ALUEELLISEN OSALLISTUMISEN KOKEILU

Transkriptio

1 HELSINGIN KAUPUNKI TIETOKESKUS Stina Högnabba.8. ALUEELLISEN OSALLISTUMISEN KOKEILU HELSINGIN DEMOKRATIAPILOTTIEN TILANNEKATSAUS Pilotteina ovat lisäksi koko kaupunkia koskevat Kaupunkilaisten raati ja Helsingin pyöräilevät kaupunginosat.

2 Sisältö. Johdanto.... Demokratiapilotin kevät..... Pilottien kehittämisasiat.... Projektityöntekijöiden kevät Miten piloteissa on onnistuttu? Kansalaisfoorumit - neljä eri käytäntöä perustamiseen Asukkaiden aktiivisuus ja osallistuminen Teknologia osana kehittämistä Tavoitteet ja tulokset Tavoitteiden toteuttamisen eteneminen Edistäviä ja estäviä tekijöitä Tulokset pilottien sanoin Lopuksi...8 Lähteet... Liite. Itsearviointikysely... Liite. Kyselyyn vastanneet...5

3 . Johdanto Helsingin osallistavan lähidemokratian ja vuorovaikutuskäytäntöjen kulmakivinä ovat aktiiviset, osallistuvat ja vuorovaikutuskäytännöistä tietoiset helsinkiläiset. Tähän tarvitaan vuorovaikutteisia, teknologiaa hyödyntäviä toimintamalleja ja toimivaa yhteistyötä eri toimijoiden välille. Näihin asioihin pyritään Helsingin demokratiapilottien kehittämistyöllä. Kehittämistyö on pilottilähtöistä ja kaupunki tukee kehittämistä kahden projektityöntekijän työpanoksen avulla. Kuvio. Lähidemokratian kulmakivet Helsinkiläiset osallistuvat ja vaikuttavat Teknologiaratkaisuja on käytössä Lähidemokratia ja vuorovaikutus Uusia ja innovatiivisia toimintamalleja on käytössä Toimiva yhteistyö asukkaiden ja viranomaisten välillä Helsingin demokratiapilotit käynnistyivät alkuvuodesta. Pilottien lähtötilanteet, tavoitteet ja huolenaiheet on kuvattu maaliskuussa. Tämän tilannekatsauksen tarkoituksena on pääpiirteittäin kuvata miten lähidemokratian eri osa-alueet ovat demokratiapiloteissa kehittyneet. Tiedonlähteinä on käytetty toukokuussa demokratiapiloteille tehtyä itsearviointikyselyä, projektityöntekijöiden haastattelua, pilottien yhteistapaamisen (6.6.) muistiinpanoja sekä käytössä olevaa materiaalia sosiaalisesta mediasta (lähinnä facebook ja pilottien keskustelupalstat). Tilannekatsaus muodostuu näin ollen piloteissa toimivien henkilöiden näkemyksistä. Janne Typpi, projektipäällikkö, Titta Reunanen, projektisuunnittelija sekä korkeakouluharjoittelija Outi Rissanen Högnabba, Stina () Alueellisen osallistumisen kokeilu pilottihankkeiden lähtötilanteen ja tavoitteiden kuvaus.... (sisäinen työpaperi) ks. Liite ja

4 Helsingin kaupungin tietokeskus on useassa tutkimuksessa selvittänyt helsinkiläisten käsityksiä osallisuudesta ja vuorovaikutuksesta. Vuonna julkaistussa tutkimuksesta selviää, että helsinkiläiset ovat kiinnostuneita kaupungin toiminnasta ja päätöksenteosta. Kuitenkin 7 % vastanneista kokee tiedonsaannin osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksistaan riittämättömäksi. Kokemuksen taso on pysynyt ennallaan vuonna 8 tehdystä vastaavasta tutkimuksesta. Helsingin kaupunki on tällä hetkellä organisoimassa demokratia- ja vuorovaikutustyötä tukevaa organisaatiorakennetta uudestaan ja demokratiapilottien tuottama kokemustieto osallistavan demokratian erilaisista käytänteistä hyödyntää tätä työtä.. Demokratiapilotin kevät.. Pilottien kehittämisasiat Pilotit ovat käynnistyneet vähän eri tahtia. Kevät oli piloteissa hektinen vaihe, jossa erilaiset tapahtumat ja tilaisuudet värittivät toimintaa. Seuraavassa taulukossa on pilottikohtainen kuvaus pilottien itse nostamista tärkeimmistä kevään kehittämistoimenpiteistä. Taulukko. Pilottityö. Maunulan demokratiapilotti Kevään aikana tehtiin kysely Maunulan asukkaille. Saunabaarin kehittäminen demokratiatilana käynnistyi ja keskustelu ja työstäminen jatkuivat noin henkilön ydinryhmässä. Lisäksi osallistuttiin Maunulatalon kehittämiseen sekä hallintokuntien yhteiseen kokoukseen hankesuunnitelman laatimiseen ja kommentointiin rakennusvirastossa. Pilotilla on nettisivut ja avoin sähköpostilista, jonka kautta viestitään jatkuvasti tilanteesta. Tiedotusta on myös facebookissa. Mainio Malminkartano Käynnistystapaaminen asukkaille pidettiin 8.. Saadun palautteen ja virkamiesneuvottelujen tuloksena valittiin verkkosovellukseksi Helsingin kaupungin kerrokartalla. Sovelluksen julkistus tapahtui 6.5 osana Yhdyskuntaklubi Horisontin juhlaviikkoa. Horisontin sisustaminen fyysiseksi demokratiatilaksi on aloitettu ja vahvasti etenee myös Malminkartanopäivän suunnittelu. Viestinnän vahvistamiseksi yhteistyö Lähiöprojektin kanssa on hyvässä vaiheessa. Kaupunginosalehti Kartanon väen tuottaminen etenee ja se ilmestyy elokuun puolivälissä. On tehty yhteistyötä Maltsu rules! yhteisöteatterihankkeen kanssa sekä Ruuti-pilotin kanssa. Suunnittelu on tapahtunut pääosin verkossa ja aktiiveja on pääosin ollut 6 henkilöä. esim. Lahti, Tanja & Laine, Markus () Kaupungin toiminta tutummaksi ja vuorovaikutus vahvemmaksi. Helsinkiläisten näkemyksiä kaupungin toiminnasta ja päätöksenteosta vuonna. Bäcklund, Pia, toim. (8) Helsinkiläisten käsityksiä osallisuudesta. Bäcklund, Pia & Kuokkanen, Anna &Henriksson Riikka (6) Kuntalaisten ja hallinnon vuorovaikutuksen käytännöt Helsingissä

5 Artova - Arabianranta, Toukola ja Vanhakaupunki demokraattisen päätöksenteon kasvualustana. Keväällä on perustettu kansalaisraati ja tällä hetkellä fokus on sen toteuttamisessa. Raadin kolmesta tapaamisesta on takana kaksi. Muita kevään tapahtumia pilotin puitteissa ovat olleet työpaja asukastilarahoitukseen vaikuttamisesta sekä luottamushenkilöiden ja asukkaiden yhteinen keskustelutilaisuus. Lähidemokratiapilotin seurantaryhmä on tavannut lähes viikoittain ja pitää yhteyttä sähköpostitse. Työpajassa 7.. perustetut (asukkaiden) kahvila- laituri- ja ympäristötaideteostoimintaryhmät kokoontuvat omaehtoisesti. Lähidemokratiaa Vuosaareen Vuosaari-seuran kokoama Vuosaaren asukastoimikunta korvattiin uudella laajemmalla Vuosaari-toimikunnalla, joka kokoontui ensimmäisen kerran Toimikuntaan on valittu henkilöä ja suunnittelutyö on käynnistynyt. Vetoa ja voimaa Mellunkylään Työskentelyn fokus on ollut yhteistoimintaryhmässä, Mellunkylä-lehden tuottamisessa (viestintä), erilaisten tapahtumien järjestämisessä, aluefoorumissa sekä lasten ja nuorten asioissa. Terveysasemalle perustettavan asiakasraadin suunnittelutyö on käynnistynyt. Pilotteja on esitelty kaupunginosaradiossa. Itä-Pasilan demokratiapilotti Tähän mennessä on pidetty neljä asukastyöpajaa, "muutosagenttitapaaminen", laajempi kaupunginosakokous pääkirjastolla, ympäristökävely yhdessä rakennusviraston kanssa sekä viisi muuta pienempää palaveria. Kaupunkilaisten raati Raati perustettiin ja teema määriteltiin (Helsingin pysäköintipolitiikka). Raatiin ilmoittautumiset ja valinnat toteutettiin aikataulussa. Kaksi työpajaa on järjestetty ja vielä yksi työpaja päättäjien kanssa on suunnitteilla. Lähidemokratiatyökalu testissä Tapaninvainiossa Pilotin isoin ponnistus (avajaistilaisuus, rekrytointi, ajatushautomopäivä) on toteutettu. Nyt kootaan tuloksia ja loppuraporttia sekä pyritään saamaan syntyneet ideat toteutukseen. RuutiBudjetti Suunnitelma pilottivuoden toiminnoista on tehty. Ensimmäiset tapahtumat molemmilla pilottialueilla on toteutettu sekä kehittämistyöstä on tiedotettu yhteistyökumppaneille ja muille kiinnostuneille. 5

6 HEPO Helsingin pyöräilevät kaupunginosat Hankekoordinaattori on aloittanut työn. On järjestetty pyöräretkiä ja pyöränhuoltotapahtumia useissa kaupunginosissa. Hankekoordinaattori on luonut yhteyksiä kaupunginosiin. Kaupunginosissa on tapahtunut verkostoituitumista ja vireillä on eri kaupunginosien pyöräilyaktiivien tapaaminen.. Projektityöntekijöiden kevät Projektityöntekijöillä on ollut työläs ja innostava kevät. Työnkuva on koostunut pääosin kolmesta tehtäväkokonaisuudesta. Projektiorganisaatiota on rakennettu ja kehitetty edelleen ja pilottien tukena on oltu eri tavoin. Lisäksi on rakennettu piloteille ns. kummivirastoverkosto, eli etsitty pilottien toimintaan ja tavoitteisiin oikeita virastoyhteyshenkilöitä. Työntekijät ovat osa kaupungin organisaatiota ja toimivat pilottien ja eri virastojen välimaastossa rakentaen yhteistyösuhteita. Projektityöntekijät ovat osallistuneet pilottien erilasiin tapaamisiin. Pyrkimys on ollut, että aina isoimmissa tapahtumissa ollaan paikalla. Näin ollen työntekijät ovat voineet tarttua piloteista nouseviin asioihin ja rakentaa tekemistä niiden perusteella. Pilottien kokouksissa on käyty keskusteluja osallistavasta demokratiasta ja sen menetelmistä ja mitä tämä eri piloteissa voisi tarkoittaa. Lisäksi on osallistuttu Artovan kansalaisraadin ja Kaupunkilaisten raadin jäsenten valintaan. Projektityöntekijät järjestivät keväällä kaksi kaikkien pilottien yhteistapaamista. Ensimmäisessä kaikki pilotit esittäytyivät ja toisessa pilotit kertoivat onnistumisistaan ja haasteistaan. Molemmat tapaamiset saivat piloteilta positiivista palautetta. Projektityöntekijöiden näkemyksen mukaan työ niin yleisellä tasolla kuin piloteissa etenee kutakuinkin suunnitelmien mukaan. Virastojen yhteyshenkilöverkoston rakentaminen on ollut yllättävän haastavaa. Käsitys on, että virastot suhtautuvat positiivisesti kansalaislähtöisten asioiden kehittämiseen. Virastoissa on hyvin erilaisia toimintatapoja suhteessa vuorovaikutustyöhön kuntalaisten kanssa ja tämän vuoksi oikeiden henkilöiden tai osastojen löytäminen on ollut haastavaa. Alueellisen osallistumisen ohjausryhmä on kokoontunut neljä kertaa pyrkien tukemaan kehittämistyötä. Helsingin kaupungilla on menossa useita hankkeita osallistavan demokratian kehittämiseksi ja eri työryhmien koordinointi ja tiedon kulkeminen on ensiarvoisen tärkeää hyvien tulosten saavuttamiseksi. Ohjausryhmä ei ole vielä tässä vaiheessa ottanut selkeää kantaa siihen, mitä osallistavan lähidemokratian ja vuorovaikutuskäytäntöjen kehittäminen ja edistäminen kaupunkitasolla tarkoittaa ja mitä se edellyttää. Pilotteja on tuettu tarpeen mukaan ja siinä määrin kuin pilotit ovat sitä toivoneet. Joidenkin kanssa on ollut tiiviimpää yhteistyötä kuin toisten. Esim. Vetoa ja Voimaa Mellunkylään ja RuutiBudjetissa on jo ennestään kaupungin työntekijöitä ja työpanos on ollut pienempi. Joissakin pilottitapaamisissa on projektityöntekijöiden toimesta kirjoitettu muistioita, avustettu tilojen järjestelemisessä ja tiedotuksessa sekä painotuotteissa. Piloteille on kysynnän mukaan toimitettu erilaisia karttoja, asemakaavoja, kiinteistökarttoja, aluesuunnitelmia jne. työn tueksi. 6

7 Suoraa yhteistyötä poliittisten päättäjien, valtuustoryhmien tai lautakuntien kanssa ei ole tehty. Helsingin hallintokulttuuri on moniulotteinen ja tässä mielessä haastava. Syksyn tärkeänä tehtävänä on tukea pilotteja eri julkilausumien ja kannanottojen eteenpäin viemiseen poliittiseen päätöksentekoon. Tähän saattaa riittää virastojen omat hallintokanavat mutta ehkä muitakin tapoja kuntalaisten asioiden esille tuomiseksi voidaan pohtia.. Miten piloteissa on onnistuttu? Itsearviointikyselyn avulla selvitettiin pilottien näkemyksiä kehittämistyön toteutumisesta, toimintamallien kehittymisestä sekä yhteistyön rakentumisesta. Pilotit arvioivat toimintaa valmiiden väittämien avulla, jonka lisäksi oli mahdollista tarkentaa näkökulmia avoimen kysymyksen avulla. Pilotit ovat tiedottaneet paljon ja kehittämistyötä on dokumentoitu (kuvio ). Kaupungin yhteistä tiedotusta lisättiin keväällä avaamalla piloteille Internet-sivut sekä facebook sivut. Erityisesti facebook tiedotus on ollut aktiivista ja sivuilta on löydettävissä tietoa pilottien erilaisista tapahtumista ja kehitysvaiheista. Molemmilla sivustoilla on keskustelumahdollisuus. Osalla piloteista on omat facebooksivut sekä nettisivut. Niillä keskustelut ovat hieman vilkkaampia kuin yhteisillä sivuilla. Kuvio. Kehittämistyön toteutuminen piloteissa Tapahtumia ja tekemisiä on dokumentoitu 8 Pilotin toiminnasta on viestitetty alueen asukkaille 8 Kaupungin projektityöntekijöiltä on saatu apua ja tukea 5 Kupungin tiedotus demokratiapiloteista on ollut hyvää ja riittävää 6 Kaupunki on tukenut kehittämistä 5 Toimijoiden työnjaot pilotissa on sovittu 6 Pilotin sisäinen kehittäminen on organisoitu hyvin 8 % % % 6 % 8 % % kyllä osittain ei (pilottien lkm) Kaupungin projektityöntekijöiden tuki on vielä joillekin piloteille epäselvää. Ei tiedetä mitä tukea voidaan pyytää ja missä asioissa projektityöntekijät voivat auttaa. Toiset pilotit taas ovat olleet tyytyväisiä projektityöntekijöiden apuun. Meille oli arvokasta, että kaupunginjohtaja osallistui avajaistilaisuuteen ja oli läsnä koko tilaisuuden ajan. Virkamiehet osallistuivat kiitettävästi. Projektityöntekijät ja virastoyhteyshenkilö ovat auttaneet pyydettäessä. 7

8 Pilottitoiminnassa on mukana paljon uusia ihmisiä ja luonnollisesti ryhmäytyminen ja yhdessä tekeminen hioutuu matkan varrella. Alkusuunnittelu on sujunut hyvin. Pääosa ajasta on kulunut eri tapahtumien, tilaisuuksien ja kokousten suunnitteluun ja energiaa ei oikein ole jäänyt kokonaisuuden hallintaan, työnjaosta on sovittu tapauskohtaisesti ja toiminta ei ole kovin ammattimaista. Pilottien vastauksista välittyy innostus ja kiinnostus eri asioiden toteuttamiselle. Pilottien näkemysten mukaan (kuvio ) useat toimintatavat ovat luovia, innovatiivisia ja uudenlaisia ja juuri pilotin kontekstiin muovailtuja. Nähtäväksi jää, miten niitä voidaan monistaa toiseen kontekstiin sopivaksi. Toiminnassa pyritään uudenlaiseen avoimuuteen, jota ei ole ehkä aiemmin täällä ollut eikä hankkeella ole ns. vetäjäorganisaatiota esim. järjestöä. Tässä on mahdollisuuksia mutta myös riskejä. Osallistuva suunnittelu on uusi toimintamalli myös Helsingin kaupungin toiminnassa. Tuntuu siltä, että todella pilotoidaan jotain uutta, opetellaan uusia toimintatapoja niin kentällä kuin virastoissa. Ehdottomasti on monistettavissa oleva malli, ja juuri tätä toivomme, että raadista tulisi säännöllinen tapa kysyä asukkaiden mielipidettä monipolvisiinkin asioihin! Kuvio. Toimintamallien kehittyminen Toimintamalli on siirrettävissä/ monistettavissa Asukkaiden mielipiteet huomioidaan pilotin kehittämistyössä 7 8 Asioiden valmistelut ovat vuorovaikutteisia 7 Toimintamalli on luova ja innovatiivinen 5 Toimintamalli on uusi 5 Toimintamalli jää pysyväksi Toiminta perustuu aikaisempaan kehittämistyöhöalueella tai muualla % % % 6 % 8 % % kyllä osittain ei En osaa sanoa (pilottien lkm) 7 Tulosten saavuttamiseksi tärkeitä tekijöitä kaikille piloteille ovat yhteistyön tekeminen ja yhteistyökumppaneiden löytäminen. Keskeisiä yhteistyökumppaneita ovat erityisesti alueilla toimivat yhdistykset ja yritykset. Kaupungin virastoista tärkeinä kumppaneina mainittiin nuorisoasiainkeskus, kaupunginkirjasto, työväenopisto, rakennusvirasto, talous- ja suunnittelukeskuksen tietotekniikkaosasto, kaupunkisuunnitteluvirasto, sosiaali- ja terveysvirasto ja liikuntavirasto. 8

9 Itsearviointikyselyn mukaan pilotit kokevat löytäneensä keskeiset toimijat hyvin. Vuoropuhelu eri toimijoiden kanssa ja yhteistyö kaupungin päättäviin tahoihin on saatu useimmassa hankkeessa luotua. Panostusta näyttäisi vaativan yhteistyön tiivistäminen ja pilottien tuotosten ja tulosten käsittelystä sopiminen (kuvio ). On ilo huomata, kuinka osaavaa ja motivoitunutta henkilökuntaa kaupungilla on töissä! Samalla on harmillista, että rakenteet ja käytännöt ovat kovin jäykät: ne lannistavat ihmisten luontaista intoa ja hidastavat prosesseja merkittävästi. Koneiston rattaat ovat liian irrallaan toisistaan, jotta poikkihallinnollinen yhteistyö onnistuisi kunnolla. Kuvio. Yhteistyön rakentuminen Alueelliset ja/tai oleelliset toimijat ovat mukana Vuoropuhelu eri toimijoiden kanssa on käynnistynyt Kaupungin päättäviin tahoihin on luotu yhteys Osapuolten yhteistyö on tiivistynyt ja monipuolistunut Pilotin tuotosten/esitysten käsittelystä on sovittu % % % 6 % 8 % % kyllä osittain ei (pilottien lkm). Kansalaisfoorumit - neljä eri käytäntöä perustamiseen Demokratiapilottien yhtenä tavoitteena on etsiä ja kokeilla erilaisia kansalaisfoorumeja tai asiakasraateja. Näiden tarkoituksena on tarjota kuntalaisille osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia erityisesti osana kunnan osallistavaa päätöksentekoa. Piloteissa on perustettu foorumeja eri nimillä ja tässä kuvataan neljä eri tapaa perustaa asukas- tai kansalaisraati. Kehittämistyön ollessa vielä alkuvaiheessa ei ole mahdollista arvioida mikä niistä on tuloksellisin. Foorumit on myös perustettu eri näkökulmista pilottien omiin kehitystavoitteisiin sopiviksi. Kansalaisraatitoimintaa on Suomessa ja muualla kehitetty ja kokeiltu erilaisissa toimintaympäristöissä. Pauliina Lehtonen 5 on tuoreessa väitöskirjassaan tutkinut asukasraatitoimintaa Tampereella. Hän nostaa esille asukkaiden ja viranomaisten välisen yhteistyön haasteellisuuden. Raatitoimintaa on helppo suunnitella ja käynnistää mutta työn edetessä haasteeksi Tampereella nousi toimijoiden erilaiset käsitykset kehittämistoimenpiteiden kiireellisyydestä, toteuttamistavoista, tärkeysjärjestyksistä sekä raatitoiminnan tavoitteista ja roolista. Tämä johti siihen, että raatityön aikana syntyi epäluotta- 5 esim. Lehtonen, Pauliina () Julkisesti uskottavat. Kansalaisten kokemuksellinen tieto ja performatiiviset osallistumiskäytännöt. Tampereen yliopisto. 9

10 muksen kasvua ja konflikteja toimijoiden välille. Helsingin demokratiapiloteissa perustetuille asiakasraadeille yhteistyö kaupungin kanssa on raatitoiminnan osalta vielä kehitysvaiheessa. Tällä hetkellä piloteissa esiintyy sekä positiivisia että negatiivisia näkemyksiä asioiden etenemisestä ja tärkeydestä osana kaupunkisuunnittelua. Olemme olleet yhteydessä kaupunkiin, mutta rehellisyyden nimissä en kutsuisi sitä vielä vuoropuheluksi. Osa ovat kiinnostuneita ja osa taas suhtautuu välinpitämättömästi. Osa ideoista on suuria (silti realistisia ja kohtuullisia) ja sellaisia, jotka vaativat kaupungin osallistumista. Demokratiapilotin on vaarana kääntyä itseään vastaan jos kaupunki ei osallistu minkään hankkeen toteutukseen. Tulos jää näennäiseksi, jos kaupunki ei ole aidosti kiinnostunut toimintansa kehittämisestä tai asukasvaikuttamisen lisäämisestä. Työstämme on oltu aidosti kiinnostuneita ja asiat ovat edenneet loistavasti Artovan kansalaisraati Raati perustettiin alueen asukkaiden kansalaismielipiteen tuottamiseksi ja erityisesti Arabianrannan rantapuiston elävöittämiseen. Tietokeskus suoritti otannan väestörekisteritiedoista. Kutsu kansalaisraatiin lähetettiin satunnaisotannalla valitulle asukkaalle. Kutsuun vastasi 8 asukasta, joista ilmoitti halukkuutensa osallistua raatiin. Heistä valittiin raadin jäseniksi siten, että eri väestöryhmät olivat mahdollisimman hyvin edustettuina. Valinnan suoritti kaupungin hallintokeskuksen demokratiapilottien projektityöntekijä. Valituille lähetettiin kutsu ja henkilöä saapui ensimmäiseen tapaamiseen. Raadin työskentely on käynnistynyt. Kaupunkilaisten raati Pilotin tavoitteena on mallintaa raatitoimintaa ja luoda Helsingin kaupungille käytäntö kansalaismielipiteiden esilletuomiseksi. Työssä hyödynnetään Wisdom Council-työskentelyä, jota on käytetty mm Keski-Euroopassa. Lähtökohtana oli, että Helsingin kaupunki määrittelee teeman, jota työskentelyssä lähdetään kehittämään. Ajankohtaisena asiana oli Helsingin kaupungin pysäköintipolitiikka, joka valikoitui aihealueeksi. Menetelmän pilotointi haluttiin heti osaksi kaupungin suunnittelu- ja päätöksentekoprosessia ja menetelmän eri vaiheet oli tarkkaan suunniteltu. Raatilaisia etsittiin vapaaehtoisen ennakkoilmoittautumisen kautta. Asiaa markkinoitiin kaupunkisuunnitteluviraston Internet-sivuilla, sosiaalisessa mediassa ja kolmessa printtilehdessä. Haku oli kaikille Helsinkiläisille avoin. Raatiin ilmoittautui henkilöä. Kaupunkilaisten raatiin valittiin 6 jäsentä sillä ajatuksella, että raati edustaa Helsinkiä pienoiskoossa. Mukaan valittiin kahdeksan autottoman ja kahdeksan autollisen kotitalouden edustajaa. Kahdeksan raatilaista asui kantakaupungissa ja kahdeksan esikaupungissa. Lisäksi huomioitiin sukupuolijakauma, asumismuoto ja henkilön liikkumistavat mahdollisimman hyvin. Pyrittiin kasaamaan monipuolinen ja keskusteleva raati. Raadin jäsenet valittiin pilottityöntekijöiden ja demokratiapilotin projektityöntekijän yhteistyönä. Valintakriteerit oli tarkkaan mietitty etukäteen ja valinta tehtiin niiden perusteella. Valintaa helpotti myös se, että ilmoittautumiset oli kerätty sähköisesti ja aineistoa oli helppo käsitellä ja luokitella etukäteen asetettujen kriteerien perusteella. Kaupunkilaisten raati kokoontui huhtikuussa kahden päivän työpajaan muodostamaan kannanoton Helsingin pysäköintipolitiikkaan.

11 Vuosaaren asukastoimikunta Pilotin tavoitteena on koota laaja edustus Vuosaarelaisia vaikuttamaan oman kaupunginosan asioiden hoitoon Vuosaari toimikunta. Uuden toimikunnan aloituskoostumuksen määritteli Vuosaaren asukastoimikunta, joka lakkautti toimintansa uuden toimikunnan aloitettua työnsä. Alkuvuodesta oli Vuosaari-lehdessä avoin kutsu paikallisille yhdistyksille ilmoittautua mukaan toimikuntaan. Yhdistykset valitsivat itse edustajansa toimikuntaan. Poliittisille ryhmille varattiin paikkaa kuntavaalien tuloksen (Vuosaaressa) mukaan. Toimikuntaan valittiin jäsentä ja järjestäytymiskokous oli toukokuussa. Valinnan suoritti Vuosaaren asukastoimikunta. Tapaninvainion ajatushautomo Pilotin tavoitteena on kokeilla LähDe-menetelmä alueen asukkaiden aktivoimiseksi. Menetelmän toteuttaminen käynnistyi ajatushautomolla, johon rekrytoitiin ihmisiä usealla eri tavalla. Kaupunki lähetti jokaiseen alueen kotitalouteen kutsun avajaistilaisuuteen. Kaikilla oli mahdollisuus ilmoittautua mukaan joko sähköisesti tai paperilla. Ihmisiä rekrytoitiin mukaan sähköisesti alueen facebook foorumissa sekä hyödyntämällä vanhempaintoimikuntien ja alueen toimijoiden (esim. MLL Tapaninkylä) postituslistoja. Pilotin omat kotisivut ovat toimineet verkossa päätiedonlähteenä ja siellä on voinut ilmoittautua mukaan joko hankkeen postituslistalle tai ajatushautomoon. Lisäksi hankkeen mainoksia jaettiin alueen yrityksissä (ruokakaupat, ravintolat, huoltoasema), kirjastossa, kaduilla ja tapahtumissa (Mosa herää, Perhefudiksen avajaiset). Demokratiapilotti osti mainostilan paikallislehdestä (Koillis-Helsingin Lähitieto). Mukaan ilmoittautuneita henkilöitä pyydettiin aktiivisesti levittämään tietoa pilotista. Ajatushautomoon osallistui n. 5 alueen asukasta ja työ on käynnistynyt. 5. Asukkaiden aktiivisuus ja osallistuminen Osallisuudella tarkoitetaan demokratiapiloteissa lähinnä sitä, miten kuntalaiset kokevat voivansa olla osa kunnan sosiaalista ja poliittista yhteisöä. Asukkaiden osallistuminen pilottien eri toimintoihin voi tarkoittaa mahdollisuutta ilmaista mielipiteitä ja tulla kuulluksi ja toisaalta mahdollisuutta vaikuttaa asioihin. Osallisuuteen sisältyy liittymistä, kuulumista ja mukana olemista. Osallistumiskäytäntöjä voidaan tarkastella monestakin näkökulmasta ja yksi jäsennys 6 on tarkastella osallisuutta tietoosallisuutena, suunnitteluosallisuutena, päätösosallisuutena tai toimintaosallisuutena. Silloin kun osallisuuskäytäntöjä kehitetään kunnassa (tai piloteissa), on hyvä miettiä mitä näillä tarkoitetaan ja mihin tarkoitukseen erilaisia käytänteitä kehitetään. 6 ks. esim. Korhonen, Johanna & Tiala, Toini toim. () Kuntalaiset ja hyvä osallisuus. Lupaavia käytäntöjä kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien edistämiseksi. Sisäasiainministeriö ja Suomen Kuntaliitto ja Bäcklund, Pia (7) Tietämisen politiikka. Kokemuksellinen tieto kunnan hallinnassa. Helsingin kaupungin tietokeskus.

12 Pilottien kehittäminen jakaantuu tällä hetkellä aika tasaisesti tieto-, suunnittelu-, päätös ja toimintaosallisuuteen. Tieto-osallisuudella tarkoitetaan, että asukkaat ovat tietoisempia vaikutusmahdollisuuksistaan, toimivat tiedon tuottajina ja vastaanottajina ja että asukkaiden mielipiteitä huomioidaan kehittämistyössä. Suunnitteluosallisuudella tarkoitetaan, että uusia asukkaita on tullut mukaan, asioiden valmistelut ovat vuorovaikutteisia ja asukkaat ovat voineet osallistua asioiden suunnitteluun ja kehittämiseen. Toimintaosallisuus tarkoittaa, että alueella on käynnistynyt yhteistä kehittämistä ja alueen kansalaistoiminta on aktivoitunut. Päätösosallisuudella tarkoitetaan, että asukkaat voivat osallistua ja vaikuttaa päätöksentekoon. Pilottien oman arvion mukaan parhaiten on onnistuttu suunnittelu- ja tieto-osallisuuden kehittämisessä. Toimintaosallisuuden osioita on vielä vaikea arvioida, mutta ainakin asukkaiden mielipiteiden huomioiminen kehittämistyössä on jossain määrin toteutunut kaikissa piloteissa. Tällä hetkellä kehittämistyö on alkuvaiheessa, jolloin suunnitteluosallisuus korostuu ja päätösosallisuutta on toistaiseksi arvioitu olevan vähiten. Osallisuuden eri muotojen kehittymistä eri piloteissa tarkastellaan loppuarvioinnissa tästä näkökulmasta tarkemmin. Projektityöntekijöiden näkemyksen mukaan Helsingin kaupungin lähidemokratian kehittäminen on painottunut pitkälti tieto-osallisuuden suuntaan. On kehitetty erityisesti sähköisiä vuorovaikutuskanavia ja avoimen tiedon kanavia, jotka ovat suhteellisen hyvällä mallilla. Ns. kasvokkaiset vuorovaikutuskanavien mahdollistaminen ja kehittäminen on ollut enemmän sattumanvaraista ja erilaisten projektien varassa. Pilottien tulokset ja menestys riippuu pitkälti siitä, miten alueen tai kaupungin asukkaita ja tarvittavia virkamiehiä saadaan toimintaan mukaan. Pilottien yleisenä tavoitteena on alueen asukkaiden aktivointi (kuvio 5) ja eri tapahtumiin on osallistunut kiitettävästi ihmisiä. Lähes kaikki pilotit kokivat tavoittaneensa alueen asukkaita ja lisää toimijoita on matkan varrella liittynyt mukaan. Erityisesti sosiaalisen median ja erilaisten sähköpostilistojen osallistujamäärät ovat koko ajan lisääntyneet. Pilottien käynnistystilaisuuksissa osallistujat ovat voineet tuoda näkyväksi ajatuksiaan ja toiveitaan ja näitä on sitten pilottien tavoitteiden mukaan lähdetty työstämään. Usealla pilottialueella kuten esim. Maunulassa ja Mellunkylässä on ennestään ollut aktiivista toimintaa, mutta sielläkin uusia ihmisiä on liittynyt mukaan työhön. Alueen kansalaistoiminnan aktivoitumista on vaikea arvioida pilottien alkuvaiheessa, mutta varovaisia positiivisia arvioita tästäkin näkökulmasta esiintyy.

13 Kuvio 5. Asukkaiden osallisuus pilottien näkökulmasta Uusia asukkaita on tullut toimintaan mukaan 7 Asukkaat voivat osallistua toiminnan/asioiden suunnitteluun ja kehittämiseen Asukkaat voivat osallistua tai vaikuttaa päätöksentekoon 6 Asukkaat ovat tiedon tuottajia ja vastaanottajia 6 Alueen kansalaistoiminta on aktivoitunut 5 Alueella on käynnistynyt yhteistä kehittämistä Asukkaat ovat tietoisempia vaikutusmahdollisuuksistaan 5 % % % 6 % 8 % % kyllä osittain ei En osaa sanoa (pilottien lkm) 8 6. Teknologia osana kehittämistä Pilottien käynnistysvaiheessa teknologian käyttö tiedotuksessa on ollut oleellista. Demokratiapiloteille on avattu Internet-sivusto jossa tiedotetaan piloteista ja yleisesti koko hankkeesta. Lisäksi projektiorganisaatio on tiedottanut ja uutisoinut facebookin avulla erilaisista tapahtumista. Pilotit ovat itse tiedottaneet paikallislehdissä, facebookissa, sähköpostilistojen ja omien nettisivujen kautta pilottitapahtumista ja mahdollisuuksista osallistua toimintaan. Muutamassa pilotissa on erikseen lähdetty kehittämään verkkosovelluksia. Helsingin pyöräilevät kaupunginosat ja Mainio Malminkartano piloteissa on hyödynnetty jo kehitettyä Helsingin kaupungin kerro kartalla sovellusta. Malminkartanon pilotissa kerro kartalla 7 sovelluksen avulla kerätään tietoa alueen siisteysongelmista ja etsitään uusia ideoita asukaskyselyn avulla. Siisteysongelmat viestitään kaupungin kunnossapidon tietoon toiminnan kehittämiseksi ja asukkaiden omien siivoustalkoiden kohdistamiseen. Kehittämisideoita tarkastellaan asukasyhdistyksessä niin, että niistä pyritään toteuttamaan mitä pystytään niin itse kuin esittämällä niitä kaupungin rakennusvirastolle. Helsingin pyöräilevät kaupunginosat pilotissa on tarkoitus kerätä nettisovelluksella kaupunginosien asukkailta, yhdistyksiltä ja yrityksiltä tietoa siitä, millaiset liikenteeseen liittyvät ongelmat askarruttavat eri kaupunginosissa. Kerätyn tiedon pohjalta valitaan alueet, joissa projektin käytännön toimintaa käynnistetään yhdessä asukas- ja kaupunginosayhdistysten kanssa. Tapaninvainion ajatushautomossa kokeiltiin viestiseinää, johon sai lähettää erilaisia ajatuksia ja ideoita tekstiviestillä. 8 Viestiseinän avulla toteutettiin myös live-äänestys. Viestiseinä toimi palautekanavana kuukauden ajan ajatushautomon jälkeen

14 7. Tavoitteet ja tulokset 7. Tavoitteiden toteuttamisen eteneminen Pilottien tavoitteet tai päämäärät yleisellä tasolla liittyvät kuntalaisten tai alueella asuvien asukkaiden vaikuttamismahdollisuuksien lisäämiseen. Painopiste on erilaisten rakenteiden, aluefoorumien, tapahtumien, työpajojen tai kansalaisraatien muodostamisessa. Näiden avulla pyritään aktivoimaan kuntalaisia erilaisiin vaikuttamisen tapoihin. Pilotteja pyydettiin arvioimaan työn suunnittelun ja toteutuksen etenemistä sekä missä määrin tavoitteita on jo saavutettu. Kuvio 7. Pilottien suunnittelu ja toteutus Suunnittelu 6 Toteutus = juuri aloitettu 5 = valmis (pilottien lkm) Suunnittelu on tehty valmiiksi tai lähes valmiiksi kuudessa pilotissa. Ainoastaan Maunulan pilotissa suunnittelutyö on täysin valmista. Kolmessa pilotissa 9 työ etenee vaiheittain ja suunnittelua tapahtuu pitkin matkaa. Toteutuksen osalta Artova, Vuosaari, RuutiBudjetti ja Vetoa ja Voimaa Mellunkylään ovat oman arvionsa mukaan alkutaipaleella ja muut ovat edenneet vähän pidemmälle. Tavoitteiden osalta pilotit arvioivat edistymistään (kuvio 8) neliportaisella asteikolla. Kokonaisuuden osalta tavoitteet ovat jo näinkin lyhyen kehittämistyön ajalta toteutuneet osittain. Lähes kokonaan tavoitteet ovat toteutuneet Tapaninvainion ja Kaupunkilaisten raati piloteissa. Toteutumisarvio ei ehkä ole ihan vertailukelpoinen, koska pilotit ovat saattaneet tulkita arviointiasteikkoa eri tavalla. Arvio on kuitenkin suuntaa-antava. 9 Artova, Itä-Pasila ja Vetoa ja Voimaa Mellunkylään

15 Kuvio 8. Pilottien tavoitteiden toteutuminen (keskiarvoina). Kaikki Tapaninvainio Kaupunkilaisten raati Mellunkylä RuutiBudjetti Maunula Malminkartano Itä-Pasila Hepo Artova Vuosaari, asteikko: = ei ollenkaan, =osittain, =lähes kokonaan, =täysin 7. Edistäviä ja estäviä tekijöitä Tavoitteiden ja kehittämistyön etenemiseen vaikuttaa moni asia. Pilotin tavoitteiden toteutumista edistäviä ja estäviä tekijöitä löytyy jonkin verran. Pilottien näkökulmasta kehittämistä edistäviä tekijöitä ovat aktiiviset aloitteentekijät ja vapaaehtoiset toimijat alueella, oma kärsivällisyys sekä onnistuneet tapahtumat. Lisäksi demokratiapilottina oleminen on edesauttanut yhteistyötä virkamiesten ja päättäjien kanssa. Hanketyöntekijöiltä saatu erilainen tuki ja opastus ovat ratkoneet monia pulmia. Kehittämistyötä estävinä tai hidastavina tekijöinä pilotit nostivat esille erityisesti sen, että aktiivisia toimijoita on toistaiseksi aika vähän ja hankesuunnitelmien toteuttaminen on osoittautunut arvioitua työläämmäksi. Käytettävissä olevan ajan puute on ykkösriski ja ongelma. Tekijöitä on vain kourallinen, mikä on kuormittavaa kaikille mukana olijoille. Toimintaa helpottaisi suuresti jokin kaupungin ja demokratiapilotin välimaastossa toimiva fasilitaattori, joka voisi tehdä osan esim. muistioista ja tiedotuksesta. Toinen haaste on käsiteltävien asioiden toteutumisen todennäköisyys, tai oikeastaan epätodennäköisyys. On vaikea motivoida ihmisiä mukaan, kun emme voi luvata että lopulta saamme aikaan yhtään mitään konkreettista. Työtä tehdään useimmissa piloteissa vapaaehtoisvoimin ja jäsenten hajanaisuus, työskentely eri paikoista vaikeuttaa koordinointia ja toteutusta. Kaupunki on tukenut joitakin hankkeita taloudellisesti esim. kutsukirjeiden postitus Maunulassa, Malminkartanossa ja Tapaninvainiossa. Muutamat pilotit ovat saaneet taloudellista tukea eri virastoista esim. Hepon ja kaupunkilaisten raadin toimintaa on tukenut Kaupunkisuunnitteluvirasto. Tapaninvainion pilotti sai jonkin verran avustusta Sosiaali- ja terveysviraston järjestöavustuksesta. Demokratiapiloteille ei päätösvaiheessa myönnetty taloudellis- 5

16 ta tukea ja jotkut pilotit ovat kokeneet taloudellisen avustamisen epäoikeudenmukaisena tai sattumanvaraisena. Pilotit ja kaupunki ovat tiedottaneet piloteista eri tiedotusvälineiden kautta. Silti lähes kaikissa piloteissa koetaan, että on vaikea tavoittaa asukkaita ja riittävästi keinoja tähän ei ole vielä löydetty. Hidas ja joskus hankala yhteistyö kaupungin eri virastojen kanssa hidastaa pilottien näkökulmasta kehittämistyötä. Osa suunnitteluun ja rakentamiseen liittyvistä päätöksistä on jo tehty, kaupunkikoneiston juna etenee omaa lainalaisuuttaan, mikä on oma haasteensa mutta ei missään tapauksessa ollut vielä este. Joskus vastaus on viipynyt kaupungilta, meillä ei ole myöskään tietoa kuinka hyvin virkamiehet on briiffattu hankkeeseen. Kaupungin virkakoneiston hitaus laskee yhteistä eetosta. 7. Tulokset pilottien sanoin Pilottien tuloksilla tarkoitetaan niitä konkreettisia hyötyjä tai vaikutuksia, joita kehittämistyöllä saadaan aikaiseksi. Kokonaisuuden aikajänne vuosi on lyhyt ja kaikki tulokset eivät toteudu samanaikaisesti. Pilottien lähtötilanteen kuvauksessa on tuotu näkyväksi mitä tuloksia pilotit olettavat saavuttavansa. Kehittämisprosessin loppuvaiheessa on mahdollista tarkemmin kuvata mitä oletettuja tuloksia saavutettiin, ja mitä mahdollisia ei oletettuja tuloksia syntyi matkalla. Itsearviointikyselyssä pyydettiin pilotteja kuvaamaan, mitkä ovat tähän mennessä saavutetut tärkeimmät tulokset. Seuraavassa kuviossa nähdään, että osa arvioiduista tuloksista tällä hetkellä liittyvät onnistuneisiin tapahtumiin ja erilaiseen tekemiseen. Varsinainen hyöty kuntalaisille näyttäytyy kehittämisen loppupuolella. 6

17 ARTOVA: Asukkaiden aktivointi, uuden toimintamallin kokeilu. MAUNULA: Saunabaarin ja Maunulatalon kehittämisryhmien perustaminen ja sitä kautta jatkuvasti syvenevä kehittämistyö. Ollaan saavutettu keskustelu/vuorovaikutusyhteys Maunula-talon suunnitteluryhmään. On kartoitettu mahdollisuuksia laajentaa Saunabaarin toimintaa demokratiatilana ja Saunabaarin käyttäjät ovat hyvin mukana. MALMINKARTANO: Kerrokartalla on nyt olemassa, viestintä käynnistetty tietoisuuden kasvattamiseksi vaikuttamisen ja tiedonsaannin mahdollisuuksista, Horisontin kehittäminen yhdyskunnan tietokeskukseksi käynnistetty. MELLUNKYLÄ: Hieno keskustelujen sarja, jolla luodattiin nuorten ongelmia alueella ja jonka tuloksena Vamos-projekti perusti toimipisteen Kontulaan ja perustettiin työryhmä miettimään ostarilla ja tietyissä kaupoissa parveilevien lasten saamista mukaan nuorisoasiainkeskuksen toimintaan ja/tai lastensuojelun asiakkaiksi. Erittäin hyvin onnistunut juhlaviikkojen tapahtumasarja. Kansallisteatterin jalkautuminen Kontulaan. Kontulan 5o-vuotisjuhlien valmistelun aloittaminen laajalla yhteistyöllä. Lokakuun lopussa perustettujen Facebook-sivujen tasainen kasvu. TAPANINVAINIO: Asukasaktiivisuuden lisääntyminen, alueen profilointi ja kiinnostuksen herättäminen, keskusteluyhteyden luominen kaupungin virkamiehiin ja alueen toimijoihin, LähDe-menetelmän toimivaksi osoittaminen ja alueen esiinnouseminen mediassa. ITÄ-PASILA: Yleisen aktiivisuuden kasvattaminen. VUOSAARI: Uusi toimikunta on koottu. KAUPUNKILAISTEN RAATI: Heti aluksi saimme kaupungin ottamaan omistajuutta raadista, kun vaadimme, että raadin teema tulee heiltä. Se oli tärkeää, jotta raati toimintamallina voisi vakiintua. Teeman valinta onnistui, se oli asukkaita puhutteleva ja mediaakin kiinnostava, mikä lisäsi näkyvyyttä. Raadin valinta onnistui hyvin, saimme monipuolisen ja erilaisia mielipiteitä antavan ja samalla arvostavan porukan kasaan. Raatilaisten motivointi onnistui. Ensimmäinen työpaja onnistui varsin hyvin, toiseen olisi saanut tulla lisää yleisöä. RUUTIBUDJETTI: Hanke on tavoittanut arviolta reilun 7 nuorta sekä parikymmentä yhteistyökumppania alueilta. N. 7 nuorta on esittänyt kehittämisideoita alueen palveluista. HEPO: Tärkein tulos on se, että useassa kaupunginosassa on herännyt kiinnostus pyöräilyn edistämiseen ja asiasta innostuneet ihmiset ovat verkostoituneet. 7

18 8. Lopuksi Demokratiapilottien keskeisenä tehtävänä on kehittää menetelmiä Helsingin kaupungin osallistavan lähidemokratiatyön tueksi. Pilottien lähtötilanteessa kehittämistyötä kuvattiin kolmen kehittämisteeman avulla: osallisuuskäytännöt, fyysiset demokratiatilat ja teknologian kehittäminen. Kuvio 9. Pilottien kehittämisinterventiot Kansalaisraati Foorumit ja työpajat Kaupunginosa-kokous Toimi- ja neuvottelukunnat Osallistuva budjetointi Tapahtumat ja koulutukset Osallisuuskäytännöt Fyysiset demokratiatilat Asukastalojen toiminnan parantaminen Yhteisten tilojen käytön suunnittelu Uusien tilojen (esim. monitoimitalo) käytön suunnittelu Julkisten ulkotilojen suunnittelu ja parantaminen Sähköisten työkalujen kehittäminen Kerro kartalla sovelluksen kyselytyökalun käyttö Virtuaalinen demokratiatila Reaaliaikainen äänestys Tiedottaminen Tiedon keruu, kyselyt Teknologian kehittäminen Pilottityön puolessa välissä voidaan todeta, että edellä olevan kuvion kaikki teema-alueet sisältöineen ovat lähteneet liikkeelle eri kaupunginosia tai kaikkia kaupunkilaisia huomioon ottaen. Pilottien kevät on painottunut suunnittelu- ja käynnistystyöhön, tiedottamiseen ja asukkaiden aktivoimiseen mukaan toimintaan. Tiedotuksella on ollut merkittävä rooli niin yksittäisessä pilotissa kuin koko kokonaisuuden kannalta. Vaikka tiedotusta on ollut jo paljon, pilotit kokevat sen edelleen pulmalliseksi ja toivovat lisää panostusta kaupungin taholta. Projektityöntekijät ovat mahdollisuuksien mukaan osallistuneet aktiivisesti pilottien toimintaan ja tukeneet erilaisten asioiden eteenpäin menoa ja erityisesti viranomaissuhteiden rakentamista. Kuntalaisten ja virkamiesten tieto-, suunnittelu- ja toimintaosallisuus ovat olleet merkittävässä roolissa kun taas päätösosallisuuden problematiikkaa nousee syksyn keskeiseksi kehittämisalueeksi. Ollakseen aitoa, täytyy pilottien demokratialla myös pystyä oikeasti vaikuttamaan johonkin. Tällä hetkellä leikimme vaikuttamista, eikä meillä ole mitään varmuutta siitä, onko tuloksillamme mitään konkreettista merkitystä. Asukkaiden ja myös itsensä motivoimisen kannalta olisi hedelmällisempää, jos piloteille olisi oikeasti taattu edes pieni vaikuttamisen mahdollisuus johonkin konkreettiseen asiaan. Piloteissa on järjestetty erilaisia foorumeita osallisuuskäytäntöjen kehittämiseksi. Eri forumeiden ja raatien edustavuus on mielenkiintoinen näkökulma kehittämistyössä. Miten raati pitäisi perustaa, jotta se voidaan nähdä asuinaluetta edustavana toimijana? Raateja, foorumeita ja toimikuntia on perustettu eri menetelmiä käyttäen ja vähän eri tarkoituksiin. Minkä tyyppinen foorumi sopii mihinkin tarkoitukseen on mielenkiintoinen näkökulma pilottien seurantatyössä. Esim. Artovan kansalais- 8

19 raadin ja Kaupunkilaisten raadin perustamisessa näkyy erilainen lähtökohta. Artovan raadin nostamat teemat ovat alueelta ja asukkailta nousevia kun taas Kaupunkilaisten raadin teema tuli virkamiehiltä annettuna. Vaikuttaako tämä lopputulokseen? Niinikoski & Setälä () ovat selvittäneet erityisesti kansalaisfoorumien vaikutusta poliittiseen päätöksentekoon ja kansalaisten omia käsityksiä vaikuttamismahdollisuuksistaan. Heidän näkemyksen mukaan kansalaisfoorumitoiminnan vakiinnuttaminen yhdeksi demokraattisen osallistumisen muodoksi edellyttää ylhäältä alas johdettujen prosessien rinnalle kansalaisten aloitteisiin pohjautuvia foorumeita. Niiden asemaa tulisi selkeyttää ja niiden käytön prosesseja täsmentää suhteessa edustuksellisiin demokratiaelimiin. Jotta foorumeilla olisi merkitystä, niiden käyttötarkoitus olisi täsmennettävä osana kunnan johtamista. RuutiBudjetin osalta käytettävissä oli niukasti tietoa, jonka vuoksi osallistavien menetelmien käyttöä heidän osalta ei ole tarkemmin voitu nostaa näkyväksi. Vuosaaren toimikunnan perustaminen on tuottanut runsaasti keskustelua heidän facebooksivuillaan. Näkökulmia on monenlaisisia niin positiivisia kuin negatiivisiakin. Toisaalta keskustelu on ehkä tyypillistä uuden toimikunnan käynnistysvaiheessa, jossa tehtävät ja tavoitteet vielä hakevat muotoaan. Aktiivinen keskustelu kertoo siitä, että alueen asukkaat ovat kiinnostuneita tämän tyyppisen toimintamallin kehittämisestä. Tapaninvainiossa kehitettävä LähDe-menetelmä on täysin uutena menetelmänä kiinnostava. Poikkeaako se jollain tavalla muista vastaavista menetelmistä? Tapaninvainiossa ei ennestään ole ollut kovin aktiivista asukastoimintaa ja näin pilotin keskivaiheella näyttää siltä, että ainakin menetelmän käyttöönotto on saanut väkeä liikkeelle ja kiinnostus oman asuinalueen asioista on lisääntynyt. Pasilan pilotin erityispiirteenä voidaan pitää sitä, että toiminnassa on huomioitu erilaiset asujaryhmät, kuten lapsiperheet ja maahanmuuttajat, joiden kanssa tapahtumia on järjestetty eri näkökulmista. Uusina avauksina ovat heidän muutosagenttitapaamiset sekä ympäristökävelyt. Teknologiaa on hyödynnetty laajasti tiedotuksessa. Varsinaisena menetelmällisenä kehittämisenä tämä näkyy parhaiten Malminkartanon ja Hepo:n piloteissa, jossa kerro kartalla sovellusta on ensimmäistä kertaa otettu asukaskäyttöön. Tapaninvainion viestiseinän käyttö osana asukasfoorumia on myös raikas avaus ja osoitus teknologian mahdollisuuksista. Teknologiaa on hyödynnetty viestinnässä Vetoa ja Voimaa Mellunkylään pilotissa, jossa vuoden aikana kaikki pilotit esittäytyy radiolähetyksessä. Teknologian käyttö ja kehittäminen asukasvetoisissa piloteissa edellyttää teknistä osaamista ja ehkä jonkun verran taloudellista panostusta. Kaupungin odotukset pilottien teknologian kehittämiseen olivat pilottikokonaisuuden alussa aika korkealla. Nyt näyttää siltä, että varsinaisia uusia innovaatioita teknologian käytössä ei välttämättä synny olemassa olevilla resursseilla. Teknologian kehittämisen mahdollistamiseksi projektiorganisaatio voisi kenties tarttua tähän haasteeseen syksyllä. Demokratiatiloihin liittyvä kehittäminen näkyy erityisesti Maunulan, Malminkartanona ja Artovan hankkeissa. Osallistuvan suunnittelun uusia avauksia on käynnistetty Maunulatalon suunnittelussa, jossa asukkaat ovat mukana. RuutiBudjetin osallistavan budjetoinnin kokeilu saattaa myös tuoda muutoksia kohteena olevien nuorisotalojen toimintoihin. Mutta onko asukkaiden näkemyksillä ja toiveilla merkitystä hankkeiden toteutusvaiheessa? Se jää nähtäväksi. Niinikoski, Marja-Liisa & Setälä, Maija () Deliberatiivisen demokratian keinoja testaamassa. foorumikokeilu osana kunnallista päätöksentekoa. Lehdessä: Hallinnon tutkimus /. 9

20 Käytössä olevan tutkimusmateriaalin perusteella voidaan nostaa erityisesti kaksi asiaa, jotka näyttäisivät olevan koko demokratiapilotin onnistumisen kriittisiä menestystekijöitä. Ensimmäinen on asukkaiden ja virkamiesten yhteistyö. Isossa kaupungissa voi olla haastavaa löytää oikeat keskustelukumppanit kehittämistoimintojen eteenpäin viemiseksi. Toinen merkittävä asia on se, miten pilotit saavat esityksensä ja kehityt asiat poliittiseen päätöksentekoon siten, että työ ja vaikuttaminen voidaan kokea merkitykselliseksi. Näiden kahden asian toteuttamisessa merkittävä rooli on projektityöntekijöillä sekä ohjausryhmällä. Projektityöntekijöillä on tietoa siitä, miten hallintoasiat etenevät kaupungissa ja ohjausryhmä voi omalla toiminnallaan esim. tiedotuksen keinoin vaikuttaa eri virastojen vuorovaikutuskäytäntöihin. Pilottien tähän mennessä saavutetut tulokset (ks. kappale 7.) ovat hyvin linjassa lähtötilanteen kuvauksessa esille nostettujen tulostavoitteiden kanssa. Maaliskuussa paikannettiin koko pilottikokonaisuuden osalta kaksi oleellista oletettua kehittämistyön tulosta: Rakenteet ja menetelmät kansalaisosallistumiselle on luotu ja ihmisiä on saatu mukaan. Ihmiset ovat aktivoituneet ja heillä on kokemus siitä, että asioihin voi vaikuttaa. Nykytilanteessa voidaan todeta, että rakenteet ja menetelmät ovat luotuna, tai ovat ainakin viimeistelyvaiheessa. Ihmisiä on saatu mukaan, joskin pilotin pyörittäminen on vielä aika pienen joukon käsissä. Edelleen tehdään työtä sen eteen, että saadaan enemmän ja erilaisia ihmisiä mukaan työhön. Ne ihmiset, joita on tavoitettu ja saatu toimintaan mukaan ovat aktivoituneet. Tietoa asukkaiden kokemuksista vaikuttamisen mahdollisuuksiin käytännössä selviää pilotin loppuvaiheessa.

21 Lähteet Bäcklund, Pia, toim. (8) Helsinkiläisten käsityksiä osallisuudesta. Helsingin kaupungin tietokeskus. Bäcklund, Pia (7) Tietämisen politiikka. Kokemuksellinen tieto kunnan hallinnassa. Helsingin kaupungin tietokeskus. Bäcklund, Pia & Kuokkanen, Anna &Henriksson Riikka (6) Kuntalaisten ja hallinnon vuorovaikutuksen käytännöt Helsingissä. Helsingin kaupungin tietokeskus. Högnabba, Stina () Alueellisen osallistumisen kokeilu pilottihankkeiden lähtötilanteen ja tavoitteiden kuvaus.... Helsingin kaupungin tietokeskus. Högnabba, Stina () Alueellisen osallistumisen kokeilu demokratiapilotit. Arviointi- ja seurantatutkimuksen suunnitelma... Helsingin kaupungin tietokeskus. Korhonen, Johanna & Tiala, Toini toim. () Kuntalaiset ja hyvä osallisuus. Lupaavia käytäntöjä kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien edistämiseksi. Sisäasiainministeriö ja Suomen Kuntaliitto. Lahti, Tanja & Laine, Markus () Kaupungin toiminta tutummaksi ja vuorovaikutus vahvemmaksi. Helsinkiläisten näkemyksiä kaupungin toiminnasta ja päätöksenteosta vuonna. Helsingin kaupungin tietokeskus. Lehtonen, Pauliina () Julkisesti uskottavat. Kansalaisten kokemuksellinen tieto ja performatiiviset osallistumiskäytännöt. Tampereen yliopisto. Niinikoski, Marja-Liisa & Setälä, Maija () Deliberatiivisen demokratian keinoja testaamassa. Foorumikokeilu osana kunnallista päätöksentekoa. Lehdessä: Hallinnon tutkimus /.

22 Liite. Itsearviointikysely Demokratiapilottien seurantakysely Helsingin kaupungin tietokeskus seuraa Helsingin demokratiapilottien etenemistä vuoden ajan. Tämän kyselyn avulla selvitetään missä vaiheessa kehittäminen on toukokuussa. Kyselyn aiheet liittyvät pilottien kehittämisprosessiin, toimintamallien kehittämiseen, kaupunkilaisten osallistumiseen sekä teknologian hyödyntämiseen. Kyselyn tuloksia raportoidaan välikatsauksen muodossa elokuussa demokratiapilottien ohjausryhmälle sekä kaupunginjohtajalle. Tuloksia käytetään myös loppuraportoinnissa tammikuussa. Tietokeskuksessa korkeakouluharjoittelijana työskentelevä Päivi Matilainen käyttää osan tuloksista Helsingin yliopistolle tehtävässä pro gradu - työssä. Pyydän teitä vastaamaan kyselyyn.5. mennessä. Jokaisesta pilotista lähetetään yksi vastaus. Suositeltavaa olisi, jos pilottien vastuuhenkilöt täyttäisivät kyselyn yhdessä. Merkitkää kyselyn alkuun ketkä ovat osallistuneet vastaamiseen. Kyselyn voi tarvittaessa keskeyttää ja jatkaa täyttämistä myöhemmin. Käytä tällöin kyselyn "jatka myöhemmin" painiketta ja saat linkin sähköpostiisi. Tämän kautta voit jatkaa kyselyyn vastaamista. Muista lopussa painaa "lähetä" nappia. Mikäli tarvitsen lisätietoja pilotistanne, olen teihin erikseen yhteydessä. Ystävällisin terveisin, Stina Högnabba, erikoistutkija, puh: stina.hognabba@hel.fi. Pilotin nimi? ( ) Arabianranta, Toukola ja Vanhakaupunki demokraattisen päätöksenteon kasvualustana ( ) Helsingin pyöräilevät kaupunginosat ( ) Itä-Pasilan demokratiapilotti ( ) Kaupunkilaisten raati osana Helsingin pysäköintipolitiikan uudistamista ( ) Lähidemokratiaa Vuosaareen ( ) Lähidemokratiatyökalu testissä Tapaninvainiossa ( ) Mainio Malminkartano ( ) Maunulan demokratiahanke ( ) RuutiBudjetti ( ) Vetoa ja voimaa Mellunkylään. Kyselyn vastaamiseen osallistuivat. Arvioi suunnittelun ja toteutuksen etenemistä. = juuri aloitettu Etenemisvaihe asteikolla -5 5 = valmis Suunnittelu ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) Toteutus ( ) ( ) ( ) ( ) ( ). Kuvaile lyhyesti kehittämistyönne tämän hetkinen vaihe (työskentelyn fokus, tapahtumat, suunnittelupalaverit, työryhmät jne) 5. Ketkä ovat olleet mukana pilotin suunnittelussa ja toteuttamisessa? (esim. alueen yrityksiä, kaupungin virastoja, järjestöjä)

23 6. Arvioi miten poikkihallinnollinen ja alueellinen yhteistyö toimii? (Yhteistyö esim. kaupungin eri virastoihin, päättäjiin tai yhteistyö pilotin sisällä.) Alueelliset ja/tai oleelliset toimijat ovat mukana Vuoropuhelu eri toimijoiden kanssa on käynnistynyt Osapuolten yhteistyö on tiivistynyt ja monipuolistunut Kaupungin päättäviin tahoihin on luotu yhteys Pilotin tuotosten/esitysten käsittelystä on sovittu kyllä osittain ei En osaa sanoa Perustele lyhyesti 7. Mikäli pilotissa on perustettu asukasraateja, käyttäjäraateja, suunnitteluryhmiä tai vastaavia, kertokaa miten jäsenet ovat valikoituneet mukaan? 8. Arvioi miten seuraavat kehittämiseen liittyvät asiat ovat toteutuneet? Pilotin sisäinen kehittäminen on organisoitu hyvin Toimijoiden työnjaot pilotissa on sovittu Pilotin toiminnasta on viestitetty alueen asukkaille Tapahtumia ja tekemisiä on dokumentoitu Kaupungin projektityöntekijöiltä on saatu apua ja tukea kyllä osittain ei En osaa sanoa Perustele lyhyesti Kaupunki on tukenut kehittämistä Kupungin tiedotus demokratiapiloteista on ollut hyvää ja riittävää 9. Mitä riskejä näette pilottiin/kehittämiseen tällä hetkellä kohdistuvan?. Missä määrin pilotin tavoitteet on saavutettu? Lähes Ei ollenkaan Täysin Osittain kokonaan ( ) ( ) ( ) ( ). Mitkä asiat ovat estäneet tai vaikeuttaneet tavoitteiden saavuttamista?. Mitkä asiat ovat edistäneet tavoitteiden saavuttamista?

24 . Arvioi miten asukkaiden/kuntalaisten aktiivisuus ja osallistuminen näkyy tällä hetkellä alueella pilotin kehittämisen seurauksena. kyllä osittain ei En osaa sanoa Perustele lyhyesti Alueella on käynnistynyt yhteistä kehittämistä Uusia asukkaita on tullut toimintaan mukaan Asukkaat ovat tietoisempia vaikutusmahdollisuuksistaan Asukkaat ovat tiedon tuottajia ja vastaanottajia Asukkaat voivat osallistua toiminnan/asioiden suunnitteluun ja kehittämiseen Asukkaat voivat osallistua tai vaikuttaa päätöksentekoon Alueen kansalaistoiminta on aktivoitunut. Arvioi miten toimintamallin kehittämisen eri osa-alueet näkyvät? Toiminta perustuu aikaisempaan kehittämistyöhön alueella tai muualla kyllä osittain ei En osaa sanoa Perustele lyhyesti Toimintamalli on uusi Toimintamalli on luova ja innovatiivinen Asioiden valmistelut ovat vuorovaikutteisia Asukkaiden mielipiteet huomioidaan pilotin kehittämistyössä Toimintamalli on siirrettävissä/monistettavissa Toimintamalli jää pysyväksi 5. Miten teknologiaa on hyödynnetty pilotin kehittämistyössä? 6. Mikä tai mitkä ovat tähän mennessä tärkeimmät saavutetut tulokset? 7. Haluatko vielä lisätä jotakin?