Futurex Future Experts -hankkeen välirapor

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Futurex Future Experts -hankkeen välirapor"

Transkriptio

1 FUTUREX Future Experts -hankkeen välirapor Toim. Anne Rouhelo, Sami Tantarimäki, Heli Trapp

2 Futurex Future Experts -hankkeen välirapor Toim. Anne Rouhelo, Sami Tantarimäki, Heli Trapp kirjoi ajat ja Turun yliopiston koulutus- ja kehi ämiskeskus Brahea Teos on suoja u tekijänoikeuslailla (404/61). Teoksen tai sen osan digitaalinen kopioiminen tai muuntelu on ehdo omas kielle y. Kannen kuva: Turun yliopiston kuvapankki, kuvaaja Tatu Hiltunen 2

3 Sisällys 1 Johdanto Tausta Futurex Yliopistoista valmistuneiden täydennyskoulutustarpeet ja laajoja osaamiskokonaisuuksia koskevat toiveet AMK-sektorin lanne lastojen valossa Amma korkeakoulujen aikuiskoulutuksesta Tutkinnon osien opiskelu amma korkeakoulussa Amma lliset erikoistumisopinnot Lisä- ja täydennyskoulutus Työvoimapolii nen koulutus Ylemmät amma korkeakoulututkinnot Työnantajahaasta elujen satoa Terveysalan työnantajien käsityksiä laajoista osaamiskokonaisuuksista...29 Laajojen osaamiskokonaisuuksien tarve...29 Kokemukset pitkistä täydennyskoulutuksista...29 Laajojen osaamiskokonaisuuksien peruspiirteet...29 Laajojen osaamiskokonaisuuksien sisältö ja organisoin...30 Rahoitus...31 Koulutuksen hyödyt Taide- ja kul uurialan työnantajien käsityksiä laajoista osaamiskokonaisuuksista...31 Laajojen osaamiskokonaisuuksien tarve...31 Kokemukset pitkistä täydennyskoulutuksista...32 Laajojen osaamiskokonaisuuksien erityispiirteet...33 Laajojen osaamiskokonaisuuksien sisältö ja organisoin...33 Rahoitus Yksityisen sektorin työnantajien käsityksiä laajoista osaamiskokonaisuuksista...35 Laajojen osaamiskokonaisuuksien tarve...35 Kokemukset pitkistä täydennyskoulutuksista...35 Laajojen osaamiskokonaisuuksien peruspiirteet...36 Laajojen osaamiskokonaisuuksien sisältö ja organisoin...36 Päätöksenteko ja rahoitus Työnantajien ja AMK-sektorin koulutuksen järjestäjien käsityksiä laajoista osaamiskokonaisuuksista...38 Laajojen osaamiskokonaisuuksien tarve...38 Kokemukset pitkistä täydennyskoulutuksista...38 Laajojen osaamiskokonaisuuksien sisältö, organisoin, laatu ja malli...39 Laajojen osaamiskokonaisuuksien arvioin ja ohjaus...39 Päätöksenteko ja rahoitus...40 Laajan osaamiskokonaisuuden kehi äminen ja laatu

4 Laaja osaamiskokonaisuus koulutusjärjestelmässä...41 Laajan osaamiskokonaisuuden malli Case Apteekkifarmasian erikoistumisopinnot proviisoreille PD Johdanto PD-johtokunnan haasta elujen tulokset...44 Opintojen tarve...44 Kokemukset pitkäkestoisista PD-opinnoista...44 Apteekkifarmasian PD-opintojen rakenne...45 Sisältö ja organisoin...45 Päätöksenteko ja rahoitus PD-projek työn ohjaajien haasta elu...46 Opintojen tarve...46 Kokemukset pitkäkestoisista PD-opinnoista...46 Laajojen osaamiskokonaisuuksien sisältö ja organisoin...47 Päätöksenteko ja rahoitus...47 Kehi äminen ja laatu...48 Apteekkifarmasian erikoistumisopinnot proviisoreille koulutusjärjestelmässä Keskeiset elemen t tutkinnon jälkeisessä osaamisen kehi ämisessä Tutkinnon jälkeistä osaamisen kehi ämistä tarvitaan Verkostomaisuus ja työelämälähtöisyys sekä toimintamalli Asemoin, nimi ja brändi Modulaarinen ja joustava järjestelmä korkeakoulutetuille Rahoitus Perusajatuksena osaaminen Tiivistys keskeisistä tuloksista tähän mennessä...56 Tausta-aineisto...58 Lii eet

5 1 Johdanto Anne Rouhelo, Turun yliopisto, Koulutus- ja kehi ämiskeskus Brahea 1.1 Tausta Työmarkkinoiden ja yhteiskunnan muu uessa elinikäisestä oppimisesta on tullut väl ämätön menestymisen edellytys niin yksilölle kuin kansantaloudellekin. Erilaiset globaalit ja kansalliset toimintaympäristön muutokset, kuten maailmantalous, ilmastonmuutos, teknologian kehi yminen, väestökehitys ja epäedullinen huoltosuhde, vaiku avat suomalaiseen toimintaympäristöön ja kilpailukykyyn monin tavoin. Elinikäinen oppiminen nähdään siksi keskeisenä välineenä yritysten ja yhteiskunnan kilpailukyvyn turvaamisessa, työllisyyden parantamisessa, amma llisen liikkuvuuden tukemisessa ja ak ivisen kansalaisuuden edistämisessä. (OKM 2011:15, 9; OKM 2011:16, 9; TEM 2012.) Nämä muutokset toimintaympäristössä sekä työelämässä ja työn tekemisen tavoissa ovat luoneet uudenlaisia työtehtäviä ja uudenlaista osaamisen tarve a niin yksilön työuraa kuin yrityksiä ja julkisyhteisöjä ajatellen. Uu a osaamista sekä innovoin kykyä tarvitaan. Toisaalta monet amma t ovat katoamassa tai muu umassa ja tämän vuoksi aikuisväestön amma taidon kehi ämisen ja päivi ämisen tarve kasvaa. (OKM 2012:22, 8; TEM 2012; ks. myös Rubin 2012.) Uusia osaamistarpeita syntyy esimerkiksi lakimuutosten, yhteiskunnallisten ongelmien tai teknologisen kehityksen myötä. Tämä on näkynyt muun muassa energiatehokkuusasiantun joiden, etoturvan asiantun joiden sekä ylivelkaantumisen ja peliriippuvuusongelmien hoidon asiantun joiden kysyntänä. (OKM 2012:22, 8.) Innovoin - ja uudistumiskyvyllä puolestaan on kysyntää silloin, kun mie tään uusia avauksia ja etsitään uusia markkinoita (TEM 2012; EK 2011). Vaikka eurooppalaisessa vertailussa yhdeksi suomalaisen työelämän vahvuudeksi on tunniste u ja noste u oppiminen ja kehi yminen työssä, on toisaalta tode u, e ä Suomessa on pulaa huipputason asiantun juudesta, jonka varassa suomalainen ede ja innovaa otoiminta sekä talous pärjäisivät kovassa kansainvälisessä kilpailussa (TEM 2012; Leh nen & Palonen 2011). Työtehtävien muutoksen ohella työn tekemisen tavat muu uvat en stä selvemmin projek tyyppiseksi. Samalla asiantun javerkostojen ja yhteisöjen näkökulma tulee yhä tärkeämmäksi. Tulevaisuuden menestymisen kannalta on keskeistä koota verkostoja, joista löytyy monipuolista osaamista. Useimmat niistä ongelmista, joita ihmiset ratkaisevat työelämässä, ovat liian vaa via yhdelle ihmiselle, jolloin niiden ratkaisemiseksi tarvitaan sosiaalisia verkostoja. (Rubin 2012, 83-84; EK 2011; Leh nen & Palonen 2011; Hakkarainen 2005.) Vaikka asiantun javerkostojen ja yhteisöjen näkökulma korostuu, se ei kuitenkaan vähennä yksilöllisen asiantun juuden merkitystä ja sen kehi ämisen tärkey ä (Leh nen & Palonen 2011). Tämä on kasva anut lisäkoulutuksen tarve a, johon ei työelämän sisäisellä koulutuksella eikä korkeakoulute ujen jatko- ja täydennyskoulutuksella ole täysin pysy y vastaamaan. Tämä on johtanut siihen, e ä korkeakoulujen perustutkinto-opintoja on jossain määrin ale u käy ää täydennyskoulutuksena. Lähes kolmasosalla korkeakouluihin valituista opiskelijoista onkin jo ennestään korkeakoulututkinto tai opinto-oikeus toiseen tutkintoon. Perustutkinto-opintojen käy öä täydennyskoulutuksena saa aa osaltaan seli ää niiden maksu omuus. (OPM 2010:11, 35; OKM 2012:22, 6-7; KESU , 37). Perustutkinto-opintojen käy ö täydennyskoulutuksena on heikentänyt uusien ylioppilaiden pääsyä korkeakoulutukseen (OPM 2010:11, 35; OKM 2012:22, 7). Korkeakoulutukseen pääsyn hidastuminen on ongelmallista, koska työuria halutaan pidentää sekä niiden alku- e ä loppupäästä. Nuoret halutaan nopeammin opintoihin ja edelleen opinnoista työelämään, koska suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle pienempi joukko työllisiä joutuu vastaamaan suuremman, työelämän ulkopuolella olevan väestönosan hyvinvoinnista (TEM 2012). Elinikäinen oppiminen sekä työikäisen aikuisväestön osaamisen ylläpitäminen ja kehi äminen edelly ävät toimivaa aikuiskoulutusjärjestelmää. Aikuiskoulutusjärjestelmän kehi ämistä suunnitel in aikuiskoulutuksen kokonaisuudistusta poh neessa opetusministeriön ns. AKKU-työryhmässä, joka antoi 5

6 mie ntönsä AKKU-työryhmän tavoi eena oli selkiy ää aikuiskoulutuksen hajanaista hallintoa, tarjontaa, rahoitusta ja etuuksia. Osana aikuiskoulutuksen kokonaisuudistuksen valmistelua pohdi in korkeakoulute ujen täydennyskoulutusmahdollisuuksien parantamista. (OPM 2009:11. 3, 37) AKKU-työryhmässä tode in, e ä korkeakoulute ujen osallistuminen lyhytkestoiseen täydennyskoulutukseen on laajaa. Korkeakoulutetuilla ei kuitenkaan ole rii äväs mahdollisuuksia hankkia laaja-alaista uu a osaamista työuran aikana tai näy ää aiemmin hanki ua osaamistaan tutkintoon johtavassa tai tutkinnon jälkeisessä koulutuksessa. Ratkaisuksi tähän työryhmä ehdo mm. korkeakoulute ujen oppisopimustyyppisiä koulutuksia ja erityispätevyyksiä. Erityispätevyydet työryhmä määri eli niin, e ä ne ovat korkeakoulututkinnon jälkeen hanki avia uusia laajoja osaamiskokonaisuuksia, jotka luodaan työelämässä vaadi avien kompetenssien osaamistuloksien kuvauksina ja ne osoitetaan näy öinä. Erityispätevyyksien tulee kytkeytyä korkeakoulujen tutkimukseen ja osaamiseen. Näy öön tarvi ava osaaminen voidaan hankkia monin eri tavoin, kuten oppisopimustyyppisenä täydennyskoulutuksena, omaehtoises tai työnantajan hankkimina amma korkeakoulujen erikoistumisopintoina, maksullisena täydennyskoulutuksena, työnantajan järjestämänä henkilöstökoulutuksena, työvoimapolii sena aikuiskoulutuksena tai itsenäises opiskellen. (OPM 2009:11, ) Erityispätevyyksien mallin kehi ämiseksi opetus- ja kul uuriministeriö myönsi rahoituksen viidelle erityispätevyyksiä määri ävälle hankkeelle ja aloi vuonna 2009 korkeakoulute ujen oppisopimustyyppiset koulutukset. Korkeakoulute ujen täydennyskoulutusmahdollisuuksien parantaminen noste in esiin myös Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmassa, jonka mukaan yliopistoja ja amma korkeakouluja kannustetaan tarjoamaan aikuiskoulutuksessa laajoja osaamiskokonaisuuksia, osia tutkinnoista ja muuta tutkintoja lyhytkestoisempaa koulutusta, myös tutkintoon johtavaa koulutusta hyödyntäen (Hallitusohjelma , 35). Koulutuksen ja tutkimuksen kehi ämisohjelmassa korkeakoulute ujen täydennyskoulutuksen kehi ämisestä todetaan seuraavaa: 152. Korkeakoulututkinnon jälkeistä koulutusta kehitetään muodostamalla laajoja osaamiskokonaisuuksia mm. nykyisten erikoistumiskoulutusten ja -opintojen pohjalta. Nämä kokonaisuudet voivat sisältää myös osia tutkintoon johtavasta koulutuksesta ja ne voidaan suori aa oppisopimustyyppisenä aikuiskoulutuksena. Luodaan näille osaamiskokonaisuuksille yksi äisten koulutusten tunnustamiseen lii yvä laadunvarmistusjärjestelmä. (KESU , 55.) 153. Korkeakoulututkinnon suori aneiden täydennyskoulutusmahdollisuuksia parannetaan luomalla tutkintoa täydentäviä korkeakoulujen erikoistumiskoulutuksia. Erikoistumiskoulutukset ovat laajoja, vähintään 30 opintopisteen laajuisia osaamiskokonaisuuksia. Erikoistumiskoulutus suoritetaan yliopistoissa ylemmän korkeakoulututkinnon jälkeen, poikkeuksena alemman korkeakoulututkinnon pohjalta suorite ava farmaseu n erikoistumiskoulutus. Amma korkeakoulussa erikoistumiskoulutus suoritetaan amma korkeakoulututkinnon jälkeen. Korkeakoulut kehi ävät erikoistumiskoulutuksia korkeakoulujen opetukseen ja tutkimukseen perustuvan erityisosaamisen ja työelämätarpeen pohjalta. Koulutuksille luodaan korkeakoulujen yksi äisten koulutusten tunnistamisen mahdollistava laadunvarmistusjärjestelmä. Erikoistumiskoulutusten kokonaisuus korvaa nykyiset amma korkeakoulujen amma lliset erikoistumisopinnot sekä yliopistojen erikoistumiskoulutukset ja erikoistumisopinnot ja niitä voidaan järjestää tutkintoja täydentävinä koulutuksina taikka osana tutkintoa. Tarvi avat säädösmuutokset valmistellaan samassa aikataulussa amma korkeakoulu-uudistuksen kanssa. (KESU , ) Opetus- ja kul uuriministeriön rahoi amassa 1 KYTKÖS-hankkeessa tarkastel in kansainvälisiä malleja suomalaisen korkeakoulute ujen täydennyskoulutuksen ja osaamisen kehi ämisen mallien pohjaksi. Hankkeen loppurapor kokoaa yhteen keskeisimmät kartoituksen tulokset sekä esi ää suosituksia ja vaihtoehtoja korkeakoulute ujen jatko- ja täydennyskoulutuksen mallien kehi ämisestä. Rapor ssa todetaan, e ä asiantun juustutkimuksen näkökulmasta korkeakoulute ujen jatko- ja täydennyskoulutuksia tulisi kehi ää niin, e ä kaikki asiantun juuden keskeiset elemen t käsi eellinen eto, kokemuksellinen eto, itsesäätely eto ja sosiokul uurinen eto ovat läsnä ja etoises integroidaan toisiinsa. Tämä merkitsee sellaisia koulutusratkaisuja, joissa formaali muodollinen koulutus pohjautuu asiantun joiden auten sten työkäytäntöjen reflek iviseen tarkasteluun teoree sten ja käsi eellisten välineiden avulla. Näiden koulutusratkaisujen tuo aminen edelly ää hyviä pedagogisia ratkaisuja, mu a niitä voidaan 6 1 Opetus- ja kul uuriministeriö rahoi aa myös ns. ERKO - Erikoistumiskoulutusten toteutus yliopistoissa -hanke a ( /2013), jossa koulutuspilo en avulla selvitetään erikoistumiskoulutusten järjestämistä yliopistoissa.

7 edesau aa myös rakenteellisilla ratkaisuilla. Täydennyskoulutuksen järjestämisen kannalta kiinnostavia malleja ovat sellaiset osaamisen kehi ämisen ratkaisut, joissa informaalia työssä oppimista hyödynnetään osana formaalia koulutusta, esim. erikoislääkärikoulutus ja korkeakoulute ujen oppisopimustyyppinen koulutus. (OKM 2012:22, 7, 11.) Opetus- ja kul uuriministeriön viidestä erityispätevyyksiä määri ävästä hankkeesta (Lune, Taideja kul uurialan erityispätevyyspale, TekTäk, Yh s Ge ja Korjausrakentamisen osaamisperustainen erityispätevyys) tekniikan alan hanke (TekTäk) julkaisi loppurapor nsa vuoden 2012 lopussa. Tekniikan alan yliopistollisen erityisosaamisen tarpeet, kysyntä ja osaamisen kehi ämisen mallintaminen -hankkeen (TekTäk) hakuvaiheessa korkea-asteen erityisosaamisesta käyte in termiä erityispätevyys, mu a myöhemmin on muun muassa opetus- ja kul uuriministeriössä puhu u laajoista osaamiskokonaisuuksista. Jo a laaja yliopistollinen osaamiskokonaisuus ero uisi muista pitkäkestoisista täydennyskoulutuksista, TekTäk -hanke ehdo aa sen nimeämistä Professional Diplomaksi. Hanke ehdo aa kaikkiaan seitsemää suositusta yliopistollisiin laajoihin osaamiskokonaisuuksiin lii yen, joista ensimmäinen on yhteisen Professional Diploma -brändin luominen. Yhteinen tuotenimi edesau aa tunne uu a, houku elevuu a ja markkinoin a. (Professional diploma for the future 2012, 3-4.) Toisena suosituksena on yksilöiden, yritysten ja yliopistojen yhteistyö Professional Diploma -koulutusten suunni elussa ja toteutuksessa. Tiiviillä työelämäyhteistyöllä varmistetaan joustava ja nopea vastaaminen osaamistarpeisiin. Kolmanneksi Professional Diplomalle tulee sopia yhtenäinen kansallinen perusformaa eli tuoteseloste, joka tulee käy öön kaikkiin suomalaisiin yliopistoihin ja kaikille aloille. Tuoteselosteessa määritellään Professional Diploman kriteerit ja siitä tulee ilmetä koulutustuo een sisältöala. Professional Diploman on oltava laajuudeltaan 30 opintopiste ä. (Professional diploma for the future 2012, 5, 16-17, 25.) Neljänneksi hanke suosi aa Professional Diploman aseman määri elyä tutkintojärjestelmässä. Professional Diplomat ovat yliopistojen tuo amia laajoja osaamiskokonaisuuksia ja kansallisessa tutkintojen viitekehyksessä ne sijoi uvat tasolle NQF 6 ja 7. Viidennen suosituksen mukaan Professional Diplomat integroidaan osaksi yliopiston kokonaistoimintaa yliopistojen strategian pohjalta eikä niille TekTäk -hankkeen suositusten pohjalta tarvita omia erillisiä laadunhallinta-, vastuu- ja päätöksentekojärjestelmiä. Kuudenneksi hankkeessa kannatetaan opiskelun monimuotoisuu a, millä viitataan Professional Diploman erilaisiin suoritustapoihin. Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen sekä työssä oppiminen ja sen ohjaaminen ovat merki ävässä osassa kokonaisuuden suori amisessa. Professional Diploman kolme pääsuoritustapaa ovat modulaarinen suoritustapa, erikoistumiskoulutus ja näy öihin perustuva suoritustapa. Seitsemäntenä suosituksena esitetään, e ä Professional Diploman jatkuvuus tulee turvata kestävällä rahoitusmallilla ja se on huomioitava koulutuksen rahoitusjärjestelmän kokonaisuu a mie äessä. (Professional diploma for the future 2012, 5, 15, 17.) Erityispätevyyksiä määri elevistä hankkeista Taidealojen erityispätevyyspale järjes seminaarin, jossa esitel in taidealojen tulevaisuuden osaamistarpeita. Seminaarissa jaossa olleessa rapor luonnoksessa todetaan, e ä hankkeessa on tunniste u kolme taidealojen yhteistä osaamisalue a, joihin tarvitaan tutkintoa täydentävää koulusta: 1) luovan organisaa on johtaminen (taideorganisaa on johtaminen, taiteellinen prosessi, tapahtumajohtaminen, yri äjyys ym.), 2) soveltava osaaminen (hyvinvoin a taiteesta, taitelija kehi äjänä ym.) ja 3) väli äjäportaan tehtävät (agen t, tuo ajat, managerit galleris t, soveltavan taiteen agentuuri). Näiden osaamiskokonaisuuksien pohjalta on tarkoitus suunnitella täydennyskoulutusohjelmia taidealojen korkeakoulujen yhteistyönä. Esite yjen osaamiskokonaisuuksien lisäksi hankkeessa nousi vahvas esille myös työelämätaitojen merkitys, kuten vies ntä- ja vuorovaikutustaidot, oman osaamisen markkinoin, yri äjyys sekä rahoitus- ja sopimusosaaminen. Taiteilijan amma kuvan nähdään tulevaisuudessa laajenevan ja moniosaamisen tuovan uusia työllistymismahdollisuuksia. Omaa taidealaa tulisi osata soveltaa uusiin konteksteihin. Tulevaisuudessa yhä harvempi taitelija tule toimeen pelkästään taiteella ja silloin korostuu useamman osaamisalueen hallinta. On osa ava myydä omaa osaamistaan ja houku aa ympärilleen väli äjäporrasta. Tällöin verkostojen merkitys korostuu. Yleensäkin tutkintoa täydentävässä koulutuksessa olennaista on verkostoituminen ja eri taidealojen amma llisen osaamisen jakaminen. (Taidealojen erityispätevyyspale , 6-10, 14.) Taidealojen erityispätevyyspale n pohjalta tutkintoa täydentävän koulutuksen järjestämiseen halutaan löytää luovia ratkaisuja perustutkintojen ja jatkotutkintojen osana. Erityispätevyyspale ssa todetaan, e ä jos erityispätevyydet saadaan osaksi tutkintorakenne a, ne olisivat osallistujille maksu omia. Käytännössä tämä toteutuisi esimerkiksi niin, e ä erityispätevyyden/laajan osaamiskokonaisuuden alkuosa opiskeltaisiin 7

8 avoimessa yliopistossa ja jatko-osa olisi amma llinen lisensiaa tutkinto. Toisaalta erityispätevyyksiä voitaisiin järjestää myös maksullisena täydennyskoulutuksena, mu a silloin koulutuskokonaisuuden hinta nousisi varsin korkeaksi. Kolmantena vaihtoehtona erityispätevyyksien järjestämiseen on korkeakoulute ujen oppisopimustyyppinen koulutus. (Taidealojen erityispätevyyspale , 14.) 1.2 Futurex FUTUREX Future Experts -hankkeessa korkeakoulute ujen täydennyskoulutusta on mie y asiantun juuden kehi ymisen kannalta. Hankkeen tavoi eena on selvi ää millaiset osaamisen kehi ämisen mallit parhaiten soveltuisivat korkeakoulututkinnon jälkeisen osaamisen kehi ämiseen. Tätä varten hankkeessa on tarkasteltu pitkistä täydennyskoulutuksista saatuja kokemuksia sekä korkeakoulute ujen oppisopimustyyppisen koulutuksen toteutusta ensimmäisistä, vuonna 2009 alkaneista koulutuksista läh en 2. Futurex-hankkeessa on haastateltu yliopistosektoria ajatellen valtakunnallisten erityispätevyyksiä kehi ävien hankkeiden (Lune, Taide- ja kul uurialan erityispätevyyspale, TekTäk ja Yh s Ge) toimijoita, työnantajia, järjestöjen edustajia sekä asiantun joita eri aloilta. Näissä haasta eluissa etsi in esimerkkejä hyvin toimivista täydennyskoulutuksista sekä pohdi in laajojen osaamiskokonaisuuksien tarve a, rakenne a ja organisoin a yliopistoista valmistuneiden näkökulmasta. Haasta elujen tulokset on raportoitu 2012 julkaistussa rapor ssa: Klemelä & Palonen Joustavuu a, standardisoin a, järjestelmän rakenteistamista ja monitahorahoitusta. Tässä välirapor ssa esitetään ivistelmä (luku 2) tämän erillisen rapor n tuloksista. Koska osa yliopistosektoria koskevista tuloksista on jo julkaistu, tässä välirapor ssa paino uu amma korkeakoulun näkökulma erityises amma korkeakoulua koskevassa lastokatsauksessa. Yliopistoista valmistuneiden osaamisen kehi ämistä mie tään tällä hetkellä myös ERKO-hankkeessa (Erikoistumiskoulutuksen toteutus yliopistoissa -hanke ). Hanke a rahoi aa Opetus- ja kul uuriministeriö ( ). ERKO-hankkeen tavoi eena on selvi ää, millainen maisteritutkinnon jälkeinen asiantuntemuksen kehi ämisen malli on yliopistoissa toimiva. Selvitystyötä tehdään koulutuspilo en avulla, joissa tuotetaan vaihtoehtoisia erikoistumiskoulutusten malleja ja jotka rakennetaan yhteistyössä oppiaineiden/yksiköiden kanssa. Erikoistumiskoulutusmalleissa huomioidaan yksilöiden aikaisempi osaaminen ja tähän lii yen hankkeessa määritellään olennaisimmat osaamisen osoi amisen käytännöt. Lisäksi hankkeessa luonnostellaan erikoistumiskoulutusten rahoitusvaihtoehtoja ja ansaintalogiikkaa. Hankkeen pilo työskentelyn tulokset raportoidaan keväällä (h p://erko.utu.fi/.) Futurex-hankkeessa työnantajia on haastateltu monipuolises eri aloilta; sosiaali- ja terveysala, taideja kul uuriala, tekniikka, teollisuus, kauppa ja rahoitusala. Suomen lisäksi haasta eluja on tehty myös Kiinassa. Näissä haasta eluissa on selvite y globaaleissa yrityksissä toimivien suomalaisten osaamis- ja koulutustarpeita 3. Näiden lisäksi myös koulutuksen järjestäjiä on haastateltu. Amma korkeakoulusektorin osalta on myös tehty lastoselvitystä. Syksyllä 2012 Futurex-hankkeessa järjeste in kolme työpajaa, jotka oli suunna u yliopistojen ja amma korkeakoulujen toimijoille sekä heidän sidosryhmilleen. Työpajat keski yivät korkeakoulutuksen jälkeiseen osaamisen kehi ämiseen ja niissä pohdi in täydennyskoulutuksen haasteita ja mahdollisuuksia sekä tuo in esiin kehi ämisideoita. Työpajoista on tehty kooste, joka on rapor n lii eenä (liite 1). Tässä rapor ssa esitetään Futurex-hankkeen selvitysten tuloksia aineistolähtöises. Hankkeen loppurapor ssa esitetään tarkemmin mitkä vaihtoehtoiset osaamisen kehi ämisen mallit soveltuvat parhaiten tutkinnon jälkeisen osaamisen kehi ämiseen. Loppurapor ssa käsitellään tarkemmin osaamiskokonaisuuksien tarve a, rakenne a, eri toimijoiden rooleja, päätöksentekoprosesseja, 2 Hankeen oppisopimustyyppisiä koulutuksia koskevat selvitykset löytyvät hankeen ne sivuilta (h p://www.futurex. utu.fi/): Gröhn (toim.) Oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen mallia etsimässä; Gröhn ym FUTUREX Future Experts -projek n pilo kysely; Korkeakoulute ujen oppisopimustyyppiset täydennyskoulutukset Suomalaisten johtajien osaamis- ja koulutustarpeista Kiinassa julkaistaan erillinen rapor

9 osaamiskokonaisuuksien mallinnusta ja laajuu a, osaamistasojen määri elyä sekä korkea-asteisuuden varmistamisen kriteerejä. Ensimmäisenä tässä rapor ssa esitellään hankkeesta jo aiemmin julkaistun rapor n (Klemelä & Palonen 2011) tuloksia ivistetys. Amma korkeakoulusektorin opintojen lastollista kehitystä esitellään omana lukunaan. Tämän jälkeen esitellään työnantajahaasta elujen satoa erillisissä ivistelmissä. Näin lukija voi kiinnostuksensa mukaan perehtyä eri alojen työnantajien näkemyksiin korkeakoulututkinnon jälkeisen koulutuksen järjestämisestä. Tiivistelmissä käsitellään työnantajien kokemuksia pitkistä täydennyskoulutuksista sekä pohdintoja muun muassa laajojen osaamiskokonaisuuksien järjestämisen tarpeesta, peruspiirteistä, sisällöistä, organisoinnista ja rahoituksesta. Lisäksi hyvin toimivista pitkistä täydennyskoulutuksista esitellään esimerkkinä apteekkifarmasian erikoistumiskoulutus (PD), jota on järjeste y jo 17 vuoden ajan. Apteekkifarmasian erikoistumiskoulutuksesta löytyy monia sellaisia elemen ejä, joita laajoilta osaamiskokonaisuuksilta toivotaan. Työnantajahaasta elujen sekä apteekkifarmasian ivistelmät nouda avat samaa rakenne a, joten niitä on helppo verrata toisiinsa. Rapor n viimeisessä luvussa nostetaan esiin Futurex-hankkeen keskeisiä tuloksia ja pohditaan millaisia elemen ejä korkeakoulututkinnon jälkeisiin laajoihin osaamiskokonaisuuksiin olisi hyvä lii ää. Vaikka korkeakoulututkinnon jälkeisten osaamiskokonaisuuksien käsi eistö on tätä rapor a kirjoite aessa vielä auki, niin tämän rapor n loppuluvussa käytetään laajan osaamiskokonaisuuden käsite ä, sillä sitä on käyte y hankkeessa työkäsi eenä. Käsi eellä viitataan korkeakoulututkinnon jälkeisiin osaamiskokonaisuuksiin, jotka ovat verra avissa laajuutensa mukaan pitkiin täydennyskoulutuksiin. Aineistoa kerä äessä ollaan oltu kiinnostuneita vähintään 30 opintopisteen laajuisista täydennyskoulutuksista sekä niistä saaduista kokemuksista. Laajoille osaamiskokonaisuuksille ja järjestelmän kehi ämiselle on olemassa selkeä tarve. Laajojen osaamiskokonaisuuksien osalta tulisi mie ä niiden asemoin a suhteessa koulutusjärjestelmään, niiden nimeä ja brändiä. Laajoihin osaamiskokonaisuuksiin liitetään työelämälähtöisyys sekä verkostoimaisuus, joka ilmenee erilaisina verkostoina ja niistä saatavina hyötyinä. Laajoilta osaamiskokonaisuuksilta toivotaan joustavuu a, ke eryy ä sekä nopeaa reagoin a työelämän tarpeisiin. Joustavuu a niihin toisi modulaarisuus. Eri moduuleissa myös rahoitustavat voisivat vaihdella. Rahoitusmalliksi ehdote in monitahorahoitusta, jossa rahoi ajina voisivat olla val o, työnantaja sekä osallistuja itse. Laajoissa osaamiskokonaisuuksissa keskiöön noste in osaaminen perinteisen koulutuksen sijaan. Osaamista syntyy eri paikoissa, mu a se täytyy tunnistaa ja tunnustaa. Merki ävässä osassa on työssä oppiminen, mu a kokonaisuus yhdistää myös teoree sen ja käytännöllisen edon ja taidon. Koulutuksen ohjaukselle haaste a taas lisää huoma avas se, jos laaja osaamiskokonaisuus muodostuu esimerkiksi aiemmin hankitun osaamisen tunnistamista, osoi amista ja tunnustamista sisältävistä moduuleista. Mitä monimuotoisempi ja mitä enemmän henkilökohtaistamista salliva järjestelmä on, sitä parempaa ohjausta tarvitaan niin itse järjestelmän kuin työssä oppimisen suhteen. Futurex-hankkeessa laajojen osaamiskokonaisuuksien selvitystyöhön on osallistunut useita henkilöitä. Amma korkeakoulusektorin puolelta mukana ovat olleet Ulla Nuu la, Jaana Kullaslah ja Ritva Mäntylä Hämeen amma korkeakoulusta sekä Marja Salmela ja Tarita Tuomola Metrpolia Amma korkeakoulusta. Yliopistosektorin puolelta mukana ovat olleet Kirsi Klemelä, Tuire Palonen, Anne Rouhelo, Sami Tantarimäki ja Heli Trapp Turun yliopistosta, Sirke Pekkilä Sibelius-Akatemiasta sekä Kris ina Kosola, Inka Puumalainen ja Anu Puusniekka Helsingin yliopistosta. Käsillä oleva rapor on tuote u FUTUREX Future Experts -hankkeessa, joka on Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ohjelmakauden hanke ja jota rahoi aa Pirkanmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus. Projek a koordinoi Turun yliopiston koulutus- ja kehi ämiskeskus Brahea. 9

10 2 Yliopistoista valmistuneiden täydennyskoulutustarpeet ja laajoja osaamiskokonaisuuksia koskevat toiveet Kirsi Klemelä, Turun yliopisto, Koulutuksen arvioin - ja kehi ämisyksikkö Tuire Palonen, Turun yliopisto, Oppimistutkimuksen keskus Futurex-hankkeessa selvite in yliopistoista valmistuneiden yleistä ja aloi aista täydennyskoulutustarve a, etsi in esimerkkejä korkeakoulute ujen pitkäkestoisista, hyvin toimivista täydennyskoulutuksista sekä pohdi in laajojen osaamiskokonaisuuksien 4 tarve a, rakenne a ja organisoin a yliopistoista valmistuneiden näkökulmasta. Selvitystä varten haastatel in valtakunnallisten erityispätevyyksiä kehi ävien hankkeiden toimijoita 5 sekä elinkeinoelämän, kunta-alan, opetusalan sekä sosiaali- ja terveysalan asiantun joita. Myös erikoispsykologikoulutusta järjestävän Psykone n ja erikoissosiaalityöntekijöiden koulutusta järjestävän Sosne n edustajia haastatel in yliopistojen järjestämän amma llisen lisensiaa nkoulutuksen hyvien käytänteiden kartoi amiseksi. Vuoden 2011 kesän ja syksyn aikana tehtyihin haasta eluihin osallistui yhteensä 39 henkilöä. Tämä ivistelmä on kirjoite u selvityksestä ilmestyneen rapor n 6 pohjalta, jossa puolestaan on hyödynne y mm. Akku-työryhmän mie ntöjä, Sosne n ja Psykone n toiminnasta tehtyjä selvityksiä, Kytkös- hankkeen rapor a, Katri Närhen Professional Diploma -rapor a, TekTäk -hankkeen julkaisema omia hankepapereita 7 sekä Kytkös-hankkeessa kerä yä kansainvälistä aineistoa. Korkeakoulute ujen täydennyskoulutuksen tarve. Eri aloja edustavat haastateltavat näkevät korkeakoulutetuilla olevan runsaas tutkinnon jälkeisen täydennyskoulutuksen tarve a. Korkeakoulute ujen amma taitovaa mukset ovat haasta elujen perusteella laajentuneet sekä horisontaalises e ä ver kaalises ja usein vielä niin, e ä korkeakoulutetuilta odotetaan usein yhtä aikaa sekä laaja-alaista yleisosaamista e ä kapeaa erityisosaamista. Täydennyskoulutustarpeen lisääntymisen yhtenä syynä haastateltavat näkevät kunta- ja palvelurakenteen uudistuksen. Palvelujen tuo aminen aikaisempaa laajemmalle alueelle, kustannus etoisuuden ja tehokkuuden vaa mus palvelujen tuotannossa ja palvelujen kilpailu aminen edelly ävät uudenlaisia taitoja. Korkeakoulute ujen täydennyskoulutustarve a on luonut myös lainsäädännön muu uminen esimerkiksi terveydenhuollossa sekä ympäristöalalla ja teknisillä aloilla. Lainsäädännön muu uminen on aiheu anut täydennyskoulutustarve a jo olemassa olevissa ammateissa toimiville, mu a se on myös synny änyt aivan uusia amma eja. Tästä ehkä yleisimmin käyte yjä amma esimerkkejä ovat energiatehokkuusasiantun ja ja jätevesiasiantun ja. Laajat osaamiskokonaisuudet voisivatkin olla keino ennakoida tulevia muutoksia. Uudenlaisia työtehtäviä ja uudenlaista osaamisen tarve a luovat myös monet yhteiskunnalliset muutokset. On syntynyt amma eja, joihin ei ole vielä koulutusta, vaan joissa työskentelee monista eri koulutusväylistä tulevia. Tällaisia ovat esimerkiksi velkaneuvoja ja peliriippuvuuksien hoitaja. Uudenlaisissa ammateissa ja työtehtävissä toimivilla on tarve a paitsi oman alan täydennyskoulutukseen myös kokemusten vaihtamiseen samassa amma ssa toimivien kanssa. 4 OKM on käy änyt korkeakoulute ujen työelämälähtöisestä, pitkäkestoisesta täydennyskoulutuksesta puhuessaan sekä erityispätevyys-, laajat osaamiskokonaisuudet- e ä erikoistumiskoulutus-termejä. Tässä ivistelmässä käytetään ar kkelin tapaan laajat osaamiskokonaisuudet -käsite ä, sillä se oli käytössä empiirisen aineiston keruuajankohtana 5 Opetusministeriön aikuiskoulutusta ja nyky laa poh nut ns. AKKU-työryhmä (OKM 2008:38) esi, e ä korkeakoulute ujen täydennyskoulutukseen olisi tarpeellista luoda uusi työelämälähtöinen koulutusmalli, jota se kutsui laajoiksi osaamiskokonaisuuksiksi eli erityispätevyyksiksi. OKM myönsi mallin kehi ämistä varten rahoitusta viidelle erityispätevyyksiä kehi ävälle hankkeelle. Rahoitusta saivat 1) TekTäk, Tekniikan alan yliopistollisen erityisosaamisen tarpeet, kysyntä ja osaamisen kehi ämisen mallintaminen -hanke 2) Yh s Ge, Yhteiskunta eteellisen alan generalis en erityispätevyyksien määri ely -hanke 3) Lune, Työelämälähtöiset erikoistumistarpeet ympäristöalalla -hanke 4) Taidealojen erityispätevyyspale -hanke sekä 5) Osaamisperustainen erityispätevyys esimerkkinä korjausrakentaminen. Haasta elussa olivat mukana neljän ensimmäisen hankkeen toimijat. Osaamisperustainen erityispätevyys esimerkkinä korjausrakentaminen -hankkeen yhdyshenkilöt eivät vastanneet yhteydeno opyyntöihin, joten hankkeen toimijat jäivät haasta elema a. 6 Klemelä & Palonen (2012) Joustavuu a, standardisoin a, järjestelmän rakenteistamista ja monitahorahoitusta. Korkeakoulute ujen täydennyskoulutustarpeet ja laajoja osaamiskokonaisuuksia koskevat toiveet. 7 TekTäk-hankkeen loppurapor Professional diploma for the future. Tekniikan alan yliopistollisen erityisosaamisen tarpeet, kysyntä ja osaamisen kehi ämisen mallintaminen ilmestyi joulukuun alussa. 10

11 Millaista koulutusta toivotaan? Korkeakoulute ujen täydennyskoulutuksesta tehdyn kansainvälisen selvityksen (h p://users.utu.fi/tuipalo/html/paateks _uusi8.html) mukaan korkeakoulujen perustutkintokoulutuksen käy äminen täydennyskoulutuksena eli kahden perustutkinnon suori aminen on leimallises suomalaisen koulujärjestelmän piirre. Ilmiö hankaloi aa yliopistoihin ensimmäistä tutkintoa opiskelemaan pyrkivien koulutukseen pääsemistä, mu a hidastaa myös korkeakoulutetuille tarjo avan muun täydennyskoulutuksen kehi ämistä. Myös tässä selvityksessä haastatellut suhtautuvat perustutkinnon käy ämiseen täydennyskoulutus enä varauksellises. Tutkinnon ja maksu omuuden ero amista pide in tärkeänä pohdi avana seikkana. Perustutkintokoulutuksen käy öä täydennyskoulutus enä pide in epätarkoituksenmukaisena myös koulutukseen osallistuvien aikuisopiskelijoiden kannalta. Vaikka perustutkintokoulutuksen käy ämistä täydennyskoulutukseen arvostel inkin, haasta eluissa nousi kuitenkin esiin toive siitä, e ä yliopisto-opinnot avautuisivat niin, e ä tutkintojen osia voisi käy ää täydennyskoulutustarpeisiin. Esimerkiksi yliopistojen sosiaalialan syventävien opintojen avaamisen nähtäisiin olevan vaiva omin e pätevöi ää kentällä työskenteleviä epäpäteviä sosiaalityöntekijöitä. Haastatelluilla oli selvä näkemys siitä, e ä laajojen osaamiskokonaisuuksien tulee olla rakenteeltaan modulaarisia. Eri yliopistojen ja korkeakoulujen vahvuuksia opintojen koostamisessa voitaisiin parhaiten hyödyntää, mikäli laajoja osaamiskokonaisuuksia järjeste äisiin modulaarisina ja moduuleista voitaisiin ken es koostaa tutkinto. Laajojen osaamiskokonaisuuksien moduulien hyväksymisessä olisi haastateltavien mukaan käyte ävä AHOT-mene elyä, ja AHOTissa käyte ävät kriteerit on syytä pää ää etukäteen. AHOTin käytön tehostaminen nousi esille myös esimerkiksi sitä pohdi aessa, miten yritysten antamat ser fikaa t voitaisiin lukea hyväksi yliopistollisessa täydennyskoulutuksessa. Laajojen osaamiskokonaisuuksien monialaisuus ja -amma llisuus voidaan toteu aa yksilöllisten hopsien kau a. Haastateltavien mukaan laajat osaamiskokonaisuudet tulisi järjestää verkostokoulutuksena. Se mahdollistaa saman alan eri yliopistojen profiloitumisen hyödyntämisen. Laajoja osaamiskokonaisuuksia suunniteltaessa voidaan verkostomaisen mallin esimerkkiä hakea kahdesta jo toimivasta yliopistoverkostosta, psykologian alalla amma llista erikoistumiskoulutusta tarjoavasta Psykone sta sekä sosiaalityön yliopistokoulutuksen muodostamasta yhteistyöverkosto Sosne sta. Toisaalta, toimitaan si en verkostona tai ei, tätä selvitystä varten haastatellut henkilöt korostavat sitä, e ä toisten yliopistojen jo hyvin järjestämää täydennyskoulutusta ei saa lähteä syömään järjestämällä kilpailevaa täydennyskoulutusta. Haasta eluhetkellä, syksyllä 2011, haastatelluilla ei ollut selvää näkemystä siitä, mikä voisi olla laajojen osaamiskokonaisuuksien asema koko koulutusjärjestelmässä. Haastateltavien toiveena kuitenkin oli, e ä laajoille osaamiskokonaisuuksille muodostuisi vahva, yliopistollinen brändi. Haastateltavien mukaan koulutuksen sisällöistä pääte äessä mukana pitää olla kolmikanta, jossa ovat mukana niin yliopiston edustajat, työnantajien edustajat kuin työntekijöiden edustajatkin. Eri tahojen edustajat voisivat haastateltujen ehdotuksen mukaan muodostaa eri aloille neuvo elukun a, joissa pääte äisiin laajojen osaamiskokonaisuuksien sisällöistä. Yliopiston tehtävänä koroste in mm. krii sen keskustelun ylläpitämistä. Haastateltavat näkevät ohjauksen toimivuuden olevan merki ävä tekijä koko laajojen osaamiskokonaisuuksien onnistumisessa. Hyviä kokemuksia esitel in jo olemassa olevista tai pää yneistä pitkistä täydennyskoulutuksista. Ideaali lanne olisi se, e ä opiskelijalla olisi taitava ohjaaja niin yliopistossa kuin työpaikalla. Ohjauksen organisoimisessa voi olla eri tapoja. Työpaikkaohjaajan ja yliopiston laitokselta tulevan asiantun jaohjaajan lisäksi ohjaajajoukkoon kaiva in vielä henkilöä, joka koordinoisi ja veisi eteenpäin koulutukseen osallistujaa. Laajojen osaamiskokonaisuuksien laadun varmistamiseksi koulutusten arvioinnin pitäisi olla systemaa sta ja arvioin a pitäisi tapahtua myös työpaikalla. Laajojen osaamiskokonaisuuksien ja yleensäkin täydennyskoulutuksen akkreditoin a ja harmonisoin a haastateltavat pi vät väl ämä ömänä sekä täydennyskoulutuksen laadun varmistamiseksi e ä koulutusten vertailtavuuden mahdollistamiseksi. Kaikkiaan haasta eluissa tuli esiin eri vaa musten mukanaan tuoma ris riita siitä, e ä koulutuksen tulisi olla yhtäältä joustavaa, mu a toisaalta koulutuksia pitäisi pystyä vertailemaan keskenään. Koulutusta pitäisi siis standardoida nykyistä enemmän. 11

12 Laajojen osaamiskokonaisuuksien työelämälähtöisyys. Korkeakoulute ujen täydennyskoulutusten rakentamisen taustalla tulisi olla paitsi korkeakoulujen opetukseen ja tutkimukseen perustuva erityisosaaminen myös erityises työelämätarve (Koulutus ja tutkimus vuosina ). Onnistuneen laajan osaamiskokonaisuuden yksi edellytys on se, e ä koulutukseen osallistuvan työpaikka on tarpeeksi monipuolinen oppimisympäristö. Leh nen ym. (2012) toteavatkin, e ä työpaikat eivät väl ämä ä sellaisenaan ole oppimisen kannalta tarkoituksenmukaisia ympäristöjä. Korkea-asteen täydennyskoulutuksen yksi haaste on työympäristöjen rakenteistaminen ja rikastaminen siten, e ä niistä tulee tehokkaita oppimisympäristöjä. Psykone n ja Sosne n järjestämien koulutusten sekä myös korkeakoulute ujen oppisopimistyyppisen täydennyskoulutuksen palau eissa on noussut esiin työnantajien vaihteleva suhtautuminen työntekijöidensä täydennyskoulutuksiin käy ämään työaikaan. Osa koulutuksiin osallistujista on voinut käy ää työaikaa esimerkiksi opetuspäiviin ja oman tutkimuksen tekemiseen, osan on täytynyt tehdä kaikki omalla ajallaan. Etenkin pienissä työpaikoissa taloudelliset realitee t voivat olla esteenä sille, e ei työntekijä saa osallistua työajalla täydennyskoulutukseen. Työnantajan sitoutumisella koulutukseen on iso merkitys koulutuksen onnistumiseen. Myös siinä on ollut eroja, miten opiskelijat ovat vieneet uu a osaamistaan työpaikoilleen. Osalla on kannustava ja uu a vastaano ava työyhteisö, mu a lanne voi olla aivan päinvastainenkin. Laajojen osaamiskokonaisuuksien rahoi aminen. Haasta elujen perusteella yhden rahoitusmallin löytäminen edes yhden alan sisällä toteute avaan täydennyskoulutukseen ei tunnu mahdolliselta. Rahoituksen moninaistuminen nähdään vääjäämä ömänä. Keskustelussa painotetaan myös koulutukseen osallistujan vastuuta koulutuksen kustannuksista. Maksullisuuden nähdään nostavan koulutuksen arvostusta ja opiskelijoiden sitoutumista koulutukseen. Laajojen osaamiskokonaisuuksien kustannuksiin osallistujia etsitään paitsi opetus- ja kul uuriministeriöstä, myös eri alojen ns. ko ministeriöistä. Esimerkiksi ympäristöalan toimijat toteavat, e ä yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen järjestämän kurssin status olisi korkeampi, jos koulutusta olisi rahoi amassa esimerkiksi ympäristöministeriö tai maa- ja metsätalousministeriö. Myös esimerkiksi Kuntalii oa kaivataan mukaan rahoi ajien joukkoon. Jo a laajat osaamiskokonaisuudet toimisivat, niin Aivan samalla tavoin kuin koulutus ylipäätään, myös täydennyskoulutus kasautuu etyille ihmisille. Laajoilla osaamiskokonaisuuksilla nähdään kuitenkin olevan menestymisen edellytykset laajami aisena yliopistoista valmistuneiden täydennyskoulu amisen mallina, mikäli koulutuksia rakennetaan yliopistolliselta pohjalta korkeatasoisiksi, halutuiksi ja arvostetuiksi tuo eiksi, jotka vastaavat työmarkkinoilla olemassa olevaan koulutustarpeeseen. Laajojen osaamiskokonaisuuksien toimivuuden edellytyksiä ovat selkeä toteu amiskonsep, korkealaatuinen opetus ja ohjaus, onnistunut markkinoin ja rii ävä rahoitus. 12

13 3 AMK-sektorin lanne lastojen valossa Jaanan Kullaslah ja Ritva Mäntylä, HAMK Amma llinen ope ajakorkeakoulu 3.1 Amma korkeakoulujen aikuiskoulutuksesta Suomen vanhimmat amma korkeakoulut ovat parin viimeisen vuoden aikana vie äneet 20-vuo sjuhlijaan. Amma korkeakoulukokeilut aloite in Suomessa vuonna 1991 ja ensimmäiset vakinaiset amma korkeakoulut aloi vat toimintansa syksyllä Amma korkeakoulut ovat vakiinnu aneet asemansa osana suomalaista korkeakoulujärjestelmää. Amma korkeakoulujen tehtävänä on amma korkeakoululain (351/2003) mukaan antaa työelämän ja sen kehi ämisen vaa muksiin sekä tutkimukseen, taiteellisiin ja sivistyksellisiin lähtökoh in perustuvaa korkeakouluopetusta amma llisiin asiantun jatehtäviin sekä tukea opiskelijan amma llista kasvua. Lisäksi tehtävänä on harjoi aa amma korkeakouluopetusta palvelevaa sekä työelämää ja aluekehitystä tukevaa ja alueen elinkeinorakenteen huomioon o avaa soveltavaa tutkimus- ja kehitystyötä sekä taiteellista toimintaa. Amma korkeakoulun tulee olla erityises omalla alueellaan yhteistyössä elinkeino- ja muun työelämän sekä suomalaisten ja ulkomaisten korkeakoulujen samoin kuin muiden oppilaitosten kanssa. Amma korkeakouluissa on kahdeksan koulutusalaa, joista kolme suurinta sekä nuorten e ä aikuisten koulutuksessa ovat sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala, tekniikan ja liikenteen ala sekä yhteiskunta eteiden, liiketalouden ja hallinnon ala (kuvio 1). Amma korkeakoulujen tulee edistää elinikäistä oppimista ja antaa sekä kehi ää aikuiskoulutusta työelämäosaamisen ylläpitämiseksi ja vahvistamiseksi. Aikuiskoulutuksena amma korkeakoulut tarjoavat perustutkintoon ( op) johtavaa koulutusta ja sen jatkotutkintona ylempään amma korkeakoulututkintoon (60 90 op) johtavaa koulutusta. Täydennyskoulutuksena järjestetään amma llisia erikoistumisopintoja (30 60 op) sekä korkea-asteen oppisopimustyyppisiä täydennyskoulutuksia. Lisäksi järjestetään pääasiassa lyhytkestoista, omaehtoista tai työnantajan kustantamaa, maksullista täydennyskoulutusta sekä MBA -ohjelmia. Amma korkeakoulut toteu avat lisäja täydennyskoulutusta myös erilaisten hankkeiden yhteydessä sekä työvoimapolii sena koulutuksena. 13

14 Kuvio 1. Amma korkeakouluissa vuonna 2010 aloi aneet opiskelijat koulutusaloi ain (Vipunen 2012) Amma korkeakoulujen aikuiskoulutus on hallinnollises organisoitu amma korkeakouluissa eri tavoin. Tutkintoon johtava koulutus organisoidaan ja toteutetaan pääosin samoissa yksiköissä kuin nuorten tutkintoon johtava koulutus. Yhdessä amma korkeakoulussa on erillinen yamk-yksikkö, joka vastaa keskitetys koulutuksen järjestämisestä. Osassa amma korkeakouluista on erillinen täydennyskoulutusyksikkö, joka vastaa pääasiassa lisä- ja täydennyskoulutuksesta. Osassa aikuiskoulutus on hajaute u itsenäises toimiviin alueellisiin tai koulutusalakohtaisiin yksiköihin, jotka vastaavat kaikesta ala- tai aluekohtaisesta koulutuksesta. Lisäksi vaihtoehtona on hajaute u, mu a keskitetys koordinoitu aikuiskoulutustoiminta. (Esim. Brofeldt & Piensoho 2011.) 3.2 Tutkinnon osien opiskelu amma korkeakoulussa Avoimessa amma korkeakoulussa voidaan suori aa sekä perustutkinnon e ä ylemmän amma korkeakoulututkinnon opintoja, joko osallistumalla erillistarjontana järjeste yyn tai tutkintokoulutuksen opetukseen. Opintoihin opiskelija saa amma korkeakoululta ajallises ja sisällöllises rajatun opinto-oikeuden. Suoritetut opinnot voidaan myöhemmin erikseen sovi aessa hyväksilukea osaksi amma korkeakoulututkintoa. Viime vuosina amma korkeakoulut ovat kehi äneet ns. polku- tai väyläopintoja. Kun opiskelija on avoimessa amma korkeakoulussa suori anut noin 60 opintopiste ä e yyn koulutusohjelmaan soveltuvia tai erikseen ilmoite uja perus- tai amma opintoja, hän voi hakea kyseisen koulutusohjelman tutkinto-opiskelijaksi. Avoimen amma korkeakoulun opiskelijalta voidaan periä enintään 10 euron maksu/opintopiste (Asetus amma korkeakoulujen toiminnasta peri ävistä maksuista 1239/2009). Vaihtoehtoises amma korkeakoulut tarjoavat maksutavaksi lukukausi tai -vuosimaksua, johon on liite y opintopisteiden maksimisuorituksen lukumäärä. Tilastokeskuksen (2011) mukaan sisällöllises tarkasteltuna avoimen amma korkeakoulun opetustunteja toteute in vuonna 2010 eniten yhteiskunta eteiden, liiketalouden ja hallinnon alalta sekä sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalta (kuvio 2). Opintopisteinä avoimessa amma korkeakoulussa suorite in vuonna 14

15 ja vuonna piste ä. Tilastot eivät eri ele erikseen alemman ja ylemmän amktutkinnon suorite uja opintoja avoimessa amma korkeakoulussa. Eniten opintopisteitä suoritetaan yhteiskunta eteiden, liiketalouden ja hallinnon alan sekä sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan opintoina (taulukko 1). Erillisellä opinto-oikeudella opintopisteitä kertyi vuonna 2010 ja vuonna Erillisellä opinto-oikeudella tarkoitetaan yksilölle myönne yä oikeu a suori aa tutkinnon osia tutkinto-opiskelijoille suunnatun tarjonnan mukana. Amma korkeakoulujen lastoissa nämä näkyvät vuodelta 2010, sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan sekä tekniikan ja liikenteen alan suorite uina opintoina. Vuonna 2011 suorituksia on kertynyt kaikilta muilta paitsi matkailu-, ravitsemis- ja talousalalta sekä humanis selta ja kasvatusalalta (taulukko 1). Kuvio 2. Avoimen amma korkeakoulun opetustunnit koulutuksen pääasiallisen sisällön mukaan 2010 (Tilastokeskus 2011) 15

16 Taulukko 1. Avoimen amma korkeakoulun ja erillisten opintojen suoritetut opintopisteet koulutusaloi ain (Vipunen 2012) Opintopisteet 2010 Opintopisteet 2011 Koulutusala Avoin amkopetus Erilliset opintooikeudet Avoin amkopetus Erilliset opintooikeudet Kul uuriala Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Tekniikan ja liikenteen ala Yhteiskunta eteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Humanis nen ja kasvatusala Luonnon eteiden ala Luonnonvara- ja ympäristöala Yhteensä Amma lliset erikoistumisopinnot Amma lliset erikoistumisopinnot ovat amma korkeakoulututkintoon pohjautuvia laajoja täydennyskoulutusohjelmia (Amma korkeakouluasetus 352/2003), joiden tarjonnasta amma korkeakoulut pää ävät vuosi ain itsenäises. Erikoistumisopinnot ovat amma llista erityisosaamista tuo avia opintokokonaisuuksia, joiden tarkoituksena on vastata työelämän muutoksiin ja niistä nouseviin tarpeisiin. Opintojen laajuus voi olla opintopiste ä. Erikoistumisopinnot eivät ole tutkintoon johtavaa koulutusta, mu a osia opinnoista voidaan myöhemmin erikseen sovi aessa hyväksilukea ylemmissä amma korkeakouluopinnoissa. Opinnot suoritetaan työn ohessa ja niiden kesto on 1 2 vuo a. Erikoistumisopinnoista opiskelijoilta voidaan periä enintään 250 euron maksu lukukaudessa (Asetus amma korkeakoulujen toiminnasta peri ävistä maksuista 1239/2009). Pohjakoulutusvaa muksena erikoistumisopintoihin on amk-tutkinto tai muu korkeakoulututkinto, amma llisen opistoasteen tai amma llisen korkea-asteen tutkinto (viimeiset valmistuneet ) tai työelämäkokemuksen ja muun koulutuksen avulla hanki u vahva alan osaaminen. Erikoistumispintoihin haetaan erillisissä korkeakoulukohtaisissa hauissa, pääosin keväällä tai syksyllä. Hakuajat ja valintaperusteet vaihtelevat koulutuksi ain. Valintaperusteissa painotetaan tutkintoa ja siinä menestymistä, työkokemuksen määrää ja mahdollises aiempia korkeakouluopintoja. Valintaperusteena on lisäksi joillakin aloilla haasta elu ja ennakkotehtävä. Edellytyksenä saa aa olla myös työsuhde ja mahdollisuus harjoitella toimintoja työpaikalla. Tyypillises erikoistumisopintoihin sisältyy kehi ämishanke tai -projek, jonka opiskelija tekee omaan työympäristöönsä. Amma korkeakoulujen erikoistumisopinnoissa on vuodesta 1997 vuoteen 2010 lastojen mukaan aloi aneeksi kirja u noin opiskelijaa. Aloi aneiden lukumäärä kasvoi voimakkaas aina vuoteen 2004 (7 335), jonka jälkeen aloi aneiden lukumäärä on laskenut lähes kaikilla aloilla yhteensä noin aloi aneeseen (kuvio 3). Suhteessa vähiten erikoistumisopinnoissa aloi aneiden määrä on laskenut luonnonvara- ja ympäristöalalla, yhteiskunta eteiden, liiketalouden ja hallinnon alalla sekä kul uurialalla. Voimakkainta lasku on ollut matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla, luonnon eteiden sekä humanis sella ja kasvatusalalla. Tekniikan ja liikenteen sekä sosiaali-, terveys ja liikunta-alalla aloi aneiden lukumäärä on huippuvuosista laskenut noin puoleen. Samanaikaises kun erikoistumisopinnoissa aloi aneiden 16

17 lukumäärä on laskenut, on ylemmän amma korkeakoulun aloi aneiden lukumäärä noussut ensimmäisen kokeiluvuoden (2002) 158 aloi aneesta 2722:een vuonna Kaikkiaan ylemmän amma korkeakoulun opinnot aloi aneita on noin Erikoistumisopintojen tarjonta on viimeisen vuoden aikana selväs vähentynyt ja osa amma korkeakouluista onkin taloudellisin perustein tehnyt päätöksen olla tarjoama a opintoja vaikka kysyntää alueellises olisi (Arene, elinikäisen oppimisen työryhmä 2012). Lisäksi osa aiemmista erikoistumisopinnoista toteutetaan nyt oppisopimustyyppisenä koulutuksena. Kuvio 3. Vuosi ain erikoistumisopinnoissa aloi aneet opiskelijat koulutusaloi ain (Vipunen 2012) Kuoppamäen (2008,57) mukaan erikoistumisopintojen suunni elutyö tapahtui vielä vuosituhannen alkupuolella yksi äisessä amma korkeakoulussa ja opintojen järjestämisessä verkostoituminen sekä yhteistyö muiden amma korkeakoulujen tai yliopistojen ja työelämäorganisaa oiden kanssa oli vähäistä. Amma korkeakoulukohtainen suunni elutyö näkyy edelleen erikoistumisopintojen nimikirjossa sekä sisällöllisessä vaihtelussa. Erikoistumisopintojen tarjontaan tutustu in amma korkeakoulujen verkkosivujen sekä Koulutusne n välityksellä ja tarjonta koo in koulutusaloi ain vuosilta 2011 ja 2012 (liite 2). Laajin tarjonta oli suurimmilla aloilla kuten sosiaali- ja terveysalalla 85 kpl, yhteiskunta eteiden, liiketalouden ja hallinnonalalla 37 kpl sekä tekniikan ja liikenteen alalla 26 kpl. Kul uurialalla tarjontaa oli 23 kpl, humanis sella ja kasvatusalalla 8 kpl, luonnon eteiden alalla 6 kpl, luonnonvara ja ympäristöalalla 6 kpl sekä matkailu-, talous ja ravitsemisalalla 2 kpl. Täysin samalla nimellä tarjolla oli vain muutama opintojakso, nämä esitetään taulukossa vain kerran. Kirjavuuteen terveysalan erikoistumisopintojen nimissä, sisällöissä kuin myös pääsyvaa muksissa kiinni vät aiemmin huomiota työnantaja- ja amma lii otaho sekä koulutuksen suunni elijat (Kuoppamäki 2008, 127). Erikoistumisopintojen suunni elua ja toteutusta tehdään en stä enemmän yhteistyössä työelämän ja alan asiantun jaorganisaa oiden sekä muiden suomalaisten ja ulkomaisten korkeakoulujen kanssa. Osan tarjolla olevien erikoistumisopintojen esi elyssä maini in, e ä koulutus on suunniteltu, kehite y tai toteutetaan yhteistyössä alueen työelämäorganisaa oiden tai asiantun joiden kanssa. Tällaisia ovat esimerkiksi Isännöinnin erikoistumisopinnot, Nefrologisen hoitotyön erikoistumisopinnot sekä Kliinisen hoitotyön sydänpo laan hoidon erikoistumisopinnot. Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon suunni elussa ja toteutuksessa on ollut mukana useita amma korkeakouluja sekä Diabeteslii o. Vastaavas useamman amma korkeakoulun ja Bioanalyy kkolii o ry:n yhteistyössä on suunniteltu ja toteute u Vierianaly ikan erikoistumisopinnot. Interna onal Musical Theatre Educa on ( ) erikoistumisopinnot toteutetaan yhteistyössä Turun amma korkeakoulun, Yrkeshögskolan Novian sekä Åbo Svenska Teaterin kanssa. 17

18 Lisäksi koulutusta tukee Svenska Kulturfonden sekä Suomen kul uurirahasto. Sensorisen integraa on teorian ja terapian erikoistumisopinnot (30 op), jotka on suunna u lasten kanssa työskenteleville toiminta- ja fysioterapeuteille, on suunniteltu yhteistyössä Etelä-Kalifornian yliopiston (University of Southern California, Department of Occupa onal Science) kanssa. Opinnot suorite uaan opiskelijalla on kansainvälinen pätevyys toteu aa sensorisen integraa on teoriaa. Erikoistumisopinnot pohjautuvat amma korkeakoulututkintoon, joka on EQF ja NQF tasoa kuusi. Erikoistumisopintojen tarjonnan yhteydessä ei useimmiten mainita erikseen opintojen tasoa. Osa opintojen tarjoajista mainitsee, e ä osia opinnoista voidaan myöhemmin erikseen sovi aessa hyväksilukea ylemmissä amma korkeakouluopinnoissa tai mainitsevat suoraan, e ä opinnot ovat yamk-tasoisia (taso 7). Tämä mahdollistaa osi ain erikoistumisopintojen toteu amisen yhteistyössä yamk-toteutusten kanssa. Lisäksi tarjolla on erikoistumisopintoja, jotka voidaan lukea osaksi tai toteutetaan osana kansainvälistä tutkintoa. Elokuvakäsikirjoi amisen erikoistumisopinnot (60 op) toteutetaan yhteistyössä Salfordin yliopiston kanssa. Amma korkeakoulun osuus toteutetaan erikoistumisopintoina, maisterintutkinnon myöntää Salfordin yliopisto. Vastaavas rakennus- ja kiinteistöalan Construc on and Real Estate Management erikoistumisopinnot ovat osa kansainvälistä Master of Science -tutkintoa, joka toteutetaan yhdessä FHTW- Berlinin kanssa. Se myöntää Master of Science -todistuksen erikoistumisopintojen ja Saksassa toteute avien lisäopintojen jälkeen. Aiemmin terveydenhuoltoalan erikoistumisopintoja koskevassa tutkimuksessa (Kuoppamäki 2008, 127) amma järjestötaho esi koulutusjatkumon ja elinikäisen oppimisen näkökulmasta toiveen, e ä erikoistumisopinnoissa ja ylemmissä amma korkeakoulututkinnoissa olisi tarjolla osi ain samoja kokonaisuuksia. Amma korkeakouluilta kysy in suosituimpia erikoistumisopintoja syyskuussa 2012 toteutetussa kyselyssä, johon vastauksia saa in 12 eri amma korkeakoulusta (taulukko 2). Johtamisen ja esimiestyön opinnoille on kyselyn mukaan tarve a kaikilla aloilla ja niitä järjestetäänkin sekä monialaises e ä alakohtaises. Vastaavas työnohjaajakoulutusta sekä projek osaamista järjestetään monialaises. Amma korkeakoulujen tulisi vastata työelämän kehi ämisen vaa muksiin erityises aluekohtaises ja erikoistumisopintojen suosion perusteluissa esiintyikin usein tarve alueellises, mu a myös valtakunnallises. Osa eritysopinnoista vastaa suoraan alan ja etyn tehtävän pätevyysvaa muksiin tai valmentaa koulutuksiin sekä tutkintoihin. Osaa perustel in henkilön oman osaamisen ja työn tai työelämän kehi ämisen tarpeella. Taulukko 2. Amma korkeakoulujen suosituimmat erikoistumisopinnot aloi ain, kysely 2012 Koulutusala Suosi u erikoistumisopinto Perustelu Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Lähityönjohtamisen erikoistumisopinnot Lähijohtamisen erikoistumisopinnot Johtaminen sosiaali- ja terveysalalla Johtaminen ja esimiestyö/ kehi äminen sosiaali- ja terveysalalla Osastonhoitajia ja esimiesosaamista tarvitaan alueella ryhmää vuosi ain. Paljon hakijoita, työelämän tarve Jatkuva, laaja kysyntä ohjelmalle, joka vastaa sosiaali- ja terveysalan esimiestyötä tekevien koulutustarpeeseen. Ohjelma ka aa strategisen, talous- ja henkilöstöjohtamisen alueet. 18 Työterveyshuollon eo 30 op Työterveyshuollon erikoistumisopinnot Työterveyshuolto Työterveysala Työnohjaus eo 60 op Työnohjaajakoulutus 60 op Työnohjaajakoulutus Koulutus on edellytys työskentelyyn työterveyshuollossa, vastaa työterveyshuollon pätevyysvaa muksiin Hakijoita paljon, työelämätarve Terveydenhoitajille ja fysioterapeuteille tarkoite u yhteinen ohjelma takaa työterveyshuollon kehi ämislinjojen mukaisen viitekehyksen ja ohjelman eriytyvät osat takaavat spesifin amma llisen kehi ymisen työterveyshoitajana ja työfysioterapeu na Työn ja työyhteisön kehi ämiseksi Työnohjaajakoulutuksen kysyntä on kasvanut perinteisen sosiaali- ja terveysalan lisäksi muille sektoreille

19 Diabeteksen hoidon ja ehkäisyn erikoistumisopinnot 30 op Diabeteksen ehkäisy ja hoito Periopera ivinen hoitotyö 60 op ja 30 op Kardiologia Hygiena Reuma IBD Po lasturvallisuus Kriisityön asiantun ja-koulutus Mielenterveystyön eo 30 op Päihdetyön eo 30 op Päihde- ja mielenterveystyön erikoisosaaminen peruspalveluissa 60 op Psykoterapeu sten valmiuksien eo 30 op Psykofyysinen fysioterapia Ratkaisu- ja voimavarakeskeiset työmenetelmät Kuvataideterapia erityispedagogiikan menetelmänä 60 op Akuu hoitotyö 60 op haavahoito, kipupo laan hoito, gerontologia, au smin kirjo, mielenterveys- ja päihdetyö, neurologinen fysioterapia, eläinfysioterapia Kansanterveydellisestä näkökulmasta eri äin tarpeellinen Valtakunnallinen, yhtenäinen opetussuunnitelma Diabetesliiton ja viiden amk:n kanssa. Järjeste y vuosi ain 2005 läh en -> opsin ja pedagogisten ratkaisujen kehi yminen -> laadukas tarjonta Koulutustarve korostuu sekä perusterveydenhuollon e ä erikoissairaanhoidon sektoreilla. Kysyntä ja tarve työelämässä Nopea lääke- ja hoito eteellinen kehitys Hoitoon lii yvien infek oiden torjunta on ajankohtaista Ainoa erikoistumiskoulutus Suomessa tällä hetkellä Sairaanhoitajan itsenäisen vastaanoton yleistyminen Kansallises ja kansainvälises hoidon painopiste Työelämän tarve, paljon hakijoita Työn ja oman osaamisen kehi äminen, tarve lisäosaamiselle Työn ja oman osaamisen kehi äminen, tarve lisäosaamiselle Tarve a työelämässä eri amma ryhmillä Opintojen suori amista edellytetään/ suositellaan ennen psykoterapiaopintoihin hakeutumista Työelämän tarve, paljon hakijoita Sosiaali- ja terveysalan, kasvatus- ja opetusalan työntekijät hakeutuneet opintoihin monipuolistaakseen amma taitoaan luovilla ja toiminnallisilla työmenetelmillä Koulutuksen tuo aman osaamisen hyödynne ävyys eri konteksteissa ennalta ehkäisevän työn merkityksessä niin sosiaali-, terveys- kuin kasvatusalalla on suuri, kysyntä on jatkuvaa varsinkin erityisopetuksen henkilöstön taholta Jatkuva laaja, kasvava kysyntä. Vastaa ensihoidon ja päivystyshoitotyön tarpeeseen. Valmiudet ensihoidon toteu amiseen ja kehi ämiseen sairaalan ulkopuolella sekä päivystyshoitotyöhön vastaanotoilla. Kysyntä koulutuksille on isompi kuin mahdollisuudet järjestää Sosiaali- ja terveysala on kaikkien kurssien osalta vetovoimainen eli kysyntää on 19

20 Tekniikan ja liikenteen ala Yhteiskunta eteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Luonnon eteiden ala Luonnonvara- ja ympäristöala Kul uuriala Rakennesuunni elijan erikoistumisopinnot Sähkövoimatekniikan erikoistumisopinnot Isännöinnin eo Liiketoimintaosaamista insinööreille Talouden asiantun jaksi verkossa Rahoitusala Johtaminen Esimiestyön ja johtamisen eo 30 op Business Controller Johtamistaidon erikoistumisopinnot Projek osaamisen erikoistumisopinnot Projek johtamisen erikoistumisopinnot Vies ntä yrityksen ja yhteisön liiketoiminnassa Kiinteistöväli äjän erikoistumisopinnot eworking työssä ja koulutuksessa Ohjelmoin Metsäluontoneuvojan erikoistumisopinnot Metsätalouden alalla järjestetyt eriteemaiset opinnot Solis set eo 60 op Kalligrafia (paino uen eri teemoihin) Vuodesta toiseen vetovoimainen, kertoo työssä tarvi avista taidoista ja e ei sisälly perusopetukseen rii äväs Kertoo työssä tarvi avista taidoista ja e ei sisälly perusopetukseen rii äväs Eläköitymiset ja kasvava isännöin tarve sekä asian saama julkisuus toivat laajan kysynnän ohjelmalle hyvin toimiva, työelämätarve a Etämahdollisuus helpo aa osallis-tumista Jatkuvas muu uva lainsäädäntö ja pätevyysvaa mukset rahoitusalalla Muutosjohtaminen ja johtamisen uudet haasteet Tarve erityises sosiaali- ja terveysalalla työskentelevillä osastonhoitajilla tai sellaiseksi aikovilla. Koulutus järjeste y monialaisena, mu a selvä enemmistö ollut aina sote-alalta Hyvin toimivia, työelämätarve a Hyvin toimivia, työelämätarve a Hyvin toimivia, työelämätarve a Ajankohtaisuus Hyvin toimivia, työelämätarve a Tämän jälkeen opiskelija voi suori aa kiinteistöväli äjän amma tutkinnon Kaikki e-alkuinen näy ää kiinnostavan juuri nyt Tekniikan jatkuva ja nopea kehitys Hyvin toimivia, työelämätarve a Useita hakijoita aloituspaikkaa kohden Kalligrafiaperinteen elpyminen on lisännyt koulutuksen kysyntää, joka on sekä kansallista e ä kansainvälistä. Koulutukset ovat lisänneet kansainvälisiä yhteyksiä ja tuoneet kansainvälistä tunne avuu a. 20

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ Petri Haltia Osataan!-seminaari 27.9.2012 KESU 2011-2016: KORKEAKOULUJEN AIKUISKOULUTUKSELLA LAAJENNETAAN JA PÄIVITETÄÄN OSAAMISTA Lähtökohtia Lähes kolmasosalla korkeakouluihin

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

AMK kysely/haastattelut ja työpaja 12.9. 2012 - otteita matkan varrelta

AMK kysely/haastattelut ja työpaja 12.9. 2012 - otteita matkan varrelta AMK kysely/haastattelut ja työpaja 12.9. 2012 - otteita matkan varrelta 6.11.2012 Jaana Kullaslahti, HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu Ulla Nuutinen, HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu Ammattikorkeakoulujen

Lisätiedot

Katsaus korkeakoulutettujen oppisopimustyyppiseen täydennyskoulutukseen ja verkkojulkaisuun

Katsaus korkeakoulutettujen oppisopimustyyppiseen täydennyskoulutukseen ja verkkojulkaisuun ESR-Futurex hankkeen seminaari 6.6.2011 Katsaus korkeakoulutettujen oppisopimustyyppiseen täydennyskoulutukseen ja verkkojulkaisuun Irene Gröhn HAAGA-HELIA amk Oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus Korkeakoulutetut

Lisätiedot

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Mika Tammilehto Muutoksen ajureita Talouden epävarmuus ja rakenteiden muuttuminen

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN ja rehtorien neuvostojen työryhmän suositukset

AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN ja rehtorien neuvostojen työryhmän suositukset AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN ja rehtorien neuvostojen työryhmän suositukset Kansallinen Bologna seurantaseminaari Koulutuskeskus Dipoli, Espoo 25.5.2009 Pääsihteeri Liisa Savunen,

Lisätiedot

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa Osaamisperusteisuutta vahvistamassa 18.12.2015 opetusneuvos Hanna Autere ja yli-insinööri Kati Lounema, Opetushallitus Tutkintojärjestelmän kehittämisen tahtotila (TUTKE 2) osaamisperusteisuus työelämälähtöisyys

Lisätiedot

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009. 5.3.2009 Markku Koponen 1

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009. 5.3.2009 Markku Koponen 1 Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009 1 Kokonaisuudistuksen lähtökohdat Tavoitteena ollut selkiyttää hajanaista hallintoa, rahoitusta, etuuksia

Lisätiedot

Merikusterin erikoisosaajien työelämälähtöiset koulutusmallit Meri-Erko

Merikusterin erikoisosaajien työelämälähtöiset koulutusmallit Meri-Erko Merikusterin erikoisosaajien työelämälähtöiset koulutusmallit Meri-Erko NaviGate Tiedekahvila 18.05.2016 Meriklusterin erikoisosaajien työelämälähtöiset koulutusmallit (Meri-Erko) 1.3.2016-30.09.2018 Hankkeessa

Lisätiedot

Avoimet yliopistot yliopistouudistuksen, VN:n asetuksen ja KOTA-ohjeiden uudistuksen jälkeisessä elämässä

Avoimet yliopistot yliopistouudistuksen, VN:n asetuksen ja KOTA-ohjeiden uudistuksen jälkeisessä elämässä Avoimet yliopistot yliopistouudistuksen, VN:n asetuksen ja KOTA-ohjeiden uudistuksen jälkeisessä elämässä Satu Helin SHJ, TtT Avoimen yliopiston johtaja Avoimen yliopiston Foorumin pj. JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON

Lisätiedot

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari 18.8.2016 Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen 1 Opetushallituksen ennakoinnista Osaamistarpeiden valtakunnallinen ennakointi Työvoima- ja koulutustarpeiden

Lisätiedot

Korkeakouludiplomit. - näkökulmia. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene Koulutusvaliokunnan puheenjohtaja rehtori Mervi Vidgrén, Savonia

Korkeakouludiplomit. - näkökulmia. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene Koulutusvaliokunnan puheenjohtaja rehtori Mervi Vidgrén, Savonia Korkeakouludiplomit - näkökulmia Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene Koulutusvaliokunnan puheenjohtaja rehtori Mervi Vidgrén, Savonia 1.11.2016 Taustalla korkeakouludiplomikokeilu Korkeakouludiplomikoulutuskokeilussa

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA

TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA OPO-päivä 10.11.2016 Eeva-Leena Forma opetuksen kehittämispäällikkö Opiskelijalähtöinen Korkeakoululähtöinen työn opinnollistaminen Työpaikkalähtöinen OPISKELIJALÄHTÖINEN

Lisätiedot

KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA

KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA Hyvä vastaaja! Kysely on osa kartoitustyötä, jolla keräämme tietoa työssäoppimisesta toisen asteen ammatillisen perustutkinnon opiskelijoilta.

Lisätiedot

AHOT korkeakouluissa (ESR) hankkeen kuulumisia. Timo Halttunen Turun yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea Kuopio, 8.11.

AHOT korkeakouluissa (ESR) hankkeen kuulumisia. Timo Halttunen Turun yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea Kuopio, 8.11. AHOT korkeakouluissa (ESR) hankkeen kuulumisia Timo Halttunen Turun yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea Kuopio, 8.11.2011 Esityksen sisältö Kansainvälisiä kokemuksia AHOT-järjestelmän haasteita

Lisätiedot

Suomen Akatemian kysely tohtorintutkinnon suorittaneiden roolista yhteiskunnassa

Suomen Akatemian kysely tohtorintutkinnon suorittaneiden roolista yhteiskunnassa 1 / 7 27.4.2016 15.18 Suomen Akatemian kysely tohtorintutkinnon suorittaneiden roolista yhteiskunnassa TAUSTATIEDOT 1. Tohtorintutkinnon suoritusvuosi * 2. Tohtorintutkinnon suorituspaikka * Aalto-yliopisto

Lisätiedot

Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä osana aluehallintoa

Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä osana aluehallintoa Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä osana aluehallintoa Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 3.11.2010 Ammattikoulutuksen kriittiset tehtävät

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

ON HYVÄ DIILI. Työpaikkakouluttajan opas. Oppisopimus. Lapin oppisopimuskeskus

ON HYVÄ DIILI. Työpaikkakouluttajan opas. Oppisopimus. Lapin oppisopimuskeskus Työpaikkakouluttajan opas Oppisopimus ON HYVÄ DIILI Lapin oppisopimuskeskus Toripuis kko 5-7, 4. krs 96200 Rovaniemi puhelin 020 798 4191 www.lapinoppisopimus.fi Sisältö Hyvä työpaikkakoulu aja! 2 Työpaikkakoulu

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot

Elinikäinen oppiminen AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN

Elinikäinen oppiminen AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN Elinikäinen oppiminen AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN Mitä? Osaamisen tunnistamisella on tarkoitus tehdä opiskelusta mielekkäämpää. Niitä asioita, joita opiskelija jo osaa, ei tarvitse enää

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2012 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2012 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Nykyiset aiemmin hankitun osaamisen tunnustamiskäytännöt yliopistoissa

Nykyiset aiemmin hankitun osaamisen tunnustamiskäytännöt yliopistoissa Nykyiset aiemmin hankitun osaamisen tunnustamiskäytännöt yliopistoissa Tunnustetaanko osaaminen? Helsinki 3.12.2007 Riitta Pyykkö, Turun yliopisto Säädöspohjan antama tausta opiskelijavalintaa koskevat

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU VUOSIKATSAUS 2012 TIIVISTELMÄ. Tampereen ammattikorkeakoulu - vuosikatsaus

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU VUOSIKATSAUS 2012 TIIVISTELMÄ. Tampereen ammattikorkeakoulu - vuosikatsaus TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU VUOSIKATSAUS 2012 TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu - vuosikatsaus 2012 1 TULOSTEN JA MUUTOSTEN VUOSI Keväällä 2012 opetus- ja kulttuuriministeriön päättämästä yli 2000

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen AHOTmenetelmällä. Pätevyyden osoittaminen. Marita Mäkinen

Osaamisen tunnistaminen AHOTmenetelmällä. Pätevyyden osoittaminen. Marita Mäkinen Osaamisen tunnistaminen AHOTmenetelmällä Pätevyyden osoittaminen Marita Mäkinen MIKÄ ON AHOT? AHOT = aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Oppimista tapahtuu monissa ympäristöissä

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen rahoitus. Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011

Ammattikorkeakoulujen rahoitus. Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011 Ammattikorkeakoulujen rahoitus Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011 Hallitusohjelma Korkeakoulutuksen laatua, tehokkuutta, vaikuttavuutta ja kansainvälistymistä

Lisätiedot

OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA

OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen tunnustamisen taustaa Oppimisympäristöjen monipuolistuminen Koulutuksen taloudellisuuden, tehokkuuden

Lisätiedot

TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA

TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos Tutkintojärjestelmän kehittämisen

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen strategia Järvenpää

Elinikäisen ohjauksen strategia Järvenpää Elinikäisen ohjauksen strategia Järvenpää 13.10.2011 Markku Liljeström SAK 13.10..2011/MLI/SAK 1 Elinikäisen ohjauksen kehittämistarve Elinikäisen oppimisen neuvosto esitti 2010, että TEM ja OKM ryhtyvät

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia 3.6.2015 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Käsiteltävät selvitykset: Selvitys nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimenpideohjelman tuloksellisuudesta

Lisätiedot

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 17.3.2008 Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen Näyttötutkintona

Lisätiedot

Osaamisperusteisuuden edistäminen ammatillisessa koulutuksessa

Osaamisperusteisuuden edistäminen ammatillisessa koulutuksessa Osaamisperusteisuuden edistäminen ammatillisessa koulutuksessa 8.4.2016 Kati Lounema yksikön päällikkö, opetusneuvos, Opetushallitus Säädökset Tutkinnon perusteet Valmentavan koulutuksen perusteet Koulutuksen

Lisätiedot

AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE

AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE Sisällys AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT)... 3 Mitä on AHOT?... 3 Millaisesta osaamisesta AHOTointia voi hakea?... 4 Osaamisen osoittaminen,

Lisätiedot

Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa

Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa Työelämäyhteistyö aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisessa 1 Esityksen sisältö AHOT-prosessi MAMKissa AHOTin

Lisätiedot

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Opin ovi klinikka 8.4.2014, Helsinki, Lintsi Ulla-Jill Karlsson, OKM neuvotteleva virkamies Ari-Pekka Leminen, TEM neuvotteleva virkamies

Lisätiedot

Osaamisperusteisuus ja henkilökohtaistaminen. Markku Kokkonen Ammatillinen koulutus ajassa seminaari Huhtikuu 2017

Osaamisperusteisuus ja henkilökohtaistaminen. Markku Kokkonen Ammatillinen koulutus ajassa seminaari Huhtikuu 2017 Osaamisperusteisuus ja henkilökohtaistaminen Markku Kokkonen Ammatillinen koulutus ajassa seminaari Huhtikuu 2017 Esityksen sisältö Osaamisperusteisuus ammatillisessa koulutuksessa Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Koulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen

Koulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen Koulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen Maarit Kallio-Savela, erityisasiantuntija 8.3.2016 Seinäjoki Kuntien tehtäviä uudistuksen jälkeen 2 Kulttuuri

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle

Lisätiedot

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu Luovaa osaamista Valtteri Karhu OKM:n valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet rakennerahasto-ohjelmassa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1. Osuvaa osaamista 2. Kotona Suomessa (OKM ja TEM) 3. Osallistamalla

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia Ennakointiseminaari 16.2.2016 Ilpo Hanhijoki Esityksen sisältö 1. Työvoima ja koulutustarpeet 2020- luvulla - ennakointituloksia 2. Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät. Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4.

Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät. Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4. Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4.2010 Rahoitus Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (1705/2009)

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

Erikoistumiskoulutuksen kehittäminen

Erikoistumiskoulutuksen kehittäminen Erikoistumiskoulutuksen kehittäminen Erikoistumiskoulutuksen sopimusvalmistelu seminaari 16.2.2016, Helsinki Asiantuntija, KT Hannele Seppälä, Arene ry Seminaarin tarkoitus Erikoistumiskoulutuksen kehittäminen

Lisätiedot

Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja

Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja 30.1.2013 Arvioinnin opas Arvioinnin suunnittelu Arvioinnista tiedottaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Oppimisen arviointi Osaamisen

Lisätiedot

OPPIMINEN SIIRTYY TYÖELÄMÄÄN Koulutussopimus. Maija Aaltola rehtori Omnia Koulutus selvityshenkilö OKM

OPPIMINEN SIIRTYY TYÖELÄMÄÄN Koulutussopimus. Maija Aaltola rehtori Omnia Koulutus selvityshenkilö OKM 2 OPPIMINEN SIIRTYY TYÖELÄMÄÄN Koulutussopimus SOTE-PEDA webinaari 3.2.2017 Maija Aaltola rehtori Omnia Koulutus selvityshenkilö OKM 3 KOULUTUS- SOPIMUKSEN TAVOITTEET Työpaikoilla toteutettavan ja käytännön

Lisätiedot

Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi

Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi Ammatillisen koulutuksen yhteistyöfoorumi 2015 M/S Viking Gabriella ke 25.3.2015 opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi

Lisätiedot

Työn ja oppimisen integrointi. Maarit Latvala Verkkovirta-hanke, ohjausryhmän pj.

Työn ja oppimisen integrointi. Maarit Latvala Verkkovirta-hanke, ohjausryhmän pj. Työn ja oppimisen integrointi Maarit Latvala Verkkovirta-hanke, ohjausryhmän pj. Visio Korkeakouluissa on toimivat työkalut ja toimintaympäristöt työn opinnollistamiselle. Tämä antaa opiskelijoille entistä

Lisätiedot

ALUESEMINAARI Tampere https://drive.google.com/file/d/0bxdgmsxgd KXZeDJNcmZMMGswLXc/view

ALUESEMINAARI Tampere https://drive.google.com/file/d/0bxdgmsxgd KXZeDJNcmZMMGswLXc/view ALUESEMINAARI Tampere 26.3.2015 https://drive.google.com/file/d/0bxdgmsxgd KXZeDJNcmZMMGswLXc/view Olipa kerran Tarina, tulevaisuus, unelmat Jouni Kangasniemi * kehittämispäällikkö * opetus- ja kulttuuriministeriö

Lisätiedot

Futurex seminaari Sanna Hirsivaara ylitarkastaja Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö

Futurex seminaari Sanna Hirsivaara ylitarkastaja Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö Futurex seminaari 6.6. 2011 Sanna Hirsivaara ylitarkastaja Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö Osaava ja luova Suomi Opetus- ja kulttuuriministeriö 2010 Tulevaisuuskatsaus Suomen menestyminen edellyttää, että

Lisätiedot

Avoimien yliopistoopintojen

Avoimien yliopistoopintojen Avoimien yliopistoopintojen kysyntä Koulutustarveselvitys pääkaupunkiseudulla 2011 www.helsinki.fi/avoin Koulutustarveselvitys pääkaupunkiseudulla hankkeen lähtökohta ja tausta avointen yliopisto-opintojen

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA. emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015

YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA. emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015 YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015 KYSYMYKSIÄ mikä on ollut yliopistojen pitkän aikavälin vaikutushistoria Suomessa?

Lisätiedot

MITENKÄS ON SEN OSAAMISEN LAITA? AHOT-prosessi ammatillisessa opettajankoulutuksessa

MITENKÄS ON SEN OSAAMISEN LAITA? AHOT-prosessi ammatillisessa opettajankoulutuksessa MITENKÄS ON SEN OSAAMISEN LAITA? Lehtori Uudistuvassa ammattikorkeakoululaissa ja asetuksessa otetaan selkeä kanta opiskelijan oikeuksiin opintojen hyväksiluvun osalta. Valtioneuvoston asetuksessa ammattikorkeakouluista

Lisätiedot

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen TAMPERE3: VISIO 2025 Visiona on synnyttää tamperelaiset korkeakoulut yhdistävä uusi kansainvälisesti vaikuttava tiedeyliopisto, joka luo uutta osaamista ja ennennäkemättömiä mahdollisuuksia monialaisiin

Lisätiedot

AIKO-foorumi. Marko Koskinen,

AIKO-foorumi. Marko Koskinen, AIKO-foorumi Marko Koskinen, 26.5.2011 Sivistyksen suunta 2020/ Suomen kuntaliitto Elinikäinen oppiminen: - Elinikäisen oppimisen perusta luodaan jo varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa, mutta sen

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. työskentelee matkailutapahtuman

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. työskentelee matkailutapahtuman Hyväksymismerkinnät 1 (5) Näytön kuvaus Matkailutapahtumien näyttö toteutetaan osallistumalla matkailutapahtuman toimintaan omalla työosuudellaan. Tutkinnon osan tavoitteisiin on osallistua 7 matkailutapahtuman

Lisätiedot

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki 23.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisen koulutuksen reformista

Ajankohtaista ammatillisen koulutuksen reformista Ajankohtaista ammatillisen koulutuksen reformista Media-alan koulutuksen kehittämispäivä 22.11.2016 Anne Liimatainen anne.liimatainen@oph.fi Esitys pohjautuu OKM:n materiaaleihin, www.minedu.fi Ammatillinen

Lisätiedot

Taito-ohjelma yleisesti ja syksyn haun erityispiirteet

Taito-ohjelma yleisesti ja syksyn haun erityispiirteet Taito-ohjelma yleisesti ja syksyn haun erityispiirteet Taito-hakuinfo OKM 7.9.2016 Päivi Bosquet Marika Lindroth Taito-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahastoohjelma Toimintalinja:

Lisätiedot

Tutkinnonuudistuksen arvioinnin keskeiset tulokset

Tutkinnonuudistuksen arvioinnin keskeiset tulokset Tutkinnonuudistuksen arvioinnin keskeiset tulokset Riitta Pyykkö Helsinki 15.3.2011 Kansallinen Bologna-seminaari: Tutkinnonuudistus mitä jäi kesken? Arviointi ja sen kohteet Arvioinnin toteuttaminen mukana

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen Ylijohtaja Mika Tammilehto 1.11.2016 Reformin toimeenpanon lähtökohdat toimintaympäristö ja sen osaamisvaatimukset muuttuvat asiakaskunnan (yksilöt ja

Lisätiedot

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008 Opetushallitus Pvm 31.3.2008 PL 380 Dnro 00531 HELSINKI 7/521/2008 Asia: NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISYYN JA TYÖLLISYYDEN PARANTAMISEEN VALTION TALOUSARVIOSSA VUODELLE 2008 VARATUN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa

Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa OSAAMISEN TUNNISTAMINEN (muk. Jäntti 2007) OPPIMISTEOT JA OSAAMISTAVOITTEET: OPPIMISTULOKSINA ARVIOINTI opiskelija opettaja arvioija

Lisätiedot

Kansallinen tutkintojen viitekehys ja sen suhde eurooppalaiseen tutkintojen viitekehykseen

Kansallinen tutkintojen viitekehys ja sen suhde eurooppalaiseen tutkintojen viitekehykseen Kansallinen tutkintojen viitekehys ja sen suhde eurooppalaiseen tutkintojen viitekehykseen Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.5.2009 Carita Blomqvist, yksikön päällikkö Tutkintojen tunnustaminen

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 5.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Osaamisen tunnistaminen Aikaisemmin hankittua osaamista verrataan perustutkinnon perusteissa määriteltyihin ammattitaitovaatimuksiin

Lisätiedot

Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus. Rakenteellisen uudistuksen suuntaviivat

Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus. Rakenteellisen uudistuksen suuntaviivat Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus Rakenteellisen uudistuksen suuntaviivat Finlandia-talo 25.9.2014 Anita Lehikoinen Kansliapäällikkö Keskeiset rahoitus- ja rakenneuudistusta

Lisätiedot

TUTKINTOJEN VIITEKEHYS. Tunnustetaanko osaaminen seminaari?

TUTKINTOJEN VIITEKEHYS. Tunnustetaanko osaaminen seminaari? TUTKINTOJEN VIITEKEHYS Tunnustetaanko osaaminen seminaari? Birgitta Vuorinen Helsinki, 3.12.2007 MIKSI TUTKINTOJEN VIITEKEHYKSIÄ? Eurooppalaisessa yhteistyössä tehtyjen viitekehysten tavoitteena on tehdä

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Tampereen yliopisto ja korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen Vararehtori Harri Melin Opintopalvelupäällikkö Mikko Markkola

Tampereen yliopisto ja korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen Vararehtori Harri Melin Opintopalvelupäällikkö Mikko Markkola 1 Tampereen yliopisto ja korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen 15.11.2013 Vararehtori Harri Melin Opintopalvelupäällikkö Mikko Markkola 2 Lähtökohtia koulutusuudistukseen Uusi strategia - Tehdään

Lisätiedot

TL 3 Osaajana työmarkkinoille tilannekatsaus

TL 3 Osaajana työmarkkinoille tilannekatsaus TL 3 Osaajana työmarkkinoille tilannekatsaus EU-rakennerahastopäivät 2008 Sotkamo 4.9.2008 Seija Rasku OPM/KTPO Kirsti Kylä-Tuomola OPM/KTPO Laura Jauhola OPH Jaana Lepistö LSLH Kehittämisohjelman tavoitteet

Lisätiedot

Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus

Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus 12.4.2010 Henkilökohtaistamismääräys ( 43/011/2006) HAKEUTUMISVAIHE selvitetään haastatteluin ja testauksin henkilön mahdolliset luki- ja oppimisvaikeudet,

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet)

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisessä?

Lisätiedot

Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnustamisesta - haaste yliopistoille. Timo Halttunen TY/TÄYDENNYSKOULUTUSKESKUS OPINTOASIAINPÄIVÄT 28.9.

Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnustamisesta - haaste yliopistoille. Timo Halttunen TY/TÄYDENNYSKOULUTUSKESKUS OPINTOASIAINPÄIVÄT 28.9. Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnustamisesta - haaste yliopistoille Timo Halttunen TY/TÄYDENNYSKOULUTUSKESKUS OPINTOASIAINPÄIVÄT 28.9.2007 KOULUTUSUUTISIA (TS Extra 27.1.2007) Korkeakouluja patistetaan

Lisätiedot

Opetussuunnitelma alkaen

Opetussuunnitelma alkaen Opetussuunnitelma 1.8.2015 alkaen Ennen 1.8.2015 aloittaneet siirtyvät opiskelemaan 1.8.2015 jälkeen uusien tutkinnon perusteiden mukaan. Muutosta ohjaavat lainsäädäntö ja asetusmuutokset sekä Opetushallituksen

Lisätiedot

TERV ETULOA

TERV ETULOA 2 TERV ETULOA VALINTAINFOON 3 Video näyttötutkinnosta SUOMEN KOULUTUSJÄRJESTELMÄ 4 Y L I O P I S T O T J A T I E D E K O R K E A K O U L U T A M M AT T I K O R K E A K O U L U TYÖELÄMÄ Erikoisammattitutkinnot

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

Sujuvat siirtymät ohjauksen teemaseminaari Kati Lounema yksikön päällikkö, opetusneuvos

Sujuvat siirtymät ohjauksen teemaseminaari Kati Lounema yksikön päällikkö, opetusneuvos Sujuvat siirtymät ohjauksen teemaseminaari 2.5.2016 Kati Lounema yksikön päällikkö, opetusneuvos Mitä tapahtuu tai on tapahtumassa? Muutokset tutkintojen perusteissa Ammatillisen koulutuksen reformi Tutkintotoimikuntakauden

Lisätiedot

TIPTOP. Tietoon perustuvaa tukea opiskelijan opinto- ja urapolulle

TIPTOP. Tietoon perustuvaa tukea opiskelijan opinto- ja urapolulle TIPTOP Tietoon perustuvaa tukea opiskelijan opinto- ja urapolulle 14.2.2013 Pakollinen dia ESR-rahoitteinen projekti (12/2011 7/2014), 2 M Tukee Raketti-projektin tavoitteita luomalla syrjäytymisvaarassa

Lisätiedot

Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot

Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Hämeen ammattikorkeakoulu 2015 Lähde: www.minedu.fi, Suomen koulutus- ja tutkintojärjestelmä 1 Tutkintorakenne Tutkintorakenteessa yli 370 ammatillista tutkintoa

Lisätiedot

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnustaminen siirtymävaiheessa M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnustaminen siirtymävaiheessa M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnustaminen siirtymävaiheessa 12.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Oppimisen arviointi Oppimista arvioidaan antamalla opiskelijalle suullista tai

Lisätiedot

Korkeakoulujen sähköinen hakujärjestelmä KSHJ

Korkeakoulujen sähköinen hakujärjestelmä KSHJ Korkeakoulujen sähköinen hakujärjestelmä KSHJ Uudistuksen ensimmäinen vaihe v. 2014 6.11.2012 1 Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään (H.Siren OKM) Tavoitteet: Korkeakouluista valmistuneiden

Lisätiedot

Erikoistumiskoulutusten kehittämisen väliseminaari Tervetuloa ja Arenen ajankohtaiskatsaus

Erikoistumiskoulutusten kehittämisen väliseminaari Tervetuloa ja Arenen ajankohtaiskatsaus Erikoistumiskoulutusten kehittämisen väliseminaari Tervetuloa ja Arenen ajankohtaiskatsaus Toiminnanjohtaja Riitta Rissanen, Arene ry 17.8.2016 Haaga-Helia ammattikorkeakoulu 26.8.2016 Ajankohtaista Ammattikorkeakoulujen

Lisätiedot

PARASTA SUOMELLE MUOKKAA PERUSTYYLEJ KOULUTUSPOLIITTINEN OHJELMA

PARASTA SUOMELLE MUOKKAA PERUSTYYLEJ KOULUTUSPOLIITTINEN OHJELMA PARASTA SUOMELLE MUOKKAA PERUSTYYLEJ Ä TEKIN NAPS. KOULUTUSPOLIITTINEN OHJELMA OHJELMA VALMISTELTU LAAJASSA YHTEISTYÖSSÄ Valmisteluvastuussa TEKin koulutusvaliokunta ja projektiryhmä Projektipäällikkö

Lisätiedot

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration 1 of 5 8.6.2010 12:39 Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Lisätiedot

Korkeakoulutuksen arvioinnin suuntauksia

Korkeakoulutuksen arvioinnin suuntauksia Korkeakoulutuksen arvioinnin suuntauksia Riitta Pyykkö Professori, puheenjohtaja AHELO korkeakouluopiskelijan taidot Helsinki 11.9.2009 Arvioinnin diversiteetti Keskeisiä eurooppalaisia arvoja: kulttuurinen

Lisätiedot