Viestintäviraston toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille (18)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Viestintäviraston toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2014-2017 1 (18)"

Transkriptio

1 Viestintäviraston toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille (18)

2 2 (18) Sisältö 1 Johdanto Toimintaympäristö ja tulevaisuusnäkymät Liikenne- ja viestintäministeriön asettamat strategiset ja viestintäpoliittiset tavoitteet Viestintäviraston strategiset tavoitteet ja niiden painopisteet Viestintäpalvelujen tarjonta monipuolistuu Viestintävirasto puuttuu rohkeasti viestintämarkkinoiden epäkohtiin Viestintävirasto tarjoaa taajuudet uusille käyttötarkoituksille Viestinnän peruspalvelujen saatavuus paranee Viestintävirasto edistää nopeiden laajakaistaverkkojen rakentamista Viestintävirasto huolehtii posti-, puhelin, tv- ja laajakaistapalvelujen vähimmäistasosta Viestintäverkkojen ja -palvelujen toimintavarmuus ja turvallisuus kehittyvät Viestintävirasto vahvistaa kansallista tietoturvaa Viestintävirasto terävöittää teknistä ohjausta ja valvontaa Resurssit ja toiminnan kehittäminen Toiminnan rahoitus Taloudelliset voimavarat Määrärahakehykset suunnittelukaudella Omaisuus Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilöstösuunnittelu Henkilöstön rekrytointi ja osaamisen varmistaminen Työhyvinvointi Toiminnan kehittäminen Tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden kehittäminen Hallintopalveluiden ulkoistaminen palvelukeskukseen Tiedonhallinnan kehittäminen Sidosryhmätoiminnan kehittäminen Ilmastonmuutoksen hillintä ja ympäristö Riskienhallinta Organisaatioturvallisuus Valmius- ja varautumistoiminta Liitteet... 18

3 3 (18) 1 Johdanto Viestintäviraston vuodet kattavan toiminta- ja taloussuunnitelman lähtökohtana on pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelma, liikenne- ja viestintäministeriön hallitusohjelmasta laatima toimeenpanosuunnitelma (Hallitusohjelman strateginen toteuttaminen liikenne- ja viestintäministeriössä, ), liikenne- ja viestintäministeriön viestintäpolitiikkaa koskevat strategiset linjaukset, Viestintäviraston hyväksytty strategia sekä ohje vuosien toiminta- ja taloussuunnitelman laadinnasta liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla. Niin ikään toiminta- ja taloussuunnitelman laadinnassa on otettu huomioon viestintätoimialan toimintaympäristömuutokset ja tulevaisuusnäkymät, joita Viestintävirasto on selvittänyt toimintaympäristökatsauksessaan. Viestintävirasto esittää suunnitelmassaan strategiset tavoitteet ja niihin liittyvät painopisteet. Painopisteiden yhteydessä kuvataan myös niitä tärkeimpiä toimenpiteitä ja hankkeita, joilla virasto varmistaa strategisten tavoitteiden saavuttamisen suunnittelukaudella. 2 Toimintaympäristö ja tulevaisuusnäkymät Viestintäviraston toimintaympäristön muodostavat sähköisen viestinnän ja sähköisen joukkoviestinnän markkinat sekä postimarkkinat. Näillä markkinoilla Viestintäviraston tehtäviin kuuluu markkinoiden valvonta ja edistäminen, radiotaajuuksien hallinnointi ja tietoturvaan liittyvät tehtävät. Aikaisemmin viraston tehtäviin kuulunut tv-maksujen kerääminen päättyy vuoden 2013 alussa. Sähköisten viestintäpalvelujen käyttö pysyy vakaana tai jopa kasvaa suunnittelukaudella. Laajakaistayhteyksien määrä on noussut viimeisten vuosien aikana vauhdilla, ja internetyhteyden kautta käytettävistä palveluista, verkkokaupasta ja yhteydenpidosta on tullut joka kodin peruspalveluja. Erityisesti media- ja viihdepalvelut luovat kysyntää myös nopeammille yhteyksille. Nopeiden laajakaistayhteyksien saatavuutta edistetään Laajakaista hankkeen avulla. Myös EU:n digitaalinen agenda vauhdittaa jäsenmaita rakentamaan nopeita laajakaistayhteyksiä. Internetin käyttö langattomasti lisääntyy entisestään laajakaistaisten matkaviestinverkkojen ja kehittyneempien mobiililaitteiden lisääntymisen myötä. Markkinoille tulee useita erilaisia päätelaitteita ja käyttöjärjestelmiä. IP-teknologian käyttö viestintäverkoissa kiihtyy entisestään. Piirikytkentäiset kiinteät verkot supistuvat voimakkaasti tai paikoin jopa häviävät. Edelleen merkittävä osa viestintämarkkinoiden sääntelystä kohdistuu tähän katoavaan verkon osaan, vaikka tällaista sääntelyä on kevennetty. Vihreiden arvojen korostuminen päätöksenteossa ohjaa sekä tarjonnan että kulutuksen muutosta entistä enemmän sähköisiin viestintävälineisiin. Sähköiset lukualustat korvaavat paperilehden, samoin kirjoja luetaan entistä enemmän sähköisesti. Energiaa pyritään säästämään myös videokonferensseja ja etätyötä lisäämällä. Perinteisesti ICT:n käytön lisäämisellä on nähty hiilijalanjäljen ja yritysten kustannustehokkuuden kannalta positiivisia vaikutuksia. Toisaalta se lisää huomattavasti energiakulutusta, jolloin uusiin ICT-toteutuksiin haetaan energiatehokkaampia ratkaisuja. Kaupungistumisen ja palvelujen keskittämisen myötä monet haja-asutusalueet ovat jääneet vaille fyysisiä palveluja. Kaikille tarjottavia, lakisääteisiä viestinnän

4 4 (18) peruspalveluja ovat puhelinpalvelut, peruskäyttöön riittävä internetyhteys ja säännöllinen postinjakelu. Viestintäyhteydet muodostavat tärkeän osan arkea, joten niiden toiminnan turvaaminen myös syrjäseuduilla on tärkeää. Laitemäärän, sovellusten ja ennen kaikkea asiakaskäytön kasvun takia käytössä olevista taajuuksista on niukkuutta. Taajuuskäyttöä pyritään tehostamaan tekniikkaa uudistamalla sekä taajuusjakoa tehostamalla. Suurin niukkuus on matkaviestinkäyttöön osoitetuista taajuuksista, mitä helpottavat MHz:n kaistan huutokauppaaminen matkaviestintoimijoille sekä MHz:n kaistan siirtäminen joukkoviestintäverkkokäytöstä matkaviestinkäyttöön. Joukkoviestintäverkkojen käyttöön osoitettujen taajuuksien vähentymistä pyritään paikkaamaan uudistamalla joukkoviestintätekniikkaa taajuuksia tehokkaammin hyödyntäväksi. Viranomaissääntelyn tavoitteena on varautua siihen, että radiotaajuuksia on saatavilla mahdollisimman hyvin vastaamaan kulloistakin kysyntää. Tämän ohella tulee myös turvata toimijoiden väliset tasapuoliset kilpailumahdollisuudet. Pilvipalveluiden yleistyessä ICT:n tuotanto muuttuu olennaisesti, kun palvelut tuotetaan ja tietosisällöt haetaan verkosta. Julkisten tietovarantojen saattaminen avoimiksi, käytettäviksi ja vaivattomasti jatkojalostettaviksi edellyttää sekä yhteiskunnan tietoinfrastruktuurin että informaatiomallien kehittämistä. Suomesta voi myös tulla tärkeä kriittisen tietoinfrastruktuurin tarjoajamaa, sillä turvallisen yhteiskuntarakenteen ja sopivan ilmaston vuoksi tänne voi syntyä merkittäviä pilvipalveluita tuottavia datakeskuksia. Yhä suurempi osa tietoturvaongelmista ja yksityisyyden suojaa vaarantavista ongelmista jää viranomaisten tehtävien väliin. Sosiaalisen median, verkkoasioinnin ja älykkäiden päätelaitteiden aiheuttamien tietoturvauhkien vastuukysymyksissä ei ole olemassa lainsäädäntöä, toimivaltaista viranomaista eikä aina edes yhtä selkeää palveluntarjoajaa. Suomesta käsin käytettävien, ulkomailla tuotettujen palvelujen tietoturvaan sovellettavan lainsäädännön haasteet lisääntyvät jatkossa. Kuluttajille ei välttämättä ole merkitystä sillä, mistä maasta palvelut tarjotaan, mutta kuluttajansuojan näkökulmasta tämä asettaa uusia haasteita. Useilta sähköisiltä palveluilta puuttuvat manuaaliset varajärjestelyt. Pääsy internetin ja esimerkiksi työpaikan sähköisiin palveluihin ajasta ja paikasta riippumatta on muuttumassa samantyyppiseksi perustarpeeksi kuin sähkö. Myös internetiin kytkettävät laitteet, esineet, tilat ja elinkeinoelämän tuotantoprosessit ovat entistä riippuvaisempia viestintäverkoista ja -palveluista. Lisäksi internetpohjaiset viestintäverkot integroituvat laajenevassa määrin muihin infrastruktuureihin. Paineet viestintäverkkojen ja -palveluiden toimivuudelle sekä tietoturvallisuudelle lisääntyvät. Tämä edellyttää yhä tiiviimpää yhteistyötä viranomaisten ja kaupallisten toimijoiden kesken. Suomen elinkeinoelämän riippuvuus kansainvälisistä viestintäyhteyksistä on huomattava. Viranomaistarpeiden kannalta viranomaisverkkojen merkitys kasvaa. Suurin osa tällä hetkellä voimassa olevista televisiotoiminnan verkkotoimiluvista umpeutuu vuoden 2016 lopussa. Hallitus on hyväksynyt eduskunnalle selontekona annettavan sähköisen median viestintäpoliittisen ohjelman, jossa arvioidaan kokonaisuutena antenniverkossa toimivan television tulevaisuutta, markkinakehitystä ja nykyisen toimilupajärjestelmän kehittämistarpeita. Selonteossa ehdotetaan, että Yleisradion ja yleisen edun kanavien eli kaupallisten pääkanavien ohjelmaa voi seurata nykyisillä standarditelevisioilla vuoteen 2026 saakka kahdessa kanavanipussa. Uudet verkkotoimiluvat ehdotetaan myönnettäviksi jatkossakin hakijoita vertailemalla, minkä

5 5 (18) lisäksi käyttöön otettaisiin maltillisen tason korotettu taajuusmaksu muille kuin yleisen edun kanavanipuille. Ohjelmistoluvat ehdotetaan säilytettäviksi, mutta menettelyä kevennetään. Television ja radion ohjelmistoluvista päättäisi Viestintävirasto, mutta viestintäpoliittisesti merkittävät päätökset tekisi edelleen valtioneuvosto. Myös radiotoimintaa koskevia menettelyjä ehdotetaan yksinkertaistettavaksi. Toimiluvat myöntäisi jatkossa ensisijaisesti Viestintävirasto, jolle siirretään lisäksi nykyistä enemmän taajuuksien teknisiä ratkaisuja. Lisäksi selonteon mukaan television käytössä oleva 700 megahertsin taajuusalue siirretään langattoman laajakaistan käyttöön vuonna Eduskunta päätti lakimuutoksin Yleisradion rahoituksen uudistamisesta. Muutokset tulevat voimaan Veroperusteinen televisiomaksu takaa Yleisradiolle turvatun tulovirran sekä taloudellisen ennustettavuuden. Yleisradion uudella rahoitusmallilla on suora vaikutus Viestintäviraston tehtäviin ja toiminnan rahoitukseen. Samassa yhteydessä Viestintäviraston julkisen palvelun ohjaus- ja valvontatehtäviä laajennetaan voimaan tullut postilaki antoi ensi sysäyksen postimarkkinoiden kilpailun avaamiselle laajemmassa mittakaavassa. Suomessa kilpailua on ollut pakettipalveluissa ja osoitteettomissa lähetyksissä. Haasteellisinta kilpailun avaaminen on kirjelähetys- ja lehtijakelupalveluissa, koska palvelujen käytön volyymit ovat olleet viime vuodet laskevia, ja lähivuosina laskun odotetaan kiihtyvän. Postilain myötä säänneltyjen markkinoiden eli yleispalvelun osuus postimarkkinoista on kutistunut kattamaan vain kuluttajapalvelut. Etenkin telemarkkinoilla EU-sääntelyn merkitys kasvaa uudistettujen sähköisen viestinnän direktiivien täytäntöönpanon myötä. Sääntelyn harmonisointia vauhditetaan ja komissio pyrkii ohjaamaan sääntelyä yhä enemmän markkinoiden arviointia, asetettavia velvoitteita ja valvontamalleja koskevilla päätöksillä ja suosituksilla. 3 Liikenne- ja viestintäministeriön asettamat strategiset ja viestintäpoliittiset tavoitteet Liikenne- ja viestintäministeriö on asettanut suunnittelukauden viestintäpolitiikalle seuraavat strategiset tavoitteet: Monipuolisia, korkealaatuisia ja kohtuuhintaisia viestintä- ja tietoyhteiskuntapalveluita on saatavilla koko maassa. Viestinnän ja tietoyhteiskunnan peruspalvelut ja niiden turvallisuus on varmistettu. Tieto- ja viestintäteknologiaa ja digitaalisia palveluja käytetään täysimääräisesti yhteiskunnan toimivuuden, kansalaisten hyvinvoinnin ja yritysten kilpailukyvyn edistämiseksi. Keskeisiä muita toimintaa ohjaavia strategisia linjauksia ja käynnissä olevia hankkeita ovat: Periaatepäätös laajakaistayhteyksien kehittämisestä ( ) Taajuuspoliittinen periaatepäätös ( ) Sähköisen viestinnän lainsäädännön uudistamistyö (tietoyhteiskuntakaari) Sähköisen viestinnän mediapoliittisen ohjelman valmistelu.

6 6 (18) Liikenne- ja viestintäministeriö on lisäksi asettanut hallinnonalan virastoille yhteisiä kehittämis- ja muita tavoitteita, joiden mukaisesti Viestintävirasto kartoittaa julkisen tiedon avaamisen mahdolliset vaikutukset talouteensa esittää toiminta- ja taloussuunnitelmassa omat älystrategioihin liittyvät toimenpiteet. Viestintäviraston jäljempänä esitettävät suunnittelukauden strategiset tavoitteet ja painopisteet on laadittu ministeriön em. tavoitteet huomioiden. 4 Viestintäviraston strategiset tavoitteet ja niiden painopisteet 4.1 Viestintäpalvelujen tarjonta monipuolistuu Sähköinen viestintä saa jatkuvasti uusia muotoja, käyttötapoja ja verkkoon liitettäviä laitteita. Palvelujen käytön monipuolistuminen kasvattaa taajuustarpeita ja lisää palvelujen välistä kilpailua. Kilpailun lisääntyminen palvelujen tarjonnassa saa perinteiset palveluntarjoajat puolustamaan markkina-asemiaan erilaisin kilpailua rajoittavin ja kuluttajan valinnanmahdollisuuksia kaventavin toimin. Viestintävirasto huolehtii viestintäpalvelujen tarjonnan monipuolisuudesta ja kasvavista taajuustarpeista. Virasto varmistaa, että uusilla ja innovatiivisilla palveluntarjoajilla on mahdollisuus päästä markkinoille. Virasto tarjoaa kuluttajille puolueetonta tietoa ja valvoo, ettei kuluttajien oikeuksia poljeta. Viestintävirasto edistää viestintäpalvelujen tarjonnan monipuolistumista kahdella tavalla / toiminnallisella painopisteellä: puuttumalla viestintämarkkinoiden epäkohtiin sekä tarjoamalla taajuuksia uusille käyttötarkoituksille Viestintävirasto puuttuu rohkeasti viestintämarkkinoiden epäkohtiin Viestintävirasto seuraa ja analysoi markkinoiden kehittymistä, palvelujen laatua, saatavuutta ja hintatasoa sekä tuottaa säännöllisesti markkinatietoa tele-, posti- ja mediamarkkinoista. Viestintävirasto tuottaa tietoa markkinoiden toimivuudesta sekä analysoi kilpailutilanteen säännöllisin väliajoin ennakkosääntelyn kannalta merkityksellisillä viestintämarkkinoilla. Kilpailutilanteen niin vaatiessa Viestintävirasto nimeää markkinoittain ns. huomattavan markkinavoiman (HMV) omaavat yritykset ja asettaa niille tarvittavat velvollisuudet. Viestintävirasto uudistaa HMV-yritysten sääntelyä siten, että havaittuja kilpailuongelmia voidaan poistaa entistä tehokkaammin. Tarvittavien velvoitteiden asettamisessa käytetään rohkeasti ja tarkoituksenmukaisesti lain mahdollistamia työkaluja. Viestintävirasto kehittää huomattavaan markkinavoimaan perustuvaa sääntelyä ja erityisesti siihen liittyviä hinnoittelumenetelmiä. Kehitystyössä otetaan huomioon erityisesti Euroopan komission vaatimukset, viimeaikainen korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisukäytäntö sekä mahdolliset lakimuutokset. Euroopan komissio on aktiivisesti seurannut ja puuttunut tilanteisiin, joissa jäsenmaa esittää muista maista ja komission suosituksista poikkeavia sääntelykeinoja. Komissio on toistuvasti huomauttanut Suomea puuttuvasta ennakkosääntelystä silloin, kun se olisi todettujen kilpailuongelmien takia tarpeen. Suomessa pitkään sovelletun jälkikäteisen tapauskohtaisen hinnoittelun valvonnan ei ole katsottu olevan direktiivien ja komission

7 7 (18) suositusten mukaista aitoa ennakkosääntelyä. Tämä tuo osaltaan tarpeita myös kansalliselle viestintämarkkinalaille. Suunnittelukaudella Viestintävirasto pyrkii vaikuttamaan myös kansalliseen ja EUtasoiseen säädösvalmisteluun siten, että virastolla on toimivaltuudet puuttua markkinoilla havaittuihin merkittäviin epäkohtiin tehokkaasti. Viestintävirasto osallistuu tietoyhteiskuntakaaren valmisteluun ja tuo hankkeen käyttöön asiantuntemuksensa. Viestintävirasto seuraa EU-tason säädösvalmistelua ja vaikuttaa keskeisiin sääntelyhankkeisiin. Viestintäviraston tavoitteena on laatia suunnittelukaudella sääntelyn tiekartta, josta käy mahdollisimman hyvin ilmi sääntelyn kehittämisen eri vaiheet ja valvonnan suuntaviivat pitkällä tähtäimellä. Suunnittelukauden edetessä sääntelyn tiekartassa on mahdollisesti mukana kaikki sellainen sekä tekninen että taloudellinen ennakkosääntely ja valvonta, jonka avulla Viestintävirasto tulee puuttumaan markkinoiden epäkohtiin. Viestintäviraston strategia ja toiminta on organisoitu tukemaan näitä tavoitteita Viestintävirasto tarjoaa taajuudet uusille käyttötarkoituksille Viestintävirasto vaikuttaa toiminnallaan siihen, että uusia sovelluksia ja teknologioita saadaan kuluttajien ja elinkeinoelämän käyttöön. Taajuuksien käytön pitää olla laajasti kansainvälisellä tasolla harmonisoitu, jotta uusista teknologioista ja sovelluksista saadaan myös Suomessa mahdollisimman suuri hyöty. Harmonisointi luo edellytykset laitteiden massamarkkinoille ja siten edullisille hinnoille sekä mahdollistaa maantieteellisesti kattavat verkot. Tämän saavuttamiseksi Viestintävirasto vaikuttaa Suomen etujen mukaisesti eurooppalaiseen ja maailmanlaajuiseen harmonisointityöhön. Kansallisia ratkaisuja taajuuskaistojen käyttötarkoituksista voidaan tehdä vain yksittäisissä tapauksissa. Esimerkiksi Euroopan komission tekemät jäsenmaita sitovat taajuuspäätökset antavat laitevalmistajille ja operaattoreille varmuuden siitä, että tuotteita ja palveluita kannattaa luoda ja kehittää. Viestintävirasto ottaa huomioon taajuuksien kasvavan kysynnän ja kehittää toimintaansa siten, että kansallinen taajuuksienkäyttösuunnitelma on ajan tasalla ja siinä otetaan huomioon tuleva kehitys. Tavoitteiden saavuttamiseksi taajuuksien hallinnoinnissa ja käytössä pyritään lisäämään tehokkuutta ja joustavuutta. Viestintäviraston toimenpiteet keskittyvät taajuuksien jakamiseen ja taajuussuunnitteluun. Taajuuksien jakamisessa virasto valmistautuu erityisesti yleisen teletoiminnan taajuuksien käyttöönoton uusiin menettelytapoihin. Hallitus teki helmikuussa 2012 taajuuspoliittisen periaatepäätöksen, jonka mukaan toimiluvat laajakaistaisen 800 megahertsin matkaviestinverkon käyttöön myönnetään taajuushuutokaupalla. Periaatepäätös ei vielä tässä vaiheessa ottanut kantaa taajuuksien jakotapoihin muiden yleisen teletoiminnan taajuusalueiden osalta. Viestintävirasto varautuu uusien hallinnollisten menettelytapojen käyttöönottoon. Myös kehittyvä teknologia ja toisaalta lupien tekniikkariippumattomuus vaativat virastolta teknisen osaamisen ja uusien toimintamallien kehittämistä, jotta jakotapojen muuttuessa pystytään turvaamaan radioverkkojen häiriöttömyys. Taajuuspoliittisen periaatepäätöksen mukaisesti ensimmäisenä tulevat myönnettäväksi toimiluvat 800 MHz:n matkaviestintaajuuksille vuoden 2013 alussa. GSM-toimiluvat

8 8 (18) (900 ja 1800 MHz -taajuuskaistat) umpeutuvat vuonna 2017 ja 2019 ja UMTStaajuuksien (2100 MHz) toimiluvat Tarkastelukaudella käytäneen siten keskusteluja, miten GSM- ja UMTS-taajuudet tulisi jakaa tulevaisuudessa niitä haluaville teleyrityksille. Seuraava maailmanlaajuinen radiotaajuuskonferenssi järjestetään vuonna Radiokonferenssissa päätetään useiden taajuusalueiden uudesta käytöstä ja mahdollistetaan uusien viestintäpalveluiden tarjoaminen taajuusalueilla. Merkittävin radiotaajuuskonferenssin käsittelemistä asioista on lisätaajuuksien etsiminen laajakaistaisille matkaviestinverkoille. Virasto vaikuttaa Suomen tavoitteiden mukaisesti maailman radiotaajuuskonferenssin 2015 päätöksiin. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää virastolta laajaa ja riittävän aikaista valmistelua ja vaikuttamista eurooppalaiseen valmistelutyöhön, jotta Suomen tavoitteet saadaan niihin mukaan ( ). Suurin osa tv-verkkotoimiluvista päättyy vuonna 2016, minkä jälkeen sähköisen median viestintäpoliittisen ohjelman mukaan 700 megahertsin taajuusalue siirretään langattoman laajakaistan käyttöön vuonna Ratkaisut uusien tv-verkkotoimilupien myöntämisestä tai nykyisten jatkamisesta vuoden 2016 jälkeiselle ajalle on tehtävä viimeistään vuosina Jotta uusista televisiokanavien siirto- ja pakkausteknologioista saataisiin paras mahdollinen hyöty, tarvitaan kuitenkin taajuuksien uudelleenjärjestelyä. Virasto seuraa aktiivisesti sekä älykkäiden radiojärjestelmien että teknologioiden kehitystä ja pyrkii saatujen tulosten perusteella tehostamaan taajuuksien käyttöä. Kognitiivinen radio on älykäs radioteknologia, joka osaa käyttää kulloinkin sopivinta vapaata radiotaajuutta ja -verkkoa langattoman tietoliikenteen sujuvuuden varmistamiseksi. Laitteisiin kehitetään kognitiivisia ominaisuuksia, joiden avulla pystytään jakamaan taajuusresurssi tehokkaammin. Suurin mielenkiinto kognitiiviradion kannalta kohdistuu televisiokäytössä olevaan UHF-taajuusalueeseen. Virasto seuraa aktiivisesti tietokantaratkaisujen kehitystä ja alan standardointia, jotta voitaisiin löytää sopivin ratkaisu television taajuusalueen toissijaisen käytön taajuuksien tehokkaaksi yhteensovittamiseksi. 4.2 Viestinnän peruspalvelujen saatavuus paranee Asiointi ja monet julkiset palvelut ovat siirtymässä verkkoihin. Viestinnän peruspalveluja ei kuitenkaan ole kaikkialla Suomessa saatavilla tasapuolisesti eivätkä kaikki kansalaiset tunne oikeuttaan saada peruspalveluja. Etenkin syrjäseuduilla myös yhteyksien tekninen taso on heikko. Näillä alueilla operaattoreilla ei ole potentiaalisen asiakasmäärän vähyyden vuoksi kiinnostusta kehittää yhteyksiä tulevaisuuden tarpeita vastaaviksi. Syrjäseutujen asukkailla on siten muita heikommat mahdollisuudet käyttää sähköisiä palveluja. Myös eri käyttäjäryhmien, kuten ikääntyvien tai vammaisten käyttäjien valmiudet ja mahdollisuudet sähköisten palvelujen käyttöön vaihtelevat. Viestintävirasto huolehtii siitä, että lainsäädännön edellyttämät viestinnän peruspalvelut ovat saatavilla kaikkialla Suomessa ja että käyttäjät tuntevat oikeutensa saada palveluja. Viestintävirasto varmistaa, että viestintäverkkoja kehitetään myös syrjäseuduilla. Viestintävirasto tarjoaa kuluttajille myös ajantasaista tietoa ja valvoo, että teleyritysten sopimusehdot ovat kuluttajille kohtuullisia. Valvonnassa kiinnitetään erityistä huomiota keskeisimpiin viestintäpalveluihin.

9 9 (18) Peruspalvelujen saatavuuden parantaminen keskittyy Viestintävirastossa kahteen painopistealueeseen: nopeiden laajakaistaverkkojen rakentamisen edistäminen sekä posti-, puhelin-, tv- ja laajakaistapalvelujen vähimmäistason turvaaminen Viestintävirasto edistää nopeiden laajakaistaverkkojen rakentamista Vuoden 2015 loppuun mennessä nopeat vähintään 100 Mbit/s:n yhteydet mahdollistava laajakaistaverkko tulisi olla kattavasti lähes kaikkien saatavilla (ns. Laajakaista hanke). Valtio osallistuu verkkojen rakentamiseen kaikkein syrjäisimmillä alueilla, joilla asuu noin viisi prosenttia Suomen väestöstä. Viestintävirasto toimii haja-asutusalueille rakennettavien nopeiden laajakaistaverkkojen valtionapuviranomaisena. Viestintävirasto hoitaa tehokkaasti Laajakaista hankkeen tehtävät ja kehittää jatkuvasti toimintaansa saatujen kokemusten perusteella. Virasto seuraa laajakaistamarkkinoiden kehitystä ja kehittää erityisesti nopeiden laajakaistayhteyksien käyttöä koskevaa seurantaa keräämällä säännöllisesti tietoja nopeiden laajakaistapalvelujen saatavuudesta ja käytöstä. Virasto tiedottaa myös nopeita laajakaistayhteyksiä hyödyntävien palvelujen markkinakehityksestä Viestintävirasto huolehtii posti-, puhelin, tv- ja laajakaistapalvelujen vähimmäistasosta Tulevina vuosina on entistä tärkeämpää turvata telepalvelujen tasa-arvoinen saatavuus sekä kohtuulliset hinnat kaikille kuluttajaryhmille. Viestintävirasto varmistaa, että kuluttajilla on saatavilla lainsäädännössä ja toimiluvissa määriteltyjä puhelin-, laajakaista-, posti- ja tv-palvelujen vähimmäistasoisia palveluja kohtuullisin ehdoin. Kohtuuhintaisuus varmistetaan valvomalla telepalvelujen ns. yleispalvelutuotteiden vähittäishintoja. Valvonta edellyttää ajantasaista tietoa yleispalvelun hinnoittelusta. Telepalvelujen yleispalvelu sisältää puhelinpalvelun ja perustason laajakaistayhteyden. Yleispalveluliittymän on mahdollistettava perustason viestintäpalvelujen käyttö myös kuulo-, puhe- ja näkövammaisille käyttäjille. Postipalvelujen valvonnassa yleispalvelun laatu ja saatavuus ovat jatkossa valvonnan pääkohteina. Viestintävirasto tuottaa säännöllisesti tietoa postimarkkinoiden kehittymisestä ja analysoi markkinoita markkinatilanteen muutosten sitä edellyttäessä. Virasto parantaa systemaattisesti kansalaisten tietoisuutta peruspalveluja koskevista oikeuksistaan yhteistyössä palveluja tuottavien ja muiden alan organisaatioiden kanssa. Viraston tavoitteena on kehittää viestintäpalvelujen saatavuuteen liittyvien ongelma-alueiden tilannekuvaa, mikä mahdollistaa aiempaa paremmin valvonnan ennakoivan kohdentamisen niille alueille, joilla yleispalvelu todennäköisimmin ei toteudu. Sähköisten mediapalvelujen valvonnassa korostuu riippumattomuus laite-, jakelu- tai vastaanottotavoista. Viestintävirasto seuraa tutkimuksin ja selvityksin televisio- ja radiotoiminnalle asetettujen lupaehtojen ja muiden toimintaa koskevien vähimmäissäännösten noudattamista. Virasto ohjaa toimintaa ohjein ja suosituksin sekä tukee toimijoiden mahdollisimman laaja-alaista itsesääntelyä.

10 10 (18) 4.3 Viestintäverkkojen ja -palvelujen toimintavarmuus ja turvallisuus kehittyvät Yhteiskunnan riippuvuus viestintäverkoista ja -palveluista lisääntyy. Liiketoiminta ja arjen toiminnot tukeutuvat jo nyt enenevässä määrin viestintäverkkoihin ja internetin palveluihin. Siksi teknisellä ohjauksella ja valvonnalla sekä tietoturvatyöllä on keskeinen merkitys tietoyhteiskuntakehityksessä. Tietoturvatyössä sekä teknisessä ohjauksessa ja valvonnassa on katvealueita. Viestintäverkkojen ja -palvelujen ohjausta ja valvontaa terävöitetään suunnittelukaudella vuorovaikutuksessa teleyritysten ja keskeisten ulkoisten sidosryhmien kanssa. Viestintävirasto tuottaa monipuolisia tietoturvallisuuden viranomaispalveluita kansalaisille, elinkeinoelämälle ja jatkossa myös julkishallinnolle. Viestintävirasto edistää viestintäverkkojen ja -palvelujen toimintavarmuutta ja turvallisuutta kahdella tavalla / painopisteellä: vahvistamalla kansallista tietoturvaa sekä terävöittämällä viestintäverkkojen teknistä ohjausta ja valvontaa Viestintävirasto vahvistaa kansallista tietoturvaa Suunnittelukaudella Viestintävirastosta kehittyy monipuolisia tietoturvapalveluita tuottava ja riittävästi resursoitu kansallinen tietoturvaviranomainen. Viestintävirasto vaikuttaa tulevina vuosina osaltaan kansallisen tietoturvan vahvistamiseen kehittämällä CERT- ja NCSA-toimintoja niitä koskevan lainsäädännön edellyttämällä ja mahdollistamalla tavalla. Viestintäviraston tavoitteena on tuottaa koko yhteiskunnalle riittäviä tietoturvallisuuden toteutumiseen, tietoturvauhkien ja -loukkausten käsittelyyn sekä tietoturvallisuuden tilannekuvaan liittyviä palveluita. Virasto varmistaa, että alan toimijat ottavat huomioon kansalliset ja kansainväliset tietoturvavelvoitteet tieto- ja viestintäjärjestelmissä. Viestintäviraston CERT-FI-toiminnon (CERT Finland) tehtävänä on tietoturvaloukkausten ennaltaehkäisy, havainnointi, ratkaisu sekä tietoturvauhkista tiedottaminen. CERT-FI-toimintoa suunnitellaan laajennettavaksi jo ennen suunnittelukauden alkua kattamaan myös valtionhallinnon tietoturvapalvelut. Lisäksi toiminnon tuottamia tietoturvallisuuden tilannekuvapalveluita ja viranomaisyhteistyötä kehitetään kehittyvien asiakastarpeiden mukaisesti. Viestintäviraston NCSA-FI-toiminto (National Communications Security Authority) vastaa kansainvälisistä tietoturvavelvoitteista annetun lain mukaisista määrätyn turvallisuusviranomaisen tehtävistä. NCSA-FI toimii yhteiskunnan turvallisuusstrategian mukaisena kansallisena tietoturvaviranomaisena tietojärjestelmien ja tietoliikenteen tietoturvallisuutta koskevissa asioissa. NCSA-FI-toiminto edistää yritysturvallisuutta tietoturvallisuuden arviointilaitosten hyväksynnällä ja valvonnalla. Lisäksi NCSA-FI hoitaa viranomaisten tietojärjestelmien ja tietoliikennejärjestelyjen tietoturvallisuuden arviointitehtäviä. NCSA-FI-toimintoa kehitetään suunnittelukaudella kattamaan täysimääräisesti kaikki lainsäädännössä määritellyt tehtäväalueet. Viestintävirasto seuraa valtionhallinnon tietoturvallisuudesta annettujen säännösten täytäntöönpanoa sekä kehittää niitä.

11 11 (18) Viestintävirasto terävöittää teknistä ohjausta ja valvontaa Viestintävirasto tarkentaa ja rajaa teknistä ohjaustaan ja valvontaansa viestintäverkkojen ja -palvelujen keskeisten toimintojen turvaamiseksi. Virasto varmistaa viestintäverkkojen ja -palvelujen toimintavarmuutta ja -turvallisuutta tarkoituksenmukaisilla säädöksillä ja ohjeistuksilla, toimivuuden ja laadun tilannekuvapalveluilla sekä muilla ICT-varautumista lisäävillä toimenpiteillä. Virasto selvittää myös alan toimijoiden yhteis- ja itsesääntelyn mahdollisuuksia sekä kehittää viestintäverkkojen ja -palvelujen tilannetietoisuutta ja muuta palvelutuotantoa. Oleellinen osa teknisessä ohjauksessa ja valvonnassa on myös alueen lainsäädäntöön vaikuttaminen. Fi-verkkotunnukset säilyttävät suunnittelukautena asemansa suomalaisten yritysten ja yhteisöjen ensisijaisena verkkotunnuksena luotettavuutensa, kilpailukykyisen hintatasonsa ja suomalaisen identiteettinsä ansiosta. Yksityishenkilöiden osuutta fiverkkotunnusten haltijoina kasvatetaan aktiivisesti. Viestintävirasto seuraa verkkotunnus- ja nimipalvelinjärjestelmien kansainvälistä kehitystä ja varautuu tekemään tarvittavat muutokset toimintaansa sekä järjestelmiinsä. Teknistä ohjausta ja valvontaa terävöitetään erityisesti kahdella toimenpiteellä: tilannekuvapalveluilla ja häiriöselvityskyvyn ylläpidolla. Tilannekuvapalvelut lisäävät sekä elinkeinoelämän että valtionhallinnon organisaatioiden, päätöksentekijöiden ja kuluttajien tilannetietoisuutta viestintäverkkojen ja -palveluiden tilanteesta. Tilannekuvaa kehitetään hankkeena seuraavien päätavoitteiden ohjaamina: Tilannekuvan kehittäminen viestintäverkkojen ja -palveluiden vika- ja häiriötilanteista eri käyttäjäryhmille (viranomaiset, suuri yleisö), Viestintämarkkinoiden toimivuuden edistäminen markkinoiden läpinäkyvyyden kautta (tietoa tarjonnasta, saatavuudesta, laadusta), Valvontaviranomaisen proaktiivisen toiminnan mahdollistaminen (kerätään ja analysoidaan tietoa, jonka perusteella voidaan kohdistaa valvontatoimenpiteitä). Yhteistyössä CERT-FI:n tuottaman kansallisen tietoturvallisuuden tilannekuvan kanssa voidaan jatkossa seurata ja ennustaa yhteiskunnan kannalta kriittisten ICT-palveluiden toimintavarmuutta. Radiotaajuuksien käyttöön liittyvä toimintaympäristö muuttuu: verkkojen välinen kilpailu lisääntyy, taajuuksien jakotavat muuttuvat ja taajuuksien käyttöoikeudet annetaan yhä useammin teknologiasta riippumattomiksi. Kaupallistamiseen liittyvä tavoite jakaa taajuuksia tekniikasta riippumatta vähentää nykyiseen toimilupa- ja radiolupamenettelyyn liittyvää yksityiskohtaisten teknisten ominaisuuksien sääntelyä. Tämä kasvattanee häiriöiden riskiä. Siksi on välttämätöntä, että viranomaiset voivat asettaa taajuuksien käytölle sellaiset tekniset rajoitukset, jotka ovat välttämättömiä takaamaan radioviestinnän riittävän häiriöttömyyden. Lisäksi voi olla tarpeen asettaa operaattoreille jo ennalta velvoitteita häiriöongelmien poistamiseksi. Hätä- ja turvallisuusliikenteen, viranomaisverkkojen, yleisten televerkkojen, joukkoviestinnän jakeluverkkojen, energiahuollon ja kuntainfran verkkojen suojaaminen häiriöiltä on välttämätöntä. Viranomaisilla on tarve tehostaa toimintaansa erilaisten uhkien torjunnassa, mikä korostaa näiden viestintäjärjestelmien

12 12 (18) toimintavarmuuden merkitystä. Yhteiskunta ei toimisi myöskään ilman matkaviestinverkkoja eikä radioteitse tapahtuvaa joukkoviestintää. Viestintäviraston on edelleen kehitettävä radioviestinnän häiriöiden syiden etsintämenetelmiä, jotta häiriöihin voidaan puuttua entistä nopeammin ja tehokkaammin. 5 Resurssit ja toiminnan kehittäminen 5.1 Toiminnan rahoitus Viestintäviraston toiminta rahoitetaan pääosin asiakkailta perittävillä maksuilla. Suurimmat maksullisen toiminnan tulot kertyvät radiolähettimien taajuusmaksuista, viestintäverkon numerointimaksuista ja verkkotunnusmaksuista. Osa viraston keräämistä maksuista tuloutetaan verotuloihin. Veronluonteisen toiminnan tuloja ovat viestintämarkkinamaksut, tietoturvamaksut, postitoiminnan valvontamaksut sekä televisio- ja radiotoiminnan valvontamaksut. Viestintäviraston keräämien maksujen tulee olla kustannusvastaavia. Maksuja määrättäessä pyritään siihen, että kustakin maksusta tuleva kertymä vastaa niitä kokonaiskustannuksia, jotka aiheutuvat kyseisen toiminnan hoitamisesta. Maksujen kustannusvastaavuutta tavoitellaan pitkällä aikajänteellä. Tuloarvioita ja maksuasetuksia tarkennetaan vuosittain budjettiprosessin yhteydessä. Pieni osa viraston hoitamista tehtävistä hoidetaan budjettirahoituksella. Tietoliikenneturvallisuusviranomaistehtäviä (NCSA) ei ole tarkoituksenmukaista kattaa viraston keräämillä maksuilla, vaan ne rahoitetaan budjettimäärärahalla. Teknologian ja lainsäädännön kehittyminen sekä muuttuvat markkinat vaikuttavat viraston tehtäviin ja edellyttävät jatkuvaa rahoitusrakenteen kehittämistä. 5.2 Taloudelliset voimavarat Määrärahakehykset suunnittelukaudella Suunnitelma on laadittu peruslaskelmatasoon lähtökohtana vuoden 2013 talousarvioesitys. Viestintäviraston bruttomenot toimintamenomomentilla ovat vuoden 2013 talousarviossa yhteensä 31,2 miljoonaa euroa ja maksullisen toiminnan tuloarvio on 21,3 miljoonaa euroa. Viestintäviraston menokehys eli nettomenoarvio vuodelle 2013 on 9,9 miljoonaa euroa. Menokehys sisältää väistötilasta aiheutuvia budjettirahoitteisia menoja noin 1,2 miljoonaa euroa sekä budjettirahoitteisen NCSA-toiminnan menoja noin 1,8 miljoonaa euroa. Loppuosa kehyksestä vastaa veronluonteisilla tuloilla rahoitettavan toiminnan menoja. Peruslaskelman mukainen menokehys kasvaa vuosina 2014 ja 2015 yhteensä 10,1 miljoonaan euroon NCSA-toiminnan laajenemisen myötä. Viestintävirastolla on lisäksi peruslaskelman mukaisen kehyksen ylittäviä määrärahatarpeita, joista on laadittu erillinen liitemuistio. Parhaillaan keskustellaan Viestintäviraston tehtävien lisääntymisestä kansalliseen ja kansainväliseen tietoturvallisuuteen liittyvissä tehtävissä. Näitä ovat mm. entistä laajempi CERT-toiminnan koordinointi ja sähköiseen tunnistautumiseen ja sähköisiin

13 13 (18) allekirjoituksiin liittyvät tehtävät. Lisäksi viraston tehtävät ovat lisääntymässä kansainvälisistä tietoturvallisuusvelvoitteista aiheutuvissa tehtävissä. Näistä uusista tehtävistä aiheutuu henkilötyövuoden lisätarve tarkastelukautena. Lisätarve on otettu huomioon kohdassa 5.3 mainitussa henkilötyövuosikehyksessä. Uusi toiminta edellyttää myös noin 1,7-3,4 miljoonan euron lisärahoitustarvetta, joka voitaisiin hoitaa osin maksuilla, mutta pääosin budjettirahoitteisesti. Laajakaista hankkeen määrärahat ovat momentilla Määrärahaa käytetään laajakaistarakentamisen tuesta haja-asutusalueella annetussa laissa tarkoitetun Viestintäviraston myöntämän tuen maksamiseen. Vuoden 2013 alusta lukien nykyisestä televisiomaksusta luovutaan ja sen korvaa uusi yleisradiovero. Veron tuotto tuloutetaan valtion talousarvioon, johon otetaan määräraha julkisen palvelun rahoitusta vastaavan määrän siirtämiseksi valtion televisio- ja radiorahastoon. Vuonna 2013 määräraha on 500 miljoonaa euroa. Määrärahan suuruus tarkistetaan vuosittain kustannustason muutosta vastaavasti. Määrärahakehykset peruslaskelma (1 000 euroa) Mom Viestintäviraston toim.menot Mom Valtionavustus laajakaistarak. Mom Siirto valtion tv- ja radiorah. TAE 2013 TTS 2014 TTS 2015 TTS 2016 TTS Veronluonteisen toiminnan tuloarviot on merkitty momentille Tuloarviot (1 000 euroa) TAE 2013 TTS 2014 TTS 2015 TTS 2016 TTS 2017 Mom Eräät viestinnän maksut Tulosarvioihin sisältyy radiotaajuuksien huutokaupoista annettuun lakiin perustuvia toimilupamaksuja vuosittain 20 miljoonaa euroa. Koko taajuusalueen lähtöhinta on 100 miljoonaa euroa ja se tuloutetaan tasaerissä toimilupakauden viiden ensimmäisen vuoden aikana.

14 14 (18) Omaisuus Viestintäviraston omaisuuden arvo vuoden 2011 lopussa oli 13,4 miljoonaa euroa. Käyttöomaisuuden suurimman erän muodostavat erilaiset atk-ohjelmistot ja sovellukset kuten taajuustietokanta, verkkotunnusjärjestelmä ja muut sähköisen asioinnin järjestelmät. Koneet ja laitteet sisältävät mm. lähiverkon laitteet sekä radiotarkastuksen mittalaitteet. Tase-ennusteet suunnittelukaudelle ilmenevät oheisesta taulukosta. Tase vuonna 2010 sekä tase-ennusteet vuosille (milj. euroa) 2011 TP 2012 ennuste 2013 ennuste 2014 ennuste 2015 ennuste 2016 ennuste 2017 ennuste Tase 13,4 13,5 13,0 13,0 13,0 13,0 13,0 5.3 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilöstösuunnittelu Osaava ja monialainen henkilöstö on Viestintävirastolle kriittinen menestystekijä. Virastolle asetettujen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää, että määrätietoisin toimenpitein varmistetaan henkilöstön saatavuus ja sitoutuminen, osaaminen ja toimintakyky sekä viraston tehtävien edellyttämä oikein mitoitettu ja kohdennettu henkilöstörakenne. Henkilöstösuunnittelun lähtökohtana ja tavoitteena on aiempaa parempi ennakoivuus. Virastossa on suunnitteilla henkilöstöstrategian laadinta, jossa tarkastellaan henkilöstön rakenteellista ja määrällistä kehitystä sekä linjataan osaamisen kehittämistä. Suunnittelukaudelle ajoittuu merkittäviä Viestintäviraston toimintaan ja henkilöstöresursseihin vaikuttavia ulkoisia ja sisäisiä muutoksia. Muutoksia aiheuttavat mm. televisiomaksutoiminnan lopettaminen, viestintätoimialan kehitys, julkishallinnon taloudellinen tilanne, valtion vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma, valtionhallinnon kehittämishankkeet (mm. Kieku-tietojärjestelmä), viraston tehtävien muutokset ja henkilöstön ikääntyminen. Muutokset heijastuvat lähivuosina viraston henkilöstöresursseihin sekä laadullisesti että määrällisesti. Ennen suunnittelukauden alkua Viestintäviraston henkilöstö on pienentynyt tvmaksuhallinnon lakkauttamisen seurauksena. Suunnittelukauden aikana viraston toiminta voi laajeta ja resurssitarpeet kasvaa mm. kansallisen tietoturvallisuuden ja viestintädirektiivien mukaisten mahdollisten uusien hallintotehtävien johdosta. Valtion vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman asettamat rajoitteet lisäresurssien hankkimiselle lisäävät henkilöstösuunnittelun haasteellisuutta. Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman rajoitusten seurauksena tarve priorisoida nykyisiä ja uusia lakisääteisiä tehtäviä kasvaa. Viestintävirasto tulee myös kohdentamaan suunnittelukauden eläkepoistuman viraston virka- ja toimirakennetta kehittävällä tavalla.

15 15 (18) Viestintäviraston henkilöstösuunnitelman htv-ennusteessa on otettu huomioon liikenneja viestintäministeriön virastolle asettamat tuottavuuden kehittämistavoitteet ja tavoitteiden tarkistukset. Henkilöstöresurssit (htv) vuosina Viestintäviraston henkilötyövuodet TTSkaudella tuottavuusohjelman mukaisesti: Henkilötyövuodet (htv) Lähtötaso Tavoite Tavoite TTS-kaudelle Päätoimiset Viestintävirastossa toimii TTS-kaudella myös sivutoimisia tutkintojen vastaanottajia Henkilöstön rekrytointi ja osaamisen varmistaminen Viestintävirasto varmistaa, että sillä on tavoitteiden ja kehittyvän toiminnan tarpeiden mukaiset henkilöstöresurssit. Virasto kehittää ja ylläpitää toimivia rekrytointi- ja perehdytysprosesseja, myönteistä työnantajakuvaa sekä viraston palkitsemisjärjestelmää. Kehityskeskusteluilla (tulos-, tavoite- ja kehittymiskeskusteluosiot) varmistetaan henkilöstön selviytyminen vaikeutuvissa ja uudistuvissa tehtävissä. Viraston toiminnan tehokkuus, kehittäminen sekä henkilöstön ammattitaidon laajentaminen ja syventäminen saavutetaan muun muassa koulutuksella, työssä oppimisella, sisäisellä liikkuvuudella sekä asiantuntijuutta jakamalla niin talon sisäisesti kuin työryhmissä ja neuvottelukunnissa. Myös esimiestyön kehittäminen suunnittelukaudella ja laadun mittaaminen tukevat virastolle asetettujen tavoitteiden saavuttamista Työhyvinvointi Työhyvinvointiin liittyvien toimenpiteiden painopiste on ennaltaehkäisevässä toiminnassa viraston linjausten ja vuosittain tarkistettavan työhyvinvointisuunnitelman mukaisesti. Fyysisen ja henkisen työkunnon lisäksi kiinnitetään huomiota muun muassa työn organisointiin, johtamisen kehittämiseen työkykyä tukevaksi sekä yhteistyöhön ja vuorovaikutukseen. Työhyvinvointia ja -ilmapiiriä seurataan säännöllisesti vuosittain tehtävillä kartoituksilla, joiden pohjalta käynnistetään tarvittavia kehittämishankkeita. Valtionhallinnon työhyvinvointihankkeita ja tarjolla olevia kuntoutusmahdollisuuksia hyödynnetään henkilöstön työhyvinvoinnin parantamisessa. 5.4 Toiminnan kehittäminen Tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden kehittäminen Viestintävirasto toteuttaa suunnittelukaudella valtion vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman virastokohtaiset kehitystoimenpiteet vahvistettujen tavoitteiden mukaisesti. Viestintäviraston osallistuu vaikuttavuus ja tuloksellisuusohjelman hankkeisiin sekä valmistautuu Kieku-käyttöönottoon vuoden 2015 aikana.

16 16 (18) Hallintopalveluiden ulkoistaminen palvelukeskukseen Viestintäviraston ja Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen Palkeiden nykyinen asiakkuussuhde kattaa pääosan Viestintäviraston ulkoistettaviksi soveltuvista talous- ja henkilöhallinnon perustehtävistä. Ulkoistettavia palveluita lisätään Palkeiden tarjoamaa palveluvalikoimaa vastaavaksi suunnittelukauden alussa Tiedonhallinnan kehittäminen Viestintäviraston toiminnassa korostuu tiedon monipuolinen käsittely, joten tiedonhallinnan kehittämisellä on tärkeä osa viraston toimintaa. Tiedonhallintaa kehittämällä tuetaan toimintaprosesseja ja kehitetään työskentelytapoja hyödyntäen tietotekniikkaa tehokkaasti, turvallisesti ja taloudellisesti. Viestintävirasto kehittää tiedonhallintaa suunnittelukaudella keskittämällä virastotasoiset asiat viraston yhteisiin tietojärjestelmiin ja integroimalla tulosalueiden erilliset järjestelmät tarvittavilta osiltaan hyödyntämään yhteisiä tietojärjestelmiä. Virastoon hankittua integraatioalustaa käytetään jatkossa sähköisten palveluiden julkaisualustana ja muiden tietojärjestelmien yhteyksien ja palveluiden tarjoajana. Yhteisissä järjestelmissä tieto on paremmin hallittavissa ja hyödynnettävissä, samalla osaamistarvetta voidaan rajata. Viestintävirasto seuraa myös aktiivisesti valtion tietohallintostrategian ja ValtIThankkeiden toteuttamisen etenemistä ja toteuttaa valtionhallinnon yhteisiä ITtoimintaperiaatteita, ratkaisuja ja arkkitehtuuria omassa toiminnassaan Sidosryhmätoiminnan kehittäminen Viestintäviraston tulostavoitteiden saavuttaminen edellyttää tuloksekasta ja monipuolista vuorovaikutusta laajasti eri sidosryhmien edustajien kanssa. Lisäksi Viestintäviraston strategiassa yhteistyö on yksi toimintaa ohjaavista periaatteista. Tämän vuoksi yhteistyön, yhteydenpidon ja viestinnän muotoja kehitetään jatkuvasti. Vuoden 2013 alusta Viestintävirastossa aloittaa Asiakkuudet-toimiala, jonka tehtävänä on huolehtia siitä, että ulkoisia sidosryhmiä koskevat keskeiset asiakasprosessit hoidetaan yhdenmukaisesti ja tehokkaasti. Asiakkaalle ja sidosryhmille asiakaskeskeinen toimintatapa tulee näkymään tehokkaiden ja yhdenmukaisten prosessien lisäksi mm. helppokäyttöisinä ja toimivina asiointijärjestelminä sekä asiantuntevana asiakaspalveluna. Viestintävirasto kehittää sidosryhmätyön ja -viestinnän vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta. Tavoitteet on kirjattu myös viraston viestinnän strategisiin linjauksiin. Viestinnän yhtenä strategisena tavoitteena on lisätä viraston tunnettuutta ja kirkastaa kuvaa sen tärkeimpien ulkoisten sidosryhmien keskuudessa. Tärkeimpiä painopisteitä on verkkopalvelun uudistaminen, jossa kuluttajille ja ammattilaisille suunnatut sivustot yhdistetään yhdeksi kokonaisuudeksi vuoden 2013 alkupuolella. Media- ja sidosryhmäviestintää koordinoidaan virastotasoisesti ja asiakaslehden tilalle perustetaan sähköinen uutiskirje tai tarvittaessa useampia. Suunnittelukauden aikana parannetaan niin ikään viraston sähköisiä asiointipalveluja. Myös sosiaalisen median kanavien hyödyntämistä selvitetään, jotta niitä voitaisiin ottaa käyttöön aiempaa tiiviimmin.

17 17 (18) Viestintävirasto toteuttaa vuosittain sidosryhmäkyselyn, jolla mitataan virastolle asetettujen tulostavoitteiden toteutumista ja toiminnan onnistuneisuutta. Vuonna 2013 uusittavan kyselyn tuloksia hyödynnetään toiminnan ja palvelujen kehittämisessä Ilmastonmuutoksen hillintä ja ympäristö Viestintävirasto kehittää omaa toimintaansa asetettujen ympäristötavoitteiden mukaisesti sekä ottaa toimialaohjauksessa ja -valvonnassa huomioon uusien viestintäteknisten ratkaisujen ympäristövaikutukset. 5.5 Riskienhallinta Viestintäviraston riskienhallinnan tavoitteena on hallita virastolle haitallisia riskejä sekä viraston toiminnan seurauksien vaikutuksia yhteiskuntaan ja varmistaa, että viraston johdolla on käytettävissään tarvittavat tiedot päätöksentekoa varten. Virasto analysoi sekä hallitsee strategisiin tavoitteisiin ja niiden saavuttamiseen, merkittävimpiin hankkeisiin ja projekteihin, organisaatioturvallisuuteen sekä valmiusja varautumistoimintaansa liittyviä riskejä riskienhallintapolitiikkansa mukaisesti. Viraston johto seuraa säännöllisesti tunnistettujen riskien tilaa, riskien hallitsemiseksi valittujen toimenpiteiden soveltuvuutta sekä osallistuu mahdollisien uusien riskien tunnistamiseen. Riskit arvioidaan keskitetysti, noudattaen yhteisesti valittua riskienhallintamenetelmää, jota toteutetaan riskienhallintasovelluksen avulla. Viraston riskienhallintatyön onnistumista arvioidaan tarvittaessa ulkopuolisen arvioijan toteuttamin arvioinnein ja osana sisäistä tarkastusta. Viestintävirasto on analysoinut toiminta- ja taloussuunnitelmansa merkittävimpiä riskejä. Analysoinnin perusteella merkittävimmäksi riskiksi nousi viraston toiminnan rahoitus. Viraston toiminnan rahoitukseen liittyvät riskit muodostuvat tv-maksutoiminnan päättymisen seurannaisvaikutuksista sekä virastolle mahdollisesti osoitettavien uusien tietoturvallisuustehtävien toiminnan taloudellisten resurssien varmistamisesta. Virasto näkee sille tarkastelujaksolla mahdollisesti osoitettavat uudet tietoturvallisuustehtävät luonnollisena kehitystienä ja mahdollisuutena. Samalla kuitenkin näiden tehtävien järjestämiseen ja asianmukaiseen toimeenpanoon liittyy rahoituksellinen riski. Virasto hakee aktiivisesti rahoitusasemansa hallintaan uusia rahoitusratkaisuja Organisaatioturvallisuus Viestintäviraston organisaatioturvallisuuden tavoitteena on turvata viraston ydintoimintojen sekä niiden tarvitsemien resurssien häiriötön toiminta mukaan lukien viraston ja viraston asiakkaiden tiedot, niiden luottamuksellisuus, eheys, käytettävyys ja saatavuus niille asetettujen ulkoisten ja sisäisten vaatimusten mukaisesti. Viestintäviraston tavoitteena on myös ylläpitää ja jatkuvasti parantaa ISO/IEC 27001:2005-sertifioitua tietoturvallisuuden hallintajärjestelmäänsä mittaamalla sen tehokkuutta, reagoimalla tehokkaasti mahdollisiin poikkeamatilanteisiin sekä saavuttamalla valtioneuvoston antaman tietoturva-asetuksen velvoitteiden mukainen tietoturvallisuuden perustaso vuoden 2013 syyskuun loppuun mennessä sekä korotettu tai korkea taso vuoteen 2015 mennessä. Virasto huomioi toiminnassaan soveltuvin osin myös KATAKRI:n (kansallinen turvallisuusauditointikriteeristö) mukaiset vaatimukset. Viestintäviraston turvallisuustyön onnistumista arvioidaan säännöllisesti sekä sisäisesti että ulkopuolisten toimijoiden toteuttamin arvioinnein.

18 18 (18) Virasto käyttää mahdollisuuksien mukaan sisäisen tietoturvallisuustyönsä tukena valtionhallinnon tarjoamia tietoturvallisuuden konsernipalveluita, ulkoisia ostopalveluita sekä osallistuu aktiivisesti valtionhallinnon tietoturvallisuusyhteistyöhön Valmius- ja varautumistoiminta Viestintäviraston valmius- ja varautumistoiminnan tavoitteena on turvata Viestintäviraston ydintoiminnan jatkuvuus kaikissa yhteiskunnallisissa oloissa sekä mahdollistaa nopea ja tehokas toipuminen mahdollisista häiriötilanteista. Tavoitteeseen pääsemiseksi virasto varmistaa toimintamahdollisuutensa kaikissa yhteiskunnallisissa oloissa, ylläpitää ja kehittää valmius-, toipumis- ja pelastussuunnitelmiaan, seuraa säännöllisesti valmius- ja varautumistoimintansa nykytilaa sekä tulosohjaa tarvittavien toimenpiteiden toteuttamista. Valmius- ja varautumistoiminnan toimintavalmiuksia ylläpidetään mm. osallistumalla eri yhteistoimintaharjoituksiin. Virasto huomioi toiminnassaan mahdollisuuksien mukaan valtionhallinnon ICTvarautumisen tasovaatimukset. 6 Liitteet Tiedot suurista tietojärjestelmähankkeista (RAHAS, Taajuustietokanta, Tilannekuvajärjestelmän jatkokehittäminen) Raportti tuottavuustoimenpiteiden toteutumisesta Julkisen tiedon avaaminen Viestintävirastossa Viestintäviraston peruskehyksen ylittävät resurssi- ja määrärahatarpeet

Varmaa ja vaivatonta viestintää kaikille Suomessa Viestintätoimialan muutostekijät 2010-luvulla

Varmaa ja vaivatonta viestintää kaikille Suomessa Viestintätoimialan muutostekijät 2010-luvulla Varmaa ja vaivatonta viestintää kaikille Suomessa Viestintätoimialan muutostekijät 2010-luvulla Tähän joku aloituskuva, esim. ilmapallopoika Digitaaliset palvelut laajemmin käyttöön Tieto digitalisoituu

Lisätiedot

VIESTINTÄVIRASTON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2013 2016

VIESTINTÄVIRASTON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2013 2016 VIESTINTÄVIRASTON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2013 2016 1 JOHDANTO... 3 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA TULEVAISUUSNÄKYMÄT... 3 3 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN ASETTAMAT STRATEGISET JA VIESTINTÄPOLIITTISET

Lisätiedot

VIESTINTÄVIRASTON PUOLIVUOTISRAPORTTI 2012

VIESTINTÄVIRASTON PUOLIVUOTISRAPORTTI 2012 Puolivuotisraportointi 1(6) ( tavoitteiden : = saavutetaan, = ehkä, = ei saavuteta) VIESTINTÄVIRASTON PUOLIVUOTISRAPORTTI 1. Tulostavoitteet: 1.1 Viestinnän peruspalvelut Viestintäverkot ja -palvelut toimivat

Lisätiedot

70. Viestintävirasto

70. Viestintävirasto 70. Viestintävirasto S e l v i t y s o s a : Viestintäviraston toiminnan tavoitteena ovat monipuoliset, toimivat ja turvalliset viestintäyhteydet kaikille Suomessa. Viraston vuoden painopisteitä ovat tietoturvallinen

Lisätiedot

Viestintäviraston toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2016-2019

Viestintäviraston toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2016-2019 1 (20) Viestintäviraston toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2016-2019 2 (20) Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Toimintaympäristö ja tulevaisuusnäkymät... 3 3 Liikenne- ja viestintäministeriön asettamat strategiset

Lisätiedot

Viestintäviraston strategia 2020

Viestintäviraston strategia 2020 Viestintäviraston strategia 2020 2 Viestintäviraston strategia 2020 Sisällys Johdanto...4 Visio...5 Toiminta-ajatus...5 Strategiset tavoitteet, painopisteet ja toimenpiteet...6 Strateginen tavoite 1: Viestintäpalvelujen

Lisätiedot

Luottamusta lisäämässä. Toimintasuunnitelma 2014 2016

Luottamusta lisäämässä. Toimintasuunnitelma 2014 2016 Luottamusta lisäämässä Toimintasuunnitelma 2014 2016 Toimintasuunnitelma Viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskuksen visio on, että Kyberturvallisuuskeskuksesta kehittyy entistä monipuolisempia tietoturvapalveluita

Lisätiedot

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 12.11.2015 Kaisa Laitinen

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 12.11.2015 Kaisa Laitinen LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 12.11.2015 Kaisa Laitinen VALTIONEUVOSTON DIGITAALISTA MAANPÄÄLLISTÄ JOUKKOVIESTINTÄVERKKOA KOSKEVAT TOIMILUPAPÄÄTÖKSET Toimiluvat ja hakijat

Lisätiedot

HMV-sääntelyn tiekartta. Viestintämarkkinapäivä 8.10.2013 Apulaisjohtaja Marja Lehtimäki, markkinat

HMV-sääntelyn tiekartta. Viestintämarkkinapäivä 8.10.2013 Apulaisjohtaja Marja Lehtimäki, markkinat HMV-sääntelyn tiekartta Viestintämarkkinapäivä 8.10.2013 Apulaisjohtaja Marja Lehtimäki, markkinat Sisältö HMV-sääntely» Mitä ja miksi? HMV-sääntelyn punainen lanka Tiekartta 2013 2017» HMV-analyysit ja

Lisätiedot

Tulosohjaus-hanke. Strategialähtöinen tulosohjaus ja johtaminen - STRATO

Tulosohjaus-hanke. Strategialähtöinen tulosohjaus ja johtaminen - STRATO Tavoitteena strategisempi, kevyempi, poikkihallinnollisempi ja yhtenäisempi tulosohjaus Tulosohjaus-hanke Strategialähtöinen tulosohjaus ja johtaminen - STRATO Pilotin esitys 16.10. Tulosohjauksen kehittämisen

Lisätiedot

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012 Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 11.12.2012 Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: kansallista perustaa Hallitusohjelman kirjaukset: kirjastojen kehittäminen

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 2014. 1246/2014 Valtioneuvoston asetus. radiotaajuuksien käytöstä ja taajuussuunnitelmasta

Julkaistu Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 2014. 1246/2014 Valtioneuvoston asetus. radiotaajuuksien käytöstä ja taajuussuunnitelmasta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 2014 1246/2014 Valtioneuvoston asetus radiotaajuuksien käytöstä ja taajuussuunnitelmasta Annettu Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 2014

Lisätiedot

Sähköisen median viestintäpoliittinen ohjelma. Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle 26.9.2012

Sähköisen median viestintäpoliittinen ohjelma. Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle 26.9.2012 Sähköisen median viestintäpoliittinen ohjelma Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle 26.9.2012 Katseet tulevaisuuteen: Sähköisen median viestintäpoliittinen ohjelma Televisio on katsojilleen tärkeä osa

Lisätiedot

Viestintäviraston puheenvuoro

Viestintäviraston puheenvuoro Viestintäviraston puheenvuoro Maaseudun laajakaistat -seminaari Päivi Peltola-Ojala 3.2.2011 Laajakaistan edistäminen Viestintäviraston toiminnan painopistealue Viestintävirasto huolehtii siitä, että yhteiskunnan,

Lisätiedot

Sopimuksiin perustuva toiminnan jatkuvuuden hallinta

Sopimuksiin perustuva toiminnan jatkuvuuden hallinta Sopimuksiin perustuva toiminnan jatkuvuuden hallinta Haasteena verkoston toimintavarmuuden kehittäminen Ohjaus heikkenee Häiriö toimijan toiminnassa vaikuttaa verkoston toiminnan jatkuvuuteen 2 Vaatimuksia

Lisätiedot

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä TIETOTILINPÄÄTÖS Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä 20.5.2014 TSV:n tsto/ylitarkastaja Arto Ylipartanen 2 LUENNON AIHEET 1.

Lisätiedot

TALPOL linjaukset 26.11.2012. TORI-toimenpiteet 19.12.2012

TALPOL linjaukset 26.11.2012. TORI-toimenpiteet 19.12.2012 TALPOL linjaukset 26.11.2012 TORI-toimenpiteet 19.12.2012 ICT-laitetilojen (konesalien) määrää vähennetään tavoitteena energiatehokkuuden ja ympäristöystävällisyyden parantaminen. Otetaan osaksi TORI-suunnittelua

Lisätiedot

Luottamusta lisäämässä

Luottamusta lisäämässä Luottamusta lisäämässä Kyberturvallisuuskeskus Kyberturvallisuuskeskus aloitti toimintansa osana Viestintävirastoa 1.1.2014. Se vahvistaa Viestintäviraston jo vuodesta 2001 lähtien hoitamia tietoturvatehtäviä.

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

Digitaaliseen tulevaisuuteen

Digitaaliseen tulevaisuuteen Digitaaliseen tulevaisuuteen Finnet-päivät 1.10.2014 Kansliapäällikkö Harri Pursiainen Ideoita joukkoistamalla Tulevaisuuskatsaus joukkoistamalla kommentointiaikaa jatkettu 25.5. asti Uutinen 12.05.2014

Lisätiedot

Tietoturvallisuuden arviointilaitokset apuna yritysturvallisuuden ja viranomaisten tietoturvallisuuden kehittämisessä

Tietoturvallisuuden arviointilaitokset apuna yritysturvallisuuden ja viranomaisten tietoturvallisuuden kehittämisessä Tietoturvallisuuden arviointilaitokset apuna yritysturvallisuuden ja viranomaisten tietoturvallisuuden kehittämisessä FINAS-päivä 22.1.2013 Helsingin Messukeskus Laura Kiviharju Viestintävirasto Viestintäviraston

Lisätiedot

Huippuyksiköiden taloudelliset vastuut ja velvollisuudet

Huippuyksiköiden taloudelliset vastuut ja velvollisuudet Huippuyksiköiden taloudelliset vastuut ja velvollisuudet Huippuyksikköseminaari 14.12.2011 Sisäinen tarkastaja Seija Henttinen Sisäinen valvonta tarkoittaa TOIMINTAPROSESSEIHIN SISÄÄN VIETYJÄ RAKENTEITA,

Lisätiedot

Laajakaistaverkot kaikille. Juha Parantainen

Laajakaistaverkot kaikille. Juha Parantainen Laajakaistaverkot kaikille Juha Parantainen Liittymät Laajakaistaliittymät Suomessa 4 000 000 3 000 000 2 000 000 Mobiili (3G / 4G) Langaton (@450, WiMax) Kaapelimodeemi Kiinteistöliittymä DSL Valokuitu

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriö PERUSMUISTIO LVM2015-00160. VVE Laitinen Kaisa (LVM) 24.06.2015. Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu

Liikenne- ja viestintäministeriö PERUSMUISTIO LVM2015-00160. VVE Laitinen Kaisa (LVM) 24.06.2015. Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Liikenne ja viestintäministeriö PERUSMUISTIO LVM201500160 VVE Laitinen Kaisa (LVM) 24.06.2015 Asia Ehdotus neuvoston päätökseksi Kansainvälisen televiestintäliiton (ITU) maailman radioviestintäkonferenssissa

Lisätiedot

Viestinnän tulevaisuus

Viestinnän tulevaisuus Viestinnän tulevaisuus Teknologia, asema ja mahdollisuudet Uhat ja turvallisuus Timo Lehtimäki Johtaja Viestintävirasto Viestintäverkot ja -palvelut nyt ja huomenna Käyttäjä Liityntäverkot xdsl Cable WiMAX

Lisätiedot

Tietosuojavaltuutetun toimisto

Tietosuojavaltuutetun toimisto Tietosuojavaltuutetun toimisto TIETOSUOJAVALTUUTETUN TOIMISTON TULOSTAVOITEASIAKIRJA Aika 27.9.2005 Paikka Osallistujat Oikeusministeriö OM:n edustajat: Hallintojohtaja Olli Muttilainen (pj) Ylitarkastaja

Lisätiedot

Viestintäpolitiikan ajankohtaiset päätökset

Viestintäpolitiikan ajankohtaiset päätökset Viestintäpolitiikan ajankohtaiset päätökset 1. Vaihtoehtoisia polkuja teräväpiirtoon 2. Laajakaista kaikkien ulottuville Neuvotteleva virkamies Mirka Järnefelt Mirka.jarnefelt@mintc.fi 1 Lähtökohtia teräväpiirtokeskusteluun

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

Ajankohtaista antenniverkon T2-teknologiaan siirtymisestä

Ajankohtaista antenniverkon T2-teknologiaan siirtymisestä Ajankohtaista antenniverkon T2-teknologiaan siirtymisestä Cable Days 27.11.2013 Olli-Pekka Rantala, viestintämarkkinat -yksikön päällikkö Sähköisen median viestintäpoliittinen ohjelma Hallitus antoi hallitusohjelman

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin. Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin

Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin. Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin Juha Pietarinen Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin - Voiko riski olla mahdollisuus myös lakisääteisten

Lisätiedot

Lehdistön tulevaisuus

Lehdistön tulevaisuus Lehdistön tulevaisuus Lehtiasiain neuvottelukunnan raportti 17.12.2013 Lehtiasiain neuvottelukunta Toimikausi 2.1.2012 30.4.2015 Yhteistyöfoorumina, jossa painettuun ja sähköiseen julkaisutoimintaan liittyviä

Lisätiedot

Tietoyhteiskuntapolitiikan painopisteet STM:n hallinnonalalla 2007-2011

Tietoyhteiskuntapolitiikan painopisteet STM:n hallinnonalalla 2007-2011 1 Tietoyhteiskuntapolitiikan painopisteet STM:n hallinnonalalla 2007-2011 Arjen tietoyhteiskunnan neuvottelukunta 6.9.2007 Peruspalveluministeri Paula Risikko 2 PERUSLÄHTÖKOHDAT SEKTORIMINISTERIÖILLÄ PERUSVASTUU

Lisätiedot

RADIOTAAJUUSPÄIVÄ 2014. Tietoyhteiskuntakaaren vaikutukset taajuuksien käyttäjille

RADIOTAAJUUSPÄIVÄ 2014. Tietoyhteiskuntakaaren vaikutukset taajuuksien käyttäjille RADIOTAAJUUSPÄIVÄ 2014 Tietoyhteiskuntakaaren vaikutukset taajuuksien käyttäjille Esityksen sisältö Yleistä tietoyhteiskuntakaaresta "Sisältyvät lait" ja rakenne Taajuushallinto uusissa vaatteissa Taajuudet

Lisätiedot

Maanpäällisen verkon toimiluvat uusiksi 2016 jälkeen mitä vaihtoehtoja näköpiirissä?

Maanpäällisen verkon toimiluvat uusiksi 2016 jälkeen mitä vaihtoehtoja näköpiirissä? Maanpäällisen verkon toimiluvat uusiksi 2016 jälkeen mitä vaihtoehtoja näköpiirissä? Olli-Pekka Rantala, Liikenne- ja viestintäministeriö Antennialan tekniikkapäivä, Hyvinkää 8.11.2012 Televisioverkot

Lisätiedot

Valviran strategiset linjaukset 2011 2015

Valviran strategiset linjaukset 2011 2015 Valviran strategiset linjaukset 2011 2015 Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira on sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan keskusvirasto. sosiaali- ja terveydenhuollon, alkoholihallinnon

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13

Lisätiedot

Kestävän kilpailupolitiikan elementit

Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kilpailuviraston 20-vuotisjuhlaseminaari Finlandia-talo 7.10.2008 Matti Vuoria, toimitusjohtaja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Lähtökohta Esityksen lähtökohtana

Lisätiedot

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx 2 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin

Lisätiedot

Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään?

Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään? Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään? Informaatio- ja tietoteknologiaoikeuden professori Tomi Voutilainen 1 Sähköinen hallinto Sähköiset palvelut ja tietojärjestelmät Palveluiden käyttäjät

Lisätiedot

Mobiililaitteiden tietoturva

Mobiililaitteiden tietoturva Mobiililaitteiden tietoturva 2009-02-23 Raahe Erka Erka Koivunen Koivunen Yksikön Yksikön päällikkö päällikkö CERT-FI CERT-FI CERT-FI:n esittely CERT-FI kansallinen CERT-viranomainen Coordinated CERT ==

Lisätiedot

FiComin lausunto taajuuspoliittisesta periaatepäätöksestä

FiComin lausunto taajuuspoliittisesta periaatepäätöksestä 1 Lausunto 29.11.2011 ML Liikenne- ja viestintäministeriö Asia: Lausuntopyyntö 2006/02/2011 kirjaamo@lvm.fi kaisa.laitinen@lvm.fi FiComin lausunto taajuuspoliittisesta periaatepäätöksestä Tietoliikenteen

Lisätiedot

Maanpäällisen verkon toimilupajärjestelyt ja teknologiasiirtymä vuosina 2014-2017

Maanpäällisen verkon toimilupajärjestelyt ja teknologiasiirtymä vuosina 2014-2017 Maanpäällisen verkon toimilupajärjestelyt ja teknologiasiirtymä vuosina 2014-2017 Maaret Suomi, viestintämarkkinat-yksikkö, viestintäpolitiikan osasto Taustaa maanpäällisen televisiotoiminnan toimilupamallista

Lisätiedot

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja JUHTAn roolit? Seminaari 09.06.2015 Sirpa Alitalo & Markku

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1 Parikkalan kunta SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan

Lisätiedot

EU ja julkiset hankinnat

EU ja julkiset hankinnat EU ja julkiset hankinnat Laatua hankintoihin Julkiset hankinnat - taustaa EU2020-strategia edellyttää entistä voimakkaampaa panostusta osaamis- ja innovaatiotalouteen, vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen

Lisätiedot

Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa?

Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa? Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa? Valtakunnallinen harvaan asuttujen alueiden turvallisuusseminaari Mikkeli 29.1.2013 Ari Evwaraye Sisäministeriö 29.1.2013 Sisäisen

Lisätiedot

VIESTINTÄVIRASTON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2012 2015

VIESTINTÄVIRASTON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2012 2015 VIESTINTÄVIRASTON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2012 2015 1 JOHDANTO... 3 2 VIESTINTÄVIRASTON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAN 2012 2015 STRATEGISET PERUSLÄHTÖKOHDAT... 3 2.1 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISESTA ÄLYLII- KENTEEN STRATEGIASTA. Valtioneuvosto on tänään tehnyt seuraavan periaatepäätöksen:

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISESTA ÄLYLII- KENTEEN STRATEGIASTA. Valtioneuvosto on tänään tehnyt seuraavan periaatepäätöksen: VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISESTA ÄLYLII- KENTEEN STRATEGIASTA Valtioneuvosto on tänään tehnyt seuraavan periaatepäätöksen: 1. Uuden liikennepolitiikan tarve ja mahdollisuudet Liikennepolitiikka

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen rahoitus. Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011

Ammattikorkeakoulujen rahoitus. Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011 Ammattikorkeakoulujen rahoitus Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011 Hallitusohjelma Korkeakoulutuksen laatua, tehokkuutta, vaikuttavuutta ja kansainvälistymistä

Lisätiedot

Sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus 4.4.2013

Sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus 4.4.2013 Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus Sisällys 1. Johdanto 2. Nykytilanne 3. Sisäinen valvonta 4. Riskienhallinta 5. Kuntalain muutos 1.7.2012 1. Johdanto Sisäinen

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Muutos 22! -koulutus 7.3.2013

Muutos 22! -koulutus 7.3.2013 Muutos 22! -koulutus 7.3.2013 TE-palvelujen uudistus - TE-palvelu-uudistuksen lähtökohdat, tavoitteet ja mahdollisuudet Kehittämispäällikkö Seija Sädemaa, Satakunnan ELY-keskus, TYO 1 Esityksen rakenne

Lisätiedot

Avoimen tiedon ohjelma 2013-2015. Anne Kauhanen-Simanainen 24.1.2014

Avoimen tiedon ohjelma 2013-2015. Anne Kauhanen-Simanainen 24.1.2014 Avoimen tiedon ohjelma 2013-2015 Anne Kauhanen-Simanainen 24.1.2014 Hallitusohjelman kärkihanke Julkisen tiedon hyödyntämistä edistetään avaamalla julkisin varoin tuotettuja tietovarantoja kansalaisten

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Laajakaista kaikille. Juha Parantainen Liikenne- ja viestintäministeriö WWW.LVM.FI 11.5.2009 1

Laajakaista kaikille. Juha Parantainen Liikenne- ja viestintäministeriö WWW.LVM.FI 11.5.2009 1 Laajakaista kaikille Juha Parantainen Liikenne- ja viestintäministeriö 1 Haja-asutusalueiden 200 milj. laajakaistahankkeen työllistävyys Vaikutukset työllisyyteen Nopeat laajakaistayhteydet kaikkien ulottuvilla

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

Kyberturvallisuus. Jarkko Saarimäki Turvallisuussääntelyryhmän päällikkö

Kyberturvallisuus. Jarkko Saarimäki Turvallisuussääntelyryhmän päällikkö Kyberturvallisuus Jarkko Saarimäki Turvallisuussääntelyryhmän päällikkö Kyberturvallisuuskeskuksen yhteiskunnallinen vaikuttavuuus Kansallinen CERT-toiminto; ohjeet, tiedotteet, haavoittuvuuskoordinaatio

Lisätiedot

Pilvipalveluiden arvioinnin haasteet

Pilvipalveluiden arvioinnin haasteet Pilvipalveluiden arvioinnin haasteet Tietoturvallisuus- ja jatkuvuuden hallinnan vaatimukset ICT-hankinnoissa, 12.5.2014 Laura Kiviharju Pilvipalvelut Pilvilaskenta (CloudComputing) tarkoittaa internetissä

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Varmaa ja vaivatonta viestintää kaikille Suomessa

Varmaa ja vaivatonta viestintää kaikille Suomessa Varmaa ja vaivatonta viestintää kaikille Suomessa Tietojärjestelmien ja tietoliikenteen arviointi "Uuteen turvallisuusselvityslakiin" 18.11.2014 Säätytalo Tähän joku aloituskuva, esim. ilmapallopoika Viestintäviraston

Lisätiedot

TE-palvelu-uudistus TEM 19.8.2013

TE-palvelu-uudistus TEM 19.8.2013 TE-palvelu-uudistus TEM 19.8.2013 TE-palvelu-uudistus tikun nokassa Ison palvelu- ja toimintatapamuutoksen johtaminen on edelleen vaiheessa suunta on selvillä, vaikutukset näkyvät viiveellä Mediamielikuvana

Lisätiedot

Viestintäviraston tilannekuvajärjestelmät. Timo Lehtimäki Tulosalueen johtaja Internet ja tietoturva/viestintävirasto

Viestintäviraston tilannekuvajärjestelmät. Timo Lehtimäki Tulosalueen johtaja Internet ja tietoturva/viestintävirasto Viestintäviraston tilannekuvajärjestelmät Timo Lehtimäki Tulosalueen johtaja Internet ja tietoturva/viestintävirasto Tilannekuva?! Mikä/mitä on tilannekuva? Kuva viestintäverkkojen tietoturvallisuustilanteesta,

Lisätiedot

PÄÄTÖS HUOMATTAVAN MARKKINAVOIMAN YRITYKSELLE ASETETTUJEN VELVOLLISUUKSIEN MUUTTAMISESTA

PÄÄTÖS HUOMATTAVAN MARKKINAVOIMAN YRITYKSELLE ASETETTUJEN VELVOLLISUUKSIEN MUUTTAMISESTA 30.1.2008 252/934/2008 DNA Palvelut Oy PÄÄTÖS HUOMATTAVAN MARKKINAVOIMAN YRITYKSELLE ASETETTUJEN VELVOLLISUUKSIEN MUUTTAMISESTA 1. TELEYRITYS, JOTA PÄÄTÖS KOSKEE 2. RELEVANTIT MARKKINAT DNA Palvelut Oy

Lisätiedot

Telepalvelujen saatavuus- ja laatutiedot seminaari

Telepalvelujen saatavuus- ja laatutiedot seminaari Telepalvelujen saatavuus- ja laatutiedot seminaari 17.5.2013 Viestintävirasto, Helsinki [Esittäjän nimi, titteli] [pvm] 1 Seminaariohjelma 9:00 9:30 Aamiainen 9:30 11:00 Telepalveluiden laadun ja saatavuuden

Lisätiedot

Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma

Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma Helsingin kaupungin tarkastuslautakunnan ja -viraston sisäisen ja ulkoisen viestinnän linjaukset. Suunnitelma on otettu käyttöön tarkastusjohtajan päätöksellä 28.12.2015

Lisätiedot

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Keski-Suomi Keuruu

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Keski-Suomi Keuruu Muistio 1 (5) Dnro: 2.2.2015 1309/940/2014 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Keski-Suomi Keuruu 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Keski-Suomen maakunnan liiton ilmoittamaa

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö Kirjaamo. VM/13/02.02.01.01/2009, ohje 5.2.2009. Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2010

Valtiovarainministeriö Kirjaamo. VM/13/02.02.01.01/2009, ohje 5.2.2009. Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2010 1(5) Pvm Datum 342009 Dnro Dnr TK-21-893-08 Vastaanottaja Mottagare Valtiovarainministeriö Kirjaamo Viite Ref Asia Ärende VM/13/02020101/2009, ohje 522009 Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2010

Lisätiedot

KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN

KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN VAIKUTTAVIA HANKKEITA Turvallisuusjohtaja Rauli Parmes Liikenne- ja viestintäministeriö Keskushallinnon uudistushanke Nykyisen hallituksen ohjelmassa on linjattu, että hallitus

Lisätiedot

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Tuottavuustyön historiaa valtio kunta -yhteistyössä Peruspalveluohjelmassa

Lisätiedot

Strategian yhteys tulossopimuksiin. Neuvotteleva virkamies Mikko Saarinen

Strategian yhteys tulossopimuksiin. Neuvotteleva virkamies Mikko Saarinen Strategian yhteys tulossopimuksiin Neuvotteleva virkamies Mikko Saarinen Voimavaralähtökohdat Toimintamenomomentin henkilötyövuodet sopeutetaan vuoden 2015 tasolta 783 henkilötyövuotta tasolle 726 henkilötyövuotta

Lisätiedot

Dialogisuutta sähköisillä palveluilla. Leena Latva-Rasku

Dialogisuutta sähköisillä palveluilla. Leena Latva-Rasku Dialogisuutta sähköisillä palveluilla Kuka minä olen? Sähköisen asioinnin projektisuunnittelija Espoon kaupungilla 06/2009- Aikuisten sosiaalipalvelut 2 Työpajan ohjelma Espoo-tarina Sähköisen asioinnin

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 52/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi viestintähallinnosta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan telehallinnosta annettu laki korvattavaksi uudella viestintähallinnosta

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon. Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori

Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon. Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta valtionhallintoon Tieto talouden ja innovaatioiden moottorina 18.11.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Kansantalouden tuottavuuden kasvu - talouskasvun keskeinen

Lisätiedot

Abuse-seminaari 12.9.2006

Abuse-seminaari 12.9.2006 Abuse-seminaari Abuse-seminaari 12.9.2006 9.30-10.00 Kahvi 10.00-10.15 Tervetuliaissanat ja seminaarin työjärjestyksen esittely Erka Koivunen, Viestintävirasto 10.15-11.00 Internet Abuse -toiminnot teleyrityksessä

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖKSEN PERUSTELUMUISTIO KANSALLISESTA TIETOTURVASTRATEGIASTA Turvallinen arki tietoyhteiskunnassa Ei tuurilla vaan taidolla

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖKSEN PERUSTELUMUISTIO KANSALLISESTA TIETOTURVASTRATEGIASTA Turvallinen arki tietoyhteiskunnassa Ei tuurilla vaan taidolla LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ VPO/VVE MUISTIO 1.12.2008 VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖKSEN PERUSTELUMUISTIO KANSALLISESTA TIETOTURVASTRATEGIASTA Turvallinen arki tietoyhteiskunnassa Ei tuurilla vaan

Lisätiedot

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia Liite 1, LTK 6/2010 Potilas Vetovoimaisuus - julkinen kuva -ympäristö Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Hoitaminen Asiointi ja viestintä - sähköinen asiointi

Lisätiedot

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois- Pohjanmaan hankealue Oulu

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois- Pohjanmaan hankealue Oulu Analyysi 1 (5) Dnro: 30.1.2015 1258/940/2014 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois- Pohjanmaan hankealue Oulu 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014 Kuntalain kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu Kuntalain valmistelun organisointi Hallinnon ja aluekehityksen ministeriryhmä Parlamentaarinen

Lisätiedot

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved.

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved. YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki VISIO - Alamme johtavana toimijana luomme modernia verkottunutta maailmaa uusien laajakaista- ja videoratkaisujen avulla. 1 Teleste lyhyesti 2 Vuosi 2014 keskeiset

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET KOKKOLAN KAUPUNKI Syyskuu 2014 Keskushallinto SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN TAVOITE JA TARKOITUS; KÄSITTEET 3. SISÄISEN

Lisätiedot

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain :n väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan valtion televisio- ja radiorahastosta

Lisätiedot

Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus.

Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus. Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus. Väestörekisterikeskuksen uusi strategia linjaa virastomme toimintaa uuden

Lisätiedot

Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013

Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013 Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013 Cleantechin strateginen ohjelma CSO:n strategisia avainteemoja ovat: 1. Strateginen

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki PALVELUOHJELMA 1 Palvelujen järjestäminen Kaupungin ydintoimintoja ovat palvelutarpeen

Lisätiedot

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1 (6) Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1. Toimintasuunnitelman tausta Kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa strategisten tavoitteiden

Lisätiedot

TIETOTURVAPOLITIIKKA

TIETOTURVAPOLITIIKKA TIETOTURVAPOLITIIKKA Lapin ammattikorkeakoulun rehtori on hyväksynyt tietoturvapolitiikan 18.3.2014. Voimassa toistaiseksi. 2 Sisällysluettelo 1 Yleistä... 3 1.1 Tietoturvallisuuden kolme ulottuvuutta...

Lisätiedot

HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA. -tavoitteet - sisältö - toteutus

HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA. -tavoitteet - sisältö - toteutus HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA -tavoitteet - sisältö - toteutus Avausseminaari 25.11.2003 Katrina Harjuhahto-Madetoja ohjelmajohtaja SUOMI TIETOYHTEISKUNTANA MILLAINEN ON TIETOYHTEISKUNTA? tieto

Lisätiedot

Espoon kaupunkikonsernin tietoturvapolitiikka 25.5.2015

Espoon kaupunkikonsernin tietoturvapolitiikka 25.5.2015 Espoon kaupunkikonsernin tietoturvapolitiikka 25.5.2015 Espoon kaupunki 2015 Tietoturvapolitiikka 1 (7) Yhteenveto Tietoturvapolitiikka on kaupunginhallituksen ja kaupunginjohdon tahdonilmaisu tietoturvan

Lisätiedot

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS (2012) OHEISMATERIAALIN TARKOITUS Kalvosarja on oheismateriaali oppaalle TASA ARVOSTA LAATUA JA VAIKUTTAVUUTTA JULKISELLE SEKTORILLE Opas kuntien ja valtion alue ja paikallishallinnon palveluihin ja toimintoihin

Lisätiedot

Avoimen tiedon ohjelma 2013-2015 (LUONNOS)

Avoimen tiedon ohjelma 2013-2015 (LUONNOS) Avoimen tiedon ohjelma 2013-2015 (LUONNOS) Julkisen tiedon hyödyntämistä edistetään avaamalla julkisin varoin tuotettuja tietovarantoja kansalaisten ja yritysten käyttöön. Näin avataan markkinoita uusille

Lisätiedot

Avoimen hallinnon edistäminen LVM:n hallinnonala. Kaisa Leena Välipirtti

Avoimen hallinnon edistäminen LVM:n hallinnonala. Kaisa Leena Välipirtti Avoimen hallinnon edistäminen LVM:n hallinnonala Kaisa Leena Välipirtti LVM:n hallinnonalasta Kansalaisten arjen ministeriö Kompakti ministeriö, jossa kolme osastoa Hallinnonalalla neljä virastoa (+ kolme

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

Sähköisen median viestintäpoliittinen ohjelma

Sähköisen median viestintäpoliittinen ohjelma Sähköisen median viestintäpoliittinen ohjelma Cable Days 17.4.2012 Olli-Pekka Rantala Taustaa Hallitusohjelman mukaan hallitus laatii sähköisen median viestintäpoliittisen ohjelman. Suomi on pitkään ollut

Lisätiedot

Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia. Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi

Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia. Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Rovaniemi 29.11.2012 Johanna Nurmi Miksi asiakkuusstrategia? Asiakkuusstrategian lähtökohtina ovat hallitusohjelmassa esitetyt linjaukset sekä Hallintopolitiikan suuntaviivat

Lisätiedot