KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTON ALUSTAVA TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE TALOUSSUUNNITELMAEHDOTUS VUOSILLE

Transkriptio

1 1 (12) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTON ALUSTAVA TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE TOIMINNAN PERUSTA JA TAVOITTEET VUODEN 2007 TALOUSARVIOEHDOTUS TALOUSSUUNNITELMAEHDOTUS VUOSILLE Kslk

2 1 (12) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO ALUSTAVA TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE VUODEN 2007 TALOUSARVIOEHDOTUS TALOUSSUUNNITELMAEHDOTUS VUOSILLE SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1 Kaupunkisuunnittelulautakunnan perustelut 2 2 Toiminnan perusta Keskeiset tehtävät Asiakkaat Strategiaperusta Toiminta-ajatus Arvot Visio Toiminnan näkökulmat, osavisiot ja strategiset painopistealueet 6 3 Toiminnan tavoitteet Strategiset painopistealueet ja tavoitteet näkökulmittain vuosina sekä keskeiset tehtävät vuonna Sitovat toiminnalliset tavoitteet vuonna Tunnusluvut ja suoritteet vuosina Tuottavuus vuosina Talous Käyttötalous vuosina Kaupunkisuunnitteluvirasto Lähiöprojekti 11 4,2 Irtaimen omaisuuden perushankinta vuosina Henkilöstö 12 LIITTEET Liite 1: Strategiset painopistealueet ja tavoitteet (kehikko) Liite 2: Yhteenveto määrärahoista päätileittäin Liite 3 : Liikennevaloinvestointien perustelut Liite 4: Jäsenmaksujen erittely vuonna 2007 Liite 5: Maksut ja taksat vuonna 2007 Liite 6: Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto kilpailuttamisesta Liite 7: Yhteisstrategioiden toteutuminen / Kaupunkisuunnittelun osuus

3 2 (12) 1 KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNNAN PERUSTELUT Kaupunginhallituksen talousarvion laatimisohjeet Kaupunginhallitus on hyväksynyt Helsingin kaupungin vuoden 2007 talousarvioehdotuksen ja taloussuunnitelmaehdotuksen laatimisohjeet sekä lähettänyt ne lauta- ja johtokunnille noudatettavaksi ehdotusten valmistelussa. Lisäksi kaupunginhallitus kehottaa lautaja johtokuntia erityisesti kiinnittämään huomiota kaupunginhallituksen antamaan raamiin. Vuoden 2007 talousarvion lähtökohdaksi asetetut hallintokuntien raamit perustuvat vuoden 2007 taloussuunnitelmassa esitettyihin toiminnallisiin tavoitteisiin sekä menoihin ja tuloihin vuodelle Vuoden 2007 talousarvioehdotus sekä taloussuunnitelmaehdotus valmistellaan talous- ja suunnittelukeskuksen taloussuunnitteluosastolla lauta- ja johtokuntien ehdotusten pohjalta. Kaupunginvaltuusto on käynyt lähetekeskustelun vuoden 2007 talousarvioehdotuksen raamista käytettäväksi talousarvion laadintatyössä. Talousarvioehdotuksen laatimisesta annetut lisäohjeet on otettu huomioon määriteltäessä strategisia painopistealueita sekä niihin liittyviä tavoitteita. Taloussuunnitelmaehdotuksessa tulee erityisesti kiinnittää huomiota strategioiden toteutumisen seurantaa ja arviointia parantaviin kriteereihin ja mittareihin. Hallintokuntien tulee vuosittain raportoida talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotuksessa, miten ne toteuttavat toimialaansa koskevia yhteisstrategioita. Talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotukseen on sisällytettävä määräraha- ja tuloarviotaulukot sekä tavoitteet ja toimenpiteet. Tavoitteissa esitetään yleisperustelut toiminnan keskeisistä lähtökohdista, toiminnan arvot, visio ja toiminta-ajatus, painopisteet taloussuunnitelmakaudeksi sekä talousarviotavoitteet (toiminnalliset tavoitteet, määrätavoitteet ja taloudellisuustavoitteet). Hallintokunnat tekevät ehdotuksen investointihankkeistaan talousarviovuodelle 2007 sekä taloussuunnitelmavuosille Vuoden 2007 talousarvioehdotuksen ja taloussuunnitelmaehdotuksen vuosille laatimisohjeiden mukaan lautakunnan tulee lähettää ehdotuksensa kaupunginhallitukselle viimeistään

4 3 (12) Kaupunkisuunnitteluviraston alustava toimintasuunnitelma vuodelle , vuoden 2007 talousarvioehdotus ja taloussuunnitelmaehdotus vuosille Viraston toiminnan pohjana olevien strategisten painopistealueiden ja tavoitteiden laadinnassa on usean vuoden ajan käytetty apuna nk. tasapainoista näkökulmakehikkoa. Strategisia painopistealueita on tarkasteltu yhteiskunnallisen vaikuttavuuden, palvelukyvyn, toimintatapojen sekä oppimisen ja kehittymisen näkökulmista. Kunkin näkökulman alle on määritelty alustavasti vuosien strategiset painopistealueet ja tavoitteet sekä vuoden 2007 tärkeimmät tehtävät. Vuosien painopistealueet ja tavoitteet sekä vuoden 2007 tärkeimmät tehtävät ovat vuoden 2007 alustavan toimintasuunnitelman ja talousarvioehdotuksen perustana. Painopistealueissa ja tavoitteissa on otettu huomioon kaupunginvaltuuston linjaamat kaupungin strategiset lähtökohdat valtuustokaudelle siltä osin kuin ne koskevat kaupunkisuunnitteluviraston toimialaa. Viraston painopistealueita sekä tavoitteita tarkistetaan vuoden 2007 toimintasuunnitelman laatimisen yhteydessä syksyllä Kaupunkisuunnitteluviraston määrärahaehdotukseen sisältyy myös lähiöprojektin määrärahat. Vuoden 2007 talousarvioehdotus ylittää kaupunginhallituksen asettaman raamin euroa eurolla, mikä johtuu yhden vakanssin lisäyksestä (teknistaloudellisen toimiston insinöörin vakanssi euroa) sekä vuonna 2005 tehtyjen sopimuskorotusten ( euroa) vuoksi. Kasvua vuoden 2006 talousarviosta vuoteen 2007 on 3,4 %. Virasto ehdottaa, että lähiöprojektin määrärahat euroa erotetaan omaksi talousarviokohdakseen vuoden 2007 talousarviossa. Tällöin viraston talousarviokohdan määrärahaehdotus on euroa. Yhteensä määrärahaehdotus lähiöprojektin kanssa on euroa. Talousarvioehdotuksen palkkamenoissa on varauduttu siihen, että kahta osa-aikaeläkeläistä kohti voidaan palkata määräaikainen henkilö kaupunginhallituksen antamien ohjeiden mukaisesti. Vakanssimäärä kasvaa yhdellä vakanssilla vuonna 2007 vuoteen 2006 verrattuna. Irtaimen omaisuuden perushankintaan ehdotetaan talousarviovuodelle 2007 varattavaksi euroa, mikä koostuu atk-laitehankinnoista, autosta sekä liikennevaloinvestoinneista. Sitovat toiminnalliset tavoitteet vuonna 2007 Sitoviksi toiminnallisiksi tavoitteiksi vuodelle 2007 ehdotetaan seuraavia tavoitteita:

5 4 (12) Ympäristötavoitteet Kilpailuttaminen Kehityskuva käsitellään kaupunkisuunnittelulautakunnassa vuonna Laaditaan asemakaavoja asunto-ohjelman mahdollistamiseksi. Turvataan elinkeinoelämän toimivuus laatimalla riittävästi toimitilakaavoja kaupunkirakenteen ja saavutettavuuden kannalta hyville paikoille. Joukkoliikenteen kuljetusosuus aamuliikenteessä keskustaan on > 71 %. Liikenneonnettomuuksissa loukkaantuneiden ja kuolleiden kokonaismäärän vähenemistrendi on vähintään 2 % vuodessa. Ympäristöä koskevat tavoitteet ovat viraston toiminnan ja toimialan perustavoitteita kestävän kehityksen periaatteen mukaisesti. Koska ympäristövaikutukset ovat suunnittelun lähtökohta kaikessa suunnittelussa, ei virasto ole asettanut erillisiä ympäristöä koskevia toiminnallisia tavoitteita vuodelle Ympäristöä koskevia asioita seurataan vuosittain kaupungin ympäristötilinpäätöksessä. Kaupunkisuunnittelulautakunta on antanut kaupunginkanslialle kaupunginhallituksen pyytämän lausunnon viraston kilpailu- ja kilpailuttamistilanteesta. Viraston sen hetkiseen tilanteeseen ei ole tullut muutoksia. Henkilökuntajärjestöjen kannanotto Henkilöstötoimikunta on hyväksynyt alustavan toimintasuunnitelman sekä talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotuksen TOIMINNAN PERUSTA 2.1 Keskeiset tehtävät Kaupunkisuunnitteluviraston perustehtävä on maankäytön ja liikenteen suunnittelu. Keskeiset tehtävät liittyvät siten kaavoitukseen ja liikennesuunnitteluun sekä niitä tukeviin toimintoihin. Yleiskaavoitus Asemakaavoitus Liikennesuunnittelu Kaavoitusta ja liikennesuunnittelua palveleva tutkimus Teknistaloudelliset selvitykset Maisema-, ympäristö- ja kulttuurihistorialliset selvitykset ja suunnitelmat

6 5 (12) 2.2 Asiakkaat Kaupunkisuunnitteluviraston asiakkaat jaotellaan sisäisiin ja ulkoisiin asiakkaisiin. Sisäiset Kaupunkisuunnittelulautakunta Muut luottamushenkilöt Muut hallintokunnat Ulkoiset Kaupunkilaiset (asukkaat, yritykset, yhteisöt) Kunnan jäsenet Kaupungin ulkopuoliset viranomaiset ja yhteisöt Helsingissä kävijät 2.3 Strategiaperusta Kaupunkisuunnitteluvirasto on määritellyt arvonsa, toiminta-ajatuksensa (miksi olemme olemassa) sekä visionsa (millaiseksi haluamme tulla). Strategiat esitetään ns. tasapainotetun näkökulmakehikon mukaisesti, jossa viraston näkökulmia ovat yhteiskunnallinen vaikuttavuus, palvelukyky, toimintatavat sekä oppiminen ja kehittyminen. Strategioiden rinnalle on työstetty nk. tukistrategiat, joita ovat viestintä-, vuorovaikutus-, asiakaspalvelu-, henkilöstö- ja koulutus-, informaatiotekniikka (IT)-, tutkimus- ja kansainvälisyysstrategiat. Tukistrategiat tarkistetaan tarvittaessa Toiminta-ajatus Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto suunnittelee ja ohjaa Helsingin maankäyttöä ja liikennettä sekä ohjaa kaupunkiympäristöön kehittymistä. Virasto vastaa ammattitaitoisesti ja luovasti alansa päätöksenteon valmistelusta vuorovaikutuksessa muiden asiantuntijoiden ja kuntalaisten kanssa Arvot Kaupunkisuunnitteluviraston arvot ovat ammattitaitoisuus avoimuus luovuus oikeudenmukaisuus päämäärätietoisuus yhteistyöhenkisyys

7 6 (12) Visio Kaupunkivisio Helsinki on elinvoimainen ja omintakeinen eurooppalainen pääkaupunki. Virastovisio Elinvoimainen Helsinki on luova, kilpailukykyinen ja näkee tulevaisuuden mahdollisuutena. Helsinkiä kehitetään toimivana, terveellisenä ja kauniina merellisenä kaupunkina sen ihmisten, luonnon ja historian lähtökohdista. Helsingin eurooppalaisuus heijastuu sen monipuolisessa rakenteessa ja suunnitteluperiaatteissa. Helsinki tarjoaa sosiaalisesti ja toiminnallisesti hyvän paikan asua ja elää. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto on johtava ja arvostettu kaupunkisuunnitteluorganisaatio, jonka henkilökunta on avoin uusille ajatuksille ja yhteistyölle Toiminnan näkökulmat, osavisiot ja strategiset painopistealueet Viraston toiminnan näkökulmille (yhteiskunnallinen vaikuttavuus, palvelukyky, toimintatavat sekä oppiminen ja kehittyminen) on määritelty osavisiot ja strategiset painopistealueet. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Palvelukyky Kilpailukykyinen, sosiaalisesti, toiminnallisesti ja kaupunkirakenteellisesti tasapainoinen pääkaupunki 1. Seudun kaupunkirakenteen eheys 2. Asuminen 3. Elinkeinot 4. Liikennejärjestelmän toimivuus Asiantuntevaa ja luotettavaa palvelua tehokkaasti ja tasapuolisesti 1. Asiakkaan näkökulma 2. Viestintä ja vuorovaikutus

8 7 (12) Toimintatavat Yhteistyössä tehokkaasti, tavoitteellisesti ja joustavasti toimiva luova organisaatio 1. Kaupunkikokonaisuuden kehittämisvastuu 2. Suunnittelun ohjaus ja taloudellisuus / suunnittelujärjestelmä Oppiminen ja kehittyminen Osaava, uudistuva ja hyvinvoiva työyhteisö 1. Ammattitaito 2. Työilmapiiri 3 TOIMINNAN TAVOITTEET Vuosille on toiminnan perustaksi määritelty strategiset painopistealueet ja tavoitteet näkökulmittain (ks. myös liite 1). Mukana ovat vuoden 2007 sitovat toiminnalliset tavoitteet samoin kuin tärkeimmät tehtävät vuonna Strategisissa painopistealueissa, tavoitteissa ja tehtävissä on otettu huomioon viraston kannalta kaupungin strategiset lähtökohdat valtuustokaudelle koskien hyvinvointia ja palveluita, kilpailukykyä sekä kaupunkirakennetta ja asumista. Lisäksi painopistealueissa on otettu huomioon viraston riskienhallintaan liittyvät näkökohdat. 3.1 Strategiset painopistealueet ja tavoitteet näkökulmittain vuosina sekä keskeiset tehtävät vuonna 2007 STRATEGISET PAINOPISTEALUEET VUOSINA YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAVUUS Seudun kaupunkirakenteen eheys TAVOITTEET VUOSINA Seudullisen maankäytön ja liikennejärjestelmän kehittäminen Uusien kaupunginosien rakentamisedellytysten luominen KESKEISET TEHTÄVÄT VUONNA 2007 Seudullisten kärkihankkeiden edistäminen (mm. kehittämisvyöhykkeet, metron jatkaminen länteen ja itään) Seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman tarkistaminen, PLJ2007 Osayleiskaavatyö yleiskaava 2002:n suurille maankäytön muutosalueille

9 8 (12) Asuminen Elinkeinot Liikennejärjestelmän toimivuus PALVELUKYKY Asiakkaan näkökulma Viestintä ja vuorovaikutus Rakennettujen kaupunginosien elinvoimaisuuden lisääminen täydennysrakentamisella Kerrostaloasumisen kehittäminen Asuntokoon kasvattaminen Elinkeinoelämän toimintaedellytysten turvaaminen Joukkoliikenteen edistäminen: Joukkoliikenteen kuljetusosuus aamuliikenteessä keskustaan on vuonna 2007 > 71 % Liikenneturvallisuuden lisääminen: Liikenneonnettomuuksissa loukkaantuvien ja kuolevien kokonaismäärän vähenemistrendi on vähintään 2 % vuodessa Pääkatuverkon toimivuuden parantaminen Asunto-ohjelman toteuttaminen Turvataan toimitilahankkeiden toteuttamisedellytykset Verkkoviestintä Vapautuvien satama-alueiden asemakaavoitus ja rakennettujen alueiden täydennyskaavoitus Huomioidaan kaavoituksessa Elinkeinopoliittisesti tärkeiden hankkeiden kaavoitus Joukkoliikenteen nopeuttaminen Joukkoliikennejärjestelmän kehittämissuunnitelmat Liikenneturvallisuuden parantamissuunnitelmat Pääkatuverkon kehittämissuunnitelmat etenkin poikittaissuunnassa Laaditaan tarvittavat asemakaavat Laaditaan tarvittavat asemakaavat Karttakäyttöliittymän käytön laajentaminen ja kehittäminen Intran kehittäminen TOIMINTATAVAT Kaupunkikokonaisuuden kehittämisvastuu Suunnittelun innovatiivisuuden ja aloitteellisuuden lisääminen Yhteistyön tehostaminen sekä viraston sisällä että hallintokuntien välillä Varautuminen toimintaympäristön muutoksiin (mm. kumppanuustoiminta, seutu- ja kuntarakennemuutokset, kansainvälinen toiminta) Otetaan huomioon kaavoituksessa ja liikennesuunnittelussa Menettelytapojen kehittäminen Tutkimus/selvitys toimintaympäristön muutoksista

10 9 (12) Suunnittelun ohjaus ja taloudellisuus / Suunnittelujärjestelmä Toimintasuunnitelman kehittäminen (mm. suunnitelmien priorisointi) Sopiminen suunnittelun ja toteutuksen ajoituksesta suhteesta Suunnitelmien laadun ja toteutettavuuden varmistaminen Tehokkuus ja tuottavuus Realistinen toimintasuunnitelma Osallistuminen toteutukseen ja ajoituksen valmisteluun keskushallinnon kanssa Suunnitelmien kollegiokäsittelyt Kustannustietoisuuden lisääminen OPPIMINEN JA KEHITTYMINEN Ammattitaito Työilmapiiri Sitova toiminnallinen tavoite Ammatillinen osaaminen ja osaamisen siirtäminen Johtamisen kehittäminen Tehtävien tasapuolinen kohdentaminen Avoin ilmapiiri Perehdyttämisohjelman kehittäminen Henkilökohtaiset kehittämissuunnitelmat ja kehittämisohjelmien toteuttaminen Osaamisen seuranta Vaikutusten arviointi Koulutuksen jatkaminen Resurssisuunnittelun kehittäminen Toimenpiteet mm. toimintakulttuurianalyysin ja työhyvinvointikyselyn pohjalta 3.2 Sitovat toiminnalliset tavoitteet vuonna 2007 Sitoviksi toiminnallisiksi tavoitteiksi vuodelle 2007 ehdotetaan seuraavia tavoitteita: - Helsingin kehityskuva käsitellään kaupunkisuunnittelulautakunnassa vuonna Laaditaan asemakaavoja asunto-ohjelman toteuttamiseksi. - Turvataan elinkeinoelämän toimivuus laatimalla riittävästi toimitilakaavoja kaupunkirakenteen ja saavutettavuuden kannalta hyville paikoille. - Joukkoliikenteen kuljetusosuus aamuliikenteessä keskustaan on > 71 %. - Liikenneonnettomuuksissa loukkaantuvien ja kuolevien kokonaismäärän vähenemistrendi on vähintään 2 % vuodessa.

11 10 (12) 3.3 Tunnusluvut ja suoritteet vuosina Seuraavissa taulukoissa esitetään viraston suoritteet vuosina TUNNUSLUVUT JA SUORITTEET VUOSINA (kpl) TP 2005 Vuosi 2006 Vuosi 2007 Vuosi 2008 Vuosi 2009 Osayleiskaavat Muut yleispiirteiset suunnitelmat Asemakaavaehdotukset Muut suunnitelmat Maankäyttöön ja rakentamiseen liittyvät suunnittelulausunnot Selvitykset ja tutkimukset Teknistaloudelliset ja ympäristötekniset suunnitelmat Tietopalvelu (kartta, luettelo, taulukko) Suuret liikennesuunnitelmat ja tutkimukset Liikennesuunnitelmat Liikennesuunnittelupäällikön suunnittelupäätökset Liikennelausunnot Liikennevalot ja telematiikka, toteuttamiskohteet Liikennevalot ja -telematiikka, ylläpitokohteet Tuottavuus vuosina Viraston arvioitu tuottavuus vuosina on esitetty seuraavassa taulukossa. TUOTTAVUUS Kokonaistuottavuus Tuottavuustavoite TALOUS 4.1 Käyttötalous vuosina Seuraavassa taulukossa on esitetty yhteenveto sekä kaupunkisuunnitteluviraston että lähiöprojektin käyttömenoista vuosina Liitteessä 2 esitetään yhteenvedot osastojen ja koko viraston määrärahaehdotuksista päämeno- ja -tulolajeittain. Liitteessä 3 esitetään koko viraston määrärahat tileittäin.

12 11 (12) Kaupunkisuunnitteluvirasto Kaupunkisuunnitteluviraston määrärahoihin kuuluu vuonna 2005 ja 2006 myös lähiöprojektin määrärahat (vähennetty taulukon luvuista). Vuoden 2007 määrärahoihin lähiöprojekti ei enää sisälly, vaan se on omana talousarviokohtanaan. KOKO VIRASTO TP 2005 TA 2006 TAE 2007 TSE 2008 TSE 2009 (1 000 euroa) Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Vuokratulot Muut tulot TULOT YHTEENSÄ Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarv. ja tavarat Avustukset Vuokrat Muut menot MENOT YHTEENSÄ RAAMI RAAMI - EHDOTUS -100 Toimintakate Poistot Tilikauden tulos Lähiöprojekti Muutos, % Tulot -1,9 0,0 0,0 Menot 3,4 0,3 0,1 Lähiöprojektin määrärahat siirrettiin kaupunkisuunnitteluviraston talousarvioon. Vuonna 2006 lähiöprojektin määrärahat sisältyvät viraston määrärahoihin. Vuodeksi 2007 virasto ehdottaa lähiöprojektin erottamista omaksi talousarviokohdakseen. LÄHIÖPROJEKTI TP Tubu TAE Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Vuokrat Muut menot MENOT YHTEENSÄ

13 12 (12) 4.2 Irtaimen omaisuuden perushankinta vuosina Irtaimen omaisuuden perushankinta vuosille on esitetty seuraavassa taulukossa (ks. myös liite 4, liikennevaloinvestointien perustelut). Talousarvio- TP Tubu TAE TSE TSE TSE TSE kohta Atk-laitteet Autot Muu kalusto Yhteensä HENKILÖSTÖ Viraston henkilökunnan määrä vuosina on esitetty seuraavassa taulukossa osastoittain vakinaisten vakanssimäärien mukaisesti. VAKANSSIT TP TUBU TAE TSE TSE (vakanssien lkm ) Asemakaavaosasto Yleissuunnitteluosasto Liikennesuunnitteluosasto Hallinto-osasto YHTEENSÄ

14 KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTON STRATEGISET PAINOPISTEALUEET HELSINKI ELINVOIMAINEN JA OMINTAKEINEN EUROOPPALAINEN PÄÄKAUPUNKI Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Kilpailukykyinen, sosiaalisesti, toiminnallisesti ja kaupunkirakenteellisesti tasapainoinen pääkaupunki SEUDUN KAUPUNKIRAKENNE - seudullinen maankäyttö ja liikennejärjestelmä - uudet kaupunginosat ASUMINEN - kerrostaloasuminen - asuntokoko ELINKEINOT - toimintaedellytysten turvaaminen LIIKENNEJÄRJESTELMÄ - joukkoliikenne - liikenneturvallisuus - pääkatuverkko Palvelukyky: ASIAKKAAN NÄKÖKULMA VIESTINTÄ JA VUOROVAIKUTUS Asiantuntevaa ja luotettavaa palvelua tehokkaasti ja tasapuolisesti - asunto-ohjelma - toimitilahankkeet - verkkoviestintä Toimintatavat: Yhteistyössä tehokkaasti, tavoitteellisesti ja joustavasti toimiva luova organisaatio KAUPUNKIKOKONAISUUS - innovatiivisuus/aloitteellisuus - yhteistyö - toimintaympäristö SUUNNITTELUN OHJAUS - toiminnan suunnittelu - suunnittelun/ toteutuksen ajoitus - laatu/ toteutettavuus - tehokkuus ja tuottavuus Oppiminen ja kehittyminen: Osaava, uudistuva ja hyvinvoiva henkilöstö AMMATTITAITO - ammatillinen osaaminen - johtaminen TYÖILMAPIIRI - tasapuolisuus - avoin ilmapiiri LIITE 1

15 Sivu 1 LIITE 2 Kaupunkisuunnitteluvirasto Kaupunkisuunnittelulautakunta ja -virasto TALOUSARVIOEHDOTUS Kohdistamaton hanke Kohdistamaton toiminto TOT TA TAE TSE TSE Tilin nimi TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Myyntituotot alv 22 % Myyntituotot alv 8 % Myyntituotot, veroton Myyntituotot, sisäinen tili Maksutuotot Maksutuotot alv 22 % Maksutuotot, veroton Maksutuotot, sisäinen tili Tuet ja avustukset Tuet ja avustukset, sisäinen tili Muut toimintatuotot Vuokratuotot Asuntojen vuokratuotot Muiden rakennusten vuokratuotot alv 22 % Muiden rakennusten vuokratuotot alv 8 % Muiden rakennusten vuokratuotot, veroton Vuokratuotot, sisäinen tili Muut toimintatuotot Muut toimintatuotot alv 22 % Muut toimintatuotot, veroton Muut toimintatuotot, sisäinen tili TULOT yhteensä TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot sekä henkilöstökorvaukset Palkat ja palkkiot Kuukausipalkat Tilapäinen työvoima Erilliskorvaukset Muut palkat Palkkiot Jaksotetut palkat ja palkkiot Henkilöstökorvaukset ja muut henkilöstökulujen kor Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Palvelujen ostot Muiden palvelujen ostot

16 Sivu 2 TOT TA TAE TSE TSE Tilin nimi Toimisto-, pankki- ja asiantuntijapalvelut Painatukset ja ilmoitukset Posti- ja telepalvelut Vakuutukset ja vakuutusrahastomaksut Puhtaanapito- ja pesulapalvelut Rakennusten ja alueiden rakentamis-ja kunnossapito Koneiden ja laitteiden rakentamis- ja kunnossapitop Majoitus- ja ravitsemuspalvelut Matkustus- ja kuljetuspalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut Koulutus- ja kulttuuripalvelut Muut palvelut Muiden palvelujen ostot, sisäinen tili Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Toimisto- ja koulutarvikkeet Kirjallisuus Elintarvikkeet Vaatteisto Poltto- ja voiteluaineet Lämmitys, sähkö ja vesi Kalusto Rakennus- ja korjausmateriaali Muu materiaali Ostot tilikauden aikana, sisäinen tili Avustukset Avustukset yhteisöille Muut toimintakulut Vuokrat Rakennusten ja huoneistojen vuokrat Koneiden ja laitteiden vuokrat Muut vuokrat Muut toimintakulut Vuokrakulut, sisäinen tili POISTOT JA ARVONALENTUMISET Suunnitelman mukaiset poistot TOIMINNOT YHTEENSÄ Tulot yhteensä Menot yhteensä TOIMINTAKATE Poistot yhteensä TILIKAUDEN TULOS TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) Sisäiset tulot Sisäiset menot

17 Helsingin kaupunki / Liikennesuunnitteluosasto LIITE 3 Kari Sane 1 (2) Liikennevalotoimiston investointiehdotus vuosille Ehdotus /kjs Vuosi Kohde Määräraha Perustelut Liikennevalojen ylläpidossa on neljä huoltoautoa Liikennevalojen huoltoauto Auton käyttöikä on 6-7 vuotta, jolloin keskimäärin Liikennevalojen LEDopastimien käyttöönotto III Liikenneverkon ajantasainen mallitus- ja mittausjärjestelmä ONNIMANNI III vaihe Vuosi Kohde Määräraha Perustelut 2008 Liikennevalojen huoltoauto Liikennevalojen LEDopastimien käyttöönotto IV Vuosi Kohde Määräraha Perustelut 2009 Liikennevalojen LEDopastimien käyttöönotto V Vuosi Kohde Määräraha Perustelut 2010 Liikennevalojen huoltoauto Itäisen kantakaupungin liikennevalojen keskusohjaustietokoneen uusinta tai OMNIVUE -liikennevalojen ohjausjärjestelmän laajentaminen Vuosi Kohde Määräraha Perustelut 2011 Liikennevalojen huoltoauto Liikennevalojen LEDopastimien käyttöönotto VI kolmen vuoden aikana on uusittava kaksi autoa. Liikennevalojen LED-opastimet kuluttavat nykyisiin 60W hehkulamppuihin verrattuna vähemmän energiaa ja lisäksi niiden vaihtoväli on olennaisesti pitempi kuin konventionaalisilla lampuilla. LEDlamppujen hankinnalla voidaan siten säästää liikennevalojen käyttökustannuksissa Hankkeen I ja II vaihe sisältyvät Liikenneministeriön liikennetelematiikan palvelujen kehittämisohjelmaan AINO. Hankkeessa kehitetty järjestelmä mittaa ajantasaisesti liikenteen sujuvuutta. Tämä auttaa liikenteen ylläpidosta vastaavia viranomaisia liikenteen hallintatehtävissä. Lisäksi hanke luo avoimia rajapintoja, joiden kautta voidaan jakaa ajantasaista liikenneverkon tilatietoa liikenteessä mukana oleville. Erityisesti häiriötilanteissa tällä on merkitystä ja aikaa myöten se voi johtaa myös kaupallisesti kannattaviin liikennetelematiikan sovelluksiin. Liikennevalojen ylläpidossa on neljä huoltoautoa. Auton käyttöikä on 6-7 vuotta, jolloin keskimäärin kolmen vuoden aikana on uusittava kaksi autoa. Liikennevalojen LED-opastimet kuluttavat nykyisiin 60W hehkulamppuihin verrattuna vähemmän energiaa ja lisäksi niiden vaihtoväli on olennaisesti pitempi kuin konventionaalisilla lampuilla. LEDlamppujen hankinnalla voidaan siten säästää liikennevalojen käyttökustannuksissa Liikennevalojen LED-opastimet kuluttavat nykyisiin 60W hehkulamppuihin verrattuna vähemmän energiaa ja lisäksi niiden vaihtoväli on olennaisesti pitempi kuin konventionaalisilla lampuilla. LEDlamppujen hankinnalla voidaan siten säästää liikennevalojen käyttökustannuksissa Liikennevalojen ylläpidossa on neljä huoltoautoa. Auton käyttöikä on 6-7 vuotta, jolloin keskimäärin kolmen vuoden aikana on uusittava kaksi autoa. Itäisen kantakaupungin liikennevalojen keskustietokone on hankittu vuonna Laitteiston teknillinen käyttöikä on noin 15 vuotta. Vaihtoehtoisena mahdollisuutena on laajentaa vuonna käyttöönotettua OMNIVUEliikennevalojärjestelmää siten, että siihen voidaan liittää nykyisen itäisen kantakaupungin keskustietokoneen ohjaamat liikennevalot. Liikennevalojen ylläpidossa on neljä huoltoautoa. Auton käyttöikä on 6-7 vuotta, jolloin keskimäärin kolmen vuoden aikana on uusittava kaksi autoa. Liikennevalojen LED-opastimet kuluttavat nykyisiin 60W hehkulamppuihin verrattuna vähemmän energiaa ja lisäksi niiden vaihtoväli on olennaisesti pitempi kuin konventionaalisilla lampuilla. LEDlamppujen hankinnalla voidaan siten säästää liikennevalojen käyttökustannuksissa

18 LIITE 4 VUODEN 2007 TALOUSARVIOON SISÄLTYVIEN JÄSENMAKSUJEN ERITTELY Yhdistyksen yms. nimi Euroa 3 11 Kaupunkisuunnittelulautakunta ja virasto Pohjoismaiden Teknillisen Liiton PTL Suomen osasto (Nordiska Vägtekniska Förbundets NVF avdelning i Finland ry) 200 Pyöräilykuntien verkosto DOCOMOMO Suomi Finland ry (International Working Party for Documentation and Conservation of Buildings, Sites and Neighbourhoods of the Modern Movement) 680 ICOMOS Suomen osasto ry (International Council on Monuments and Sites) 170

19 KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO DIGITAALISEN KARTTA-AINEISTON HINNAT ATK-PALVELUT (alv 0 %) Asemakaavakartat DGN-tiedosto /osa-alue euro Perusmaksu / tilaus 29,47 Tieto: kaavapiirros 27,00 pohjakartta 27,00 määräykset 10,00 Toimitustapa: CD-levyke + poltto 18,00 sähköposti + zip-muunto 18,00 formaatin muunnos dgn -> dwg/dxt /tiedosto 9,43 Digitaalisen kartta-aineiston käyttöoikeus / kk 53,00 Muut luovutuksen ehdot määritellään käyttöoikeusluvassa Käyttöoikeudet Elina Wiberg, p

20 KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO POIKKEAMISHAKEMUSTEN KÄSITTELYSTÄ PERITTÄVÄT MAKSUT Viranomaisen suorittama kuuleminen Naapurin kuuleminen poikkeamista koskevan hakemuksen johdosta 40 euroa/naapuri, kuitenkin enintään 300 euroa Mikäli kuulemisesta joudutaan ilmoittamaan sanomalehdissä veloitetaan kuuluttamiskustannukset luvanhakijalta täysimääräisenä 40 euroa / naapuri MUUT PALVELUT Asiakirjajäljennökset A4 ja A3 Kolme ensimmäistä sivua maksutta, kultakin seuraavalta sivulta 0,50 euroa. Oikeaksi todistamaton. Pienlaskutuslisä Alle 20 euron laskusta 4 euroa Pakkauskulut 1,6 euroa Lähetyskulut Postitaksan mukaan Erityispalvelut: Aineistojen koonti yms. 20 euroa / tunti + alv 22 %

21 KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO ASEMAKAAVASTA TAI SEN MUUTTAMISESTA PERITTÄVÄT MAKSUT (voimassa alkaen) TYYPPI I Vähäinen muutos HINTA euroa/kaavahanke KAAVAHANKKEEN KUVAILU A Yhdelle pientalotontille 700 Rutiini tehostamismuutos tai muu vähäinen muutos B Usealle pientalotontille seuraavat tontit kukin 200 Esim. jos kaksi kaavahakemusta ratkaistaan samassa asemakaavassa, niin = 900. Tämä summa jaetaan hakijoiden kesken, jolloin maksuksi tulee 450 /hakija. C Muut tontit Helppo tonttijakokaava tai muu ongelmaton sisäinen järjestely, jossa suunnittelutyön osuus vähäinen II Vähäistä suurempi muutos III Vaativa muutos Rakennusaloja, rakennusoikeutta, rakentamismääräyksiä tai muuta tontin järjestelyä koskeva, ei merkittävä muutos. Ei edellytä erityisempää eri tahojen yhteistyötä Käyttötarkoituksen, rakennusoikeuden, rakentamismääräyksien ja/tai rakennusalojen muutos. Vaikutus kaupunkikuvaan ja ympäristöön merkittävä. Edellyttää eri tahojen yhteistyötä. Osallisia yleensä paljon. IV Merkittävä maankäytön muutos, saneeraus tai merkittävä lisärakentamishanke Keskeisen ja/tai laajemman tontin muutos, joka vaikuttaa yleensä huomattavasti kaupunkikuvaan ja ympäristöön (periaatteet/luonnos/ehdotus). Osallisia ja yhteistyötahoja paljon. V Erittäin vaativa tai laaja-alainen ja merkittävä maankäytön muutos Asemakaavojen kuuluttaminen Erittäin vaativa korttelisaneeraus tai hyvin laajaalainen maankäytön muutos. Huomattavat kaupunkikuvalliset ja/tai laajat ympäristölliset vaikutukset. Kaavoitusprosessi pitkäkestoinen (periaatteet/luonnos/ehdotus). Osallisia, yhteistyötahoja ja selvitystyötä runsaasti. Ei vielä tiedossa Kaupunginkanslia kuuluttaa kaavasta sen eri käsittelyvaiheissa kaupungin käyttämissä päivälehdissä.

22 KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO KARTTAKOPIOHINNAT VALOKOPIOT (mustavalko, paperi) (alv 0%) koko cm x cm euro A4 (21 x 30) 5,50 A3 (30 x 42) 7,00 A2 (42 x 60) 10,00 A1 (60 x 84) 16,50 A0 (119 x 84) 29,00 MIKROFILMIKOPIOT (mustavalko, paperi) (alv 0%) koko cm x cm euro A4 (21 x 30) 5,50 A3 (30 x 42) 7,00 PIIRTOHEITINKALVO (alv 0 %) kpl euro 1 7, , ,00 PIIRTURIKOPIO tulostetuna muoville tai värillisenä (alv 0 %) koko cm x cm euro A4 (21 x30) 7,70 A3 (30 x 42) 9,50 A2 (42 x 60) 14,00 A1 (60 x 84) 22,50 A0 (119 x 84) 34,00 VÄRIKOPIOT (alv 0 %) kpl A4 euro 1 7, , , , , ,10 A3 euro 1 9, , , , , ,60

23 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA 22/1999 LIITE 6 KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 1 (2) KILPAILUTTAMIS- JA KILPAILUTILANTEEN KUVAAMINEN TALOUSARVION JA -SUUNNITELMAN LAADINTAA VARTEN Kslk , Khs Kaupunginkanslia tiedustelee kirjeellään hallintokuntien kilpailuttamistilanteesta seuraavaa: Vuoden 2000 talousarvioon sekä taloussuunnitelmaan vuosille on tarkoitus sisällyttää kaupungin kilpailuttamispolitiikkaa koskeva tarkastelu. Tähän liittyen tulee kunkin hallintokunnan ilmoittaa sen tämänhetkinen tilanne kilpailuttamisen ja kilpailun suhteen. Sen lisäksi toivotaan tietoa siitä, millaisia näitä kysymyksiä koskevia muutoksia kussakin hallintokunnassa on vireillä tai suunnitteilla tapahtuvaksi taloussuunnitelmakauden aikana. Kunkin hallintokunnan tulee vastauksessaan tarkastella mm. sitä, missä määrin seuraavia tilanteita esiintyy sen toiminnassa: Hallintokunta kilpailuttaa Helsinki-konsernin ulkopuolisia tuottajia joko varsinaisessa palvelutuotannossa tai tukipalveluissa. Hallintokunta toimii kilpailuttajana tilanteessa, jossa ainakin yhtenä kilpailun osapuolena on muu Helsinki-konserniin kuuluva yksikkö. Hallintokunta tai sen osa toimii (tuottajana) kilpailutilanteessa Helsinki-konsernin ulkopuolisten organisaatioiden kanssa. Hallintokunta tai sen osa toimii (tuottajana) kilpailutilanteessa, jossa ainakin yhtenä osapuolena on muu Helsinki-konserniin kuuluva yksikkö. Vastauksesta toivotaan käyvän ilmi yleiskuvan hallintokunnan kilpailuttamisja kilpailutilanteesta, kuten esimerkiksi kilpailutetun toiminnan arvioitu osuus yksikön bruttomenoista. Seikkaperäistä selvitystä esimerkiksi toteutetuista tarjouskilpailuista ei sen sijaan tarvitse sisällyttää vastaukseen. Vastaukset tulee lautakuntakäsittelyn jälkeen toimittaa mennessä kaupunginkansliaan. Lisätietoja antaa tarvittaessa talousarviopäällikkö Lauri A. Manninen, puhelin ESITTELIJÄ Taloussuunnitelmakauden aikana viraston kilpailuttamispolitiikkaa varsinaisessa palvelutuotannossa tai tukipalveluissa ei sinänsä ole tarkoitus muuttaa. Viraston vähäinen rooli tuottajana mahdollisissa kilpailutilanteissa ei

24 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA 22/1999 LIITE 6 KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 2 (2) myöskään tule muuttumaan. Suunnittelu-, tutkimus- ja selvitystehtävissä virasto on perinteisesti käyttänyt myös ulkopuolisia konsultteja. Tässä varsinaisessa palvelutuotannossa on kilpailutettu sekä Helsinki-konserniin kuuluvia että sen ulkopuolisia tuottajia. Sen sijaan tukipalveluissa on lähes yksinomaan turvauduttu kaupungin omiin tuottajiin niillä aloilla, joilla palveluja on ollut saatavissa. Vaikka itse kilpailuttamispolitiikkaa ei ole tarkoitus muuttaa, tulevat muutamat uudet isot hankkeet vaatimaan ulkopuolisen konsulttityövoiman lisääntyvää käyttöä. Kilpailutetun suunnittelu- ja tutkimustoiminnan arvioitu osuus bruttokäyttömenoista on viime vuosina keskimäärin ollut noin viiden prosentin luokkaa. Taloussuunnitelmakauden aikana yleiskaavan laadinta, länsimetron suunnittelu, maaperäselvitykset ja muutamat arkkitehtikilpailut aiheuttavat voimakasta lisätarvetta ulkopuoliseen konsulttiapuun, jolloin ao. toiminnan arvioitu osuus bruttokäyttömenoista kasvaa kokonaisuudessaan pro-./. senttiin. Liitteissä on eritelty määrärahatarvetta tarkemmin samoin kuin investointiosaan liittyvää irtaimen omaisuuden perushankintatarpeen kasvua. EHDOTUS Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee merkitä selvityksen tiedoksi ja toimittaa sen kaupunginkanslialle. Kirje kaupunginkanslialle (Mikko Lehtonen, puhelin ) KILPAILUTTAMIS- JA KILPAILUTILANTEEN KUVAAMINEN TALOUSARVION JA -SUUNNITELMAN LAADINTAA VARTEN Kslk , Khs Esityslistan asia Vp/6 Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti merkitä selvityksen tiedoksi ja toimittaa sen kaupunginkanslialle. Kirje nro 518 kaupunginkanslialle

25 KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIITE (6) KAUPUNGIN YHTEISSTRATEGIOIDEN TOTEUTTAMINEN / TÄRKEÄT TOIMENPITEET JA NIIDEN SEURANTA A. HYVINVOINTI JA PALVELUT 1. Kaupungin palvelukokonaisuuden kehittäminen asiakaslähtöisesti Toimenpidekokonaisuudet ja toimenpiteet Hallintokuntien omat palvelustrategiat 1. Hallintokuntien omien strategisten linjausten ja painopisteiden määrittely Palvelujen käyttäjien aseman parantaminen palvelujen saamisessa 2. Sähköisten asiointimahdollisuuksien lisääminen Seuranta ja esimerkkejä arviointikriteereistä Omien strategioiden ja yhteisstrategioiden yhteensovittaminen / Yhteisstrategiat otetaan huomioon virastoon omassa strategiassa. Käyttömäärät / Määritellään sisäiset tarpeet. Ollaan mukana Tasken kehittämisprojektissa. Pääasiallinen toteuttamis-, koordinointivastuu Hallintokunnat Hallintokunnat 2. Kustannustehokkuuden lisääminen kaupungin toiminnassa Toimenpidekokonaisuudet ja toimenpiteet Palvelujen järjestämisen tehokkuutta koskevan tietopohjan vahvistaminen sekä seuranta- ja arviointimenetelmien kehittäminen 5. Palvelujen kustannusvertailut kuuden suurimman kaupungin kesken sekä toimialoittaiset vertailut 6. Palvelujen vaikuttavuuden selvittäminen Palveluprosessien kehittäminen 8. Innovaatioiden ja uuden teknologian hyödyntäminen 9. Vaikuttavuuden lisääminen asiakkuuksien keston pienentämiseksi Seuranta ja esimerkkejä arviointikriteereistä Vertailut, selvitykset ja tutkimukset, benchmarkkauksen systemaattisuus / Ksv on mukana 10 suurimman kaupungin kaavoitusvertailussa. Keskeisten palvelujen ja toimintojen vaikuttavuusmittarit. Kaupungin tutkimusohjelma / Ksv on mukana tutkimusohjelman tekemisessä. Toteutuneet prosessimuutokset (erillisselvitys) / Virasto kehittää toimintaprosessejaan. Asiakkuuden kestot, erillisselvitys Pääasiallinen toteuttamis-, koordinointivastuu Talous- ja suunnittelukeskus, tietokeskus, hallintokunnat Hallintokunnat, tietokeskus, talous- ja suunnittelukeskus Hallintokunnat Hallintokunnat

26 KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIITE (6) Toimenpidekokonaisuudet ja toimenpiteet 10. Hyvien käytäntöjen levittäminen pääkaupunkiseudulla Seuranta ja esimerkkejä arviointikriteereistä Erillisselvitykset / Ksv on mukana 10 suurimman kaupungin kaavoitusvertailussa. 3. Syrjäytymisen ehkäisy ja yhteistyön kehittäminen siinä Pääasiallinen toteuttamis-, koordinointivastuu Hallintokunnat Toimenpidekokonaisuudet ja toimenpiteet Asuinalueiden kehittäminen ja asukkaiden omatoimisuuden tukeminen asuinalueiden eriarvoistumiskehityksen ehkäisemiseksi Seuranta ja esimerkkejä arviointikriteereistä Pääasiallinen toteuttamis-, koordinointivastuu 16. Asuinalueiden perusparantaminen 17. Viihtyvyyden ja turvallisuuden parantaminen, erityisasumisen tasapuolinen sijoittuminen sekä asukastoiminnan tukeminen Hankkeiden toteutuminen / Tavoitteiden mukaisia hankkeita on toteutettu Kontulassa, Myllypurossa, Pihlajamäessä, Tapulikaupungissa ja Jakomäessä. Toteutuneet muutokset / Pihlajamäen peruskorjausohjeet, ideasuunnitelmia hissien rakentamismahdollisuuksista sekä korjausneuvontaa asukkaille. Tehty useita ympäristöön liittyviä parannuksia. Lähiöasemien toimintaa asukas- ja kumppanuustiloina, asukastapahtumien ja kuntoliikunnan järjestämistä. Ksv:n yleissuunnitteluosasto valmistelee erityisasumiseen liittyvien paikkojen yleissuunnitelmaa. Taloussuunnittelukeskus, lähiöprojekti Kaupunkisuunnitteluvirasto, kiinteistövirasto, rakennusvirasto, sosiaalivirasto 4. Kaupungin henkilökunnan osaamisen vahvistaminen Toimenpidekokonaisuudet ja toimenpiteet Henkilöstön suorituskyvyn turvaaminen 1. Ammatillisen osaamisen edistäminen sekä uralla kehittymisen tukeminen Seuranta ja esimerkkejä arviointikriteereistä Koulutusmäärät täydennyskoulutuksessa, oppisopimusoppilaitten määrä, suoritetut tutkinnot, tehtäväkierron toteutuminen / Virasto järjestää mm. sisäistä koulutusta, lisäksi on suunnitteilla henkilökohtaisten kehittämissuunnitelmien käyttöönotto Pääasiallinen toteuttamis-, koordinointivastuu Hallintokunnat

27 KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIITE (6) Toimenpidekokonaisuudet ja toimenpiteet 2. Työkyvyn parantaminen 3. Koulutuksen järjestäminen yhteistyössä muiden pääkaupunkiseudun kuntien kanssa Esimiesten valmiuksien kohentaminen Seuranta ja esimerkkejä arviointikriteereistä Työkykyindeksi, lyhyet sairauspoissaolot / Toimenpiteet mm. tyhy-kyselyjen tulosten pohjalta Koulutuksen toteutuminen / Suunnitteluavustajien täydennyskoulutus Vantaan kanssa Pääasiallinen toteuttamis-, koordinointivastuu Hallintokunnat Hallintokunnat 4. Esimiestaitojen parantaminen, mm. muutosjohtamisen, yhteistyötaitojen ja tietoteknisten taitojen parantaminen 5. Hankinta- ja kilpailuttamisosaamisen parantaminen B. KILPAILUKYKY Työhyvinvointimittauksen tulokset, esimiesvalmennukseen käytetyt resurssit, koulutussisällöt, tietoteknisen ympäristön muutokset / Ylimmän johdon koulutukseen osallistuminen, oma keskijohdon koulutus (Heke konsulttina) Koulutusmäärät / Osallistuttu hankintakoulutukseen, lisäksi itse järjestetty hankintakoulutusta henkilökunnalle Henkilöstökeskus Hallintokunnat Hallintokunnat 5. Seudun innovatiivisuuden ja helsinkiläisten osaamisen vahvistaminen Toimenpidekokonaisuudet ja toimenpiteet Seudun innovaatioympäristön kehittäminen Seuranta ja esimerkkejä arviointikriteereistä Pääasiallinen toteuttamis-, koordinointivastuu 1. Yhteistyön innovaatioympäristöjen kehittämisessä vieminen käytäntöön Helsinkiläisten osaamisen ja tietoyhteiskuntataitojen vahvistaminen Innovaatiostrategian toteutuminen, kaupunkiohjelman toimintalinja 2 hankeiden toteutuminen, kaupungin tavoitteiden saaminen osaamiskeskusohjelmaan / Ksv on mukana seudun innovaatiostrategioita valmistelevissa ryhmissä Talous- ja suunnittelukeskus 8. Vuorovaikutteisuuden lisääminen Tietopalvelujen kehittäminen palvelun käyttäjille (mm. määrä, toimenpiteisiin johtaneet palautteet, kansalaisten tukeminen ja opastus) / On otettu käyttöön selainpohjainen karttakäyttöliittymä suunnitelmien seurantaan. Hallintokunnat

28 KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIITE (6) 6. Yritysten toimintaedellytysten parantaminen Toimenpidekokonaisuudet ja toimenpiteet Yritysnäkökulman huomioon ottaminen alueiden suunnittelussa, rakentamisessa ja ylläpidossa 1. Yritysnäkökulman ottaminen huomioon suunnittelussa Seuranta ja esimerkkejä arviointikriteereistä Elinkeinopoliittisen ohjelman toteuttaminen / Luodaan kaavalliset edellytykset toimitilarakentamiselle. Mm. yhteistyö Helsingin seudun kauppakamarin kanssa. Pääasiallinen toteuttamis-, koordinointivastuu Kaupunkisuunnitteluvirasto, talous- ja suunnittelukeskus C. KAUPUNKIRAKENNE JA ASUMINEN 7. Seudun kaupunkirakenteen kehittäminen ja keskusten elinvoiman lisääminen Toimenpidekokonaisuudet ja toimenpiteet Seudun kaupunkirakenteen ja asumisen kehittämisstrategian valmistelu 1. Osallistuminen seudun kaupunkirakenne- ja asumisstrategian valmisteluun Keskusten elinvoiman vahvistaminen 2. Ydinkeskustan, Itäkeskuksen ja Malmin keskuksen kehittäminen 3. Paikalliskeskusten kehittäminen (erityisesti julkisten ja kaupallisten lähipalvelujen turvaaminen) Seuranta ja esimerkkejä arviointikriteereistä Strategian valmistuminen ja käsittely (2006) / Ksv on osallistunut strategian valmisteluun Hallintokuntien suunnitelmien valmistuminen / Ydinkeskustan hankkeisiin osallistuminen (Kampin keskuksen ympäristön liikennejärjestelyt, maanalainen huolto- ja pysäköintiväylä, Stockmann, Makkaratalo ym.) ja Itäkeskuksen laajennuksen asemakaavat. Musiikkitalon ympäristön julkisten ulkotilojen suunnittelu. Kävelykeskustan suunnittelu (Mikonkatu, Keskuskatu, Kalevankatu). Ydinkeskustan saavutettavuuden ja liikenneympäristön parantaminen. Suunnitelmien valmistuminen Palvelutason muutokset / Laajasalon keskuksen ja Munkkivuoren ostoskeskuksen kehittämisperiaatteet, Vuosaaren keskustan ideasuunnitelma, Meri-Rastilan ostoskeskuksen laajennuksen asemakaava Pääasiallinen toteuttamis-, koordinointivastuu Talous- ja suunnittelukeskus, kaupunkisuunnitteluvirasto Kaupunkisuunnitteluvirasto, kiinteistövirasto, talous- ja suunnittelukeskus Kaupunkisuunnitteluvirasto, kiinteistövirasto, sosiaalivirasto, talous- ja suunnittelukeskus

29 KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIITE (6) Kaupunkirakenteen täydentäminen uusilla aluekokonaisuuksilla 4. Merkittävien uusien aluekokonaisuuksien kaavallinen suunnittelu ja toteutuksen koordinointi (esim. Keski-Pasila, Malmin lentokenttä, Sörnäistenranta- Hermanninranta (Kalasatama), Kruunuvuoren ranta, Kuninkaantammi, Roihupelto- Siilitie alue sekä Jätkäsaari ja Munkkisaari) Suunnitelmien valmistuminen, toteutumisen edistyminen, monipuolisen palvelurakenteen syntyminen / Keski-Pasilan ja Jätkäsaaren osayleiskaavaehdotukset, Sörnäistenrannan-Hermannin-rannan ja Kuninkaantammen osayleiskaavaluonnokset, Kruunuvuorenrannan osayleiskaavan valmistelu. Kaupunkisuunnitteluvirasto, kiinteistövirasto, rakennusvirasto, talous- ja suunnittelukeskus 8. Liikenteen pitkän aikavälin kehittäminen joukkoliikenteeseen tukeutuen Toimenpidekokonaisuudet ja toimenpiteet Liikenneväyläinvestointien toteuttaminen ja edistäminen 1. Kantakaupungin raideliikenneverkon kehittäminen 2. Seudun raideliikenneverkon laajentamiseen vaikuttaminen 3. Pääkatuverkon kehittämissuunnitelmien tekeminen Joukkoliikenteen aseman vahvistaminen raideliikennettä painottaen 4. Joukkoliikenteen nopeuttamishankkeiden suunnittelu ja toteuttaminen 5. Poikittaisen joukkoliikenteen kehittäminen Seuranta ja esimerkkejä arviointikriteereistä Suunnitelmien valmistuminen, rahoituksen varmistuminen, hankkeiden toteutuminen / Raitioverkoston laajentaminen Kampilla ja Mikonkadulla, raitiotieverkoston kehittämissuunnitelma 2015 Helsingin ja seudun kannalta myönteisten ratkaisujen synty-minen / Länsimetron YVA, Pisara-radan tarve- ja toteuttamiskelpoisuusselvitys, Lentokenttämetron selvitys Suunnitelmien valmistuminen, hankkeiden toteutuminen / Keskustatunnelin selvitykset, Sörnäisten ja Hermannin rantateiden liittymä, Koskelantie / Lahdenväylä, Kehä I / Kivikonlaita, Yhdyskatu Itäväylä- Kehä I, Kehä I / Itäväylä, Vihdintie, Kehä II Suunnitelmien valmistuminen, hankkeiden toteutuminen / HELMIjärjestelmän laajentaminen Suunnitelmien valmistuminen, hankkeiden toteutuminen / Jokerin telematiikka, Raide-Jokerin yleissuunnittelun lähtökohdat Pääasiallinen toteuttamis-, koordinointivastuu Kaupunkisuunnitteluvirasto, HKL, talousja suunnittelukeskus Kaupunkisuunnitteluvirasto, HKL, talousja suunnittelukeskus Kaupunkisuunnitteluvirasto, rakennusvirasto, talous- ja suunnittelukeskus Kaupunkisuunnitteluvirasto, HKL, rakennusvirasto Kaupunkisuunnitteluvirasto, HKL

30 KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIITE (6) 6. Uusien rakentamisalueiden liittäminen joukkoliikennejärjestelmään Suunnitelmien valmistuminen kaavallisen suunnittelun tahdissa / Joukkoliikennejärjestelmän laajentamissuunnitelmat uusille rakentamisalueille kaavoituksen yhteydessä Kaupunkisuunnitteluvirasto, HKL, talousja suunnittelukeskus 7. Selvitys joukkoliikenteen investointien rahoitusmallien uudistamismahdollisuuksista Selvityksen valmistuminen HKL, talous- ja suunnittelukeskus 9. Asumisen monipuolisuus ja asuntotuotannon riittävyys Toimenpidekokonaisuudet ja toimenpiteet Asuntotuotanto ja tuotannon edellytysten luominen 1. Asunto-ohjelman mukaisen kaupungin oman tuotannon toteuttaminen 2. Konsernin omistuksessa olevien maaalueiden käytön tiivistäminen (esim. vuokrataloyhtiöt) Kaupunkiasumisen kehittämisprojektien toteuttaminen 3. Kaupunkipientaloasumisen edistäminen (esim. kilpailun järjestäminen) 4. Kerrostaloasumisen kehittämisprojekti ja projektin jatkotyö Asumisen seudullisten kehitysprojektien edistäminen 6. Osallistuminen seudun kaupunkirakenteen ja asumisen kehittämisstrategian valmistelu Seuranta ja esimerkkejä arviointikriteereistä Tuotantomäärä / Asemakaavat kerrosneliömetriä asuntotuotantoa varten, tästä osa ATT:n tuotantoa. Selvityksen valmistuminen Toteutuneet hankkeet / Täydennysrakentamisasemakaavoja mm. Pohjois-Hermannissa ja Kontulassa Hankkeiden toteutuminen (esim. kilpailun toteutuminen) / Myllypuron uuden pientaloalueen asemakaava suunnittelukilpailun pohjalta, Alppikylän ja Ormuspellon asemakaavat kaupunkipientalorakentamisen kehittämiskohteina. Strategian valmistuminen ja käsittely (2006) / Ksv on osallistunut strategian valmisteluun. Pääasiallinen toteuttamis-, koordinointivastuu ATT, kaupunkisuunnitteluvirasto, kiinteistövirasto Kaupunkisuunnitteluvirasto, kiinteistövirasto Työn valmistuminen / Kerrostalojen kehittämisprojektin työohjelma ja asuntosuunnitteluun liittyvä selvitystyö. Kaupunkisuunnitteluvirasto, talous- ja suunnittelukeskus Kaupunkisuunnitteluvirasto Talous- ja suunnittelukeskus, kaupunkisuunnitteluvirasto