Palliatiivinen sedaatio viimeinen keino kärsimyksen hoidossa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Palliatiivinen sedaatio viimeinen keino kärsimyksen hoidossa"

Transkriptio

1 Katsaus Juha Hänninen Palliatiivinen sedaatio viimeinen keino kärsimyksen hoidossa Kuolevan potilaan hoidossa syntyy tilanteita, joissa oireita ei saada hallintaan tavanomaisin keinoin. Sedatointi on keino hoitaa potilaan lähellä kuolemaansa kokemia sietämättömiä kärsimyksiä. Palliatiivisen sedaation tarkoituksena ei ole jouduttaa potilaan kuolemaa vaan oireiden vaikeusasteen mukaisesti rauhoittaa potilasta tai vaivuttaa hänet uneen esimerkiksi välittömän tukehtumiskuoleman uhatessa. Käsite palliatiivinen sedaatio on herättänyt laajaa eettistä keskustelua toimenpiteen aiheista ja oikeutuksesta. Tähänastiset tutkimukset ovat osoittaneet, että se on kuolevan potilaan oirehoidon äärimuotona tehokas ja turvallinen. Palliatiivisesta sedaatiosta ei vielä ole yhdenmukaisia ohjeita. Potilaalla tulee kuitenkin olla terminaalinen sairaus, hänen kärsimyksensä on muihin hoitoihin reagoimatonta, tarvittavat konsultaatiot on tehty, perhe on otettu hoitoon mukaan, ja päätös palliatiivisesta sedaatiosta on tehty yhteisymmärryksessä potilaan kanssa. Duodecim 2007;123: S aattohoito on ennakkoon suunniteltua, mutta hoitoa edellyttävät tilanteet eivät aina seuraa toisiaan odotusten mukaisesti. Ennakoimattomia tapahtumia nimitetään usein hätätai katastrofitilanteeksi. Odottamattomuuden lisäksi saattohoidon hätätilanteille on ominaista vaikeiden oireiden merkittävä lisääntyminen tai henkeä uhkaava komplikaatio. Sedatointi on äärimmäinen keino lievittää potilaan kärsimystä sietämättömässä tilanteessa. Esimerkki tällaisesta tilanteesta on tukehtumiskuolema. Kaikki hätätilanteet eivät kuitenkaan vaadi potilaan nukuttamista. Niissä tilanteissa, joissa potilaan kärsimyksen hoitamiseksi ei muita keinoja ole, sedaation käyttämättä jättämistä on pidetty jopa epähumaanina (Quill ym. 2000b). Kuolevan potilaan oireiden intensiivinen lievitys on yleisesti hyväksyttyä, eikä sen suhteen ole myöskään juridisia ongelmia. Sama pätee elämää ylläpitävien toimien lopettamiseen potilaan lähestyessä kuolemaa. Lääketieteellisesti perustellussa hoidon lopettamisessa toteutuvat lääketieteen etiikan keskeiset periaatteet: hyvän tekeminen ja vahingon välttäminen. Erittäin vaikeissa tilanteissa, joissa tavanomainen oirehoito ei riitä, joudutaan harkitsemaan mahdollisuutta vähentää potilaan tietoisuutta omasta kärsimyksestään (sedaatio). Tämä voidaan tehdä hyvin eriasteisesti, ja usein puhutaan sedatoinnin ohella esimerkiksi rauhoittamisesta. Tietoisuuden heikkeneminen tai kokemuksen muuntaminen lääkkein voi olla hyvin eriasteista. Sedaatio saattaa olla kevyttä rauhoittamista tai äkillisessä hätätilanteessa nopeaa syvään uneen vaivuttamista. Missään tilanteessa lääkkeen antamisen tarkoitus ei ole tuottaa potilaan kuolemaa. Palliatiivisen sedaation käsitteestä Palliatiivisen sedaation määritelmä on esitetty taulukossa. Kuolevan ihmisen sedatoinnin lähtökohta on, että potilas kärsii sietämättömistä oireista, joita muilla oirehoidon keinoilla ei saada hallintaan. Edellytyksenä on lisäksi, että potilas ja omaiset ovat tietoisia sedaation luonteesta ja hyväksyvät sen. Potilaan subjektiivisen toiveen taustalla on usein vaikeiden oireiden lisäksi koettu yleinen heikkous, väsyminen alati 2207

2 Taulukko. Suomalaisen asiantuntijaryhmän suositus palliatiivisesta sedaatiosta (Palliatiivisen lääketieteen yhdistyksen hallituksen koolle kutsuma moniammatillinen työryhmä 2007). Palliatiivinen sedaatio tarkoittaa kuolevan potilaan rauhoittamista alentamalla tarkoituksellisesti hänen tajunnantasoaan. Sillä ei pyritä jouduttamaan kuolemaa. Palliatiivinen sedaatio on hoitovaihtoehto kuolevan potilaan sietämättömän ja hallitsemattoman fyysisen tai psyykkisen tuskan hoidossa. Oireita lievittävään hoitoon liittyvä sedatoituminen on erotettava palliatiivisesta sedaatiosta. Esimerkiksi kivun ja deliriumin oireita lievittävä lääkityksen aiheuttama tajunnan ja vireystason mahdollinen alentuminen on lääkityksen seuraus. Palliatiivisessa sedaatiossa se puolestaan on lääkityksen tavoite ja tarkoitus. Myös eutanasia on erotettava palliatiivisesta sedaatiosta. Eutanasian tavoite on kuoleman jouduttaminen tai tuottaminen. Päätös potilaan sedaatiosta tehdään yhdessä potilaan kanssa potilaslain hengen mukaisesti. Myös omaisia tulee kuulla. Jos akuutissa hätätilanteessa potilas ei ole kykenevä ilmaisemaan kantaansa, lääkärin tulee toimia»potilaan parhaaksi» -periaatteella. Ennen kuin sedaatiopäätös tehdään, asiantuntijoita tulee konsultoida muista hoitovaihtoehdoista. Hoitavan lääkärin tulee tuntea palliatiivisessa sedaatiossa käytettävät lääkkeet sekä sedaation indikaatiot. Potilas voidaan sietämättömän tuskan lievittämiseksi sedatoida väliaikaisesti tai viimeisiksi elinpäivikseen. Oireen vaikeus määrää sedaation syvyyden. Sedaatio voi olla jatkuva tai jaksoittainen (yöksi sedatoidaan, päivällä ei). Palliatiivisessa sedaatiossa spontaani hengitys säilyy. Sedaation aikana potilaan vointia seurataan kliinisesti ja sedaation päätöksenteko sekä kulku dokumentoidaan. Palliatiivinen sedaatio ei vaadi koneellista monitorointia. Sedaation aikana potilas voidaan määräajoin herättää, jos se katsotaan potilaan edun mukaiseksi. Herättäminen ei kuitenkaan ole itsetarkoitus eikä sitä tule tehdä rutiininomaisesti ilman erityistä syytä. Pitkittyneen sedaation aikana huolehditaan muiden oireiden hoidosta ja tarvittavista tukihoidoista ja/tai toimenpiteistä. läsnä olevaan kuolemaan ja oman elämän tarkoituksellisuuden häviäminen. Kuten eutanasiaan, myös sedaatioon liittyvä käsitteistö on vaihtelevaa: puhutaan palliatiivisesta sedaatiosta, terminaalisesta sedaatiosta ja joskus»lääkeunesta». Myös siitä, mitä sedaatio tarkoittaa, on hyvin erilaisia näkemyksiä. Aiemmin käytetty käsite terminaalinen sedaatio ei selkeästi kerro, onko tarkoitus lyhentää elämää vai hoitaa kärsimystä. Se on myös käsitteenä negatiivinen ja passiivinen ja on helposti liitettävissä elämän lopettamiseen. Kansainvälisesti käyttöön on otettu termi palliatiivinen sedaatio (palliative sedation) kuvastaa paremmin sitä, että toimenpide on osa suunniteltua hoitoa. Kyseessä on lääketieteellinen interventio, jolla on positiivinen tarkoitus lievittää kärsimystä. Sillä on myös selkeä kohderyhmä palliatiivisen hoidon potilaat. Voidaan myös pohtia, onko koko palliatiivisen sedaation käsite hyödyllinen. Usein käsite johtaa harhaan, ikään kuin kyseessä olisi muusta oirehoidosta irrallinen toimenpide. Vaikeudet määritellä käsite ovat myös johtaneet tarpeettomiin debatteihin. Eri tavat määritellä sedaatio ja tietoisuuden taso sekä erilainen potilaiden valinta ja käyttöaiheiden määritys ovat vaikeuttaneet keskustelua palliatiivisesta hoidosta jo 1990-luvulta saakka (Caraceni 2003). Ongelmia ovat synnyttäneet myös käsitteet»muihin hoitoihin reagoimaton kärsimys» ja»kaikki hoidot käytetty». Milloin konsultaatiot ovat riittäviä ja kuinka laaja lääkäripaneeli tarvitaan luomaan konsensus siitä, että palliatiivinen sedaatio on aiheellinen. Lääkärikunnan tulisi tuntea palliatiivisen lääketieteen mahdollisuudet lievittää kuolemaa lähenevän potilaan oireita. Suomeen tarvitaankin välttämättä systemaattista palliatiivisen lääketieteen koulutusta lääkäreille (Hänninen ja Pitkälä 2002, Holli ja Hänninen 2004). Kulttuuriset tekijät palliatiivisen sedaation määrittäjinä Kärsimyksen lievittämiseen käytettyjen toimien oikeutus vaihtelee kulttuureittain. Kuolemiseen liittyy individualismia korostavassa yhteiskunnassa toive hallita myös omaa kuolemaansa, ehkäistä kärsimystä ja hoitaa sitä. Ihmisen nykyinen toive olla autonominen yksilö ulotetaan toisinaan myös kuolemisen tapaan ja hetkeen. Vaatimus olla oman elämän (ja kuoleman) viimekätinen arvioija on selkeästi lisääntynyt. Kuolemaakaan ei välttämättä nähdä vihollisena, vaan uhkana on ennemminkin kärsimys. Myös toive hyvästä lääketieteellisestä oirehoidosta ja mahdollisimman hyvästä elämänlaadusta vielä 2208 J. Hänninen

3 elämän lopulla on kasvanut. Palliatiivinen sedaatio saatetaan nähdä maailmankatsomuksellisista syistä hyvin eri tavoin. Tekijät, jotka käytännössä johtavat palliatiivisen sedaation käyttöön, saattavat myös vaihdella eri kulttuureissa (Sykes ja Thorns 2003b). Katolilaisessa ja buddhalaisessa maailmassa katsotaan, että tajunta ja kommunikaatiokyky tulee pyrkiä säilyttämään kaikissa olosuhteissa. Myös kivun hoito voi tästä syystä olla vaikeaa, esimerkiksi kun potilas on buddhalainen. Kulttuuriset tekijät on syytä ottaa huomioon määriteltäessä potilaan kärsimystä. Vain potilas itse kykenee kertomaan, onko hänen kokemuksensa sietämätöntä kärsimystä. Sedaatiota ei tule nähdä hoitovaihtoehtona, jota aktiivisesti tarjotaan potilaalle aina, kun hän kokee oireen subjektiivisesti vaikeaksi. Viranomaisten hyväksyminen Palliatiivinen sedaatio viimeinen keino kärsimyksen hoidossa Lääkäreiden eettisissä ohjeissa todetaan ihmiselämän suojelemisen ja kärsimyksen lievittämisen olevan lääkärin tasavertaisia velvollisuuksia. Eutanasia saattaa aiheuttaa näiden velvollisuuksien ristiriitaisuutta. Sedaatiossa taas kyse on yhdestä hyvän oirehoidon muodosta. Sedaatio on herättänyt tiukkaakin eettistä keskustelua myös lääkäreiden ammattikunnan sisällä, ja sedaatiota käyttäviä kollegoita on saatettu syyttää hitaan eutanasian omaksumisesta (Sykes ja Thorns 2003a). Pääosin keskustelua on käyty Euroopassa 1990-luvulla. Norjassa perustettiin vuonna 2000 työryhmä pohtimaan palliatiivisen sedaation eettisiä kysymyksiä ns. Baerumsin tapauksen jälkeen (Forde ym. 2006). Työryhmä pääsi konsensukseen sedaation käytöstä. Suomeen keskustelu rantautui Suomen Lääkäriliiton kanta on, että kokenut lääkäri voi käyttää palliatiivista sedaatiota harkiten, kun potilaan tilanne ennen kuolemaa on käynyt sietämättömäksi (Lääkärin etiikka 2005). Yhdysvalloissa Oregonin osavaltiossa lääkärillä on mahdollisuus tiettyjen olosuhteiden vallitessa kirjoittaa potilaalleen kuolettava lääkitys (Death with Dignity Act). Sielläkin on käyty keskustelua palliatiivisesta sedaatiosta ja saavutettu varsin laaja konsensus muutoin hallitsemattomien oireiden hallitsemisesta muuttamalla potilaan tietoisuutta palliatiivisella sedaatiolla (Quill ja Meier 2006). Nykyinen käytäntö tutkimusten valossa Vuosina potilaalla tehdyssä takautuvan tutkimuksen (Muller-Busch ym. 2003) aineistossa 80 potilasta sedatoitiin. Seitsemän vuoden kuluessa havaittiin kivun osuuden sedaation aiheena pienentyneen. Hengenahdistus, delirium ja yleistynyt ahdistuneisuus ennen kuolemaa olivat yleisimmät sedaation syyt. Keskimäärin sedaatio kesti 63 tuntia. Sedaatiota oli käytetty vasteen mukaan asteikolla kevyt syvä ja asteittainen nopea. Potilas voidaan sietämättömän tuskan lievittämiseksi sedatoida väliaikaisesti tai viimeisiksi elinpäivikseen. Oireen vaikeus määrää sedaation syvyyden. Sedaatio voi olla jatkuva tai jaksoittainen (sedaatio vain yöksi). Palliatiivista sedaatiota on tutkittu myös Taiwanissa (Chiu 2001). Tässä tutkimuksessa sedaatiolla ei havaittu olevan vaikutusta potilaiden elinaikaan. Etelä-Afrikassa tehdyssä etenevässä seurantatutkimuksessa (Cameron ym. 2004) yleisin palliatiivisen sedaation aihe oli agitoitunut delirium ja toiseksi yleisin leikkauskelvottoman pahanlaatuisen suolistotukokseen liittyvä hallitsematon oireilu. Italiassa tehtiin jatkuvaa syvää sedaatiota saaneiden potilaiden tilaa kuvaileva tutkimus 136 potilaalla (Bulli ym. 2007). Valtaosa sedaatiotutkimuksista on tehty pienillä aineistoilla, ja satunnaistettujen, kontrolloitujen tutkimusten tekeminen kuolevilla potilailla on eettisesti mahdotonta. Tutkimuksiin sisältyy myös metodologisia puutteita (Cowan ja Walsh 2001). Suosituksia sedaatiosta Kuolevan ihmisen sedatoinnin lähtökohta on, että potilas kärsii sietämättömistä oireista Sedaatiosta on laadittu ohjeita ja Euroopan palliatiivisen hoidon yhdistys (EAPC) laatii parhaillaan konsensuslausumaa palliatiivisesta 2209

4 sedaatiosta. Myös Suomen palliatiivisen lääketieteen yhdistys kutsui koolle joukon jäseniään kaksipäiväiseen seminaariin laatimaan suositusta suomalaisesta sedaatiokäytännöstä. Suositus on julkaistu Suomen Lääkärilehdessä 2007 (taulukko). Konsensuslausumassa kuolevien tehohoidossa olevien potilaiden kivun hoidosta ja sedaatiosta todetaan, että sedaation ohjeidenmukainen käyttö minimoi potilaiden kärsimystä ja on toisaalta keino välttää ajautumista eutanasiaan (Hawrylock ym. 2002). NCCN:n (National comprehensive cancer network) ohjeissa vuodelta 2006 todetaan, että onkologiassa palliatiivinen sedaatio nähdään aiheelliseksi tilanteessa, jossa potilaan oireet muutoin eivät ole hallittavissa. Yhdysvalloissa on saavutettu laaja konsensus palliatiivisen sedaation kliinisistä ja eettisistä perusteista (National ethics committee VHA 2007) ja toteuttamista varten on laadittu suositukset. Vaikka palliatiivisen sedaation laajuudesta edelleen käydään keskustelua, hoitomuotoa pidettiin soveliaana elämän loppuvaiheen muutoin hallitsemattomien oireiden lievittämisessä. Äskettäin julkaistu monikansallinen suositus palliatiivisen sedaation käytöstä perustuu laajaan paneeliin, joka on käynyt läpi aihepiiristä julkaistut tutkimukset ja keskustellut niiden pohjalta (de Graeff ja Dean 2007). Suositus on 29 palliatiivisen hoidon asiantuntijan konsensuslausuma. Sen mukaan palliatiivinen sedaatio on käyttökelpoinen vaihtoehto kuolevan potilaan sietämättömien kärsimysten lievittämisessä, kun kaikki muut keinot on käytetty. Suosituksessa otetaan kantaa keskeisten käsitteiden määrittelyyn. Siinäkin jäävät ongelmiksi kärsimyksen subjektiivisuus, eettinen mahdottomuus tehdä sedaatiota koskevia kontrolloituja tutkimuksia ja mahdollisuus sedaation väärinkäyttöön. Potilaan sedatointiin liittyy monia eettisiä ja käsitteellisiä ongelmia. Sedaatio herättää usein lähes yhtä voimakkaita mielipiteitä kuin eutanasia. Ilmeisin eettinen kysymys on, kuinka sedaatio voidaan erottaa eutanasiasta. Euroopan palliatiivisen hoidon yhdistyksen eettisten kysymysten työryhmä on ottanut kannan, ettei turhasta hoidosta pidättäytyminen, turhan hoidon lopettaminen tai terminaalinen sedaatio täytä eutanasian määritelmää. Työryhmä toteaa, että sedaatio on erotettava eutanasiasta. Palliatiivisen sedaation tarkoitus on kärsimyksen lievittäminen, eutanasian potilaan surmaaminen (Materstvedt ym. 2005). Niin ikään on pohdittu sitä, paraneeko ihmisen elämänlaatu sillä, että hänet vaivutetaan uneen. Sedaation käytännön suorittamiseen saattohoidossa on etsitty ohjeita (Cherny ja Portenoy 1994), mutta selkeisiin ja yksiselitteisiin toimintamalleihin ei ole päästy (Quill 2000). Useissa oppikirjoissa palliatiivinen sedaatio nähdään keinoksi kuoleman läheisyydessä erilaisten oireiden lievittämisessä: aivokasvainpotilailla (Booth ja Bruera 2004), deliriumissa (Caraceni ja Grassi 2003), ruoansulatuselinten sairauksissa (Ripamonti ja Bruera 2002), neurologisissa sairauksissa (Maddocks ym. 2006) ja hengitystiesairauksissa (Ahmedzai ja Muers 2005). Keskeinen palliatiivisen lääketieteen käy d i n a s i a t Palliatiivinen sedaatio on osa kuolevan potilaan oirehoitoa. Sen aiheena on muuhun hoitoon reagoimaton sietämätön kärsimys. Hoidon tarkoituksena ei ole tuottaa kuolemaa. Palliatiivisen sedaation käyttö edellyttää palliatiivisen hoidon tuntemusta, aiheiden oikeaa määritystä ja muiden erikoisalojen riittäviä konsultaatioita. Oikein käytettynä sedaatio on yhtä tehokas ja turvallinen hoitomuoto kuin opioidien käyttö kuolevan potilaan oirehoidossa J. Hänninen

5 sikirja toteaa, että viimeaikaisen näytön perusteella palliatiivinen sedaatio ei lyhennä elinaikaa ja että se myös kunnioittaa elämän pyhyyttä ja mahdollistaa hyvän kuoleman (Doyle ym. 2005). Palliatiivinen sedaatio käytännössä Kansainvälisessä tutkimuksessa vertailtiin neljän maan käytäntöjä hallitsemattomasti oireilevien potilaiden sedatoinnissa. Keskimääräinen sedaatioaika oli 1,9 3,2 vuorokautta. Yleisimmin käytetty sedatoiva aine oli midatsolaami ja keskimääräinen annos vaihteli maittain välillä mg/vrk. Usein käytettyjä aineita olivat myös haloperidoli ja loratsepaami. (Fainsinger ym. 2000). Myös propofolin käytöstä erikoistuneissa palliatiivisen hoidon yksiköissä on saatu myönteisiä kokemuksia (Lundström ym. 2005). Deksmedetomidiini on ollut käytössä jo pidempään tehohoitopotilaiden sedaatiossa. Tehohoidossa sedaation aiheina ovat usein potilaan tuskaisuus, ahdistuneisuus ja delirium (Parviainen 2003). Japanilaisessa 102 potilaan monikeskustutkimuksessa (Morita ym. 2005a) selvitettiin eettisiä näkökohtia, jotka liittyvät syvän sedaation käyttöön loppuvaiheen oireiden hallinnassa. Tärkeimmät oireet, joita sedaatiolla hoidettiin, olivat uupumus, hengenahdistus ja delirium. Vajaalla puolella potilaista oli vain yksi oire. Sedaatio toteutettiin lähes 80 %:lla potilaista midatsolaamilla. Muita käytettyjä lääkkeitä olivat fenobarbitaali, haloperidoli ja ketamiini. Niistä potilaista, jotka pystyivät selkeästi ilmaisemaan itseään, 95 % ilmoitti oireiden olevan sietämättömiä. Suurimmalle osalle potilaista oli kokeiltu tavanomaisia hoitoja oireisiin ennen sedaatioon päätymistä. Kahdessa kolmasosassa tapauksista oli käytetty jaksoittaista tai kevyttä sedaatiota ennen syvän sedaation aloittamista. Noin puolet niistä potilaista, joilla ilmeni sietämätöntä psykoeksistentiaalista kärsimystä, oli saanut psykologista hoitoa ja depressiolääkkeitä. Tutkimuksen toisessa osassa (Morita 2005b) selvitettiin palliatiivisen sedaation tehoa ja turvallisuutta seurannan aikana. Sitä varten arvioitiin agitaatio, bronkuseritteiden määrä, kipu, Palliatiivinen sedaatio viimeinen keino kärsimyksen hoidossa hengenahdistus sekä uupumus ja pahoinvointi. Turvallisuutta arvioitiin seuraamalla hengitystaajuutta ja komplikaatiota (hengityslama, sydämenpysähdys, aspiraatio tai keuhkokuume ja paradoksaalinen agitaatio). Sedaatio oli turvallinen 80 %:ssa tapauksista. Fataaleja komplikaatioita oli 4 % (hengityslama). Sedaatiota edeltävä huomattava agitoituneisuus (delirium) ennakoi komplikaatioita. Aiempi käsitys siitä, että kuolevan potilaan oireita tulee hoitaa voimaperäisesti, vaikka se saattaisi jouduttaa kuolemaa (ns. double effect), soveltuu moraalisena väittämänä myös sedaatioon (Boyle 2004). Päämääränä on kärsimyksen lievitys silläkin uhalla, että toimenpiteeseen sisältyy mahdollisuus lyhentää potilaan elämää. Kivun lievityksessä ja palliatiivisessa sedaatiossa kyse on mahdollisesta mutta tahattomasta haittavaikutuksesta. Käytäntö ja useat tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että sedaation käyttö on turvallista samaan tapaan kuin opioidien käyttö loppuvaiheen syöpäpotilaille (Sykes ja Thorns 2003a). Kärsimys ennen kuolemaa Kuolintoiveet heräävät, kun avuttomuus ja riippuvuus toisista uhkaavat Kuolintoiveet heräävät, kun avuttomuus ja riippuvuus toisista uhkaavat. Siinä vaiheessa, kun ihminen ei enää tunne voivansa hallita elämäänsä, elämä tuntuu menettävän merkityksensä. Halu kuolla syntyy olemassaoloa koskevien kysymysten pohjalta. Kun elämä ei enää vastaa kulttuurissa keskeisinä pidettyjä ihmisenä olemisen odotuksia, koko elämä menettää merkityksensä. Kun kuoleva kärsii erilaisista oireista ja pelkää kuolemaa, hän usein näkee jäljellä olevan elinaikansa tarpeettomana. Elettävä hetki ei tuota iloa eikä nautintoa, ja tulevaisuus on vielä pelottavampi. Lääkärin ensisijainen tehtävä on helpottaa psykologisesti (ja tarvittaessa lääkkein) potilaan ahdistusta ja pelkoa. Niin fyysisissä, psyykkisissä kuin eksistentiaalisissakin ongelmissa hoitosuhde ja asiallinen oirelääkitys ovat oikea tapa hoitaa potilasta. 2211

6 Vaikea sairaus ja sen herättämät psyykkiset reaktiot saattavat yhdessä tehdä lähenevän kuoleman vaikeaksi. Deliriumin tai psykoottisten oireiden tapauksessa kysymys palliatiivisesta sedaatiosta muuttuu vielä hankalammaksi. Eutanasian käytännön suoritusta koskeneessa tutkimuksessa Hollannissa todettiin ongelmia jopa teknisessä suorituksessa (Groenewoud ym. 2000). Osassa eutanasiatapauksista kuolema pitkittyi lääkärin osaamattomuuden vuoksi. Hollannissa eutanasioiden määrä onkin vähentynyt viimeisten viiden vuoden aikana (Sheldon 2007). Myös palliatiivisessa sedaatiossa henkilökunnan taitamattomuus ja kykenemättömyys tilanteen arvioinnista tai hoidon toteuttamisessa saattavat lisätä potilaan ja omaisten kärsimyksiä. Kuolevien potilaiden voimakkaiden psyykkisten oireiden lääkehoito ei poikkea muusta orgaanis-psykologisen sekamuotoisen psykoosin hoidosta. Kuoleman läheisyys, etiologiset tekijät ja potilaan fyysinen heikkeneminen tuovat kuitenkin mukanaan lisäongelmia. Vaarana on sedatoida hankalat tai hankalasti oireilevat potilaat. Pohjoismaisessa palliatiivisen hoidon kongressissa Trondheimissa havaittiin, että sedaatiolla saatettiin toisaalla tarkoittaa voimakkaiden kipulääkkeiden aiheuttamaa väsymystä ja toisaalla potilaan vaivuttamista uneen. Hyvin moni potilas saa sedatoivia lääkkeitä viimeisinä päivinään mutta on silti hereillä ja kykenevä kommunikoimaan. Loppuvaiheen oireiden hoitaminen, opioidirotaatio ja nesteyttäminen saattavat vähentää sedatoinnin tarvetta. Kärsimyksen monimuotoisuus johtaa kysymään, tulisiko myös eksistentiaalista kärsimystä lievittää palliatiivisella sedaatiolla? Kenen päätettävissä on, millainen kärsimys on riittävää ansaitakseen kuoleman? Hollannissa ja Yhdysvalloissa tehtyjen tutkimusten mukaan nimenomaan eksistentiaaliset kysymykset ovat olleet eutanasiapyyntöjen taustalla. Kreikkalaisen tutkimuksen mukaan (Mystakidou 2006) kipu, anoreksia-kakeksia-väsymysoireyhtymä ja heikentynyt suorituskyky ovat johtaneet toivottomuuden tunteeseen ja toiveeseen nopeutetusta kuolemasta. Lopuksi Kuoleminenkin on kustannuskysymys. Väestö ikääntyy, kuolema pitkittyy ja kustannukset kasvavat. Suomessakin on esitetty eutanasian laillistamista säästösyistä (esittäjänä tosin taloustieteilijä). Palliatiivinen sedaatio on keino lievittää kärsimystä, kun kuolema on jo lähellä. Kuitenkin myös palliatiivisen sedaation on herätettävä samat eettiset kysymykset kuin eutanasian: kenelle, kenen tarpeesta ja milloin? Kirjallisuutta Ahmedzai S, Muers M, toim. Supportive care in respiratory disease. Oxford University Press, Booth S, Bruera E, toim. Palliative care consultations in primary and metastatic brain tumours. Oxford University Press, Boyle J. Medical ethics and double effect: the case of terminal sedation. Theor Med Bioeth 2004;25: Bulli F, Miccinesi G, Biancalani E, ym. Continuous deep sedation in home palliative inits. The case of Florence area in 2000 and in Minerva Anestesiol 2007;73: Cameron D, Bridge D, Blitz-Lindeque J. Use of sedation to relieve refractory symptoms in dying patients. S Afr Med J 2004;94: Caraceni A, Grassi L. Delirium. Acute confusional states in palliative medicine. Oxford University Press, Cherny N, Portenoy R. Sedation in the management of refractory symptoms: guidelines for evaluation and treatment. J Palliat Care 1994;10:31 8. Chiu TY, Hu WY, Lue BH, Cheng SY, Chen CY. Sedation for refractory symptoms of terminal cancer patients in Taiwan. J Pain Symptom Manage 2001;21: Cowan JD, Walsh D. Terminal sedation in palliative medicine: definition and review of the literature. Support Care Cancer 2001;9: Doyle D, Hanks G, Cherny NI, Calman K, toim. Oxford textbook of palliative medicine. Oxford University Press, Fainsinger R, Waller A, Bercovici M, ym. A multicentre international study of sedation for uncontrolled symptoms in terminally ill patients. Palliat Med 2000;14: Forde R, Kongsgaard U, Aasland O. Lindrende sedering til döende. Tidsskr Nor Laegeforen 2006;126: de Graeff A, Dean M. Palliative sedation therapy in the last weeks of life: a literature review and recommendations for standards. J Palliat Med 2007;10: Groenewoud J, van der Heide A, Onwuteaka-Philipsen BD, Willems DL, van der Maas PJ, van der Wal G. Clinical problems with the performance of euthanasia and physician-assisted suicide in The Netherlands. N Engl J Med 2000;342: Hawrylock LAS, Harvey W, Lemieux-Charles L, Singer PA. Consensus guidelines on analgesia and sedation in dying intensive care unit patients. BMC Med Ethics 2002;3:E3. Holli K, Hänninen J. Palliatiivinen lääketiede pyrkii ulos lapsenkengistään. Suom Lääkäril 2004;59: Hänninen J, Pitkälä K. Palliatiivisen hoidon koulutus. Suom Lääkäril 2002; 57: Lundström S, Zachrisson U, Furst CJ. When nothing helps: propofol as sedative and antiemetic in palliative cancer care. J Pain Symptom Manage 2005;30: Lääkärin etiikka. Joensuu: Suomen lääkäriliitto

7 Maddocks I, Brew B, Waddy H, Williams I. Palliative neurology. Cambridge University Press, Materstvedt L, Clark D, Ellershaw J, ym. Eutanasia ja lääkäriavusteinen itsemurha. EAPC:n eettisten kysymysten työryhmän näkemys. Suom Lääkäril 2005;60: Morita T, Chinone Y, Ikenaga M, ym. Ethical validity of palliative sedation therapy: a multicenter, prospective observational study conducted on specialized palliative care units in Japan. J Pain Symptom Manage 2005(a);30: Morita T, Chinone Y, Ikenaga M, ym. Efficacy and safety of palliative sedation therapy : a multicenter, prospective, observational study conducted on specialized palliative care units in Japan. J Pain Symptom Manage 2005(b);30: Muller-Busch H, Anders I, Jehser T. Sedation in palliative care a critical analysis of 7 years experience. BMC Palliat Care 2003;2:2. Mystakidou K, Parpa E, Katsouda E, Galanos A, Vlahos L. The role of physical and psychological symptoms in desire for death: a study of terminally ill cancer patients. Psychooncology 2006;15: National comprehensive cancer network (NCCN). Clinical practice guidelines in oncology: palliative care National ethics committee VHA. The ethics of palliative sedation as a therapy of last resort. Am J Hosp Palliat Care 2007;23: Palliatiivisen lääketieteen yhdistyksen hallituksen koolle kutsuma moniammatillinen työryhmä. Asiantuntijalausuma määrittelee palliatiivisen sedaation. Suom Lääkäril 2007;62:929. Parviainen I. Tehohoitopotilaan sedaatio. Suom Lääkäril 2003;58: Quill TE, Byock I. Responding to Intractable terminal suffering: the role of terminal sedation and voluntary refusal of food and fluids. Ann Intern Med 2000(a);132: Quill TE, Lee BC, Nunn S. Palliative treatments of last resort: choosing the least harmful alternative. University of Pennsylvania Center for Bioethics Assisted Suicide Consensus Panel. Ann Intern Med 2000(b);132: Quill TE, Meier DE. The big chill inserting the DEA into end-of-life care. N Engl J Med 2006;354:1 3. Ripamonti C, Bruera E. Gastrointestinal symptoms in advanced cancer patients: Oxford University Press, Sheldon T. Incidence of euthanasia in the Netherlands falls as that of palliative sedation rises. BMJ 2007;334:1075. Sykes N, Thorns A. Sedative use in the last week of life and the implications for end-of-life decision making. Arch Intern Med 2003(a); 163: Sykes N, Thorns A. The use of opioids and sedatives at the end of life. Lancet Oncol 2003(b);4: JUHA HÄNNINEN, LL, ylilääkäri Terhokoti Kuparitie Helsinki 2213

MIHIN MINÄ TÄSSÄ MITÄ LÄÄKÄRI VASTAA KUOLEN? KUOLEVALLE?

MIHIN MINÄ TÄSSÄ MITÄ LÄÄKÄRI VASTAA KUOLEN? KUOLEVALLE? MIHIN MINÄ TÄSSÄ KUOLEN? MITÄ LÄÄKÄRI VASTAA KUOLEVALLE? Kristiina Tyynelä-Korhonen, LT, erikoislääkäri, palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Syöpäkeskus, KYS 15.2.2016 2 PALLIATIIVISEN HOIDON JA

Lisätiedot

Kuolevan lapsen kivunhoito

Kuolevan lapsen kivunhoito Kuolevan lapsen kivunhoito Jukka Pouttu Lasten ja nuorten sairaala HUS SULAT 28.01.2016 Lisää aiheesta: DUODECIM: Kuolevan potilaan oireiden hoito Käypä hoito -suositus Julkaistu: 28.11.2012 Kuolevan lapsen

Lisätiedot

Palliatiivinen sedaatio

Palliatiivinen sedaatio Palliatiivinen sedaatio SAATTAMASSA palliatiivisen ja saattohoidon koulutuspäivä 28.11.2016 Johanna Ruohola El, palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys TYKS, Syöpätaudit Sidonnaisuudet Olen toiminut

Lisätiedot

Lääkäri ja kuolinapu -kyselyn tuloksia

Lääkäri ja kuolinapu -kyselyn tuloksia Lääkäri ja kuolinapu -kyselyn tuloksia Jukka Vänskä, tutkimuspäällikkö Suomen Lääkäriliitto Hyvä kuolema -seminaari Säätytalo 6.10.2016 Kyselyn tarkoitus Kartoittaa lääkärien mielipiteitä ja kokemuksia

Lisätiedot

Kuka päättää kuolemasta?

Kuka päättää kuolemasta? Kuka päättää kuolemasta? Joensuu 15.2.2016 Heikki Pälve Toiminnanjohtaja LKT, anest. ja tehohoidon el. Ensihoidon erityispätevyys Hallinnon pätevyys Maailman Lääkäriliiton eettisen komitean pj Kuka päättää??

Lisätiedot

PALLIATIIVINEN SEDAATIO

PALLIATIIVINEN SEDAATIO PALLIATIIVINEN SEDAATIO Juha Nevantaus Osastonylilääkäri Keski-Suomen Keskussairaala 25.10.2013 Päätös saattohoitoon siirtymisestä tehdään neuvotellen potilaan kanssa ja merkitään selkeästi sairauskertomukseen.

Lisätiedot

saattohoito Tutkimuksen tilanne Raimo Sulkava Itä Suomen yliopisto 6.11.2012 Nykytilanne Yli 80% pitkäaikaishoidossa olevista potilaista

saattohoito Tutkimuksen tilanne Raimo Sulkava Itä Suomen yliopisto 6.11.2012 Nykytilanne Yli 80% pitkäaikaishoidossa olevista potilaista Muistisairaudesta kärsivien potilaiden saattohoito Tutkimuksen tilanne Raimo Sulkava Geriatrian professori Itä Suomen yliopisto 6.11.2012 Nykytilanne Yli 80% pitkäaikaishoidossa olevista potilaista on

Lisätiedot

Miten hyvä kuolema on mahdollinen? Juha Hänninen Mieli 2010 Kuopio

Miten hyvä kuolema on mahdollinen? Juha Hänninen Mieli 2010 Kuopio Miten hyvä kuolema on mahdollinen? Juha Hänninen Mieli 2010 Kuopio 5.2.2010 Voiko kuolema olla hyvä kuolemaan liittyy surua kaipausta luopumista kärsimystä pelkoa < Kuinka kuolema voisi olla hyvä??? Elämän

Lisätiedot

Saattohoito nyt, huomenna ja 2030. Juha Hänninen 25.9.2014 Saattohoito nyt seminaari Kuntatalo, Helsinki

Saattohoito nyt, huomenna ja 2030. Juha Hänninen 25.9.2014 Saattohoito nyt seminaari Kuntatalo, Helsinki Saattohoito nyt, huomenna ja 2030 Juha Hänninen 25.9.2014 Saattohoito nyt seminaari Kuntatalo, Helsinki Onko kuolema sairaus? Onko kuolevan hoito lääketiedettä? Tarvitaanko lääkäriä kuolinvuoteen äärellä?

Lisätiedot

Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta. Tapani Keränen Kuopion yliopisto

Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta. Tapani Keränen Kuopion yliopisto Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta Tapani Keränen Kuopion yliopisto Helsingin julistus Ennen kuin ihmiseen kohdistuvaan lääketieteelliseen tutkimustyöhön ryhdytään, on huolellisesti arvioitava

Lisätiedot

lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet

lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet Saattohoidon opetus lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet Leila Niemi-Murola dosentti, kliininen opettaja Anestesiologian ja tehohoidon klinikka HY/HYKS Esityksen sisältö Työelämässä olevat,

Lisätiedot

Palliatiivinen hoito ja saattohoito - hoitosuunnitelma

Palliatiivinen hoito ja saattohoito - hoitosuunnitelma 25.11.2016 Palliatiivinen hoito ja saattohoito - hoitosuunnitelma Tiina Saarto, yl, Palliatiivisen lääketieteen professori, Helsingin Yliopisto, HYKS Palliatiivinen keskus WHO - Palliatiivinen hoito Palliatiivisella

Lisätiedot

Lapsen saattohoito. Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE

Lapsen saattohoito. Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri  Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Lapsen saattohoito Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi www.etene.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sidonnaisuudet ei kaupallisia sidonnaisuuksia lastentautien erikoislääkäri

Lisätiedot

Kuolevia potilaita hoitavien lääkärien mielipiteitä saattohoidosta ja eutanasiasta. Julkaisuvapaa klo 14

Kuolevia potilaita hoitavien lääkärien mielipiteitä saattohoidosta ja eutanasiasta. Julkaisuvapaa klo 14 Kuolevia potilaita hoitavien lääkärien mielipiteitä saattohoidosta ja eutanasiasta Julkaisuvapaa 13.2.2017 klo 14 Kysely kohdistettiin erikoisalan perusteella kuolevien potilaiden hoitoon osallistuville

Lisätiedot

Saattohoidon toteuttamisen eettinen perusta miksi on oikein hoitaa

Saattohoidon toteuttamisen eettinen perusta miksi on oikein hoitaa Saattohoidon toteuttamisen eettinen perusta miksi on oikein hoitaa Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sidonnaisuudet ei kaupallisia

Lisätiedot

Kivun lääkehoidon seuranta. Lääkehoidon päivä 19.3.2015 APS-kipuhoitaja Päivi Kuusisto

Kivun lääkehoidon seuranta. Lääkehoidon päivä 19.3.2015 APS-kipuhoitaja Päivi Kuusisto Kivun lääkehoidon seuranta Lääkehoidon päivä 19.3.2015 APS-kipuhoitaja Päivi Kuusisto fifthvital singn viides elintärkeä toiminto Pulssi Hengitys Kehonlämpö, Diureesi RR K i p u Kivunhoidon portaat. mukaillen

Lisätiedot

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia

Lisätiedot

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Käsitteet Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa kun etenevää

Lisätiedot

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Tapani Keränen Itä-Suomen yliopisto; Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, tutkimusyksikkö ja eettinen toimikunta 21.3.2012 1 Alueelliset eettiset

Lisätiedot

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy Kuoleman lähellä 3.4. Kotka sh Minna Tani KymSy Hyvästi jää, on vaikeaa Nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa Kun kevät saapuu nauraen Kukka kaunis jokainen, mä luonas oon kun näet sen Sairastumisen merkityksestä

Lisätiedot

Saattohoitosuositukset ja niiden tausta

Saattohoitosuositukset ja niiden tausta Saattohoitosuositukset ja niiden tausta Saattohoitotutkimuksen päivä Tampere TtT Esityksen sisältö Suomalaisen saattohoidon lähihistoria Saattohoitosuositukset Saattohoidon nykytilanne, tulevaisuuden,

Lisätiedot

Muistisairaan saattohoito eettisiä pohdintoja. Raimo Sulkava, prof neurologi, geriatri 9.10.2014

Muistisairaan saattohoito eettisiä pohdintoja. Raimo Sulkava, prof neurologi, geriatri 9.10.2014 Muistisairaan saattohoito eettisiä pohdintoja Raimo Sulkava, prof neurologi, geriatri 9.10.2014 Nykytilanne Yli 80% pitkäaikaishoidossa olevista potilaista on dementoituneita 12.000 dementiapotilasta kuolee

Lisätiedot

Palliatiivinen hoito

Palliatiivinen hoito Palliatiivinen hoito Tiina Surakka Johtaja, Pirkanmaan Hoitokoti 2000-2014 Toimitusjohtaja, Lounais-Suomen Syöpäyhdistys, 2014-2015 Hallintoylihoitaja, PSHP 2016 - Suomen Palliatiivisen Hoidon Yhdistys,

Lisätiedot

Vammapotilaan kivunhoito, Jouni Kurola erikoislääkäri, KYS

Vammapotilaan kivunhoito, Jouni Kurola erikoislääkäri, KYS 1 Vammapotilaan kivunhoito Jouni Kurola KYS Vammautuneen erityispiirteet Tajunnan muutokset Hengitystie-ongelmat Hengitysongelmat Verenkierron epävakaus Erilaiset vammat Yksittäiset raajavammat kivunhoito

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa?

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa? Psykiatrinen hoitotahto 30.8.2016 Saatteeksi Psykiatrinen hoitotahto on kehitetty vahvistamaan henkilön itsemääräämisoikeutta tilanteissa, joissa hän ei itse kykene osallistumaan hoitoaan koskevaan päätöksentekoon.

Lisätiedot

Kuuluuko potilaan ääni tehohoidossa?

Kuuluuko potilaan ääni tehohoidossa? Kuuluuko potilaan ääni tehohoidossa? Reino Pöyhiä Dosentti, osaston ylilääkäri ATEK, HYKS Kivunhoidon, sydänanestesian ja palliatiivisen lääketieteen erityispätevyydet Suomi: historia 1982 lääkintöhallitus:

Lisätiedot

Palliatiivisen - eli oirehoidon järjestäminen PPSHP:ssa

Palliatiivisen - eli oirehoidon järjestäminen PPSHP:ssa Palliatiivisen - eli oirehoidon järjestäminen PPSHP:ssa Juha Saarnio gastrokirurgi, osastonylilääkäri palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys OpTA 13.06.2013 OYS Palliatiivinen hoito: vuorovaikutustaitoja

Lisätiedot

Milloin uskallan määrätä po0laalleni opioideja? Tarja Heiskanen LT, anestesiologian erikoislääkäri HYKS Kipuklinikka

Milloin uskallan määrätä po0laalleni opioideja? Tarja Heiskanen LT, anestesiologian erikoislääkäri HYKS Kipuklinikka Milloin uskallan määrätä po0laalleni opioideja? Tarja Heiskanen LT, anestesiologian erikoislääkäri HYKS Kipuklinikka M.D.Sullivan and J.C.Ballantyne, Arch Intern Med 2012 2011 Solja Niemelä, Suomen Lääkärileh;

Lisätiedot

Lihastautia sairastava terveydenhuollon asiakkaana toteutuuko itsemääräämisoikeus?

Lihastautia sairastava terveydenhuollon asiakkaana toteutuuko itsemääräämisoikeus? Lihastautien kehittyvä tutkimus ja hoito Tampere 17.11.2011 Lihastautia sairastava terveydenhuollon asiakkaana toteutuuko itsemääräämisoikeus? Helena Leino-Kilpi, professori Turun yliopisto, Lääketieteellinen

Lisätiedot

Yliopiston ja sairaanhoitopiirin tutkimuseettisten toimikuntien työnjako

Yliopiston ja sairaanhoitopiirin tutkimuseettisten toimikuntien työnjako Yliopiston ja sairaanhoitopiirin tutkimuseettisten toimikuntien työnjako Kirsi Luoto, tutkimuspäällikkö, FT PSSHP:n TETMK KYS /Tutkimusyksikkö 21.3.2011 Sairaanhoitopiirin tutkimuseettinen toimikunta Sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

EU:n lääketutkimusasetus ja eettiset toimikunnat Suomessa Mika Scheinin

EU:n lääketutkimusasetus ja eettiset toimikunnat Suomessa Mika Scheinin EU:n lääketutkimusasetus ja eettiset toimikunnat Suomessa 20.5.2016 Mika Scheinin Asetus vs. direktiivi EU-asetus no. 536/2014 korvaa aiemman direktiivin Directive 2001/20/EC on the approximation of the

Lisätiedot

Tutkimusetiikka yhteiskunnallisena kiinnostuksen kohteena: riittääkö itsesäätely?

Tutkimusetiikka yhteiskunnallisena kiinnostuksen kohteena: riittääkö itsesäätely? Tutkimusetiikka yhteiskunnallisena kiinnostuksen kohteena: riittääkö itsesäätely? Lääketieteellisen tutkimusetiikan seminaari 2.11.2011 Jaana Hallamaa 2.11.2011 1 Tutkimusetiikan paradoksi Itsesäätely

Lisätiedot

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic!

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic! Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2016 TEEMAT Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista Hannu Koponen / Kirjoitettu 8.4.2016 / Julkaistu 3.6.2016 Psykoosipotilaiden

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Pregabalin Krka 17.2.2015, Versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Täydellisyyden vuoksi, viitaten Direktiivin 2001/83 artiklaan 11, hakija varaa mahdollisuuden

Lisätiedot

Kuoleman hetki Pirjetta Manninen 18.9.2013

Kuoleman hetki Pirjetta Manninen 18.9.2013 Kuoleman hetki Pirjetta Manninen 18.9.2013 Erilaisia kuolemia Suomessa n. 50 000 kuolemaa vuodessa n. 47 000 tautikuolemaa n. 3500 tapaturma ja väkivaltakuolemaa Syöpä 11 000 Dementia 6 200 Sydän ja verenkiertoelimistö

Lisätiedot

Kliininen Päätöksentuki. Terveys ja Talous, Timo Haikonen

Kliininen Päätöksentuki. Terveys ja Talous, Timo Haikonen Kliininen Päätöksentuki Terveys ja Talous, 15.9.2016 Timo Haikonen Potilastapaus 40-vuotias mies käy lääkärissä tyrävaivan vuoksi Päätöksentuki muistuttaa automaattisesti lääkäriä siitä, että 3 vuotta

Lisätiedot

Saattohoitostrategia Pirkanmaalla

Saattohoitostrategia Pirkanmaalla Saattohoitostrategia Pirkanmaalla Saattohoitotutkimuksen päivä 9.10.2014 Juho Lehto Vt. Ylilääkäri ja palliatiivisen lääketieteen prof. Palliatiivinen yksikkö, Syövänhoidon vastuualue, Pshp/TAYS/TyO 1

Lisätiedot

Apulaisylilääkäri. Sädehoito. Tuija Wigren. TAYS Syövänhoidon vastuualue

Apulaisylilääkäri. Sädehoito. Tuija Wigren. TAYS Syövänhoidon vastuualue Tuija Wigren Apulaisylilääkäri TAYS Syövänhoidon vastuualue Sädehoito Tähän asti kliininen auditointi ollut luonteeltaan informoiva ja sisältänyt neuvontaa monista perusvaatimuksista osittain päällekkäistä

Lisätiedot

EFFENTORA - LÄÄKE SYÖVÄN LÄPILYÖNTIKIVUN HOITOON POTILAAN JA OMAISEN OPAS

EFFENTORA - LÄÄKE SYÖVÄN LÄPILYÖNTIKIVUN HOITOON POTILAAN JA OMAISEN OPAS EFFENTORA - LÄÄKE SYÖVÄN LÄPILYÖNTIKIVUN HOITOON POTILAAN JA OMAISEN OPAS bukkaalinen fentanyylitabletti Sinulle on määrätty Effentora -lääkettä syövän läpilyöntikipukohtausten hoitoon. Tämän esitteen

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

SEURANTATUTKIMUSTEN VIRANOMAISMENETTELYT. TAPAUSESITTELYJÄ Esko Nuotto Lääkelaitos

SEURANTATUTKIMUSTEN VIRANOMAISMENETTELYT. TAPAUSESITTELYJÄ Esko Nuotto Lääkelaitos SEURANTATUTKIMUSTEN VIRANOMAISMENETTELYT TAPAUSESITTELYJÄ Esko Nuotto Lääkelaitos 24.9.2009 KÄSITEVIIDAKKO Seurantatutkimus Registry Non-interventional observational study Lääkeseurantaprojekti Kyselytutkimus

Lisätiedot

Palliatiivisen hoidon keskeinen pyrkimys

Palliatiivisen hoidon keskeinen pyrkimys Palliatiivinen hoito TARJA KORHONEN Onnistuuko oireiden hoito suun kautta otettavin lääkkein? Oireenmukaisessa hoidossa tulee suosia suun kautta annettavaa lääkitystä, koska se on potilaalle yleensä helpoin.

Lisätiedot

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh I osa Ikäihmisten tarpeet ja palveluiden laatu Riitta Räsänen YTT, TtM, esh Laatuhoiva Oy Esitykseni pohjana Räsänen Riitta. Ikääntyneiden asiakkaiden elämänlaatu ympärivuorokautisessa hoivassa sekä hoivan

Lisätiedot

Version 6, 14 August Etukansi. TOIMITTAMISOHJE APTEEKEILLE Instanyl -nenäsumute

Version 6, 14 August Etukansi. TOIMITTAMISOHJE APTEEKEILLE Instanyl -nenäsumute Etukansi TOIMITTAMISOHJE APTEEKEILLE Instanyl -nenäsumute TÄRKEÄÄ TURVALLISUUSTIETOA: INSTANYL -NENÄSUMUTE SYÖPÄÄN LIITTYVÄN LÄPILYÖNTIKIVUN HOITOON ------------------------------------------------------------------------------

Lisätiedot

Tahdosta riippumaton hoito, pakkotoimet ja ihmisen itsemääräämisoikeus

Tahdosta riippumaton hoito, pakkotoimet ja ihmisen itsemääräämisoikeus Tahdosta riippumaton hoito, pakkotoimet ja ihmisen itsemääräämisoikeus Ritva Halila, pääsihteeri Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta (ETENE) www.etene.org Suomessa pakon käyttö on

Lisätiedot

Eettiset toimikunnat tähän asti järjestelmä edut ja haasteet. Tapani Keränen

Eettiset toimikunnat tähän asti järjestelmä edut ja haasteet. Tapani Keränen Eettiset toimikunnat tähän asti järjestelmä edut ja haasteet Tapani Keränen Eettisten toimikuntien toimivallan perusta on tutkimuslaki Ennen lääketieteelliseen tutkimukseen ryhtymistä on tutkimussuunnitelmasta

Lisätiedot

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen ohje HAITTAVAIKUTUSTEN ILMOITTAMINEN

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen ohje HAITTAVAIKUTUSTEN ILMOITTAMINEN Ohje 27.2.2017 6895/00.01.02/2016 1/2017 Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen ohje HAITTAVAIKUTUSTEN ILMOITTAMINEN Kohderyhmät Lääkkeen määräämiseen tai toimittamiseen oikeutetut henkilöt Voimassaoloaika

Lisätiedot

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi?

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? Tuija Leino THL Kerron tässä alkavasta rokotusohjelmasta rokotteesta Miksi otettu ohjelmaan? Miltä taudilta suojaudutaan? Miksi otettu ohjelmaan

Lisätiedot

KONEISTA, TROPEISTA JA LÄÄKÄREISTÄ EI APUA PYYDETÄÄN PASTORI PAIKALLE

KONEISTA, TROPEISTA JA LÄÄKÄREISTÄ EI APUA PYYDETÄÄN PASTORI PAIKALLE KONEISTA, TROPEISTA JA LÄÄKÄREISTÄ EI APUA PYYDETÄÄN PASTORI PAIKALLE HENGELLINEN NÄKÖKULMA SAATTOHOIDOSSA Harri Heinonen Sairaalapappi, työnohjaaja TYKS ja Karinakoti www.harriheinonen.fi TEHOAA KAIKKIIN

Lisätiedot

Lumetta vai lääkettä? Tapani Keränen Kanta-Hämeen keskussairaala

Lumetta vai lääkettä? Tapani Keränen Kanta-Hämeen keskussairaala Lumetta vai lääkettä? Tapani Keränen Kanta-Hämeen keskussairaala Ovatko lumelääketutkimukset välttämättömiä lumelääke mittaa tutkimuksen kykyä osoittaa eroja eri hoitoryhmien välillä tautiin/oireeseen

Lisätiedot

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Kipuprojektin satoa Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Osaraportti: nykytilan kuvaus ja toimijoiden haastattelut

Lisätiedot

Palliatiivinen hoito osa potilaan kokonaisvaltaista hoitoa

Palliatiivinen hoito osa potilaan kokonaisvaltaista hoitoa 24.4.2015 Palliatiivinen hoito osa potilaan kokonaisvaltaista hoitoa Tiina Saarto, vs. yl HYKS Syöpäkeskus Palliatiivisen lääketieteen professori, Helsingin Yliopisto Pallium (l) viitta Palliatus (l) peitetty,

Lisätiedot

Läpimurto ms-taudin hoidossa?

Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin

Lisätiedot

Käypä hoito suositukset. Jorma Komulainen Lastenendokrinologian erikoislääkäri KH toimittaja

Käypä hoito suositukset. Jorma Komulainen Lastenendokrinologian erikoislääkäri KH toimittaja Käypä hoito suositukset Jorma Komulainen Lastenendokrinologian erikoislääkäri KH toimittaja 14.3.2005 Esityksen tavoitteet Kuvata näyttöön pohjautuvan lääketieteen ajattelutapaa Kertoa Käypä hoito hankkeesta

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEIDEN KULJETTAJIEN TERVEYSRISKIT ONNETTOMUUKSIEN TAUSTALLA

IKÄÄNTYNEIDEN KULJETTAJIEN TERVEYSRISKIT ONNETTOMUUKSIEN TAUSTALLA IKÄÄNTYNEIDEN KULJETTAJIEN TERVEYSRISKIT ONNETTOMUUKSIEN TAUSTALLA Itä-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi 1.6.2016 Juhani Kalsi, Silmätautien erikoistuva lääkäri, KYS Pohjois-Savon liikenneonnettomuuksien

Lisätiedot

Lapsen näkökulma hyvään hoitoon

Lapsen näkökulma hyvään hoitoon Lapsen näkökulma hyvään hoitoon Tiina Pelander TtT, SH Väitöskirja The Quality of Paediatric Nursing Care Children s Perspective 2008 https://oa.doria.fi/handle/10024/42602 MIKSI LASTEN NÄKÖKULMASTA? LASTEN

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Miten huonoja uutisia kerrotaan hyvin? Gynaecologi Practici 9/12 Päivi Hietanen, Lääkärilehti

Miten huonoja uutisia kerrotaan hyvin? Gynaecologi Practici 9/12 Päivi Hietanen, Lääkärilehti Miten huonoja uutisia kerrotaan hyvin? Gynaecologi Practici 9/12 Päivi Hietanen, Lääkärilehti Vuorovaikutus: tieto ja tunne Potilaan kohtaaminen Potilaan tulosyyn/tarpeen tunnistaminen Tiedon kerääminen

Lisätiedot

Ensihoito osana saattohoitopotilaan hoitoketjua. Minna Peake Asiantuntijahoitaja palliatiivinen hoitotyö, 13.5.2016

Ensihoito osana saattohoitopotilaan hoitoketjua. Minna Peake Asiantuntijahoitaja palliatiivinen hoitotyö, 13.5.2016 Ensihoito osana saattohoitopotilaan hoitoketjua Minna Peake Asiantuntijahoitaja palliatiivinen hoitotyö, 13.5.2016 Voiko kuolevan potilaan päivystyskäyntejä ehkäistä hoidon paremmalla ennakkosuunnittelulla?

Lisätiedot

Syöpäkivun lääkehoito

Syöpäkivun lääkehoito EGO 30.10.2015 Helsinki Syöpäkivun lääkehoito Katri Hamunen HYKS Kipuklinikka Syöpäkivun hoidon tavoi8eet Kivun lievitys yöunen turvaaminen lepokivun lievitys liikekivun lievitys Hai8avaikutusten seuranta

Lisätiedot

Muistibarometri Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä. Kuntamarkkinat 14.9.

Muistibarometri Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä. Kuntamarkkinat 14.9. Muistibarometri 2015 Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä Kuntamarkkinat 14.9.2016 Olli Lehtonen Keskivaikeaa tai vaikeaa muistisairautta sairastavien määrä Suomessa

Lisätiedot

VeTe. Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto. Kaatumisten ehkäisy: suosituksesta toimintamalliksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa

VeTe. Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto. Kaatumisten ehkäisy: suosituksesta toimintamalliksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa VeTe Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto Kaatumisten ehkäisy: suosituksesta toimintamalliksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa Potilasturvallisuuden tutkimuspäivät 26. - 27.1.2011,

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

ENDOMETRIOOSIN VAIKUTUS NAISEN ELÄMÄNLAATUUN -HOITONETTI

ENDOMETRIOOSIN VAIKUTUS NAISEN ELÄMÄNLAATUUN -HOITONETTI ENDOMETRIOOSIN VAIKUTUS NAISEN ELÄMÄNLAATUUN -HOITONETTI ja tavoite JOHDANTO Endometrioosi on sairaus, jossa kohdun limakalvon kaltaista kudosta esiintyy muualla kuin kohdussa, yleisimmin munasarjoissa,

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Vakavasti sairas potilas ja toivo

Vakavasti sairas potilas ja toivo Vakavasti sairas potilas ja toivo Pohjolan lääketiedepäivät 2/2016 Päivi Hietanen, syöpätautien dos., psykoterapeutti Suomen Lääkärilehti Sidonnaisuudet Kolmen viime vuoden aikana palkkioita vuorovaikutusopetuksista

Lisätiedot

Onko eettinen ilmasto muuttunut? Prof. Veikko Launis Lääketieteellinen tiedekunta Turun yliopisto

Onko eettinen ilmasto muuttunut? Prof. Veikko Launis Lääketieteellinen tiedekunta Turun yliopisto Onko eettinen ilmasto muuttunut? Prof. Veikko Launis Lääketieteellinen tiedekunta Turun yliopisto Etiikka on muuttunut ja ei ole! Muutos ja edistys Muutos = erilaiseksi tulemista ilman positiivista arvovarausta

Lisätiedot

Saattohoitopäätös käytännössä Minna Suominen erikoistuva lääkäri

Saattohoitopäätös käytännössä Minna Suominen erikoistuva lääkäri Saattohoitopäätös käytännössä 13.2.2014 Minna Suominen erikoistuva lääkäri Milloin saattohoitoa? Potilaalla pahanlaatuinen ja/tai etenevä sairaus Sairautta ei voida parantaa eikä elinaikaa jatkaa merkittävästi

Lisätiedot

ETÄLÄÄKÄRIPALVELUT- KÄYTÄNNÖN LÄÄKÄRIN NÄKÖKULMA. Yleislääketieteen erikoislääkäri Marja-Leena Hyypiä - seminaari

ETÄLÄÄKÄRIPALVELUT- KÄYTÄNNÖN LÄÄKÄRIN NÄKÖKULMA. Yleislääketieteen erikoislääkäri Marja-Leena Hyypiä - seminaari ETÄLÄÄKÄRIPALVELUT- KÄYTÄNNÖN LÄÄKÄRIN NÄKÖKULMA Yleislääketieteen erikoislääkäri Marja-Leena Hyypiä - seminaari 31.5.2016 SIDONNAISUUDET - Medandit Oy, omistusosuus 50 % - Ammatinharjoittaja Dextra Koskiklinikka

Lisätiedot

SISÄLTÖ UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS

SISÄLTÖ UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS Sydänfysioterapeuttien koulutuspäivät Jyväskylä, K-S keskussairaala 27. Arto Hautala Dosentti, yliopistotutkija Oulun yliopisto

Lisätiedot

Tutkimuslain keskeiset muutokset

Tutkimuslain keskeiset muutokset Tutkimuslain keskeiset muutokset Outi Konttinen 19.10.2010 Valtakunnallinen eettisten toimikuntien seminaari 28.9.2010 Säätytalo Muutosten perusteluja Tutkimuslain alkuperäinen sovellusalue koettu ongelmallisena

Lisätiedot

Eettinen ennakkoarviointi Mitä se on ja mitä se voisi olla?

Eettinen ennakkoarviointi Mitä se on ja mitä se voisi olla? Eettinen ennakkoarviointi Mitä se on ja mitä se voisi olla? Helena Siipi Turku Institute for Advanced Studies (TIAS) ja Filosofian oppiaine Turun yliopisto Sidonnaisuudet Työ: Turun yliopisto Turku Institute

Lisätiedot

Appendisiitin diagnostiikka

Appendisiitin diagnostiikka Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen

Lisätiedot

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Arja Holopainen, TtT, tutkimusjohtaja Hoitotyön Tutkimussäätiö Suomen JBI yhteistyökeskus WHOn Hoitotyön yhteistyökeskus Esityksen sisältö Hoitotyön

Lisätiedot

PALKOn avoin seminaari

PALKOn avoin seminaari PALKOn avoin seminaari 22.11.2016 22.11.2016 1 PALKOn jäsenet ja jaostot PALKON SUOSITUSPROSESSI Potilaat Viranomaiset (Kela ym.) Terveydenhuollon palveluiden järjestäjät Terveydenhuollon palveluiden tuottajat

Lisätiedot

SAATTOHOITOSUUNNITELMAT JA ERIKOISTUNEET YKSIKÖT SUOMESSA

SAATTOHOITOSUUNNITELMAT JA ERIKOISTUNEET YKSIKÖT SUOMESSA SAATTOHOITOSUUNNITELMAT JA ERIKOISTUNEET YKSIKÖT SUOMESSA Saattohoitotutkimuksen päivä 6.11.2012 Aira Pihlainen, TtT Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE SISÄLTÖ 1. Saattohoitosuunnitelmien

Lisätiedot

merkitys omaisten ja vainajan

merkitys omaisten ja vainajan Hautaamisen ja hautauskulttuurin merkitys omaisten ja vainajan näkökulmasta Anna Liisa Aho TtT, dosentti Tampereen yliopisto Terveystieteiden yksikkö KUOLEMA JA TYÖ - seminaari 52 409 kuollutta Lapsikuolleisuus

Lisätiedot

Itsemurhasta on turvallista puhua

Itsemurhasta on turvallista puhua Itsemurhasta on turvallista puhua Vaikuttaako joku lähelläsi masentuneelta? Voisiko hän miettiä itsemurhaa? AINOA tapa tietää on kysyä asiasta suoraan. Usein ajatellaan: Ettei itsemurhia oikeasti tehdä.

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema

KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema Seulonta on tiettyyn väestöryhmään kohdistuva tutkimus, jolla pyritään

Lisätiedot

Terveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa. Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS

Terveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa. Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS Terveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS 2 Taustaa Terveydenhuollon mahdollisuudet vaikuttaa sairauksiin lisääntyneet, mutta samalla

Lisätiedot

VAPAAEHTOISEN TIETOON PERUSTUVAN SUOSTUMUKSEN ONGELMIA. Markku Kaste

VAPAAEHTOISEN TIETOON PERUSTUVAN SUOSTUMUKSEN ONGELMIA. Markku Kaste VAPAAEHTOISEN TIETOON PERUSTUVAN SUOSTUMUKSEN ONGELMIA AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖIDEN IRIÖIDEN IDEN LÄÄKETIETEELLISESSÄÄÄKETIETEELLISESS TUTKIMUKSESSA UC Markku Kaste Neurologian emeritus professori, Helsingin

Lisätiedot

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP ADHD:n Käypä hoito -suositus Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP Sidonnaisuudet kolmen viimeisen vuoden ajalta LL, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lastenpsykoterapian erityispätevyys

Lisätiedot

Johdatus lääketieteen etiikkaan. Johdatus lääketieteen etiikkaan

Johdatus lääketieteen etiikkaan. Johdatus lääketieteen etiikkaan Johdatus lääketieteen etiikkaan 5.9.2012 Pekka Louhiala Dosentti, yliopistonlehtori Lastentautien erikoislääkäri Hjelt-instituutti, Helsingin yliopisto Johdatus lääketieteen etiikkaan Mistä on kysymys?

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Saattohoito Valtakunnallisen terveydenhuollon eettisen neuvottelukunnan muistio

Saattohoito Valtakunnallisen terveydenhuollon eettisen neuvottelukunnan muistio Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta (ETENE) Saattohoito Valtakunnallisen terveydenhuollon eettisen neuvottelukunnan muistio Työryhmäraportti ETENE:n saattohoitotyöryhmä: Sirkku Eho

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Koira Lievän tai kohtalaisen sisäelimiin liittyvän kivun lievittämiseen. Rauhoittamiseen yhdessä medetomidiinin kanssa.

VALMISTEYHTEENVETO. Koira Lievän tai kohtalaisen sisäelimiin liittyvän kivun lievittämiseen. Rauhoittamiseen yhdessä medetomidiinin kanssa. VALMISTEYHTEENVETO 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Torphasol vet 4 mg/ml injektioneste, liuos koiralle ja kissalle 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Yksi ml sisältää: Vaikuttava aine: Butorfanoli (butorfanolitartraattina

Lisätiedot

EFFENTORA - LÄÄKE SYÖVÄN LÄPILYÖNTIKIVUN HOITOON POTILAAN JA OMAISEN OPAS

EFFENTORA - LÄÄKE SYÖVÄN LÄPILYÖNTIKIVUN HOITOON POTILAAN JA OMAISEN OPAS EFFENTORA - LÄÄKE SYÖVÄN LÄPILYÖNTIKIVUN HOITOON POTILAAN JA OMAISEN OPAS bukkaalinen fentanyylitabletti Sinulle on määrätty Effentora -lääkettä syövän läpilyöntikipukohtausten hoitoon. Tämän esitteen

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä

Lisätiedot

Eettisten toimikuntien kehittämistavoitteet sponsorin kannalta

Eettisten toimikuntien kehittämistavoitteet sponsorin kannalta Kilpailu kliinisistä lääketutkimuksista kiihtyy Eettisten toimikuntien kehittämistavoitteet sponsorin kannalta LT Petteri Knudsen Lääketieteellinen johtaja, Novartis Finland OY Valtakunnallinen eettisten

Lisätiedot

Hoitoväsymys syöpäpotilaan elämässä

Hoitoväsymys syöpäpotilaan elämässä Hoitoväsymys syöpäpotilaan elämässä Yleinen elämän laatua heikentävä oire! Slept in the morning, slept in the afternoon, slept at night, I have never felt tiredness like it HUS, Palliatiivinen keskus Birthe

Lisätiedot

RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT

RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT ORION CORPORATION PÄIVÄMÄÄRÄ: 15-6-2015, VERSIO 2 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1

Lisätiedot

VUODEN TÄRKEÄT SÄDEHOITOTUTKIMUKSET. Jan Seppälä. Sädehoitopäivät 2015

VUODEN TÄRKEÄT SÄDEHOITOTUTKIMUKSET. Jan Seppälä. Sädehoitopäivät 2015 VUODEN TÄRKEÄT SÄDEHOITOTUTKIMUKSET Jan Seppälä Sädehoitopäivät 2015 17/04/2015 1 Viime vuoden tärkeät tapahtumat Adrian Begg (1946 2014), kuului mm. ESTROn säteilybiologiatoimikuntaan, piti kursseja kliinisestä

Lisätiedot

Hoitosuositus. Leikki-ikäisen emotionaalinen tuki päiväkirurgisessa hoitotyössä. Tutkimusnäytöllä tuloksiin

Hoitosuositus. Leikki-ikäisen emotionaalinen tuki päiväkirurgisessa hoitotyössä. Tutkimusnäytöllä tuloksiin Hoitosuositus Tutkimusnäytöllä tuloksiin Leikki-ikäinen lapsi tarvitsee mahdollisuuksia puhua ja käsitellä toimenpiteen herättämiä tunteita. Kuva: Shutterstock Leikki-ikäisen emotionaalinen tuki päiväkirurgisessa

Lisätiedot

NORMAALIN JA PATOLOGISEN LIUKUVAT RAJAT: MITÄ PSYKIATRINEN TAUTILUOKITUS TUOTTAA ARJESSA?

NORMAALIN JA PATOLOGISEN LIUKUVAT RAJAT: MITÄ PSYKIATRINEN TAUTILUOKITUS TUOTTAA ARJESSA? NORMAALIN JA PATOLOGISEN LIUKUVAT RAJAT: MITÄ PSYKIATRINEN TAUTILUOKITUS TUOTTAA ARJESSA? Lotta Hautamäki, VTT Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos, Sosiologia,Tieteen- ja teknologiantutkimus

Lisätiedot

25.03.2015 Eija Kalso, LKT, professori

25.03.2015 Eija Kalso, LKT, professori XII Terveydenhuollon laatupäivä Vaikuttavia kohtaamisia ja tehokkaita toimintamalleja Lääkäin dilemma: tutkimusta ja yksilöllisiä valintoja vai liukuhihnaa ja byrokratiaa 25.03.2015 Eija Kalso, LKT, professori

Lisätiedot