Futurex Future Experts -hankkeen välirapor

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Futurex Future Experts -hankkeen välirapor"

Transkriptio

1 FUTUREX Future Experts -hankkeen välirapor Toim. Anne Rouhelo, Sami Tantarimäki, Heli Trapp

2 Futurex Future Experts -hankkeen välirapor Toim. Anne Rouhelo, Sami Tantarimäki, Heli Trapp kirjoi ajat ja Turun yliopiston koulutus- ja kehi ämiskeskus Brahea Teos on suoja u tekijänoikeuslailla (404/61). Teoksen tai sen osan digitaalinen kopioiminen tai muuntelu on ehdo omas kielle y. Kannen kuva: Turun yliopiston kuvapankki, kuvaaja Tatu Hiltunen 2

3 Sisällys 1 Johdanto Tausta Futurex Yliopistoista valmistuneiden täydennyskoulutustarpeet ja laajoja osaamiskokonaisuuksia koskevat toiveet AMK-sektorin lanne lastojen valossa Amma korkeakoulujen aikuiskoulutuksesta Tutkinnon osien opiskelu amma korkeakoulussa Amma lliset erikoistumisopinnot Lisä- ja täydennyskoulutus Työvoimapolii nen koulutus Ylemmät amma korkeakoulututkinnot Työnantajahaasta elujen satoa Terveysalan työnantajien käsityksiä laajoista osaamiskokonaisuuksista...29 Laajojen osaamiskokonaisuuksien tarve...29 Kokemukset pitkistä täydennyskoulutuksista...29 Laajojen osaamiskokonaisuuksien peruspiirteet...29 Laajojen osaamiskokonaisuuksien sisältö ja organisoin...30 Rahoitus...31 Koulutuksen hyödyt Taide- ja kul uurialan työnantajien käsityksiä laajoista osaamiskokonaisuuksista...31 Laajojen osaamiskokonaisuuksien tarve...31 Kokemukset pitkistä täydennyskoulutuksista...32 Laajojen osaamiskokonaisuuksien erityispiirteet...33 Laajojen osaamiskokonaisuuksien sisältö ja organisoin...33 Rahoitus Yksityisen sektorin työnantajien käsityksiä laajoista osaamiskokonaisuuksista...35 Laajojen osaamiskokonaisuuksien tarve...35 Kokemukset pitkistä täydennyskoulutuksista...35 Laajojen osaamiskokonaisuuksien peruspiirteet...36 Laajojen osaamiskokonaisuuksien sisältö ja organisoin...36 Päätöksenteko ja rahoitus Työnantajien ja AMK-sektorin koulutuksen järjestäjien käsityksiä laajoista osaamiskokonaisuuksista...38 Laajojen osaamiskokonaisuuksien tarve...38 Kokemukset pitkistä täydennyskoulutuksista...38 Laajojen osaamiskokonaisuuksien sisältö, organisoin, laatu ja malli...39 Laajojen osaamiskokonaisuuksien arvioin ja ohjaus...39 Päätöksenteko ja rahoitus...40 Laajan osaamiskokonaisuuden kehi äminen ja laatu

4 Laaja osaamiskokonaisuus koulutusjärjestelmässä...41 Laajan osaamiskokonaisuuden malli Case Apteekkifarmasian erikoistumisopinnot proviisoreille PD Johdanto PD-johtokunnan haasta elujen tulokset...44 Opintojen tarve...44 Kokemukset pitkäkestoisista PD-opinnoista...44 Apteekkifarmasian PD-opintojen rakenne...45 Sisältö ja organisoin...45 Päätöksenteko ja rahoitus PD-projek työn ohjaajien haasta elu...46 Opintojen tarve...46 Kokemukset pitkäkestoisista PD-opinnoista...46 Laajojen osaamiskokonaisuuksien sisältö ja organisoin...47 Päätöksenteko ja rahoitus...47 Kehi äminen ja laatu...48 Apteekkifarmasian erikoistumisopinnot proviisoreille koulutusjärjestelmässä Keskeiset elemen t tutkinnon jälkeisessä osaamisen kehi ämisessä Tutkinnon jälkeistä osaamisen kehi ämistä tarvitaan Verkostomaisuus ja työelämälähtöisyys sekä toimintamalli Asemoin, nimi ja brändi Modulaarinen ja joustava järjestelmä korkeakoulutetuille Rahoitus Perusajatuksena osaaminen Tiivistys keskeisistä tuloksista tähän mennessä...56 Tausta-aineisto...58 Lii eet

5 1 Johdanto Anne Rouhelo, Turun yliopisto, Koulutus- ja kehi ämiskeskus Brahea 1.1 Tausta Työmarkkinoiden ja yhteiskunnan muu uessa elinikäisestä oppimisesta on tullut väl ämätön menestymisen edellytys niin yksilölle kuin kansantaloudellekin. Erilaiset globaalit ja kansalliset toimintaympäristön muutokset, kuten maailmantalous, ilmastonmuutos, teknologian kehi yminen, väestökehitys ja epäedullinen huoltosuhde, vaiku avat suomalaiseen toimintaympäristöön ja kilpailukykyyn monin tavoin. Elinikäinen oppiminen nähdään siksi keskeisenä välineenä yritysten ja yhteiskunnan kilpailukyvyn turvaamisessa, työllisyyden parantamisessa, amma llisen liikkuvuuden tukemisessa ja ak ivisen kansalaisuuden edistämisessä. (OKM 2011:15, 9; OKM 2011:16, 9; TEM 2012.) Nämä muutokset toimintaympäristössä sekä työelämässä ja työn tekemisen tavoissa ovat luoneet uudenlaisia työtehtäviä ja uudenlaista osaamisen tarve a niin yksilön työuraa kuin yrityksiä ja julkisyhteisöjä ajatellen. Uu a osaamista sekä innovoin kykyä tarvitaan. Toisaalta monet amma t ovat katoamassa tai muu umassa ja tämän vuoksi aikuisväestön amma taidon kehi ämisen ja päivi ämisen tarve kasvaa. (OKM 2012:22, 8; TEM 2012; ks. myös Rubin 2012.) Uusia osaamistarpeita syntyy esimerkiksi lakimuutosten, yhteiskunnallisten ongelmien tai teknologisen kehityksen myötä. Tämä on näkynyt muun muassa energiatehokkuusasiantun joiden, etoturvan asiantun joiden sekä ylivelkaantumisen ja peliriippuvuusongelmien hoidon asiantun joiden kysyntänä. (OKM 2012:22, 8.) Innovoin - ja uudistumiskyvyllä puolestaan on kysyntää silloin, kun mie tään uusia avauksia ja etsitään uusia markkinoita (TEM 2012; EK 2011). Vaikka eurooppalaisessa vertailussa yhdeksi suomalaisen työelämän vahvuudeksi on tunniste u ja noste u oppiminen ja kehi yminen työssä, on toisaalta tode u, e ä Suomessa on pulaa huipputason asiantun juudesta, jonka varassa suomalainen ede ja innovaa otoiminta sekä talous pärjäisivät kovassa kansainvälisessä kilpailussa (TEM 2012; Leh nen & Palonen 2011). Työtehtävien muutoksen ohella työn tekemisen tavat muu uvat en stä selvemmin projek tyyppiseksi. Samalla asiantun javerkostojen ja yhteisöjen näkökulma tulee yhä tärkeämmäksi. Tulevaisuuden menestymisen kannalta on keskeistä koota verkostoja, joista löytyy monipuolista osaamista. Useimmat niistä ongelmista, joita ihmiset ratkaisevat työelämässä, ovat liian vaa via yhdelle ihmiselle, jolloin niiden ratkaisemiseksi tarvitaan sosiaalisia verkostoja. (Rubin 2012, 83-84; EK 2011; Leh nen & Palonen 2011; Hakkarainen 2005.) Vaikka asiantun javerkostojen ja yhteisöjen näkökulma korostuu, se ei kuitenkaan vähennä yksilöllisen asiantun juuden merkitystä ja sen kehi ämisen tärkey ä (Leh nen & Palonen 2011). Tämä on kasva anut lisäkoulutuksen tarve a, johon ei työelämän sisäisellä koulutuksella eikä korkeakoulute ujen jatko- ja täydennyskoulutuksella ole täysin pysy y vastaamaan. Tämä on johtanut siihen, e ä korkeakoulujen perustutkinto-opintoja on jossain määrin ale u käy ää täydennyskoulutuksena. Lähes kolmasosalla korkeakouluihin valituista opiskelijoista onkin jo ennestään korkeakoulututkinto tai opinto-oikeus toiseen tutkintoon. Perustutkinto-opintojen käy öä täydennyskoulutuksena saa aa osaltaan seli ää niiden maksu omuus. (OPM 2010:11, 35; OKM 2012:22, 6-7; KESU , 37). Perustutkinto-opintojen käy ö täydennyskoulutuksena on heikentänyt uusien ylioppilaiden pääsyä korkeakoulutukseen (OPM 2010:11, 35; OKM 2012:22, 7). Korkeakoulutukseen pääsyn hidastuminen on ongelmallista, koska työuria halutaan pidentää sekä niiden alku- e ä loppupäästä. Nuoret halutaan nopeammin opintoihin ja edelleen opinnoista työelämään, koska suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle pienempi joukko työllisiä joutuu vastaamaan suuremman, työelämän ulkopuolella olevan väestönosan hyvinvoinnista (TEM 2012). Elinikäinen oppiminen sekä työikäisen aikuisväestön osaamisen ylläpitäminen ja kehi äminen edelly ävät toimivaa aikuiskoulutusjärjestelmää. Aikuiskoulutusjärjestelmän kehi ämistä suunnitel in aikuiskoulutuksen kokonaisuudistusta poh neessa opetusministeriön ns. AKKU-työryhmässä, joka antoi 5

6 mie ntönsä AKKU-työryhmän tavoi eena oli selkiy ää aikuiskoulutuksen hajanaista hallintoa, tarjontaa, rahoitusta ja etuuksia. Osana aikuiskoulutuksen kokonaisuudistuksen valmistelua pohdi in korkeakoulute ujen täydennyskoulutusmahdollisuuksien parantamista. (OPM 2009:11. 3, 37) AKKU-työryhmässä tode in, e ä korkeakoulute ujen osallistuminen lyhytkestoiseen täydennyskoulutukseen on laajaa. Korkeakoulutetuilla ei kuitenkaan ole rii äväs mahdollisuuksia hankkia laaja-alaista uu a osaamista työuran aikana tai näy ää aiemmin hanki ua osaamistaan tutkintoon johtavassa tai tutkinnon jälkeisessä koulutuksessa. Ratkaisuksi tähän työryhmä ehdo mm. korkeakoulute ujen oppisopimustyyppisiä koulutuksia ja erityispätevyyksiä. Erityispätevyydet työryhmä määri eli niin, e ä ne ovat korkeakoulututkinnon jälkeen hanki avia uusia laajoja osaamiskokonaisuuksia, jotka luodaan työelämässä vaadi avien kompetenssien osaamistuloksien kuvauksina ja ne osoitetaan näy öinä. Erityispätevyyksien tulee kytkeytyä korkeakoulujen tutkimukseen ja osaamiseen. Näy öön tarvi ava osaaminen voidaan hankkia monin eri tavoin, kuten oppisopimustyyppisenä täydennyskoulutuksena, omaehtoises tai työnantajan hankkimina amma korkeakoulujen erikoistumisopintoina, maksullisena täydennyskoulutuksena, työnantajan järjestämänä henkilöstökoulutuksena, työvoimapolii sena aikuiskoulutuksena tai itsenäises opiskellen. (OPM 2009:11, ) Erityispätevyyksien mallin kehi ämiseksi opetus- ja kul uuriministeriö myönsi rahoituksen viidelle erityispätevyyksiä määri ävälle hankkeelle ja aloi vuonna 2009 korkeakoulute ujen oppisopimustyyppiset koulutukset. Korkeakoulute ujen täydennyskoulutusmahdollisuuksien parantaminen noste in esiin myös Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmassa, jonka mukaan yliopistoja ja amma korkeakouluja kannustetaan tarjoamaan aikuiskoulutuksessa laajoja osaamiskokonaisuuksia, osia tutkinnoista ja muuta tutkintoja lyhytkestoisempaa koulutusta, myös tutkintoon johtavaa koulutusta hyödyntäen (Hallitusohjelma , 35). Koulutuksen ja tutkimuksen kehi ämisohjelmassa korkeakoulute ujen täydennyskoulutuksen kehi ämisestä todetaan seuraavaa: 152. Korkeakoulututkinnon jälkeistä koulutusta kehitetään muodostamalla laajoja osaamiskokonaisuuksia mm. nykyisten erikoistumiskoulutusten ja -opintojen pohjalta. Nämä kokonaisuudet voivat sisältää myös osia tutkintoon johtavasta koulutuksesta ja ne voidaan suori aa oppisopimustyyppisenä aikuiskoulutuksena. Luodaan näille osaamiskokonaisuuksille yksi äisten koulutusten tunnustamiseen lii yvä laadunvarmistusjärjestelmä. (KESU , 55.) 153. Korkeakoulututkinnon suori aneiden täydennyskoulutusmahdollisuuksia parannetaan luomalla tutkintoa täydentäviä korkeakoulujen erikoistumiskoulutuksia. Erikoistumiskoulutukset ovat laajoja, vähintään 30 opintopisteen laajuisia osaamiskokonaisuuksia. Erikoistumiskoulutus suoritetaan yliopistoissa ylemmän korkeakoulututkinnon jälkeen, poikkeuksena alemman korkeakoulututkinnon pohjalta suorite ava farmaseu n erikoistumiskoulutus. Amma korkeakoulussa erikoistumiskoulutus suoritetaan amma korkeakoulututkinnon jälkeen. Korkeakoulut kehi ävät erikoistumiskoulutuksia korkeakoulujen opetukseen ja tutkimukseen perustuvan erityisosaamisen ja työelämätarpeen pohjalta. Koulutuksille luodaan korkeakoulujen yksi äisten koulutusten tunnistamisen mahdollistava laadunvarmistusjärjestelmä. Erikoistumiskoulutusten kokonaisuus korvaa nykyiset amma korkeakoulujen amma lliset erikoistumisopinnot sekä yliopistojen erikoistumiskoulutukset ja erikoistumisopinnot ja niitä voidaan järjestää tutkintoja täydentävinä koulutuksina taikka osana tutkintoa. Tarvi avat säädösmuutokset valmistellaan samassa aikataulussa amma korkeakoulu-uudistuksen kanssa. (KESU , ) Opetus- ja kul uuriministeriön rahoi amassa 1 KYTKÖS-hankkeessa tarkastel in kansainvälisiä malleja suomalaisen korkeakoulute ujen täydennyskoulutuksen ja osaamisen kehi ämisen mallien pohjaksi. Hankkeen loppurapor kokoaa yhteen keskeisimmät kartoituksen tulokset sekä esi ää suosituksia ja vaihtoehtoja korkeakoulute ujen jatko- ja täydennyskoulutuksen mallien kehi ämisestä. Rapor ssa todetaan, e ä asiantun juustutkimuksen näkökulmasta korkeakoulute ujen jatko- ja täydennyskoulutuksia tulisi kehi ää niin, e ä kaikki asiantun juuden keskeiset elemen t käsi eellinen eto, kokemuksellinen eto, itsesäätely eto ja sosiokul uurinen eto ovat läsnä ja etoises integroidaan toisiinsa. Tämä merkitsee sellaisia koulutusratkaisuja, joissa formaali muodollinen koulutus pohjautuu asiantun joiden auten sten työkäytäntöjen reflek iviseen tarkasteluun teoree sten ja käsi eellisten välineiden avulla. Näiden koulutusratkaisujen tuo aminen edelly ää hyviä pedagogisia ratkaisuja, mu a niitä voidaan 6 1 Opetus- ja kul uuriministeriö rahoi aa myös ns. ERKO - Erikoistumiskoulutusten toteutus yliopistoissa -hanke a ( /2013), jossa koulutuspilo en avulla selvitetään erikoistumiskoulutusten järjestämistä yliopistoissa.

7 edesau aa myös rakenteellisilla ratkaisuilla. Täydennyskoulutuksen järjestämisen kannalta kiinnostavia malleja ovat sellaiset osaamisen kehi ämisen ratkaisut, joissa informaalia työssä oppimista hyödynnetään osana formaalia koulutusta, esim. erikoislääkärikoulutus ja korkeakoulute ujen oppisopimustyyppinen koulutus. (OKM 2012:22, 7, 11.) Opetus- ja kul uuriministeriön viidestä erityispätevyyksiä määri ävästä hankkeesta (Lune, Taideja kul uurialan erityispätevyyspale, TekTäk, Yh s Ge ja Korjausrakentamisen osaamisperustainen erityispätevyys) tekniikan alan hanke (TekTäk) julkaisi loppurapor nsa vuoden 2012 lopussa. Tekniikan alan yliopistollisen erityisosaamisen tarpeet, kysyntä ja osaamisen kehi ämisen mallintaminen -hankkeen (TekTäk) hakuvaiheessa korkea-asteen erityisosaamisesta käyte in termiä erityispätevyys, mu a myöhemmin on muun muassa opetus- ja kul uuriministeriössä puhu u laajoista osaamiskokonaisuuksista. Jo a laaja yliopistollinen osaamiskokonaisuus ero uisi muista pitkäkestoisista täydennyskoulutuksista, TekTäk -hanke ehdo aa sen nimeämistä Professional Diplomaksi. Hanke ehdo aa kaikkiaan seitsemää suositusta yliopistollisiin laajoihin osaamiskokonaisuuksiin lii yen, joista ensimmäinen on yhteisen Professional Diploma -brändin luominen. Yhteinen tuotenimi edesau aa tunne uu a, houku elevuu a ja markkinoin a. (Professional diploma for the future 2012, 3-4.) Toisena suosituksena on yksilöiden, yritysten ja yliopistojen yhteistyö Professional Diploma -koulutusten suunni elussa ja toteutuksessa. Tiiviillä työelämäyhteistyöllä varmistetaan joustava ja nopea vastaaminen osaamistarpeisiin. Kolmanneksi Professional Diplomalle tulee sopia yhtenäinen kansallinen perusformaa eli tuoteseloste, joka tulee käy öön kaikkiin suomalaisiin yliopistoihin ja kaikille aloille. Tuoteselosteessa määritellään Professional Diploman kriteerit ja siitä tulee ilmetä koulutustuo een sisältöala. Professional Diploman on oltava laajuudeltaan 30 opintopiste ä. (Professional diploma for the future 2012, 5, 16-17, 25.) Neljänneksi hanke suosi aa Professional Diploman aseman määri elyä tutkintojärjestelmässä. Professional Diplomat ovat yliopistojen tuo amia laajoja osaamiskokonaisuuksia ja kansallisessa tutkintojen viitekehyksessä ne sijoi uvat tasolle NQF 6 ja 7. Viidennen suosituksen mukaan Professional Diplomat integroidaan osaksi yliopiston kokonaistoimintaa yliopistojen strategian pohjalta eikä niille TekTäk -hankkeen suositusten pohjalta tarvita omia erillisiä laadunhallinta-, vastuu- ja päätöksentekojärjestelmiä. Kuudenneksi hankkeessa kannatetaan opiskelun monimuotoisuu a, millä viitataan Professional Diploman erilaisiin suoritustapoihin. Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen sekä työssä oppiminen ja sen ohjaaminen ovat merki ävässä osassa kokonaisuuden suori amisessa. Professional Diploman kolme pääsuoritustapaa ovat modulaarinen suoritustapa, erikoistumiskoulutus ja näy öihin perustuva suoritustapa. Seitsemäntenä suosituksena esitetään, e ä Professional Diploman jatkuvuus tulee turvata kestävällä rahoitusmallilla ja se on huomioitava koulutuksen rahoitusjärjestelmän kokonaisuu a mie äessä. (Professional diploma for the future 2012, 5, 15, 17.) Erityispätevyyksiä määri elevistä hankkeista Taidealojen erityispätevyyspale järjes seminaarin, jossa esitel in taidealojen tulevaisuuden osaamistarpeita. Seminaarissa jaossa olleessa rapor luonnoksessa todetaan, e ä hankkeessa on tunniste u kolme taidealojen yhteistä osaamisalue a, joihin tarvitaan tutkintoa täydentävää koulusta: 1) luovan organisaa on johtaminen (taideorganisaa on johtaminen, taiteellinen prosessi, tapahtumajohtaminen, yri äjyys ym.), 2) soveltava osaaminen (hyvinvoin a taiteesta, taitelija kehi äjänä ym.) ja 3) väli äjäportaan tehtävät (agen t, tuo ajat, managerit galleris t, soveltavan taiteen agentuuri). Näiden osaamiskokonaisuuksien pohjalta on tarkoitus suunnitella täydennyskoulutusohjelmia taidealojen korkeakoulujen yhteistyönä. Esite yjen osaamiskokonaisuuksien lisäksi hankkeessa nousi vahvas esille myös työelämätaitojen merkitys, kuten vies ntä- ja vuorovaikutustaidot, oman osaamisen markkinoin, yri äjyys sekä rahoitus- ja sopimusosaaminen. Taiteilijan amma kuvan nähdään tulevaisuudessa laajenevan ja moniosaamisen tuovan uusia työllistymismahdollisuuksia. Omaa taidealaa tulisi osata soveltaa uusiin konteksteihin. Tulevaisuudessa yhä harvempi taitelija tule toimeen pelkästään taiteella ja silloin korostuu useamman osaamisalueen hallinta. On osa ava myydä omaa osaamistaan ja houku aa ympärilleen väli äjäporrasta. Tällöin verkostojen merkitys korostuu. Yleensäkin tutkintoa täydentävässä koulutuksessa olennaista on verkostoituminen ja eri taidealojen amma llisen osaamisen jakaminen. (Taidealojen erityispätevyyspale , 6-10, 14.) Taidealojen erityispätevyyspale n pohjalta tutkintoa täydentävän koulutuksen järjestämiseen halutaan löytää luovia ratkaisuja perustutkintojen ja jatkotutkintojen osana. Erityispätevyyspale ssa todetaan, e ä jos erityispätevyydet saadaan osaksi tutkintorakenne a, ne olisivat osallistujille maksu omia. Käytännössä tämä toteutuisi esimerkiksi niin, e ä erityispätevyyden/laajan osaamiskokonaisuuden alkuosa opiskeltaisiin 7

8 avoimessa yliopistossa ja jatko-osa olisi amma llinen lisensiaa tutkinto. Toisaalta erityispätevyyksiä voitaisiin järjestää myös maksullisena täydennyskoulutuksena, mu a silloin koulutuskokonaisuuden hinta nousisi varsin korkeaksi. Kolmantena vaihtoehtona erityispätevyyksien järjestämiseen on korkeakoulute ujen oppisopimustyyppinen koulutus. (Taidealojen erityispätevyyspale , 14.) 1.2 Futurex FUTUREX Future Experts -hankkeessa korkeakoulute ujen täydennyskoulutusta on mie y asiantun juuden kehi ymisen kannalta. Hankkeen tavoi eena on selvi ää millaiset osaamisen kehi ämisen mallit parhaiten soveltuisivat korkeakoulututkinnon jälkeisen osaamisen kehi ämiseen. Tätä varten hankkeessa on tarkasteltu pitkistä täydennyskoulutuksista saatuja kokemuksia sekä korkeakoulute ujen oppisopimustyyppisen koulutuksen toteutusta ensimmäisistä, vuonna 2009 alkaneista koulutuksista läh en 2. Futurex-hankkeessa on haastateltu yliopistosektoria ajatellen valtakunnallisten erityispätevyyksiä kehi ävien hankkeiden (Lune, Taide- ja kul uurialan erityispätevyyspale, TekTäk ja Yh s Ge) toimijoita, työnantajia, järjestöjen edustajia sekä asiantun joita eri aloilta. Näissä haasta eluissa etsi in esimerkkejä hyvin toimivista täydennyskoulutuksista sekä pohdi in laajojen osaamiskokonaisuuksien tarve a, rakenne a ja organisoin a yliopistoista valmistuneiden näkökulmasta. Haasta elujen tulokset on raportoitu 2012 julkaistussa rapor ssa: Klemelä & Palonen Joustavuu a, standardisoin a, järjestelmän rakenteistamista ja monitahorahoitusta. Tässä välirapor ssa esitetään ivistelmä (luku 2) tämän erillisen rapor n tuloksista. Koska osa yliopistosektoria koskevista tuloksista on jo julkaistu, tässä välirapor ssa paino uu amma korkeakoulun näkökulma erityises amma korkeakoulua koskevassa lastokatsauksessa. Yliopistoista valmistuneiden osaamisen kehi ämistä mie tään tällä hetkellä myös ERKO-hankkeessa (Erikoistumiskoulutuksen toteutus yliopistoissa -hanke ). Hanke a rahoi aa Opetus- ja kul uuriministeriö ( ). ERKO-hankkeen tavoi eena on selvi ää, millainen maisteritutkinnon jälkeinen asiantuntemuksen kehi ämisen malli on yliopistoissa toimiva. Selvitystyötä tehdään koulutuspilo en avulla, joissa tuotetaan vaihtoehtoisia erikoistumiskoulutusten malleja ja jotka rakennetaan yhteistyössä oppiaineiden/yksiköiden kanssa. Erikoistumiskoulutusmalleissa huomioidaan yksilöiden aikaisempi osaaminen ja tähän lii yen hankkeessa määritellään olennaisimmat osaamisen osoi amisen käytännöt. Lisäksi hankkeessa luonnostellaan erikoistumiskoulutusten rahoitusvaihtoehtoja ja ansaintalogiikkaa. Hankkeen pilo työskentelyn tulokset raportoidaan keväällä (h p://erko.utu.fi/.) Futurex-hankkeessa työnantajia on haastateltu monipuolises eri aloilta; sosiaali- ja terveysala, taideja kul uuriala, tekniikka, teollisuus, kauppa ja rahoitusala. Suomen lisäksi haasta eluja on tehty myös Kiinassa. Näissä haasta eluissa on selvite y globaaleissa yrityksissä toimivien suomalaisten osaamis- ja koulutustarpeita 3. Näiden lisäksi myös koulutuksen järjestäjiä on haastateltu. Amma korkeakoulusektorin osalta on myös tehty lastoselvitystä. Syksyllä 2012 Futurex-hankkeessa järjeste in kolme työpajaa, jotka oli suunna u yliopistojen ja amma korkeakoulujen toimijoille sekä heidän sidosryhmilleen. Työpajat keski yivät korkeakoulutuksen jälkeiseen osaamisen kehi ämiseen ja niissä pohdi in täydennyskoulutuksen haasteita ja mahdollisuuksia sekä tuo in esiin kehi ämisideoita. Työpajoista on tehty kooste, joka on rapor n lii eenä (liite 1). Tässä rapor ssa esitetään Futurex-hankkeen selvitysten tuloksia aineistolähtöises. Hankkeen loppurapor ssa esitetään tarkemmin mitkä vaihtoehtoiset osaamisen kehi ämisen mallit soveltuvat parhaiten tutkinnon jälkeisen osaamisen kehi ämiseen. Loppurapor ssa käsitellään tarkemmin osaamiskokonaisuuksien tarve a, rakenne a, eri toimijoiden rooleja, päätöksentekoprosesseja, 2 Hankeen oppisopimustyyppisiä koulutuksia koskevat selvitykset löytyvät hankeen ne sivuilta (h p://www.futurex. utu.fi/): Gröhn (toim.) Oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen mallia etsimässä; Gröhn ym FUTUREX Future Experts -projek n pilo kysely; Korkeakoulute ujen oppisopimustyyppiset täydennyskoulutukset Suomalaisten johtajien osaamis- ja koulutustarpeista Kiinassa julkaistaan erillinen rapor

9 osaamiskokonaisuuksien mallinnusta ja laajuu a, osaamistasojen määri elyä sekä korkea-asteisuuden varmistamisen kriteerejä. Ensimmäisenä tässä rapor ssa esitellään hankkeesta jo aiemmin julkaistun rapor n (Klemelä & Palonen 2011) tuloksia ivistetys. Amma korkeakoulusektorin opintojen lastollista kehitystä esitellään omana lukunaan. Tämän jälkeen esitellään työnantajahaasta elujen satoa erillisissä ivistelmissä. Näin lukija voi kiinnostuksensa mukaan perehtyä eri alojen työnantajien näkemyksiin korkeakoulututkinnon jälkeisen koulutuksen järjestämisestä. Tiivistelmissä käsitellään työnantajien kokemuksia pitkistä täydennyskoulutuksista sekä pohdintoja muun muassa laajojen osaamiskokonaisuuksien järjestämisen tarpeesta, peruspiirteistä, sisällöistä, organisoinnista ja rahoituksesta. Lisäksi hyvin toimivista pitkistä täydennyskoulutuksista esitellään esimerkkinä apteekkifarmasian erikoistumiskoulutus (PD), jota on järjeste y jo 17 vuoden ajan. Apteekkifarmasian erikoistumiskoulutuksesta löytyy monia sellaisia elemen ejä, joita laajoilta osaamiskokonaisuuksilta toivotaan. Työnantajahaasta elujen sekä apteekkifarmasian ivistelmät nouda avat samaa rakenne a, joten niitä on helppo verrata toisiinsa. Rapor n viimeisessä luvussa nostetaan esiin Futurex-hankkeen keskeisiä tuloksia ja pohditaan millaisia elemen ejä korkeakoulututkinnon jälkeisiin laajoihin osaamiskokonaisuuksiin olisi hyvä lii ää. Vaikka korkeakoulututkinnon jälkeisten osaamiskokonaisuuksien käsi eistö on tätä rapor a kirjoite aessa vielä auki, niin tämän rapor n loppuluvussa käytetään laajan osaamiskokonaisuuden käsite ä, sillä sitä on käyte y hankkeessa työkäsi eenä. Käsi eellä viitataan korkeakoulututkinnon jälkeisiin osaamiskokonaisuuksiin, jotka ovat verra avissa laajuutensa mukaan pitkiin täydennyskoulutuksiin. Aineistoa kerä äessä ollaan oltu kiinnostuneita vähintään 30 opintopisteen laajuisista täydennyskoulutuksista sekä niistä saaduista kokemuksista. Laajoille osaamiskokonaisuuksille ja järjestelmän kehi ämiselle on olemassa selkeä tarve. Laajojen osaamiskokonaisuuksien osalta tulisi mie ä niiden asemoin a suhteessa koulutusjärjestelmään, niiden nimeä ja brändiä. Laajoihin osaamiskokonaisuuksiin liitetään työelämälähtöisyys sekä verkostoimaisuus, joka ilmenee erilaisina verkostoina ja niistä saatavina hyötyinä. Laajoilta osaamiskokonaisuuksilta toivotaan joustavuu a, ke eryy ä sekä nopeaa reagoin a työelämän tarpeisiin. Joustavuu a niihin toisi modulaarisuus. Eri moduuleissa myös rahoitustavat voisivat vaihdella. Rahoitusmalliksi ehdote in monitahorahoitusta, jossa rahoi ajina voisivat olla val o, työnantaja sekä osallistuja itse. Laajoissa osaamiskokonaisuuksissa keskiöön noste in osaaminen perinteisen koulutuksen sijaan. Osaamista syntyy eri paikoissa, mu a se täytyy tunnistaa ja tunnustaa. Merki ävässä osassa on työssä oppiminen, mu a kokonaisuus yhdistää myös teoree sen ja käytännöllisen edon ja taidon. Koulutuksen ohjaukselle haaste a taas lisää huoma avas se, jos laaja osaamiskokonaisuus muodostuu esimerkiksi aiemmin hankitun osaamisen tunnistamista, osoi amista ja tunnustamista sisältävistä moduuleista. Mitä monimuotoisempi ja mitä enemmän henkilökohtaistamista salliva järjestelmä on, sitä parempaa ohjausta tarvitaan niin itse järjestelmän kuin työssä oppimisen suhteen. Futurex-hankkeessa laajojen osaamiskokonaisuuksien selvitystyöhön on osallistunut useita henkilöitä. Amma korkeakoulusektorin puolelta mukana ovat olleet Ulla Nuu la, Jaana Kullaslah ja Ritva Mäntylä Hämeen amma korkeakoulusta sekä Marja Salmela ja Tarita Tuomola Metrpolia Amma korkeakoulusta. Yliopistosektorin puolelta mukana ovat olleet Kirsi Klemelä, Tuire Palonen, Anne Rouhelo, Sami Tantarimäki ja Heli Trapp Turun yliopistosta, Sirke Pekkilä Sibelius-Akatemiasta sekä Kris ina Kosola, Inka Puumalainen ja Anu Puusniekka Helsingin yliopistosta. Käsillä oleva rapor on tuote u FUTUREX Future Experts -hankkeessa, joka on Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ohjelmakauden hanke ja jota rahoi aa Pirkanmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus. Projek a koordinoi Turun yliopiston koulutus- ja kehi ämiskeskus Brahea. 9

10 2 Yliopistoista valmistuneiden täydennyskoulutustarpeet ja laajoja osaamiskokonaisuuksia koskevat toiveet Kirsi Klemelä, Turun yliopisto, Koulutuksen arvioin - ja kehi ämisyksikkö Tuire Palonen, Turun yliopisto, Oppimistutkimuksen keskus Futurex-hankkeessa selvite in yliopistoista valmistuneiden yleistä ja aloi aista täydennyskoulutustarve a, etsi in esimerkkejä korkeakoulute ujen pitkäkestoisista, hyvin toimivista täydennyskoulutuksista sekä pohdi in laajojen osaamiskokonaisuuksien 4 tarve a, rakenne a ja organisoin a yliopistoista valmistuneiden näkökulmasta. Selvitystä varten haastatel in valtakunnallisten erityispätevyyksiä kehi ävien hankkeiden toimijoita 5 sekä elinkeinoelämän, kunta-alan, opetusalan sekä sosiaali- ja terveysalan asiantun joita. Myös erikoispsykologikoulutusta järjestävän Psykone n ja erikoissosiaalityöntekijöiden koulutusta järjestävän Sosne n edustajia haastatel in yliopistojen järjestämän amma llisen lisensiaa nkoulutuksen hyvien käytänteiden kartoi amiseksi. Vuoden 2011 kesän ja syksyn aikana tehtyihin haasta eluihin osallistui yhteensä 39 henkilöä. Tämä ivistelmä on kirjoite u selvityksestä ilmestyneen rapor n 6 pohjalta, jossa puolestaan on hyödynne y mm. Akku-työryhmän mie ntöjä, Sosne n ja Psykone n toiminnasta tehtyjä selvityksiä, Kytkös- hankkeen rapor a, Katri Närhen Professional Diploma -rapor a, TekTäk -hankkeen julkaisema omia hankepapereita 7 sekä Kytkös-hankkeessa kerä yä kansainvälistä aineistoa. Korkeakoulute ujen täydennyskoulutuksen tarve. Eri aloja edustavat haastateltavat näkevät korkeakoulutetuilla olevan runsaas tutkinnon jälkeisen täydennyskoulutuksen tarve a. Korkeakoulute ujen amma taitovaa mukset ovat haasta elujen perusteella laajentuneet sekä horisontaalises e ä ver kaalises ja usein vielä niin, e ä korkeakoulutetuilta odotetaan usein yhtä aikaa sekä laaja-alaista yleisosaamista e ä kapeaa erityisosaamista. Täydennyskoulutustarpeen lisääntymisen yhtenä syynä haastateltavat näkevät kunta- ja palvelurakenteen uudistuksen. Palvelujen tuo aminen aikaisempaa laajemmalle alueelle, kustannus etoisuuden ja tehokkuuden vaa mus palvelujen tuotannossa ja palvelujen kilpailu aminen edelly ävät uudenlaisia taitoja. Korkeakoulute ujen täydennyskoulutustarve a on luonut myös lainsäädännön muu uminen esimerkiksi terveydenhuollossa sekä ympäristöalalla ja teknisillä aloilla. Lainsäädännön muu uminen on aiheu anut täydennyskoulutustarve a jo olemassa olevissa ammateissa toimiville, mu a se on myös synny änyt aivan uusia amma eja. Tästä ehkä yleisimmin käyte yjä amma esimerkkejä ovat energiatehokkuusasiantun ja ja jätevesiasiantun ja. Laajat osaamiskokonaisuudet voisivatkin olla keino ennakoida tulevia muutoksia. Uudenlaisia työtehtäviä ja uudenlaista osaamisen tarve a luovat myös monet yhteiskunnalliset muutokset. On syntynyt amma eja, joihin ei ole vielä koulutusta, vaan joissa työskentelee monista eri koulutusväylistä tulevia. Tällaisia ovat esimerkiksi velkaneuvoja ja peliriippuvuuksien hoitaja. Uudenlaisissa ammateissa ja työtehtävissä toimivilla on tarve a paitsi oman alan täydennyskoulutukseen myös kokemusten vaihtamiseen samassa amma ssa toimivien kanssa. 4 OKM on käy änyt korkeakoulute ujen työelämälähtöisestä, pitkäkestoisesta täydennyskoulutuksesta puhuessaan sekä erityispätevyys-, laajat osaamiskokonaisuudet- e ä erikoistumiskoulutus-termejä. Tässä ivistelmässä käytetään ar kkelin tapaan laajat osaamiskokonaisuudet -käsite ä, sillä se oli käytössä empiirisen aineiston keruuajankohtana 5 Opetusministeriön aikuiskoulutusta ja nyky laa poh nut ns. AKKU-työryhmä (OKM 2008:38) esi, e ä korkeakoulute ujen täydennyskoulutukseen olisi tarpeellista luoda uusi työelämälähtöinen koulutusmalli, jota se kutsui laajoiksi osaamiskokonaisuuksiksi eli erityispätevyyksiksi. OKM myönsi mallin kehi ämistä varten rahoitusta viidelle erityispätevyyksiä kehi ävälle hankkeelle. Rahoitusta saivat 1) TekTäk, Tekniikan alan yliopistollisen erityisosaamisen tarpeet, kysyntä ja osaamisen kehi ämisen mallintaminen -hanke 2) Yh s Ge, Yhteiskunta eteellisen alan generalis en erityispätevyyksien määri ely -hanke 3) Lune, Työelämälähtöiset erikoistumistarpeet ympäristöalalla -hanke 4) Taidealojen erityispätevyyspale -hanke sekä 5) Osaamisperustainen erityispätevyys esimerkkinä korjausrakentaminen. Haasta elussa olivat mukana neljän ensimmäisen hankkeen toimijat. Osaamisperustainen erityispätevyys esimerkkinä korjausrakentaminen -hankkeen yhdyshenkilöt eivät vastanneet yhteydeno opyyntöihin, joten hankkeen toimijat jäivät haasta elema a. 6 Klemelä & Palonen (2012) Joustavuu a, standardisoin a, järjestelmän rakenteistamista ja monitahorahoitusta. Korkeakoulute ujen täydennyskoulutustarpeet ja laajoja osaamiskokonaisuuksia koskevat toiveet. 7 TekTäk-hankkeen loppurapor Professional diploma for the future. Tekniikan alan yliopistollisen erityisosaamisen tarpeet, kysyntä ja osaamisen kehi ämisen mallintaminen ilmestyi joulukuun alussa. 10

11 Millaista koulutusta toivotaan? Korkeakoulute ujen täydennyskoulutuksesta tehdyn kansainvälisen selvityksen (h p://users.utu.fi/tuipalo/html/paateks _uusi8.html) mukaan korkeakoulujen perustutkintokoulutuksen käy äminen täydennyskoulutuksena eli kahden perustutkinnon suori aminen on leimallises suomalaisen koulujärjestelmän piirre. Ilmiö hankaloi aa yliopistoihin ensimmäistä tutkintoa opiskelemaan pyrkivien koulutukseen pääsemistä, mu a hidastaa myös korkeakoulutetuille tarjo avan muun täydennyskoulutuksen kehi ämistä. Myös tässä selvityksessä haastatellut suhtautuvat perustutkinnon käy ämiseen täydennyskoulutus enä varauksellises. Tutkinnon ja maksu omuuden ero amista pide in tärkeänä pohdi avana seikkana. Perustutkintokoulutuksen käy öä täydennyskoulutus enä pide in epätarkoituksenmukaisena myös koulutukseen osallistuvien aikuisopiskelijoiden kannalta. Vaikka perustutkintokoulutuksen käy ämistä täydennyskoulutukseen arvostel inkin, haasta eluissa nousi kuitenkin esiin toive siitä, e ä yliopisto-opinnot avautuisivat niin, e ä tutkintojen osia voisi käy ää täydennyskoulutustarpeisiin. Esimerkiksi yliopistojen sosiaalialan syventävien opintojen avaamisen nähtäisiin olevan vaiva omin e pätevöi ää kentällä työskenteleviä epäpäteviä sosiaalityöntekijöitä. Haastatelluilla oli selvä näkemys siitä, e ä laajojen osaamiskokonaisuuksien tulee olla rakenteeltaan modulaarisia. Eri yliopistojen ja korkeakoulujen vahvuuksia opintojen koostamisessa voitaisiin parhaiten hyödyntää, mikäli laajoja osaamiskokonaisuuksia järjeste äisiin modulaarisina ja moduuleista voitaisiin ken es koostaa tutkinto. Laajojen osaamiskokonaisuuksien moduulien hyväksymisessä olisi haastateltavien mukaan käyte ävä AHOT-mene elyä, ja AHOTissa käyte ävät kriteerit on syytä pää ää etukäteen. AHOTin käytön tehostaminen nousi esille myös esimerkiksi sitä pohdi aessa, miten yritysten antamat ser fikaa t voitaisiin lukea hyväksi yliopistollisessa täydennyskoulutuksessa. Laajojen osaamiskokonaisuuksien monialaisuus ja -amma llisuus voidaan toteu aa yksilöllisten hopsien kau a. Haastateltavien mukaan laajat osaamiskokonaisuudet tulisi järjestää verkostokoulutuksena. Se mahdollistaa saman alan eri yliopistojen profiloitumisen hyödyntämisen. Laajoja osaamiskokonaisuuksia suunniteltaessa voidaan verkostomaisen mallin esimerkkiä hakea kahdesta jo toimivasta yliopistoverkostosta, psykologian alalla amma llista erikoistumiskoulutusta tarjoavasta Psykone sta sekä sosiaalityön yliopistokoulutuksen muodostamasta yhteistyöverkosto Sosne sta. Toisaalta, toimitaan si en verkostona tai ei, tätä selvitystä varten haastatellut henkilöt korostavat sitä, e ä toisten yliopistojen jo hyvin järjestämää täydennyskoulutusta ei saa lähteä syömään järjestämällä kilpailevaa täydennyskoulutusta. Haasta eluhetkellä, syksyllä 2011, haastatelluilla ei ollut selvää näkemystä siitä, mikä voisi olla laajojen osaamiskokonaisuuksien asema koko koulutusjärjestelmässä. Haastateltavien toiveena kuitenkin oli, e ä laajoille osaamiskokonaisuuksille muodostuisi vahva, yliopistollinen brändi. Haastateltavien mukaan koulutuksen sisällöistä pääte äessä mukana pitää olla kolmikanta, jossa ovat mukana niin yliopiston edustajat, työnantajien edustajat kuin työntekijöiden edustajatkin. Eri tahojen edustajat voisivat haastateltujen ehdotuksen mukaan muodostaa eri aloille neuvo elukun a, joissa pääte äisiin laajojen osaamiskokonaisuuksien sisällöistä. Yliopiston tehtävänä koroste in mm. krii sen keskustelun ylläpitämistä. Haastateltavat näkevät ohjauksen toimivuuden olevan merki ävä tekijä koko laajojen osaamiskokonaisuuksien onnistumisessa. Hyviä kokemuksia esitel in jo olemassa olevista tai pää yneistä pitkistä täydennyskoulutuksista. Ideaali lanne olisi se, e ä opiskelijalla olisi taitava ohjaaja niin yliopistossa kuin työpaikalla. Ohjauksen organisoimisessa voi olla eri tapoja. Työpaikkaohjaajan ja yliopiston laitokselta tulevan asiantun jaohjaajan lisäksi ohjaajajoukkoon kaiva in vielä henkilöä, joka koordinoisi ja veisi eteenpäin koulutukseen osallistujaa. Laajojen osaamiskokonaisuuksien laadun varmistamiseksi koulutusten arvioinnin pitäisi olla systemaa sta ja arvioin a pitäisi tapahtua myös työpaikalla. Laajojen osaamiskokonaisuuksien ja yleensäkin täydennyskoulutuksen akkreditoin a ja harmonisoin a haastateltavat pi vät väl ämä ömänä sekä täydennyskoulutuksen laadun varmistamiseksi e ä koulutusten vertailtavuuden mahdollistamiseksi. Kaikkiaan haasta eluissa tuli esiin eri vaa musten mukanaan tuoma ris riita siitä, e ä koulutuksen tulisi olla yhtäältä joustavaa, mu a toisaalta koulutuksia pitäisi pystyä vertailemaan keskenään. Koulutusta pitäisi siis standardoida nykyistä enemmän. 11

12 Laajojen osaamiskokonaisuuksien työelämälähtöisyys. Korkeakoulute ujen täydennyskoulutusten rakentamisen taustalla tulisi olla paitsi korkeakoulujen opetukseen ja tutkimukseen perustuva erityisosaaminen myös erityises työelämätarve (Koulutus ja tutkimus vuosina ). Onnistuneen laajan osaamiskokonaisuuden yksi edellytys on se, e ä koulutukseen osallistuvan työpaikka on tarpeeksi monipuolinen oppimisympäristö. Leh nen ym. (2012) toteavatkin, e ä työpaikat eivät väl ämä ä sellaisenaan ole oppimisen kannalta tarkoituksenmukaisia ympäristöjä. Korkea-asteen täydennyskoulutuksen yksi haaste on työympäristöjen rakenteistaminen ja rikastaminen siten, e ä niistä tulee tehokkaita oppimisympäristöjä. Psykone n ja Sosne n järjestämien koulutusten sekä myös korkeakoulute ujen oppisopimistyyppisen täydennyskoulutuksen palau eissa on noussut esiin työnantajien vaihteleva suhtautuminen työntekijöidensä täydennyskoulutuksiin käy ämään työaikaan. Osa koulutuksiin osallistujista on voinut käy ää työaikaa esimerkiksi opetuspäiviin ja oman tutkimuksen tekemiseen, osan on täytynyt tehdä kaikki omalla ajallaan. Etenkin pienissä työpaikoissa taloudelliset realitee t voivat olla esteenä sille, e ei työntekijä saa osallistua työajalla täydennyskoulutukseen. Työnantajan sitoutumisella koulutukseen on iso merkitys koulutuksen onnistumiseen. Myös siinä on ollut eroja, miten opiskelijat ovat vieneet uu a osaamistaan työpaikoilleen. Osalla on kannustava ja uu a vastaano ava työyhteisö, mu a lanne voi olla aivan päinvastainenkin. Laajojen osaamiskokonaisuuksien rahoi aminen. Haasta elujen perusteella yhden rahoitusmallin löytäminen edes yhden alan sisällä toteute avaan täydennyskoulutukseen ei tunnu mahdolliselta. Rahoituksen moninaistuminen nähdään vääjäämä ömänä. Keskustelussa painotetaan myös koulutukseen osallistujan vastuuta koulutuksen kustannuksista. Maksullisuuden nähdään nostavan koulutuksen arvostusta ja opiskelijoiden sitoutumista koulutukseen. Laajojen osaamiskokonaisuuksien kustannuksiin osallistujia etsitään paitsi opetus- ja kul uuriministeriöstä, myös eri alojen ns. ko ministeriöistä. Esimerkiksi ympäristöalan toimijat toteavat, e ä yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen järjestämän kurssin status olisi korkeampi, jos koulutusta olisi rahoi amassa esimerkiksi ympäristöministeriö tai maa- ja metsätalousministeriö. Myös esimerkiksi Kuntalii oa kaivataan mukaan rahoi ajien joukkoon. Jo a laajat osaamiskokonaisuudet toimisivat, niin Aivan samalla tavoin kuin koulutus ylipäätään, myös täydennyskoulutus kasautuu etyille ihmisille. Laajoilla osaamiskokonaisuuksilla nähdään kuitenkin olevan menestymisen edellytykset laajami aisena yliopistoista valmistuneiden täydennyskoulu amisen mallina, mikäli koulutuksia rakennetaan yliopistolliselta pohjalta korkeatasoisiksi, halutuiksi ja arvostetuiksi tuo eiksi, jotka vastaavat työmarkkinoilla olemassa olevaan koulutustarpeeseen. Laajojen osaamiskokonaisuuksien toimivuuden edellytyksiä ovat selkeä toteu amiskonsep, korkealaatuinen opetus ja ohjaus, onnistunut markkinoin ja rii ävä rahoitus. 12

13 3 AMK-sektorin lanne lastojen valossa Jaanan Kullaslah ja Ritva Mäntylä, HAMK Amma llinen ope ajakorkeakoulu 3.1 Amma korkeakoulujen aikuiskoulutuksesta Suomen vanhimmat amma korkeakoulut ovat parin viimeisen vuoden aikana vie äneet 20-vuo sjuhlijaan. Amma korkeakoulukokeilut aloite in Suomessa vuonna 1991 ja ensimmäiset vakinaiset amma korkeakoulut aloi vat toimintansa syksyllä Amma korkeakoulut ovat vakiinnu aneet asemansa osana suomalaista korkeakoulujärjestelmää. Amma korkeakoulujen tehtävänä on amma korkeakoululain (351/2003) mukaan antaa työelämän ja sen kehi ämisen vaa muksiin sekä tutkimukseen, taiteellisiin ja sivistyksellisiin lähtökoh in perustuvaa korkeakouluopetusta amma llisiin asiantun jatehtäviin sekä tukea opiskelijan amma llista kasvua. Lisäksi tehtävänä on harjoi aa amma korkeakouluopetusta palvelevaa sekä työelämää ja aluekehitystä tukevaa ja alueen elinkeinorakenteen huomioon o avaa soveltavaa tutkimus- ja kehitystyötä sekä taiteellista toimintaa. Amma korkeakoulun tulee olla erityises omalla alueellaan yhteistyössä elinkeino- ja muun työelämän sekä suomalaisten ja ulkomaisten korkeakoulujen samoin kuin muiden oppilaitosten kanssa. Amma korkeakouluissa on kahdeksan koulutusalaa, joista kolme suurinta sekä nuorten e ä aikuisten koulutuksessa ovat sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala, tekniikan ja liikenteen ala sekä yhteiskunta eteiden, liiketalouden ja hallinnon ala (kuvio 1). Amma korkeakoulujen tulee edistää elinikäistä oppimista ja antaa sekä kehi ää aikuiskoulutusta työelämäosaamisen ylläpitämiseksi ja vahvistamiseksi. Aikuiskoulutuksena amma korkeakoulut tarjoavat perustutkintoon ( op) johtavaa koulutusta ja sen jatkotutkintona ylempään amma korkeakoulututkintoon (60 90 op) johtavaa koulutusta. Täydennyskoulutuksena järjestetään amma llisia erikoistumisopintoja (30 60 op) sekä korkea-asteen oppisopimustyyppisiä täydennyskoulutuksia. Lisäksi järjestetään pääasiassa lyhytkestoista, omaehtoista tai työnantajan kustantamaa, maksullista täydennyskoulutusta sekä MBA -ohjelmia. Amma korkeakoulut toteu avat lisäja täydennyskoulutusta myös erilaisten hankkeiden yhteydessä sekä työvoimapolii sena koulutuksena. 13

14 Kuvio 1. Amma korkeakouluissa vuonna 2010 aloi aneet opiskelijat koulutusaloi ain (Vipunen 2012) Amma korkeakoulujen aikuiskoulutus on hallinnollises organisoitu amma korkeakouluissa eri tavoin. Tutkintoon johtava koulutus organisoidaan ja toteutetaan pääosin samoissa yksiköissä kuin nuorten tutkintoon johtava koulutus. Yhdessä amma korkeakoulussa on erillinen yamk-yksikkö, joka vastaa keskitetys koulutuksen järjestämisestä. Osassa amma korkeakouluista on erillinen täydennyskoulutusyksikkö, joka vastaa pääasiassa lisä- ja täydennyskoulutuksesta. Osassa aikuiskoulutus on hajaute u itsenäises toimiviin alueellisiin tai koulutusalakohtaisiin yksiköihin, jotka vastaavat kaikesta ala- tai aluekohtaisesta koulutuksesta. Lisäksi vaihtoehtona on hajaute u, mu a keskitetys koordinoitu aikuiskoulutustoiminta. (Esim. Brofeldt & Piensoho 2011.) 3.2 Tutkinnon osien opiskelu amma korkeakoulussa Avoimessa amma korkeakoulussa voidaan suori aa sekä perustutkinnon e ä ylemmän amma korkeakoulututkinnon opintoja, joko osallistumalla erillistarjontana järjeste yyn tai tutkintokoulutuksen opetukseen. Opintoihin opiskelija saa amma korkeakoululta ajallises ja sisällöllises rajatun opinto-oikeuden. Suoritetut opinnot voidaan myöhemmin erikseen sovi aessa hyväksilukea osaksi amma korkeakoulututkintoa. Viime vuosina amma korkeakoulut ovat kehi äneet ns. polku- tai väyläopintoja. Kun opiskelija on avoimessa amma korkeakoulussa suori anut noin 60 opintopiste ä e yyn koulutusohjelmaan soveltuvia tai erikseen ilmoite uja perus- tai amma opintoja, hän voi hakea kyseisen koulutusohjelman tutkinto-opiskelijaksi. Avoimen amma korkeakoulun opiskelijalta voidaan periä enintään 10 euron maksu/opintopiste (Asetus amma korkeakoulujen toiminnasta peri ävistä maksuista 1239/2009). Vaihtoehtoises amma korkeakoulut tarjoavat maksutavaksi lukukausi tai -vuosimaksua, johon on liite y opintopisteiden maksimisuorituksen lukumäärä. Tilastokeskuksen (2011) mukaan sisällöllises tarkasteltuna avoimen amma korkeakoulun opetustunteja toteute in vuonna 2010 eniten yhteiskunta eteiden, liiketalouden ja hallinnon alalta sekä sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalta (kuvio 2). Opintopisteinä avoimessa amma korkeakoulussa suorite in vuonna 14

15 ja vuonna piste ä. Tilastot eivät eri ele erikseen alemman ja ylemmän amktutkinnon suorite uja opintoja avoimessa amma korkeakoulussa. Eniten opintopisteitä suoritetaan yhteiskunta eteiden, liiketalouden ja hallinnon alan sekä sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan opintoina (taulukko 1). Erillisellä opinto-oikeudella opintopisteitä kertyi vuonna 2010 ja vuonna Erillisellä opinto-oikeudella tarkoitetaan yksilölle myönne yä oikeu a suori aa tutkinnon osia tutkinto-opiskelijoille suunnatun tarjonnan mukana. Amma korkeakoulujen lastoissa nämä näkyvät vuodelta 2010, sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan sekä tekniikan ja liikenteen alan suorite uina opintoina. Vuonna 2011 suorituksia on kertynyt kaikilta muilta paitsi matkailu-, ravitsemis- ja talousalalta sekä humanis selta ja kasvatusalalta (taulukko 1). Kuvio 2. Avoimen amma korkeakoulun opetustunnit koulutuksen pääasiallisen sisällön mukaan 2010 (Tilastokeskus 2011) 15

16 Taulukko 1. Avoimen amma korkeakoulun ja erillisten opintojen suoritetut opintopisteet koulutusaloi ain (Vipunen 2012) Opintopisteet 2010 Opintopisteet 2011 Koulutusala Avoin amkopetus Erilliset opintooikeudet Avoin amkopetus Erilliset opintooikeudet Kul uuriala Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Tekniikan ja liikenteen ala Yhteiskunta eteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Humanis nen ja kasvatusala Luonnon eteiden ala Luonnonvara- ja ympäristöala Yhteensä Amma lliset erikoistumisopinnot Amma lliset erikoistumisopinnot ovat amma korkeakoulututkintoon pohjautuvia laajoja täydennyskoulutusohjelmia (Amma korkeakouluasetus 352/2003), joiden tarjonnasta amma korkeakoulut pää ävät vuosi ain itsenäises. Erikoistumisopinnot ovat amma llista erityisosaamista tuo avia opintokokonaisuuksia, joiden tarkoituksena on vastata työelämän muutoksiin ja niistä nouseviin tarpeisiin. Opintojen laajuus voi olla opintopiste ä. Erikoistumisopinnot eivät ole tutkintoon johtavaa koulutusta, mu a osia opinnoista voidaan myöhemmin erikseen sovi aessa hyväksilukea ylemmissä amma korkeakouluopinnoissa. Opinnot suoritetaan työn ohessa ja niiden kesto on 1 2 vuo a. Erikoistumisopinnoista opiskelijoilta voidaan periä enintään 250 euron maksu lukukaudessa (Asetus amma korkeakoulujen toiminnasta peri ävistä maksuista 1239/2009). Pohjakoulutusvaa muksena erikoistumisopintoihin on amk-tutkinto tai muu korkeakoulututkinto, amma llisen opistoasteen tai amma llisen korkea-asteen tutkinto (viimeiset valmistuneet ) tai työelämäkokemuksen ja muun koulutuksen avulla hanki u vahva alan osaaminen. Erikoistumispintoihin haetaan erillisissä korkeakoulukohtaisissa hauissa, pääosin keväällä tai syksyllä. Hakuajat ja valintaperusteet vaihtelevat koulutuksi ain. Valintaperusteissa painotetaan tutkintoa ja siinä menestymistä, työkokemuksen määrää ja mahdollises aiempia korkeakouluopintoja. Valintaperusteena on lisäksi joillakin aloilla haasta elu ja ennakkotehtävä. Edellytyksenä saa aa olla myös työsuhde ja mahdollisuus harjoitella toimintoja työpaikalla. Tyypillises erikoistumisopintoihin sisältyy kehi ämishanke tai -projek, jonka opiskelija tekee omaan työympäristöönsä. Amma korkeakoulujen erikoistumisopinnoissa on vuodesta 1997 vuoteen 2010 lastojen mukaan aloi aneeksi kirja u noin opiskelijaa. Aloi aneiden lukumäärä kasvoi voimakkaas aina vuoteen 2004 (7 335), jonka jälkeen aloi aneiden lukumäärä on laskenut lähes kaikilla aloilla yhteensä noin aloi aneeseen (kuvio 3). Suhteessa vähiten erikoistumisopinnoissa aloi aneiden määrä on laskenut luonnonvara- ja ympäristöalalla, yhteiskunta eteiden, liiketalouden ja hallinnon alalla sekä kul uurialalla. Voimakkainta lasku on ollut matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla, luonnon eteiden sekä humanis sella ja kasvatusalalla. Tekniikan ja liikenteen sekä sosiaali-, terveys ja liikunta-alalla aloi aneiden lukumäärä on huippuvuosista laskenut noin puoleen. Samanaikaises kun erikoistumisopinnoissa aloi aneiden 16

17 lukumäärä on laskenut, on ylemmän amma korkeakoulun aloi aneiden lukumäärä noussut ensimmäisen kokeiluvuoden (2002) 158 aloi aneesta 2722:een vuonna Kaikkiaan ylemmän amma korkeakoulun opinnot aloi aneita on noin Erikoistumisopintojen tarjonta on viimeisen vuoden aikana selväs vähentynyt ja osa amma korkeakouluista onkin taloudellisin perustein tehnyt päätöksen olla tarjoama a opintoja vaikka kysyntää alueellises olisi (Arene, elinikäisen oppimisen työryhmä 2012). Lisäksi osa aiemmista erikoistumisopinnoista toteutetaan nyt oppisopimustyyppisenä koulutuksena. Kuvio 3. Vuosi ain erikoistumisopinnoissa aloi aneet opiskelijat koulutusaloi ain (Vipunen 2012) Kuoppamäen (2008,57) mukaan erikoistumisopintojen suunni elutyö tapahtui vielä vuosituhannen alkupuolella yksi äisessä amma korkeakoulussa ja opintojen järjestämisessä verkostoituminen sekä yhteistyö muiden amma korkeakoulujen tai yliopistojen ja työelämäorganisaa oiden kanssa oli vähäistä. Amma korkeakoulukohtainen suunni elutyö näkyy edelleen erikoistumisopintojen nimikirjossa sekä sisällöllisessä vaihtelussa. Erikoistumisopintojen tarjontaan tutustu in amma korkeakoulujen verkkosivujen sekä Koulutusne n välityksellä ja tarjonta koo in koulutusaloi ain vuosilta 2011 ja 2012 (liite 2). Laajin tarjonta oli suurimmilla aloilla kuten sosiaali- ja terveysalalla 85 kpl, yhteiskunta eteiden, liiketalouden ja hallinnonalalla 37 kpl sekä tekniikan ja liikenteen alalla 26 kpl. Kul uurialalla tarjontaa oli 23 kpl, humanis sella ja kasvatusalalla 8 kpl, luonnon eteiden alalla 6 kpl, luonnonvara ja ympäristöalalla 6 kpl sekä matkailu-, talous ja ravitsemisalalla 2 kpl. Täysin samalla nimellä tarjolla oli vain muutama opintojakso, nämä esitetään taulukossa vain kerran. Kirjavuuteen terveysalan erikoistumisopintojen nimissä, sisällöissä kuin myös pääsyvaa muksissa kiinni vät aiemmin huomiota työnantaja- ja amma lii otaho sekä koulutuksen suunni elijat (Kuoppamäki 2008, 127). Erikoistumisopintojen suunni elua ja toteutusta tehdään en stä enemmän yhteistyössä työelämän ja alan asiantun jaorganisaa oiden sekä muiden suomalaisten ja ulkomaisten korkeakoulujen kanssa. Osan tarjolla olevien erikoistumisopintojen esi elyssä maini in, e ä koulutus on suunniteltu, kehite y tai toteutetaan yhteistyössä alueen työelämäorganisaa oiden tai asiantun joiden kanssa. Tällaisia ovat esimerkiksi Isännöinnin erikoistumisopinnot, Nefrologisen hoitotyön erikoistumisopinnot sekä Kliinisen hoitotyön sydänpo laan hoidon erikoistumisopinnot. Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon suunni elussa ja toteutuksessa on ollut mukana useita amma korkeakouluja sekä Diabeteslii o. Vastaavas useamman amma korkeakoulun ja Bioanalyy kkolii o ry:n yhteistyössä on suunniteltu ja toteute u Vierianaly ikan erikoistumisopinnot. Interna onal Musical Theatre Educa on ( ) erikoistumisopinnot toteutetaan yhteistyössä Turun amma korkeakoulun, Yrkeshögskolan Novian sekä Åbo Svenska Teaterin kanssa. 17

Johanna Moisio Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö

Johanna Moisio Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö 12. Millaista päihde- ja mielenterveystyön osaamista koulutus tuottaa? Mielenterveys- ja päihdetyön osaamiselle on kysyntää - mitä haasteita se asettaa korkeaasteen koulutukselle? Johanna Moisio Korkeakoulu-

Lisätiedot

Korkeakoulutettujen oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen suunnittelu ja toteutus (2 pv), 9.-10.10.2012

Korkeakoulutettujen oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen suunnittelu ja toteutus (2 pv), 9.-10.10.2012 Korkeakoulutettujen oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen suunnittelu ja toteutus (2 pv), 9.-10.10.2012 FUTUREX Korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus 9.-10.10.2012 Tarita Tuomola, Metropolia

Lisätiedot

Ajankohtaista aikuiskoulutuksen kehittämisessä. - korkeakoulujen näkökulma. ylitarkastaja Sanna Hirsivaara Aikuiskoulutuspolitiikan yksikkö

Ajankohtaista aikuiskoulutuksen kehittämisessä. - korkeakoulujen näkökulma. ylitarkastaja Sanna Hirsivaara Aikuiskoulutuspolitiikan yksikkö Ajankohtaista aikuiskoulutuksen kehittämisessä - korkeakoulujen näkökulma ylitarkastaja Sanna Hirsivaara Aikuiskoulutuspolitiikan yksikkö Vaasa 31.5.2012 Aikuiskoulutuspolitiikan yksikön toimiala Aikuiskoulutuspolitiikka

Lisätiedot

HYVÄT KÄYTÄNNÖT OSAAMISKOKONAISUUKSISSA - KOKEMUKSIA JA UUSIA, TYÖELÄMÄLÄHTÖISIÄ MALLEJA ETSIMÄSSÄ 27.3.2012 Helsinki Sanna Hirsivaara, Petri Haltia

HYVÄT KÄYTÄNNÖT OSAAMISKOKONAISUUKSISSA - KOKEMUKSIA JA UUSIA, TYÖELÄMÄLÄHTÖISIÄ MALLEJA ETSIMÄSSÄ 27.3.2012 Helsinki Sanna Hirsivaara, Petri Haltia HYVÄT KÄYTÄNNÖT OSAAMISKOKONAISUUKSISSA - KOKEMUKSIA JA UUSIA, TYÖELÄMÄLÄHTÖISIÄ MALLEJA ETSIMÄSSÄ 27.3.2012 Helsinki Sanna Hirsivaara, Petri Haltia Ajankohtaista korkeakoulujen aikuisten hyödyntäminen

Lisätiedot

Futurex 24.10.2013 Helsinki

Futurex 24.10.2013 Helsinki Futurex 24.10.2013 Helsinki Asiantuntijuus edellä korkeakoulujen uusi erikoistumiskoulutus Työryhmän esitykset kokonaisuudessaan Erikoistumiskoulutuksen kehittäminen Erikoistumiskoulutuksen kehittäminen

Lisätiedot

AMK kysely/haastattelut ja työpaja 12.9. 2012 - otteita matkan varrelta

AMK kysely/haastattelut ja työpaja 12.9. 2012 - otteita matkan varrelta AMK kysely/haastattelut ja työpaja 12.9. 2012 - otteita matkan varrelta 6.11.2012 Jaana Kullaslahti, HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu Ulla Nuutinen, HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu Ammattikorkeakoulujen

Lisätiedot

AMK-TUTKINNON JÄLKEINEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN. 12.9.2012 kello 10.00 16.00 Hämeenlinna

AMK-TUTKINNON JÄLKEINEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN. 12.9.2012 kello 10.00 16.00 Hämeenlinna AMK-TUTKINNON JÄLKEINEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN 12.9.2012 kello 10.00 16.00 Hämeenlinna Futurex - Future Experts 2010-2013 http://futurex.utu.fi/ Korkeakoulutuksen jälkeiset laajat osaamiskokonaisuudet

Lisätiedot

Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö

Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Mitä lähdettiin tavoittelemaan? Tavoitteena luoda uusi rakenne korkeakoulutettujen asiantuntijuuden kehittämiselle

Lisätiedot

Sisällyslue elo. Asiantun juus ja verkostomainen yhteistyö viitekehys korkeakoulute ujen erikoistumiskoulutuksille...4

Sisällyslue elo. Asiantun juus ja verkostomainen yhteistyö viitekehys korkeakoulute ujen erikoistumiskoulutuksille...4 FUTUREX Future experts -projek 2011 2014 Julkaisu- ja ar kkeli ivistelmät Sisällyslue elo Asiantun juus ja verkostomainen yhteistyö viitekehys korkeakoulute ujen erikoistumiskoulutuksille......4 Tulevaisuuden

Lisätiedot

Osaamispassi ja erityisosaamistietokanta tulevaisuuden osaajille

Osaamispassi ja erityisosaamistietokanta tulevaisuuden osaajille Osaamispassi ja erityisosaamistietokanta tulevaisuuden osaajille Futurex -seminaari Korkeakoulujen täydennyskoulutusten laatu Helsinki 6.3.2013 Anne-Maritta Tervakari Intelligent Information Systems Laboratory

Lisätiedot

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää 40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää Työryhmä 6. Aikuisohjauksella tukea elinikäiseen opiskeluun ja työurien pidentämiseen 23.3.2012 1 Työryhmän ohjelma 9.00 Avaus 9.10 Opin ovista

Lisätiedot

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Mika Tammilehto Muutoksen ajureita Talouden epävarmuus ja rakenteiden muuttuminen

Lisätiedot

ON HYVÄ DIILI. Työpaikkakouluttajan opas. Oppisopimus. Lapin oppisopimuskeskus

ON HYVÄ DIILI. Työpaikkakouluttajan opas. Oppisopimus. Lapin oppisopimuskeskus Työpaikkakouluttajan opas Oppisopimus ON HYVÄ DIILI Lapin oppisopimuskeskus Toripuis kko 5-7, 4. krs 96200 Rovaniemi puhelin 020 798 4191 www.lapinoppisopimus.fi Sisältö Hyvä työpaikkakoulu aja! 2 Työpaikkakoulu

Lisätiedot

Suomen Akatemian kysely tohtorintutkinnon suorittaneiden roolista yhteiskunnassa

Suomen Akatemian kysely tohtorintutkinnon suorittaneiden roolista yhteiskunnassa 1 / 7 27.4.2016 15.18 Suomen Akatemian kysely tohtorintutkinnon suorittaneiden roolista yhteiskunnassa TAUSTATIEDOT 1. Tohtorintutkinnon suoritusvuosi * 2. Tohtorintutkinnon suorituspaikka * Aalto-yliopisto

Lisätiedot

OKM:N NÄKEMYS TULEVISTA TYÖELÄMÄN TARPEISIIN VASTAAVISTA TÄYDENNYSKOULUTUSMALLEISTA

OKM:N NÄKEMYS TULEVISTA TYÖELÄMÄN TARPEISIIN VASTAAVISTA TÄYDENNYSKOULUTUSMALLEISTA OKM:N NÄKEMYS TULEVISTA TYÖELÄMÄN TARPEISIIN VASTAAVISTA TÄYDENNYSKOULUTUSMALLEISTA ylitarkastaja Kati Isoaho Aikuiskoulutuspolitiikan yksikkö Työ tekijäänsä opettaa! seminaari Kuopio 14.11.2012 NYKYISIÄ

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2013 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa

Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa ECVET tulee, oletko valmis! seminaarisarja 13.9.2013 Opetusneuvos Hanna Autere 29.8.2013 Mikä on

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009. 5.3.2009 Markku Koponen 1

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009. 5.3.2009 Markku Koponen 1 Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009 1 Kokonaisuudistuksen lähtökohdat Tavoitteena ollut selkiyttää hajanaista hallintoa, rahoitusta, etuuksia

Lisätiedot

Rakennus- ja kiinteistöala

Rakennus- ja kiinteistöala Rakennus- ja kiinteistöala Olli Jalonen 1 Rakennus- ja kiinteistöala osana Mertopoliaa KULTTUURI JA LUOVA ALA 14 % LIIKETOIMINTA OSAAMINEN 9 % TIETO- JA VIESTINTÄTEKNOLOGI A 19 % TERVEYS- JA HOITOALA 16

Lisätiedot

AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT) KORKEAKOULUISSA

AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT) KORKEAKOULUISSA AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT) KORKEAKOULUISSA INSSI-seminaari 30.03.2009 Timo Luopajärvi Korkeakoulujen vastuu 1) Aiemmin hankitun osaamisen tunnustamisessa korkeakouluissa

Lisätiedot

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillinen koulutus: Hallitusohjelman ja KESU-luonnoksen painopisteet Koulutustakuu osana yhteiskuntatakuuta

Lisätiedot

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Elokuu 2012 Suomen toiseksi suurin ammattikorkeakoulu sijaitsee Kaupin kampuksella yli 10 000

Lisätiedot

Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus

Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus Vankilaopetuspäivät 7.-8.10.2015 Tampere Riikka Vacker opetusneuvos Ammatillisen perus- ja aikuiskoulutus yksikkö 1.8.2015 alkaen, työn alla juuri nyt näyttötutkintoihin

Lisätiedot

Avoimet yliopistot yliopistouudistuksen, VN:n asetuksen ja KOTA-ohjeiden uudistuksen jälkeisessä elämässä

Avoimet yliopistot yliopistouudistuksen, VN:n asetuksen ja KOTA-ohjeiden uudistuksen jälkeisessä elämässä Avoimet yliopistot yliopistouudistuksen, VN:n asetuksen ja KOTA-ohjeiden uudistuksen jälkeisessä elämässä Satu Helin SHJ, TtT Avoimen yliopiston johtaja Avoimen yliopiston Foorumin pj. JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON

Lisätiedot

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö Kansallisen metsäohjelman määräaikainen työryhmä

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Bioanalyytikko (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli

Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli Lähtökohta: Erilaiset opintopolut vastauksina erilaisiin tarpeisiin Ihmisen ikä ei saa aiheuta eriarvoisuutta tai ongelmia sinänsä,

Lisätiedot

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat Etelä-Savon Teollisuuden osaajat YHTEISTYÖSSÄ MUKANA Eteläsavolainen verkostohanke Rahoitus: rakennerahastot (ESR), Etelä-Savon ELY - keskus Kokonaishanke 896 000 ESR -rahan osuus 581 000 Hallinnoijana

Lisätiedot

Osaamisperustaisuus korkeakouluissa (ESR) hanke 1.1.2012 30.6.2014

Osaamisperustaisuus korkeakouluissa (ESR) hanke 1.1.2012 30.6.2014 Osaamisperustaisuus korkeakouluissa (ESR) hanke 1.1.2012 30.6.2014 Hankkeen tavoitteena on edistää korkeakoulujen rakenteellista kehittämistä seuraavasti: 1. Suomalaisten yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen

Lisätiedot

KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA

KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA Hyvä vastaaja! Kysely on osa kartoitustyötä, jolla keräämme tietoa työssäoppimisesta toisen asteen ammatillisen perustutkinnon opiskelijoilta.

Lisätiedot

Suomalaiset maailman osaavin kansa vuonna 2020

Suomalaiset maailman osaavin kansa vuonna 2020 Suomalaiset maailman osaavin kansa vuonna 2020 Ammatillisen koulutuksen johdon seminaari Tampere 2.10.2013 Opetusneuvos Seija Rasku KOPO/AM seija.rasku@minedu.fi Kataisen hallitusohjelma ja KESU 2011-2016

Lisätiedot

NÄYTTÖTUTKINNOT TYÖELÄMÄN OSAAMISEN KEHITTÄMISESSÄ

NÄYTTÖTUTKINNOT TYÖELÄMÄN OSAAMISEN KEHITTÄMISESSÄ NÄYTTÖTUTKINNOT TYÖELÄMÄN OSAAMISEN KEHITTÄMISESSÄ Näyttötutkintomestari seminaari Långvik 25.9.2014 Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 1 MIKSI KOULUTUKSEN JA OSAAMISEN

Lisätiedot

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin?

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? Kati Lounema Jukka Vepsäläinen Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? AmKesu-aluetilaisuus Helsinki 26.11.2014 Osaamisen For learning ja and sivistyksen competence parhaaksi Helsingin

Lisätiedot

Aikuiskoulutuksen uusi suunta. Valtiosihteeri Heljä Misukka Elinkeinoelämän oppilaitokset ry 80 vuotta Juhlaseminaari 5.2.2010

Aikuiskoulutuksen uusi suunta. Valtiosihteeri Heljä Misukka Elinkeinoelämän oppilaitokset ry 80 vuotta Juhlaseminaari 5.2.2010 Aikuiskoulutuksen uusi suunta Valtiosihteeri Heljä Misukka Elinkeinoelämän oppilaitokset ry 80 vuotta Juhlaseminaari 5.2.2010 1 Taantuma koettelee Suomen elinkeinoelämää Työttömyys lisääntynyt kaikilla

Lisätiedot

TOIMIVAN NÄYTÖN JA TYÖSSÄ OPPIMISEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

TOIMIVAN NÄYTÖN JA TYÖSSÄ OPPIMISEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN TOIMIVAN NÄYTÖN JA TYÖSSÄ OPPIMISEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Uudistuva korkeakoulujen aikuiskoulutus oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus ja erityispätevyydet Opetusministeriö 8.10.2009 Petri Haltia

Lisätiedot

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Osaavaa työvoimaa hoito- ja hoiva-alan tarpeisiin -palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 20.10.2009

Lisätiedot

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma: Röntgenhoitaja Röntgenhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta

Lisätiedot

Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa

Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa ECVET tulee, oletko valmis! seminaarisarja Kokkola 22.11.2013 Yli-insinööri Kati Lounema Opetushallitus

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus AKKU-johtoryhmän toimenpide-ehdotukset (toinen väliraportti) Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2009:11 AKKU (=ammatillisesti

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ Myötätuulessa toimintaa ja tuloksia ammatilliseen koulutukseen 19.-21.3.2012 Helsinki-Tukholma-Helsinki, M/S Silja Serenade Hallitusneuvos Merja

Lisätiedot

Kansainvälinen tradenomi

Kansainvälinen tradenomi Kansainvälinen tradenomi Liiketalouden kehittämispäivät 7.11.2012 Johanna Tuovinen asiamies, koulutus- ja työvoimapolitiikka Tradenomiliitto TRAL ry Tulevaisuuden työelämä Globaali toimintaympäristö Muutos

Lisätiedot

CASE: Lumipalloefekti:

CASE: Lumipalloefekti: CASE: Lumipalloefekti: Korkea-asteen oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus terveysalalla Marja-Anneli Hynynen Projektisuunnittelija, lehtori Savonia-ammattikorkeakoulu 14.11.2012 Taustaa Diabeetikon hoidon

Lisätiedot

OHJAUSPYSÄKKI ONNIKKA

OHJAUSPYSÄKKI ONNIKKA OHJAUSPYSÄKKI ONNIKKA Suunnittelijat Heli Kamppari ja Anni Itähaarla Koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea Kotofoorumi 18.4.2013 2 MAAHANMUUTTAJIEN KOULUTUSTA BRAHEASSA 22 VUOTTA Asioimistulkkikoulutus

Lisätiedot

DUAALIMALLIHANKE. Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08

DUAALIMALLIHANKE. Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08 DUAALIMALLIHANKE Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08 Taustaa Kiinnostuksen kohteena ovat ammatillisen ja tieteellisen korkeakoulutuksen tehtävät ja työnjako ylempien korkeakoulututkintojen osalta Keskeinen

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa Koulu goes Global 2.10.2012 Hämeenlinna Katriina Lammi-Rajapuro Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen

Lisätiedot

AOTT-mestari täydennyskoulutus. Lisätietoja: Anni Karttunen anni.karttunen@sakky.fi +358 (0)44 785 86 90

AOTT-mestari täydennyskoulutus. Lisätietoja: Anni Karttunen anni.karttunen@sakky.fi +358 (0)44 785 86 90 AOTT-mestari täydennyskoulutus Sisältö 1. Johdanto......................... 3 2. Koulutuksen tavoitteet ja tehtävä................ 3 3. Koulutuksen kohderyhmä................... 4 4. Valmistava koulutus.....................

Lisätiedot

Korkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki. Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen

Korkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki. Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen Korkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen OSALLISUUS UTELIAISUUS INNOSTUS KORKEAKOULUELÄMÄN JÄLKEINEN OSAAMINEN QUO VADIS :

Lisätiedot

ECVET tulee, oletko valmis!

ECVET tulee, oletko valmis! ECVET tulee, oletko valmis! Aika: Maanantai 10.12.2012 kello 10.00 15.00 Paikka: Koulutuskeskus Sedu (kabinetti), Törnäväntie 24, Seinäjoki Reija Lepola Johtaja, Koulutuskeskus Sedu reija.lepola@sedu.fi

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op

Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op 17.1. 12.12.2008 Palveluohjaaminen on sosiaali- ja terveysalalla käytetty asiakaslähtöinen

Lisätiedot

Opiskelijamäärätiedot 20.9.2005

Opiskelijamäärätiedot 20.9.2005 OPETUSHALLITUS Laskentapalvelut PERUSTIEDOT/Ammattikorkeakoulu Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärätiedot 20.9.2005 1.Yhteystiedot Ammattikorkeakoulu Ammattikorkeakoulun numero Yhteyshenkilön

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen rahoitus. Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011

Ammattikorkeakoulujen rahoitus. Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011 Ammattikorkeakoulujen rahoitus Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011 Hallitusohjelma Korkeakoulutuksen laatua, tehokkuutta, vaikuttavuutta ja kansainvälistymistä

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

KOULUTUKSEN PROSESSI / DIAK KOULUTTAJANA JA OPISKELUPAIKKANA

KOULUTUKSEN PROSESSI / DIAK KOULUTTAJANA JA OPISKELUPAIKKANA KOULUTUKSEN PROSESSI / DIAK KOULUTTAJANA JA OPISKELUPAIKKANA PROSESSIN OMISTAJA TutkintoDiakin johtaja PROSESSIKUVAUKSEN HYVÄKSYJ KSYJÄ Johtoryhmä PRSESSIKUVAUS LUOTU JA PÄIVITETTY P Huhti- toukokuu 2008

Lisätiedot

Korkeakoulutettujen oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen suunnittelu ja toteutus (2 pv), 9.-10.10.2012

Korkeakoulutettujen oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen suunnittelu ja toteutus (2 pv), 9.-10.10.2012 Korkeakoulutettujen oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen suunnittelu ja toteutus (2 pv), 9.-10.10.2012 FUTUREX Sopimukset korkea-asteen oppisopimustyyppisessä koulutuksessa 9.-10.10.2012 Tarita Tuomola,

Lisätiedot

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI oppisopimustyyppinen koulutus Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Centria ammattikorkeakoulu www.centria.fi

Centria ammattikorkeakoulu www.centria.fi Hankkeen tiedot Projektin nimi: Keskipohjalainen koulutusväylä Kohdealue: Kokkolan ja Kaustisen seudut Päättymisaika: 6/2014 Toteuttaja: Centria ammattikorkeakoulu Osatoteuttajat: Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä

Lisätiedot

Kirje 05.10.2015. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016

Kirje 05.10.2015. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016 Kirje OKM/64/592/2015 05.10.2015 Jakelussa mainituille Viite Asia Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö on vuonna

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012 Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa Teemu Rantanen 7.3.2012 Taustaa YAMK-tutkinto edelleen kohtuullisen uusi ja paikoin heikosti tunnettu > Tarvitaan myös tutkimustietoa

Lisätiedot

perustutkinnon uudistaminen

perustutkinnon uudistaminen P t h t l d tilli Puutarhatalouden ammatillisen perustutkinnon uudistaminen Puutarhatalouden perustutkinto Työskenteleminen puutarha alalla Yrittäminen puutarha alalla Puutarhatuotannon koulutusohjelma/osaamisala

Lisätiedot

Verkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä

Verkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä Verkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä 1 Tämänhetkisiä ongelmia työn ja opintojen integroinnissa Opiskelijoiden opintojen aikaista työssäkäyntiä ja siinä syntyvää osaamista ei riittävässä

Lisätiedot

Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon laadun kehittäminen. Pentti Rauhala FT, dosentti 17.11.2011

Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon laadun kehittäminen. Pentti Rauhala FT, dosentti 17.11.2011 Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon laadun kehittäminen Pentti Rauhala FT, dosentti 17.11.2011 Uusimmat korkeakoulupoliittiset ulkoiset arvioinnit Pratt, J.&Kekäle, T.&Maassen, P.&Papp, I.&Perellon, J.&Utti,

Lisätiedot

Avoimien yliopistoopintojen

Avoimien yliopistoopintojen www.helsinki.fi/avoin Avoimien yliopistoopintojen kysyntä Koulutustarveselvitys pääkaupunkiseudulla 2011 Koulutustarveselvitys pääkaupunkiseudulla hankkeen lähtökohta ja tausta avointen yliopisto-opintojen

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Sairaanhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Koulutus 2013 Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Ammattikorkeakouluopiskelijat Ammattikorkeakoulujen uusien opiskelijoiden määrä väheni Tilastokeskuksen mukaan jen tutkintoon johtavan koulutuksen uusien opiskelijoiden

Lisätiedot

Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta

Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Marjut Nyström, lehtori Keskuspuiston ammattiopisto 23.9.2015 Erityisesti Sinulle Opinnollistamisen määritelmä Opinnollistamisella tarkoitetaan ammatillisen

Lisätiedot

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Tavoitetila Sipilän hallitusohjelman 2025-tavoite Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta.

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

OPISKELIJAT, tutkintoon johtava koulutus

OPISKELIJAT, tutkintoon johtava koulutus 2 AMMATTIKORKEAKOULUT Sisältö 4 Esipuhe 6 Koulutusjärjestelmä OPISKELIJAT, tutkintoon johtava koulutus 8 Aloittaneet, opiskelijat ja tutkinnot 1997-2003 10 Aikuiskoulutuksen aloittaneet, opiskelijat ja

Lisätiedot

Täydennyskoulutus muutoksessa. Päivi Haapasalmi

Täydennyskoulutus muutoksessa. Päivi Haapasalmi Täydennyskoulutus muutoksessa Päivi Haapasalmi Täydennyskoulutustarjonta ammattikorkeakouluissa Täydennyskoulutustarjonta Ammattikorkeakoulujen bioanalyytikoille suunnattu täydennyskoulutustarjonta vähäistä

Lisätiedot

PSYKOTERAPEUTTI- KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA. Jaakko Seikkula, jaakko.seikkula@jyu.fi Jarl Wahlström, jarl.wahlstrom@jyu.

PSYKOTERAPEUTTI- KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA. Jaakko Seikkula, jaakko.seikkula@jyu.fi Jarl Wahlström, jarl.wahlstrom@jyu. PSYKOTERAPEUTTI- KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA Jaakko Seikkula, jaakko.seikkula@jyu.fi Jarl Wahlström, jarl.wahlstrom@jyu.fi Säädökset ja päätökset Valtioneuvoston asetus terveydenhuollon

Lisätiedot

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun maakunta kuntayhtymä, koulutustoimiala Esa Toivonen Kajaani 13.10.2008 1 Pääkohdat Aluksi Kainuun koulutus ja sen ohjaus Opiskelijan

Lisätiedot

Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus

Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus InnoOmnia tarjoaa vuonna 2011 seuraavat koulutuskokonaisuudet uusi osaajaverkostolle opetushallituksen rahoittamana maksuttomana täydennyskoulutuksena.

Lisätiedot

YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA. emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015

YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA. emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015 YLIOPISTOT JA AMMATTIKORKEAKOULUT YHTEISKUNNALLISINA VAIKUTTAJINA emerituskansleri Ilkka Niiniluoto OKM:n seminaari 15.4.2015 KYSYMYKSIÄ mikä on ollut yliopistojen pitkän aikavälin vaikutushistoria Suomessa?

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012

OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012 OPETUSMINISTERIÖ 18.12.2009 OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012 KORKEAKOULULAITOKSEN YHTEISET TAVOITTEET Yliopistot ja ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus

Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus Salla Seppänen Koulutusjohtaja Terveysalan laitos, Mikkeli 8.10.2009 1 Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen

Lisätiedot

AIKUISTEN AMK-TUTKINTOON JOHTAVAN KOULUTUKSEN VALINNAN YLEISPERIAATTEET 2013

AIKUISTEN AMK-TUTKINTOON JOHTAVAN KOULUTUKSEN VALINNAN YLEISPERIAATTEET 2013 AIKUISTEN AMK-TUTKINTOON JOHTAVAN KOULUTUKSEN VALINNAN YLEISPERIAATTEET 2013 Ammattikorkeakoulujen aikuiskoulutuksena järjestettävään AMK-tutkintoon johtavaan koulutukseen haetaan valtakunnallisessa yhteishaussa.

Lisätiedot

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA 21.06.2012 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 57/531/2012 Närvilänkatu 8 67100 KOKKOLA KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA Opetus- ja kulttuuriministeriö on ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) 9

Lisätiedot

Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu

Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu Palkkahallinnossa olisi töitä.. Paljonko jäisi opiskeltavaa, kun olen Yritys kasvaa ja pitäisi johtaa Nuoret esimiehet ovat lujilla ja heille

Lisätiedot

Oivaltamisen iloa. Suomi vuonna 2025. Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012. Markku Lahtinen. www.tamk.fi. Tammikuu 2012

Oivaltamisen iloa. Suomi vuonna 2025. Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012. Markku Lahtinen. www.tamk.fi. Tammikuu 2012 Oivaltamisen iloa Suomi vuonna 2025 Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012 Markku Lahtinen Tammikuu 2012 TAMK Yksi suurimmista Suomen suurimpia ammattikorkeakouluja yli 11 000 opiskelijaa 2500 aloittavaa tutkinto-opiskelijaa

Lisätiedot

TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA

TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA 1 LIITE 1 Työssäoppimisen alueelliseen sopimukseen TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUKSEN. TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA 1. Koulutuksen toteutustapa ja kohderyhmä Koulutukset toteutetaan

Lisätiedot

Meriklusterin osaamispohjan kehittäminen

Meriklusterin osaamispohjan kehittäminen Meriklusterin osaamispohjan kehittäminen EMKR:n meripolitiikan rahoituksen painopisteet Havaintoja: Elinkeinopolitiikka ei näy kuvassa! Pitäisi olla keskeinen osa meripolitiikkaa. Tarve kansalliselle meripolitiikalle,

Lisätiedot

Koulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Koulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Koulutus Konsultit 2HPO 1 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijat 2 Peruskoulun päättäneiden ja ylioppilaiden välitön sijoittuminen jatko-opintoihin Valmistumisvuosi 2011 2010 2009 2008 2007 2006

Lisätiedot

Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi

Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi Koulutuksen ja työelämän yhteistyö 21.3.2013 Arto Saloranta 3/20/2013 Työllistyvyyden käsite Ohjaus ja työllistyvyys Työllistyvyys korkea asteella Tutkimussuunnitelma

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Suun terveydenhuollon koulutusohjelma: Suuhygienisti

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Suun terveydenhuollon koulutusohjelma: Suuhygienisti Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Suun terveydenhuollon koulutusohjelma: Suuhygienisti Suuhygienisti (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne

Lisätiedot

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Korkeakoulututkintojen sijoittaminen kansalliseen viitekehykseen

Lisätiedot

Ulkomailta toteutetussa rekrytoinnissa ei ole riittävän ä vakiintuneita aiemman osaamisen ja koulutuksen täydentämisen malleja.

Ulkomailta toteutetussa rekrytoinnissa ei ole riittävän ä vakiintuneita aiemman osaamisen ja koulutuksen täydentämisen malleja. Kielitaidon ja EU-/ETA maiden ulkopuolella hankitun osaamisen täydentäminen terveysalalla -työryhmä Laatia nykytilan kuvaus EU-/ETA maiden ulkopuolella hankitun terveydenhuollon ammattipätevyyden tunnistamisen

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Korkeakoulutusta vuodesta 1840 Juuret syvällä Mustialan mullassa V HAMKilla on vuonna 2020 innostavin korkeakoulutus ja työelämälähtöisin tutkimus. Keskeisimmät tunnusluvut

Lisätiedot

Tilastokeskuksen opiskelija- ja tutkintotiedonkeruut. Anna Loukkola Korkeakoulujen KOTA seminaari 2.9.2015

Tilastokeskuksen opiskelija- ja tutkintotiedonkeruut. Anna Loukkola Korkeakoulujen KOTA seminaari 2.9.2015 Tilastokeskuksen opiskelija- ja tutkintotiedonkeruut Anna Loukkola Korkeakoulujen KOTA seminaari 2.9.2015 Koulutustilastojen tarvitsemat tiedot korkeakouluilta Syksy 2015 Yliopisto-opiskelijat (tiedot

Lisätiedot

1(5) Strategia 2016-2019. Hyväksytty yv 25.11.2015 32

1(5) Strategia 2016-2019. Hyväksytty yv 25.11.2015 32 1(5) Strategia 2016-2019 Hyväksytty yv 25.11.2015 32 2(5) Toimintaympäristö Strategiakausi on ammatillisessa koulutuksessa suurten muutosten aikaa. Ammatillisen koulutuksen resursseja leikataan voimakkaasti.

Lisätiedot

Korkeakoulujen erikoistumiskoulutus ja sen kehittäminen. 9.6.2015 ylitarkastaja Sanna Hirsivaara

Korkeakoulujen erikoistumiskoulutus ja sen kehittäminen. 9.6.2015 ylitarkastaja Sanna Hirsivaara Korkeakoulujen erikoistumiskoulutus ja sen kehittäminen 9.6.2015 ylitarkastaja Sanna Hirsivaara Erikoistumiskoulutus Erikoistumiskoulutukset ovat osa koulutusjärjestelmää ja yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen

Lisätiedot

Lukion tulevaisuusseminaari. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014

Lukion tulevaisuusseminaari. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014 Lukion tulevaisuusseminaari Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014 PÄIVÄN TEEMA LUKIOKOULUTUKSEN PILVET JA UUDET TUULET 3.4.2014 Tuula Haatainen LUKIOKOULUTUKSEN PILVIÄ JA UUSIA TUULIA 1/2 PALJON

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot