukka Lehtonen Tutkimuskoordinaattori, VTT, Kasvatussosiologian dosentti TASUKO Tasa-arvo- ja sukupuolitietoisuus opettajankoulutuksessa

Lisätiedot

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA?

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA? ETIIKKA on oppiaine ja tutkimusala, josta käytetään myös nimitystä MORAALIFILOSOFIA. Siinä pohditaan hyvän elämän edellytyksiä ja ihmisen moraaliseen toimintaan liittyviä asioita. Tarkastelussa voidaan

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät. Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos

Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät. Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos Mitä on tieteellinen tutkimus? Rationaalisuuteen pyrkivää havainnointia ja

Lisätiedot

SUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS. Hanna Vilkka

SUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS. Hanna Vilkka SUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS Hanna Vilkka Mistä on pienet tytöt tehty? Sokerista, kukkasista, inkivääristä, kanelista. Niistä on pienet tytöt tehty. Mistä on pienet pojat tehty? Etanoista,

Lisätiedot

Kohti humaaneja organisaatioita

Kohti humaaneja organisaatioita Kohti humaaneja organisaatioita Hoivan etiikka ja perheiden ylisukupolvisiin psykososiaalisiin ongelmiin liittyvät käytännöt Brid Featherstone 6.11.2015 Miksi kirjoitimme kirjan? Uusliberalismi, taloudellisen

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Kuka on strategian tekijä? Diskursiivinen näkökulma. Eero Vaara

Kuka on strategian tekijä? Diskursiivinen näkökulma. Eero Vaara Kuka on strategian tekijä? Diskursiivinen näkökulma Eero Vaara Perinteisiä näkökulmia strategiaan Käskemistä Päätöksentekoa Suunnittelua Analysointia Politikointia Kulttuurin luomista ja muuttamista Sosiaalista

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

Taiteen ja sosiaalityön rajalla. Arja Honkakoski

Taiteen ja sosiaalityön rajalla. Arja Honkakoski Taiteen ja sosiaalityön rajalla Aikuissosiaalityön i i päivät ä 18.-19.1.201119 1 Työryhmä 19.1.2011: Taiteen avaamat mahdollisuudet d sosiaalityössä Arja Honkakoski Mahdollisuus enemmän kuin todellisuus?

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä

Lisätiedot

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa

Lisätiedot

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei.

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei. Uskonto (UE) Uskonnon opetukseen kaikille yhteiset aihekokonaisuudet sisältyvät seuraavasti. Opetuksessa annetaan valmiuksia osallistua seurakuntien ja muiden uskonnollisten yhteisöjen toimintaan. Opetuksessa

Lisätiedot

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 Sisällysluettelo ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 2. LAADULLISEN TUTKIMUKSEN KÄSITTEITÄ... 9 1.1 TUTKIMUKSEN TEKEMISEN TAUSTAFILOSOFIAT... 10 1.2 LAADULLINEN TUTKIMUS VS. MÄÄRÄLLINEN

Lisätiedot

Palvelujen saavutettavuus yhdenvertaisuus ja tasa-arvo

Palvelujen saavutettavuus yhdenvertaisuus ja tasa-arvo Palvelujen saavutettavuus yhdenvertaisuus ja tasa-arvo Kalvomateriaali: Sinikka Mustakallio ja Inkeri Tanhua Sukupuolivaikutusten arviointi säädösvalmistelussa opetus- ja kulttuuriministeriössä 14.4.2015

Lisätiedot

Mitä eri tutkimusmetodeilla tuotetusta tiedosta voidaan päätellä? Juha Pekkanen, prof Hjelt Instituutti, HY Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos

Mitä eri tutkimusmetodeilla tuotetusta tiedosta voidaan päätellä? Juha Pekkanen, prof Hjelt Instituutti, HY Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Mitä eri tutkimusmetodeilla tuotetusta tiedosta voidaan päätellä? Juha Pekkanen, prof Hjelt Instituutti, HY Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Päätöksentekoa tukevien tutkimusten tavoitteita kullakin oma

Lisätiedot

Arto Tiihonen. Urheilu kertomuksena. Liiku Liiku 1990. sosiaalitieteiden laitos logian tutkielma

Arto Tiihonen. Urheilu kertomuksena. Liiku Liiku 1990. sosiaalitieteiden laitos logian tutkielma Arto Tiihonen Urheilu kertomuksena Liiku Liiku 19 sosiaalitieteiden laitos logian tutkielma Arto Tiihonen Liikuntasosiologian tutkielma URHEILU KERTOMUKSENA TIIVISTELMÄ Tutkielman tarkoitukset olivat moninaiset:

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

2. Sosiologian ja kasvatussosiologian peruskäsitteitä... 15

2. Sosiologian ja kasvatussosiologian peruskäsitteitä... 15 Sisällys Esipuhe... 10 1. Johdanto... 11 2. Sosiologian ja kasvatussosiologian peruskäsitteitä... 15 2.1 Sosiaaliset rakenteet... 15 2.2 Yhteisö... 17 2.3 Yhteiskunta... 22 2.4 Ryhmä... 24 2.5 Organisaatio...

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MUUTTUU UUDEN OPETUSSUUNNITELMAN MYÖTÄ? Seminaari perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista Opetushallitus 13.3.2015 FT tutkija Kati Mikkola, (HY, SKS) kati.m.mikkola@helsinki.fi

Lisätiedot

Globaali Suomi ja arvot olemmeko vaarassa?

Globaali Suomi ja arvot olemmeko vaarassa? Globaali Suomi ja arvot olemmeko vaarassa? VTT Anneli Portman, Helsingin Yliopisto 3.6.2016 1 Mistä vaarat tulevat? Koemme itsemme uhatuksi joko henkilökohtaisesti tai ryhmätasolla Uhatuksi tulemisen kokemus

Lisätiedot

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Suomen kulttuurivähemmistöt

Suomen kulttuurivähemmistöt Suomen kulttuurivähemmistöt Toimittajat: Marja Hiltunen SUB Göttingen 211 698 288 2000 A 30295 Suomen Unesco-toimikunnan julkaisuja No 72 Helsinki 1997 Esipuhe 7 1. Suomi kulttuurialueena 11 1.1. Uralilainen

Lisätiedot

Maailma- järjestelmäteoriat ja ideologiat. Petri Kylliäinen Rauli Mickelsson Tampereen yliopisto

Maailma- järjestelmäteoriat ja ideologiat. Petri Kylliäinen Rauli Mickelsson Tampereen yliopisto Maailma- järjestelmäteoriat ja ideologiat Petri Kylliäinen Rauli Mickelsson Tampereen yliopisto Maailmanjärjestys, ideologiat ja metsä Jäsentely 1. Johdanto 2. Tarkastelun teoreettiset lähtökohdat, systeemiteorian

Lisätiedot

Sisällönanalyysi. Sisältö

Sisällönanalyysi. Sisältö Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1

Lisätiedot

Suomen Ensihoitoalan Liitto ry. Kevätopintopäivät Savonlinna 8.42016 Seksuaalinen väkivalta

Suomen Ensihoitoalan Liitto ry. Kevätopintopäivät Savonlinna 8.42016 Seksuaalinen väkivalta Suomen Ensihoitoalan Liitto ry Kevätopintopäivät Savonlinna 8.42016 Seksuaalinen väkivalta Seksuaalisuus Seksuaalisuus on olennainen osa ihmisyyttä koko elämänsä ajan. Siihen kuuluvat seksuaalinen kehitys,

Lisätiedot

HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku)

HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) 1. Historia ja tulevaisuuden valmiudet Lähtökohtakysymyksiä: MIKSI historiaa opetetaan,

Lisätiedot

VARHAISKASVATUKSEN TUTKIMUS JA VARHAISKASVATUSTUTKIMUS. Anna Raija Nummenmaa 15.11.2010 Näkymätön näkyväksi

VARHAISKASVATUKSEN TUTKIMUS JA VARHAISKASVATUSTUTKIMUS. Anna Raija Nummenmaa 15.11.2010 Näkymätön näkyväksi VARHAISKASVATUKSEN TUTKIMUS JA VARHAISKASVATUSTUTKIMUS Anna Raija Nummenmaa 15.11.2010 Näkymätön näkyväksi VARHAISKASVATUS Varhaiskasvatustyöllä on pitkät perinteet Varhaiskasvatus käsitteenä on melko

Lisätiedot

Syyslukukauden 2012 opintotarjonta

Syyslukukauden 2012 opintotarjonta Syyslukukauden 2012 opintotarjonta ELOKUVA JA TELEVISIO Elokuvan ja median historia 5 op MUOTOILU Taiteen ja kulttuurin historia 3 op MUSIIKKI Musiikin historia 5 op VIESTINTÄ Taidehistoria 5 op Viestintä

Lisätiedot

KESKUSTELUNANALYYSI. Anssi Peräkylä Kvalitatiiviset menetelmät 04.11.2009

KESKUSTELUNANALYYSI. Anssi Peräkylä Kvalitatiiviset menetelmät 04.11.2009 KESKUSTELUNANALYYSI Anssi Peräkylä Kvalitatiiviset menetelmät 04.11.2009 Esitelmän rakenne KESKUSTELUNANALYYTTINEN TAPA LUKEA VUOROVAIKUTUSTA ESIMERKKI: KUNINGAS ROLLO KESKUSTELUNANALYYSIN PERUSOLETTAMUKSET

Lisätiedot

Monikulttuurinen parisuhde kotoutuuko seksuaalisuus?

Monikulttuurinen parisuhde kotoutuuko seksuaalisuus? Monikulttuurinen parisuhde kotoutuuko seksuaalisuus? Monikulttuurinen osaamiskeskus 2.11.2015 1 Monikulttuurisesta parisuhteesta lyhyesti Jokaisella parilla omat yksilölliset perusteet - rakkaus - sopimus

Lisätiedot

Vammaistutkimus ja järjestöt kohtaavatko kokemuksellinen, akateeminen ja professionaalinen maailma?

Vammaistutkimus ja järjestöt kohtaavatko kokemuksellinen, akateeminen ja professionaalinen maailma? Vammaistutkimus ja järjestöt kohtaavatko kokemuksellinen, akateeminen ja professionaalinen maailma? Teppo Kröger Vammaistutkimuksen päivät 2015 Helsinki 4.-5.6.2015 Kolme näkökulmaa Janus (sosiaalipolitiikan

Lisätiedot

Uskontojen vuoropuhelu kasvatuksessa tienä rauhaan SEN seminaari Kuopiossa 23.10.2009 Arto Kallioniemi

Uskontojen vuoropuhelu kasvatuksessa tienä rauhaan SEN seminaari Kuopiossa 23.10.2009 Arto Kallioniemi Uskontojen vuoropuhelu kasvatuksessa tienä rauhaan SEN seminaari Kuopiossa 23.10.2009 Arto Kallioniemi Suomalainen yhteiskunta muuttunut Aikaisempaa moniarvoisemmaksi ja monikulttuurisemmaksi suomalainen

Lisätiedot

Mitä sisältöjä yhteiskuntatieteellisellä metsätutkimuksella?

Mitä sisältöjä yhteiskuntatieteellisellä metsätutkimuksella? Mitä sisältöjä yhteiskuntatieteellisellä metsätutkimuksella? Rauno Sairinen Professori MYY osaamiskeskittymä (Metsä, yhteiskunta ja ympäristö) rauno.sairinen@joensuu.fi Yhteiskuntatieteellisen metsätutkimuksen

Lisätiedot

Sosiaalisten verkostojen data

Sosiaalisten verkostojen data Sosiaalisten verkostojen data Hypermedian jatko-opintoseminaari 2008-09 2. luento - 17.10.2008 Antti Kortemaa, TTY/Hlab Wasserman, S. & Faust, K.: Social Network Analysis. Methods and Applications. 1 Mitä

Lisätiedot

EDUCA 29.-30.1.2010 SIVISTYS SIIVITTÄÄ, KOULUTUS KANTAA KESKIMÄÄRÄINEN TYTTÖ JA POIKA. VTT/Sosiologi Hanna Vilkka 30.1.2010

EDUCA 29.-30.1.2010 SIVISTYS SIIVITTÄÄ, KOULUTUS KANTAA KESKIMÄÄRÄINEN TYTTÖ JA POIKA. VTT/Sosiologi Hanna Vilkka 30.1.2010 EDUCA 29.-30.1.2010 SIVISTYS SIIVITTÄÄ, KOULUTUS KANTAA KESKIMÄÄRÄINEN TYTTÖ JA POIKA VTT/Sosiologi Hanna Vilkka 30.1.2010 1) MIHIN LAPSELLA ON OIKEUS SUKUPUOLISENA? 2) MIHIN LAPSELLA ON OIKEUS SEKSUAALISENA?

Lisätiedot

Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää?

Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää? Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää? #Ainutlaatuinen- seminaari Antti Ervasti Erityistason seksuaaliterapeutti (NACS) Erityistason perheterapeutti Psykoterapeutti (ET,

Lisätiedot

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi.

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Kysymys: Kuka voi olla sellainen henkilö, joka täyttää seksuaalinen kaltoinkohtelijan määritelmän? Kysymys: Kenen vastuulla seksuaalinen kaltoinkohtelu on? Kuka vaan. Naapuri, sukulainen, tuttu, tuntematon,

Lisätiedot

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSKURSSI I-OSA

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSKURSSI I-OSA ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSKURSSI I-OSA pe 7.10.2011 - nauhoite a Pekka Matilainen ERILAISUUDEN JA POIKKEAVUUDEN ERILAISET LÄHESTYMISTAVAT NORMAALISUUS JA POIKKEAVUUS NORMI = YHTEISKUNNAN TAI YHTEISÖN LUOMA

Lisätiedot

Haittoja vähentävää työtä 15 vuotta Suomessa: mitä seuraavaksi?

Haittoja vähentävää työtä 15 vuotta Suomessa: mitä seuraavaksi? Haittoja vähentävää työtä 15 vuotta Suomessa: mitä seuraavaksi? Riikka Perälä Helsingin yliopisto Sosiaalitieteiden laitos Center for Researchon Addiction, Control and Governance Terveysneuvontatyötä

Lisätiedot

Rakastatko minua tänäänkin?

Rakastatko minua tänäänkin? Rakastatko minua tänäänkin? Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Lukijalle 3 Aivoverenkiertohäiriöt 4 Seksuaalisuuden monet ulottuvuudet 5 Aivoverenkiertohäiriön

Lisätiedot

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija , Monikulttuurisuuden asiantuntija SUOMESSA ON Monikulttuurisuus koulussa Noin 50 000 maahanmuuttajataustaista perhettä (4%) Yli 30 000 maahanmuuttajataustaista nuorta PERHEET Maahanmuuttajia Maahanmuuttotaustaisia

Lisätiedot

HYVÄT KÄYTÄNNÖT TOIMIJUUTTA VAHVISTAMASSA

HYVÄT KÄYTÄNNÖT TOIMIJUUTTA VAHVISTAMASSA MIELELLÄÄN-SEMINAARI 7.10.2015 Puistotorni, Tampere HYVÄT KÄYTÄNNÖT TOIMIJUUTTA VAHVISTAMASSA Jyrki Jyrkämä Professori (emeritus) Sosiaaligerontologia, sosiologia jyrki.jyrkama@jyu.fi TEEMAT Käytännöt

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA Päihdealan sosiaalityön päivä 22.11.2012 Aulikki Kananoja ESITYKSEN JÄSENNYS Kulttuurinen muutos ( William Ogburn) Globaali ympäristö Väestörakenteen muutos Suomalaisen hyvinvointipolitiikan

Lisätiedot

Jorma Joutsenlahti / 2008

Jorma Joutsenlahti / 2008 Jorma Joutsenlahti opettajankoulutuslaitos, Hämeenlinna Latinan communicare tehdä yleiseksi, jakaa Käsitteiden merkitysten rakentaminen ei ole luokassa kunkin oppilaan yksityinen oma prosessi, vaan luokan

Lisätiedot

2. Teologia ja tiede. Tiede ja uskonto

2. Teologia ja tiede. Tiede ja uskonto 2. Teologia ja tiede akateeminen ja kirkollinen teologia perinteinen teologia esim. Augustinus, Luther yliopistot kristillisten hallitsijoiden palveluksessa 13 Tiede ja uskonto uskonto tieteen näkökulmasta

Lisätiedot

Kriisitilanteen eettiset periaatteet

Kriisitilanteen eettiset periaatteet Kriisitilanteen eettiset periaatteet Kristiina Kumpula pääsihteeri Kirkot kriisien kohtajana Kriisien auttajat auttavat eriarvoisesti Köyhyys ja eriarvoisuus heikentävät ihmisten mahdollisuutta selviytyä

Lisätiedot

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu?

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? 11 Esipuhe Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? (Nalle Puh) Paula Määtän kirjoittama Perhe asiantuntijana -teos päätyi kymmenen vuotta

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri?

VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri? VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri? Kulttuuri = jonkin ryhmän ominaislaatu, joka ilmenee erilaisina arvoina ja toimintatapoina sekä aineellisina ja aineettomina tuotteina.

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

Paneelin 20 näkökulma. Sami Pihlström Tutkijakollegium & teologinen tdk, Helsingin yliopisto sami.pihlstrom@helsinki.fi

Paneelin 20 näkökulma. Sami Pihlström Tutkijakollegium & teologinen tdk, Helsingin yliopisto sami.pihlstrom@helsinki.fi Paneelin 20 näkökulma Sami Pihlström Tutkijakollegium & teologinen tdk, Helsingin yliopisto sami.pihlstrom@helsinki.fi Tutkijakollegium/ Sami Pihlström/ JUFO-seminaari 3.2.2015 1 Taustaa Paneeli 20: Filosofia

Lisätiedot

Mainonnan eettinen neuvosto

Mainonnan eettinen neuvosto Mainonnan eettinen neuvosto Mainonnan eettinen neuvosto MEN tehtävä: antaa pyynnöstä lausuntoja siitä, ovatko yksittäiset mainokset hyvän tavan mukaisia Yritysten yhteiskunnallinen vastuu ei tutki mainonnan

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Yksi totuus vai monta todellisuutta? Johtajuus sosiaalisena konstruktiona

Yksi totuus vai monta todellisuutta? Johtajuus sosiaalisena konstruktiona Yksi totuus vai monta todellisuutta? Johtajuus sosiaalisena konstruktiona Sosiaalinen konstruktionismi Lähtökohdat sosiologiassa ja tieteenfilosofiassa Alkuteoksena pidetään klassista teosta Berger & Luckmann

Lisätiedot

Heikki Salomaa. Soveltavien opintojen orientaatiojakson työelämäseminaari

Heikki Salomaa. Soveltavien opintojen orientaatiojakson työelämäseminaari Heikki Salomaa Soveltavien opintojen orientaatiojakson työelämäseminaari Intensiivijakson yhteiset osiot TYÖELÄMÄSEMINAARI Opettaja yliopistonlehtori Heikki Salomaa (8 t) To 5.9. klo 12.15 13.45 AT102

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen piirteitä

Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisen aineiston luotettavuus Kasvatustieteiden laitos/ Erityispedagogiikan yksikkö Eeva Willberg 16.2.09 Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisessa tutkimuksessa tutkitaan ihmisten elämää, tarinoita,

Lisätiedot

Luokittelun valta ja voima sukupuoli ja seksuaalisuus. Tuija Pulkkinen Mikkelin Akatemia 9.1.2016

Luokittelun valta ja voima sukupuoli ja seksuaalisuus. Tuija Pulkkinen Mikkelin Akatemia 9.1.2016 Luokittelun valta ja voima sukupuoli ja seksuaalisuus Tuija Pulkkinen Mikkelin Akatemia 9.1.2016 Luokittelun valta ja voima Luokittelu: rajaa, rajoittaa, pakottaa, leimaa *** JA *** Luokittelu: luo, tekee

Lisätiedot

Sisällysluettelo ESIPUHE... 4 ALKUSANAT E-KIRJA VERSIOON... 5 SISÄLLYSLUETTELO... 6 1. JOHDANTO... 8

Sisällysluettelo ESIPUHE... 4 ALKUSANAT E-KIRJA VERSIOON... 5 SISÄLLYSLUETTELO... 6 1. JOHDANTO... 8 Sisällysluettelo ESIPUHE... 4 ALKUSANAT E-KIRJA VERSIOON... 5 SISÄLLYSLUETTELO... 6 1. JOHDANTO... 8 2. LAADULLISEN TUTKIMUKSEN KÄSITTEITÄ... 11 2.1 TUTKIMUKSEN TEKEMISEN TAUSTAFILOSOFIAT... 12 2.2 LAADULLINEN

Lisätiedot

Ei kai taas kaappiin?

Ei kai taas kaappiin? Ei kai taas kaappiin? Sateenkaariseniorit asiakkaina Yhdenvertainen vanhuus II -projekti Seta ry Setan Pasilanraitio 5, 00240 Helsinki www.seta.fi/yhdenvertainen-vanhuus www.facebook.com/yhdenvertainen-vanhuus

Lisätiedot

Heikko signaali on ensimmäinen ilmaus muutoksesta tai se voi olla juuri se sysäys, joka muuttaa tapahtumien kulkua ratkaisevasti erilaiseen suuntaan.

Heikko signaali on ensimmäinen ilmaus muutoksesta tai se voi olla juuri se sysäys, joka muuttaa tapahtumien kulkua ratkaisevasti erilaiseen suuntaan. 1 Heikko signaali on ensimmäinen ilmaus muutoksesta tai se voi olla juuri se sysäys, joka muuttaa tapahtumien kulkua ratkaisevasti erilaiseen suuntaan. Sen yhteyttä tulevaan tilanteeseen ei välttämättä

Lisätiedot

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli SEISKALUOKKA Itsetuntemus ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat pohtivat sukupuolen vaikutusta kykyjensä ja mielenkiinnon kohteidensa muotoutumisessa. Tarkastelun kohteena

Lisätiedot

TERVEYSHISTORIA - LYHYT JOHDATUS. Heini Hakosalo FT, akatemiatutkija aate- ja oppihistoria Oulun yliopisto

TERVEYSHISTORIA - LYHYT JOHDATUS. Heini Hakosalo FT, akatemiatutkija aate- ja oppihistoria Oulun yliopisto TERVEYSHISTORIA - LYHYT JOHDATUS Heini Hakosalo FT, akatemiatutkija aate- ja oppihistoria Oulun yliopisto TERVEYSHISTORIA MITÄ SE ON? "HISTORY OF MEDICINE & HEALTH" SAIRAUKSIEN JA NIIDEN HALLINNAN HISTORIAA

Lisätiedot

Akateeminen työ käytännöllisenä toimintana

Akateeminen työ käytännöllisenä toimintana Akateeminen työ käytännöllisenä toimintana Keijo Räsänen www.hse.fi/meri krasanen@hse.fi Alustus seminaarissa EETTINEN KIPU JA RISKI Humanistis yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen riskit, ennakkoarvioinnin

Lisätiedot

Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen

Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen 1 2 3 Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen opettajien tutkimusalueista. 4 Kuviossa 1 esitetään kansantaloustieteen

Lisätiedot

MITÄ EETTINEN ENNAKKOARVIOINTI ON? Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Turun yliopisto

MITÄ EETTINEN ENNAKKOARVIOINTI ON? Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Turun yliopisto MITÄ EETTINEN ENNAKKOARVIOINTI ON? Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Turun yliopisto Perusteita ennakkoarvioinnille Ulkoiset syyt: Luottamus tieteeseen säilyy (voimavara) Julkaisutoiminta ja tutkimusyhteistyö

Lisätiedot

Osallistava pedagogiikka koettelee rajoja ja luo tilaa toimijuudelle Marjo Vuorikoski Tampereen yliopisto

Osallistava pedagogiikka koettelee rajoja ja luo tilaa toimijuudelle Marjo Vuorikoski Tampereen yliopisto Toimijuuden vahvistaminen aikuisten elämänkentillä Teemaryhmäsarja 1 Osallistava pedagogiikka koettelee rajoja ja luo tilaa toimijuudelle Marjo Vuorikoski Tampereen yliopisto Kaksoisärsytyksen menetelmä

Lisätiedot

Rekisterit tutkimusaineistona: tieteenfilosofis-metodologiset lähtökohdat

Rekisterit tutkimusaineistona: tieteenfilosofis-metodologiset lähtökohdat Reijo Sund Rekisterit tutkimusaineistona: tieteenfilosofis-metodologiset lähtökohdat Rekisterit tutkimuksen apuvälineenä kurssi, Biomedicum, Helsinki 25.05.2009 Kevät 2009 Rekisterit tutkimusaineistona

Lisätiedot

Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen

Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen ARVOKAS VANHUUS:MONINAISUUS NÄKYVÄKSI SEMINAARI 5.11.201, HELSINKI KÄÄNNÖS PUHEEVUOROSTA FRÉDÉRIC LAUSCHER, DIRECTOR OF THE BOARD ASSOCIATION

Lisätiedot

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Päivän aiheet: Ihmeellinen imago: suhde mielikuvaan ja brandiin

Lisätiedot

Nollasummapelit ja bayesilaiset pelit

Nollasummapelit ja bayesilaiset pelit Nollasummapelit ja bayesilaiset pelit Kristian Ovaska HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Seminaari: Peliteoria Helsinki 18. syyskuuta 2006 Sisältö 1 Johdanto 1 2 Nollasummapelit 1 2.1

Lisätiedot

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15)

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Aluksi Ainoa tapa ennustaa tulevaisuutta, on keksiä se (Alan Kay) Tulevaisuus

Lisätiedot

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita Tapiolan lukiossa Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita kursseja mielenkiintonsa mukaan vapaassa

Lisätiedot

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot

Isyyttä arjessa ja ihanteissa. KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto

Isyyttä arjessa ja ihanteissa. KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto Isyyttä arjessa ja ihanteissa KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto Mitä on tehty ja miksi? Tilannekatsaus tämän hetken isyyden tutkimuksen sisältöihin ja menetelmiin Tarkoituksena vastata kysymyksiin mitä

Lisätiedot

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä LASTEN OIKEUDET Setan Transtukipiste Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä >> SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON JOIDENKIN LASTEN OMINAISUUS Joskus lapsi haluaa olla välillä poika ja välillä tyttö.

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUS: SILKKAA SANAHELINÄÄ VAI MIETITTYJÄ TAVOITTEITA?

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUS: SILKKAA SANAHELINÄÄ VAI MIETITTYJÄ TAVOITTEITA? LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUS: SILKKAA SANAHELINÄÄ VAI MIETITTYJÄ TAVOITTEITA? Tutkimushanke: Lasten marginalisoitumisen ehkäisy paikkalähtöisen osallistumisen keinoin (SA134949) Osahanke I: Osallistuminen,

Lisätiedot

IKÄIHMISET JA TOIMIJUUS

IKÄIHMISET JA TOIMIJUUS IKÄIHMISEN VIREÄ HUOMINEN Oulu 18.4.2013 IKÄIHMISET JA TOIMIJUUS Jyrki Jyrkämä Sosiologia, sosiaaligerontologia, Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Jyväskylän yliopisto jyrki.jyrkama@yu.fi LYHYT

Lisätiedot

PU:NC Participants United: New Citizens

PU:NC Participants United: New Citizens PU:NC Participants United: New Citizens 2013 PU:NC Participants United: New Citizens * Kolmas Loimaan teatterin (Suomi) & County Limerick Youth Theatren (Irlanti) yhteinen Youth in Action projekti * CIMOn

Lisätiedot

Demokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos

Demokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos Demokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos Heikki Patomäki Maailmanpolitiikan professori Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos, HY Mikä on demokratian edistämisen päämäärä

Lisätiedot

Tiede ja usko KIRKKO JA KAUPUNKI 27.2.1980

Tiede ja usko KIRKKO JA KAUPUNKI 27.2.1980 Tiede ja usko Jokaisen kristityn samoin kuin jokaisen tiedemiehenkin velvollisuus on katsoa totuuteen ja pysyä siinä, julistaa professori Kaarle Kurki-Suonio. Tieteen ja uskon rajankäynti on ollut kahden

Lisätiedot