ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Kaupunginvaltuusto. AIKA kello 18:00-20:10. Kaupungintalo, valtuustosali

Transkriptio

1 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Kaupunginvaltuusto AIKA kello 18:00-20:10 PAIKKA Kaupungintalo, valtuustosali LUETTELO KÄSITELLYISTÄ ASIOISTA Otsikko Sivu 24 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4 25 Pöytäkirjantarkastus 5 26 Tilinpäätös Arviointikertomus vuodelta Henkilöstöraportti vuodesta Perusturvan toimialan vuoden 2016 talousarvion toteutuminen ja 12 lisämääräraha-anomus 30 Kasvun ja oppimisen toimialan talouden toteutuma Perheryhmäkotipalvelujen hankinta Elinvoimayksikön perustaminen Ääneseudun Asunnot Oy:n vuokra-asuntokannan vähentäminen ja 28 yhtiöjärjestyksen toimialapykälän muutos 34 Piilolanniemen asemakaavan muutos Hirvimäen asemakaava Äänekosken lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman päivitys vuosille Hallintojohtajan virka Sinikka Rautiaisen siirtyminen varsinaiseksi kaupunginvaltuutetuksi Kuntalaisaloite Sydänmerkin käyttöönotto Äänekosken kaupungin 51 ruokapalveluissa 40 Kuntalaisaloite Säilyttäkää Mämmen koulu osana Äänekosken kouluverkkoa 54

2 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ OSALLISTUJAT Nimi Klo Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Tiusanen Matti 18:00-20:10 puheenjohtaja poissa 32 Flink-Liimatainen Piia 18:00-20:10 jäsen Hakonen Eero 18:00-20:10 jäsen Halttunen Jari 18:00-20:10 jäsen Hautsalo Harri 18:00-20:10 jäsen Holopainen Simo 18:00-20:10 jäsen Hyytiäinen Laura-Liisa 18:00-20:10 jäsen Isoviita Martti 18:00-20:10 jäsen Kainu Keijo 18:00-20:10 jäsen Kiiskinen Kari 18:00-20:10 jäsen Kolari Marja 18:00-20:10 jäsen Korhonen Jani 18:00-20:10 jäsen Kumpu Risto 18:00-20:10 jäsen poissa 32 Kumpulainen Kari 18:00-20:10 jäsen Laitinen Marko 18:00-20:10 jäsen Lax Lauri 18:00-20:10 jäsen Lunttila Tommi 18:00-20:10 jäsen poissa 32 Lång Kyllikki 18:00-20:10 jäsen Martins Sirpa 18:00-20:10 jäsen Monteiro Flores Ilidio 18:00-20:10 jäsen Niskanen Kalle 18:00-20:10 jäsen Nyholm Rolf 18:00-20:10 1. varapuheenjohtaja poissa 32 Närhi Merja 18:00-20:10 jäsen poissa Penttinen Hannu Tapani 18:00-20:10 jäsen Penttinen Henna 18:00-20:10 jäsen Pulli Timo 18:00-20:10 jäsen Pönkänen Erkki 18:00-20:10 jäsen Saastamoinen Harri 18:00-20:10 jäsen Salmelin Simo 18:00-20:10 jäsen Salminen Pentti 18:00-20:10 jäsen Sohlman Jouni 18:00-20:10 jäsen Tani Jaana 18:00-20:10 3. varapuheenjohtaja Tikander Suvi 18:00-20:10 jäsen Tuhkanen Marko 18:00-20:10 jäsen Tuikka Minna 18:00-20:10 jäsen Tuominen Marke 18:00-20:10 jäsen Virtanen Matti 18:00-20:10 jäsen poíssa 32 Hytönen Markku 18:00-20:10 varajäsen Ilves Mauri 18:00-20:10 varajäsen poissa 33 Lamminniemi-Puumalainen 18:00-20:10 varajäsen Antero Nurmi Eila 18:00-20:10 varajäsen Pasanen Kauko 18:00-20:10 varajäsen Rautiainen Sinikka 18:00-20:10 varajäsen Nyrönen Riitta 19:40-19:50 varajäsen poissa 24-31, POISSA Heimonen Tapio jäsen Hänninen Seppo jäsen Lindell Leila jäsen Piilonen Pentti jäsen Salo Jani jäsen MUU Auvinen Markku 18:00-20:10 vapaa-aikajohtaja Hämäläinen Tapani 18:00-20:10 talousjohtaja Härtsiä Ville 18:00-20:10 opetus- ja kasvatusjohtaja Kinnunen Olli 18:00-20:10 kaavoituspäällikkö Kolehmainen Raija 18:00-20:10 perusturvajohtaja Kriivarinmäki Arja-Leena 18:00-20:10 henkilöstöjohtaja

3 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Kurkela Jouni I 18:00-20:10 vs. hallintojohtaja Rautjärvi Tommi 18:00-20:10 rakennuttajapäällikkö Sihvonen Pirkko 18:00-20:10 ympäristöpäällikkö Tuononen Matti 18:00-20:10 kaupunginjohtaja ALLEKIRJOITUKSET KÄSITELLYT ASIAT Matti Tiusanen Jaana Tani Jouni Kurkela Puheenjohtaja Puheenjohtaja Pöytäkirjanpitäjä 24-31, PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Tommi Lunttila Sirpa Martins Kari Kumpulainen 24-31, PÖYTÄKIRJA YLEISESTI NÄHTÄVILLÄ klo 9:00-12:00 Äänekosken kaupungin hallintopalvelut

4 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Kaupunginvaltuusto Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen KVALT 24 Kuntalain 54 :n 4 momentin mukaan kokouskutsu val tuuston kokoukseen on lähetettävä vä hintään neljä päivää ennen kokousta. Samassa ajassa on kokouk sesta annettava yleisesti tieto siten kunta KuntaL:n 64 :ssä sääde tään. Valtuusto on päätösvaltainen, kun vähintään kaksi kolmasosaa valtuutetuista on läsnä. Ehdotus: Suoritetaan nimenhuuto, minkä jälkeen kokous todetaan lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös: Suoritettiin nimenhuuto. Paikalla todettiin olevan 37 varsinaista ja 6 varavaltuutettua. Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Kokouksen alussa talousjohtaja Tapani Hämäläinen vastasi Vasemmistoliiton valtuustoryhmän jättämään valtuustokyselyyn yksityisten ylikansallisten perintäyhtiöiden käyttämisestä kaupungin saatavien perinnässä.

5 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Kaupunginvaltuusto Pöytäkirjantarkastus KVALT 25 Ehdotus: Kuntalain 62 :n mukaan toimielimen kokouksesta on pidettävä pöytäkirjaa. Kuntalain 63 :n mukaan pöytäkirja siihen liitettyine valitusosoi tuk si neen pi de tään tar kastamisen jälkeen yleisesti nähtävänä siten kuin siitä on en na kolta ilmoitettu. Kaupunginvaltuusto valitsee kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja puheenjohtaja määrää pöytäkirjantarkastuksen tapahtuvaksi viimeistään kes ki viik ko na 15. päivänä kesäkuuta 2016 klo 15 mennessä ja tarkas te tun pöytäkirjan pi det tä väksi ylei sesti nähtävänä maanantaina 20. päivänä kesäkuuta 2016 klo 9:00-12:00 Ääne kos ken kau pungin ta lol la. Valitaan pöytäkirjantarkastajiksi Tommi Lunttila ja Sirpa Martins. Päätös:

6 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Kaupunginhallitus Tarkastuslautakunta Kaupunginvaltuusto Tilinpäätös / /2016 KH Kuntalain (410/2015) mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikau del ta tilinpäätös tilikautta seuraavan vuoden maaliskuun lop puun men nes sä ja annettava se tilintarkastajien tarkastettavaksi. Ti lin tarkas ta jien on tarkastettava tilinpäätös toukokuun loppuun men nes sä. Val tuus ton on käsiteltävä tilinpäätös kesäkuun loppuun men nes sä. Tilinpäätökseen kuuluvat tase, tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja nii den liitteenä olevat tiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toi min ta ker to mus. Tilinpäätöksen tulee antaa oikeat ja riittävät tiedot kunnan toiminnan tu lok ses ta ja taloudellisesta asemasta. Tätä varten tarpeelliset li sätie dot on ilmoitettava liitetiedoissa. Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnan joh ta ja tai pormestari. Kunnan, joka tytäryhteisöineen muodostaa kuntakonsernin, tulee laa tia ja sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitilinpäätös. Kon ser ni tilin pää tös tulee laatia samalta päivältä kuin kunnan tilinpäätös. Konser ni ti lin pää tös laaditaan konserniyhteisöjen taseiden ja tu loslas kelmien sekä niiden liitetietojen yhdistelmänä. Konsernitilinpäätökseen si säl ly te tään lisäksi konsernin rahoituslaskelma, jossa annetaan selvi tys kuntakonsernin varojen hankinnasta ja niiden käytöstä ti li kauden aikana. Toimintakertomuksessa on esitettävä selvitys valtuuston asettamien toi min nal lis ten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta kunnassa ja kuntakonsernissa. Toimintakertomuksessa on myös annettava tieto ja sellaisista kunnan ja kuntakonsernin talouteen liittyvistä olen naisis ta asioista, joista ei ole tehtävä selkoa kunnan tai kuntakonsernin ta sees sa, tuloslaskelmassa tai rahoituslaskelmassa. Tällaisia asioita ovat ainakin arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä sekä tiedot sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja kes keisis tä johtopäätöksistä. Kunnanhallituksen on lisäksi tehtävä toimintakertomuksessa esitys ti li kau den tuloksen käsittelystä. Työ- ja elinkeinoministeriön kirjanpitolautakunnan kuntajaosto on vuon na 2013 antanut yleisohjeen tilinpäätöksen ja toi min ta ker tomuk sen laatimisesta. Lisäksi kirjanpitolautakunta on antanut konsernitilinpäätöstä koskevan yleisohjeen

7 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Kaupunginhallitus Tarkastuslautakunta Kaupunginvaltuusto Talouden tasapainottamistoimenpiteet Jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, toi min ta ker to mukses sa on tehtävä selkoa talouden tasapainotuksen toteutumisesta tili kau del la sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toi men pi deoh jel man riittävyydestä talouden tasapainottamiseksi (Kuntalaki 115 ). Vuoden 2014 tilinpäätöksessä kumulatiivinen alijäämä oli 6,0 milj. eu roa. Vuoden 2015 tilinpäätös huomioiden on kumulatiivinen ali jäämä ,28 euroa eli 282 euroa/asukas. Taloussuunnitelman mukaan kaupungin alijäämät saadaan katettua vuoden 2019 tilinpäätöksessä. (Taloussuunnitelma sisäl tää talouden vakauttamisen toimenpideohjelman vuoteen 2018). Tilikauden tulos Vuoden 2015 tilinpäätöksen vuosikate on 7,2 miljoonaa euroa eli 0,4 mil joo naa eu roa parempi kuin vuonna Oleellisia muutoksia edelliseen vuoteen olivat mm. verotulojen lisään ty mi nen 2,0 miljoonalla eurolla, toimintakulujen kasvaminen 3,7 mil joo nal la eurolla ja toi min ta tuot to jen kasvaminen 1,7 miljoonalla eu rol la. Tilikaudella suunnitelmapoistojen määrä oli 6,8 miljoonaa euroa, joten pois to jen määrä kasvoi vuoteen 2014 verrattuna 1,3 miljoonaa eu roa. Lisä pois to ja ei tehty tilikaudella. Tilikauden tulos on ylijäämäinen ,50 euroa (2014: ,46 eu roa). Tase Taseen loppusumma oli 171,3 miljoonaa euroa ja se kasvoi edel lisvuo teen verrattuna 0,8 miljoonalla eurolla. Kaupungin lainakanta vuo den 2015 ti lin pää tök ses sä oli 83,0 miljoonaa euroa (2014: 80,7 milj. euroa). Lainaa asukasta kohden on euroa. Lainakanta kas voi edellisvuodesta 2,3 miljoonalla eurolla. Rahoitus Vuoden 2015 aikana investointimenot olivat 5,7 miljoonaa euroa (2014: 17,7 milj. euroa), ra hoi tus osuu det investointeihin olivat 0,3 mil joo naa euroa (2014: 0,1 milj. euroa) ja käyt tö omaisuu den myyn titu lot olivat 0,8 miljoonaa euroa (2014: 0,5 milj. euroa).

8 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Kaupunginhallitus Tarkastuslautakunta Kaupunginvaltuusto Pitkäaikaisten lainojen määrä väheni 11,7 miljoonalla eurolla ja lyhyt ai kais ten lainojen net to li säys oli 14,0 miljoonaa euroa. Rahavarat nou si vat vuoden 2014 ta sos ta 0,8 miljoonalla eurolla. Konserni Kaupunginjohtajan ehdotus: Konsernin vuosikate oli 16,1 miljoonaa euroa (2014: 14,4 milj.euroa). Tilikauden tulos oli 2,2 miljoonaa euroa ylijäämäinen (2014: 1,7 milj. eu roa ylijäämäinen). Äänekosken kaupungin konsernitaseen loppusumma oli 269,1 miljoo naa eu roa (2014: 252,9 milj. euroa). Konsernin lainakanta oli 147,7 miljoonaa eu roa (2014: 146,9 milj. euroa) eli eu roa/asukas (2014: eu roa/asu kas). Johdon vahvistusilmoitus Kansainvälisen ISA-standardin (210/580) mukaan tulee johdon antaa lausunto tilintarkastajalle siitä, onko kunnan hallintoa hoidettu lain ja valtuuston päätösten mukaisesti; onko tilinpäätös laadittu ti linpää tök sen laatimista koskevien säännösten ja määräysten mu kaises ti sekä antavatko ne oikeat ja riittävät tiedot tilikauden toi min nasta, taloudesta, taloudellisesta kehityksestä ja taloudellisista vas tuista; ovatko valtionosuuksien perusteista ja käytöstä annetut tiedot oikeita; sekä onko kunnan sisäinen valvonta järjestetty asian mu kaises ti. Johdon vahvistusilmoitus on valmisteltu kaupunginhallituksen puheen joh ta jan ja kaupunginjohtajan allekirjoitettavaksi. Vah vis tus ilmoi tus toimitetaan tilintarkastajalle ja tarkastuslautakunnalle. Tuloksen käsittely Toimintakertomuksessa esitetään, että vuoden 2015 tilinpäätöksen yli jää mä ,50 euroa kirjataan yli-/alijäämätilille, jonka jälkeen ta sees sa on kertynyttä alijäämää ,28 euroa. (valmistelu talousjohtaja Tapani Hämäläinen, puh ) Kaupunginhallitus 1. allekirjoittaa Äänekosken kaupungin vuoden 2015 tilinpäätöksen ja jättää sen tilintarkastajan tarkastettavaksi, 2. saattaa tilinpäätöksen tarkastuslautakunnan valmistelun jälkeen kau pun gin val tuus ton käsiteltäväksi, 3. esittää kaupunginvaltuustolle, että tilikauden 2015 ylijäämä

9 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Kaupunginhallitus Tarkastuslautakunta Kaupunginvaltuusto ,50 euroa kirjataan yli-/alijäämätilille, jonka jälkeen tasees sa on kertynyttä alijäämää ,28 euroa sekä 4. valtuuttaa kaupunginhallituksen puheenjohtajan ja kau pun ginjoh ta jan allekirjoittamaan vahvistusilmoituskirjeen ti lin tar kas tajal le ja ta lous joh ta jan tekemään tilinpäätökseen tek nis luon teisia korjauksia. Päätös: TARK Puheenjohtajan selostus: Tarkastuslautakunta 1. merkitsee tilintarkastuskertomuksen tiedokseen; 2. toteaa, että tilintarkastuskertomukseen ei sisälly sellaisia asioita, jotka vaatisivat lisäselvityksiä; 3. saattaa tilintarkastuskertomuksen kaupunginvaltuustolle tiedoksi; 4. esittää kaupunginvaltuustolle, että vuoden 2015 tilinpäätös hyväksytään ja että kaupungin hallintoa ja taloutta hoitaneille toimielinten jäsenille ja tehtäväalueiden johtaville viranhaltijoille myönnetään vastuuvapaus tilikaudelta Päätös: KVALT 26 Kaupunginvaltuuston päätös: Liitteet Liite 1 Tilinpäätös 2015, tark.ltk , kv Liite 2 Tilintarkastuskertomus 2015, tark.ltk , kv

10 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Tarkastuslautakunta Kaupunginvaltuusto Arviointikertomus vuodelta 2015 TARK Lautakunta valmistelee vuoden 2015 arviointikertomuksen sisältöä. Puheenjohtajan selostus: Tarkastuslautakunta valmistelee vuoden 2015 arviointikertomusta ja allekirjoittaa sen. Päätös: KVALT 27 Kaupunginvaltuuston päätös: Kaupunginvaltuusto hyväksyi tarkastuslautakunnan laatiman arviointikertomuksen ja velvoitti kaupunginhallituksen antamaan selvityksen yhteenvedossa esitettyjen havaintojen aiheuttamista toimenpiteistä lokakuun 2016 loppuun mennessä. Liitteet Liite 3 Arviointikertomus vuodelta 2015, tark.ltk , kv

11 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Henkilöstöraportti vuodesta 2015 KH Henkilöstöraportissa on kuvattu henkilöstövoimavaroja ja niiden kehittämistä vuonna Kaupunginjohtajan ehdotus: Henkilöstöraportti on käsitelty yhteistyötoimikunnassa Henkilöstöraporttia pyritään asteittain kehittämään siten, että se entistä paremmin edistää henkilöstöjohtamisen tuloksellisuutta ja henkilöstön ja työyhteisöjen kehittämistä. (valmistelu henkilöstöjohtaja Arja-Leena Kriivarinmäki, puh ) Kaupunginhallitus merkitsee tiedoksi henkilöstöraportin vuodesta 2015 ja saattaa sen kaupunginvaltuustolle tiedoksi tilinpäätöksen yhteydessä. Päätös: KVALT 28 Kaupunginvaltuuston päätös: Liitteet Liite 4 Henkilöstöraportti vuodesta 2015, kh , kv

12 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Perusturvalautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Perusturvan toimialan vuoden 2016 talousarvion toteutuminen ja lisämääräraha-anomus PETUR Talousarvion täytäntöönpano-ohjeiden mukaan lautakuntia, kau pungin hal li tus ta ja kaupunginvaltuustoa on informoitava talousarvion toteu tu mi ses ta siten, että em. seurantatehtävät ovat mahdollisia. Lauta kun tia ja hallitusta on informoitava vähintään ensimmäisen ja toisen vuosikolmanneksen jälkeen sekä tilikauden kokonaistuloksen val mis tu mi sen jälkeen. Vuoden 2016 talousarvio on valtuuston nähden sitova vas tuu alue tasol la. Investoinnit ovat sitovia kohteittain. Määrärahat on budjetoitu net to pe ri aat teel la ja ne ovat sitovia nettomääräisinä. Merkittäville (yli ) sitovan tason ylityksille on hankittava valtuus ton hyväksyminen. Hyväksyminen on hankittava ennen ylityksen muo dos tu mis ta ja aina ao. tilivuoden aikana. Perusturvan toimialan vuoden 2016 talousarviomenot ovat 74,6 milj. eu roa ja tulot 11,3 milj.. Nettomäärärahat ovat siis 63,3 milj.. Vuo den 2015 tilinpäätöksen mukaiset nettomenot olivat 64,7 milj. eli n. 1,4 milj. suuremmat kuin vuoden 2016 talousarvio. Vuoden 2015 tilinpäätöksen mukaan terveydenhuollon avo hoi to toimin nan nettomenot olivat 5,2 milj. euroa, mikä on 1,5 % vähemmän kuin edellisen vuoden tilinpäätöksessä. Vuodelle 2016 on bu d je toi tu 4,7 milj. euroa. Ensimmäisen vuosineljänneksen perusteella on enna koi ta vis sa, että nettomenot vuonna 2016 toteutuvat vähintään edel li sen vuoden suuruisena, joten ylitys olisi n. 0,5 milj. euroa. Ylitys johtuu ennen kaikkea ostolääkäripalveluista. Kolmen terveyskeskuslääkärin vakanssia on täyttämättä. Terveydenhuollon yhteisten palveluiden osalta on nähtävissä, että menot toteutuvat n. 0,2-0,3 milj. euroa talousarviota suurempina. Ylitykset johtuvat mm. sairaanhoitopiiriltä ostettavista röntgen- ja laboratoriopalveluista sekä lääkäreiden rekrytointipalveluista. Sairaalan nettomenojen ylitykseksi ennakoidaan maaliskuun lopun ti lan teen perusteella n. 0,2-0,3 milj. euroa. Mikäli sairaalan net to menot ylit tä vät 0,2 milj. euroa, ne nousevat vuoden 2015 tasolle. Ylitys joh tuu henkilöstömenoista sekä ostolääkäripalveluista. Ter veys keskus sai raa las sa on ollut alkuvuodesta korkea kuormitus, käyttöasteet tam mi kuus sa 105% ja helmikuussa 104 %. Hoitohenkilökunnan sijai suuk sia on ollut enemmän pitkistä sairaslomista johtuen.

13 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Perusturvalautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Alkuvuoden perusteella myös suun terveydenhuollon nettomenojen ar vioi daan ylit tä vän budjetin n. 0,1-0,2 milj. euroa johtuen ostolääkäripalveluista. Maaliskuusta alkaen hammaslääkärit ovat työskennelleet suoralla sopimuksella päivystäjää lukuun ottamatta, joten määrärahojen uskotaan koko vuoden osalta riittävän. Mie len ter ve ys pal velu i den menojen arvioidaan ylittyvän 0,1-0,2 milj. euroa. Ylitys johtuu ostolääkäreiden kus tan nuk sis ta. Psykiatrin virka on ollut täyttämättä. Myös näissä palveluissa nettomenojen ennakoidaan toteutuvan vuo den 2015 tasolla. Erikoissairaanhoidon menojen ylittymistä ei ole vielä ensimmäisen vuo si nel jän nek sen perusteella nähtävissä. Menoihin sisältyy erityisvel voit teet (n ) mutta ei kalliiden hoitojen tasausta, joka sel viää vasta tilinpäätöksen yhteydessä. Loppuvuodesta terveydenhuollon määrärahaylitysten pienentämiseksi on sijaisuuksien täyttökriteereitä tarkasteltava sekä pyrittävä vähentämään ostopalveluja. Lääkäreiden ostopalvelut vähenevät merkittävästi kesäkuun alusta alkaen, kun loppuvuodelle on sovittu sijaisuuksia suoriin työsuhteisiin. Näillä toimenpiteillä tavoitellaan menoennusteen pienenemistä siten, että alkuvuoden perusteella laskettu ylitysennuste pienenisi noin euroa loppuvuoden aikana. Lisäksi asiakasmaksujen mahdollinen korotus vähentää ylitystä.tästä syystä lisämäärärahaa haetaan vähemmän kuin yllä luetellut kohdennetut ylitysennusteet edellyttäisivät. Perusterveydenhuollon kustannukset muodostuvat valtaosaltaan henkilöstökustannuksista ja avoimia vakansseja täyttämään hankitusta ostopalvelutyövoimasta. Koko ylitystarpeen välttäminen merkitsisi huomattavaa, laskennallisesti lähes 20 henkilötyövuoden kustannuksia vastaavan resurssin vähentämistä perusterveydenhuollon palveluista jo toimeenpantujen vähennysten lisäksi. Vaikka prosesseja ja toimintamalleja jatkuvasti kehitetään ja tehostetaan, resurssivähennyksestä seuraisi väistämättä merkittävä palvelutason alenema. Hoitotakuun asettamat hoitoon pääsyn määräajat, väestön korkea sairastavuusindeksi ja ikärakenne asettavat omat vaatimuksensa palvelutasolle. Perusterveydenhuollon arviointiprojektin toimenpide-ehdotukset esitellään lautakunnalle tässä kokouksessa. Toimintamallin muutokset ym. merkittävimmät toimenpiteet, valmistellaan päätettäväksi toukokuun kokoukseen. Konsulttiselvityksen lopputulemana oli kuitenkin se, että Äänekosken kaupungin tarvevakioidut terveyspalvelujen menot alittavat valtakunnan keskitason, eikä toimenpide-ehdotuksiin sisälly oleellisia resurssivähennyksiä. Taloudellisuutta ja kustannusten hallintaa

14 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Perusturvalautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Perusturvajohtajan ehdotus: tavoitellaan toimintamallia ja prosesseja kehittämällä. Sosiaalityön tulosalueella on nähtävissä, että lastensuojelun kus tannuk siin varatut määrärahat ylittyvät n. 0,4 milj. ja toteutuvat vuoden 2015 tasoisina. Työelämään kuntoutumisen palveluissa työmarkkinatuen kun ta osuuteen varatut määrärahat ylittänevät n. 0,7-0,8 milj.. Voidaanko ylitys kattaa muiden työllistämispalveluiden määrärahojen säästöillä, pystytään arvioimaan vasta myöhemmin. Arjen tuen vastuualueella ei ole ensimmäisen vuosineljänneksen perus teel la ennakoitavissa nettomäärärahojen ylityksiä. Vs. ylilääkäri Keijo Lukkarisen selvitys toimitetaan oheismateriaalina. Perusturvalautakunta merkitsee tiedoksi ensimmäisen vuo si nel jännek sen perusteella tehdyn talousarvion toteutumisennusteen. Perusturvalautakunta esittää kaupunginvaltuustolle, että se myöntää 1 milj. eron lisämäärärahan perusterveydenhuollon palveluista aiheutuviin menoihin ja 0,4 milj. euron lisämäärärahan lastensuojelun me noi hin. Terveyspalvelujen menojen ylitystarvetta pyritään jatkuvasti pienentämään mm. tehostamalla rekrytointia, vähentämällä ostopalvelutarvetta, vähentämällä sijaisten käyttöä, ja toimeenpanemalla perusterveydenhuollon arviointiprojektin toimenpide-esityksiä. Päätös: Merkittiin pöytäkirjaan, että apulaisylilääkäri Keijo Lukkarinen osallistui kokoukseen asiantuntijana tämän asian käsittelyn aikana. KH Kaupungin taloudellinen tilanne Perusturvalautakunta on alkuvuoden perusteella ylittämässä vuoden 2016 talousarvion vähintään 1,4 milj. eurolla. Perusturvan toimialan vuo den 2016 talousarviomenot ovat 74,6 milj. euroa ja tulot 11,3 milj.. Nettomäärärahat ovat siis 63,3 milj.. Vuoden 2015 ti lin päätök sen mukaiset nettomenot olivat 64,7 milj. eli n. 1,4 milj. suu rem-

15 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Perusturvalautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto mat kuin vuoden 2016 talousarvio. Taloussuunnitelman mukaan kaupungin tulisi tehdä 1,6 milj. euron ylijäämä vuonna 2016, jotta kertyneet alijäämät (5,5 milj. eu roa) voidaan kattaa suunnitelmakaudella. Mikäli hyväksytyssä talous ar vios sa ei pysytä, alijäämää ei saada katettua kuntalain edel lyttä mäs sä aikataulussa. Kaupunginjohtajan ehdotus: (valmistelu talousjohtaja Tapani Hämäläinen, puh ) Kaupungin taloudellinen tilanne huomioiden kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että kau pun gin val tuus to myöntää pe rus tur van toimialalle lisämäärärahan ter veys pal ve lui den vas tuualu eel le 0,7 miljoonaa euroa ja sosiaalityö ja työ elä mään kun tou tumi sen palveluiden vastuualueelle las ten suo je luun 0,3 miljoonaa euroa. Kaupunginvaltuusto edellyttää myös perusturvan toimialan laa timaan selvityksen siitä, miten nyt myönnettävä, esitettyä pienempi lisä mää rä ra ha, tu lee vaikuttamaan palveluiden tuottamiseen ja laatuun. Li säk si perusturvatoimialan on etsittävä toimialan sisältä säästöjä, jot ta nyt lisämäärärahalla korjatussa talousarviossa pysytään. Päätös: KVALT 29 Kaupunginvaltuuston päätös: Asia päätettiin yksimielisesti palauttaa kaupunginhallitukselle uudelleen käsiteltäväksi kaupunginhallituksen seuraavassa kokouksessa

16 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Kasvun ja oppimisen lautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Kasvun ja oppimisen toimialan talouden toteutuma KASVOPPI Talousarviomääräysten mukaan lautakuntaa on informoitava siten, et tä talouden seuranta tehtävät ovat mahdollisia. Määräysten mukaan lauta kuntaa on infor moitava vähintään kaksi kertaa vuodessa: en sim mäi sen ja toisen vuosikolmanneksen jälkeen sekä tilikauden ko ko nais tu lok sen val mistuttua. Kasvun ja op pimi sen toimiala ta menot tot menot 4/2016 tot % ta tulot tot tulot 4/2016 Lasten ja perheiden palvelut , ,4 Nuorisopalvelut , ,6 Opetuspalvelut , ,4 Yhteensä , ,5 Kasvun ja oppimisen toimialan vuoden 2016 talousarvion menot ovat eu roa ja tu lot eu roa. Ko ko toi mialan huhti kuun to teu tu mis ver tai lun mu kaan me noja on to teu tu nut 9,3 mil joonaa eu roa eli noin 32,1 % talous ar viosta. Henkilöstöme nojen to teutu ma oli 31,9 %, mikä on 0,2 % yli henkilöstömenojen tasaisen ku lutuk sen las kel maa, jossa on huomioitu myös lo marahat. Tu loista oli ker ty nyt 42,5 %. Lasten ja perheiden palveluiden vastuualueen talousarviomenot ja -tu lot ovat toteutuneet seuraavasti: tot % Tulosalue ta menot tot menot 4/2016 tot % ta tulot tot tulot 4/2016 tot % Johto- ja tukipalvelut , Lasten päivähoito , ,5 Esiopetus , ,9 Lasten ja perheiden terveyspalvelut , ,4 Perheneuvola , ,3 Muut lasten ja perheiden palvelut , ,8 Yhteensä , ,4

17 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Kasvun ja oppimisen lautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Lasten ja perheiden palveluiden määrärahat ovat toteutuneet niin, et tä ko ko nais mää rä ra hat riit tävät koko toimintavuodelle. Hen ki lös töku lu jen to teu tu mis pro sentti on koko vastuualueella 31 %.Edelliseen vuo teen vastaavaan ajankohtaan verrattuna henkilöstömenoja on enem män sekä päivähoidossa että neuvola- ja terapiapalveluissa. Uu te na alkuvuoden palkoissa näkyy mm. toinen puheterapeutti ja yli mää räi sen ryhmän 3 työntekijää Teken Valloittajissa. Lisäksi koval la rahalla on jouduttu palkkaamaan työntekijöitä erityisen tuen lap sil le ja alle 3 -vuotiaiden ryhmiin, koska työllistämisrahoilla ei ole saa tu välttämätöntä lisäresurssia. Valtran työvuoro alkaa arkisin kuu del ta ja sen takia tarvittiin lisäresurssia mm. Tiitelän päiväkotiin Su miai siin. Sekä Konginkankaalla että Sumiaisissa on päiväkodissa hoi det tu tarpeen mukaan myös alle 3 -vuotiaita lapsia ja neljää alle kol mevuo ti as ta kohti tarvitaan yksi kasvatushenkilö. Myös tu ki pal velui den (mm. ruokatilaukset, ruokailu, tiskaaminen) hoitaminen pie nissä yksiköissä vie päivähoitajien ja lastentarhanopettajien työ pa nosta. Lisäksi muutama pitkä sairausloma on tuonut odottamattomia lisä kus tan nuk sia. Lasten ja tarvittavien lapsiryhmien määrä loppuvuoden ai kana ei näil lä nä ky min ole vä he nemäs sä al ku vuoden tilanteesta. Lasten kotihoidontuen määrä ra han, joka on erik seen si to va, toteutumisaste on 28,7 ja koko avustusten toteutuma 28,6 %.Tu lot ker ty nevät edellisen vuoden mukaisesti. Opetuspalveluiden tulot ja menot ovat kertyneet ensimmäisellä neljän nek sel lä seuraavasti: Tulos alue Ta menot Tot menot 4/2016 Tot % Ta tulot Tot tulot 4/2016 Tot % Hallinto , Hankkeet , Perusopetus ja ap-ip , ,3 Lukio , ,3 Yhteensä , ,4 Opetuspalveluiden henkilöstömenot ensimmäisellä neljänneksellä ovat (32,3 %), mikä on 0,6 % yli tasai sen kulutuksen ar vio ta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen henkilöstökulut ovat euroa. Valmistavaan opetukseen ei ole varattu mää rära haa. Kun vähennetään valmistavan opetuksen vaikutus hen ki löstö me noi hin, on opetuspalveluiden henkilöstömenot kehittymässä talous ar vion mukaisesti. Oppilaskuljetuksiin on budjetoitu

18 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Kasvun ja oppimisen lautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto To teu tu mis pro sent ti on 37,3, joka ei ennakoi määrärahan ylitystä. Nuorisopalveluiden tulot ja menot ovat kertyneet ensimmäisellä nel jän nek sel lä seuraavasti: Tulos alue Ta menot Tot menot 4/2016 Tot % Ta tulot Tot tulot 4/2016 Tot % Hallinto , Projektit , , 5 Nuorisoti lat , ,6 Muu nuorisotoiminta , Yhteensä , ,6 Nuorisopalveluiden henkilöstökulut ovat 33,9 %. Henkilös tömenojen ke hi tys on 2,15 % yli tasaisen kulutuksen arvion, mikä tarkoittaa noin euron ylitystä palkkamenoissa. Tulojen ylitys johtuu neljän nen etsivän työntekijän rahoituksen saamisesta. Muilta osin nuori so pal ve lu iden tulot ja menot ovat talousarvion mukai sia. LISÄMÄÄRÄRAHATARVE Perusopetukseen valmistava opetus Perusopetukseen valmistavaan opetukseen ei ole varattu talous- arvi oon rahoitusta vuodelle Telakkakadun koululla toimii kaksi val mis ta van opetuksen ryhmää (32 nuorta), joissa kummassakin on opet ta jan ja kahden ohjaajan henkilöstö. Opettajat ovat palkattu koko työvuodeksi ja ohjaajat 10 kuukaudeksi. Ensimmäisen nel jän neksen aikana valmistavaan opetukseen on kulunut euroa, josta hen ki lös tö me no jen osuus on euroa. Syksyllä tulee to den näköi ses ti jatkamaan edelleen kaksi opetusryhmää. Vuoden 2016 aika na tulee valmistavaan opetukseen kulumaan noin euroa. Val mis ta van opetuksen valtionosuus on noin euroa oppilasta koh ti. Valtionosuutta tulee kertymään vuodelle 2016 noin eu roa. Vastuualuetasolla opetuspalvelut tulee ylittämään talousarvion johtuen lähinnä valmistavan perusopetuksen kustannuksista, joita ei ole vuo den 2016 talousarviossa huomioitu. Tällä hetkellä näyttää siltä, et tä osa valmistavan opetuksen kustannuksista voidaan kattaa talous ar vios ta. Selittävänä tekijänä on mm. perusopetuksen tuntimää rän lasku syksyllä Vastaavasti perhepalvelut näyttää edellis ten vuosien tapaan alittavan talousarvion. Syksyllä tiedämme var-

19 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Kasvun ja oppimisen lautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Opetus- ja kasvatusjohtajan ehdotus: muu del la valmistavan opetuksen ja päivähoidon loppuvuoden kustan nuk set, jolloin voimme siirtää määrärahaa toimialan sisällä vastuu alu eel ta toiselle tai tarvittaessa esittää kaupunginhallitukselle ano muk sen lisämäärärahasta. Telakkakadun koulun fysiikan ja kemian opetusvälineiden hankin ta Vuoden 2015 talousarvion investointiosassa oli määrärahavaraus Te lak ka ka dun koulun fysiikan ja kemian opetusvälineiden hankintaan. Hankinta on viimeinen Telakkakadun koulun ensikertaiska lusta mi ses ta. Hankinta on kertaalleen keskeytetty markkinaoi keu den ratkaisulla. Viime vuonna hankintaa ei toteutettu osin sääs tö syis tä ja osin aikatauluongelmien vuoksi. Vuodelle 2016 ei ole mää rä ra ha varaus ta ko. opetusvälineiden hankkimiseksi. Te lak ka ka dun koulun vanhat opetusvälineet ovat erittäin puutteellisia eivätkä vas taa nykyisen eikä tulevan opetussuunnitelman vaatimuksia, joten esi tetään, että hankintaan varataan lisämääräraha talousarvion in ves tointi osaan em. hankinnan toteuttamiseksi. Valmistelu: opetus- ja kasvatusjohtaja V.Härtsiä, perhepalvelujohtaja Pirjo Heinonen, Kasvun ja oppimisen lautakunta merkitsee tiedoksi vuoden 2016 ta lous ar vion to teu tu mi sen ensimmäi seltä vuosineljännek sel tä. 2. Toimialan käyttötalouden lisämäärärahan tarve arvioidaan syksyllä Lautakunta esittää kaupunginhallitukselle investointiosaan lisämäärärahaehdotuksen euroa Telakkakadun koulun fysiikan ja ke mian opetusvälineiden hankkimiseksi. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. KH Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että se myöntää vuoden 2016 talousarvion investointiosaan euron lisämäärärahan Telakkakadun koulun fysiikan ja ke mian opetusvälineiden hankintaan kustannuspaikalle

20 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Kasvun ja oppimisen lautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Päätös: KVALT 30 Kaupunginvaltuuston päätös:

21 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Perusturvalautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Perheryhmäkotipalvelujen hankinta PETUR Äänekosken kaupunginvaltuusto päätti kokouksessaan / 17, että Äänekosken kaupunki varautuu kotouttamaan vuosittain 30 oleskeluluvan saanutta turvapaikanhakijaa Äänekoskelle. Äänekoskella vastaanottokeskuksessa olevien turvapaikanhakijoiden määrä oli yhteensä 70 henkilöä. He ovat kaikki ilman huoltajaa maahan tulleita 17 -vuotiaita tai sitä nuorempia lapsia ja nuoria. Nuoret asuvat Keski-Suomen opistolle perustetussa vastaanottokeskuksessa, joko ryhmäkodissa tai sen yhteydessä olevissa tukiasunnoissa. Maahanmuuttovirasto on hankkinut ryhmäkoti ja tukiasumispalvelut yksityiseltä palveluntuottajalta. Lisäksi Äänekoskella oleskelee muutamia aikuisia turvapaikanhakijoita esim. yksityishenkilöiden luona. Telakkakadun koululla on kaksi valmistavan opetuksen ryhmää joissa käy koulua 32 nuorta. Lisäksi Keski-Suomen opistolla järjestetään Nuoret turvapaikanhakijat kansalaisopistossa/nutukka opetussuunnitelman mukaista koulutusta alaikäisille yli 17 -vuotiaille turvapaikanhakijoille. Kaikkiaan ryhmäkodissa ja tukiasumisessa on ( tilanne) vuotiasta, vuotiasta, vuotiasta ja vuotiasta nuorta. Myönteisen turvapaikkapäätöksen saaneita nuoria on viisi. Alaikäisten oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden asumisen ja koulunkäynnin jatkuminen Äänekoskella on heidän kotoutumisen kannalta paras vaihtoehto. Oleskeluluvan saatuaan alaikäinen nuori voi maahanmuuttoviraston linjauksen mukaan olla vastaanottokeskuksessa siihen saakka, kunnes hän saa kuntapaikan perheryhmäkodista tai tukiasuminen järjestyy. Nuorten kuntapaikan järjestäminen Äänekoskelle edellyttää perheryhmäkotia tai tukiasumisen järjestämistä. Perheryhmäkoti Perheryhmäkodeista säädetään kotouttamislain (1386/2010) 27 :ssä. Ilman huoltajaa olevan lapsen tai nuoren, jolle on myönnetty oleskelulupa hänen haettua Suomesta alaikäisenä kansainvälistä suojelua tai, joka on otettu Suomeen ulkomaalaislain 90 :ssä tarkoitetussa pakolaiskiintiössä, hoiva, huolenpito ja kasvatus järjestetään perheryhmäkodissa tai tuetun perhesijoituksen avulla taikka muuten tarkoituksenmukaisella tavalla. Perheryhmäkodissa asuu oleskeluluvan saaneita ilman huoltajaa maahan tulleita alaikäisiä turvapaikanhakijoita. Perheryhmäkodeissa asuvat lapset ja nuoret ovat vakituisia kunnan asukkaita ja

22 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Perusturvalautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto oikeutettuja samoihin palveluihin kuin muutkin kunnan asukkaat. Perheryhmäkodin perustaminen kuntaan perustuu alaikäisten turvapaikanhakijoiden määrään ja siihen syntyvään tarpeeseen. Perheryhmäkodin perustaminen alkaa Ely-keskuksen ja kunnan sopimuksesta, joka perustuu lakiin kotoutumisen edistämisestä ja lastensuojelulakiin. Kunnalla tulee olla sopimus pakolaisten vastaanotosta Ely-keskuksen kanssa. Ely-keskuksen tulee myös hyväksyä perheryhmäkotia koskeva hankintasopimus. Perheryhmäkodin tai muun asuinyksikön toimitiloista ja kasvuolosuhteista, yhdessä hoidettavien lasten ja nuorten määrästä ja henkilöstöstä on voimassa mitä lastensuojelulain säädetään. Lastensuojelulain mukaan yhdessä asuinyksikössä voi asua yhteensä enintään 7 lasta, jolloin yhdessä asuinyksikössä tulee työskennellä vähintään 7 hoito- ja kasvatustehtävissä toimivaa työntekijää. Perheryhmäkodissa voi toimia useampi asuinyksikkö. Samaan rakennukseen voi olla sijoitettuna enintään 24 lasta, joten yhdessä perheryhmäkodissa voi toimia enintään kolme kokonaista asuinyksikköä. Jos perheryhmäkodissa toimii useampi asuinyksikkö, yhtä asuinyksikköä kohden tulee olla vähintään kuusi hoito- ja kasvatustehtävässä toimivaa työntekijää. Lastensuojelun valtakunnallisessa valvontaohjelmassa (Valvira) on lastensuojelulaitoksen tiloista annettu seuraavat, suuntaa antavat suositukset: jokaisella lapsella on oltava oma huone, yhden hengen huone vähintään 12 m2 asuinyksikössä on riittävästi yhteisiä tiloja ruokailuun ja yhdessäoloon, toiminta- ja harrastustiloja sekä neuvotteluja toimistotilaa oma pieni keittiö tytöille, pojille ja henkilökunnalle omat WC-tilat käytännössä kaksi lasta voi majoittua samaan huoneeseen esim. lasten omien toiveiden perusteella. Huoneen tulee olla tällöin m2. KEHA-keskus korvaa perheryhmäkodin kustannukset Ely-keskuksen ja kunnan välisen sopimuksen perusteella. Lisäksi kunnalle maksetaan laskennallista korvausta perheryhmäkodissa asuvista lapsista ja nuorista. Yli 7-vuotiaan laskennallinen korvaus on 2300 vuodessa. Laskennallista korvausta maksetaan oleskeluluvan saaneista turvapaikanhakijoista 3 vuoden ajan. Lisäksi voidaan korvata erityiskustannuksia, kuten pitkäaikaisesta sairastamisesta aiheutuvia kuluja. Suolahden vastaanottokeskuksen ja lastensuojelun johtavan sosiaalityöntekijän arvion mukaan perheryhmäkoti olisi soveltuvin asumismuoto 22:n ja tukiasuminen 12:sta nyt

23 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Perusturvalautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Perusturvajohtajan ehdotus: vastaanottokeskuksessa olevalle ja Telakkakadun koulua käyvälle nuorelle. Tukiasuminen on tarkoituksenmukaisinta järjestää soluasumisena. Perheryhmäkotipalvelujen hankinta Kunta voi järjestää perheryhmäkotipalvelut joko omana toimintana tai tehdä sopimuksen perheryhmäkodin ylläpidosta yksityisen palveluntuottajan kanssa. Kun lähtökohdaksi otetaan nyt Äänekoskella asuvien ja koulua käyvien nuorten palvelutarve, tarvitaan enintään 21 perheryhmäkotipaikkaa. Lisäksi tulee olla tukiasuntoja, jotta itsenäistyminen perheryhmäkodista omaan elämään on hallittua. Tukiasuminen tulee järjestää useamman nuoren soluasumisena, koska nuorista pääosalla ei ole riittäviä edellytyksiä yksin asumiseen. Tukiasuminen edellyttää ammatillista ohjausta ja tukea nuorille. Tukiasumisen järjestäminen voidaan toteuttaa kaupungin omana toimintana, jolloin kotoutumisen tueksi saadaan oman toimijaverkoston työ (koulu, vapaa-aika, työllistymisen edistäminen, sosiaalityö) tehokkaasti mukaan. Tukiasumisen järjestäminen edellyttää tähän kohdennetun 1-2 sosiaaliohjaajan palkkausta. Hankintamenettely Jos kunta hankkii perheryhmäkotipalvelut yksityiseltä palveluntuottajalta, tulee palveluntuottajat kilpailuttaa hankintalain ja kunnan hankintasäännön mukaisesti. Kyseessä on EU-kynnysarvon ylittävä palvelunhankinta. Perheryhmäkotipalvelu perustuu lakiin kotouttamisen edistämisestä (1386/2010) ja se ei ole sosiaalipalvelua. Hankinta toteutetaan avointa hankintamenettelyä käyttäen. Tarkoituksenmukainen sopimuskausi perheryhmäkotipalvelujen hankinnassa on noin kolme vuotta ja tavoiteaikataulu toiminnan aloittamiselle on Kunta sitoutuu hankkimaan vain kunkin ajanjakson tarpeen mukaiset hoitopaikat perheryhmäkodista. Perheryhmäkodin tulee sijaita Äänekosken alueella siten, että nuorten koulunkäynti jatkuu/voidaan järjestää tarkoituksenmukaisella tavalla. Päätetään, että Äänekosken kaupunki hankkii perheryhmäkotipalvelut ostopalveluna palveluntuottajalta. Kaupunki avaa tarjouskilpailun perheryhmäkotipalveluiden hankkimiseksi ilman huoltajaa maahan saapuneiden ja oleskeluluvan saaneiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden ympärivuorokautisen hoidon

24 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Perusturvalautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto järjestämiseksi Äänekosken kaupungin alueella. Kaupungin hankintatoimi käynnistää kilpailutuksen välittömästi joko omana työnä tai yhteistyössä ympäristökuntien kanssa. Esitetään kaupunginvaltuustolle, että perusturvatoimialan vuoden 2016 budjetin sekä meno- että tuloarviota korjataan loppuvuoden kustannusarvion mukaisella n eurolla. Päätös: Merkittiin pöytäkirjaan, että sosiaalityön johtaja Outi Markkanen osallistui asiantuntijana kokoukseen tämän asian käsittelyn aikana. KH Kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunki hankkii perheryhmäkotipalvelut ostopalveluna ja käynnistää perheryhmäkotipalveluiden kil pai lut ta mi sen joko omana työnään tai yhteistyössä ympäristökuntien kans sa valtuusto myöntää perusturvan toimialalle vuoden 2016 ta lousar vi oon sosiaalityö ja työelämän kuntoutumisen palveluiden vas tuu alu eel le euron lisämäärärahan menoihin sekä vastaavan summan tuloarvioon. Päätös: KVALT 31 Kaupunginvaltuuston päätös:

25 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Elinvoimayksikön perustaminen KH Elinkeinoelämän kehittämispalvelut nykyisin Äänekoskella Tällä hetkellä Äänekosken elinkeinoelämän palvelut tuotetaan Ää nekos ken kaupungin ja Konneveden kunnan yhteisesti omistaman Ääne seu dun Kehitys Oy:n toimesta. Alun perin yhtiö on perustettu neljän kunnan yhteiseksi elinkeino- ja aluekehittämisorganisaatioksi, mut ta kuntaliitosten kautta omistajakuntia on enää kaksi, Ää ne kosken kaupunki ja Konneveden kunta. Yhteinen kehittämisyhtiö on perus tet tu vuonna 2003 ja sen osakkeiden omistus jakautuu siten, että Ää ne kos ken kaupunki omistaa nykyisin 23 osaketta ja Konneveden kun ta 7 osaketta. Kunnat ovat sijoittaneet perustettuun yhtiöön euroa, josta yhtiö on kirjannut osakepääomaan euroa (2 500 euroa/osake). Loput sijoitetusta pääomasta euroa on kir jat tu ylikurssirahastoon. Toimintaympäristön muutokset Äänekosken kaupungin elinkeinoympäristössä on tapahtunut suuria muu tok sia, joiden seurauksena kaupungin elinvoimapoliittinen merki tys alueellisesti on kasvanut merkittävästi. Elinvoimapoliittinen muu tos edellyttää vahvaa kaupungin eri toimintojen yh teen so vit tamis ta strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Nykyisen yhteisen ke hi tys yh tiön toiminnalla ei saavuteta täysimääräisesti edellä mai nittu ja tavoitteita. Valmistella oleva maakuntahallintouudistus sekä siihen liittyvä so te-uu dis tus toteutuessaan tulevat muuttamaan kuntien roolia, tehtä viä ja asemaa merkittävästi. Kunnat keskittyvät entistä enemmän hy vin voin nin, elinvoiman, yrittäjyyden ja työllisyyden edistämiseen se kä kun ta de mo kra tian toteuttamiseen. Elinvoimayksikön perustaminen kaupungin keskushallintoon Alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksien vahvistamiseksi ja asuk kai den hyvinvoinnin edistämiseksi Äänekosken kaupunki pe rustaa keskushallintoon elinvoimayksikön, joka toimii suoraan kau pungin joh ta jan alaisuudessa. Elinvoimayksikkö muodostuu kahdesta tulos alueesta, jotka ovat: elinkeino ja kilpailukyky sekä työllisyys. Uu den elinvoimayksikön runko muodostuu Ääneseudun Kehitys Oy:n toimintojen ja perusturvan työllisyyspalveluiden toimintojen yhdis tä mi sel lä. Lisäksi elinvoimayksikköön sijoitetaan hankehallinta ja kan sa lais ak ti vis mi sekä kaupungin markkinointi- ja mat kai lu toi minnot. Uusi perustettava elinvoimayksikkö aloittaa toimintansa alkaen.

26 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Elinvoimayksikön päätehtävä on kaupunkistrategian toimeenpanosta vas taa mi nen elinkeino- ja aluekehittämisen sekä työllisyyspolitiikan osal ta. Elinvoimayksikön henkilöstö Ääneseudun Kehitys Oy:n henkilöstö siirtyy liikkeen luovutuksen peri aat tei den mukaisesti alkaen kaupungin palvelukseen (työso pi mus la ki 1 luku 10 ). Kaupunki perustaa siirtyviä henkilöitä varten toiminnan kannalta tarpeelliset virat ja toimet. Työllisyyspalveluiden henkilöstö siirtyy perusturvan toimialalta keskus hal lin toon pe rus tet ta vaan elinvoimayksikköön. Elinvoimayksikön määrärahat Keskushallintoon perustettavan elinvoimayksikön budjetti muo dostuu nykyisin Ääneseudun Kehitys Oy:lle maksettavasta mak su osuudes ta (0,5 milj. euroa vuonna 2016), perusturvatoimialan työl li syyspal ve luil le myön ne tys tä määrärahasta (n. 3,0 milj. euroa) siltä osin, kun toi min ta siirtyy elin voi mayk si kköön sekä vapaa-aikatoimen kansa lais ak ti vis miin ja matkailuun myön ne tys tä määrärahasta (n eu roa) ja lisäksi keskushallinnon elinkeinohankkeisiin koh diste tus ta mää rä ra has ta (n euroa). Uuden elinvoimayksikön toi min nan ra hoi tus ei aiheuta menojen li säys tä verrattuna nykytilaan. Uu si or ga ni soin ti tehostaa toimintaa ja koh dis taa käytettävissä olevat re surs sit pa rem min. Kaupunginjohtajan päätösehdotus: (valmistelu talousjohtaja Tapani Hämäläinen, puh ) Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että 1. kaupunki ostaa Konneveden kunnan osuuden (7 osaketta ja Konneveden kunnan osuus ylikurssirahastosta) Ää neseu dun Kehitys Oy:stä ostohintaan euroa, mikäli Kon ne ve den kunta hyväksyy Äänekosken kaupungin os totar jouk sen, 2. kaupunginvaltuusto myöntää lisämäärärahan osakkeiden os toa varten vuoden 2016 talousarvion investointiosaan, 3. kaupungin keskushallintoon perustetaan alkaen seu raa vat vastuu- ja tulosalueet: Vastuualue: Elinvoimayksikkö Tulosalueet: Elinkeino ja kilpailukyky Työllisyys 4. Ääneseudun Kehitys Oy:n toiminta siirretään uuteen pe rus-

27 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto tet ta vaan elinvoimayksikköön liikeluovutuksen pe ri aat teiden mukaisesti sekä perusturvan työllisyysyksikön toiminta hen ki löi neen ja budjetteineen siirretään elin voi ma yk sikköön, 5. Ääneseudun Kehitys Oy:n toimintaa yhtiönä ei lopeteta, vaan yhtiössä hoidetaan keskeneräiset hankkeet loppuun saak ka. Mikäli hankkeiden hallinta jatkossa edellyttää yhtiö muo toi sen hankkeiden omistajan, niin hankkeita voidaan hal li ta tämän yhtiön kautta. Yhtiön toimitusjohtajana toimii muu tok sen jälkeen Sari Åkerlund. 6. valtuuttaa kaupunginjohtajan, talousjohtajan ja hen ki lös töjoh ta jan suorittamaan tarvittavat toimenpiteet yh tiö jär jes telyi den toteuttamiseksi ja elinvoimayksikön perustamiseksi. Päätös: KVALT 32 Kaupunginvaltuuston päätös: Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Matti Tiusanen, Risto Kumpu, Matti Virtanen, Tommi Lunttila, 1. varapuheenjohtaja Rolf Nyholm ja Merja Närhi eivät esteellisinä osallistuneet tämän asian käsittelyyn eivätkä päätöksentekoon. Riitta Nyrönen sosiaalidemokraattisen ryhmän varavaltuutettuna kutsuttiin kokoukseen tämän asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja kutsui kaupunginvaltuuston 3. varapuheenjohtajan Jaana Tanin puheenjohtajaksi tämän asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Kari Kumpulainen valittiin tämän asian pöytäkirjantarkastajaksi.

28 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Ääneseudun Asunnot Oy:n vuokra-asuntokannan vähentäminen ja yhtiöjärjestyksen toimialapykälän muutos 38/ /2016 KH Ääneseudun Asunnot Oy:llä on kaupungin kaikissa neljässä taa jamas sa yhteensä asuntoa. Asuntokanta jakautuu seuraavasti: Ää ne kos ki 60 %, Suolahti 35 %, Konginkangas 3 % ja Sumiainen 2 %. Asuntojen kokonaiskäyttöaste on ollut vuosina kes kimää rin 89 %. Asuntojen ko ko nais käyt tö as te on hieman parantunut ku lu va na vuonna biotuotetehtaan rakentamiseen liittyvästä asun toky syn nästä johtuen. Kokonaiskäyttöaste on nyt yli 95 %, mikä tarkoit taa 62 tyhjää asun toa. Kokonaiskäyttöasteen on ennustettu laskevan aikaisempien vuo sien ta sol le tehdashakkeen päättymisen jälkeen, joten Ääneseudun Asun not Oy on laatinut suunnitelman vuok ra-asun to kannan vä hentä mi sek si. Näin saa daan asuntomarkkinoita ter veh dy tetyk si niin, että tar jon ta vastaa pa rem min kysyntää, eikä syntyisi ns. epä ter vet tä asun to mark ki naa, jos ta on jo olemassa esimerkkejä kun nis sa, joissa väes tön vä heneminen on huomattavasti suu rem paa kuin Ää ne kos kel la. Ennen biotuotetehdasprojektia tyhjillään oli asuntoja eniten Suo lahdes sa Harjusenkatu 33 35:ssä, jossa 61 asunnosta lähes puolet oli tyh jil lään. Talot ovat val mis tu neet 70-luvun puolenvälin molemmin puo lin ja ne pe rus kor jat tu 90-luvun alkupuolella. Talot alkavat olla jäl leen pe rus teel li sem man korjauksen tarpeessa. Talot sijaitsevat omil la tonteilla keskellä pää osin omakoti- ja rivitaloasutusta. Talot ei vät ole ele ment ti ra ken tei sia, joten ne ovat helposti purettavia. Mah dol li sen pu run jälkeen tont ti maa voitaisiin kaavoittaa uudelleen pien- tai ri vi ta lo käyt töön so pi vak si. Purkukustannukset tulevat ka tetuik si al le vii den (5) vuoden kulu es sa kiinteistönhoitokulujen jää dessä pois. Sa mas sa yhteydessä tu li si purettavien asuntojen asukkaat siir tää yh tiön saman kadun var rel la sijaitseviin Harjusenkatu 23 25:n ta loi hin, jot ka ovat teknisesti pa rem mas sa kunnossa, mutta vaativat kui ten kin ras kaam paa perus kor ja us ta, ennen mahdollista asuk kaiden siirtoa. Ääneseudun Asunnot Oy on esittänyt, että vuokra-asuntokannan kysyn nän ja tarjonnan ta sa painot ta mi sek si linjataan purku yhdeksi vaih to eh dok si. Ääneseudun Asunnot Oy on suunnitellut kyseessä ole vien kohteiden purkamisen ajoittuvan vuosille Lisäksi mah dol li nen tonttimaan yms. myynti mahdollistetaan yh tiö jär jes tyksen toi mi ala py kä läs sä niin, että asunto-osakkeiden li säk si yhtiö voi

29 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto myy dä myös omistamiaan kiinteistöjä. Kaupunginjohtajan päätösehdotus: (valmistelu talousjohtaja Tapani Hämäläinen, puh ) Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että se hyväk syy 1. Ääneseudun Asunnot Oy:n suunnitelman vuok ra-asun to kannan vähentämiseksi purkamalla Harjusenkatu 33-35:ssä si jaitse vat huonokuntoiset vuokratalot, 2. Ääneseudun Asunnot Oy:n yhtiöjärjestyksen toimialapykälän muut ta mi sen siten, että yhtiö voi myydä asunto-osakkeiden lisäk si myös omistamiaan kiinteistöjä. Päätös: Merja Närhi poistui kokouksesta esteellisenä tämän asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. KVALT 33 Kaupunginvaltuuston päätös: Merja Närhi ja Mauri Ilves eivät esteellisinä osallistuneet tämän asian käsittelyyn eivätkä päätöksentekoon. Riitta Nyrönen osallistui Merja Närhen varavaltuutettuna kokoukseen tämän asian käsittelyn ajaksi. Liitteet Liite 5 Vuokra-asuntokannan mahdollinen vähentäminen, kh , kv