Palliatiivinen sedaatio viimeinen keino kärsimyksen hoidossa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Palliatiivinen sedaatio viimeinen keino kärsimyksen hoidossa"

Transkriptio

1 Katsaus Juha Hänninen Palliatiivinen sedaatio viimeinen keino kärsimyksen hoidossa Kuolevan potilaan hoidossa syntyy tilanteita, joissa oireita ei saada hallintaan tavanomaisin keinoin. Sedatointi on keino hoitaa potilaan lähellä kuolemaansa kokemia sietämättömiä kärsimyksiä. Palliatiivisen sedaation tarkoituksena ei ole jouduttaa potilaan kuolemaa vaan oireiden vaikeusasteen mukaisesti rauhoittaa potilasta tai vaivuttaa hänet uneen esimerkiksi välittömän tukehtumiskuoleman uhatessa. Käsite palliatiivinen sedaatio on herättänyt laajaa eettistä keskustelua toimenpiteen aiheista ja oikeutuksesta. Tähänastiset tutkimukset ovat osoittaneet, että se on kuolevan potilaan oirehoidon äärimuotona tehokas ja turvallinen. Palliatiivisesta sedaatiosta ei vielä ole yhdenmukaisia ohjeita. Potilaalla tulee kuitenkin olla terminaalinen sairaus, hänen kärsimyksensä on muihin hoitoihin reagoimatonta, tarvittavat konsultaatiot on tehty, perhe on otettu hoitoon mukaan, ja päätös palliatiivisesta sedaatiosta on tehty yhteisymmärryksessä potilaan kanssa. Duodecim 2007;123: S aattohoito on ennakkoon suunniteltua, mutta hoitoa edellyttävät tilanteet eivät aina seuraa toisiaan odotusten mukaisesti. Ennakoimattomia tapahtumia nimitetään usein hätätai katastrofitilanteeksi. Odottamattomuuden lisäksi saattohoidon hätätilanteille on ominaista vaikeiden oireiden merkittävä lisääntyminen tai henkeä uhkaava komplikaatio. Sedatointi on äärimmäinen keino lievittää potilaan kärsimystä sietämättömässä tilanteessa. Esimerkki tällaisesta tilanteesta on tukehtumiskuolema. Kaikki hätätilanteet eivät kuitenkaan vaadi potilaan nukuttamista. Niissä tilanteissa, joissa potilaan kärsimyksen hoitamiseksi ei muita keinoja ole, sedaation käyttämättä jättämistä on pidetty jopa epähumaanina (Quill ym. 2000b). Kuolevan potilaan oireiden intensiivinen lievitys on yleisesti hyväksyttyä, eikä sen suhteen ole myöskään juridisia ongelmia. Sama pätee elämää ylläpitävien toimien lopettamiseen potilaan lähestyessä kuolemaa. Lääketieteellisesti perustellussa hoidon lopettamisessa toteutuvat lääketieteen etiikan keskeiset periaatteet: hyvän tekeminen ja vahingon välttäminen. Erittäin vaikeissa tilanteissa, joissa tavanomainen oirehoito ei riitä, joudutaan harkitsemaan mahdollisuutta vähentää potilaan tietoisuutta omasta kärsimyksestään (sedaatio). Tämä voidaan tehdä hyvin eriasteisesti, ja usein puhutaan sedatoinnin ohella esimerkiksi rauhoittamisesta. Tietoisuuden heikkeneminen tai kokemuksen muuntaminen lääkkein voi olla hyvin eriasteista. Sedaatio saattaa olla kevyttä rauhoittamista tai äkillisessä hätätilanteessa nopeaa syvään uneen vaivuttamista. Missään tilanteessa lääkkeen antamisen tarkoitus ei ole tuottaa potilaan kuolemaa. Palliatiivisen sedaation käsitteestä Palliatiivisen sedaation määritelmä on esitetty taulukossa. Kuolevan ihmisen sedatoinnin lähtökohta on, että potilas kärsii sietämättömistä oireista, joita muilla oirehoidon keinoilla ei saada hallintaan. Edellytyksenä on lisäksi, että potilas ja omaiset ovat tietoisia sedaation luonteesta ja hyväksyvät sen. Potilaan subjektiivisen toiveen taustalla on usein vaikeiden oireiden lisäksi koettu yleinen heikkous, väsyminen alati 2207

2 Taulukko. Suomalaisen asiantuntijaryhmän suositus palliatiivisesta sedaatiosta (Palliatiivisen lääketieteen yhdistyksen hallituksen koolle kutsuma moniammatillinen työryhmä 2007). Palliatiivinen sedaatio tarkoittaa kuolevan potilaan rauhoittamista alentamalla tarkoituksellisesti hänen tajunnantasoaan. Sillä ei pyritä jouduttamaan kuolemaa. Palliatiivinen sedaatio on hoitovaihtoehto kuolevan potilaan sietämättömän ja hallitsemattoman fyysisen tai psyykkisen tuskan hoidossa. Oireita lievittävään hoitoon liittyvä sedatoituminen on erotettava palliatiivisesta sedaatiosta. Esimerkiksi kivun ja deliriumin oireita lievittävä lääkityksen aiheuttama tajunnan ja vireystason mahdollinen alentuminen on lääkityksen seuraus. Palliatiivisessa sedaatiossa se puolestaan on lääkityksen tavoite ja tarkoitus. Myös eutanasia on erotettava palliatiivisesta sedaatiosta. Eutanasian tavoite on kuoleman jouduttaminen tai tuottaminen. Päätös potilaan sedaatiosta tehdään yhdessä potilaan kanssa potilaslain hengen mukaisesti. Myös omaisia tulee kuulla. Jos akuutissa hätätilanteessa potilas ei ole kykenevä ilmaisemaan kantaansa, lääkärin tulee toimia»potilaan parhaaksi» -periaatteella. Ennen kuin sedaatiopäätös tehdään, asiantuntijoita tulee konsultoida muista hoitovaihtoehdoista. Hoitavan lääkärin tulee tuntea palliatiivisessa sedaatiossa käytettävät lääkkeet sekä sedaation indikaatiot. Potilas voidaan sietämättömän tuskan lievittämiseksi sedatoida väliaikaisesti tai viimeisiksi elinpäivikseen. Oireen vaikeus määrää sedaation syvyyden. Sedaatio voi olla jatkuva tai jaksoittainen (yöksi sedatoidaan, päivällä ei). Palliatiivisessa sedaatiossa spontaani hengitys säilyy. Sedaation aikana potilaan vointia seurataan kliinisesti ja sedaation päätöksenteko sekä kulku dokumentoidaan. Palliatiivinen sedaatio ei vaadi koneellista monitorointia. Sedaation aikana potilas voidaan määräajoin herättää, jos se katsotaan potilaan edun mukaiseksi. Herättäminen ei kuitenkaan ole itsetarkoitus eikä sitä tule tehdä rutiininomaisesti ilman erityistä syytä. Pitkittyneen sedaation aikana huolehditaan muiden oireiden hoidosta ja tarvittavista tukihoidoista ja/tai toimenpiteistä. läsnä olevaan kuolemaan ja oman elämän tarkoituksellisuuden häviäminen. Kuten eutanasiaan, myös sedaatioon liittyvä käsitteistö on vaihtelevaa: puhutaan palliatiivisesta sedaatiosta, terminaalisesta sedaatiosta ja joskus»lääkeunesta». Myös siitä, mitä sedaatio tarkoittaa, on hyvin erilaisia näkemyksiä. Aiemmin käytetty käsite terminaalinen sedaatio ei selkeästi kerro, onko tarkoitus lyhentää elämää vai hoitaa kärsimystä. Se on myös käsitteenä negatiivinen ja passiivinen ja on helposti liitettävissä elämän lopettamiseen. Kansainvälisesti käyttöön on otettu termi palliatiivinen sedaatio (palliative sedation) kuvastaa paremmin sitä, että toimenpide on osa suunniteltua hoitoa. Kyseessä on lääketieteellinen interventio, jolla on positiivinen tarkoitus lievittää kärsimystä. Sillä on myös selkeä kohderyhmä palliatiivisen hoidon potilaat. Voidaan myös pohtia, onko koko palliatiivisen sedaation käsite hyödyllinen. Usein käsite johtaa harhaan, ikään kuin kyseessä olisi muusta oirehoidosta irrallinen toimenpide. Vaikeudet määritellä käsite ovat myös johtaneet tarpeettomiin debatteihin. Eri tavat määritellä sedaatio ja tietoisuuden taso sekä erilainen potilaiden valinta ja käyttöaiheiden määritys ovat vaikeuttaneet keskustelua palliatiivisesta hoidosta jo 1990-luvulta saakka (Caraceni 2003). Ongelmia ovat synnyttäneet myös käsitteet»muihin hoitoihin reagoimaton kärsimys» ja»kaikki hoidot käytetty». Milloin konsultaatiot ovat riittäviä ja kuinka laaja lääkäripaneeli tarvitaan luomaan konsensus siitä, että palliatiivinen sedaatio on aiheellinen. Lääkärikunnan tulisi tuntea palliatiivisen lääketieteen mahdollisuudet lievittää kuolemaa lähenevän potilaan oireita. Suomeen tarvitaankin välttämättä systemaattista palliatiivisen lääketieteen koulutusta lääkäreille (Hänninen ja Pitkälä 2002, Holli ja Hänninen 2004). Kulttuuriset tekijät palliatiivisen sedaation määrittäjinä Kärsimyksen lievittämiseen käytettyjen toimien oikeutus vaihtelee kulttuureittain. Kuolemiseen liittyy individualismia korostavassa yhteiskunnassa toive hallita myös omaa kuolemaansa, ehkäistä kärsimystä ja hoitaa sitä. Ihmisen nykyinen toive olla autonominen yksilö ulotetaan toisinaan myös kuolemisen tapaan ja hetkeen. Vaatimus olla oman elämän (ja kuoleman) viimekätinen arvioija on selkeästi lisääntynyt. Kuolemaakaan ei välttämättä nähdä vihollisena, vaan uhkana on ennemminkin kärsimys. Myös toive hyvästä lääketieteellisestä oirehoidosta ja mahdollisimman hyvästä elämänlaadusta vielä 2208 J. Hänninen

3 elämän lopulla on kasvanut. Palliatiivinen sedaatio saatetaan nähdä maailmankatsomuksellisista syistä hyvin eri tavoin. Tekijät, jotka käytännössä johtavat palliatiivisen sedaation käyttöön, saattavat myös vaihdella eri kulttuureissa (Sykes ja Thorns 2003b). Katolilaisessa ja buddhalaisessa maailmassa katsotaan, että tajunta ja kommunikaatiokyky tulee pyrkiä säilyttämään kaikissa olosuhteissa. Myös kivun hoito voi tästä syystä olla vaikeaa, esimerkiksi kun potilas on buddhalainen. Kulttuuriset tekijät on syytä ottaa huomioon määriteltäessä potilaan kärsimystä. Vain potilas itse kykenee kertomaan, onko hänen kokemuksensa sietämätöntä kärsimystä. Sedaatiota ei tule nähdä hoitovaihtoehtona, jota aktiivisesti tarjotaan potilaalle aina, kun hän kokee oireen subjektiivisesti vaikeaksi. Viranomaisten hyväksyminen Palliatiivinen sedaatio viimeinen keino kärsimyksen hoidossa Lääkäreiden eettisissä ohjeissa todetaan ihmiselämän suojelemisen ja kärsimyksen lievittämisen olevan lääkärin tasavertaisia velvollisuuksia. Eutanasia saattaa aiheuttaa näiden velvollisuuksien ristiriitaisuutta. Sedaatiossa taas kyse on yhdestä hyvän oirehoidon muodosta. Sedaatio on herättänyt tiukkaakin eettistä keskustelua myös lääkäreiden ammattikunnan sisällä, ja sedaatiota käyttäviä kollegoita on saatettu syyttää hitaan eutanasian omaksumisesta (Sykes ja Thorns 2003a). Pääosin keskustelua on käyty Euroopassa 1990-luvulla. Norjassa perustettiin vuonna 2000 työryhmä pohtimaan palliatiivisen sedaation eettisiä kysymyksiä ns. Baerumsin tapauksen jälkeen (Forde ym. 2006). Työryhmä pääsi konsensukseen sedaation käytöstä. Suomeen keskustelu rantautui Suomen Lääkäriliiton kanta on, että kokenut lääkäri voi käyttää palliatiivista sedaatiota harkiten, kun potilaan tilanne ennen kuolemaa on käynyt sietämättömäksi (Lääkärin etiikka 2005). Yhdysvalloissa Oregonin osavaltiossa lääkärillä on mahdollisuus tiettyjen olosuhteiden vallitessa kirjoittaa potilaalleen kuolettava lääkitys (Death with Dignity Act). Sielläkin on käyty keskustelua palliatiivisesta sedaatiosta ja saavutettu varsin laaja konsensus muutoin hallitsemattomien oireiden hallitsemisesta muuttamalla potilaan tietoisuutta palliatiivisella sedaatiolla (Quill ja Meier 2006). Nykyinen käytäntö tutkimusten valossa Vuosina potilaalla tehdyssä takautuvan tutkimuksen (Muller-Busch ym. 2003) aineistossa 80 potilasta sedatoitiin. Seitsemän vuoden kuluessa havaittiin kivun osuuden sedaation aiheena pienentyneen. Hengenahdistus, delirium ja yleistynyt ahdistuneisuus ennen kuolemaa olivat yleisimmät sedaation syyt. Keskimäärin sedaatio kesti 63 tuntia. Sedaatiota oli käytetty vasteen mukaan asteikolla kevyt syvä ja asteittainen nopea. Potilas voidaan sietämättömän tuskan lievittämiseksi sedatoida väliaikaisesti tai viimeisiksi elinpäivikseen. Oireen vaikeus määrää sedaation syvyyden. Sedaatio voi olla jatkuva tai jaksoittainen (sedaatio vain yöksi). Palliatiivista sedaatiota on tutkittu myös Taiwanissa (Chiu 2001). Tässä tutkimuksessa sedaatiolla ei havaittu olevan vaikutusta potilaiden elinaikaan. Etelä-Afrikassa tehdyssä etenevässä seurantatutkimuksessa (Cameron ym. 2004) yleisin palliatiivisen sedaation aihe oli agitoitunut delirium ja toiseksi yleisin leikkauskelvottoman pahanlaatuisen suolistotukokseen liittyvä hallitsematon oireilu. Italiassa tehtiin jatkuvaa syvää sedaatiota saaneiden potilaiden tilaa kuvaileva tutkimus 136 potilaalla (Bulli ym. 2007). Valtaosa sedaatiotutkimuksista on tehty pienillä aineistoilla, ja satunnaistettujen, kontrolloitujen tutkimusten tekeminen kuolevilla potilailla on eettisesti mahdotonta. Tutkimuksiin sisältyy myös metodologisia puutteita (Cowan ja Walsh 2001). Suosituksia sedaatiosta Kuolevan ihmisen sedatoinnin lähtökohta on, että potilas kärsii sietämättömistä oireista Sedaatiosta on laadittu ohjeita ja Euroopan palliatiivisen hoidon yhdistys (EAPC) laatii parhaillaan konsensuslausumaa palliatiivisesta 2209

4 sedaatiosta. Myös Suomen palliatiivisen lääketieteen yhdistys kutsui koolle joukon jäseniään kaksipäiväiseen seminaariin laatimaan suositusta suomalaisesta sedaatiokäytännöstä. Suositus on julkaistu Suomen Lääkärilehdessä 2007 (taulukko). Konsensuslausumassa kuolevien tehohoidossa olevien potilaiden kivun hoidosta ja sedaatiosta todetaan, että sedaation ohjeidenmukainen käyttö minimoi potilaiden kärsimystä ja on toisaalta keino välttää ajautumista eutanasiaan (Hawrylock ym. 2002). NCCN:n (National comprehensive cancer network) ohjeissa vuodelta 2006 todetaan, että onkologiassa palliatiivinen sedaatio nähdään aiheelliseksi tilanteessa, jossa potilaan oireet muutoin eivät ole hallittavissa. Yhdysvalloissa on saavutettu laaja konsensus palliatiivisen sedaation kliinisistä ja eettisistä perusteista (National ethics committee VHA 2007) ja toteuttamista varten on laadittu suositukset. Vaikka palliatiivisen sedaation laajuudesta edelleen käydään keskustelua, hoitomuotoa pidettiin soveliaana elämän loppuvaiheen muutoin hallitsemattomien oireiden lievittämisessä. Äskettäin julkaistu monikansallinen suositus palliatiivisen sedaation käytöstä perustuu laajaan paneeliin, joka on käynyt läpi aihepiiristä julkaistut tutkimukset ja keskustellut niiden pohjalta (de Graeff ja Dean 2007). Suositus on 29 palliatiivisen hoidon asiantuntijan konsensuslausuma. Sen mukaan palliatiivinen sedaatio on käyttökelpoinen vaihtoehto kuolevan potilaan sietämättömien kärsimysten lievittämisessä, kun kaikki muut keinot on käytetty. Suosituksessa otetaan kantaa keskeisten käsitteiden määrittelyyn. Siinäkin jäävät ongelmiksi kärsimyksen subjektiivisuus, eettinen mahdottomuus tehdä sedaatiota koskevia kontrolloituja tutkimuksia ja mahdollisuus sedaation väärinkäyttöön. Potilaan sedatointiin liittyy monia eettisiä ja käsitteellisiä ongelmia. Sedaatio herättää usein lähes yhtä voimakkaita mielipiteitä kuin eutanasia. Ilmeisin eettinen kysymys on, kuinka sedaatio voidaan erottaa eutanasiasta. Euroopan palliatiivisen hoidon yhdistyksen eettisten kysymysten työryhmä on ottanut kannan, ettei turhasta hoidosta pidättäytyminen, turhan hoidon lopettaminen tai terminaalinen sedaatio täytä eutanasian määritelmää. Työryhmä toteaa, että sedaatio on erotettava eutanasiasta. Palliatiivisen sedaation tarkoitus on kärsimyksen lievittäminen, eutanasian potilaan surmaaminen (Materstvedt ym. 2005). Niin ikään on pohdittu sitä, paraneeko ihmisen elämänlaatu sillä, että hänet vaivutetaan uneen. Sedaation käytännön suorittamiseen saattohoidossa on etsitty ohjeita (Cherny ja Portenoy 1994), mutta selkeisiin ja yksiselitteisiin toimintamalleihin ei ole päästy (Quill 2000). Useissa oppikirjoissa palliatiivinen sedaatio nähdään keinoksi kuoleman läheisyydessä erilaisten oireiden lievittämisessä: aivokasvainpotilailla (Booth ja Bruera 2004), deliriumissa (Caraceni ja Grassi 2003), ruoansulatuselinten sairauksissa (Ripamonti ja Bruera 2002), neurologisissa sairauksissa (Maddocks ym. 2006) ja hengitystiesairauksissa (Ahmedzai ja Muers 2005). Keskeinen palliatiivisen lääketieteen käy d i n a s i a t Palliatiivinen sedaatio on osa kuolevan potilaan oirehoitoa. Sen aiheena on muuhun hoitoon reagoimaton sietämätön kärsimys. Hoidon tarkoituksena ei ole tuottaa kuolemaa. Palliatiivisen sedaation käyttö edellyttää palliatiivisen hoidon tuntemusta, aiheiden oikeaa määritystä ja muiden erikoisalojen riittäviä konsultaatioita. Oikein käytettynä sedaatio on yhtä tehokas ja turvallinen hoitomuoto kuin opioidien käyttö kuolevan potilaan oirehoidossa J. Hänninen

5 sikirja toteaa, että viimeaikaisen näytön perusteella palliatiivinen sedaatio ei lyhennä elinaikaa ja että se myös kunnioittaa elämän pyhyyttä ja mahdollistaa hyvän kuoleman (Doyle ym. 2005). Palliatiivinen sedaatio käytännössä Kansainvälisessä tutkimuksessa vertailtiin neljän maan käytäntöjä hallitsemattomasti oireilevien potilaiden sedatoinnissa. Keskimääräinen sedaatioaika oli 1,9 3,2 vuorokautta. Yleisimmin käytetty sedatoiva aine oli midatsolaami ja keskimääräinen annos vaihteli maittain välillä mg/vrk. Usein käytettyjä aineita olivat myös haloperidoli ja loratsepaami. (Fainsinger ym. 2000). Myös propofolin käytöstä erikoistuneissa palliatiivisen hoidon yksiköissä on saatu myönteisiä kokemuksia (Lundström ym. 2005). Deksmedetomidiini on ollut käytössä jo pidempään tehohoitopotilaiden sedaatiossa. Tehohoidossa sedaation aiheina ovat usein potilaan tuskaisuus, ahdistuneisuus ja delirium (Parviainen 2003). Japanilaisessa 102 potilaan monikeskustutkimuksessa (Morita ym. 2005a) selvitettiin eettisiä näkökohtia, jotka liittyvät syvän sedaation käyttöön loppuvaiheen oireiden hallinnassa. Tärkeimmät oireet, joita sedaatiolla hoidettiin, olivat uupumus, hengenahdistus ja delirium. Vajaalla puolella potilaista oli vain yksi oire. Sedaatio toteutettiin lähes 80 %:lla potilaista midatsolaamilla. Muita käytettyjä lääkkeitä olivat fenobarbitaali, haloperidoli ja ketamiini. Niistä potilaista, jotka pystyivät selkeästi ilmaisemaan itseään, 95 % ilmoitti oireiden olevan sietämättömiä. Suurimmalle osalle potilaista oli kokeiltu tavanomaisia hoitoja oireisiin ennen sedaatioon päätymistä. Kahdessa kolmasosassa tapauksista oli käytetty jaksoittaista tai kevyttä sedaatiota ennen syvän sedaation aloittamista. Noin puolet niistä potilaista, joilla ilmeni sietämätöntä psykoeksistentiaalista kärsimystä, oli saanut psykologista hoitoa ja depressiolääkkeitä. Tutkimuksen toisessa osassa (Morita 2005b) selvitettiin palliatiivisen sedaation tehoa ja turvallisuutta seurannan aikana. Sitä varten arvioitiin agitaatio, bronkuseritteiden määrä, kipu, Palliatiivinen sedaatio viimeinen keino kärsimyksen hoidossa hengenahdistus sekä uupumus ja pahoinvointi. Turvallisuutta arvioitiin seuraamalla hengitystaajuutta ja komplikaatiota (hengityslama, sydämenpysähdys, aspiraatio tai keuhkokuume ja paradoksaalinen agitaatio). Sedaatio oli turvallinen 80 %:ssa tapauksista. Fataaleja komplikaatioita oli 4 % (hengityslama). Sedaatiota edeltävä huomattava agitoituneisuus (delirium) ennakoi komplikaatioita. Aiempi käsitys siitä, että kuolevan potilaan oireita tulee hoitaa voimaperäisesti, vaikka se saattaisi jouduttaa kuolemaa (ns. double effect), soveltuu moraalisena väittämänä myös sedaatioon (Boyle 2004). Päämääränä on kärsimyksen lievitys silläkin uhalla, että toimenpiteeseen sisältyy mahdollisuus lyhentää potilaan elämää. Kivun lievityksessä ja palliatiivisessa sedaatiossa kyse on mahdollisesta mutta tahattomasta haittavaikutuksesta. Käytäntö ja useat tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että sedaation käyttö on turvallista samaan tapaan kuin opioidien käyttö loppuvaiheen syöpäpotilaille (Sykes ja Thorns 2003a). Kärsimys ennen kuolemaa Kuolintoiveet heräävät, kun avuttomuus ja riippuvuus toisista uhkaavat Kuolintoiveet heräävät, kun avuttomuus ja riippuvuus toisista uhkaavat. Siinä vaiheessa, kun ihminen ei enää tunne voivansa hallita elämäänsä, elämä tuntuu menettävän merkityksensä. Halu kuolla syntyy olemassaoloa koskevien kysymysten pohjalta. Kun elämä ei enää vastaa kulttuurissa keskeisinä pidettyjä ihmisenä olemisen odotuksia, koko elämä menettää merkityksensä. Kun kuoleva kärsii erilaisista oireista ja pelkää kuolemaa, hän usein näkee jäljellä olevan elinaikansa tarpeettomana. Elettävä hetki ei tuota iloa eikä nautintoa, ja tulevaisuus on vielä pelottavampi. Lääkärin ensisijainen tehtävä on helpottaa psykologisesti (ja tarvittaessa lääkkein) potilaan ahdistusta ja pelkoa. Niin fyysisissä, psyykkisissä kuin eksistentiaalisissakin ongelmissa hoitosuhde ja asiallinen oirelääkitys ovat oikea tapa hoitaa potilasta. 2211

6 Vaikea sairaus ja sen herättämät psyykkiset reaktiot saattavat yhdessä tehdä lähenevän kuoleman vaikeaksi. Deliriumin tai psykoottisten oireiden tapauksessa kysymys palliatiivisesta sedaatiosta muuttuu vielä hankalammaksi. Eutanasian käytännön suoritusta koskeneessa tutkimuksessa Hollannissa todettiin ongelmia jopa teknisessä suorituksessa (Groenewoud ym. 2000). Osassa eutanasiatapauksista kuolema pitkittyi lääkärin osaamattomuuden vuoksi. Hollannissa eutanasioiden määrä onkin vähentynyt viimeisten viiden vuoden aikana (Sheldon 2007). Myös palliatiivisessa sedaatiossa henkilökunnan taitamattomuus ja kykenemättömyys tilanteen arvioinnista tai hoidon toteuttamisessa saattavat lisätä potilaan ja omaisten kärsimyksiä. Kuolevien potilaiden voimakkaiden psyykkisten oireiden lääkehoito ei poikkea muusta orgaanis-psykologisen sekamuotoisen psykoosin hoidosta. Kuoleman läheisyys, etiologiset tekijät ja potilaan fyysinen heikkeneminen tuovat kuitenkin mukanaan lisäongelmia. Vaarana on sedatoida hankalat tai hankalasti oireilevat potilaat. Pohjoismaisessa palliatiivisen hoidon kongressissa Trondheimissa havaittiin, että sedaatiolla saatettiin toisaalla tarkoittaa voimakkaiden kipulääkkeiden aiheuttamaa väsymystä ja toisaalla potilaan vaivuttamista uneen. Hyvin moni potilas saa sedatoivia lääkkeitä viimeisinä päivinään mutta on silti hereillä ja kykenevä kommunikoimaan. Loppuvaiheen oireiden hoitaminen, opioidirotaatio ja nesteyttäminen saattavat vähentää sedatoinnin tarvetta. Kärsimyksen monimuotoisuus johtaa kysymään, tulisiko myös eksistentiaalista kärsimystä lievittää palliatiivisella sedaatiolla? Kenen päätettävissä on, millainen kärsimys on riittävää ansaitakseen kuoleman? Hollannissa ja Yhdysvalloissa tehtyjen tutkimusten mukaan nimenomaan eksistentiaaliset kysymykset ovat olleet eutanasiapyyntöjen taustalla. Kreikkalaisen tutkimuksen mukaan (Mystakidou 2006) kipu, anoreksia-kakeksia-väsymysoireyhtymä ja heikentynyt suorituskyky ovat johtaneet toivottomuuden tunteeseen ja toiveeseen nopeutetusta kuolemasta. Lopuksi Kuoleminenkin on kustannuskysymys. Väestö ikääntyy, kuolema pitkittyy ja kustannukset kasvavat. Suomessakin on esitetty eutanasian laillistamista säästösyistä (esittäjänä tosin taloustieteilijä). Palliatiivinen sedaatio on keino lievittää kärsimystä, kun kuolema on jo lähellä. Kuitenkin myös palliatiivisen sedaation on herätettävä samat eettiset kysymykset kuin eutanasian: kenelle, kenen tarpeesta ja milloin? Kirjallisuutta Ahmedzai S, Muers M, toim. Supportive care in respiratory disease. Oxford University Press, Booth S, Bruera E, toim. Palliative care consultations in primary and metastatic brain tumours. Oxford University Press, Boyle J. Medical ethics and double effect: the case of terminal sedation. Theor Med Bioeth 2004;25: Bulli F, Miccinesi G, Biancalani E, ym. Continuous deep sedation in home palliative inits. The case of Florence area in 2000 and in Minerva Anestesiol 2007;73: Cameron D, Bridge D, Blitz-Lindeque J. Use of sedation to relieve refractory symptoms in dying patients. S Afr Med J 2004;94: Caraceni A, Grassi L. Delirium. Acute confusional states in palliative medicine. Oxford University Press, Cherny N, Portenoy R. Sedation in the management of refractory symptoms: guidelines for evaluation and treatment. J Palliat Care 1994;10:31 8. Chiu TY, Hu WY, Lue BH, Cheng SY, Chen CY. Sedation for refractory symptoms of terminal cancer patients in Taiwan. J Pain Symptom Manage 2001;21: Cowan JD, Walsh D. Terminal sedation in palliative medicine: definition and review of the literature. Support Care Cancer 2001;9: Doyle D, Hanks G, Cherny NI, Calman K, toim. Oxford textbook of palliative medicine. Oxford University Press, Fainsinger R, Waller A, Bercovici M, ym. A multicentre international study of sedation for uncontrolled symptoms in terminally ill patients. Palliat Med 2000;14: Forde R, Kongsgaard U, Aasland O. Lindrende sedering til döende. Tidsskr Nor Laegeforen 2006;126: de Graeff A, Dean M. Palliative sedation therapy in the last weeks of life: a literature review and recommendations for standards. J Palliat Med 2007;10: Groenewoud J, van der Heide A, Onwuteaka-Philipsen BD, Willems DL, van der Maas PJ, van der Wal G. Clinical problems with the performance of euthanasia and physician-assisted suicide in The Netherlands. N Engl J Med 2000;342: Hawrylock LAS, Harvey W, Lemieux-Charles L, Singer PA. Consensus guidelines on analgesia and sedation in dying intensive care unit patients. BMC Med Ethics 2002;3:E3. Holli K, Hänninen J. Palliatiivinen lääketiede pyrkii ulos lapsenkengistään. Suom Lääkäril 2004;59: Hänninen J, Pitkälä K. Palliatiivisen hoidon koulutus. Suom Lääkäril 2002; 57: Lundström S, Zachrisson U, Furst CJ. When nothing helps: propofol as sedative and antiemetic in palliative cancer care. J Pain Symptom Manage 2005;30: Lääkärin etiikka. Joensuu: Suomen lääkäriliitto

7 Maddocks I, Brew B, Waddy H, Williams I. Palliative neurology. Cambridge University Press, Materstvedt L, Clark D, Ellershaw J, ym. Eutanasia ja lääkäriavusteinen itsemurha. EAPC:n eettisten kysymysten työryhmän näkemys. Suom Lääkäril 2005;60: Morita T, Chinone Y, Ikenaga M, ym. Ethical validity of palliative sedation therapy: a multicenter, prospective observational study conducted on specialized palliative care units in Japan. J Pain Symptom Manage 2005(a);30: Morita T, Chinone Y, Ikenaga M, ym. Efficacy and safety of palliative sedation therapy : a multicenter, prospective, observational study conducted on specialized palliative care units in Japan. J Pain Symptom Manage 2005(b);30: Muller-Busch H, Anders I, Jehser T. Sedation in palliative care a critical analysis of 7 years experience. BMC Palliat Care 2003;2:2. Mystakidou K, Parpa E, Katsouda E, Galanos A, Vlahos L. The role of physical and psychological symptoms in desire for death: a study of terminally ill cancer patients. Psychooncology 2006;15: National comprehensive cancer network (NCCN). Clinical practice guidelines in oncology: palliative care National ethics committee VHA. The ethics of palliative sedation as a therapy of last resort. Am J Hosp Palliat Care 2007;23: Palliatiivisen lääketieteen yhdistyksen hallituksen koolle kutsuma moniammatillinen työryhmä. Asiantuntijalausuma määrittelee palliatiivisen sedaation. Suom Lääkäril 2007;62:929. Parviainen I. Tehohoitopotilaan sedaatio. Suom Lääkäril 2003;58: Quill TE, Byock I. Responding to Intractable terminal suffering: the role of terminal sedation and voluntary refusal of food and fluids. Ann Intern Med 2000(a);132: Quill TE, Lee BC, Nunn S. Palliative treatments of last resort: choosing the least harmful alternative. University of Pennsylvania Center for Bioethics Assisted Suicide Consensus Panel. Ann Intern Med 2000(b);132: Quill TE, Meier DE. The big chill inserting the DEA into end-of-life care. N Engl J Med 2006;354:1 3. Ripamonti C, Bruera E. Gastrointestinal symptoms in advanced cancer patients: Oxford University Press, Sheldon T. Incidence of euthanasia in the Netherlands falls as that of palliative sedation rises. BMJ 2007;334:1075. Sykes N, Thorns A. Sedative use in the last week of life and the implications for end-of-life decision making. Arch Intern Med 2003(a); 163: Sykes N, Thorns A. The use of opioids and sedatives at the end of life. Lancet Oncol 2003(b);4: JUHA HÄNNINEN, LL, ylilääkäri Terhokoti Kuparitie Helsinki 2213

Mirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos

Mirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos Mirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos Palliatiivisella sedaatiolla tarkoitetaan sitä, että kuolevaa potilasta rauhoitetaan

Lisätiedot

SAATTOHOITOPÄÄTÖS. Palliatiivisen hoidon seminaari 26.4.13 Diakonia-ammattikorkeakoulu Urpo Hautala

SAATTOHOITOPÄÄTÖS. Palliatiivisen hoidon seminaari 26.4.13 Diakonia-ammattikorkeakoulu Urpo Hautala SAATTOHOITOPÄÄTÖS Palliatiivisen hoidon seminaari 26.4.13 Diakonia-ammattikorkeakoulu Urpo Hautala Urpo Hautala Laitospalveluiden ylilääkäri Sastamalan seudun sosiaali- ja terveyspalvelut Yleislääketieteen

Lisätiedot

Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset

Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset Ritva Halila dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sitoumukset: ei kaupallisia sidonnaisuuksia

Lisätiedot

Kuolevan lapsen kivunhoito

Kuolevan lapsen kivunhoito Kuolevan lapsen kivunhoito Jukka Pouttu Lasten ja nuorten sairaala HUS SULAT 28.01.2016 Lisää aiheesta: DUODECIM: Kuolevan potilaan oireiden hoito Käypä hoito -suositus Julkaistu: 28.11.2012 Kuolevan lapsen

Lisätiedot

Saattohoidon kansalliset suositukset - Eksote:n malli -

Saattohoidon kansalliset suositukset - Eksote:n malli - Saattohoidon kansalliset suositukset - Eksote:n malli - Eero Vuorinen, oyl Anestesiologian erikoislääkäri Kivun hoidon ja palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys EKSOTE/CAREA PALLIATIIVINEN HOITO European

Lisätiedot

PALLIATIIVINEN SEDAATIO

PALLIATIIVINEN SEDAATIO PALLIATIIVINEN SEDAATIO Juha Nevantaus Osastonylilääkäri Keski-Suomen Keskussairaala 25.10.2013 Päätös saattohoitoon siirtymisestä tehdään neuvotellen potilaan kanssa ja merkitään selkeästi sairauskertomukseen.

Lisätiedot

HOITOTAHDON JA HOITOLINJAUSTEN MÄÄRITTÄMINEN JA NOUDATTAMINEN. 25.5.2010 Mari Kärkkäinen

HOITOTAHDON JA HOITOLINJAUSTEN MÄÄRITTÄMINEN JA NOUDATTAMINEN. 25.5.2010 Mari Kärkkäinen HOITOTAHDON JA HOITOLINJAUSTEN MÄÄRITTÄMINEN JA NOUDATTAMINEN HOITOLINJAUS Tavoitteena on, että potilas saa oikean hoidon oikeaan aikaan oikeassa paikassa. HOITOLINJAUS JA HOITOTAHTO Hoitolinjauksen teko

Lisätiedot

Palliatiivinen hoito. LT, Syöpätautien erikoislääkäri (palliat.erityispätevyys) Outi Hirvonen 27.1.2012

Palliatiivinen hoito. LT, Syöpätautien erikoislääkäri (palliat.erityispätevyys) Outi Hirvonen 27.1.2012 Palliatiivinen hoito LT, Syöpätautien erikoislääkäri (palliat.erityispätevyys) Outi Hirvonen 27.1.2012 Palliatiivista hoitoa ja saattohoitoa tarvitaan syöpäpotilaille Suomessa todetaan uusia syöpiä n.

Lisätiedot

SAATTOHOIDON TOTEUTTAMINEN. Jyväskylä 23.1.2014 Syöpäyhdistys / vapaaehtoiset Juha Hänninen

SAATTOHOIDON TOTEUTTAMINEN. Jyväskylä 23.1.2014 Syöpäyhdistys / vapaaehtoiset Juha Hänninen SAATTOHOIDON TOTEUTTAMINEN Jyväskylä 23.1.2014 Syöpäyhdistys / vapaaehtoiset Juha Hänninen Terveydenhuollon päämäärät Sairauden ja vammautumisen ehkäisy ja terveyden ylläpito ja edistäminen Sairauksien

Lisätiedot

Vanhuus, kuolema ja terveydenhuollon eettiset periaatteet

Vanhuus, kuolema ja terveydenhuollon eettiset periaatteet Vanhuus, kuolema ja terveydenhuollon eettiset periaatteet Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sidonnaisuudet ei sidonnaisuuksia teollisuuteen

Lisätiedot

saattohoito Tutkimuksen tilanne Raimo Sulkava Itä Suomen yliopisto 6.11.2012 Nykytilanne Yli 80% pitkäaikaishoidossa olevista potilaista

saattohoito Tutkimuksen tilanne Raimo Sulkava Itä Suomen yliopisto 6.11.2012 Nykytilanne Yli 80% pitkäaikaishoidossa olevista potilaista Muistisairaudesta kärsivien potilaiden saattohoito Tutkimuksen tilanne Raimo Sulkava Geriatrian professori Itä Suomen yliopisto 6.11.2012 Nykytilanne Yli 80% pitkäaikaishoidossa olevista potilaista on

Lisätiedot

Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys

Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Lääkärin koulutus korostaa biologista näkökulmaa Kuolema biologinen psykologinen kulttuurinen eettinen ja uskonnollinen näkökulma

Lisätiedot

lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet

lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet Saattohoidon opetus lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet Leila Niemi-Murola dosentti, kliininen opettaja Anestesiologian ja tehohoidon klinikka HY/HYKS Esityksen sisältö Työelämässä olevat,

Lisätiedot

Saattohoito nyt, huomenna ja 2030. Juha Hänninen 25.9.2014 Saattohoito nyt seminaari Kuntatalo, Helsinki

Saattohoito nyt, huomenna ja 2030. Juha Hänninen 25.9.2014 Saattohoito nyt seminaari Kuntatalo, Helsinki Saattohoito nyt, huomenna ja 2030 Juha Hänninen 25.9.2014 Saattohoito nyt seminaari Kuntatalo, Helsinki Onko kuolema sairaus? Onko kuolevan hoito lääketiedettä? Tarvitaanko lääkäriä kuolinvuoteen äärellä?

Lisätiedot

ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO

ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO Mirja Koivunen ylilääkäri yleislääketieteen erikoislääkäri palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos ARVOKAS = arvostusta ja

Lisätiedot

Mitä on saattohoito? Lääketieteellinen näkökulma

Mitä on saattohoito? Lääketieteellinen näkökulma Mitä on saattohoito? Lääketieteellinen näkökulma Tiina Tasmuth LT, syöpätautien erikoislääkäri, palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys osastonylilääkäri, HYKS Syöpäkeskus päivystävä lääkäri, Terhokoti

Lisätiedot

Kuolevan potilaan ja hänen omaisensa kohtaamisesta

Kuolevan potilaan ja hänen omaisensa kohtaamisesta Kuolevan potilaan ja hänen omaisensa kohtaamisesta Kuolevan hyvä hoito, yhteinen vastuumme Yhteisvastuukeräyksen saattohoitokoulutus Tampere, 30.10.2015 Irja Öun Terhokoti LL, geriatrian erikoislääkäri

Lisätiedot

Kotisaattohoito Helsingissä - kokemuksia kotisairaalatoiminnasta

Kotisaattohoito Helsingissä - kokemuksia kotisairaalatoiminnasta Kotisaattohoito Helsingissä - kokemuksia kotisairaalatoiminnasta yl Paula Poukka Helsingin kaupungin kotisairaala Sisät. el., palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Kotisaattohoito, miksi? Toive kuolla

Lisätiedot

Kuolema saattohoidossa. Riikka Koivisto YTM, sosiaalipsykologi, johtaja Koivikkosäätiö rs. Koivikko-koti, Hämeenlinna

Kuolema saattohoidossa. Riikka Koivisto YTM, sosiaalipsykologi, johtaja Koivikkosäätiö rs. Koivikko-koti, Hämeenlinna Kuolema saattohoidossa Riikka Koivisto YTM, sosiaalipsykologi, johtaja Koivikkosäätiö rs. Koivikko-koti, Hämeenlinna Kuolema saattohoidossa - Mahdollisuus valmistautua kuolemaan - Mahdollisuus keskittyä

Lisätiedot

Hyvän saattohoidon toteuttaminen Jyväskylä 23.1.2014 Yleisöluento Juha Hänninen

Hyvän saattohoidon toteuttaminen Jyväskylä 23.1.2014 Yleisöluento Juha Hänninen Hyvän saattohoidon toteuttaminen Jyväskylä 23.1.2014 Yleisöluento Juha Hänninen Käsitteet Palliatiivinen hoito potilaan aktiivinen kokonaishoito kun tauti ei ole parannettavissa etenevien pahanlaatuisten

Lisätiedot

Vanhuksen ja muistisairaan ihmisen henkinen ja hengellinen tukeminen saattohoidossa. 17.10.2014 Petri Jalonen

Vanhuksen ja muistisairaan ihmisen henkinen ja hengellinen tukeminen saattohoidossa. 17.10.2014 Petri Jalonen Vanhuksen ja muistisairaan ihmisen henkinen ja hengellinen tukeminen saattohoidossa Pitkäaikaishoidon osasto 10:n tehtävänä on tarjota ikäihmistä yksilönä kunnioittavaa, jokaisen voimavarat huomioivaa

Lisätiedot

Saattohoidon toteuttamisen eettinen perusta miksi on oikein hoitaa

Saattohoidon toteuttamisen eettinen perusta miksi on oikein hoitaa Saattohoidon toteuttamisen eettinen perusta miksi on oikein hoitaa Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sidonnaisuudet ei kaupallisia

Lisätiedot

Syövän läpilyöntikipu

Syövän läpilyöntikipu BTcPBTcP PBTcPBTcP TcPBTcPB Syövän läpilyöntikipu Todellisuudessa ei ole olemassa keskiverto syöpäpotilasta 1 eikä keskimääräistä syövän läpilyöntikipukohtaustakaan 1 Effentora_Syövän läpilyöntikipu opas

Lisätiedot

Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa. Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto. 11/04/2014 Arja Isola 1

Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa. Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto. 11/04/2014 Arja Isola 1 Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto 11/04/2014 Arja Isola 1 Välittäminen Välittäminen! Mitä se merkitsee? 1. Toisistamme välittäminen 2.

Lisätiedot

Saattohoitosuositukset ja niiden tausta

Saattohoitosuositukset ja niiden tausta Saattohoitosuositukset ja niiden tausta Saattohoitotutkimuksen päivä Tampere TtT Esityksen sisältö Suomalaisen saattohoidon lähihistoria Saattohoitosuositukset Saattohoidon nykytilanne, tulevaisuuden,

Lisätiedot

Muistisairaan saattohoito eettisiä pohdintoja. Raimo Sulkava, prof neurologi, geriatri 9.10.2014

Muistisairaan saattohoito eettisiä pohdintoja. Raimo Sulkava, prof neurologi, geriatri 9.10.2014 Muistisairaan saattohoito eettisiä pohdintoja Raimo Sulkava, prof neurologi, geriatri 9.10.2014 Nykytilanne Yli 80% pitkäaikaishoidossa olevista potilaista on dementoituneita 12.000 dementiapotilasta kuolee

Lisätiedot

Kivun lääkehoidon seuranta. Lääkehoidon päivä 19.3.2015 APS-kipuhoitaja Päivi Kuusisto

Kivun lääkehoidon seuranta. Lääkehoidon päivä 19.3.2015 APS-kipuhoitaja Päivi Kuusisto Kivun lääkehoidon seuranta Lääkehoidon päivä 19.3.2015 APS-kipuhoitaja Päivi Kuusisto fifthvital singn viides elintärkeä toiminto Pulssi Hengitys Kehonlämpö, Diureesi RR K i p u Kivunhoidon portaat. mukaillen

Lisätiedot

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Käsitteet Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa kun etenevää

Lisätiedot

KOLMEN HOITAJAN KÄSITYKSIÄ HYVÄSTÄ JA ARVOKKAASTA KUOLEMASTA JA EUTANASIASTA KUOLEVAN POTILAAN HOITOTYÖSSÄ

KOLMEN HOITAJAN KÄSITYKSIÄ HYVÄSTÄ JA ARVOKKAASTA KUOLEMASTA JA EUTANASIASTA KUOLEVAN POTILAAN HOITOTYÖSSÄ KOLMEN HOITAJAN KÄSITYKSIÄ HYVÄSTÄ JA ARVOKKAASTA KUOLEMASTA JA EUTANASIASTA KUOLEVAN POTILAAN HOITOTYÖSSÄ Iveta Knage Opinnäytetyö, kevät 2009 Diakonia-ammattikorkeakoulu Diak Etelä, Helsinki Hoitotyön

Lisätiedot

SAATTOHOIDON PERIAATTEISTA

SAATTOHOIDON PERIAATTEISTA SAATTOHOIDON PERIAATTEISTA ELÄMÄN PUOLELLA KUOLEMAAN SAATTAMINEN Mistä saattohoito onkaan kotoisin? Miten se on löytänyt tiensä myös tänne Suomeen ja onko se polku ollut mutkaton? Terhokoti on perustettu

Lisätiedot

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia

Lisätiedot

Milloin uskallan määrätä po0laalleni opioideja? Tarja Heiskanen LT, anestesiologian erikoislääkäri HYKS Kipuklinikka

Milloin uskallan määrätä po0laalleni opioideja? Tarja Heiskanen LT, anestesiologian erikoislääkäri HYKS Kipuklinikka Milloin uskallan määrätä po0laalleni opioideja? Tarja Heiskanen LT, anestesiologian erikoislääkäri HYKS Kipuklinikka M.D.Sullivan and J.C.Ballantyne, Arch Intern Med 2012 2011 Solja Niemelä, Suomen Lääkärileh;

Lisätiedot

Palliatiivisen hoidon keskeinen pyrkimys

Palliatiivisen hoidon keskeinen pyrkimys Palliatiivinen hoito TARJA KORHONEN Onnistuuko oireiden hoito suun kautta otettavin lääkkein? Oireenmukaisessa hoidossa tulee suosia suun kautta annettavaa lääkitystä, koska se on potilaalle yleensä helpoin.

Lisätiedot

HOITOTAHTO. VT Paula Kokkonen, Hanasaari 3.2.2014

HOITOTAHTO. VT Paula Kokkonen, Hanasaari 3.2.2014 HOITOTAHTO VT Paula Kokkonen, Hanasaari 3.2.2014 1 VT PAULA KOKKONEN 3.2.2014 Mikä on hoitotahto / hoitotestamentti? Tahdonilmaisu, jolla tavoitellaan hyvää kuolemaa Miksi sitä tarvitaan? Lääketieteen

Lisätiedot

PÄÄTÖKSENTEKO POTILAAN ELÄMÄN LOPPUVAIHEESSA

PÄÄTÖKSENTEKO POTILAAN ELÄMÄN LOPPUVAIHEESSA PÄÄTÖKSENTEKO POTILAAN ELÄMÄN LOPPUVAIHEESSA Suokari, T., Arifulla, D., Suhonen, R. & Leino-Kilpi, H. Esittäjänä Dinah Arifulla Yhteydenotot Tanja Suokari, ttsuok@utu.fi SISÄLLYS Elämän loppuvaiheen päätöksenteko

Lisätiedot

Kuuluuko potilaan ääni tehohoidossa?

Kuuluuko potilaan ääni tehohoidossa? Kuuluuko potilaan ääni tehohoidossa? Reino Pöyhiä Dosentti, osaston ylilääkäri ATEK, HYKS Kivunhoidon, sydänanestesian ja palliatiivisen lääketieteen erityispätevyydet Suomi: historia 1982 lääkintöhallitus:

Lisätiedot

Kuoleman hetki Pirjetta Manninen 18.9.2013

Kuoleman hetki Pirjetta Manninen 18.9.2013 Kuoleman hetki Pirjetta Manninen 18.9.2013 Erilaisia kuolemia Suomessa n. 50 000 kuolemaa vuodessa n. 47 000 tautikuolemaa n. 3500 tapaturma ja väkivaltakuolemaa Syöpä 11 000 Dementia 6 200 Sydän ja verenkiertoelimistö

Lisätiedot

Saattohoitostrategia Pirkanmaalla

Saattohoitostrategia Pirkanmaalla Saattohoitostrategia Pirkanmaalla Saattohoitotutkimuksen päivä 9.10.2014 Juho Lehto Vt. Ylilääkäri ja palliatiivisen lääketieteen prof. Palliatiivinen yksikkö, Syövänhoidon vastuualue, Pshp/TAYS/TyO 1

Lisätiedot

Vammapotilaan kivunhoito, Jouni Kurola erikoislääkäri, KYS

Vammapotilaan kivunhoito, Jouni Kurola erikoislääkäri, KYS 1 Vammapotilaan kivunhoito Jouni Kurola KYS Vammautuneen erityispiirteet Tajunnan muutokset Hengitystie-ongelmat Hengitysongelmat Verenkierron epävakaus Erilaiset vammat Yksittäiset raajavammat kivunhoito

Lisätiedot

KIVULIAAN POTILAAN KOKONAISVALTAINEN ARVIOINTI JA TUTKIMINEN PALETTI-HANKE KOULUTUSILTAPÄIVÄ 20.3.14

KIVULIAAN POTILAAN KOKONAISVALTAINEN ARVIOINTI JA TUTKIMINEN PALETTI-HANKE KOULUTUSILTAPÄIVÄ 20.3.14 KIVULIAAN POTILAAN KOKONAISVALTAINEN ARVIOINTI JA TUTKIMINEN PALETTI-HANKE KOULUTUSILTAPÄIVÄ 20.3.14 KIVUN ESIINTYVYYKSIÄ Syövän yhteydessä Kipua ensioireena 11 44 %:lla Kipua loppuvaiheessa 76 90 %:lla

Lisätiedot

Pelkkä tekninen piirto ei riitä! Erikoistuvien päivät 25.1.2013 Kuopio Liisa Sailas

Pelkkä tekninen piirto ei riitä! Erikoistuvien päivät 25.1.2013 Kuopio Liisa Sailas Pelkkä tekninen piirto ei riitä! Erikoistuvien päivät 25.1.2013 Kuopio Liisa Sailas Hoidamme potilasta, mieti siis: indikaatio standari- / mukautetun hoidon todennäköinen lopputulos syövän hoidon kannalta

Lisätiedot

Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta

Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta Saattohoito seminaari 27. -28.10.2015, Aholansaari, Nilsiä Hanna Hävölä TtM, sh, kouluttaja Ihmisen on hyvä syntyä syliin,

Lisätiedot

Liite III Muutokset valmistetietojen asianmukaisiin kohtiin

Liite III Muutokset valmistetietojen asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmistetietojen asianmukaisiin kohtiin Huom: Nämä muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin on laadittu lausuntopyyntömenettelyssä. Direktiivin 2001/83/EY

Lisätiedot

Lihastautia sairastava terveydenhuollon asiakkaana toteutuuko itsemääräämisoikeus?

Lihastautia sairastava terveydenhuollon asiakkaana toteutuuko itsemääräämisoikeus? Lihastautien kehittyvä tutkimus ja hoito Tampere 17.11.2011 Lihastautia sairastava terveydenhuollon asiakkaana toteutuuko itsemääräämisoikeus? Helena Leino-Kilpi, professori Turun yliopisto, Lääketieteellinen

Lisätiedot

Lauri Nuutinen/Ritva Halila Prof. emeritus lauri.nuutinen@fimnet.fi

Lauri Nuutinen/Ritva Halila Prof. emeritus lauri.nuutinen@fimnet.fi Hoitotahto Lauri Nuutinen/Ritva Halila Prof. emeritus lauri.nuutinen@fimnet.fi Hoidon eettiset periaatteet Oikeus hoitoon Oikeudenmukaisuus Itsemääräämisoikeus Ihmisarvon kunnioitus Hoito Hyvän tekeminen

Lisätiedot

Palliatiivinen hoito osa potilaan kokonaisvaltaista hoitoa

Palliatiivinen hoito osa potilaan kokonaisvaltaista hoitoa 24.4.2015 Palliatiivinen hoito osa potilaan kokonaisvaltaista hoitoa Tiina Saarto, vs. yl HYKS Syöpäkeskus Palliatiivisen lääketieteen professori, Helsingin Yliopisto Pallium (l) viitta Palliatus (l) peitetty,

Lisätiedot

MITÄ ARVOT OVAT? Perustuvatko arvot tunteisiin, tietoon, tehokkuuteen, demokratiaan vai päämäärään? Ovatko arvot ominaisuuksia?

MITÄ ARVOT OVAT? Perustuvatko arvot tunteisiin, tietoon, tehokkuuteen, demokratiaan vai päämäärään? Ovatko arvot ominaisuuksia? MITÄ ARVOT OVAT? Esimerkiksi: Mikä on hyvää? Onko hyvää se, mikä tuntuu hyvältä? minkä joku (auktoriteetti) sanoo olevan hyvää? minkä hyvyydestä suurin osa on samaa mieltä? mikä toimii hyvin (tai sopii

Lisätiedot

Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi

Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi Status epilepticus ja EEG:n merkitys sen diagnostiikassa ja hoidossa. Tehtävänsiirtoihin liittyviä näkökohtia Keski-Suomen keskussairaalan hanke Ensimmäisen

Lisätiedot

Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Tiedon tulva, esimerkkinä pneumonia Googlesta keuhkokuume-sanalla

Lisätiedot

Kenelle täsmähoitoja ja millä hinnalla?

Kenelle täsmähoitoja ja millä hinnalla? Kenelle täsmähoitoja ja millä hinnalla? Heikki Joensuu ylilääkäri, Syöpätautien klinikka, HYKS, ja professori, Lääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto EUROCARE-4 tutkimus Syöpäpotilaiden eloonjääminen

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

DEMETIAHOITOKOTI AATOKSEN SAATTOHOITO OHJEISTUS HENKILÖKUNNALLE

DEMETIAHOITOKOTI AATOKSEN SAATTOHOITO OHJEISTUS HENKILÖKUNNALLE DEMETIAHOITOKOTI AATOKSEN SAATTOHOITO OHJEISTUS HENKILÖKUNNALLE päivitetty: /. 20 Piia Turtiainen SAATTOHOIDON PERIAATTEET 1. OIREIDEN LIEVITYS 2. TURVALLINEN JA JATKUVA HOITOSUHDE 3. PSYKOLOGINEN TUKI

Lisätiedot

Apulaisylilääkäri. Sädehoito. Tuija Wigren. TAYS Syövänhoidon vastuualue

Apulaisylilääkäri. Sädehoito. Tuija Wigren. TAYS Syövänhoidon vastuualue Tuija Wigren Apulaisylilääkäri TAYS Syövänhoidon vastuualue Sädehoito Tähän asti kliininen auditointi ollut luonteeltaan informoiva ja sisältänyt neuvontaa monista perusvaatimuksista osittain päällekkäistä

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Pregabalin Krka 17.2.2015, Versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Täydellisyyden vuoksi, viitaten Direktiivin 2001/83 artiklaan 11, hakija varaa mahdollisuuden

Lisätiedot

Lääkkeiden väärinkäyttö ja lääkkeellistyminen yhteiskuntatieteellinen näkökulma

Lääkkeiden väärinkäyttö ja lääkkeellistyminen yhteiskuntatieteellinen näkökulma Lääkkeiden väärinkäyttö ja lääkkeellistyminen yhteiskuntatieteellinen näkökulma Riikka Perälä, tutkijatohtori, HY, sosiaalitieteiden laitos Alkoholi- ja huumetutkijain seminaari 6.3.2013 Tieteiden talo

Lisätiedot

Omaisyhteistyön seminaari. Anna Maija Saukkonen 30.1.2013

Omaisyhteistyön seminaari. Anna Maija Saukkonen 30.1.2013 Omaisyhteistyön seminaari Anna Maija Saukkonen 30.1.2013 PD-palliaation kohteena Bunting-Perry L 2006 Parkinsonin-tauti/yleistä 2/3 yli 70-vuotiaita Etenevä hermosolujen kuolema SN ja laajaalaisemminkin

Lisätiedot

Ihmistiede, hoitotiede, lääketiede; rajanvetoa tutkimusasetelmien välillä lääketieteellistä tutkimusta koskeneen

Ihmistiede, hoitotiede, lääketiede; rajanvetoa tutkimusasetelmien välillä lääketieteellistä tutkimusta koskeneen Ihmistiede, hoitotiede, lääketiede; rajanvetoa tutkimusasetelmien välillä lääketieteellistä tutkimusta koskeneen lainsäädäntöuudistuksen valossa TENK:n kevätseminaari 17.5.2011 Ylitarkastaja Outi Konttinen

Lisätiedot

Terveydenhuollon tärkeimpinä tehtävinä on

Terveydenhuollon tärkeimpinä tehtävinä on Palliatiivinen hoito elämän loppuvaiheissa Riikka Rimpiläinen ja Ethem Akural Lissabonin julistus( Bali 1995): Oikeus nykyaikaiseen lääketieteellisen tietämyksen mukaiseen kivun lievitykseen ja oikeus

Lisätiedot

HOITOTAHTO TEORIASTA KÄYTÄNTÖÖN. Marja-Liisa Laakkonen LT, geriatrian el Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Laakson sairaala

HOITOTAHTO TEORIASTA KÄYTÄNTÖÖN. Marja-Liisa Laakkonen LT, geriatrian el Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Laakson sairaala HOITOTAHTO TEORIASTA KÄYTÄNTÖÖN Marja-Liisa Laakkonen LT, geriatrian el Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Laakson sairaala Hoitotahto Kirjallisella tai suullisella hoitotahdolla potilas voi ennakoidusti

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Dosentti, kardiologi Erkki Ilveskoski Yleislääkäripäivät 27.11.2015 1 Sidonnaisuudet Luennoitsija ja/tai muut asiantuntijatehtävät St. Jude Medical, Novartis,

Lisätiedot

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5

Lisätiedot

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin

Lisätiedot

Propyyliheksedriini. Eventin. Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany. Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen

Propyyliheksedriini. Eventin. Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany. Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen Liite I 3 Aine: Propyyliheksedriini Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen ottamista kauppanimi Saksa Knoll AG Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany Eventin 4 Aine Fenbutratsaatti

Lisätiedot

HAASTEELLISEN OPPILAAN TAI VANHEMMAN KOHTAAMINEN

HAASTEELLISEN OPPILAAN TAI VANHEMMAN KOHTAAMINEN HAASTEELLISEN OPPILAAN TAI VANHEMMAN KOHTAAMINEN Aggressiivisen asiakkaan kohtaaminen Sisällys: - Aggression tasot - Kokonaisvalmiuden saavuttaminen - Pelon oireet - Pelko toiminnan ohjaajana - Keinot

Lisätiedot

Hoitotehoa ennustavat RAS-merkkiaineet Tärkeä apuväline kolorektaalisyövän lääkehoidon valinnassa Tämän esitteen tarkoitus Tämä esite auttaa ymmärtämään paremmin kolorektaalisyövän erilaisia lääkehoitovaihtoehtoja.

Lisätiedot

Syöpäkivun lääkehoito

Syöpäkivun lääkehoito EGO 30.10.2015 Helsinki Syöpäkivun lääkehoito Katri Hamunen HYKS Kipuklinikka Syöpäkivun hoidon tavoi8eet Kivun lievitys yöunen turvaaminen lepokivun lievitys liikekivun lievitys Hai8avaikutusten seuranta

Lisätiedot

Ti 25.3.14 Markus Partanen Runosmäen terveysaseman vastaava lääkäri, Turku

Ti 25.3.14 Markus Partanen Runosmäen terveysaseman vastaava lääkäri, Turku Ti 25.3.14 Markus Partanen Runosmäen terveysaseman vastaava lääkäri, Turku Lääkäri vuosimallia 2007, 9/2010 alkaen vastaavana lääkärinä Turun Runosmäen terveysasemalla Vuoden nuori lääkäri 2013 Tapaa saattohoitopotilaita

Lisätiedot

Sydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus

Sydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Sydänpurjehdus 8.10.2013 Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Oireet RasitusEKG - CT Sepelvaltimoiden varjoainekuvaukset

Lisätiedot

HOITOTAHTO TEORIASTA KÄYTÄNTÖÖN

HOITOTAHTO TEORIASTA KÄYTÄNTÖÖN HOITOTAHTO TEORIASTA KÄYTÄNTÖÖN Marja-Liisa Laakkonen LT, geriatrian dos. Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Laakson sairaala Hoitotahto Kirjallisella tai suullisella hoitotahdolla potilas voi ennakoidusti

Lisätiedot

Itsemääräämiskyvyn arviointi 7.5.2014 Turku. Esa Chydenius Johtava psykologi, psykoterapeutti VET Rinnekoti-Säätiö

Itsemääräämiskyvyn arviointi 7.5.2014 Turku. Esa Chydenius Johtava psykologi, psykoterapeutti VET Rinnekoti-Säätiö Itsemääräämiskyvyn arviointi 7.5.2014 Turku Esa Chydenius Johtava psykologi, psykoterapeutti VET Rinnekoti-Säätiö Mitä on alentunut itsemääräämiskyky? (8 ) Tuesta huolimatta: Ei kykene tekemään sosiaali-

Lisätiedot

Saattohoitoketjut päivystyksen kannalta

Saattohoitoketjut päivystyksen kannalta Saattohoitoketjut päivystyksen kannalta Joensuu 11.09.2014 Juho Lehto Vs. Ylilääkäri ja vs. palliatiivisen lääketieteen prof. Palliatiivinen yksikkö, Pshp/TAYS/TYO 1 10.9.2014 Emergency visits are associated

Lisätiedot

Kivun arviointi ja mittaaminen. 20.3.2014 Sh Maisa Tanskanen Kipupoliklinikka

Kivun arviointi ja mittaaminen. 20.3.2014 Sh Maisa Tanskanen Kipupoliklinikka Kivun arviointi ja mittaaminen 20.3.2014 Sh Maisa Tanskanen Kipupoliklinikka Kivun määritelmä Kipu on epämiellyttävä sensorinen tai emotionaalinen kokemus, joka liittyy tapahtuneeseen tai mahdolliseen

Lisätiedot

Vanhuuskuolema. Minna Löppönen LT, yleislääketieteen ja geriatrian el Ayl, Härkätien sosiaali- ja terveyspalvelut

Vanhuuskuolema. Minna Löppönen LT, yleislääketieteen ja geriatrian el Ayl, Härkätien sosiaali- ja terveyspalvelut Vanhuuskuolema Minna Löppönen LT, yleislääketieteen ja geriatrian el Ayl, Härkätien sosiaali- ja terveyspalvelut Konsensuslausuma 2014: Vanhuuskuolema 3.-5.2.2014 Hanasaari; Duodecim ja Suomen Akatemia

Lisätiedot

EFFENTORA - LÄÄKE SYÖVÄN LÄPILYÖNTIKIVUN HOITOON POTILAAN JA OMAISEN OPAS

EFFENTORA - LÄÄKE SYÖVÄN LÄPILYÖNTIKIVUN HOITOON POTILAAN JA OMAISEN OPAS EFFENTORA - LÄÄKE SYÖVÄN LÄPILYÖNTIKIVUN HOITOON POTILAAN JA OMAISEN OPAS bukkaalinen fentanyylitabletti Sinulle on määrätty Effentora -lääkettä syövän läpilyöntikipukohtausten hoitoon. Tämän esitteen

Lisätiedot

HENGITYSTUKIYKSIKKÖ KROONISEN VENTILAATIOVAJEEN PATOFYSIOLOGIAN PERUSTEITA

HENGITYSTUKIYKSIKKÖ KROONISEN VENTILAATIOVAJEEN PATOFYSIOLOGIAN PERUSTEITA HENGITYSTUKIYKSIKKÖ KROONISEN VENTILAATIOVAJEEN PATOFYSIOLOGIAN PERUSTEITA 2015 Arno Vuori OYL, Neuromuskulaarinen hengitystukiyksikkö, VSSHP Anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri Palliatiivisen

Lisätiedot

Saattohoito Valtakunnallisen terveydenhuollon eettisen neuvottelukunnan muistio

Saattohoito Valtakunnallisen terveydenhuollon eettisen neuvottelukunnan muistio Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta (ETENE) Saattohoito Valtakunnallisen terveydenhuollon eettisen neuvottelukunnan muistio Työryhmäraportti ETENE:n saattohoitotyöryhmä: Sirkku Eho

Lisätiedot

Saattohoitopotilaan psyykkisten oireiden lääkehoito

Saattohoitopotilaan psyykkisten oireiden lääkehoito Saattohoitopotilaan psyykkisten oireiden lääkehoito Kotka 25.11.2013 Eero Vuorinen, oyl Anestesiologian erikoislääkäri Kivun hoidon ja palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Kotka PALLIATIIVINEN HOITO

Lisätiedot

VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS

VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS Jouko Laurila, LT HUS DELIRIUMIN OIREET tajunnantason häiriö tarkkaavaisuuden häiriö uni-valverytmin häiriö ajattelun ja muistin häiriö puheen häiriö havainnoinnin häiriö motoriikan

Lisätiedot

Mitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan?

Mitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan? Mitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan? Mauri Aalto Dosentti, ylilääkäri Kansanterveyslaitos Miksi kysymys esitetään? On olemassa alkoholin käyttöä, johon ei liity riskiä tai riski on vähäinen Mini-intervention

Lisätiedot

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut

Lisätiedot

Lääkärin työn kuormitus, vastuun taakka ja ympäristön odotukset. Vuokko Hupli johtava lääkäri Lääkärikeskus VITA

Lääkärin työn kuormitus, vastuun taakka ja ympäristön odotukset. Vuokko Hupli johtava lääkäri Lääkärikeskus VITA Lääkärin työn kuormitus, vastuun taakka ja ympäristön odotukset Vuokko Hupli johtava lääkäri Lääkärikeskus VITA Kuntoutussäätiö 30 v lääkärikuntoutusta u1975-1985 "Havaintoja - tarttis tehrä jottain" Yksilötapaukset

Lisätiedot

Suoliston alueen interventioradiologiaa

Suoliston alueen interventioradiologiaa Suoliston alueen interventioradiologiaa Erkki Kaukanen, radiologi, KYS rtg Toimenpideradiologia = endovasculaariset tekniikat akuutti ja krooninen suoliston iskemia visceraalialueen aneurysmat suoliston

Lisätiedot

Nivelreumapotilaiden hoidon laatustandardit

Nivelreumapotilaiden hoidon laatustandardit Nivelreumapotilaiden hoidon laatustandardit Käännös kielelle: Laatija: Sähköposti: SOC 1 Henkilöiden, joilla on nivelreumaoireita, tulee päästä ajoissa diagnoosin (erottavan) tekemiseen pätevän terveydenhoidon

Lisätiedot

COPD-potilaan kuolema

COPD-potilaan kuolema COPD-potilaan kuolema 21.4.2016 Jan Kosonen LT, osastonlääkäri TYKS, keuhko-osasto 2 Oireiden esiintyvyys elämän lopussa Oire Esiintyvyys (%) eri sairauksissa Syöpä AIDS Sydän COPD Munuainen Kipu 35 96

Lisätiedot

Hoitoväsymys syöpäpotilaan elämässä

Hoitoväsymys syöpäpotilaan elämässä Hoitoväsymys syöpäpotilaan elämässä Yleinen elämän laatua heikentävä oire! Slept in the morning, slept in the afternoon, slept at night, I have never felt tiredness like it HUS, Palliatiivinen keskus Birthe

Lisätiedot

Ensihoito osana saattohoitopotilaan hoitoketjua. Minna Peake Asiantuntijahoitaja palliatiivinen hoitotyö, 13.5.2016

Ensihoito osana saattohoitopotilaan hoitoketjua. Minna Peake Asiantuntijahoitaja palliatiivinen hoitotyö, 13.5.2016 Ensihoito osana saattohoitopotilaan hoitoketjua Minna Peake Asiantuntijahoitaja palliatiivinen hoitotyö, 13.5.2016 Voiko kuolevan potilaan päivystyskäyntejä ehkäistä hoidon paremmalla ennakkosuunnittelulla?

Lisätiedot

Tahdosta riippumaton hoito, pakkotoimet ja ihmisen itsemääräämisoikeus

Tahdosta riippumaton hoito, pakkotoimet ja ihmisen itsemääräämisoikeus Tahdosta riippumaton hoito, pakkotoimet ja ihmisen itsemääräämisoikeus Ritva Halila, pääsihteeri Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta (ETENE) www.etene.org Suomessa pakon käyttö on

Lisätiedot

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus Paha tapa pystytään hoitamaan parantumaton; miten hoidetaan? pystytään muuttamaan muuttumaton; miten hoidetaan? Miten tietoinen olen 1. omista asenteistani?

Lisätiedot

Elämänlaatu ja sen mittaaminen

Elämänlaatu ja sen mittaaminen 04.02.2013 Elämänlaatu ja sen mittaaminen Luoma Minna-Liisa, Korpilahti Ulla, Saarni Samuli, Aalto Anna-Mari, Malmivaara Antti, Koskinen Seppo, Sukula Seija, Valkeinen Heli, Sainio Päivi 04.02.2013 elämä

Lisätiedot

Onko terveys oikeus? Ja minkälainen oikeus se on, kun potilaat muuttuvat asiakkaiksi?

Onko terveys oikeus? Ja minkälainen oikeus se on, kun potilaat muuttuvat asiakkaiksi? Onko terveys oikeus? Ja minkälainen oikeus se on, kun potilaat muuttuvat asiakkaiksi? Prof. Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Kliininen laitos, Turun yliopisto Potilaan oikeudet 1900-luvulla 1900-luvun

Lisätiedot

METADON KORVAUSHOITOLÄÄKKEENÄ

METADON KORVAUSHOITOLÄÄKKEENÄ Oulun kaupungin päihdeklinikka Kiviharjuntie 5 90230 Oulu METADON KORVAUSHOITOLÄÄKKEENÄ Oulun seudun ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma Niskasaari Anne Näppä Marja Olet vapaa, jos elät niin kuin

Lisätiedot

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Elämän mullistavat muutokset Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Miksi haluan puhu muutoksista? Muutos lisää stressiä yksilölle, parille ja perheelle Stressi voi olla niin suuri, ettei meidän opitut

Lisätiedot

G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11.

G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11. G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11.2008 Vaasa 1 Nuoret aikuiset ja päihteet päihteiden käyttö runsaimmillaan 20

Lisätiedot

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO Tietopaketti sairaalahoidossa olevien potilaiden omaisille Potilaan oikeudet Omaisen oikeudet Potilaan hoitoon liittyvä yhteistyö Valmistuu kevään 2015 aikana 13.11.2014 1

Lisätiedot

Yksilön ja yhteisön etu vastakkain? Prof. Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Kliininen laitos, Turun yliopisto

Yksilön ja yhteisön etu vastakkain? Prof. Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Kliininen laitos, Turun yliopisto Yksilön ja yhteisön etu vastakkain? Prof. Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Kliininen laitos, Turun yliopisto EETTINEN LÄHTÖKOHTA HELSINGIN JULISTUS (Artikla 8): Vaikka lääketieteellisen tutkimuksen

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEIDEN KULJETTAJIEN TERVEYSRISKIT ONNETTOMUUKSIEN TAUSTALLA

IKÄÄNTYNEIDEN KULJETTAJIEN TERVEYSRISKIT ONNETTOMUUKSIEN TAUSTALLA IKÄÄNTYNEIDEN KULJETTAJIEN TERVEYSRISKIT ONNETTOMUUKSIEN TAUSTALLA Itä-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi 1.6.2016 Juhani Kalsi, Silmätautien erikoistuva lääkäri, KYS Pohjois-Savon liikenneonnettomuuksien

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

IÄKKÄIDEN LÄÄKITYKSEN TIETOKANTA. Jouni Ahonen, FaT, KYS 19.9.2013 Fimea

IÄKKÄIDEN LÄÄKITYKSEN TIETOKANTA. Jouni Ahonen, FaT, KYS 19.9.2013 Fimea IÄKKÄIDEN LÄÄKITYKSEN TIETOKANTA Jouni Ahonen, FaT, KYS 19.9.2013 Fimea IÄKKÄILLÄ VÄLTETTÄVÄ LÄÄKEAINE 1. Haittavaikutusriski suurempi kuin kliininen hyöty 2. Liian suuri annos 3. Liian pitkä käyttöaika

Lisätiedot