löysäkytkentäisyys (loose coupling) seuraavien seikkojen kesken: 1 Tavoiteltu 2 Toimeenpantavaksi Tosiasialliset 4-5 toimeenpantu seuraukset päätetty

Transkriptio

1

2 Referenssinä nuorisopolitiikka osapolitiikkoineen N. Brunsson (1989), The organization of hypocrisy: talk, decisions and action in organizations, New York: Wiley Tavallista kytkennättömyys (decoupling) tai löysäkytkentäisyys (loose coupling) seuraavien seikkojen kesken: 1 Tavoiteltu 2 Toimeenpantavaksi päätetty 3 Tosiasiallisesti toimeenpantu 4-5 Tosiasialliset seuraukset 2

3 1. Se, mitä (vasta) tavoitellaan 2. Se, mitä aiotusta tosiasiassa päätetään tehdä 3. Kaikkea päätettyä ei ryhdytä panemaan toimeen 4. Aika, voimavarat ja toimeenpanokapasiteetti eivät riitä 5. Syntyy kielteisiä sivuvaikutuksia Onko havaintoja vastaavasta Suomen nuorisopolitiikassa (ml. sen EU-kehikoissa ja kansainvälisissä kehikoissa)? 3

4 Euroopan neuvosto: The Future of Council of Europe Youth Policy: AGENDA 2020 (2008) EU: Youth Strategy : opportunities, access, solidarity 4

5 Suomi: Nuorisolaki /72... tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja...yhteisöllisyys, yhteisvastuu, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo, monikulttuurisuus ja kansainvälisyys, terveet elämäntavat sekä ympäristön ja elämän kunnioittaminen. Kataisen hallituksen ohjelma 2011, s. 37: Hallituksen lapsi- ja nuorisopolitiikka parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja, tukee nuorten aktiivista kansalaisuutta, sosiaalista vahvistamista ja terveitä elämäntapoja sekä tukee nuorten kasvua ja itsenäistymistä. Nuorisotyön keskeisiä lähtökohtia ovat yhteisöllisyys, yhdenvertaisuus, keskinäinen kunnioitus ja tasa-arvo sekä paikallinen, alueellinen ja maailmanlaajuinen yhteisvastuu. 5

6 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma Mm Valtion nuoriasiain neuvottelukunta: Raporttija nuorisopolitiikan kehittämisohjeloman toteutumisesta Seuraava LANUKE Kertyneillä lausunnoilla ennakkoarvioinninkin luonnetta 6

7 Alkin, toim. Evaluation Roots, London, Sage Arviointi tekniikkana 2. Arviointi on sovellettuna etiikkana 3. Arviointi informaatiopalvelutoimintana 7

8 4.1 Yleistä Onko toimenpiteillä ollut itsenäistä vaikutusta kohteeseen? 4.2 Kokeellinen tutkimusasetelma Tutkitaan, onko saatu aikaan tarkoitetut vaikutukset Tutkija/policyn tekijä voi vaikuttaa riippumattoman muuttujan arvoihin ja tarkastella aiheutuvia vaikutuksia riippuvaan muuttujaan. 8

9 4.3 Kvasikokeellinen eli näennäiskokeellinen tutkimusasetelma Täyttää vain osan kokeellisen asetelman vaatimuksista Olosuhteiden vaatiessa Ei yhtä vahvaa tukea syy-vaikutussuhteille kuin klassiset kokeet 9

10 Nuorisoaihepiiristä joskin hyvin kontrollipainotteinen arviointi on esim.: Anthony Petrosino, Sarah Guckenburg and Trevor Fronius: Policing Schools, 2011 (Ison-Britannian olosuhteista) Yllä mainittuja painotuksia pyydetään kommentoimaan! 10

11 4.4 Entä etukäteinen arviointi? Käytännössä esim. EU koheesiopolitiikassaan on edellyttänyt etukäteistä arviointia Vrt. myös edellä re LANUKE Onko osallistujilla kokemuksia vastaavasta nuorisopolitiikan yhteydessä? 11

12 4.5 Arvioinnista arjessa Vrt. Stufflebeam & Shinkfield, 2007, Evaluation Theory, Models, and Applications: 1. Miten asiat ovat, ellei niitä vielä tunneta? 2. Miten ne ovat joidenkin arviointikriteerien mukaan? 3. Ovatko asiat siten kuin arvioinnin toimeksiantaja toivoo tai haluaa antaa ulospäin ymmärtää? (Legitimointitehtävä) 12

13 4. Eivätkö asiat olekaan kuten väitetään? Toimeksianto on kriittinen tai Arviointitaho riippumaton tai Esim. poliittinen oppositio teettää arvioinnin 5. Vaatiiko asia edes huomiota, koska arviointi on menossa, äskettäin tehty tai suunnitteilla? (myös tässä legitimointinäkökulma) Onko osallistujilla kokemuksia vastaavasta nuorisopolitiikan yhteydessä? 13

14 5.1. Yleistä Tausta USA:ssa 1960-luvulta lähtien Avaintähdennyksenä accountability, karkeasti suomennettuna tilivelvollisuus Alkujaan koulujen tilivelvollisuutena vanhemmille t. muille maksajille oppimistuloksista 14

15 Robert Stake teoksessa Alkin (2004) korostaa arvioinnin teknisen toteutuksen täydennykseksi : 1. Meta-arviointia ( metaevaluation) kritiikkeineen menetelmäkeskeisiä arviointisovelluksia kohtaan esim. jälkikontrollein tai soveltamalla arviointistandardeja (niistä ks. erikseen) 15

16 2. Responsiivista arviointia ( responsive evaluation); tuodaan esiin niin se, mikä on havaittu arvokkaaksi kuin se, mikä on jäänyt ongelmalliseksi 3. Triangulaatiota ( triangulation) eli Yhtä useamman arvioinnin lähestymistavan, metodin ja tekniikan tai yhtä useamman arviointiaineiston rinnakkaista, toisiaan tukevaa ja toisiaan korjaavaa soveltamista. 16