Viestintäviraston toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille (18)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Viestintäviraston toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2014-2017 1 (18)"

Transkriptio

1 Viestintäviraston toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille (18)

2 2 (18) Sisältö 1 Johdanto Toimintaympäristö ja tulevaisuusnäkymät Liikenne- ja viestintäministeriön asettamat strategiset ja viestintäpoliittiset tavoitteet Viestintäviraston strategiset tavoitteet ja niiden painopisteet Viestintäpalvelujen tarjonta monipuolistuu Viestintävirasto puuttuu rohkeasti viestintämarkkinoiden epäkohtiin Viestintävirasto tarjoaa taajuudet uusille käyttötarkoituksille Viestinnän peruspalvelujen saatavuus paranee Viestintävirasto edistää nopeiden laajakaistaverkkojen rakentamista Viestintävirasto huolehtii posti-, puhelin, tv- ja laajakaistapalvelujen vähimmäistasosta Viestintäverkkojen ja -palvelujen toimintavarmuus ja turvallisuus kehittyvät Viestintävirasto vahvistaa kansallista tietoturvaa Viestintävirasto terävöittää teknistä ohjausta ja valvontaa Resurssit ja toiminnan kehittäminen Toiminnan rahoitus Taloudelliset voimavarat Määrärahakehykset suunnittelukaudella Omaisuus Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilöstösuunnittelu Henkilöstön rekrytointi ja osaamisen varmistaminen Työhyvinvointi Toiminnan kehittäminen Tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden kehittäminen Hallintopalveluiden ulkoistaminen palvelukeskukseen Tiedonhallinnan kehittäminen Sidosryhmätoiminnan kehittäminen Ilmastonmuutoksen hillintä ja ympäristö Riskienhallinta Organisaatioturvallisuus Valmius- ja varautumistoiminta Liitteet... 18

3 3 (18) 1 Johdanto Viestintäviraston vuodet kattavan toiminta- ja taloussuunnitelman lähtökohtana on pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelma, liikenne- ja viestintäministeriön hallitusohjelmasta laatima toimeenpanosuunnitelma (Hallitusohjelman strateginen toteuttaminen liikenne- ja viestintäministeriössä, ), liikenne- ja viestintäministeriön viestintäpolitiikkaa koskevat strategiset linjaukset, Viestintäviraston hyväksytty strategia sekä ohje vuosien toiminta- ja taloussuunnitelman laadinnasta liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla. Niin ikään toiminta- ja taloussuunnitelman laadinnassa on otettu huomioon viestintätoimialan toimintaympäristömuutokset ja tulevaisuusnäkymät, joita Viestintävirasto on selvittänyt toimintaympäristökatsauksessaan. Viestintävirasto esittää suunnitelmassaan strategiset tavoitteet ja niihin liittyvät painopisteet. Painopisteiden yhteydessä kuvataan myös niitä tärkeimpiä toimenpiteitä ja hankkeita, joilla virasto varmistaa strategisten tavoitteiden saavuttamisen suunnittelukaudella. 2 Toimintaympäristö ja tulevaisuusnäkymät Viestintäviraston toimintaympäristön muodostavat sähköisen viestinnän ja sähköisen joukkoviestinnän markkinat sekä postimarkkinat. Näillä markkinoilla Viestintäviraston tehtäviin kuuluu markkinoiden valvonta ja edistäminen, radiotaajuuksien hallinnointi ja tietoturvaan liittyvät tehtävät. Aikaisemmin viraston tehtäviin kuulunut tv-maksujen kerääminen päättyy vuoden 2013 alussa. Sähköisten viestintäpalvelujen käyttö pysyy vakaana tai jopa kasvaa suunnittelukaudella. Laajakaistayhteyksien määrä on noussut viimeisten vuosien aikana vauhdilla, ja internetyhteyden kautta käytettävistä palveluista, verkkokaupasta ja yhteydenpidosta on tullut joka kodin peruspalveluja. Erityisesti media- ja viihdepalvelut luovat kysyntää myös nopeammille yhteyksille. Nopeiden laajakaistayhteyksien saatavuutta edistetään Laajakaista hankkeen avulla. Myös EU:n digitaalinen agenda vauhdittaa jäsenmaita rakentamaan nopeita laajakaistayhteyksiä. Internetin käyttö langattomasti lisääntyy entisestään laajakaistaisten matkaviestinverkkojen ja kehittyneempien mobiililaitteiden lisääntymisen myötä. Markkinoille tulee useita erilaisia päätelaitteita ja käyttöjärjestelmiä. IP-teknologian käyttö viestintäverkoissa kiihtyy entisestään. Piirikytkentäiset kiinteät verkot supistuvat voimakkaasti tai paikoin jopa häviävät. Edelleen merkittävä osa viestintämarkkinoiden sääntelystä kohdistuu tähän katoavaan verkon osaan, vaikka tällaista sääntelyä on kevennetty. Vihreiden arvojen korostuminen päätöksenteossa ohjaa sekä tarjonnan että kulutuksen muutosta entistä enemmän sähköisiin viestintävälineisiin. Sähköiset lukualustat korvaavat paperilehden, samoin kirjoja luetaan entistä enemmän sähköisesti. Energiaa pyritään säästämään myös videokonferensseja ja etätyötä lisäämällä. Perinteisesti ICT:n käytön lisäämisellä on nähty hiilijalanjäljen ja yritysten kustannustehokkuuden kannalta positiivisia vaikutuksia. Toisaalta se lisää huomattavasti energiakulutusta, jolloin uusiin ICT-toteutuksiin haetaan energiatehokkaampia ratkaisuja. Kaupungistumisen ja palvelujen keskittämisen myötä monet haja-asutusalueet ovat jääneet vaille fyysisiä palveluja. Kaikille tarjottavia, lakisääteisiä viestinnän

4 4 (18) peruspalveluja ovat puhelinpalvelut, peruskäyttöön riittävä internetyhteys ja säännöllinen postinjakelu. Viestintäyhteydet muodostavat tärkeän osan arkea, joten niiden toiminnan turvaaminen myös syrjäseuduilla on tärkeää. Laitemäärän, sovellusten ja ennen kaikkea asiakaskäytön kasvun takia käytössä olevista taajuuksista on niukkuutta. Taajuuskäyttöä pyritään tehostamaan tekniikkaa uudistamalla sekä taajuusjakoa tehostamalla. Suurin niukkuus on matkaviestinkäyttöön osoitetuista taajuuksista, mitä helpottavat MHz:n kaistan huutokauppaaminen matkaviestintoimijoille sekä MHz:n kaistan siirtäminen joukkoviestintäverkkokäytöstä matkaviestinkäyttöön. Joukkoviestintäverkkojen käyttöön osoitettujen taajuuksien vähentymistä pyritään paikkaamaan uudistamalla joukkoviestintätekniikkaa taajuuksia tehokkaammin hyödyntäväksi. Viranomaissääntelyn tavoitteena on varautua siihen, että radiotaajuuksia on saatavilla mahdollisimman hyvin vastaamaan kulloistakin kysyntää. Tämän ohella tulee myös turvata toimijoiden väliset tasapuoliset kilpailumahdollisuudet. Pilvipalveluiden yleistyessä ICT:n tuotanto muuttuu olennaisesti, kun palvelut tuotetaan ja tietosisällöt haetaan verkosta. Julkisten tietovarantojen saattaminen avoimiksi, käytettäviksi ja vaivattomasti jatkojalostettaviksi edellyttää sekä yhteiskunnan tietoinfrastruktuurin että informaatiomallien kehittämistä. Suomesta voi myös tulla tärkeä kriittisen tietoinfrastruktuurin tarjoajamaa, sillä turvallisen yhteiskuntarakenteen ja sopivan ilmaston vuoksi tänne voi syntyä merkittäviä pilvipalveluita tuottavia datakeskuksia. Yhä suurempi osa tietoturvaongelmista ja yksityisyyden suojaa vaarantavista ongelmista jää viranomaisten tehtävien väliin. Sosiaalisen median, verkkoasioinnin ja älykkäiden päätelaitteiden aiheuttamien tietoturvauhkien vastuukysymyksissä ei ole olemassa lainsäädäntöä, toimivaltaista viranomaista eikä aina edes yhtä selkeää palveluntarjoajaa. Suomesta käsin käytettävien, ulkomailla tuotettujen palvelujen tietoturvaan sovellettavan lainsäädännön haasteet lisääntyvät jatkossa. Kuluttajille ei välttämättä ole merkitystä sillä, mistä maasta palvelut tarjotaan, mutta kuluttajansuojan näkökulmasta tämä asettaa uusia haasteita. Useilta sähköisiltä palveluilta puuttuvat manuaaliset varajärjestelyt. Pääsy internetin ja esimerkiksi työpaikan sähköisiin palveluihin ajasta ja paikasta riippumatta on muuttumassa samantyyppiseksi perustarpeeksi kuin sähkö. Myös internetiin kytkettävät laitteet, esineet, tilat ja elinkeinoelämän tuotantoprosessit ovat entistä riippuvaisempia viestintäverkoista ja -palveluista. Lisäksi internetpohjaiset viestintäverkot integroituvat laajenevassa määrin muihin infrastruktuureihin. Paineet viestintäverkkojen ja -palveluiden toimivuudelle sekä tietoturvallisuudelle lisääntyvät. Tämä edellyttää yhä tiiviimpää yhteistyötä viranomaisten ja kaupallisten toimijoiden kesken. Suomen elinkeinoelämän riippuvuus kansainvälisistä viestintäyhteyksistä on huomattava. Viranomaistarpeiden kannalta viranomaisverkkojen merkitys kasvaa. Suurin osa tällä hetkellä voimassa olevista televisiotoiminnan verkkotoimiluvista umpeutuu vuoden 2016 lopussa. Hallitus on hyväksynyt eduskunnalle selontekona annettavan sähköisen median viestintäpoliittisen ohjelman, jossa arvioidaan kokonaisuutena antenniverkossa toimivan television tulevaisuutta, markkinakehitystä ja nykyisen toimilupajärjestelmän kehittämistarpeita. Selonteossa ehdotetaan, että Yleisradion ja yleisen edun kanavien eli kaupallisten pääkanavien ohjelmaa voi seurata nykyisillä standarditelevisioilla vuoteen 2026 saakka kahdessa kanavanipussa. Uudet verkkotoimiluvat ehdotetaan myönnettäviksi jatkossakin hakijoita vertailemalla, minkä

5 5 (18) lisäksi käyttöön otettaisiin maltillisen tason korotettu taajuusmaksu muille kuin yleisen edun kanavanipuille. Ohjelmistoluvat ehdotetaan säilytettäviksi, mutta menettelyä kevennetään. Television ja radion ohjelmistoluvista päättäisi Viestintävirasto, mutta viestintäpoliittisesti merkittävät päätökset tekisi edelleen valtioneuvosto. Myös radiotoimintaa koskevia menettelyjä ehdotetaan yksinkertaistettavaksi. Toimiluvat myöntäisi jatkossa ensisijaisesti Viestintävirasto, jolle siirretään lisäksi nykyistä enemmän taajuuksien teknisiä ratkaisuja. Lisäksi selonteon mukaan television käytössä oleva 700 megahertsin taajuusalue siirretään langattoman laajakaistan käyttöön vuonna Eduskunta päätti lakimuutoksin Yleisradion rahoituksen uudistamisesta. Muutokset tulevat voimaan Veroperusteinen televisiomaksu takaa Yleisradiolle turvatun tulovirran sekä taloudellisen ennustettavuuden. Yleisradion uudella rahoitusmallilla on suora vaikutus Viestintäviraston tehtäviin ja toiminnan rahoitukseen. Samassa yhteydessä Viestintäviraston julkisen palvelun ohjaus- ja valvontatehtäviä laajennetaan voimaan tullut postilaki antoi ensi sysäyksen postimarkkinoiden kilpailun avaamiselle laajemmassa mittakaavassa. Suomessa kilpailua on ollut pakettipalveluissa ja osoitteettomissa lähetyksissä. Haasteellisinta kilpailun avaaminen on kirjelähetys- ja lehtijakelupalveluissa, koska palvelujen käytön volyymit ovat olleet viime vuodet laskevia, ja lähivuosina laskun odotetaan kiihtyvän. Postilain myötä säänneltyjen markkinoiden eli yleispalvelun osuus postimarkkinoista on kutistunut kattamaan vain kuluttajapalvelut. Etenkin telemarkkinoilla EU-sääntelyn merkitys kasvaa uudistettujen sähköisen viestinnän direktiivien täytäntöönpanon myötä. Sääntelyn harmonisointia vauhditetaan ja komissio pyrkii ohjaamaan sääntelyä yhä enemmän markkinoiden arviointia, asetettavia velvoitteita ja valvontamalleja koskevilla päätöksillä ja suosituksilla. 3 Liikenne- ja viestintäministeriön asettamat strategiset ja viestintäpoliittiset tavoitteet Liikenne- ja viestintäministeriö on asettanut suunnittelukauden viestintäpolitiikalle seuraavat strategiset tavoitteet: Monipuolisia, korkealaatuisia ja kohtuuhintaisia viestintä- ja tietoyhteiskuntapalveluita on saatavilla koko maassa. Viestinnän ja tietoyhteiskunnan peruspalvelut ja niiden turvallisuus on varmistettu. Tieto- ja viestintäteknologiaa ja digitaalisia palveluja käytetään täysimääräisesti yhteiskunnan toimivuuden, kansalaisten hyvinvoinnin ja yritysten kilpailukyvyn edistämiseksi. Keskeisiä muita toimintaa ohjaavia strategisia linjauksia ja käynnissä olevia hankkeita ovat: Periaatepäätös laajakaistayhteyksien kehittämisestä ( ) Taajuuspoliittinen periaatepäätös ( ) Sähköisen viestinnän lainsäädännön uudistamistyö (tietoyhteiskuntakaari) Sähköisen viestinnän mediapoliittisen ohjelman valmistelu.

6 6 (18) Liikenne- ja viestintäministeriö on lisäksi asettanut hallinnonalan virastoille yhteisiä kehittämis- ja muita tavoitteita, joiden mukaisesti Viestintävirasto kartoittaa julkisen tiedon avaamisen mahdolliset vaikutukset talouteensa esittää toiminta- ja taloussuunnitelmassa omat älystrategioihin liittyvät toimenpiteet. Viestintäviraston jäljempänä esitettävät suunnittelukauden strategiset tavoitteet ja painopisteet on laadittu ministeriön em. tavoitteet huomioiden. 4 Viestintäviraston strategiset tavoitteet ja niiden painopisteet 4.1 Viestintäpalvelujen tarjonta monipuolistuu Sähköinen viestintä saa jatkuvasti uusia muotoja, käyttötapoja ja verkkoon liitettäviä laitteita. Palvelujen käytön monipuolistuminen kasvattaa taajuustarpeita ja lisää palvelujen välistä kilpailua. Kilpailun lisääntyminen palvelujen tarjonnassa saa perinteiset palveluntarjoajat puolustamaan markkina-asemiaan erilaisin kilpailua rajoittavin ja kuluttajan valinnanmahdollisuuksia kaventavin toimin. Viestintävirasto huolehtii viestintäpalvelujen tarjonnan monipuolisuudesta ja kasvavista taajuustarpeista. Virasto varmistaa, että uusilla ja innovatiivisilla palveluntarjoajilla on mahdollisuus päästä markkinoille. Virasto tarjoaa kuluttajille puolueetonta tietoa ja valvoo, ettei kuluttajien oikeuksia poljeta. Viestintävirasto edistää viestintäpalvelujen tarjonnan monipuolistumista kahdella tavalla / toiminnallisella painopisteellä: puuttumalla viestintämarkkinoiden epäkohtiin sekä tarjoamalla taajuuksia uusille käyttötarkoituksille Viestintävirasto puuttuu rohkeasti viestintämarkkinoiden epäkohtiin Viestintävirasto seuraa ja analysoi markkinoiden kehittymistä, palvelujen laatua, saatavuutta ja hintatasoa sekä tuottaa säännöllisesti markkinatietoa tele-, posti- ja mediamarkkinoista. Viestintävirasto tuottaa tietoa markkinoiden toimivuudesta sekä analysoi kilpailutilanteen säännöllisin väliajoin ennakkosääntelyn kannalta merkityksellisillä viestintämarkkinoilla. Kilpailutilanteen niin vaatiessa Viestintävirasto nimeää markkinoittain ns. huomattavan markkinavoiman (HMV) omaavat yritykset ja asettaa niille tarvittavat velvollisuudet. Viestintävirasto uudistaa HMV-yritysten sääntelyä siten, että havaittuja kilpailuongelmia voidaan poistaa entistä tehokkaammin. Tarvittavien velvoitteiden asettamisessa käytetään rohkeasti ja tarkoituksenmukaisesti lain mahdollistamia työkaluja. Viestintävirasto kehittää huomattavaan markkinavoimaan perustuvaa sääntelyä ja erityisesti siihen liittyviä hinnoittelumenetelmiä. Kehitystyössä otetaan huomioon erityisesti Euroopan komission vaatimukset, viimeaikainen korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisukäytäntö sekä mahdolliset lakimuutokset. Euroopan komissio on aktiivisesti seurannut ja puuttunut tilanteisiin, joissa jäsenmaa esittää muista maista ja komission suosituksista poikkeavia sääntelykeinoja. Komissio on toistuvasti huomauttanut Suomea puuttuvasta ennakkosääntelystä silloin, kun se olisi todettujen kilpailuongelmien takia tarpeen. Suomessa pitkään sovelletun jälkikäteisen tapauskohtaisen hinnoittelun valvonnan ei ole katsottu olevan direktiivien ja komission

7 7 (18) suositusten mukaista aitoa ennakkosääntelyä. Tämä tuo osaltaan tarpeita myös kansalliselle viestintämarkkinalaille. Suunnittelukaudella Viestintävirasto pyrkii vaikuttamaan myös kansalliseen ja EUtasoiseen säädösvalmisteluun siten, että virastolla on toimivaltuudet puuttua markkinoilla havaittuihin merkittäviin epäkohtiin tehokkaasti. Viestintävirasto osallistuu tietoyhteiskuntakaaren valmisteluun ja tuo hankkeen käyttöön asiantuntemuksensa. Viestintävirasto seuraa EU-tason säädösvalmistelua ja vaikuttaa keskeisiin sääntelyhankkeisiin. Viestintäviraston tavoitteena on laatia suunnittelukaudella sääntelyn tiekartta, josta käy mahdollisimman hyvin ilmi sääntelyn kehittämisen eri vaiheet ja valvonnan suuntaviivat pitkällä tähtäimellä. Suunnittelukauden edetessä sääntelyn tiekartassa on mahdollisesti mukana kaikki sellainen sekä tekninen että taloudellinen ennakkosääntely ja valvonta, jonka avulla Viestintävirasto tulee puuttumaan markkinoiden epäkohtiin. Viestintäviraston strategia ja toiminta on organisoitu tukemaan näitä tavoitteita Viestintävirasto tarjoaa taajuudet uusille käyttötarkoituksille Viestintävirasto vaikuttaa toiminnallaan siihen, että uusia sovelluksia ja teknologioita saadaan kuluttajien ja elinkeinoelämän käyttöön. Taajuuksien käytön pitää olla laajasti kansainvälisellä tasolla harmonisoitu, jotta uusista teknologioista ja sovelluksista saadaan myös Suomessa mahdollisimman suuri hyöty. Harmonisointi luo edellytykset laitteiden massamarkkinoille ja siten edullisille hinnoille sekä mahdollistaa maantieteellisesti kattavat verkot. Tämän saavuttamiseksi Viestintävirasto vaikuttaa Suomen etujen mukaisesti eurooppalaiseen ja maailmanlaajuiseen harmonisointityöhön. Kansallisia ratkaisuja taajuuskaistojen käyttötarkoituksista voidaan tehdä vain yksittäisissä tapauksissa. Esimerkiksi Euroopan komission tekemät jäsenmaita sitovat taajuuspäätökset antavat laitevalmistajille ja operaattoreille varmuuden siitä, että tuotteita ja palveluita kannattaa luoda ja kehittää. Viestintävirasto ottaa huomioon taajuuksien kasvavan kysynnän ja kehittää toimintaansa siten, että kansallinen taajuuksienkäyttösuunnitelma on ajan tasalla ja siinä otetaan huomioon tuleva kehitys. Tavoitteiden saavuttamiseksi taajuuksien hallinnoinnissa ja käytössä pyritään lisäämään tehokkuutta ja joustavuutta. Viestintäviraston toimenpiteet keskittyvät taajuuksien jakamiseen ja taajuussuunnitteluun. Taajuuksien jakamisessa virasto valmistautuu erityisesti yleisen teletoiminnan taajuuksien käyttöönoton uusiin menettelytapoihin. Hallitus teki helmikuussa 2012 taajuuspoliittisen periaatepäätöksen, jonka mukaan toimiluvat laajakaistaisen 800 megahertsin matkaviestinverkon käyttöön myönnetään taajuushuutokaupalla. Periaatepäätös ei vielä tässä vaiheessa ottanut kantaa taajuuksien jakotapoihin muiden yleisen teletoiminnan taajuusalueiden osalta. Viestintävirasto varautuu uusien hallinnollisten menettelytapojen käyttöönottoon. Myös kehittyvä teknologia ja toisaalta lupien tekniikkariippumattomuus vaativat virastolta teknisen osaamisen ja uusien toimintamallien kehittämistä, jotta jakotapojen muuttuessa pystytään turvaamaan radioverkkojen häiriöttömyys. Taajuuspoliittisen periaatepäätöksen mukaisesti ensimmäisenä tulevat myönnettäväksi toimiluvat 800 MHz:n matkaviestintaajuuksille vuoden 2013 alussa. GSM-toimiluvat

8 8 (18) (900 ja 1800 MHz -taajuuskaistat) umpeutuvat vuonna 2017 ja 2019 ja UMTStaajuuksien (2100 MHz) toimiluvat Tarkastelukaudella käytäneen siten keskusteluja, miten GSM- ja UMTS-taajuudet tulisi jakaa tulevaisuudessa niitä haluaville teleyrityksille. Seuraava maailmanlaajuinen radiotaajuuskonferenssi järjestetään vuonna Radiokonferenssissa päätetään useiden taajuusalueiden uudesta käytöstä ja mahdollistetaan uusien viestintäpalveluiden tarjoaminen taajuusalueilla. Merkittävin radiotaajuuskonferenssin käsittelemistä asioista on lisätaajuuksien etsiminen laajakaistaisille matkaviestinverkoille. Virasto vaikuttaa Suomen tavoitteiden mukaisesti maailman radiotaajuuskonferenssin 2015 päätöksiin. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää virastolta laajaa ja riittävän aikaista valmistelua ja vaikuttamista eurooppalaiseen valmistelutyöhön, jotta Suomen tavoitteet saadaan niihin mukaan ( ). Suurin osa tv-verkkotoimiluvista päättyy vuonna 2016, minkä jälkeen sähköisen median viestintäpoliittisen ohjelman mukaan 700 megahertsin taajuusalue siirretään langattoman laajakaistan käyttöön vuonna Ratkaisut uusien tv-verkkotoimilupien myöntämisestä tai nykyisten jatkamisesta vuoden 2016 jälkeiselle ajalle on tehtävä viimeistään vuosina Jotta uusista televisiokanavien siirto- ja pakkausteknologioista saataisiin paras mahdollinen hyöty, tarvitaan kuitenkin taajuuksien uudelleenjärjestelyä. Virasto seuraa aktiivisesti sekä älykkäiden radiojärjestelmien että teknologioiden kehitystä ja pyrkii saatujen tulosten perusteella tehostamaan taajuuksien käyttöä. Kognitiivinen radio on älykäs radioteknologia, joka osaa käyttää kulloinkin sopivinta vapaata radiotaajuutta ja -verkkoa langattoman tietoliikenteen sujuvuuden varmistamiseksi. Laitteisiin kehitetään kognitiivisia ominaisuuksia, joiden avulla pystytään jakamaan taajuusresurssi tehokkaammin. Suurin mielenkiinto kognitiiviradion kannalta kohdistuu televisiokäytössä olevaan UHF-taajuusalueeseen. Virasto seuraa aktiivisesti tietokantaratkaisujen kehitystä ja alan standardointia, jotta voitaisiin löytää sopivin ratkaisu television taajuusalueen toissijaisen käytön taajuuksien tehokkaaksi yhteensovittamiseksi. 4.2 Viestinnän peruspalvelujen saatavuus paranee Asiointi ja monet julkiset palvelut ovat siirtymässä verkkoihin. Viestinnän peruspalveluja ei kuitenkaan ole kaikkialla Suomessa saatavilla tasapuolisesti eivätkä kaikki kansalaiset tunne oikeuttaan saada peruspalveluja. Etenkin syrjäseuduilla myös yhteyksien tekninen taso on heikko. Näillä alueilla operaattoreilla ei ole potentiaalisen asiakasmäärän vähyyden vuoksi kiinnostusta kehittää yhteyksiä tulevaisuuden tarpeita vastaaviksi. Syrjäseutujen asukkailla on siten muita heikommat mahdollisuudet käyttää sähköisiä palveluja. Myös eri käyttäjäryhmien, kuten ikääntyvien tai vammaisten käyttäjien valmiudet ja mahdollisuudet sähköisten palvelujen käyttöön vaihtelevat. Viestintävirasto huolehtii siitä, että lainsäädännön edellyttämät viestinnän peruspalvelut ovat saatavilla kaikkialla Suomessa ja että käyttäjät tuntevat oikeutensa saada palveluja. Viestintävirasto varmistaa, että viestintäverkkoja kehitetään myös syrjäseuduilla. Viestintävirasto tarjoaa kuluttajille myös ajantasaista tietoa ja valvoo, että teleyritysten sopimusehdot ovat kuluttajille kohtuullisia. Valvonnassa kiinnitetään erityistä huomiota keskeisimpiin viestintäpalveluihin.

9 9 (18) Peruspalvelujen saatavuuden parantaminen keskittyy Viestintävirastossa kahteen painopistealueeseen: nopeiden laajakaistaverkkojen rakentamisen edistäminen sekä posti-, puhelin-, tv- ja laajakaistapalvelujen vähimmäistason turvaaminen Viestintävirasto edistää nopeiden laajakaistaverkkojen rakentamista Vuoden 2015 loppuun mennessä nopeat vähintään 100 Mbit/s:n yhteydet mahdollistava laajakaistaverkko tulisi olla kattavasti lähes kaikkien saatavilla (ns. Laajakaista hanke). Valtio osallistuu verkkojen rakentamiseen kaikkein syrjäisimmillä alueilla, joilla asuu noin viisi prosenttia Suomen väestöstä. Viestintävirasto toimii haja-asutusalueille rakennettavien nopeiden laajakaistaverkkojen valtionapuviranomaisena. Viestintävirasto hoitaa tehokkaasti Laajakaista hankkeen tehtävät ja kehittää jatkuvasti toimintaansa saatujen kokemusten perusteella. Virasto seuraa laajakaistamarkkinoiden kehitystä ja kehittää erityisesti nopeiden laajakaistayhteyksien käyttöä koskevaa seurantaa keräämällä säännöllisesti tietoja nopeiden laajakaistapalvelujen saatavuudesta ja käytöstä. Virasto tiedottaa myös nopeita laajakaistayhteyksiä hyödyntävien palvelujen markkinakehityksestä Viestintävirasto huolehtii posti-, puhelin, tv- ja laajakaistapalvelujen vähimmäistasosta Tulevina vuosina on entistä tärkeämpää turvata telepalvelujen tasa-arvoinen saatavuus sekä kohtuulliset hinnat kaikille kuluttajaryhmille. Viestintävirasto varmistaa, että kuluttajilla on saatavilla lainsäädännössä ja toimiluvissa määriteltyjä puhelin-, laajakaista-, posti- ja tv-palvelujen vähimmäistasoisia palveluja kohtuullisin ehdoin. Kohtuuhintaisuus varmistetaan valvomalla telepalvelujen ns. yleispalvelutuotteiden vähittäishintoja. Valvonta edellyttää ajantasaista tietoa yleispalvelun hinnoittelusta. Telepalvelujen yleispalvelu sisältää puhelinpalvelun ja perustason laajakaistayhteyden. Yleispalveluliittymän on mahdollistettava perustason viestintäpalvelujen käyttö myös kuulo-, puhe- ja näkövammaisille käyttäjille. Postipalvelujen valvonnassa yleispalvelun laatu ja saatavuus ovat jatkossa valvonnan pääkohteina. Viestintävirasto tuottaa säännöllisesti tietoa postimarkkinoiden kehittymisestä ja analysoi markkinoita markkinatilanteen muutosten sitä edellyttäessä. Virasto parantaa systemaattisesti kansalaisten tietoisuutta peruspalveluja koskevista oikeuksistaan yhteistyössä palveluja tuottavien ja muiden alan organisaatioiden kanssa. Viraston tavoitteena on kehittää viestintäpalvelujen saatavuuteen liittyvien ongelma-alueiden tilannekuvaa, mikä mahdollistaa aiempaa paremmin valvonnan ennakoivan kohdentamisen niille alueille, joilla yleispalvelu todennäköisimmin ei toteudu. Sähköisten mediapalvelujen valvonnassa korostuu riippumattomuus laite-, jakelu- tai vastaanottotavoista. Viestintävirasto seuraa tutkimuksin ja selvityksin televisio- ja radiotoiminnalle asetettujen lupaehtojen ja muiden toimintaa koskevien vähimmäissäännösten noudattamista. Virasto ohjaa toimintaa ohjein ja suosituksin sekä tukee toimijoiden mahdollisimman laaja-alaista itsesääntelyä.

10 10 (18) 4.3 Viestintäverkkojen ja -palvelujen toimintavarmuus ja turvallisuus kehittyvät Yhteiskunnan riippuvuus viestintäverkoista ja -palveluista lisääntyy. Liiketoiminta ja arjen toiminnot tukeutuvat jo nyt enenevässä määrin viestintäverkkoihin ja internetin palveluihin. Siksi teknisellä ohjauksella ja valvonnalla sekä tietoturvatyöllä on keskeinen merkitys tietoyhteiskuntakehityksessä. Tietoturvatyössä sekä teknisessä ohjauksessa ja valvonnassa on katvealueita. Viestintäverkkojen ja -palvelujen ohjausta ja valvontaa terävöitetään suunnittelukaudella vuorovaikutuksessa teleyritysten ja keskeisten ulkoisten sidosryhmien kanssa. Viestintävirasto tuottaa monipuolisia tietoturvallisuuden viranomaispalveluita kansalaisille, elinkeinoelämälle ja jatkossa myös julkishallinnolle. Viestintävirasto edistää viestintäverkkojen ja -palvelujen toimintavarmuutta ja turvallisuutta kahdella tavalla / painopisteellä: vahvistamalla kansallista tietoturvaa sekä terävöittämällä viestintäverkkojen teknistä ohjausta ja valvontaa Viestintävirasto vahvistaa kansallista tietoturvaa Suunnittelukaudella Viestintävirastosta kehittyy monipuolisia tietoturvapalveluita tuottava ja riittävästi resursoitu kansallinen tietoturvaviranomainen. Viestintävirasto vaikuttaa tulevina vuosina osaltaan kansallisen tietoturvan vahvistamiseen kehittämällä CERT- ja NCSA-toimintoja niitä koskevan lainsäädännön edellyttämällä ja mahdollistamalla tavalla. Viestintäviraston tavoitteena on tuottaa koko yhteiskunnalle riittäviä tietoturvallisuuden toteutumiseen, tietoturvauhkien ja -loukkausten käsittelyyn sekä tietoturvallisuuden tilannekuvaan liittyviä palveluita. Virasto varmistaa, että alan toimijat ottavat huomioon kansalliset ja kansainväliset tietoturvavelvoitteet tieto- ja viestintäjärjestelmissä. Viestintäviraston CERT-FI-toiminnon (CERT Finland) tehtävänä on tietoturvaloukkausten ennaltaehkäisy, havainnointi, ratkaisu sekä tietoturvauhkista tiedottaminen. CERT-FI-toimintoa suunnitellaan laajennettavaksi jo ennen suunnittelukauden alkua kattamaan myös valtionhallinnon tietoturvapalvelut. Lisäksi toiminnon tuottamia tietoturvallisuuden tilannekuvapalveluita ja viranomaisyhteistyötä kehitetään kehittyvien asiakastarpeiden mukaisesti. Viestintäviraston NCSA-FI-toiminto (National Communications Security Authority) vastaa kansainvälisistä tietoturvavelvoitteista annetun lain mukaisista määrätyn turvallisuusviranomaisen tehtävistä. NCSA-FI toimii yhteiskunnan turvallisuusstrategian mukaisena kansallisena tietoturvaviranomaisena tietojärjestelmien ja tietoliikenteen tietoturvallisuutta koskevissa asioissa. NCSA-FI-toiminto edistää yritysturvallisuutta tietoturvallisuuden arviointilaitosten hyväksynnällä ja valvonnalla. Lisäksi NCSA-FI hoitaa viranomaisten tietojärjestelmien ja tietoliikennejärjestelyjen tietoturvallisuuden arviointitehtäviä. NCSA-FI-toimintoa kehitetään suunnittelukaudella kattamaan täysimääräisesti kaikki lainsäädännössä määritellyt tehtäväalueet. Viestintävirasto seuraa valtionhallinnon tietoturvallisuudesta annettujen säännösten täytäntöönpanoa sekä kehittää niitä.

11 11 (18) Viestintävirasto terävöittää teknistä ohjausta ja valvontaa Viestintävirasto tarkentaa ja rajaa teknistä ohjaustaan ja valvontaansa viestintäverkkojen ja -palvelujen keskeisten toimintojen turvaamiseksi. Virasto varmistaa viestintäverkkojen ja -palvelujen toimintavarmuutta ja -turvallisuutta tarkoituksenmukaisilla säädöksillä ja ohjeistuksilla, toimivuuden ja laadun tilannekuvapalveluilla sekä muilla ICT-varautumista lisäävillä toimenpiteillä. Virasto selvittää myös alan toimijoiden yhteis- ja itsesääntelyn mahdollisuuksia sekä kehittää viestintäverkkojen ja -palvelujen tilannetietoisuutta ja muuta palvelutuotantoa. Oleellinen osa teknisessä ohjauksessa ja valvonnassa on myös alueen lainsäädäntöön vaikuttaminen. Fi-verkkotunnukset säilyttävät suunnittelukautena asemansa suomalaisten yritysten ja yhteisöjen ensisijaisena verkkotunnuksena luotettavuutensa, kilpailukykyisen hintatasonsa ja suomalaisen identiteettinsä ansiosta. Yksityishenkilöiden osuutta fiverkkotunnusten haltijoina kasvatetaan aktiivisesti. Viestintävirasto seuraa verkkotunnus- ja nimipalvelinjärjestelmien kansainvälistä kehitystä ja varautuu tekemään tarvittavat muutokset toimintaansa sekä järjestelmiinsä. Teknistä ohjausta ja valvontaa terävöitetään erityisesti kahdella toimenpiteellä: tilannekuvapalveluilla ja häiriöselvityskyvyn ylläpidolla. Tilannekuvapalvelut lisäävät sekä elinkeinoelämän että valtionhallinnon organisaatioiden, päätöksentekijöiden ja kuluttajien tilannetietoisuutta viestintäverkkojen ja -palveluiden tilanteesta. Tilannekuvaa kehitetään hankkeena seuraavien päätavoitteiden ohjaamina: Tilannekuvan kehittäminen viestintäverkkojen ja -palveluiden vika- ja häiriötilanteista eri käyttäjäryhmille (viranomaiset, suuri yleisö), Viestintämarkkinoiden toimivuuden edistäminen markkinoiden läpinäkyvyyden kautta (tietoa tarjonnasta, saatavuudesta, laadusta), Valvontaviranomaisen proaktiivisen toiminnan mahdollistaminen (kerätään ja analysoidaan tietoa, jonka perusteella voidaan kohdistaa valvontatoimenpiteitä). Yhteistyössä CERT-FI:n tuottaman kansallisen tietoturvallisuuden tilannekuvan kanssa voidaan jatkossa seurata ja ennustaa yhteiskunnan kannalta kriittisten ICT-palveluiden toimintavarmuutta. Radiotaajuuksien käyttöön liittyvä toimintaympäristö muuttuu: verkkojen välinen kilpailu lisääntyy, taajuuksien jakotavat muuttuvat ja taajuuksien käyttöoikeudet annetaan yhä useammin teknologiasta riippumattomiksi. Kaupallistamiseen liittyvä tavoite jakaa taajuuksia tekniikasta riippumatta vähentää nykyiseen toimilupa- ja radiolupamenettelyyn liittyvää yksityiskohtaisten teknisten ominaisuuksien sääntelyä. Tämä kasvattanee häiriöiden riskiä. Siksi on välttämätöntä, että viranomaiset voivat asettaa taajuuksien käytölle sellaiset tekniset rajoitukset, jotka ovat välttämättömiä takaamaan radioviestinnän riittävän häiriöttömyyden. Lisäksi voi olla tarpeen asettaa operaattoreille jo ennalta velvoitteita häiriöongelmien poistamiseksi. Hätä- ja turvallisuusliikenteen, viranomaisverkkojen, yleisten televerkkojen, joukkoviestinnän jakeluverkkojen, energiahuollon ja kuntainfran verkkojen suojaaminen häiriöiltä on välttämätöntä. Viranomaisilla on tarve tehostaa toimintaansa erilaisten uhkien torjunnassa, mikä korostaa näiden viestintäjärjestelmien

12 12 (18) toimintavarmuuden merkitystä. Yhteiskunta ei toimisi myöskään ilman matkaviestinverkkoja eikä radioteitse tapahtuvaa joukkoviestintää. Viestintäviraston on edelleen kehitettävä radioviestinnän häiriöiden syiden etsintämenetelmiä, jotta häiriöihin voidaan puuttua entistä nopeammin ja tehokkaammin. 5 Resurssit ja toiminnan kehittäminen 5.1 Toiminnan rahoitus Viestintäviraston toiminta rahoitetaan pääosin asiakkailta perittävillä maksuilla. Suurimmat maksullisen toiminnan tulot kertyvät radiolähettimien taajuusmaksuista, viestintäverkon numerointimaksuista ja verkkotunnusmaksuista. Osa viraston keräämistä maksuista tuloutetaan verotuloihin. Veronluonteisen toiminnan tuloja ovat viestintämarkkinamaksut, tietoturvamaksut, postitoiminnan valvontamaksut sekä televisio- ja radiotoiminnan valvontamaksut. Viestintäviraston keräämien maksujen tulee olla kustannusvastaavia. Maksuja määrättäessä pyritään siihen, että kustakin maksusta tuleva kertymä vastaa niitä kokonaiskustannuksia, jotka aiheutuvat kyseisen toiminnan hoitamisesta. Maksujen kustannusvastaavuutta tavoitellaan pitkällä aikajänteellä. Tuloarvioita ja maksuasetuksia tarkennetaan vuosittain budjettiprosessin yhteydessä. Pieni osa viraston hoitamista tehtävistä hoidetaan budjettirahoituksella. Tietoliikenneturvallisuusviranomaistehtäviä (NCSA) ei ole tarkoituksenmukaista kattaa viraston keräämillä maksuilla, vaan ne rahoitetaan budjettimäärärahalla. Teknologian ja lainsäädännön kehittyminen sekä muuttuvat markkinat vaikuttavat viraston tehtäviin ja edellyttävät jatkuvaa rahoitusrakenteen kehittämistä. 5.2 Taloudelliset voimavarat Määrärahakehykset suunnittelukaudella Suunnitelma on laadittu peruslaskelmatasoon lähtökohtana vuoden 2013 talousarvioesitys. Viestintäviraston bruttomenot toimintamenomomentilla ovat vuoden 2013 talousarviossa yhteensä 31,2 miljoonaa euroa ja maksullisen toiminnan tuloarvio on 21,3 miljoonaa euroa. Viestintäviraston menokehys eli nettomenoarvio vuodelle 2013 on 9,9 miljoonaa euroa. Menokehys sisältää väistötilasta aiheutuvia budjettirahoitteisia menoja noin 1,2 miljoonaa euroa sekä budjettirahoitteisen NCSA-toiminnan menoja noin 1,8 miljoonaa euroa. Loppuosa kehyksestä vastaa veronluonteisilla tuloilla rahoitettavan toiminnan menoja. Peruslaskelman mukainen menokehys kasvaa vuosina 2014 ja 2015 yhteensä 10,1 miljoonaan euroon NCSA-toiminnan laajenemisen myötä. Viestintävirastolla on lisäksi peruslaskelman mukaisen kehyksen ylittäviä määrärahatarpeita, joista on laadittu erillinen liitemuistio. Parhaillaan keskustellaan Viestintäviraston tehtävien lisääntymisestä kansalliseen ja kansainväliseen tietoturvallisuuteen liittyvissä tehtävissä. Näitä ovat mm. entistä laajempi CERT-toiminnan koordinointi ja sähköiseen tunnistautumiseen ja sähköisiin

13 13 (18) allekirjoituksiin liittyvät tehtävät. Lisäksi viraston tehtävät ovat lisääntymässä kansainvälisistä tietoturvallisuusvelvoitteista aiheutuvissa tehtävissä. Näistä uusista tehtävistä aiheutuu henkilötyövuoden lisätarve tarkastelukautena. Lisätarve on otettu huomioon kohdassa 5.3 mainitussa henkilötyövuosikehyksessä. Uusi toiminta edellyttää myös noin 1,7-3,4 miljoonan euron lisärahoitustarvetta, joka voitaisiin hoitaa osin maksuilla, mutta pääosin budjettirahoitteisesti. Laajakaista hankkeen määrärahat ovat momentilla Määrärahaa käytetään laajakaistarakentamisen tuesta haja-asutusalueella annetussa laissa tarkoitetun Viestintäviraston myöntämän tuen maksamiseen. Vuoden 2013 alusta lukien nykyisestä televisiomaksusta luovutaan ja sen korvaa uusi yleisradiovero. Veron tuotto tuloutetaan valtion talousarvioon, johon otetaan määräraha julkisen palvelun rahoitusta vastaavan määrän siirtämiseksi valtion televisio- ja radiorahastoon. Vuonna 2013 määräraha on 500 miljoonaa euroa. Määrärahan suuruus tarkistetaan vuosittain kustannustason muutosta vastaavasti. Määrärahakehykset peruslaskelma (1 000 euroa) Mom Viestintäviraston toim.menot Mom Valtionavustus laajakaistarak. Mom Siirto valtion tv- ja radiorah. TAE 2013 TTS 2014 TTS 2015 TTS 2016 TTS Veronluonteisen toiminnan tuloarviot on merkitty momentille Tuloarviot (1 000 euroa) TAE 2013 TTS 2014 TTS 2015 TTS 2016 TTS 2017 Mom Eräät viestinnän maksut Tulosarvioihin sisältyy radiotaajuuksien huutokaupoista annettuun lakiin perustuvia toimilupamaksuja vuosittain 20 miljoonaa euroa. Koko taajuusalueen lähtöhinta on 100 miljoonaa euroa ja se tuloutetaan tasaerissä toimilupakauden viiden ensimmäisen vuoden aikana.

14 14 (18) Omaisuus Viestintäviraston omaisuuden arvo vuoden 2011 lopussa oli 13,4 miljoonaa euroa. Käyttöomaisuuden suurimman erän muodostavat erilaiset atk-ohjelmistot ja sovellukset kuten taajuustietokanta, verkkotunnusjärjestelmä ja muut sähköisen asioinnin järjestelmät. Koneet ja laitteet sisältävät mm. lähiverkon laitteet sekä radiotarkastuksen mittalaitteet. Tase-ennusteet suunnittelukaudelle ilmenevät oheisesta taulukosta. Tase vuonna 2010 sekä tase-ennusteet vuosille (milj. euroa) 2011 TP 2012 ennuste 2013 ennuste 2014 ennuste 2015 ennuste 2016 ennuste 2017 ennuste Tase 13,4 13,5 13,0 13,0 13,0 13,0 13,0 5.3 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilöstösuunnittelu Osaava ja monialainen henkilöstö on Viestintävirastolle kriittinen menestystekijä. Virastolle asetettujen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää, että määrätietoisin toimenpitein varmistetaan henkilöstön saatavuus ja sitoutuminen, osaaminen ja toimintakyky sekä viraston tehtävien edellyttämä oikein mitoitettu ja kohdennettu henkilöstörakenne. Henkilöstösuunnittelun lähtökohtana ja tavoitteena on aiempaa parempi ennakoivuus. Virastossa on suunnitteilla henkilöstöstrategian laadinta, jossa tarkastellaan henkilöstön rakenteellista ja määrällistä kehitystä sekä linjataan osaamisen kehittämistä. Suunnittelukaudelle ajoittuu merkittäviä Viestintäviraston toimintaan ja henkilöstöresursseihin vaikuttavia ulkoisia ja sisäisiä muutoksia. Muutoksia aiheuttavat mm. televisiomaksutoiminnan lopettaminen, viestintätoimialan kehitys, julkishallinnon taloudellinen tilanne, valtion vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma, valtionhallinnon kehittämishankkeet (mm. Kieku-tietojärjestelmä), viraston tehtävien muutokset ja henkilöstön ikääntyminen. Muutokset heijastuvat lähivuosina viraston henkilöstöresursseihin sekä laadullisesti että määrällisesti. Ennen suunnittelukauden alkua Viestintäviraston henkilöstö on pienentynyt tvmaksuhallinnon lakkauttamisen seurauksena. Suunnittelukauden aikana viraston toiminta voi laajeta ja resurssitarpeet kasvaa mm. kansallisen tietoturvallisuuden ja viestintädirektiivien mukaisten mahdollisten uusien hallintotehtävien johdosta. Valtion vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman asettamat rajoitteet lisäresurssien hankkimiselle lisäävät henkilöstösuunnittelun haasteellisuutta. Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman rajoitusten seurauksena tarve priorisoida nykyisiä ja uusia lakisääteisiä tehtäviä kasvaa. Viestintävirasto tulee myös kohdentamaan suunnittelukauden eläkepoistuman viraston virka- ja toimirakennetta kehittävällä tavalla.

15 15 (18) Viestintäviraston henkilöstösuunnitelman htv-ennusteessa on otettu huomioon liikenneja viestintäministeriön virastolle asettamat tuottavuuden kehittämistavoitteet ja tavoitteiden tarkistukset. Henkilöstöresurssit (htv) vuosina Viestintäviraston henkilötyövuodet TTSkaudella tuottavuusohjelman mukaisesti: Henkilötyövuodet (htv) Lähtötaso Tavoite Tavoite TTS-kaudelle Päätoimiset Viestintävirastossa toimii TTS-kaudella myös sivutoimisia tutkintojen vastaanottajia Henkilöstön rekrytointi ja osaamisen varmistaminen Viestintävirasto varmistaa, että sillä on tavoitteiden ja kehittyvän toiminnan tarpeiden mukaiset henkilöstöresurssit. Virasto kehittää ja ylläpitää toimivia rekrytointi- ja perehdytysprosesseja, myönteistä työnantajakuvaa sekä viraston palkitsemisjärjestelmää. Kehityskeskusteluilla (tulos-, tavoite- ja kehittymiskeskusteluosiot) varmistetaan henkilöstön selviytyminen vaikeutuvissa ja uudistuvissa tehtävissä. Viraston toiminnan tehokkuus, kehittäminen sekä henkilöstön ammattitaidon laajentaminen ja syventäminen saavutetaan muun muassa koulutuksella, työssä oppimisella, sisäisellä liikkuvuudella sekä asiantuntijuutta jakamalla niin talon sisäisesti kuin työryhmissä ja neuvottelukunnissa. Myös esimiestyön kehittäminen suunnittelukaudella ja laadun mittaaminen tukevat virastolle asetettujen tavoitteiden saavuttamista Työhyvinvointi Työhyvinvointiin liittyvien toimenpiteiden painopiste on ennaltaehkäisevässä toiminnassa viraston linjausten ja vuosittain tarkistettavan työhyvinvointisuunnitelman mukaisesti. Fyysisen ja henkisen työkunnon lisäksi kiinnitetään huomiota muun muassa työn organisointiin, johtamisen kehittämiseen työkykyä tukevaksi sekä yhteistyöhön ja vuorovaikutukseen. Työhyvinvointia ja -ilmapiiriä seurataan säännöllisesti vuosittain tehtävillä kartoituksilla, joiden pohjalta käynnistetään tarvittavia kehittämishankkeita. Valtionhallinnon työhyvinvointihankkeita ja tarjolla olevia kuntoutusmahdollisuuksia hyödynnetään henkilöstön työhyvinvoinnin parantamisessa. 5.4 Toiminnan kehittäminen Tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden kehittäminen Viestintävirasto toteuttaa suunnittelukaudella valtion vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman virastokohtaiset kehitystoimenpiteet vahvistettujen tavoitteiden mukaisesti. Viestintäviraston osallistuu vaikuttavuus ja tuloksellisuusohjelman hankkeisiin sekä valmistautuu Kieku-käyttöönottoon vuoden 2015 aikana.

16 16 (18) Hallintopalveluiden ulkoistaminen palvelukeskukseen Viestintäviraston ja Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen Palkeiden nykyinen asiakkuussuhde kattaa pääosan Viestintäviraston ulkoistettaviksi soveltuvista talous- ja henkilöhallinnon perustehtävistä. Ulkoistettavia palveluita lisätään Palkeiden tarjoamaa palveluvalikoimaa vastaavaksi suunnittelukauden alussa Tiedonhallinnan kehittäminen Viestintäviraston toiminnassa korostuu tiedon monipuolinen käsittely, joten tiedonhallinnan kehittämisellä on tärkeä osa viraston toimintaa. Tiedonhallintaa kehittämällä tuetaan toimintaprosesseja ja kehitetään työskentelytapoja hyödyntäen tietotekniikkaa tehokkaasti, turvallisesti ja taloudellisesti. Viestintävirasto kehittää tiedonhallintaa suunnittelukaudella keskittämällä virastotasoiset asiat viraston yhteisiin tietojärjestelmiin ja integroimalla tulosalueiden erilliset järjestelmät tarvittavilta osiltaan hyödyntämään yhteisiä tietojärjestelmiä. Virastoon hankittua integraatioalustaa käytetään jatkossa sähköisten palveluiden julkaisualustana ja muiden tietojärjestelmien yhteyksien ja palveluiden tarjoajana. Yhteisissä järjestelmissä tieto on paremmin hallittavissa ja hyödynnettävissä, samalla osaamistarvetta voidaan rajata. Viestintävirasto seuraa myös aktiivisesti valtion tietohallintostrategian ja ValtIThankkeiden toteuttamisen etenemistä ja toteuttaa valtionhallinnon yhteisiä ITtoimintaperiaatteita, ratkaisuja ja arkkitehtuuria omassa toiminnassaan Sidosryhmätoiminnan kehittäminen Viestintäviraston tulostavoitteiden saavuttaminen edellyttää tuloksekasta ja monipuolista vuorovaikutusta laajasti eri sidosryhmien edustajien kanssa. Lisäksi Viestintäviraston strategiassa yhteistyö on yksi toimintaa ohjaavista periaatteista. Tämän vuoksi yhteistyön, yhteydenpidon ja viestinnän muotoja kehitetään jatkuvasti. Vuoden 2013 alusta Viestintävirastossa aloittaa Asiakkuudet-toimiala, jonka tehtävänä on huolehtia siitä, että ulkoisia sidosryhmiä koskevat keskeiset asiakasprosessit hoidetaan yhdenmukaisesti ja tehokkaasti. Asiakkaalle ja sidosryhmille asiakaskeskeinen toimintatapa tulee näkymään tehokkaiden ja yhdenmukaisten prosessien lisäksi mm. helppokäyttöisinä ja toimivina asiointijärjestelminä sekä asiantuntevana asiakaspalveluna. Viestintävirasto kehittää sidosryhmätyön ja -viestinnän vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta. Tavoitteet on kirjattu myös viraston viestinnän strategisiin linjauksiin. Viestinnän yhtenä strategisena tavoitteena on lisätä viraston tunnettuutta ja kirkastaa kuvaa sen tärkeimpien ulkoisten sidosryhmien keskuudessa. Tärkeimpiä painopisteitä on verkkopalvelun uudistaminen, jossa kuluttajille ja ammattilaisille suunnatut sivustot yhdistetään yhdeksi kokonaisuudeksi vuoden 2013 alkupuolella. Media- ja sidosryhmäviestintää koordinoidaan virastotasoisesti ja asiakaslehden tilalle perustetaan sähköinen uutiskirje tai tarvittaessa useampia. Suunnittelukauden aikana parannetaan niin ikään viraston sähköisiä asiointipalveluja. Myös sosiaalisen median kanavien hyödyntämistä selvitetään, jotta niitä voitaisiin ottaa käyttöön aiempaa tiiviimmin.

17 17 (18) Viestintävirasto toteuttaa vuosittain sidosryhmäkyselyn, jolla mitataan virastolle asetettujen tulostavoitteiden toteutumista ja toiminnan onnistuneisuutta. Vuonna 2013 uusittavan kyselyn tuloksia hyödynnetään toiminnan ja palvelujen kehittämisessä Ilmastonmuutoksen hillintä ja ympäristö Viestintävirasto kehittää omaa toimintaansa asetettujen ympäristötavoitteiden mukaisesti sekä ottaa toimialaohjauksessa ja -valvonnassa huomioon uusien viestintäteknisten ratkaisujen ympäristövaikutukset. 5.5 Riskienhallinta Viestintäviraston riskienhallinnan tavoitteena on hallita virastolle haitallisia riskejä sekä viraston toiminnan seurauksien vaikutuksia yhteiskuntaan ja varmistaa, että viraston johdolla on käytettävissään tarvittavat tiedot päätöksentekoa varten. Virasto analysoi sekä hallitsee strategisiin tavoitteisiin ja niiden saavuttamiseen, merkittävimpiin hankkeisiin ja projekteihin, organisaatioturvallisuuteen sekä valmiusja varautumistoimintaansa liittyviä riskejä riskienhallintapolitiikkansa mukaisesti. Viraston johto seuraa säännöllisesti tunnistettujen riskien tilaa, riskien hallitsemiseksi valittujen toimenpiteiden soveltuvuutta sekä osallistuu mahdollisien uusien riskien tunnistamiseen. Riskit arvioidaan keskitetysti, noudattaen yhteisesti valittua riskienhallintamenetelmää, jota toteutetaan riskienhallintasovelluksen avulla. Viraston riskienhallintatyön onnistumista arvioidaan tarvittaessa ulkopuolisen arvioijan toteuttamin arvioinnein ja osana sisäistä tarkastusta. Viestintävirasto on analysoinut toiminta- ja taloussuunnitelmansa merkittävimpiä riskejä. Analysoinnin perusteella merkittävimmäksi riskiksi nousi viraston toiminnan rahoitus. Viraston toiminnan rahoitukseen liittyvät riskit muodostuvat tv-maksutoiminnan päättymisen seurannaisvaikutuksista sekä virastolle mahdollisesti osoitettavien uusien tietoturvallisuustehtävien toiminnan taloudellisten resurssien varmistamisesta. Virasto näkee sille tarkastelujaksolla mahdollisesti osoitettavat uudet tietoturvallisuustehtävät luonnollisena kehitystienä ja mahdollisuutena. Samalla kuitenkin näiden tehtävien järjestämiseen ja asianmukaiseen toimeenpanoon liittyy rahoituksellinen riski. Virasto hakee aktiivisesti rahoitusasemansa hallintaan uusia rahoitusratkaisuja Organisaatioturvallisuus Viestintäviraston organisaatioturvallisuuden tavoitteena on turvata viraston ydintoimintojen sekä niiden tarvitsemien resurssien häiriötön toiminta mukaan lukien viraston ja viraston asiakkaiden tiedot, niiden luottamuksellisuus, eheys, käytettävyys ja saatavuus niille asetettujen ulkoisten ja sisäisten vaatimusten mukaisesti. Viestintäviraston tavoitteena on myös ylläpitää ja jatkuvasti parantaa ISO/IEC 27001:2005-sertifioitua tietoturvallisuuden hallintajärjestelmäänsä mittaamalla sen tehokkuutta, reagoimalla tehokkaasti mahdollisiin poikkeamatilanteisiin sekä saavuttamalla valtioneuvoston antaman tietoturva-asetuksen velvoitteiden mukainen tietoturvallisuuden perustaso vuoden 2013 syyskuun loppuun mennessä sekä korotettu tai korkea taso vuoteen 2015 mennessä. Virasto huomioi toiminnassaan soveltuvin osin myös KATAKRI:n (kansallinen turvallisuusauditointikriteeristö) mukaiset vaatimukset. Viestintäviraston turvallisuustyön onnistumista arvioidaan säännöllisesti sekä sisäisesti että ulkopuolisten toimijoiden toteuttamin arvioinnein.

18 18 (18) Virasto käyttää mahdollisuuksien mukaan sisäisen tietoturvallisuustyönsä tukena valtionhallinnon tarjoamia tietoturvallisuuden konsernipalveluita, ulkoisia ostopalveluita sekä osallistuu aktiivisesti valtionhallinnon tietoturvallisuusyhteistyöhön Valmius- ja varautumistoiminta Viestintäviraston valmius- ja varautumistoiminnan tavoitteena on turvata Viestintäviraston ydintoiminnan jatkuvuus kaikissa yhteiskunnallisissa oloissa sekä mahdollistaa nopea ja tehokas toipuminen mahdollisista häiriötilanteista. Tavoitteeseen pääsemiseksi virasto varmistaa toimintamahdollisuutensa kaikissa yhteiskunnallisissa oloissa, ylläpitää ja kehittää valmius-, toipumis- ja pelastussuunnitelmiaan, seuraa säännöllisesti valmius- ja varautumistoimintansa nykytilaa sekä tulosohjaa tarvittavien toimenpiteiden toteuttamista. Valmius- ja varautumistoiminnan toimintavalmiuksia ylläpidetään mm. osallistumalla eri yhteistoimintaharjoituksiin. Virasto huomioi toiminnassaan mahdollisuuksien mukaan valtionhallinnon ICTvarautumisen tasovaatimukset. 6 Liitteet Tiedot suurista tietojärjestelmähankkeista (RAHAS, Taajuustietokanta, Tilannekuvajärjestelmän jatkokehittäminen) Raportti tuottavuustoimenpiteiden toteutumisesta Julkisen tiedon avaaminen Viestintävirastossa Viestintäviraston peruskehyksen ylittävät resurssi- ja määrärahatarpeet

70. Viestintävirasto

70. Viestintävirasto 70. Viestintävirasto S e l v i t y s o s a : Viestintäviraston toiminnan tavoitteena ovat monipuoliset, toimivat ja turvalliset viestintäyhteydet kaikille Suomessa. Viraston vuoden painopisteitä ovat tietoturvallinen

Lisätiedot

Viestintäviraston toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2016-2019

Viestintäviraston toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2016-2019 1 (20) Viestintäviraston toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2016-2019 2 (20) Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Toimintaympäristö ja tulevaisuusnäkymät... 3 3 Liikenne- ja viestintäministeriön asettamat strategiset

Lisätiedot

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 12.11.2015 Kaisa Laitinen

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 12.11.2015 Kaisa Laitinen LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 12.11.2015 Kaisa Laitinen VALTIONEUVOSTON DIGITAALISTA MAANPÄÄLLISTÄ JOUKKOVIESTINTÄVERKKOA KOSKEVAT TOIMILUPAPÄÄTÖKSET Toimiluvat ja hakijat

Lisätiedot

Tietoturvapolitiikka

Tietoturvapolitiikka Valtiokonttori Ohje 1 (6) Tietoturvapolitiikka Valtion IT -palvelukeskus Valtiokonttori Ohje 2 (6) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Tietoturvallisuuden kattavuus ja rajaus Valtion IT-palvelukeskuksessa...

Lisätiedot

Laajakaista kaikkien ulottuville Selvitysmies Harri Pursiainen

Laajakaista kaikkien ulottuville Selvitysmies Harri Pursiainen Laajakaista kaikkien ulottuville Selvitysmies Harri Pursiainen 1 Markkinoiden muutos Ennen kattavat palvelut syntyivät markkinaehtoisesti eikä valtio puuttunut toimintaan tiukalla sääntelyllä, veroilla

Lisätiedot

Digitaalinen tieto innovatiiviset palvelut hyvät yhteydet

Digitaalinen tieto innovatiiviset palvelut hyvät yhteydet Digitaalinen tieto innovatiiviset palvelut hyvät yhteydet Liikenne- ja Hyvinvointia ja viestintäministeriö kilpailukykyä edistää väestön hyvillä yhteyksillä hyvinvointia ja elinkeinoelämän Toimivat liikenne-

Lisätiedot

KH KV

KH KV Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen

Lisätiedot

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastoverkkopäivät 2012 Minna Karvonen 23.10.2012 Mistä tässä on oikein kysymys? Tieto- ja viestintätekniikkaan kiinnittyvän

Lisätiedot

Sähköisen median viestintäpoliittinen ohjelma. Kuulemistilaisuus

Sähköisen median viestintäpoliittinen ohjelma. Kuulemistilaisuus Sähköisen median viestintäpoliittinen ohjelma Kuulemistilaisuus 23.5.2012 Taustaa Hallitusohjelman mukaan hallitus laatii sähköisen median viestintäpoliittisen ohjelman. Suomi on pitkään ollut edelläkävijä

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2016

Asiakirjayhdistelmä 2016 Asiakirjayhdistelmä 01. Liikenteen turvallisuusviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Talousarvio HE 30/ vp (28.9.) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 47 866 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää

Lisätiedot

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä TIETOTILINPÄÄTÖS Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä 20.5.2014 TSV:n tsto/ylitarkastaja Arto Ylipartanen 2 LUENNON AIHEET 1.

Lisätiedot

Häiriötilanteisiin varautuminen korkeakoulukentässä. Kari Wirman IT Valtakunnalliset IT-päivät Rovaniemi

Häiriötilanteisiin varautuminen korkeakoulukentässä. Kari Wirman IT Valtakunnalliset IT-päivät Rovaniemi Häiriötilanteisiin varautuminen korkeakoulukentässä Kari Wirman IT2012 - Valtakunnalliset IT-päivät 31.10.2012 Rovaniemi Jatkuvuudenhallinta Jatkuvuudenhallinnalla tarkoitetaan kaikkia niitä toimenpiteitä,

Lisätiedot

Sähköisen median viestintäpoliittinen ohjelma. Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle 26.9.2012

Sähköisen median viestintäpoliittinen ohjelma. Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle 26.9.2012 Sähköisen median viestintäpoliittinen ohjelma Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle 26.9.2012 Katseet tulevaisuuteen: Sähköisen median viestintäpoliittinen ohjelma Televisio on katsojilleen tärkeä osa

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA

VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 27.10.2015 Kreetta Simola LUONNOS VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA Taustaa Vuoden

Lisätiedot

Valtion ympärivuorokautisen tietoturvatoiminnan kehittämishanke (SecICT) Kimmo Janhunen SecICT-hankepäällikkö

Valtion ympärivuorokautisen tietoturvatoiminnan kehittämishanke (SecICT) Kimmo Janhunen SecICT-hankepäällikkö Valtion ympärivuorokautisen tietoturvatoiminnan kehittämishanke (SecICT) 20.5.2014 Kimmo Janhunen SecICT-hankepäällikkö Hankkeen tausta Esityksen sisältö Valtion ympärivuorokautinen tietoturvatoiminto

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016 ja JTS Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala. Kansliapäällikkö Harri Pursiainen

Talousarvioesitys 2016 ja JTS Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala. Kansliapäällikkö Harri Pursiainen Talousarvioesitys 2016 ja JTS 2016-2019 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala Kansliapäällikkö Harri Pursiainen Hallitusohjelman toteuttaminen Hallitusohjelman keskeiset kirjaukset on kiteytetty

Lisätiedot

Huippuyksiköiden taloudelliset vastuut ja velvollisuudet

Huippuyksiköiden taloudelliset vastuut ja velvollisuudet Huippuyksiköiden taloudelliset vastuut ja velvollisuudet Huippuyksikköseminaari 14.12.2011 Sisäinen tarkastaja Seija Henttinen Sisäinen valvonta tarkoittaa TOIMINTAPROSESSEIHIN SISÄÄN VIETYJÄ RAKENTEITA,

Lisätiedot

Avoin data digitaalisen talouden, julkisten palvelujen ja päätöksenteon perustaksi

Avoin data digitaalisen talouden, julkisten palvelujen ja päätöksenteon perustaksi Muistio 1 (5) VM040:00/2013 885/00.01.00.01/2013 19.2.2015 ICT-toiminto Anne Kauhanen-Simanainen Margit Suurhasko Avoin data digitaalisen talouden, julkisten palvelujen ja päätöksenteon perustaksi Avoimen

Lisätiedot

Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA Talousarvioesitys, Ministeriön ehdotus Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA 40. Yritysten toimintaympäristö, markkinoiden sääntely ja työelämä 05. Turvallisuus- ja kemikaaliviraston toimintamenot

Lisätiedot

SAATE TK Valtiovarainministeriö. Kirjaamo

SAATE TK Valtiovarainministeriö. Kirjaamo SAATE TK-21-975-07 9042008 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2009 Liitteenä on myös Cognos Planning-järjestelmällä tehdyt rahoitustaulukot: - peruslaskelma

Lisätiedot

UUSI POSTILAKI - mitä laki mahdollistaa ja velvoittaa?

UUSI POSTILAKI - mitä laki mahdollistaa ja velvoittaa? UUSI POSTILAKI - mitä laki mahdollistaa ja velvoittaa? Jakelun ajankohtaispäivä 25.11.2010 Viestintäneuvos Elina Normo, Liikenne- ja viestintäministeriö 1 Postilain käsittelyvaihe hallituksen esityksen

Lisätiedot

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Kuntien ICT-muutostukiohjelma Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Ossi Korhonen 11.12.2014 ICT-muutostukiprojekteissa nyt mukana yhteensä 135 kuntaa ICT-muutostuki

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13

Lisätiedot

Tietoyhteiskuntakaaren käsitteistöä

Tietoyhteiskuntakaaren käsitteistöä Teleyritysten ABC -koulutus 12.10.2016 Mitä tarkoittaa olla teleyritys ja Viestintäviraston asiakas? Saara Punkka Tietoyhteiskuntakaaren käsitteistöä Viestinnän välittäminen Yleinen teletoiminta Verkkotoimilupaa

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriö PERUSMUISTIO LVM2015-00160. VVE Laitinen Kaisa (LVM) 24.06.2015. Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu

Liikenne- ja viestintäministeriö PERUSMUISTIO LVM2015-00160. VVE Laitinen Kaisa (LVM) 24.06.2015. Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Liikenne ja viestintäministeriö PERUSMUISTIO LVM201500160 VVE Laitinen Kaisa (LVM) 24.06.2015 Asia Ehdotus neuvoston päätökseksi Kansainvälisen televiestintäliiton (ITU) maailman radioviestintäkonferenssissa

Lisätiedot

Viestintäpolitiikan ajankohtaiset päätökset

Viestintäpolitiikan ajankohtaiset päätökset Viestintäpolitiikan ajankohtaiset päätökset 1. Vaihtoehtoisia polkuja teräväpiirtoon 2. Laajakaista kaikkien ulottuville Neuvotteleva virkamies Mirka Järnefelt Mirka.jarnefelt@mintc.fi 1 Lähtökohtia teräväpiirtokeskusteluun

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET P A I M I O N K A U P U N K I SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.2.2015 11 Voimaan 1.3.2015 alkaen 1 Sisällysluettelo Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 3 Sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen Asiakkaan valinnanvapaus laajenee 1.1.2019 alkaen Uudet maakunnat alkavat vastata sosiaali ja terveyspalvelujen järjestämisestä alueensa asukkaille 1.1.2019. Asiakas voi valita palvelun julkisen, yksityisen

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen rahoitus. Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011

Ammattikorkeakoulujen rahoitus. Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011 Ammattikorkeakoulujen rahoitus Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011 Hallitusohjelma Korkeakoulutuksen laatua, tehokkuutta, vaikuttavuutta ja kansainvälistymistä

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo SAATE TK-21-881-09 31.3.2010 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen annettujen kehysten puitteisiin laadittu talousarvioehdotus vuodelle 2011. Tilastokeskuksen ehdotus vuosia 2011-2014

Lisätiedot

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia EMKR varojen jakauma Komissio: - 650 milj. euroa, josta meripolitiikka noin

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Pelastustoimen strategia 2025 Pelastustoimen visio 2025: Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Toiminta-ajatus: Parannamme yhteiskunnan

Lisätiedot

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja JUHTAn roolit? Seminaari 09.06.2015 Sirpa Alitalo & Markku

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2011

TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2011 TURVATEKNIIKAN KESKUS TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2011 Johtokunta hyväksynyt 15.3.2010 TÄSSÄ EI OLE HUOMIOITU KEVAKE-SIIRTOA 32.20. 03. Turvatekniikan keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille

Lisätiedot

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli 29.5.2006 Heikki Lunnas KuntaTIMEn keihäänkärjet 1. Julkisen hallinnon tietohallinnon ohjausmekanismien kehittäminen 2.

Lisätiedot

Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma

Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma Helsingin kaupungin tarkastuslautakunnan ja -viraston sisäisen ja ulkoisen viestinnän linjaukset. Suunnitelma on otettu käyttöön tarkastusjohtajan päätöksellä 28.12.2015

Lisätiedot

TIETOTURVALLISUUDESTA TOIMINNAN TURVALLISUUTEEN. Tietoturva Nyt! Säätytalo Toimitusjohtaja Raimo Luoma

TIETOTURVALLISUUDESTA TOIMINNAN TURVALLISUUTEEN. Tietoturva Nyt! Säätytalo Toimitusjohtaja Raimo Luoma TIETOTURVALLISUUDESTA TOIMINNAN TURVALLISUUTEEN Tietoturva Nyt! 4.11.2015 Säätytalo Toimitusjohtaja Raimo Luoma HUOLTOVARMUUDEN PERUSTAVOITE Huoltovarmuuden turvaamisesta annetun lain tarkoituksena on

Lisätiedot

Vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja järjestäminen (pohjaehdotus)

Vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja järjestäminen (pohjaehdotus) Vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja järjestäminen 2012 2014 (pohjaehdotus) Arviointilomakkeiden tarkoitus Kunkin vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet 1 Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Valtuusto 23.3.2015 16 2 Vieremän kunnan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA KESKI-SUOMI HANKEALUE 11 (KANNONKOSKI)

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA KESKI-SUOMI HANKEALUE 11 (KANNONKOSKI) 570/9520/2010 1 (5) MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA KESKI-SUOMI HANKEALUE 11 (KANNONKOSKI) Markkina-analyysi koskee Keski-Suomen maakuntaliiton ilmoittamaa hankealuetta Kannonkoski -hanke. Liikenne-

Lisätiedot

Maanpäällisen verkon toimilupajärjestelyt ja teknologiasiirtymä vuosina 2014-2017

Maanpäällisen verkon toimilupajärjestelyt ja teknologiasiirtymä vuosina 2014-2017 Maanpäällisen verkon toimilupajärjestelyt ja teknologiasiirtymä vuosina 2014-2017 Maaret Suomi, viestintämarkkinat-yksikkö, viestintäpolitiikan osasto Taustaa maanpäällisen televisiotoiminnan toimilupamallista

Lisätiedot

Viestintävirasto TAE Liv

Viestintävirasto TAE Liv Viestintävirasto TAE 2017 Liv 6.10.2016 Viestintäviraston TAE 2017 Toimintamenomomentti 31.40.01.» Bruttomenot 31,2 milj.» Maksullisen toiminnan tulot 20,2 milj.» Nettomenot 11,0 milj. Eräät viestinnän

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

FiComin lausunto taajuuspoliittisesta periaatepäätöksestä

FiComin lausunto taajuuspoliittisesta periaatepäätöksestä 1 Lausunto 29.11.2011 ML Liikenne- ja viestintäministeriö Asia: Lausuntopyyntö 2006/02/2011 kirjaamo@lvm.fi kaisa.laitinen@lvm.fi FiComin lausunto taajuuspoliittisesta periaatepäätöksestä Tietoliikenteen

Lisätiedot

Tuloksellisuutta tekemässä Tietopolitiikka, ICT ja TORI

Tuloksellisuutta tekemässä Tietopolitiikka, ICT ja TORI Tuloksellisuutta tekemässä Tietopolitiikka, ICT ja TORI JulkICT-toiminto, strateginen ohjaus Neuvotteleva virkamies, yksikön päällikkö Riku Jylhänkangas VATU 29.5.2013 Tuloksellisuutta tekemässä Tehokkaat

Lisätiedot

TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen

TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) 13.10.2010 Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen Keskeisenä tavoitteena Toteuttaa eduskunnan 7.12.2009 tekemä päätös, että hallituksen tulisi valmistella

Lisätiedot

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA 2017-2021 Työeläke on keskeinen osa hyvinvointia ja siihen luotetaan. Se on rahoituksellisesti kestävä, edistää talouden vakautta ja on tehokkaasti järjestetty. on lakisääteinen

Lisätiedot

Tuloksellinen kunta on kaikkien etu. Kunta-alan tuloksellisuuskampanja

Tuloksellinen kunta on kaikkien etu. Kunta-alan tuloksellisuuskampanja Tuloksellinen kunta on kaikkien etu Kunta-alan tuloksellisuuskampanja 2011-2014 Hallitusohjelman kirjaukset Valtio: Nykyinen valtionhallinnon tuottavuusohjelma korvataan uudella vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmalla,

Lisätiedot

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Keski-Suomi Joutsa

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Keski-Suomi Joutsa Muistio 1 (5) Dnro: 17.12.2014 1307/940/2014 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Keski-Suomi Joutsa 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Keski-Suomen maakunnan liiton ilmoittamaa

Lisätiedot

Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj

Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj Kyberturvallisuus toiminta Valtio Kyberturvallisuuden poliittinen ohjaus kuuluu valtioneuvostolle,

Lisätiedot

Toimintatapojen uudistamisen kärkihankkeet: digitalisaatio,

Toimintatapojen uudistamisen kärkihankkeet: digitalisaatio, Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner Toimintatapojen uudistamisen kärkihankkeet: digitalisaatio, normit ja kokeilut 1.9.2015 STRATEGINEN PAINOPISTEALUE:

Lisätiedot

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008 1 VAIN VIRKAKÄYTTÖÖN METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 2 OSASTO 12 30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala (60.) Metsäntutkimuslaitoksen

Lisätiedot

Hankkeet ja yhteentoimivuus. OKM:n kirjastopäivät Minna Karvonen

Hankkeet ja yhteentoimivuus. OKM:n kirjastopäivät Minna Karvonen Hankkeet ja yhteentoimivuus OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 12.12.2012 Hallitusohjelman kirjaukset Yhteentoimivuus: kansallista perustaa Kirjastoja kehitetään vastaamaan tietoyhteiskunnan haasteisiin.

Lisätiedot

Viestintäverkkojen ja - palvelujen saatavuus. Joonas Orkola Toimialatieto

Viestintäverkkojen ja - palvelujen saatavuus. Joonas Orkola Toimialatieto Viestintäverkkojen ja - palvelujen saatavuus Joonas Orkola Toimialatieto Viestintäverkkojen ja -palvelujen saatavuus Tietoja tuotetaan... 1. Viestintävirastolle 2. viestintäpalvelujen käyttäjille 3. muihin

Lisätiedot

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1 (6) Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1. Toimintasuunnitelman tausta Kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa strategisten tavoitteiden

Lisätiedot

Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA)

Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA) Muistio 3.5.2016 1 (5) Liite 1 Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA) 1 Tausta ja tavoite Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmaan on kirjattu

Lisätiedot

Viestintäviraston toimialan kehityksestä. Tilastolliset kehitystrendit

Viestintäviraston toimialan kehityksestä. Tilastolliset kehitystrendit Viestintäviraston toimialan kehityksestä Digitaaliset palvelut laajemmin käyttöön Tieto digitalisoituu Langattomuuden merkitys kasvaa Viestintäviraston toimintaympäristön muutostekijät Globalisaatio Kuluttajatottumusten

Lisätiedot

Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu

Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu VM/JulkICT JUHTA 10.05.2016 JulkICT-osasto Tausta: Vanhat strategiat ja hallitusohjelma Linjaukset julkisen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen Ylijohtaja Mika Tammilehto 1.11.2016 Reformin toimeenpanon lähtökohdat toimintaympäristö ja sen osaamisvaatimukset muuttuvat asiakaskunnan (yksilöt ja

Lisätiedot

Kieku-hanke päättyy. Mitä saimme aikaan?

Kieku-hanke päättyy. Mitä saimme aikaan? Kieku-hanke päättyy. Mitä saimme aikaan? Tavoitteet Kieku-hankkeen tavoitteena: Kieku-ratkaisun tavoitteena: toteuttaa Kieku-ratkaisu (prosessit ja järjestelmä) parantaa valtion talous- ja henkilöstöhallinnon

Lisätiedot

Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3.

Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3. Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3.2017 Riikka Vacker opetusneuvos Tietojohtaminen Tietojohtaminen tarkoittaa

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET TOIMINTASUUNNITELMA 2016 1 1 TOIMINTA-AJATUS Sairaanhoitajien koulutussäätiön tarkoituksena on tukea ja edistää hoitotyön koulutusta ja ammatillista toimintaa kartuttamalla säätiön varoja ja käyttämällä

Lisätiedot

Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet

Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet Tehtävä, visio, arvot ja strategiset tavoitteet Tehtävä Euroopan tilintarkastustuomioistuin on Euroopan unionin toimielin, joka perussopimuksen mukaan perustettiin huolehtimaan unionin varojen tarkastamisesta.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous 12.6.2015 Pasi Oksanen 1 Tavoite ja lähtökohdat Tavoitteena aikaansaada Varsinais-Suomen

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖKSEN PERUSTELUMUISTIO KANSALLISESTA TIETOTURVASTRATEGIASTA Turvallinen arki tietoyhteiskunnassa Ei tuurilla vaan taidolla

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖKSEN PERUSTELUMUISTIO KANSALLISESTA TIETOTURVASTRATEGIASTA Turvallinen arki tietoyhteiskunnassa Ei tuurilla vaan taidolla LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ VPO/VVE MUISTIO 1.12.2008 VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖKSEN PERUSTELUMUISTIO KANSALLISESTA TIETOTURVASTRATEGIASTA Turvallinen arki tietoyhteiskunnassa Ei tuurilla vaan

Lisätiedot

15774/14 vpy/sj/kkr 1 DG D 2A

15774/14 vpy/sj/kkr 1 DG D 2A Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. marraskuuta 204 (.2) (OR. en) 5774/4 EJUSTICE 8 JUSTCIV 30 COPEN 296 JAI 90 ILMOITUS Lähettäjä: Puheenjohtajavaltio Vastaanottaja: Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET KOKKOLAN KAUPUNKI Syyskuu 2014 Keskushallinto SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN TAVOITE JA TARKOITUS; KÄSITTEET 3. SISÄISEN

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA. -tavoitteet - sisältö - toteutus

HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA. -tavoitteet - sisältö - toteutus HALLITUKSEN TIETOYHTEISKUNTA- OHJELMA -tavoitteet - sisältö - toteutus Avausseminaari 25.11.2003 Katrina Harjuhahto-Madetoja ohjelmajohtaja SUOMI TIETOYHTEISKUNTANA MILLAINEN ON TIETOYHTEISKUNTA? tieto

Lisätiedot

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA lukien toistaiseksi 1 (5) Sijoituspalveluyrityksille MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA Rahoitustarkastus antaa sijoituspalveluyrityksistä annetun lain

Lisätiedot

Ajankohtaista 100 megan laajakaistahankkeesta. Juha Parantainen

Ajankohtaista 100 megan laajakaistahankkeesta. Juha Parantainen Ajankohtaista 100 megan laajakaistahankkeesta Juha Parantainen Valtioneuvoston periaatepäätös 3.5.2012 1. Yleispalveluun kuuluvan tietoliikenneyhteyden nopeustaso säilytetään toistaiseksi yhdessä megassa

Lisätiedot

Viestintäviraston toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille

Viestintäviraston toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 1 (18) Viestintäviraston toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2015-2018 2 (18) Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Toimintaympäristö ja tulevaisuusnäkymät... 3 3 Liikenne- ja viestintäministeriön asettamat strategiset

Lisätiedot

TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2010

TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2010 TURVATEKNIIKAN KESKUS TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE Johtokunta hyväksynyt 9.3.. Korjattu VN:n kehyksen mukaiseksi 6.4.. 32.20. 03. Turvatekniikan keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille

Lisätiedot

Julkisen talouden suunnitelma Liikenne- ja viestintäministeriö

Julkisen talouden suunnitelma Liikenne- ja viestintäministeriö Julkisen talouden suunnitelma 2017-2020 Liikenne- ja viestintäministeriö 1 Määrärahakehykset 2017-2020 1 000 euroa TA 2016 Kehys 2017 Kehys 2018 Kehys 2019 Kehys 2020 01. Hallinto ja toimialan yhteiset

Lisätiedot

Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö

Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Kieku numeroina Yhteinen Kieku-tietojärjestelmä korvaa vanhat (yli 100 kpl) talousja henkilöstöhallinnon

Lisätiedot

Asetus valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä

Asetus valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä Asetus valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä JUHTA 12.12.2013 Lainsäädäntöneuvos Sami Kivivasara LAIN KÄSITTELYN TILANNE (HE 150/2013 vp) Hallintovaliokunta antoi mietintönsä

Lisätiedot

Riistakonsernin tutkimusstrategia. Hyväksytty

Riistakonsernin tutkimusstrategia. Hyväksytty Riistakonsernin tutkimusstrategia Hyväksytty 3.5.2013 MMM:n tutkimus- ja kehittämisstrategia 2012-2017 Tutkimuksen ja kehittämistoiminnan perustehtävä (toiminta-ajatus) Tuotamme ennakoivasti tietoa, osaamista

Lisätiedot

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta Öo Liite/Kvalt 13.10.2014, 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Isonkyrön kunta Isonkyrön kunnan ja kuntakonsernin 1 (5) Sisällys 1 Lainsäädäntöperusta

Lisätiedot

Kyberturvallisuus ja finanssialaan kohdistuvat kyberuhat. Tomi Hasu Kyberturvallisuuskeskus

Kyberturvallisuus ja finanssialaan kohdistuvat kyberuhat. Tomi Hasu Kyberturvallisuuskeskus Kyberturvallisuus ja finanssialaan kohdistuvat kyberuhat Tomi Hasu Kyberturvallisuuskeskus 6.10.2015 1 Kyberturvallisuutta vai tietoturvallisuutta? Tietoturvallisuus koskee tietojärjestelmien ja verkkojen

Lisätiedot

Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 30 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Hallinto 01. Maa- ja metsätalousministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä 210 000 euroa. S e l v i t y

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI POHJOIS-SAVO JUANKOSKI (23) -HANKEALUEEN TU- KIKELPOISUUDESTA

MARKKINA-ANALYYSI POHJOIS-SAVO JUANKOSKI (23) -HANKEALUEEN TU- KIKELPOISUUDESTA Analyysi Korjattu markkina-analyysi, joka korvaa 11.11.2010 päivätyn markkina-analyysin. Dnro: 27.2.2015 1337/9520/2010 MARKKINA-ANALYYSI POHJOIS-SAVO JUANKOSKI (23) -HANKEALUEEN TU- KIKELPOISUUDESTA 1

Lisätiedot

Telepalvelujen saatavuus- ja laatutiedot seminaari

Telepalvelujen saatavuus- ja laatutiedot seminaari Telepalvelujen saatavuus- ja laatutiedot seminaari 17.5.2013 Viestintävirasto, Helsinki [Esittäjän nimi, titteli] [pvm] 1 Seminaariohjelma 9:00 9:30 Aamiainen 9:30 11:00 Telepalveluiden laadun ja saatavuuden

Lisätiedot

JUHTA Kansallinen palveluarkkitehtuuri. JulkICT-toiminto Yksikön päällikkö Riku Jylhänkangas

JUHTA Kansallinen palveluarkkitehtuuri. JulkICT-toiminto Yksikön päällikkö Riku Jylhänkangas JUHTA Kansallinen palveluarkkitehtuuri JulkICT-toiminto Yksikön päällikkö Riku Jylhänkangas 19.9.2013 Kansallinen tilanne Taloudellinen tilanne synkkä Nokia-klusterin vaikeudet Uutta kasvua saatava PK-sektorilta,

Lisätiedot

Avoimen hallinnon edistäminen LVM:n hallinnonala. Kaisa Leena Välipirtti

Avoimen hallinnon edistäminen LVM:n hallinnonala. Kaisa Leena Välipirtti Avoimen hallinnon edistäminen LVM:n hallinnonala Kaisa Leena Välipirtti LVM:n hallinnonalasta Kansalaisten arjen ministeriö Kompakti ministeriö, jossa kolme osastoa Hallinnonalalla neljä virastoa (+ kolme

Lisätiedot

LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ. Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo

LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ. Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo Miksi julistus? YK:ssa tekeillä uusi kehitysohjelma Vuosituhannen

Lisätiedot

Päivitetty markkina-analyysi Pohjois-Pohjanmaan Haapavesi - hankealueen tukikelpoisuudesta

Päivitetty markkina-analyysi Pohjois-Pohjanmaan Haapavesi - hankealueen tukikelpoisuudesta Muistio 1 (5) Dnro: 31.5.2016 1248/940/2014 Päivitetty markkina-analyysi Pohjois-Pohjanmaan Haapavesi - hankealueen tukikelpoisuudesta 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

HE 146/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta

HE 146/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan valtion televisio- ja

Lisätiedot

Uusi lainsäädäntö vahvistamassa kirjaston asemaa asukkaiden arjessa

Uusi lainsäädäntö vahvistamassa kirjaston asemaa asukkaiden arjessa Uusi lainsäädäntö vahvistamassa kirjaston asemaa asukkaiden arjessa Osaava kirjasto ovi tulevaisuuteen Itä-Suomen kirjastopäivät 7.-8.6.2016, Mikkeli Leena Aaltonen Kirjastolain uudistaminen ei ole helppoa!

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Ei näyttöä tai puheen tasolla

Ei näyttöä tai puheen tasolla Jyväskylän yliopisto 1(5) Dokumenteilla tarkoitetaan suuntaa ohjaavia asiakirjoja, strategioita ja linjauksia. Keskeisiä ovat vain ko. auditointikohdetta koskevat ja ohjaavat dokumentit. Dokumentit voivat

Lisätiedot

Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa

Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa Harri Martikainen kehittämisjohtaja Sisäisen turvallisuuden strategian valmistelu, Etelä-Suomen alueellinen työpaja 4.10.2016 Ratkaisujen Suomi - Pääministeri Juha

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

HE 148/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sähkö- ja maakaasuverkkomaksuista annetun lain muuttamisesta

HE 148/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sähkö- ja maakaasuverkkomaksuista annetun lain muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sähkö- ja maakaasuverkkomaksuista annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi lakia sähkö- ja maakaasuverkkomaksuista.

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011 634/2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Lainsäädäntö ja yritysten itsesääntely ohjaamassa kaivostoimintaa. Dilacomi-loppuseminaari Prof. Kai Kokko

Lainsäädäntö ja yritysten itsesääntely ohjaamassa kaivostoimintaa. Dilacomi-loppuseminaari Prof. Kai Kokko Lainsäädäntö ja yritysten itsesääntely ohjaamassa kaivostoimintaa Dilacomi-loppuseminaari 27.9.2013 Prof. Kai Kokko Sisältö Sääntelyn kokonaisvaltaisuus Sääntely ja lainsäädäntö Yritysten ympäristövastuu

Lisätiedot