Suojelualueverkosto muuttuvassa ilmastossa - esiselvitys

Transkriptio

1 Suojelualueverkosto muuttuvassa ilmastossa - esiselvitys Kaisu Aapala & Risto Heikkinen, SYKE Muuttuva ilmasto ja luontotyyppien sekä lajien uhanalaisuus Suomessa Kuva: Kaisu Aapala

2 Suojelualueverkosto muuttuvassa ilmastossa esiselvitys Suojelualueverkostoa on syytä tarkastella aika ajoin eri näkökulmista verkoston kehitystarpeiden selvittämiseksi. Edellinen luonnonsuojelualueverkoston edustavuuden arviointi (SAVA) toteutettiin SYKE, Metla (Luke), MH luontopalvelut Arvioitiin metsien, soiden ja sisävesien suojelualueverkostoja Lajisto, luontotyyppi ja maisematasolla Edellisen arvioinnin jälkeen merkittäviä muutoksia toimintaympäristössä, esim. Aichi tavoitteet 15 % ja 17 %, METSO, Elite ym. Kansallinen monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön toimintaohjelma suojelualueverkoston arviointi ilmastonmuutos huomioon ottaen (tp 18 ja 30) Ilmastonmuutos noussut tärkeäksi näkökulmaksi luonnonsuojelualueiden suunnittelussa ja verkostojen arvioinneissa

3 Esiselvityksen näkökulmia Miten hyvin nykyinen suojelualueverkosto säilyttää lajistoa ja luontotyyppejä tulevaisuudessa? Kansainväliset ja kansalliset strategiat ja toimintaohjelmat (luonnon monimuotoisuus, ilmastonmuutos) Keskeiset luonnonsuojelubiologiset kysymykset ja tutkimusmenetelmät Maankäytön muutokset ja elinympäristöjen tilaa edistävät toimenpiteet suojelualueiden ulkopuolella Suojelualueverkosto ekosysteemipalvelujen tuottajana Valtakunnan rajat ylittävät ekologiset yhteydet Esiselvityshankkeeseen osallistuvat SYKE:ssä: Anu Akujärvi, Anna Kuhmonen, Saija Kuusela, Niko Leikola, Ninni Mikkonen, Olli Ojala, Pekka Punttila, Juha Pöyry, Anne Raunio, Kimmo Syrjänen, Petteri Vihervaara, Raimo Virkkala

4 Suojelualueiden rooli keskeinen luonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä Luonnonsuojelualueiden ensisijainen tehtävä on luonnonvaraisten eliölajien populaatioiden sekä luontotyyppien ja ekosysteemien esiintymien turvaaminen Suojelualueet tärkeitä ilmastonmuutoksen hillinnässä ja siihen sopeutumisessa Hillintä Suojelualueiden ekosysteemit hiilivarastoina ja hiilinieluina On arvioitu, että 15 % maapallon terrestrisistä hiilivarastoista on suojelualueilla (Campell et al 2008) Sopeutuminen Ekosysteemipalvelujen tuotanto Vedenpuhdistus, ravinnekierto, ruoka, virkistys ym. Puskureina häiriöille (esim. tulvat) Suojelualueet luontopohjaisena ratkaisuna (nature-based solution) ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen

5 Muutoksia luontoon ja luonnonsuojeluun Riittävän laajat, hyvin puskuroituneet suojelualueet suojaavat monilta ihmistoiminnan haitallisilta monimuotoisuusvaikutuksilta, kuten elinympäristöjen pirstoutumiselta ja haitallisten vieraslajien vaikutuksilta Ilmastonmuutoksen vaikutukset kohdistuvat yhtä lailla suojelualueisiin kuin niiden ulkopuolisiinkin alueisiin (Sieck et al. 2011, Virkkala and Rajasärkkä 2011a, b, Tingley et al. 2014, Thomas and Gillingham 2015) Ilmastonmuutos tuo suojelualuesuunnitteluun ja suojelualueverkostojen toimivuuden arviointiin merkittäviä uusia dynaamisia lisäelementtejä, mikä monimutkaistaa arviointityötä huomattavasti

6 Suojelualueverkosto muuttuvassa ilmastossa keskeisiä luonnonsuojelubiologisia näkökulmia I. Ilmastonmuutos ja havaitut lajistomuutokset luonnonsuojelualueilla II. III. IV. Ennustetut vaikutukset lajien levinneisyyteen ja lajien leviämismahdollisuudet suhteessa suojelualueverkostoon Ilmastonmuutokselle herkät elinympäristöt ja ekosysteemit Suojelualueiden pienipiirteinen monipuolisuus (topografia, pienilmasto, maaperä ym.) ja puskurointikyky

7 I Suojelualueiden merkitys muuttuvassa ilmastossa havaitut muutokset suojelualueilla Luonnonsuojelualueiden lajistossa havaitut muutokset eivät pääsääntöisesti tue ajatusta kohteiden suojelumerkityksen voimakkaasta alenemisesta Esimerkkitapauksia: Yksittäisten lajien taantumisesta huolimatta, useat suojelullisesti merkittävät lajit ovat pystyneet säilymään suojelualueilla huolimatta muuttuvasta ilmastosta mm. siirtymällä suojelualueen sisällä pienilmastollisesti viileämpiin oloihin esimerkiksi ylä- tai varjorinteille (Thomas and Gillingham 2015) Suojelualueilla voi olla tärkeä rooli lajien leviämisessä uusille, ilmastoltaan suotuisiksi muuttuneille alueille (Brittein saaret, Thomas et al. 2012, Gillingham et al. 2015, Thomas and Gillingham 2015) Uusille alueille syntyneet populaatiot (2 perhos- ja 5 lintulajia) löydettiin keskimäärin yli neljä kertaa useammin suojelualueilta kuin niiden ulkopuolisilta alueilta Suojelualueet voivat toimia sillanpääasemina (Brittein saaret, Hiley et al. 2013) Kosteikkolintujen uudet pesimäpopulaatiot syntyivät ensin suojelualueille, joista käsin lajit levittäytyivät suojelualueiden ulkopuolelle

8 I Suojelualueiden merkitys muuttuvassa ilmastossa havaitut muutokset suojelualueilla Suomessa on selvitetty luonnonsuojelualueverkoston merkitystä lintulajistossa havaituille muutoksille ja 2010-luvun välisenä aikana eteläiset lintulajit ovat levittäytyneet Pohjois-Suomen suojelualueille ja pohjoiset lajit vastaavasti taantuneet Etelä-Suomen suojelualueilla (Virkkala and Rajasärkkä 2011) Suojelullisesti merkittävien metsä-, suo-, kosteikko- ja tunturilintulajien määrät säilyivät korkeampina runsaasti luonnonsuojelualueita sisältävissä 10 x 10 km ruuduissa (Virkkala et al. 2014). Suojelualueverkosto hidastaa ilmastonmuutoksen haitallisia linnustovaikutuksia Haasteita tutkimukselle Suomessa: Mittakaava atlasaineistossa Systemaattisia pitkäjänteisiä seuranta-linjalaskenta-aineistoja suojelualueilta vähän Vastaavat aineistot verrokkialueilta?

9 II Ennustetut vaikutukset lajien levinneisyyteen ja lajien leviämismahdollisuudet Bioklimaattiset mallit Lajien esiintymistiedot + samoilta paikoilta mitatut ilmastomuuttujat + ilmastoskenaariot ennusteita ilmastollisesti suotuisien alueiden esiintymistä nykytilanteessa ja tulevaisuudessa (Sieck et al. 2011, Araújo & Peterson 2012) Yksittäisten bioklimaattisten mallien käyttö sisältää runsaasti epävarmuuksia, parempi vaihtoehto useiden mallien yhdistäminen ns. ensemble-malliksi Kun bioklimaattisten mallien epävarmuudet otetaan huomioon, niiden ennusteita voidaan käyttää suojelualueverkoston näkökulmasta esim.: Muuttuuko joidenkin yksittäisten suojelualueiden tai alueellisen suojelualueverkoston ilmasto niiden nykyiselle eliölajistolle epäsuotuisaksi Sijaitseeko tulevaisuudessa suotuisimmilla alueilla riittävästi lajille soveltuvia suojelualueita Määrittää suojelualueiden ja niitä tukevien tai täydentävien luontokohteiden joukko, joka kattaa lajeille tietyn määrän suotuisia esiintymispaikkoja sekä nykytilanteessa että tulevaisuudessa.

10 Säilyvä suotuisa ilmastoalue II Levinneisyysalueen muutosennuste ja suojelualueverkosto Uusi suotuisa ilmastoalue Menetetty suotuisa ilmastoalue Suojelualue

11 II Ilmastonmuutos ja suojelualueverkosto 100 suojelullisesti merkittävää metsä-, kosteikko-, suo- ja tunturilintulajia (Virkkala et al. 2013) Bioklimaattisten mallien ennusteet yhdistettiin elinympäristön alueelliseen (10 km x 10 km) määrään = integrated habitat suitability index. Indeksin perusteella valittiin kaikkein suotuisimmat (5%) ruudut nyt ja tulevaisuudessa, ja verrattiin niitä suojelualueiden sijaintiin. Metsälajeja lukuunottamatta 5 % hotspotit sijoittuivat vuosien ilmastoskenaarioissa alueille, joilla on edustavasti suojelualueita.

12 III Ilmastonmuutokselle herkät elinympäristöt ja ekosysteemit Lajit reagoivat itsenäisesti, joten luontotyypit eivät välttämättä säily sellaisenaan ilmaston muuttuessa Toisaalta yksittäisiä, selvästi ilmastonmuutoksen vaikutuksesta häviämiselle alttiita elinympäristöjä on mahdollista tunnistaa Usein ne ovat tiettyjen ilmastogradienttien tai muiden biofysikaalisten gradienttien ääripäiden elinympäristöjä, kuten lumenviipymät ja muut alpiiniset ympäristöt Vedenpinnan noususta kärsivät rannikon habitaatit Mallinnustutkimuksia ilmastonmuutoksen vaikutuksista luontotyyppien vähenemiseen on tehty muun muassa merenrannikoiden elinympäristöjen ja yksittäisten suotyyppien (peitto- ja palsasuot) osalta (esim. Trivedi et al. 2008, Fronzek et al. 2010, Gallego-Sala & Prentice 2013, Clausen & Clausen 2014)

13 III Esimerkkejä elinympäristöistä, joihin ilmastonmuutos voi vaikuttaa merkittävästi Luontotyyppien uhanalaisuus (LUTU) työryhmien asiantuntija-arviot (2008) Kuva: Kaisu Aapala Kuva: Kaisu Aapala Kuva: Kaisu Aapala Kuva: Kaisu Aapala Kuva: Kaisu Aapala

14 IV Suojelualueiden pienipiirteinen monipuolisuus ja puskurointikyky Suojelualueiden pinnanmuotojen vaihtelu (topografia), maaperä ja muut biogeofysikaaliset tekijät tarjoavat vaihtoehdon lajistoon ja luontotyyppeihin perustuville arvioinneille Biogeofysikaalisesti monipuoliset suojelualueet tulevat muuttuvassa ilmastossakin turvaamaan merkittäviä biodiversiteettiesiintymiä, vaikka niiden lajisto vaihtuisikin Edustavat suojelualueet säilyttävät arvokkaita näyttämöitä, joissa näyttelijät (lajit) voivat ilmastonmuutoksen vaikutuksesta vaihtua, mutta kohteiden merkitys säilyy (Beier & Brost 2010) Suojelualueen puskurointikyky Topografinen monimuotoisuus Paikallisilmaston vaihtelu Pienilmastolliset refugiot

15 IV Suojelualueiden pienipiirteinen monipuolisuus ja puskurointikyky - lähestymistapoja Paikallisilmaston perusteella voidaan arvioida suojelualueverkoston riittävyyttä: miten hyvin alueellinen suojelualueverkko kattaa erilaiset paikallisilmastot nyt ja tulevaisuudessa? (Wiens et al. 2011) mihin suuntaan suojelualueiden paikallisilmasto muuttuu ja missä muutos on nopeinta? (Loarie et al., 2009) kuinka kaukana tietyn suojelualueen nykyilmastoa vastaavat alueet sijaitsevat tulevaisuudessa? Kuva: Kaisu Aapala Pienilmastollisten refugioiden paikantaminen (Ackerly et al. 2010) Vaatii resoluutioltaan tarkkoja ilmastoaineistoja ( downscaling )

16 Kohti ilmastoviisasta luonnonsuojelua Suojelualuesuunnittelussa ei ole perinteisesti varauduttu voimakkaisiin dynaamisiin muutoksiin / uhkiin. Vielä 2000-luvun taitteeseen saakka luonnonsuojelusuunnittelussa ja - arvioinneissa suojelualueiden merkittävät luontopiirteet käsiteltiin etupäässä paikalleen sidottuina staattisina tai muuten vähän vaihtelevina elementteinä (Tingley et al. 2014, Lawler et al. 2015, Thomas and Gillingham 2015) Ilmastonmuutoksen vaikutukset suojelualueiden luontoon voivat olla hyvinkin nopeita ja niin merkittäviä, että tarvitaan dynaamista, muutoksien ennakointiin perustuvaa suojelusuunnittelua ja -alueiden valintaa Valmiita vastauksia tai parhaita käytäntöjä ei vielä ole. Miten suojelualueverkosto pystyy sopeutumaan ilmastonmuutokseen? Mitä toimenpiteitä tarvitaan lajien ja luontotyyppien säilymis- ja sopeutumismahdollisuuksien parantamiseksi? Miten saavuttaa tasapaino nykyisten lajien ja luontotyyppien säilyttämisessä ja uusien lajien ja luontotyyppien kolonisaation mahdollistamisessa?

17 Kiitos! Kuva: Kaisu Aapala