DEHKO-raportti 2003:5. Dehko Väliarviointi Pertti Ahonen, Arja Rimpelä, Sirpa Tapaninen, Klaus af Ursin & Silja Vilmi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "DEHKO-raportti 2003:5. Dehko Väliarviointi Pertti Ahonen, Arja Rimpelä, Sirpa Tapaninen, Klaus af Ursin & Silja Vilmi"

Transkriptio

1 DEHKO-raportti 2003:5 Dehko Väliarviointi Pertti Ahonen, Arja Rimpelä, Sirpa Tapaninen, Klaus af Ursin & Silja Vilmi Suomen Diabetesliitto ry Tampere 2003

2 2 Arviointitiimin esipuhe Tämä on Diabetesliiton toimeksiannosta laatimamme väliarviointiraportti Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelmasta Dehkosta, jonka toimeenpanoaika on Arviointimme alkoi marraskuun alussa vuonna Tämän raporttimme lisäksi olemme esittäneet keskeiset arviointituloksemme kevään 2003 Dehko-päivillä. Esitämme raporttimme luvussa 4 laatimamme arvioivan analyysin, luvussa 5 yleiset päätelmämme sekä luvussa 6 joukon toimenpide-ehdotuksia. Arvioinnin pääraportoija on julkishallinnon, erityisesti julkisen finanssihallinnon professori, VTT, KTM Pertti Ahonen. Hän esitti alustavat arviointitulokset kevään 2003 Dehko-päivillä. Ahosen kanssa päähaastattelijana toimi arviointikonsultti, YTM Sirpa Tapaninen. Terveyspolitiikan asiantuntijana toimi kansanterveystieteen prof., LT, HM Arja Rimpelä. Sosiaali- ja terveystoimen asiantuntijana toimi projektisuunnittelija, HL, ESH Silja Vilmi. Arviointitiimin työtä koordinoi konsultti, HL Klaus af Ursin. Kiitämme lämpimästi Diabetesliittoa tilaisuudesta antaa asiantuntijapanostamme erittäin kiinnostavan haasteen parissa. Toivomme osaltamme Dehkolle yhä paranevaa menestystä sen nyt ollessa tulossa konkreettisimpiin toimeenpanovaiheisiinsa ja monen toimeenpanovuoden ollessa vielä edessä. Meillä on aihetta kiittää myös toisiamme monin tavoin opettavasta ja antoisasta yhteistyöstä. Olemme työskennelleet vuorovaikutuksessa toimeksiantajaan koko tiiminä, tiimimme yhteispalavereissa, tiimin osien palavereissa, 1 2 tiiminjäsenen yhteisissä tiedonhankinnan tilaisuuksissa ja keskusteluissa kohderyhmien kanssa, yksilötyöskentelynä sekä sähköpostin välityksellä. Tampereella Pertti Ahonen Arja Rimpelä Sirpa Tapaninen Klaus af Ursin Silja Vilmi

3 3 Dehko Väliarviointi. Pertti Ahonen, Arja Rimpelä, Sirpa Tapaninen, Klaus af Ursin & Silja Vilmi. DEHKO-raportti 2003:5. Suomen Diabetesliitto ry, TIIVISTELMÄ DEHKO-VÄLIARVIOINNIN PÄÄTELMISTÄ JA SUOSITUKSISTA Väliarvioinnin tarkoituksena oli (1) analysoida Dehkon valmisteluvaihe ja sen ensimmäinen toteutusvaihe, (2) arvioida ohjelman tulokset ja vaikutukset, (3) tarkastella ohjelman yhteiskunnallista vaikuttavuutta sekä (4) tehdä päätelmiä ja laatia toimenpide-ehdotuksia tulevaisuutta ajatellen. Arviointi perustui kirjallisen dokumentaation analyysiin, avainhenkilöiden ja sidosryhmien edustajien haastatteluihin, case-analyyseihin sekä arviointitiimin ja sen jäsenten asiantuntijakokemukseen. Arviointiraportissa esitettyjen analyyttisten tulosten perusteella arviointitiimi laati päätelmänsä ja joukon kehittämissuosituksia. Toimenpide-ehdotuksiaan edeltävinä päätelminään arviointitiimi esittää muun muassa seuraavaa. (1) Dehko on selvästi erittäin tarpeellinen laajan kohdealueensa kehikkona ja toimintamallina. (2) Dehko liittyy luontevasti myös valtakunnalliseen Terveys 2015 kansanterveysohjelmaan ehkäisypainotuksellaan sekä omavoimaistaessaan/valtaistaessaan diabeetikkoja. (3) Dehko palvelee samoin hyvin maamme terveydenhuoltoa ja muita diabeteksen hoidon ja ehkäisyn tahoja. (4) Dehko on tärkeä ja monella tavoin perusteltu tehtävä Diabetesliitolle. (5) Tähän saakka tärkein Dehkon lisäarvo on arviointitulostemme mukaan koitunut diabetestietoisuuden lisäämisestä terveydenhuollon henkilöstön, päättäjien, riskiryhmien ja yleensä kansalaisten keskuudessa. (6) Dehko on ryhdittänyt ja jäntevöittänyt terveydenhuollon käytäntöjä ehkäisyn ja diabeteksen varhaistoteamisen alueilla. (7) Käytettävissä olevat lääketieteelliset näytöt sallivat ennusteen, että Dehko tuottaa toteutumisensa jatkuessa huomattavaa sekä taloudellista että terveydellistä lisäarvoa. (8) Arviointitulostemme mukaan Dehko on verkostomuotoisena vaativa ohjelma toimeenpanoltaan. (9) Dehkossa toteutunutta onnistunutta verkottumista osoittaa useiden uusien yhteistyötahojen liittyminen ohjelmaan verrattuna tilanteeseen ennen ohjelmaa. (10) Dehko-toimenpiteiden laaja ja kattava kirjo sekä tyypin 2 diabeteksesta kertynyt uusi tieto selittävät ohjelman hyvää vastaanottoa. (11) Dehkon kriittisiin kohtiin kuuluu terveydenhuollon organisaatioiden sitoutuminen ohjelman toimenpiteisiin. (12) Ohjelman toimenpiteiden kirjo on kuitenkin kattava ja kokonaisuutena onnistunut. (13) Tyypin 2 diabeteksen hoidon, varhaisen toteamisen ja ehkäisyn kehittäminen on nyt noussut ohjelman tärkeimmäksi painopisteeksi. (14) Dehkon toimenpiteiden tavoite-keino -suhteet on pääpiirteittäin määritelty johdonmukaisesti ja perustellulla tavalla. (15) Kun otetaan huomioon Dehkon potentiaalisesti laajat kansanterveys- ja talousvaikutukset, ohjelman koordinaatioon saadut panokset ovat olleet pieniä. Jatkoresurssien saatavuus määrittää Dehkon toteutumisen kannalta erään kriittisen polun. (16) Vaikuttaminen kuntatasolla on Dehkon kannalta hyvin tärkeää toimintaa. (17) Enemmän kuin panoksista, monessa tapauksessa on kysymys olemassa olevien panosten käytön tehostamisesta tai kohdentamisesta uudelleen. (18) Erillisten diabetesrekisterien muodostaminen ei enää tämän päivän tiedon ja terveydenhuollon tietojärjestelmien kehittämisen kannalta näytä perustellulta. Tältä osin tavoitteet pitäisi tarkentaa. Asiaa koskeva Dehko-julkaisu muodostaa tältä osin hyvää pohjaa.

4 4 (19) Dehkoon kokonaisuutena ei liity kriittisiä kehittämistarpeita, koska ohjelmassa ei sinänsä ole vakavia puutteita, mutta tarpeita esiintyy ohjelman yksityiskohtien hienosäätöön. (20) Dehko-toimenpiteiden kirjo on laaja ja innovatiivinen. Toimenpiteiden maantieteellisestä kattavuudesta terveydenhuoltojärjestelmän piirissä ei ole saatavissa suoraa tietoa, mutta välillisesti voidaan päätellä, että ohjelman käynnistymisessä ja toimeenpanossa on suuria alueellisia eroja. (21) Perusterveydenhuollon terveydenhoitajien työnkuvaan Dehko lienee vaikuttanut ja vaikuttaa edelleen erityisen vahvasti. (22) Erinomaisen onnistunut ja tärkeä on ollut Dehkon merkitys innovaatioprosessina. (23) Toimeenpanossa on korostettu diabeetikkojen omaa panosta. Tältä osin vallitsee kuitenkin myös kehittämistarpeita. (24) Dehkon alkuperäisten ohjelma-asiakirjojen merkitys on edelleen suuri. (25) Arviointitehtävän päättyessä tyypin 2 diabeteksen ehkäisyn ohjelmadokumentti oli juuri ilmestymässä. Tuo dokumentti on toistaiseksi keskeisin Dehkon täydennys. (26) Apteekkien diabetesohjelma ja jossakin mielessä myös PPPpainonhallintaohjelma ovat Dehkon tärkeitä myönteisiä sivuvaikutuksia. (28) Dehkoon nähden riskitekijöitä ovat lääkekorvausjärjestelmän kehitys, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon rakenteellinen kehitys sekä maan yleinen taloudellinen, poliittinen ja sosiaalinen kehitys. (29) Dehkon sisäinen riskitekijä liittyy jatkuvuuden turvaamiseen ohjelman koko toimeenpanoajan. (30) Dehkon tähänastinen päävastuu on ollut diabeteksen hoidon ja tutkimuksen asiantuntijoilla ja tautia sairastavia edustavilla tahoilla. Terveysviranomaisten ja rahoittajien edustus on ollut riittävä. Ohjelman vanhetessa syntyy tarvetta kenties vielä muidenkin toimijoiden mukanaoloon kuin ohjelmaan jo liittyneet tahot. (31) Dehkon toimeenpanon vielä lyhyehkön kestoajan johdosta väliarvioinnin hetkellä käytettävissä ei ole tietoja Dehkon vaikutuksista sen keskeisimpiin vaikuttamisen kohteisiin eli diabetekseen liittyvän sairastavuuden vähenemiseen. Arviointitulokset varmistavat kuitenkin osaltaan sitä, että Dehkon etenemissuunta on tuolta kannalta oikea. Vastaavia päätelmiä tukee myös varsinainen lääketieteellinen tilastollinen todistusaineisto, jota esiteltiin muun muassa kevään 2003 Dehko-päivillä. Tekemänsä arviointianalyysin ja päätelmiensä perusteella arviointitiimi laati joukon suosituksia. Ne voidaan tiivistää seuraavasti. Ohjelman organisoinnista tiimi toteaa seuraavaa. (1) Dehkoa on kehitettävä siten, että Diabetesliiton koordinoimana vahvistetaan entisestään seuraavia yhteistoimintamuotoja: vahva verkottuminen, hyvien käytäntöjen synnyttäminen, vertailuarviointi (benchmarking), askeltaen etenevä oppiva toimintatapa ja näyttöön perustuvan tiedon käyttö. (2) STM:n ja sen hallinnon roolia ja osallisuutta Dehkon toteutuksessa tulisi täsmentää ja syventää. Samalla Dehkon roolia suhteessa Terveys 2015 kansanterveysohjelman toimeenpanoon tulee selkeyttää. (3) Nykyistä, sinänsä hyvin toimivaa tilapäistä organisointimallia pysyvämpien organisaatiorakenteiden muodostamista verkoston keskeisissä kohdissa kannattaa harkita kehitettäväksi erityisenä Dehko-foorumina. Ajatusta Dehko-foorumista tiimi kehittelee näin. (4) Foorumia kehitettäisiin jatkuvan parantamisen periaatteita noudattavana intensiivisenä ideoiden, tiedon, kokemusten ja hyvien käytäntöjen oppivana prosessina. Sen tulisi hyödyntää aktiivisesti uuden informaatio- ja kommunikaatioteknologian mahdollisuuksia. (5) Foorumin avustamana Dehkon jatkotoimeenpano tulisi rakentaa niille best practice kokemuksille, joita on karttunut verkostomaisesta yhteistyöstä ja viestinnästä, sekä niille terveydenhuollon käytännöille, joilla Dehkoa on toteutettu kentällä. (6) Dehko-foorumin avustuksella muutkin kuin isojen ja hyvin resurssoitujen yksikköjen aikaansaannokset voidaan tuoda vertailuarvioinnin kohteiksi ja levittää niistä tietoa samojen ongelmien parissa työskentelevien keskuuteen.

5 5 Tiimi ottaa kantaa myös alan ammattiosaamisen kehittämiseen. (7) Diabeteksen lääkkeettömään hoitoon ja hoidonohjaukseen liittyvä ammattiosaaminen on kriittinen polku, jonka kehittämiseen tulee erityisesti panostaa pätevyysdiplomi- eli PD-tyyppisellä tai muulla pidempikestoisella koulutuksella, jota voitaisiin tarjota myös useille ammattiryhmille samanaikaisesti. (8) Verkottuminen yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja terveydenhoito-oppilaitosten kesken on tärkeä Dehkon toimeenpanon osa. (9) Koulutukseen liittyviä hyviä käytäntöjä tulee jakaa laajasti ja tehokkaasti Dehko-foorumin kautta, ja koulutuksen alueellinen kattavuus tulee varmistaa. (10) Terveyden- ja sairaanhoitajien sekä työterveyshoitajien keskeisen Dehko-roolin takia on pidettävä huolta siitä, etteivät nämä ammattiryhmät kuormitu liikaa diabetesneuvonnan lisääntyessä tai koe joutuvansa tinkimään muista tärkeistä tehtävistään. Dehkon strategisesta kehittämisestä ja muusta tarkentamisesta tiimi lausuu seuraavaa. (11) Kuntiin ja kuntapäättäjiin kohdistuvaa vaikuttamista tulee tehostaa, jotta Dehkosta tulee osa kuntien omaa terveys- ja hyvinvointistrategiaa. (12) Kun merkittävä vastuu Dehkon toimeenpanemisesta jää perusterveydenhuollon yksiköiden vastuulle, tulee Dehkon kehittää järjestelmällisiä toimia näiden yksiköiden tukemiseksi. (13) Erillisten diabetestietojärjestelmien kehittämisen sijasta Dehkossa tulisi ponnistella sen puolesta, että sähköisille terveydenhuollon tietojärjestelmille määritellään yhtenäinen perusrakenne laaditun Dehkosuosituksen (Klas Winell) mukaisesti nivoen tähän työhön selkeästi diabeteksen laatutyö. (14) On varmistettava, että myös jokainen tyypin 1 diabeetikko saa sairautensa vaatiman hoidon ja huomion. (15) Työterveyshuollon kanssa tehtävää yhteistyötä tulee kehittää nykyistä jäsentyneemmäksi ja tehokkaammaksi lähtien työterveyshuollon omista kehittämispyrkimyksistä. (16) Hoitotasapainon ja hoitotyytyväisyyden näkökohtien yhteensovittamisen keskeisenä periaatteena tulee olla diabeetikkojen ja tarvittaessa heidän omaistensa omavoimaistaminen/valtaistaminen laatukriteerien tuella. (17) Käypä hoito suositusten laadintaa Dehkon kohdealueella tulee edistää laatutyön tehostamiseksi. Tiimi ehdottaa myös tiettyjä uusia strategisia avauksia. (18) Verkostoyhteistyötä tulee kehittää siten, että Dehkon periaatteet ja suositukset ulottuvat muuallekin kuin organisaatioihin, jotka ovat sitoutuneet diabeteksen tai sen liitännäissairauksien ehkäisyyn ja hoitoon. Dehkon kokemukset ovat niin arvokkaita, että niissä on oppimista muillakin tahoilla kuin niillä, jotka ovat suoraan diabeteksen kanssa tekemisissä. (19) Diabeteksen hoidon nivomiseksi mielenterveystyöhön on perustettava erityinen kehittämisryhmä. (20) Yhteistyössä tiedeyhteisön kanssa tulee käynnistää tutkimusta Dehkon aikaansaamista terveydenhuollon ehkäisy- ja hoitokäytäntöjen muutoksista ja kehittämistyöstä sekä näiden esteistä ja edellytyksistä. (21) Suomella on eettinen velvollisuus välittää Dehkosta saadut hyvät kokemuksensa kansainväliseen käyttöön, jolloin niitä voidaan hyödyntää niin EU-terveyspolitiikan kiteyttämiseksi kuin muiden maiden diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämiseksi etenkin Dehkon sittemmin lähestyessä loppuvaihettaan. (22) Dehkossa on syytä voimistaa yhteiskuntatieteellisen, psykologisen ja hoitotieteellisen tiedon käyttöä. Eriarvoisuuden vähentämiseen liittyen (23) Dehkon tehtäviin tulisi kuulua diabeteksen ehkäisyssä ja hoitoketjuissa ilmenevän alueellisen ja kuntakohtaisen eriarvoisuuden seuraaminen ja niistä tiedottaminen. Dehkon tulee mahdollisuuksiensa rajoissa tukea pyrkimyksiä saumattomien diabeteksen hoitoketjujen määrittelemiseksi ja toteuttamiseksi kaikkien sairaanhoitopiirien alueella. (24) Terveydenhuollon alueellisesti ja organisaatioiden välillä epäyhtenäisten arkikäytäntöjen vaihtelua diabeteksen hoidossa ja ehkäisyssä tulee seurata ja ongelma-alueet kartoittaa. Laatukriteerit ja niistä johdetut alueelliset ja paikalliset sovellutukset ja kehitystyö varmistavat yhtenäistä linjaa. Dehkon piirissä tulee kehittää malleja, joilla liiallinen hajonta järjestelmän eri tahoilla vältetään.

6 6 SISÄLLYSLUETTELO Tiivistelmä Dehko-väliarvioinnin päätelmistä ja suosituksista 1. ARVIOINTIHANKKEEN TOIMEKSIANTO JA SEN TULKINTA 8 2. DIABETES DEHKON KOHDESAIRAUTENA JA DEHKO ARVIOINTIHANKKEEN KOHTEENA Diabeteksen levinneisyys ja sairastavuuden kasvuennusteet Diabeteksen hoito ja ehkäisy suhteessa valtionohjauksen ja kansanterveyspolitiikan linjanmuutoksiin Luonnehdintaa Dehkon taloudellisesta laajuudesta ARVIOINTIHANKKEEN LAJITYYPPI, TOIMEKSIANTO JA LÄHESTYMISTAPA Arviointihankkeen lajityyppi Arviointia taustoittava yleinen arviointikäsitteistö Millainen arviointi käsillä: yleisimmät arviointikysymykset Toimeksiannon tulkinta arvioinnin toimeenpanossa Empiirisen arviointikyselyn luonne ja perusrakenne ARVIOINTIAINEISTON YKSITYISKOHTAINEN ANALYYSI Dehkon nivoutuminen terveyspolitiikkaan Terveyspolitiikan ja sen ohjauksen muutokset Dehkon osaperusteluina Dehko: viranomaisintressien suunnassa vai vastavirrassa? Dehko: oikeuksien ajoa vai positiivista edistämistoimintaa? Dehko: eikö sittenkään terveyspolitiikan vastavirrassa? Dehkosta kansainvälinen benchmark? Dehkon suhde tyypin 2 diabeteksen lääkkeettömään hoitoon ja määräaikaisseurantaan Evidenssi vastaan käytännön hoidon ja ehkäisyn realiteetit? Seuranta ja hoito- ja ehkäisysuositukset pullonkauloineen Dehkon suhde diabeteslääkkeiden erityiskorvattavuuteen Teeman asema Dehkossa Lääkekorvausjärjestelmässä kipupisteitä? Laajempia kiistoja, ratkaisuja ja jäljellä olevia ongelmia Dehkon suhde diabeteshoidon laatukriteereihin Dehkon suhde diabetestietojärjestelmien aihepiiriin Dehkon suhde hoidonohjauksen aihepiiriin Dehkon vaikutusten logiikka hoidonohjauksessa ja kentän ankarat realiteetit 26 Hyvä käytäntö Hoitotasapaino ja hoitotyytyväisyys: samansuuntaiset vai erisuuntaiset? Dehkon suhde diabeteksen ehkäisyn ja hoidon hallinnointiin Terveyskeskusten diabetesvastuulääkärit ja -hoitajat sekä -tiimit sekä erikoissairaanhoidon diabetestiimit Sairaanhoitopiirien diabetestyöryhmät Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyön kehittäminen 30 Hyvä käytäntö Dehkon suhde diabetestietouden lisäämiseen, lähinnä koulutuksella Dehko ja diabeteksen hoito-organisaatio ja voimavarat Dehko ja hoito osana diabeetikon elämää Dehko ja tyypin 2 diabeteksen ehkäisy Tyypin 1 diabetes. 36

7 Dehkon kuntastrategia Kuntastrategia yleensä Tiivistelmä best practices - ja benchmark -mallitapauksesta: Dehko- 37 kuntastrategiaa parhaimmillaan?. Hyvä käytäntö Dehkon toimeenpano Diabetesliiton rooli Dehkon koordinaattorina.. 38 Abstrahoiva tapauskuvaus järjestöyhteistyöstä: Hyvä käytäntö Dehkon toimeenpanon organisaatio Dehkoon liittyvä yhteydenpito ja vuorovaikutus eri osapuolten, sidosryhmien ja tahojen kanssa 5. PÄÄTELMÄT Yleiset päätelmät Dehko-ohjelman tarve ja sen rakenne Dehko-ohjelman toimivuus Dehko-ohjelman toteutunut ja odotettava tuloksellisuus Dehkon suunta on oikea vaikuttavuuden kannalta Dehkon toimeenpanossa on jo kertynyt hyviä tuloksia Dehkon yleinen tuloksellisuus- ja vaikuttavuusennuste on hyvä TOIMENPIDE-EHDOTUKSET Ohjelman organisointi Dehko-foorumi: ideoiden, kokemusten ja hyvien käytäntöjen oppiva prosessi Ammattiosaamisen kehittäminen Strategian täsmentäminen ja tarkentaminen muilta osin Strategian uusia avauksia Eriarvoisuuden vähentäminen 55 Aineistoa 56 Liite: Arviointihankkeen teemahaastattelurunko 59 I Avaintoimenpiteitä 1-10 vastaavat teemakysymykset 59 II Sisältöalueittan jaoteltuja toimenpiteitä koskevat kysymykset 60 III Lisäkysymykset

8 8 1 ARVIOINTIHANKKEEN TOIMEKSIANTO JA SEN TULKINTA Dehkon alkuperäinen ohjelma-asiakirja kirja sisältää muun muassa ohjelman arviointisuunnitelman yleisimmät luonnehdinnat. Nyt käsillä oleva ulkopuolinen väliarviointi on siltä osin ohjelma-asiakirjan toimeenpanoa. Toimeksiannon mukaan väliarvioinnin tarkoituksena on: 1 koota kokemuksia ohjelman valmistelu- ja toteutusvaiheen toiminnasta, 2 arvioida mitä tuloksia ja vaikutuksia ohjelma on tähän mennessä saanut aikaan, 3 tarkastella ohjelman merkitystä yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kannalta sekä 4 tehdä päätelmiä ja laatia toimenpide-ehdotuksia ohjelman tulevaisuutta ja sen jatkotoimeenpanoa ajatellen. Arviointitiimin tehtäväkseen saaman väliarvioinnin toivottua sisältöä ja laajuutta tarkennettiin askeltaen tarjousta laadittaessa. Sopimuksen synnyttyä arviointitapa ja arviointiin sisältyvän empiirisen työn pääpiirteet täsmennettiin yhteistyössä toimeksiantajan kanssa. Väliarvioinnin tavoitteet olivat tärkeältä osaltaan paitsi analyyttisia myös konsultatiivisia. Tätä perustelee se, että ohjelman toimeenpano on kestänyt vasta kolmatta vuotta sen kaikkiaan kymmenen vuoden kestoajasta. Tarkoituksena on, että arviointia voidaan käyttää tulevan toiminnan kehittämiseen ja suuntaamiseen. Tästä arviointitiimi on myös lähtenyt työssään. Etenkin arviointityön alkuvaiheessa vuorovaikutus toimeksiantajan ja toteuttajatiimin kesken näytteli juuri siksi tärkeää roolia. Arvioinnin kohteet ovat toimeksiannon mukaan erityisesti seuraavat: 1 ohjelman sisällön kattavuus ja avaintoimenpiteiden tarpeen- ja tarkoituksenmukaisuus, 2 ohjelman terveys- ja yhteiskuntapoliittinen merkitys sekä sen liittyminen julkiseen toimintaan ja julkisiin toimintaohjelmiin, 3 ohjelman valmistelu- ja toteutusprosessi sekä ohjelman resurssien hallinta sekä 4 ohjelman ja sen avaintoimenpiteiden tulokset ja vaikutukset erityisesti o tyypin 2 diabeteksen ehkäisyyn osallistuvien tahojen kannalta, o tyypin 2 diabeteksen hoitoketjun eri osien ja niiden välisen yhteistyön kannalta sekä o diabeetikkojen kannalta.

9 9 2 DIABETES DEHKON KOHDESAIRAUTENA JA DEHKO ARVIOINTIHANKKEEN KOHTEENA 2.1 Diabeteksen levinneisyys ja sairastavuuden kasvuennusteet Käsillä olevan hanke on arviointihanke, joka kohdistuu Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelmaan Diabetes kuuluu laajalti levinneisiin vakaviin kansansairauksiin, joka on tyypin 2 diabetes muotoisena (T2D) nopeasti yleistymässä. Syynä viitataan etenkin elämäntapojen muutokseen. Tyypin 1 diabeteksen (T1D) esiintyvyys on puolestaan maassamme kenties suurimmassa suhteessa väestöön koko maailmassa. 1 Diabetes on laajalti levinnyt kansansairaus. Diabeetikkojen osuus väestöstä on 3 4 %, mutta sen hoidon kustannukset ovat arviolta % terveydenhuollon kokonaiskustannuksista. Sama on diabeteslääkkeiden osuus erityiskorvattavista lääkekustannuksista maassamme. T1D:n levinneisyys maassamme on suhteellisesti maailman korkeimpia. Uhkaavinta on kuitenkin T2D:n yleistyminen. Tämä johtuu niin väestön ikääntymisestä kuin siitä, etteivät väestön elintavat mukaan lukien ruokailutottumukset ole alkuunkaan sellaiset kuin mitä T2D:n torjunta edellyttäisi. T2D-potilaita on arviolta , minkä lisäksi noin sairastanee T2D:ta tietämättään. Tällöin T2D:n kokonaisesiintyvyys nousisi noin 3,5 %:iin väestöstä. Diabeteksen esiintyvyydeksi jo vuonna 2010 on arvioitu lähes 6 % väestöstä eli noin potilasta. Samalla vain arviolta 10 %:lla T2D-potilaista hoitotasapaino on hyvä. Korkeintaan se paranee vain hitaasti, joskin kevään 2003 Dehko-päivillä tuolta osin esitetyt ennakkotiedot olivat toiveita herättäviä. T2D liittyy sairautena tyypillisesti joskaan ei poikkeuksetta liikalihavuuteen. Tuo, nykyisin kokonaan T1D:een nähden eri sairautena pidetty tauti kytkeytyy erittäin monin tavoin moniin muihin sairauksiin. Paitsi että jälkimmäiset esiintyvät myös erossa T2D:stä, monessa tapauksessa ne puhkeavat T2D:n lisäsairauksina. Ne saattavat edetä havaitsemattomina vuosikausia. Kun ne ilmenevät, hoito saattaa olla jo mahdotonta tai se on vaikeaa ja kallista ja korkeintaan lievittää oireita ja hidastaa enempien lisäsairauksien puhkeamista. 2.2 Diabeteksen hoito ja ehkäisy suhteessa valtionohjauksen ja kansanterveyspolitiikan linjanmuutoksiin Maassamme omaksuttiin lopullisesti noin kymmenen vuotta sitten kansainvälisesti katsoen poikkeuksellinen yhteiskuntapolitiikan harjoittamismalli valtion ja kuntien suhteissa kaikilla suurilla yhteiskuntapolitiikan lohkoilla. Mallia sovelletaan vastaavasti myös terveydenhuollossa. STM luopui aiemmasta, normatiivisesti sitovasta valtakunnallisesta suunnittelusta. Kunnilta poistui velvollisuus laatia tuon VALSU:n kanssa yhteensovittuvat omat suunnitelmansa, joissa niiden tuli määritellä menonsa, jotka oikeuttaisivat ne valtionosuuksiin. Jälkimmäisten myöntämisen ehtona oli tarkka, valtion viranomaisen harjoittama kuntien menoihin kohdistuva tarkoitussidonnaisuuden kontrolli. Nykyisin kunnat saavat valtionosuutensa laskennallisella perusteella ilman, että niiden tulisi käyttää nuo varansa esimerkiksi terveydenhuoltoon silloinkaan, kun varojen kohdennusperusteena ovat terveystilaa mittaavat tarveindikaattorit. Kontrollimekanismina on kansalaisten sosiaalisten perusoikeuksien juridinen valvontajärjestelmä, jossa kansalaiset voivat subjektiivisiksi oikeuksikseen säädettyjen oikeuksien tultua kenties loukatuiksi nostaa oikeusistuimessa kanteen. Vastaajana on lähinnä se kunta, jonka kansalaiset katsovat jättäneen tarjoamatta kyseisen sosiaalisen perusoikeuden mukaisen palvelun tai muun hyödykkeen. Yleisesti ottaen valtio on huomattavasti ja etenkin kautena laskenut osuuksiaan kuntien tuottamien terveydenhuollon niin kuin muidenkin sektoreiden palvelujen kustannuksista. Lisäksi valtio 1 Ammattitekstissä tautinimekkeitä ei usein lyhennetä. Teemme kuitenkin niin soveltuvissa kohdin, koska se lyhentää tekstiä eikä vaikeuta ymmärtämistä.

10 10 kantaa ylläpitämällään, mutta budjettitaloudestaan juridisesti kokonaan erotetulla Kansaneläkelaitoksen hoitamalla sairausvakuutusjärjestelmällä huomattavan osan terveydenhuollon kustannuksista. Tämä koskee myös merkittävää osaa diabeteksen hoidon kustannuksia. Valtionohjauksen muutosten sekä 1990-luvulla toteutuneiden huomattavien julkisten menojen leikkausten myötä huomiota kiinnittyi lisääntyvästi niin sanotun kolmannen sektorin järjestöjen ja osin säätiö- ja osuuskuntamuotoisten organisaatioiden potentiaaliin. Tämä koski myös sosiaali- ja terveyspalvelujen kenttää. Maassamme on vanhastaan tuhansia sosiaali- ja terveysalan järjestöjä, joskin suuria tai suurehkoja järjestöjä on vain rajoitettu määrä. Tuon järjestökentän keskeisiin rahoituslähteisiin ovat kuuluneet valtion talousarvion kautta kierrätetyt, mutta itsenäisen oikeushenkilön Rahaautomaattiyhdistyksen jakamat huomattavat ja julkisten menojen leikkauksille varsin immuunit avustukset. Toisaalta myös RAY:n voittovarojen jakaminen on saattanut poliittisesti kiistautua yhtäältä sosiaali- ja terveysalan järjestöille ja toisaalta muihin tarkoituksiin osoitettujen jako-osuuksien kenties muodostuttua keskustelun aiheeksi. Samoin on esiintynyt aikeita RAY:n voittovaroihin kohdistuvan arpajaisveron nostamiseen. 2.3 Luonnehdintaa Dehkon taloudellisesta laajuudesta Vuosina Dehkon erillisrahoitus oli yhteensä noin 1,1 miljoonaa euroa. Tästä Rahaautomaattiyhdistyksen osuus oli noin puolet ja sponsoreiden eli Dehkon yhteistyökumppaneiden osuus vajaa kolmannes. Dehkon rahoitusta koskeviin lukemiin eivät kuitenkaan sisälly esimerkiksi terveydenhuollon toimijoiden omat rahoituspanokset eikä vapaaehtoistyön panos. Lisäksi Dehkon ja toisaalta muiden toimintojen erottelu Diabetesliitossa on vaikeaa. (Ks. Taulukko 1.) Dehkon rahoitustilanne on osin muuttumassa. Tämä johtuu suurelta osin Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelman käynnistymisestä. Tarkoitukseen myöntää varoja RAY, mutta lisäksi sairaanhoitopiireissä toteutettava ehkäisyohjelman toimeenpanohanke oli saamassa arviointihankkeemme loppuvaiheen tietojen mukaan rahoitusta tarkoitukseen myös STM:ltä. Toimeenpanohankkeeseen mukaan lähtevät sairaanhoitopiirit olivat ilmaisseet valmiutensa käyttää tarkoitukseen omia varojaan Kansallisen terveysprojektin määrärahoista haettavan valtionavustuksen lisäksi. Taulukko 1. Dehkon rahoitus vuosina Yhteensä Sponsorointi Dehko-materiaali Ilmoitustuotot Muut tuotot RAY Diabetesliitto Yht. % Yht Є %

11 11 3 ARVIOINTIHANKKEEN LAJITYYPPI, TOIMEKSIANTO JA LÄHESTYMISTAPA 3.1 Arviointihankkeen lajityyppi Arvioinnista, evaluaatiosta eli evaluoinnista on tullut julkisen sektorin ja voittoa tavoittelemattoman yksityisen sektorin vakiotyökaluja. Arvioinnista on samalla tullut niin verkostomaisen yhteistyön kuin liiketoiminnan ja laajenevan asiantuntijatoiminnan kohde ja aihe. Arvioinnin luonteessa on nopeasti tapahtunut moninaistumista sekä ajatellen arviointitoiminnan suhtautumista arvioinnin kohteena oleviin seikkoihin että ajatellen arviointitoimintaa määrääviä olettamuksia sen tulosten käytöstä. 2 Ajatellen mitä tahansa käytännön arviointihanketta on välttämätöntä tehdä lyhyesti selkoa noista kummastakin olettamusten ryhmästä. Arviointi voi suhtautua kohteisiinsa useilla tavoilla (1) jonkin koeasetelman muunnelman soveltaminen Yhteiskuntapoliittisia toimenpideohjelmia ei ole mahdollista panna toimeen eikä arvioida varsinaisia koeasetelmia soveltaen. Eihän yhteiskunta ole laboratorio. Siitä syystä koe-asetelman periaatteita on mahdollista panna toimeen vain soveltuvin osin. Nimityksiä vastaavalle arvioinnille ovat esimerkiksi kvasikokeellinen arviointi sekä evidence-based evaluation. 3 Sen selvästi tärkein esiintymisalue on soveltava lääketieteellinen, terveystaloudellinen tai hoitotieteellinen tutkimus. Esimerkkejä diabetesohjelmien kvasikokeellisesta arvioinnista on varsin runsaasti. Toiseksi arviointi voi suhtautua kohteisiinsa (2) ihmisten, ryhmien ja yhteisöjen toimintaa määrittäviä merkityksiä pohtien ja analysoiden. Vakionimitys on konstruktivistinen arviointi. Sen luontaisimpia kenttiä ovat erityisen herkät inhimillisen vuorovaikutuksen alueet kuten hoitosuhteet, ohjaussuhteet ja oppimisprosessit. Diabetesaihepiirissä tällä tavoin voitaisiin lähestyä esimerkiksi diabeetikkojen henkilökohtaista kokemusta ja diabeetikkojen keskinäistä kulttuurin muodostumista. Kolmas esimerkki koostuu (3) realistisesta arvioinnista, jossa koetetaan selvittää, millaiset mekanismit ovat havaittavan ilmiöpinnan takana. Kysymys saattaa olla esimerkiksi syrjäytymisen lievittämiseen tähtäävien hankkeiden arvioinnista, jossa selvitetään, onko tuota epäkohtaa ylläpitävien mekanismien vaikutusta mahdollista ainakin lieventää. Diabetesaihepiiriäkin on tarkasteltu ja voitaisiin edelleen tarkastella diabeetikkoihin kohdistuvan syrjinnän poisjuurinnan näkökulmasta. Myös kysymys hyvän hoidon kohdentumisesta sosioekonomisten kriteerien mukaan tarvitsee tutkimusta. Mainitut kolme ovat kuitenkin vain esimerkkejä tavoista, joilla arviointi voi suhtautua arviointikohteisiin. Suhteessa arviointitulosten käyttöön puhutaan esimerkiksi (1) objektivistisesta arvioinnista, jossa tulosten käytöstä ei piitata vaan ne vain tuodaan julki sekä (2) instrumentalistisesta arvioinnista, jossa arvioinnin ainoa tarkoitus on tukea välineellisesti arvioinnin kohteena olevaa politiikkaa, ohjelmaa tai hanketta. Samoin puhutaan (3) pragmatistisesta arvioinnista, jolloin arvioijat pujottelevat arvioinnissa tavallisessa poliittisessa ympäristössä sekä (4) valtaistavasta eli omavoimaistavasta arvioinnista (empowerment evaluation). Valtaistava arviointi tähtää kohdehenkilöiden aktivointiin, jotta he voivat itse ottaa lisääntyvästi vastuun kysymyksessä olevasta toiminnasta. Se muodostaa siten tavallaan vastapainon instrumentalistiselle arvioinnille, joka valtaistaa/omavoimaistaa tahoja, jotka jo valmiiksi ovat vallassa muodollisen asemansa tai asiantuntemuksensa tai jonkin muun syyn johdosta. Moni tosiasiallinen arviointihanke, mukaan lukien käsillä oleva, joutuu luovalla tavalla yhdistelemään mainittuja elementtejä ottaen huomioon ne kokonaisyhteydet eli sen kontekstin, jossa arviointi toteutuu. Arvioinnin ajankuvaa on hahmoteltu tavalla, joka soveltuu hyvin luonnehtimaan myös käsillä olevan, 2 Arviointihankkeen luonteen johdosta runsaiden lähdeviitteiden esittäminen tässä yhteydessä jätetään. Viitteet ovat tarvittavissa saatavissa arviointitiimiltä. Tässä esitetystä vrt. Temmes ym Suomen kielessä halutaan sana kvasi usein kääntää sanalla näennäinen. Tästä ei kvasikokeissa kuitenkaan ole kysymys. Kvasikoe on vakiintunut ammattitermi, jota siis käytämme tässä.

12 12 Dehkoon suuntautuvan väliarvioinnin lähtökohtatilannetta: Arvioijat näyttävät kohtaavan yhä vähemmän tarkasti ennalta määriteltyjä toimeksiantoja ja yhä vähemmän tarkasti määrittyviä arvioinnin kohteita. Samalla arviointiaikataulut kuitenkin lyhenevät lyhenemistään. Tämä näyttää heijastavan yhteiskunnan mekanismien muutoksia, joita emme vielä ymmärrä hyvin. Kuitenkin näyttää ilmeiseltä, että perinteiset asioiden hallinta- ja johtamistavat ja tosiaan, myös niihin liittyvät päätöksentekomekanismit ovat joutuneet ankarien haasteiden kohteeksi. Rationalistiset johtamisen ja suunnittelun mallit... eivät näytä heijastavan tosiasiallisia oloja eivätkä kykenevän vastaaviin haasteisiin. 4 Lainaus korostaa käsillä olevan arviointihankkeen ajanmukaisuutta. Kysymys ei ole kaavamaiseen perinteiseen tapaan ymmärrettävästä haasteesta, joka sellaisenaan voisi tähdätä lopullisten vastausten antamiseen arvioinnin kohteesta. Tämä johtuu jo siitä, että tuo kohde on edelleen ajallemme ominaiseen ja oikeutettuun tapaan dynaaminen kehittämis- ja samalla oppimisprosessi. Sen lopputulemat ovat ja niiden tulee olla huomattavalta osin avoimia, koska kysymyksessä oleva ohjelma on tietyssä mielessä vasta alkutaipaleellaan. Vastaavasti Dehko-väliarviointimme on panos kohteena olevan ohjelman jatkuvan kehittämisen hyväksi ja tuota kehittämistä palvelevan oppimisen ja jatkuvan parantamisen tueksi. Käsillä olevan arviointihankkeen asemoitumista kuvattujen kahden arviointiteorioiden joukon suhteen luonnehditaan Taulukossa Arviointia taustoittava yleinen arviointikäsitteistö Käsillä olevan arvioinnin tueksi on perusteltua hahmottaa aihepiiriä myös varsin abstrakteilla arviointiin liittyvillä käsitteillä. Samalla on perusteltua käyttää käsitteitä, jotka ovat myös meidän maamme oloissa tunnettuja ja paljon sovellettuja. Kuvio (s. 15) hahmottelee minkä tahansa toimintaohjelman etenemistä tarpeiden analysoinnin, tavoitteiden asetannan ja panosten kohdentamisen vaiheiden kautta varsinaiseen toimintaprosessiin. Siinä panokset muuntuvat tuotoksiksi. Niiden perusteella määrittyvät ohjelman tulokset ja vaikutukset. Kuvioon sisältyvät tärkeänä elementtinä myös jäsennykset joukosta yleisiä ja paljon käytettyjä arviointikriteerejä. Helpoimmin ymmärrettäviin kriteereihin kuuluu tehokkuus joko tuotosten tai tulosten suhteena panoksiin. Vaikuttavuudessa on puolestaan kysymys joko tulos- tai vaikuttavuustavoitteiden saavuttamisesta. Kuviossa ei ole erikseen voitu kuitenkaan esittää sitä arviointiyhteyksissä tavallista seikkaa, että ohjelmilla on sivuvaikutuksia, joko myönteisiä tai kielteisiä. Vaikutusten suhdetta tarpeisiin tutkivia arviointikriteerejä ovat hyöty eli utiliteetti sekä saavutettujen vaikutusten kestävyys yli sen kauden, jonka jokin tietty erityinen rahoituspanos kestää jossakin ohjelmassa. Lopulta kriteereihin kuuluu relevanssi, tavoitteiden suhde tarpeisiin. 4 Arnkil ym. 2002, 1.

13 13 Taulukko 2. Dehko-väliarvioinnin arviointiteoreettinen asemoituminen. Taulukko sisältää esimerkkejä kysymykseen tulevista arviointipäätelmien tyypeistä. Suhde arviointitulosten käyttöön Objektivistinen Instrumentalistinen Pragmatistinen Valtaistava Suhde arvioinnin kohteeseen Koeasetelman malleja soveltava arviointi Konstruktivistinen arviointi Realistinen arviointi Arvioijat joutuvat toteamaan, mitä näyttöä tiede on antanut kohdealueella. Arvioijat esittävät omat tulkintansa haastatteluista ja dokumenteista. Arvioinnin tuloksena on tietty kuvaus kohteesta ja siihen liittyvistä mekanismeista. Arviointi voi vain viitata näyttöä antaneisiin arvioinnin tyyppisiin tutkimuksiin, ei itse toteuttaa niitä. Arviointi ei luonteensa johdosta voi saavuttaa tältä osin huomattavia tuloksia. Arvioinnissa on välttämätöntä tarkastella mm. eri instituutioiden kykyä suoriutua Dehkotehtävistään. Arvioinnin on otettava kantaa tieteen antamiin näyttöihin ja niiden soveltamiseen esim. Käypä hoito näkökulmasta. Arviointitiimin tekemät niin kuin kaikki muutkin tulkinnat asiasta vaikuttavat yleisessä julkisuudessa. Arviointi on mm. tulkinta Dehkon toimeenpanoa edistävistä ja hidastavista mekanismeista. Arvioinnissa on tehtävä päätelmiä siitä, mitä näytöistä aiheutuu ajatellen sitä, mitä määrättyjen toimijoiden olisi aiheellista tehdä. Arvioinnin luonne ei anna tähän mitään huomattavia mahdollisuuksia. Arviointi on suunnattu Dehkon toimeenpanijoi den käyttöön. Diabeetikkojen valtaistaminen on mukana välillisesti.

14 Millainen arviointi käsillä: yleisimmät arviointikysymykset Käsillä olevan arvioinnin kannalta on hyödyllinen eräs pragmaattinen arviointitoimintaan liittyvä jaottelu. Se juontuu samasta juuresta kuin edellä lyhyesti esiin otettu arviointikäsitteistö. Kysymys on arvioinnin suhteesta sen kohteena olevaan ohjelmaan ja ohjelman toteuttamisvaiheeseen. Asiaan liittyy kuitenkin myös sisältörikkaampia kutakin arviointihanketta luonnehtivia piirteitä. Eräissä arviointisovelluksissa on tarkoituksenmukaista soveltaa tiettyä aikaulottuvuuteen liittyvää kolmijakoa arviointitehtävän apujäsennyksenä. 5 On sen sijaan myös sovelluksia, joissa kolmijaon osioita on painotettava toisin. 5 Silloin kysymys on jaottelusta ennakolliseen eli ex ante-, tosiaikaiseen eli ex nunc- sekä jälkikäteiseen eli ex post arviointiin. Käsillä olevassa arviointihankkeessa vastaavaa jaottelua on sen sijaan sovellettava esitetyllä tavalla. Mainittu kolmijako nimittäin johtaa osittain harhaan viitatessaan siihen, että olisi kysymys arvioinnin kohdistumisesta kolmena eri ajankohtana harjoitettuihin toimenpiteisiin tai siitä, että arviointi itse ajoittuisi suhteessa arvioitavaan toimintaan tietyn tiukan periodisoinnin mukaan. Jaottelusta ks. Uusikylä et al ja alun perin Euroopan Komissio 1997.

15 15 Vaikka käsillä olevassa tapauksessa on kysymys väliarvioinnista, osoittautuu, että on vastattava useisiin kaikista kysymyksistä, jotka kuuluvat kolmeen kysymysten ryhmään. Dehko-ohjelmaan suuntautuvan arvioinnin termein käsillä olevan väliarvioinnin haaste on seuraava: 1 Ohjelman tarve ja rakenne 1 Miten tarpeellinen ohjelma on? 2 Miten toimintaympäristön ja kohderyhmien tarpeet sekä laatijan prioriteetit on tunnistettu ja otettu huomioon? 3 Mikä on ohjelman antama aito lisäarvo verrattuna siihen, ettei sitä olisi laadittu eikä sitä olisi ryhdytty panemaan toimeen? 4 Miten eri osapuolet niin vertikaalisesti (esim. toteuttajaorganisaation sisällä, sen jäsenjärjestöjen piirissä ja sen rahoittajien piirissä) ja horisontaalisesti (esim. yhteistyökumppaneiden ym. piirissä) hyväksyvät ohjelman ja sen tavoitteet ja sitoutuvat niihin? Mitä näyttöä asiasta on? 5 Ovatko ohjelman sisäiset painopisteet keskenään tasapainossa? 6 Miten tavoitteiden ja niiden saavuttamisen keinojen suhteet on määritelty? Ovatko suhteet loogisia ja ovatko tavoitteet ja keinot hierarkkisesti oikein määriteltyjä? 7 Ovatko tavoitteiden saavuttamisen edellyttämät panokset realistisesti määriteltyjä. 8 Onko ohjelma toteuttamiskelpoinen? Onko tästä jo näyttöä? 9 Millä menettelyillä ohjelman toteutumista seurataan? Onko menettelyjen toimivuudesta näyttöä? 2 Ohjelman toimivuus 1 Millainen ohjelma on toimivuudeltaan? 2 Millaisia kehittämistarpeita siihen toisaalta kenties kohdistuu? 3 Mitä tuloksia toiminnalla on tähän mennessä saavutettu? 4 Mitkä ovat olleet toiminnan vahvuuksia ja toisaalta parantamisalueita? 5 Onko alkuperäinen ohjelmadokumentti edelleen tarkoituksenmukainen? Onko mahdollisesti tarpeen tarkentaa sitä? 6 Onko havaittu pullonkauloja tai poikkeamia aiotusta etenemissuunnasta? 7 Millaisia toiminnan riskitekijöitä on ennakoitavissa? 8 Ovatko kaikki toimijaryhmät päässeet osallisiksi ohjelman muotoiluun ja toteutukseen? 3 Ohjelman toteutunut ja odotettava tuloksellisuus 1 Miten ohjelman tulokset suhteutuvat asetettuihin tavoitteisiin? Tämä on ns. tavoiteperusteisen arvioinnin kysymys. 2 Mitä muita kuin aiottuja vaikutuksia ohjelmalla on ollut? Tämä on ns. tavoitevapaan arvioinnin kysymys. Se kohdistuu sekä myönteisiin ei-aiottuihin vaikutuksiin (esim. henkilöstön osaamisen lisääntyminen tai tunnettuuden parantuminen, mahdolliset rinnakkaiset ohjelmat muualla ml. jopa ulkomailla tms.) että kielteisiin vastaaviin vaikutuksiin (esim. kehittämisväsymys tai sen uhkat organisaatiossa). 3 Mitä muita kokemuksia toiminnasta on saatu ja mitä ohjelmaprosessista voidaan oppia? Tämä on ns. lessons learned kysymys. 4 Voitaisiinko samaa konseptia tai ainakin joitakin sen osia kenties soveltaa muihin kohteisiin?

16 Toimeksiannon tulkinta arvioinnin toimeenpanossa Toimeksiantoa tulkiten arviointitehtävä jaettiin neljään pääosaan. 1. Ohjelman tuottaman kirjallisen dokumentaation analyysi. Painopisteiksi määriteltiin edellä mainitut asiakokonaisuudet. Arviointitiimi sai toimeksiantajalta runsaasti valmiiksi järjestettyä aineistoa. Lisäksi tiimi hankki tai sai muuta aineistoa. Tiimi perehtyi aineistoon keskinäistä työnjakoa soveltaen. Aineisto palveli niin haastattelujen pohjustamista kuin case-analyyseja ja hankkeen raportointia. 2. Ohjelman avainhenkilöiden haastattelut ohjelmaan liittyvistä kysymyksistä. Tarkoituksena oli taustojen, ongelmakohtien, kriittisten kysymysten ja ohjelman suuntaamis- ja kehittämisvaihtoehtojen läpikäynti em. asiakokonaisuuksien näkökulmasta kohteena Diabetesliiton avainhenkilöt sekä Dehkotyöryhmien avainhenkilöt. Kaikki aiotut haastattelut toteutettiin. Seuraavassa tehdään lyhyesti selkoa haastattelussa käytetystä kysymysrungosta. 3. Ohjelman sidosryhmille kohdistettavat haastattelut ja mahdolliset kyselyt. Haastattelujen kohdetahot määriteltiin kattavasti laaditun luettelon mukaan. Haastatteluja oli kaikkiaan 30. Kyselyjen toteuttaminen jäi pois arvioinnista, kun sen laajuutta kohtuullistettiin alkuvaiheessa. 4. Case-analyysit. Niiden kohteeksi omaksuttiin Dehkon vaikutukset eri toimijoiden prosesseihin ja keskinäiseen yhteistyöhön. Soveltuvin osin arvioinnissa otettiin huomioon muun muassa ne kokemukset, joita antoi arviointi suomalaisten sydän- ja verisuoniterveyden edistämisohjelmasta. 6 Noita kokemuksia olivat muun muassa seuraavat: 1 Laajan kansanterveyden edistämisohjelman erityisenä vahvuutena on pidettävä, jos siihen ovat uskottavasti sitoutuneet lukuisat tahot. 2 Monimuotoisten sairauksien ehkäisyssäkin on kiinnitettävä huomiota moninaisiin keinoihin. 3 Huomiota on kiinnitettävän ohjelman tavoitteiden täsmällisyyteen ja ohjelman toteutuksen aikataulutukseen. 4 Arvioinnin kohteena on oltava myös sen, onko ohjelmaa koskeva sisäinen ja ulkoinen seuranta ja arviointi riittävää ja asianmukaista. 5 Arvioinnin on perusteltua jäsentää kohteenaan oleva ohjelma jollakin vankalla ja perustellulla tavalla niiltä osin kuin ohjelma itse on monimuotoinen. 6 On kiinnitettävä huomiota myös siihen, että laajat ohjelmat antavat kehystä toiminnalle silloinkin, kun ne eivät suoraan vaikuta suotuisasti. 7 Arvioinnissa on otettava huomioon se, että yhteiskunnassa eriytyvät edelleen toisistaan ensimmäinen sektori eli lähinnä yritystoiminta ja markkinat, toinen sektori eli julkisyhteisöt sekä kolmas sektori eli järjestöt, säätiöt ja muut niihin rinnastuvat organisaatiot. 8 On kiinnitettävä huomiota ohjelman kytkeytymiseen Terveys 2015 kansanterveysohjelmaan ja mahdollisuuksien mukaan myös EU:n terveyden edistämisohjelmaan. 3.5 Empiirisen arviointikyselyn luonne ja perusrakenne Arviointitiimi laati tehtävänsä tueksi teemahaastattelurungon Dehko-ohjelman perusrakennetta seuraten sekä täydentäen sitä Dehkon toimeenpanon analysoimiseksi. Tarkoituksenmukaiseksi osoittautui omaksua runko jonkin verran tiivistettynä perustaksi myös arviointihankkeen empiiristen tulosten rekisteröinnille. Teemahaastattelurunko on esitetty liitteenä. Runko käsitti seuraavat kysymysryhmät: 6 Ks. Reunanen, ei vuosilukua, n

17 17 1. Dehko-ohjelmassa mainittuja kymmentä avaintoimenpidettä koskevat kysymykset. 2. Dehko-ohjelmassa mainittuja neljää sisältöalueiden mukaisesti jaoteltua toimenpiteiden joukkoa koskevat kysymykset. 3. Neljä lisäkysymystä osakysymyksineen aiheenaan Dehkon toimeenpano. 4 ARVIOINTIAINEISTON YKSITYISKOHTAINEN ANALYYSI 4.1 Dehkon nivoutuminen terveyspolitiikkaan Terveyspolitiikan ja sen ohjauksen muutokset Dehkon osaperusteluina Haastattelujen nojalla Dehko ja sen toimintaperiaatteet herättävät edelleen tiettyä aprikointia. Osin näkemykset hajoavat. Vertailuperusta oli usealla kokeneella haastatellulla lääkintöhallituksen aika. Tuolloin ohjekirjeisiin perustuva normiohjaus, valtakunnallisten suunnitelmien muodostamat tiukat puitteet sekä tarkoitussidonnaisten menoperusteisten valtionosuuksien järjestelmän voimavaraohjaus varsin täsmällisesti määrittelivät, mitä oli tapahduttava terveyspalvelujen tarjonnassa. Huolimatta nykyisen, laskennallisuuteen perustuvan valtionosuusjärjestelmän sekä informaatioohjauspainotteisen valtionohjauksen tulosta voimaan jo 10 vuotta sitten mentaalinen sopeutuminen siihen näyttää osin olevan kesken. Valtion viranomaisen eli lähinnä STM:n ohjeistusta ja terveyspoliittisesti johtavaa roolia tunnuttiin eräillä tahoilla edelleen odotettavan, kuitenkin ilmeisen turhaan. Samoin Stakesilta odotettiin ellei ohjaavaa, niin vahvaa avustavaa roolia, mahdollisesti pääosin myös turhaan. Jopa sellaisia tähdennyksiä esitettiin, että viranomaisen tulisi lopulta ottaa vastuu Dehkosta. Kuitenkin ennakoitiin, että kuntien resurssit edelleen pikemminkin supistuvat tarpeisiin verrattuna, kun väestö ikääntyy ja etenkin vanhusvaltaiset kunnat ovat samalla väestökatokuntia. Kyllä Dehko on paperille kirjattujen tavoitteiden mukainen, mutta ovatko julkiset budjetit niitä koskevien julkistettujen tavoitteiden mukaisia? Näinkin kysyttiin Dehko: viranomaisintressien suunnassa vai vastavirrassa? Alakuloisena, yleisenä toteamuksena oli, että niin STM kuin Stakes torjuvat aktiiviroolin suhteessa diabetekseen tuomiten tautikohtaisuuden huolimatta T2D:n monimuotoisuudesta. Ministeriön toimintapolitiikkaa luonnehdittiin ajatuksella, ettei yksittäisten sairauksien hoito-ohjeita suosittaisi eikä haluttaisi edistää. Asiantuntijatehtävät on annettu STM:n alaisille laitoksille: KTL, Stakes, Kela, Työterveyslaitos, TEO (Terveydenhuollon oikeusturvakeskus). Kuitenkin esimerkiksi liikunnan edistämiseksi valmistellaan strategiaa STM:ssä. Toisaalta kevään 2003 Dehko-päivät antoivat sen vaikutelman, ettei ainakaan STM:n kanta vastaisi näkemystä, mikä oli korostunut arviointihaastatteluissamme. Dehkoa pidettiin viranomaisintresseihin nähden ulkokehälle sijoittuvana, koska raportin julkaisi Diabetesliitto. Sen sijaan valtakunnallisen sydänohjelman raportin julkaisijaksi suostui sentään STM. Toisaalta viitattiin mielenterveys- ja liikuntaohjelmiin, uniapneaohjelmaan sekä vanhustyön laatukriteerien laadintaan poikkeuksina, joissa viranomaiset ovat sittenkin suostuneet olemaan edelleen varsin aktiivisia. Tämä asia lienee jossakin määrin marginaalinen, sillä Dehko on kuitenkin varsin suuri ja sittenkin kohtuullisesti rahoitettu, erityisen pitkäaikainen ohjelma. Dehko on cocktail. Sille ei toisaalta katsottu olevan vaihtoehtoja. Valtion ajettua vahvasti vaikuttavan ohjauksensa alas Dehkon erityispiirre on järjestön vetovastuu, mutta onko tämä mikään sattuma? Eikö vastaava ole yleistymässä? Kenties muut järjestöt eivät vain vielä ole keksineet vastaavia toimintatapoja.

18 18 Ellei muissa maissa ole Dehkoa, tämän katsottiin johtuvan niiden toisenlaisista olosuhteista. Toisaalta STM-vetoista Terveys 2015 ohjelmaa arvosteltiin. Ohjelma painottaa voimakkaasti T2D:n ja useiden muiden sairauksien ehkäisyä, mutta on tulosten aikaansaamisen kannalta varsin yleinen. Haastateltujen mukaan ohjelma vierastaa turhaan keskeisten kansantautien mainitsemista. Viime vuosien terveysmenojen leikkaukset ovat haastattelujen mukaan kohdistuneet ehkäisyyn. Ehkä sen myötä meni myös lääkäreiden mielenkiinto, pohdittiin Dehko: oikeuksien ajoa vai positiivista edistämistoimintaa? Monet haastatelluista olivat erittäin hyvin tietoisia edelleen laajenevien sosiaalisten kansalaisoikeuksien tavoittelusta oikeusprosessin kautta. Useimmat heistä kuitenkin katsoivat, että asiat tulisi hoitaa muuten kuin oikeusteitse ja että oikeudellinen reitti on vasta tietynlainen hätävara. Taustasäännöksistä yleisimpiin kuuluu L potilaan asemasta ja oikeudesta 1990-luvun puolivälistä. Haastattelujen mukaan lain periaatteet eivät kunnolla toteutuisi kaikkialla maassa eivätkä kaikkialla terveydenhuollossa. STM:ssä on haastattelujen mukaan keskusteltu lain ajantasaistamisesta. Nykytilannetta eräs haastateltu luonnehti näin: Kunnat ovat perustelleet tekemättömyyttään rahan puutteella, oikeusistuimet sitten kumonneet kuntien päätökset. Diabetesliitolta sen enempää kuin diabetesyhdistyksiltäkään ei toivottu negatiivista, viranomaisten mukaan lukien kuntien päätöksiä ankarasti kyseenalaistavaa roolia diabeetikkojen oikeuksien ajajana. Sen sijaan toivottiin positiivista, edistävää roolia. Useissa haastatteluissa tuotiin kielteisenä vertailukohtana esiin Ruotsin tilanne. Sikäläistä diabetesalan järjestötoimintaa pidettiin huomattavalta osaltaan varsin militanttina kuluttaja-aktivismina. Tosin Suomen tilanteeseen, jota luonnehdittiin sijoittamalla niin diabetesalan järjestötoiminta, viranomaiset kuin alan yritystoiminta samalle puolelle, suhtauduttiin myös tietyin kriittisin äänenpainoin. Varsinaisia vaihtoehtoja maamme konsensuaaliselle mallille diabetespolitiikassa ei silti esitetty. Ajatus siitä, että kansalaisjärjestöistä muodostuva kolmannen sektorin kokonaisuus (Diabe-tesliitto, paikalliset diabetesyhdistykset, diabeteksen tiettyjen liitännäissairauksien parissa toimivat muut järjestöt) omaisi isossa asiassa ratkaisevan roolin, tuntui vielä paikoitellen vieraalta. Toisaalta kukaan haastateltu ei nähnyt mallille vaihtoehtoa. Valtion viranomaisten vireytymiseen diabetesaihepiirissä ei uskottu Dehko: eikö sittenkään terveyspolitiikan vastavirrassa? Itse asiassa vain maamme terveyspolitiikan pidempiaikaiset sisäpiiriläiset voivat pätevästi arvioida Dehkoa ottaen huomioon etenkin siihen sisältyvän terveyspoliittisen ennaltaehkäisyosan. Eräät haastattelut antavat sen käsityksen, että periaatteista ja julkilausumista huolimatta ehkäisy ei ole erityisen populaari nykyisen terveyspolitiikan aihe ajatellen tuon politiikan tosiasiallista toimeenpanoa. Sen sijaan tarkka, vuosikohtainen taloudenpito korostuisi niin valtion, sairaanhoitopiirien, kuntien kuin sairausvakuutus-järjestelmän tosiasiallisessa toiminnassa. Useat haastatellut kysyivät, miksi ollaan valmiita säästämään nyt, vaikka seurauksena olisivat nykyhetkeen diskonttaamalla vertailukelpoisiksi tehtyjen kustannusten kannalta ehkä monin verroin suuremmat kustannukset. Ne kuitenkin realisoituvat vasta tulevina vuosina T2D:n räjähdysmäistä yleistymistä koskevien ennusteiden ilmeisesti toteutuessa. Tuota kehityskulkua vauhdittaa, mikäli kansan liikalihavuus painoindeksillä (BMI:llä) mitattuna kehittyy edelleen huolestuttavaan suuntaan. Olihan kehitys FINRISKI-tutkimusten mukaan peräti yhden BMI-yksikön nousun suuruinen, esimerkiksi kutakin 180 cm:n pituista miestä kohden parisen kiloa. Liian monet kutsuntoihin tulevat pojat ovat nyt pullavia toisin kuin 70-luvun laihat tai lihaksikkaat isänsä, lausui eräs esityksen pitäjä kevään 2003 Dehko-päivillä. Haastatteluissa viitattiin tutkimustuloksiin, joiden mukaan T2D:n lääkkeettömän hoidon puolesta puhuva evidenssi olisi jo varsin vahva. Sen sijaan katsottiin, ettei vielä riittävän hyvin tiedetä, riittääkö ruokavalio- ja liikuntatottumusten muuttaminen ilman painonpudotusta. Kysyttiin myös, miten normaalissa terveyskeskus-

19 19 ja työterveystoiminnassa toteutettaisiin vastaavat toimet riittävän kustannustehokkaasti. Esitetyt seikat ovat pohjimmiltaan empiirisiä kysymyksiä, joiden ratkaisua varten tarvittu evidenssi näyttäisi myös terveydenhuoltoalan ulkopuolisten arviointitiimin jäsenten asiantuntijanäkemyksen kannalta karttuneen huomattavasti jo niinkin lyhyenä aikana kuin Dehkoa on tähän mennessä pantu toimeen. Tuon evidenssin saattaminen myös terveystaloustieteen parhaiden käytäntöjen keinoin terveyspolitiikan päätösperustaa tukevaan muotoon kuuluu arviointimme nojalla myös Dehkon tuloksiin liittyviin haasteisiin ja samalla lupauksiin. Dehkon eräs tärkeä ja kiinnostava piirre ajatellen ennaltaehkäisydimensiota on sen kytkeytyminen varsin monienkin terveysriskien torjuntaan. Samoin diabeteksen lisäsairauksien torjunta tekee mielekkääksi kiinteän yhteistyön eri tautikohtaisten tahojen kesken lieventäen samalla virallisessa terveyspolitiikassa kritikoitua tautikohtaisuuden korostusta. Dehko:lla on ennaltaehkäisy- ja hoitodimensioilla erittäin kiintoisat ja tärkeät kosketuskohdat esimerkiksi sydän- ja verisuonitautien, munuaistautien, silmätautien sekä osin myös tuki- ja liikuntaelinten sairauksien hoidon ja ennaltaehkäisyn aihepiireihin. Kaikkein ennakoivinta sairauksien ennaltaehkäisyä ajatellen Dehkolla on tärkeät kosketuskohdat lihavuuden ja tupakoinnin vastustamiseen sekä liikunnan edistämiseen. Dehkoon liittyy niin yhteistyötarvetta kuin terveiden elämäntapojen edistämistä, kun tavoitteena on kannustaa kansalaisia terveiden ravitsemustottumusten piiriin. Muutenkin Dehkolla on maamme desentralisoidussa terveydenhuoltojärjestelmässä integroiva rooli kapeinta diabetesaihepiiriä laajemmalti, joskaan ohjelma ei toki kata kuin rajatun osan koko tautikannastamme. Dehko myös rajaa pois kokonaan vaikutuspiirinsä ulkopuolelle jäävät asiat. Integroivasta roolista todistaa myös Dehkon tärkeä spin-off eli seurannaisohjelma, Apteekkien diabetesohjelma. Samalla Dehko on saanut aikaan lääkehuollon integraatiota muuhun terveydenhuoltojärjestelmään. Dehko on herättänyt kiinnostusta myös ajatellen muiden sairausryhmien hoidon ohjelmallista kehittämistä. Haastatteluissa kysyttiin esimerkiksi, olisiko mahdollista osin Dehkon kokemuksia hyödyntäen muodostaa analogiset ohjelmat TULE - eli tuki- ja liikuntaelinsairauksille. Haastattelijoita muistutettiin myös jo perinteikkäästä terveydenhuollon ja sen koulutuksen iskulauseesta: ehkäisy on parasta hoitoa. Tältä osin korostettiin yleislääkärien ja yleisemmin perusterveydenhuollon asemaa. Dehkon monien periaatteiden taustalla voidaan siis nähdä hyvinkin pitkä perinne, jota Dehko omalla tavallaan ja kohdealueellaan selvästi ja tuntuvastikin vahvistaa. Sanotuilla perusteilla voidaan kysyä, onko ehkäisy laajassa mielessä sittenkään vieras maamme nykyiselle terveyspolitiikalle. Mikäli se ei ole, pitävät paikkansa eräiden haastateltujen esittämät korostukset Dehkon hyvästä yhteensopivuudesta Terveys 2015 kansanterveysohjelman painotusten kanssa. Kenties osittain on kysymys siitä, ettei ohjelmatasolla ole hylätty ennaltaehkäisyn painotuksia, mutta tosiasiallisesti vaikuttavat ohjaustavat johtavat lyhytjänteisempään toimintaan. Edellä on viitattu myös useiden haastateltujen esiin nostamaan julkisen sektorin krooniseen finanssikriisiin huolimatta viime vuosien taloudellisesti erittäin hyvistä suhdanteista. Eräissä haastatteluissa korostettiin ajatusta, että terveysriskit ovat hyvinkin selvästi paitsi lukuisten tautikohtaisten terveydenhuollon sektoreiden ja eri hoito- ja ennaltaehkäisytasojen yhteinen asia,

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN Avustustoiminta RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo RAY:n rahoittaman tutkimustoiminnan avustamisen periaatteet...3 Tunnusmerkkejä

Lisätiedot

Seuranta ja itsearvioinnin merkitys

Seuranta ja itsearvioinnin merkitys Seuranta ja itsearvioinnin merkitys Janne Jalava Seurantapäällikkö, dosentti RAY/avustusosasto 19.2.2013 1 Seuranta ei valvo vaan kehittää Seurannan tavoitteena on Auttaa löytämään ja levittämään hyviä

Lisätiedot

TARKASTUSVALIOKUNTA 7.10.2015. Minna Ainasvuori JHTT, Liiketoimintajohtaja BDO-konserni

TARKASTUSVALIOKUNTA 7.10.2015. Minna Ainasvuori JHTT, Liiketoimintajohtaja BDO-konserni TARKASTUSVALIOKUNTA 7.10.2015 Minna Ainasvuori JHTT, Liiketoimintajohtaja BDO-konserni 1 VUOSIKERTOMUKSESTA JA RAPORTOINNISTA 2 RAPORTOINNISTA Mikä on tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen (vuosikertomuksen)

Lisätiedot

NodeHealth: Innovaatioiden haltuunotto ja diffuusio julkisyksityisissä terveyspalveluissa

NodeHealth: Innovaatioiden haltuunotto ja diffuusio julkisyksityisissä terveyspalveluissa : Innovaatioiden haltuunotto ja diffuusio julkisyksityisissä terveyspalveluissa Jani Johanson, professori, Johtamiskorkeakoulu, Tampereen yliopisto Päivi Husman, teemajohtaja, Työhön osallistuminen ja

Lisätiedot

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyttä edistävä yhteistyö tulevassa sotessa seminaari 19.3.2015 Toimitusjohtaja Aki Lindén 1 Terveyden edistäminen tarkoittaa

Lisätiedot

LEHDISTÖTILAISUUS 22.10.2010

LEHDISTÖTILAISUUS 22.10.2010 LEHDISTÖTILAISUUS 22.1.21 Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå ITÄ-UUDENMAAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN TULEVAISUUDESSA HANKKEEN VÄLIRAPORTTI SELVITYSHENKILÖ LEENA PENTTINEN TERVEYDENHUOLLON-

Lisätiedot

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa Järjestämissuunnitelma PPSHP - mistä nyt sovittava? Päivi Hirsso 190402012 Perusterveydenhuollon vahvistaminen perusterveydenhuollon yksiköiden perustehtävänä Terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Tampereen yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Timo Tiainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjohdon sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämisfoorumi 30.1.2009 Lahti www.jarvi-hanke.fi Sisältö ja toteutus 30.1. Klo 8.30

Lisätiedot

ONNISTUNUT HANKE. Koulutuksen teemat:

ONNISTUNUT HANKE. Koulutuksen teemat: ONNISTUNUT HANKE Koulutuksen teemat: Kehittämishanke osana ohjelmallista aluekehittämistä ja suunnittelua Hankkeen arviointi osana hankkeen laadunvarmistusta SUUNNITTELU Kuva 1. Aluekehityshankkeen suunnittelun

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Yleisavustamisen periaatteet ja avustuksen myöntämisen kriteerit perustuvat seuraaviin tekijöihin:

Yleisavustamisen periaatteet ja avustuksen myöntämisen kriteerit perustuvat seuraaviin tekijöihin: 1 (6) RAY:n avustuslajikohtaiset periaatteet ja avustuskriteerit Yleiset edellytykset avustuksen myöntämiselle... 1 Yleisavustus (Ay)... 1 Kohdennettu toiminta-avustus (Ak)... 2 Investointiavustus (B)...

Lisätiedot

Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa. Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK

Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa. Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK Tulevaisuuden tarvittavaa osaamista, tässä ydinosaamis- ja erityiskompetensseja voidaan tarkastella

Lisätiedot

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali 6.9.2011 -päätösseminaari Tamperetalo Marita Päivärinne projektisuunnittelija, TtM Minna Pohjola projektipäällikkö, th ylempi

Lisätiedot

KMO 2015 Väliarviointi. Metsäneuvosto 12.3.2013

KMO 2015 Väliarviointi. Metsäneuvosto 12.3.2013 KMO 2015 Väliarviointi Metsäneuvosto 12.3.2013 Väliarvioinnin tavoitteet Tavoitteet: Tarkastella tarvetta muuttaa KMO 2015:n painotuksia toimintaympäristön muutosten vuoksi, ohjelman toimenpiteiden vaikuttavuutta

Lisätiedot

Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista. Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen

Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista. Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen Toiminnan kehittämisen kehä Kehittämistyö ei tapahdu tyhjiössä toimintaympäristön ja asiakkaiden,

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OSAAMISALASSA

Lisätiedot

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Kansalliset edellytykset ja vaatimukset palvelun tarjoajalle 22.8.2014 Sirpa Granö ja Johanna Haaga (käännös) Kansalliset edellytykset ja

Lisätiedot

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS (2012) OHEISMATERIAALIN TARKOITUS Kalvosarja on oheismateriaali oppaalle TASA ARVOSTA LAATUA JA VAIKUTTAVUUTTA JULKISELLE SEKTORILLE Opas kuntien ja valtion alue ja paikallishallinnon palveluihin ja toimintoihin

Lisätiedot

Järkevää sääntelyä koskeva sidosryhmien kuuleminen Euroopan unionissa. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry vastaa lausuntonaan seuraavaa:

Järkevää sääntelyä koskeva sidosryhmien kuuleminen Euroopan unionissa. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry vastaa lausuntonaan seuraavaa: Lausunto 1 (5) Edunvalvonta/TK 20.9.2012 SAK 10670 / 2012 Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry PL 157 00531 Helsinki Tunnistenumero: 73707199645-17 Järkevää sääntelyä koskeva sidosryhmien kuuleminen

Lisätiedot

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? Pekka Puska Pääjohtaja THL Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? FTS - Tiedotustilaisuus 17.3.2011 THL suojelee ja edistää suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia Kansanterveys suomessa

Lisätiedot

Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus

Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus Salla Seppänen Koulutusjohtaja Terveysalan laitos, Mikkeli 8.10.2009 1 Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA

SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA KORKEAKOULUHARJOITTELIJA NIINA OJANIEMI, MAL-VERKOSTO SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA 1. YHTEENVETO Tämän selvityksen tarkoitus on neljän suurimman kaupunkiseudun

Lisätiedot

Valtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa 8.12.2010 Katriina Laaksonen

Valtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa 8.12.2010 Katriina Laaksonen Valtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa 8.12.2010 Katriina Laaksonen Esityksen sisältö ja lähteet Esitys Johdantoa aiheeseen Sairaanhoitajaliitosta lyhyesti, miksi olemme

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99 SAATE Lähettäjä: Pääsihteeristö Vastaanottaja: Valtuuskunnat Ed. asiak. nro: 9181/05 SAN 67 Asia: Neuvoston päätelmät

Lisätiedot

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa I TEHTÄVÄN ASETTELU Työelämälähtöisyys: opinnäytetyö hyödyttää työelämää, kehittää

Lisätiedot

PROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE. Yleistä... 1

PROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE. Yleistä... 1 OHJE 1 (5) PROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE Yleistä... 1 1 Projektin perustiedot... 1 2 Projektin toteutus ja eteneminen... 2 3 Projektin seuranta ja arviointi... 3 4

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 1. Kaste-ohjelmalla uudistetaan sosiaali- ja terveyspolitiikkaa Ohjelmassa määritellään keskeisimmät sosiaali- ja

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 1 Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 2 Hyvinvointipalvelut murroksessa Kansantalouden ja yleisen varallisuuden kasvu ovat keskeisiä hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

Avustustoiminta RAY-AVUSTEINEN KOULUTUSTOIMINTA

Avustustoiminta RAY-AVUSTEINEN KOULUTUSTOIMINTA Avustustoiminta RAY-AVUSTEINEN KOULUTUSTOIMINTA SISÄLLYSLUETTELO Taustaa... 3 Koulutustoiminnan avustamisen periaatteet... 3 Tunnusmerkkejä koulutustoiminnasta, jota ei rahoiteta RAY-avustuksella... 4

Lisätiedot

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Projektin vaihteet - sopimukset - tiedottaminen 7. Seuranta 1. Käynnistyminen - hankevalmistelut - tiedottaminen

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI Copyright Mentorit Oy, 2006. www.mentorit.fi Mittarin käyttöoikeus vain tunnukset lunastaneella. Osittainenkin kopiointi tai muokkaus vain tekijän luvalla. Kyselyn perustana

Lisätiedot

Syöpäjärjestöt kuntoutumisen tukena

Syöpäjärjestöt kuntoutumisen tukena Syöpäjärjestöt kuntoutumisen tukena Ylilääkäri, LT, dosentti Suomen Syöpäyhdistys ry SYÖPÄJÄRJESTÖT Syöpäjärjestöillä tarkoitetaan Suomen Syöpäyhdistyksen ja Syöpäsäätiön muodostamaa kokonaisuutta. Suomen

Lisätiedot

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region KESKIMAA 90 VUOTTA Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region OECD/IMHE 2006 ESITYKSEN RAKENNE 1. Hankkeen tarkoitus ja toteutus 2. OECD:n

Lisätiedot

Koulutuksen arviointi alueen näkökulmasta. johtaja, FT Maire Mäki

Koulutuksen arviointi alueen näkökulmasta. johtaja, FT Maire Mäki Koulutuksen arviointi alueen näkökulmasta johtaja, FT Maire Mäki 1 Haasteita julkisille palveluille ja niiden arvioinnille Säästö- ja tuottavuustavoitteet haastavat julkisen palvelutoiminnan; Korkeaa laatua

Lisätiedot

Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014. Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä

Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014. Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014 Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä Miten ihmisen ääni mukana Pohjois-Karjalassa? Hyvinvointikertomus ihmisen ääntä kokoamassa Vesa

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: Turun Aikuiskoulutuskeskus Kärsämäentie 11, 20360 Turku 0207 129 200 www.turunakk.fi SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: MIELENTERVEYS

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 1 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet 3

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa.

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. Taustatekijät 1. Maailmantalouden

Lisätiedot

Syöpäjärjestöt. Sakari Karjalainen Pääsihteeri, dos., LT. New Cancer Treatments 19.3.2015 ChemBio 2015

Syöpäjärjestöt. Sakari Karjalainen Pääsihteeri, dos., LT. New Cancer Treatments 19.3.2015 ChemBio 2015 Syöpäjärjestöt Sakari Karjalainen Pääsihteeri, dos., LT New Cancer Treatments 19.3.2015 ChemBio 2015 Syöpäjärjestöt = Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö Syöpäjärjestöillä tarkoitetaan Suomen Syöpäyhdistyksen

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä TIETOTILINPÄÄTÖS Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä 20.5.2014 TSV:n tsto/ylitarkastaja Arto Ylipartanen 2 LUENNON AIHEET 1.

Lisätiedot

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS 1/9 KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) TÄRKEÄÄ 1. Tallenna lomake ensin omalle koneellesi. 2. Täytä tallentamasi lomake. 3. Tallenna ja palauta. Täytä kampanjakuvaus huolella! Kampanjakuvaus on tuomareiden tärkein

Lisätiedot

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Rahaa jaetaan Pohjois-Suomen Lasten Kaste hankkeen tavoite Hankkeen tavoitteena

Lisätiedot

SUUNTA TOIMINNAN JA ARVIOINNIN SUUNNITTELUN TYÖKALU

SUUNTA TOIMINNAN JA ARVIOINNIN SUUNNITTELUN TYÖKALU 1 SUUNTA TOIMINNAN JA ARVIOINNIN SUUNNITTELUN TYÖKALU Suunta on työkalu, jota käytetään suunnittelun ja arvioinnin apuna. Se on käyttökelpoinen kaikille, jotka ovat vastuussa jonkun projektin, toiminnon,

Lisätiedot

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Omaishoitajat ja läheiset liitto ry:n neuvottelupäivät Vantaa 29.8.2013 Janne Juvakka Janne Juvakka 1 SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Valtakunnallinen sosiaali-

Lisätiedot

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto 1 Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto Minulta on pyydetty asiantuntijalausuntoa koskien osapuolten velvollisuuksia soviteltaessa ulkopuolisen sovittelijan toimesta työelämän

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia.

KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia. KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia. OSALLISTUJATIEDOT Kilpailutyön nimi* Mainostoimisto* Mainostava yritys / yhteisö* Mediatoimisto* Muut KILPAILULUOKKA* Vuoden paras lanseeraus

Lisätiedot

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen...

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... Arviointisuunnitelma Sisältö 1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... 5 6 Hyvien käytäntöjen käyttöönotto

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010 Seinäjoen osahanke Jaana Ahola Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan

Lisätiedot

Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella. Niina Lehtinen

Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella. Niina Lehtinen Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella Niina Lehtinen Tavoite Vastaus kysymykseen Mitkä kuntien toimenpiteet vaikuttavat niin, että ihmiset kykenevät vahvistamaan elämänhallintataitojansa?

Lisätiedot

Verkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen

Verkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen Verkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen Mittaamiseen liittyvien termien määrittelyä: - Mittaväline = mittauslaite - Tunnusluku = osoitin/ilmaisin = mittarin tulos = indikaattori Mihin laadun arviointi

Lisätiedot

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun Kehittämisneuvos Harri Martikainen Sisäisen turvallisuuden strategian laadinta Hankkeen toimikausi jakautuu kahteen osaan: 20.1.2015-31.3.2015,

Lisätiedot

Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010. Ammatillisen kuntoutusprosessin. asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla

Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010. Ammatillisen kuntoutusprosessin. asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010 Ammatillisen kuntoutusprosessin tehostaminen sähköisen asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla Matti Tuusa koulutuspäällikkö, YTL, Innokuntoutus

Lisätiedot

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku Hyvä hakemus Hyvän hakemuksen piirteitä Ohjelman ja haun mukainen Selkeästi kirjoitettu; mitä tavoitellaan mitä tehdään tavoitteiden saavuttamiseksi mitä tuloksia saadaan

Lisätiedot

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Vastausten ja tulosten luotettavuus Vastaukset 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Kansainväliset IT:n hallinnan hyvät käytännöt. Luotettavuusnäkökohdat Kokemukset ja soveltamisesimerkit

Lisätiedot

AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN. Heli Koski, ETLA 15.1.2015

AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN. Heli Koski, ETLA 15.1.2015 1 AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN Heli Koski, ETLA 15.1.2015 2 Taustaa esitutkimuksesta Julkisen datan avaamisen potentiaaliset hyödyt on arvioitu ennakollisissa arvioinneissa

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

Näkökulmia diabeteksen avokuntoutuksen kehittämiseen. Kati Hannukainen diabeteshoitaja, projektisuunnittelija. Diabetesliiton Yksi elämä -hankkeet

Näkökulmia diabeteksen avokuntoutuksen kehittämiseen. Kati Hannukainen diabeteshoitaja, projektisuunnittelija. Diabetesliiton Yksi elämä -hankkeet Näkökulmia diabeteksen avokuntoutuksen kehittämiseen diabeteshoitaja, projektisuunnittelija 1 Diabetesliiton Yksi elämä -hankkeet 27.11.2014 Diabetes Suomessa noin 50 000 tyypin 1 diabeetikkoa, joista

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

HIMSS European EMR Adoption Model. Ari Pätsi Terveydenhuollon ATK päivät Helsinki 15 16.05. 2012

HIMSS European EMR Adoption Model. Ari Pätsi Terveydenhuollon ATK päivät Helsinki 15 16.05. 2012 HIMSS European EMR Adoption Model Ari Pätsi Terveydenhuollon ATK päivät Helsinki 15 16.05. 2012 HIMSS Analytics Europe on myöntänyt 23.04.2012 Itä-Savon sairaanhoitopiirille EMR Adobtion Model -tason 6.

Lisätiedot

Yhteisiä tekoja. www.tyohyvinvointifoorumi.fi

Yhteisiä tekoja. www.tyohyvinvointifoorumi.fi Yhteisiä tekoja www.tyohyvinvointifoorumi.fi www.tyohyvinvointifoorumi.fi 1 Työhyvinvointifoorumi on Verkostotapaamisia ja yhteistyön vahvistamista Hyvien käytäntöjen jakamista ja niistä oppimista Valtakunnallista,

Lisätiedot

Kohti yhtenäistä ja kattavaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Markku Lehto

Kohti yhtenäistä ja kattavaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Markku Lehto Kohti yhtenäistä ja kattavaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa Markku Lehto Peruspiirteitä Kansainvälisesti katsottuna suomalainen terveydenhuolto ei ole kallista Päijät-Hämeen alueen terveydenhuollon menot

Lisätiedot

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ.

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ. Henkilöstöosasto 6.10.2015 ESIMIESTYÖN VAATIVUUSLUOKITUS Yleistä Esimiestyön vaativuuden arviointi perustuu vahvistettuun toimenkuvaukseen. Esimies toimii usein myös itse asiantuntijana, jolloin toimenkuvaukseen

Lisätiedot

Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet

Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet Tehtävä Euroopan tilintarkastustuomioistuin on Euroopan unionin toimielin, joka perussopimuksen mukaan perustettiin huolehtimaan unionin varojen tarkastamisesta.

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

Projektityö tai kehittymistehtävät

Projektityö tai kehittymistehtävät Projektityö tai kehittymistehtävät Sosiaali- ja terveydenhuollon johtamiskoulutuksen sekä erikoistuvien lääkäreiden ja hammaslääkäreiden johtamiskoulutuksen yksi kolmesta osa-alueesta on projektityöskentely,

Lisätiedot

Vastaajan taustatiedot

Vastaajan taustatiedot Lausuntopyyntö sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisesta kokonaisarkkitehtuurista Vastaajan taustatiedot 1. Lausunnon antajan organisaatiotyyppi * kunta sairaanhoitopiiri muu kuntayhtymä yksityinen

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA - ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hattulassa ja Janakkalassa Minna Heikkilä, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja:

Lisätiedot

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain merkitys Asiakaskeskeisyys julkisen potilaan rooli asiakkaana järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus oman hoidon

Lisätiedot

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET TOIMINTASUUNNITELMA 2015 1 1 TOIMINTA-AJATUS Sairaanhoitajien koulutussäätiön tarkoituksena on tukea ja edistää hoitotyön koulutusta ja ammatillista toimintaa kartuttamalla säätiön varoja ja käyttämällä

Lisätiedot

LÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA

LÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA LÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA Terveysakatemia 24.8.2010 Päivi Sillanaukee Lääkehuoltoon kuuluvat mm. Lääkekehitys ja -tutkimus, lääketuotanto, lääkkeiden tukkujakelu, lääkkeiden vähittäisjakelu, lääkkeiden

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Itämeristrategian rahoitus

Itämeristrategian rahoitus Itämeristrategian rahoitus Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Petri Haapalainen, TEM petri.haapalainen@tem.fi Keskeisiä lähtökohtia, kysymyksiä ja haasteita Lähtökohtia

Lisätiedot

Selvitys terveyspalvelujen tulevaisuudesta Suomessa

Selvitys terveyspalvelujen tulevaisuudesta Suomessa Selvitys terveyspalvelujen tulevaisuudesta Suomessa Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Aula Research Oy toteutti terveyspolitiikan vaikuttajien parissa tutkimuksen

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan sote-hanke

Pohjois-Karjalan sote-hanke Pohjois-Karjalan sote-hanke Pohjois-Karjalan sote-hanke tekee suunnitelman kuntien päätöksentekoa siitä, miten alueen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut tuotetaan ja organisoidaan 1.1.2017 alkaen.

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Terveyden edistämisen toiminnan yksinkertaisuus - ja saman aikainen kompleksisuus Lähestymistapoja

Lisätiedot

JANE toiminnan arviointi suhteessa maakuntaohjelma POKAT ohjelmakauteen 2014

JANE toiminnan arviointi suhteessa maakuntaohjelma POKAT ohjelmakauteen 2014 JANE toiminnan arviointi suhteessa maakuntaohjelma POKAT ohjelmakauteen 2014 YLEISIMMÄT VASTAUKSET TEEMOITTAIN 1. Klusterin vahvuudet Innostunut, eteenpäin katsova yhteinen toiminta - Innostunut ilmapiiri

Lisätiedot

Käytäntöjen kehittämisen, mallintamisen ja arvioinnin REA-työkalu

Käytäntöjen kehittämisen, mallintamisen ja arvioinnin REA-työkalu Käytäntöjen kehittämisen, mallintamisen ja arvioinnin REA-työkalu Juha Koivisto, THL Pasi Pohjola, THL REA = Relational Evaluation Approach REA-työkalu perustuu relationaalisen arvioinnin lähestymistapaan,

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? YHTEISTOIMINTA-ALUEVERKOSTON XIV TAPAAMINEN 17.2.2011 Helsinki Neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä, STM 1 2.3.2011

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Peruskartoituksesta tavoitteisiin Miten löydämme oikeat tavoitteet? Pekka Salminen 10.3.2010 Vantaa

Peruskartoituksesta tavoitteisiin Miten löydämme oikeat tavoitteet? Pekka Salminen 10.3.2010 Vantaa Peruskartoituksesta tavoitteisiin Miten löydämme oikeat tavoitteet? Pekka Salminen 10.3.2010 Vantaa IMS ohjeistuksen mukainen strategisen ohjelman valmisteluprosessi Prosessin vaiheet + vaihekohtaisia

Lisätiedot