Taajamapurot kaupunkien vesiensuojelun mahdollisuutena. Sisältö. Kaupungistumisen vaikutus taajamapuroihin. Purot vesien hoidossa

Transkriptio

1 Sisältö Taajamapurot kaupunkien vesiensuojelun mahdollisuutena Kaupunkien pienvedet Miniseminaari ja retki Purot vesien hoidossa Kaupungistumisen vaikutus taajamapuroihin Taajamapurojen merkitys ekologian ja ihmisten kannalta Luonnonmukainen vesirakentamistapa Kalatiet Esimerkkejä kunnostushankkeista Yhteensovittaminen Pinja Kasvio 2 Purot vesien hoidossa Kaupungistumisen vaikutus taajamapuroihin Vesien hoidon tavoite: hyvä kemiallinen ja ekologinen tila vuoteen 2015 Nyt huomio purovesistöissä, aiemmin suuret vesistöt Luonnontilaisia puroja vain muutama prosentti, suurinta osaa purokilometreistä perattu Purot tuovat suuren osan ravinteista alapuoliseen vesistöön Puroilla pinta-alaansa suurempi merkitys vesistöjen ekologiaan ja mm. kalojen lisääntymiseen - Rantojen suojaava reunavaikutus (puskurivyöhyke) Purot keskeisinä uudessa vesistökunnostusstrategiassa Virtavesien fysikaaliset, kemialliset ja biologiset piirteet tiukasti sidoksissa ympäröivän valuma-alueen ominaisuuksiin, maankäyttöön ja muuhun ihmistoimintaan Puroja oiottu, putkitettu, kanavoitu, levennetty valuman säätelemiseksi ja infrastruktuuriin mukautetuiksi Merkittävä osa kaupunkien hulevesiverkkoa Myös osa unohdettuja, kaatopaikkoja, ojia Purot alttiita sekä piste että hajakuormitukselle Vaikutukset voimakkaita Eliöstön läpikulku estetty (tierummut, padot) 3 4 1

2 Kaupungistumisen vaikutus taajamapuroihin Taajamapurojen hydrologiset erityispiirteet: Rakentamisen myötä vettä läpäisemättömän pinnan määrä kasvaa pintavalunta kasvaa ja veden imeytyminen pv. vähenee tulvahuiput voimistuvat, toisaalta sateettomina aikoina veden määrä uomissa vähäinen veden vähäisyys ja uoman osittainen kuivuminen vähän veden aikaan hydrologia äärevöityy vrt. luonnontilaiseen Ilmaston muutos Perinteisen kaivun seurauksia Purojen eroosio lisääntyy Uomien rakentaminen ja virtaamien kasvu, uomat levenevät, syvenevät suoristaminen jyrkentää uomaa uoma levenee ja mataloituu Huonot olot eliöille Turun Halistenkoski Vantaanjoen tulva 5 6 Kaupungistumisen vaikutus taajamapuroihin Vaikutus biologiseen ympäristöön: levät voivat lisääntyä, pohjan sammalpeite puuttuu, tärkeä pohjaeläimille ja kalojen ravinnonsaannille kiintoainekuormitus heikentää elinoloja kaloilla ja selkärangattomilla yksilömäärät laskevat ja eliöyhteisöt muuttuvat yksipuolisemmiksi Hulevedet Kevään sulamisvedet likaisimpia Suuret vuorokaudenaikaiset laadun vaihtelut Liukoinen tiesuola nostaa äkisti suolapitoisuutta iltapäivällä, yli 1000 mg/l Kiintoaines, asfalttipöly, mukana raskasmetalleja Myös Lämpötila korkeampi Ravinteita, öljyjä, ja muita epäpuhtauksia Heikentävät purovesien laatua Tärkeää vettä pohjavedelle Gammarus pulex 7 8 2

3 Huonon veden laadun vaikutukset kalastoon Roskaantumista ja kiintoaineen kasautumista talven jälkeen Kartanonkoskella Vantaalla. Longinojassa pyrstöttömiä taimenen poikasia Jätefirma syyllisenä Talvi- ja kevätaika kriittisiä syyskutuisille kaloille Kuva: Juha Salonen 9 Kuva. Ari Saura 10 Kaupungistumisen vaikutus taajamapuroihin Monikonpuroa hyödynnetty Espoon Leppäviidan asuinalueen vesiaiheena Em. tekijät yhdessä yleensä heikentäneet purojen ekologista tilaa myös mainetta Menossa murrosvaihe, taajamapuroilla uudenlainen arvostus Kaupunkipuroilla suurempi merkitys kaupunki- ja vihersuunnittelua Purot sidoksissa kaupunkien ekologiseen verkostoon Taajamapurokunnostusta kaupungeissa (esim. Jaaninoja, Espoonjoki, Rekolanoja ) Kaupunkipurohankkeita mm. Mikkeliin Imatran tekninen toimi aikoo esittää kaupunkipuroa kaupungin seuraavaan investointiohjelmaan

4 Taajamapurojen merkitys: ekologian ja ihmisten kannalta Taajamapurojen merkitys: ekologian ja ihmisten kannalta Monimuotoisia elinympäristöjä monenlaisille eliöille kasvillisuus vedessä ja rannoilla, pohjaeläimet, kalat, ravut, matelijat ja sammakkoeläimet, nisäkkäät, linnut, hyönteiset Purokäytävät ekologisia käytäviä osana viher-sinirakennetta samalla purokäytävät usein virkistysreitteinä Purojen rooli taajamien tulvasuojelussa Purokäytävät kuitenkin usein rikkonaisia putkitetut osuudet, liikenneväylät, asuin- ja teollisen toiminnan alueet 13 Kaupunkipienvedet ja purokäytävät tarjoavat mahdollisuuksia virkistykseen positiiviset terveysvaikutukset, luonnon tarkkailu ja oppiminen Pienvedet ja purokäytävät voivat olla asukkaiden mielipaikkoja, Silmänilo, paikallinen identiteetti Pienvesien tuottamat ekosysteemipalvelut Elävän luonnon tarjoamat palvelut ihmisille Veden kierron ja laadun säätely, tulvien vähentäminen, mikroilmaston ylläpito Virkistys, ulkoilu, maisema, taide, kulttuuriperintö, melun hillintä Luonnon monimuotoisuus: puut (hiilen sidonta), kalat (ravinto), kasvit (typen sidonta) Saattaa nostaa alueen myyntiarvoa 14 Taajamapurojen merkitys: ekologian ja ihmisten kannalta Roskaiset ja huonokuntoiset vesistöt voivat antaa päinvastaisia kokemuksia Purokäytävien parhaat osuudet voivat tarjota upeita elämyksiä Purokäytävän kasvillisuus tärkeä eläinlajiston Erilaiset ihanteet ja näkemykset kannalta puronvarsista luonnonmukaiset vs. puistomaisesti hoidetut purokäytävät Purojen kalastolliset arvot, purokunnostukset/talkootoiminta/virkistys käyttö/

5 Taimen kaipaa ihmistä Taimen kaipaa ihmistä Mädin selviäminen talvella! Vaelluskalakantojen tila on heikko Taimen on purojen indikaattorilaji ns. sateenvarjolaji Virtavesikutuiset taimenet kaipaavat sopivat alustan kutupaikaksi, sorapeti ja viileän hapekkaan virtauksen Pienikin puro soveltuu taimenille Kutunousu alkaa keväällä, mäti haudataan syys-lokakuun vaihteessa, kuoriutuminen toukokuussa, naaras kaivaa kuopan, kun mäti on hedelmöitetty naaras peittää kuopan soralla Ongelmina edelleen: heikko vedenlaatu, kiintoaines, liian vähän kutualueita, vaellusesteet liika kalastus Veden virtaama on pidettävä riittävänä myös kuivana aikana Vesistöt pidettävä puhtaina Vaellusesteet poistettava, kalatiet Perustettava kalastuksesta rauhoitettuja alueita Kunnostuksilla ja aktiivisella talkooväellä suuri merkitys Esim. purokummit, purojen arvostuksen ja tunnettuuden lisääminen, yhteisöllisyys, välittäminen. Vapaaehtoistyöntekijät! Miten parantaa taajamapurojen vesiensuojelua? Hulevesien käsittely Hulevesien käsittely Suodattaminen, imeyttäminen, viivyttäminen Hulevesien puhdistus niiden syntypaikalla Vesistöjen kunnostaminen Luonnonmukainen vesirakentaminen Luonnonmukaiset ohitusuomat Katuvesien johtaminen biosuodatusalueille Orgaaninen pintamaa ja saveen sekoitettu hiekka puhdistavat haittaaineita Salaojakuivatus takaa toimivuuden talvella Suomesta ensimmäiset tutkimustulokset biosuodatuksesta: yli 90% raskasmetalleista pidättyy Hulevesistrategiat, hulevesiohjelmat kunnissa Hulevesiopas (Kuntaliitto) Tieliikennevesien kuivatusopas (Liikennevirasto) Kartanonkoski, Vantaa

6 Hulevesien käsittely Kunnostus käytännössä Huleveden käsittelyalueita on helpostikin saatavilla! Purojen huomioiminen kaupunkisuunnittelussa yhä tärkeämpää. Pienvesien arvostus kohoamassa? Hankkeet purojen luonnonmukaistamiseksi ja tilan parantamiseksi (esim. Puro hanke) Tavoitteet Rahoitus Yhteistyötahot Suunnittelu Toteutus ja seuranta Eliöstön ja uomalinjauksen monipuolistaminen, kalakunnostus, vesiensuojelu, putkitettujen osuuksien avaus, eroosion ehkäisy, VPD, umpeenkasvu Tavoitteet Tulvien hallinta, virtaamaolosuhteiden parantaminen, virkistyskäyttö, Luontaisen vesi- ja rantaluonnon palauttaminen, kompensaatiotoimenpiteet Kunta, alueen toimijat, tutkimuslaitokset, luonnons.liitot Rahoitus Hankerahoitus (EU), kosteikkotuki, peruskuivatustuki tmv Yhteis työ Kunnostus käytännössä Asukkaat, vesiensuojeluyhdistys, luonnons. liitot, Kunnat, tutkimuslaitokset, alueen toimijat Huolellinen suunnittelu, yhdistetään tavoitteet monipuolisesti Koko valuma-alueen maankäyttö ja tulvavaarat huomioidaan, virtaama, mitoitus, Suunnittelu eroosiosuojaus Luonnonmukainen vesirakentaminen Lähtökohtana uomien monimuotoisuuden säilyttäminen tai lisääminen, vesistöjen maisemaarvojen säilyttäminen huomioiden vesistöjen käyttötoiminta Vesistöjen kunnostus ja ennallistaminen, haittojen korjaaminen jälkikäteen Valuma-alueen maankäyttö huomioitava Tukee vesistöjen hyvän tilan saavuttamisen tavoitteita (VPD) Talvella / kesällä / eri työvaiheissa osissa Eroosiosuojaus, suisteet, tulva-alueet, kosteikot, padot, kalatiet, puuaines, sora, kivet Toteutus Asiantuntevat työmiehet, aktiivinen talkooväki, Luonto: sähkökalastus, ravustus, kasvillisuus, veden laatu, Hidas prosessi, pitkä seurantajakso Seuranta Sosioekonominen: asukaskysely, virkistyskäyttöaste

7 Luonnonmukainen vesirakentaminen: toimintatavat Luontaisen uomamorfologian huomioon ottaminen kaivussa ja kunnostuksissa Uomien mutkaisuus säilytetään, mutkaisuutta lisätään, hyödynnetään luontaista elpymistä Monipuoliset uomien poikkileikkaukset, kaivetaan tulvatasanteita Suojaavan rantakasvillisuuden säilyttäminen ja lisääminen Palautetaan ja säilytetään tulva-alueita, rakennetaan kosteikkoja -> vedenlaatuhaittojen vähentäminen -> suojavyöhyke- ja kosteikkotuki mahdollinen Haittoja kompensoivat toimenpiteet Kutusoraikot, suojapaikat, Haittojen korjaaminen jälkikäteen omana kunnostushankkeena Kalataloudellinen kunnostus, ennallistaminen Syvänteitä ulkokaarteissa, myös syöpymistä Lietteen kasautumista sisäkaarteissa Mutkien väliin laskeutuu karkeampaa Syvänne - soraikkorakenne Monimuotoinen eliöille Uoman kehitys luonnontilaisesta uuteen luonnontilaan tulvatasanteen avulla Uomien mutkaisuus tulisi säilyttää, rakentaa tulvatasanteita ja hyödyntää luontaista elpymistä A luonnontilainen B perinteisesti kaivettu C Liettynyt ja elpynyt, perkaustarve D Kaivettu tulvatasanne, mutkittelu voi jatkua tulvatasanteella Uoman poikkileikkauksen monipuolistaminen 3 tasoinen poikkileikkaus Alivesiuoma mahdollistaa vesisyvyyden pienillä virtaamilla Sortumisen väheneminen Kasvillisuuden vaikutus

8 Tulvatasanteen kaivu Tulvatasanteet Ritobäcken Sipoo Kaivu vain koneen puolelta Pyritään säästämään rantakasvillisuutta ja puusto Toisaalta tulvatasanne kaivettava riittävän alas, jotta vesi nousee sille helposti Jätetään uoma alkuperäiseen leveyteen Alivesiuoma muodostuu Samennushaittoja ei aiheudu mm. Juottimenoja Perniö 2007 Hyödyt näkyvät heti On hyvä käyttää eroosiosuojauksia Juottimenoja, Perniö 2-tasoinen kaivuosuus, leveä tulvaterassi toiselle laidalle, 2010 Havaintoja taimenista alapuolella kaivun jälkeen Pohjakynnykset Suoristetun uoman monimuotoisuuden lisääminen, Longinoja Helsinki Pysäyttää pohjakulkeuman, leikkaa huippuvirtaamat Pohjapato rakennetaan moreenista sorasta ja kivistä. Juottimenoja, Perniö PURO hanke I Kalataloudellinen kunnostus Kunnostettiin 150 m matkalta vuonna 2006, 100 m3 kiviä ja 50 m3 soraa Kustannukset Alkuperäinen taimenkanta oli hävinnyt Tavoitteina parantaa: - taimenen elinolosuhteita ja lisääntymismahdollisuuksia - puronvarren maisemaa Nyt yksi Vantaanjoen merkittävimmistä taimenen kutualueista

9 Suoristetun uoman monimuotoisuuden lisääminen, Longinoja Helsinki PURO II Valuma-aluelähtöinen purojen tilan parantaminen TAVOITTEET: 1) Purotietoisuuden lisääminen ja kansalaisten aktivointi purokunnostuksiin Maksuhalukkuuskysely 2) Longinojan ja Näsinoja-Tuomarinkylänojan kunnostusten suunnittelu ja toteutus 2011 syksyllä Tavoitteet: vesiensuojelulliset, maisemalliset, kalataloudelliset ja sosiaaliset Taustalla uoman historia, luonnontilaiset tai elpyneet vertailukohteet, olemassa olevan infrastruktuurin ja maankäytön asettamat rajoitteet 3) Valuma-aluelähtöisen purojen tilan kartoituksen ja suunnittelun kehittäminen ja ohjeistaminen Lopputuloksena kansainvälisestikin kiinnostava, useita tavoitteita yhdistävä kunnostus Longinojan tulokset Kunnostetun alueen taimentiheys kasvoi yksilöstä /100 m yks. /100 m2 Kutukalojen joukosta on havaittu myös Suomenlahdella merkitty taimen Longinojaan on syntynyt luontaisesti lisääntyvä meritaimenkanta 35 Ari Saura/RKTL 36 9

10 Kalatiet Luonnonmukainen kalatie voidaan rakentaa kompensaatiohabitaateiksi Haitta Lievennys/kunnostus Läpikulun estäminen Kalatiet Lisääntymisalueiden vähentäminen Virtaamamuutokset Luonnonmukaiset ohitusuomat Rakennetut ja kunnostetut lisääntymisalueet Kalatiet ja luonnonmukaiset ohitusuomat Oulun Merikosken kalatie 2003 rakennettu kalatie mahdollistaa kalojen nousun voimalaitoksen ohi Oulunjoelle, sivuhaaroihin Muhos- ja Sanginjokeen. Myös taimen istutuksia Oulun Energian toimesta Kalatie on avoinna toukokuusta lokakuun loppuun (nettikamera) Kalatiessä on kolme osaa. Nippu-uittokanava, koskiuomaan ruopattu nousuura loppunousuna Hupisaarten puiston osin puromaiseksi maisemoitu osuus. Paljon kynnyksiä ja portaita. 11 m korkeusero. Sääjärven padon kalatie (Janakkala, Hämeenlinna) Rahoittajat: UPM kymmene, Hämeen ELY Keravanjoen Kaukasten kalatie (J. Jormola)

11 Luonnonmukainen ohitusuoma Luonnonmukainen ohitusuoma Kalateiden ja poikastuotannon yhdistelmät Luonnonmukainen ohitusuoma kiertää patorakenteen tai muun kulkuesteen hieman kauempaa luonnonmukaiseksi muotoiltuna uomana. Toisin kuin kalaportaalla, ohitusuomalla voidaan turvata kaikkien eläinten vaellus nousuesteen ohi. Kalateiden ja poikastuotannon yhdistelmät Ohitusuomilla on suuri merkitys vaellusreitteinä ja uusina lisääntymisalueina pyrittäessä alkuperäisten lisääntymisalueiden kompensoimiseen ja luontaisesti lisääntyvien kalakantojen aikaansaamiseen. Ohitusuomat ovat kiinnostavia maiseman, asuinympäristön ja matkailun kannalta. Kaltevuuden oltava 1:100-1:20. Ongelmana: tarvitsevat paljon tilaa Siuntionjoki Luonnonmukainen vesirakentamistapa voi olla ehtoina ympäristöluvissa Rekolanoja Rekolanojan siirto vuonna 2001 Uudelleen rakennettu uomaosuus 2010 Rekolanoja on nyt arvokas luonnonpuro keskellä tiheää asuinseutua Tuusula-Kerava-Vantaa Havaittu paikallisen ja merestä Vantaanjokea pitkin nousevien taimenten kutemista Rekolanojan maankäyttöhistoriaa Metsät ja suot harmaalla. (Kuva: Laura Muukka, Vantaan kaupunkisuunnittelu)

12 Taajamapurojen vesiensuojelun mahdollisuudet ja yhteensovittaminen Ihmiset ovat kiinnostuneita pienvesistä, kunhan vain ovat niistä tietoisia Suuret kunnostustarpeet koko maassa Monia toteutusvaihtoehtoja Vaelluskalojen luontainen lisääntyminen mahdollista myös pienissä purouomissa vedenlaatua parannettava! Tukee EU:n vihreän infrastruktuurin tavoitetta, uomastot yhdistävät suojelualueita, toimivat ekologisina käytävinä Luonnonmukaisella vesirakentamisella sekä hulevesien hallintamenetelmillä edistetään asukkaiden turvallisuutta vähentämällä tulvimisongelmia Yhteensovittaminen on mahdollista! Taajamapurojen merkitystä tulee vahvistaa vesiensuojelun, kaupunkiluonnon monimuotoisuuden ja sosioekonomisten näkökulmien suhteen Haasteita purokunnostuksissa: määrä ei korvaa laatua, tehtävä harkiten ja huolella koko valuma-alueen toimijat saatava mukaan Taajamapuro parhaimmillaan Omaleimaisuus Keidas keskellä kaupunkia Korkeatasoinen kestävä kaupunkikuva Toimivuus Elävyys Viihtyisyys Linnut Virkistyskäyttö Tulva-alueet Pohjaeläimet Kasvillisuus Monipuolinen virtaus Kutualueet Miten vahvistaa purojen merkitystä ja parantaa vesiensuojelua taajamissa? Elämyksellisiä purohetkiä! Tehdään puroista kiinnostavia! Tiedon tarjoaminen (lehtijutut, asukasillat, tapahtumat, mp-kysely tms.) Purojen valuma-aluekohtaisia hoito- ja kehittämissuunnitelmia tulisi tehdä kaikille tärkeimmille pienvesiohjelman kohteille (Helsingin kaupungin Rakennusvirasto 2011) Tuotetaan ja lisätietoa kaupunkipurojen kunnostuksesta Julkaisut, tuki kuntatasolle Konkreettisia toimia kaupunkiympäristön tilan kehittämiseksi Taajamapurot ovat mahdollisuuksia ja ne tulisi hyödyntää kaupunkien keskeisinä elementteinä Kiitos Nautitaan upeista puroista ja jatketaan hyvää työtä!