Alueelliset yhteistyörakenteet ja osallisuutta tukevat työmenetelmät

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Alueelliset yhteistyörakenteet ja osallisuutta tukevat työmenetelmät"

Transkriptio

1 Helsingin kaupungin sosialivirasto. Selvityksiä 2007:5 Alueelliset yhteistyörakenteet ja osallisuutta tukevat työmenetelmät Riitta Halttunen-Sommardahl

2 HELSINGIN KAUPUNKI SOSIAALIVIRASTO HELSINGFORS STAD SOCIALVERKET Tekijä(t) - Författare - Author(s) Halttunen-Sommardahl Riitta CITY OF HELSINKI SOCIAL SERVICES DEPARTMENT Julkaisun nimi Publikationens titel Title of the Publication Alueelliset yhteistyörakenteet ja osallisuutta tukevat työmenetelmät KUVAILULEHTI PRESENTATIONSBLAD PRESENTATION Julkaisija Utgivare Publisher Helsingin kaupungin sosiaalivirasto Sarja - Serie Series Helsingin kaupungin sosiaalivirasto. Selvityksiä ISSN/Sosv ISBN/Sosv Julkaisuaika - Publikationsdatum Published 2007 Sivumäärä, liitteet - Sidoantal, bilagor Pages, appendixes 20 s. Osanumero - Del nummer Part number 2007:5 Kieli - Språk - Language suomi Tiivistelmä - Referat - Abstract Selvityksen tarkoituksena on valottaa sosiaaliviraston näkökulmasta tämän hetkisiä alueellisia yhteistyörakenteita ja osallistavia työmenetelmiä, jotka ovat muotoutuneet ja muotoutumassa sosiaaliviraston organisaation uudistamisen jälkeen. Sosiaaliviraston strategiset linjaukset tuovat kumppanuuteen, yhteistyörakenteisiin ja osallistumismuotoihin uusia haasteita. Toimiminen uudessa organisaatiossa vaatii alueellisten yhteistyömuotojen ja toimintatapojen tarkistamista. Helsingin kaupungin yhteisstrategioissa on edelleen esillä syrjäytymisen ehkäisy ja yhteistyön kehittäminen, jossa yhteydessä tavoitteena on mm. asuinalueiden kehittäminen ja asukkaiden omatoimisuuden tukeminen asuinalueiden eriarvoistumiskehityksen ehkäisemiseksi. Sosiaaliviraston toiminta-ajatuksessa yhteisstrategian tämä osuus näkyy seuraavasti: sosiaalivirasto edistää Helsingin kehittymistä sosiaalisesti tasapainoiseksi kaupungiksi yhdessä helsinkiläisten ja muiden toimijoiden kanssa siten, että heitteille ei jää kukaan. Sosiaaliviraston visio korostaa luotettavaa kumppanuutta asiakkaiden, asukkaiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Selvityksessä kuvataan keskeiset alueelliset yhteistyörakenteet: alueryhmät, aluefoorumit sekä erilaiset verkostot ja yhteistyöryhmät sekä esimerkkejä yhteistyörakenteista eri kaupunginosissa.osallistavista työmenetelmistä esitellään menetelmiä, joiden käytöstä on kertynyt kokemusta sosiaaliviraston sisällä: tulevaisuuden verstaat, sosiaalinen raportointi, ilmiö- ja alueanalyysit, SWOT-analyysi, Bikva-malli, asukas- ja asiakasraadit ja käyttäjien kokoukset. Sosiaaliviraston johtoryhmä käsitteli selvitystä kokouksessaan Johtoryhmä totesi johtopäätöksinä, että sosiaaliviraston panoksen tulee olla vahvin asuinalueilla, joiden tilanne on hankalin. Sosiaalivirasto työskentelee sen puolesta, että myös erityisryhmiin kuuluvilla henkilöillä on oikeus olla osa asuinaluetta. Uusi suunta kansalaisyhteiskunnan vahvistamiseen tulee näkyä viraston toiminnassa ja kumppanuussuhteiden luomisessa. Kaikkea alueellista toimintaa ei kuitenkaan ole mahdollista koordinoida doc Avainsanat - Nyckelord - Key words alueelliset yhteistyörakenteet; osallisuus Hinta Pris Price Julkaisun myynti ja jakelu: Sosiaali- ja terveydenhuollon tietopalvelu PL 7010, HELSINGIN KAUPUNKI Puhelin: Telekopio: Tiimiposti: Sosv Kirjasto Hki/Sosv Julkaisumuoto Publikationsform Publishing form Distribution och försäljning: Social- och hälsovårdens informationstjänst PB 7010, HELSINGFORS STAD Telefon: Telefax: E-post: Teampost: Sosv Kirjasto Hki/Sosv Distribution and sales: Social and Health Care Information Services PB 7010, Helsingin kaupunki Telephone: Telefax: Teampost: Sosv Kirjasto Hki/Sosv

3 SISÄLLYS sivu 1.Yhteistyörakenteiden perustat 1 Helsingin kaupungin ja sosiaaliviraston strategiat 1 Sosiaaliviraston strategisista päämääristä vuoteen Sosiaaliviraston tuloskortista v Alueelliset yhteistyörakenteet palvelujen ja asuinalueiden kehittämisessä Asukasjohtoiset yhteistyörakenteet 2 Alueellisten seurojen ja yhdistysten toiminta 2 Aluefoorumit Viranomaisaloitteiset yhteistyörakenteet 3 Alueryhmä 3 Alueelliset verkostot ja yhteistyöryhmät 5 3. Alueellisen yhteistyön koordinoiminen sosiaalivirastossa 6 4. Esimerkkejä yhteistyörakenteista eri asuinalueilla 7 Kontula 7 Maunula 7 Vuosaari 8 Arabianranta 8 Kivikko- Kurkimäki 8 Myllypuro 9 Herttoniemi 9 Itä-Pasila 9 Malmi 10 Pihlajamäki 10 Huomioita muilta alueilta Kumppanuustalot, lähiöasemat ja asukastilat alueellisina toimipaikkoina ja kokoontumistiloina Asukas- ja asiakasosallisuuden menetelmiä 11 Tulevaisuuden verstaat 12 Sosiaalinen raportointi 13 Ilmiö- ja alueanalyysit 13 SWOT-analyysi 13 Asiakaslähtöinen arviointi, Bikva-malli 14 Asukas- ja asiakasraadit 14 Käyttäjien kokoukset Suositukset Sosiaaliviraston johtoryhmän käsittely Lähteet Liite

4 1 ALUEELLISET YHTEISTYÖRAKENTEET JA OSALLISUUTTA TUKEVAT TYÖ- MENETELMÄT Tämän selvityksen tarkoituksena on valottaa sosiaaliviraston näkökulmasta tämän hetkisiä alueellisia yhteistyörakenteita ja osallistavia työmenetelmiä, jotka ovat muotoutuneet ja muotoutumassa sosiaaliviraston organisaation uudistamisen jälkeen. Sosiaaliviraston strategiset linjaukset tuovat kumppanuuteen, yhteistyörakenteisiin ja osallistumismuotoihin uusia haasteita. Toimiminen uudessa organisaatiossa vaatii alueellisten yhteistyömuotojen ja toimintatapojen tarkistamista. 1. Yhteistyörakenteiden perustat Kaupungin ja sosiaaliviraston strategiat Kaupungin yhteisstrategioissa on edelleen esillä syrjäytymisen ehkäisy ja yhteistyön kehittäminen, jossa yhteydessä tavoitteena on mm. asuinalueiden kehittäminen ja asukkaiden omatoimisuuden tukeminen asuinalueiden eriarvoistumiskehityksen ehkäisemiseksi. Sosiaaliviraston toiminta-ajatuksessa yhteisstrategian tämä osuus näkyy seuraavasti: Sosiaalivirasto edistää Helsingin kehittymistä sosiaalisesti tasapainoiseksi kaupungiksi yhdessä helsinkiläisten ja muiden toimijoiden kanssa siten, että heitteille ei jää kukaan. Sosiaaliviraston visiossa kumppanuus määräytyy seuraavasti: Olemme asiakkaiden, asukkaiden ja yhteistyökumppaneiden luotettava kumppani. Sosiaaliviraston strategisista päämääristä vuoteen 2010 Osallisuuden ja vuorovaikutuksen lisääminen Elinolojen ja palvelujen tasapainoon vaikuttaminen Monipuoliset palvelujen tuottamistavat ja kumppaneiden resurssien hyödyntäminen Kumppanuutta ja verkostoitumista tukevat toimintamallit Sosiaaliviraston tuloskortista v Asukkaat ja asiakkaat osallistuvat palvelujen ja asuinalueiden kehittämiseen asukkaiden osallisuutta tukevien menetelmien käyttö asuinalueiden yhteistyörakenteiden toimivuus asiakasfoorumien toiminnan käynnistäminen. Kaupunki tukee asuinalueiden kehittämistä erillisin hankkein ja avustuksin, keskeisinä kaupunkisuunnitteluviraston vetämä lähiöprojekti, Terve ja turvallinen kaupunki neuvottelukunta, lähiörahaston avustukset ja

5 2 muut tällaista toimintaa tukevat avustukset. Vuoden 2006 lopussa päättyneellä Urban II -ohjelmalla sekä aikaisemmalla Urban l -ohjelmalla on ollut keskeinen ja merkittävä osuus asuinalueiden kehittämistyössä. Huomattava osa Urban-hankkeiden hyvistä malleista ja kokemuksista on voitu ottaa suoraan käyttöön ja huomioon hallintokuntien työssä. Sosiaaliviraston strategisten päämäärien toteuttamisessa painottuvat erityisesti: -aikaisempaa laajemmat kumppanuudet ja tarvittaessa kumppanuussopimukset -osallisuutta ja vuorovaikutusta tukevat toimintatavat -matalan kynnyksen toimintapaikat -moniammatilliset työmuodot 2. Alueelliset yhteistyörakenteet palvelujen ja asuinalueiden kehittämisessä 2.1. Asukasjohtoiset yhteistyörakenteet Alueellisten seurojen ja yhdistysten toiminta Asukasyhdistykset ja -seurat sekä muut alueilla toimivat järjestöt ovat keskeisiä asuinaluekohtaisia toimijoita. Alueelliset tapahtumat, asukasillat ja eri teemojen ympärillä olevat avoimet kokoontumiset edistävät asuinalueen ja sen yhteisöllisyyden kehittymistä. Monen alueellisen yhdistyksen ja seuran toiminta tukee sosiaaliviraston työtä ja tarjoaa osaltaan myös sosiaaliviraston asiakkaille varhaista tukea. Useat yhdistykset ja seurat saavat toimintaansa avustuksia Helsingin kaupungilta mm. sosiaalivirastolta. Kaupunginosaseurat ovat monin tavoin aloitteellisia, vaikka toiminnan aktiivisuudessa onkin suuria eroja. Seurat järjestävät paljon tapahtumia ja tilaisuuksia esim. asukasiltoja, joihin kutsutaan virkamiehiä ja poliitikkoja kertomaan ajankohtaisista hankkeista. Tilaisuudet ovat usein asukkaiden kokeman uhan virittämiä esim. koulujen, päiväkotien ym. lakkautukset, rakentaminen, liikennejärjestelyt. Asukkaat järjestäytyvät välillä jopa liikkeiksi ajaessaan jotain asuinalueensa asiaa. Ylipormestarin asukasiltoja järjestetään kaupunginosayhdistysten tai - seurojen aloitteiden ja toiveiden pohjalta ja niissä tulee esille laajasti aluetta koskevia asioita. Aluefoorumit Asuinalueilla tarvitaan rakenteita ja toimintamuotoja, joiden avulla yhteisiä asioita edistetään. Aluefoorumit ovat asukasvetoisia, kaikille avoimia tilaisuuksia, joilla on määrämuotoinen malli. Aluefoorumimallia on kehitetty Suomessa ympäristöministeriön tuella ja sitä on käytetty alueellisen kehittämisen toimintamallina mm. Maunulassa (Päivänen, Kurki ja Virrankoski 2002). Toimivia aluefoorumeita on tällä hetkellä mm. Kruununhaassa, Haagassa, Meri-Rastilassa ja Keski-Vuosaaressa.

6 3 Asukas- ja kaupunginosayhdistykset koordinoivat ja järjestävät aluefoorumeita. Aluefoorumi kokoontuu 4-6 kertaa vuodessa. Aluefoorumeissa keskustellaan alustusten pohjalta ennalta valituista 1-2 aiheesta, jotka liittyvät yleensä kaupunginosan tai sitä pienemmän alueen kehitykseen. Hyviä aiheita ovat ne, jotka kiinnostavat asukkaita ja avaavat uusia näkökulmia alueella tapahtuvaan kehitykseen (palvelut, asuminen, kaavoitus, liikenne, turvallisuus ym.), alueen vahvuuksiin ja alueella koettuihin uhkiin. Aluefoorumeissa kerätään osallistujien palaute, joka toimii seuraavan foorumin järjestämisen lähtökohtana. Aluefoorumeihin osallistuvat myös alueen valtuutetut ja luottamushenkilöt. Aluefoorumi-nimitys on syytä varata edelleenkin edellä kuvatun mallin mukaisille avoimille ja asukasvetoisille tilaisuuksille. On tärkeää, että asukkaille on itsenäinen mahdollisuus vaikuttaa asuinalueensa asioihin ja keskustella suoraan päättäjien ja virkamiesten kanssa alueen kannalta keskeisistä asioista. Sosiaaliviraston kannalta on tärkeää, että keskeiset alueen työntekijät teemasta riippuen osallistuvat kutsuttuina aluefoorumeihin. Aluefoorumien työn tukena voi olla työryhmiä, joissa on mukana asukkaita ja alueen keskeisiä toimijoita. Kontula yhtenä Urban-hankeen alueena on luonut sopivat ja monipuoliset tavat kaupunginosan yhteiselle kehittämiselle ja tiedon välitykselle. Keskeisinä keinoina ovat alueen nettisivut, alueen lehti ja radiolähetykset, asukasillat, päättäjien tapaamiset ja monenlaiset tapahtumat. Pääkaupunkiseudun kaupunkiohjelmaan ( ) kuuluvassa Kansalaiskanava-hankkeessa käytetään nimeä raja-aluefoorumi koskemaan kaupunkien (Espoo, Helsinki, Vantaa) raja-alueilla kokoontuvaa foorumia (Sipilä 2006) Viranomaisaloitteiset yhteistyörakenteet Aloite tarvittavan alueellisen yhteistyön kehittämiselle voi tulla myös muulta kuin asukastaholta. Muutamina esimerkkeinä voi mainita seuraavia: Myllypurossa aloite tuli lähiöprojektilta, jonka mukaan alueella oli tarvetta tarkastaa alueellista yhteistyörakennetta, vaikka alueella olikin jo pitkät perinteet monenlaisesta alueellista työstä. Herttoniemessä yhdyskuntatyöntekijän aloittaessa työnsä kävi ilmi, ettei alueen monien toimijoiden ja asukastahojen kesken ei ollut riittäviä yhteyksiä eikä yhteistyörakennetta. Malmilla aloitteet alueellisten yhteistyörakenteiden ja verkostojen tarkistamiseksi tulivat samanaikaisesti kolmelta alueella toimivalta hankkeelta. Alueryhmä Alueen eri toimijoista ja asukkaiden edustajista koostuva alueryhmä on muodostunut keskeiseksi rakenteeksi alueellisessa kehittämistyössä. Alueryhmän perustaminen vaatii keskeisten toimijoiden välistä yhteistyötä ja vastuunottoa.

7 4 Alueryhmät eroavat aikaisemmin toimineista virkamiestyöryhmistä laajemman edustuksensa ja myös laajemman tehtävänsä puolesta. Alueryhmä on asuinalueen kokonaisuutta hahmottava ja yhteistyötä rakentava ryhmä, jonka toimialue on tavallisimmin kaupunginosa tai muutoin luonnolliseksi yhteistyöalueeksi rajautuva alue. Kivikon ja Kurkimäen alueelle muodostettiin vuoden 2005 aikana yhteinen alueryhmä aikaisemman Kivikon alueryhmän tilalle, koska palvelut ja alueen kehittämistavoitteet ovat suurelta osin yhteiset. Alueryhmään kuuluvat alueen keskeiset julkisen sektorin toimijat, asukasedustajat, alueen järjestöjen tai yhdistysten edustajat. Alueryhmä on pysyvä ryhmä, mutta sen jäsenet voivat vaihtua jonkin verran riippuen siitä, mitä asioita kulloinkin on esillä. Arabianrannan alueryhmä perustettiin lähinnä päiväkotilasten vanhempien toiveesta, samaan aikaan ehkäisevässä päihdetyössä oltiin perustamassa alueelle yhteistyöryhmää. Alueryhmä aloitti pohtimalla alueen lasten ja nuorten sekä lapsiperheiden asioita. Samalla se kuitenkin sopi, että alueella toimii vain yksi kokonaisuutta hahmottava ryhmä ja että ryhmä käsittelee myös muiden ikäryhmien asioita lisäten osallistujia tarpeen mukaan. Alueryhmät sopivat yleensä itse tehtävänsä ja tavoitteensa. Käytännössä alueryhmien tehtävät ovat varsin samanlaiset. Esimerkkinä seuraavassa Herttoniemen alueryhmän tehtävät: alueellisen kokonaiskuvan luominen asukkaiden, virkamiesten ja muiden toimijoiden yhteistyö ja viestintä paikallisesti ja kaupungin tasolla. alueen palvelujen kehittäminen paikallisten voimavarojen kokoaminen alueen imagon kohentaminen sovittujen kehittämishankkeiden koordinointi (Halttunen-Sommardahl & Kuronen 2006). Alueryhmän perustamisesta ja sen toiminnan jatkumisesta ja kehittymisestä ovat vastuussa keskeisten hallintokuntien johtavat työntekijät. Aloite ja tarve alueryhmän perustamiselle voi tulla eri tahoilta, mutta alueen keskeiset toimijat ottavat vastuun alueryhmästä ja sen perustamisesta. Puheenjohtajuus voi vaihdella riippuen aiheesta. Alueryhmän käytännön työtä ja toimivuutta auttaa, jos alueella on yhdyskuntatyöntekijä tai joku muu alueellisesta työstä vastaava henkilö. Olennaista on, että yhteinen alueellinen rakenne ja toiminta pysyvät yllä, vaikka työntekijät ja aktiiviset toimijat vaihtuvatkin. Alueryhmä kokoontuu keskimäärin 6 kertaa vuodessa. Kokoontumispaikka voi myös vaihdella, tällöin alueen erilaiset tilat ja toimintapaikat tulevat tutuiksi. Alueryhmän toiminta edistää asukkaiden näkemysten esiintuloa koskivat ne sitten alueen palveluita, turvallisuutta tai alueellista tiedottamista. Alueryhmissä käsitellään alueen palveluja ja sillä tavalla työ koskettaa asiakastyötä ja tuo esiin asiakasnäkökulmaa eri toimijoiden ja asukkaiden kautta. Alueryhmässä tulee väistämättä esille asioita, joiden edistämiseen tarvitaan yhteisiä hankkeita ja niihin liittyviä työryhmiä.

8 5 On tarpeellista, että alueryhmissä käsitellyt asiat tulevat alueellisen tiedottamisen kautta laajemmin tietoon ja että esiin tulleista asioista myös keskustellaan alueryhmää laajemmin. Alueryhmä järjestää useimmiten yhteistyössä asukastahojen kanssa kaikille avoimia eri teemoihin liittyvien keskustelutilaisuuksia. Näin saadaan laajempi näkemys esillä oleviin asioihin ja parannetaan osallisuuden ja vaikuttamisen mahdollisuuksia. Yleensä viranomaisaloitteista lähtevä yhteistyö aktivoi asukkaita oman asuinalueensa kehittämiseen. Alueelliset verkostot ja yhteistyöryhmät Edellä kuvatuissa rakenteissa muodostetaan kuvaa asuinalueen kokonaisuudesta, alueen palveluista ja yhteisöllisyyden kehittymisestä. Asuinalueilla on lisäksi verkostoja, jotka ovat tavoitteiltaan ja toiminnan kohteiltaan suppeampia. Verkosto on tasa-arvoisten toimijoiden muodostama kokonaisuus, jossa kukin täydentää toistensa osaamista ja tietoja vuorovaikutteisesti ja prosessinomaisesti (Anttila &Rousu 2004). Verkostojen tapa työskennellä on epähierarkinen ja verkostoyhteistyö perustuu luottamukseen ja keskinäiseen tukeen. Verkostot voivat olla moniammatillisia, mutta ne voivat toki olla myös kollegiaalisia verkostoja. Verkosto on vaativa toimintaympäristö, sillä sitä ruokitaan informaation vaihdolla, innovaatioilla, tuloksia tuottavalla toiminnalla ja uusilla haasteilla. Verkosto tekee voimavaroista yhteisiä (Virtanen 1999). Alueelliset verkostot muodostuvat eri tavoin ja erilaisiksi asuinalueen tarpeiden mukaan. Toimivia verkostoja ovat esim. -lapsiperheiden palvelujen alueelliset yhteistyöverkostot, varhaisen tuen hankkeiden yhteistyöryhmät -Klaari-Helsinki alueelliset verkostot -asukas- tai asiakasryhmäkohtaiset verkostot esim. maahanmuuttajatyön verkostot, omaishoitajien tukiverkostot -alueelliset, usein peruspiiriä pienemmät virkamiesverkostot Olennaista on, että myös tällaisissa verkostossa on mukana asukkaiden ja/tai asiakkaiden edustajia. Asiakkaiden edustajat tulevat usein järjestöjen kautta, näin esimerkiksi maahanmuuttajatyön verkostoissa. Verkostotyön kautta kehitetään kyseisten palvelujen toimivuutta, otetaan huomioon myös 3. sektorin ja muidenkin toimijoiden osuus työstä ja parannetaan moniammatillista yhteistyötä ja tiedonkulkua. Verkostot toimivat myös palautekanavina, kun niissä on asukasedustus mukana. Tässä yhteydessä on huomattava, että asukaspalaute palveluista on eri asia kuin varsinainen asiakaspalaute. Esimerkiksi päihdehuollosssa asukasedustajilta ja muilta toimijoilta saadaan asukaspalautteena tietoa asuinalueen päihteiden käytön tilanteesta kokonaisuutena. Päihdehuollon asiakaspalaute taas kerätään eri menetelmin varsinaisen asiakastyön sisällä. Alueellinen työ ja yhdyskuntatyö tukevat yksilöllistä asiakastyötä ja yksittäistä työntekijää mm. seuraavin tavoin -asuinalueen turvallisuuden ja viihtyvyyden lisäämisen kautta

9 6 -sosiaalisten ongelmien vähenemisen ja niiden yhteisen käsittelyn kautta -tuomalla esiin niiden asiakkaiden ja asiakasryhmien ääntä, joiden on vaikea sitä itse saada esille -tarjoamalla asiakkaille alueellista lähitukea, vertaistukea ja toimintamahdollisuuksia. Alueellinen verkostoituminen on ollut erityisen tärkeää uusille alueellisille toimijoille (kuten esim. projektityöntekijät, asumisneuvojat) sekä asukastahoille, joiden on usein vaikea löytää keskeisiä alueellisia yhteistyökumppaneita. Uudet toimijat löytävät toisensa verkostojen kautta ja myös vakituiset työntekijät saavat nopeasti kontaktit uusiin toimijoihin. Asuinalueilla on myös asukkaiden keskinäisiä verkostoja, hyvänä esimerkkinä Kontulan monet verkostot, jotka ovat luoneet alueen suotuisan kehityksen. Samoin asiakkaiden verkostoja on syntynyt, mainittakoon vaikkapa työttömien yhdistysten, kumppanuustalojen ja toimintakeskusten tai leikki- ja asukaspuistojen kautta syntyneet verkostot. On syytä korostaa nimenomaan asukkaiden ja asiakkaiden keskinäisten verkostojen muodostumista. Tämä ei kuitenkaan synny itsestään, vaan usein tarvitaan julkista tukea esim. tiloja ja avustuksia Asiakastyöhön liittyviä yhteistoimintamuotoja ja verkostotyötä ei tässä selvityksessä käsitellä tarkemmin. 3. Alueellisen yhteistyön koordinoiminen sosiaalivirastossa Tärkeät asuinalueita ja niiden palveluita koskevat yhteiset näkemykset ja kehittämisehdotukset tulevat esille alueellisen yhteistyön ja sen rakenteiden kautta. Sosiaaliviraston kannalta katsottuna on tärkeää, että tieto asuinalueiden sosiaalisista olosuhteista ja muu alueellinen tieto tulee huomioiduksi ja käsittelyyn organisaation eri tasoilla. Varsinainen alueellinen työ tehdään peruspiirien tai kaupunginosien tasolla. Suurpiirien (eteläinen, läntinen, pohjoinen ja itäinen) tasolla tulee olla käsitys koko alueesta. Sosiaaliviraston alueellisten päälliköiden tapaamisissa tulisi käsitellä säännöllisin väliajoin alueen ilmiöitä ja alueellisten yhteistyörakenteiden tuottamaa tietoa. Mikäli alueilla on yhdyskuntatyöntekijöitä tai muita aluetyöntekijöitä heitä kannattaa kuulla näiden tapaamisten yhteydessä. Seuraavina sosiaalisten olosuhteiden ja ilmiöiden käsittelypaikkoina ovat vastuualueiden johtoryhmät ja sosiaaliviraston johtoryhmä. Käsittelyä kaipaavat asiat tulevat organisaation eri tasoille käsittelyyn linjajohdon kautta. Sosiaaliviraston organisaation kaikilla tasoilla tulisi täsmentää alueellisen työn tavoitteet ja odotukset. Alueellisessa toiminnassa kulminoituvat monet sosiaaliviraston muutospaineet kuten työn tekeminen lähellä asiakaspintaa, kolmannen sektorin työn ja vapaaehtoistyön huomioiminen ja kumppanuudet. Alueellisen yhteistyön johtamisessa on kyse myös laajemmasta, useampia hallintokuntia koskevasta yhteistyöstä. Osin tällainen esimiesyhteis-

10 7 työ toteutuu alueryhmissä. Maunulan ja Veräjämäen alueella kokoonnutaan esimiesfoorumeihin (Varhaisen tuen seminaari 2007). Vuoden 2007 syksyllä aikana toteutetaan tietokeskuksen ja sosiaaliviraston yhteinen seminaari, jossa tarkastellaan sosiaalista eheyttä ja tasapainoista kaupunkikehitystä. Lisäksi tarkoituksena on järjestää suuraluekohtaiset (4) seminaarit, joissa tarkastellaan alueen sosiaalisiin olosuhteita ja ilmiöitä erityisesti työntekijöiden havaintojen ja kokemusten pohjalta. Tilaisuuksien toteutuksesta vastaa kehittämisyksikkö yhdessä vastuualueiden toiminnan ja johtamisen tukien kanssa. Kuvio 1. Tiedon kulku sosiaalisista olosuhteista ja ilmiöistä. Sosiaaliviraston kokonaisuus viraston johtoryhmä vastuualueiden johtoryhmät Koordinointi suurpiiritasolla aluepäälliköt yhdessä sosiaalisten olosuhteiden tarkastelu 1/v Yhteishallinta peruspiirin tai kaupunginosan kanssa alueryhmät, aluefoorumit, verkostot ms 4. Esimerkkejä yhteistyörakenteista eri asuinalueilla Urbaanille ympäristölle on tyypillistä monimuotoisuus; eri asuinalueiden tai kaupunginosien yhteistyörakenteissa on yhdenmukaisuutta ja toisaalta alueen tyypillisistä piirteistä lähtevää erilaisuutta. Sosiaaliviraston organisaation muututtua linjattiin niin, että yhteistyörakenteita ja menetelmiä ryhdytään rakentamaan alueiden lähtökohdista käsin alueellisten kehittämishankkeiden ja olemassa olevan yhteistyön kautta. Yhteistyörakenteet syntyvät eri motiiveista, joka näkyy myös seuraavien esimerkkienkin valossa. Motiivi voi olla asiakkaista tai asukkaista lähtevä ajankohtainen haaste tai kehittämiskohde tai enemmän virkamiehistä lähtevä motiivi, jolloin kaivataan alueelle kokonaisuuden näkemistä ja nykytilaa parempaa yhteistyötä. Kontula Kontulan asukasfoorumit ovat asukastahojen vetämiä, kaikille avoimia keskustelutilaisuuksia. Erilaisia verkostoja ja toimijoita on paljon. Kontulassa on ehkä laajamittaisimmin kehitetty alueen kokonaisuutta ja kaupunginosa on kohottanut huimasti imagoaan. Urban -hanke ja lähiöpro-

11 8 jekti ovat olleet keskeisessä asemassa: niiden avulla on voitu kehitellä uudenlaisia yhteistyömalleja ja rahoittaa erilaisia perusparannus- ja palveluhankkeita. Nämä hankkeet ovat olleet asukaslähtöisiä ja ovat tuoneet alueelle paljon sosiaalista pääomaa. Alueella on jo pitkään toiminut nykyisin itäisen sosiaaliaseman ylläpitämä lähiöasema, jossa on noin 3000 käyntiä kuukaudessa. Maunula Maunula on pilottialue, jossa on kehitetty ympäristöministeriön tuella aluefoorumi-malli, joka on kuvattu edellä. Maunulan mediapaja ja Saunabaari keräävät alueen toimijoita ja asukkaita yhteen. Vuosaari Vuosaaren alueyhteistyölle on tällä hetkellä tyypillistä aluefoorumien muodostuminen; Meri-Rastilan aluefoorumi on toiminut usean vuoden ajan, uutena samalla periaatteella toimivana on Keski-Vuosaaren aluefoorumi. Näiden lisäksi rakenteena on alueryhmää vastaava palvelutyöryhmä, jota vetää lastensuojelun johtava sosiaalityöntekijä ja joka käsittelee erityisesti alueen palveluihin ja niiden suunnitteluun liittyviä kysymyksiä. Asukastoimikunta on Vuosaarelle tyypillinen erityinen rakenne, jossa alueen kehittämisestä käydään keskustelua asukasedustajien, alueen valtuutettujen ja hallintokuntien edustajien, erityisesti kaupunkisuunnitteluviraston edustajien kesken. Vuosaaressa lähiöprojektin loppumisen jälkeen sosiaalitoimi otti lähiöaseman hoitamisen vastuulleen. Arabianranta Arabianrannan alueellisen yhteistyön tarve nousi esiin lasten päivähoidon vanhempien osallisuushankeessa, jossa vanhemmat toivoivat yhteistyörakennetta Arabianrantaan. Vaikka vanhemmat perustivat kahden päiväkodin yhteisen käyttäjäneuvoston, he eivät kuitenkaan halunneet toimia vain päivähoidon sisällä. Yhteistyössä Klaarin kanssa muodostettiin Arabianrannan alueryhmä, joka totesi ensimmäisessä kokouksessaan, että pienellä jäsenten lisäyksellä alueryhmä voi käsitellä alueen kaikkien ikäryhmien asioita joustavasti. Ryhmässä on tyypillisesti keskeisten julkisten palvelujen edustajia, alueen oppilaitosten, seurakunnan, poliisin ja kolmannen sektorin edustajia sekä asukasedustajia mm. koulujen vanhempien yhdistyksistä ja alueen päiväkotien yhteisestä käyttäjäneuvostosta. Kivikko- Kurkimäki Myös Kurkimäen ja Kivikon alueellisen yhteistyön uudelleen muotoutuminen tuli ajankohtaiseksi, kun asukkaat huolestuivat korttelitalon tyhjilleen joutumisesta. Alueryhmä asukasedustajineen ja muine toimijatahoineen on aktivoitunut saamaan korttelitalon uudelleen tehokkaaseen käyt-

12 9 töön entistä asukaslähtöisemmin. Kulttuuriasiankeskus on neuvotellut uuden vuokrasopimuksen tilakeskuksen kanssa ja asukkaat ja alueen toimijat voivat käyttää tiloja aikaisempaa paremmin. Myllypuro Myllypurossa on ollut paljon toimintaa, mutta kokonaisuus ei ole ollut riittävän hyvin toimijoiden näkyvissä. Yhteistä toimintaa kokoamaan perustettiin noin vuosi sitten alueryhmä, johon virkamiesedustuksen lisäksi kuuluvat asukasedustajat ja alueen järjestöjen ja yhdistysten edustajat. Myös maahanmuuttajatahojen ääni on ollut hyvin kuuluvilla alueryhmässä. Alueryhmän lisäksi keskeisten kysymysten ympärillä on toimijoiden verkostot kuten maahanmuuttajatyön verkosto ja nuorten ja lasten kanssa työtä tekevien verkosto. Alueryhmän kautta nähdään kokonaisuus niin, ettei alueelle muodostu päällekkäisiä rakenteita. Myllypuro -seura vastaa laajemmista asukasiltojen tai tapahtumien järjestämisestä. Herttoniemi Herttoniemessä yhteistyörakenteeksi ovat muodostuneet alueryhmä, avoimet Herttoniemi-foorumit ja eri kehittämishankkeiden ympärille muodostuneet verkostot. Asukastalo on keskeinen toiminta- ja kokoontumispaikka. Herttoniemen yhdyskuntatyöntekijän vakanssi täytettiin uudelleen vuoden 2005 alusta. Hän aloitti työnsä haastattelemalla alueen keskeisiä toimijoita (aktivoivan haastattelun menetelmä). Näissä haastatteluissa tuli esille alueellisen yhteistoiminnan tarve. Alueen toimijat kutsuttiin tapaamiseen, jossa tulevaisuuden verstas -työskentelyllä saatiin esiin alueen kehittämiskohteet. Näitä ovat mm. metronasemien turvallisuuden parantaminen ja siihen liittyvä päihdeongelmaisten päivätoimintakeskuksen tarve, koululaisten iltapäivätoiminta ja vanhempien jakautumishanke. Myöhemmin esiin tuli erillisenä alueellisen tiedottamisen tehostaminen. Asukasedustajat ottivat kolme kehittämishanketta vetovastuulleen. Herttoniemi-seura on pääasiallinen asukkaiden edustaja, mutta myös maahanmuuttajajärjestöt ja nuorisojärjestöt ovat tulleet esiin voimakkaina toimijoina. Itä-Pasila Itä-Pasilassa toimii East-team -niminen alueryhmä jo 1990 alkupuolelta alkaen. Ryhmä on ollut alunperin virkamiestyöryhmä, mutta se on pystynyt muuttamaan toimintatapojaan ja koostumuksiaan tarpeen mukaan. East-tiimiin kuuluvat eri tahojen virkamiesedustuksen lisäksi mm. talotoimikuntien puheenjohtajia, Pasila-Seuran ja alueen yhdistysten ja järjestöjen edustajia, seurakunnan ja poliisin ja alueella toimivan Kalliolan Setlementin edustus. Tässä alueryhmässä on paljon alueen toimijoita mukana perinteisen virkamiestyöryhmien tapaan. Asukasedustusta on lisätty ja varsin merkittävää on, että seurakunnan edustajalla on ollut ryhmän vetovastuu jo pidempään. Ryhmä on hyvin ajan tasalla alueen ta-

13 10 pahtumista ja ilmiöistä. Se pyrkii myös reagoimaan asioihin nopeasti ja tekemään yhteistyösopimuksia asioiden ratkaisemiseksi. Alueryhmä kokoontuu 4-6 kertaa vuodessa. Itä-Pasilaan toivotaan asukastaloa. Malmi Malmin alueellisen yhteistyörakenteen tarkistaminen liittyi lasten päivähoidon vanhempien osallisuutta parantavaan hankkeeseen, Klaarin sekä varhaisen tuen hankkeen yhteystyöhön. Työ painottui aluksi lasten ja nuorten parissa tehtävään työhön. Alueen kokonaiskuvan hahmottamiseksi Klaarin koordinaattori kehitteli nopean ja varsin helposti käytettävän toiminnallisen menetelmän. Pihlajamäki Pihlajamäen alueellinen yhteistyö muotoutui uudelleen, kun Kalliolan Setlementti toi toimintaansa alueelle syksyllä Samalla aloitetaan aluetyö Kalliolan Setlementin toiminnan osana. Alueryhmä koottiin suunnittelemaan ja koordinoimaan yhteistyötä. Aluetyöstä on tehty kumppanuussopimus osapuolten välille. Pihlajamäki on lähiöprojektin toimintaalue ja siellä on lähiöasema. Huomioita muilta alueilta Eri alueilla on varsin kattavat lasten ja nuorten palvelujen alueelliset työryhmät, jotka ovat syntyneet usein nuorten ehkäisevän päihdetyö Klaarin ansiosta. Myöskin varhaisen työn hankkeissa on kehittynyt toimintaa tukevia alueellisia yhteistyörakenteita. Työskentely näissä ryhmissä vaihtelee alueiden tarpeiden ja näkemysten pohjalta: toisilla alueilla tarvitaan yksilökohtaiseen työhön keskittyvää virkamiesten yhteistyötä ja toisilla alueella laajaa alueellista yhteistyötä, jossa myös asukkaat ja muut alueen toimijat ovat mukana. Näistä alueellista työmalleista yhteistyö varsin helppo laajentaa sosiaaliviraston kaikkia vastuualueita koskevaksi työksi. Sosiaaliviraston näkökulmasta alueellisten yhteistyörakenteet tukevat osallisuuden kehittymistä, tuottavat sosiaalista pääomaa ja edistävät myös asuinalueiden tasapainoista sosiaalista kehitystä. 5. Kumppanuustalot, lähiöasemat ja asukastilat alueellisina toimipaikkoina ja kokoontumistiloina Sosiaaliviraston kannalta monet asiakasryhmät tarvitsevat tiloja ja kohtaamispaikkoja omalla asuinalueellaan. Kaupungissa alueella on asukastaloja, lähiöasemia ja kumppanuustaloja. Olemassa olevista tiloista on tehty sosiaaliviraston selvitys v Tällä hetkellä useilla alueilla järjestöt ja seurat etsivät lisää tiloja yhteiselle toiminnalle. Ensimmäiset asukastalot syntyivät Helsinkiin ja 1990-lukujen vaiheessa. Asukastalot voidaan jakaa kolmeen ryhmään sen mukaan, kuinka ne ovat sybtyneet. Yhtenä ryhmänä ovat asukkaiden aikaansaamat

14 11 asukastalot alueellisina kokoontumis-, kohtaamis- ja harrastuspaikkoina. Toisena ryhmänä ovat kaupunkisuunnittelun ideoimina ja tuottamina syntyneet yhteiskerhotilat erityisesti uusilla asuntoalueilla kuten Vuosaaressa, Pikku Huopalahdessa ja Viikissä. Kolmantena ryhmänä ovat kaupungin hallintokuntien perustamat asukastalot kuten sosiaaliviraston ylläpitämät kumppanuustalot, Hanna ja Betania, Malmin ja Oulunkylän toimintakeskukset sekä Kontulan ja Vuosaaren lähiöasemat. Tällaisia eri tavoin syntyneitä asukastaloja on yhteensä 30, kymmenkunta asukastaloa kussakin kolmessa ryhmässä. Osa asukastaloista on jäseninä vuonna 2001 rekisteröityneessä asukastaloverkostossa (www.asukastalot.hai.fi). Asukastalotoiminnan yhteisiä piirteitä ovat paikallisuus ja asukaslähtöisyys sekä poliittinen ja uskonnollinen sitoutumattomuus. Toiminta perustuu kaupunginosan asukkaiden ja tilojen käyttäjien omaan aktiivisuuteen, tarpeisiin ja ideoihin. Asuinalueen rakenne vaikuttaa ratkaisevasti asukastalojen toimintaan. Osa taloista on erikoistunut nuorisotoimintaan, osa vaikeammin työtä saavien työllistämiseen tai kuntouttavaan toimintaan. Useassa talossa on monikulttuurista toimintaa ja perheiden hyvinvointia tukevaa vertaisryhmätoimintaa sekä lasten iltapäivätoimintaa. Lisäksi asukastaloissa on mahdollisuuksia erilaisiin harrastuksiin. Asukastaloissa tilojen käyttö perustuu yleensä vuokrasopimukseen, jossa vuokraajana on asukasjärjestö ja vuokranantajana yksityinen asuntoosakeyhtiö tai jossain tapauksessa kaupungin kiinteistövirasto. Yhteiskerhotiloja hallinnoivat pysäköintiyhtiöt ja sen osakkaina olevien taloyhtiöiden asukkaat maksavat vuokrissaan ja vastikkeissaan yhteiskerhotilojen ylläpitokustannukset. Kaupungin hallinnoimissa tiloissa kyseinen hallintokunta kuten sosiaalivirasto vastaa miltei kokonaan tila- ja toimintakustannuksista. Kaupunginhallituksen kaksivuotiskausiksi asettama Terve ja turvallinen kaupunki -neuvottelukunta on ollut asukastalojen keskeisin tukija. Vuosina 2005 ja 2006 neuvottelukunta tuki asukastaloja eurolla/vuosi. Vuonna 2005 aktiivisimman 15 asukastalon ja yhteiskerhotilan tila-, toiminta- ja palkkakustannukset olivat noin miljoona euroa, joista kaupungin avustusten osuus oli noin puolet. Myös kulttuuriasiainkeskus on tukenut asukastalotoimintaa ja tarjonnut toiminnalle myös kaupunkikulttuurisen viitekehyksen. 6. Asukas- ja asiakasosallisuuden menetelmiä Sisäasiainministeriön valtakunnallinen osallisuushanke on käyttänyt osallisuudesta seuraavaa jaottelua (Kohonen & Tiala 2002): Tieto-osallisuus, joka tarkoittaa kuntalaisen oikeutta tiedon saamiseen ja tuottamiseen. Osallisuuden toteutumisen tapoina ovat tällöin kuntalaisille tiedottaminen, kuntalaisten kuuleminen, kyselyt tai palvelusitoumukset. Suunnitteluosallisuus, joka sisältää valmisteluun liittyvää vuorovaikutusta.

15 12 Päätösosallisuus on suoraa osallistumista palvelujen tuottamista tai omaa asuinaluetta koskeviin päätöksiin. Toimintaosallisuus on kuntalaisten omaa toimintaa elinympäristössään tai palvelu- ja toimintayksiköissä. Jaottelu toimii käytännössä varsin hyvin, mutta sosiaaliviraston käytännön työn kannalta tarkennuksena voi käyttää myös alueosallisuus ja asiakasosallisuus -termejä. Näihin seikkoihin on kiinnitetty huomiota muuallakin (Tampere toimeenpanee strategiaa 2003). Alueosallisuus on esim. asukkaiden toimintaa oman alueensa viihtyisyyden edistämiseksi. Tavoitteena on, että alueen kaikki toimijat kuten yrittäjät, asukkaat ja yhdistykset kehittävät aluetta yhteistyössä viranhaltioiden ja luottamushenkilöiden kanssa. Asiakasosallisuus tarkoittaa palvelujen käyttäjän mahdollisuutta osallistua palveluiden suunnitteluun ja toteutukseen vähintäänkin palautetta antamalla. Palvelujen käyttäjä ja palvelun tuottaja ovat eri tavoin vuorovaikutuksessa keskenään tavoitteena palvelun laadun ja tehokkuuden paraneminen. (Valtion hallinnon osallisuushankkeen raportti 2000). Asiakkaan ja asukkaan ero on vaikea tehdä: Henkilö voi olla osallinen kunnan asukkaana tai palvelujen käyttäjänä asiakkaan roolissa. Asukas voi olla samalla asiakas tai potentiaalinen asiakas ja jokainen asiakas on samalla alueensa asukas. Alue- ja asiakasosallisuuden menetelmistä on kertynyt kokemusta. Ohessa on karkea kuvaus sosiaalivirastossa käytetyistä keskeisistä menetelmistä. Teknisen korkeakoulun yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus YTK on kerännyt vuorovaikutteisen suunnittelun ja ympäristön tutkimuksen metodipaketin (www.tkk.fi/yksiköt/ytk/koulutus/metodikortti). Tulevaisuuden verstaat Tulevaisuusverstas on menetelmä, jossa pyritään sanallisesti työstämään ja täsmentämään tilannetta, jota halutaan tai joudutaan muuttamaan. Se sopii suunnitteluhankkeen alkuvaiheeseen tai tilanteeseen, jossa ongelma on vielä hahmottumaton. Menetelmä motivoi osallistujia, herkistää, lisää tietoa ja kannustaa ideoiden esille tuomiseen ja kriittiseen ajatteluun. Verstaita voidaan järjestää yhden päivän (n.4h) tai kahden päivän tilaisuuksina tai jatkuvina verstaina. Tulevaisuusverstaan käyttö lähtee ajatuksesta, että ihmisillä on enemmän voimavaroja, kuin mitä he itse uskovat. Tulevaisuuden verstaassa luodaan pohjaa inhimillisten voimavarojen vapautumiselle ja todellisten ajatusten ja tarpeiden esille tuomiselle. Jokaisen osallistujan ajatukset ovat arvokkaita ja kaikilla on mahdollisuus vaikuttaa tulevaisuuteen. Tulevaisuuden verstaan kritiikkivaiheessa keskeiset pulmat listataan. Olennaista on, että samassa yhteydessä yhdessä valitut ongelmat (4-6) muutetaan osallistujien kanssa tavoitteiksi. Ideointivaiheessa (mielikuvi-

16 13 tusvaihe) osallistujien vapaudelle ja mielikuvitukselle ei aseteta rajoja, jotta asioita voidaan nähdä uudella tavalla. Osallistujat valitsevat kiinnostavimmat toteutusideat ja muodostivat hankeryhmät näiden valittujen asioiden ympärille. Tässä toteuttamisvaiheessa luodaan myös uusia yhteistyösuhteita ja kumppanuuksia sekä vahvistetaan entisiä. Voidaan myös tarkistaa pysyvät yhteistyörakenteet. Sosiaalinen raportointi Sosiaalinen raportointi on ajantasaista, systemaattista ja riippumatonta tiedon tuottamista sosiaalisista rakenteista, prosesseista, jotka kohdentuvat toisaalta ihmisten hyvinvointiin ja toisaalta sosiaaliseen muutokseen (Heikkilä ja Kautto 2002). Tällä tarkoitetaan lähinnä indikaattoreihin perustuvaa tilastollista tiedonkeruuta. Taina Hussi (2005) on kehittänyt sosiaalista raportointia laadullisen tiedon tuottamiseen asiakastyöstä käsin. Tietoa tuottavat sekä asiakkaat että asiakastyöntekijät. Sosiaalityöntekijöillä asiakastyön kautta kosketuspinta muuttuviin olosuhteisiin ja on tärkeä kerätä tätä tietoa palvelujen kehittämisen pohjaksi. Olennaista on eri toimijoiden keskinäinen vuorovaikutus, jotta tieto ja ymmärrys siirtyvät organisaation tasoilta toisille. Menetelmä on kaksiportainen sisältäen 1) tiedonkeruu ja muokkausvaiheen 2) tiedon raportointi-vaiheen focuskeskusteluissa Ilmiö- ja alueanalyysit Alueryhmissä tai muissa toimijoiden yhteisissä tapaamisissa on sosiaaliviraston sisällä käytetty yksinkertaista alueen tai jonkun ilmiön nykytilan analysointitapoja. Tällöin nykytila käydään läpi osallistujien kesken vaikkapa fläpeille seuraavista asioista: 1. miltä ko. alue tai ilmiö näyttää oman tietoni ja kokemukseni näkökulmasta 2. mitä alueella tai ilmiön suhteen on jo meneillään esim. erilliset hankkeet tai projektit 3. millaisia toimivia verkostoja alueella tai ilmiön ympärillä on 4. mitä muita keskeisiä toimijoita on 5. mitä pitäisi alueen tai ilmiön suhteen tavoitella ja tehdä 6. millaiset voimavarat ovat olemassa Analyysin teon yhteydessä kirjataan asiat ja sovitaan jatkotehtävistä. SWOT-analyysi SWOT-analyysi on paljon käytetty menetelmä, jossa kartoitetaan uhat, mahdollisuudet, heikkoudet ja vahvuudet. SWOT-analyysi (Strengths, Weaknesses, Opportunities, Threats) on menetelmä, jonka tuloksia hyödynnetään jonkin asian, yleensä suunnittelualueen tai suunnittelutehtävän, ongelmien tunnistamisessa, arvioinnissa ja kehittämisessä. Menetelmän yleisin sovellutuskohde on ollut erilaiset suunnittelu- ja kehittämisohjelmat, joiden alkuvaiheessa SWOT on varsin yleinen.

17 14 SWOT-analyysillä kootaan paperille esim. suunnittelualueen (esim. suunniteltavan kaupunginosan tai maakunnan) nykyisiä vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia ja uhkia. Jos kysymyksessä on toistuvaluontoinen suunnittelutehtävä, esim. alueellinen kehittämissuunnittelu, SWOT-analyysi on hyvä toistaa säännöllisin väliajoin. Näin saadaan tietoa muuttuneista olosuhteista ja alueen kehittymisestä jollain aikavälillä. SWOT-analyysin lopputulokset esitetään nelikenttänä. Lopputuloksista voidaan tehdä esim. johtopäätöksiä siitä, mitä asioita on parannettava ja mitkä asiat eivät kaipaa parannuksia, joten SWOT-analyysin tulokset auttavat suunnittelijaa siirtymään suunnitteluprosessissa seuraavaan vaiheeseen, suunnittelutavoitteiden valintaan. Asiakaslähtöinen arviointi, Bikva malli Tanskalaisen Hanne Krogstrupin kehittämä asiakaslähtöinen arviointimalli (Bikva-malli) on ilmestynyt FinSocin julkaisuna (Krogstrup 2004). Mallin lähtökohtana ovat asiakkaiden näkemykset palvelujen laadusta ja vaikuttavuudesta. Asiakas- tai asukasryhmien haastatteluista nousseet näkemykset toimivat samalla kehittämistyön pohjana, kun osallisten näkemykset ja kokemukset välitetään organisaation eri tasoille ja lopulta myös poliittisille päättäjille. Bikva-mallissa tietoa kerätään yleensä ryhmähaastattelujen avulla. Ryhmähaastattelu ei silti ole välttämätön edellytys mallin toteutukselle. Mallin lähtökohtana on, että asiakkaalla on sellaista olennaista kokemuksellista tietoa, jota kannattaa käyttää toiminnan kehittämisessä. Asiakasryhmä arvioi sosiaaliyötä tai muuta sosiaaliviraston toimintaa omien kokemustensa perusteella. Asiakkailta tullut aineisto teemoitetaan ja esitellään organisaation eri tasoille, ensin ko. yksikön henkilöstölle, johdolle ja mahdollisesti päättäjille. Myös muita haastattelumenetelmiä voidaan käyttää. Haastattelu on ennalta hyvin suunniteltu haastattelijan ohjaama keskustelu. Haastattelut ovat erilasia riippuen kysymysten asettamisesta ja tutkijan vaikutuksesta tilanteeseen. Haastattelu voi olla strukturoitu, puolistrukturoitu, teema haastattelu tai avoin haastattelu. Haastattelun voi toteuttaa yksilö- tai ryhmähaastatteluna. Asukas- ja asiakasraadit Asiakasraadit voivat olla pysyviä kuten käyttäjäneuvosto Vuosaaren sosiaali- ja terveyspalveluissa (Halttunen-Sommardahl 2000). Käyttäjäneuvoston tehtävänä oli antaa suoraa palautetta alueen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista ja palvelujen laadusta, tehdä ehdotuksia palvelujen parantamisesta ja kehittämisestä, osallistua keskusteluun ja tuoda ideoita suunniteltaessa ja kehitettäessä alueen sosiaali- ja terveyspalveluita. Asiakasraadit voidaan myös koota muutamaa istuntoa varten näkemysten saamiseksi melko rajatusta asiasta. Asiakasneuvostoja tai -raateja on tai on ollut myös vammaispalvelussa ja vanhustenhuollossa erityisesti palvelukeskuksissa.

18 15 7. Suositukset Itä-Pasilassa on tavattu säännöllisesti alueella asuvia maahanmuuttajia, lähinnä somalitaustaisia asukkaita heille räätälöidyissä asukastapaamisissa,. Myös varhaisen tuen hankkeissa on kertynyt kokemusta maahanmuuttajataustaisten asiakkaiden yhteisestä kuulemisesta. Käyttäjien kokoukset Esimerkkinä käyttäjien kokouksista ovat leikkipuistojen ja asukaspuistojen käyttäjien kokoukset, myös lasten kokouksia (koululaisten kokoukset) pidetään. Tällaisten kokousten avulla asiakkaat voivat osallistua toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen. 1) Alueelliset yhteistyörakenteet tarkistetaan ja niitä luodaan tai muokataan alueen tarpeiden pohjalta. Alueellisen yhteistyön perusrakenteen muodostavat alueryhmä, alueen tarpeista ja voimavaroista lähtevät avoimet foorumit ja alueen erilaiset verkostot. Alueellinen yhteistyörakenne tulee olla yksinkertainen niin, että päällekkäisiä rakenteita ei ole. 2) Sosiaaliviraston sisällä alueellisten päälliköiden (perhekeskusten, sosiaaliasemien päälliköt, vanhusten sosiaali- ja lähityön aluepäälliköt ja päivähoitoalueen päälliköt) yhteisissä tapaamisissa käsitellään ja seurataan alueellisten yhteistyörakenteiden kautta esiin nousseita näkemyksiä ja kehittämisehdotuksia. Eri vastuualueiden kannalta alueelliset toimintaympäristöt ovat samat, mutta nykyisin toimitaan vielä liian erillään. Sosiaaliviraston kehittämispalvelu tukee osaltaan alueellisia kehittämishankkeita. Alueen yhteistyörakenteista nousevan tiedon tulee olla sosiaaliviraston organisaation eri tasojen tiedossa ja käytettävissä. 3) Lapsiperheiden palvelujen piirissä alueelliset yhteistyöryhmät ja verkostot ovat varsin kattavia. Näiden olemassa olevien ryhmien ja verkostojen pohjalta voidaan muodostaa muitakin vastuualueita kattavia alueellisia ryhmiä. 4) Työntekijöiden osallistuminen asuinalueen ja sen palvelujen kehittämiseen on sosiaaliviraston kannalta tarpeellista ja sille tulisi luoda edellytyksiä. Toisilla alueilla tarvetta on enemmän kuin jollain toisella alueella. 5) Sosiaaliviraston tasolla seurataan ja arvioidaan kaupungin sosiaalista eheyttä vuosittain järjestettävässä seminaarissa yhdessä Tietokeskuksen kanssa. Vähintään neljällä alueella (etelä. länsi, pohjoinen, itä) seurataan oman alueen kehittymistä kokemuksellisen ja faktatiedon valossa vuosittain. Järjestämisestä vastaa kehittämisyksikkö yhdessä vastuualueiden kanssa. Esiin tullut tieto dokumentoidaan ja varmistetaan tiedon kulku sosiaaliviraston sisällä.

19 16 6) Alueellisen työn tuki varsin pieninkin määrärahoin voimaannuttaa asuinalueita ja niiden toimijoita. Sosiaalivirasto suuntaa tukea ja resursseja sosiaalisesti heikommille, alue- ja yhdyskuntatyön tarve huomioidaan. 7) Alueellista rakenteista ja yhteistyömuodoista on ajankohtaista tietoa sosnetissa ja sosiaaliviraston internet-sivuilla. 8) Asiakasosallisuuden menetelmiä kehitetään. Menetelmät eivät sinänsä lukitse asiakkaan luontevia kuulemis- ja osallistumistapoja. 9) Asiakkaat toivovat vertaistukea ja kokevat vertaistuen vaikuttavan yksilöllisen avun ohella myönteisesti heidän elämäänsä (esim. varhaisen tuen hankkeet). Matalan kynnyksen paikat kuten kumppanuustalot, lähiöasemat ja asukastalot samoin kuin leikkipuistot ja asukaspuistot toimivat usein tällaisina vertaistuen paikkoina. 10) Nykyiset sosiaaliviraston ylläpitämät lähiöasemat (Kontula, Vuosaari sekä v alusta Pihlajamäki) tulisi muuttaa ja resurssoida kumppanuustaloksi, jolloin ne voivat toiminnassaan huomioida tukea tarvitsevat asiakasryhmät nykyistä paremmin. 8. Sosiaaliviraston johtoryhmän käsittely Sosiaaliviraston johtoryhmä käsitteli selvitystä kokouksessaan Johtoryhmä totesi johtopäätöksinä, että sosiaaliviraston panoksen tulee olla vahvin asuinalueilla, joiden tilanne on hankalin. Sosiaalivirasto työskentelee sen puolesta, että myös erityisryhmiin kuuluvilla henkilöillä on oikeus olla osa asuinaluetta. Uusi suunta kansalaisyhteiskunnan vahvistamiseen tulee näkyä viraston toiminnassa ja kumppanuussuhteiden luomisessa. Kaikkea alueellista toimintaa ei kuitenkaan ole mahdollista koordinoida. Johtoryhmä merkitsi tiedoksi selvityksen alueellisista yhteistyörakenteista ja osallisuutta tukevista työmenetelmistä ja hyväksyi päätösehdotukset. Lisäksi sovittiin, että alueellisiin indikaattoreihin ja erityismitoituksiin palataan vuoden 2008 budjetoinnin yhteydessä. Myös lähiöasemien muuntamista kumppanuustaloiksi kannatettiin.

20 17 Lähteet Anttila Markku & Rousu Sirkka (toim) Haravalla kootut. Lastensuojelun Keskusliitto ja Suomen Kuntaliitto. Bäcklund Pia, Kuokkanen Anna & Henriksson Riikka (2006). Kuntalaisten ja hallinnon vuorovaikutuksen käytännöt Helsingissä. Helsingin kaupungin tietokeskus. tutkimuskatsauksia 5. Eliasson Marja-Kirsti & Halttunen-Sommardahl Riitta (2006). Asukastilat, lähiöasemat ja kumppanuustalot. Helsingin sosiaalivirasto.(heli.hel.fi/sosnet) Halttunen-Sommardahl Riitta (2000). Käyttäjäneuvosto Vuosaaren sosiaali- ja terveydenhuollossa. Sosiaaliviraston julkaisusarja B 1/2000. Helsingin kaupungin sosiaalivirasto. Halttunen-Sommardahl Riitta & Kuronen Sirpa (2006). Kuinka paikallista arkea hallitaan kokemuksia yhteishallinnasta Helsingissä ja Turussa. Kirjassa Horelli Liisa & Wallin Sirkku (2006) Arjen ajan hallintaa. Helsingin kaupungin tietokeskus. Heikkilä, Matti & Kautto, Mikko (2002) Sosiaalinen raportointi ja muuttuva hyvinvoinnin käsite. Teoksessa Heikkilä Matti & Kautto Mikko (toim.) Suomalainen hyvinvointi Sosiaali- ja terveysalan kehittämiskeskus. Jyväskylä. Gummeruksen kirjapaino Oy, Hussi, Taina (2005). Sosiaalinen raportointi tiedon rakentajana - menetelmäkuvaus ja käytännön kokemukset. Soccan ja Heikki Waris - instituutin julkaisusarja. Kohonen, K & Tiala,T (toim.) Kuntalaiset ja hyvä osallisuus. Lupaavia käytäntöjä kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien edistämisestä. Sisäasiainministeriö. Helsinki. Krogstrup, Hanne Katherine (2004). Asiakaslähtöinen arviointi. Bikvamalli. FinSoc arviointiraportteja 1/2004. Päivänen, Jani, Kurki, Hannu, Virrankoski, Lauri (2002). Parempaan kaupunginosaan. Aluefoorumi kehittämisen välineenä. Ympäristöministeriö. Suomen ympäristö 589. Helsinki Sipilä, Maija (2006). Kansalaiskanava -vaikuttavaa vuoropuhelua, seutuyhteistyötä paikallistasolla. Keskustelualoite vuorovaikutuksen toimintamalleista pääkaupunkiseudulla. Kansalaiskanava-hanke. Helsingin Kaupunginosayhdistysten Liitto ry HELKA. Tampere toimeenpanee strategiaa. Kuntalaisten osallistumismahdollisuuksien parantaminen -työryhmä. Loppuraportti

Kaupunginosien kehittäjäverkon kokous Kaupunginosien aika kaupunginosien tulevaisuuden pohdintaa

Kaupunginosien kehittäjäverkon kokous Kaupunginosien aika kaupunginosien tulevaisuuden pohdintaa Kaupunginosien kehittäjäverkon kokous 18.1.2017 Kaupunginosien aika kaupunginosien tulevaisuuden pohdintaa HS 8.10.2016 sivu A6 Yleiskaava 2016 kaavaehdotuksen kartta PATOLA Kustaankartano OULUNKYLÄ Tutustu

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

Osallisuussuunnitelma

Osallisuussuunnitelma Osallisuussuunnitelma Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen Tukea suunnitelmatyöhön - työkokous Kolpeneen palvelukeskus Kerttu Vesterinen Osallisuus Osallisuus on kokemus mahdollisuudesta päättää

Lisätiedot

Sivu 1 / 5. RAAHEN LÄHIDEMOKRATIAMALLI, ehdotus 4.11.2015. 1. Johdanto

Sivu 1 / 5. RAAHEN LÄHIDEMOKRATIAMALLI, ehdotus 4.11.2015. 1. Johdanto Sivu 1 / 5 RAAHEN LÄHIDEMOKRATIAMALLI, ehdotus 4.11.2015 1. Johdanto Raahen kaupungilla on pitkät perinteet yhteistyöstä ja kylien tukemisesta. Vuonna 1989 Raahen kaupunki osallistui kolmivuotiseen, valtakunnalliseen

Lisätiedot

KALLIO-KAMPIN KEHITTÄMISHETKI KOULUT JA LASTENSUOJELU KEHRÄ II RIIKKA PYYKÖNEN

KALLIO-KAMPIN KEHITTÄMISHETKI KOULUT JA LASTENSUOJELU KEHRÄ II RIIKKA PYYKÖNEN KALLIO-KAMPIN KEHITTÄMISHETKI KOULUT JA LASTENSUOJELU KEHRÄ II 25.9.2012 RIIKKA PYYKÖNEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KANSALLINEN KEHITTÄMISOHJELMA (KASTE). STM TAVOITTEENA: Hyvinvointi- ja terveyserot

Lisätiedot

Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja

Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 41 2008 Kuvio 1. Työttömien määrä Helsingissä vuoden lopussa 2000 2007, indeksi 2000=100 130 Helsingin työttömyys ja pitkäaikastyöttömyys alueittain 31.12.2007

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Tulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma

Tulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma Tulevaisuuden kunta ja Kunnat 2021 -ohjelma Kainuun maakuntatilaisuus 19.4.2016 Jarkko Majava, va kehityspäällikkö Aineisto: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet 4.4.2016 Luonnos Kuntaliiton strategisista

Lisätiedot

Orientaatioseminaari. Kehittämistehtävä: Tukevasti alkuun ja vahvasti kasvuun varhaisen puuttumisen ja pedagogisen tuen avulla

Orientaatioseminaari. Kehittämistehtävä: Tukevasti alkuun ja vahvasti kasvuun varhaisen puuttumisen ja pedagogisen tuen avulla Orientaatioseminaari Mikko Ojala 15.01.2010 Kehittämistehtävä: Tukevasti alkuun ja vahvasti kasvuun varhaisen puuttumisen ja pedagogisen tuen avulla Tukevasti alkuun,vahvasti kasvuun Kehittämishanketta

Lisätiedot

HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN VUODEN 2012 LOPUSSA. Työttömyysaste (%) Helsingissä peruspiireittäin Suutarila Puistola.

HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN VUODEN 2012 LOPUSSA. Työttömyysaste (%) Helsingissä peruspiireittäin Suutarila Puistola. TILASTOJA 30 2013 Helsingin kaupunki Tietokeskus HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN VUODEN 2012 LOPUSSA Työttömyysaste (%) Helsingissä peruspiireittäin 31.12.2012 Suutarila Puistola Tuomarinky lä Jakomäki

Lisätiedot

Lähidemokratian vahvistaminen

Lähidemokratian vahvistaminen Lähidemokratian vahvistaminen Kuntaliitosverkoston seminaari Kuntatalo 4.6.2014 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija ritva.pihlaja@pp.inet.fi Lähidemokratiasta on? enemmän kysymyksiä kuin vastauksia,

Lisätiedot

HUOLEN ARVIOINTI LASTENSUOJELUTARPEEN SELVITYKSESSÄ. Avohuollon sosiaalityön yksikkö Etelä-Itäinen Herttoniemen-Itäkeskuksen toimipiste

HUOLEN ARVIOINTI LASTENSUOJELUTARPEEN SELVITYKSESSÄ. Avohuollon sosiaalityön yksikkö Etelä-Itäinen Herttoniemen-Itäkeskuksen toimipiste HUOLEN ARVIOINTI LASTENSUOJELUTARPEEN SELVITYKSESSÄ Avohuollon sosiaalityön yksikkö Etelä-Itäinen Herttoniemen-Itäkeskuksen toimipiste Herttoniemi Itäkeskus toimipiste alueena Alueellamme asuu n. 80.000

Lisätiedot

Järvenpäässä meitä kuullaan ja meillä on mahdollisuus vaikuttaa

Järvenpäässä meitä kuullaan ja meillä on mahdollisuus vaikuttaa Järvenpäässä meitä kuullaan ja meillä on mahdollisuus vaikuttaa Iltapäiväseminaari 5.4.2016 Johanna Sinkkonen koti- ja erityisasumisen johtaja Esimerkkejä lainsäädännöstä tulevasta kuulemisen ja vaikuttamismahdollisuuksien

Lisätiedot

HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN Pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä Helsingissä vuonna Suutarila Puistola.

HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN Pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä Helsingissä vuonna Suutarila Puistola. TILASTOJA 40 2011 Helsingin kaupunki Tietokeskus HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN 31.12.2010 Pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä Helsingissä vuonna 2010 Tuomarinkylä Suutarila Puistola Jakomäki

Lisätiedot

tilastoja Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäiset eläkkeensaajat yleisimmin eläkkeellä työkyvyttömyyden vuoksi

tilastoja Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäiset eläkkeensaajat yleisimmin eläkkeellä työkyvyttömyyden vuoksi HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS tilastoja 2010 5 Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäisten pääasiallisena toimeentulon lähteenä ovat ansiotulot. Kuitenkin pieni, mutta kasvava joukko työikäisiä

Lisätiedot

Rakenna kotikulmillesi Naapuruuspiiri. Soile Ataçocuğu & Kalevi Möttönen 2015

Rakenna kotikulmillesi Naapuruuspiiri. Soile Ataçocuğu & Kalevi Möttönen 2015 Rakenna kotikulmillesi Naapuruuspiiri Soile Ataçocuğu & Kalevi Möttönen 2015 Tämä on alueellinen mahdollisuus. Silmukka kerrallaan kutoen, paikalliset mahdollisuudet huomioiden alueellisten toimijoiden

Lisätiedot

Syrjäytyminen ja sosiaalityö Tukeeko vai ennaltaehkäiseekö sosiaalityö sosiaalisten ongelmien periytymistä

Syrjäytyminen ja sosiaalityö Tukeeko vai ennaltaehkäiseekö sosiaalityö sosiaalisten ongelmien periytymistä Syrjäytyminen ja sosiaalityö Tukeeko vai ennaltaehkäiseekö sosiaalityö sosiaalisten ongelmien periytymistä Rovaniemen amkin seminaari 4.10.2012 Sosiaali- ja terveysjohtaja Markus Hemmilä Miten Rovaniemellä

Lisätiedot

Hyvää huomista. - yhteisiä tekoja ja viisaita valintoja

Hyvää huomista. - yhteisiä tekoja ja viisaita valintoja Hyvää huomista - yhteisiä tekoja ja viisaita valintoja 12.11.2009 4V-hanke 1.4.2008-31.3.2011 Etelä-Suomen EAKR-ohjelma, toimintalinja Suurten kaupunkiseutujen kehittäminen Kansallinen rahoittaja Uudenmaan

Lisätiedot

Looginen malli LÄNTISEN SOSIAALIASEMAN ASIAKASPALVELURAATI

Looginen malli LÄNTISEN SOSIAALIASEMAN ASIAKASPALVELURAATI Looginen malli LÄNTISEN SOSIAALIASEMAN ASIAKASPALVELURAATI 22.1.2012 Ongelma / Tarve: 1. Tarve: Asiakkaiden halukkuus olla vaikuttamassa ja kehittämässä sosiaaliaseman palveluja 2. Tarve löytää vaikuttamiskanavia,

Lisätiedot

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 Ehdotuksia yhteistyöhön lisäämiseksi kolmannen sektorin ja kunnan välillä Esille nousseita turvallisuutta vähentäviä

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Tiedostosta ei löytynyt kuvaosaa, jonka suhdetunnus on rid3. KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKE PÄÄTTYY - JATKUU

Tiedostosta ei löytynyt kuvaosaa, jonka suhdetunnus on rid3. KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKE PÄÄTTYY - JATKUU Tiedostosta ei löytynyt kuvaosaa, jonka suhdetunnus on rid3. KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKE PÄÄTTYY - JATKUU KESKI-SUOMEN SOTE 2020-HANKKEEN TAVOITTEET Kokonaistavoite: Keski-Suomen SOTE 2020 -hankkeen tavoite

Lisätiedot

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työhyvinvointia edistäviä verkostoja 2014-2015 Työterveyslaitoksen koordinoimat verkostot Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto TTL:n koordinoimat

Lisätiedot

Osallisuus Vantaalla. Kuntalaiset keskiöön Verkosto 26.11.2013

Osallisuus Vantaalla. Kuntalaiset keskiöön Verkosto 26.11.2013 Osallisuus Vantaalla Kuntalaiset keskiöön Verkosto Yhteys strategiaan 2013-2016 Sitovat tavoitteet 2014 12. Vantaan tulevaisuutta rakennetaan yhdessä asukkaiden, yhteisöjen ja yritysten kanssa Osallisuusmalli

Lisätiedot

Näin luet toimintasuunnitelmaa

Näin luet toimintasuunnitelmaa Näin luet toimintasuunnitelmaa HELVARYn toimintasuunnitelman tavoitteet on merkitty tähän esitykseen tummennetulla ja merkattu nuolella. Toimenpiteitä kuvataan tavoitteiden yhteydessä. Tässä esityksessä

Lisätiedot

Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA

Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA Maarit Alikoski 15.9.2015 ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 15.92015 Kuva: Pasi Tarvainen 2015 Rovaniemen maaseudun kehittämisohjelma 2013-2020 Laaja yhteys

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden alueellinen yhteistyömalli

Sisäisen turvallisuuden alueellinen yhteistyömalli Sisäisen turvallisuuden alueellinen yhteistyömalli Varautumisen valtakunnalliset opintopäivät Tampere 19-20.10.2011 Järjestöt kylässä vma/2011 Arjen turvan keskeiset elementit Lähtökohtia Laaja turvallisuusajattelu

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuuden niveltäminen osaksi kaupungin toimintaa

Lasten ja nuorten osallisuuden niveltäminen osaksi kaupungin toimintaa 6. TAVOITTEET, TOIMENPITEET JA VASTUUTAHOT 1 Toimenpide-ehdotukset ovat syntyneet jyväskyläläisille lapsille ja nuorille tehtyjen alkukartoitusten, Jyväskylän kaupungin palvelualueille tehtyjen kyselyjen

Lisätiedot

OSALLISUUSKARTOITUS JOHDOLLE VUONNA 2011 OSALLISUUSKARTOITUS ASUKKAILLE VUONNA 2013

OSALLISUUSKARTOITUS JOHDOLLE VUONNA 2011 OSALLISUUSKARTOITUS ASUKKAILLE VUONNA 2013 OSALLISUUSKARTOITUS JOHDOLLE VUONNA 2011 OSALLISUUSKARTOITUS ASUKKAILLE VUONNA 2013 1 KUOPION OSALLISUUSKYSELY ASUKKAILLE 2013 Kaikille Kuopion asukkaille suunnattu Kuopion osallisuuskysely toteutettiin

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Socom

Toimintasuunnitelma. Socom Toimintasuunnitelma 2011 Kaakkois-Suomen sosiaalialan 1 osaamiskeskus Oy Socom 1 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä- Karjalan maakunnissa. Socomin

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hyvinvoinnista vastaavan toimielimen ja sen jäsenen oma-arvio Kunta Toimielimen nimi Arvioijan nimi Pvm

Lasten ja nuorten hyvinvoinnista vastaavan toimielimen ja sen jäsenen oma-arvio Kunta Toimielimen nimi Arvioijan nimi Pvm tilasta 1. Suunnitelma ohjaa konkreettisesti kunnan toimintaa 1.1. Suunnitelman laadinta on yhteistyöprosessi, johon voivat osallistua kaikki joiden toimin lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin vaikutetaan.

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa

Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 16.-17.11.2009 Minna Laitila, projektipäällikkö (Välittäjä 2009 -hanke) Tiia Järvinen, projektityöntekijä (Pohjanmaa-hanke

Lisätiedot

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Valtakunnallinen vertaistoiminnan koulutus 1 Mona Särkelä-Kukko 18.10.2013 1 Sisältö 1. Osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

Järjestöjen ja kuntien yhteistyö kuntalaisten osallisuuden edistämisessä

Järjestöjen ja kuntien yhteistyö kuntalaisten osallisuuden edistämisessä Järjestöjen ja kuntien yhteistyö kuntalaisten osallisuuden edistämisessä Osallisuushanke Sallin kokemuksia kehittämistyöstä Projektipäällikkö Anne Pyykkönen KANTU 13 PÄIVÄT Työryhmä 12 Kuntien ja järjestöjen

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

Ikääntyvä väestö Asuinalueiden kehittämisohjelmassa

Ikääntyvä väestö Asuinalueiden kehittämisohjelmassa Ikääntyvä väestö Asuinalueiden kehittämisohjelmassa Ikäystävällinen asuinalue -seminaari 12.5.2014 Hanna Dhalmann 12.10.2007 Tekijän nimi Projektipäällikkö, FT 13 kasvukeskuskaupunkia: Helsinki, Vantaa,

Lisätiedot

Kotona kokonainen elämä: Osallisuus

Kotona kokonainen elämä: Osallisuus Helsinki 14.10.2014 Etelä-Suomen KASTE Kotona kokonainen elämä: Osallisuus Sara Haimi-Liikkanen ( EKL) Tuula Ekholm ( LKU) Osallistava kehittämistyö Suunnittelu ja toteutus limittyvät Osallistaa kaikkia

Lisätiedot

Maaseudun arjen palveluverkosto Enemmän vähemmällä verkostot hyvinvointipalvelujen toteuttajina

Maaseudun arjen palveluverkosto Enemmän vähemmällä verkostot hyvinvointipalvelujen toteuttajina Maaseudun arjen palveluverkosto Enemmän vähemmällä verkostot hyvinvointipalvelujen toteuttajina 2016-2018 Mirja Kettunen Verkostokoordinaattori Lapin liitto Arjen turvan lähtökohta Palvelut Toimeentulo

Lisätiedot

Helsingin osallisuus- ja vuorovaikutusmallin valmistelu

Helsingin osallisuus- ja vuorovaikutusmallin valmistelu Helsingin osallisuus- ja vuorovaikutusmallin valmistelu Johanna Seppälä Vuorovaikutuspäällikkö Helsingin kaupunginkanslia Helsingin kaupunki Kaupunginkanslia 23.11.2016 23.11.2016 2 Osallisuusmallin valmistelu

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Opastava-hanke Virpi Vepsäläinen Projektikoordinaattori, Omaishoitajat ja läheiset liitto ry

Opastava-hanke Virpi Vepsäläinen Projektikoordinaattori, Omaishoitajat ja läheiset liitto ry Opastava-hanke 23.4.2013 Virpi Vepsäläinen Projektikoordinaattori, Omaishoitajat ja läheiset liitto ry OPASTAVA-hanke pähkinänkuoressa Omaishoitajat ja läheiset -liiton ja Mielenterveysomaisten keskusliitto

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

Klaarin kehittämishanke

Klaarin kehittämishanke Työpaja 10.10.2014 Klaarin kehittämishanke Klaarin suunnat Kysely verkostoille syyskuussa 2014 lasten ja nuorten parissa toimiville Vastaajamäärät: 248 suomenkielinen 23 ruotsinkielinen 271 yhteensä Vastaajat

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Lähipalvelut, palveluverkko ja asukkaiden osallisuus, raportti. Riitta Pylvänen hankesuunnittelija

Lähipalvelut, palveluverkko ja asukkaiden osallisuus, raportti. Riitta Pylvänen hankesuunnittelija Lähipalvelut, palveluverkko ja asukkaiden osallisuus, raportti Riitta Pylvänen hankesuunnittelija PERUSTURVAJOHTAJIEN TAPAAMINEN KUNTAKIERROKSELLA SYKSYLLÄ 2014 Esiin nousseita kysymyksiä: Miten työllisyyden

Lisätiedot

Tulokset Turun kaupungin näkökulmasta

Tulokset Turun kaupungin näkökulmasta Tulokset Turun kaupungin näkökulmasta Rakli Elinvoimaa lähiöihin klinikkatyöskentelyn tulostyöseminaari 7.6.2016 Tuomas Heikkinen, johtaja, konsernihallinto Minna Sartes, toimialajohtaja, vapaa-aikatoimiala

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Kuntalaiset keskiöön projektin päätösseminaari Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto

Kuntalaiset keskiöön projektin päätösseminaari Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto Kuntalaiset keskiöön projektin päätösseminaari 26.2.2015 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, toimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto Äänestysaktiivisuuden lasku Ilkeät ongelmat Luottamuspula Luottamustoimien ei-houkuttelevuus

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen.

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. PUIMALA: Asiakaslähtöinen palvelu kunnassa LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. Mitä tarkoittaa asiakaslähtöinen

Lisätiedot

TSL:n strategia vuosille

TSL:n strategia vuosille TSL:n strategia vuosille 2011 2015 PERUSTEHTÄVÄ TSL on kaksikielinen sivistysjärjestö, jonka perustehtävänä on edistää demokratiaa, yhteiskunnallista ja sivistyksellistä tasa-arvoa sekä suvaitsevaisuutta

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Seinäjoki 8.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

Asukkaiden osallisuus, kuuleminen ja vapaa valinta. Tehtävän yhteenvetoa

Asukkaiden osallisuus, kuuleminen ja vapaa valinta. Tehtävän yhteenvetoa Asukkaiden osallisuus, kuuleminen ja vapaa valinta Tehtävän yhteenvetoa Työryhmän tehtävät Asukaslähtöisyys Sote-integraatio Kustannustehokkuus 1. Suunnitelma asukkaiden osallistamisesta, kuulemisesta

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS

KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS Kuntayhtymän tehtävänä on järjestää jäsenkuntien puolesta niiden tarvitsemia päihdehuollon palveluja Tehtävänsä toteuttamiseksi kuntayhtymä ylläpitää Mainiemen kuntoutumiskeskusta

Lisätiedot

Yhdessä Oulussa osallisuus, vaikuttaminen ja paikalliskulttuuri Oulun maaseutualueilla. Erityisasiantuntija Päivi Kurikka Kuntaliitto 20.2.

Yhdessä Oulussa osallisuus, vaikuttaminen ja paikalliskulttuuri Oulun maaseutualueilla. Erityisasiantuntija Päivi Kurikka Kuntaliitto 20.2. Yhdessä Oulussa osallisuus, vaikuttaminen ja paikalliskulttuuri Oulun maaseutualueilla Erityisasiantuntija Päivi Kurikka Kuntaliitto 20.2.2013 Kuntademokratian kehittämiselle on jo nyt hyvää pohjaa lainsäädännössä

Lisätiedot

Tulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma. Sini Sallinen,

Tulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma. Sini Sallinen, Tulevaisuuden kunta ja Kunnat 2021 -ohjelma Sini Sallinen, erityisasiantuntija, sini.sallinen@kuntaliitto.fi, @SallinenSini Luonnos Kuntaliiton strategisista tavoitteista tulevaisuuden kunnalle 10. Rakennetun

Lisätiedot

Asiakkaat ja ammattilaiset omaishoitoa kehittämässä

Asiakkaat ja ammattilaiset omaishoitoa kehittämässä Asiakkaat ja ammattilaiset omaishoitoa kehittämässä Perusasiat pähkinänkuoressa Hanketta toteuttavat yhteistyössä Omaishoitajat ja Läheiset -liitto ja Omaiset mielenterveystyön tukena keskusliitto Hankkeen

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN

TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN TILASTOJA 22 2012 Helsingin kaupunki Tietokeskus HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN 31.12.2011 Työttömyysaste % ja työttömien lukumäärä Helsingissä osa-alueittain 31.12.2011 Työttömien lukumäärä Helsingin

Lisätiedot

Kirjallisuuslista. Lapin yliopisto ja Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

Kirjallisuuslista. Lapin yliopisto ja Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Kirjallisuuslista Lapin yliopisto ja Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus 2012 Pohjola Anneli, Kemppainen Tarja & Väyrynen Sanna (toim.) 2012. Sosiaalityön vaikuttavuus. Lapin yo-kustannus. Anneli

Lisätiedot

t i l a s t o j a Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2005 Kuvio 1. Työikäiset, työvoima, työlliset ja työpaikat Helsingissä

t i l a s t o j a Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2005 Kuvio 1. Työikäiset, työvoima, työlliset ja työpaikat Helsingissä H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S 2008 t i l a s t o j a 18 Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2005 Kuvio 1. Työikäiset, työvoima, työlliset ja työpaikat Helsingissä 1999 2005

Lisätiedot

Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2004 ja ennakkotiedot 2005

Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2004 ja ennakkotiedot 2005 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS 2007 tilastoja 32 Työvoima ja työssäkäynti Helsingissä 2004 ja ennakkotiedot 2005 Kuvio 1. Työikäiset, työvoima, työlliset ja työpaikat Helsingissä 1999 2004 ja ennakkotieto

Lisätiedot

SenioriKasteen aloitusseminaari Kokkolassa 12.9.2014. Potkua ja parastamista kehittämistyöhön

SenioriKasteen aloitusseminaari Kokkolassa 12.9.2014. Potkua ja parastamista kehittämistyöhön SenioriKasteen aloitusseminaari Kokkolassa 12.9.2014 Potkua ja parastamista kehittämistyöhön SenioriKaste on Pohjois-Suomen Kaste-alueen vanhustyön kehittämishanke vuosille 2014 2016. Hankkeessa on mukana

Lisätiedot

LAPSEN OSALLISUUS JA SUOJELU SOSIAALITYÖNÄ

LAPSEN OSALLISUUS JA SUOJELU SOSIAALITYÖNÄ Lapsuus tässä ja nyt. Valtakunnalliset Lastensuojelupäivät 7.-8.10.08 Jyväskylässä Alaseminaari Lasten osallisuus ja toimijuus tutkimuksen näkökulmasta LAPSEN OSALLISUUS JA SUOJELU SOSIAALITYÖNÄ Tiina

Lisätiedot

Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä. Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen

Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä. Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen Tietoja TST ry:stä: Yhdistyksen nimi on Turun Seudun TST ry. Kotipaikka on Turku sekä toiminta-alueena

Lisätiedot

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke 12.2.2013 Kokkola ja Kruunupyy Kehittämisen painopistealueet: 1. Vuorovaikutuksen lisääminen sosiaali-

Lisätiedot

Kokemuksia kentältä - Helsingin nuorisoasiankeskuksen osallistuva budjetointi suunnittelija Inari Penttilä, Helsingin nuorisoasiainkeskus

Kokemuksia kentältä - Helsingin nuorisoasiankeskuksen osallistuva budjetointi suunnittelija Inari Penttilä, Helsingin nuorisoasiainkeskus Kokemuksia kentältä - Helsingin nuorisoasiankeskuksen osallistuva budjetointi suunnittelija Inari Penttilä, Helsingin nuorisoasiainkeskus 21.5.2013 projektisuunnittelija Heini Turkia Vaikuttaminen kaupunkiin

Lisätiedot

Aluelautakunnat kylien asialla. ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 3.10.2015

Aluelautakunnat kylien asialla. ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 3.10.2015 Aluelautakunnat kylien asialla ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 3.10.2015 Osallisuus, vaikuttaminen ja elinvoima Aluelautakunnat tärkeä osa Rovaniemen kaupungin pitkäjänteistä itsehallinnon ja asukkaiden

Lisätiedot

Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin. Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup

Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin. Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Lähde: Halme & Kekkonen & Perälä 2012: Perhekeskukset Suomessa. Palvelut,

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä strategian laadintaprosessi, sisältö ja toteutuksen suuntaviivoja Lähtökohtana

Lisätiedot

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Ikääntyneidenpäihde- ja mielenterveystyön verkoston yhteistyöseminaari 23.4.2015 Mona Särkelä-Kukko Marjo Karila 14.4.2015 1 Pohdittavaksi alkuun: Pohdi

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys 6.5.2014 Jarkko Majava (yhteyshenkilö) Johtava konsultti, FCG Konsultointi Oy jarkko.majava@fcg.fi 050 3252306 22.5.2014 Page 1 Kuntarakenneselvityksen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

Oriveden kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma. Liite IV Päättäjätyöpajan tulokset

Oriveden kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma. Liite IV Päättäjätyöpajan tulokset Oriveden kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma Liite IV Päättäjätyöpajan tulokset Työpaja Työpaja järjestettiin 17.8. klo 17-19 Paikalla oli 11 poliittista päättäjää ja neljä viranhaltijaa Tärkeää saada

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella

PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella Kehitysvammahuolto/ Satu Seppelin-Kivelä Sisältö Sisältö 2 Lähtökohta 3 Projektin

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 A. Ennakointi ja varautuminen 1. Otetaan ikääntyneiden asumisen parantaminen huomioon valtion asuntopolitiikan toteutuksessa

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Kumppanuudet ovat mahdollisuuksien palapeli

Kumppanuudet ovat mahdollisuuksien palapeli 19.10.2016 kello 9.30-15.30 Kumppanuuden käsikirjasto maaseutupolitiikka.fi/ kumppanuus Kuntaorganisaatio henkilöstö ja poliitikot keskushallinto ja sektorit, yli sektorirajojen kunnalla tärkeä koordinoiva

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Kansalaisten osallistuminen osana kestävää hyvinvointia

Kansalaisten osallistuminen osana kestävää hyvinvointia Kansalaisten osallistuminen osana kestävää hyvinvointia Riikka Paloniemi & Eeva Lehtomäki Suomen ympäristökeskus (SYKE) Kestävä hyvinvointi ja eriarvoisuus Sosiaalipoliittinen yhdistyksen iltapäiväseminaari

Lisätiedot

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa Kaakkois-Suomen osahanke Twitter #uudenlaista sosiaalityötä OSA I Valtakunnallinen hanke PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa 2

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI RAPORTTI 1 (6) NUORISOASIAINKESKUS 28/1/2014

HELSINGIN KAUPUNKI RAPORTTI 1 (6) NUORISOASIAINKESKUS 28/1/2014 HELSINGIN KAUPUNKI RAPORTTI 1 (6) RUUTI-VERKOSTON ENSIMMÄINEN TOIMINTAKAUSI Ruuti-verkoston tavoitteena on vahvistaa Helsingin kaupungin demokraattisen osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksia nuorille.

Lisätiedot

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,

Lisätiedot

TYÖIKÄISTEN PALVELUOHJELMA 2013-2016. Kohti kestävästi kehittyvää Joensuuta

TYÖIKÄISTEN PALVELUOHJELMA 2013-2016. Kohti kestävästi kehittyvää Joensuuta TYÖIKÄISTEN PALVELUOHJELMA 2013-2016 Kohti kestävästi kehittyvää Joensuuta JOENSUUN STRATEGIAA TOTEUTETAAN TOTEUTTAMISOHJELMILLA JA TALOUSARVIOLLA Elämänkaarimallin mukaiset toteuttamisohjelmat 1. Lasten

Lisätiedot