Metsien suojelun nykytila ja haasteet Suomessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Metsien suojelun nykytila ja haasteet Suomessa"

Transkriptio

1 Metsien suojelun nykytila ja haasteet Suomessa Kehityspäällikkö, Yritysyhteistyö Kati Malmelin Metsäasiantuntija Panu Kunttu

2 WWF/Päivi Rosqvist Metsäluonnon monimuotoisuus Metsäluonnon monimuotoisuudella tarkoitetaan erilaisten metsäympäristötyyppien, eliöyhteisöjen, ekosysteemien sekä metsissä elävien eliölajien ja niiden geneettisen perimän runsautta ja monipuolisuutta.

3 Suomen metsät Noin 70 % Suomen pinta-alasta on metsien peitossa. Tiukasti suojeltuja metsämaan metsiä on Lapissa 13 % ja Etelä-Suomessa 2 % metsämaan pinta-alasta. Hakkaamattomia luonnonmetsiä on enää muutama prosentti metsistä, eikä näitäkään ole kaikkia suojeltu. Eläin- ja kasvilajeista n. 50 % on metsälajeja. Metsät jakautuvat pohjois-, keski-, eteläja hemiboreaalisiin vyöhykkeisiin

4 Suomen metsäpintaala ja suojelualueet Suomen suojelualueet Suomen metsäpinta-ala

5 Etelä-Suomen metsien suojelu Etelä-Suomen metsät ovat eläin- ja kasvilajistoltaan maamme rikkainta luontoa (mm. lehdot) Etelä-Suomen metsistä 2 % on suojeltu Lähes jokaista Etelä-Suomen metsähehtaaria on viimeisen 60 vuoden aikana käsitelty metsätaloudellisin toimin Muutokset maankäytössä pienentävät metsäalaa ja pirstaloivat yhtenäisiä metsäalueita WWF:n mielestä Etelä-Suomen metsien suojelu on 2000-luvun alun tärkein metsäpoliittinen tavoite Suomessa Etelä-Suomen metsien suojelu edistää myös metsien virkistyskäyttöä ja luontomatkailua 13,7 % 3,7 % 4,4 % 1,9 % Metsien suojelutilanne kasvillisuusvyöhykkeittäin

6 Suojelun tavoitteet 17 % suojeluaste YK:n sopimuksen mukaisesti Monipuoliset metsänkasvatusmenetelmät Metsäenergian käytön vaikutusten selvittäminen ja intensiteetin oikea mitoittaminen Jäljellä olevien luonnonmetsien suojelu koko Suomessa METSO-ohjelman tavoitteiden toteuttaminen Vanhojen suojeluohjelmien toteuttaminen loppuun Parhaimman tutkimustiedon käytäntöön soveltaminen

7 Metsälajien uhanalaisuus Suomen noin eliölajista vain tunnetaan niin hyvin, että niiden uhanalaisuus on pystytty arvioimaan. Uhanalaisista lajeista 36 % elää ensisijaisesti metsissä, varsinkin lehdoissa ja vanhoissa kangasmetsissä. Metsissä elää 814 uhanalaista lajia, 776 silmälläpidettävää, 108 metsälajia on jo hävinnyt Uhanalaisia metsälajeja on mm. seuraavissa lajiryhmissä: Lahottajasienet, epifyyttijäkälät, sammalet, kovakuoriaiset, pistiäiset, kaksisiipiset, linnut Metsien 76 luontotyypistä uhanalaisia oli n. 60 % erityisen uhanalaisia ovat lehdot ja vanhat lehtipuuvaltaiset kangasmetsät (joissa myös suurin osa uhanalaisista lajeista elää)

8 Merkittävimpiä uhanalaistumiseen vaikuttavia syitä ovat olleet mm. Metsien uudistamis- ja hoitotoimet (voimakas talousmetsien käsittely) Metsärakenteen yksipuolisuus (ei luontaisia pienhäiriöitä) Metsäalueiden pirstoutuminen (mm. metsäteiden ja infrastruktuurin rakentaminen) Soiden ojitus Lahopuun niukkuus Vanhojen metsien vähyys Yksipuulajisuus Tasaikäisyys

9 Metsien suojelua tulee kehittää Keinoja metsien suojelun parantamiseksi Ennallistaminen jäljittelemällä metsien luontaista häiriödynamiikkaa (esim. kulotus, puiden kaato, lahopuun teko) Edistämällä luonnonmukaisempaa metsänhoitoa tukevaa FSCsertifiointia METSO-ohjelma (rahoituksen turvaaminen) Ympäristöhallinnon resurssien lisääminen Laajentamalla pienialaisia ja sirpalemaisia suojeltuja metsiä ja luomalla ekologisia yhteyksiä erillään olevien suojelualueiden välillä -> suojelualueverkostot Turvaamalla vailla suojelua olevien, luonnonsuojelullisesti arvokkaiden metsien säilyminen

10 Metsien suojelu ja maisematason suunnittelu Suojeluverkon kehittäminen olemassaoleva suojelualue uusi suojelualue, määräaikainen tai pysyvä talousmetsien hoito (pehmeämmät metsienhoitomenetelmät) Luonnonhoitoalue (ennallistaminen) metsälaki- yms. kohteet lajistonsuojelu luontotyypin suojelu Lähde: Syrjänen et al. Metson seuranta- ja arviointi 2006

11 Talousmetsien monipuolisempi hoito Kolmannes on kiinnostunut painottamaan metsänkasvatuksessaan luonto-, ja maisema-arvoja tai metsän monikäyttöä laajemmin kuin puuntuotantoa Metsien peitteellisyyttä paremmin säilyttäviä pienaukko- ja poimintahakkuita Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus Ylläpidettävä tärkeitä rakenteita, kuten lahopuuta ja järeitä vanhoja puuyksilöitä Metsälakiin tehokkaammat kirjaukset lakikohteiden suojelemiseksi FSC-sertifiointi Kesäaikaisten hakkuiden välttäminen herkillä kohteilla Hoitotoimet huomioisivat metsänomistajan tavoitteita

12 Monitavoitteinen metsänhoito uusia lähestymistapoja metsänhoitoon Monitavoitteisessa metsänhoidossa metsäluontoa hoidetaan ekologiset, sosiaaliset, kulttuurilliset sekä taloudelliset näkökulmat huomioon ottaen. Se sisältää: metsien suojelun metsien taloudellisen hyödyntämisen riistan- ja maisemanhoidon matkailun ja virkistyskäytön poronhoidon ja muiden metsiin perustuvien elinkeinojen tarpeet. kulttuuri- ja historia-arvot sekä henkinen pääoma

13 Mitä tekee? Edistää Etelä-Suomen metsien suojelua METSO -ohjelman seuranta Valtion omistamien arvometsien suojelu Perintömetsien perustaminen Edistää vastuullista ja kestävää metsänhoitoa Suomessa Metsälain uudistamisen valmistelu Metsänhoidon suositusten uudistamisen valmistelu FSC-sertifiointi Kansallinen metsäohjelma Ennallistaa arvokkaita metsäluontokohteita Talkooleirit, luonnonhoitokohteet Metsälaidun-hanke

14 WWF:n Perintömetsäohjelma Tavoitteena on edistää vapaaehtoista metsien suojelua Suomessa. Perintömetsän voi perustaa kuka tahansa metsää omistava taho Ohjelman suojelukriteerit ovat joustavat, sillä Perintömetsäkohteen arvo voi perustua esimerkiksi sen kauneuteen, tunne- tai perinnearvoihin tai rikkaaseen luontoon. 12 vuoden aikana perintömetsiä on perustettu 115 kpl:ta ympäri Suomea. Perintömetsien yhteinen pinta-ala on yli 1150 hehtaaria Mukana yksityismetsänomistajia, kuntia, seurakuntia ja yhtiöitä Suojelusta ei makseta korvausta

15 KIITOS!, Maija Kaukonen , F2F koulutus

Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala

Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Ylitarkastaja Tuula Tanska, Päättäjien 34. Metsäakatemia 2013

Lisätiedot

METSO:n jäljillä. Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

METSO:n jäljillä. Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus METSO:n jäljillä Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus METSO II Metso I 2003-2007 Vapaaehtoinen suojelu katsottiin tehokkaaksi ja yhteiskunnallisesti hyväksyttäväksi keinoksi edistää metsiensuojelua

Lisätiedot

=> METSOn toimenpideohjelma. METSOn toimenpiteet AMOssa (1/2)

=> METSOn toimenpideohjelma. METSOn toimenpiteet AMOssa (1/2) 0(762 0(762 RKMHOPDQ WRWHXWXVNHLQRW (WHO (WHO MD.HVNL MD.HVNL 3RKMDQPDDOOD 11.3.2009 METSOseminaari, M.Seppälä, Metsäkeskus E-P 0(762Q WRWHXWXV WDORXVPHWVLVVl 9 6XRMHOXDOXHYHUNRVWRQ NHKLWWlPLQHQ

Lisätiedot

KEINOJA MONIMUOTOISUUDEN TURVAAMISEEN

KEINOJA MONIMUOTOISUUDEN TURVAAMISEEN KEINOJA MONIMUOTOISUUDEN TURVAAMISEEN 1. Talousmetsien luonnonhoito 2. METSOn keinot 3. METSOn valintakriteerit 4. Luonnonsuojelualueen perustaminen 5. Ympäristötuki 1. Talousmetsien luonnonhoito Arvokkaiden

Lisätiedot

METSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö

METSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö METSO-OHJELMA elinympäristöt pienvedet lehdot lahop.kangasmetsät puustoiset suot metsäluhdat kalliot, louhikot puustoiset perinneymp. Valinta kriteerit TOTEUTTAA Ely-keskus metsäkeskus -pysyvä suojelu

Lisätiedot

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016. Metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016. Metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016 Metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi Lähtökohtana vapaaehtoisuus METSO on antanut metsälle uuden merkityksen. METSO-ohjelman avulla omistaja

Lisätiedot

Metsäluonnonhoito. Arvokkaat elinympäristöt ja sertifiointi. Reijo Suninen 16.10.2013

Metsäluonnonhoito. Arvokkaat elinympäristöt ja sertifiointi. Reijo Suninen 16.10.2013 Metsäluonnonhoito Arvokkaat elinympäristöt ja sertifiointi Reijo Suninen 16.10.2013 KESTÄVÄ METSÄTALOUS EKOLOGINEN TALOUDELLINEN SOSIAALINEN Talousmetsien luonnonhoito on ekologisten ja sosiaalisten tavoitteiden

Lisätiedot

METSO-keinojen tunnettuus ja hyväksyntä. Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Terhi Koskela Metsäntutkimuslaitos

METSO-keinojen tunnettuus ja hyväksyntä. Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Terhi Koskela Metsäntutkimuslaitos METSO-keinojen tunnettuus ja hyväksyntä Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Terhi Koskela Metsäntutkimuslaitos Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Lisätiedot

Monimuotoisuuden suojelu

Monimuotoisuuden suojelu Monimuotoisuuden suojelu Metson keinoin i Ylitarkastaja Leena Lehtomaa, Lounais-Suomen ELY-keskus METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 1 Esityksen sisältö METSO turvaa monimuotoisuutta

Lisätiedot

Alueelliset erityispiirteet ja metsiensuojelun nykytilanne

Alueelliset erityispiirteet ja metsiensuojelun nykytilanne Alueelliset erityispiirteet ja metsiensuojelun nykytilanne Metso-seminaari Ke 11.3. 29 Seinäjoki ESA Koskenniemi Länsi-Suomen ympäristökeskus 1 Luonnonvaran uusarviointi Luonnonvaroja ei ole vaan niitä

Lisätiedot

METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi

METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi METSO turvaa monimuotoisuutta Lähtökohtana vapaaehtoisuus METSO-ohjelma on antanut metsälle uuden merkityksen. Metsien monimuotoisuutta turvaavan METSO-ohjelman

Lisätiedot

METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA

METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA Nurmeksen seurakunta on suojellut Metsien suojeluohjelman (METSO) mukaisesti Ympäristöministeriön päätöksellä yksityiseksi luonnonsuojelualueiksi tässä oppaassa lyhyesti

Lisätiedot

Metsälain uudet tuulet kaupunkimetsissä. Metsä- ja Viherpäivät Kuopio 2014 Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM Luonnonvaraosasto 11.6.

Metsälain uudet tuulet kaupunkimetsissä. Metsä- ja Viherpäivät Kuopio 2014 Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM Luonnonvaraosasto 11.6. Metsälain uudet tuulet kaupunkimetsissä Metsä- ja Viherpäivät Kuopio 2014 Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM Luonnonvaraosasto 11.6.2014 1 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan toiminta-ajatus Turvaamme

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliitto, pj

Suomen luonnonsuojeluliitto, pj Metsät: Monimuotoisuus ja ilmasto Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj Tampere e 17.3.2011 1. Monimuotoisuudesta numeroin 73 metsäluontotyypistä 70 % on arviotu uhanalaisiksi. Etelä- Suomessa

Lisätiedot

Monipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät

Monipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät Monipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät Päättäjien 35. Metsäakatemian maastokohde Luumäellä 25.9.2013 Toiminnanjohtaja Jarmo Haimila Tasaikäisen eli jaksollisen metsän kasvatus Eri-ikäisrakenteinen

Lisätiedot

Soidensuojelun täydennys- ohjelma. kestävää käy5öä. Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM Ympäristöakatemian seminaari 21.1.2014

Soidensuojelun täydennys- ohjelma. kestävää käy5öä. Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM Ympäristöakatemian seminaari 21.1.2014 Soidensuojelun täydennys- ohjelma osana soiden kestävää käy5öä Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM Ympäristöakatemian seminaari 21.1.2014 Valtakunnallisia arvioita suoluonnon /lasta Kaikkien luontodirekdivin

Lisätiedot

Luonnonhoitohankkeet ja METSO-ohjelma keinoja riistan suoelinympäristöjen parantamiseen. Ylistaro-talo 21.10.2014

Luonnonhoitohankkeet ja METSO-ohjelma keinoja riistan suoelinympäristöjen parantamiseen. Ylistaro-talo 21.10.2014 Luonnonhoitohankkeet ja METSO-ohjelma keinoja riistan suoelinympäristöjen parantamiseen Ylistaro-talo 21.10.2014 Metsäluontoneuvoja Riitta Raatikainen Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Metsäkeskuksen

Lisätiedot

Perjantai 28.8. teema: metsän arvokkaat luontokohteet. 8-9 luento 9.15 lähtö 10.00 -> Aitolahti 12.30 -> Vuores 14.

Perjantai 28.8. teema: metsän arvokkaat luontokohteet. 8-9 luento 9.15 lähtö 10.00 -> Aitolahti 12.30 -> Vuores 14. Perjantai 28.8. teema: metsän arvokkaat luontokohteet 8-9 luento 9.15 lähtö 10.00 -> Aitolahti 12.30 -> Vuores 14.30 kotimatka alkaa Luento 3: Metsän arvokkaat luontokohteet Luentorunko 1. Luonnon monimuotoisuus

Lisätiedot

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2020. harjusinisiipi Kuva:Antti Below

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2020. harjusinisiipi Kuva:Antti Below METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2020 1 harjusinisiipi Kuva:Antti Below Esityksen sisältö Mikä METSO? METSO turvaa monimuotoisuutta METSO-ohjelmaan soveltuvat elinympäristöt Miten METSO

Lisätiedot

Kestävän metsätalouden. toteutuskeinona. KEMERAn keinoin Matti Seppälä Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus

Kestävän metsätalouden. toteutuskeinona. KEMERAn keinoin Matti Seppälä Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus Kestävän metsätalouden rahoituslaki (KEMERA) METSOn toteutuskeinona METSOn toteuttaminen KEMERAn keinoin Matti Seppälä Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus 1 KEMERA METSO -toimintaohjelmassa KEMERA kohdentaminen

Lisätiedot

METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ

METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ ELY-KESKUS - LAKISÄÄTEINEN ROOLI KAAVOITUKSESSA - EDISTÄÄ, OHJAA JA VALVOO KUNTIEN KAAVOITUSTA - EDUSTAA VALTION LUONNONSUOJELUVIRANOMAISTA - VALITUSOIKEUS 2 MRL: Elinkeino-,

Lisätiedot

METSO-ohjelma 2008 2025:

METSO-ohjelma 2008 2025: METSO-ohjelma 2008 2025: vapaaehtoisen suojelun onnistumiset ja haasteet Kimmo Syrjänen 1, Saija Kuusela 1, Susanna Anttila 1, Mirja Rantala 2 ja Terhi Koskela 2 1 Suomen ympäristökeskus ja 2 Metsäntutkimuslaitos

Lisätiedot

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016, METSO, METSO-seminaari, Seinäjoki, 11.3.2009

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016, METSO, METSO-seminaari, Seinäjoki, 11.3.2009 Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016, METSO, METSO-seminaari, Seinäjoki, 11.3.2009 1 METSO -toimintaohjelman tavoitteet ja lähtökohdat METSO -toimintaohjelman tavoitteena on

Lisätiedot

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma 1.10.2015 Helsingin kaupunki Rakennusvirasto Keskuspuiston ulkoilumetsiä hoidetaan luonnonmukaisesti

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön kommenttipuheenvuoro. Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen MMM/LVO/MBY 8.5.2014

Maa- ja metsätalousministeriön kommenttipuheenvuoro. Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen MMM/LVO/MBY 8.5.2014 Maa- ja metsätalousministeriön kommenttipuheenvuoro Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen MMM/LVO/MBY 8.5.2014 1 Metsälain muutoksen taustaa Vuoden alusta voimaan tullut metsälain muutos mahdollistaa metsänomistajien

Lisätiedot

Johanna Kuusterä 30.10.2014. Zonationin hyödyntäminen Uudenmaan liiton maakuntakaavatyössä

Johanna Kuusterä 30.10.2014. Zonationin hyödyntäminen Uudenmaan liiton maakuntakaavatyössä Johanna Kuusterä 30.10.2014 Zonationin hyödyntäminen Uudenmaan liiton maakuntakaavatyössä Uudenmaan Zonation-analyysi Lähtökohtana: Uudenmaan viherrakenne ja ekosysteemipalvelut uusin menetelmin -hanke

Lisätiedot

ERI-IKÄISRAKENTEISESSA METSÄN- HOIDOSSA METSÄALA ON KOKO AJAN PEITTEINEN EIKÄ AVOHAKKUITA SUORITETA.

ERI-IKÄISRAKENTEISESSA METSÄN- HOIDOSSA METSÄALA ON KOKO AJAN PEITTEINEN EIKÄ AVOHAKKUITA SUORITETA. Puheenvuoroja Ympäristötiedon foorumin tilaisuudesta 1/2014 Eri-ikäisrakenteinen metsänhoito antaa mahdollisuuden yhdistää monipuolisia tavoitteita tutkimustietoa aiheesta tarvitaan ennen kuin menetelmä

Lisätiedot

30.9.2014, Joensuu. 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1

30.9.2014, Joensuu. 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1 30.9.2014, Joensuu 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1 METSÄNOMISTAMISEN OHJAUS Luento 2 Metsien kestävä käyttö Metsän käyttöä ohjaavat lait ja suositukset Metsien suojelumahdollisuudet 10.11.2014 Suomen metsäkeskus

Lisätiedot

METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA

METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA Lieksan seurakunta on suojellut Metsien suojeluohjelman (METSO) mukaisesti Ympäristöministeriön päätöksellä yksityiseksi luonnonsuojelualueiksi tässä oppaassa lyhyesti esitellyt

Lisätiedot

Eri-ikäisrakenteiset metsät ja monimuotoisuus

Eri-ikäisrakenteiset metsät ja monimuotoisuus Eri-ikäisrakenteiset metsät ja monimuotoisuus Juha Siitonen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 9.4.2010 1 Alustuksen sisältö Metsikön rakenteen vaihtoehdot jatkuvassa kasvatuksessa ja metsikkötaloudessa Eri-ikäisrakenteiset

Lisätiedot

Soidensuojelu Suomessa

Soidensuojelu Suomessa Soidensuojelu Suomessa Eero Kaakinen 23.10.2009 Kuvat: Antti Huttunen Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus 13.11.2009 1 Suot eivät aluksi kuuluneet luonnonsuojelun painopisteisiin - ensiksi huomiota kiinnitettiin

Lisätiedot

Teema 3: Ajankohtaista akateemikoille

Teema 3: Ajankohtaista akateemikoille Teema 3: Ajankohtaista akateemikoille 1. Suomen metsät ja niiden omistus 2. Metsät muutakin kuin puuta Tavoite: Antaa kuva Suomen metsien omistuksesta ja metsien muusta kuin puuntuotannollisesta merkityksestä

Lisätiedot

WWF Suomen lausunto metsätuhojen torjuntaa koskevan lain luonnoksesta

WWF Suomen lausunto metsätuhojen torjuntaa koskevan lain luonnoksesta WWF Suomi wwf.fi Lintulahdenkatu 10 info@wwf.fi 00500 HELSINKI puh. 09 7740 100 Maa- ja metsätalousministeriölle Viite: Luonnos hallituksen esitykseksi metsätuhojen torjuntaa koskevaksi laiksi ja eräiksi

Lisätiedot

Säästä yli hehtaarin metsikkö!

Säästä yli hehtaarin metsikkö! Säästä yli hehtaarin metsikkö! Ensiapuohjelma vanhaa puustoa ja tasaista kosteaa pienilmastoa tarvitseville lajeille talousmetsissä Anna-Liisa Ylisirniö Arktinen keskus Lapin yliopisto Suomessa metsätalous

Lisätiedot

Käytännön haasteita ja esimerkkejä

Käytännön haasteita ja esimerkkejä Käytännön haasteita ja esimerkkejä Zonation-koulutus SYKE, Muuttohaukka 29.1.2014 Ninni Mikkonen, projektikoordinaattori Käytännön haasteita 1. Palkat Analyysien suunnittelu ja toteutus Raha Tilat, koneet

Lisätiedot

LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta

LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta PUHTIA MAATALOUTEEN YMPÄRISTÖNHOIDOSTA Ahlman 13.10.2011 Jutta Ahro, maisemasuunnittelija, Pirkanmaan maa- ja kotitalousnaiset PEBI eli perinnebiotooppi Perinnebiotooppi

Lisätiedot

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010)

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Tutkimusohjelman tulosten esittely Ohjelmajohtaja: MMT Riitta Hänninen riitta.hanninen@metla.fi Metsätieteen päivä

Lisätiedot

FSC ja vaihtoehtoiset metsänhoidon tavat metsänomistajan näkökulmasta

FSC ja vaihtoehtoiset metsänhoidon tavat metsänomistajan näkökulmasta FSC ja vaihtoehtoiset metsänhoidon tavat metsänomistajan näkökulmasta Monimuotoisuutta metsiin -Metsien hoidon uudet haasteet -seminaari Porissa 4.6.2014 Vanhatalo Kalle, TAPIO Metsätalouden kehittämiskeskus

Lisätiedot

Zonation ja luonnonhoidon tilatason suunnittelu yksityismetsissä

Zonation ja luonnonhoidon tilatason suunnittelu yksityismetsissä Zonation ja luonnonhoidon tilatason suunnittelu yksityismetsissä Paikkatieto maankäytön suunnittelussa esimerkkinä METSO ja Zonation Seminaari, Heureka 30.10.2014 Saara Lilja-Rothsten Metsätalouden kehittämiskeskus

Lisätiedot

Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT

Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT Lakien ja säädösten noudattaminen pienvesien lähiympäristöissä

Lisätiedot

Helena Reiman, Suomen metsäkeskus

Helena Reiman, Suomen metsäkeskus Keski-Suomi on metsämaakunta! Hyvät metsävarat Aktiivinen toimintaympäristö Merkittävää taloudellista hyvinvointia Moni-ilmeinen luonto 31.8.2012 Sisä-Suomen metsäpäivä Helena Reiman, Suomen metsäkeskus

Lisätiedot

Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 METSO METSO. Kolme keskeistä asiaa! 1. Lajien suojelu. 2. Vapaaehtoisuus. 3.

Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 METSO METSO. Kolme keskeistä asiaa! 1. Lajien suojelu. 2. Vapaaehtoisuus. 3. Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 METSO METSO Kolme keskeistä asiaa! 1. Lajien suojelu 2. Vapaaehtoisuus 3. Korvaukset 1 METSO Tarjoaa metsänomistajalle Pysyvä suojelu Määräaikainen suojelu

Lisätiedot

Miten ja mihin suuntaan yhteiskunta ohjaa metsien käyttöä? Eeva Primmer

Miten ja mihin suuntaan yhteiskunta ohjaa metsien käyttöä? Eeva Primmer Miten ja mihin suuntaan yhteiskunta ohjaa metsien käyttöä? Eeva Primmer Metsäluonnon suojelu ja käyttö miten metsää riittää kaikille? Ympäristöakatemian kutsuseminaari 4-5.9.2012 Miten ja mihin suuntaan

Lisätiedot

Soidensuojelun täydennystarpeet. Aulikki Alanen, ympäristöministeriö Suot Suomen luonnossa ja taloudessa, GTK:n juhlaseminaari 28.11.

Soidensuojelun täydennystarpeet. Aulikki Alanen, ympäristöministeriö Suot Suomen luonnossa ja taloudessa, GTK:n juhlaseminaari 28.11. Soidensuojelun täydennystarpeet Aulikki Alanen, ympäristöministeriö Suot Suomen luonnossa ja taloudessa, GTK:n juhlaseminaari 28.11. 2012 Suoluonnon tilan heikentymisen syyt Metsäojitus Pellonraivaus Muita

Lisätiedot

Puistot eivät korvaa luonnontilaisia alueita

Puistot eivät korvaa luonnontilaisia alueita Kuntametsät asukkaiden ja luonnon keitaat Luonnoltaan vetovoimaiset kuntametsät innostavat ihmisiä ulkoilemaan. Luonnossa liikkuminen vaikuttaa positiivisesti kuntalaisten terveyteen ja vähentää kuntien

Lisätiedot

STORAENSO: LOPPU AARNIOMETSÄPUUN KÄYTÖLLE!

STORAENSO: LOPPU AARNIOMETSÄPUUN KÄYTÖLLE! Tiistai 20.3.2001 STORAENSO: LOPPU AARNIOMETSÄPUUN KÄYTÖLLE! Hyvä Stora Enson osakkeenomistaja, ympäristöjärjestö Greenpeace osoittaa mieltään Stora Enson yhtiökokouspaikalla tänään. Vaadimme, että Stora

Lisätiedot

Metsät ja metsätalous Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö

Metsät ja metsätalous Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö Metsät ja metsätalous Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö Vihreän kullan maa Lintuperspektiivistä katsottuna Suomi on hyvin vihreä. Maamme onkin Euroopan valtioista selvästi metsäisin. Metsät peittävät

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Ympäristönhoidon yhteistyöprojekteja. Viljelijät ja WWF

Ympäristönhoidon yhteistyöprojekteja. Viljelijät ja WWF Ympäristönhoidon yhteistyöprojekteja Viljelijät ja WWF WWF Suomi, Elina Erkkilä 13.06.2012 Maanviljelyn tärkeys luonnolle ja meille ihmisille - Historia ja perinnekulttuuri - Maalaismaisemat, lapsuuden

Lisätiedot

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 asemakaavan luontoselvitys Osa-alueet 478-483 Lotta Raunio Sisällys 1. Johdanto 1 2. Sijainti

Lisätiedot

Kilpailuneutraliteetin vaatimukset? Valtion metsätalouden erityistehtävät Suomessa. MMT Kii Korhonen

Kilpailuneutraliteetin vaatimukset? Valtion metsätalouden erityistehtävät Suomessa. MMT Kii Korhonen Kilpailuneutraliteetin vaatimukset? Valtion metsätalouden erityistehtävät Suomessa MMT Kii Korhonen Kokonaishyötyä valtion mailta monikäyttömetsätaloudella Metsähallituksen metsätalous hoitaa valtion monikäyttömetsiä

Lisätiedot

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus Johdanto Metsänomistajan tavoitteet ja metsien luontaiset edellytykset

Lisätiedot

Kytkeytyneisyyden parantaminen luonnonhoitoon perustuvassa monimuotoisuuden turvaamisessa

Kytkeytyneisyyden parantaminen luonnonhoitoon perustuvassa monimuotoisuuden turvaamisessa Kytkeytyneisyyden parantaminen luonnonhoitoon perustuvassa monimuotoisuuden turvaamisessa Raportti 22.12.2006 WWF Suomi Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio 2 Sisällys 2 Tiivistelmä 3 1. Hankekuvaus 4

Lisätiedot

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013 Harvennus- ja päätehakkuut Matti Äijö 9.10.2013 1 METSÄN HARVENNUS luontainen kilpailu ja sen vaikutukset puustoon harventamisen vaikutus kasvatettavaan metsään (talous, terveys) päätehakkuu ja uudistamisperusteet

Lisätiedot

Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys ry. 25.4.2012 Varastokatu 3 33100 Tampere

Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys ry. 25.4.2012 Varastokatu 3 33100 Tampere Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys ry. 25.4.2012 Varastokatu 3 33100 Tampere Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Varastokatu 3 33100 Tampere PALAUTE Tampereen kaupungin luonnonsuojeluohjelma 2012 2020

Lisätiedot

VALKOSELKÄTIKKA JA METSÄNKÄSITTELY. Ohjeita metsäammattilaisille ja metsänomistajille ANTTI BELOW

VALKOSELKÄTIKKA JA METSÄNKÄSITTELY. Ohjeita metsäammattilaisille ja metsänomistajille ANTTI BELOW VALKOSELKÄTIKKA JA METSÄNKÄSITTELY Ohjeita metsäammattilaisille ja metsänomistajille Auta valkoselkätikkaa talousmetsissä! Elinympäristövaatimukset Tämä ohje esittelee valkoselkätikan elinympäristövaatimuksia

Lisätiedot

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010)

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Tutkimusohjelman esittely Ohjelmajohtaja: MMT Riitta Hänninen riitta.hanninen@metla.fi Metsien monimuotoisuuden

Lisätiedot

Monikäyttönäkökulma metsähallituslakiluonnokseen

Monikäyttönäkökulma metsähallituslakiluonnokseen Monikäyttönäkökulma metsähallituslakiluonnokseen Metsähallituslaki uudistuu ke 16.1.2014 kello 10.00-12.30, Arktikum auditorio, Rovaniemi Tarja Pasma Toiminnanjohtaja Puh. 040 823 2443 Sähköp: lappi@sll.fi

Lisätiedot

TÄMÄN JULKAISUN OVAT TUOTTANEET MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ JA YMPÄRISTÖMINISTERIÖ

TÄMÄN JULKAISUN OVAT TUOTTANEET MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ JA YMPÄRISTÖMINISTERIÖ TÄMÄN JULKAISUN OVAT TUOTTANEET MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ JA YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Esite on tulostettavissa internetistä: www.mmm.fi/metso/ www.ymparisto.fi/ Ympäristöministeriö / Julkaisut / Esitteet

Lisätiedot

Suomen suot. Uhanalaisia hiilivarastoja. Tietopaketti soista. Koonnut Juho Kytömäki

Suomen suot. Uhanalaisia hiilivarastoja. Tietopaketti soista. Koonnut Juho Kytömäki Suomen suot Uhanalaisia hiilivarastoja Tietopaketti soista Koonnut Juho Kytömäki Suomen luonnonsuojeluliitto 2010 1. Mikä on suo? Suo on kosteikko. Suo on ekosysteemi, jonka toiminta synnyttää turvetta.

Lisätiedot

KH 397 Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginsihteeri Juha Willberg, puh. 040 501 1561 etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi

KH 397 Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginsihteeri Juha Willberg, puh. 040 501 1561 etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Kaupunginhallitus 397 19.10.2015 Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiirin ja Lappeenrannan seudun luonnonsuojeluyhdistyksen kuntalaisaloite METSO- suojelusta Lappeenrannan kaupungin omistamille metsäkohteilla

Lisätiedot

Metsätuholakiesitys ja monimuotoisuus

Metsätuholakiesitys ja monimuotoisuus Metsätuholakiesitys ja monimuotoisuus Sini Eräjää, 24.1.2013 Lain tarkoitus (1 ) Tämän lain tarkoituksena on metsien hyvän terveydentilan ylläpitäminen ja metsätuhojen torjuminen. (Työryhmämuistio 2012)

Lisätiedot

Vastauksia Erkki Annilalle, Veli-Pekka Järveläiselle, Matti Keltikankaalle ja Seppo Vehkamäelle

Vastauksia Erkki Annilalle, Veli-Pekka Järveläiselle, Matti Keltikankaalle ja Seppo Vehkamäelle Vastauksia Erkki Annilalle, Veli-Pekka Järveläiselle, Matti Keltikankaalle ja Seppo Vehkamäelle Ilkka Hanski Metsätaloutta ei voida kutsua ekologisesti kestäväksi, jos se uhkaa tuhannen eliölajin esiintymistä

Lisätiedot

Metsän sertifiointi kestävyyden todentajana

Metsän sertifiointi kestävyyden todentajana Metsän sertifiointi kestävyyden todentajana 17.11.2015 Metsätieteen päivä Maarit Sallinen Metsänhoito- ja ympäristöpäällikkö Tornator Oyj Metsien sertifiointi Tornator Oyj:ssä Missio: Luomme kestävää hyvinvointia

Lisätiedot

Satu Leppänen. FSC -sertifiointi metsänomistajille. FSC merkki vastuullisesta metsänhoidosta

Satu Leppänen. FSC -sertifiointi metsänomistajille. FSC merkki vastuullisesta metsänhoidosta Satu Leppänen FSC -sertifiointi metsänomistajille FSC merkki vastuullisesta metsänhoidosta Mitä on FSC-sertifiointi? FSC-sertifioiduista metsistä saadusta puuraaka-aineesta voidaan tuottaa FSCmerkittyjä

Lisätiedot

Luonnonhoito ja monimuotoinen metsä

Luonnonhoito ja monimuotoinen metsä Luonnonhoito ja monimuotoinen metsä Luonnonhoito on osa vastuullista metsätaloutta Julkaisija: maa- ja metsätalousministeriö, ympäristöministeriö Kustantaja: Metsäkustannus Oy Taitto: Susanna Appel Kuvat:

Lisätiedot

Suomen metsävarat 28% 45% Suomen maapinta-alasta luokitellaan metsätalousmaaksi

Suomen metsävarat 28% 45% Suomen maapinta-alasta luokitellaan metsätalousmaaksi 1 Suomen metsävarat Suomen maapinta-alasta luokitellaan metsätalousmaaksi 86 prosenttia (26 milj. ha). Metsätalousmaa jaetaan edelleen puuntuotoskykynsä mukaan metsämaahan (vuotuinen puuntuotto yli 1 m

Lisätiedot

Maatalousluonnon monimuotoisuus

Maatalousluonnon monimuotoisuus Maatalousluonnon monimuotoisuus Kimmo Härjämäki Luonnon- ja riistanhoitosäätiö Hiidenveden kunnostus & LuVy & JÄRKI hankkeen viljelijäilta VIHTI 3.4.2013 Kuvat: Kimmo Härjämäki, ellei toisin mainita Esityksen

Lisätiedot

Lahopuu ja sen lisääminen metsiin Yksi merkittävin ero luonnonmetsien ja talousmetsien välillä on lahopuun määrässä.

Lahopuu ja sen lisääminen metsiin Yksi merkittävin ero luonnonmetsien ja talousmetsien välillä on lahopuun määrässä. Lahopuu ja sen lisääminen metsiin Yksi merkittävin ero luonnonmetsien ja talousmetsien välillä on lahopuun määrässä. Evo eteläsuomalaisen metsäluonnon suojelua ja tiedotusta -hanke Tämän diasarjan tekemiseen

Lisätiedot

Metsälain mukaiset arvokkaat elinympäristöt

Metsälain mukaiset arvokkaat elinympäristöt Metsälain mukaiset arvokkaat elinympäristöt Laki elinympäristöistä ja samalla käyttörajoitukset voimaan 1.1.1997 Erityisen tärkeitä elinympäristöjä tulee hoitaa ja käyttää siten, että luonnon monimuotoisuudelle

Lisätiedot

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016 METSO

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016 METSO Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016 METSO 1 Ympäristöministeriölle Ympäristöministeriö asetti 17.4.2007 valmistelutyöryhmän laatimaan ehdotuksen Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden

Lisätiedot

Suomen metsät eurooppalaisessa vertailussa

Suomen metsät eurooppalaisessa vertailussa Suomen metsät eurooppalaisessa vertailussa - kestävän metsätalouden mittareilla arvioiden Aluejohtaja, prof. Jari Parviainen Metsäntutkimuslaitos, Joensuu VMI - tiedotustilaisuus tiistai 19.6.2012 klo

Lisätiedot

Erirakenteinen metsänkasvatus. Tiina Ojansivu 21.10.2014

Erirakenteinen metsänkasvatus. Tiina Ojansivu 21.10.2014 Erirakenteinen metsänkasvatus Tiina Ojansivu 21.10.2014 Metsälain muutokset kasvatushakkuissa Erirakenteinen metsänkasvatus hyväksyttiin metsänkasvatusmenetelmäksi. Poiminta- ja pienaukkohakkuut katsotaan

Lisätiedot

Ympäristöministeriö kirjaamo.ym@ymparisto.fi 28.1.2011. WWF:n lausunto LuTU-toimintasuunnitelmasta

Ympäristöministeriö kirjaamo.ym@ymparisto.fi 28.1.2011. WWF:n lausunto LuTU-toimintasuunnitelmasta WWF Lintulahdenkatu 10 00500 HELSINKI Puh: (09) 7740 100 www.wwf.fi, www.panda.org Ympäristöministeriö kirjaamo.ym@ymparisto.fi 28.1.2011 ASIA: WWF:n lausunto LuTU-toimintasuunnitelmasta WWF kiittää mahdollisuudesta

Lisätiedot

Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT. Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén

Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT. Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén ENNALLISTAJAN POLKU KARTTA Pohjakartta Maanmittauslaitos,

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset biodiversiteettiin Suomessa

Ilmastonmuutoksen vaikutukset biodiversiteettiin Suomessa Ilmastonmuutoksen vaikutukset biodiversiteettiin Suomessa FINADAPT 18.3.2008 Anna Tikka Johanna Kiiski Tutkimuksen tarkoitus Tutkimuksessa selvitettiin ilmastonmuutoksen mahdollisia vaikutuksia Suomen

Lisätiedot

Asia: Lausunto ehdotuksista laeiksi Liesjärven, Helvetinjärven ja Seitsemisen kansallispuistojen laajentamisesta

Asia: Lausunto ehdotuksista laeiksi Liesjärven, Helvetinjärven ja Seitsemisen kansallispuistojen laajentamisesta Ympäristöministeriö PL 30 00023 Valtioneuvosto Suomen luonnonsuojeluliitto Kotkankatu 9, 00510 HELSINKI, puh. (09) 228 081, faksi (09) 228 08 200 Helsingissä, 19.3.2004 Asia: Lausunto ehdotuksista laeiksi

Lisätiedot

Vapaaehtoista luonnonsuojelua ja -hoitoa Suomessa

Vapaaehtoista luonnonsuojelua ja -hoitoa Suomessa Vapaaehtoista luonnonsuojelua ja -hoitoa Suomessa Metsänomistajien koulutusmatka 25.4.2009, Pärnu Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Luonnonsuojelun historiaa Suomessa Perinteisesti valtiojohtoinen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 76. Ympäristölautakunta 24.09.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 76. Ympäristölautakunta 24.09.2015 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 24.09.2015 Sivu 1 / 1 309/10.03.01/2015 76 Ympäristölautakunnan lausunto Pohjois-Espoon luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmasta vuosille 2015-2025 Valmistelijat / lisätiedot: Tia Lähteenmäki,

Lisätiedot

338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka)

338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka) Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 338. Vaara-Kainuun

Lisätiedot

Rahjan saariston suojelu ja hoito

Rahjan saariston suojelu ja hoito Rahjan saariston suojelu ja hoito KALVOSARJA 4 Vuonna 1982 valtioneuvosto vahvisti valtakunnallisen lintuvesiensuojeluohjelman. Sen tavoitteena on ohjelmaan sisältyvien alueiden säilyttäminen mahdollisimman

Lisätiedot

Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT. Metsän siimeksessä seminaari 30.1.2013 Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä

Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT. Metsän siimeksessä seminaari 30.1.2013 Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT Metsän siimeksessä seminaari 30.1.2013 Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Kulttuuriperinnön suojelun edistäminen metsien käytössä Suomen metsäkeskus ja

Lisätiedot

Metsätalous ja ekosysteemipalvelut - käytännön esimerkkejä

Metsätalous ja ekosysteemipalvelut - käytännön esimerkkejä Metsätalous ja ekosysteemipalvelut - käytännön esimerkkejä Ekosysteemipalvelut seminaari Metsäteollisuus ry 10.5.2011 Erkki Hallman ESITYKSEN JÄSENTELY 1. Taustaa ekosysteemipalveluista 2. Ekosysteemipalvelut

Lisätiedot

Luonnonsuojelujärjestöjen ehdotus Etelä-Suomen, Oulun läänin länsiosan ja Lounais-Lapin metsiensuojelun edistämistoimiksi vuosille 2002-2010

Luonnonsuojelujärjestöjen ehdotus Etelä-Suomen, Oulun läänin länsiosan ja Lounais-Lapin metsiensuojelun edistämistoimiksi vuosille 2002-2010 Luonnonsuojelujärjestöjen ehdotus Metso-toimikunnalle 31.1.2002 1 (17) Luonnonsuojelujärjestöjen ehdotus Etelä-Suomen, Oulun läänin länsiosan ja Lounais-Lapin metsiensuojelun edistämistoimiksi vuosille

Lisätiedot

Suostrategian lähtökohdat, keskeiset tavoitteet ja merkitys soidenkäytössä (ympäristöhallinnon kannalta)

Suostrategian lähtökohdat, keskeiset tavoitteet ja merkitys soidenkäytössä (ympäristöhallinnon kannalta) Suostrategian lähtökohdat, keskeiset tavoitteet ja merkitys soidenkäytössä (ympäristöhallinnon kannalta) Suoseura 23.3.2011 Pekka Salminen Ympäristöministeriö 1 Suostrategian valmistelun lähtökohdat Soiden

Lisätiedot

Uhanalaisuusarvioinnin välitarkastelu 2015

Uhanalaisuusarvioinnin välitarkastelu 2015 Uhanalaisuusarvioinnin välitarkastelu 2015 Esko Hyvärinen Ympäristöneuvos Riistapäivät 20.1.2015, Oulu Uhanalaisuusarvioinnit Suomessa Suomessa on tehty neljä lajien uhanalaisuusarviointia: 1985, 1991,

Lisätiedot

Luonto- ja maisemapalvelut teemaryhmälle Oulussa 30.5.2012. Raili Hokajärvi, projektipäällikkö MoTaSu-hanke

Luonto- ja maisemapalvelut teemaryhmälle Oulussa 30.5.2012. Raili Hokajärvi, projektipäällikkö MoTaSu-hanke Havaintoja korvausvaatimuksista ja halukkuudesta korvata maisemanhoidon kustannuksia maanomistajille Rukan matkailualueella ja hinnan / kustannuksen laskentaa Luonto- ja maisemapalvelut teemaryhmälle Oulussa

Lisätiedot

Ekosysteemipalvelut mitä ne ovat ja voiko niitä kaupallistaa? Emmi Haltia

Ekosysteemipalvelut mitä ne ovat ja voiko niitä kaupallistaa? Emmi Haltia Ekosysteemipalvelut mitä ne ovat ja voiko niitä kaupallistaa? Emmi Haltia Kokkola 15.11.2011 Mitä ekosysteemipalvelut ovat? Tulvasäätely Eroosion esto Ekosysteemin prosessit Hiilensidonta Virkistys Maisema

Lisätiedot

Metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen

Metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen Maarit Kallio Metsien monimuotoisuuden turvaamisen välilliset vaikutukset Suomen metsäsektoriin ja kansantalouteen e e m t a Johdanto Metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen vaatii lisätoimia erityisesti

Lisätiedot

Monimuotoisuuteen liittyvät arvot ja asenteet yksityismetsänomistajien metsänomistajuuspuheessa: eväitä päätöstuen ja neuvonnan kehittämiseen

Monimuotoisuuteen liittyvät arvot ja asenteet yksityismetsänomistajien metsänomistajuuspuheessa: eväitä päätöstuen ja neuvonnan kehittämiseen Monimuotoisuuteen liittyvät arvot ja asenteet yksityismetsänomistajien metsänomistajuuspuheessa: eväitä päätöstuen ja neuvonnan kehittämiseen Metsien monimuotoisuuden turvaaminen ja yhteiskunta -seminaari

Lisätiedot

Metsänhoidon suositukset

Metsänhoidon suositukset Metsänhoidon suositukset Yleisesittely ja keskeiset muutokset www.metsanhoitosuositukset.fi Esitys on laadittu 4/2014 ja perustuu teokseen: Äijälä, O., Koistinen, A., Sved, J., Vanhatalo, K. & Väisänen,

Lisätiedot

Lounais-Suomen metsäohjelma

Lounais-Suomen metsäohjelma Lounais-Suomen metsäohjelma 2012 2015 Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut, Lounais-Suomi Toimittanut: Tapio Nummi Ulkoasu: Pohjolan Mylly Taitto: Jonna Nurminen Kannen kuva: Tapio Nummi Painatus: Keuruun

Lisätiedot

Muuttuneet metsälait ja uudistuva metsänhoito

Muuttuneet metsälait ja uudistuva metsänhoito Muuttuneet metsälait ja uudistuva metsänhoito Seinäjoki 10.4.2014 johtava esittelijä Pekka Hovila Metsätalouden ohjauskeinot NORMIOHJAUS TALOUDELLINEN OHJAUS INFORMAATIO- OHJAUS Metsälaki Metsätuholaki

Lisätiedot

METSO-ohjelma ja pysyvä suojelu

METSO-ohjelma ja pysyvä suojelu METSO-ohjelma ja pysyvä suojelu Pysyvä suojelu Kohteen arviointi Alueen rajaus yhdessä maanomistajan kanssa Puuston määrän arviointi Luontoarvojen arviointi valintaperusteet, rakennepiirteet lahopuusto,

Lisätiedot

Teema 2: Tulevaisuus tutkaimessa

Teema 2: Tulevaisuus tutkaimessa Teema 2: Tulevaisuus tutkaimessa 1. Puuperäinen energia Tavoite: Muodostaa kuvaa bioenergian mahdollisuuksista EU:n energiapolitiikka: 5 kertaa 20 Vuoteen 2020 mennessä EU:ssa 1. Päästöjen pitää laskea

Lisätiedot

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO 2008-2016

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO 2008-2016 Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO 2008-2016 Metsäfoorumi 14.1.2014 Anne Grönlund, Pohjois-Savon ELY-keskus Kuva: Kaisa Törmänen METSOn tavoitteet ja keinot Valtioneuvoston Metso-päätös 2008

Lisätiedot

Metsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidon kehittäminen seminaari 4.9.

Metsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidon kehittäminen seminaari 4.9. Metsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet Puustoisten perinneympäristöjen hoidon kehittäminen seminaari 4.9.2012 Janne Uitamo 1 Mihin ympäristötukea voi saada ja millä ehdoilla? Käytettävissä

Lisätiedot

Kuva: Seppo Tuominen

Kuva: Seppo Tuominen Kuva: Seppo Tuominen ! Valtionmaiden soiden säilytyssuunnitelmat 1966 ja 1969 ja Metsähallituksen tekemät rauhoituspäätökset Kansallis- ja luonnonpuistoverkon kehittäminen (VNp:t 1978 alkaen) Valtakunnallinen

Lisätiedot

METSOn. seuranta ja arviointi. Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman seurannan ja arvioinnin loppuraportti

METSOn. seuranta ja arviointi. Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman seurannan ja arvioinnin loppuraportti METSOn seuranta ja arviointi Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman seurannan ja arvioinnin loppuraportti METSOn seuranta ja arviointi Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman seurannan ja arvioinnin

Lisätiedot

Ekologinen päätösanalyysi ja Zonation: mitä ne ovat? Atte Moilanen Helsingin yliopisto

Ekologinen päätösanalyysi ja Zonation: mitä ne ovat? Atte Moilanen Helsingin yliopisto Ekologinen päätösanalyysi ja Zonation: mitä ne ovat? Atte Moilanen Helsingin yliopisto 1 Ekologinen päätösanalyysi 1 Ekologinen päätösanalyysi Ekologisen tiedon systemaattista käyttöä päätöksenteon apuna

Lisätiedot