Elektromyografia (EMG)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Elektromyografia (EMG)"

Transkriptio

1 Contents Elektromyografia (EMG)... 2 Tasapainon mittaaminen... 5 Elektroenkefalografia (EEG)... 8 Magneettikuvaus (Magnetic Resonance Imaging MRI) Elektrokardiografia (EKG) Positroniemissiotomografia (PET) Kiihtyvyys liikuntabiologisena mittauksena Ihon sähkönjohtavuus Syke Hengityskaasut SYKE (urheilunäkökulma) Ultraääni

2 Elektromyografia (EMG) Ville Kaskivirta Johdanto Elektromyografia (EMG) on biosignaalien mittausmenetelmä, jolla mitataan luurankolihasten tuottamaa sähköistä aktiviteettia. EMG:stä käytetään myös termiä myoelektrinen aktiivisuus. EMG- mittauksissa käytettävä laite on elektromyografi, johon mittauksessa saatu signaali tallentuu elektromyogrammiksi. Yleensä elektromyografina toimii tietokone johon mittaussignaali kerätään AD-muuntimen kautta valitulla keräysohjelmalla. EMG- mittauksia käytetään esim. selvittämään lihasten aktivaatiotasoa, aktivoitumisjärjestystä, lääketieteellisiä poikkeuksia ja sen avulla tutkitaan ihmisen liikettä. Fysiologinen pohja EMG-signaalille ja sen mittaamiselle Tiedonvälitys ihmisen hermostossa tapahtuu sähköisten signaalien avulla, eli käsky liikuttaa jotain tiettyä lihasta käsivarressa alkaa aivojen primäärisestä motorisesta alueesta, joka on nähtävissä kuvassa 1 punaisella värillä värjättynä (primary motor cortex). Kyseinen sähköinen signaali kulkee aivoista selkäydintä pitkin periferaaliseen hermostoon, jossa se aiheuttaa tiettyjen motoristen yksiköiden aktivaation. [Merletti ja Parker, 2004]. Kuva 1. Ihmisen eri toimintojen jakautuminen aivoissa. [1] Neuronien tuoma impulssi saa luustolihaksissa aikaan liikkeen, joka yleensä on tahdonalainen. Liikkeen aiheuttamaa neuronia kutsutaan motoriseksi neuroniksi, joka yleensä stimuloi useampaa kuin yhtä lihaskudosta. EMG:llä mitattava sähköinen impulssi syntyy kun lepotilassa oleva polarisoitunut lihassäie depolarisoituu signaalin kulkeutuessa sen pinnan yli. Tämä depolarisaatio ionien liikkeen kanssa luomitattavan sähkökentän jokaisen lihassäikeen alueelle. Eli 2

3 kokonaisuudessaan EMG-signaali on motoristen yksiköiden aktiopotentiaalien aiheuttama juna. [M. Raez ym., 2006]. EMG mittaustekniikat ja mittausvälineet Laajassa käytössä olevia EMG-mittaustekniikoita, eli mittauselektrodeja ovat invasiivinen neulaelektrodi ja noninvasiivinen pintaelektrodi (kuva 2). Kun halutaan tutkia lihaksen sisäistä aktivaatiota käytetään neulaelektrodeja jotka asetetaan ihon läpi lihaskudokseen. Neulaelektrodeilla saadaan hyvin paikallinen kuva lihaksen aktivaatiosta ja monesti neulaelektrodeja käytettäessä mittauskohtaa joudutaan muuttamaan kertaa. Neula-elektrodilla voidaan nähdä yksittäisen motorisen yksikön aktiopotentiaali. Terveen lihaksen tulisi aina aiheuttaa tiettyä sähköistä signaalia kun niihin asetetaan neulaelektrodi. Tämän tiedon varjolla voidaan EMG- signaalista etsiä poikkeamia. Mikäli kyseisiä poikkeamia on havaittavissa voidaan epäillä lihas- tai hermovauriota. [M. Raez ym., 2006]. Joissakin tapauksissa neula-elektrodien käyttö on liian invasiivista tai tarpeetonta, tällöin voidaan käyttää pintaelektrodeja(kuva 3). Näillä elektrodeilla saadaan laajempi kuva koko alueen lihastoiminnnasta, eikä niinkään yksittäisten lihassäikeiden toiminnasta. Tarkemmin sanottuna, signaalin on useampien motoristen yksiköiden aktiopotentiaalien summa. Käytännössä esim. fysioterapeutit voivat käyttää pintaelektrodeilla tehtäviä EMG- mittauksia apuna tilanteissa joissa potilas ei itse tunnista aktivoivansa tiettyä lihasta tai lihasryhmää. Raaka EMG- signaali käytännössä vaikuttaa satunnaiselta ja sen hyötykäyttö yleensä vaatii impulssipohjaisen suodatuksen. [M. Raez ym., 2006]. Kuva 2. Vasemmalla neulaelektrodi [2] ja oikealla pintaelektrodi [3] Käyttökohteet EMG- mittauksia käytetään hyvin monissa sovelluskohteissa, niin kliinisesti kuin biomekaanisessa tutkimuksessakin. Kliinisissä sovelluskohteissa yleisimpiä käyttötarkoituksia ovat hermolihassairauksien tutkimus, alaselän kiputilat, kinesiologia ja liikkeenhallinnan ongelmat. Biomekaanisessa tutkimuksessa EMG:tä voidaan hyödyntää esim. kehitettäessä ihmisen ja koneen välistä yhteyttä ja ohjattavuutta. EMG:llä voidaan mitata isometristä, eli liikettä tuottamatonta 3

4 lihasaktivaatiota, jolla voidaan ohjata elektronisia laitteita tekemättä mitään näkyviä fyysisiä liikkeitä. [Merletti ja Parker, 2004]. Urheilulääketieteessä EMG:tä käytetään esim. lihasepätasapainon havaitsemiseen, jolloin lihasepätasapainoon voidaan puuttua ennen kuin se aiheuttaa mahdollisen loukkaantumisen. Tätä mittaustapaa voidaan myös soveltaa opettamaan urheilijalle tehokkaampaa ja taloudellisempaa tiettyjen lihasryhmien käyttöä. [M. Raez ym., 2006]. Lähteet Electromyography : physiology, engineering, and noninvasive applications. Merletti,Roberto.;'Parker,Philip. cop. 2004, xxii, 494 s, IEEE/Wiley, Hoboken, NJ Techniques of EMG signal analysis: detection, processing, classification and applications. M.B.I. Raez, M.S. Hussain, and F. Mohd-Yasin. Biol Proced Online. 2006; 8: Kuvalähteet [1] [2] [3] 4

5 Tasapainon mittaaminen Anne Mäkinen Tasapainon hallinta Keskus- ja ääreishermoston toiminta säätelee tasapainon hallintaa. Kehon tasapainoa ja asentoa ylläpitävät tahdonalaiset ja automaattiset liikkeet sekä asentorefleksit. Näihin vaikuttavat mm. näkö-reseptorien, ihon reseptorien, sisäkorvan asento- ja liikereseptorien sekä lihasten, jänteiden ja nivelpussien reseptorien lähettämät impulssit. Tasapainon hallinta vaatii sensorisen järjestelmän, luurankolihasten sekä keskushermoston yhteistyötä. Tasapaino jaotellaan staattiseen tasapainoon ja dynaamiseen tasapainoon. Staattinen tasapaino on asennon ylläpitoa painopisteen liikkuessa alustan pysyessä paikallaan. Esimerkiksi seistessä ihminen on staattisessa tasapainotilassa. Dynaaminen tasapaino tarkoittaa tasapainon säilyttämistä alustan liikkumisen aikana esimerkiksi juostessa tai hiihtäessä, jolloin kehon painopistettä siirretään. Dynaaminen tasapaino on myös tasapainon säilyttämistä alustan pysyessä paikoillaan, esimerkiksi horjahtaessa, jolloin tehdään tasapainoa korjaava liike. Tasapainon säilyttämiseksi on käytössä erilaisia strategioita. Pieni tasapainon korjaus vakaalla alustalla tehdään nilkkojen avulla. Jos asentoa pitää korjata enemmän, käytetään reiden, vartalon ja lantion alueen lihaksia. Kun painopiste siirtyy liikaa tukipinnan ulkopuolelle, käytetään ns. askelstrategiaa, jolloin tasapainon ylläpitämiseksi pitää ottaa askel. (Hakala ja Karjalainen, 2009). Tasapainon mittaamisen periaate Tasapainon mittaaminen perustuu voimalevyyn kohdistuvien pystysuuntaisten voimien mittaamiseen ja analysointiin. Voimalevyssä pystysuuntaisia voimia mitataan venymäliuskaantureilla, jotka rekisteröivät anturin teräksisen rakenteen muodonmuutoksia. Yleisesti käytetään kolmi- tai nelikulmaisia voimalevyjä. Kuvassa 1 on käytössä kolmikulmainen voimalevy. Mittauksessa tarkasteltavia asioita ovat x ja y suuntainen huojunta ja vauhtimomentti. Tasapainon mittaustuloksia on esitetty graafisesti kuvassa 2. 5

6 Kuva 1. Kolmikulmainen voimalevy. Kuva 2. Tasapainon mittaustuloksia graafisesti (Holviala ja Sallinen, 2003) Tasapainon mittauksen käyttökohteita Tasapainon mittaaminen ja harjoittelu soveltuvat monenlaisille asiakasryhmille, joilla on tasapainon hallinnan ongelmia tai tarve harjoitella tasapainon eri osa-alueita. Kuvassa 3 on esitetty tasapainonmittauslaitteiston käyttöä tasapainon harjoittelussa. Eräs suuri käyttäjäryhmä, jolle tasapainon hallinnan mittauksesta on hyötyä, ovat neurologiset potilaat. Tutkimukset osoittavat, että esimerkiksi aivohalvauksen jälkeisessä kuntoutusvaiheessa tasapainon harjoittaminen edistää potilaan selviytymistä jokapäiväisestä elämästä. Esimerkiksi hemiplegiapotilaiden tasapainoa mitattaessa todettiin tasapainon harjoittamisella olevan selvä yhteys parantuneeseen liikuntakykyyn (Paillex ja So, 2005). Kuva 3. Tasapainon harjoittelua laitteiston tehtävien avulla (Fysioline-verkkosivut). 6

7 Lähteet: Paillex, R., So., A. Changes in the standing posture of stroke patients during rehabilitation. Gait posture 2005 Jun;21(4): Holviala, J., Sallinen, J. Kuntotestauksen neutvottelupäivät. URL: 8mu4, 2003 Fysioline-verkkosivut. URL: engroups=509. Viitattu Hakala I, Karjalainen K. Dynaamisen tasapainon mittaaminen ja kehittäminen jääkiekkojunioreilla. Opinnäytetyö, Pirkanmaan ammattikorkeakoulu,

8 Elektroenkefalografia (EEG) Sami Kumpulainen Elektroenkefalografia (EEG) on aivojen sähköisen toiminnan mittaamista ja tallentamista. Eripuolille päätä sijoitettavien elektrodien avulla saadaan tietoa aivokuoren hermosolujen (neuronien) sähköisestä toiminnasta, jotka ilmentyvät aaltojen voimakkuuden eli jännitteen ja aaltojen toistuvuuden eli taajuuden vaihteluna. Suuruusluokaltaan mitatut signaalit ovat mikrovolttiluokkaa [µv] ja mitatut taajuudet yleensä n. 0,5-50Hz, jotka puolestaan jaetaan eri toiminnallisiin alueisiin: deltatoiminta (0,5-3 Hz), theetatoiminta (4-7 Hz)), alfatoiminta (8-13Hz) ja beetatoiminta (14-30 Hz). [1][2] Fysiologinen tausta Hermosolujen toiminta Aivojen neuronien välillä voidaan havaita sekä sähköisiä että kemiallisia muutoksia. Neuronissa alkava aktiopotentiaali johtaa solun viejähaarakkeen (aksonin) välittämään välittäjäainetta toisen hermosolun reseptoriin. Tätä kahden hermosolun liitosta kutsutaan synapsiksi (Kuva 1). Tästä postsynaptinen potentiaali siirtyy vastaanottavan solun tuojahaaraketta (dendriitti) pitkin solun aksonikekoon. Riippuen solun välittämästä välittäjäaineesta ja vastaanottavan solun reseptorista edesauttaako tämä aktiopotentiaalin syntyä vastaanottajasolussakin (eksitoiva synapsi) vai tapahtuuko ns. hyperpolarisaatio joka puolestaan estää aktiopotentiaalin alkamista (inhiboiva synapsi). Koska jokaisessa hermosolussa dendriittejä on lukuisia, solun aksonikeko toimii eräänlaisena yhteen- ja vähennyslaskukoneena, joka laskee yhteen dendriittien potentiaalin. Mikäli sitten eksitoivat signaalit ovat tarpeeksi voimakkaat inhiboiviin verrattuna, lähtee solun aksonikeosta uusi aktiopotentiaali aksonia pitkin. [1][2] Kuva 1. Synapsi [3] Taajuusalueet Yhden neuronin aiheuttama jännitepotentiaali on liian pieni havaittavaksi EEG:llä, joten yleensä mittaukset ovatkin tuhansien tai jopa miljoonien samassa tahdissa toimivien neuronien tulos, jotka tietokone sitten keskiarvoistaa. [1][2] EEG:n mittaus perustuu yhtenäisten aivoaaltojen havaitsemiselle. Ihmisen ollessa aktiivinen ja liikkeessä, aivot kuormittavat melko tasaisesti lähes kaikkia aivokuoren alueita. Tällöin EEG-käyrää sanotaan desynkronoiduksi eli suuret yhtenäiset aallot puuttuvat. Valppauden vähentyessä (silmät kiinni, uni) aivojen neuronit alkavat toimia enemmän tietyssä tahdissa sykäyksittäin, jolloin tietyt taajuudet EEG:ssä vahvistuvat. [1][4] Delta-aaltoja (0,5-3Hz) havaitaan usein pienillä lapsilla, sekä aikuisilla syvässä unessa. Theeta-aaltoja (4-7 Hz) löytyy puolestaan leikki-ikäisiltä lapsilta, sekä unisilta tai raukeilta aikuisilta. 8

9 Alfa-aallot (8-13 Hz) alkavat olla vallitsevia kouluiän alussa, eikä ikä enää tämän jälkeen juuri vaikuta. Parhaiten alfa-aallot havaitaan henkilön ollessa levossa ja silmät kiinni. Silmien avaus ja muu aktiviteetti heikentää aaltojen voimakkuutta ja lisää neuronien desynkronisaatiota. Beeta-aaltoja (14-30 Hz) voidaan mitata parhaiten henkilön liikkuessa tai keskittyessä johonkin. Jonkin verran aivoissa voidaan havaita myös nopeampitahtista heilahtelua eli gamma-aaltoja ( Hz), joiden arvellaan olevan yhteydessä joidenkin aistien ja motoriikan toimintaan. Yleisesti matalataajuuksiset signaalit havaitaan voimakkaampina ja nopeammat puolestaan heikompina. Myös lähempänä kalloa sijaitsevat neuronit havaitaan voimakkaampina kuin sisempänä aivoja olevat neuronit. [4] Mittaustekniikka Elektrodin tarkoituksena on välittää solujen tuottamien ionivirtojen potentiaali mittauspiiriin. Ihon pinnalta mitatut signaalit ovat varsin vaimeita, joten signaalit täytyy vahvistaa ennen niiden analysointia. Pienentämällä elektrodien ja aivojen signaalien välistä impedanssia, saadaan pienennettyä mittauksissa esiintyviä häiriöitä. Yleisesti käytössä ovat eri jalometalleista tehdyt elektrodit, jotka johtavat hyvin sähköä ja jotka eivät aiheuta ihon ärsytystä ja hapettumista. Esimerkiksi platina (Pt) ja hopea (Ag) -elektrodit ovat suosittuja. Myös erilaiset polymeerielektrodit ovat yleistymässä näiden joustavan rakenteen ansiosta. [5][6] Mitattavaa signaalia pyritään parantamaan myös kuorimalla hieman kuivaa ihoa (epidermis) asetettavan elektrodin kohdalta ja käyttämällä johtavaa pastaa elektrodin ja ihon välissä. Myös lisäämällä elektrodien määrää, saadaan mittauksista tarkempaa tietoa (kuva 2). [6] Mittauksissa on myös huomioitava mittauksiin sisältyvät häiriöt eli artefaktat. Näistä monet syntyvät muualla kuin aivoissa. Esimerkiksi joitakin fysiologisia häiriöitä voi olla pulssi, vapina, hengitys, tutin imeminen, pään heiluttelu. Lisäksi käytetystä mittauslaitteistosta voi heijastua häiriöitä mittauksiin. [6][7] Käyttökohteet Ehkä yleisimpiä käyttökohteita EEG:lle on erilaiset unitutkimukset, sekä joidenkin sairauksien diagnosointi kuten epilepsian tai alzheimerin taudin. Lisäksi EEG:tä voidaan käyttää myös apuna muissa toimenpiteissä, kuten varmistamaan ja mittaamaan unen syvyyttä leikkauksissa. Erilaisia herätevasteita voidaan myös tutkia antamalla sopivia ärsykkeitä, jotka voivat olla vaikkapa erilaiset äänet tai kuvat. [7] Kuva 2. EEG-mittaus 9

10 Lähteet: [1] Nienstedt, W., Hänninen, O., Arstila, A. ja Björkqvist, S. (2008). Ihmisen fysiologia ja anatomia. WSOY. [2] Nunez, PL. ja Srinivasan, R. (1981). Electric fields of the brain: The neurophysics of EEG. Oxford University Press. [3] Verkkodokumentti: Solunetti. (2010). [4] Verkkodokumentti. (2010) [5] Myllymaa, K., Myllymaa, S., Korhonen, H., Lammi, M, J., Saarenpää, H., Suvanto, M., Pakkanen, T, A., Tiitu, V. ja Lappalainen, R. Improved adherence and spreading of Saos-2 cells on polypropolyne surfaces achieved by surface texturing and carbon nitride coating. Journal of Material Science: Materials in Medicine, in press. [6] Baker, L.E ja Geddes, L, A. (1975). Principles of applied biomedical instrumentation. 2 painos. John Wiley & Sons. [7] Verkkodokumentti. (2010). URL: 10

11 Magneettikuvaus (Magnetic Resonance Imaging MRI) Magneettikuvaus on radiologian alaan kuuluva lääkinnällinen kuvantamismenetelmä, josta on tullut ensisijainen monien sairauksien diagnosoinnissa. MRI perustuu ydinmagneettiseen resonanssiin (NMR), jonka ensimmäinen onnistunut kokeilu tehtiin Yhdysvalloissa vuonna Sen avulla saadaan kehosta sekä morfologisia että toiminnallisia tietoja. Se korvaa ja joskus ylittää tietokonetomografian (CT). (Ellard, n.d.) MRI:n periaate MRI käyttää voimakasta magneettikenttää, radiotaajuisia impulsseja ja tietokonetta yksityiskohtaisten kuvien muodostamiseen. Kuvaus perustuu kehon kudoksissa olevia vesimolekyylien vetyatomeihin. Se mittaa vety-ytimien (protonien) magneettikentässä lähettämää radiotaajuista signaalia, joka on erilainen eri kudoksilla. Sillä voidaan kuvata elimiä, pehmytkudosta, luita ja lähes kaikkia muita kehon sisäisiä rakenteita. (Ellard, n.d.) Kuvauksessa potilas sijoitetaan voimakkaaseen magneettikenttään, jonka suuruutta ohjataan tietokoneella niin, että kuvauskohteen eri osiin vaikuttaa hieman eri suuruinen magneettikenttä. Mittauksia suoritetaan suuri määrä niin, että magneettikenttää ohjataan joka kerralla hieman eri tavalla. Täydellisen kuvan muodostamiseksi tulokset yhdistetään tietokoneella ja analyysin tuloksena saadaan kaksi- tai kolmiuloitteinen kuva. Laitteistoon kuuluu lisäksi radiolähetin ja - vastaanotin, jonka avulla resonanssi synnytetään ja havaitaan. (Ellard, n.d.) Kuvauksessa kehosta saatavan signaalin voimakkuus magneettikuvassa riippuu paitsi magneettisten ytimien määrästä myös niiden vuorovaikutuksesta ympäristön kanssa. Näitä vuorovaikutuksia kuvataan relaksaatioajoilla, jotka kertovat kuinka nopeasti kudoksen magnetoituminen palaa tasapainotilaan virityspulssin jälkeen. Muita signaalin ominaisuuksin vaikuttavia suureita ovat kudoksen liike ja virtaus, diffuusio sekä ns. kemiallinen siirtymä. (Gould, 2010). Magneettikuvaukseen on kehitetty kontrastiaineita, joilla kudosten näkyvyyttä voidaan muuttaa. Magneettikuvaksissa usein käytetyt kontrastiaineet ovat gadoliniumyhdisteitä tai rautaoksidipartikkeleita. Eräät gadoliniumyhdisteet, erityisesti gadodiamidit, ovat aiheuttaneet joillekin munuaisten toiminnanvajausta sairastaville potilaille vaikeaa fibroosia. (Gould, 2010). Käyttötarkoitus Magneettikuvausta voidaan käyttää kehon elinten ja kudosten kuvaamiseen, sairauksien diagnosointiin ja hoidon vaikutusten seurantaan. Koska magneettikuvaus on turvallinen ja siitä ei synny ionisoivaa säteilyä, sitä voidaan käyttää kehon herkimpienkin osien kuvaamiseen. Näitä ovat esimerkiksi sydämen kammioiden koon ja paksuuden, rintakehän ja vatsan seudun elinten, lisääntymiselinten, lantion seudun elinten, virtsarakon, selkäytimen ja nivelten tutkiminen. MRI:tä on käytetty paljon myös urheiluvammojen diagnosointiin. Sen käyttö on myös kasvamassa ja syrjäyttämässä perinteisen mammografian rintasyövän havaitsemisessa. American Heart Associationin tekemän tutkimuksen mukaan mikrovuodot voidaan löytää ja paikantaa MRI:n avulla. Mikrovuodot voivat olla riski verenvuotoseptikemian muunnoksesta (HT) liuotushoidon aika, jota käytetään akuuteissa verenkieroon liittyvissä (iskeemisissä) halvauksissa mahdollisien tukoksien liuottamiseen. MRI-kuvan avulla voidaan tunnistaa riskiryhmään kuuluvat potilaat ja määrätä hoito sen mukaan. (Kidwell ym., 2001). 11

12 Kuva 1. MRI ennen trombolyysihoitoa ja sen jälkeen. (Kidwell ym., 2001) Magneettikuvausten vahvuudet ja heikkoudet Magneettikuvauksen suurimpia etuja ovat sen käyttämä non-invasiivinen menetelmä sekä ionisoivan säteilyn puuttuminen. Lisäksi sen on virtauksille herkkä, joten verenkiertoa voidaan kuvata tarkasti. Kuvaustasot voidaan säätää elektronisesti ja sillä on korkea pehmytkudosresoluutio. Magneettikuvakset ovat kuitenkin hitaita ja kalliita. Laitteistot ovat vielä isoja ja vaativat ylimääräistä huomiota tilojen ja käytön suhteen. Menetelmä on myös liikeherkkä, joten potilaan tulee maata täysin liikkumatta, koska muuten kuva voidaan joutua uusimaan. Kuvattavan kehossa olevat vähäisetkin magneettiset metallinkappaleet ja istutteet haittaavat kuvausta. Magneettikuvausta ei voida myöskään tehdä, jos kuvattavalla on sydäntahdistin tai defibrillaattori, sillä niiden toiminta voi häiriintyä magneettikentän vaikutuksesta. (Gould, 2010). Tulevaisuus Tutkijat Max Planck-instituusissa Göttingenissä ovat kehittäneet uuden MRI-menetelmän, joka ottaa kuvia 20ms nopeudella. Tällöin on mahdollista kuvata suoraan elinten ja niveliä toimintaa. FLASHin kaltaiset uudet kuvankeräystekniikat ovat lisänneet MRI:n kuvausnopeutta sekä insinöörien kehittämät algoritmit auttavat tietokonetta muodostamaan täydellisen kuvan epätäydellisestä kuvasarjatiedostosta. Esimerkiksi minuutin mittaiseen sydämen sykkeestä otettavaan MRI-videoon tarvitaan kuvaa. Lopullisen videon kokoamiseen menee noin 30 minuuttia. Lopputuloksena se auttaa tutkijoita diagnosoimaan paremmin nivelvaurioita ja sepelvaltimotauteja. (Dillow, 2010). 12

13 LÄHTEET Dillow, C First ever real-time MRI video captures images of body s interior in just 20 milliseconds. Popsci www-sivustot. Ellard,D., n.d. History of MRI. The University of Manchester. WWW-sivustot. Gould, T How MRI Works. Discovery Health. WWW-sivustot. Kidwell, C., Saver, J., Villablanca, J., Duckwiler, G., Fredieu, A., Gough, K., Leary, M., Starkman, S., Gobin, Y., Jahan, R., Vespa, P., Liebeskind, D., Alger, J. and Vinuela, F. (2002) Magnetic Resonance Imaging Detection of Microbleeds Before Thrombolysis: An Emerging Application. Stroke 2002;33; MRI of the Body (Chest, Abdomen, Pelvis) Radiological Society of North America. WWWsivustot. URL: 13

14 Elektrokardiografia (EKG) Matti Romppainen Sydämen toimintaa säätelevät sähköimpulssit, jotka saavat alkunsa sinussolmukkeesta. EKG:n mittaaminen perustuu näiden heikkojen sähköimpulssien mittaamiseen. Sähkövirta on voimakkaimmillaan depolarisaatio- ja repolarisaatiovaiheen aikana, jolloin kalvojännite muuttuu nopeimmin. Sydämen sähköistä toimintaa voidaan mitata non-invasiivisesti iholle asetettavilla pintaelektrodeilla. Elektrodeilla saatua käyrää kutsutaan EKG:si eli elektrokardiogrammiksi eli sydänsähkökäyräksi. (Bjålie, J ym., 2007) EKG-käyrä Sydämessä neste virtaa korkean paineen alueelta matalamman paineen alueelle. Sydämen tehtävä on synnyttää paine-eroja, jotta veri virtaisi sen läpi suonistoon. Aktiopotentiaali, joka syntyy sinussolmukkeessa, leviää koko sydämeen ja rytmittää sydänlihaksen supistumisen ensin eteisissä ja sen jälkeen kammiossa (kuva 1). Yksittäisen lihassolun supistuminen alkaa depolarisaation jälkeen. EKG-käyrässä näkyvät juuri nämä sydänlihaksen depolarisaation aiheuttamat sähkövirran vaihtelut. Eteissupistus alkaa depolarisaatiota kuvaavan P-aallon aikana. Kammiosupistus alkaa QRS-kompleksin aikana. T-aalto syntyy kammioiden repolarisaatiosta. Myös eteisten repolarisaatio aiheuttaa aallon, mutta se jää QRS-kompleksin taakse piiloon EKG-käyrässä. (Bjålie, J ym., 2007) KUVA 1. EKG-käyrä Mittaus Sydämen sähköistä toimintaa voidaan mitata periaatteessa mistä tahansa, mutta vertailukelpoisten tulosten saamiseksi on kehitetty standardoitu mittausmenetelmä. Mittausmenetelmässä pintaelektrodit kiinnitetään raajoihin ja kuuteen paikkaan rintakehälle. (Bjålie, J ym., 2007) 14

15 KUVA 2. Pintaelektrodien sijoittaminen häiriöiden pienentämiseksi EKG:tä otettaessa. EKG-signaalin jatkuvalla seurannalla voidaan tutkia sydämen rytmiä ja havaita normaalista poikkeavat sydänlihaksen ja impulssijohtojärjestelmän toiminnat. Yleisesti EKG:tä seurataan leikkausten ja tehostetun hoidon ja valvonnan aikana. (Bjålie, J ym., 2007) EKG-mittaus on herkkä erilaisille häiriöille. Jokaiselle mittauskerralle on järjestettävä standardisoidut olosuhteet, jotta tulokset olisivat mahdollisimman vertailukelpoiset. Häiriöitä voi aiheutua esimerkiksi elektrodien virheellisestä asettelusta tai mittavan puutteellisesta valmistelusta, mittauslaitteisto täytyy valmistella oikein, myös potilas voi aiheuttaa häiriötä omilla toimillaan. (EKG:n mittaaminen, 2002) EKG:n mittaamiseen on myös kehitetty yksinkertaisempia mittausmenetelmiä, jolloin pystytään mittaamaan nopeasti ja helposti. Yksi tällainen yksinkertaistettu EKG:n tutkimistapa on neljän askeleen metodi, joka perustuu muutamaan yksinkertaiseen muistisääntöön. Ensimmäisessä askeleessa tarkastellaan sydämen sykettä ja rytmiä, toisessa arvioidaan PR, QRS ja QT intervalleja, kolmannessa arvioidaan QRS- ja P- aaltoja ja neljännessä vaiheessa arvioidaan oikean ja vasemman kammion toimintaa ja kammioiden liikakasvua. Näiden vaiheiden perusteella on helppo arvioida sydämen toimintaa. Kyseinen EKG:n analysointimenetelmä on kehitetty tilanteisiin, jossa ei ole heti saatavilla asiantuntijaa tulkitsemaan saatuja tuloksia. Menetelmän avulla tuloksia voisi analysoida ja tulkita yhä useammat terveydenhuollon toimijat, kuitenkin aina tulee varmistaa tulokset asiantuntijalla, olivat tulokset normaaleja tai poikkeuksellisia. (Evans, W. 2010) 15

16 KUVA 3. Normaali ja epänormaali QRS-aalto LÄHTEET: Bjålie, J., Haug, E., Sand, O., Sjaastad, O.,Toverud, K. (2007). Ihminen fysiologia ja anatomia. WSOY Evans, W. Acherman, R. Mayman, G. (2010). Simplifien Pediatric Electrocardiogram Interpretation. SAGE, EKG:n mittaaminen. (2002)

17 Positroniemissiotomografia (PET) Pasi Paukkonen Yleistä Positroniemissiotransmissio on kolmiulotteinen kuvantamismenetelmä, jonka avulla voidaan paikantaa ja kuvantaa kudosten aineenvaihdunnan poikkeavuuksia. Glukoosi, vesi ja rasvahappo ovat esimerkkejä biologisista yhdisteistä, joiden jakautumista kehossa voidaan menetelmällä seurata. Kuvantamisessa käytetään radioisotooppisia merkkiaineita, joiden avulla kuvissa saadaan näkyviin halutun biologisen yhdisteen aineenvaihdunnan vilkkaus kehossa. Yleisin kuvantamisessa käytetty radioisotooppinen merkkiaine on 18F- fluorodeoksiglukoosi. Muita merkkiaineita ovat mm. fluori-18, hiili-11, happi-15 ja typpi-13. (Puumala, 2003; Ramula, 2009) Tutkimuksen kulku ja kuvan muodostus Ennen kuvantamista henkilö saa radioisotooppisen merkkiaineen injektiona tai inhalaationa. Koska merkkiaineiden puoliintumisaika on lyhyt, se on valmistettava lähellä ja kuvantaminen tehtävä pian merkkiaineen injektion jälkeen. Myös henkilön saama säderasitus merkkiaineista on pieni lyhyen puoliintumisajan takia. 17

18 Kuva 1. PET:in toimintaperiaate Merkkiaine koostuu radionuklideista, jotka lähettävät positroneja. Vapautuvat positronit törmäävät elimistön elektroneihin, jonka seurauksena tapahtuu annihilaatio. Annihilaatio synnyttää gammasäteilyä, joka pystytään havaitsemaan erikoiskameralla (PET-kamera, kaksipäinen gammakamera). Tietokoneella muodostetaan kolmiulotteinen kuva merkkiaineen jakaantumisesta kehossa. PET on epätarkempi kuvantamismenetelmä verrattuna tietokonetomografiaan tai magneettikuvaukseen mutta kudoksen aineenvaihduntaa kuvattaessa piirtotarkkuus ei ole oleellinen suure. (Saarinen, 2001; Puumala 2003) Käyttökohteet Kliinisiä käyttökohteita ovat mm. onkologia, neurologia, kardiologia ja psykiatria. Onkologiassa PETiä käytetään esim. syövän toteamiseen, luokitukseen ja hoidon seurantaan. Neurologiassa sairauksiin liittyy muutoksia, joita PETillä voidaan seurata, kuten aineenvaihdunta, hapenkulutus, verenkierto ja energia-aineenvaihdunta. Kardiologian puolella menetelmällä voidaan arvioida sydänlihaksen elinkykyisyyttä ja sitä voidaan käyttää myös sepelvaltimotaudin toteamiseen. Psykiatriassa kuvantamisella voidaan selvittää esim. aivojen biokemiallista toimintaa neuropsykiatristen sairausten yhteydessä. (Puumala, 2003) 18

19 Kuva 2. PET-kuva aivoista. Kuva 3. PET laitteisto PETiä voidaan hyödyntää myös liikuntabiologian tutkimuksissa, mm. Jyväskylän yliopistossa tehdyssä Pro Gradu -tutkielmassa tutkittiin PETiä apuna käyttäen akillesjänteen ja luustolihaksen glukoosin käyttöä fyysisen rasituksen aikana. Muita liikuntabiologisia tutkimuksia, joissa on hyödynnetty PETiä, ovat esim. olkapään lihasten toiminta käsivarren noston aikana ja kofeiinin vaikutus sydänlihaksen verenvirtaukseen henkilöillä, joilla on todettu sepelvaltimotauti. (Saarinen, 2001; Omi ym., 2010; Namdar ym., 2009) Lähteet Namdar, M., Schepis, T., Köpfli, P., Gämperli, O., Siegrist, P.T., Grathwohl, R., Valenta, I., Delaloye, R., Klainguti, M., Wyss, C.A., Lyscher, T.F., Kaufmann, P.A. (2009). Caffeine Impairs Myocardial Blood Flow Response to Physical Exercise in Patients with Coronary Artery Disease as well as in Age-Matched Controls. PloS one. 4. Viitattu URL: Omi, R., Sano, H., Ohnuma, M., Kishimoto, K.N., Watanuki, S., Tashiro, M., Itoi, E. (2010). Function of the shoulder muscles during arm elevation: an assessment using positron emission tomography. Journal of anatomy Puumala, K Keskiviikkomeeting- esitelmä : PET. Suomen Radiologiayhdistys. Viitattu URL: Ramula, H Positroniemissiotomografia yhdeksän syöpätyypin kuvantamisessa: virtsarakon, aivojen, kohdunkaulan, munuaisten, munasarjojen, haiman, eturauhasen ja kivesten kasvaimet sekä keuhkojen pienisolusyöpä. Finohta. Viitattu URL: Saarinen, J Akillesjänteen ja luustolihaksen glukoosin käyttö fyysisen rasituksen aikana positroniemissiotomografialla mitattuna. Liikuntafysiologian Pro Gradu tutkielma. Jyväskylän yliopisto

20 Kiihtyvyys liikuntabiologisena mittauksena Juha Parviainen Kiihtyvyys Kiihtyvyys (acceleration, m/s2) on fysikaalinen suure, joka kuvaa kappaleen nopeuden muutosta tietyssa ajassa. Kiihtyvyyden aiheuttaa kappaleeseen kohdistuva voima (dynamiikan peruslaki, F=ma). Kiihtyvyydellä on suuruuden lisäksi aina suunta. Normaaliympäristössä tehtäviin kiihtyvyysmittauksiin vaikuttaa maan vetovoiman aiheuttama putoamiskiihtyvyys (n m/s2), josta käytetään yksikköä g (Kavanagh & Menz, 2008). Kiihtyvyysmittaukset liikuntabiologiassa Kiihtyvyyden mittaaminen (accelerometry) liikuntabiologisessa tarkoituksessa on tiettävästi alkanut niinkin aikaisin kun 1930-luvulla, jolloin Liberson julkaisi ajatuksia kävelyasentovirheiden havaitsemisesta vartalonosien kiihtyvyyskuvaajien avulla (Kavanagh & Menz, 2008). Kiihtyvyysanturiteknologia on ollut kuitenkin ajatusten toteuttamiseen liian alkeellista. Nykyään kiihtyvyysmittauksia hyödynnetään liikuntabiologiassa laajalti. Sovelluskohteita ovat muun muassa fyysisen aktiivisuuden monitorointi, motoriikan arviointi, ryhtiin ja kävelyyn liittyvät tutkimukset, liikuntasuoritusten aikaisten iskuvoimien ja niiden absorboitumisen mittaus ja suoritustekniikan arviointi sekä parantaminen (liikeanalyysi). Kiihtyvyysanturit Kiihtyvyysmittausten laaja-alainen tarve teollisuudessa ja kuluttajatuotteissa on kehittänyt anturiteknologiaa viime vuosikymmeninä nopeasti. Tänäpäivänä kiihtyvyysanturit ovat pieniä, edullisia ja tarvittaessa langattomia. Liikuntabiologisiin mittauksiin erikoistuneita antureita on tarjolla useita kaupallisia ratkaisuja (Murphy, 2009). Kiihtyvyysanturit toimivat periaatteessa kuten vaimennettu jousi-massa systeemi. Kun anturiin kohdistuu kiihtyvyyttä, jousen päässä oleva massa siirtyy, siirtymä mitataan ja muunnetaan sähköiseksi signaaliksi. Teknisiä ratkaisuja on useita, joista tyypillisimmät perustuvat pietsosähköisiin, pietsoresistiivisiin ja kapasitiivisiin komponentteihin. Pietsoelektriset kiihtyvyysanturit käyttävät kristallikiteitä, jotka varautuvat sähköisesti kiihtyvyyden aiheuttaessa niihin painetta. Pietsoresistiivisissä (venymäliuska) antureissa mitataan materiaalin vastustusta kiihtyvyyden aiheuttamalle mekaaniselle rasitukselle. Kapasitiivisessa anturissa esimerkiksi piistä valmistettu massaelementti on ympäröity joukolla kondensaattoripareja. Massaelementin reagoidessa liikkeeseen kondensaattoriparien kapasitanssit muuttuvat, ja tämä kiihtyvyyden voimakkuuteen verrannollinen muutos ilmaistaan sähköisenä signaalina. Pietsosähköiset anturit ovat parhaimmillaan korkeataajuista kiihtyvyyttä mitattaessa, pietsoresistiiviset voimakkaiden iskujen mittauksessa ja kapasitiiviset anturit matalataajuista kiihtyvyyttä mitattaessa (Kavanagh & Menz, 2008; Wikipedia, 2010). Kiihtyvyysanturit mittaavat kiihtyvyyttä nykyään tyypillisesti 3-ulotteisessa koordinaatistossa. Edulliset 3D-anturit ovat syrjäyttäneet liikuntabiologisissakin mittauksissa aiemmin yleiset 1- ja 2Danturit. Mittaukseen vaikuttaa olennaisesti anturin asento ja maan vetovoiman aiheuttama putoamiskiihtyvyys (kuva 1). Mikäli anturin mittausuunta ei ole kohtisuorassa maan vetovoiman komponenttiin nähden, mitattu signaali sisältää myös putoamiskiihtyvyyttä. Erityisesti ihmisen liikuntaan liittyvissä mittauksissa tämä on ongelma, sillä esimerkiksi käsiin kiinnitettynä anturit kallistelevat puolelta toiselle ja voivat liikkua mikäli kiinnitys ei pidä. Ongelma voidaan ratkaista 20

21 liittämällä kiihtyvyysanturin yhteyteen gyrometri, joka ilmaisee anturin asennon. Tällöin maan vetovoiman aiheuttama kiihtyvyys voidaan erottaa mittaussignaalista. Mittausakselin kallistuessa maan vetovoiman kiihtyvyyden komponentti aiheuttaa mittaussignaaliin staattista kiihtyvyyttä (B). (Kavanagh & Menz, 2008) Kuva 1. Mikäli kiihtyvyyden mittausakseli on kohtisuorassa maan vetovoiman kiihtyvyyden komponenttiin nähden, mittaus sisältää vain liikesuuntaan tapahtuvaa kiihtyvyyttä (A). Mittausaineisto ja sen analysointi Kiihtyvyysanturilla mitattu aineisto on aikatasossa tallennettua aikasarjaa (kuva 2B). Aineiston esikäsittelyyn ja analysointiin käytetyt menetelmät ovat tapauskohtaisia, mutta yleisesti aikasarjalle tehdään mittaushäiriön poisto esimerkiksi alipäästösuotimella. Suoran mittausvastekuvaajan lisäksi aineistosta tyypillisesti analysoidaan kiihtyvyyden dispersiota nollatason suhteen (ns. Root Mean Square-muunnos). Usein aineistoa on hyödyllistä analysoida myös taajuustasossa. Taajuustason spektristä on helppo havaita esimerkiksi askellusanalyysissä olennaisia syklisiä komponentteja. 21

22 Kuva 2. Chen & Hung (2010) rakensivat reaaliaikaisen liikeanalyysijärjestelmän Wii-pelikonsolin ohjaimista ja sovelsivat sitä tenniksen lyöntitekniikan analysointiin. A: Kiihtyvyysanturien käyttö, B: Lyönnistä saatu mittaussignaali. Lähteet: Kavanagh, J. & Menz, H. (2008). Accelerometry: A technique for quantifying movement patterns during walking. Gail & Posture, 28, Murphy S. (2009). Review of physical activity measurement using accelerometers in older adults: Considerations for research design and conduct. Preventive Medicine, 48, Wikipedia (2010): Accelerometer, luettu Chen, Y-J. & Hung, Y-C. (2010). Using real-time acceleration data for exercise movement training with a decision tree approach. Expert Systems with Applications, 37,

23 Ihon sähkönjohtavuus Esa Hongell Ihon sähkönjohtavuuden mittaaminen on yksi helposti mitattavista fysiologisista menetelmistä. Sen katsotaan olevan vahvasti yhteydessä vireystilaan. Siinä tarkastellaan ihon sähkönjohtavuuden muutoksia reaaliajassa. Nämä muutokset perustuvat sympaattisen hermoston ja hikirauhasten toimintaan (Hiltunen ym., 2008). Ihon sähkönjohtavuutta alettiin tutkia jo 1900-luvun alkupuolella ja se on säilynyt käytettynä menetelmänä tähän päivään saakka, vaikka rinnalle on tullut monia uudempia menetelmiä kuten EEG ja MRI. Aivosähkökäyrien (EEG) synkronoitumisen avulla voidaan tutkia tarkemmin ja syvällisemmin vireystilaa. Magneettikuvauksella (MRI) puolestaan voidaan tarkastella esimerkiksi hermoston tilaa. Ihon johtavuus on kuitenkin säilyttänyt suosionsa yksinkertaisen laitteistonsa ja edullisuutensa vuoksi (Hiltunen ym., 2008). Elektrodipari kiinnitetään tavallisesti käsiin, joko sormien kämmenpuolelle tai kämmeneen, eikä käsien pesemistä mittavampaa puhdistusta tarvita. Menetelmän merkittävimpänä puutteena on fysiologisista seikoista johtuva viive: ihon sähkönjohtavuus vaihtelee hien erittyessä ja kuivuessa hitaasti, mikä tarkoittaa, että reaktio ärsykkeeseen voi tulla yhdestä kolmeen sekunnin kuluessa (Fowles ym., 1981). KUVA 1. Esimerkkilaitteita joilla voidaan mitata ihon johtavuutta Hikirauhasten toimintaa hallitsee lähes yksinomaan sympaattinen hermosto, joka tiedostamattomasti säätelee kehon yleistä aktiiviolotilaa esimerkiksi paon tai taistelun varalle. Siten ihon sähkönjohtavuus on hyvä vireystilan mittari. Ulkoiset stimulukset voivat aktivoida sympaattista hermostoa, kuten myös henkiset ärsykkeet. Tällaisia voivat olla esimerkiksi viha, pelko, ahdistus, seksuaaliset tuntemukset ja huomion keskittäminen (Hiltunen ym., 2008). KUVA 2. Ärsyke tapahtunut 25 sekunnin kohdalla. Ihmisellä, yksilöstä riippuen, tapahtuu luonnollisesti yhdestä kolmeen sympaattisen hermoston aktivoitumista minuutissa. Nämä ilman ärsykettä tapahtuvat aktivaatiot täytyy tulkitsijan erottaa 23

24 mittaustuloksista. Tämän vuoksi ihon johtavuuden mittaamisen ohella usein käytetään myös muita mittausparametreja, jotta tulosten tulkinta on varmempaa (Hiltunen ym., 2008). KUVA 3. Esimerkkimittaus noin neljän minuutin aikajaksolta. Laitteiston osalta mittaus perustuu siihen, että elektrodipari lähettää pienen määrän virtaa kehon läpi ja taltioi muutokset. Muutokset mitataan mikrosiemenseissä. Muutosten vahvuus vaihtelee henkilöittäin ja kalibrointi on tarpeellista (Fowles ym., 1981). Ihon sähkönjohtavuuden mittaamista voidaan käyttää hyödyksi esimerkiksi rentoutumisen harjoittelussa tai valheenpaljastuskokeessa. Yleisesti ottaen sitä käytetään psykofyysisissä mittauksissa sekä henkisten ärsykkeiden vaikutusten tutkimisessa. LÄHTEET Fowles, D., Christie, M., Edelberg R., Grings W., Lykken, D. and Venables P. (1981). Publication Recommendations for Electrodermal Measurements. Psychophysiology. 18, Hiltunen, E., Holmberg, P. and Kaikkonen, M. (2008, 8-9 painos). Galenos. Ihmiselämä kohtaa ympäristön. WSOY. 24

25 Syke Olli Moisander 1 Fysiologia Syke tarkoittaa sydämen toimintakierron taajuutta, eli perättäisten aktiopotentiaalien väliä. Tyypillisesti taajuus ilmoitetaan lyönteinä minuutissa (lm). Toimintakierron käynnistää yleensä sinussolmuke josta aktiopotentiaali sitten leviää koko sydämeen saaden aikaan täydellisen supistumisen. Sydämen toimintaa säätelevät normaalisti niin sympaattinen kuin parasympaattinenkin hermosto, eikä sykkeeseen voida suoraan tahdonalaisesti vaikuttaa. (Niensteds ja ym. 2004) Sykkeeseen liittyvät olennaisesti termit leposyke, maksimisyke ja iskutilavuus. Leposyke ilmoittaa sykintätaajuuden täydellisessä levossa, ja tavallisesti se mitataan heti heräämisen jälkeen vuoteessa maaten. Normaalisti leposyke on välillä lm, laskien iän myötä. Hyväkuntoisilla kestävyysurheilijoilla leposyke on monesti alle 40 lm. (Willmore ja Costill 2004) Maksimisyke on sydämen suurin mahdollinen sykintätaajuus. Se saavutetaan yleensä jo ennen kuin rasitus nousee maksimaaliseksi. Yleisin maksimisykkeen arvioimiseksi käytetty kaava on 220 ikä(vuosina). (Niensteds ja ym. 2004) Myös monia muita kaavoja käytetään, mutta kaikkiin kaavoihin liittyy merkittävää epätarkkuutta. Näistä tarkemmin luvussa 4. Iskutilavuus kertoo kuinka paljon verta sydän yhden supistuksen aikana työntää verenkiertoon. (Niensteds ja ym. 2004) Syke reagoi rasitukseen lisäämällä verenkiertoon pumppaamaansa veren määrää. Tämä voi tapahtua joko iskutilavuutta ja/tai sykettä kasvattamalla. Vallitseva vaikutustapa riippuu henkilön taustasta. Harjaantunut (urheilijan) sydän kasvattaa ensisijaisesti iskutilavuutta, kun taas harjaantumaton turvautuu ensisijaisesti sykkeen kasvattamiseen. (Willmore ja Costill 2004) 2 Mittausmenetelmät Sykettä voidaan mitata kolmella eri tavalla. Epäsuorasti voidaan mitata sormea ja sekuntikelloa hyväksi käyttäen sykkeen verisuonistoon aiheuttamaa paineaalto, eli pulssia. (KTL 2000) Varsinaista sykettä voidaan mitata Elektrokardiografia(EKG)-mittareilla, tai niistä kehityillä langattomilla versioilla, eli sykemittareilla. (Janz 2002) Tässä työssä keskitytään jälkimmäisiin. Sykemittari koostuu lähettimestä ja vastaanottimesta. Lähetin kiinnitetään tyypillisesti joustavalla nauhalla tai kankaalla rintakehälle, ja vastaanottimena toimii rannekellon tyyppinen mikrotietokone. (Janz 2002) Uusimmissa sovelluksissa on kuitenkin jo pyritty pääsemään eroon erillisestä lähettimestä upottamalla toiminto esimerkiksi tekstiiliin (Jouran ja ym. 2010). Lähetin poimii elektrodeilleen sydämen sinuskäyrän, prosessoi sen, ja lähettää sitten vahvistettuna vastaanottimelle. Vastaanotin poimii vahvistetun sykkeen, ja tekee sen perusteella tarvittavia laskelmia. Nykyaikaiset sykemittarit mittaavat hetkellisen sykearvon ja keskisykkeen lisäksi mm. sykevälivaihtelua ja arvioivat energiankulutusta ja harjoituksen jälkeistä hapentarvetta. (Sedlock ja ym. 2010) 25

26 Kuva 1: Sykemittarin lähetin ja vastaanotin 3 Käyttökohteet 3.1 Urheilu Urheilussa sykemittareita käytetään harjoituksen tehon säätämiseen ja rasitustilan seurantaan. Sykkeen mittaaminen on validia lajeissa joissa kestävyyskunto rajoittaa urheilusuoritusta. Perinteisesti yhdistettyjen maitohappo- ja hengityskaasumittausten avulla on määritelty urheilijan henkiläkohtaiset harjoittelutehot (=sykkeet) aerobisen ja anaerobisen kynnyksen kautta. (Willmore ja Costill 2004) Rasitustilaa voidaan seurata mittaamalla perättäisten lyöntien välisen ajan hajontaa, eli sykevälivaihtelua. Sykevälivaihtelu kuvaa sympaattisen ja parasympaattisen hermoston keskinäistä vaikutuseroa sydämeen. Mikäli ihminen on rasittunut, sympaattinen hermosto on vallitseva ja täten perättäisten sykäysten välinen aika pyrkii vakioitumaan. Yleensä tämä havaitaan myös leposykkeen kasvuna. (BuSha 2010) 3.2 Aktiivisuusmittaukset Sykkeen avulla voidaan pyrkiä mittaamaan henkilön fyysistä aktiivisuutta. Aktiivisuutta kuvaa energiankulutus. Energiankulutus on kuitenkin lineaarisesti verrannollinen sykkeeseen vain ns. flex-pisteiden välissä, eli keskimäärin sykevälillä lm. Tästä johtuen sykemittauksen tarkkuus energiankulutuksen mittaamisessa on varsinkin pitkäaikaismittauksissa (joissa suurin osa ajasta ollaan kevyellä rasitustasolla) vain suuntaa-antava. Sykemittauksen helppous ja laitteiston kompakti koko tekevät siitä kuitenkin varteenotettavan vaihtoehdon varsinkin ryhmätasolla tehtäviin tutkimuksiin.(janz 2002) 3.3 Riskianalyysit Sykkeestä voidaan tehdä ennusteita monenlaisiin terveysriskeihin. Esimerkiksi sykkeen palautumisesta fyysisen aktiivisuuden jälkeen (Nagashima ja ym. 2010) tai pelkästään leposykkeestä voidaan päätellä henkilön riskiä kohdata sydänperäinen äkkikuolema. Leposyke korreloi sydänkohtausriskin kanssa myös potilailla joilla on jo aiemmin ollut sydänkohtaus (Fosböl ja ym. 2010). 4 Ongelmat Sykkeen mittaamiseen liittyy joitain teknisiä ongelmia. Verrattaessa sykemittareiden antamia sykelukemia EKG-mittareiden vastaaviin huomataan eroavaisuuksia (Terbizan ym. 2002). EKGmittausta voidaan oikein suoritettuna pitää luotettavana mittaustapana (Janz 2002), joten tämän perusteella sykemittareihin liittyy epätarkkuutta. Mittarit toimivat melko luotettavasti vielä kevyellä rasitustasolla, mutta jo kilpajuoksijan kevyeen juoksuvauhtiin (10 mailia/h) siirryttäessä mittaustulos on luotettavasti vain 10 lyönnin haarukassa. (Terbizan ym. 2002) 26

27 Pidempiaikaisessa mittaamisessa ongelmaksi muodostuu jo aiemmin mainitun energiaepälineaarisuuden lisäksi lähettimien epämukavuus ja johtavuusongelmat (lihavuus, kuivuminen) laskevat käyttömukavuutta ja luotettavuutta (Janz 2002). Käytettäessä sykemittaria ilman tarkkoja taustatietoja, eli laboratoriomitattuja henkilökohtaisia rasitusalueita ja maksimisykettä, voi rasituksen arvioinnissa olla suuriakin puutteita. Esimerkiksi henkilökohtainen maksimisyke saattaa vaihdella huomattavasti iän perusteella lasketuista (Tanaka ja ym. 2001). Kuva 2: Maksimisykkeen vaihtelu ikäluokittain (Tanaka ym. 2001) Lähdeluettelo BuSha, Brett. Exercise modulation of cardiorespiratory variability in humans. Respiratory Physiology & Neurobiology 1 (2010): Fosböl, E. ym. Long-term prognostic importance of resting heart rate patients with left ventricular dysfunction in connection with either heart failure or myocardial infarction. Internatiol Journal of Cardiology, 2010: Janz, Kathleen. Use of Heart Rate Monitors to Assess Physical Activity. Teoksessa Physical Activity Assessments for Healt-Releted Research, tekijä: G. Welk, Champain: Human Kinetics, Jouran, P. ym. Robust monitoring of vital signs integrated in textile. Sensors and Actuators A: Physical 1 (2010): KTL. Terveys tutkimuksen mittausohje. 19. syyskuuta (haettu 13. syyskuuta 2010). Nagashima, J. ym. Three-month exercise and weight loss program improves heart rate recovery in obese persons along with cardiopulmonary function. JOURNAL OF CARDIOLOGY 1 (2010):

28 Niensteds W. ym. Ihmisen fysiologia ja anatomia. Porvoo: WSOY, Sedlock, D. ym. Excess Postexercise Oxygen Consumption After Aerobic Exercise Training. Sensors and Actuators A: Physical 4 (2010): Tanaka H. ym. Age-predicted maximal heart rate revisited. J.Am.Coll.Cardiol. 1 (2001): Terbizan D. ym. Validity of Seven Commercially Available Heart Rate Monitors. Measurement in Physical Education and Exercise Science 4 (2002): Willmore, J., ja D. Costill. Physiology of sport and exercise. Champaign: Human Kinetics,

29 Hengityskaasut Samppa Karvinen Historia Kuvassa 1 näkyvä Douglas bag käytettiin ensimmäistä kertaa 60-luvulla hengityskaasujen talteenottoon ja analysoimiseen. Ne on nimetty Claude G. Douglas ( ) mukaan, joka oli Brittiläinen fysiologi. Niitä käytetään nykyisinkin ja niiden suositustilavuus on jopa 200 litraa. Helpommin liikuteltavia kannettavia laitteita on myös saatavilla nykyisin ja niitä voidaan käyttää kenttäolosuhteissa. Niistä näyte ao. kuvassa, jossa esitellään Cosmedin tuotetta. McLaughlinin ja Kingin (2001) tutkimusten mukaan näillä laitteilla saadaan aikaan hyväksyttyjä tuloksia laboratoriotuloksiin verrattuina. Kuva 1. Kannettava mittari (vasemmalla) ja ensimmäisissä laboratoriomittauksissa käytetty Douglas bag (oikealla). Mittaaminen Mittareilla mitataan sisään menevän ja ulostulevan hapen ja hiilidioksidin pitoisuuksia. Mittaustulokset ilmoitetaan yleensä kolmella eri tavalla: 1. l/min (esim. 4,1 l/min) 2. ml/kg/min (esim. 72 ml/kg/min) 3. METs-yksikköinä (esim. 11,6 METs) Kaksi jälkimmäistä tapaa ilmoittaa hapenkulutuksen suhteutettuna painoon, joten nämä luvut ovat ihmisten välillä vertailukelpoisia. Hengityskaasujen mittaamista käytetään monesti urheilijoilla maksimaalisen hapenkulutuksen (VO2max) mittaamiseen eli kuinka paljon ihminen pystyy käyttämään hengittämäänsä happea hyväksi. Sitä voidaan käyttää myös perusaineenvaihdunnan (PAV) mittaamiseen. Perusaineenvaihdunta PAV:n suuruus vaihtelee iän, koon, sukupuolen ja rasvakudoksen määrän mukaan ja sillä tarkoitetaan välttämättömien elintoimintojen ylläpitämiseksi tarvittavaa energiankulutusta ja aineenvaihduntaa. Aktiivinen kudos eli käytännössä lihasmassan määrä vaikuttaa perusaineenvaihduntaan erittäin paljon. Mitä lihaksikkaampi tai kookkaampi ihminen on, sitä suurempi on hänen energiankulutuksensa. Yksi MET vastaa istuvan ihmisen hapenkulutusta ja on 29

30 noin 3,5 ml/kg/min. 1 MET vastaa myös levossa olevan ihmisen energiankulutusta yhtä kilokaloria painokiloa kohden tunnissa eli esimerkiksi 60 kg painava henkilö kuluttaa lepotilassa keskimäärin 60 kcal/h. (Heikkilä 2009, Olkkonen 2005) Maksimaalinen hapenkulutus Hengityskaasumittauksia käytetään myös maksimaalisen hapenkulutuksen mittaamiseen. Se on perinteinen tapa seurata urheilijoiden kunnon kehitystä. Testimenetelminä käytössä ovat suora sekä epäsuora menetelmä. (Olkkonen, 2005) Suora menetelmä Testi tehdään yleensä juoksumatolla juosten tai kävellen. Testeissä voidaan käyttää myös pyöräergometriä tai soutuergometriä. Testin aikana suoritustehoa nostetaan asteittain, kunnes testattava on lopen uupunut. Kun testattava tekee suoritusta, mitataan hengityskaasuanalysaattorilla hapenottokykyä, hiilidioksidin tuottoa, hengitysosamäärää ja hengitysmuutoksia. Samaan aikaan syke tallennetaan mittarille sekä kuormitusportaan jälkeen otetaan sormenpäästä veren laktaattipitoisuuden määrittämistä varten näytä sormenpäästä. Hengityskaasumittausten, laktaattimääritysten ja syketietojen avulla voidaan luotettavasti määrittää aerobinen ja anaerobinen kynnys. Näitä tietoja voidaan käyttää hyväksi jatkossa kunnon kehityksen seurannassa sekä liikuntaohjeiden laadinnassa. Hengityskaasuanalysaattorin avulla tehtävä testi on toistaiseksi tarkin testi maksimaalisen hapenottokyvyn (VO2 max) määrittämiseen. Testistä saatavat tulokset ilmoitetaan yleensä suurimpana hapenkulutuksen arvona minuuttia kohden (l / min tai ml / kg / min). Suora testi sopii hyvin terveiden ja aktiivisesti kestävyysurheilua harjoittaville kuntoilijoille sekä urheilijoille. (Urheiluvalmennus 2004) Epäsuora menetelmä Suorilla testeillä mitataan VO2max todellisena maksimaalisena lukuarvona. Suoraa testiä ei aina voida kuitenkaan suorittaa esim. huonon peruskunnon tai terveydellisten riskien takia. Näinpä maksimaalinen hapenkulutus voidaan arvioida myös epäsuorilla submaksimaalisilla työkuormituksilla tehdyillä testeillä. Koska hapenkulutus ja sydämen syke nousevat samassa suhteessa kuormituksen noston kanssa, voidaan VO2max määrittää ilman, että ihminen ajetaan täysin piippuun. Epäsuora testi onkin testattavalle huomattavasti inhimillisempi testi ja siksi joukkueurheilussa käyttökelpoisempi menetelmä. Kuva 2. Maskimaalisen hapenottokyvyn mittaus. Koska kestävyysurheilijat harjoittelevat yleensä pienemmillä rasitustasoilla kuin VO2max, tarvitaan myös tietoa submaksimaalisista harjoitustehoista. Näinpä testin yhteydessä määritetään VO2max-testin yhteydessä määritettään yleensä myös aerobinen (AeK) ja anaerobinen (AnK) kynnys. AeK ja AnK ilmaistaan yleensä nopeutena, tehona, sykkeenä ja hapenkulutuksena. Kynnystehojen määrittämisen avulla voidaan ohjelmoida urheilijoiden harjoittelua perus-, vauhti- ja maksimikestävyysominaisuuksien kehittämiseksi. 30

31 Aerobinen kynnys Aerobisella kynnyksellä tarkoitetaan työtehoa, jossa veren laktaattipitoisuus alkaa ensimmäisen kerran kasvaa yli perustason nousujohteisen kuormituskokeen aikana. Samalla keuhkotuuletus jatkaa kasvuaan kuormaa nostettaessa. Yksi AeK:n määrittämisen kriteereistä on, että uloshengitysilman happipitoisuus (O2%) alkaa pienentyä korkeimmasta arvostaan ja hengitysosamäärä nousee alimmasta arvostaan. Hengitysosamäärä (respiratory quotient eli RQ) on luku joka ilmoittaa hengityksen yhteydessä syntyneen hiilidioksidin määrän suhteessa kulutetun hapen määrään. Kun tutkittavan uloshengitetyn hapen ja hiilidioksidin suhde on yhtä iso (CO2/O2 = 1) elimistön energiantuotossa käytetään yksinomaan hiilihydraatteja. AeK erottaa perus- ja vauhtikestävyysharjoittelun tehoalueet erinomaisesti toisistaan. Peruskestävyyttä tulee harjoittaa AeK:n molemmilla puolilla olevilla harjoituksilla. (Olkkonen, 2005) Anaerobinen kynnys Anaerobisella kynnyksellä tarkoitetaan työtehoa, jolla laktaattien nousu alkaa kiihtyä (2-5 mmol x l) nousujohteisen kuormituksen puolivälin jälkeen. Keuhkotuuletus kasvaa suhteessa kulutettuun hapen määrään ja hiilidioksiidien tuotto lisääntyy. Samalla uloshengitysilman happiprosentti laskee entistä selvemmin. AnK erottaa kestävyysharjoittelun vauhti- ja maksimikestävyysalueet toisistaan. Vauhtikestävyysharjoituksissa suoritusteho on aerobisesta kynnystehosta vähän yli anaerobisen kynnystehon. Maksimaalista kestävyyttä harjoitellaan AnK:stä suuremmilla suoritustehoilla. (Olkkonen, 2005) Lähteet Heikkilä Milla, 2009, Opas met- arvojen käytöstä - kirjallisen ohjeistuksen kehittäminen fysioterapeuteille ja fysioterapeuttiopiskelijoille. Opinnäytetyö, Lahden AMK, fysioterapian koulutusohjelma. McLaughlin,J.E.; King,G.A.; Howley,E.T.; Bassett Jr,D.R.; Ainsworth,B.E.Validation of the COSMED K4 b2 Portable Metabolic System, Int.J.Sports Med., 2001, 22, 04, 280,284 Olkkonen Kari, 2005, Fyysisen kunnon mittaus epäsuora menetelmä Mero, A., Nummela, A., Keskinen, K., Häkkinen, K Urheiluvalmennus. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy 31

Liikunta. Terve 1 ja 2

Liikunta. Terve 1 ja 2 Liikunta Terve 1 ja 2 Käsiteparit: a) fyysinen aktiivisuus liikunta b) terveysliikunta kuntoliikunta c) Nestehukka-lämpöuupumus Fyysinen aktiivisuus: Kaikki liike, joka kasvattaa energiatarvetta lepotilaan

Lisätiedot

VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1

VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1 VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1 YHDEN HARJOITUSKERRAN KOKONAISUUS Ihmisen fyysinen kasvu Kasvu pituuden, painon ja kehon osien sekä elinjärjestelmien kasvua kasvu noudattaa 95%:lla tiettyä kaavaa, mutta

Lisätiedot

FIRSTBEAT SPORTS EXAMPLE FITNESS TEST REPORTS

FIRSTBEAT SPORTS EXAMPLE FITNESS TEST REPORTS FIRSTBEAT SPORTS EXAMPLE FITNESS TEST REPORTS Kuntotestiraportti (Conconi) Sukupuoli 4 7 Mies 7.. Aloitustaso n nosto n pituus Palautumisen kesto km/h, km/h m : ja hengitystiheys : :3 : :7 : : : : :7 :

Lisätiedot

Ylikuormitus ja alipalautuminen testaus ja toteaminen. Tampereen Urheilulääkäriasema

Ylikuormitus ja alipalautuminen testaus ja toteaminen. Tampereen Urheilulääkäriasema Ylikuormitus ja alipalautuminen testaus ja toteaminen Terve Urheilija iltaseminaari 20.11.2013 UKK-instituutti Piia Kaikkonen, LitM, testauspäällikkö, Tampereen Urheilulääkäriasema Liikaa, liian vähän

Lisätiedot

Sykevälivaihtelu palautumisen arvioinnissa

Sykevälivaihtelu palautumisen arvioinnissa Sykevälivaihtelu palautumisen arvioinnissa Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Kuopio 10.11.2015 TtT, Eur.Erg. Susanna Järvelin-Pasanen Sisältö Taustaa Muutokset työelämässä kuormituksen arvioinnista

Lisätiedot

VOIMAHARJOITTELU: KUORMITTUMISEN JA PALAUTUMISEN HUOMIOINTI OSANA KOKONAISOHJELMOINTIA

VOIMAHARJOITTELU: KUORMITTUMISEN JA PALAUTUMISEN HUOMIOINTI OSANA KOKONAISOHJELMOINTIA VOIMAHARJOITTELU: KUORMITTUMISEN JA PALAUTUMISEN HUOMIOINTI OSANA KOKONAISOHJELMOINTIA Marko Haverinen, LitM Testauspäällikkö, Varalan Urheiluopisto 044-3459957 marko.haverinen@varala.fi Johdanto Yksittäisten

Lisätiedot

Testaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay www.tesku.fi email:tesku@tesku.fi

Testaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay www.tesku.fi email:tesku@tesku.fi Testaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay www.tesku.fi email:tesku@tesku.fi Lääninhallituksen toimiluvalla ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon liikunnallisesti suuntautunut fyysisen kunnon testausta, liikunnallista

Lisätiedot

Sydän- ja verenkiertoelimistön toiminta rasituksen aikana

Sydän- ja verenkiertoelimistön toiminta rasituksen aikana Sydän- ja verenkiertelimistön timinta rasituksen aikana Terve Urheilija iltaseminaari 5.3.2013 Niina Mutanen, testauspäällikkö, LitM Tampereen Urheilulääkäriasema 1 Sydän- ja verenkiertelimistö Verenkiertelimistö

Lisätiedot

ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE

ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE LIHASVOIMA Lihaksen suurin mahdollinen kyky tuottaa voimaa laskee 50 ikävuoden jälkeen noin 1,5 % vuosittain. Edistettäessä aktiivista ja energistä ikääntymistä lihasvoiman

Lisätiedot

TENS 2-kanavainen. Riippuen siitä, kuinka säädät laitteen ja ohjelman, voit käyttää laitetta seuraaviin tarkoituksiin:

TENS 2-kanavainen. Riippuen siitä, kuinka säädät laitteen ja ohjelman, voit käyttää laitetta seuraaviin tarkoituksiin: TENS 2-kanavainen Sähköstimulaatio on oikein käytettynä turvallinen hoitomenetelmä. Laite soveltuu erinomaisesti myös kotikäyttöön, sillä sen sähkövirran tehokkuus on alhainen. Stimulaattori on tyylikäs

Lisätiedot

MATTOTESTAUS RULLASUKSILLA. Esa Hynynen Kilpa ja huippu urheilun tutkimuskeskus

MATTOTESTAUS RULLASUKSILLA. Esa Hynynen Kilpa ja huippu urheilun tutkimuskeskus MATTOTESTAUS RULLASUKSILLA Esa Hynynen Kilpa ja huippu urheilun tutkimuskeskus SPIROERGOMETRIAA LAJINOMAISESTI Kilpaurheilijoilla ns. mattotesti tarkoittaa portaittain maksimiin nousevaa kuormitusta, jonka

Lisätiedot

Osa 1. Hermolihasjärjestelmän rakenne ja toiminta. Kirjasta Urheiluvalmennus s. 37-42

Osa 1. Hermolihasjärjestelmän rakenne ja toiminta. Kirjasta Urheiluvalmennus s. 37-42 HARJOITUSKOE, LIIKUNTAPEDAGOGIIKAN JA - BIOLOGIAN KIRJALLINEN KOE 2016 Pisteytys: Oikeasta vastauksesta saa 2 pistettä. Väärästä vastauksesta saa -1 pistettä. Vastaamatta jättämisesta saa 0 pistettä. Osa

Lisätiedot

Keuhkovaltimoverenpaine ja liikunta. Leena Meinilä

Keuhkovaltimoverenpaine ja liikunta. Leena Meinilä Keuhkovaltimoverenpaine ja liikunta Leena Meinilä 30.9.2016 2 1 Varhaisvaiheen PAH 50 10 5 40 5 8 3 Keuhkovaltimopaine terveillä Mean pulmonary arterial pressure (P pa) during rest and slight supine exercise

Lisätiedot

KUORTANEEN URHEILUOPISTO AMMATTIVALMENTAJATUTKINTO LOPPUTYÖ: FYYSISEN KUNNON MITTAUS EPÄSUORA MENETELMÄ

KUORTANEEN URHEILUOPISTO AMMATTIVALMENTAJATUTKINTO LOPPUTYÖ: FYYSISEN KUNNON MITTAUS EPÄSUORA MENETELMÄ KUORTANEEN URHEILUOPISTO AMMATTIVALMENTAJATUTKINTO LOPPUTYÖ: FYYSISEN KUNNON MITTAUS EPÄSUORA MENETELMÄ Kai Olkkonen AmVT 5 Järviluomantie 33 63300 ALAVUS 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 3 2 FYYSISEN KUNTO 4 2.1.

Lisätiedot

Firstbeat Hyvinvointianalyysi

Firstbeat Hyvinvointianalyysi Firstbeat Hyvinvointianalyysi FIRSTBEAT TECHNOLOGIESOY SYKETEKNOLOGIAA TERVEYDEN EDISTÄMISEEN JA SUORITUSKYVYN OPTIMOINTIIN Juuret fysiologisessa tutkimuksessa Perustettu Jyväskylässä vuonna 2002 Yli 15

Lisätiedot

Testaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay

Testaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay Testaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay www.tesku.fi email:tesku@tesku.fi Lääninhallituksen toimiluvalla ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon liikunnallisesti suuntautunut fyysisen kunnon testausta, liikunnallista

Lisätiedot

Näkökulmia kulmia palautumisesta

Näkökulmia kulmia palautumisesta Näkökulmia kulmia palautumisesta Palaudu ja kehity -iltaseminaari 04.05.2010 Juha Koskela ft, TtYO, yu-valmentaja Näkökulmia kulmia palautumisesta Harjoittelun jaksotus ja palautuminen Liikeketju väsymistä

Lisätiedot

Nuoren urheilijan kokonaisvaltainen valmennus. Harri Hakkarainen LL, LitM Valmentaja

Nuoren urheilijan kokonaisvaltainen valmennus. Harri Hakkarainen LL, LitM Valmentaja Nuoren urheilijan kokonaisvaltainen valmennus Harri Hakkarainen LL, LitM Valmentaja Luennon sisältö kasvun ja kehityksen piirteiden hyödyntäminen monipuolinen harjoittelu eri lajiryhmissä alkulämmittelyn

Lisätiedot

Fyysinen valmennus sulkapallossa Pajulahti 3.-5.9.2010. Sulkapallon lajianalyysiä Kestävyys V-M Melleri

Fyysinen valmennus sulkapallossa Pajulahti 3.-5.9.2010. Sulkapallon lajianalyysiä Kestävyys V-M Melleri Sulkapallon lajianalyysiä Kestävyys V-M Melleri Kestävyys sulkapallon kaksinpelissä kansainvälisellä tasolla Sulkapallo on intensiivinen jatkuvia suunnanmuutoksia vaativa intervallilaji Pallorallin ja

Lisätiedot

SUOMEN VOIMISTELULIITTO

SUOMEN VOIMISTELULIITTO NUOREN URHEILIJAN KASVU- JA KEHITYS RISKIT JA MAHDOLLISUUDET Harri Hakkarainen Urheilulääkäri- ja valmentaja Kasvun ja kehityksen jaomelua Rakenteellinen kasvu Koko, pituus, paino, raajojen suhteet jne.

Lisätiedot

OSAAMISPOLKU SUUNNITELMALLISUUS PITKÄJÄNTEISYYS - NOUSUJOHTEISUUS

OSAAMISPOLKU SUUNNITELMALLISUUS PITKÄJÄNTEISYYS - NOUSUJOHTEISUUS OSAAMISPOLKU SUUNNITELMALLISUUS PITKÄJÄNTEISYYS - NOUSUJOHTEISUUS SUUNNITELMALLISUUS PITKÄJÄNTEISYYS NOUSUJOHTEISUUS SUUNNITELMALLISUUS PITKÄJÄNTEISYYS NOUSUJOHTEISUUS SUUNNITELMALLISUUS Seuran arvopohja

Lisätiedot

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Kojemeteorologia Sami Haapanala syksy 2013 Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Kojemeteorologia, 3 op 9 luentoa, 3 laskuharjoitukset ja vierailu mittausasemalle Tentti Oppikirjana Rinne & Haapanala:

Lisätiedot

Juoksukoulu ( 3.5.2016

Juoksukoulu ( 3.5.2016 Juoksukoulu ( 3.5.2016 Klo 8:00 luento juoksuharjoi3elusta Klo 8:30-10:00 koordinaa8oharjoitus + videoklinikka Juoksuharjoituksen aikana mahdollisuus tehdä Asicsin askelanalyysi ja hankkia juoksukengät

Lisätiedot

Ultraäänen kuvausartefaktat. UÄ-kuvantamisen perusoletukset. Outi Pelkonen OYS, Radiologian Klinikka 29.4.2005

Ultraäänen kuvausartefaktat. UÄ-kuvantamisen perusoletukset. Outi Pelkonen OYS, Radiologian Klinikka 29.4.2005 Ultraäänen kuvausartefaktat Outi Pelkonen OYS, Radiologian Klinikka 29.4.2005 kaikissa radiologisissa kuvissa on artefaktoja UÄ:ssä artefaktat ovat kaikuja, jotka näkyvät kuvassa, mutta eivät vastaa sijainniltaan

Lisätiedot

ENERGIAINDEKSI

ENERGIAINDEKSI ENERGIAINDEKSI 02.04.2015 Essi Esimerkki 2h 33min 12h 53min Energiaindeksisi on erittäin hyvä! Hyvä fyysinen kuntosi antaa sinulle energiaa sekä tehokkaaseen työpäivään että virkistävään vapaa-aikaan.

Lisätiedot

Miten Harjoittelu Muokkaa Aivoja?

Miten Harjoittelu Muokkaa Aivoja? UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ Miten Harjoittelu Muokkaa Aivoja? Janne Avela & Susanne Kumpulainen Hermolihasjärjestelmän tutkimuskeskus, Liikuntabiologian laitos Jyväskylän yliopisto Sisältö: Aivojen plastisuus

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA. Lauri Karppi j82095. SATE.2010 Dynaaminen kenttäteoria DIPOLIRYHMÄANTENNI.

VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA. Lauri Karppi j82095. SATE.2010 Dynaaminen kenttäteoria DIPOLIRYHMÄANTENNI. VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA Oskari Uitto i78966 Lauri Karppi j82095 SATE.2010 Dynaaminen kenttäteoria DIPOLIRYHMÄANTENNI Sivumäärä: 14 Jätetty tarkastettavaksi: 25.02.2008 Työn

Lisätiedot

Ylikuormitus varusmiespalveluksen 8-viikon peruskoulutuskauden aikana

Ylikuormitus varusmiespalveluksen 8-viikon peruskoulutuskauden aikana Liikuntalääketieteen päivät 10.-11.11.2010, Helsinki Ylikuormitus varusmiespalveluksen 8-viikon peruskoulutuskauden aikana Tanskanen Minna 1, Uusitalo Arja 2, Atalay Mustafa 3, Kyröläinen Heikki 1, Häkkinen

Lisätiedot

EEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2.

EEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2. EEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2.2017 SISÄLLYSLUETTELO EEG-tutkimuksen esittely EEG-tutkimuksen käyttö sairauksien

Lisätiedot

Avaimia iloiseen äijäliikuntaan! Liikunta ei ole tärkeää, se on ELINTÄRKEÄÄ 4/19/2013. Suomalaisten onnellisuus ei riipu tulo- ja koulutustasosta,

Avaimia iloiseen äijäliikuntaan! Liikunta ei ole tärkeää, se on ELINTÄRKEÄÄ 4/19/2013. Suomalaisten onnellisuus ei riipu tulo- ja koulutustasosta, Avaimia iloiseen äijäliikuntaan! Suomalaisten onnellisuus ei riipu tulo- ja koulutustasosta, vaan liikunnan määrästä ja ruokavalion terveellisyydestä. Liikkuvat Koen terveyteni hyväksi 8% 29 % Olen tyytyväinen

Lisätiedot

Suomen Suunnistusliitto

Suomen Suunnistusliitto Suomen Suunnistusliitto ry Suomen Suunnistusliitto harjoitusolosuhteet Urheilijakeskeinen kokonaisvaltainen suunnistusvalmennus VALMENTAJA PSYYKE IDEAALITILANNE Tasapainoinen ja turvattu toimintaympäristö

Lisätiedot

Verryttelyn tavoitteet ja mahdollisuudet

Verryttelyn tavoitteet ja mahdollisuudet Tampereen Urheilulääkäriaseman iltaseminaari 6.5.2008 Tavoitteena menestyvä urheilija Verryttelyn tavoitteet ja mahdollisuudet Juha Koskela Lasketaanpa arvio: Alkuverryttelyyn 20 min (on aika vähän nopeus-,

Lisätiedot

Fyysinen valmennus sulkapallossa Pajulahti Sulkapallon lajianalyysiä Voima V-M Melleri

Fyysinen valmennus sulkapallossa Pajulahti Sulkapallon lajianalyysiä Voima V-M Melleri Sulkapallon lajianalyysiä Voima V-M Melleri Mihin voimaa tarvitaan? liikkuminen ja suunnanmuutokset lyönnit keskivartalon tuki (tärkeää kaikessa!) Jalat (=liikkuminen) Jalkoihin kohdistuvat pelin suurimmat

Lisätiedot

Jännite, virran voimakkuus ja teho

Jännite, virran voimakkuus ja teho Jukka Kinkamo, OH2JIN oh2jin@oh3ac.fi +358 44 965 2689 Jännite, virran voimakkuus ja teho Jännite eli potentiaaliero mitataan impedanssin yli esiintyvän jännitehäviön avulla. Koska käytännön radioamatöörin

Lisätiedot

Yksinasuvan seniorin turvapalvelu. Mielenrauhaa lapsilleni ja minulle

Yksinasuvan seniorin turvapalvelu. Mielenrauhaa lapsilleni ja minulle Yksinasuvan seniorin turvapalvelu Mielenrauhaa lapsilleni ja minulle Anna läheisillesi mahdollisuus auttaa sinua hädän tullen Emfit QS turvapalvelu antaa senioreille mahdollisuuden turvallisempaan yksin

Lisätiedot

ESSENTIAL TO KNOW; eli mitä oppijan tulee ymmärtää, hallita ja osata käyttää tilanteessa kuin tilanteessa

ESSENTIAL TO KNOW; eli mitä oppijan tulee ymmärtää, hallita ja osata käyttää tilanteessa kuin tilanteessa ESSENTIAL TO KNOW; eli mitä oppijan tulee ymmärtää, hallita ja osata käyttää tilanteessa kuin tilanteessa hallitsee röntgenlähetteen laatimisen tietää säteilyturvallisuuden keskeiset periaatteet (mm. ymmärtää

Lisätiedot

FYYSISEN HARJOITTELUN PERUSTEET FHV

FYYSISEN HARJOITTELUN PERUSTEET FHV FYYSISEN HARJOITTELUN PERUSTEET FHV KEHITTYMISEN PERIAATTEITA HARJOITUSÄRSYKE = järjestelmän häirintä Perusvoimaharjoitus lihassoluvaurio ELINJÄRJESTELMÄN REAGOINTI Vaurion korjaus = proteiinisynteesin

Lisätiedot

HETKESSÄ NOTKEEKS? Opas tanssijan itsenäiseen fasciaharjoitteluun

HETKESSÄ NOTKEEKS? Opas tanssijan itsenäiseen fasciaharjoitteluun HETKESSÄ NOTKEEKS? Opas tanssijan itsenäiseen fasciaharjoitteluun Ida Fredriksson Tuukka Kari Joonas Ryhänen Petri Sirviö Savonia AMK, fysioterapian koulutusohjelma Mitä fasciat ovat? Sidekudosrakenteista/tiukasti/tiheästi

Lisätiedot

Nikotiiniriippuvuus. Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö

Nikotiiniriippuvuus. Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö Nikotiiniriippuvuus Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö 8.2.2016 1 Miksi nikotiiniriippuvuus on tärkeä asia? Tupakan nikotiini aiheuttaa fyysistä riippuvuutta. Tupakkariippuvuuteen

Lisätiedot

Ene-58.4139 LVI-tekniikan mittaukset ILMAN TILAVUUSVIRRAN MITTAUS TYÖOHJE

Ene-58.4139 LVI-tekniikan mittaukset ILMAN TILAVUUSVIRRAN MITTAUS TYÖOHJE Ene-58.4139 LVI-tekniikan mittaukset ILMAN TILAVUUSVIRRAN MITTAUS TYÖOHJE Aalto yliopisto LVI-tekniikka 2013 SISÄLLYSLUETTELO TILAVUUSVIRRAN MITTAUS...2 1 HARJOITUSTYÖN TAVOITTEET...2 2 MITTAUSJÄRJESTELY

Lisätiedot

= vaimenevan värähdysliikkeen taajuus)

= vaimenevan värähdysliikkeen taajuus) Fysiikan laboratoriotyöohje Tietotekniikan koulutusohjelma OAMK Tekniikan yksikkö TYÖ 7: MEKAANINEN VÄRÄHTELIJÄ Teoriaa Vaimeneva värähdysliike y ŷ ŷ ŷ t T Kuva. Vaimeneva värähdysliike ajan funktiona.

Lisätiedot

Suomen Suunnistusliitto

Suomen Suunnistusliitto Suomen Suunnistusliitto ry Suomen Suunnistusliitto Valmennusteorioista - Miten sovellan käytäntöön? Merkittäviä valmennusteorioita Adaptaatio- eli sopeutumisteoria elimistö sopeutuu vallitseviin olosuhteisiin

Lisätiedot

Hakkeen kosteuden on-line -mittaus

Hakkeen kosteuden on-line -mittaus Hakkeen kosteuden on-line -mittaus Julkaisu: Järvinen, T., Siikanen, S., Tiitta, M. ja Tomppo, L. 2008. Yhdistelmämittaus hakkeen kosteuden on-line -määritykseen. VTT-R-08121-08 Tavoite ja toteutus Hakkeen

Lisätiedot

Level 2 Movement Efficiency for Neck and Shoulder

Level 2 Movement Efficiency for Neck and Shoulder Level 2 Movement Efficiency for Neck and Shoulder ( Niskan ja olkanivelen koko liikerata ja hallittu liikkuvuus: pinnalliset stabiloivat lihakset ja pinnalliset mobilisoivat lihakset) MOVE WELL TO LIVE

Lisätiedot

Kestävyys fyysisenä perusominaisuutena voidaan määritellä

Kestävyys fyysisenä perusominaisuutena voidaan määritellä 3.2. Kestävyysominaisuuksien mittaaminen Kestävyys fyysisenä perusominaisuutena voidaan määritellä elimistön kykynä vastustaa väsymystä fyysisen kuormituksen aikana. Mikä on kestävyyssuoritusta rajoittava

Lisätiedot

HANKI KESTÄVÄ KESKIVARTALO SELKÄSI TUEKSI!

HANKI KESTÄVÄ KESKIVARTALO SELKÄSI TUEKSI! Miesten jumppaopas HANKI KESTÄVÄ KESKIVARTALO SELKÄSI TUEKSI! TÄSMÄLIIKUNTAA KESKIVARTALOON 2-3 kertaa viikossa 15 min. päivässä HARJOITTELE KEHOLLESI HYVÄ PERUSTA rankasi pysyy hyvässä ryhdissä ja löydät

Lisätiedot

TTY FYS-1010 Fysiikan työt I AA 1.2 Sähkömittauksia Ilari Leinonen, TuTa, 1. vsk Markus Parviainen, TuTa, 1. vsk.

TTY FYS-1010 Fysiikan työt I AA 1.2 Sähkömittauksia Ilari Leinonen, TuTa, 1. vsk Markus Parviainen, TuTa, 1. vsk. TTY FYS-1010 Fysiikan työt I 14.3.2016 AA 1.2 Sähkömittauksia 253342 Ilari Leinonen, TuTa, 1. vsk. 246198 Markus Parviainen, TuTa, 1. vsk. Sisältö 1 Johdanto 1 2 Työn taustalla oleva teoria 1 2.1 Oikeajännite-

Lisätiedot

18.50) Avaus Kati Pasanen Näkökulmia palautumisesta Juha Koskela

18.50) Avaus Kati Pasanen Näkökulmia palautumisesta Juha Koskela Tavoitteena terve ja menestyvä urheilija Palaudu ja kehity 4.5.2010 UKK-instituutti, Tampere Palaudu ja kehity Ohjelma Johdantoa (klo 18.00-18.50) 18.50) Avaus Kati Pasanen Näkökulmia palautumisesta Juha

Lisätiedot

2016 Case. Hyvinvointianalyysi

2016 Case. Hyvinvointianalyysi 2016 Case Hyvinvointianalyysi ALOITUSKYSELYRAPORTTI Profiili 2016 Case Kartoituksen alkupäivämäärä 08.10.2015 KYSELYN TULOKSET Liikun mielestäni riittävästi terveyden kannalta. Liikuntani teho on mielestäni

Lisätiedot

Integrointialgoritmit molekyylidynamiikassa

Integrointialgoritmit molekyylidynamiikassa Integrointialgoritmit molekyylidynamiikassa Markus Ovaska 28.11.2008 Esitelmän kulku MD-simulaatiot yleisesti Integrointialgoritmit: mitä integroidaan ja miten? Esimerkkejä eri algoritmeista Hyvän algoritmin

Lisätiedot

BIOLOGIAN KYSYMYKSET

BIOLOGIAN KYSYMYKSET BIOLOGIAN KYSYMYKSET Biologian osakokeessa on 10 kysymystä. Tarkista, että saamassasi vastausmonisteessa on sivut 1-10 numerojärjestyksessä. Tarkastajien merkintöjä varten 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 max 80p

Lisätiedot

2. Pystyasennossa olevaa jousta kuormitettiin erimassaisilla kappaleilla (kuva), jolloin saatiin taulukon mukaiset tulokset.

2. Pystyasennossa olevaa jousta kuormitettiin erimassaisilla kappaleilla (kuva), jolloin saatiin taulukon mukaiset tulokset. Fysiikka syksy 2005 1. Nykyinen käsitys Aurinkokunnan rakenteesta syntyi 1600-luvulla pääasiassa tähtitieteellisten havaintojen perusteella. Aineen pienimpien osasten rakennetta sitä vastoin ei pystytä

Lisätiedot

TEHOKAS TAUKO - Taukoliikuntaopas päiväkodin työntekijöille

TEHOKAS TAUKO - Taukoliikuntaopas päiväkodin työntekijöille TEHOKAS TAUKO - Taukoliikuntaopas päiväkodin työntekijöille SISÄLTÖ LUKIJALLE 4 TEHOKAS TAUKO 5 Milloin taukoliikuntaa? 6 Virkistävä tauko 6 Rentouttava tauko 8 LUKIJALLE Lyhyt taukoliikuntahetki työn

Lisätiedot

lämpöviihtyvyyteen Sisäilmastoseminaari 2013 VTT

lämpöviihtyvyyteen Sisäilmastoseminaari 2013 VTT Ihmismallilla parempaan lämpöviihtyvyyteen Sisäilmastoseminaari 2013 Tiimipäällikkö TkT Riikka Holopainen Tiimipäällikkö, TkT Riikka Holopainen VTT 2 Tutkimuksen taustaa Energiatehokkaissa matalaenergia-,

Lisätiedot

Esimerkkiraportti Hyvinvointianalyysi

Esimerkkiraportti Hyvinvointianalyysi Esimerkkiraportti 2017 Hyvinvointianalyysi ALOITUSKYSELYRAPORTTI Profiili Esimerkkiraportti 2017 Kartoituksen alkupäivämäärä 09.01.2017 KYSELYN TULOKSET Liikun mielestäni riittävästi terveyden kannalta.

Lisätiedot

Rytmin seuranta fysioterapiassa. Leena Meinilä 2016

Rytmin seuranta fysioterapiassa. Leena Meinilä 2016 Rytmin seuranta fysioterapiassa Leena Meinilä 2016 mitä seurataan: syketaajuus, lepoharjoitussyke- maksimi-palautuminen, rytmihäiriöt miksi? sopiva harjoitussyke, mahdollisten rasitukseen liittyvien rytmihäiriöiden

Lisätiedot

Mikko Koutaniemen ohjelma kohti massahiihtoja

Mikko Koutaniemen ohjelma kohti massahiihtoja LOGO ON WHITE BACKGROUND Mikko Koutaniemen ohjelma kohti massahiihtoja V iime talven Vasaloppetin paras suomalainen ja moninkertainen SM-mitalisti Mikko Koutaniemi on suunnitellut massahiihtäjien iloksi

Lisätiedot

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit.

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa Aistit. Aistien maailma Ympäristön havainnointi tapahtuu aistien välityksellä. Tarkkailemme aistien avulla jatkuvasti enemmän tai vähemmän tietoisesti

Lisätiedot

Teräsrakenteiden maanjäristysmitoitus

Teräsrakenteiden maanjäristysmitoitus Teräsrakenteiden maanjäristysmitoitus Teräsrakenteiden T&K-päivät Helsinki 28. 29.5.2013 Jussi Jalkanen, Jyri Tuori ja Erkki Hömmö Sisältö 1. Maanjäristyksistä 2. Seismisten kuormien suuruus ja kiihtyvyysspektri

Lisätiedot

Liikuntateknologian mahdollisuudet hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Prof Vesa Linnamo

Liikuntateknologian mahdollisuudet hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Prof Vesa Linnamo Liikuntateknologian mahdollisuudet hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Prof Vesa Linnamo Liikuntateknologian yksikkö, Vuokatti Liikuntabiologian laitos Jyväskylän yliopisto Maisterikoulutus Liikuntateknologia

Lisätiedot

NÄIN JUOSTAAN OIKEIN. Virheitä korjaamalla kohti parempaa juoksutekniikkaa

NÄIN JUOSTAAN OIKEIN. Virheitä korjaamalla kohti parempaa juoksutekniikkaa NÄIN JUOSTAAN OIKEIN Virheitä korjaamalla kohti parempaa juoksutekniikkaa NÄIN JUOSTAAN OIKEIN Virheitä korjaamalla kohti parempaa juoksutekniikkaa Juoksutekniikan suhteen urheilija toimii kuin kone: vahvasta

Lisätiedot

Kilpailun ajoittaminen vuoristoharjoittelun jälkeen

Kilpailun ajoittaminen vuoristoharjoittelun jälkeen Kilpailun ajoittaminen vuoristoharjoittelun jälkeen International Altitude Training Symposium, Colorado Springs, CO, USA 5.-7.10.2011 Vuoristoharjoittelun fysiologiset vaikutukset Vuoristo / hypoksia Anaerobinen

Lisätiedot

ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto TERVETULOA!

ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto TERVETULOA! ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto TERVETULOA! Luento 14.9.2015 / T. Paloposki / v. 03 Tämän päivän ohjelma: Aineen tilan kuvaaminen pt-piirroksella ja muilla piirroksilla, faasimuutokset Käsitteitä

Lisätiedot

Miksi EMG? Tehtävä EMG. 1. EMG-signaalin muodostuminen. Jouni Kallio

Miksi EMG? Tehtävä EMG. 1. EMG-signaalin muodostuminen. Jouni Kallio EMG Miksi EMG? Jouni Kallio Kontrollisignaalit Fusimotoneuronit Lihasspindeli Lihashermot Golgin jänneelin Raaka EMGsignaali Lihasvoima Elektrodi Lihas DEKOMPOSITIO signaalin hajotus Lihas αmotoreuronit

Lisätiedot

EKG:n tulkinnan perusteet. Petri Haapalahti. vastuualuejohtaja. HUS-Kuvantaminen. kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede

EKG:n tulkinnan perusteet. Petri Haapalahti. vastuualuejohtaja. HUS-Kuvantaminen. kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede EKG:n tulkinnan perusteet Petri Haapalahti vastuualuejohtaja HUS-Kuvantaminen kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede EKG Mittaa jännite-eroja kehon pinnalta Mittaavaa elektrodia (+) kohti suuntautuva

Lisätiedot

Lääketiede Valintakoeanalyysi 2015 Fysiikka. FM Pirjo Haikonen

Lääketiede Valintakoeanalyysi 2015 Fysiikka. FM Pirjo Haikonen Lääketiede Valintakoeanalyysi 5 Fysiikka FM Pirjo Haikonen Fysiikan tehtävät Väittämä osa C (p) 6 kpl monivalintoja, joissa yksi (tai useampi oikea kohta.) Täysin oikein vastattu p, yksikin virhe/tyhjä

Lisätiedot

PIXE:n hyödyntäminen materiaalitutkimuksessa

PIXE:n hyödyntäminen materiaalitutkimuksessa PIXE:n hyödyntäminen materiaalitutkimuksessa Syventävien opintojen seminaari Ella Peltomäki 30.10.2014 Sisällys PIXE perustuu alkuainekohtaisiin elektronikuorirakenteisiin Tulosten kannalta haitallisen

Lisätiedot

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja?

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? Kotitehtävä Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? VÄLIPALA Tehtävä Sinun koulupäiväsi on venähtänyt pitkäksi etkä ehdi ennen illan harjoituksia

Lisätiedot

2016 Esimerkki. Hyvinvointianalyysi

2016 Esimerkki. Hyvinvointianalyysi 2016 Esimerkki Hyvinvointianalyysi ALOITUSKYSELYRAPORTTI Profiili 2016 Esimerkki Kartoituksen alkupäivämäärä 08.02.2015 KYSELYN TULOKSET Liikun mielestäni riittävästi terveyden kannalta. Liikuntani teho

Lisätiedot

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Kenelle kehittyy tyypin 2 diabetes? Perimällä on iso osuus: jos lähisukulaisella on tyypin 2 diabetes, sairastumisriski on 50-70% Perinnöllinen taipumus vaikuttaa

Lisätiedot

2.1 Ääni aaltoliikkeenä

2.1 Ääni aaltoliikkeenä 2. Ääni Äänen tutkimusta kutsutaan akustiikaksi. Akustiikassa tutkitaan äänen tuottamista, äänen ominaisuuksia, soittimia, musiikkia, puhetta, äänen etenemistä ja kuulemisen fysiologiaa. Ääni kuljettaa

Lisätiedot

Essential Cell Biology

Essential Cell Biology Alberts Bray Hopkin Johnson Lewis Raff Roberts Walter Essential Cell Biology FOURTH EDITION Chapter 16 Cell Signaling Copyright Garland Science 2014 1 GENERAL PRINCIPLES OF CELL SIGNALING Signals Can Act

Lisätiedot

TOP 4 Tehokkaimmat liikkuvuusharjoitteet

TOP 4 Tehokkaimmat liikkuvuusharjoitteet TOP 4 Tehokkaimmat liikkuvuusharjoitteet Miksi minun tulisi parantaa liikkuvuuttani? Hyvä liikkuvuus on valtavan tärkeä ominaisuus kaikille, jotka välittävät fyysisestä terveydestään ja/tai suorituskyvystään.

Lisätiedot

EVTEK/ Antti Piironen & Pekka Valtonen 1/6 TM01S/ Elektroniikan komponentit ja järjestelmät Laboraatiot, Syksy 2003

EVTEK/ Antti Piironen & Pekka Valtonen 1/6 TM01S/ Elektroniikan komponentit ja järjestelmät Laboraatiot, Syksy 2003 EVTEK/ Antti Piironen & Pekka Valtonen 1/6 TM01S/ Elektroniikan komponentit ja järjestelmät Laboraatiot, Syksy 2003 LABORATORIOTÖIDEN OHJEET (Mukaillen työkirjaa "Teknillisten oppilaitosten Elektroniikka";

Lisätiedot

FYSIIKKA. Mekaniikan perusteita pintakäsittelijöille. Copyright Isto Jokinen; Käyttöoikeus opetuksessa tekijän luvalla. - Laskutehtävien ratkaiseminen

FYSIIKKA. Mekaniikan perusteita pintakäsittelijöille. Copyright Isto Jokinen; Käyttöoikeus opetuksessa tekijän luvalla. - Laskutehtävien ratkaiseminen FYSIIKKA Mekaniikan perusteita pintakäsittelijöille - Laskutehtävien ratkaiseminen - Nopeus ja keskinopeus - Kiihtyvyys ja painovoimakiihtyvyys - Voima - Kitka ja kitkavoima - Työ - Teho - Paine LASKUTEHTÄVIEN

Lisätiedot

Koesuunnitelma KON-C3004 Kone-ja rakennustekniikan laboratoriotyöt. 16.10.2015 Aleksi Purkunen (426943) Joel Salonen (427269)

Koesuunnitelma KON-C3004 Kone-ja rakennustekniikan laboratoriotyöt. 16.10.2015 Aleksi Purkunen (426943) Joel Salonen (427269) Koesuunnitelma KON-C3004 Kone-ja rakennustekniikan laboratoriotyöt 16.10.2015 Aleksi Purkunen (426943) Joel Salonen (427269) Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Tutkimusmenetelmät... 2 2.1 Kokeellinen

Lisätiedot

Biosignaalien mittaaminen haasteena stressi. Tulppo Mikko Merikosken kuntoutus- ja tutkimuskeskus Liikuntalääketieteen tutkimusyksikkö

Biosignaalien mittaaminen haasteena stressi. Tulppo Mikko Merikosken kuntoutus- ja tutkimuskeskus Liikuntalääketieteen tutkimusyksikkö Biosignaalien mittaaminen haasteena stressi Tulppo Mikko Merikosken kuntoutus- ja tutkimuskeskus Liikuntalääketieteen tutkimusyksikkö Ookkonää kuullu Miten stressi ilmenee? Stressin määritelmä? Stressin

Lisätiedot

1 PID-taajuusvastesuunnittelun esimerkki

1 PID-taajuusvastesuunnittelun esimerkki Enso Ikonen, Oulun yliopisto, systeemitekniikan laboratorio 2/23 Säätöjärjestelmien suunnittelu 23 PID-taajuusvastesuunnittelun esimerkki Tehtävänä on suunnitella säätö prosessille ( ) = = ( +)( 2 + )

Lisätiedot

Korkeanpaikan harjoittelu

Korkeanpaikan harjoittelu Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Korkeanpaikan harjoittelu Ari Nummela, LitT Jyväskylän yliopisto / liikuntabiologia LBIA028 Lajianalyysit eri urheilulajeissa ja urheiluvalmennuksen

Lisätiedot

BIOMEKANIIKKAA VALMENNUKSEEN

BIOMEKANIIKKAA VALMENNUKSEEN BIOMEKANIIKKAA VALMENNUKSEEN Kuortane 5.10.2013 Suomen Urheiluliiton 3. tason valmentajakoulutus Tapani Keränen KIHU www.kihu.fi Biomekaniikka? Biomekaniikka tarkastelee eliöiden liikkumista. Biomekaniikan

Lisätiedot

Lihashuolto. Venyttely

Lihashuolto. Venyttely Lihashuolto Aina ennen harjoitusta huolellinen alkulämpö, joka sisältää lyhytkestoiset venytykset noin 5-7 sek (ei pitkäkestoisia venytyksiä, sillä muuten lihasten voimantuotto ja kimmoisuus heikentyy).

Lisätiedot

Käytä sitä kättä. Opas pareettisen yläraajan terapeuttiseen harjoitteluun. Lisätietoa: www.aivoliitto.fi www.sydänliitto.fi. www.kaypahoito.

Käytä sitä kättä. Opas pareettisen yläraajan terapeuttiseen harjoitteluun. Lisätietoa: www.aivoliitto.fi www.sydänliitto.fi. www.kaypahoito. Oppaan ovat tuottaneet fysioterapeuttiopiskelijat Lasse Hytönen ja Petteri Lemmetyinen opinnäytetyönä Mikkelin Ammattikorkeakoulussa Savonlinnassa yhteistyössä Kruunupuisto Punkaharjun Kuntoutuskeskuksen

Lisätiedot

Miten tulkitsen urheilijan EKG:ta. Hannu Parikka

Miten tulkitsen urheilijan EKG:ta. Hannu Parikka Miten tulkitsen urheilijan EKG:ta Hannu Parikka EKG:n tulkinta EKG: HP 7.11.2015 2 URHEILU: SYDÄMEN SÄHKÖISET JA RAKENTEELLISET MUUTOKSET Adaptaatio kovaan rasitukseen urheilijansydän Ikä Koko Sukupuoli

Lisätiedot

Mikrofonien toimintaperiaatteet. Tampereen musiikkiakatemia Studioäänittäminen Klas Granqvist

Mikrofonien toimintaperiaatteet. Tampereen musiikkiakatemia Studioäänittäminen Klas Granqvist Mikrofonien toimintaperiaatteet Tampereen musiikkiakatemia Studioäänittäminen Klas Granqvist Mikrofonien luokittelu Sähköinen toimintaperiaate Akustinen toimintaperiaate Suuntakuvio Herkkyys Taajuusvaste

Lisätiedot

SVINGIN KIINNITYSKOHDAT

SVINGIN KIINNITYSKOHDAT Antti Mäihäniemi opettaa kesäisin Master Golfissa ja talvisin Golfin Vermon House Prona. Hän on tutkinut golfsvingiä omatoimisesti yli kymmenen vuoden ajan. Hän on oppinut, että vain kyseenalaistamalla

Lisätiedot

Exercise Guide FIN A.fh8 2/12/02 18:31 Page 1 KUNNON LIIKUNTAOP KUNNON LIIKUNT AS

Exercise Guide FIN A.fh8 2/12/02 18:31 Page 1 KUNNON LIIKUNTAOP KUNNON LIIKUNT AS KUNNON LIIKUNTAOPAS TURVALLISUUTESI VUOKSI Vähentääksesi liikunnan riskejä, noudata seuraavia neuvoja, varsinkin, jos olet aloittamassa säännöllistä liikuntaa pidemmän tauon jälkeen. Ennen säännöllisen

Lisätiedot

VAUVAN MOTORISTA KEHITYSTÄ TUKEVA KÄSITTELY - OHJEET VANHEMMILLE

VAUVAN MOTORISTA KEHITYSTÄ TUKEVA KÄSITTELY - OHJEET VANHEMMILLE VAUVAN MOTORISTA KEHITYSTÄ TUKEVA KÄSITTELY - OHJEET VANHEMMILLE Vauvan motorista kehittymistä voidaan edistää kiinnittämällä huomio lapsen asentoon sekä monipuoliseen ja tarkoituksenmukaiseen käsittelyyn.

Lisätiedot

Ultraäänilaite GE Venue. Webshop. Menu. Diagnostinen ultraääni tuki- ja liikuntaelinten tutkimuksiin

Ultraäänilaite GE Venue. Webshop. Menu. Diagnostinen ultraääni tuki- ja liikuntaelinten tutkimuksiin Webshop Menu Fysioterapia ja wellness» Kuntoutuslaitteet» Ultraäänilaite GE Venue Ultraäänilaite GE Venue Diagnostinen ultraääni tuki- ja liikuntaelinten tutkimuksiin Kiinnostus diagnostista ultraääntä

Lisätiedot

Nuoren urheilijan voimaharjoittelu

Nuoren urheilijan voimaharjoittelu Tavoitteena terve ja menestyvä nuori urheilija Nuoren urheilijan voimaharjoittelu Varalan urheiluopisto 20.10.2009 Nuoren urheilijan valmiudet voimaharjoitteluun Biologinen ikä: Milloin vastuksena omakehon

Lisätiedot

Spektri- ja signaalianalysaattorit

Spektri- ja signaalianalysaattorit Spektri- ja signaalianalysaattorit Pyyhkäisevät spektrianalysaattorit Suora pyyhkäisevä Superheterodyne Reaaliaika-analysaattorit Suora analoginen analysaattori FFT-spektrianalysaattori DFT FFT Analysaattoreiden

Lisätiedot

X kestävyysseminaari, Pajulahti 10.12.05 PAINANKO LIIKAA? Dosentti, ETT Mikael Fogelholm Johtaja, UKK-instituutti, Tampere

X kestävyysseminaari, Pajulahti 10.12.05 PAINANKO LIIKAA? Dosentti, ETT Mikael Fogelholm Johtaja, UKK-instituutti, Tampere X kestävyysseminaari, Pajulahti 10.12.05 PAINANKO LIIKAA? Dosentti, ETT Johtaja, UKK-instituutti, Tampere Miten paino, painoindeksi ja rasva-% eroavat eri lajien urheilijoilla? Onko kehon koostumuksella

Lisätiedot

Harjoittelun seuranta nuorilla. Ville Vesterinen Maastohiihdon valmentajakerhon seminaari Kuopio

Harjoittelun seuranta nuorilla. Ville Vesterinen Maastohiihdon valmentajakerhon seminaari Kuopio Harjoittelun seuranta nuorilla Ville Vesterinen Maastohiihdon valmentajakerhon seminaari 24-25.5.2014 Kuopio Harjoittelun seuranta nuorilla Maajoukkueella käytössä olleet harjoittelun kuormituksen / palautumisen

Lisätiedot

2. Fyysisten ominaisuuksien kehittäminen sekä perustaitoharjoittelu

2. Fyysisten ominaisuuksien kehittäminen sekä perustaitoharjoittelu 1 Lisäys Kuusamon lukion opetussuunnitelmaan 1.8.2004 lähtien KUUSAMON KAUPUNKI ALPPIKOULU 1. Alppikoulun opetussuunnitelman pää- ja yleistavoitteet Pakolliset kurssit 1.1. Päätavoitteet: Koulutuslau takunta

Lisätiedot

Aktiivinen elämäntapa ja terveellinen ruokavalio oppimisen tukena

Aktiivinen elämäntapa ja terveellinen ruokavalio oppimisen tukena Aktiivinen elämäntapa ja terveellinen ruokavalio oppimisen tukena Liikunta ja oppiminen, Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Helsinki Eero Haapala, FT Childhood Health & Active Living Reserach Group Biolääketieteen

Lisätiedot

pitkittäisaineistoissa

pitkittäisaineistoissa Puuttuvan tiedon käsittelystä p. 1/18 Puuttuvan tiedon käsittelystä pitkittäisaineistoissa Tapio Nummi tan@uta.fi Matematiikan, tilastotieteen ja filosofian laitos Tampereen yliopisto Puuttuvan tiedon

Lisätiedot

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

Mekaniikan jatkokurssi Fys102 Mekaniikan jatkokurssi Fys10 Kevät 010 Jukka Maalampi LUENTO 8 Vaimennettu värähtely Elävässä elämässä heilureiden ja muiden värähtelijöiden liike sammuu ennemmin tai myöhemmin. Vastusvoimien takia värähtelijän

Lisätiedot

AKTIVOI KESKIVARTALO. Keskivartalolihasten hallinta ja vahvistaminen Opas yläkouluikäisten tyttöjen lentopallovalmentajille

AKTIVOI KESKIVARTALO. Keskivartalolihasten hallinta ja vahvistaminen Opas yläkouluikäisten tyttöjen lentopallovalmentajille AKTIVOI KESKIVARTALO Keskivartalolihasten hallinta ja vahvistaminen Opas yläkouluikäisten tyttöjen lentopallovalmentajille VALMENTAJALLE Lentopallo vaatii pelaajalta monipuolista kehonhallintaa ja vakautta.

Lisätiedot

Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa.

Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa. Valintakoe 2016/FYSIIKKA Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa. Boltzmannin vakio 1.3805 x 10-23 J/K Yleinen kaasuvakio 8.315 JK/mol

Lisätiedot

FYSIIKKA (FY91): 9. KURSSI: Kertauskurssi KOE 30.01.2014 VASTAA KUUTEEN (6) TEHTÄVÄÄN!!

FYSIIKKA (FY91): 9. KURSSI: Kertauskurssi KOE 30.01.2014 VASTAA KUUTEEN (6) TEHTÄVÄÄN!! FYSIIKKA (FY91): 9. KURSSI: Kertauskurssi KOE 30.01.2014 VASTAA KUUTEEN (6) TEHTÄVÄÄN!! 1. Vastaa, ovatko seuraavat väittämät oikein vai väärin. Perustelua ei tarvitse kirjoittaa. a) Atomi ei voi lähettää

Lisätiedot

Jalka-, polvi-, lonkka-, selkäkipuja? Miten seisot ja kävelet?

Jalka-, polvi-, lonkka-, selkäkipuja? Miten seisot ja kävelet? Jalka-, polvi-, lonkka-, selkäkipuja? Miten seisot ja kävelet? Veera Keltanen, jalkaterapeutti (AMK) Vuosaaren Jalkaterapiakeskus Tehyn yrittäjäjaoston opintopäivä la 19.11.2016 Järjestötalo 1 Asemamiehenkatu

Lisätiedot