Ehdotukset nuorisolakiin

Transkriptio

1 1 Ehdotukset nuorisolakiin Kestävä elämäntapa on nostettava uudessa nuorisolaissa läpäiseväksi periaatteeksi. Olemme jättäneet lausuntomme liittyen uuden Nuorisolain valmisteluun marraskuussa Toivomme teidän ottavan alla olevat ehdotuksemme huomioon, mikäli niitä ei ole huomioitu jo lausuntokierroksen pohjalta. Yleistä Nuorilla pitää olla oikeus vaikuttaa kestävään tulevaisuuteen, ja heille pitää tarjota mahdollisuuksia ja resursseja käsitellä ekologisia kysymyksiä, sillä ympäristökysymykset ovat nuorten hyvän elämän kannalta keskeisiä asioita. Ympäristön tila ja ilmastonmuutos koskettavat läheisesti nuoria, sillä kyse on heidän tulevaisuudestaan. Tällä hetkellä kestävyyden ekologinen näkökulma puuttuu Nuorisolain luonnoksesta 2 toisen momentin mainintaa ja Nuorisokeskuksia lukuun ottamatta. Suomi on sitoutunut YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelmaan (Agenda2030) tänä syksynä. Se on valtioita poliittisesti sitova asiakirja. Sosiaalisesti kestävän kehityksen ulottuvuudet näkyvät laissa hyvin, mutta ekologiset ulottuvuudet jäävät täyttämättä. Agenda 2030 kytketään Suomessa yhteiskuntasopimukseen sekä lainsäädäntöön, ja kaikki ministeriöt sitoutetaan 1 toimimaan asian puolesta. Lainaus Agenda 2030 asiakirjasta 2 : We are determined to protect the planet from degradation, including through sustainable consumption and production, sustainablymanaging its natural resources and taking urgent action on climate change, so that it can support the needs of the present and future generations. Lainaukset Yhteiskuntasitoumuksesta 3 : Vahvistamme toiminnassamme kestäviä valintoja arvostavia asenteita. Tuemme aineettomaan kulutukseen perustuvia elämäntapoja sekä niitä tukevia palveluja. Kasvatamme luonnon monimuotoisuuden arvostusta ja lisäämme tietoisuutta sen merkityksestä, jotta hallinto, kunnat, yritykset ja kansalaiset huomioivat sen päätöksenteossa ja toiminnassaan. Vahvistamme luonnon monimuotoisuutta ja luonnonvarojen kestävää käyttöä edistävää ja omistusoikeutta kunnioittavaa ohjausta. Lisäämme ymmärrystä ekosysteemipalveluiden merkityksestä hyvinvoinnille. On tärkeää, että Suomen tekemät sitoumukset eivät ole vain paperisitoumuksia, vaan ne näkyvät vahvasti lainsäädäntötyössä. 1 FI/Ymparisto/Kestava_kehitys/YKn_kestavan_kehityksen_tyo FI/Ymparisto/Kestava_kehitys/Kestavan_kehityksen_yhteiskuntasitoumus

2 2 Ehdotukset lisäyksiksi nuorisolakiin perusteluineen Ehdotuksemme lisäyksiksi lakitekstiin on kirjoitettu laatikoiden sisällä oleviin marraskuisen lakiluonnoksen pykäliin sinisellä kursiivilla. 2 Lain tavoite Tämän lain tavoitteena on: 1) edistää nuorten osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia sekä kykyä ja edellytyksiä toimia yhteiskunnassa; 2) tukea nuorten kasvua, itsenäistymistä, yhteisöllisyyttä sekä niihin liittyvää tietojen ja taitojen oppimista; 3) tukea nuorten harrastamista ja toimintaa kansalaisyhteiskunnassa; 4) tukea nuorten kasvua kestäviin ja terveisiin elämäntapoihin sekä ympäristön ja elämän kunnioittamiseen; 5) edistää nuorten yhdenvertaisuutta ja tasa arvoa sekä oikeuksien toteutumista; sekä 6) parantaa nuorten kasvu ja elinoloja. Tavoitteen toteuttamisessa lähtökohtina ovat: 1) yhteisvastuu, monikulttuurisuus ja kansainvälisyys; 2) ekososiaalisen sivistyksen välttämättömyys; 3) monialainen yhteistyö. Perustelu: On keskeistä nostaa kestävä elämäntapa tavoitteeksi ympäristön ja elämän kunnioittaminen tavoitteiden toteuttamisen lähtökohtana ei riitä takaamaan kestävyyden näkökulmille niiden vaatimaa painoarvoa. Suomi on sitoutunut Agenda 2030 toimintaohjelmaan ja tehnyt Yhteiskuntasitoumuksen. Nämä edellyttävät, että kestävän elämäntavan kysymykset näkyvät vahvasti lainsäädäntötyössä. Ekologisesti kestävän elämäntavan näkökulma puuttuu kuitenkin Nuorisolaista lähes kokonaan. Hyvä käsite käytettäväksi myös nuorisolaissa on uuden perusopetuksen opetussuunnitelman käsite ekososiaalinen sivistys (ks. määritelmä 3 ). Voimassa olevassa laissa nuorten yhdenvertaisuus, tasa arvo ja yhteisöllisyys ovat 2 momentissa mainittuja lähtökohtia tavoitteiden toteuttamisessa. Näiden arvojen korostamiseksi niiden edistäminen ehdotetaan otettavaksi osaksi uuden lain tavoitetta (muistio s. 43). Samalla lailla kestävä elämäntapa tulee nostaa lain tavoitteeksi. 3 Määritelmät Tässä laissa tarkoitetaan: 1) nuorilla 7 29 vuotiaita; 2) nuorisotyöllä nuorten kasvun, itsenäistymisen ja osallisuuden tukemista yhteiskunnassa; 3) nuorisopolitiikalla nuorten kasvu ja elinolojen sekä sukupolvien välisen vuorovaikutuksen parantamista; 4) nuorisotoiminnalla nuorten omaehtoista toimintaa; 5) nuorisoalan järjestöllä nuorisotyötä tekevää, nuorisotoimintaa tai nuorisotyön palveluja järjestävää rekisteröityä yhdistystä tai säätiötä.

3 3 6) ekososiaalisella sivistyksellä sivistystä, johon liittyy inhimillisen kasvun kautta saavutettu ymmärrys ihmisen vapauksista ja vastuista, jotka perustuvat riippuvuuteen luonnosta ja toisista ihmisistä. Perustelu: Viimevuonna hyväksytyssä perusopetuksen opetussuunnitelmauudistuksessa todetaan kestävän elämäntavan välttämättömyydestä seuraavaa: Kestävän elämäntavan välttämättömyys Ihminen on osa luontoa ja täysin riippuvainen ekosysteemien elinvoimaisuudesta. Tämän ymmärtäminen on keskeistä ihmisenä kasvussa. Perusopetuksessa tunnistetaan kestävän kehityksen ja ekososiaalisen sivistyksen välttämättömyys, toimitaan sen mukaisesti ja ohjataan oppilaita kestävän elämäntavan omaksumiseen. Kestävän kehityksen ja elämäntavan ulottuvuudet ovat ekologinen ja taloudellinen sekä sosiaalinen ja kulttuurinen. Ekososiaalisen sivistyksen johtoajatuksena on luoda elämäntapaa ja kulttuuria, joka vaalii ihmisarvon loukkaamattomuutta, ekosysteemien monimuotoisuutta ja uusiutumiskykyä sekä samalla rakentaa osaamispohjaa luonnonvarojen kestävälle käytölle perustuvalle kiertotaloudelle. Ekososiaalinen sivistys merkitsee ymmärrystä erityisesti ilmastonmuutoksen vakavuudesta sekä pyrkimystä toimia kestävästi. (Perusopetuksen arvoperusta, Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014) Katso myös määritelmä 8 Kunnan vastuu Nuorisotyö ja politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin. Toteuttaessaan tämän lain 2 :n tavoitteita kunnan tulee paikalliset olosuhteet huomioon ottaen luoda edellytyksiä nuorisotyölle ja toiminnalle järjestämällä nuorille suunnattuja palveluja ja tiloja sekä tukemalla nuorten kansalaistoimintaa ja kestävän elämäntavan taitojen kehittymistä. Kunnan tulee 1 momentissa tarkoitettua tehtävää hoitaessaan olla tarpeen mukaan yhteistyössä muiden nuorille palveluja tuottavien viranomaisten sekä nuorten, nuorisoalan järjestöjen ja muiden nuorisotyötä tekevien tahojen kanssa. Perustelut: Valtion kunnilta edellyttämät tehtävät tulisi määritellä laissa selkeästi, esimerkiksi lyhyenä listauksena. Kunnat ovat merkittävässä roolissa kansalaistaitojen ja kestävän elämäntavan taitojen välittämisessä. Voimassa olevassa laissa on määritelty, että ympäristökasvatus kuuluu kunnan nuorisotyöhön ja politiikkaan. Uudessa lakiehdotuksessa ympäristökasvatusta ei ole mainittu ollenkaan. On kestävän tulevaisuuden kannalta tärkeää, että ympäristökasvatus sisällytetään kuntien velvollisuuksiin yhtenä erikseen mainittuna tehtävänä. Helposti ekologisen kestävyyden kysymykset jätetään toiminnan ulkopuolelle ja niitä käsitellään irrallisina. Kuitenkin useissa tutkimuksissa on todettu, että tieto tai asenteet eivät riitä, vaan tarvitaan aktiivista osallistumista, jotta ihminen muuttaisi toimintaansa kestäväksi. Tällaisia palveluita tarjoavat kunnille esimerkiksi luonto ja ympäristökoulut sekä muut LYKE verkoston toimijat.

4 4 Ehdotamme kestävän elämäntavan lisäämistä myös seuraaviin lain kohtiin: 15 Nuorisoalan järjestön valtionapukelpoisuus Nuorisoalan järjestön valtionapukelpoisuutta harkittaessa otetaan huomioon järjestön toiminnan laatu, laajuus ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus sekä, miten järjestö edistää nuorten yhdenvertaisuutta, tasa arvoa ja osallisuutta sekä kasvamista kestävään elämäntapaan. 16 Valtionavustuksen myöntäminen nuorisoalan järjestölle Valtionavustuksen määrää harkittaessa otetaan lisäksi huomioon miten järjestö toiminnassaan edistää yhdenvertaisuutta, tasa arvoa, kestävää elämäntapaa ja osallisuutta sekä toteuttaa muita tämän lain 2 :ssä säädettyjä tavoitteita ja lähtökohtia. 18 Valtionavustuksen myöntäminen nuorisokeskukselle Valtionapukelpoisuutta harkittaessa otetaan huomioon keskuksen taloudelliset ja toiminnalliset edellytykset, toiminnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus sekä vaikuttavuus kestävän tulevaisuuden kannalta ja nuorisokeskuksien muodostama kokonaisuus. Ehdotamme kestävän elämäntavan lisäämistä myös seuraaviin asetuksen (Valtioneuvoston asetus nuorisotyöstä ja politiikasta) kohtiin: 2 Valtion nuorisopolitiikan ohjelma Ohjelman valmistelussa on otettava läpäisevästi huomioon: 1) nuorisolain soveltamisalaan liittyvät Suomen kansainväliset sitoumukset, mukaan lukien Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimus lapsen oikeuksista ja YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma eli Agenda2030; 6 Valtionavustuksen myöntäminen nuorisoalan järjestölle Toiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta arvioitaessa otetaan huomioon toiminnan merkityksellisyys nuorisotyössä ja politiikassa, kestävän tulevaisuuden rakentamisessa sekä järjestön omalla toimialalla. Osallisuuden edistämisen arvioinnissa otetaan huomioon, miten järjestö tarjoaa nuorille mahdollisuuden osallistua järjestön päätöksentekoon ja miten järjestö muulla tavoin edistää nuorten kykyä ja edellytyksiä toimia yhteiskunnassa ja edellytyksiä toimia yhteiskunnassa kestävän tulevaisuuden rakentajina. 8 Valtionavustuksen myöntäminen nuorisoalan osaamiskeskukselle Osaamiskeskuksen toiminnan laatua ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta arvioitaessa otetaan huomioon: 1) keskuksen osaaminen ja asema kestävän tulevaisuuden rakentajana;. 9 Nuorisokeskusten valtionapukelpoisuuden hyväksyminen 3) keskuksen toiminta on tavoitteellista, merkityksellistä ja taloudellista, sekä se noudattaa kestävän kehityksen periaatteita ja hyvää hallintotapaa;

5 5 10 Valtionavustuksen myöntäminen nuorisokeskukselle Nuorisokeskuksen toiminnan laatua ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta arvioitaessa otetaan huomioon: 1) keskuksen osaaminen; 2) keskuksen toiminnan tavoitteellisuus ja taloudellisuus; 3) keskuksen palvelukyky ja nuorilta saatu palaute; 4) keskuksen toimintaan osallistuneiden kokonaismäärä ja nuorten osuus siitä; 5) keskuksen nuorten majoitusvuorokausien määrä ja majoitusvuorokausien kokonaismäärä. 6) keskuksen toimet kestävän elämäntavan edistämiseksi 11 Valtionavustuksen myöntäminen nuorten työpajatoimintaan Nuorten työpajatoiminnan laatua ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta arvioitaessa otetaan huomioon: 1) työpajan henkilöstön ammattitaito; 2) työpajan toiminnan ja tavoitteellisuus taloudellisuus; 3) työpajan palvelukyky ja yhteistyöverkostolta ja nuorilta saatu palaute; 4) työpajalla on käytössään toimintaansa nähden asianmukaiset tilat. 5) työpajan toimet kestävän elämäntavan edistämiseksi Toivomme, että ehdotuksemme otetaan huomioon, kun asiaa käsitellään sivistysvaliokunnassa. Niina Mykrä Toiminnanjohtaja Suomen luonto ja ympäristökoulujen liitto ry Kati Vähä Jaakkola Ympäristökasvatuspäällikko Suomen Ympäristökasvatuksen Seura ry Malva Green Ympäristökasvatuspäällikkö Luonto Liitto Katja Viberg Koulutustoimintojen johtaja Pääkaupunkiseudun kierrätyskeskus Elina Kokko Nuorisotyön johtaja Hostel Suomenlinna Suomen Leirikouluyhdistys ry