VIESTINTÄVIRASTON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE
|
|
- Aarno Nurminen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 VIESTINTÄVIRASTON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE
2 1 JOHDANTO TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA TULEVAISUUSNÄKYMÄT LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN ASETTAMAT STRATEGISET JA VIESTINTÄPOLIITTISET TAVOITTEET VIESTINTÄVIRASTON STRATEGISET TAVOITTEET JA NIIDEN PAINOPISTEET VIESTINTÄPALVELUJEN TARJONTA MONIPUOLISTUU Viestintävirasto puuttuu rohkeasti viestintämarkkinoiden epäkohtiin Viestintävirasto tarjoaa taajuudet uusille käyttötarkoituksille VIESTINNÄN PERUSPALVELUJEN SAATAVUUS PARANEE Viestintävirasto edistää nopeiden laajakaistaverkkojen rakentamista Viestintävirasto huolehtii posti-, puhelin, tv- ja laajakaistapalvelujen vähimmäistasosta VIESTINTÄVERKKOJEN JA -PALVELUJEN TOIMINTAVARMUUS JA TURVALLISUUS KEHITTYVÄT Viestintävirasto vahvistaa kansallista tietoturvaa Viestintävirasto terävöittää teknistä ohjausta ja valvontaa RESURSSIT JA TOIMINNAN KEHITTÄMINEN TOIMINNAN RAHOITUS TALOUDELLISET VOIMAVARAT Tulo- ja menoarviot suunnittelukaudella Omaisuus HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN Henkilöstösuunnittelu Henkilöstön rekrytointi ja osaamisen varmistaminen Työhyvinvointi TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTYÖ TOIMINNAN KEHITTÄMINEN Tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden kehittäminen Palvelukeskusorganisaation käyttö Tiedonhallinnan kehittäminen Sisäinen turvallisuus sekä valmius- ja varautumistoiminta Sidosryhmätoiminnan kehittäminen Ilmastonmuutoksen hillintä ja ympäristö KOKONAISVALTAINEN RISKIENHALLINTA
3 1 JOHDANTO Viestintäviraston vuodet kattavan toiminta- ja taloussuunnitelman lähtökohtana on pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelma, liikenne- ja viestintäministeriön hallitusohjelmasta laatima toimeenpanosuunnitelma (Hallitusohjelman strateginen toteuttaminen liikenne- ja viestintäministeriössä, ), liikenne- ja viestintäministeriön viestintäpolitiikkaa koskevat strategiset linjaukset, Viestintäviraston hyväksytty strategia sekä ohje vuosien toiminta- ja taloussuunnitelman laadinnasta liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla. Niin ikään toiminta- ja taloussuunnitelman laadinnassa on otettu huomioon viestintätoimialan toimintaympäristömuutokset ja tulevaisuusnäkymät, joita Viestintävirasto on selvittänyt toimintaympäristökatsauksessaan. Viestintävirasto esittää suunnitelmassaan strategiset tavoitteet ja niihin liittyvät painopisteet. Painopisteiden yhteydessä kuvataan myös niitä tärkeimpiä toimenpiteitä ja hankkeita, joilla virasto varmistaa strategisten tavoitteiden saavuttamisen suunnittelukaudella. 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA TULEVAISUUSNÄKYMÄT Viestintäviraston toimintaympäristön muodostavat sähköisen viestinnän ja sähköisen joukkoviestinnän markkinat sekä postimarkkinat. Näillä markkinoilla Viestintäviraston tehtäviin kuuluu markkinoiden valvonta ja edistäminen, radiotaajuuksien hallinnointi, tietoturvaan liittyvät tehtävät ja tvmaksujen kerääminen. Sähköisten viestintäpalvelujen käyttö pysyy vakaana tai jopa kasvaa suunnittelukaudella. Laajakaistayhteyksien määrä on noussut viimeisten vuosien aikana vauhdilla, ja internetyhteyden kautta käytettävistä palveluista, verkkokaupasta ja yhteydenpidosta on tullut joka kodin peruspalveluja. Erityisesti media- ja viihdepalvelut luovat kysyntää myös nopeammille yhteyksille. Nopeiden laajakaistayhteyksien saatavuutta edistetään Laajakaista hankkeen avulla. Hankkeessa on meneillään väliarviointi, jonka perusteella selvitetään, onko tukijärjestelmää tarpeen joiltakin osin tarkistaa. Myös EU:n digitaalinen agenda vauhdittaa jäsenmaita rakentamaan nopeita laajakaistayhteyksiä. Internetin käyttö langattomasti lisääntyy entisestään laajakaistaisten mobiiliverkkojen ja älypuhelinten lisääntymisen myötä. Markkinoille tulee useita erilaisia mobiilialustoja, jolloin sovellusten siirrettävyys eri ohjelmisto- ja laitteistoalustoille on tärkeää. IP-teknologian käyttö viestintäverkoissa kiihtyy entisestään. Jo nyt piirikytkentäiset kiinteät verkot on jäädytetty ja pääosin häviämässä. Suuri osa nykyisestä viestintämarkkinoiden sääntelystä kohdistuu tähän katoavaan verkon osaan. Vihreiden arvojen tiedostaminen ohjaa sekä tarjonnan että kulutuksen muutosta entistä enemmän sähköisiin viestintävälineisiin. Sähköiset lukualustat korvaavat paperilehden, samoin kirjoja luetaan entistä enemmän sähköisesti. Energiaa pyritään säästämään myös videokonferensseja ja etätyötä lisäämällä. Perinteisesti ICT:n käytön lisäämisellä on nähty hiilijalanjäljen ja yritysten kustannustehokkuuden kannalta positiivisia vaikutuksia. Toisaalta se lisää huomattavasti energiakulutusta, jolloin uusiin ICT-toteutuksiin haetaan energiatehokkaampia ratkaisuja. Kaupungistumisen ja palvelujen keskittämisen myötä monet haja-asutusalueet ovat jääneet vaille fyysisiä palveluja. Kaikille tarjottavia, lakisääteisiä viestinnän peruspalveluja ovat puhelinpalvelut, peruskäyttöön riittävä internetyhteys ja säännöllinen postinjakelu. Viestintäyhteydet muodostavat tärkeän osan arkea, joten niiden toiminnan turvaaminen myös syrjäseuduilla on tärkeää. Laitemäärän, sovellusten ja ennen kaikkea asiakaskäytön kasvun takia taajuudet ruuhkautuvat. Tämä koskee etenkin matkaviestintaajuuksia, mutta myös muilla tiettyyn käyttöön osoitetuilla taajuusalueilla kuten joukkoviestinverkoilla tai viranomaisverkoilla on tarvetta saada lisää taajuuskaistaa. Matkaviestintaajuuksien pullonkauloja ratkoo osaltaan uudet avatut ja avattavat taajuusalueet. Seuraavaksi on tarkoitus avata analogisista televisiotaajuuksista vapautunut MHz:n 3
4 kaista matkaviestinkäytölle. Viranomaissääntelyn tavoitteena on varautua siihen, että radiotaajuuksia on saatavilla mahdollisimman hyvin vastaamaan kulloistakin kysyntää. Tämän ohella tulee myös turvata toimijoiden väliset tasapuoliset kilpailumahdollisuudet. Pilvipalveluiden yleistyessä ICT:n tuotanto muuttuu olennaisesti, kun palvelut tuotetaan ja tietosisällöt haetaan verkosta. Julkisten tietovarantojen saattaminen avoimiksi, käytettäviksi ja vaivattomasti jatkojalostettaviksi edellyttää sekä yhteiskunnan tietoinfrastruktuurin että informaatiomallien kehittämistä. Suomesta voi myös tulla tärkeä kriittisen tietoinfrastruktuurin tarjoajamaa, sillä turvallisen yhteiskuntarakenteen ja sopivan ilmaston vuoksi tänne voi syntyä merkittäviä pilvipalveluita tuottavia datakeskuksia. Yhä suurempi osa tietoturvaongelmista ja yksityisyyden suojaa vaarantavista ongelmista jää viranomaisten tehtävien väliin. Sosiaalisen median, verkkoasioinnin ja älykkäiden päätelaitteiden aiheuttamien tietoturvauhkien vastuukysymyksissä ei ole olemassa lainsäädäntöä, toimivaltaista viranomaista eikä aina edes yhtä selkeää palveluntarjoajaa. Suomesta käsin käytettävien, ulkomailla tuotettujen palvelujen tietoturvaan sovellettavan lainsäädännön haasteet lisääntyvät jatkossa. Kuluttajille ei välttämättä ole merkitystä sillä, mistä maasta palvelut tarjotaan, mutta kuluttajansuojan näkökulmasta tämä asettaa uusia haasteita. Useilta sähköisiltä palveluilta puuttuvat manuaaliset varajärjestelyt. Pääsy internetin ja esimerkiksi työpaikan sähköisiin palveluihin ajasta ja paikasta riippumatta on muuttumassa samantyyppiseksi perustarpeeksi kuin sähkö. Myös internetiin kytkettävät laitteet, esineet, tilat ja elinkeinoelämän tuotantoprosessit ovat entistä riippuvaisempia viestintäverkoista ja -palveluista. Lisäksi internetpohjaiset viestintäverkot integroituvat laajenevassa määrin muihin infrastruktuureihin. Paineet viestintäverkkojen ja -palveluiden toimivuudelle sekä tietoturvallisuudelle lisääntyvät. Tämä edellyttää yhä tiiviimpää yhteistyötä viranomaisten ja kaupallisten toimijoiden kesken. Suomen elinkeinoelämän riippuvuus kansainvälisistä viestintäyhteyksistä on huomattava. Viranomaistarpeiden kannalta viranomaisverkkojen merkitys kasvaa. Suurin osa tällä hetkellä voimassa olevista televisiotoiminnan verkkotoimiluvista umpeutuu vuoden 2016 lopussa. Toimilupapolitiikalla on pyritty kilpailun avaamiseen televisioverkoissa. Television taajuusalueille on tullut ja tulossa uutta toissijaista käyttöä kuten radiomikrofoneja ja kognitiiviradioita. Ratkaisut uusien toimilupien myöntämisestä tai nykyisten jatkamisesta vuoden 2016 jälkeiselle ajalle on tehtävä viimeistään vuosina Teräväpiirtojakelun mahdollistava DVB-Ttekniikka mahdollistaa hyvin erilaisten palveluiden lähettämisen samassa kanavanipussa. Valmistautuminen uuteen toimilupakauteen tarjoaa hyvät mahdollisuudet uusien siirto- ja pakkausteknologioiden hyödyntämiseen. Hallitusohjelman mukaan Yleisradion rahoituksen uudistamisesta päätetään vuoden 2011 loppuun mennessä. Nykyisenlaiselle televisiomaksulle on vaikea löytää perusteita monimutkaistuneessa mediaympäristössä. Erityisesti katselun siirtyminen perinteisistä televisiolähetyksistä internetissä tarjottaviin audiovisuaalisiin sisältöihin vähentää kuluttajien maksuhalukkuutta. Myös laadukkaan ja monipuolisen kotimaisen mediatarjonnan ylläpitäminen on uusien haasteiden edessä, kun kansainväliset suuret mediayhtiöt levittäytyvät kotimaisille viestintämarkkinoille. Uuden rahoitusmallin valinnalla on vaikutusta Viestintäviraston tehtäviin ja toiminnan rahoitukseen. Nykyinen, voimaan tullut postilaki pani täytäntöön EU:n kolmannen postidirektiivin, jonka keskeisin tavoite on avata postipalvelujen markkinat kilpailulle mahdollisimman kattavasti koko Euroopassa. Suomessa kilpailua on ollut pakettimarkkinoilla ja osoitteettomissa lähetyksissä. Haasteellisinta on avata kilpailua kirje- ja lehtijakelussa, koska niissä volyymit ovat olleet lievässä laskussa viime vuodet, ja lähivuosina volyymien odotetaan putoavan jyrkästi. Uuden postilain myötä säänneltyjen markkinoiden eli yleispalvelun osuus postimarkkinoista on kutistunut kattamaan vain kuluttajapalvelut. EU-sääntelyn merkitys kasvaa uusien sähköisen viestinnän direktiivien täytäntöönpanon myötä etenkin telemarkkinoilla. Sääntelyn harmonisointipyrkimykset etenevät ja komissio antanee yhä enemmän jäsenmaita velvoittavia päätöksiä, jotka vaikuttavat telemarkkinoilla käytettäviin valvontamalleihin. 4
5 3 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN ASETTAMAT STRATEGISET JA VIESTINTÄPO- LIITTISET TAVOITTEET Liikenne- ja viestintäministeriö on asettanut suunnittelukauden viestintäpolitiikalle seuraavat strategiset tavoitteet: Monipuolisia, korkealaatuisia ja kohtuuhintaisia viestintä- ja tietoyhteiskuntapalveluita on saatavilla koko maassa. Viestinnän ja tietoyhteiskunnan peruspalvelut ja niiden turvallisuus on varmistettu. Tieto- ja viestintäteknologiaa ja digitaalisia palveluja käytetään täysimääräisesti yhteiskunnan toimivuuden, kansalaisten hyvinvoinnin ja yritysten kilpailukyvyn edistämiseksi. Liikenne- ja viestintäministeriö on lisäksi asettanut hallinnonalan virastoille yhteisiä kehittämis- ja muita tavoitteita, joiden mukaisesti Viestintävirasto on mukana kehittämässä hallinnonalan tutkimus- ja kehittämistoimintaa ja siinä tarvittavia linjauksia huomioi asianmukaisesti valtion konsernipalvelujen kehittämishankkeet huolehtii osaltaan yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisesta toteuttaa valtion tuloksellisuus- ja vaikuttavuusohjelmaa asetettujen tavoitteiden mukaisesti huomioi toiminnansuunnittelussaan Valtioneuvoston periaatepäätöksen valtion pysyvien toimintamenosäästöjen aikaansaamisesta ( ) Viestintäviraston jäljempänä esitettävät suunnittelukauden strategiset tavoitteet ja painopisteet on laadittu ministeriön em. tavoitteet huomioiden. 4 VIESTINTÄVIRASTON STRATEGISET TAVOITTEET JA NIIDEN PAINOPISTEET 4.1 Viestintäpalvelujen tarjonta monipuolistuu Sähköinen viestintä saa jatkuvasti uusia muotoja, käyttötapoja ja verkkoon liitettäviä laitteita. Palvelujen käytön monipuolistuminen kasvattaa taajuustarpeita ja lisää palvelujen välistä kilpailua. Kilpailun lisääntyminen palvelujen tarjonnassa saa perinteiset palveluntarjoajat puolustamaan markkina-asemiaan erilaisin kilpailua rajoittavin ja kuluttajan valinnanmahdollisuuksia kaventavin toimin. Viestintävirasto huolehtii viestintäpalvelujen tarjonnan monipuolisuudesta ja kasvavista taajuustarpeista. Virasto varmistaa, että uusilla ja innovatiivisilla palveluntarjoajilla on mahdollisuus päästä markkinoille. Virasto tarjoaa kuluttajille puolueetonta tietoa ja valvoo, ettei kuluttajien oikeuksia poljeta. Viestintävirasto edistää viestintäpalvelujen tarjonnan monipuolistumista kahdella tavalla / toiminnallisella painopisteellä: puuttumalla viestintämarkkinoiden epäkohtiin sekä tarjoamalla taajuuksia uusille käyttötarkoituksille Viestintävirasto puuttuu rohkeasti viestintämarkkinoiden epäkohtiin Viestintävirasto seuraa ja analysoi markkinoiden kehittymistä, palvelujen laatua, saatavuutta ja hintatasoa sekä tuottaa säännöllisesti markkinatietoa tele-, posti- ja mediamarkkinoista. Viestintävirasto tuottaa tietoa markkinoiden toimivuudesta sekä analysoi kilpailutilanteen säännöllisin väliajoin ennakkosääntelyn kannalta merkityksellisillä viestintämarkkinoilla. Kilpailutilanteen niin vaatiessa Viestintävirasto nimeää markkinoittain ns. huomattavan markkinavoiman (HMV) omaavat yritykset ja asettaa niille tarvittavat velvollisuudet. Viestintävirasto uudistaa HMV-yritysten sääntelyä siten, että havaittuja kilpailuongelmia voidaan poistaa entistä tehokkaammin. Tarvittavien velvoitteiden asettamisessa käytetään rohkeasti ja tarkoituksenmukaisesti lain mahdollistamia työkaluja. 5
6 Viestintävirasto tarjoaa kuluttajille ajantasaista tietoa ja valvoo selvityksin, ohjein ja päätöksin, että teleyritysten sopimusehdot ovat kuluttajille kohtuullisia. Valvonnassa kiinnitetään erityistä huomiota keskeisiä viestintäpalveluja koskevien sopimusehtojen ja hinnoittelun selkeyteen ja läpinäkyvyyteen. Suunnittelukaudella Viestintävirasto pyrkii vaikuttamaan kansalliseen ja EU-tasoiseen säädösvalmisteluun siten, että virastolla on toimivaltuudet puuttua markkinoilla havaittuihin merkittäviin epäkohtiin tehokkaasti. Viestintävirasto osallistuu tietoyhteiskuntakaaren valmisteluun ja tuo hankkeen käyttöön asiantuntemuksensa. Viestintävirasto seuraa EU-tason säädösvalmistelua ja vaikuttaa keskeisiin sääntelyhankkeisiin Viestintävirasto tarjoaa taajuudet uusille käyttötarkoituksille Viestintävirasto vaikuttaa toiminnallaan siihen, että uusia sovelluksia ja teknologioita saadaan kuluttajien ja elinkeinoelämän käyttöön. Taajuuksien käytön pitää olla laajasti kansainvälisellä tasolla harmonisoitu, jotta uusista teknologioista ja sovelluksista saadaan myös Suomessa mahdollisimman suuri hyöty. Harmonisointi luo edellytykset laitteiden massamarkkinoille ja siten edullisille hinnoille sekä mahdollistaa maantieteellisesti kattavat verkot. Tämän saavuttamiseksi Viestintävirasto vaikuttaa Suomen etujen mukaisesti eurooppalaiseen ja maailmanlaajuiseen harmonisointityöhön. Kansallisia ratkaisuja taajuuskaistojen käyttötarkoituksista voidaan tehdä vain yksittäisissä tapauksissa. Esimerkiksi EU:n komission tekemät jäsenmaita sitovat taajuuspäätökset antavat laitevalmistajille ja operaattoreille varmuuden siitä, että tuotteita ja palveluita kannattaa luoda ja kehittää. Viestintävirasto ottaa huomioon taajuuksien kasvavan kysynnän ja kehittää toimintaansa siten, että kansallinen taajuuksienkäyttösuunnitelma on ajan tasalla ja siinä otetaan huomioon tuleva kehitys. Tavoitteiden saavuttamiseksi taajuuksien hallinnoinnissa ja käytössä pyritään lisäämään tehokkuutta ja joustavuutta. Viestintäviraston toimenpiteet keskittyvät taajuuksien jakamiseen ja taajuussuunnitteluun. Taajuuksien jakamisessa virasto valmistautuu erityisesti yleisen teletoiminnan taajuuksien käyttöönoton uusiin menettelytapoihin. Taajuuksien jakamisessa valtioneuvosto antanee taajuuspoliittisen periaatepäätöksen loppuvuodesta Viestintävirasto varautuu sen myötä uusien hallinnollisten menettelytapojen käyttöönottoon. Myös kehittyvä teknologia ja toisaalta lupien tekniikkariippumattomuus vaativat virastolta teknisen osaamisen ja uusien toimintamallien kehittämistä, jotta jakotapojen muuttuessa pystytään turvaamaan radioverkkojen häiriöttömyys. Ensimmäisenä tulevat myönnettäväksi toimiluvat 800 MHz:n matkaviestintaajuuksille. GSMtoimiluvat (900 ja 1800 MHz -taajuuskaistat) umpeutuvat vuonna 2017 ja 2019 ja UMTStaajuuksien (2100 MHz) toimiluvat Tarkastelukaudella käytäneen siten keskusteluja, miten GSM- ja UMTS-taajuudet tulisi jakaa tulevaisuudessa niitä haluaville teleyrityksille. Seuraava maailmanlaajuinen radiotaajuuskonferenssi järjestetään vuonna Radiokonferenssissa päätetään useiden taajuusalueiden uudesta käytöstä ja mahdollistetaan uusien viestintäpalveluiden tarjoaminen taajuusalueilla. Merkittävin radiotaajuuskonferenssin käsittelemistä asioista on lisätaajuuksien etsiminen laajakaistaisille matkaviestinverkoille. Virasto vaikuttaa Suomen tavoitteiden mukaisesti maailman radiotaajuuskonferenssin 2015 päätöksiin. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää virastolta laajaa ja riittävän aikaista valmistelua ja vaikuttamista eurooppalaiseen valmistelutyöhön, jotta Suomen tavoitteet saadaan niihin mukaan ( ). Suurin osa tv-verkkotoimiluvista päättyy vuonna Ratkaisut uusien toimilupien myöntämisestä tai nykyisten jatkamisesta vuoden 2016 jälkeiselle ajalle on tehtävä viimeistään vuosina Jotta uusista televisiokanavien siirto- ja pakkausteknologioista saataisiin paras mahdollinen hyöty, tarvitaan kuitenkin taajuuksien uudelleenjärjestelyä. Valmistautuminen uuteen toimilupakauteen tarjoaa tähän hyvän mahdollisuuden. Virasto seuraa aktiivisesti sekä älykkäiden radiojärjestelmien että teknologioiden kehitystä ja pyrkii saatujen tulosten perusteella tehostamaan taajuuksien käyttöä. Kognitiivinen radio on älykäs ra- 6
7 dioteknologia, joka osaa käyttää kulloinkin sopivinta vapaata radiotaajuutta ja -verkkoa langattoman tietoliikenteen sujuvuuden varmistamiseksi. Laitteisiin kehitetään kognitiivisia ominaisuuksia, joiden avulla pystytään jakamaan taajuusresurssi tehokkaammin. Suurin mielenkiinto kognitiiviradion kannalta kohdistuu televisiokäytössä olevaan UHF-taajuusalueeseen. Virasto seuraa aktiivisesti tietokantaratkaisujen kehitystä ja alan standardointia, jotta voitaisiin löytää sopivin ratkaisu television taajuusalueen toissijaisen käytön taajuuksien tehokkaaksi yhteensovittamiseksi. 4.2 Viestinnän peruspalvelujen saatavuus paranee Asiointi ja monet julkiset palvelut ovat siirtymässä verkkoihin. Viestinnän peruspalveluja ei kuitenkaan ole kaikkialla Suomessa saatavissa tasapuolisesti eivätkä kaikki kansalaiset tunne oikeuttaan saada peruspalveluja. Etenkin syrjäseuduilla myös yhteyksien tekninen taso on heikko. Näillä alueilla operaattoreilla ei ole potentiaalisen asiakasmäärän vähyyden vuoksi kiinnostusta kehittää yhteyksiä tulevaisuuden tarpeita vastaaviksi. Syrjäseutujen asukkailla on siten muita heikommat mahdollisuudet käyttää sähköisiä palveluja. Myös eri käyttäjäryhmien, kuten ikääntyvien tai vammaisten käyttäjien valmiudet ja mahdollisuudet sähköisten palvelujen käyttöön vaihtelevat. Viestintävirasto huolehtii siitä, että lainsäädännön edellyttämät viestinnän peruspalvelut ovat saatavilla kaikkialla Suomessa ja että käyttäjät tuntevat oikeutensa saada palveluja. Viestintävirasto varmistaa, että viestintäverkkoja kehitetään myös syrjäseuduilla. Viestintävirasto parantaa viestinnän peruspalvelujen saatavuutta kahdella tavalla / toiminnallisella painopisteellä: edistämällä nopeiden laajakaistaverkkojen rakentamista sekä huolehtimalla posti-, puhelin-, tv- ja laajakaistapalvelujen vähimmäistasosta Viestintävirasto edistää nopeiden laajakaistaverkkojen rakentamista Vuoden 2015 loppuun mennessä nopeat vähintään 100 Mbit/s:n yhteydet mahdollistava laajakaistaverkko tulisi olla kattavasti lähes kaikkien saatavilla (ns. Laajakaista 2015 hanke). Valtio osallistuu verkkojen rakentamiseen kaikkein syrjäisimmillä alueilla, joilla asuu noin viisi prosenttia Suomen väestöstä. Viestintävirasto toimii haja-asutusalueille rakennettavien nopeiden laajakaistaverkkojen valtionapuviranomaisena. Viestintävirasto hoitaa tehokkaasti Laajakaista hankkeen tehtävät ja kehittää toimintamallejaan hankkeen väliarvioinnin mukaisesti. Virasto seuraa laajakaistamarkkinoiden kehitystä kokonaisvaltaisesti ja kehittää erityisesti nopeiden laajakaistayhteyksien käyttöä koskevaa seurantaa keräämällä säännöllisesti tietoja nopeiden laajakaistaverkkojen rakentamisesta ja käytöstä. Virasto tiedottaa myös nopeita laajakaistayhteyksiä hyödyntävien palvelujen markkinakehityksestä Viestintävirasto huolehtii posti-, puhelin, tv- ja laajakaistapalvelujen vähimmäistasosta Tulevina vuosina on entistä tärkeämpää turvata telepalvelujen tasa-arvoinen saatavuus sekä kohtuulliset hinnat kaikille kuluttajaryhmille. Viestintävirasto varmistaa, että kuluttajilla on saatavilla lainsäädännössä ja toimiluvissa määriteltyjä puhelin-, laajakaista-, posti- ja tv-palvelujen vähimmäistasoisia palveluja kohtuullisin ehdoin. Kohtuuhintaisuus varmistetaan valvomalla näiden telepalvelujen ns. yleispalvelutuotteiden vähittäishintoja. Valvonta edellyttää ajantasaista tietoa yleispalvelun hinnoittelusta. Telepalvelujen yleispalvelu sisältää puhelinpalvelun ja perustason laajakaistayhteyden. Yleispalveluliittymän on mahdollistettava perustason viestintäpalvelujen käyttö myös kuulo-, puhe- ja näkövammaisille käyttäjille. Postipalvelujen valvonnassa yleispalvelun laatu ja saatavuus ovat jatkossa valvonnan pääkohteina. Viestintävirasto selvittää kuluttajien keskeiset tarpeet postipalvelujen markkinoilla ja kehittää valvontaa vastaamaan kansalaisten tarpeita. Viestintävirasto tuottaa säännöllisesti tietoa postimarkkinoiden kehittymisestä ja analysoi markkinoita markkinatilanteen muutosten sitä edellyttäessä. Virasto parantaa systemaattisesti kansalaisten tuntemusta peruspalveluja koskevista oikeuksista yhteistyössä palveluja tuottavien ja muiden alan organisaatioiden kanssa. 7
8 Sähköisten mediapalvelujen valvonnassa korostuu riippumattomuus laite-, jakelu- tai vastaanottotavoista. Viestintävirasto seuraa tutkimuksin ja selvityksin televisio- ja radiotoiminnalle asetettujen lupaehtojen ja muiden toimintaa koskevien vähimmäissäännösten noudattamista. Virasto ohjaa toimintaa ohjein ja suosituksin sekä tukee toimijoiden mahdollisimman laaja-alaista itsesääntelyä. 4.3 Viestintäverkkojen ja -palvelujen toimintavarmuus ja turvallisuus kehittyvät Yhteiskunnan riippuvuus viestintäverkoista ja -palveluista lisääntyy. Liiketoiminta ja arjen toiminnot tukeutuvat jo nyt enenevässä määrin viestintäverkkoihin ja internetin palveluihin. Siksi teknisellä ohjauksella ja valvonnalla sekä tietoturvatyöllä on keskeinen merkitys tietoyhteiskuntakehityksessä. Tietoturvauhkien torjunnan palvelut ovat valtiokonsernissa puutteelliset. Tietoturvatyössä sekä teknisessä ohjauksessa ja valvonnassa on katvealueita. Viestintäverkkojen ja -palvelujen ohjausta ja valvontaa terävöitetään suunnittelukaudella vuorovaikutuksessa teleyritysten ja keskeisten ulkoisten sidosryhmien kanssa. Viestintävirasto tuottaa monipuolisia tietoturvallisuuden viranomaispalveluita kansalaisille, elinkeinoelämälle ja jatkossa myös julkishallinnolle. Viestintävirasto edistää viestintäverkkojen ja -palvelujen toimintavarmuutta ja turvallisuutta kahdella tavalla / painopisteellä: vahvistamalla kansallista tietoturvaa sekä terävöittämällä viestintäverkkojen teknistä ohjausta ja valvontaa Viestintävirasto vahvistaa kansallista tietoturvaa Viestintävirasto tähtää monipuolisia tietoturvapalveluita tuottavaksi ja riittävästi resursoiduksi kansalliseksi tietoturvaviranomaiseksi. Tavoitteena on, että Suomeen / Viestintävirastoon perustetaan kansainvälisen mallin mukainen viranomaistoiminto tietoturvauhkien ja -loukkausten havainnointiin ja ratkaisemiseen sekä tietoturvan tilannekuvan ylläpitoon. Virasto varmistaa, että alan toimijat ottavat huomioon kansalliset ja kansainväliset tietoturvavelvoitteet tieto- ja viestintäjärjestelmissä. Viestintävirasto vaikuttaa tulevina vuosina osaltaan kansallisen tietoturvan vahvistamiseen kehittämällä CERT- ja NCSA-toimintoja niitä koskevan lainsäädännön edellyttämällä ja mahdollistamalla tavalla. Viestintäviraston CERT-FI-yksikkö (toimii kansallisena tietoturvaviranomaisena, jonka tehtävänä on tietoturvaloukkausten ennaltaehkäisy, havainnointi, ratkaisu sekä tietoturvauhkista tiedottaminen. CERT-FI-yksikön toimintaa suunnitellaan laajennettavaksi jo ennen suunnittelukauden alkua kattamaan myös valtionhallinnon tietoturvapalvelut. Viestintäviraston NCSA-FI -yksikkö (National Communications Security Authority) toimii kansainvälisistä tietoturvavelvoitteista annetun lain mukaisena määrättynä turvallisuusviranomaisena ja yhteiskunnan turvallisuusstrategian mukaisena kansallisena tietoturvaviranomaisena tietojärjestelmien ja tietoliikenteen tietoturvallisuutta koskevissa asioissa. NCSA-FI-yksikön toimintaa kehitetään suunnittelukaudella kattamaan täysimääräisesti kaikki lainsäädännössä määritellyt tehtäväalueet. NCSA-FI-yksikön toiminta laajenee ennen suunnittelukauden alkua kansallisiin tietoturvavelvoitteisiin liittyviin tehtäviin. Eduskunnalle lokakuussa 2011 annetun hallituksen esityksen mukaan yritysten tietoturvallisuutta arvioivien laitosten hyväksyntä ja valvonta tulee Viestintäviraston tehtäväksi. Tarkoituksena on edistää yritysturvallisuutta luomalla valvonta yritysten tietoturvallisuutta arvioiville laitoksille. NCSA-FI-yksikön uutena tehtävänä on myös hoitaa viranomaisten tietojärjestelmien ja tietoliikennejärjestelyjen tietoturvallisuuden arviointitehtäviä. Viestintävirasto seuraa valtionhallinnon tietoturvallisuudesta annettujen säännösten täytäntöönpanoa sekä kehittää niitä Viestintävirasto terävöittää teknistä ohjausta ja valvontaa Viestintävirasto tarkentaa ja rajaa teknistä ohjaustaan ja valvontaansa viestintäverkkojen ja - palvelujen keskeisten toimintojen turvaamiseksi. Keskeistä on osallistua ja vaikuttaa lainsäädännön kehittymiseen liikenne- ja viestintäministeriön Tietoyhteiskuntakaari-hankkeessa. Viestintävirasto varmistaa viestintäverkkojen ja -palveluiden toimintavarmuutta ja -turvallisuutta tarkoituksenmu- 8
9 kaisilla säädöksillä ja ohjeistuksilla, toimivuuden ja laadun tilannekuvapalveluilla sekä muilla ICTvarautumista lisäävillä toimenpiteillä. Viestintävirasto selvittää myös alan toimijoiden yhteis- ja itsesääntelyn mahdollisuuksia sekä kehittää viestintäverkkojen ja -palvelujen tilannetietoisuutta ja muuta palvelutuotantoa. Fi-verkkotunnukset säilyttävät suunnittelukautena asemansa suomalaisten yritysten ja yhteisöjen ensisijaisena verkkotunnuksena luotettavuutensa, kilpailukykyisen hintatasonsa ja suomalaisen identiteettinsä ansiosta. Yksityishenkilöiden osuutta fi-verkkotunnusten haltijoina kasvatetaan aktiivisesti. Viestintävirasto seuraa verkkotunnus- ja nimipalvelinjärjestelmien kansainvälistä kehitystä ja varautuu tekemään tarvittavat muutokset toimintaansa sekä järjestelmiinsä. Teknistä ohjausta ja valvontaa terävöitetään erityisesti kahdella toimenpiteellä: tilannekuvapalveluilla ja häiriöselvityskyvyn ylläpidolla. Viestintäviraston tilannekuvatoiminnan tavoitteena on lisätä sekä elinkeinoelämän että valtionhallinnon organisaatioiden, päätöksentekijöiden ja kuluttajien tilannetietoisuutta viestintäverkkojen ja -palveluiden tilanteesta. Käynnissä olevalla ns. tilannekuva-hankkeella parannetaan viraston sekä sidosryhmien tietoisuutta viestintäverkkojen ja -palvelujen saatavuudesta, kapasiteetista sekä vika- ja häiriötilanteista yhdessä teleoperaattoreiden kanssa. Yhteisiä palveluja ja toimintamalleja kehitetään alan toimijoiden ja viranomaisten välisen yhteistyön lisäämiseksi. Lisäksi rajatulle viranomaisista ja yrityksistä koostuvalle käyttäjäryhmälle suunnataan suunnittelukaudella tiedonvälitysjärjestelmä tilannetiedon jakamiseksi. Tilannetiedon tehokas välitys keskeisten toimijoiden välillä helpottaa toimivuusongelmien ennakoimista ja vikatilanteista toipumista eri sektoreilla. Alkuvaiheessa toiminta keskittyy Viestintäviraston vika- ja häiriöprosessin automatisointiin sekä viestintäverkkojen tilannekuvatoiminnan kehittämiseen viranomaispalveluna. Yhteistyössä CERT-FI-toiminnan kanssa voidaan jatkossa seurata ja ennustaa yhteiskunnan kannalta kriittisten ICT-palveluiden toimintavarmuutta. Radiotaajuuksien käyttöön liittyvä toimintaympäristö muuttuu: verkkojen välinen kilpailu lisääntyy, taajuuksien jakotavat muuttuvat ja taajuuksien käyttöoikeudet annetaan yhä useammin teknologiasta riippumattomiksi. Kaupallistamiseen liittyvä tavoite jakaa taajuksia tekniikasta riippumatta vähentää nykyiseen toimilupa- ja radiolupamenettelyyn liittyvää yksityiskohtaisten teknisten ominaisuuksien sääntelyä. Tämä kasvattanee häiriöiden riskiä. Siksi on välttämätöntä, että viranomaiset voivat asettaa taajuuksien käytölle sellaiset tekniset rajoitukset, jotka ovat välttämättömiä takaamaan radioviestinnän riittävän häiriöttömyyden. Lisäksi voi olla tarpeen asettaa operaattoreille jo ennalta velvoitteita häiriöongelmien poistamiseksi. Hätä- ja turvallisuusliikenteen, viranomaisverkkojen, yleisten televerkkojen, joukkoviestinnän jakeluverkkojen, energiahuollon ja kuntainfran verkkojen suojaaminen häiriöiltä on välttämätöntä. Viranomaisilla on tarve tehostaa toimintaansa erilaisten uhkien torjunnassa, mikä korostaa näiden viestintäjärjestelmien toimintavarmuuden merkitystä. Yhteiskunta ei toimisi myöskään ilman matkaviestinverkkoja eikä radioteitse tapahtuvaa joukkoviestintää. Viestintäviraston on edelleen kehitettävä radioviestinnän häiriöiden syiden etsintämenetelmiä, jotta häiriöihin voidaan puuttua entistä nopeammin ja tehokkaammin. 5. RESURSSIT JA TOIMINNAN KEHITTÄMINEN 5.1 Toiminnan rahoitus Viestintäviraston toiminta rahoitetaan pääosin asiakkailta perittävillä maksuilla. Suurimmat maksullisen toiminnan tulot kertyvät radiolähettimien taajuusmaksuista, viestintäverkon numerointimaksuista ja verkkotunnusmaksuista. Myös valtion televisio- ja radiorahastolta laskutettava korvaus rahastoon kerättävien tv-maksujen perimisestä on virastolle maksullisen toiminnan tuloa. Osa viraston keräämistä maksuista tuloutetaan verotuloihin. Veronluonteisen toiminnan tuloja ovat viestintämarkkinamaksut, tietoturvamaksut, postitoiminnan valvontamaksut sekä televisio- ja radiotoiminnan valvontamaksut. 9
10 Viestintäviraston keräämien maksujen tulee olla kustannusvastaavia. Maksuja määrättäessä pyritään siihen, että kustakin maksusta tuleva vuosittainen kertymä vastaa niitä kokonaiskustannuksia, jotka aiheutuvat kyseisen toiminnan hoitamisesta. Teknologian ja lainsäädännön kehittyminen sekä muuttuvat markkinat vaikuttavat viraston tehtäviin ja edellyttävät myös jatkuvaa maksurakenteen kehittämistä. 5.2 Taloudelliset voimavarat Tulo- ja menoarviot suunnittelukaudella Suunnitelma on laadittu peruslaskelmatasoon lähtökohtana vuoden 2012 talousarvioesitys. Viestintäviraston menokehys eli nettomenoarvio vuodelle 2012 on 8,9 miljoonaa euroa. Menokehys sisältää väistötilasta aiheutuvia budjettirahoitteisia menoja noin 1,2 miljoonaa euroa sekä budjettirahoitteisen NCSA-toiminnan menoja 1,8 miljoonaa euroa. Loppuosa kehyksestä vastaa veronluonteisilla tuloilla rahoitettavan toiminnan menoja. Menokehys kasvaa suunnittelukaudella 9,2 miljoonaan euroon NCSA-toiminnan laajenemisen myötä. Viestintäviraston bruttomenot toimintamenomomentilla ovat vuoden 2012 talousarviossa yhteensä 38,4 miljoonaa euroa. Laajakaistamomentille on lisäksi budjetoitu vuosittain 0,5 miljoonaa euroa viraston hallinnollisia kustannuksia varten. Tuottavuusohjelman mukaiset henkilötyövuosivähennykset pienentävät henkilöstömenoja suunnittelukaudella. Investointimenot vaihtelevat vuosittain. Suunnittelukauden alkuvuosina on varauduttu televisiomaksujärjestelmän kehittämiseen liittyviin investointeihin. Tuloarviot toimintamenomomentilla koostuvat maksuperustelain mukaisista tuloista. Maksullisen toiminnan tuloarvio vuoden 2012 talousarviossa on 29,5 miljoonaa euroa. Tuloarvioita ja maksuasetuksia tarkennetaan vuosittain budjettiprosessin yhteydessä. Momentti Viestintäviraston menot ja tulot vuosina (milj. euroa) 2010 TP 2011 TA 2012 TAE 2013 TTS 2014 TTS 2015 TTS 2016 TTS Menot Henkilöstömenot 15,9 17,0 17,9 17,7 17,5 17,5 17,5 Kulutusmenot 15,7 16,8 17,5 17,5 17,6 17,5 17,5 investoinnit 3,0 2,7 2,9 4,2 2,3 2,7 2,7 Menot yhteensä 34,6 36,5 38,3 39,4 37,4 37,7 37,7 Tulot 28,9 28,7 29,5 30,5 28,3 28,5 28,5 Nettomenot 5,7 7,8 8,8 8,9 9,1 9,2 9,2 Veronluonteisen toiminnan tuloarviot on merkitty momentille Peruslaskelman mukainen vuosittainen kehys verotuloille on 5,9 miljoonaa euroa Omaisuus Viestintäviraston omaisuuden arvo vuoden 2010 lopussa oli 12,1 miljoonaa euroa. Käyttöomaisuuden suurimman erän muodostavat erilaiset atk-ohjelmistot ja sovellukset kuten taajuustietokanta, verkkotunnusjärjestelmä ja muut sähköisen asioinnin järjestelmät. Koneet ja laitteet sisältävät mm. lähiverkon laitteet sekä radiotarkastuksen mittalaitteet. Tase-ennusteet suunnittelukaudelle ilmenevät oheisesta taulukosta. 10
11 Tase vuonna 2010 sekä tase-ennusteet vuosille (milj. euroa) 2010 TP 2011 ennuste 2012 ennuste 2013 ennuste 2014 ennuste 2015 ennuste 2016 ennuste Tase 12,1 13,2 14,0 15,1 14,4 14,1 13,8 5.3 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilöstösuunnittelu Osaava ja monialainen henkilöstö on Viestintävirastolle kriittinen menestystekijä. Virastolle asetettujen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää, että määrätietoisin toimenpitein varmistetaan henkilöstön saatavuus ja sitoutuminen, osaaminen ja toimintakyky sekä viraston tehtävien edellyttämä oikein mitoitettu ja kohdennettu henkilöstörakenne. Henkilöstösuunnittelun lähtökohtana ja tavoitteena on aiempaa parempi ennakoivuus. Virastossa on valmisteilla vuosille laaja-alainen henkilöstösuunnitelma, jossa tarkastellaan henkilöstön rakenteellista ja määrällistä kehitystä sekä linjataan osaamisen kehittämistä. Henkilöstösuunnitelmaan tulee sisältymään myös työhyvinvointisuunnitelma. Suunnittelukaudelle ajoittuu merkittäviä Viestintäviraston toimintaan ja henkilöstöresursseihin vaikuttavia ulkoisia ja sisäisiä muutoksia. Muutoksia aiheuttavat mm. viestintätoimialan kehitys, julkishallinnon taloudellinen tilanne, valtion vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma, valtionhallinnon kehittämishankkeet (mm. Kieku-tietojärjestelmä), viraston tehtävien muutokset ja henkilöstön ikääntyminen. Muutokset heijastuvat lähivuosina viraston henkilöstöresursseihin sekä laadullisesti että määrällisesti. Suunnittelukauden aikana viraston toiminta laajenee ja resurssitarpeet kasvavat mm. kansallisen tietoturvallisuuden ja viestintädirektiivien mukaisten mahdollisten uusien hallintotehtävien johdosta. Valtion vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman asettamat rajoitteet lisäresurssien hankkimiselle lisäävät henkilöstösuunnittelun haasteellisuutta. Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman rajoitusten seurauksena tarve priorisoida nykyisiä ja uusia lakisääteisiä tehtäviä kasvaa. Viestintävirasto tulee myös kohdentamaan suunnittelukauden eläkepoistuman viraston virka- ja toimirakennetta kehittävällä tavalla. Viestintäviraston henkilöstösuunnitelman htv-ennusteessa on otettu huomioon liikenne- ja viestintäministeriön virastolle asettamat tuottavuuden kehittämistavoitteet ja tavoitteiden tarkistukset. Henkilöstöresurssit (htv) vuosina Viestintäviraston henkilötyövuodet TTS-kaudella tuottavuusohjelman mukaisesti: Henkilötyövuodet (htv) Lähtötaso Tavoite Tavoite TTS-kaudelle Päätoimiset Viestintävirastossa toimii TTS-kaudella myös sivutoimisia tutkintojen vastaanottajia. 11
12 5.3.2 Henkilöstön rekrytointi ja osaamisen varmistaminen Viestintävirasto varmistaa, että sillä on tavoitteiden ja kehittyvän toiminnan tarpeiden mukaiset henkilöstöresurssit. Virasto kehittää ja ylläpitää toimivia rekrytointi- ja perehdytysprosesseja, myönteistä työnantajakuvaa sekä viraston palkitsemisjärjestelmää. Kehityskeskusteluilla (tulos-, tavoite- ja kehityskeskusteluosiot) varmistetaan henkilöstön selviytyminen vaikeutuvissa ja uudistuvissa tehtävissä. Viraston toiminnan tehokkuus, kehittäminen sekä henkilöstön ammattitaidon laajentaminen ja syventäminen saavutetaan muun muassa koulutuksella, työssä oppimisella, sisäisellä liikkuvuudella sekä asiantuntijuutta jakamalla niin talon sisäisesti kuin työryhmissä ja neuvottelukunnissa. Myös esimiestyön kehittäminen suunnittelukaudella ja laadun mittaaminen tukevat virastolle asetettujen tavoitteiden saavuttamista Työhyvinvointi Työhyvinvointiin liittyvien toimenpiteiden painopiste on ennaltaehkäisevässä toiminnassa viraston linjausten ja vuosittain tarkistettavan työhyvinvointisuunnitelman mukaisesti. Fyysisen ja henkisen työkunnon lisäksi kiinnitetään huomiota muun muassa työn organisointiin, johtamisen kehittämiseen työkykyä tukevaksi sekä yhteistyöhön ja vuorovaikutukseen. Työhyvinvointia ja -ilmapiiriä seurataan säännöllisesti vuosittain tehtävillä kartoituksilla, joiden pohjalta käynnistetään tarvittavia kehittämishankkeita. Valtionhallinnon työhyvinvointihankkeita ja tarjolla olevia kuntoutusmahdollisuuksia hyödynnetään henkilöstön työhyvinvoinnin parantamisessa. 5.4 Tutkimus- ja kehittämistyö Viestintäviraston tutkimus- ja kehittämistyön ensisijaisena tavoitteena on tukea viraston ydintehtäviä tuottamalla virastolle tietoa toimialan kehityksestä. T&k-hankkeiden seuraaminen syventää viestintäteknologioihin, -palveluihin ja -markkinoihin liittyvää osaamista virastossa. Viestintävirastossa ei ole erikseen organisoitua t&k-toimintoa eikä t&k-työlle ole osoitettu erillisiä määrärahoja. Viestintävirasto laatii arvioita ja ennusteita radioverkkojen taajuuksien kysynnästä ja saatavuudesta. Virasto osallistuu mahdollisuuksien mukaan toimialan t&k-yhteistyöhön kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Lisäksi Viestintäviraston tuottamat selvitykset, tilastot ja tutkimukset ovat kaikkien saatavilla viraston internetsivuilla. Tutkimus- ja kehittämistyön tärkeimmät toimintamuodot Viestintävirastossa ovat: Viestintävirastolle säädettyjen tai tehtävien hoitoa välittömästi tukevien selvitysten, tilastojen ja tutkimusten laatiminen. Yhteistyö yliopistojen ja tutkimuslaitosten sekä toimialan yritysten kanssa erikseen nimetyissä ja resursoiduissa t&k-hankkeissa ja -foorumeissa. Näissä virasto antaa omaa asiantuntemustaan hankkeen käyttöön ja hyödyntää hankkeen tuloksia omassa toiminnassaan. Vaikuttaminen alan kansainvälisten organisaatioiden laatimiin asiakirjoihin ja ohjeisiin Suomen kansallisten etujen mukaisesti ja toimialan kansainvälisessä yhteistyössä esille tulevan uuden tiedon välittäminen kansalliselle tasolle. Suomen kannanottojen valmistelu ja kansainvälisiin päätöksiin vaikuttaminen yhteistyössä alan sidosryhmien kanssa siten, että Suomen tarpeet saadaan niihin mukaan. 5.5 Toiminnan kehittäminen Tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden kehittäminen Viestintävirasto toteuttaa suunnittelukaudella valtion tuloksellisuus- ja vaikuttavuusohjelman virastokohtaiset kehitystoimenpiteet vahvistettujen tavoitteiden mukaisesti. 12
13 Viestintävirasto varautuu suunnittelukauden alkuun ajoittuvaan yleisradiotoiminnan mahdolliseen rahoitusmallimuutokseen ja siitä johtuvaan televisiomaksutoimintojen sopeutukseen ja mahdolliseen alasajoon Hallintopalveluiden ulkoistaminen palvelukeskukseen Viestintäviraston ja Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen Palkeiden nykyinen asiakkuussuhde kattaa pääosan Viestintäviraston ulkoistettavaksi soveltuvista talous- ja henkilöhallinnon perustehtävistä. Ulkoistettavia palveluita lisätään Palkeiden tarjoamaa palveluvalikoimaa vastaavaksi suunnittelukauden alussa Tiedonhallinnan kehittäminen Viestintäviraston toiminnassa korostuu tiedon monipuolinen käsittely, joten tiedonhallinnan kehittämisellä on tärkeä osa viraston toimintaa. Tiedonhallintaa kehittämällä tuetaan toimintaprosesseja ja kehitetään työskentelytapoja hyödyntäen tietotekniikkaa tehokkaasti, turvallisesti ja taloudellisesti. Viestintävirasto kehittää tiedonhallintaa suunnittelukaudella keskittämällä virastotasoiset asiat viraston yhteisiin tietojärjestelmiin ja integroimalla tulosalueiden erilliset järjestelmät tarvittavilta osiltaan hyödyntämään yhteisiä tietojärjestelmiä. Virastoon hankittua integraatioalustaa käytetään jatkossa sähköisten palveluiden julkaisualustana ja muiden tietojärjestelmien yhteyksien ja palveluiden tarjoajana. Yhteisissä järjestelmissä tieto on paremmin hallittavissa ja hyödynnettävissä, samalla osaamistarvetta voidaan rajata. Viestintävirasto seuraa myös aktiivisesti valtion tietohallintostrategian ja ValtIT-hankkeiden toteuttamisen etenemistä ja toteuttaa valtionhallinnon yhteisiä IT-toimintaperiaatteita, ratkaisuja ja arkkitehtuuria omassa toiminnassaan Sisäinen turvallisuus sekä valmius- ja varautumistoiminta Viestintäviraston sisäisen turvallisuuden tavoitteena on turvata viraston ydintoimintojen sekä niiden tarvitsemien resurssien häiriötön toiminta mukaan lukien viraston ja viraston asiakkaiden tiedot, niiden luottamuksellisuus, eheys, käytettävyys ja saatavuus niille asetettujen ulkoisten ja sisäisten vaatimusten mukaisesti. Viestintäviraston tavoitteena on myös ylläpitää ja jatkuvasti parantaa ISO/IEC 27001:2005-sertifioitua tietoturvallisuuden hallintajärjestelmäänsä sekä saavuttaa valtioneuvoston antaman tietoturva-asetuksen sekä kansallisen turvallisuusauditointikriteeristön (KATAKRI) velvoitteiden ja vaatimusten mukaisesti tietoturvallisuuden perustaso vuoteen 2013 mennessä sekä korotettu tai korkea taso vuoteen 2015 mennessä. Viestintäviraston valmius- ja varautumistoiminnan tavoitteena on turvata Viestintäviraston ydintoiminnan jatkuvuus kaikissa yhteiskunnallisissa oloissa sekä mahdollistaa nopea ja tehokas toipuminen mahdollisista häiriötilanteista. Tavoitteeseen pääsemiseksi virasto ylläpitää ja parantaa tietoturvallisuuden hallintajärjestelmää mittaamalla sen tehokkuutta, analysoimalla ja seuraamalla säännöllisesti sisäisen turvallisuutensa sekä valmius- ja varautumistoimintansa nykytilaa, vastaamalla virastoa koskeviin turvallisuusvaatimuksiin, tulosohjaamalla tarvittavien toimenpiteiden jalkauttamista, reagoimalla tehokkaasti mahdollisiin turvallisuuspoikkeamiin sekä kehittämällä jatkuvasti yleistä turvallisuus- sekä valmiusja varautumistoimintaansa. Virasto käyttää mahdollisuuksien mukaan sisäisen tietoturvallisuustyönsä tukena valtionhallinnon tarjoamia tietoturvallisuuden konsernipalveluita sekä ulkoisia ostopalveluita. Viestintäviraston turvallisuustyön onnistumista arvioidaan säännöllisesti sekä sisäisesti että ulkopuolisten toimijoiden toteuttamin arvioinnein. Valmius- ja varautumistoiminnan valmiuksia ylläpidetään ja kehitetään sisäisten ja yhteistoimintaharjoitusten avulla sekä varmistamalla, että virastolla on käytössään sen tarvitsemat resurssit kaikissa yhteiskunnallisissa oloissa. Virasto huomioi valtionhallinnon ICT-varautumisen tasovaatimukset kehittäessään valmius- ja varautumistoimintaansa. 13
14 5.5.5 Sidosryhmätoiminnan kehittäminen Viestintäviraston tulostavoitteiden saavuttaminen edellyttää tuloksekasta ja monipuolista vuorovaikutusta laajasti eri sidosryhmien edustajien kanssa. Lisäksi Viestintäviraston strategiassa yhteistyö on yksi toimintaa ohjaavista periaatteista. Tämän vuoksi yhteistyön, yhteydenpidon ja viestinnän muotoja kehitetään jatkuvasti. Viestintävirasto kehittää sidosryhmätyön ja viestinnän vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta. Tavoitteet kirjataan viraston strategian pohjalta tehtäviin viestinnän strategisiin linjauksiin. Työ aloitetaan kotisivuston uusimisella v yhdistämälä kuluttajille ja ammattilaisille suunnatut sivustot yhdeksi kokonaisuudeksi. Lisäksi eri kohderyhmille perustetaan sähköisiä uutiskirjeitä. Viestintä koordinoi ja kehittää uutiskirjevalikoimaa täydentämään asiakaslehteä ja muita viestintävälineitä. Suunnittelukauden aikana parannetaan niin ikään viraston sähköisiä asiointipalveluja. Kansalais-kuluttajasidosryhmän palveluita ja viestintää kehitetään viraston kuluttajaprojektin linjausten mukaisesti. Viraston viestien näkyvyyttä vahvistetaan edelleen ja vuorovaikutustapoja kansalaisten kanssa monipuolistetaan suunnittelukauden aikana. Viestintävirasto toteuttaa vuosittain asiakaskyselyn, jolla mitataan virastolle asetettujen tulostavoitteiden toteutumista ja toiminnan onnistuneisuutta. Kyselyn tuloksia hyödynnetään toiminnan ja palvelujen kehittämisessä Ilmastonmuutoksen hillintä ja ympäristö Viestintävirasto kehittää omaa toimintaansa asetettujen ympäristötavoitteiden mukaisesti sekä ottaa toimialaohjauksessa ja -valvonnassa huomioon uusien viestintäteknisten ratkaisujen ympäristövaikutukset. 5.6 Kokonaisvaltainen riskienhallinta Viestintäviraston kokonaisvaltaisen riskienhallinnan tavoitteena on hallita virastolle haitallisia riskejä, viraston toiminnan seurauksien vaikutusta yhteiskuntaan, mahdollistaa tiedostettu riskinotto sekä varmistaa, että viraston johdolla on käytettävissään tarvittavat tiedot päätöksentekoa varten. Viestintäviraston strategisten tavoitteiden sekä näiden toteuttamiseen tähtäävien tulosalue- tai yksikkötasoisten vuosisuunnitelmien riskit arvioidaan osana viraston kokonaisvaltaista riskienhallintaa. Riskejä tarkastellaan siinä toiminnan ja toimintaympäristön, talouden, henkilöstön ja turvallisuuden näkökulmista. Riskejä, niiden tilaa sekä niille osoitettujen riskienhallintakeinojen soveltuvuutta seurataan osana riskienhallinnan vuosikelloa. Viestintävirasto analysoi ja hallitsee myös projekteihin, tietoturvallisuuteen sekä valmius- ja varautumistoimintaan liittyviä riskejä. Riskit arvioidaan viraston osoittaman riskienhallintamenetelmän avulla, jota toteutetaan sähköisellä riskienhallintatyökalulla. Riskienhallinnan onnistumista tuetaan virastoon nimetyn kokonaisvaltaisen riskienhallinnan koordinaattorin sekä tulosalueiden riskivastaavien avulla, tarvittavin ohjein sekä koulutuksin. Viestintävirasto tulosohjaa kokonaisvaltaisen riskienhallinnan toteutumista. Viraston riskienhallintatyön onnistumista arvioidaan tarvittaessa ulkopuolisen toimijan toteuttamin arvioinnein tai osana sisäistä tarkastusta. Viestintävirasto on arvioinut suunnittelukaudelle asetettujen strategisten tavoitteiden toteumaan vaikuttavia riskejä. Merkittävimmiksi arvioiduista riskeistä ovat nousseet viraston toiminnan ja tehtävien hallittu muutos, johon liittyy lainsäädännön ja sitä kautta myös riittävän toimivallan dimensiot, tarvittavat ja osaavat henkilöresurssit sekä kehittyvän toiminnan rahoituksen varmistaminen. Suurin toiminnallinen ja rahoituksellinen riski kohdistuu Yleisradion rahoitusmallin mukanaantuomiin muutoksiin Viestintäviraston toiminnoissa. Myös avainhenkilöriski arvioitiin merkittäväksi koko viraston toiminnan kannalta. Avainhenkilöriskin muodostavat mm. konserniohjauksen tulevaisuuden vaikutukset henkilöresurssien määräytymises- 14
15 sä sekä sen mahdollisena seurauksena kiihtyvä osaamisen siiloutuminen ja henkilöityminen, osaavan henkilöstön saatavuus ja pysyvyys ja eläköitymisen vaikutukset osaamisen siirtämisessä. 6. Liitteet Ennakoiva rahoituslaskelma valtion televisio- ja radiorahastosta Tiedot suurista tietojärjestelmähankkeista Raportti tuottavuustoimenpiteiden toteutumisesta 15
Varmaa ja vaivatonta viestintää kaikille Suomessa Viestintätoimialan muutostekijät 2010-luvulla
Varmaa ja vaivatonta viestintää kaikille Suomessa Viestintätoimialan muutostekijät 2010-luvulla Tähän joku aloituskuva, esim. ilmapallopoika Digitaaliset palvelut laajemmin käyttöön Tieto digitalisoituu
Lisätiedot70. Viestintävirasto
70. Viestintävirasto S e l v i t y s o s a : Viestintäviraston toiminnan tavoitteena ovat monipuoliset, toimivat ja turvalliset viestintäyhteydet kaikille Suomessa. Viraston vuoden painopisteitä ovat tietoturvallinen
LisätiedotViestintäviraston toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2014-2017 1 (18)
Viestintäviraston toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2014-2017 1 (18) 2 (18) Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Toimintaympäristö ja tulevaisuusnäkymät... 3 3 Liikenne- ja viestintäministeriön asettamat strategiset
LisätiedotVIESTINTÄVIRASTON PUOLIVUOTISRAPORTTI 2012
Puolivuotisraportointi 1(6) ( tavoitteiden : = saavutetaan, = ehkä, = ei saavuteta) VIESTINTÄVIRASTON PUOLIVUOTISRAPORTTI 1. Tulostavoitteet: 1.1 Viestinnän peruspalvelut Viestintäverkot ja -palvelut toimivat
LisätiedotViestintäviraston strategia 2020
Viestintäviraston strategia 2020 2 Viestintäviraston strategia 2020 Sisällys Johdanto...4 Visio...5 Toiminta-ajatus...5 Strategiset tavoitteet, painopisteet ja toimenpiteet...6 Strateginen tavoite 1: Viestintäpalvelujen
LisätiedotTalousarvioesitys 2017
Talousarvio 01. Viestintäviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 11 049 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen maksamiseen.
LisätiedotViestintäviraston toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2016-2019
1 (20) Viestintäviraston toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2016-2019 2 (20) Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Toimintaympäristö ja tulevaisuusnäkymät... 3 3 Liikenne- ja viestintäministeriön asettamat strategiset
LisätiedotLuottamusta lisäämässä. Toimintasuunnitelma 2014 2016
Luottamusta lisäämässä Toimintasuunnitelma 2014 2016 Toimintasuunnitelma Viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskuksen visio on, että Kyberturvallisuuskeskuksesta kehittyy entistä monipuolisempia tietoturvapalveluita
LisätiedotViestintäpalvelut ja - verkot, viestinnän tukeminen HE 123/2018 vp: Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2019
Viestintäpalvelut ja - verkot, viestinnän tukeminen HE 123/2018 vp: Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2019 Viestintäneuvos Sini Wirén, verkko-osasto, Hallitusneuvos Elina
LisätiedotLIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 12.11.2015 Kaisa Laitinen
LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 12.11.2015 Kaisa Laitinen VALTIONEUVOSTON DIGITAALISTA MAANPÄÄLLISTÄ JOUKKOVIESTINTÄVERKKOA KOSKEVAT TOIMILUPAPÄÄTÖKSET Toimiluvat ja hakijat
Lisätiedot1(5) Lisätietoja toimiluvista ja hakumenettelystä on nähtävillä valtioneuvoston verkkosivuilla osoitteessa xxx.
1(5) ILMOITUS TOIMILUPIEN JULISTAMISESTA HAETTAVAKSI Verkkotoimiluvat yleiseen teletoimintaan taajuusalueilla 880 915 megahertsiä ja 925 960 megahertsiä (900 megahertsin taajuusalue), 1 710 1 785 megahertsiä
LisätiedotDIGITAALINEN TIETO INNOVATIIVISET PALVELUT HYVÄT YHTEYDET
DIGITAALINEN TIETO INNOVATIIVISET PALVELUT HYVÄT YHTEYDET Liikenne- ja HYVINVOINTIA JA viestintäministeriö KILPAILUKYKYÄ edistää väestön HYVILLÄ YHTEYKSILLÄ hyvinvointia ja elinkeinoelämän Toimivat liikenne-
LisätiedotDIGITAALINEN TIETO INNOVATIIVISET PALVELUT HYVÄT YHTEYDET
DIGITAALINEN TIETO INNOVATIIVISET PALVELUT HYVÄT YHTEYDET Liikenne- ja viestintäministeriö edistää väestön hyvinvointia ja elinkeinoelämän kilpailukykyä. HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ HYVILLÄ YHTEYKSILLÄ
LisätiedotDigitaalinen tieto innovatiiviset palvelut hyvät yhteydet
Digitaalinen tieto innovatiiviset palvelut hyvät yhteydet Liikenne- ja Hyvinvointia ja viestintäministeriö kilpailukykyä edistää väestön hyvillä yhteyksillä hyvinvointia ja elinkeinoelämän Toimivat liikenne-
LisätiedotViestintäviraston tilannekuvahanke TIKU2012+ Pertti Hölttä
Viestintäviraston tilannekuvahanke TIKU2012+ Pertti Hölttä 19.10.2012 "Tilannekuvahanke: pähkinänkuoressa Viestintävirasto kehittää yleistä tietoisuutta viestintäverkkojen ja -palvelujen saatavuudesta,
LisätiedotVarmaa ja vaivatonta viestintää
Varmaa ja vaivatonta viestintää Viestintäviraston toimet kaikille viestinnän Suomessa luottamuksellisuuden turvaamiseksi Tähän joku aloituskuva, esim. ilmapallopoika Asta Sihvonen-Punkka LVM:n keskustelutilaisuus
LisätiedotTietoturvapolitiikka
Valtiokonttori Ohje 1 (6) Tietoturvapolitiikka Valtion IT -palvelukeskus Valtiokonttori Ohje 2 (6) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Tietoturvallisuuden kattavuus ja rajaus Valtion IT-palvelukeskuksessa...
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 2014. 1246/2014 Valtioneuvoston asetus. radiotaajuuksien käytöstä ja taajuussuunnitelmasta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 2014 1246/2014 Valtioneuvoston asetus radiotaajuuksien käytöstä ja taajuussuunnitelmasta Annettu Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 2014
LisätiedotDigitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012
Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 11.12.2012 Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: kansallista perustaa Hallitusohjelman kirjaukset: kirjastojen kehittäminen
LisätiedotLaajakaista kaikkien ulottuville Selvitysmies Harri Pursiainen
Laajakaista kaikkien ulottuville Selvitysmies Harri Pursiainen 1 Markkinoiden muutos Ennen kattavat palvelut syntyivät markkinaehtoisesti eikä valtio puuttunut toimintaan tiukalla sääntelyllä, veroilla
LisätiedotKirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia
Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastoverkkopäivät 2012 Minna Karvonen 23.10.2012 Mistä tässä on oikein kysymys? Tieto- ja viestintätekniikkaan kiinnittyvän
LisätiedotViestintävirasto JTS LiV
Viestintävirasto JTS 2019-2022 LiV 8.5.2018 Viestintäviraston strategia 2018-2025 VISIO Kohti maailman parasta digiyhteiskuntaa S T R A T E G I S E T P A I N O P I S T E E T Luomme sähköisiin palveluihin
LisätiedotLuottamusta lisäämässä
Luottamusta lisäämässä Kyberturvallisuuskeskus Kyberturvallisuuskeskus aloitti toimintansa osana Viestintävirastoa 1.1.2014. Se vahvistaa Viestintäviraston jo vuodesta 2001 lähtien hoitamia tietoturvatehtäviä.
LisätiedotTulosohjaus-hanke. Strategialähtöinen tulosohjaus ja johtaminen - STRATO
Tavoitteena strategisempi, kevyempi, poikkihallinnollisempi ja yhtenäisempi tulosohjaus Tulosohjaus-hanke Strategialähtöinen tulosohjaus ja johtaminen - STRATO Pilotin esitys 16.10. Tulosohjauksen kehittämisen
LisätiedotLIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ
LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Viestintäneuvos Sini Wirén Muistio x.x.2018 RADIOTAAJUUKSIEN KÄYTÖSTÄ JA TAAJUUSSUUNNITELMASTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN MUUTTAMINEN 1. ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN
LisätiedotILMOITUS TOIMILUPIEN JULISTAMISESTA HAETTAVIKSI Toimiluvat teletoimintaan taajuusalueella megahertsiä
ILMOITUS TOIMILUPIEN JULISTAMISESTA HAETTAVIKSI Toimiluvat teletoimintaan taajuusalueella 3410-3800 megahertsiä Valtioneuvosto julistaa sähköisen viestinnän palveluista annetun lain (917/2014) 7 :n nojalla
LisätiedotTalousarvioesitys 2017
Talousarvioesitys 2017 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala Kansliapäällikkö Harri Pursiainen 1 Määrärahat vuoden 2017 talousarvioesityksessä LVM:n pääluokka valtion vuoden 2017 talousarvioesityksessä
LisätiedotHMV-sääntelyn tiekartta. Viestintämarkkinapäivä 8.10.2013 Apulaisjohtaja Marja Lehtimäki, markkinat
HMV-sääntelyn tiekartta Viestintämarkkinapäivä 8.10.2013 Apulaisjohtaja Marja Lehtimäki, markkinat Sisältö HMV-sääntely» Mitä ja miksi? HMV-sääntelyn punainen lanka Tiekartta 2013 2017» HMV-analyysit ja
LisätiedotTalousarvioesitys 2016 ja JTS Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala. Kansliapäällikkö Harri Pursiainen
Talousarvioesitys 2016 ja JTS 2016-2019 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala Kansliapäällikkö Harri Pursiainen Hallitusohjelman toteuttaminen Hallitusohjelman keskeiset kirjaukset on kiteytetty
LisätiedotDigitaalisen infrastruktuurin strategia. Seutuverkkojen kevätseminaari Katariina
Digitaalisen infrastruktuurin strategia Seutuverkkojen kevätseminaari 24.4. Katariina Vuorela @vuorelakata Digitalisaatio on hallituksen ohjelman läpileikkaava teema Suomesta hyvä toimintaympäristö digitaalisille
LisätiedotViestintäviraston puheenvuoro
Viestintäviraston puheenvuoro Maaseudun laajakaistat -seminaari Päivi Peltola-Ojala 3.2.2011 Laajakaistan edistäminen Viestintäviraston toiminnan painopistealue Viestintävirasto huolehtii siitä, että yhteiskunnan,
LisätiedotYhteiskunnan turvallisuusstrategia 2017 Hyväksytty valtioneuvoston periaatepäätöksenä
Yhteiskunnan turvallisuusstrategia 2017 Hyväksytty valtioneuvoston periaatepäätöksenä 2.11.2017 1 YHTEISKUNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIAN PERUSTEET Yhteiskunnan turvallisuusstrategia (YTS) valtioneuvoston
LisätiedotAsiakirjayhdistelmä 2016
Asiakirjayhdistelmä 01. Liikenteen turvallisuusviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Talousarvio HE 30/ vp (28.9.) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 47 866 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää
LisätiedotSAATE TK Valtiovarainministeriö. Kirjaamo
SAATE TK-21-975-07 9042008 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2009 Liitteenä on myös Cognos Planning-järjestelmällä tehdyt rahoitustaulukot: - peruslaskelma
LisätiedotTIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä
TIETOTILINPÄÄTÖS Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä 20.5.2014 TSV:n tsto/ylitarkastaja Arto Ylipartanen 2 LUENNON AIHEET 1.
LisätiedotTietojärjestelmien varautuminen
Tietojärjestelmien varautuminen Riihimäki 24.5.2005 Harri Pursiainen ylijohtaja PTS:n tietoyhteiskuntasektorin puheenjohtaja 1 Valtioneuvoston periaatepäätös yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisesta
LisätiedotUUSI POSTILAKI - mitä laki mahdollistaa ja velvoittaa?
UUSI POSTILAKI - mitä laki mahdollistaa ja velvoittaa? Jakelun ajankohtaispäivä 25.11.2010 Viestintäneuvos Elina Normo, Liikenne- ja viestintäministeriö 1 Postilain käsittelyvaihe hallituksen esityksen
LisätiedotPääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA
Talousarvioesitys, Ministeriön ehdotus Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA 40. Yritysten toimintaympäristö, markkinoiden sääntely ja työelämä 05. Turvallisuus- ja kemikaaliviraston toimintamenot
LisätiedotSähköisen median viestintäpoliittinen ohjelma. Kuulemistilaisuus
Sähköisen median viestintäpoliittinen ohjelma Kuulemistilaisuus 23.5.2012 Taustaa Hallitusohjelman mukaan hallitus laatii sähköisen median viestintäpoliittisen ohjelman. Suomi on pitkään ollut edelläkävijä
LisätiedotVRK strategia
VRK strategia 2016-2020 Digitalisoimme yhteiskuntaa yhdessä onnistumme Visio 2020 Toimintaympäristön muutostekijöitä (1/3) Pääministeri Juha Sipilän hallitus aloitti toimintansa keväällä 2015. Uuden hallitusohjelman
LisätiedotHuippuyksiköiden taloudelliset vastuut ja velvollisuudet
Huippuyksiköiden taloudelliset vastuut ja velvollisuudet Huippuyksikköseminaari 14.12.2011 Sisäinen tarkastaja Seija Henttinen Sisäinen valvonta tarkoittaa TOIMINTAPROSESSEIHIN SISÄÄN VIETYJÄ RAKENTEITA,
LisätiedotSopimuksiin perustuva toiminnan jatkuvuuden hallinta
Sopimuksiin perustuva toiminnan jatkuvuuden hallinta Haasteena verkoston toimintavarmuuden kehittäminen Ohjaus heikkenee Häiriö toimijan toiminnassa vaikuttaa verkoston toiminnan jatkuvuuteen 2 Vaatimuksia
LisätiedotDigi pienissä kunnissa ja maaseudulla
Digi pienissä kunnissa ja maaseudulla Kehittyvät julkishallinnon palvelut ja niiden käytettävyys Jari Ylikoski, Tietoyhteiskunta 12.9.2019 Toimintaympäristön muutoksesta (ylätasolla) Julkishallinnon toimintaympäristö
LisätiedotViestintäviraston toimialan kehityksestä. Tilastolliset kehitystrendit
Viestintäviraston toimialan kehityksestä Digitaaliset palvelut laajemmin käyttöön Tieto digitalisoituu Langattomuuden merkitys kasvaa Viestintäviraston toimintaympäristön muutostekijät Globalisaatio Kuluttajatottumusten
LisätiedotPRH:n strategia vuosille
PRH:n strategia vuosille 2018-2022 Asiakaskeskeisyys on työmme lähtökohta. Yhteistyössä rakennetut palveluketjut tarjoavat asiakkaalle sujuvan reitin asioiden hoitamiseen. Asiointi palveluissamme on helppoa,
LisätiedotValtiovarainministeriö Kirjaamo. VM/13/02.02.01.01/2009, ohje 5.2.2009. Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2010
1(5) Pvm Datum 342009 Dnro Dnr TK-21-893-08 Vastaanottaja Mottagare Valtiovarainministeriö Kirjaamo Viite Ref Asia Ärende VM/13/02020101/2009, ohje 522009 Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2010
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi viestintämarkkinalain 15 a :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi viestintämarkkinalakia. Ehdotetulla lailla korotettaisiin
LisätiedotDigitaaliseen tulevaisuuteen
Digitaaliseen tulevaisuuteen Finnet-päivät 1.10.2014 Kansliapäällikkö Harri Pursiainen Ideoita joukkoistamalla Tulevaisuuskatsaus joukkoistamalla kommentointiaikaa jatkettu 25.5. asti Uutinen 12.05.2014
LisätiedotLehdistön tulevaisuus
Lehdistön tulevaisuus Lehtiasiain neuvottelukunnan raportti 17.12.2013 Lehtiasiain neuvottelukunta Toimikausi 2.1.2012 30.4.2015 Yhteistyöfoorumina, jossa painettuun ja sähköiseen julkaisutoimintaan liittyviä
LisätiedotKH KV
Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen
LisätiedotAsetuksen mukaan tarkoituksenmukaisen internetyhteyden vähimmäisnopeudesta
Raportti 1 (5) Dnro: 29.11.2017 1310/922/2017 Selvitys tarkoituksenmukaisen internetyhteyden vähimmäisnopeudesta Tietoyhteiskuntakaaren yleispalvelusääntelyllä taataan kaikille tietyt perustasoiset viestintäpalvelut
LisätiedotValtiovarainministeriö. Kirjaamo
SAATE TK-21-881-09 31.3.2010 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen annettujen kehysten puitteisiin laadittu talousarvioehdotus vuodelle 2011. Tilastokeskuksen ehdotus vuosia 2011-2014
LisätiedotVäestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy
Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen
LisätiedotSähköisen asioinnin ensisijaisuus
Sähköisen asioinnin ensisijaisuus Hallituksen strategiaistunto 29.1. 2018 Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen Sähköisen asioinnin ensisijaisuuden tavoitetila 2022 Tavoitetilassa 2022 Viranomaiset
LisätiedotENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA
ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti
LisätiedotSPEK2020. strategia
SPEK2020 strategia 2019-2023 Vaikutamme turvallisen yhteiskunnan puolesta, seuraamme ja ennakoimme yhteiskuntakehitystä, osallistumme yhteiskunnalliseen keskusteluun. Kokoamme tietoa yhteiskuntakehityksestä,
LisätiedotValtorin strategia. Hyväksytty Valtorin hallituksen kokouksessa
Valtorin strategia Hyväksytty Valtorin hallituksen kokouksessa 26.10.2017 TORI Töissä valtiolla sujuvammin Valtorin strategia Visio Luotettu ja toiminnan kaikissa tilanteissa turvaava Tuotamme valtionhallinnon
LisätiedotYhteiskunnan turvallisuusstrategian perusteet
Yhteiskunnan turvallisuusstrategian perusteet 1 Sisältö 10:30-11.00 YTS2017: Yhteiskunnan elintärkeät toiminnot Strategiset tehtävät Keskustelu n 5-10 min 11.30-12.00 Hybridiuhat ja informaatiovaikuttaminen
LisätiedotKaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:
Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.
LisätiedotRiski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin. Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin
Juha Pietarinen Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin - Voiko riski olla mahdollisuus myös lakisääteisten
LisätiedotSelkeästi vaikuttava. STM-konsernin viestinnän linjaukset
Selkeästi vaikuttava STM-konsernin viestinnän linjaukset 1 1. Viestintä tukee konsernin strategian tavoitteita STM-konsernin viestinnän linjaukset Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) ja koko STM-konsernin
LisätiedotValtorin strategia Töissä valtiolla sujuvasti ja turvatusti
Valtorin strategia Valtorin strategia Visio, toimintaajatus ja arvot Töissä valtiolla sujuvasti ja turvatusti Tuotamme valtionhallinnon toimialariippumattomat ict-palvelut sekä korkean varautumisen ja
LisätiedotSiinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa
Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa
LisätiedotHäiriötilanteisiin varautuminen korkeakoulukentässä. Kari Wirman IT Valtakunnalliset IT-päivät Rovaniemi
Häiriötilanteisiin varautuminen korkeakoulukentässä Kari Wirman IT2012 - Valtakunnalliset IT-päivät 31.10.2012 Rovaniemi Jatkuvuudenhallinta Jatkuvuudenhallinnalla tarkoitetaan kaikkia niitä toimenpiteitä,
LisätiedotTalousarvioesitys Viestintäpalvelut ja -verkot sekä viestinnän tukeminen
Talousarvio 40. Viestintäpalvelut ja -verkot sekä viestinnän tukeminen S e l v i t y s o s a : Merkittävä osa yhteiskunnan palveluista tuotetaan ja kulutetaan viestintäpalveluja ja -verkkoja hyödyntäen
LisätiedotVALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA
LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 27.10.2015 Kreetta Simola LUONNOS VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA Taustaa Vuoden
LisätiedotHankkeet ja yhteentoimivuus. OKM:n kirjastopäivät Minna Karvonen
Hankkeet ja yhteentoimivuus OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 12.12.2012 Hallitusohjelman kirjaukset Yhteentoimivuus: kansallista perustaa Kirjastoja kehitetään vastaamaan tietoyhteiskunnan haasteisiin.
LisätiedotOSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA
POLIISIN POLIISIN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA 2017 2019 POLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA Toimintaympäristön muutostekijät Keskeisiä muutostekijöitä
LisätiedotHE 106/2012 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT. Maksuluokka
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi viestintämarkkinalain 15 a :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi viestintämarkkinalakia. Ehdotetulla lailla korotettaisiin
LisätiedotSuomen Pelastusalan Keskusjärjestön
Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan
LisätiedotYHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved.
YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki VISIO - Alamme johtavana toimijana luomme modernia verkottunutta maailmaa uusien laajakaista- ja videoratkaisujen avulla. 1 Teleste lyhyesti 2 Vuosi 2014 keskeiset
LisätiedotPOLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA
POLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOSTEKIJÄT Keskeisiä muutostekijöitä poliisin toimintaympäristössä ja niiden vaikutuksia osaamistarpeisiin ovat: niukkenevat toiminnalliset
LisätiedotValtioneuvoston asetus
Valtioneuvoston asetus radiotaajuuksien käytöstä ja taajuussuunnitelmasta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti muutetaan radiotaajuuksien käytöstä ja taajuussuunnitelmasta
LisätiedotSelonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille Liikenne- ja viestintävaliokunta Osastopäällikkö Tomi Harju
Selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2019-2022 Liikenne- ja viestintävaliokunta 8.5.2018 Osastopäällikkö Tomi Harju Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Selonteko julkisen talouden
LisätiedotTietoyhteiskuntakaaren käsitteistöä
Teleyritysten ABC -koulutus 12.10.2016 Mitä tarkoittaa olla teleyritys ja Viestintäviraston asiakas? Saara Punkka Tietoyhteiskuntakaaren käsitteistöä Viestinnän välittäminen Yleinen teletoiminta Verkkotoimilupaa
LisätiedotViestinnän tulevaisuus
Viestinnän tulevaisuus Teknologia, asema ja mahdollisuudet Uhat ja turvallisuus Timo Lehtimäki Johtaja Viestintävirasto Viestintäverkot ja -palvelut nyt ja huomenna Käyttäjä Liityntäverkot xdsl Cable WiMAX
LisätiedotTALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2011
TURVATEKNIIKAN KESKUS TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2011 Johtokunta hyväksynyt 15.3.2010 TÄSSÄ EI OLE HUOMIOITU KEVAKE-SIIRTOA 32.20. 03. Turvatekniikan keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille
LisätiedotKansallisenpaikkatietostrategian päivitys Tilannekatsaus. Patinen kokous
Kansallisenpaikkatietostrategian päivitys Tilannekatsaus Patinen kokous 13.6.2013 Paikkatietostrategian päivityksen pohjatyöt Avoin sähköinen kysely helmi-maaliskuu, 58 vastausta Toimintaympäristön muutosanalyysi
LisätiedotAvoin data digitaalisen talouden, julkisten palvelujen ja päätöksenteon perustaksi
Muistio 1 (5) VM040:00/2013 885/00.01.00.01/2013 19.2.2015 ICT-toiminto Anne Kauhanen-Simanainen Margit Suurhasko Avoin data digitaalisen talouden, julkisten palvelujen ja päätöksenteon perustaksi Avoimen
LisätiedotVerkkopalvelua kaapelitelevisioverkossa tarjoava teleyritys on velvollinen siirtämään verkossa ilman korvausta:
Verkkopalvelua kaapelitelevisioverkossa tarjoava teleyritys on velvollinen siirtämään verkossa ilman korvausta: 1) Yleisradio Oy:stä annetun lain (1380/1993) 7 :n 1 momentissa tarkoitetut, verkon sijaintikunnassa
LisätiedotSähköisen median viestintäpoliittinen ohjelma. Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle 26.9.2012
Sähköisen median viestintäpoliittinen ohjelma Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle 26.9.2012 Katseet tulevaisuuteen: Sähköisen median viestintäpoliittinen ohjelma Televisio on katsojilleen tärkeä osa
LisätiedotTiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.
Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen
LisätiedotOulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus
Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia
LisätiedotDirektiivi Euroopan sähköisen viestinnän säännöstöstä
Direktiivi Euroopan sähköisen viestinnän säännöstöstä Sidosryhmätilaisuus 16.11.2018 Sini Wirén, viestintäneuvos Komission direktiiviehdotus annettiin syyskuussa 2016 Direktiiviehdotus sisältää päivitettynä
LisätiedotUuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus.
Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus. Väestörekisterikeskuksen uusi strategia linjaa virastomme toimintaa uuden
LisätiedotEU:n sähköisen viestinnän sääntelykehyksen uudistaminen
EU:n sähköisen viestinnän sääntelykehyksen uudistaminen U 68/2016 vp / Asiantuntijapyyntö / DNA Oyj Julkinen 1 DNA kannattaa Valtioneuvoston U-kirjelmän sisältöä DNA kannattaa Valtioneuvoston U-kirjelmän
LisätiedotTietoturvallisuuden arviointilaitokset apuna yritysturvallisuuden ja viranomaisten tietoturvallisuuden kehittämisessä
Tietoturvallisuuden arviointilaitokset apuna yritysturvallisuuden ja viranomaisten tietoturvallisuuden kehittämisessä FINAS-päivä 22.1.2013 Helsingin Messukeskus Laura Kiviharju Viestintävirasto Viestintäviraston
LisätiedotLiikenne- ja viestintäministeriön selvitys tietoyhteiskuntakaaresta
Liikenne- ja viestintäministeriön selvitys tietoyhteiskuntakaaresta O 42/2017 vp Liikenne- ja viestintävaliokunta 26.9.2017 1 Liikenne- ja viestintäministeriön selvityksen tausta Tietoyhteiskuntakaari
LisätiedotValviran strategiset linjaukset 2011 2015
Valviran strategiset linjaukset 2011 2015 Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira on sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan keskusvirasto. sosiaali- ja terveydenhuollon, alkoholihallinnon
LisätiedotTIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen
TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) 13.10.2010 Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen Keskeisenä tavoitteena Toteuttaa eduskunnan 7.12.2009 tekemä päätös, että hallituksen tulisi valmistella
LisätiedotTurvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025
Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Pelastustoimen strategia 2025 Pelastustoimen visio 2025: Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Toiminta-ajatus: Parannamme yhteiskunnan
LisätiedotSISÄISEN TARKASTUKSEN TOIMINNAN PAINOPISTEET
SISÄISEN TARKASTUKSEN TOIMINNAN PAINOPISTEET 2019-2022 Tarkastustoimikunta 3.12.2018 1 SISÄLLYS SISÄLLYS... 2 YLEISTÄ... 3 MISSIO... 4 VISIO... 4 ARVOT... 4 TOIMINTAYMPÄRISTÖ... 5 STRATEGISET PAINOPISTEET
LisätiedotVIESTINTÄVIRASTON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2012 2015
VIESTINTÄVIRASTON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2012 2015 1 JOHDANTO... 3 2 VIESTINTÄVIRASTON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAN 2012 2015 STRATEGISET PERUSLÄHTÖKOHDAT... 3 2.1 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN
LisätiedotVALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISESTA ÄLYLII- KENTEEN STRATEGIASTA. Valtioneuvosto on tänään tehnyt seuraavan periaatepäätöksen:
VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISESTA ÄLYLII- KENTEEN STRATEGIASTA Valtioneuvosto on tänään tehnyt seuraavan periaatepäätöksen: 1. Uuden liikennepolitiikan tarve ja mahdollisuudet Liikennepolitiikka
LisätiedotHenkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten
Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,
LisätiedotTieliikenteen automaatio. Päivi Antikainen Yksikön johtaja
Tieliikenteen automaatio Päivi Antikainen Yksikön johtaja Tieliikenne 2017 Haasteita Mahdollisuuksia Suuri murros....on jo käynnissä Tulevaisuuden Suomi on digitaalinen Robotiikka ja älykäs automaatio
LisätiedotLaajakaistaverkot kaikille. Juha Parantainen
Laajakaistaverkot kaikille Juha Parantainen Liittymät Laajakaistaliittymät Suomessa 4 000 000 3 000 000 2 000 000 Mobiili (3G / 4G) Langaton (@450, WiMax) Kaapelimodeemi Kiinteistöliittymä DSL Valokuitu
LisätiedotTalousarvioesitys 2017
Talousarvioesitys 2017 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner 1 Määrärahat luvuittain LVM:n pääluokka valtion vuoden 2017 talousarvioesityksessä on noin
LisätiedotFiComin lausunto taajuuspoliittisesta periaatepäätöksestä
1 Lausunto 29.11.2011 ML Liikenne- ja viestintäministeriö Asia: Lausuntopyyntö 2006/02/2011 kirjaamo@lvm.fi kaisa.laitinen@lvm.fi FiComin lausunto taajuuspoliittisesta periaatepäätöksestä Tietoliikenteen
LisätiedotValtion ympärivuorokautisen tietoturvatoiminnan kehittämishanke (SecICT) Kimmo Janhunen SecICT-hankepäällikkö
Valtion ympärivuorokautisen tietoturvatoiminnan kehittämishanke (SecICT) 20.5.2014 Kimmo Janhunen SecICT-hankepäällikkö Hankkeen tausta Esityksen sisältö Valtion ympärivuorokautinen tietoturvatoiminto
Lisätiedot