Pesäpallostadion Joensuun Mehtimäki HANKESUUNNITELMA 998) (YSE 1998) Rakennuskohde: Päiväys:

Transkriptio

1 1 Rakennuskohde: Pesäpallostadion Joensuun Mehtimäki HANKESUUNNITELMA Päiväys: ) (YSE 1998)

2 2 KOHDE: Katsomorakennelma / Pesäpallostadion Mehtimäki SISÄLTÖ 1. JOHDANTO / TOIMINNALINEN KUVAUS 2. TULEVA KEHITYS JA HANKEEN TARPEELLISUUS 3. NYKYISET TILAT JA NIIDEN KUNTO 4. HANKKEEN TILATARPEET 5. HANKKEEN TEKNINEN KUVAUS 6. HANKKEEN AIKATAULU 7. HANKKEEN ARVIODUT RAKENNUSKUSTANNUKSET 8. HANKKEEN VUOSITTAISET YLLÄPITOKUSTANNUKSET 9. HANKESUUNNITELMAN LAATIJAT

3 3 1. JOHDANTO / TOIMINNALLINEN KUVAUS Hankkeen tarkoituksena on toteuttaa Mehtimäen pesäpallokentälle uusi katsomorakennus. Hanke on tarkoitus toteuttaa vuokrahankkeena. Joensuun kaupunki on sitoutunut lisäämänä innovatiivisia hankintoja. Uuden katsomon rakentamisessa suositaan puun käyttöä ja haetaan kestäviä ja energiatehokkaita teknisiä ratkaisuja. Mehtimäen alueen yleisilmeen ja kokonaisuuden kannalta katsomon halutaan muodostavan parin Keskusurheilukentän katsomon kanssa. Mehtimäen alueella Joensuun Linnunlahden (17) kaupunginosassa on nykyisellään pesäpallokenttä katsomoineen. Mehtimäen hiekkatekonurmipintainen pesäpallokenttä valmistui vuonna Kenttää käyttävät Joensuun Mailan useat juniorijoukkueet ja Joensuun Mailan miesten superpesis joukkue. Kenttä on päivisin myös alueen koulujen ahkerassa käytössä. Kenttä uusitaan vuoden aikana. Kaupunki on hakenut Opetus- ja kulttuuriministeriöltä valtionavustusta hankkeeseen. Alueella on voimassa kaupunginvaltuuston hyväksymä asemakaava (kuva 1). Siinä pesäpallokentän alue on osoitettu urheilu- ja virkistyspalveluiden alueena, VU. Alueelle saa rakentaa alueen käyttöä palvelevia rakennuksia ja katsomoita 1500 k-m2. Katsomon paikka esitetty kuvassa nuolella. 2. TULEVA KEHITYS JA HANKKEEN TARPEELLISUUS

4 4 Kentän hiekkatekonurmipinta on tullut elinkaarensa päähän ja se on pakko uusia. Uusimista on viivästyttänyt kentän katsomo-olosuhteiden suunnittelu. Tavoitteena on ollut, että katsomohanke ja kentän uusiminen toteutettaisiin yhtä aikaa. Näin tehden tuleva rakentaminen haittaisi mahdollisimman vähän kentän käyttäjiä. Samalla kun kentän pinnoite uusitaan, tehdään kentälle muutamia parannuksia. Mehtimäen alueen kaavamuutoksen yhteydessä kentän tonttia laajennettiin niin, että polttolinjan taakse saadaan toteutettua poikittainen juniorikenttä. Tämä monipuolistaa kentän käyttöä ja parantaa junioreiden ja pienten koululaisten harrastamisolosuhteita. Katsomohanke tullaan toteuttamaan erillisenä hankkeena. Mutta toteutuksessa on huolehdittava, että kentän ja katsomon rakentaminen synkronoidaan yhteen. Katsomon suunnittelussa pitää huomioida myös Superpesis - lisenssi olosuhdevaatimukset. Kentällä on oltava pukukopit molemmille joukkueille ja tuomareille, yleisölle riittävät WC-tilat, lehdistökatsomossa 20 paikkaa medialle sekä 3 selostuspistettä, sähköinen tulostaulu, laajakaistayhteys, suojaverkot ja istumapaikkoja yhteensä 5000 kpl, joista 2500 kpl voidaan toteuttaa tilapäisratkaisuina. Kenttä ja uusi katsomo tulee valmistuttuaan parantamaan Mehtimäen alueen palvelutarjontaa sekä urheilun- ja tapahtumajärjestämisen olosuhteita. Kenttä ja uusi katettu katsomo tuovat pesäpallon tapahtumajärjestäjille teknisesti toimivat tilat, jotka takaavat myös riittävän turvallisuuden ja palvelutuotannon yleisötapahtumia ajatellen. Alueen kehittäminen luo uusia mahdollisuuksia hyödyntää pesäpallostadionin aluetta esimerkiksi muissa liikunta- tai viihdetapahtumissa ympäri vuoden, sillä uusittua kenttää ja katsomoa voidaan myös hyödyntää muissa mahdollisissa tapahtumissa. Tapahtumaasiakkaiden näkökulmasta pesäpallostadionin uusiminen ja uuden katsomon rakentaminen lisää merkittävästi alueen palvelumukavuutta ja yleistä turvallisuutta. Uusissa tiloissa huomioidaan yleisön tarpeet lisäämällä mahdollisuuksia yleisöpalveluiden tuottamiselle (mm. wc-tilat, kioskitilat, ym.) sekä taataan myös riittävät palvelut liikuntarajoitteisille, joita ei tällä hetkellä pystytä takaamaan riittävässä laajuudessa. Uusittu kenttä ja uusi katsomo mahdollistavat valmistuttuaan myös pesäpallon arvo-ottelu Itä-Länsitapahtuman. Uusi katsomo lisää kentän käyttömahdollisuuksia muihinkin kuin pesäpallotapahtumiin. Suuremmat yleisötapahtumat ovat mahdollisia esim. esiintymislavan rakentamisella. Tällä kevyellä ja tilapäisellä rakentamisella saataisiin nopeasti käyttöön sopiva paikka esimerkiksi katsojan / osallistujan tarpeisiin. Katsomorakennukseen tulevat muunneltavat ja monikäyttöiset kokoontumistilat, cateringmahdollisuuksineen ja audiovisuaalisen tekniikan ansiosta, antavat mahdollisuuden myös yritysten hengen seminaari- ja kokouskäyttöön.

5 5 3. NYKYISET TILAT JA NIIDEN KUNTO Nykyiset katsomorakenteet koostuvat useista erillisistä ja eri-ikäisistä katsomoista. Ainoastaan pääkatsomo on katettu. Kioskitilat ovat alkeellisia ja ahtaita. Katsomorakenteiden yhteydessä ei ole sosiaalitiloja eikä myöskään varasto- ja teknisiä tiloja. Nämä toiminnot on sijoitettu erillisiin parakkeihin. Myöskään esteettömyyttä ei ole huomioitu kaikilta osin. Nykyiset katsomorakenteet ovat käyttöarvoltaan riittämättömät, rakenteelliselta kunnoltaan huonot ja jopa vaaralliset. Niiden jatkokäyttö vaatisi merkittäviä korjauspanostuksia. 4. HANKKEEN TILATARPEET Katsomosta tulee katettu koko alaltaan ja istumapaikkoja minimissään 2500 kpl sisältäen paikkoja myös liikuntaesteisille. Katsomon alle rakennetaan pukuhuoneet WC-tiloineen, jotka palvelevat myös alueen muita liikuntakenttiä. Suihkutilat tehdään kahteen pukuhuoneeseen. Muita katsomon alle tulevia tiloja on mm. erotuomareiden sosiaaliset tilat, yleiset wc-tilat sisältäen Invawc:n, kioskitiloja sekä teknisiä- ja varastotiloja. Bruttoala on n. 800 br-m2. Katsomoon ja sen välitilaan rakennetaan mm. lehdistön tilat, TV-, radio- ja kenttäselostamot, televisiointitaso, kokoontumis- ja yleisötiloja, muita muunneltavia monikäyttötiloja, sekä edellä mainittujen tiloja palvelevia huolto-, keittiö- ja tarjoilutiloja koneineen ja kiintokalusteinen. Bruttoala on n. 700 br-m2. 5. HANKKEEN TEKNINEN KUVAUS Rakenne; Katsomosta ja sen yhteyteen rakennettavista tiloista tulee pääosin puurakenteisia (jäykistäminen tehdään teräsrakenteilla), eikä siihen tule lämmitettäviä tiloja, vaikka myös talvikäyttömahdollisuus otetaan teknisesti huomioon. Rakennejärjestelmä on Keskuskentän katsomon kaltainen. Katsomon rakenteiden pinta suojataan vedenpitävällä pinnoitteella siten, että estetään veden kulkeutuminen alapuolelle rakennettaviin tiloihin. Sähkö-, tele, turva- ja AV-järjestelmät; Katsomo ja siihen tulevat tilat varustetaan sähkö-, tele-, turva- ja AV-laitejärjestelmin, mm. kulunvalvonta, rikos- ja paloilmoitinjärjestelmin kameravalvontoineen. Valaistus tulee rakennettaviin sisätiloihin ja katsomoon, sekä kevyesti myös julkisivuihin. Sähköistysratkaisuissa pyritään energiataloudellisuuteen, toiminnallisuuteen ja monikäyttöisyyteen.

6 6 Yhteydet järjestetään kentän tulostaululle, lipunmyyntiin ja samalla kentän sähköistyksellä varaudutaan erilaisiin tapahtumiin kentälle sijoitettavilla varausputkilla ja kaivoilla. Katsomoon järjestetään yleisäänentoisto- ja kuulutusjärjestelmä. LVIA; Katsomoon ei tule lämmitettäviä tiloja, eikä varsinaista koneellista ilmanvaihtoa. Vesija viemärilaitteet rakennetaan siten, että ne ovat pakkauskaudeksi tyhjennettävissä. Käyttöveden lämmitys toteutetaan sähkövaraajalla ja katsomopenkkien pesuun varaudutaan vesipistein katsomoalueella. Keittiölle toteutetaan käryjen poistojärjestelmä. 6. HANKKEEN AIKATAULU - hankesuunnitelman hyväksyminen 1/ vuokrakilpailutus 2-5/ katsomon vuokrauspäätös 6/ toteutusvaihe 10/2017-4/ käyttöönotto 5/ HANKKEEN ARVIODUT RAKENNUSKUSTANNUKSET Hankkeesta laadittu alustava kustannusarvio perustuu konsultin laskelmiin ja toteutettuun Keskuskentän katsomon rakentamiseen. Kustannusarvio on euroa (alv. 0%). Kustannukset jakaantuvat seuraavasti: B1 Rakennuttajan kustannukset eur B2 Rakennustekniset työt eur B3 LVIA-työt eur B4 Sähkötyöt eur Varaukset eur Yhteensä eur / alv 0% Pesäpallokatsomo hankitaan vuokraamalla. Vuokran suuruuteen vaikuttaa sisältyvätkö omistajan vastuut vuokranantajalle ja mikä on vuokranantajan tuottovaatimus. Pääomavuokran koron ollessa esimerkiksi 4 % saadaan 20 vuoden määräaikaisella vuokrasopimuksella jäännösarvolla 0 vuosivuokraksi edellä esitetylle investoinnille tällöin /vuosi. Lopullinen kokonaisvuokra määräytyy kuitenkin kilpailutuksen perusteella. 8. HANKKEEN VUOSITTAISET YLLÄPITOKUSTANNUKSET Uuden katsomon rakentaminen vaikuttaa liikuntapalveluiden käyttötalouteen kohonneina vuokrakuluina. Henkilöstö- ja muihin toiminnallisiin kuluihin uudella rakennuksella ei ole vaikutusta, koska toiminta käytännössä siirtyy vain uusiin tiloihin.

7 7 Kiinteistön hoidosta ja ylläpidosta vastaa kaupunki. Keskusurheilikentän katsomon hoito- ja ylläpitokustannukset ovat olleet joitain tuhansia euroja vuodessa. 9. HANKKESUUNNITELMAN LAATIJAT Hankesuunnitelman on koonnut RA Markku Korjonen yhteistyössä Liikuntapalvelujen ja Tilakeskuksen henkilökunnan kanssa apuna kunkin erikoisalan konsultteja. Joensuussa Liitteet; 3D-havainnekuvia

8

9

10

11