Paikallinen kehittäminen ja lähidemokratia hanke. Työnimi: LÄHIDEMOKRATIAHANKE

Transkriptio

1 Paikallinen kehittäminen ja lähidemokratia hanke Työnimi: LÄHIDEMOKRATIAHANKE

2 Projektin perustiedot Projektin omistaja ja hallinnoija KUUMA-seutu liikelaitos ja kumppanina Diakonia-ammattikorkeakoulu Rahoitus Manner-Suomen ESR-ohjelmasta, Etelä-Suomen suuralueosiosta, toimintalinjasta 2: Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen Projektin kesto DIAK tehnyt selvitystyön ajalla Hankkeen selvityshenkilönä ja -vastaavana lehtori Kaija Tuuri Diakin asiantuntijoina mukana VTT Susanna Hyväri, HL Kirsi Sukula-Ruusunen ja asiantuntija Ritva Piisi sekä neljän opiskelijan ryhmä Hankkeen projektipäällikkönä Johanna Viita (Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen projektinjohtaja)

3 Projektin kohdealue Maakunta: Uusimaa Seutukunta: Helsingin seutu Kunnat: Hyvinkää Järvenpää Kerava Kirkkonummi Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Sipoo Tuusula Vihti

4 Mihin projektilla on haettu ratkaisua? KUUMA- kunnissa valmiudet kansalaislähtöisen toiminnan ja lähidemokratian kehittämiseen sekä tulevan EU-rahoituksen hyödyntämiseen ovat olleet hetkellä huonot. Kuntalaisten näkökulmasta ei ole selvillä kokonaiskuvaa eli kehittämistarpeista ja asioista, joihin kuntalaiset eniten kunnan toiminnassa haluavat vaikuttaa. Ei myöskään ole selvillä, minkälaisia lähidemokratian ja paikallisen kehittämisen muotoja eri KUUMA-kunnat kuntalaisilleen nykyisellään tarjoavat. Ei ole tietoa siitä, mitä hyvää ja huonoa ja opittavaa tällä hetkellä käytössä olevissa malleissa on ja miten kuntalaisten osallisuutta voidaan parhaiten parantaa. Lisäksi ja erityisesti tietoa tarvitaan Keski-Uudenmaan kahdeksan kunnan yhdistymisselvityksessä lähidemokratia ja päätöksentekomallin valmistelemista varten.

5 Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset 1. KUUMA-kuntien paikallisen kehittämisen nykyiset toimintamuodot on selvitetty eli tavat, joita kunnat nyt tarjoavat kuntalaisten osallisuuteen. 2. Kuntalaisten keskeisimmät osallisuustarpeet ja kokemukset on selvitetty eli asiat, joihin kuntalaiset eniten haluavat KUUMA-kuntien toiminnassa vaikuttaa sekä miten he haluavat osallistua. 3. Lisäksi on kerätty olemassa oleva tieto valtakunnallisesti parhaista ja toimiviksi osoittautuneista osallisuuden, paikallisen kehittämisen ja lähidemokratian käytännöistä, joita on luotu uusissa kuntaliitoksissa ja jotka olisivat parhaiten sovellettavissa mahdolliseen Keski-Uudenmaan kuntien kuntaliitokseen.

6 Projektin keskeisimmät toimenpiteet Hankkeessa on selvitetty KUUMA-kuntien nykyiset osallisuuden, paikallisen kehittämisen ja lähidemokratian toimintamuodot, joita ne tarjoavat kuntalaisilleen sekä näihin liittyvät kehittämishaasteet Hallintojohtajien haastattelut (10 hlöä) Kysely kaupunginvaltuustojen ja hallitusten puheenjohtajistoille (38 vastausta) Hankkeessa on selvitetty kuntalaisten keskeisimmät osallisuustarpeet eli asiat, joihin kuntalaiset kunnan toiminnassa haluavat vaikuttaa, sekä osallisuustavat eli miten he haluavat kunnan toimintaan vaikuttaa. Heiltä kysytty myös osallistumiskokemuksista. Avoin Webropol-kysely (1346 vastausta ) Nuorten haastattelut (112 hlöä) Osallistuttu eri tilaisuuksiin ja tehty ryhmätöitä ja keskusteluja: mm. Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen asukasillat sekä Vihdin ja Kirkkonummen asukasillat

7 Lisäksi hankkeessa on kerätty tieto valtakunnallisesti parhaista osallisuuden, paikallisen kehittämisen ja lähidemokratian toimintatavoista, jotka ovat jo osoittautuneet toimiviksi. Mallit ja toimintatavat ovat olleet käytettävissä Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksessä. Vantaan, Espoon, Rovaniemen, Jyväskylän ja Vaasan lähidemokratiamalleihin tutustuminen: kirjallinen ja verkossa oleva materiaali, mahdollinen tutkimusaineisto, puhelinhaastattelut ja tutustumiskäynnit

8 Selvitysaineistosta avoin suomenkielinen asukaskysely toteutettiin avoin ruotsinkielinen asukaskysely toteutettiin asukaskyselyyn vastasi 989 Keski-Uudenmaan kuntien asukasta sekä 319 Vihti-Kirkkonummi -alueen asukasta ruotsinkieliseen kyselyyn vastasi Sipoon ja Kirkkonummen alueella yhteensä 38 vastaajaa. kaikkiaan asukaskyselyyn vastasi 1346 asukasta. opiskelijoiden tekemät haastattelut nuorille ja nuorten parissa työskenteleville täydentävät vahvasti asukaskyselyjen aineistoa (112 haastattelua) päättäjäkyselyyn vastasi 38 henkilöä Järjestöt ja kunta iltaan osallistui noin 50 henkilöä asukasillat ja ryhmätyöt: Tuusulassa , Mäntsälässä , Hyvinkäällä , Vihdissä ja Kirkkonummella (yhteensä noin 200 hlöä) yhteensä aineisto sisältää noin 1750 hlön mielipiteet

9 Keskeiset johtopäätökset Lehtori Kaija Tuuri Diakonia-ammattikorkeakoulu Järvenpää

10 Nuorten haastatteluiden tulokset Nuorten haastatteluissa joukkoliikenne nousi lähes kärkiteemaksi. Nuoret näkivät heikot joukkoliikenneyhteydet jopa nuorten syrjäytymistä lisäävänä. Lisäksi nuoret halusivat myös vaikuttaa omaan lähiympäristöönsä ja sen viihtyvyyteen ja esteettisyyteen. Kyselyissä ja haastatteluaineistojen perusteella nuoret osoittivat olevansa kiinnostuneita laaja-alaisesti osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksistaan. Kouluasiat ja oma ympäristö kiinnostivat, mutta nuoret vastaajat olivat yhtä lailla kiinnostuneita teknisistä asioista kuin terveydenhuollonkin palveluista.

11 Nuorten haastatteluiden tulokset Keski-Uudenmaan alueen nuorisovaltuustojen aktiivisuudesta kertoo omaa kieltään se, että he järjestivät oman seminaarinsa Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksestä ja tekivät oman ehdotuksensa nuorten vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseksi. Uudessa Kuntalaissa nuorisovaltuustot näyttäisivät kunnissa tulevan pakollisiksi. Tämä haastaa kuntia entisestään kiinnittämään huomiota nuorten ja lasten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksiin ja katsomaan sitä osana kansalaiskasvatusta.

12 Suoria lainauksia nuorten haastatteluista Opettaja oppilaskuntatoiminnasta: Siis vuosi sitte mä heitin helvettiin lukion ykköset kaikki, koska ne oli semmosii jätkii, jotka oli äänestämällä valittu sinne. Sinne oli valittu kaikkeist spedeimmät jätkät, siis ne oli täysin kyvyttömiä tekemään yhtään mitään. Mä katoin kaks kuukautta sitä perseilyä ja sit mä heitin ne ulos ja otin tyttöjä tilalle. Oppilas oppilaskuntatoiminnasta: No joo oon ollut ihan tyytyväinen. Aika helppo meijän koulussa on taivutella noit opettajia omaan tahtoon. Ihan kiva paikka.

13 Ensimmäinen johtopäätös Nuorten vastauksissa nousee esiin, kuinka tärkeä aikuinen on mahdollistajana tai estäjänä nuorten vaikuttamisessa ja osallistumisessa Tärkeä on miettiä, mikä merkitys, rooli ja yhteys kuntien keskushallinnolla ja päätöksentekokoneistolla kokonaisuudessaan on nuorisovaltuuston vuosittaisessa toiminnassa. Ei riitä, että perustetaan nuorisovaltuusto. Sen toimintaa on tutkittava ja arvioitava yhdessä nuorisovaltuutettujen kanssa vuosittain ja toiminnan kehittämisedellytyksistä on huolehdittava jatkuvasti. Nuoret kokevat nuorisotoimeen liitetyn valtuuston uhkana muodostua näkemykseltään suppeaksi ja valtuutettujen vaikeaksi murtautua ns. nuorisotoimen kahleista ulos.

14 Asukaskyselyn tulokset: Mihin asukkaat haluavat osallistua ja vaikuttaa? 1. Terveyspalvelut terveyskeskus ja lääkärinvastaanottotoiminta 2. Tekniset palvelut teiden ja katujen hoito joukkoliikenne 3. Sivistys- ja vapaa-ajan palvelut liikunta- ja urheilupalvelut

15 Asukaskyselyn tulokset: Vaikuttamisen kanavat? Vastaajat kokivat järjestöt hyviksi vaikuttamisen kanaviksi. Ylivoimaisesti eniten asukkaat uskoivat poliittisten järjestöjen ja puolueiden vaikutusvaltaan kuntiin nähden. KUUMA-kuntalaisten usko poliittisten puolueiden ja järjestöjen vaikuttavuuteen on vastausten perusteella hyvä ja poikkeaa siitä, mitä yleensä tutkimukset osoittavat vrt. valtakunnallinen ARTTU-tutkimus. Toisella sijalla olivat tasaväkisinä kylä- ja kaupunginosayhdistykset sekä tuottaja- ja yrittäjäjärjestöt. Myös ammattijärjestöillä todettiin olevan vaikutusvaltaa

16 Asukaskyselyn tulokset: Millä tavalla asukkaat haluavat osallistua ja vaikuttaa? 1. Äänestämällä kunnallisvaaleissa 2. Vastaamalla asukas- ja käyttäjäkyselyihin 3. Antamalla palautetta toiminnasta ja palveluista 4. Osallistumalla yleisötilaisuuksiin 5. Allekirjoittamalla vetoomuksen 6. Ottamalla yhteyttä viranhaltijaan tai poliitikkoon 7. Osallistumalla oman asuinalueen kehittämiseen (kylä- tai kaupunginosatoimintaan) Yli 300 avovastausta osallistumisen ja vaikuttamisen kehittämistavoista! Asukkaat antoivat vaikuttamismahdollisuuksilleen kouluarvosanaksi keskimäärin seitsemän

17 Suora lainaus asukaskyselyn avovastauksesta: Haluan kuntalaisena vaikuttaa juuri itseäni ja perheeni elämäntilannetta koskeviin asioihin. Kunnat voisivat kehittää erilaisia verkko-osallistumisen muotoja ja kutsua niihin sellaisia ihmisiä, joilla on motivaatio kehittää juuri ko. asiaa. Ei nykyihmisellä ole aikaa tai jaksamista käydä missään ilmoitustauluilla tai yleisötilaisuuksissa. Osallistumistapoja pitää voimakkaasti modernisoida.

18 Kommentti asukaskyselyn tuloksista Lähidemokratia-hankkeen ohjausryhmän pj (myös Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen poliittisen ohjausryhmän pj) Annika Kokko: Kansalaisten usko poliittisten puolueiden ja järjestöjen vaikuttavuuteen on vastausten perusteella hyvä ja poikkeaa siitä, mitä yleensä tutkimukset osoittavat. Tämä antaa uudelle, mahdolliselle Keski- Uudenmaan kaupungille hyvät lähtökohdat. Meidän pitää nyt löytää uusia, matalan kynnyksen vuorovaikutustapoja, jonka avulla kuntalaiset, järjestöt ja päättäjät voivat paremmin kohdata."

19 Kommentti asukaskyselyn tuloksista Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen ohjausryhmän varapuheenjohtaja, Tuusulan kunnanvaltuuston varapuheenjohtaja Arto Lindberg: On selvää, että uudet tuulet ja sähköisen viestinnän mahdollisuudet pitää ottaa käyttöön entistä laajemmin. Niiden rinnalla on kuitenkin hyvä edelleen hyödyntää esimerkiksi sanomalehdet, kunnan oma lehti ja yleisötilaisuudet kunnan asioista keskusteltaessa. Kaikkia eivät sähköiset viestimet vielä tavoita."

20 Toinen johtopäätös Kuntalaisilla, mukaan lukien nuoret asukkaat, on enemmän vaikuttamisen ja osallistumisen haluja kuin on tilaisuuksia ja mahdollisuuksia. Asukkaat haluavat uusia tuoreita vuorovaikutuksen muotoja ja mukaan jo päätösten valmisteluvaiheeseen. Asukkaat haluavat päätöksenteon kehittämisen entistä asukaslähtöisemmäksi. Tärkeää on myös, että iäkkäät ja vammaiset huomioidaan yhdenvertaisesti muiden kuntalaisten kanssa. Asukkaan tulee myös helposti nähdä kunnan reaktio omaan viestiinsä sekä sen käsittelyn edistyminen. Tämä asettaa haasteita kunnan vuorovaikutteisen viestinnän kehittämiselle.

21 Kolmas johtopäätös Suuntana tulee selvitystyön perusteella olla eteneminen kohti avointa, dialogista keskustelevaa kuntakulttuuria. Kansalaisten erilaiset kohtaamisen ja kehittämisen areenat ollessaan aitoja ja vaikuttavia ja asioita todella eteenpäin vieviä vetoavat kuntalaisiin. Selvitystyön aineiston perusteella kaivataan lähidemokratian kehittämistä tulee kuntaliitoksia tai ei. Haasteita kehittämiselle asettaa myös uusi kuntalaki, jossa painotetaan lähidemokratiaa. Selvitystyön aineisto antaa toivon mukaan tulevaan kuntien lähidemokratian kehittämiseen sopivaa tietoa. Matalan kynnyksen kohtaamispaikat ja uudet vuorovaikutuskeinot on otettava käyttöön.

22 Neljäs johtopäätös Asukaskyselyn vastauksissakin esiin tuoduista moderneista kohtaamisen muodoista löytynee tulevaisuuden työkaluja osallistavalle kunnassa toimimiselle, esimerkiksi: kansalaisraati osallistuva budjetointi kunnan sähköinen seinä asiakasraati jne.

23 Hallintojohtajien haastattelujen tulokset Hallintojohtajien haastattelusta nousi esiin käytössä olevia hyviä kunnanosahallinnon malleja (kylä- ja kaupunginosatoimintaa). Näitä voi edelleen kehittää ja hyödyntää muissakin kunnissa. Olemassa olevien kunnanosahallinnon mallien esittely KUUMA -alueen seminaarissa tms. olisi hyvin arvokasta tiedon ja kokemusten vaihtoa. Kunnilla on paljon annettavaa lähidemokratian saralla toisilleen.

24 Järjestötapaamisen tulokset kuntien mahdollinen yhdistyminen ei tuo suuria muutoksia isoille ja valtakunnallisille järjestöille pienet järjestöt ovat ison (verkostoitumis)haasteen edessä (vrt. yksi kunta ja 1500 järjestöä) kuntien yhdistyessä järjestöjen tarjonta esim. lapsille ja nuorille monipuolistuu kuntien yhdistyminen mahdollisuus myös vanhempainyhdistyksille: isossa kunnassa mahdollista saada parempi tuki katto-organisaatiolta esim. koulutusta ja tiedottamistukea yhdistysten ja kunnan kohtaaminen on joka tapauksessa kriittinen piste: tarvitaan järjestelmällisesti järjestettyä alueellista kuulemista

25 Poliittisten päättäjien vastausten tulokset: Lähidemokratian mallit? Kuntalaisten osallisuuden ja vaikuttamisen areenat tärkeitä. Vuorovaikutteiset lähidemokratian toimintamallit ja osallistumisen tavat saavat myönteisen vastaanoton päättäjiltä, esimerkiksi 1. kunnan- tai kaupunginosahallinnon kehittäminen 2. työpajatyöskentely (viranhaltijat, kuntalaiset, päättäjät) uusien suurempien kehittämiskohteiden avaamisen aikaan pakollista 3. osallistuvan budjetoinnin kokeilu 4. aluekoordinaattoreita tms. toimimaan välittäjinä ja koordinoijina kunnan ja asukkaiden sekä järjestöjen yhteistyössä 5. muidenkin kuin poliittisin perustein valittujen kuntalaisten tai ryhmien ottaminen mukaan päätöksentekoon 6. asiakasraatien käyttö palveluiden kehittämiseen

26 Poliittisten päättäjien vastausten tulokset: Kunnan ja kolmannen sektorin yhteistyö? Kunnan ja kolmannen sektorin yhteistyölle toivotaan strategiaa, säännöllisyyttä ja rakenteita Järjestöjen toivotaan itse koordinoivan toimintaansa suhteessaan kuntaan (yhdistysverkostot) Kunnan johtavien viranhaltijoiden ja päättäjien tulisi määrävälein neuvotella merkittävien yhteistyötahojen kanssa (seurakunta, isot järjestöt tai niiden ryhmittymät, yrittäjäjärjestöt yms.)

27 Poliittisten päättäjien vastausten tulokset: Päättäjien oma rooli asukasosallisuudessa? Avokysymyksiin tuli kehittämisehdotuksia päättäjien oman asukasosallisuustoiminnan kehittämisestä. Muutamissa vastauksissa asukasosallisuuden hoito nähdään vain kunnan, ei poliitikkojen tehtävänä. Johtavien päättäjien vastauksissa epäluottamusta siihen, että asukkaat olisivat kiinnostuneita politiikasta. Tulos jonkin verran ristiriidassa asukaskyselyn tuloksen kanssa, jossa poliittisia järjestöjä pidettiin hyvänä vaikuttamisen kanavana.

28 Asukkaiden ml. nuorten, hallintojohtajien, järjestöjen ja päättäjien vastausten yhteenveto Kuntalaisten (ml. järjestöt) osallisuuden ja vaikuttamisen areenat tärkeitä. Haasteena on löytää hyviä malleja ja rakenteita lähidemokratiaan takaamaan aito vuoropuhelu ja dialogi päättäjien, viranhaltijoiden ja kuntalaisten välille. Ilman näitä asukkaat, viranhaltijat ja päättävät kokevat kokoontumiset turhina tyhjän puhumisen kerhoina. Tarvetta on myös vuorovaikutuksen paikoista (asukastuvista tms.). Yksisuuntaisesta vuorovaikutuksesta on päästävä kaksisuuntaiseen, dialogiseen ja tavoitteelliseen yhteyteen.

29 Viides johtopäätös Poliitikot suhtautuvat myönteisesti erilaisiin asukaskohtaamisiin yhdessä viranhaltijoiden kanssa - ja asukkaat toivovat niitä. Todellisuudessa niitä ei ole säännöllisinä läheskään jokaisessa KUUMA-kunnassa. Mikäli toiminnalla on säännöllinen luonne ja ne ovat tavoitteellisia, ns. vaikeitten asioitten (wicked problems) keskusteleminen ja päättäminen sujuu helpommin. Tämä tavoitteellinen ja säännöllinen asukastapaamisten järjestäminen on pohja deliberatiiviselle asioiden käsittelylle, joka tutkijoiden mukaan on tällä hetkellä kovaa vauhtia haastamassa kuntakenttää.

30 Aluehallintomallien selvittämisen tulokset Aluehallinto- ja lähidemokratiamalleista löytyi sellaisia aineksia, jotka voisivat olla käytössä KUUMA-kunnissa tai mahdollisesti syntyvässä uudessa kaupungissa/uusissa kaupungeissa: 1. Aluelautakuntapainotteinen lähidemokratia: Rovaniemi 2. Asukastoimintapainotteinen lähidemokratia: Vantaa, Espoo ja Jyväskylä 3. Käyttäjäkokemuksiin painottuva lähidemokratia: Vaasa

31 Huomioita Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksestä Kiinnostusta kukoistava kansalaisyhteiskunta mallia kohtaan. Malli lähtee siitä, että lähi- ja paikallisyhteisöjä sekä kansalaisyhteiskuntaa tulee vahvistaa, jotta kansalaisten hyvinvointi pystytään tulevaisuudessa turvaamaan. Julkisen sektorin resurssit eivät yksin tähän riitä. Yksi keino on lisätä ja kehittää kunnan sekä asukkaiden ja kunnanosa-alueiden yhteistyötä. Uudistuvassa kuntalaissa velvoitetaan kunnanvaltuustoja järjestämään asukkaiden ja alueiden sekä kunnan suunnittelu- ja päätöksenteon yhteistyö tavoitteellisesti ja vuorovaikutuksellisesti.

32 Kehittämisehdotus: Aluelautakunnat Kuntien yhdistyminen ja nykyisiä KUUMA-kuntia suurempi kuntakoko edellyttää vahvaa kunnanosakohtaista poliittista päätöksentekoa (Rovaniemen mallia sovellettuna). Esimerkkinä tästä toimintamallista voisi olla rakenne, jossa olisi aluelautakuntia tai vastaavia elimiä. Aluelautakuntien puheenjohtajisto ja jäsenet olisivat kunnan valtuutettuja, ja esittelijä ja sihteeri olisivat viranhaltijoita. Aluelautakunnilla olisi sovitussa laajuudessa talous -ja hallintovastuuta. Aluelautakunnat noudattaisivat kaupungin strategisia linjauksia ja toisivat kaupungin ajankohtaiset päätöksenteossa olevat asiat keskusteluun myös alueelle.

33 Kehittämisehdotus: Asukasfoorumit Kunnanosakohtaisen poliittisen päätöksenteon lisäksi tarvitaan erilliset alueelliset asukasfoorumit. Asukasfoorumilla tarkoitetaan avointa vapaata asukastoimintaa, jossa kolmas sektori ja asukasryhmittymät tai yksittäiset alueen asukkaat ovat omaehtoisesti alueellisesti verkottuneet (Espoon mallia sovellettuna). Asukasfoorumien tehtävänä on alueen omaehtoinen kehittäminen ja alueen kehittymisen seuraaminen, palvelujen toimivuudesta ja saatavuudesta tiedon välittäminen päätöksentekoon sekä alueen edunvalvonnasta huolehtiminen. Mahdollistaa asukkaiden lyhyt- tai pidempikestoisen sitoutumisen oman alueen toimintaan tai yhden teeman ympärille. Tällaisen kestoltaan tai teemaltaan rajatun osallistumisen ja vaikuttamisen tarve nousi esiin asukaskyselyssä.

34 Kehittämisehdotus: Aluelautakuntien ja asukasfoorumien vuorovaikutus Aluelautakuntien ja asukasfoorumien toiminta-alueet olisivat samat. Kunnan tuki asukasfoorumeille olisi esim. koulutusta, tila kokoontumisille, atk-laitteet ja -tuki (esim. alueen monipalvelukeskuksen yhteydessä), hankekonsultointi ja omaehtoisen kehittämisen eli hanketoiminnan tukeminen. Koulutus olisi esim. tietoa kunnan toiminnasta ja toimintaperiaatteista, osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksista, yhteisö- ja verkostotyön perusteista, kulloinkin esillä ja kehitettävänä olevan toiminnan/palvelun sisällöstä sekä asukasfoorumin toivomista teemoista. Käytännössä kunnalta tarvittaisiin aluetiimejä (esim. aluekoordinaattori ja hankeassistentti), jotka tukisivat alueellisia asukasfoorumeja (Jyväskylän ja Vantaan mallia sovellettuna) ja toimisivat kiinteässä yhteydessä aluelautakuntaan..

35 Aluelautakunta Asukasfoorumi

36 ALUELAUTAKUNTA - jäsenet valitaan poliittisin perustein - vastuu asukkaiden, päättäjien, viranhaltijoiden vuorovaikutuksesta alueella - päättää alueen lähipalveluiden tilaamisesta valtuuston määrittelemän strategian ja päätösvallan puitteissa* ASUKASFOORUMI - avointa vapaata asukastoimintaa, jossa kolmas sektori ja asukasryhmittymät tai yksittäiset alueen asukkaat ovat omaehtoisesti alueellisesti verkottuneet - mahdollistaa asukkaiden lyhyt- tai pidempikestoisen sitoutumisen oman alueen toimintaan tai yhden teeman ympärille *Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen loppuraportti

37 ALUELAUTAKUNTA Kunnan tuki asukasfoorumeille esimerkiksi - koulutusta - tila kokoontumisille - atk-laitteet ja -tuki (esim. alueen monipalvelukeskuksen yhteydessä) - hankekonsultointi ja omaehtoisen kehittämisen eli hanketoiminnan tukeminen. ASUKASFOORUMI - palvelujen toimivuudesta ja saatavuudesta tiedon välittäminen päätöksentekoon - alueen omaehtoinen kehittäminen ja alueen kehittymisen seuraaminen - alueen edunvalvonnasta huolehtiminen.

38 Nuorisofoorumi Aluelautakunta Asukasfoorumi Alueen elinkeinoelämä

39 Kuudes johtopäätös Riippumatta siitä, syntyykö kuntaliitoksia, kuntien olisi tarpeen 1. edistää tämän selvityksen pohjalta kansalaisten omaehtoisten toimintaverkostojen (eli asukasfoorumeiden) kehittämistä ja pilotointia 2. kehittää vuorovaikutusta uuden kuntalain mukaisesti asukkaiden, päättäjien ja viranhaltijoiden kesken 3. huomioida (sähköistenkin) palveluiden kehittämisessä asukkaiden osallisuus sekä käyttäjädemokratian uudet mallit 4. arvioida ja tukea lähidemokratiamallien kehittämistä korkeakoulujen suorittaman tutkimuksen ja seurannan avulla. Tässä voisi olla uuden parivuotisen Lähidemokratia-hanketta laajemman kehittämishankkeen aihio.

40 Kiitos hyvästä yhteistyöstä! Lisätietoja:

41 Hyvinkää Järvenpää Kerava Kirkkonummi Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Sipoo Tuusula Vihti