VUOKSEN JA KYMIJOEN SUOMENLAHDEN VESIENHOITOALUEIDEN OHJAUSRYHMIEN YHTEINEN KOKOUS PÖYTÄKIRJA

Transkriptio

1 Jakelussa mainituille Asia: VUOKSEN JA KYMIJOEN SUOMENLAHDEN VESIENHOITOALUEIDEN OHJAUSRYHMIEN YHTEINEN KOKOUS PÖYTÄKIRJA Aika: Keskiviikko klo Paikka: Videokokous Läsnä: Jukka Hassinen POSELY Mauri Karonen UUDELY Antti Mäntykoski UUDELY Juho Kotanen, siht. ESAELY Pertti Manninen ESAELY Paula Mononen POKELY Timo Turunen POKELY Satu Pääkkönen UUDELY Pekka Häkkinen, pj. ESAELY Ansa Selänne KESELY Matti Sipponen KESELY Pekka Sojakka ESAELY Tommi Muilu HAMELY Eija Lehtonen UUDELY 1. Kokouksen avaus, läsnäolijoiden toteaminen ja järjestäytyminen Ylijohtaja Pekka Häkkinen avasi kokouksen ja todettiin läsnäolijat. Vuoksen vesienhoitoalue oli kokouksen järjestävänä tahona. Pekka Häkkinen toimi puheenjohtajana ja Juho Kotanen sihteerinä. 2. Ohjausryhmien edellisen kokouksen pöytäkirjan hyväksyminen Edellisen kokouksen pöytäkirja hyväksyttiin.

2 3. Toiminta ja aikataulut vuonna 2014 Tällä hetkellä on menossa toimenpideohjelmien ja vesienhoitosuunnitelmaehdotusten valmisteluvaihe. Huhtikuun loppuun mennessä on tavoitteena saada keskeisin asiasisältö tietojärjestelmiin, jotta koordinoivat ELYt voivat alkaa kokoamaan vesienhoitosuunnitelmia. Puoli vuotta kestävä kuuleminen alkaa lokakuun alussa Käytiin läpi ELYjen YTR-kokousajankohdat: POKELY 5.2., ESAELY 20.2., POSELY 19.3., KESELY 20.3., HAMELY 19.3., KASELY huhtikuun aikana, UUDELY 6.3. Keskusteltiin tarvittavista vesienhoidon ryhmien kokousajoista v VHA1-2-koordinointiryhmän viimeisin kokous pidettiin Yhteistyöryhmät kokoontuvat monessa ELYssä maaliskuun aikana. Tavoitteena on pitää ohjausryhmän seuraava kokous kesäkuun alkupuolella, jossa käsitellään toimenpideohjelmien yhteenvetoa. Toinen ohjausryhmän kokousaika tarvitaan elo-syyskuulle, jossa vesienhoitosuunnitelmaehdotus hyväksyttäisiin täsmennyksillä ja muutostarpeilla. Tämän jälkeen koordinoivat ELYt valmistelevat vesienhoitosuunnitelmat ja ELYt omat kuulemisaineistonsa. VHA1-2-koord.ryhmän kokouksia tarvittaneen toukokuun loppuun ja elokuun alkupuolelle. Pohdittiin miten YTR-kommentointi tehdään kevään YTR-kokousten ja kuulemisen aloittamisen välillä. Yhteistyöryhmiä kiinnostanee erityisesti toimenpideohjelmien kommentointi. Suurimmalla osalla ELYistä ei ole vielä maaliskuussa kaikkia toimenpiteitä esiteltäväksi YTR:lle. Valmistelua on kuitenkin tehty ja toimenpiteistä päästään keskustelemaan. Useissa ELYissä on pidetty työpajatyyppistä toimenpiteiden suunnittelua. Pidettiin myös tärkeänä, että YTR:iä informoidaan jollain lailla vesienhoitosuunnitelmista syksyllä. Toisaalta tiedossa on vesienhoitosuunnitelmien kiireinen valmistelu syksyllä (valmistelu, taitto, käännökset), joten kovin suurtöisiä kommentteja ei voisi ottaa huomioon tässä vaiheessa. Kommentit vesienhoitosuunnitelmista täytyisi siten saada koordinoiville ELYille jo elokuun loppuun mennessä. Vesienhoitosuunnitelmaehdotukset menevät lausunnolle myös YTRtaustatahoille, joten kommentit voidaan ottaa huomioon myöhemminkin. Keskustelun perusteella ohjausryhmä hyväksyi karkean aikataulun. ELYillä on omat mahdollisuudet (työpajat, sähköpostit, ylimääräiset kokoukset, alueelliset kommentit) saada kommentit toimenpideohjelmiinsa kevään aikana. Vesienhoitosuunnitelmaan liittyvien kommenttien keräämistä tarkastellaan vielä kesäkuun ohjausryhmien kokouksessa. Esiteltiin Excel-pohjainen aikataulu keskeisistä kohdista vesienhoidon suunnitteluun liittyen. Dokumentti löytyy kansiosta: \\kk20.ymparisto.fi\ryhma\gvhsiii\kuuleminen_ja_viestintä\viestintäryhmä_2014 Aikataulu, jossa on mukana merenhoidon suunnittelu ja tulvariskien hallinta, on vielä valmistelussa. 4. Toimenpideohjelmien tarkistaminen, suunnittelun tilannekatsaus sekä vesienhoitosuunnitelmien päivitystilanne Työ on alkanut ELYissä toimenpiteiden suunnittelulla ja TPO-tekstien päivittämisellä. Lisäksi on pidetty työpajoja ja palavereja. Painetietojen päivitys ja keskitetyt mallitarkastelut

3 ovat vieneet aikaa mutta ovat valmistumassa. VHA2:n ja VHA3:n välillä on eroja toimenpideohjelmien rakenteessa. Tällä ei ole kuitenkaan suurempaa ongelmaa HAMELYn tai KE- SELYn kannalta. VHA1:n ja VHA2:n välillä ei ole suuria eroja rakenteessa. Karttojen tekemiseen ei ole kaikissa keskuksissa henkilöresursseja. Tarvittaessa karttoja voidaan tehdä joiltakin osin myös keskitetysti yhteen sovittavissa ELY-keskuksissa. Käytiin ELY-keskuskohtainen kierros vesienhoidon suunnittelun etenemisestä. Keskitetyt mallitarkastelut ovat vieneet paljon aikaa ja kaikkia taustatietoja ei ole voitu toimittaa SY- KEen. Keskitettyjä resursseja pidettiin kuitenkin hyvänä etenkin kun tällä suunnittelukaudella ELYillä ei ole käytössään lisäresursseja. Keskusteltiin pohjavesiä koskevasta TPO-suunnittelutilanteesta. Joissakin ELYissä ollaan odottelevalla kannalla. Todettiin kuitenkin, että viime aikoina on tullut pohjavesiohjeistusta SYKEltä, jossa on mm. toimenpideohjelmarunko. Pohjavesien seurantaohje on pintavesien vastaavan yhteydessä. POVETiin voi jo tallentaa mm. pohjavesien toimenpidetietoja. Tähdennettiin sitä, että pinta- ja pohjavesillä on vahva yhteys luonnossa ja sen tulee näkyä myös vesienhoidon suunnittelussa ja sen koordinoinnissa VHA1-2-alueella. Niitä tarkastellaan mm. samoissa toimenpideohjelmissa ja vesienhoitosuunnitelmissa pintavesien kanssa. Ohjausyhmän kokouksissa pääpaino on usein kuitenkin pintavesissä. Todettiin, että pohjavesikoordinaattorina valtakunnallisessa koordinointiryhmässä on nykyisin Elli Moilanen KAIELYstä. YM ja SYKE tekevät yhteistyötä ohjeistuksen ym. laadinnan osalta. Resurssiongelmat ovat tosin pintavesiä suuremmat monessa ELYssä, mikä on myös valtakunnallisesti tiedostettu. Joissakin ELYissä pidetään sisäisiä koordinointipalavereja, joissa keskitytään pohjavesiä koskeviin asioihin. Vesienhoidon suunnittelussa pääosin valmiina ovat ohjeistukset, tietojärjestelmät, organisointi ja keskitetyt mallipalvelut. Haasteina ovat mm. substanssiasiantuntijoiden ohjaus, tuki, motivointiasiat, resurssivaraus kunkin henkilökohtaisessa kehityskeskustelussa (osa omaa toimenkuvaa), VEMU ja POVET -tallennusten järjestämisen tuki, riittävän sidosryhmäyhteistyön järjestäminen, VHA:iden ja ELY-keskusten väliset linjauserot sekä aikataulussa pysyminen (huhtikuun loppu ja elo-syyskuu) Aikataulussa pysymistä pidettiin keskeisimpänä haasteena, vaikka osassa ELYjä on saatu henkilöresursseja mm. tiedonkeruuseen. Suurin osa ELYistä kuitenkin pysynee aikataulussa. Kuitenkin mm. alustavasti ainakin KASELYssä ei aivan päästä tekemään tietojärjestelmätallennuksia määräaikaan mennessä. Todettiin yleisesti, että VHS-suunnittelussa on parhaimmillaan toistakymmentä työntekijää / ELY, mutta kokonaisuuden vastuu on yhdellä tai kahdella henkilöllä. Toimenpideohjelmien tekstiosuudet voidaan luonnollisesti laatia myöhemmin huhtikuun lopun jälkeen. Todettiin, että toimenpideohjelmien ym. taustaaineistojen ei tarvitse olla julkaisumuodossa kuulemisen aikana, mutta niiden pitää olla saatavilla internetissä. Pertti Manninen esitteli tietoiskun keskitetyistä mallilaskelmista. VIHMA (maatalouden toimenpiteiden arviointi), KUTOVA (kustannustehokkaat toimenpiteet), ominaiskuormitusmalli, ainetasekaaviot, LLR (järven tilamalli) ovat SYKEn malleja, joista on laskettu ELYille tietyistä kohteista tietoja. Keskeisimmät kohteet on jo tarkasteltu ja tulokset ovat saatavilla. ELYt ovat tarkentaneet mallien lähtötietoja, mikä on vienyt työaikaa. Työkokouksia on järjestetty jo useampia ja seuraava pidetään Todettiin, että esim. VIHMA on monimutkainen ja tulosten tulkinta on vaikeaa. Mallitarkasteluja pidettiin kuitenkin hyödyllisinä. To-

4 dettiin, että esim. järven tilamalli näyttäisi tuovan hyviä tuloksia toimenpiteiden suunnitteluun. Kuormituksen vähennystavoitteissa on suuria eroja eri mallien välillä ainakin sisäkuormitteisissa järvissä. 5. Vesien- ja merenhoidon kuuleminen syksyllä 2014 VHS-koordinointiryhmän alatyöryhmä (3D) pohtii viestinnän asioita ja kuulemisasioita VHS-työssä. Ryhmän vetäjänä on Mauri Karonen. Ryhmä perustettiin suunnittelemaan ja koordinoimaan yhteistä viestintää ja kuulemisten valmistelua. Ryhmään on kytketty mukaan myös merenhoito ja tulvariskit. Jäseninä on viestinnän ja eri 3D-prosesien asiantuntijoita (MMM, YM,SYKE ja VHA:t sekä VARELY). Kokouksessa sovittiin kuulemisia koskevien yhteisten asioiden valmistelusta. Yhteinen viestintäsuunnitelma on myös päivitettävänä, tämänhetkinen versio löytyy: M:\gVHSIII\Kuuleminen_ja_viestintä\viestintäryhmä_2014\ Tavoitteena on sähköinen kuulemisaineisto, mutta kuntaliiton lakiperusteisena näkemyksenä on että paperiset versiot tulee edelleen toimittaa kaikkiin kuntiin. Nettisivut ovat tärkein kuulemisen ja viestinnän väline. Niiden osalta pitäisi saada mahdollisimman hyvin palveleva kokonaisuus. Kaikki aineisto ml. nettisivut on käännettynä myös ruotsiksi. Vesienhoidossa laaditaan 7 kpl (+Ahvenanmaa) vesienhoitosuunnitelmaa. Taustaaineistona ovat ainakin toimenpideohjelmat. ELYt vastaavat kuulemisesta. Lisäksi linkityksiä tulee internetissä ainakin ensimmäisiin VHS:iin ja TPO:ihin sekä mahd. muihin 1. kautta koskeviin aineistoihin sekä mahd. myös työohjelmaan ja keskeisiin kysymyksiin, josta kuultiin Merenhoidon kevään kuulemis- ja tausta-aineisto on vielä kesken. Syksyllä tehdään yksi merenhoitosuunnitelmaluonnos ja mahdollisia tausta-aineistoja sekä linkkejä aikaisemmin kuultuihin asioihin. Tulvariskien hallinnan osalta ELYt vastaavat kuulemisesta. Aineistopaketti on vielä auki mutta se sisältää ainakin tulvakartat. Todettiin, että kuulemisessa nettisivut ovat tärkein menetelmä ja sivujen laatiminen ELYjen vastuulla. Kuulutukset julkaistaan ELY-sivuilla Kuulemisaineisto on kuitenkin pääosin sivuilla: Lisäksi ministeriöiden sivuille tullee tiedotteita tai uutinen. Aloitusvaiheessa kuulemisesta tiedotetaan tiedotteilla. Jatkossa voidaan harkita myös mm. ELY-kohtaista esitettä, ELYn uutiskirjettä, alueellisia tilaisuuksia jne. Yhteistyöryhmän jäseniä tulisi hyödyntää myös viestin eteenpäin viennissä omille viiteryhmilleen. Erillisiä resursseja ei ole varattu viestintään, vaan joudutaan toteuttamaan osana suunnittelu- ja viestintätyötä. Lisätukea saadaan keskitetysti mahdollisesti ELYn aluetoimittajalta. Viestinnän organisointi on jaettu viestintäryhmään (koolle kutsuja Ulla Ahonen, YM), substanssiryhmään (koolle kutsuja Mauri Karonen, UUDELY ja uudet menetelmät ryhmään (koolle kutsuja Juha Aaltonen, SYKE). Yhteinen 3d-viestintäryhmä kokoontuu seuraavan kerran maaliskuussa. Todettiin, että VHS-viestinnällä on selvät liittymä kohdat E-ELY-hankkeeseen ja ympäristötehtävien sähköistämiseen. Käynnistymässä on juuri muutamia tehtäviä (YSL, LS jne.), mutta kesällä niitä kaivataan lisää. Vesienhoito on osa ELYn strategisia painopisteitä. Vesienhoidon osalta olisi syytä rakentaa sähköisiä valmiuksia kuulemiseen ja kuulemisaineis-

5 ton käsittelyyn. Sovittiin, että 3D-ryhmän ja E-ELY-hankkeen yhteinen palaveri järjestetään maaliskuulla (Pekka Häkkinen, Mikko Kuoppala (TEM), Riitta Autere (YM) jne.). 6. Pinta- ja pohjavesien seurantaohjelmien tilannekatsaus Pintavedet Pekka Sojakka esitteli pintavesien osalta katsauksen. Seurannat ovat muutoksessa. Työtä ohjaavat mm. seurannan strategia 2020, Monitor 2020-ohjelmat ja Monitor 2015-hanke, EU-palaute ja yleinen kustannuspaine. Toisaalta tavoitteina on, että informaatioarvo pysyy samana, vesipuitedirektiivin mukaiset interkalibroidut muuttujat säilyvät ja kustannukset vähenevät. Tämä tapahtuu pääosin tarkentamalla biologisia seurantamenetelmiä, pidentämällä seurannan rotaatiovälejä, ryhmittelemällä seurattavia kohteita alueellisen kattavuuden parantamiseksi ja mukauttamalla seurantarytmit vaiheittain tilastollisen tehokkuuden parantamiseksi. Lisäksi lisätään joitakin luonnontilaisia vertailukohteita vesimuodostumien luokitteluvarmuuden parantamiseksi. Biologisilla laatutekijöillä seuranta on muuttumassa siten, että jokien pohjaeläinnäytteiden määrää on vähennetty noin kolmanneksella, järvin vesikasviseurannassa linjojen määrää on vähennetty ja siten työmäärä vähenee 30-40%. Järvien kasviplanktonin osalta seuranta-ajankohtien määrää on vähennetty ja täsmennetty. Jokikaloissa (RKTL) on siirrytty yhden poistonpyynnin menetelmään, jolloin työmäärä vähenee 30-40%. Rotaatioita on lisätty siten, että osa vuosittain seurattavista kohteista seurataan enää joka toinen vuosi R1 -> R2, osa kolmen vuoden välein (R3) seurattavista kohteista siirtyy harvempaan seurantaan R6/R12. Erinomaisessa tai hyvässä tilassa olevat R6 tai R12 kohteet voidaan myös ryhmitellä, jolloin vain yhtä kohdetta seurataan. Ryhmittelyseurannan suunnittelussa on suuri vaihtelu ELYjen välillä; työ on valmis esim. POSELYssä, osalla ELYkeskuksista on työ vielä aloittamatta. Tekninen ohjeistus on vielä jakamatta. Tietojärjestelmäkään ei tältä osin ole vielä valmis. Etelä-Suomessa ryhmittely on hankalaa kuormituspaineista johtuen. ELYt voivat laajentaa ryhmittelyyn tulevaa joukkoa yli ELYkeskusrajojen (seurannoista sopiminen). Uuden seurantaohjelman ohjeellinen määräaika on helmikuun loppuun. Tavoite on tiukka. Suunnittelutilanne vaihtelee ELYittäin paljon johtuen eri syistä. Vanhat vesimuodostumat pyritään seurannan osalta hoitamaan, mutta uusiin 2. kauden muodostumiin monessa ELYssä resurssit eivät riitä. Velvoitetarkkailut on hyödynnetty ja tarkkailuohjelmia muutetaan vastaamaan VPD-tarpeita. Ne eivät kaikelta osin vastaa luokittelutarvetta, jolloin joudutaan lisäämään YHA-seurantaa. Päällekkäisyyksiä näytteenotossa on karsittu (velvoitetarkkailut, kunnat, muut toimijat). Haitallisten aineiden seurannan järjestämisestä on epätietoisuutta mm. kalaelohopean osalta (SYKEltä odotetaan ohjeita). Seurantaohjelmat vuodelle 2014 on käynnistetty ELYissä; osa uuden seurantaohjelman mukaisesti, osa hyödyntää aikaisempaa ohjelmaa. Pintavesiryhmän kokous pidettiin Ryhmässä pyritään tekemään yhteistyötä mm. seurannan suunnittelun ja toteutuksen osalta. Esimerkiksi kilpailutuskäytännöt mm. makrofyyttiseurantojen osalta olivat keskusteluissa. Seurannan hyvistä käytännöistä pyritään myös

6 jakamaan tietoa (esim. lisänäytteiden ostopalvelut konsulteilta, laadunvarmennus ottamalla ylimääräisiä kasviplanktonnäytteitä jne.). Pohjavedet Esiteltiin pohjavesien seurantaohjelman laatimisen katsaus. Käytiin läpi pohjaveden määrällisen ja kemiallisen tilan seurannan periaatteista. Pohjaveden määrällisen tilan seurantaverkko on suunniteltava siten, että pohjavesimuodostumien tai -muodostumaryhmien määrällisestä tilasta saadaan luotettavaa tietoa mukaan lukien käytettävissä olevien pohjavesivarojen arvioiminen. Näitä seurantoja ovat usein vesilaitosten tekemät pohjaveden pinnankorkeuden seurannat sekä maa-ainesten ottolupien seurantavelvoitekohteet. Seurannan tiheys määräytyy käytännössä mm. vesilain perusteella annetun vedenottoluvan perusteella asetetuista tarkkailuvelvoitteista. Pohjavesimuodostumien ryhmittelyssä muodostumat ryhmitellään mm. seurantaa varten suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Tähän tulisi mm. EU-palautteen perusteella kiinnittää 2. kaudella entistä enemmän huomiota. Pohjaveden kemiallisen tilan seurantaverkon avulla saadaan yhtenäinen ja monipuolinen kokonaiskuva kunkin vesistöalueen pohjaveden kemiallisesta tilasta ja havaitaan ihmistoiminnan aiheuttamat pilaavien aineiden pitkäaikaiset nousevat muutossuunnat. Perusseuranta sisältää pohjaveden taustapitoisuuspaikat, vedenhankintakäytössä olevat muodostumat sekä ihmistoiminnan mahd. vaikutuksia kuvaavat seurannat ja pohjaveden kemiallisen tilan kartoitukset. Perusseurantaan kuuluvat mm. ELYjen seurannat, ympäristönsuojelulain ja maa-aineslain mukaisten lupien tarkkailut, muu toiminnanharjoittajien tekemä vapaaehtoinen seuranta). Pohjavesialueet joissa on ilmeistä, että tietystä yksilöidystä toiminnasta on aiheutunut pohjaveden laadun pilaantumista, tulee varmistaa mahdollinen pilaantuminen ja tarpeen vaatiessa siirtää alue toiminnalliseen seurantaan. Käytiin lyhyesti läpi seurattavat aineet ja seurannan tiheys. Toiminnallista seurantaa tehdään perusseurantajaksojen väliaikana, jotta saadaan selville kaikkien sellaisten pohjavesimuodostumien tai -muodostumaryhmien kemiallinen tila, joiden osalta on mahdollista, että ympäristötavoitteita ei saavuteta ja jotta havaitaan pilaavien aineiden pitoisuuksissa esiintyvät, ihmistoiminnan aiheuttamat pitkän ajan nousevat muutossuunnat. Seurantaa tehdään kohteissa, joissa tilatavoitteita ei saavuteta. Seurannan tarkoitus on myös tunnistaa pilaavien aineiden merkitykselliset ja pysyvät nousevat muutossuunnat, jotka tulee kääntää laskeviksi. Seurattavat aineet määräytyvät kohdekohtaisesti toiminnan ja olemassa olevan seurantatiedon pohjalta. Huonon tilan kohteiden ja riskikohteiden määrän kasvaminen 1. kauteen nähden tarkoittaa keskimäärin n. 10 % lisäystä seurantapaikkoihin. Lisäksi selvityskohteita tarvitaan lisää. VHA2:lla ainakin KASELY, POSELY ja ESAELY lisäävät seurantakohteita, UUDELY, HA- MELY ja KESELY jatkavat todennäköisesti vanhalla pohjalla. Seurantakohteet VHA2:lla keskittyvät suurille harjujaksoille ja reunamuodostumille Etelä-Suomeen. Pohjavesien seurantaohjelmat ovat ELYissä vielä keskeneräisiä. Joissakin ELYissä työ on alkuvaiheessa ja joissakin ELYissä pidemmällä. Todettiin, että pinta- ja pohjavesien luokittelussa toimitaan niukalla tietomäärällä. Pintavesien ja pohjavesien koordinaation tiivistäminen seurantapuolella on kannatettavaa, koska kyseessä ovat viime kädessä yhteiset seurantaresurssit. Myös monet periaatteet, kysymykset ja ongelmat koskevat niin pohja- kuin pintavesiäkin. Todettiin vielä, että laadittava seurantaohjelma on jaksolle Seurantaohjelma sisältyy vesienhoidon kuule-

7 miseen. Kuitenkin vesienhoidon 2. kausi sisältää vuodet Tämä on askarruttanut sekä vesienhoidon seuranta- että suunnitteluväkeä. 7. Muut asiat Todettiin, että VHA1-2-ohjausryhmien ja VHA1-2-koord.ryhmien työjärjestykset on päivitetty ja tiedot mm. muuttuneista kokoonpanoista on toimitettu YM:ään. Työjärjestykset päivitetään ohjausryhmän hyväksymänä tälle päivälle. Mauri Karonen esitteli lyhyesti merenhoidon tilannekatsauksen. Ehdotus merenhoidon suunnittelun seurantaohjelmaksi kuullaan Tavoitteena on YM/Valtioneuvoston päätös Toimenpideohjelman valmistelu on sovitettu yhteen vesienhoidon TPOn valmistelun kanssa. Seurantaohjelma on koordinoitu rannikkoalueita koskevan VHA-seurantaohjelman kanssa. Merenhoidon toimenpideohjelman valmistelussa on viisi alatyöryhmää. Kuuleminen tehdään yhdessä vesienhoidon kuulemisen kanssa. Suunnittelussa haasteina on mm., että kyseessä on 1. kausi (ei valmiita aineistoja käytössä), TPO-aiheet menevät ohi ELYjen osaamisalueiden, VHS-aineistotkin vaativat tarkistuksia, tietojärjestelmä puuttuu, miten aineistot saadaan kartalle ja alatyöryhmien aikataulu vastaava kuin VHS:n ELYjen aikataulu. Lisäksi HELCOMin suuret kuormitusvähenemätavoitteet ovat haasteena. Todettiin, että sisämaan ELYissä merenhoidon suunnittelu käsitellään lähinnä tiedotusluonteisesti ja pääpaino on vesienhoidon suunnittelussa. ELY-keskusten ohjauksen kehittämishankkeesta todettiin, että YM on perustamassa 7 uutta virkaa ympäristöministeriöön. Yksi niistä liittyy meren- ja vesienhoitoon. Taustalla on ELYjen ohjauksen kehittäminen ja samalla tuottavuuden ja toiminnan kehittäminen. 8. Ohjausryhmän evästykset vesienhoitoalueille Ohjausryhmä kiitti VHA-koordinaattoreita ja ELY-keskuksia tähän mennessä tehdystä työstä. Ohjausryhmä osoitti tukea vesienhoidon 2. kauden suunnitelmien laadintaan ja näki kuulemiseen saakka ulottuvan suunnittelutyön erittäin tärkeäksi vaiheeksi. Osalla ELYistä resurssit ovat vähäiset, joten VHA-koordinaattoreiden ja muiden ELYjen apua voidaan hyvinkin tarvita. Toivottiin hyvää ja tiivistä yhteistyötä. Keskusteltiin pinta- ja pohjavesien seurannasta ja niiden tehostamisesta. Nähtiin, että pohjavesien osalta rotaatio- ym. käytäntöjä tulee harkita toiminnan tehostamiseksi. Todettiin, että ELYissä ollaan menossa osittain näytteenoton ulkoistamiseen ja ostopalveluihin. Pohjavesissä ulkoistaminen voi olla kustannustehokkaampaa kuin pintavesissä, koska näytteenotto sitoo vain yhden henkilön. Esimerkiksi HAMELYssä on juuri kilpailutettu koko pintavesien näytteenotto ja POSELYssä ollaan ostamassa maastotyötä. Todettiin, että aihe kannattaa nostaa esiin mm. Y-johtajien tapaamisissa.

8 9. Ohjausryhmien seuraavat kokoukset Seuraava kokous pidetään keskiviikkona klo videokokouksena (järjestelyvastuussa VHA2). Syksyn kokous pidetään torstaina klo videokokouksena. Järjestelyvastuussa on VHA1. Pekka Häkkinen VHA 1 ohjausryhmän puheenjohtaja Juho Kotanen VHA 1 ohjausryhmän sihteeri JAKELU: Pekka Häkkinen Leena Gunnar Aarne Wahlgren Jari Mutanen Jorma Tiitinen Satu Pääkkönen Tommi Muilu Kari Lehtinen Matti Sipponen Eija Lehtonen Marjukka Kilpeläinen Visa Niittyniemi Paula Mononen Veli-Matti Vallinkoski Timo Turunen Harri Mäkelä Ansa Selänne Markku Marttinen Pertti Manninen Juho Kotanen Mauri Karonen, Antti Mäntykoski Kaakkois-Suomen ELY Pohjois-Karjalan ELY Pohjois-Savon ELY Hämeen ELY Keski-Suomen ELY Keski-Suomen ELY Kaakkois-Suomen ELY Pohjois-Karjalan ELY Pohjois-Savon ELY Pohjois-Karjalan ELY Hämeen ELY Keski-Suomen ELY Tiedoksi: VHA1-2-koordinointiryhmät Hämeen ELY, kalatalouspäällkkö Jukka Muhonen Kaakkois-Suomen ELY, kalatalouspäällikkö Tuomas Oikari Pohjois-Savon ELY, kalatalouspäällikkö Timo Takkunen Pohjois-Karjalan ELY, kalatalouspäällikkö Veli-Matti Kaijomaa