ASIA Päätös pilaantuneen maaperän puhdistamisesta ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 :n mukaisen ilmoituksen johdosta

Transkriptio

1 Häme Ympäristö ja luonnonvarat Ympäristöyksikkö PÄÄTÖS PILAANTUNEEN MAAPERÄN PUHDISTAMISESTA Dnro HAMELY/948/2017 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Päätös pilaantuneen maaperän puhdistamisesta ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 :n mukaisen ilmoituksen johdosta ILMOITTAJA Asunto Oy Lahden Kiveriönkatu 54 c/o Ekoisännät Ky Keskuskatu Hollola Y-tunnus: PILAANTUNEEN ALUEEN SIJAINTI KIINTEISTÖJEN OMISTAJA VIREILLETULOPERUSTE VIREILLETULO MAKSU 990 Kiveriönkatu 54 Kunta: Lahti Kaupunginosa: Kiveriö Kiinteistörekisteritunnus: Asunto Oy Lahden Kiverönkatu 55 Ympäristönsuojelulaki 136 YMPÄRISTÖSUHTEET JA MAANKÄYTTÖ Pilaantunut alue sijaitsee Lahden Kiveriössä Kiveriönkadulla pientalovaltaisella asuinalueella. Kohde on asemakaavassa merkitty asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (AL). Tontin asemakaavan mukaiseen käyttötarkoitukseen ei ole vireillä muutoksia. Tontilla on entinen kaupparakennus, joka on muutettu kahdeksan asunnon asunto-osakeyhtiöksi. Ympäristössä on erillispientalojen korttelialuetta. Kohde sijaitsee ympäristöhallinnon luokittelemalla Lahden I-luokan pohjavesialueella. Lähistöllä ei ole vesistöä. Tiedot kohteen naapurikiinteistöistä on esitetty ilmoituksessa. HÄMEEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Käyntiosoitteet: Kirjaamo: Kirkkokatu 12, Lahti PL 29, Lahti Birger Jaarlin katu 15, Hämeenlinna kirjaamo.hame@ely-keskus.fi

2 PILAANTUMISEN AIHEUTTANEET TOIMINNAT JA AINEET TUTKIMUSTULOKSET Kiinteistöllä on vuonna 1952 rakennettu entinen liikerakennus, joka on muutettu vuonna 2010 asumiskäyttöön. Rakennuksen kellarissa on ollut öljysäiliö, josta on vuotanut öljyä rakenteisiin ja maaperään. Öljysäiliö on poistettu, mutta poistamisen ajankohta ei ole tiedossa. Öljylämmitys kiinteistöllä alkoi 1960-luvun alussa ja loppui vuonna 1973 kiinteistön siirryttyä kaukolämpöön. Kiinteistön maaperä on pilaantunut öljyhiilivedyillä. Puhdistettavan alueen pintaala on noin 15 m 2. Tehdyt pilaantuneisuustutkimukset ja niiden tulokset on esitetty raporteissa Maaperän pilaantuneisuustutkimus, As Oy Kiveriönkatu 54, , Ins.tsto Ekomaa Oy ja Pilaantuneen maaperän kunnostuksen yleissuunnitelma, As Oy Kiveriönkatu 54, , Ins.tsto Ekomaa Oy. Maaperätutkimusten mukaan maaperä on pilaantunut rakennuksen kellarin alla öljyhiilivedyillä. Tutkimusten mukaan maaperän pilaantuminen näyttää rajoittuvan rakennuksen kellarin lattian alapuolelle, eikä näytä ulottuvan maassa rakennuksen seinien ulkopuolelle. Maaperä on pilaantunut kellarin lattiatason alla ainakin metrin syvyyteen. Maaperässä on laboratoriotutkimusten mukaan öljyhiilivetyjen keskitisleitä (>C 10 -C 20 ) enimmillään mg/kg, mikä ylittää valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisen ylemmän ohjearvon. Maaperässä on laboratoriotutkimusten mukaan raskaita öljyjakeita (>C 21 -C 40 ) enimmillään mg/kg, mikä ylittää valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisen alemman ohjearvon. Lisäksi kellarin seinien ja lattian betonisissa rakenteissa on öljyä. Alueen perusmaa kellarin alla on noin metrin paksuisen soratäyttökerroksen alapuolella hienoa hietaa ja hiekkamoreenia. Pohjavesi on alueella noin 9 10 m:n syvyydessä. RISKINARVIO JA ARVIO PUHDISTUSTARPEESTA Ilmoitukseen sisältyy lyhyt kuvaileva puhdistustarpeen arviointi. Kellarissa on voimakas öljyn haju, mikä rajoittaa tilojen käyttöä. Kohteen maaperässä havaittiin lähes koko tutkitulla alueella valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisen alemman ohjearvon ylittäviä öljyhiilivetypitoisuuksia. Hajun ja havaittujen öljyhiilivetypitoisuuden perusteella kohteen maaperä on tarpeen puhdistaa. Öljyä on kulkeutunut ja kulkeutuu haihtumisen seurauksena takkahuoneen ja sen viereisten tilojen hengitysilmaan. Kulkeutumisarvion mukaan öljy ei kuitenkaan valu maaperässä enää eteenpäin. Käytännössä merkittävin kulkeutumis- ja altistumisreitti on hengitysilman kautta. Syvällä olevan pohjaveden pilaantumista ei pidetä todennäköisenä. Öljystä aiheutuvan terveys- ja ympäristöriskin poistamiseksi ensisijainen tarve on saada kellarin takkahuoneen sekä pesu- ja saunatilojen ilma hajuttomaksi. Lisäksi tavoitteena on poistaa öljyllä pilaantuneeksi katsottava maa-aines ja rakenteet. PUHDISTUKSEN TAVOITETASO Maaperän puhdistuksen tavoitetasoksi esitetään valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisia alempia ohjearvoja öljyhiilivedyille tai hajutonta pitoisuutta. 2

3 PUHDISTUSSUUNNITELMA Puhdistusmenetelmä Puhdistusaikataulu Maaperän puhdistussuunnitelma on esitetty raportissa Pilaantuneen maaperän kunnostuksen yleissuunnitelma, As Oy Kiveriönkatu 54, , Ins.tsto Ekomaa Oy. Maaperä puhdistetaan massanvaihdolla kaivamalla pois pilaantunut maa-aines niiltä osin, kuin se voidaan rakenteiden sortumatta tai murtumatta turvallisesti tehdä. Massanvaihtoa ei voida ulottaa kaikkeen pilaantuneeseen maa-ainekseen ilman erillisiä tuentarakenteita. Mahdollisuuksien mukaan rakenteita tuetaan lisäkaivun mahdollistamiseksi. Ahtaiden tilojen vuoksi pilaantunut maa kaivetaan pois lapiolla ja lastataan suoraan siirtolavalle kantamalla tai kottikärryillä. Massanvaihdon jälkeen maaperään jää oletettavasti maa-ainesta, jonka öljyhiilivetypitoisuus ylittää alemman ohjearvon. Kaivannot täytetään maaaineksella, jonka haitta-ainepitoisuudet ovat alle kynnysarvon. Pilaantuneet maat toimitetaan käsittelypaikkaan, jolla on lupa käsitellä ko. pilaantuneita maita. Jos maaperään jää maa-ainesta, jonka öljyhiilivetypitoisuus ylittää alemman ohjearvotason, jäljelle jääneestä öljystä aiheutuvan hajun pääsy sisätiloihin estetään suunnitelman mukaan eristämällä ja alipaineistamalla. Lattian alle alapuoliseen maaperään asennetaan tällöin huokoskaasun imujärjestelmä, jolla imetään ilmaa maaperästä. Imetty ilma johdetaan talon katolle putkea pitkin. Lattian alle muodostuu alipaine, eivätkä hajut kulkeudu huonetiloihin. Huokoskaasuimu edistää maaperässä olevan öljyn biologista hajoamista, maaperän öljyhiilivetyjen pitoisuus pienenee ja imetyssä ilmassa olevan haihtuvien öljyhiilivetyjen pitoisuus laskee vähitellen. Öljyn biologista hajoamista maaperässä edistetään lisäksi levittämällä maaperän öljyisiin kohtiin veteen liuotettua puutarhalannoitetta. Lattia uusitaan ja lattiarakenne tehdään tiiviiksi. Maaperä kunnostetaan syksyllä Kunnostustyö kestää noin viikon. Puhdistustavoitteen toteaminen ja laadunvalvonta Kunnostustyön aloituksesta ilmoitetaan Hämeen ELY-keskukselle ja tiedotetaan talon asukkaille. Kunnostusta ohjaa työmaan valvoja. Valvoja ottaa tarvittavat näytteet, kirjaa ylös näytteenottopisteiden tai alueiden sijainnin ja tulokset sekä vastaa muusta työnaikaisesta kirjanpidosta. Maan lajittelussa ja kunnostusalueen rajauksessa hyödynnetään aikaisempia tutkimustuloksia. Kunnostusalue rajataan tarkemmin puhdistustöiden yhteydessä tehtävillä lisätutkimuksilla. Maa-ainesten poiston yhteydessä tehdään kenttämittauksia ja aistinvaraisia havaintoja pilaantuneisuuden tarkemman laajuuden selvittämiseksi ja kunnostustyön rajaamiseksi. Poistettu maa lajitellaan kenttämittausten avulla vastaanottopaikan vaatimusten mukaisesti. Lisäksi tehdään öljypitoisuusanalyysejä akkreditoidussa laboratoriossa. Maa-ainesten poiston jälkeen maaperästä otetaan jäännöspitoisuusnäytteet, jotka analysoidaan laboratoriossa pitoisuuksien varmistamiseksi. Kunnostuksen 3

4 lopputulos varmistetaan ottamalla kaivantojen seinämistä ja pohjasta riittävästi edustavia maanäytteitä. Maanäytteet otetaan kokoomanäytteinä. Kokoomanäytteistä tutkitaan laboratoriossa niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita on tutkimuksissa todettu. Kunnostuksen lopputulos esitetään kunnostuksen jälkeen laadittavassa loppuraportissa. Pilaantuneen maan kuormien tiedot esitetään siirtoasiakirjoissa, jotka toimitetaan vastaanottopaikkaan kuorman mukana. Siirtoasiakirjoissa esitetään VNA 179/ :n mukaiset tiedot. Huokoskaasuimurin poistokanavan tarkastusluukusta seurataan huokoskaasuimun aikana poistoilman hajua aistinvaraisesti. Kolmen vuoden kuluttua huokoskaasuimun käynnistämisestä huokoskaasun haju tarkistetaan joko aistinvaraisesti tai näytteenotolla. Jos öljyn hajua ei enää tuolloin havaita, pysäytetään puhallin viikoksi ja käynnistetään sen jälkeen uudestaan ja haistetaan kahden tunnin kuluttua onko poistoilmassa öljyn hajua. Jos öljy edelleen haisee, jatketaan huokosilmaimua. Kunnostuksen aikana kirjataan ylös tiedot alueelta pois viedyistä massoista (määrä, alkuperä, pitoisuudet, sijoituspaikka ja ajankohta), otetuista näytteistä (näytteenottaja, ajankohta, näytepisteiden sijainti, tutkimusmenetelmä ja mittaustulokset), maaperään mahdollisesti jääneistä haitta-aineita sisältävistä maa-aineksista (haitta-ainepitoisuus, sijainti ja massamääräarvio), työskentelyolosuhteista, sekä erikoiset havainnot ja poikkeamat suunnitelmista. Tiedot esitetään loppuraportissa. Loppuraportti laaditaan, kun kunnostus on toteutettu ja huokoskaasujärjestelmä on toiminnassa ja toiminta on todettu. Loppuraportissa esitetään tunnistetiedot, työn vastuuhenkilöt, yhteenveto kirjanpidosta, laadunvarmistusmenetelmät, käsiteltyjen massojen määrä ja haitta-ainepitoisuus, kohteeseen jäävän massan laatu ja sijainti, kunnostuksen toteutus ja aikataulu, maa-ainesten käsittelytiedot, massojen hyötykäyttö kohteessa, huokoskaasujärjestelmän rakenne, toteutustapa ja toiminnan varmistus, massojen loppusijoituskohde, mahdolliset käyttörajoitukset, arvio tavoitteiden toteutumisesta, sekä kartta ja tarvittaessa leikkaukset kunnostetuista alueista. Ympäristövaikutukset ja haittojen ehkäisy ILMOITUKSEN KÄSITTELY Hajuhaitta voi lisääntyä kaivun ja kuljetuksen aikana. Sivullisten altistumista hajulle ehkäistään tuuletuksella. Maa-aineksen karkeudesta johtuen maan pölyäminen arvioidaan vähäiseksi. Tarvittaessa pölyämistä voidaan estää maata kostuttamalla. Pilaantuneen maan kuormat peitetään pressulla, jos maa-aines voi levitä kuljetuksen aikana. Ilmoitus asiakirjoineen on lähetetty tiedoksi Lahden ympäristöpalveluille. HÄMEEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU 1. Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on tarkastanut ilmoituksen ja hyväksyy siinä tarkoitetun alueen puhdistamisen ilmoituksessa esitetyllä tavalla ellei määräyksissä muutoin määrätä. 4

5 Pilaantuneen maaperän puhdistustöiden käynnistämisestä on ilmoitettava etukäteen Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Lahden ympäristöpalveluille. Samalla on ilmoitettava puhdistustyön valvojan ja urakoitsijan nimi ja yhteystiedot. Valvojan tulee vastata työn laadunvalvonnasta. 2. Kiinteistöjen maaperä on puhdistettava siten, että puhdistuksen jälkeen haitta-aineiden suurimmat sallitut pitoisuudet maaperässä ovat seuraavat: mg/kg Öljyhiilivetyjen keskitisleet (>C 10 -C 21 ) 300 Öljyhiilivetyjen raskaat jakeet (>C 21 -C 40 ) 600 Mikäli yllämainittuun puhdistustavoitteeseen ei kokonaisuudessaan päästä maata poiskaivamalla, tulee maaperän puhdistusta jatkaa ilmoituksessa esitetyllä huokoskaasujärjestelmällä vähintään kolmen vuoden ajan. 3. Kaivettavien, käsittelyyn toimitettavien ja maaperään jäävien maiden öljyhiilivetypitoisuudet on varmistettava hyvin kyseistä aluetta ja sen maaperää edustavalla näytteenotolla ja luotettavalla analysoinnilla. Mittaukset, selvitykset ja tutkimukset on tehtävä pätevästi, luotettavasti ja tarkoituksenmukaisin menetelmin. 4. Alueelta poistettavat maat ja muut jätteet on luokiteltava jätteenkäsittelyn ja käsittelypaikan edellyttämällä tavalla. Poistettu maa-ainesjäte on luokiteltava valtioneuvoston asetuksen (179/2012, jäteasetus) mukaisesti vaaralliseksi jätteeksi, jos maa-aineksen haittaainepitoisuus ylittää vaarallisen jätteen raja-arvon. Alueelta eri käsittelypaikkoihin toimitettujen pilaantuneiden maiden ja muiden jätteiden määristä haitta-ainepitoisuuksineen on pidettävä kirjaa. 5. Alueelta poistettavat pilaantuneet maa-ainekset on toimitettava käsiteltäviksi laitokseen tai paikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisellä aineella pilaantuneen maa-aineksen vastaanotto ja käsittely. Vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maat tulee toimittaa käsiteltäväksi laitokseen tai muuhun käsittelypaikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty vastaavan vaarallisen jätteen käsittely. Tavanomaisen jätteen kaatopaikalle voidaan sijoittaa tavanomaiseksi luokiteltua pilaantunutta maata, jonka kaatopaikkakelpoisuus on todettu. Maankaatopaikalle saa sijoittaa vain sen ympäristöluvassa määriteltyjä maa-aineksia. 6. 5

6 Pilaantuneen maa-aineksen kaivu, lastaus, kuljetus ja muut puhdistukseen liittyvät työvaiheet on toteutettava niin, ettei pilaantunutta maa-ainesta leviä ympäristöön, eikä aiheudu muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle eikä kohtuutonta rasitusta naapurustossa. Haitta-aineiden leviämisen rajoittamiseksi tulee pilaantuneen maan kuormat peittää huolellisesti kuljetusten ajaksi, kuormauksessa varisseet maa-ainekset poistaa ja kuljetusajoneuvojen renkaat tarvittaessa puhdistaa ja kuivaa maata tarpeen mukaan kostuttaa pölyämisen rajoittamiseksi. Pilaantunutta maata saa välivarastoida työmaa-alueella vain, mikäli se on tarpeen maiden tarkempaa luokittelua varten, välttämättömien laboratorioanalyysien ajan tai jos kaivu- tai lastaustekniset syyt sitä edellyttävät. 7. Määräysten perustelut Maaperän puhdistustyöstä ja tavoitteiden toteutumisesta tulee tehdä työn päätyttyä loppuraportti, joka on toimitettava Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Lahden ympäristöpalveluille kolmen kuukauden kuluessa puhdistustyön loppumisesta. Loppuraportissa on esitettävä kaivutyön toteuttaminen, alueelta kaivettavien ja poiskuljetettavien maiden ja muiden jätteiden määrä, maiden haittaainepitoisuudet (öljyhiilivetyjen keskitisleet ja raskaat jakeet), poistettujen maiden ja muiden jätteiden käsittelymenetelmät ja sijoitus-/käsittelypaikka sekä näytteenotto- ja laadunvarmistusmenetelmät, näytepisteiden ja puhdistetun alueen sijainti ja syvyys kartalla, tiedot toteutetusta huokoskaasujärjestelmästä ja sen toimivuudesta ja arvio puhdistustavoitteiden toteutumisesta. Pilaantuneen maan kuljetuksista tulee laatia siirtoasiakirjat, jotka on tehtävä siten, kuin valtioneuvoston asetuksessa (179/2012) jätteistä säädetään. Jätelain (646/2011) 29 :n mukaan jätteeksi luokiteltavaa pilaantunutta maata saa luovuttaa kuljetettavaksi vain jätelain 94 :n mukaisesti rekisteröityneille toimijoille/jätehuoltorekisteriin hyväksytylle kuljettajalle. Alueen maaperään puhdistuksen jälkeen jäävistä haitta-ainepitoisuuksista (öljyhiilivetyjen keskitisleet ja raskaat jakeet) ja niiden sijainnista on tehtävä selvitys käyttäen luotettavia ja edustavia näytteenotto- ja analysointimenetelmiä. Selvitys jäännöspitoisuuksista on esitettävä loppuraportissa. Mikäli puhdistuksessa ei ole päästy asetettuun puhtaustasoon, on loppuraportissa esitettävä maahan jääneen pilaantuneen alueen sekä eristerakenteiden sijainti kartalla sekä esitettävä arvio maaperään jääneiden haitallisten aineiden aiheuttamista ympäristö- ja terveysriskeistä ja maaperän puhdistustarpeesta. Päätöksessä annetut määräykset ovat tarpeen ympäristö- ja terveyshaittojen vähentämiseksi (määräykset 2-6) sekä toiminnan järjestämisen (määräykset 4-6) ja valvonnan (määräykset 1, 3 ja 7) kannalta. Alueen maaperä on edellytetty puhdistettavaksi (määräys 2) ilmoituksessa esitettyyn ja alueen maankäyttöön perustuen valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiseen alempaan ohjearvotasoon. Kyseessä on asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Maa-ainesjätteen luokittelussa vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maalla tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jolla on jätteistä annetun 6

7 Sovelletut säännökset Päätöksen voimassaolo Maksun määräytyminen valtioneuvoston asetuksen (179/2012) mukaiset vaarallisen jätteen ominaisuudet. Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maalla tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ovat valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisen alemman ohjearvon ja vaarallisen jätteen rajaarvon välissä (määräykset 4 ja 5). Jätteen kaatopaikkakelpoisuus osoitetaan kaatopaikoista annetun valtioneuvoston asetuksen (331/2013) mukaisesti, kriteereinä mm. jätteen koostumus, jätteen orgaanisen aineksen määrä ja hajoavuus sekä jätteen haitallisten aineiden määrä ja liukoisuusominaisuudet (määräys 5). Ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 :n mukaan maaperän puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus valtion viranomaiselle (Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus), jos puhdistaminen ei lain 4 luvun nojalla edellytä ympäristölupaa. Tässä ilmoituksessa tarkoitettu pilaantuneen maaperän kaivaminen pois ja toimittaminen muualla käsiteltäväksi, sekä paikan päällä tehtävä huokoskaasupuhdistus ei edellytä ympäristölupaa, koska se ei ole jätteen ammattimaista tai laitosmaista käsittelyä, ei aiheuta vesistön eikä sitä vähäisemmän vesiuoman pilaantumista, eikä siitä aiheudu kohtuutonta rasitusta ympäristössä. Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 6, 7, 16, 17, 20, 27, 84, 85, 133, 135, 136, 190, 191, 205, 209, 237 Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) 24, 25, 26 Jätelaki (646/2011) 5, 12, 13, 15, 17, 29, 94, 118, 119, 121 Jätehuoltolaki 21, 32, 33, 40 Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012, muutos 86/2015) Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista (331/2013) Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työ- ja elinkeinotoimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen maksullisista suoritteista vuonna 2017 (1554/2016) Päätös on voimassa toistaiseksi Päätöksestä peritään valtioneuvoston asetuksen (1554/2016) perusteella 990. Pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 55 /h. Ilmoituksen käsittelyyn on käytetty 18 tuntia. Suoritemaksua koskeva lasku lähetetään talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös saantitodistuksella Asunto Oy Lahden Kiveriönkatu 54 c/o Ekoisännät Ky 7

8 Keskuskatu Hollola ja sähköpostilla sirpa.tapper@ekoisännät.fi Jäljennös päätöksestä tiedoksi Ilmoittaminen kunnassa ari.blom@ekomaaoy.fi ymparistopalvelut@lahti.fi kirjaamo.syke@ymparisto.fi Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus kuuluttaa tästä päätöksestä Lahden kaupungin ilmoitustaululla. Lisätiedot Lisätietoja antaa johtava asiantuntija Olli Valo, puh MUUTOKSENHAKU HYVÄKSYNTÄ Tähän päätökseen saa valittamalla hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valitusoikeus päätöksestä on ilmoituksen tekijällä ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea ja viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. Valitusosoitus on liitteenä. Päätöksen on esitellyt johtava asiantuntija Olli Valo ja ratkaissut yksikön päällikkö Marja Hiitiö. Asiakirja on hyväksytty sähköisesti ja merkintä hyväksynnästä on asiakirjan lopussa. 8

9 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätökseen ja/tai päätökseen asian käsittelystä perittävästä maksusta tyytymätön saa hakea siihen muutosta Vaasan hallintooikeudelta kirjallisella valituksella. Valitusaika Valitus on toimitettava Vaasan hallinto-oikeuteen viimeistään kolmantenakymmenentenä (30) päivänä päätöksen antamispäivästä, sitä päivää lukuun ottamatta. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Valituksen sisältö Valituskirjelmässä on ilmoitettava -valittajan nimi ja kotikunta -postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa -päätös, johon haetaan muutosta, miltä kohdin muutosta haetaan, mitä muutoksia vaaditaan tehtäväksi ja millä perusteella muutosta vaaditaan. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmä on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava. Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä - elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle -asiamiehen valtakirja. Valituksen toimittaminen perille Valituskirjelmän voi viedä valittaja itse tai hänen valtuuttamansa asiamies. Sen voi omalla vastuulla lähettää myös postitse tai toimittaa lähetin välityksellä tai sähköisesti. Valituskirjelmä on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Vaasan hallinto-oikeus käyntiosoite: Korsholmanpuistikko 43; postiosoite: PL 204, Vaasa puhelin: ; faksi ; aukioloaika: ma-pe vaasa.hao@oikeus.fi 9

10 Tämä asiakirja on hyväksytty sähköisesti / Detta dokument har godkänts elektroniskt Esittelijä Valo Olli :03 Ratkaisija Hiitiö Marja :02