ALUEELLISEN OSALLISTUMISEN KOKEILU

Transkriptio

1 HELSINGIN KAUPUNKI TIETOKESKUS Stina Högnabba ALUEELLISEN OSALLISTUMISEN KOKEILU PILOTTIHANKKEIDEN LA HTO TILANTEEN JA TAVOITTEIDEN KUVAUS

2 TIIVISTELMÄ Lähtötilanteen selvitys on arvioinnin ensimmäinen osa, joka osaltaan mahdollistaa kehittämiskokonaisuuden muutosten tarkastelua. Pääpainona on ollut paikantaa tavoitteita, oletettuja tuloksia, kehittämisen välttämättömiä ehtoja tai kriittisiä menestystekijöitä, tekemisiä, riskiä ja odotuksia. Lähtötilanteen selvityksen materiaalina on käytetty hankehakemuksia, pilottien ja alueiden internetsivuja. Viikolla kymmenen toteutettiin kahdeksan puhelinhaastattelua hankkeiden yhteyshenkilöille sekä haastateltiin projektityöntekijöitä. Demokratiakäytäntöjä on kehitetty, tutkittu ja arvioitu paljon niin Helsingissä kuin muualla. Eri raportit ja selvitykset kertovat, että kehittämistyössä pääpaino on ollut menetelmien kehittämisessä ja vähemmälle on jäänyt sen pohdinta ja kehittäminen, miten kansalaistieto ja menetelmät saadaan osaksi kunnallishallinnon käytäntöjä. Demokratiapiloteiksi valikoitui mukaan ne hankkeet, joiden katsottiin sisältävän tavoitteita uusista toimintamalleista asukasosallistumiseen ja vaikuttamiseen. Kaikkien hankkeiden tavoitteet liittyvät kuntalaisten tai alueella asuvien asukkaiden vaikuttamismahdollisuuksien lisäämiseen. Painopiste on erilaisten rakenteiden, aluefoorumien, tapahtumien, työpajojen tai kansalaisraatien muodostamisessa, joilla pyritään aktivoimaan kuntalaisia erilaisiin vaikuttamisen tapoihin. Hankkeiden kehittämisinterventiot voidaan karkeasti jakaa kolmeen osaan. Kehittämistoimenpiteet liittyvät osallisuuskäytäntöjen kehittämiseen, erilaisten tilojen suunnitteluun ja kehittämiseen sekä teknologiaratkaisujen löytämiseen. Tällä hetkellä tiedottaminen, kuntalaisten tavoittaminen sekä yhteistyöverkostojen rakentaminen on kaikissa piloteissa oleellinen osa työtä. Riskit. Kuntalaisten laajamittainen tavoittaminen ja motivointi alueen asioiden kehittämiseen on iso haaste. Vaarana voi olla, että kehittäminen jää muutaman innokkaan toimijan harteille, jolloin tietoisuus osallisuuskäytänteistä ei etene. Useat hankkeet olivat ymmärtäneet, että kaupungilta oli mahdollisuus hakea avustusta pilottitoimintaan ja monen hankesuunnitelmat on rakennettu tämän varaan. Koska taloudellista avustusta ei laajamittaisesti jaeta tämä saattaa vaikuttaa hidastavasti tai rajoittavasti usean hankkeen kehittämistoimintoihin, etenkin teknologian kehittämiseen. Odotukset. Projektityöntekijöiltä toivotaan nopeaa reagointia ja auttamista yhteistyösuhteiden solmimiseen kaupungin suuntaan. Kaupungilta toivotaan löytyvän riittävästi tahtotilaa kansalaismielipiteen kuuntelemiselle, käsittelemiselle ja huomioonottamiselle. Oletetut tulokset. Rakenteet ja menetelmät kansalaisosallistumiselle on luotu ja ihmisiä on saatu mukaan. Ihmiset ovat aktivoituneet ja heillä on kokemus siitä, että asioihin voi vaikuttaa. Kriittiset menestystekijät. Hankenäkökulmasta: viestintä ja kuntalaisten tavoittaminen, erilaisten intressien ja näkemysten yhteensovittaminen, menetelmien ja kokousten hyvä ohjaus tai fasilitointi. Kaupungin ja projektiorganisaation näkökulmasta: hankkeiden tuottaman tiedon ja menetelmien käyttöönotto, virkamiesten ja virastojen osaamisen varmistaminen, virastojen riittävä ja nopea reagointi, riittävä vuorovaikutus hankkeiden kanssa. Arviointinäkökulmasta: tuottaa riittävän luotettavaa tietoa siitä mikä menetelmä on hyvä ja toimiva. 2

3 Sisältö 1. Johdanto Pilottien hakuprosessi ja valinta Hankekokonaisuuden organisaatio Kokonaisuuden yhteenveto lähtötilanteessa Kehittämiskauden haasteet Pilottikohtaiset kuvaukset Arabianranta, Toukola ja Vanhankaupunki demokraattisen päätöksenteon kasvualustana Itä-Pasilan demokratiapilotti Mainio Malminkartano Maunulan demokratiahanke Vetoa ja voimaa Mellunkylään Lähidemokratiaa Vuosaareen Kaupunkilaisten raati osana Helsingin pysäköintipolitiikan uudistamista Helsingin pyöräilevät kaupunginosat RuutiBudjetti Lähidemokratiatyökalu testissä Tapaninvainiossa Lähteet

4 1. Johdanto 2010-luvun elinvoimainen demokratia on tekemisen demokratiaa. Se on osallistumista. Se on ideoimista ja tekemistä yhdessä hallinnon tai lähiyhteisön kanssa. Se on hallinnon läpinäkyvyyttä ja avoimuutta. Se on asioiden jakamista ja uudenlaista yhteistoimintaa. Se on perinteisen osallistumisen lisäksi tekemisen demokratiaa, jossa hyödynnetään joukkoälyä ja verkkoa. Uudessa demokratiassa hallinto-alamainen-kulttuuri muuttuu ja yhdessä luomisen kulttuuri kasvaa 1 Helsingissä työskenteli vuonna 2011 demokratiaryhmä, joka laati erilaisia toimenpideehdotuksia alueellisen demokratian kehittämiseksi. Nyt käynnistyneet kymmenen pilottihanketta ovat jatkoa tälle työlle. Taustatietoja kehittämistyöstä löytyy Helsingin kaupungin internet-sivuilta. Helsingin demokratiapilottien yhteisenä tavoitteena on etsiä uusia toimintamalleja kaupunkilaisten osallistumisen ja vaikuttamisen lisäämiseksi. Kansalaisdemokratian kehittämisellä ja tutkimisella on pitkät perinteet Helsingissä. Kuntalaki 2 ohjaa edustuksellisen demokratian lisäksi kuntia huolehtimaan siitä, että kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on edellytykset osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Toisaalta Helsingissä on pitkään ollut toimivia ja aktiivisia asukas- ja alueyhdistyksiä, jotka omalla toiminnallaan vaikuttavat asuinalueen asioihin, palvelujen järjestämiseen tai laajemmin kunnan suunnitteluprosesseihin tai päätöksentekoon. Näistä lähtökohdista Helsingissä on toteutettu erilaisia kehittämistoimenpiteitä osallistavan demokratian parantamiseksi. Demokratiaryhmän loppuraportista 3 löytyy useita toimenpiteitä osallistavan demokratian kehittämiseen. Nyt käynnistyneissä pilottikokeiluissa näkyy ryhmän loppuraportissa esitettyjä asioita kuten osallistuva budjetointi, päätöksiin vaikuttamisen mahdollisuus, kuntalaisia osallistavien mallien edelleen kehittely sekä teknologiaratkaisujen parantaminen. Helsinkiläisten näkemyksistä demokratiakäytännöistä ja osallisuudesta on tuotettu useita tutkimuksia ja selvityksiä. Näiden mukaan demokratiakäytäntöjen kehittämistyössä pääpaino on ollut menetelmien kehittämisessä ja vähemmälle on jäänyt sen pohdinta ja kehittäminen, miten kansalaistieto ja menetelmät saadaan osaksi kunnallishallinnon käytäntöjä. 4 Helsingissä on suuren kaupungin suuret pulmat. Osallistuvan tai deliberatiivisen demokratian haasteena on eriarvoisuuden lisääntyminen sekä syrjäytyneiden ja syrjäytymisvaarassa olevien kansalaisten osallistumisen ja vaikuttamisen parantaminen. Kaupungin tehtävänä on varmistaa eri väestöryhmien tietoisuus osallistumismahdollisuuksistaan. Isossa kaupungissa kaupunkilaiset voivat olla epätietoisia siitä, miten kansalaismielipide on kytketty osaksi vaikuttamista ja päätöksentekoa Loppuraportti Demokratiaryhmä. t_ksenteko+ja+hallinto/p t_ksenteko/demokratiaryhma 4 Bäcklund, Pia toim. (2008) Helsinkiläisten käsityksiä osallisuudesta. Helsingin kaupungin tietokeskus, tutkimuskatsauksia 7/

5 Syksyllä 2012 on selvitetty helsinkiläisten näkemyksiä 5 kaupungin toiminnasta ja päätöksenteosta, tiedon saannista ja minkälaisista osallisuuden muodoista kaupunkilaiset ovat kiinnostuneita. Kuntalaiskyselyssä on hyödynnetty kuntademokratiaindikaattoreita 6, jotta voidaan pidemmällä tähtäimellä seurata kuntalaisten mielipiteiden kehittymistä. Vastausten perusteella on ilmeistä, että vaikka kiinnostus kaupungin asioita kohtaan kasvaa, kaupungin toiminta sekä asioiden valmistelu- ja päätöksentekoprosessit eivät hahmotu kaikille helsinkiläisille riittävällä tavalla. Vastaajat toivoivat kaupungin valmistelu- ja päätöksentekoprosessin selkeyttämistä ja läpinäkyvyyttä sekä uudenlaisia vuorovaikutuskanavia kaupunkilaisten ja päätöksentekijöiden välille. Lisäksi kaupungin toivottiin toteuttavan palautejärjestelmiä ja mielipidekyselyjä, ottavan kaupunkilaisia mukaan palvelujen suunnitteluun sekä lisäävän sähköistä vuorovaikutusta ja verkkopalveluja. Tulokset kertovat, että elämme parhaillaan murrosvaiheessa niin kuntarakenteiden kuin kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismuotojenkin osalta. Kaupunkilaiset kaipaavat lisää sananvaltaa itseään koskevissa asioissa Helsingin kaupungin tietokeskus toteuttaa vuoden 2013 ajan pienimuotoisen seuranta- ja arviointitutkimuksen hankekokonaisuudessa 7. Vuoden aikana seurataan miten hankkeet ovat onnistuneet edistämään kaupunkilaisten osallistumista ja alueellista vaikuttamista ja minkälaisia uusia toimintamalleja on onnistuttu luomaan. Tämä lähtötilanteen selvitys on arvioinnin ensimmäinen osa, joka osaltaan mahdollistaa kehittämistyön muutosten tarkastelua. Tietoa hankekokonaisuuden etenemisestä raportoidaan väliarvioinnin muodossa elokuussa 2013 ja loppuraporttina tammikuussa Lähtötilanteen selvityksen materiaalina on käytetty hankehakemuksia, pilottien ja alueiden internet-sivuja. Viikolla kymmenen toteutettiin kahdeksan puhelinhaastattelua hankkeiden yhteyshenkilöille sekä haastateltiin projektityöntekijöitä. 2. Pilottien hakuprosessi ja valinta Demokratiapilottiehdotusten keräämiseksi järjestettiin avoin haku. Hakuilmoitus julkaistiin Helsingin Sanomissa sekä Hufvudstadsbladet- ja Metro-lehdissä. Lisäksi siitä tiedotettiin viestimille ja kaupungin verkkosivuilla. Lähetetyt ehdotukset julkaistiin niiden saavuttua verkkosivustolla, missä ne ovat olleet avoimesti kaikkien kommentoitavina. Pilottiehdotuksen lähettäneille järjestettiin informaatio- ja keskustelutilaisuus kaupungintalolla Tilaisuuteen osallistui edustajia 36 hankkeesta. Tilaisuuden tavoitteena oli mahdollistaa toimijoiden verkottuminen keskenään. Tilaisuuden jälkeen hankkeilla oli mahdollisuus täydentää ehdotuksiaan saakka. Hanke-ehdotuksia kokeiluun jätettiin 39. Hanke-ehdotukset käsittelivät mm. asuinympäristön suunnittelua ja kehittämistä, asukas- ja monitoimitiloja, osallistuvaa budjetointia, asukasvaikuttamisen 5 Lahti, Tanja & Laine, Markus (2013) Kaupungin toiminta tutummaksi ja vuorovaikutus vahvemmaksi. Helsinkiläisten näkemyksiä kaupungin toiminnasta ja päätöksenteosta vuonna Helsingin kaupungin Tietokeskus. Tutkimuskatsauksia 2013:2 6 Pääkaupunkiseudun demokratiaindikaattorit. Käsikirja (2009). Helsingin kaupungin Tietokeskus. 7 Kokonaisuudesta on tehty arviointi- ja tutkimussuunnitelma, joka on käsitelty alueellisen osallistumisen työryhmässä

6 uusia muotoja ja keinoja, osallistumisen mallien kehittämistä, asukaspaneelien käyttöä, lähipalveluiden kehittämistä, kommunikaatiorakenteiden kehittämistä ja kehityskohteiden tunnistamista sekä tapahtumien järjestämistä. Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan valita piloteiksi ne hankkeet, joiden katsottiin sisältävän tavoitteita uusista toimintamalleista asukasosallistumiseen ja vaikuttamiseen. Osa hankkeista on suoraan alueellisia hankkeita ja osa ns. temaattisia hankkeita. Kuva 1. Pilottihankkeet Alueelliset hankkeet Teemahankkeet Arabianranta, Toukola ja Vanhakaupunki demokraattisen päätöksenteon kasvualustana Itä-Pasilan demokratiapilotti Mainio Malminkartano Maunulan demokratiahanke Vetoa ja voimaa Mellunkylään Lähidemokratiaa Vuosaareen Me asumme täällä - Lähidemokratiatyökalu testissä Tapaninvainiossa Kaupunkilaisten raati osana Helsingin pysäköintipolitiikan uudistamista Helsingin pyöräilevät kaupunginosat RuutiBudjetti 3. Hankekokonaisuuden organisaatio Kaupunginjohtaja päätti johtajistoesittelyssä asettaa vuodeksi alueellisen osallistumisen kokeilun työryhmän. Tehtävänä on koordinoida ja seurata alueellisen osallistumisen kokeilun piiriin valittujen pilottihankkeiden toteutusta ja hallintokuntien osallistumista kokeiluun. Tehtäviin kuuluu myös tehdä ehdotuksia kokeilun tulosten perusteella. Työryhmän puheenjohtajana toimii kaupunginsihteeri Anja Vallittu. Muut jäsenet ovat: Tapio Kari, hallintokeskus, Paavo Voutilainen, talous- ja suunnittelukeskus, Olli Lahtinen, talous- ja suunnittelukeskus, Tero Santaoja, kaupunkisuunnitteluvirasto, Juha-Pekka Turunen, kaupunkisuunnitteluvirasto, Jukka Kauto, rakennusvirasto, Stina Högnabba, tietokeskus, Tommi Laitio, nuorisoasiankeskus, Ari Tolvanen, kulttuurikeskus ja työryhmän sihteerinä toimii Janne Typpi hallintokeskuksesta. Pilottien ja projektityöntekijöiden avuksi on nimetty yhteyshenkilöitä kaupungin eri virastoista. 6

7 Kaupunginhallitus on myöntänyt alueellisen kokeilun toteuttamista varten määrärahan hallintokeskuksen käytettäväksi. Määrärahoilla on palkattu 2 projektityöntekijää (Janne Typpi ja Titta Reunanen) pilottihankkeiden tueksi. Pilottihankkeet tekivät alkuvuodesta 2013 pilottisuunnitelmat, jotka kaupunginjohtaja hyväksyy. Projektityöntekijöiden tehtäväksi on alkuvaiheessa määritelty pilottien kehittämistyön tukeminen sekä yhteistyön edistäminen kaupungin eri hallintokuntiin. Kehittäminen nähdään avoimena ja etsivänä prosessina, jonka toivotaan luovan innovatiivisuutta ja uudenlaisten demokratiakäytäntöjen löytämistä. Kantavana ajatuksena on, että demokratian muotoja ja sisältöjä kokeillaan ja rakennetaan niiden ihmisten avulla, jotka toimintaan osallistuvat. Eri asiantuntijat, kuten projektityöntekijät, voivat tuoda avuksi yhteistyöverkostoja ja edistää kaupungin eri hallintokuntia yhteiseen tekemiseen kuntalaisten kanssa demokratiatyön edistämisessä. Hankeorganisaatio on projektityöntekijöiden näkökulmasta vielä jossain määrin rakentumassa. Työntekijöille hankekokonaisuus on haasteellinen, koska työ rakentuu vahvasti hankkeiden tarpeista lähtien. Verrattuna moneen muuhun kaupungin kehittämishankkeeseen kokonaisuus ei ole hallintojohtoinen prosessi, vaan lähtee liikkeelle pilottien toiminnasta, visioista ja toteuttamisajatuksista. Hankeorganisaation kriittiset menestystekijät ovat eri virastojen riittävä sitoutuminen sekä aito mielenkiinto kansalaismielipiteen kuulemiseen ja sisällyttämiseen toiminnan suunnitteluun ja päätöksentekoon. Lisäksi työntekijöiden haasteena on toimia asukastoiminnan ja virkamiesten välimaastossa antaen tilaa kansalaislähtöiselle innovoinnille. 4. Kokonaisuuden yhteenveto lähtötilanteessa Hankkeet ovat tällä hetkellä alkutaipaleella ja kehittämistyön toivotaan vievän alueellista demokratiaa ja demokratiakäytäntöjä eteenpäin. Hankkeiden yhteyshenkilöille tehtyjen puhelinhaastattelujen kautta välittyi innostus, motivaatio ja kiinnostus alueen asukkaiden demokratiakäytäntöjen kehittämiseen. Tässä kappaleessa kuvataan yhteenvetona hankekokonaisuutta. Luvussa kuusi on pilottikohtaiset kuvaukset. Tavoitteet Kaikkien hankkeiden tavoitteet liittyvät kuntalaisten tai alueella asuvien asukkaiden vaikuttamismahdollisuuksien lisäämiseen. Painopiste on erilaisten rakenteiden, aluefoorumien, tapahtumien, työpajojen tai kansalaisraatien muodostamisessa, joilla pyritään aktivoimaan kuntalaisia erilaisiin vaikuttamisen tapoihin. Keskeiset käsitteet hankkeiden tavoitteisiin liittyen ovat: KANSALAISMIELIPIDE JA OSALLISTUMINEN VAIKUTTAMINEN ALUEEN ASIOIHIN JA PÄÄTÖKSENTEKIJÖIHIN SYSTEMAATTINEN VAIKUTTAMISRA- KENNE - ASUKKAIDEN TIETOISUUDEN LISÄÄMINEN VUOROVAIKUTUKSEN LISÄÄMINEN 7

8 Kehittämisasiat Kolmen teemahankkeen kehittämisasiat on valittu etukäteen; kaupunkilaisten raati hankkeessa teemana on Helsingin pysäköintipolitiikan uudistaminen, nuorisoasiainkeskuksen hankkeen teemana on osallistuva budjetointi ja Helsingin pyöräilevät kaupunginosat hankkeen teemana on pyöräilyn tietoisuuden ja mahdollisuuksien parantaminen. Teemahankkeissa muodostetaan raadit, foorumit ja osallistavat työpajat eri menetelmin. Alueellisissa hankkeissa osassa on valittu käsiteltävät teemat etukäteen ja osassa teemat muotoutuvat foorumien ja raatien työn alettua. Alueellisten hankkeiden taustalla toimivat asukas- ja kaupunginosayhdistykset, joten toimintaa alueen asioiden hyväksi on ollut jo aiemmin. Näin olleen mielenkiintoiseksi tarkasteltavaksi asiaksi nousee eri hankkeiden foorumien, työpajojen ja raatien muodostamisen prosessi. Oikeusministeriön 8 selvityksen mukaan alueellisten foorumien ym. rekrytointimenetelmillä on oleellinen merkitys osallistumisen laajuuteen sekä siihen, kuinka merkittävinä foorumien avulla tehtyjä päätöksiä pidetään. Rekrytoinnissa on aina tärkeää varmistaa, että kaikilla väestöryhmillä on mahdollisuus osallistua. Erilaisissa rekrytointiprosesseissa on hyvät ja huonot puolensa, joita olisi hyvä käynnistyneissä hankkeissa tunnistaa. Kehittämisinterventiot Hankkeiden kehittämisinterventiot voidaan karkeasti jakaa kolmeen osaan. Kehittämistoimenpiteet liittyvät osallisuuskäytäntöjen kehittämiseen, erilaisten tilojen suunnitteluun ja kehittämiseen sekä teknologiaratkaisujen löytämiseen. Tällä hetkellä tiedottaminen ja yhteistyöverkostojen rakentaminen on kaikissa piloteissa oleellinen osa työtä. Kuva 2. Hankkeiden kehittämisinterventiot. Kansalaisraati Foorumit ja työpajat Kaupunginosa-kokous Toimi- ja neuvottelukunnat Osallistuva budjetointi Tapahtumat ja koulutukset Osallisuuskäytännöt Fyysiset demokratiatilat Asukastalojen toiminnan parantaminen Yhteisten tilojen käytön suunnittelu Uusien tilojen (esim. monitoimitalo) käytön suunnittelu Julkisten ulkotilojen suunnittelu ja parantaminen Sähköisten työkalujen kehittäminen Kerro kartalla sovelluksen kyselytyökalun käyttö Virtuaalinen demokratiatila Reaaliaikainen äänestys Tiedottaminen Tiedon keruu, kyselyt Teknologian kehittäminen 8 Kansalaisfoorumit edustuksellisessa päätöksenteossa. Oikeusministeriön selvityksiä ja ohjeita 51/2012 8

9 Teknologian hyödyntäminen Yhtenä seurannan kohteena on tutkia miten teknologiaa hyödynnetään kehittämistyössä. Pilottien suunnitelmista näkyy laaja kiinnostus sähköisten työvälineiden ja vuorovaikutteisen teknologian kehittämiselle. Seitsemässä hankesuunnitelmassa 9 on maininta teknologian hyödyntämisestä kehittämistyössä. Vuosaaren ja Tapaninvainion hankkeessa kehitetään sähköisiä alustoja kokoontumiselle sekä hankeaikaisten keskustelujen käymiselle. Arabianranta, Toukola ja Vanhankaupungin hankkeessa ideoidaan sähköistä työkalua, jolla voidaan edistää ja kehittää uudenlaisia vaikuttamis- ja osallisuusrakennetta kaupungin virkakoneiston, luottamushenkilöiden ja asukkaiden välille. Sekä Mainio Malminkartano että Helsingin pyöräilevät kaupunginosat hankkeissa pyritään hyödyntämään Helsingin kaupungin kerro kartalla sovellusta kyselyihin sekä äänestystoimintoihin. Helsingin pyöräilevät kaupunginosat hankkeessa kehitetään aiemmin toteutetusta kuntokartoitussovelluksesta laajempi osallistuvan suunnittelun väline, joka on koko hankkeen perustana. Maunulan demokratiahankkeessa pyritään kehittämään sähköistä tiedotusta, jotta demokratiaosallistuminen avautuu alueen asukkaille. Nuorisoaseman RuutBudjetissa käytetään valmista ruuti.net verkkoalustaa toiminnan ideoimiseksi. Yhteistyökumppanit Hankkeet ovat jossain määrin tuoneet näkyväksi yhteistyökumppaneitaan. Hankesuunnitelmissa mainitaan, että yhteistyötä tehdään laajasti eri tahojen kanssa: kaupunginosa- ja asukasyhdistykset, kaupungin eri virastot, koulut, kirjastot, nuorisotalot, päiväkodit, oppilaitokset (Aalto yliopisto, Helsingin ja Turun yliopistot ja Humanistinen ammattikorkeakoulu), yritykset sekä lukuisat eri järjestöt. Kaikki hankkeet eivät ole vielä suunnitteluvaiheessa tarkasti määritelleet keiden kanssa hankeyhteistyötä tehdään. Useassa hankkeessa pyritään erilaisten osallisuuskäytäntöjen kautta vaikuttamaan kaupungin suunnitteluun ja päätöksentekoon. Vain muutama hanke on hankesuunnitelmaan kirjannut tarkempia toimintakäytäntöjä tai maininnut kenelle ja miten asioita viedään käsiteltäväksi. Tässä vaiheessa on järjestetty - tai ollaan järjestämässä - tapaamisia rakennusviraston, kaupunkisuunnitteluviraston sekä sosiaali- ja terveysviraston kanssa. Nuorisoasiainkeskuksen osallistuvan budjetoinnin hanke käsitellään keväällä nuorisolautakunnassa poliittisten päättäjien sitoutumisen varmistamiseksi. Hankkeiden yhteyshenkilöiden näkemyksen mukaan projektityöntekijöiden apu ja tuki oikeiden henkilöiden löytämiseen ja yhteyksien solmimiseen on ollut ensiarvoisen tärkeää. 9 Arabianranta, Toukola ja Vanhakaupunki päätöksenteon kasvualustana, Mainio Malminkartano, Maunulan demokratiahanke, Lähidemokratiaa Vuosaareen, Helsingin pyöräilevät kaupunginosat, RuutiBudjetti ja Me asumme täällä - Lähidemokratiatyökalu testissä Tapaninvainiossa. 9

10 Riskit Alueiden asukkaiden laajamittainen tavoittaminen ja motivointi alueen asioiden kehittämiseen saattaa olla pulmallista. Vaarana voi olla, että kehittäminen jää muutaman innokkaan toimijan harteille, jolloin tietoisuus osallisuuskäytänteistä ei etene. Useat hankkeet olivat ymmärtäneet, että kaupungilta oli mahdollisuus hakea avustusta pilottitoimintaan ja monen hankesuunnitelmat on rakennettu tämän varaan. Koska taloudellista avustusta ei laajamittaisesti jaeta tämä saattaa vaikuttaa hidastavasti tai rajoittavasti usean hankkeen kehittämistoimintoihin, etenkin teknologian kehittämiseen. Toimijoiden odotukset Projektityöntekijät ovat tavanneet hanketoimijoita erilaisissa kokouksissa sekä avustaneet käytännön asioissa, kuten yhteistyön solmimisessa eri virastoihin. Projektityöntekijöiltä toivotaan lisäksi apua viestintään ja kehittämisasioiden kuljettamiseen hankkeiden ja kaupungin välillä. Hankkeista nousi selvä toive suhteessa Helsingin kaupunkiin. Jotta hankkeissa suunnitellut kehittämistoimenpiteet onnistuvat, edellytyksenä on, että virastot ovat yhteistyöhaluisia ja tahtotilaa yhteiselle vuorovaikutteiselle kehittämiselle löytyy. Erityisesti kaupunkilaisten demokratiaa valmistelevilta tahoilta toivotaan nopeaa reagointia asioihin sekä alueellisen demokratiatyön kehittämisen mahdollistamista ja tukemista myös vuoden 2013 jälkeen. KUVA: Facebook: Helsingin Demokratiapilotit 10

11 Pilottihankkeiden 10 oletetut tulokset Itä-Pasilan alueen asukkaiden ja kaupungin virkamiesten välille on syntynyt luottamus. Rakenne / toimintamalli asukkaiden mielipiteiden esilletuomiseen on luotu. Yhteistä keskustelua käydään niin aikaisessa vaiheessa, että asioihin on mahdollista vaikuttaa. Hankkeen aikana on toteutettu vähintään yksi asukkaista lähtevä ympäristöparannus. Malminkartano aktivoituu alueena ja osallistumisen henki on kasvanut. Asukkaat voivat vaikuttaa alueen asioihin ja kaikilla on tiedossa miten kansalaismielipiteet liitetään osaksi päätöksentekoa. Malminkartanossa on monipuolinen ja ajantasainen viestintä alueen asioista. Maunulan alueen demokratiatyön toimintatavaksi on muodostunut avoin, keskusteleva ja kehittävä toimintakulttuuri. Työryhmät ovat itseoppivia foorumeja, jotka jatkuvasti kehittävät toimintatapojaan. Kaupungin virkamiehet tukevat aluetta koskevien asioiden valmistelua yhteistyössä asukkaiden kanssa. Virtuaalinen keskustelumahdollisuus alueen asioista on käytössä. Mellunkylän asukkaat ovat entistä enemmän kiinnostuneita omasta asuinympäristöstään. Vuoden aikana on kyetty aktivoimaan enemmän alueen asukkaita mukaan toimintoihin. Osallistujille on syntynyt kokemus siitä, että asioihin voi vaikuttaa. Enemmän maahanmuuttajia ja nuoria on osallisena. Helsingin kaupunki ottaa Kaupunkilaisten raati-hankkeen kehittämän Wisdom-council menetelmällä toteutettavan kansalaisraatikäytännön osaksi demokratiakäytäntöjä. Hankkeen tuottama käsikirja ja mallinnus ovat käytössä. Helsingin pyöräilevät kaupunginosat hankkeessa on luotu tietotekninen sovellus kuntalaisten näkemysten etsimiseen. Kaupunginosayhdistykset ja taloyhtiöt ovat ottaneet liikenteen ja pyöräilyn suunnittelunäkökulmat mukaan toimintaansa. RuutiBudjetti tuottaa uudenlaisen asiakaslähtöisen ja laadukkaamman toiminnan suunnittelun välineen nuorisoasiainkeskukselle. Vuonna 2014 alueen nuorille on syntynyt kokemus aidosta osallisuudesta ja vaikuttamisen mahdollisuudesta. Tapaninvainio on saatu tutummaksi. Alueen asukkaat ovat innostuneet yhteisistä asioista ja talkoohenkeä on syntynyt. On kehitetty menetelmä, jolla kansalaismielipiteet saadaan näkyväksi. Yhteyksiä kaupungin virkamiehiin on rakennettu. 10 kahdeksan haastatellun hankkeen yhteyshenkilöiden näkemykset 11

12 5. Kehittämiskauden haasteet Pilottien tavoitteet suhteessa kehittämisinterventioihin ovat suhteellisen tasapainossa. Hankkeiden tavoitteet ovat hyvinkin samansuuntaisia ja haasteet toteuttamiselle liittyvät useimmiten lyhyeen kehittämisaikaan, yhteistyöhön ja resursseihin. Edellä mainitut oletetut tulokset kuvaavat sitä tahtotilaa, johon hankkeet kehittämistyössään pyrkivät. Alueellisten pilottien alueilla asuu noin kolmannes Helsingin väestöstä, n ihmistä. Toiminnan kehittämisen kulmakivenä on tehokas viestintä kuntalaisten tavoittamiseksi johon tarvitaan nykypäivään soveltuvaa vuorovaikutteista teknologiaa. Kaupungin ja pilottien yhteisesti toteuttama tehokas viestintä ja vuorovaikutteisen teknologian yhteissuunnittelu saattaisi edesauttaa kehittämistyötä. Asukas- ja kaupunginosayhdistyksissä toimii rajallinen määrä ihmisiä ja pilottien toiminnalla on tarkoitus tavoittaa eri asukasryhmiä laajemmin. Erityisenä pulmana on tavoittaa hiljaiset kansalaisryhmät, nuoria, iäkkäitä, maahanmuuttajia jne. Mikäli piloteissa onnistutaan tavoittamaan ja motivoimaan erilaisia toimijoita mukaan, haasteeksi nousee todennäköisesti osallisten erilaisten intressien ja näkemysten yhteensovittaminen. Muutamassa hankkeessa on panostettu esim. työpajojen, foorumien tai raatien fasilitointiin kun osassa hankehakemuksia tätä näkökulmaa ei ole tuotu näkyväksi. Useassa hankkeessa on jo ennen demokratiapilottien käynnistymistä kehitetty erilaisia osallisuuskäytäntöjä esim. kokeiltu aluefoorumeja sekä vaikutettu alueen asioiden edistämiseksi. Hankkeiden seurannassa saattaa olla vaikea tavoittaa miten juuri demokratiapilottina oleminen on edistänyt alueen osallisuuskäytäntöjä ja toimintatapoja. Pilottien foorumit, raadit, työpajat jne. poikkeavat toisistaan muodostamisen osalta, formaatiltaan sekä käyttötarkoitukseltaan. Pääosassa hankkeista alueelliset kehitettävät ja agendalle otetut teemat ovat nousseet alueelta. Poikkeuksena on Kaupunkilaisten raati osana Helsingin pysäköintipolitiikan uudistamista - hanke, jonka kehittämisteeman on valinnut Helsingin kaupunki. Nuorisoasiankeskuksen RuutiBudjetti on myös tullut annettuna aiemmin toimineen demokratiaryhmän taholta. Näin ollen on tärkeää tuottaa tietoa siitä, minkälainen foorumitoiminta tuottaa missäkin kontekstissa hyvää tulosta. Kaupunkidemokratiassa teemoja voi käsitellä kahdesta suunnasta. Ensinnäkin voi olla kyse virkamiesvalmistelussa esiin tulleesta teemasta, johon halutaan kuntalaisten mielipiteitä. Toiseksi voi olla kyse kansalaisilta nousseesta teemasta, jota halutaan virkamies- tai poliittiseen käsittelyyn. Varovainen arvio tällä hetkellä on se, että pääosa kuntalaisista ei tiedä miten eri asioihin voi olla mukana vaikuttamassa tai mistä ne lähtevät liikkeelle. Tämä tuo mukanaan nyt käynnistyneille demokratiapiloteille sekä kaupungille isoja pohdittavia asioita. Miten luoda riittävän hyvät käytännöt ja väylät kansalaismielipiteen keräämiselle ja hyödyntämiselle ja ennen kaikkea miten niistä kerrotaan kuntalaisille? Kyse on pitkälti tiedon 12 tuomisesta yhteiseen käsittelyyn sekä erilaisen tiedon (hallinto kuntalaistieto) tasavertainen arvostus ja käyttö. 11 Alustava väestöpohjan kartoitus. Tarkennetaan pilottityön edetessä. Luku ei sisällä kolmen teemahankkeen kohderyhmää. 12 ks. Bäcklund, Pia (2007) Tietämisen politiikka. Kokemuksellinen tieto kunnan hallinnassa. Helsingin kaupungin tietokeskus. 12

13 Jotta hankkeissa toteutettavilla foorumeilla ja raadeilla olisi todellisia vaikutuksia päätöksentekoon, olisi riittävän hyvin määriteltävä ennen niiden järjestämistä, mitkä tahot hallinnossa käsittelevät julkilausumat tai lopputuotteen ja miten. Kansalaismielipiteen vastaanottajat (luottamushenkilöt ja kaupungin virkamiehet) ovat myös uuden edessä. Miten otetaan vastaan ja käytetään kansalaismielipiteitä uudella ja rohkealla tavalla? Uudenlaiset työmallit ja toimintatavat vaativat yleensä uudenlaista osaamista. Tarvitsevatko luottamushenkilöt ja kaupungin virkamiehet koulutusta kansalaismielipiteen kuulemiselle ja käyttämiselle? Kuinka pitkälle kaupunki on toiminnassaan sitoutunut vuorovaikutukselliseen palvelujen ja asioiden suunnitteluun ja toteutukseen? Niinikosken & Setälän (2012) 13 tapaustutkimuksesta ilmenee, että kansalaisfoorumitoimintaan tulisi sisältyä järjestelmällistä vuoropuhelua foorumeiden ja päätöksentekijöiden kesken koko kehittämisprosessin ajan. Muutoin vaarana on, että kansalaismielipide, virkamiesvalmistelu ja päätöksenteko eivät kohtaa ja asiat eivät etene. Hankkeet toivat haastatteluissa esille, että Helsingin kokoisessa kaupungissa on joskus pulmallista toimia virkamieskoneiston kanssa. Prosessit ovat huomattavan hitaita ja asiat saattavat joskus henkilöityä tai jumiutua eri käsittelytahoihin. Kaupungin haasteena on siten reagoida pilottiaikaisiin tarpeisiin mahdollisimman nopeasti ja joustavasti. Projektityöntekijöiden tehtävänä on toimia virkamiesvalmistelun, poliittisten päätöksentekijöiden ja pilottien yhteensovittajina ja tiedon kuljettajina. Haasteena on lyhyt kehittämisaika ja uudenlaisen työnkuvan haltuunotto tilanteessa, jossa odotukset niin hankkeilta kuin kaupungin johdolta ovat isot. Hankekokonaisuuden pilottien kehittämistyö on rakennettu hanke- ja aluelähtöiseksi kun taas organisaatio on hallintojohtoinen. Miten luodaan riittävät keskusteluyhteydet pilottien ja alueellisen osallistumisen työryhmän välille? Kaikkien pilottitoimijoiden yhteisenä haasteena on yhteistyössä tuottaa innovatiivisia osallisuuskäytäntöjä kaupunkilaisdemokratian parantamiseksi. Erityisesti kaupungin tulisi vastata pilottien hyvien kokemusten ja innovaatioiden tunnistaminen ja monistaminen. 13 Niinikoski, Marja-Liisa & Setälä, Maija (2012) Deliberatiivisen demokratian keinoja testaamassa: foorumikokeilu osana kunnallista päätöksentekoa. Lehdessä: Hallinnon tutkimus 4/

14 6. Pilottikohtaiset kuvaukset Seuraavassa kuvataan lyhyesti kaikkien hankkeiden lähtötilannetta. Pääpainona on tarkastella tavoitteita, oletettuja tuloksia ja kehittämisinterventioita, alueen aiempaa historiaa demokratiatyön kehittämisessä, mahdollisia riskejä sekä hankkeiden odotuksia suhteessa hankeorganisaatioon. Tietoa on koottu hankehakemuksista ja hankkeiden tai/ja asukasyhdistysten Internet-sivuilta ja Facebooksivuilta. Viikolla kymmenen toteutettiin kahdeksan puhelinhaastattelua 14 hankkeiden yhteyshenkilöille sekä haastateltiin hankekokonaisuuden projektipäällikköä ja -suunnittelijaa. 1. Arabianranta, Toukola ja Vanhankaupunki demokraattisen päätöksenteon kasvualustana Hankkeen tavoitteena on vahvistaa alueen kaupunkilaisten osallistumista, löytää aluevaikuttamisen toimintatapoja, kokeilla uusia osallistumiskeinoja, elävöittää Arabianrannan rantapuistoa sekä suunnitella miten asukastalot ja julkiset tilat saadaan käyttöön kaikille. Alueen aiempi tilanne demokratiatyön kehittämisessä Alueella toimii kulttuuri- ja kaupunginosayhdistys Artova, joka toteuttaa demokratiapilottia. Artova toimii aktiivisesti alueen kehittämiseksi pyrkien edistämään asukkaiden hyvinvointia, yhteenkuuluvuuden tunnetta ja kotiseututuntemusta. Kaupunginosayhdistys on perustettu vuonna 1977 ja tekee yhteistyötä asukkaiden, Helsingin kaupungin virka- ja luottamusmiesten sekä alueellisten ja paikallisten yhdistysten, seurakunnan ja elinkeinoelämän kanssa, jotta alueen erityisluonne sekä asukkaiden tarpeet otetaan tasapainoisesti huomioon. Artova järjestää alueella paljon erilaista toimintaa ja tapahtumia. Artova pohjusti kokeiluun lähtemistä selvittämällä vuonna 2012 sekä työpajassa että asukaskyselyllä asukkaiden kiinnostuksen kohteita. Artovalla on jo nyt olemassa osallistavia toimintamalleja, joilla ihmiset saadaan innostumaan ja toteuttamaan itse ajamiaan asioita. Nyt käynnistyvä hanke tuo näitä elementtejä yhteen ja kehittää niitä eteenpäin. Erilaisten teemojen edistämiseksi on käytetty mm aluefoorumeja, ohjattuja työpajoja sekä wiki-pohjaista intraa. Hankkeen kehittämisinterventiot: - Kulttuuri- ja asukastalo Kääntöpaikan tilojen käyttöä avoimemmaksi työstetään alkuvaiheessa järjestettävässä työpajassa. - Arabianrannan rantapuistoa elävöitetään monipuolisempaan käyttöön. Asiaa ideoidaan aluefoorumissa, jossa myös sovitaan erilaiset toimintatavat. 14 Nuorisoasiankeskuksen osallistuva budjetointi (Inari Penttilä), Helsingin pyöräilevät kaupunginosat (Petteri Nisula, Kaupunkilaisten raati (Antti Möller), Maunulan demokratiahanke (Timo Järvensivu), Vetoa ja Voimaa Mellunkylään ( Larri Helminen), Itä-Pasilan demokratiapilotti (Karoliina Hartiala), Lähidemokratiatyökalu testissä Tapaninvainiossa (Laura Vehkaoja) ja Mainio Malminkartano (Jarmo Holttinen). 14

15 - Molemmissa kehittämiskohteissa ideoidaan sähköisten työkalujen käyttöä uudenlaisten vaikuttamis- ja osallistumisrakenteiden luomisessa kaupungin virkakoneiston, luottamushenkilöiden ja asukkaiden välille. - Kokeillaan kansalaisraadin käyttöönottoa. Hankkeessa kokeillaan kansalaisraadin perustamista satunnaisotannan avulla sekä valikoimalla jäsenet sosiodemograafisten taustatietojen perusteella. - Osallistuvan budjetoinnin toteuttamismahdollisuuksia kartoitetaan hankkeen aikana. 2. Itä-Pasilan demokratiapilotti Hankkeen tavoitteena on luoda kaupunginosan asukkaiden sekä alueen muiden toimijoiden ja kaupungin eri virastojen välinen yhteistoimintamalli, joka keskittyy etenkin julkisen ulkotilan kehittämiseen. Lähtökohtana on rakennusviraston laatima Pasilan aluesuunnitelma, jossa esiin nostettuja kehittämistoimia Itä-Pasilassa halutaan saada toteutukseen sekä kaupungin voimin että pasilalaisten oman toiminnan kautta. Hankkeen aikana kartoitetaan ja luodaan yhteistyölle sopiva toimintamalli. Pilotin kriittiset menestystekijät ovat asukkaiden innostus, vuorovaikutuksellinen yhteistyö kaupungin virastojen kanssa ja vapaaehtoisten mahdollisuus käyttää aikaa kehittämistyöhön. Alueen aiempi tilanne demokratiatyön kehittämisessä Pasila-seura on perustettu vuonna 1975 ja järjestää alueella erilaista toimintaa. Seura vastaa demokratiahankkeen koordinoinnista. Alueella ei ole varsinaisia rakenteita kansalaismielipiteen esille tuomiselle poliittiseen päätöksentekoon. Rakennusvirasto järjesti alueella aluesuunnitelman esittelytilaisuuden aiemmin ja asukkaiden kokemus oli, että heidän mielipiteillään ei ollut varsinaista merkitystä. Tästä syntyi ajatus rakenteen luomiselle demokratiapilotin avustuksella. Mitä tuloksia oletetaan syntyvän? Alueen asukkaiden ja kaupungin virkamiesten välille on syntynyt luottamus. Rakenne / toimintamalli asukkaiden mielipiteiden esilletuomiseen on luotu. Yhteistä keskustelua käydään niin aikaisessa vaiheessa, että asioihin on mahdollista vaikuttaa. Hankkeen aikana on toteutettu vähintään yksi asukkaista lähtevä ympäristöparannus aikaan. Hankkeen kehittämisinterventiot: Suunnitelman mukaan kootaan kolme eri foorumia: pilotin ydinryhmä, muutosagenttiryhmä sekä kaupunginosakokous. Näiden kokoamisen jälkeen ryhdytään eri foorumeissa käymään läpi Pasilan aluesuunnitelmaa ja valmistellaan tämän pohjalta esityksiä toteutettavista kehittämiskohteista ja niiden toteuttamisjärjestyksestä. Esityksessä hyödynnetään aiemmin kerättyjä Pasilan asukkaiden parannusehdotuksia. Esityksen laatimisen jäl- 15

16 keen järjestetään kaupungin virkamiesten kanssa tapaamisia, joissa kehittämisehdotusten toteuttamismahdollisuuksista keskustellaan. Helmikuussa järjestettiin muutosagenttikokous, johon osallistui n. 20 henkilöä. Henkilöt edustivat laajasti alueen eri väestöryhmiä; lapsiperheitä, ikäihmisiä, maahanmuuttajia ja eri ammattiryhmiä. Kokouksessa sovittiin, että järjestetään vähintään viidelle eri yhteisölle työpajat, jossa käydään läpi aluesuunnitelmaa sekä tehdään kävelykierros alueella. Riskitekijät Vapaaehtoisvoimin tehtävä työ on ajallisesti haastavaa. Hanke vaatii aikaa ja osallistumista onnistuakseen. Yhteistyö rakennusviraston kanssa on tärkeässä asemassa. Mikäli yhteistä ymmärrystä ja luottamusta ei synny, asiat eivät etene. Odotukset hankeorganisaatiolta Projektityöntekijöiltä toivotaan apua viestintään ja erityisesti yhteyksien rakentamiseen alueen asukkaiden ja kaupungin virkamiesten välille. Yhteisten tapaamisten järjestäminen esim. rakennusviraston kanssa ovat tärkeitä kehittämistyön etenemiselle. 3. Mainio Malminkartano Hankkeen tavoitteena on kehittää virtuaaliseen demokratiatilaan ja fyysisiin demokratiatiloihin tukeutuva ennakoivan, paikallisen osallistumisen rakenne ja prosessi. Kehittämistyössä nostetaan yhteistyössä kaupungin virkamiesten kanssa esiin muutama Malminkartanoa koskeva ajankohtainen pulma ja selvitellään mahdollisimman laajalti asukkaiden näkemyksiä. Tavoitteena on tehdä käsitellyistä teemoista päätösehdotuksia kaupungille. Kehittämistyön kriittiset menestystekijät ovat toimiva viestintä, alueen asukkaiden innostuksen ja kiinnostuksen syntyminen sekä kaupungin vuorovaikutteisen toimintatavan lisääntyminen. Alueen aiempi tilanne demokratiatyön kehittämisessä Hankkeesta vastaa Malminkartanon Asukasyhdistys ry, joka on pitkään järjestänyt erilaisia tapahtumia alueen asukkaille. Vaikuttamistoiminta on viimevuosina pitkälti keskittynyt erilaisten kriisitilanteiden käsittelyyn. Alueelta puuttuu systemaattinen rakenne ja toimintatavat kansalaismielipiteen esille tuomiselle, johon nyt demokratiapilotti tähtää. Mitä tuloksia oletetaan syntyvän? Malminkartano aktivoituu alueena ja osallistumisen henki on kasvanut. Asukkaat voivat vaikuttaa alueen asioihin ja kaikilla on tiedossa miten kansalaismielipiteet liitetään osaksi päätöksentekoa. Malminkartanossa on monipuolinen ja ajantasainen viestintä alueen asioista. 16

17 Hankkeen kehittämisinterventiot: - Helmikuussa pidettiin yhteinen käynnistämistilaisuus, jossa hankeideaa esiteltiin. Alustavaa keskustelua käytiin siitä, mitkä teemat ovat Malminkartanossa tärkeitä tällä hetkellä. Tilaisuudessa saatiin koottua useita ajatuksia, joita nyt työstetään eteenpäin. - Alueen asioiden viestintäkanavia kehitetään ja kootaan hankkeen aikana asukkaita kiinnostavaksi tilaksi tai alustaksi - virtuaalinen demokratiatila. Siihen kootaan tiedot valmisteluun tulevista ja vireillä olevista kaupungin hankkeista, asukasfoorumeista ja kuulemistilaisuuksista. Virtuaalisessa tilassa asukkaat voivat äänestää eri asioista. Suunnitelmissa on hyödyntää Kerrokartalla-sovelluksen kyselytyökalua. Kerättyä tietoa viedään aina jossain muodossa kaupungin virkamiehille tiedoksi ja käsiteltäväksi. - Yhdyskuntaklubi Horisontin fyysisiä tiloja kehitetään asukkaiden olohuoneeksi, jossa alueellista osallistumista tukemaan koulutetut vapaaehtoiset neuvovat ja kannustavat kävijöitä mm tiedonhankintaan. Tilan suunnittelussa ja rakentamisessa luodaan yhtenäinen visuaalinen ja graafinen ilme, jolla vahvistetaan paikallisidentiteettiä. Riskitekijät Pilotissa on toistaiseksi mukana pienehkö määrä ihmisiä, jotka vapaaehtoisvoimin toimivat pilotissa. Uupuminen ja ajanpuute voivat olla koko hanketta kaatavia riskitekijöitä. Kaupungin hidas reagoiminen kansalaismielipiteisiin saattaa vaikuttaa alueen asukkaiden motivaatioon pyrkiä osallistumaan jatkossa. Odotukset hankeorganisaatiolta Projektityöntekijöiltä on tähän mennessä saatu apua käytännön tilanteisiin nopealla reagoinnilla, jota jatkossakin toivotaan. Lisäksi toivotaan yhteistyön solmimista kaupungin virastojen virkamiehiin. Laajemmin toivotaan kaupungilta riittävää mielenkiintoa pilottien tuottamiin tuloksiin, esim. miten kansalasimielipiteitä käsitellään ja millä aikataululla. Kovin hitaat prosessit eivät motivoi kuntalaisia osallistumaan. Erityisesti viestinnän ja teknologian kehittämisen apu on tervetullutta. 4. Maunulan demokratiahanke Hankkeen tavoitteena on luoda alueelle osallistuvan demokratiatyön toimintamalli ja demokratiatila. Toimintamallia kokeillaan ja kehitetään siten, että asukkaat voivat osallistua Maunulan uuden monitoimitalo-kokonaisuuden toiminnan suunnitteluun. Lisäksi pyritään kehittämään demokratiakäytäntöjä, joissa asukkaat ja muut alueen toimijat voivat hyödyntää kaupungin tietokantoja ja verkostoitua keskenään. Pilotin kriittiset menestystekijät ovat hyvän ja kattavan tiedotuksen tekeminen, alueen väestön innostuksen herääminen yhteisiin asioihin sekä kaupungin virkamiesten kanssa tehtävä vuorovaikutuksellinen yhteistyö. 17

18 Alueen aiempi tilanne demokratiatyön kehittämisessä Alueen toimijat ovat pitkään olleet kiinnostuneita osallistuvan lähidemokratian kehittämisestä. Alueella on valmiita tiedottamisen kanavia ja foorumeita, kuten oma lehti. Maunulassa on järjestetty vuosittain 6-8 aluefoorumia ajankohtaisista asioista, kuten kaavoitus ja alueen kehittäminen. Maunulassa on toimivat kotisivut ja Mediapaja, joka tarjoaa maksuttomia nettiyhteyksiä ja nettikoulutuksia. Alue on pitkään profiloitunut kaupunkitoimintojen kehittämisen kokeiluista kiinnostuneeksi alueeksi. Maunulassa on useita toimivia verkostoja, mutta eriytyminen ja tarve kehittää erilaisten asukkaiden ja yhteisöjen vuorovaikutusta ja yhteistyötä on kehittämisen keskiössä. Nyt käynnistyvä demokratiahanke poikkeaa aiemmasta kehittämisestä siten, että tavoitetilana on koko alueen demokratiarakenteiden kehittäminen ja sitä kautta tehdä asukkaiden osallistumismahdollisuudet kaikille entistä avoimemmiksi. Mitä tuloksia oletetaan syntyvän? Alueen demokratiatyön toimintatavaksi on muodostunut avoin, keskusteleva ja kehittävä toimintakulttuuri. Työryhmät ovat itseoppivia foorumeja, jotka jatkuvasti kehittävät toimintatapojaan. Kaupungin virkamiehet tukevat aluetta koskevien asioiden valmistelua yhteistyössä asukkaiden kanssa. Virtuaalinen keskustelumahdollisuus alueen asioista on käytössä. Hankkeen kehittämisinterventiot: Hanke käynnistyi alkuvuodesta ideointitilaisuudella. Nyt ollaan kaupungin avustuksella lähettämässä kaikille alueen kotitalouksille kutsukirje Maunulan demokratiapäivän tapaamisen Kutsuun liittyy myös kysely asukkaille hankkeen toteuttamisesta. Tilaisuudessa kerrotaan demokratiapilotista sekä ideoidaan yhteisesti eri toteuttamistapoja. - Asukastila Saunabaaria kehitetään koolle kutsutun avoimen työryhmän avulla. - Vuonna 2016 valmistuvan monitoimitalon (kirjasto-nuorisotalo-työväenopisto) kehittämiseen muodostetaan osallistuvan suunnittelun ryhmä. Ryhmässä valmistellaan osallistuvan budjetoinnin kokeilua taloon myöhemmin toteutettavaksi. - Asukkaiden taustatietoisuuden lisäämiseen vaikutetaan kehittämällä tiedotuskäytäntöjä, jotta demokratiaosallistuminen avautuu alueen asukkaille. - Maunulaan on suunniteltu uutta tilaa päiväkodille. Hankkeen puitteessa valmistellaan prosesseja, jossa lasten vanhemmat ja muut alueen asukkaat voivat olla mukana suunnittelemassa uusia tiloja. Riskitekijät Alueen rakenteellisen demokratiatyön kehittäminen kokonaisuutena on iso tehtävä. Kehitettävät asiat saattavat jäädä vain pienen ryhmän vastuulle ja tällä tavalla laajempi uudenlainen osallistavan demokratian keskustelu- ja tekemisen kulttuuri ei lisäänny. 18

19 Odotukset hankeorganisaatiolta Hanketyöntekijöiltä on saatu apua esim. tilojen järjestämiseen, tiedotukseen sekä kutsukirjeiden lähettämiseen (kustannukset) alueen väestölle. Hanketyöntekijöiden nopeareagointi ja apu erilaisiin käytännön pulmiin auttaa hanketyötä eteenpäin. Lisäksi toivotaan kaupungin virkamiesten osallistumista alueella järjestettäviin tilaisuuksiin ja foorumeihin. Kaupungilta toivotaan edellytysten luomista siihen, että asukkailla on mahdollisuuksia tuoda äänensä kuuluviin jo asioiden suunnitteluvaiheessa. Jo valmiisiin esityksiin on vaikea saada muutosta aikaan. Toivotaan myös kaupungin ottavan kantaa demokratiapilottien tuen saamiseen jälkeen. Miten siirtymävaihe turvataan, jotta luoduille yhteistyöverkostoille mahdollistuu tekemisen tuki myös vuodenvaihteen jälkeen? Hankkeesta haluttiin välittää kiitokset kaupunginjohtaja Pajuselle demokratiayön kannustamisesta syksyn tilaisuudessa. Keskustelutilaisuus oli osallistujia kunnioittava ja loi uskoa asukaslähtöiseen kehittämiseen yhteistyössä kaupungin kanssa. 5. Vetoa ja voimaa Mellunkylään Hankkeen tavoitteena on parantaa asukkaiden ja järjestöjen mahdollisuuksia vaikuttaa kaupungin päätöksentekoon. Tavoitteena on tukea eri tahojen aloitteellisuutta ja omatoimisuutta kaupunginosaa koskevissa kysymyksissä. Lisäksi parannetaan asukkaiden, järjestöjen, luottamushenkilöiden ja kaupungin hallintokuntien vuorovaikutusta. Hanketyöllä tuetaan kaupunginosan sosiaalista elämää ja eri tahojen yhteistoimintakykyä asukastiloissa ja tapahtumissa. Isona tavoitteena on parantaa viestintää em. toimijoiden välillä. Kehittämistyön kriittiset menestystekijät ovat hankekokonaisuuden hyvä koordinointi sekä rahoituksen järjestyminen alueen eri tapahtumiin. Alueen aiempi tilanne demokratiatyön kehittämisessä Vetoa ja Voimaa Mellunkylään hanke syntyi vuonna 2008 Mellunkylän järjestöjen aloitteesta jatkona EU:n Urban-ohjelmalle ja kaupungin Lähiöprojektille. Järjestöt kokosivat alueen vaikuttajat eli alueella asuvat kaupunginvaltuutetut, järjestöt, yrittäjät ja virkamiehet. Hanke järjestää vuosittain kahdeksan aluefoorumia asukkaiden ja yrittäjien ehdottamista aiheista. Näihin tilaisuuksiin kutsutaan mukaan päättäjiä ja asiantuntijoita sekä tarjotaan mahdollisuus tutustua päättäjiin. Niistä ilmoitetaan alueportaalissa, Helsingin Uutisissa ja sähköpostiverkostojen kautta. Aluefoorumeissa voi ilmaista mielipiteensä ja ehdotuksensa, kuunnella ja keskustella sekä hakea toteuttamiskelpoisia ratkaisuja osallistujien esittämiin epäkohtiin tai aloitteisiin. Esimerkiksi kolmen terveysfoorumin sarjalla vaikutettiin paikallisten terveysasemien ongelmien ratkaisuun. Mellunkylässä on useita erilaisia asukastiloja, joissa järjestöt ja asukasryhmät voivat toimia ja ihmiset tavata toisiaan. Asukastiloja voi käyttää oleskeluun, kokouksiin, opiske- 19

20 luun, internetissä työskentelyyn, kulttuuritapahtumiin, juhliin ym. Osa asukastiloista on kaupungin hallinnassa, osa järjestöjen ja osa kiinteistöyhtiöiden. Useimmissa asukastiloissa voi olla mukana palkattomana vapaaehtoisena. Nyt käynnistynyt demokratiapilotti täydentää Vetoa ja Voimaa Mellunkylään hanketta ja asioita kehitetään edellisten kokemusten perusteella entistä paremmiksi. Hankkeessa tehdään yhteistyötä mm Aalto yliopiston kanssa. Mitä tuloksia oletetaan syntyvän? Vuoden aikana on kyetty aktivoimaan enemmän alueen asukkaita mukaan toimintoihin. Osallistujille on syntynyt kokemus siitä, että asioihin voi vaikuttaa. Enemmän maahanmuuttajia ja nuoria on osallisena. Alueen asukkaat ovat entistä enemmän kiinnostuneita omasta asuinympäristöstään. Hankkeen kehittämisinterventiot: - Yhteistoimintaryhmät ja aluefoorumit jatkavat toimintaansa - Pilotti tutkii asukastilojen merkitystä demokratian kehittämiselle yhteistyössä Aalto yliopiston Lähiö 2072 hankkeen kanssa. - Tapahtumien merkityksiä tutkitaan keräämällä palautetta ja toteuttamalla pieniä kyselyjä Lähiö 2072 hankkeen kanssa. Suurimpiin tapahtumiin tuodaan edelleen Aatteiden teltta, jossa kiinnostuneet voivat tavata poliittisten puolueiden edustajia ja keskustella. Rohkaistaan alueen toimijoita mukaan esittelemään toimintoja. - Kontufestareilla kokeillaan mahdollisesti kännykkäpohjaista respons-järjestelmää mikäli tarvittavat teknologiaratkaisut löytyvät. - Käynnistetään käyttäjäraati Kivikon terveysasemalla. - Kaupungin palautejärjestelmistä ja sosiaalisen median hyödyntämismahdollisuuksista järjestetään koulutusta asukkaille. - Pitkään jatkuneen alueellisen yhteistyön merkityksestä kerätään palautetta ja esimerkkejä. - Kehitetään ja parannetaan toimintojen viestintää. Tehdään mm. radio-ohjelma demokratiapiloteista yhteistyössä muiden pilottien kanssa. Riskitekijät Kansalaisjärjestöt järjestävät alueen tapahtumia pääosin kaupungin avustuksilla. Näin ollen saadut avustukset vaikuttavat välillisesti myös demokratiahankkeeseen. Vaarana voi olla, että koko demokratiakokonaisuus jää yhdeksi projektiksi monien joukossa. Jos halutaan saada aikaan pysyviä rakenteita ja toimintamalleja aikaan vuosi on erittäin lyhyt aika. 20

21 Odotukset hankeorganisaatiolta Hankkeen projektityöntekijöiltä toivotaan apua erityisesti viestintään. Kaupungin taholle yleisesti esitetään toiveita sellaisen mekanismin keksimiselle, jonka avulla pitkäjänteistä alueellista osallistuvaa demokratiatyön kehittämistä turvataan, monistetaan, tuodaan näkyväksi ja sallitaan. 6. Lähidemokratiaa Vuosaareen Hankkeen tavoitteena on koota laaja edustus vuosaarelaisia vaikuttamaan oman kaupunginosan asioiden hoitoon. Pyritään lisäämään tietoa ja kiinnostusta yhteisiin asioihin sekä voimistamaan asukkaiden, paikallisten järjestöjen, luottamushenkilöiden ja virkamiesten yhteistyötä ja vuorovaikutusta. Hankkeella pyritään nostamaan vuosaarelaisten ääni julkiseen keskusteluun ja sitä kautta paremmin myös päätöksentekoon. Alueen aiempi tilanne demokratiatyön kehittämisessä Alueella toimiva Vuosaari-seura on useita vuosia järjestänyt erilaisia tapahtumia, aluefoorumeja ym. Hankkeen kehittämisinterventiot: - Vuosaaren asukastoimikunta käynnisti laajapohjaisen ja lähidemokratiaa nykyistä paremmin toteuttavan Vuosaari-toimikunnan perustamisen. Sen työtä kehitetään pilotin ajan. Alkuvaiheessa toimikunta kootaan kutsumenettelyllä. - Toimikunta käsittelee vuoden aikana Vuosaarta koskevat hankkeet ja suunnitelmat, antaa lausuntoja ja priorisoi hankkeita. Se voisi myös tehdä konkreettisia esityksiä kaupungin budjettiin Vuosaaren osalta. Kaupungin virkamiehet esittelevät toimikunnalle em. asioita. - Kokeillaan virtuaalista kokoontumista ja neuvotteluja. - Vuosaari.fi nettiportaaliin on perustettu Lähidemokratiaa Vuosaareen-hankkeelle omat sivut, jossa toimikunnassa käsiteltävät asiat tiedotetaan. Sivustolla on myös keskustelumahdollisuus. - Hankkeen aikana selvitetään osallistuvan budjetoinnin mahdollisuuksia. 7. Kaupunkilaisten raati osana Helsingin pysäköintipolitiikan uudistamista Kaupunkilaisten raati on keino osallistaa kaupunkilaisia keskustelemaan ja luoda poliittista päätöksentekoa täydentäviä vaihtoehtoja määrättyyn aiheeseen. Taustalla on ajatus pohdiskelevasta ja uutta luovasta demokratiasta. Hankkeen tavoitteena on vahvistaa kaupungin demokratiaa ja pilotoida uutta toimintamallia (kaupunkilaisraati). Tavoitteena on löytää malli, jonka kaupunki voi ottaa käyttöönsä pysyvästi. Hankkeessa kokeillaan vaikuttamista Helsingin valmisteilla olevaan uuteen pysäköintipolitiikan linjauksiin tuomalla kansalaisten näkemykset esille. Toiminnan kriittiset menestystekijät ovat hyvä yhteistyö kaupungin toimielinten kanssa (kaupunkisuunnitteluvirasto, kaupunkisuunnittelulautakunta ja kaupunginhallitus) sekä kaupungin kiinnostus ja tahtotila käyttäjäraadin 21