Palliatiivinen sedaatio viimeinen keino kärsimyksen hoidossa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Palliatiivinen sedaatio viimeinen keino kärsimyksen hoidossa"

Transkriptio

1 Katsaus Juha Hänninen Palliatiivinen sedaatio viimeinen keino kärsimyksen hoidossa Kuolevan potilaan hoidossa syntyy tilanteita, joissa oireita ei saada hallintaan tavanomaisin keinoin. Sedatointi on keino hoitaa potilaan lähellä kuolemaansa kokemia sietämättömiä kärsimyksiä. Palliatiivisen sedaation tarkoituksena ei ole jouduttaa potilaan kuolemaa vaan oireiden vaikeusasteen mukaisesti rauhoittaa potilasta tai vaivuttaa hänet uneen esimerkiksi välittömän tukehtumiskuoleman uhatessa. Käsite palliatiivinen sedaatio on herättänyt laajaa eettistä keskustelua toimenpiteen aiheista ja oikeutuksesta. Tähänastiset tutkimukset ovat osoittaneet, että se on kuolevan potilaan oirehoidon äärimuotona tehokas ja turvallinen. Palliatiivisesta sedaatiosta ei vielä ole yhdenmukaisia ohjeita. Potilaalla tulee kuitenkin olla terminaalinen sairaus, hänen kärsimyksensä on muihin hoitoihin reagoimatonta, tarvittavat konsultaatiot on tehty, perhe on otettu hoitoon mukaan, ja päätös palliatiivisesta sedaatiosta on tehty yhteisymmärryksessä potilaan kanssa. Duodecim 2007;123: S aattohoito on ennakkoon suunniteltua, mutta hoitoa edellyttävät tilanteet eivät aina seuraa toisiaan odotusten mukaisesti. Ennakoimattomia tapahtumia nimitetään usein hätätai katastrofitilanteeksi. Odottamattomuuden lisäksi saattohoidon hätätilanteille on ominaista vaikeiden oireiden merkittävä lisääntyminen tai henkeä uhkaava komplikaatio. Sedatointi on äärimmäinen keino lievittää potilaan kärsimystä sietämättömässä tilanteessa. Esimerkki tällaisesta tilanteesta on tukehtumiskuolema. Kaikki hätätilanteet eivät kuitenkaan vaadi potilaan nukuttamista. Niissä tilanteissa, joissa potilaan kärsimyksen hoitamiseksi ei muita keinoja ole, sedaation käyttämättä jättämistä on pidetty jopa epähumaanina (Quill ym. 2000b). Kuolevan potilaan oireiden intensiivinen lievitys on yleisesti hyväksyttyä, eikä sen suhteen ole myöskään juridisia ongelmia. Sama pätee elämää ylläpitävien toimien lopettamiseen potilaan lähestyessä kuolemaa. Lääketieteellisesti perustellussa hoidon lopettamisessa toteutuvat lääketieteen etiikan keskeiset periaatteet: hyvän tekeminen ja vahingon välttäminen. Erittäin vaikeissa tilanteissa, joissa tavanomainen oirehoito ei riitä, joudutaan harkitsemaan mahdollisuutta vähentää potilaan tietoisuutta omasta kärsimyksestään (sedaatio). Tämä voidaan tehdä hyvin eriasteisesti, ja usein puhutaan sedatoinnin ohella esimerkiksi rauhoittamisesta. Tietoisuuden heikkeneminen tai kokemuksen muuntaminen lääkkein voi olla hyvin eriasteista. Sedaatio saattaa olla kevyttä rauhoittamista tai äkillisessä hätätilanteessa nopeaa syvään uneen vaivuttamista. Missään tilanteessa lääkkeen antamisen tarkoitus ei ole tuottaa potilaan kuolemaa. Palliatiivisen sedaation käsitteestä Palliatiivisen sedaation määritelmä on esitetty taulukossa. Kuolevan ihmisen sedatoinnin lähtökohta on, että potilas kärsii sietämättömistä oireista, joita muilla oirehoidon keinoilla ei saada hallintaan. Edellytyksenä on lisäksi, että potilas ja omaiset ovat tietoisia sedaation luonteesta ja hyväksyvät sen. Potilaan subjektiivisen toiveen taustalla on usein vaikeiden oireiden lisäksi koettu yleinen heikkous, väsyminen alati 2207

2 Taulukko. Suomalaisen asiantuntijaryhmän suositus palliatiivisesta sedaatiosta (Palliatiivisen lääketieteen yhdistyksen hallituksen koolle kutsuma moniammatillinen työryhmä 2007). Palliatiivinen sedaatio tarkoittaa kuolevan potilaan rauhoittamista alentamalla tarkoituksellisesti hänen tajunnantasoaan. Sillä ei pyritä jouduttamaan kuolemaa. Palliatiivinen sedaatio on hoitovaihtoehto kuolevan potilaan sietämättömän ja hallitsemattoman fyysisen tai psyykkisen tuskan hoidossa. Oireita lievittävään hoitoon liittyvä sedatoituminen on erotettava palliatiivisesta sedaatiosta. Esimerkiksi kivun ja deliriumin oireita lievittävä lääkityksen aiheuttama tajunnan ja vireystason mahdollinen alentuminen on lääkityksen seuraus. Palliatiivisessa sedaatiossa se puolestaan on lääkityksen tavoite ja tarkoitus. Myös eutanasia on erotettava palliatiivisesta sedaatiosta. Eutanasian tavoite on kuoleman jouduttaminen tai tuottaminen. Päätös potilaan sedaatiosta tehdään yhdessä potilaan kanssa potilaslain hengen mukaisesti. Myös omaisia tulee kuulla. Jos akuutissa hätätilanteessa potilas ei ole kykenevä ilmaisemaan kantaansa, lääkärin tulee toimia»potilaan parhaaksi» -periaatteella. Ennen kuin sedaatiopäätös tehdään, asiantuntijoita tulee konsultoida muista hoitovaihtoehdoista. Hoitavan lääkärin tulee tuntea palliatiivisessa sedaatiossa käytettävät lääkkeet sekä sedaation indikaatiot. Potilas voidaan sietämättömän tuskan lievittämiseksi sedatoida väliaikaisesti tai viimeisiksi elinpäivikseen. Oireen vaikeus määrää sedaation syvyyden. Sedaatio voi olla jatkuva tai jaksoittainen (yöksi sedatoidaan, päivällä ei). Palliatiivisessa sedaatiossa spontaani hengitys säilyy. Sedaation aikana potilaan vointia seurataan kliinisesti ja sedaation päätöksenteko sekä kulku dokumentoidaan. Palliatiivinen sedaatio ei vaadi koneellista monitorointia. Sedaation aikana potilas voidaan määräajoin herättää, jos se katsotaan potilaan edun mukaiseksi. Herättäminen ei kuitenkaan ole itsetarkoitus eikä sitä tule tehdä rutiininomaisesti ilman erityistä syytä. Pitkittyneen sedaation aikana huolehditaan muiden oireiden hoidosta ja tarvittavista tukihoidoista ja/tai toimenpiteistä. läsnä olevaan kuolemaan ja oman elämän tarkoituksellisuuden häviäminen. Kuten eutanasiaan, myös sedaatioon liittyvä käsitteistö on vaihtelevaa: puhutaan palliatiivisesta sedaatiosta, terminaalisesta sedaatiosta ja joskus»lääkeunesta». Myös siitä, mitä sedaatio tarkoittaa, on hyvin erilaisia näkemyksiä. Aiemmin käytetty käsite terminaalinen sedaatio ei selkeästi kerro, onko tarkoitus lyhentää elämää vai hoitaa kärsimystä. Se on myös käsitteenä negatiivinen ja passiivinen ja on helposti liitettävissä elämän lopettamiseen. Kansainvälisesti käyttöön on otettu termi palliatiivinen sedaatio (palliative sedation) kuvastaa paremmin sitä, että toimenpide on osa suunniteltua hoitoa. Kyseessä on lääketieteellinen interventio, jolla on positiivinen tarkoitus lievittää kärsimystä. Sillä on myös selkeä kohderyhmä palliatiivisen hoidon potilaat. Voidaan myös pohtia, onko koko palliatiivisen sedaation käsite hyödyllinen. Usein käsite johtaa harhaan, ikään kuin kyseessä olisi muusta oirehoidosta irrallinen toimenpide. Vaikeudet määritellä käsite ovat myös johtaneet tarpeettomiin debatteihin. Eri tavat määritellä sedaatio ja tietoisuuden taso sekä erilainen potilaiden valinta ja käyttöaiheiden määritys ovat vaikeuttaneet keskustelua palliatiivisesta hoidosta jo 1990-luvulta saakka (Caraceni 2003). Ongelmia ovat synnyttäneet myös käsitteet»muihin hoitoihin reagoimaton kärsimys» ja»kaikki hoidot käytetty». Milloin konsultaatiot ovat riittäviä ja kuinka laaja lääkäripaneeli tarvitaan luomaan konsensus siitä, että palliatiivinen sedaatio on aiheellinen. Lääkärikunnan tulisi tuntea palliatiivisen lääketieteen mahdollisuudet lievittää kuolemaa lähenevän potilaan oireita. Suomeen tarvitaankin välttämättä systemaattista palliatiivisen lääketieteen koulutusta lääkäreille (Hänninen ja Pitkälä 2002, Holli ja Hänninen 2004). Kulttuuriset tekijät palliatiivisen sedaation määrittäjinä Kärsimyksen lievittämiseen käytettyjen toimien oikeutus vaihtelee kulttuureittain. Kuolemiseen liittyy individualismia korostavassa yhteiskunnassa toive hallita myös omaa kuolemaansa, ehkäistä kärsimystä ja hoitaa sitä. Ihmisen nykyinen toive olla autonominen yksilö ulotetaan toisinaan myös kuolemisen tapaan ja hetkeen. Vaatimus olla oman elämän (ja kuoleman) viimekätinen arvioija on selkeästi lisääntynyt. Kuolemaakaan ei välttämättä nähdä vihollisena, vaan uhkana on ennemminkin kärsimys. Myös toive hyvästä lääketieteellisestä oirehoidosta ja mahdollisimman hyvästä elämänlaadusta vielä 2208 J. Hänninen

3 elämän lopulla on kasvanut. Palliatiivinen sedaatio saatetaan nähdä maailmankatsomuksellisista syistä hyvin eri tavoin. Tekijät, jotka käytännössä johtavat palliatiivisen sedaation käyttöön, saattavat myös vaihdella eri kulttuureissa (Sykes ja Thorns 2003b). Katolilaisessa ja buddhalaisessa maailmassa katsotaan, että tajunta ja kommunikaatiokyky tulee pyrkiä säilyttämään kaikissa olosuhteissa. Myös kivun hoito voi tästä syystä olla vaikeaa, esimerkiksi kun potilas on buddhalainen. Kulttuuriset tekijät on syytä ottaa huomioon määriteltäessä potilaan kärsimystä. Vain potilas itse kykenee kertomaan, onko hänen kokemuksensa sietämätöntä kärsimystä. Sedaatiota ei tule nähdä hoitovaihtoehtona, jota aktiivisesti tarjotaan potilaalle aina, kun hän kokee oireen subjektiivisesti vaikeaksi. Viranomaisten hyväksyminen Palliatiivinen sedaatio viimeinen keino kärsimyksen hoidossa Lääkäreiden eettisissä ohjeissa todetaan ihmiselämän suojelemisen ja kärsimyksen lievittämisen olevan lääkärin tasavertaisia velvollisuuksia. Eutanasia saattaa aiheuttaa näiden velvollisuuksien ristiriitaisuutta. Sedaatiossa taas kyse on yhdestä hyvän oirehoidon muodosta. Sedaatio on herättänyt tiukkaakin eettistä keskustelua myös lääkäreiden ammattikunnan sisällä, ja sedaatiota käyttäviä kollegoita on saatettu syyttää hitaan eutanasian omaksumisesta (Sykes ja Thorns 2003a). Pääosin keskustelua on käyty Euroopassa 1990-luvulla. Norjassa perustettiin vuonna 2000 työryhmä pohtimaan palliatiivisen sedaation eettisiä kysymyksiä ns. Baerumsin tapauksen jälkeen (Forde ym. 2006). Työryhmä pääsi konsensukseen sedaation käytöstä. Suomeen keskustelu rantautui Suomen Lääkäriliiton kanta on, että kokenut lääkäri voi käyttää palliatiivista sedaatiota harkiten, kun potilaan tilanne ennen kuolemaa on käynyt sietämättömäksi (Lääkärin etiikka 2005). Yhdysvalloissa Oregonin osavaltiossa lääkärillä on mahdollisuus tiettyjen olosuhteiden vallitessa kirjoittaa potilaalleen kuolettava lääkitys (Death with Dignity Act). Sielläkin on käyty keskustelua palliatiivisesta sedaatiosta ja saavutettu varsin laaja konsensus muutoin hallitsemattomien oireiden hallitsemisesta muuttamalla potilaan tietoisuutta palliatiivisella sedaatiolla (Quill ja Meier 2006). Nykyinen käytäntö tutkimusten valossa Vuosina potilaalla tehdyssä takautuvan tutkimuksen (Muller-Busch ym. 2003) aineistossa 80 potilasta sedatoitiin. Seitsemän vuoden kuluessa havaittiin kivun osuuden sedaation aiheena pienentyneen. Hengenahdistus, delirium ja yleistynyt ahdistuneisuus ennen kuolemaa olivat yleisimmät sedaation syyt. Keskimäärin sedaatio kesti 63 tuntia. Sedaatiota oli käytetty vasteen mukaan asteikolla kevyt syvä ja asteittainen nopea. Potilas voidaan sietämättömän tuskan lievittämiseksi sedatoida väliaikaisesti tai viimeisiksi elinpäivikseen. Oireen vaikeus määrää sedaation syvyyden. Sedaatio voi olla jatkuva tai jaksoittainen (sedaatio vain yöksi). Palliatiivista sedaatiota on tutkittu myös Taiwanissa (Chiu 2001). Tässä tutkimuksessa sedaatiolla ei havaittu olevan vaikutusta potilaiden elinaikaan. Etelä-Afrikassa tehdyssä etenevässä seurantatutkimuksessa (Cameron ym. 2004) yleisin palliatiivisen sedaation aihe oli agitoitunut delirium ja toiseksi yleisin leikkauskelvottoman pahanlaatuisen suolistotukokseen liittyvä hallitsematon oireilu. Italiassa tehtiin jatkuvaa syvää sedaatiota saaneiden potilaiden tilaa kuvaileva tutkimus 136 potilaalla (Bulli ym. 2007). Valtaosa sedaatiotutkimuksista on tehty pienillä aineistoilla, ja satunnaistettujen, kontrolloitujen tutkimusten tekeminen kuolevilla potilailla on eettisesti mahdotonta. Tutkimuksiin sisältyy myös metodologisia puutteita (Cowan ja Walsh 2001). Suosituksia sedaatiosta Kuolevan ihmisen sedatoinnin lähtökohta on, että potilas kärsii sietämättömistä oireista Sedaatiosta on laadittu ohjeita ja Euroopan palliatiivisen hoidon yhdistys (EAPC) laatii parhaillaan konsensuslausumaa palliatiivisesta 2209

4 sedaatiosta. Myös Suomen palliatiivisen lääketieteen yhdistys kutsui koolle joukon jäseniään kaksipäiväiseen seminaariin laatimaan suositusta suomalaisesta sedaatiokäytännöstä. Suositus on julkaistu Suomen Lääkärilehdessä 2007 (taulukko). Konsensuslausumassa kuolevien tehohoidossa olevien potilaiden kivun hoidosta ja sedaatiosta todetaan, että sedaation ohjeidenmukainen käyttö minimoi potilaiden kärsimystä ja on toisaalta keino välttää ajautumista eutanasiaan (Hawrylock ym. 2002). NCCN:n (National comprehensive cancer network) ohjeissa vuodelta 2006 todetaan, että onkologiassa palliatiivinen sedaatio nähdään aiheelliseksi tilanteessa, jossa potilaan oireet muutoin eivät ole hallittavissa. Yhdysvalloissa on saavutettu laaja konsensus palliatiivisen sedaation kliinisistä ja eettisistä perusteista (National ethics committee VHA 2007) ja toteuttamista varten on laadittu suositukset. Vaikka palliatiivisen sedaation laajuudesta edelleen käydään keskustelua, hoitomuotoa pidettiin soveliaana elämän loppuvaiheen muutoin hallitsemattomien oireiden lievittämisessä. Äskettäin julkaistu monikansallinen suositus palliatiivisen sedaation käytöstä perustuu laajaan paneeliin, joka on käynyt läpi aihepiiristä julkaistut tutkimukset ja keskustellut niiden pohjalta (de Graeff ja Dean 2007). Suositus on 29 palliatiivisen hoidon asiantuntijan konsensuslausuma. Sen mukaan palliatiivinen sedaatio on käyttökelpoinen vaihtoehto kuolevan potilaan sietämättömien kärsimysten lievittämisessä, kun kaikki muut keinot on käytetty. Suosituksessa otetaan kantaa keskeisten käsitteiden määrittelyyn. Siinäkin jäävät ongelmiksi kärsimyksen subjektiivisuus, eettinen mahdottomuus tehdä sedaatiota koskevia kontrolloituja tutkimuksia ja mahdollisuus sedaation väärinkäyttöön. Potilaan sedatointiin liittyy monia eettisiä ja käsitteellisiä ongelmia. Sedaatio herättää usein lähes yhtä voimakkaita mielipiteitä kuin eutanasia. Ilmeisin eettinen kysymys on, kuinka sedaatio voidaan erottaa eutanasiasta. Euroopan palliatiivisen hoidon yhdistyksen eettisten kysymysten työryhmä on ottanut kannan, ettei turhasta hoidosta pidättäytyminen, turhan hoidon lopettaminen tai terminaalinen sedaatio täytä eutanasian määritelmää. Työryhmä toteaa, että sedaatio on erotettava eutanasiasta. Palliatiivisen sedaation tarkoitus on kärsimyksen lievittäminen, eutanasian potilaan surmaaminen (Materstvedt ym. 2005). Niin ikään on pohdittu sitä, paraneeko ihmisen elämänlaatu sillä, että hänet vaivutetaan uneen. Sedaation käytännön suorittamiseen saattohoidossa on etsitty ohjeita (Cherny ja Portenoy 1994), mutta selkeisiin ja yksiselitteisiin toimintamalleihin ei ole päästy (Quill 2000). Useissa oppikirjoissa palliatiivinen sedaatio nähdään keinoksi kuoleman läheisyydessä erilaisten oireiden lievittämisessä: aivokasvainpotilailla (Booth ja Bruera 2004), deliriumissa (Caraceni ja Grassi 2003), ruoansulatuselinten sairauksissa (Ripamonti ja Bruera 2002), neurologisissa sairauksissa (Maddocks ym. 2006) ja hengitystiesairauksissa (Ahmedzai ja Muers 2005). Keskeinen palliatiivisen lääketieteen käy d i n a s i a t Palliatiivinen sedaatio on osa kuolevan potilaan oirehoitoa. Sen aiheena on muuhun hoitoon reagoimaton sietämätön kärsimys. Hoidon tarkoituksena ei ole tuottaa kuolemaa. Palliatiivisen sedaation käyttö edellyttää palliatiivisen hoidon tuntemusta, aiheiden oikeaa määritystä ja muiden erikoisalojen riittäviä konsultaatioita. Oikein käytettynä sedaatio on yhtä tehokas ja turvallinen hoitomuoto kuin opioidien käyttö kuolevan potilaan oirehoidossa J. Hänninen

5 sikirja toteaa, että viimeaikaisen näytön perusteella palliatiivinen sedaatio ei lyhennä elinaikaa ja että se myös kunnioittaa elämän pyhyyttä ja mahdollistaa hyvän kuoleman (Doyle ym. 2005). Palliatiivinen sedaatio käytännössä Kansainvälisessä tutkimuksessa vertailtiin neljän maan käytäntöjä hallitsemattomasti oireilevien potilaiden sedatoinnissa. Keskimääräinen sedaatioaika oli 1,9 3,2 vuorokautta. Yleisimmin käytetty sedatoiva aine oli midatsolaami ja keskimääräinen annos vaihteli maittain välillä mg/vrk. Usein käytettyjä aineita olivat myös haloperidoli ja loratsepaami. (Fainsinger ym. 2000). Myös propofolin käytöstä erikoistuneissa palliatiivisen hoidon yksiköissä on saatu myönteisiä kokemuksia (Lundström ym. 2005). Deksmedetomidiini on ollut käytössä jo pidempään tehohoitopotilaiden sedaatiossa. Tehohoidossa sedaation aiheina ovat usein potilaan tuskaisuus, ahdistuneisuus ja delirium (Parviainen 2003). Japanilaisessa 102 potilaan monikeskustutkimuksessa (Morita ym. 2005a) selvitettiin eettisiä näkökohtia, jotka liittyvät syvän sedaation käyttöön loppuvaiheen oireiden hallinnassa. Tärkeimmät oireet, joita sedaatiolla hoidettiin, olivat uupumus, hengenahdistus ja delirium. Vajaalla puolella potilaista oli vain yksi oire. Sedaatio toteutettiin lähes 80 %:lla potilaista midatsolaamilla. Muita käytettyjä lääkkeitä olivat fenobarbitaali, haloperidoli ja ketamiini. Niistä potilaista, jotka pystyivät selkeästi ilmaisemaan itseään, 95 % ilmoitti oireiden olevan sietämättömiä. Suurimmalle osalle potilaista oli kokeiltu tavanomaisia hoitoja oireisiin ennen sedaatioon päätymistä. Kahdessa kolmasosassa tapauksista oli käytetty jaksoittaista tai kevyttä sedaatiota ennen syvän sedaation aloittamista. Noin puolet niistä potilaista, joilla ilmeni sietämätöntä psykoeksistentiaalista kärsimystä, oli saanut psykologista hoitoa ja depressiolääkkeitä. Tutkimuksen toisessa osassa (Morita 2005b) selvitettiin palliatiivisen sedaation tehoa ja turvallisuutta seurannan aikana. Sitä varten arvioitiin agitaatio, bronkuseritteiden määrä, kipu, Palliatiivinen sedaatio viimeinen keino kärsimyksen hoidossa hengenahdistus sekä uupumus ja pahoinvointi. Turvallisuutta arvioitiin seuraamalla hengitystaajuutta ja komplikaatiota (hengityslama, sydämenpysähdys, aspiraatio tai keuhkokuume ja paradoksaalinen agitaatio). Sedaatio oli turvallinen 80 %:ssa tapauksista. Fataaleja komplikaatioita oli 4 % (hengityslama). Sedaatiota edeltävä huomattava agitoituneisuus (delirium) ennakoi komplikaatioita. Aiempi käsitys siitä, että kuolevan potilaan oireita tulee hoitaa voimaperäisesti, vaikka se saattaisi jouduttaa kuolemaa (ns. double effect), soveltuu moraalisena väittämänä myös sedaatioon (Boyle 2004). Päämääränä on kärsimyksen lievitys silläkin uhalla, että toimenpiteeseen sisältyy mahdollisuus lyhentää potilaan elämää. Kivun lievityksessä ja palliatiivisessa sedaatiossa kyse on mahdollisesta mutta tahattomasta haittavaikutuksesta. Käytäntö ja useat tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että sedaation käyttö on turvallista samaan tapaan kuin opioidien käyttö loppuvaiheen syöpäpotilaille (Sykes ja Thorns 2003a). Kärsimys ennen kuolemaa Kuolintoiveet heräävät, kun avuttomuus ja riippuvuus toisista uhkaavat Kuolintoiveet heräävät, kun avuttomuus ja riippuvuus toisista uhkaavat. Siinä vaiheessa, kun ihminen ei enää tunne voivansa hallita elämäänsä, elämä tuntuu menettävän merkityksensä. Halu kuolla syntyy olemassaoloa koskevien kysymysten pohjalta. Kun elämä ei enää vastaa kulttuurissa keskeisinä pidettyjä ihmisenä olemisen odotuksia, koko elämä menettää merkityksensä. Kun kuoleva kärsii erilaisista oireista ja pelkää kuolemaa, hän usein näkee jäljellä olevan elinaikansa tarpeettomana. Elettävä hetki ei tuota iloa eikä nautintoa, ja tulevaisuus on vielä pelottavampi. Lääkärin ensisijainen tehtävä on helpottaa psykologisesti (ja tarvittaessa lääkkein) potilaan ahdistusta ja pelkoa. Niin fyysisissä, psyykkisissä kuin eksistentiaalisissakin ongelmissa hoitosuhde ja asiallinen oirelääkitys ovat oikea tapa hoitaa potilasta. 2211

6 Vaikea sairaus ja sen herättämät psyykkiset reaktiot saattavat yhdessä tehdä lähenevän kuoleman vaikeaksi. Deliriumin tai psykoottisten oireiden tapauksessa kysymys palliatiivisesta sedaatiosta muuttuu vielä hankalammaksi. Eutanasian käytännön suoritusta koskeneessa tutkimuksessa Hollannissa todettiin ongelmia jopa teknisessä suorituksessa (Groenewoud ym. 2000). Osassa eutanasiatapauksista kuolema pitkittyi lääkärin osaamattomuuden vuoksi. Hollannissa eutanasioiden määrä onkin vähentynyt viimeisten viiden vuoden aikana (Sheldon 2007). Myös palliatiivisessa sedaatiossa henkilökunnan taitamattomuus ja kykenemättömyys tilanteen arvioinnista tai hoidon toteuttamisessa saattavat lisätä potilaan ja omaisten kärsimyksiä. Kuolevien potilaiden voimakkaiden psyykkisten oireiden lääkehoito ei poikkea muusta orgaanis-psykologisen sekamuotoisen psykoosin hoidosta. Kuoleman läheisyys, etiologiset tekijät ja potilaan fyysinen heikkeneminen tuovat kuitenkin mukanaan lisäongelmia. Vaarana on sedatoida hankalat tai hankalasti oireilevat potilaat. Pohjoismaisessa palliatiivisen hoidon kongressissa Trondheimissa havaittiin, että sedaatiolla saatettiin toisaalla tarkoittaa voimakkaiden kipulääkkeiden aiheuttamaa väsymystä ja toisaalla potilaan vaivuttamista uneen. Hyvin moni potilas saa sedatoivia lääkkeitä viimeisinä päivinään mutta on silti hereillä ja kykenevä kommunikoimaan. Loppuvaiheen oireiden hoitaminen, opioidirotaatio ja nesteyttäminen saattavat vähentää sedatoinnin tarvetta. Kärsimyksen monimuotoisuus johtaa kysymään, tulisiko myös eksistentiaalista kärsimystä lievittää palliatiivisella sedaatiolla? Kenen päätettävissä on, millainen kärsimys on riittävää ansaitakseen kuoleman? Hollannissa ja Yhdysvalloissa tehtyjen tutkimusten mukaan nimenomaan eksistentiaaliset kysymykset ovat olleet eutanasiapyyntöjen taustalla. Kreikkalaisen tutkimuksen mukaan (Mystakidou 2006) kipu, anoreksia-kakeksia-väsymysoireyhtymä ja heikentynyt suorituskyky ovat johtaneet toivottomuuden tunteeseen ja toiveeseen nopeutetusta kuolemasta. Lopuksi Kuoleminenkin on kustannuskysymys. Väestö ikääntyy, kuolema pitkittyy ja kustannukset kasvavat. Suomessakin on esitetty eutanasian laillistamista säästösyistä (esittäjänä tosin taloustieteilijä). Palliatiivinen sedaatio on keino lievittää kärsimystä, kun kuolema on jo lähellä. Kuitenkin myös palliatiivisen sedaation on herätettävä samat eettiset kysymykset kuin eutanasian: kenelle, kenen tarpeesta ja milloin? Kirjallisuutta Ahmedzai S, Muers M, toim. Supportive care in respiratory disease. Oxford University Press, Booth S, Bruera E, toim. Palliative care consultations in primary and metastatic brain tumours. Oxford University Press, Boyle J. Medical ethics and double effect: the case of terminal sedation. Theor Med Bioeth 2004;25: Bulli F, Miccinesi G, Biancalani E, ym. Continuous deep sedation in home palliative inits. The case of Florence area in 2000 and in Minerva Anestesiol 2007;73: Cameron D, Bridge D, Blitz-Lindeque J. Use of sedation to relieve refractory symptoms in dying patients. S Afr Med J 2004;94: Caraceni A, Grassi L. Delirium. Acute confusional states in palliative medicine. Oxford University Press, Cherny N, Portenoy R. Sedation in the management of refractory symptoms: guidelines for evaluation and treatment. J Palliat Care 1994;10:31 8. Chiu TY, Hu WY, Lue BH, Cheng SY, Chen CY. Sedation for refractory symptoms of terminal cancer patients in Taiwan. J Pain Symptom Manage 2001;21: Cowan JD, Walsh D. Terminal sedation in palliative medicine: definition and review of the literature. Support Care Cancer 2001;9: Doyle D, Hanks G, Cherny NI, Calman K, toim. Oxford textbook of palliative medicine. Oxford University Press, Fainsinger R, Waller A, Bercovici M, ym. A multicentre international study of sedation for uncontrolled symptoms in terminally ill patients. Palliat Med 2000;14: Forde R, Kongsgaard U, Aasland O. Lindrende sedering til döende. Tidsskr Nor Laegeforen 2006;126: de Graeff A, Dean M. Palliative sedation therapy in the last weeks of life: a literature review and recommendations for standards. J Palliat Med 2007;10: Groenewoud J, van der Heide A, Onwuteaka-Philipsen BD, Willems DL, van der Maas PJ, van der Wal G. Clinical problems with the performance of euthanasia and physician-assisted suicide in The Netherlands. N Engl J Med 2000;342: Hawrylock LAS, Harvey W, Lemieux-Charles L, Singer PA. Consensus guidelines on analgesia and sedation in dying intensive care unit patients. BMC Med Ethics 2002;3:E3. Holli K, Hänninen J. Palliatiivinen lääketiede pyrkii ulos lapsenkengistään. Suom Lääkäril 2004;59: Hänninen J, Pitkälä K. Palliatiivisen hoidon koulutus. Suom Lääkäril 2002; 57: Lundström S, Zachrisson U, Furst CJ. When nothing helps: propofol as sedative and antiemetic in palliative cancer care. J Pain Symptom Manage 2005;30: Lääkärin etiikka. Joensuu: Suomen lääkäriliitto

7 Maddocks I, Brew B, Waddy H, Williams I. Palliative neurology. Cambridge University Press, Materstvedt L, Clark D, Ellershaw J, ym. Eutanasia ja lääkäriavusteinen itsemurha. EAPC:n eettisten kysymysten työryhmän näkemys. Suom Lääkäril 2005;60: Morita T, Chinone Y, Ikenaga M, ym. Ethical validity of palliative sedation therapy: a multicenter, prospective observational study conducted on specialized palliative care units in Japan. J Pain Symptom Manage 2005(a);30: Morita T, Chinone Y, Ikenaga M, ym. Efficacy and safety of palliative sedation therapy : a multicenter, prospective, observational study conducted on specialized palliative care units in Japan. J Pain Symptom Manage 2005(b);30: Muller-Busch H, Anders I, Jehser T. Sedation in palliative care a critical analysis of 7 years experience. BMC Palliat Care 2003;2:2. Mystakidou K, Parpa E, Katsouda E, Galanos A, Vlahos L. The role of physical and psychological symptoms in desire for death: a study of terminally ill cancer patients. Psychooncology 2006;15: National comprehensive cancer network (NCCN). Clinical practice guidelines in oncology: palliative care National ethics committee VHA. The ethics of palliative sedation as a therapy of last resort. Am J Hosp Palliat Care 2007;23: Palliatiivisen lääketieteen yhdistyksen hallituksen koolle kutsuma moniammatillinen työryhmä. Asiantuntijalausuma määrittelee palliatiivisen sedaation. Suom Lääkäril 2007;62:929. Parviainen I. Tehohoitopotilaan sedaatio. Suom Lääkäril 2003;58: Quill TE, Byock I. Responding to Intractable terminal suffering: the role of terminal sedation and voluntary refusal of food and fluids. Ann Intern Med 2000(a);132: Quill TE, Lee BC, Nunn S. Palliative treatments of last resort: choosing the least harmful alternative. University of Pennsylvania Center for Bioethics Assisted Suicide Consensus Panel. Ann Intern Med 2000(b);132: Quill TE, Meier DE. The big chill inserting the DEA into end-of-life care. N Engl J Med 2006;354:1 3. Ripamonti C, Bruera E. Gastrointestinal symptoms in advanced cancer patients: Oxford University Press, Sheldon T. Incidence of euthanasia in the Netherlands falls as that of palliative sedation rises. BMJ 2007;334:1075. Sykes N, Thorns A. Sedative use in the last week of life and the implications for end-of-life decision making. Arch Intern Med 2003(a); 163: Sykes N, Thorns A. The use of opioids and sedatives at the end of life. Lancet Oncol 2003(b);4: JUHA HÄNNINEN, LL, ylilääkäri juha.hanninen@terho.fi Terhokoti Kuparitie Helsinki 2213

PALLIATIIVINEN SEDAATIO

PALLIATIIVINEN SEDAATIO PALLIATIIVINEN SEDAATIO Juha Nevantaus Osastonylilääkäri Keski-Suomen Keskussairaala 28.11.2013 Päätös saattohoitoon siirtymisestä tehdään neuvotellen potilaan kanssa ja merkitään selkeästi sairauskertomukseen.

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNNAN ASIANTUNTIJAKUULEMINEN

SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNNAN ASIANTUNTIJAKUULEMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNNAN ASIANTUNTIJAKUULEMINEN 9.11.2017 Eutanasia kansalaisaloite hyvän kuoleman puolesta Tiina Saarto, ylilääkäri Syöpätautien ja sädehoidon dosentti Palliatiivisen lääketieteen

Lisätiedot

Mirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos

Mirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos Mirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos Palliatiivisella sedaatiolla tarkoitetaan sitä, että kuolevaa potilasta rauhoitetaan

Lisätiedot

Asia: KAA 2/2017 vp Eutanasia-aloite hyvän kuoleman puolesta

Asia: KAA 2/2017 vp Eutanasia-aloite hyvän kuoleman puolesta Sosiaali- ja terveysvaliokunta torstai 01.03.2018 klo 10.00 /KAA2/2017 vp/asiantuntijapyyntö Asia: KAA 2/2017 vp Eutanasia-aloite hyvän kuoleman puolesta Varpu Lipponen TtT, FM, yliopettaja, psykoterapeutti

Lisätiedot

Palliatiivinen sedaatio

Palliatiivinen sedaatio Palliatiivinen sedaatio SAATTAMASSA palliatiivisen ja saattohoidon koulutuspäivä 28.11.2016 Johanna Ruohola El, palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys TYKS, Syöpätaudit Sidonnaisuudet Olen toiminut

Lisätiedot

SAATTOHOITOPÄÄTÖS. Palliatiivisen hoidon seminaari 26.4.13 Diakonia-ammattikorkeakoulu Urpo Hautala

SAATTOHOITOPÄÄTÖS. Palliatiivisen hoidon seminaari 26.4.13 Diakonia-ammattikorkeakoulu Urpo Hautala SAATTOHOITOPÄÄTÖS Palliatiivisen hoidon seminaari 26.4.13 Diakonia-ammattikorkeakoulu Urpo Hautala Urpo Hautala Laitospalveluiden ylilääkäri Sastamalan seudun sosiaali- ja terveyspalvelut Yleislääketieteen

Lisätiedot

MIHIN MINÄ TÄSSÄ MITÄ LÄÄKÄRI VASTAA KUOLEN? KUOLEVALLE?

MIHIN MINÄ TÄSSÄ MITÄ LÄÄKÄRI VASTAA KUOLEN? KUOLEVALLE? MIHIN MINÄ TÄSSÄ KUOLEN? MITÄ LÄÄKÄRI VASTAA KUOLEVALLE? Kristiina Tyynelä-Korhonen, LT, erikoislääkäri, palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Syöpäkeskus, KYS 15.2.2016 2 PALLIATIIVISEN HOIDON JA

Lisätiedot

Kuolevan lapsen kivunhoito

Kuolevan lapsen kivunhoito Kuolevan lapsen kivunhoito Jukka Pouttu Lasten ja nuorten sairaala HUS SULAT 28.01.2016 Lisää aiheesta: DUODECIM: Kuolevan potilaan oireiden hoito Käypä hoito -suositus Julkaistu: 28.11.2012 Kuolevan lapsen

Lisätiedot

Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset

Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset Ritva Halila dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sitoumukset: ei kaupallisia sidonnaisuuksia

Lisätiedot

Saattohoidon kansalliset suositukset - Eksote:n malli -

Saattohoidon kansalliset suositukset - Eksote:n malli - Saattohoidon kansalliset suositukset - Eksote:n malli - Eero Vuorinen, oyl Anestesiologian erikoislääkäri Kivun hoidon ja palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys EKSOTE/CAREA PALLIATIIVINEN HOITO European

Lisätiedot

Hengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa

Hengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa Hengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa Hengenahdistus on yleistä monien sairauksien loppuvaiheessa (kuva 1 ja 2). Hengenahdistuksen syyt ovat moninaisia (taulukko 1) ja ne on tärkeä selvittää,

Lisätiedot

bukkaalinen fentanyylitabletti Effentora_ohjeet annostitrausta varten opas 6.indd :04:58

bukkaalinen fentanyylitabletti Effentora_ohjeet annostitrausta varten opas 6.indd :04:58 10 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Yksilöllisesti sopiva annos jokaiselle syövän läpilyöntikivuista kärsivälle potilaalle: Viisi Effentora - vahvuutta mahdollistavat yksilöllisen läpilyöntikipujen hoidon Ohjeet

Lisätiedot

Lääkäri ja kuolinapu -kyselyn tuloksia

Lääkäri ja kuolinapu -kyselyn tuloksia Lääkäri ja kuolinapu -kyselyn tuloksia Jukka Vänskä, tutkimuspäällikkö Suomen Lääkäriliitto Hyvä kuolema -seminaari Säätytalo 6.10.2016 Kyselyn tarkoitus Kartoittaa lääkärien mielipiteitä ja kokemuksia

Lisätiedot

PALLIATIIVINEN SEDAATIO

PALLIATIIVINEN SEDAATIO PALLIATIIVINEN SEDAATIO Juha Nevantaus Osastonylilääkäri Keski-Suomen Keskussairaala 25.10.2013 Päätös saattohoitoon siirtymisestä tehdään neuvotellen potilaan kanssa ja merkitään selkeästi sairauskertomukseen.

Lisätiedot

Eutanasia laki aloite Asiantuntija puheenvuoro

Eutanasia laki aloite Asiantuntija puheenvuoro Eutanasia laki aloite Asiantuntija puheenvuoro Reino Pöyhiä Palliatiivisen lääketieteen dosentti, TY Anestesiologian ja tehohoidon dosentti, HY Kivunhoidon, palliatiivisen lääketieteen ja lääkärikouluttajan

Lisätiedot

Kuka päättää kuolemasta?

Kuka päättää kuolemasta? Kuka päättää kuolemasta? Joensuu 15.2.2016 Heikki Pälve Toiminnanjohtaja LKT, anest. ja tehohoidon el. Ensihoidon erityispätevyys Hallinnon pätevyys Maailman Lääkäriliiton eettisen komitean pj Kuka päättää??

Lisätiedot

HOITOTAHDON JA HOITOLINJAUSTEN MÄÄRITTÄMINEN JA NOUDATTAMINEN. 25.5.2010 Mari Kärkkäinen

HOITOTAHDON JA HOITOLINJAUSTEN MÄÄRITTÄMINEN JA NOUDATTAMINEN. 25.5.2010 Mari Kärkkäinen HOITOTAHDON JA HOITOLINJAUSTEN MÄÄRITTÄMINEN JA NOUDATTAMINEN HOITOLINJAUS Tavoitteena on, että potilas saa oikean hoidon oikeaan aikaan oikeassa paikassa. HOITOLINJAUS JA HOITOTAHTO Hoitolinjauksen teko

Lisätiedot

Lausuntoni perustan toimintaani saattohoitolääkärinä Terhokodissa alkaen. Olen myös julkaissut asiaan liittyen mm.

Lausuntoni perustan toimintaani saattohoitolääkärinä Terhokodissa alkaen. Olen myös julkaissut asiaan liittyen mm. 1 ASIANTUNTIJALAUSUNTO Juha Hänninen LL, VTK 1.3.2018 klo 10:00 Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta Asia: KAA 2/2017 vp Eutanasia-aloite hyvän kuoleman puolesta Lausuntoni perustan toimintaani saattohoitolääkärinä

Lisätiedot

Kivunhoidon, Palliatiivisen lääketieteen ja Lääkärikouluttajan erityispätevyydet, SLL

Kivunhoidon, Palliatiivisen lääketieteen ja Lääkärikouluttajan erityispätevyydet, SLL ASIANTUNTIJALAUSUNTO EUTANASIALAKIALOITTEESTA Reino Pöyhiä Palliatiivisen lääketieteen dosentti, Turun yliopisto Anestesiologian ja tehohoidon dosentti, Helsingin yliopisto Kivunhoidon, Palliatiivisen

Lisätiedot

Vanhuus, kuolema ja terveydenhuollon eettiset periaatteet

Vanhuus, kuolema ja terveydenhuollon eettiset periaatteet Vanhuus, kuolema ja terveydenhuollon eettiset periaatteet Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sidonnaisuudet ei sidonnaisuuksia teollisuuteen

Lisätiedot

saattohoito Tutkimuksen tilanne Raimo Sulkava Itä Suomen yliopisto 6.11.2012 Nykytilanne Yli 80% pitkäaikaishoidossa olevista potilaista

saattohoito Tutkimuksen tilanne Raimo Sulkava Itä Suomen yliopisto 6.11.2012 Nykytilanne Yli 80% pitkäaikaishoidossa olevista potilaista Muistisairaudesta kärsivien potilaiden saattohoito Tutkimuksen tilanne Raimo Sulkava Geriatrian professori Itä Suomen yliopisto 6.11.2012 Nykytilanne Yli 80% pitkäaikaishoidossa olevista potilaista on

Lisätiedot

Miten hyvä kuolema on mahdollinen? Juha Hänninen Mieli 2010 Kuopio

Miten hyvä kuolema on mahdollinen? Juha Hänninen Mieli 2010 Kuopio Miten hyvä kuolema on mahdollinen? Juha Hänninen Mieli 2010 Kuopio 5.2.2010 Voiko kuolema olla hyvä kuolemaan liittyy surua kaipausta luopumista kärsimystä pelkoa < Kuinka kuolema voisi olla hyvä??? Elämän

Lisätiedot

SAATTOHOIDON TOTEUTTAMINEN. Jyväskylä 23.1.2014 Syöpäyhdistys / vapaaehtoiset Juha Hänninen

SAATTOHOIDON TOTEUTTAMINEN. Jyväskylä 23.1.2014 Syöpäyhdistys / vapaaehtoiset Juha Hänninen SAATTOHOIDON TOTEUTTAMINEN Jyväskylä 23.1.2014 Syöpäyhdistys / vapaaehtoiset Juha Hänninen Terveydenhuollon päämäärät Sairauden ja vammautumisen ehkäisy ja terveyden ylläpito ja edistäminen Sairauksien

Lisätiedot

Saattohoito nyt, huomenna ja 2030. Juha Hänninen 25.9.2014 Saattohoito nyt seminaari Kuntatalo, Helsinki

Saattohoito nyt, huomenna ja 2030. Juha Hänninen 25.9.2014 Saattohoito nyt seminaari Kuntatalo, Helsinki Saattohoito nyt, huomenna ja 2030 Juha Hänninen 25.9.2014 Saattohoito nyt seminaari Kuntatalo, Helsinki Onko kuolema sairaus? Onko kuolevan hoito lääketiedettä? Tarvitaanko lääkäriä kuolinvuoteen äärellä?

Lisätiedot

Palliatiivinen hoito. LT, Syöpätautien erikoislääkäri (palliat.erityispätevyys) Outi Hirvonen 27.1.2012

Palliatiivinen hoito. LT, Syöpätautien erikoislääkäri (palliat.erityispätevyys) Outi Hirvonen 27.1.2012 Palliatiivinen hoito LT, Syöpätautien erikoislääkäri (palliat.erityispätevyys) Outi Hirvonen 27.1.2012 Palliatiivista hoitoa ja saattohoitoa tarvitaan syöpäpotilaille Suomessa todetaan uusia syöpiä n.

Lisätiedot

Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys

Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Lääkärin koulutus korostaa biologista näkökulmaa Kuolema biologinen psykologinen kulttuurinen eettinen ja uskonnollinen näkökulma

Lisätiedot

lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet

lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet Saattohoidon opetus lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet Leila Niemi-Murola dosentti, kliininen opettaja Anestesiologian ja tehohoidon klinikka HY/HYKS Esityksen sisältö Työelämässä olevat,

Lisätiedot

VIIMEINEN TOIVEENI OPASLEHTI OMAISILLE JA HOITOKODIN ASUKKAALLE SAATTOHOIDOSTA. Rosa Jakobsson & Sari Oksanen Tampereen ammattikorkeakoulu TAMK

VIIMEINEN TOIVEENI OPASLEHTI OMAISILLE JA HOITOKODIN ASUKKAALLE SAATTOHOIDOSTA. Rosa Jakobsson & Sari Oksanen Tampereen ammattikorkeakoulu TAMK VIIMEINEN TOIVEENI OPASLEHTI OMAISILLE JA HOITOKODIN ASUKKAALLE SAATTOHOIDOSTA Rosa Jakobsson & Sari Oksanen Tampereen ammattikorkeakoulu TAMK Lukijalle: Tämä opaslehti on toteutettu opinnäytetyönä Sastamalan

Lisätiedot

Lataa Palliatiivinen hoito. Lataa

Lataa Palliatiivinen hoito. Lataa Lataa Palliatiivinen hoito Lataa ISBN: 9789516564848 Sivumäärä: 640 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 25.85 Mb Palliatiivinen, oireita lievittävä hoito on potilaan aktiivista kokonaisvaltaista hoitoa silloin,

Lisätiedot

ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO

ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO ARVOKAS JA VIELÄ ELÄMYKSIÄ TARJOAVA SAATTOHOITO Mirja Koivunen ylilääkäri yleislääketieteen erikoislääkäri palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos ARVOKAS = arvostusta ja

Lisätiedot

Palliatiivinen hoito ja saattohoito - hoitosuunnitelma

Palliatiivinen hoito ja saattohoito - hoitosuunnitelma 25.11.2016 Palliatiivinen hoito ja saattohoito - hoitosuunnitelma Tiina Saarto, yl, Palliatiivisen lääketieteen professori, Helsingin Yliopisto, HYKS Palliatiivinen keskus WHO - Palliatiivinen hoito Palliatiivisella

Lisätiedot

Kuolevan potilaan ja hänen omaisensa kohtaamisesta

Kuolevan potilaan ja hänen omaisensa kohtaamisesta Kuolevan potilaan ja hänen omaisensa kohtaamisesta Kuolevan hyvä hoito, yhteinen vastuumme Yhteisvastuukeräyksen saattohoitokoulutus Tampere, 30.10.2015 Irja Öun Terhokoti LL, geriatrian erikoislääkäri

Lisätiedot

Minna Hökkä & Juho Lehto. EduPal hanke

Minna Hökkä & Juho Lehto. EduPal hanke Minna Hökkä & Juho Lehto EduPal hanke Mistä on kysymys? Palliatiivinen hoito on henkeä uhkaavaa tai kuolemaan johtavaa sairautta sairastavien potilaiden ja heidän läheistensä kärsimystä lievittävää ja

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/ (7) Kaupunginvaltuusto Asia/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/ (7) Kaupunginvaltuusto Asia/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/2018 1 (7) 361 Valtuutettu Reetta Vanhasen aloite psykososiaalisen tuen vahvistamisesta elämän loppuvaiheen hoidossa Päätös katsoi valtuutettu Reetta Vanhasen aloitteen

Lisätiedot

Mitä on saattohoito? Lääketieteellinen näkökulma

Mitä on saattohoito? Lääketieteellinen näkökulma Mitä on saattohoito? Lääketieteellinen näkökulma Tiina Tasmuth LT, syöpätautien erikoislääkäri, palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys osastonylilääkäri, HYKS Syöpäkeskus päivystävä lääkäri, Terhokoti

Lisätiedot

ASIANTUNTIJALAUSUNTO. Eutanasia-kansalaisaloite hyvän kuoleman puolesta KANSALAISALOITE

ASIANTUNTIJALAUSUNTO. Eutanasia-kansalaisaloite hyvän kuoleman puolesta KANSALAISALOITE ASIANTUNTIJALAUSUNTO Eutanasia-kansalaisaloite hyvän kuoleman puolesta KANSALAISALOITE Eduskunta sai 7.11.2016 kansalaisaloitteen Eutanasia-aloite hyvän kuoleman puolesta, jossa ehdotetaan eduskunnan ryhtyvän

Lisätiedot

Kotisaattohoito Helsingissä - kokemuksia kotisairaalatoiminnasta

Kotisaattohoito Helsingissä - kokemuksia kotisairaalatoiminnasta Kotisaattohoito Helsingissä - kokemuksia kotisairaalatoiminnasta yl Paula Poukka Helsingin kaupungin kotisairaala Sisät. el., palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Kotisaattohoito, miksi? Toive kuolla

Lisätiedot

KUUDEN ASKELEEN PALLIATIIVISEN HOIDON KOULUTUSOHJELMA

KUUDEN ASKELEEN PALLIATIIVISEN HOIDON KOULUTUSOHJELMA KUUDEN ASKELEEN PALLIATIIVISEN HOIDON KOULUTUSOHJELMA PACE hankkeen juhlaseminaari 28.1.2019 Maakouluttajat Teija Hammar Rauha Heikkilä Paula Andreasen 27.1.2019 1 ASKEL 1: KESKUSTELUT NYKYISESTÄ JA TULEVASTA

Lisätiedot

Kuolema saattohoidossa. Riikka Koivisto YTM, sosiaalipsykologi, johtaja Koivikkosäätiö rs. Koivikko-koti, Hämeenlinna

Kuolema saattohoidossa. Riikka Koivisto YTM, sosiaalipsykologi, johtaja Koivikkosäätiö rs. Koivikko-koti, Hämeenlinna Kuolema saattohoidossa Riikka Koivisto YTM, sosiaalipsykologi, johtaja Koivikkosäätiö rs. Koivikko-koti, Hämeenlinna Kuolema saattohoidossa - Mahdollisuus valmistautua kuolemaan - Mahdollisuus keskittyä

Lisätiedot

Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta. Tapani Keränen Kuopion yliopisto

Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta. Tapani Keränen Kuopion yliopisto Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta Tapani Keränen Kuopion yliopisto Helsingin julistus Ennen kuin ihmiseen kohdistuvaan lääketieteelliseen tutkimustyöhön ryhdytään, on huolellisesti arvioitava

Lisätiedot

Lapsen saattohoito. Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE

Lapsen saattohoito. Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri  Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Lapsen saattohoito Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi www.etene.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sidonnaisuudet ei kaupallisia sidonnaisuuksia lastentautien erikoislääkäri

Lisätiedot

Potilas ja omaiset. Perusterveyden. -huolto. Erikoissairaanhoito. Lisätietoja. Palliatiivinen hoito/ saattohoito kotona/hoitokodissa

Potilas ja omaiset. Perusterveyden. -huolto. Erikoissairaanhoito. Lisätietoja. Palliatiivinen hoito/ saattohoito kotona/hoitokodissa Lisätietoja Erikoissairaanhoito Perusterveyden -huolto Potilas ja omaiset Palliatiivinen- ja saattohoito Palliatiivinen hoito on parantumattomasti sairaan potilaan jopa vuosia kestävää oireenmukaista hoitoa.

Lisätiedot

Saattohoidon toteuttamisen eettinen perusta miksi on oikein hoitaa

Saattohoidon toteuttamisen eettinen perusta miksi on oikein hoitaa Saattohoidon toteuttamisen eettinen perusta miksi on oikein hoitaa Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sidonnaisuudet ei kaupallisia

Lisätiedot

Hyvän saattohoidon toteuttaminen Jyväskylä 23.1.2014 Yleisöluento Juha Hänninen

Hyvän saattohoidon toteuttaminen Jyväskylä 23.1.2014 Yleisöluento Juha Hänninen Hyvän saattohoidon toteuttaminen Jyväskylä 23.1.2014 Yleisöluento Juha Hänninen Käsitteet Palliatiivinen hoito potilaan aktiivinen kokonaishoito kun tauti ei ole parannettavissa etenevien pahanlaatuisten

Lisätiedot

Kuolevia potilaita hoitavien lääkärien mielipiteitä saattohoidosta ja eutanasiasta. Julkaisuvapaa klo 14

Kuolevia potilaita hoitavien lääkärien mielipiteitä saattohoidosta ja eutanasiasta. Julkaisuvapaa klo 14 Kuolevia potilaita hoitavien lääkärien mielipiteitä saattohoidosta ja eutanasiasta Julkaisuvapaa 13.2.2017 klo 14 Kysely kohdistettiin erikoisalan perusteella kuolevien potilaiden hoitoon osallistuville

Lisätiedot

Syövän läpilyöntikipu

Syövän läpilyöntikipu BTcPBTcP PBTcPBTcP TcPBTcPB Syövän läpilyöntikipu Todellisuudessa ei ole olemassa keskiverto syöpäpotilasta 1 eikä keskimääräistä syövän läpilyöntikipukohtaustakaan 1 Effentora_Syövän läpilyöntikipu opas

Lisätiedot

Saattohoitosuositukset ja niiden tausta

Saattohoitosuositukset ja niiden tausta Saattohoitosuositukset ja niiden tausta Saattohoitotutkimuksen päivä Tampere TtT Esityksen sisältö Suomalaisen saattohoidon lähihistoria Saattohoitosuositukset Saattohoidon nykytilanne, tulevaisuuden,

Lisätiedot

ETENEn kannanotto eutanasiaan

ETENEn kannanotto eutanasiaan KANNANOTTO 1 (10) Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE 26.9.2017 STM105:00/2014 STM kirjaamo ETENEn kannanotto eutanasiaan Syksyllä 2016 julkistettiin kansalaisaloite,

Lisätiedot

Uutta lääkkeistä: Deksmedetomidiini

Uutta lääkkeistä: Deksmedetomidiini Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2012 UUTTA LÄÄKKEISTÄ Uutta lääkkeistä: Deksmedetomidiini Annikka Kalliokoski / Kirjoitettu 10.8.2012 Dexdor 100 mikrog/ml infuusiokonsentraatti, liuosta varten, Orion

Lisätiedot

Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa. Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto. 11/04/2014 Arja Isola 1

Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa. Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto. 11/04/2014 Arja Isola 1 Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto 11/04/2014 Arja Isola 1 Välittäminen Välittäminen! Mitä se merkitsee? 1. Toisistamme välittäminen 2.

Lisätiedot

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Käsitteet Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa kun etenevää

Lisätiedot

Muistisairaan saattohoito eettisiä pohdintoja. Raimo Sulkava, prof neurologi, geriatri 9.10.2014

Muistisairaan saattohoito eettisiä pohdintoja. Raimo Sulkava, prof neurologi, geriatri 9.10.2014 Muistisairaan saattohoito eettisiä pohdintoja Raimo Sulkava, prof neurologi, geriatri 9.10.2014 Nykytilanne Yli 80% pitkäaikaishoidossa olevista potilaista on dementoituneita 12.000 dementiapotilasta kuolee

Lisätiedot

Vanhuksen ja muistisairaan ihmisen henkinen ja hengellinen tukeminen saattohoidossa. 17.10.2014 Petri Jalonen

Vanhuksen ja muistisairaan ihmisen henkinen ja hengellinen tukeminen saattohoidossa. 17.10.2014 Petri Jalonen Vanhuksen ja muistisairaan ihmisen henkinen ja hengellinen tukeminen saattohoidossa Pitkäaikaishoidon osasto 10:n tehtävänä on tarjota ikäihmistä yksilönä kunnioittavaa, jokaisen voimavarat huomioivaa

Lisätiedot

Kivun lääkehoidon seuranta. Lääkehoidon päivä 19.3.2015 APS-kipuhoitaja Päivi Kuusisto

Kivun lääkehoidon seuranta. Lääkehoidon päivä 19.3.2015 APS-kipuhoitaja Päivi Kuusisto Kivun lääkehoidon seuranta Lääkehoidon päivä 19.3.2015 APS-kipuhoitaja Päivi Kuusisto fifthvital singn viides elintärkeä toiminto Pulssi Hengitys Kehonlämpö, Diureesi RR K i p u Kivunhoidon portaat. mukaillen

Lisätiedot

SEDAATIO OSANA KUOLEVAN POTILAAN HOITOTYÖTÄ

SEDAATIO OSANA KUOLEVAN POTILAAN HOITOTYÖTÄ Sanna Karjalainen ja Anna-Kaisa Nissinen SEDAATIO OSANA KUOLEVAN POTILAAN HOITOTYÖTÄ Kirjallisuuskatsaus SEDAATIO OSANA KUOLEVAN POTILAAN HOITOTYÖTÄ Kirjallisuuskatsaus Sanna Karjalainen ja Anna-Kaisa

Lisätiedot

Palliatiivisen - eli oirehoidon järjestäminen PPSHP:ssa

Palliatiivisen - eli oirehoidon järjestäminen PPSHP:ssa Palliatiivisen - eli oirehoidon järjestäminen PPSHP:ssa Juha Saarnio gastrokirurgi, osastonylilääkäri palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys OpTA 13.06.2013 OYS Palliatiivinen hoito: vuorovaikutustaitoja

Lisätiedot

Kokemuksia eettisen tapauskeskustelun käytöstä Tampereella

Kokemuksia eettisen tapauskeskustelun käytöstä Tampereella Kokemuksia eettisen tapauskeskustelun käytöstä Tampereella 28.3.2019 Tanja Saarela perinnöllisyyslääketieteen el vs. yl Tays perinnöllisyyspoliklinikka Miksi MCD? Terveydenhuollossa työntekijöillä on paljon

Lisätiedot

Palliatiivinen hoito

Palliatiivinen hoito Palliatiivinen hoito Tiina Surakka Johtaja, Pirkanmaan Hoitokoti 2000-2014 Toimitusjohtaja, Lounais-Suomen Syöpäyhdistys, 2014-2015 Hallintoylihoitaja, PSHP 2016 - Suomen Palliatiivisen Hoidon Yhdistys,

Lisätiedot

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy Kuoleman lähellä 3.4. Kotka sh Minna Tani KymSy Hyvästi jää, on vaikeaa Nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa Kun kevät saapuu nauraen Kukka kaunis jokainen, mä luonas oon kun näet sen Sairastumisen merkityksestä

Lisätiedot

Kuuluuko potilaan ääni tehohoidossa?

Kuuluuko potilaan ääni tehohoidossa? Kuuluuko potilaan ääni tehohoidossa? Reino Pöyhiä Dosentti, osaston ylilääkäri ATEK, HYKS Kivunhoidon, sydänanestesian ja palliatiivisen lääketieteen erityispätevyydet Suomi: historia 1982 lääkintöhallitus:

Lisätiedot

Pekka Louhiala Dosentti, yliopistonlehtori Lastentautien erikoislääkäri Hjelt-instituutti Helsingin yliopisto.

Pekka Louhiala Dosentti, yliopistonlehtori Lastentautien erikoislääkäri Hjelt-instituutti Helsingin yliopisto. Johdatus lääketieteen etiikkaan 3.9.2013 Pekka Louhiala Dosentti, yliopistonlehtori Lastentautien erikoislääkäri Hjelt-instituutti Helsingin yliopisto Ei osake-omistuksia Sidonnaisuudet Ei palkkioita teollisuudelta

Lisätiedot

KOLMEN HOITAJAN KÄSITYKSIÄ HYVÄSTÄ JA ARVOKKAASTA KUOLEMASTA JA EUTANASIASTA KUOLEVAN POTILAAN HOITOTYÖSSÄ

KOLMEN HOITAJAN KÄSITYKSIÄ HYVÄSTÄ JA ARVOKKAASTA KUOLEMASTA JA EUTANASIASTA KUOLEVAN POTILAAN HOITOTYÖSSÄ KOLMEN HOITAJAN KÄSITYKSIÄ HYVÄSTÄ JA ARVOKKAASTA KUOLEMASTA JA EUTANASIASTA KUOLEVAN POTILAAN HOITOTYÖSSÄ Iveta Knage Opinnäytetyö, kevät 2009 Diakonia-ammattikorkeakoulu Diak Etelä, Helsinki Hoitotyön

Lisätiedot

Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta

Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta Saattohoito seminaari 27. -28.10.2015, Aholansaari, Nilsiä Hanna Hävölä TtM, sh, kouluttaja Ihmisen on hyvä syntyä syliin,

Lisätiedot

HOITOTAHTO. VT Paula Kokkonen, Hanasaari 3.2.2014

HOITOTAHTO. VT Paula Kokkonen, Hanasaari 3.2.2014 HOITOTAHTO VT Paula Kokkonen, Hanasaari 3.2.2014 1 VT PAULA KOKKONEN 3.2.2014 Mikä on hoitotahto / hoitotestamentti? Tahdonilmaisu, jolla tavoitellaan hyvää kuolemaa Miksi sitä tarvitaan? Lääketieteen

Lisätiedot

SAATTOHOIDON PERIAATTEISTA

SAATTOHOIDON PERIAATTEISTA SAATTOHOIDON PERIAATTEISTA ELÄMÄN PUOLELLA KUOLEMAAN SAATTAMINEN Mistä saattohoito onkaan kotoisin? Miten se on löytänyt tiensä myös tänne Suomeen ja onko se polku ollut mutkaton? Terhokoti on perustettu

Lisätiedot

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

Liite III Muutokset valmistetietojen asianmukaisiin kohtiin

Liite III Muutokset valmistetietojen asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmistetietojen asianmukaisiin kohtiin Huom: Nämä muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin on laadittu lausuntopyyntömenettelyssä. Direktiivin 2001/83/EY

Lisätiedot

Palliatiivisen hoidon keskeinen pyrkimys

Palliatiivisen hoidon keskeinen pyrkimys Palliatiivinen hoito TARJA KORHONEN Onnistuuko oireiden hoito suun kautta otettavin lääkkein? Oireenmukaisessa hoidossa tulee suosia suun kautta annettavaa lääkitystä, koska se on potilaalle yleensä helpoin.

Lisätiedot

PÄÄTÖKSENTEKO POTILAAN ELÄMÄN LOPPUVAIHEESSA

PÄÄTÖKSENTEKO POTILAAN ELÄMÄN LOPPUVAIHEESSA PÄÄTÖKSENTEKO POTILAAN ELÄMÄN LOPPUVAIHEESSA Suokari, T., Arifulla, D., Suhonen, R. & Leino-Kilpi, H. Esittäjänä Dinah Arifulla Yhteydenotot Tanja Suokari, ttsuok@utu.fi SISÄLLYS Elämän loppuvaiheen päätöksenteko

Lisätiedot

KAA 2/2017 vp Eutanasia-aloite hyvän kuoleman puolesta. Lausunto eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Jaana Hallamaa. Lausunnon tiivistelmä:

KAA 2/2017 vp Eutanasia-aloite hyvän kuoleman puolesta. Lausunto eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Jaana Hallamaa. Lausunnon tiivistelmä: KAA 2/2017 vp Eutanasia-aloite hyvän kuoleman puolesta Lausunto eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Jaana Hallamaa Lausunnon tiivistelmä: Kansalaisaloitteessa KAA2/2017 kiinnitetään huomiota merkittävään

Lisätiedot

Milloin uskallan määrätä po0laalleni opioideja? Tarja Heiskanen LT, anestesiologian erikoislääkäri HYKS Kipuklinikka

Milloin uskallan määrätä po0laalleni opioideja? Tarja Heiskanen LT, anestesiologian erikoislääkäri HYKS Kipuklinikka Milloin uskallan määrätä po0laalleni opioideja? Tarja Heiskanen LT, anestesiologian erikoislääkäri HYKS Kipuklinikka M.D.Sullivan and J.C.Ballantyne, Arch Intern Med 2012 2011 Solja Niemelä, Suomen Lääkärileh;

Lisätiedot

KIVULIAAN POTILAAN KOKONAISVALTAINEN ARVIOINTI JA TUTKIMINEN PALETTI-HANKE KOULUTUSILTAPÄIVÄ 20.3.14

KIVULIAAN POTILAAN KOKONAISVALTAINEN ARVIOINTI JA TUTKIMINEN PALETTI-HANKE KOULUTUSILTAPÄIVÄ 20.3.14 KIVULIAAN POTILAAN KOKONAISVALTAINEN ARVIOINTI JA TUTKIMINEN PALETTI-HANKE KOULUTUSILTAPÄIVÄ 20.3.14 KIVUN ESIINTYVYYKSIÄ Syövän yhteydessä Kipua ensioireena 11 44 %:lla Kipua loppuvaiheessa 76 90 %:lla

Lisätiedot

Kysely syöpäpotilaiden hoidosta Tulokset FIN-P-CARF /18

Kysely syöpäpotilaiden hoidosta Tulokset FIN-P-CARF /18 Kysely syöpäpotilaiden hoidosta Tulokset FIN-P-CARF-0918-0844-9/18 OTOS Näissä tuloksissa on mukana tulokset, jotka on kerätty ajalla 4.5 18..18. Tässä esityksessä tuloksia tarkastellaan seuraavien kohderyhmien

Lisätiedot

Käypä hoito: Kliinisen työn helpottaja vai kurjistaja? Jorma Komulainen SSLY

Käypä hoito: Kliinisen työn helpottaja vai kurjistaja? Jorma Komulainen SSLY Käypä hoito: Kliinisen työn helpottaja vai kurjistaja? Jorma Komulainen SSLY 14.3.2019 Mitä teidän tulee tietää minusta? LT, dosentti, lastentautien ja lastenendokrinologian erikoislääkäri Päätoimi Käypä

Lisätiedot

SAIRAANHOITAJIEN KOKEMUKSIA SYÖPÄPOTILAAN KIVUNHOIDON ONGELMATILANTEISTA JA NIIHIN LIITTYVÄSTÄ KONSULTAATIOSTA ANU KURKI

SAIRAANHOITAJIEN KOKEMUKSIA SYÖPÄPOTILAAN KIVUNHOIDON ONGELMATILANTEISTA JA NIIHIN LIITTYVÄSTÄ KONSULTAATIOSTA ANU KURKI SAIRAANHOITAJIEN KOKEMUKSIA SYÖPÄPOTILAAN KIVUNHOIDON ONGELMATILANTEISTA JA NIIHIN LIITTYVÄSTÄ KONSULTAATIOSTA ANU KURKI OPINNÄYTETYÖ laadullisena tutkimuksena toteutettu opinnäytetyö aineisto hankittiin

Lisätiedot

Noona osana potilaan syövän hoitoa

Noona osana potilaan syövän hoitoa Noona osana potilaan syövän hoitoa Noona lyhyesti Noona on mobiilipalvelu osaksi potilaan syövän hoitoa Noonan avulla Potilas osallistuu aktiivisesti hoitoonsa raportoimalla hoidon aikaisia haittoja. Hän

Lisätiedot

Palliatiivisen hoidon asiantuntija - erikoistumiskoulutus

Palliatiivisen hoidon asiantuntija - erikoistumiskoulutus Turun Ammattikorkeakoulu Palliatiivisen hoidon asiantuntija - erikoistumiskoulutus Ajankohta 27.01.2020-30.04.2021 Missä Turun AMK, Joukahaisenkatu 3, 20520 Turku Hinta 1500 (alv 0 %). Osallistuja vastaa

Lisätiedot

Autonomia hanke. Lääkärin autonomia yhteiskunnan palveluksessa. Potilasjärjestötilaisuus Heikki Pälve Toiminnanjohtaja, SLL

Autonomia hanke. Lääkärin autonomia yhteiskunnan palveluksessa. Potilasjärjestötilaisuus Heikki Pälve Toiminnanjohtaja, SLL Autonomia hanke Lääkärin autonomia yhteiskunnan palveluksessa Potilasjärjestötilaisuus 10.5.2017 Heikki Pälve Toiminnanjohtaja, SLL Lääkäriprofession autonomian määritelmä Lääkäriprofession autonomia,

Lisätiedot

Suomen Kristillinen Lääkäriseura

Suomen Kristillinen Lääkäriseura 1 Suomen Kristillinen Lääkäriseura 4.3.2018 Asiantuntijalausunto kansalaisaloitteesta KAA 2/2017 vp Eutanasia-aloite hyvän kuoleman puolesta Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Suomen Kristillisen

Lisätiedot

TERVETULOA PACE-HANKKEEN JUHLASEMINAARIIN Marika Kylänen Erikoistutkija, PACE-hankkeen maajohtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

TERVETULOA PACE-HANKKEEN JUHLASEMINAARIIN Marika Kylänen Erikoistutkija, PACE-hankkeen maajohtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos TERVETULOA PACE-HANKKEEN JUHLASEMINAARIIN 28.1.2019 Marika Kylänen Erikoistutkija, PACE-hankkeen maajohtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos JUHLASEMINAARIN OHJELMA Tilaisuuden avaus: Eurooppalainen PACE-hanke

Lisätiedot

IÄKKÄIDEN LÄÄKEHOIDON MONIAMMATILLINEN ARVIOINTI. Yleislääkäripäivät LL Kati Auvinen

IÄKKÄIDEN LÄÄKEHOIDON MONIAMMATILLINEN ARVIOINTI. Yleislääkäripäivät LL Kati Auvinen IÄKKÄIDEN LÄÄKEHOIDON MONIAMMATILLINEN ARVIOINTI Yleislääkäripäivät 29.11.2018 LL Kati Auvinen MIKSI LÄÄKITYKSIÄ TÄYTYY ARVIOIDA? sosteri.fi 2 TAUSTAA Väestön ikääntyminen ja palvelujen tarpeen kasvu on

Lisätiedot

Saattohoitostrategia Pirkanmaalla

Saattohoitostrategia Pirkanmaalla Saattohoitostrategia Pirkanmaalla Saattohoitotutkimuksen päivä 9.10.2014 Juho Lehto Vt. Ylilääkäri ja palliatiivisen lääketieteen prof. Palliatiivinen yksikkö, Syövänhoidon vastuualue, Pshp/TAYS/TyO 1

Lisätiedot

Vammapotilaan kivunhoito, Jouni Kurola erikoislääkäri, KYS

Vammapotilaan kivunhoito, Jouni Kurola erikoislääkäri, KYS 1 Vammapotilaan kivunhoito Jouni Kurola KYS Vammautuneen erityispiirteet Tajunnan muutokset Hengitystie-ongelmat Hengitysongelmat Verenkierron epävakaus Erilaiset vammat Yksittäiset raajavammat kivunhoito

Lisätiedot

Lauri Nuutinen/Ritva Halila Prof. emeritus lauri.nuutinen@fimnet.fi

Lauri Nuutinen/Ritva Halila Prof. emeritus lauri.nuutinen@fimnet.fi Hoitotahto Lauri Nuutinen/Ritva Halila Prof. emeritus lauri.nuutinen@fimnet.fi Hoidon eettiset periaatteet Oikeus hoitoon Oikeudenmukaisuus Itsemääräämisoikeus Ihmisarvon kunnioitus Hoito Hyvän tekeminen

Lisätiedot

Nivelreumapotilaiden hoidon laatustandardit

Nivelreumapotilaiden hoidon laatustandardit Nivelreumapotilaiden hoidon laatustandardit Käännös kielelle: Laatija: Sähköposti: SOC 1 Henkilöiden, joilla on nivelreumaoireita, tulee päästä ajoissa diagnoosin (erottavan) tekemiseen pätevän terveydenhoidon

Lisätiedot

Kuoleman hetki Pirjetta Manninen 18.9.2013

Kuoleman hetki Pirjetta Manninen 18.9.2013 Kuoleman hetki Pirjetta Manninen 18.9.2013 Erilaisia kuolemia Suomessa n. 50 000 kuolemaa vuodessa n. 47 000 tautikuolemaa n. 3500 tapaturma ja väkivaltakuolemaa Syöpä 11 000 Dementia 6 200 Sydän ja verenkiertoelimistö

Lisätiedot

Puhetta elämästä -kortit

Puhetta elämästä -kortit Puhetta elämästä -kortit Palliatiivisen talon Puhetta elämästä -kortit Pelin kulku Kortteja voi nostaa yksi kerrallaan satunnaisesti tai voi valita käyttöön pelkästään tietyn kategorian kortit. Kukin osallistuja

Lisätiedot

Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi

Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi Status epilepticus ja EEG:n merkitys sen diagnostiikassa ja hoidossa. Tehtävänsiirtoihin liittyviä näkökohtia Keski-Suomen keskussairaalan hanke Ensimmäisen

Lisätiedot

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Tapani Keränen Itä-Suomen yliopisto; Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, tutkimusyksikkö ja eettinen toimikunta 21.3.2012 1 Alueelliset eettiset

Lisätiedot

Rosa Rantanen, VTM Turun yliopisto Avoin Eettinen Foorumi Joensuu

Rosa Rantanen, VTM Turun yliopisto Avoin Eettinen Foorumi Joensuu Rosa Rantanen, VTM Turun yliopisto Avoin Eettinen Foorumi Joensuu 30.9.2013 Uusien ja kehitteillä olevien lääketieteen teknologioiden avulla mahdollisesti toteutettavaan luomattaavan eliniän pidentämiseen

Lisätiedot

Miten syövän hoidon hyötyä mitataan? Olli Tenhunen LT FIMEA/PPSHP

Miten syövän hoidon hyötyä mitataan? Olli Tenhunen LT FIMEA/PPSHP Miten syövän hoidon hyötyä mitataan? Olli Tenhunen LT FIMEA/PPSHP Disclosures No interests in pharmaceutical industry Member of EMA Scientific Advice Working Party, Oncology Working Party, Committee for

Lisätiedot

Palliatiivinen hoito osa potilaan kokonaisvaltaista hoitoa

Palliatiivinen hoito osa potilaan kokonaisvaltaista hoitoa 24.4.2015 Palliatiivinen hoito osa potilaan kokonaisvaltaista hoitoa Tiina Saarto, vs. yl HYKS Syöpäkeskus Palliatiivisen lääketieteen professori, Helsingin Yliopisto Pallium (l) viitta Palliatus (l) peitetty,

Lisätiedot

Hoitotahto ja hoitopäätökset, saattohoito ja elämän loppuvaihe. TPA Tampere

Hoitotahto ja hoitopäätökset, saattohoito ja elämän loppuvaihe. TPA Tampere Hoitotahto ja hoitopäätökset, saattohoito ja elämän loppuvaihe 1 Perustieto Tietää käytettävien termien keskeinen sisältö Hoitoneuvotteluiden perustiedot Tietää ja tunnistaa elämän loppuvaiheen yleisimmät

Lisätiedot

MUISTISAIRAAN HYVÄ SAATTOHOITO

MUISTISAIRAAN HYVÄ SAATTOHOITO MUISTISAIRAAN HYVÄ SAATTOHOITO PALLIATIIVISEN HOIDON JA SAATTOHOIDON VALTAKUNNALLINEN KEHITTÄMINEN LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN ALUEELLA 2.10.2019 LAPIN KESKUSSAIRAALA MIRA PAJUNEN pajunen.mentorum@gmail.com

Lisätiedot

TIETOA ETURAUHASSYÖPÄPOTILAAN SOLUNSALPAAJAHOIDOSTA

TIETOA ETURAUHASSYÖPÄPOTILAAN SOLUNSALPAAJAHOIDOSTA TIETOA ETURAUHASSYÖPÄPOTILAAN SOLUNSALPAAJAHOIDOSTA TOSIASIOITA USKOMUSTEN TAKANA HARVINAISET SAIRAUDET I MS-TAUTI I ONKOLOGIA I IMMUNOLOGIA 1 LUKIJALLE Eturauhassyöpä on Suomessa miesten yleisin syöpä.

Lisätiedot

Versio 8, TOIMITTAMISOHJE APTEEKEILLE Instanyl -nenäsumute

Versio 8, TOIMITTAMISOHJE APTEEKEILLE Instanyl -nenäsumute TOIMITTAMISOHJE APTEEKEILLE Instanyl -nenäsumute TÄRKEÄÄ TURVALLISUUSTIETOA: INSTANYL -NENÄSUMUTE SYÖPÄÄN LIITTYVÄN LÄPILYÖNTIKIVUN HOITOON ------------------------------------------------------------------------------

Lisätiedot

Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Tiedon tulva, esimerkkinä pneumonia Googlesta keuhkokuume-sanalla

Lisätiedot

Lihastautia sairastava terveydenhuollon asiakkaana toteutuuko itsemääräämisoikeus?

Lihastautia sairastava terveydenhuollon asiakkaana toteutuuko itsemääräämisoikeus? Lihastautien kehittyvä tutkimus ja hoito Tampere 17.11.2011 Lihastautia sairastava terveydenhuollon asiakkaana toteutuuko itsemääräämisoikeus? Helena Leino-Kilpi, professori Turun yliopisto, Lääketieteellinen

Lisätiedot

Työyhteisö ja vaativa erityinen tuki. Terhi Ojala, Raija Pirttimaa, Piia Ruutu & Taina Suvikas

Työyhteisö ja vaativa erityinen tuki. Terhi Ojala, Raija Pirttimaa, Piia Ruutu & Taina Suvikas Työyhteisö ja vaativa erityinen tuki Terhi Ojala, Raija Pirttimaa, Piia Ruutu & Taina Suvikas 21.4.2017 Vaativa erityinen tuki = Vaativaa ja moniammatillista erityistä tukea oppimiseensa ja kuntoutumiseensa

Lisätiedot