Toimintasuunnitelma 2014

Transkriptio

1 Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon operatiivisen ohjauksen yksikkö (OPER) Toimintasuunnitelma 2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon strategiset tavoitteet, lainsäädäntö OPER projektimalli KA-hallintamalli Kokonaisarkkitehtuurin linjaukset ja kuvaukset: palvelujen ja niitä tukevan tiedonhallinnan tavoitetila Kokonaisarkkitehtuurin kehittämispolku: kehittämiskohteiden aikataulu nykytilasta tavoitetilaan Hanke- ja toimintasuunnitelma(t): kehittämiskohteiden resursointi ja tarkempi aikataulutus OPER hankesalkku: projektien kokonaisuuden johtaminen Määrittelyprojektit Käyttöönottoprojektit Muut projektit

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Operatiivinen ohjaus Toimintaympäristö Toiminnan perustana olevat lait ja puitesopimukset OPERin toiminta-ajatus Operatiivisen ohjauksen lyhyen tähtäimen tavoitteet OPERin tehtävät vuonna Kokonaisarkkitehtuurin menetelmän soveltaminen operatiiviseen ohjaukseen Sähköinen lääkemääräys Potilastiedon arkisto Omakanta, Tiedonhallintapalvelu ja valtakunnallinen käyttöliittymäpalvelu Potilastietojärjestelmien tiedon rakenteistaminen Sosiaalihuollon tiedonhallinta Operatiivisen ohjauksen tuki Seuranta ja arviointi OPERin hallintamalli ja resurssit Operatiivisen ohjauksen hallintamalli OPERin henkilöstö Valtion talousarviossa myönnetyt määrärahat Liitteet S ivu

3 JOHDANTO Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisen tietohallinnon kehittäminen ja toimeenpano perustuvat lakiin sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä (159/2007, jäljempänä asiakastietolaki) ja lakiin sähköisestä lääkemääräyksestä (61/2007). Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisen tietohallinnon operatiivista ohjausta on alkaen toteuttanut Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), jonka tieto-osastolle perustettiin sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon operatiivisen ohjauksen yksikkö (OPER). Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) ohjaa toimintaa puitesopimuksen ja vuosittain laadittavien toimintasuunnitelmien avulla. Suomeen rakennettava laaja sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisten asiakastietojärjestelmien Kanta-palvelut on yhteinen nimitys sosiaali- ja terveydenhuollon, apteekkien ja kansalaisten valtakunnallisille tietojärjestelmäpalveluille. Kanta-palveluihin kuuluvat sähköinen lääkemääräys, Potilastiedon arkisto, Omakanta (omien tietojen katselu) sekä Tiedonhallintapalvelu (osa Potilastiedon arkistoa; asiakkaan suostumusten, kieltojen ja tahdonilmaisujen hallinta sekä terveydenhuollon ammattilaisen mahdollisuus nähdä potilaan keskeisiä tietoja). Kanta-palvelut tulevat käyttöön vaiheittain. Apteekkien tuli kyetä toimittamaan asiakkaille sähköisiä lääkemääräyksiä alkaen. Julkisen terveydenhuollon velvoite laatia sähköisiä lääkemääräyksiä tuli voimaan ja yksityisen terveydenhuollon (sisältäen niiden tiloissa toimivat itsenäiset ammatinharjoittajat) velvoite tulee voimaan (siirtymäaika loppuu ). Yksittäiset lääkärit ja pienet lääkäriasemat, joiden vuotuinen reseptimäärä on alle 5000 kappaletta, siirtyvät sähköisen lääkemääräyksen käyttämiseen viimeistään Julkisten terveydenhuollon palvelujen antajien tulee liittyä Potilastiedon arkistoon viimeistään ja yksityisten terveydenhuollon palvelujen antajien vuotta myöhemmin ( mennessä). 1. OPERATIIVINEN OHJAUS 1.1 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestön ikärakenteen muuttuessa vanhuksia on enemmän, dementia ja muut pitkäaikaissairaudet yleistyvät ja monisairaiden potilaiden lukumäärä kasvaa. Se merkitsee sosiaali- ja terveyspalvelumenojen nousua ja henkilöstön lisätarvetta, ellei palvelujen tuottavuus parane. Sosiaali- ja terveydenhuolto pysyy tulevaisuudessakin työvoimavaltaisena. Tuottavuutta voidaan parantaa uudistamalla palvelujen organisointia ja tuotantotapoja. Tavoitteena on, että vähennetään hyvinvointi- ja terveyseroja, asiakaskeskeisyys otetaan palvelujen lähtökohdaksi, uudistetaan palvelujen rakenteet ja toimintatavat, sekä vahvistetaan sosiaalista yhteenkuuluvuutta. Käynnissä oleva kunta- ja sote-rakenteiden muutokset vaikuttavat myös tietotekniseen toimintaympäristöön. Vaikka kuntauudistuksen lopputulosta ei vielä tiedetä, on todennäköistä että tietoteknisiä palveluita tuotetaan jatkossa suuremmissa yksiköissä. Kanta-palvelut rakennetaan mahdollisimman riippumattomiksi organisaatiorakenteesta ja jopa helpottamaan rakenteiden muuttamista irrottamalla asiakas- tai potilastiedon niitä käsittelevistä tietojärjestelmistä ja mahdollistamalla tietojen siirron yli organisaatiorajojen. Valtioneuvoston tiedotteen ( ) mukaan hallituspuolueet ovat yhdessä oppositiopuolueiden kanssa sopineet, että Suomeen toteutetaan perusteellinen sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistus, jonka tavoitteena on turvata suomalaisten keskeiset hyvinvointipalvelut tuleviksi vuosikymmeniksi. Tarkoitus on järjestää kaikki sote-palvelut viiden vahvan alueellisen järjestäjän toimesta. Alueet rakentuvat nykyisten erityisvastuualueiden pohjalta ja 3 S ivu

4 ne tukeutuvat olemassa oleviin toimiviin rakenteisiin. Uusien sote-palveluista vastaavien alueiden toiminta alkaa aiemman suunnitelman mukaisesti. Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnön ( ) mukaan valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen tavoitteena on turvata potilaan ajantasaisten tutkimus-, lääkitys- ja hoitotietojen saatavuus kaikissa hoitotilanteissa riippumatta esimerkiksi siitä, missä aikaisempi hoito on annettu. Eduskunta hyväksyi lakimuutokset muutettuina sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnön mukaisesti. Kaikille lääkäreille turvataan kohtuuhintainen mahdollisuus sähköisen järjestelmän käyttämiseen myös selain- ja mobiililaitteilla mahdollisimman nopeasti. Kelan tulee toteuttaa tähän tarvittava käyttöliittymäpalvelu vuoden 2017 alkuun mennessä, josta lähtien myös yksittäisten ammatinharjoittajien on pääsääntöisesti laadittava lääkemääräykset sähköisesti. Yksityisen terveydenhuollon toimintayksiköiden määräaika ottaa käyttöön sähköisen lääkemääräys siirtyi ja se on viimeistään Yksittäiset lääkärit ja pienet lääkäriasemat, joiden vuotuinen reseptimäärä on alle 5000 kappaletta, siirtyvät sähköisen lääkemääräyksen käyttämiseen viimeistään Kaikille sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmille säädettiin laadittavaksi vaatimukset, joiden on täytyttävä ennen kuin järjestelmä otetaan käyttöön. Lisäksi säädettiin, että sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioilla tulee olla tietojärjestelmien käytön omavalvontasuunnitelma, joka voidaan tehdä osana kunnan muita lakisääteisiä suunnitelmia. Omavalvontasuunnitelmien laatimisvelvollisuus tulee voimaan STM käynnisti syksyllä 2013 sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan strategiatyön, jonka aikajänne ulottuu vuoteen 2020 saakka. Strategiatyö jatkuu keväällä ja toimeenpanon suunnittelu tapahtuu syksyllä Strategiaa on työstetty viidestä näkökulmasta: kansalainen (pystyn itse), ammattilainen (fiksut järjestelmät ja kyvykkäät käyttäjät), palvelujärjestelmä (niukkenevat resurssit oikeaan käyttöön), yhteiskunta (tiedä ensin, johda sitten) ja infostruktuuri (pohja kuntoon). 1.2 TOIMINNAN PERUSTANA OLEVAT LAIT JA PUITESOPIMUKSET Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon kehittämisessä noudatetaan voimassa olevaa lainsäädäntöä, ennakoidaan ja tunnistetaan lainsäädännön muutostarpeita sekä noudatetaan valtakunnallisia poikkihallinnollisia yleisperiaatteita. OPER pyrkii siihen, että operatiivisen ohjauksen ja toimeenpanon yhteydessä tehdyt havainnot, kokemukset ja palautteet otetaan huomioon soveltuvin osin lainsäädäntöä kehitettäessä. Osallistutaan lainsäädännön soveltamisen, tulkinnan ja kehittämisen viranomaisyhteistyöhön riittävässä laajuudessa sekä edistetään osaltaan yhteistyön foorumeiden ja työryhmien toimintaa tai perustamista. Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta koskevaan lakiin voimaan tulleen muutoksen (1231/2010) myötä THL vastaa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastiedon sähköisen käsittelyn, siihen liittyvän tietohallinnon ja valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen käytön ja toteuttamisen suunnittelusta, ohjauksesta ja seurannasta. Tehtävää on tarkennettu asiakastietolaissa. THL voi antaa tarkempia määräyksiä potilastietojärjestelmien ja potilasasiakirjojen tietorakenteista sekä muiden kuin niin sanottujen arkaluontoisten tietojen luokittelusta. THL:n tehtävänä on määrittää valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen toteutuksen edellyttämät tietosisällöt, käsitemallit ja toimintaprosesseja tukevat tietorakenteet. Lisäksi THL vastaa koodistopalvelun sisällöstä. THL vastaa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastiedon sähköisen käsittelyn, siihen liittyvän tietohallinnon, 14 :ssä tarkoitettujen valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen ja yhteisten hallinnonalakohtaisten tietovarantojen käytön ja toteuttamisen suunnittelusta, ohjauksesta ja seurannasta. Vuoden 2011 alusta muutetun lain sähköisestä lääkemääräyksestä mukaan THL vastaa sähköisen lääkemääräyksen ja tässä laissa tarkoitettujen valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen käytön ja toteutuksen suunnittelusta ja ohjauksesta. 4 S ivu

5 Sosiaali- ja terveysminiteriön (STM) ja THL:n puitesopimuksen ( ) ja STM:n kirjaamisoikeuden päätöksen ( ) mukaan THL toimittaa STM:lle toimintasuunnitelman sekä kolme kertaa vuodessa hyväksyttäväksi seuranta- ja talousraportin. Ministeriö käsittelee ja hyväksyy kyseiset dokumentit yhteistyössä THL:n kanssa. Näiden lisäksi OPERin toimintaa ohjaavat tietohallintolaissa (634/2011) esitetyt säädökset. 1.3 OPERIN TOIMINTA-AJATUS Varmistamme, että asiakkaan terveys- ja hyvinvointitieto on hyödynnettävissä, kun sitä tarvitaan 2. OPERATIIVISEN OHJAUKSEN LYHYEN TÄHTÄIMEN TAVOITTEET Arkkitehtuurivision mukaan kansalaisten asiakastiedot ovat aina saatavilla siellä missä kansalainen saa sosiaali- ja terveyspalveluja. Tiedot ovat ajantasaiset ja yhdenmukaiset ja niitä käsitellään tietoturvallisesti ja teknisesti standardoidussa muodossa. Asiakastietojen rakenteisuus mahdollistaa tiedoista tehtävät älykkäät yhteenvedot ja tiivistykset. Valtakunnalliset tietojärjestelmäpalvelut toimivat yhteisenä tiedonvälityksen ja tiedon tallentamisen alustana, jota sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioiden asiakastietojärjestelmät hyödyntävät. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen tiedonhallinnan pitkän aikavälin tavoitteena on mahdollistaa asiakastietojen tehokas hallinta, tietojen ajantasainen saatavuus, yhteiskäyttö ja sähköinen arkistointi avoimien standardien mukaisesti. Asiakkaiden mahdollisuudet katsella ja hallita omia terveys- ja hyvinvointitietojaan paranevat. Kokonaisuus luo pohjaa sosiaali- ja terveydenhuollon prosessien uudistamiselle, mahdollistaa aiempaa edullisemmat ja vaikuttavammat toimintamallit sekä edistää potilasturvallisuutta. STM käynnisti syksyllä 2013 sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan strategiatyön, jonka aikajänne ulottuu vuoteen 2020 saakka. Strategiatyö jatkuu keväällä ja toimeenpanon suunnittelu tapahtuu syksyllä OPERin päällikkö osallistuu työhön asiantuntijasihteerinä. Alkuperäisen suunnitelman mukaan tunnistettiin useita valtakunnallisia palveluja OPERin ohjaustehtävän kohteiksi. Operatiiviselle ohjaukselle asetettiin alussa 13 tavoitetta (taulukko 1). Kahdeksan ensimmäistä tavoitetta on asetettu viisivuotiskaudelle Vuoden 2015 loppuun saakka operatiivisen ohjauksen pääpaino on edistää asiakastietolain ja lain sähköisestä lääkemääräyksestä toimeenpanoa: pyritään varmistamaan Kanta-palveluiden toteutuminen kulloinkin voimassaolevien lakien asettamissa aikatauluissa (tavoitteet 1 8). Tavoitteisiin 9 13 liittyvien toimien loppuun saattaminen ulottuu tätä kautta pitemmälle. Vuosien tavoitteisiin vaikuttavat merkittävästi asiakastietolakiin ja lakiin sähköisestä lääkemääräyksestä valmistellut muutokset, jotka annettiin hallituksen esityksenä eduskunnalle (HE 219/2013 vp). Lakimuutosten toimeenpanon hankkeistaminen aloitettiin vuonna Hankkeistaminen tehdään yhteistyössä Kelan kanssa ja hankkeistamisessa otetaan huomioon toimijoiden lakisääteiset vastuut. Toimeenpano käynnistetään heti lakimuutosten hyväksymisen jälkeen. Hankekokonaisuus vaatii merkittävää resursointia suunnitteluun, toteutukseen, ohjaukseen ja seurantaan sekä muutosten toimeenpanoon terveydenhuollon toiminnassa kentällä. Hankekokonaisuus, muutosten laajuus ja vaikutukset valtakunnallisiin tietojärjestelmäpalveluihin edellyttävät 5 S ivu

6 muutosten toteuttamista Kanta-palveluihin palvelukohtaisina osaprojekteina. Osaprojekteja toteutettaessa varmistetaan valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen yhteentoimivuus järjestelmällisellä yhteistyöllä. Taulukko 1. Operatiivisen ohjauksen tavoitteet vuosille Sähköiset lääkemääräykset ovat käytössä koko maassa ja kaikki siihen velvoitetut tahot ovat liittyneet Reseptikeskukseen 2. Palvelujen tuottajat ovat liittyneet valtakunnalliseen Potilastiedon arkistoon ja käyttävät arkistopalvelua 3. Kanta-potilasasiakirjat ovat rakenteeltaan ja tietosisällöltään kansallisesti yhdenmukaisia ja ne arkistoidaan sähköisesti 4. Asiakkaat voivat kansalaisen katseluliittymän avulla tehdä suostumuksia, kieltoja ja hoitoaan koskevia tahdonilmaisujaan Tiedonhallintapalveluun sekä katsella terveystietojaan. Tiedonhallintapalvelun kautta terveydenhuollon ammattilaiset saavat potilaan terveyden ja sairaanhoidon kannalta keskeiset tiedot käyttöönsä 5. Terveydenhuollon henkilöstö (mukaan lukien apteekit) osaa käyttää valtakunnallisia tietojärjestelmäpalveluja 6. Kansalaisille on tarjolla ajantasaista tietoa Kanta-palveluista (sähköinen lääkemääräys, Potilastiedon arkisto, Omakanta, Tiedonhallintapalvelu) 7. Tietojärjestelmien tietoturva ja tietosuojataso on korkea ja niitä valvotaan 8. Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnossa noudatetaan voimassa olevaa lainsäädäntöä ja valtakunnan tason poikkihallinnollisia yleisperiaatteita 9. Tietorakenteet mahdollistavat sairauksien ehkäisyä, hoidon laatua ja potilasturvallisuutta lisäävien innovaatioiden käyttöönottoa (kuten päätöksenteon tuki) 10. Tietojärjestelmäratkaisut mahdollistavat nopean ja edullisen tilasto- ja rekisteritiedonkeruun sekä tiedolla johtamisen 11. Suomella on valmius liittyä EU-tasoiseen kansalliset rajat ylittävään potilastiedonvaihtoon 12. Asiakkaille tarjotaan sähköisiä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja, jotka sisältävät sekä asiakkaan omaehtoisen terveyden edistämisen ja hoidon että tiedonvaihdon palvelujen tuottajien välillä 13. Sosiaalihuollon asiakastiedot ovat yhdenmukaisesti tuotettuja ja saatavissa mahdollisimman organisaatioista riippumattomasti. Valtakunnallista arkistopalvelua (työnimi KanSa ) on pilotoitu ja käyttöönottoa suunniteltu [oletus: lainsäädäntö toteutuu] 3. OPERIN TEHTÄVÄT VUONNA KOKONAISARKKITEHTUURIN MENETELMÄN SOVELTAMINEN OPERATIIVISEEN OHJAUKSEEN OPERin toimintaa ohjaavat myös tietohallintolaissa (634/2011) esitetyt säädökset. Julkisen hallinnon viranomaisen on julkisen hallinnon tietojärjestelmien yhteentoimivuuden mahdollistamiseksi ja varmistamiseksi suunniteltava ja kuvattava kokonaisarkkitehtuurinsa sekä noudatettava laadittua ja ylläpidettyä kokonaisarkkitehtuuria ja sen edellyttämiä yhteentoimivuuden kuvauksia ja määrityksiä sekä toimialakohtaisia tietojärjestelmien yhteentoimivuuden kuvauksia ja määrityksiä. STM vastaa terveys- ja hyvinvointi -kohdealueen (hallinnonalan) kokonaisarkkitehtuurityöstä. Terveys- ja hyvinvointi -kohdealueen kokonaisarkkitehtuuri jakautuu sosiaalihuollon ja terveydenhuollon kohdealueiden arkkitehtuureiksi. Hallinnonalan arkkitehtuurista vastaa THL ja sote-kohdealueiden arkkitehtuuria ohjaa OPER. Keskeinen osa sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisarkkitehtuuria ovat valtakunnalliset terveydenhuollon tietojärjestelmäpalvelut (Kanta-palvelut). Kokonaisarkkitehtuurin avulla sovitetaan eri hankekokonaisuuksia toteuttavia palveluita yhteen. Koordinaation piirissä ovat Kanta, KEJO, SADe ja palveluarkkitehtuuriin sekä sosiaalihuoltoon suunnitteilla olevan valtakunnallisen tietovarannon hankekokonaisuudet. Lisäksi tehdään alueellisen tason kokonaisarkkitehtuuriin liittyvää yhteistyötä muiden muassa Suomen Kuntaliiton AKUSTI-hankkeen kanssa. 6 S ivu

7 Vuonna 2013 aloitettu sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallinen kokonaisarkkitehtuurityö julkaistiin lausuntokierrokselle ja lausunnot on pyydetty mennessä. Lausunnoista koostetaan lausuntoyhteenveto (2Q2014). Materiaaleja ja lausuntoja (yli 70 lausuntoa) työstetään ainakin sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon operatiivisessa yhteistyöryhmässä ja sen alatyöryhmässä (arkkitehtuuriryhmä) keväällä Kokonaisarkkitehtuuria laajennetaan sosiaalihuollon valtakunnallisten tietojärjestelmäpalveluiden arkkitehtuurikuvauksella vuonna Työn pohjana käytetään Tikesos-hankkeessa laadittua sosiaalihuollon kansallisen kokonaisarkkitehtuurin kuvausta, jota päivitetään ja se yhteen sovitetaan terveydenhuollon kokonaisarkkitehtuuriin tavoitteena kuvata yhteinen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisarkkitehtuuri. Terveydenhuollon kokonaisarkkitehtuurin kuvauksia kehitetään kuvaamalla terveydenhuollon käsitemalli sekä päivittämällä THL:n julkaisema terveydenhuollon prosesseja kuvaava asiakirja (julkaisu). Vuonna 2013 päätetty kansallisen palveluarkkitehtuurin ja palveluväylän toimeenpano vaikuttaa myös sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Tähän kehittämistyöhön osallistutaan aktiivisesti. Samalla arvioidaan palveluväylän hyödyntämisen mahdollisuuksia sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisten tietojärjestelmäpalveluissa. Edistetään sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyviä pilotteja (kuten puolesta asiointi), jotka täsmentyvät ICT 2015 jatkotyössä ja VM:n palveluarkkitehtuuria varten asetettavassa ohjelmassa. Kansallisen tunnistamisratkaisun kehittämistä seurataan aktiivisesti sekä arvioidaan mahdollisten muutosten vaikutuksia sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisarkkitehtuuriin. Järjestämislain vaikutuksista tiedonhallinnan ohjaukseen ja tietojärjestelmien toteutuksen ohjaukseen tehdään esiselvitys yhteistyössä STM:n, Kelan, Suomen Kuntaliiton sekä sosiaali- ja terveydenhuollon kentän toimijoiden kanssa. Valtakunnallisen arkistointipalvelun osalta luodaan alustavat mallit rekisterinpitäjyyden muodostamisen käytännöille sosiaali- ja terveydenhuollon alueiden muodostamisen suhteen. Kokonaisarkkitehtuuriin liittyvä kehittämispolku täydennetään vuoden 2016 loppuun. Potilastiedon arkiston käyttöönottojen vaiheistuksesta ja aikatauluista säädetään STM:n vaiheistusasetuksessa. Osallistutaan tämän vaiheistusasetuksen päivittämiseen vuonna Päivitetään suunnitelma Potilastiedon arkistoon vuoden 2016 jälkeen tallennettavien tietosisältöjen vaiheistuksesta. Sähköisen lääkemääräyksen laatimisen ja Kanta-palveluihin tallennettuja potilastietojen tarkastelun ja tallentamisen mahdollistaminen kansallisen käyttöliittymällä kautta on säädetty asiakastietolaissa ja laissa sähköisestä lääkemääräyksestä. OPER osallistuu lakisääteisen tehtävänsä mukaisesti kansallisen käyttöliittymän toiminnallisuuden edistämiseen vuonna 2014, jossa otetaan huomioon käyttäjien tarve kansallisen käyttöliittymän käyttöönottoon jo ennen lakisääteistä määräaikaa Määrittelytyö OPER organisoi määrittelytyön voimassa olevien vaiheistussuunnitelmien pohjalta. Pidetään määrittelyjen hallinnoinnissa erityisesti huolta siitä, että käyttäjät ja kaikki tietoteknisten ratkaisujen valmistajat saavat riittävästi ja oikeaan aikaan mahdollisuuksia osallistua määrittelytyöhön. Jatketaan määrittelyprosessin kehittämistä vuonna Kuvataan kehittämistarpeiden kerääminen, valinta, määrittely, tuotokset sekä hyväksymis- ja julkaisumenettely. Laaditaan jo aiemmin tehtyjen määrittelyjen ylläpitosuunnitelma. Prosessin kehittämiseen osallistuvia toimijoita ovat kehitysehdotusten vastaanottajat, määrittelyn koordinoijat, kommentoivat asiantuntijatahot sekä hyväksymismenettelyyn osallistuvat toimijat. Jatketaan ja kehitetään sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioiden ja (asiakas)tietojärjestelmien valmistajien yhteisen asiantuntijaverkoston toimintaa (Viila-asiantuntijayhteistyö) OPERin puheenjohdolla. 7 S ivu

8 Itsemääräämisoikeuslaki STM:n työryhmän ehdotus laiksi sosiaalihuollon asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeuden vahvistamisesta ja rajoitustoimenpiteiden käytön edellytyksistä sisältää myös sote-tietohallintoon sekä potilas- ja asiakastietojärjestelmiin liittyviä toimenpiteitä. Aloitetaan näiden toimenpiteiden valmistelutyöt. Tilasto- ja rekisteritiedon keruu sekä tiedolla johtaminen Tavoitteena on, että vuoden 2015 jälkeen tietojärjestelmäratkaisut mahdollistavat nopean ja edullisen tilasto- ja rekisteritiedonkeruun sekä tiedolla johtamisen. Jatketaan vuonna 2014 yhteistyötä HILMOn ja AvoHILMOn tietosisältöjen järjestelmällisessä vertailussa (kertomustietojen sisällöt ja rakenteet). Laaditaan Kantaan kertyvien potilastietojen käytöstä tilastoinnissa kirjallinen suunnitelma, joka esitellään STM:lle vuoteen 2015 mennessä. Jatketaan vuonna 2014 yhdenmukaistamista: termit ja määritykset sosiaali- ja terveydenhuollon tilasto- ja rekisterituotannossa sekä asiakastietojärjestelmissä. Työ projektoidaan (projektisuunnitelma). Otetaan huomioon sosiaalihuollon asiakasta koskevien tilastotietojen keruiden kehittämisprosesseissa ja vuonna 2014 tehtävissä tilastomuutoksissa sosiaalihuollon asiakastiedon määritykset sosiaalihuollon hoitoilmoituksessa, lastensuojelurekisterissä, toimeentulorekisterissä ja rikossovittelussa. Jos tiedonkeruussa on tehty sosiaalihuollon asiakastietoja koskevia muutoksia, arvioidaan ja dokumentoidaan muutosten vaikutukset asiakastietomäärityksiin. Sovitaan vastuutahot sosiaalihuollon asiakastietomallin ja alan tilastoissa olevien yhteisten luokitusten ylläpidolle. Määritellään sosiaali- ja terveydenhuollon henkilörekisterien tietosisällön tietomallinnukseen liittyvät sosiaali- ja terveydenhuollolle yhteiset tiedot Kanta-yhteensopivasti. Sosiaali- ja terveysalan palvelukokonaisuus (SoTe-SADe) OPERin ohjaustoiminnan rinnalla on seurattu ja tehty yhteistyötä kansalaisen sähköisten palveluiden kokonaisuutta valmistelevan, VM:n rahoittaman Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman (SADe) kanssa. Ohjelmaan sisältyvässä ja THL:n koordinoimassa Sosiaali- ja terveysalan palvelukokonaisuudessa (SoTe-SADe) tuotetaan keinoja, joilla kansalaisella on mahdollisuus ottaa vastuu omasta hyvinvoinnistaan ja ongelmien ennaltaehkäisystä. Tavoitteena on myös tehostaa hoito- ja palveluprosessien suunnittelua ja toteutusta. Palvelukokonaisuuteen sisältyy valtakunnallisesti ja alueellisesti toteutettavia palveluita. Valtakunnallisesti toteutetaan muun muassa yleistä sosiaali- ja terveystietoa, riskitestejä ja avuntarpeen itsearvioinnin menetelmiä, palveluhakemisto sekä palautepalveluita potilas- ja asiakastyytyväisyyden mittaamiseen. Alueellisesti tehdään muun muassa tutkimustulosten ja hoitoviestien välityspalveluita. Standardointi OPER vastaa terveydenhuollon tietotekniikan standardoinnin ohjauksesta Suomessa. OPERin edustaja toimii SFS:n seurantaryhmän puheenjohtajana. Kaikissa määrittelyissä pyritään mahdollisimman pitkälle noudattamaan yleisiä standardeja. Seurataan vuonna 2014 verkostoituneen yhteistyön keinoin standardoinnin kehitystä ja osallistutaan standardointikokouksiin riittävässä laajuudessa (HL7, IHE, Continua, IHTSDO, ISO/CEN/SFS, JHS). OPERin edustaja on toiminut Suomen HL7 yhdistyksen hallituksen jäsenenä alkaen. Hankitaan valtakunnallinen käyttöoikeus SNOMED CT -järjestelmään vuonna S ivu

9 3.2 SÄHKÖINEN LÄÄKEMÄÄRÄYS Tavoitteena on, että 75 % lääkemääräyksistä on sähköisiä lääkemääräyksiä Kansallisen ammattilaisen käyttöliittymän ensimmäisen vaiheen toteutuksen, web-reseptin määrittelyt ovat valmiit Julkisen terveydenhuollon sähköisen lääkemääräyksen käyttöönotot ja käyttö Mahdollistetaan sähköisen lääkemääräyksen laatiminen myös annosjakelun piirissä oleville potilaille. Loput suun terveydenhuollon ja työterveyshuollon toimipisteet ottavat sähköisen lääkemääräyksen käyttöön mennessä. Tavoitteena on, että 100 % julkisen terveydenhuollon toimintayksiköistä (180/180) käyttää sähköistä lääkemääräystä Puolustusvoimien terveydenhuollon palveluja tarjoavien yksiköiden sähköisen lääkemääräyksen käyttöönottoa edistetään osana Potilastiedon arkiston käyttöönoton suunnitelmaa vuoden 2014 toisella puoliskolta alkaen. Suunnitelmat 8 valtion erityiskoulun kouluterveydenhuollon yksiköiden liittämisestä valtakunnallisiin Kantapalveluihin käynnistettiin vuoden 2014 alkupuolella. Valtion mielisairaaloiden tarve sähköisen lääkemääräyksen käyttöön ottamista tarkastellaan Potilastiedon arkistoon liittymisen yhteydessä. Seurataan ja konsultoidaan valmisteluja, jotka on käynnistetty Rikosseuraamusviraston terveydenhuollon siirtämiseksi THL:n vastuulle. Yksityisen terveydenhuollon palveluja tarjoavien sähköisen lääkemääräyksen käyttöönotot Yksityisen terveydenhuollon toimintayksiköiden sähköisen lääkemääräyksen käyttöönottoja edistetään voimassa olevan lain (61/2007) mukaisesti. Tavoitteena on, että aiempaan lakisääteiseen määräaikaan ( ) mennessä Kanta-palveluihin on liittynyt vähintään 60 % liittymisvelvollisista yksityisen terveydenhuollon palveluja tarjoavista organisaatioista. Muiden (40 %) liittymisten aikataulut varmistetaan, kun käytössä oleva potilastietojärjestelmä tai käyttöön otettava reseptisovellus valmistuu. Tavoitteena on, että 80 % yksityisen terveydenhuollon liittymisvelvollisista toimijoista on liittynyt valtakunnallisiin Kanta-palveluihin mennessä. Itsenäisten ammatinharjoittajien sähköisen lääkemääräyksen käyttöönottojen aikatauluja tarkennetaan, kun käytössä olevien potilastietojärjestelmien tai käyttöön otettavien web-reseptiratkaisujen valmius varmistuu. Tavoitteena on mahdollistaa itsenäisten ammatinharjoittajien liittyminen Kanta-palveluihin (sähköinen lääkemääräys) ja ensimmäiset käyttöönotot vuoden 2014 lopulla. Yksityisen terveydenhuollon sähköisen lääkemääräyksen käyttöönottoja seurataan kuukausittain valtakunnallisessa yhteistyöryhmässä OPERin puheenjohdolla. Lisäksi tietojärjestelmien valmistumista ja käyttöönottojen aikataulujen suunnittelua ja toteutumista seurataan tietojärjestelmittäin tapaamisissa yhteistyössä Kelan kanssa. Sosiaalihuollon toimintayksiköiden sähköisen lääkemääräyksen käyttöönotot Liittyminen valtakunnallisiin Kanta-palveluihin sähköisen lääkemääräyksen käyttäjänä mahdollistetaan sosiaalihuollon palveluja tarjoaville toimintayksiköille, joissa tarjotaan myös terveydenhuollon palveluja. Tavoitteena on saada nämä sosiaalihuollon toimintayksiköt OID-kooditettua SOTE-organisaatiorekisteriin vuoden 2014 toisella neljänneksellä, jonka jälkeen päivitetään liittymisohjeet, toimintamallit ja kirjaamisohjeet. Tavoitteena on, että ensimmäiset erityishuoltopiirien sosiaalihuollon palveluja tarjoavat toimipisteet (joissa tarjotaan myös terveydenhuollon palveluja) liittyisivät sähköisen lääkemääräyksen käyttäjiksi vuoden 2014 syksyllä. 9 S ivu

10 Sidosryhmäyhteistyö ja sähköisen lääkemääräyksen käyttö Vuonna 2014 jatketaan yhteistyötä sidosryhmien ja viranomaisten kanssa, missä edistetään ja pidetään yllä sähköisen lääkemääräyksen käyttöönottoja ja käyttöä. Valviran ja aluehallintovirastojen (AVI) sekä THL/TILU-yksikön ylläpitämän valtakunnallisen Koodistopalvelun ja Kelan kanssa edistetään itsenäisten ammatinharjoittajien liittymistä Kanta-palveluun sähköisen lääkemääräyksen käyttäjänä. Asiasta kuullaan edunvalvojia (kuten Suomen Lääkäriliitto, Suomen Hammaslääkäriliitto, Lääkäripalveluyritykset). Menettelytavoista ja itsenäisten ammatinharjoittajien tietojen tuomisesta Valvira/Valveri-rekisteristä THL/SOTE-organisaatiorekisteriin sovitaan yhteistyössä Valviran ja AVI:en kanssa. Vuonna 2014 avustetaan AVI-organisaatioita kertyneiden jonojen purkamisessa ja ajantasaisempiin tietotarpeisiin tähtäävien prosessien suunnittelussa. Apteekkien edustajien (Suomen Apteekkariliitto, Yliopiston Apteekki ja Itä-Suomen yliopiston apteekki) sekä Fimean kanssa yhteistyössä tarkistetaan annosjakelun piirissä olevien potilaiden sähköisen lääkemääräyksen käytössä tarvittavat apteekkien ohjeet. Tarvittaessa kuullaan myös STM:tä. Seurataan aktiivisesti apteekkien tietojärjestelmien kehittämistä myös käyttäjiltä saatujen toiveiden osalta. Rajatun lääkkeenmääräämisoikeuden omaavien terveydenhuollon ammattilaisten sähköisen lääkemääräyksen käyttöä edistetään yhteistyössä Kelan kanssa, missä otetaan huomioon mahdolliset lääkkeenmääräämisen asetuksen (1088/2010) tulevat muutokset. Vuonna 2014 järjestetään tarvittaessa terveydenhuollon ja apteekkien toimijoille suunnattuja, kaikille avoimia yhteistyötilaisuuksia, joita on mahdollista seurata etäyhteyksin. Sähköisen lääkemääräyksen toimintamallien koulutukset toteutetaan osana käyttöönottoja. Yksityisten toimijoiden liittymistä Kanta-palveluihin sähköisen lääkemääräyksen käyttäjinä tukevan valtionavustetun erespa-projektin toimintaa seurataan ja ohjataan aktiivisesti (päättyy huhtikuussa 2014). Viestintä Ennakoitavissa olevien lakimuutosten vaikutuksista ja muutosten edellyttämistä toimenpiteistä järjestetään tiedotustilaisuus sidosryhmille, tuotetaan ajantasaista tietoa verkkoon ja päivitetään ohjeet, määritykset ja toimintamallit. Valmiudet sähköisten lääkemääräysten vaihtoon EU:ssa Tavoitteena on, että Suomella on valmius liittyä EU-tasoiseen kansalliset rajat ylittävään potilastiedon vaihtoon epsos-hankkeessa (Smart Open Services for European Patients Open ehealth Initiative for a European Large Scale Pilot of Patient Summary and Electronic Prescription), jonka jatkovaiheeseen Suomi osallistuu Jatketaan sähköisen lääkemääräyksen käytön vaiheittaista testaamista yli kansallisrajojen yhdessä Ruotsin kanssa vuonna 2014 erityisesti Tornionjokilaakson alueella. Yhteistyö sisältää toimintamalleihin ja tiedottamiseen liittyviä tehtäviä. THL jatkaa osallistumista hankkeen tehtäviin EU-tasolla. epsos-reseptin tuotteistamista jatketaan. Määrittelyt epsos-reseptin toimittamisen yhdistämisestä apteekkien normaaliin toimintaan aloitetaan syksyllä S ivu

11 Pääasiassa Tornionjokilaakson alueella toteutettavaa epsos-kokeilun sähköisen lääkemääräyksen tiedottamista tuetaan suomen- ja ruotsinkielellä verkossa, mediassa, jaettavilla materiaaleilla sekä alueellisella markkinoinnilla. Tiedottamista hoidetaan yhteistyössä Kelan kanssa. 3.3 POTILASTIEDON ARKISTO Potilastiedon arkisto otetaan käyttöön julkisessa terveydenhuollossa vuonna Tavoitteena on, että 70 % käyttöön otoista toteutuu määräaikaan ( ) mennessä ja että 100 % julkisen terveydenhuollon toimintayksiköistä käyttää Potilastiedon arkistoa mennessä. Varsinaisten ydinpotilastietojärjestelmien tuottaman potilastiedon lisäksi Potilastiedon arkiston käyttöä laajennetaan erillisjärjestelmien tuottamilla potilastiedoilla järjestelmien, kuten laboratorio- ja kuvantamisjärjestelmien arkistointivalmiuksien mukaisesti. Käyttöönottojen etenemistä seurataan sairaanhoitopiirien aluehankkeiden, potilastietojärjestelmien valmistajien ja kansallisten toimijoiden valtakunnallisessa Varjo-yhteistyöryhmässä. Lisäksi järjestetään koulutusta toimintamalleista ja alueellisia yhteistyötilaisuuksia käyttöönottojen tueksi. Ylläpidetään verkko-oppimisen ympäristöä Kelan kanssa toimintamallien omaksumisen tueksi. Toimintamalleja ja Potilastiedon arkiston käyttöön liittyviä ohjeita ylläpidetään ja päivitetään. Kehitetään ja kuvataan toimintamalleja Potilastiedon arkiston hyödyntämisen näkökulmasta. Ohjataan tietojärjestelmien valmistajia määrittelyjen toteuttamisessa potilastietojärjestelmiin. Käyttöönottoja tuetaan useilla valtionavustettavilla projekteilla, joiden kehittämisen painopiste on varmistaa toiminnallisen muutoksen onnistuminen ja (rakenteisen) kirjaamisen käytänteet. Yksityisen terveydenhuollon Potilastiedon arkiston käyttöönottoja valmistellaan vuonna 2014 niin, että ensimmäiset käyttöönotot toteutuisivat vuoden 2015 alkupuolella. Käyttöönotot aikataulutetaan vuonna 2014 potilastietojärjestelmien valmistumissuunnitelmien mukaisesti. Yksityisten terveydenhuollon toimijoiden käyttöön ottojen valmistelujen edistymistä seurataan valtakunnallisesti omassa yhteistyöryhmässä. Lisäksi järjestetään valmistelukokouksia sekä informointi- ja yhteistyötilaisuuksia tietojärjestelmittäin ja ammattialoittain. Otetaan huomioon ne ammattialat, joille Potilastiedon arkisto on ensimmäinen käyttöön otettava Kanta-palvelu. Puolustusvoimien terveydenhuollon palveluja tarjoavien yksiköiden liittymistä Potilastiedon arkistoon edistetään. Suunnitelmat 8 valtion erityiskoulun kouluterveydenhuollon yksiköiden liittämisestä valtakunnallisiin Kanta-palveluihin käynnistettiin vuoden 2014 alkupuolella. Käynnistetään suunnitelma valtion mielisairaaloiden ja muiden valtion terveydenhuollon toimintayksiköiden liittämiseksi Potilastiedon arkistoon. Vuonna 2014 kehitetään, testataan ja valmistellaan pilotteja viimeistään vuonna 2016 tallennettavien tietosisältöjen ja toiminnallisuuksien osalta (kuten suun terveydenhuollon ja ensihoidon tietosisällöt, koosteet, terveys- ja hoitosuunnitelma, todistukset). Vuoden 2016 määrittelyt on vahvistettu viimeistään , todistusten ja lausuntojen määrittelyt 12/2014 mennessä. Suun terveydenhuollon hankekokonaisuudessa tavoitteena on varmistaa käytössä olevien potilastietojärjestelmien valmistuminen, käytettävyys, määrittelyjen toimivuus sekä pilotoida suun terveydenhuollon tietosisällöt vuoden 2015 alusta alkaen. Ennen Potilastiedon arkiston käyttäjäksi liittymistä tuotettujen potilastietojen (ns. vanhat tiedot) arkistointia Kanta-palveluun valmistellaan kahdessa valtionavustetussa projektissa yhteistyössä Kelan kanssa. Vuonna 2014 laaditaan palvelukuvaus näiden tietojen arkistoinnista. Tehdään suunnitelma näiden tietojen arkistoinnin laajentamista myös muihin organisaatioihin ja potilastietojärjestelmiin. Potilastiedon arkistoon tehtiin vuonna 2013 kuvantamiseen liittyviä kokeiluja kahdessa valtionavustetussa projektissa. Lisäksi STM hankki vuonna 2013 kansalliset lisenssit XDS- ja DICOM-rajapintoihin. Vuonna 2014 luodaan 11 S ivu

12 valmiuksia jo hankittujen komponenttien ja rajapintojen tuotannolliselle käyttöönotolle ottaen huomioon kokeiluista (KVARKKI) ja jatkokehityksestä saadut kokemukset. Potilastiedon arkiston käyttöönottoa tuetaan tuottamalla ammattilaisviestinnän materiaalia. Viranomais- ja sidosryhmäyhteistyö Jatketaan yhteistyötä sidosryhmien ja viranomaisten kanssa, missä edetään ja pidetään yllä Potilastiedon arkiston käyttöönottoja ja käyttöä vuonna OMAKANTA, TIEDONHALLINTAPALVELU JA VALTAKUNNALLINEN KÄYTTÖLIITTYMÄPALVELU Tiedonhallintapalvelun periaatteet ja toiminnalliset määrittelyt -julkaisu päivitetään keväällä STM:n vaiheistusasetuksessa laajennetaan kattamaan vaadittavia tietosisältöjä ja toimintamalleja. Tiedonhallintapalvelun valtakunnallisen lääkityslistan toimintamallia on tarkennettu potilaskertomuksen lääkitysmerkintöjen määrittelyjen yhteydessä vuonna Lääkityslistan toiminnalliset määrittelyt osana Tiedonhallintapalvelua kuvataan keväällä 2014 päivitettävässä julkaisussa. Määrittelyjä tarkennetaan muun muassa Potilastiedon arkiston potilaskertomusmerkintöjen ja Reseptikeskuksen rooleja potilaan kokonaislääkityksen hallinnassa sekä potilaan voimassa olevan lääkityksen hallintaan tarkoitettua toimintamallia. Lisäksi tietosisältöihin on tulossa laajennuksia, jotka kattavat erityisesti rakenteisen annostelun kirjaamisen. Käynnistetään määrittely potilaan valinnanvapauden (terveysaseman valintatiedot) tietojen tallentamiseksi Tiedonhallintapalveluun. Tiedonhallintapalvelun toimintaperiaatteita arvioidaan laajemmin kokonaisuutena vastaamaan paremmin potilastietojärjestelmien, Omakanta-palvelun, valtakunnallisen käyttöliittymäpalvelun ja valtiolliset rajat ylittävään tiedonvaihtoon liittyviä tarpeita. Vuonna 2014 suunnitellaan ja käynnistetään pilotointi Tiedonhallintapalvelun avulla ylläpidettävän terveys- ja hoitosuunnitelman osalta. Käynnistetään ammattilaisten käyttöliittymäpalveluiden määrittely- ja toteutustyö. Omakantaan toteutetaan sähköisten lääkemääräysten uusimispyyntöjen lähettämistoiminnallisuus ja siirtyminen Vetuma-tunnistuspalvelun käyttöön. Vuonna 2014 laajennetaan Omakannan tietosisältöä: toteutetaan lääkärintodistus A:n ja suun terveydenhuollon tietojen näyttäminen. Lisäksi Omakannan toimintaa ja sisältöä validoidaan osana Potilastiedon arkiston asiakas- ja ristiintestausta. Omakannan uusien toiminnallisuuksien ja tietosisältöjen osalta käynnistetään sähköisen lääkemääräyksen tulevan suostumusten hallinnan määrittely, arvioidaan potilaan lääkitykseen liittyvien haittavaikutusilmoitusten toimittaminen Omakannan kautta Fimealle, terveys- ja hoitosuunnitelman asiakastestaus pilottiorganisaation kanssa, puolesta asiointiin liittyvän toiminnallisuuden määrittely (ja toteutus) sekä valtakunnallisten, alueellisten ja paikallisten sote-asiointipalvelujen (SADe) Omakantaan liittyvien integrointitarpeiden selvitystyö. Viestintä Omakannan markkinointia tehostetaan valtakunnallisissa viestimissä ja sosiaalisen median kanavissa, jotta mahdollisimman moni suomalainen tietäisi mahdollisuudestaan päästä käsiksi omiin resepti- ja tallennettuihin terveystietoihinsa. Tunnettuuden parantamisella tuetaan terveydenhuollon ammattilaisten informointitehtävää. Valtakunnallisesta liittymisaikataulusta tiedotetaan verkossa julkisesti ja verkostokirjeellä toimijoille. 12 S ivu

13 3.5 POTILASTIETOJÄRJESTELMIEN TIEDON RAKENTEISTAMINEN Rakenteistaminen Vaiheistusasetuksen mukaisesti viimeistään mennessä valtakunnalliseen Potilastiedon arkistoon tallennettavien keskeisten rakenteisten tietojen tietosisältöjen ja lomakemäärittelyjen sekä niihin liittyvien luokitusten määrittelyt ja päivitykset saatetaan loppuun ja julkaistaan Koodistopalvelimella. Koodistopalvelimella julkaistujen tietosisältöjen, lomakerakenteiden ja luokitusten sisällöt tarkistetaan ja niistä tuotetaan tarvittavilta osin ruotsinnokset. Niistä koodistoista ja määrittelyistä, joita ei julkaista Koodistopalvelimella, tuotetaan listaus käytettävistä koodistoista ja niiden sijainnista. THL/OPER julkaisee seuraavat tietosisältömäärittelyt vuonna 2014: Suun terveydenhuollon potilaskertomusmerkintöjen tietosisältö (julkaistu 03/2014; luokitukset julkaistaan 03-04/2014), Lääkemerkinnän tietosisältö (julkaisutavoite 05/2014), Ensihoitokertomusmerkintöjen tietosisältö (julkaisutavoite 06/2014; luokitusten julkaisutavoite 06-08/2014) sekä Tiedonhallintapalvelun tietosisältöjen päivitys (julkaisutavoite 06/2014; luokitusten julkaisutavoite 06-08/2014). Vaiheistusasetuksen mukaisesti viimeistään mennessä valtakunnalliseen Potilastiedon arkistoon tallennettavien keskeisten rakenteisten tietojen tietosisällöt ja lomakemäärittelyihin liittyvät toiminnalliset määrittelyt tuotetaan ja julkaistaan THL:n julkaisuna ja/tai kanta.fi-verkkosivuilla. THL/OPER julkaisee seuraavat toiminnalliset määrittelyt vuonna 2014: Lääkemerkinnän tekeminen ja tietosisältö Toiminnallinen määrittely (julkaistu 03/2014), Suun terveydenhuollon potilaskertomusmerkintöjen toiminnalliset määritykset 2016 (julkaisutavoite 06/2014), Tiedonhallintapalvelun periaatteet ja toiminnallinen määrittely, versio 2014 (julkaisutavoite 06/2014) sekä Ensihoitokertomusmerkintöjen toiminnalliset määritykset (julkaisutavoite 08/2014). Vaiheistussuunnitelmassa viimeistään vuonna 2018 mennessä valtakunnalliseen Potilastiedon arkistoon tallennettavien tietojen tietosisältöjen määrittelyt käynnistetään vuonna Lääkitys Potilastiedon arkiston ja Reseptikeskuksen tulevien lääkitystietojen tietosisältöjä ja -rakenteita yhdenmukaistetaan ja lääkitysten tietosisältöjen määritykset päivitetään vuoden 2016 vaatimusten mukaisiksi. Potilaskertomuksen lääkitysmerkintöjen tietosisältöjä ja -rakenteita sekä toiminnallisia määrittelyjä valmisteltiin vuonna 2013 mahdollistamaan Tiedonhallintapalvelun valtakunnallisen lääkityslistan käyttöönotto mennessä. Määrittelyiden viimeistelyssä otetaan huomioon myös asiakastietolain ja sähköisen lääkemääräyslain muutokset (HE 219/2013 vp). Määrittelyt viimeistellään keväällä 2014: toiminnallinen määrittely on jo julkaistu, tietosisällöt ovat koodistopalvelun julkaisutoimikunnassa 04/2014, ja Tiedonhallintapalvelun päivityksessä tarkentuvat myös lääkityksen toiminnallisuudet (koodistopalvelun julkaisutoimikunnassa 06/2014). Tavoitteena on, että määrittelyt vahvistetaan mennessä. Sähköisen lääkemääräyksen ja potilaskertomuksen lääkitysmerkintöjen tietosisällöt ja -rakenteet yhtenäistetään ja ne julkaistaan Koodistopalvelimella. Suun terveydenhuolto Suun terveydenhuollon rakenteisten potilaskertomusmerkintöjen tietosisältöjä ja -rakenteita sekä toiminnallisia määrittelyjä valmisteltiin vuonna Vaiheistusasetuksen mukaan viimeistään mennessä Potilastiedon arkistoon tallennettavien tietosisältöjen ja niihin liittyvien luokitusten määrittelyt viimeistellään alkuvuon- 13 S ivu

14 na 2014 ja ne julkaistaan Koodistopalvelimella. Myöhempään vaiheeseen jäävät tietosisällöt, rakenteet ja niihin liittyvät luokitukset määritellään vuonna Suun terveydenhuollon potilaskertomusmerkintöihin liittyvät toiminnalliset määrittelyt (viimeistään mennessä) Potilastiedon arkistoon tallennettavien tietosisältöjen osalta viimeistellään keväällä 2014 ja ne julkaistaan THL:n verkkojulkaisuna. Myöhempään vaiheeseen jäävien tietosisältöjen osalta toiminnallisia määrittelyjä täydennetään ja tarkennetaan keväällä 2015 päivitettäviksi. Ensihoito Valtakunnallisen ensihoitokertomuksen tietosisältöjä ja tietorakenteita sekä toiminnallisia määrittelyjä on valmisteltu vuonna 2013 ja alkuvuonna Ensihoitokertomuksen Potilastiedon arkistoon tallennettavien tietosisältöjen ja niihin liittyvien luokitusten määrittelyt saatetaan loppuun syksyksi 2014 ja ne julkaistaan Koodistopalvelimella. Ensihoidon toimintayksiköiden ja terveydenhuollon organisaatioiden väliseen yhteiskäyttöön liittyvät ensihoitokertomuksen määrittelyt saatetaan loppuun vuonna 2015 ja ne julkaistaan THL:n verkkojulkaisuna. Todistukset ja lausunnot Vaiheistusasetuksen mukaisesti viimeistään mennessä Potilastiedon arkistoon tallennettavien todistusten ja lausuntojen lomakemäärittelyt tuotetaan Koodistopalvelimelle viimeistään 12/2014, kun Kela, THL ja eräät muut tahot ovat päivittäneet vastuullaan olevien lomakkeiden tietosisällöt ja lomakerakenteet. Rakenteisen kirjaamisen opas Kansallisen sähköisen potilaskertomuksen vakioitujen tietosisältöjen ja rakenteiden kirjaamiskäytäntöjen ohjeistusta on valmisteltu vuonna 2013 ja siitä tuotetaan Terveydenhuollon rakenteisen kirjaamisen opas. Oppaan tiedot jaetaan yhteiseen osaan (osa I; julkaistaan THL:n verkkojulkaisuna vuoden 2014 alussa) ja erityisten tietojen osaan (osa II). Osan II määrittelyt käynnistetään syksyllä 2014 ja ne julkaistaan vuonna Valmiudet sähköisten lääkemääräysten ja potilastiedon vaihtoon EU:ssa EU:ssa varaudutaan EU-tasoiseen potilastiedon vaihtoon epsos-hankkeessa, johon Suomi on osallistunut vuodesta 2011 alkaen. Jatketaan ja edistetään suomalaisten tietorakenteiden kehittämistä mahdollistamaan sähköisen lääkemääräyksen ja potilaskertomuksiin perustuvien yhteenvetotietojen yhteiskäyttöisyys EU-maiden välillä. OPER tarjoaa asiantuntijatukea EHGI-kokonaisuudelle. Toimet vuonna 2015 Vaiheistusasetuksen mukaisesti viimeistään vuonna 2018 mennessä valtakunnalliseen Potilastiedon arkistoon tallennettavien tietojen tietosisällöt ja niihin liittyvien luokitusten määrittelyt ja päivitykset saatetaan loppuun. Suunnitelma rakenteisten tietosisältöjen vaiheistuksesta (tallentaminen Potilastiedon arkistoon) päivitetään myös viimeistään vuonna 2020 tallennettavien tietojen osalta. 3.6 SOSIAALIHUOLLON TIEDONHALLINTA Tavoitteena on, että yhdenmukaiset asiakasasiakirjat ovat saatavilla ja rakenteinen kirjaaminen niiden avulla on mahdollista. Asiakastietojen käsittely on yhdenmukaista ja keskitetystä tietojen säilytyksestä ja tiedonsaantipalvelusta on käyttöönottosuunnitelma. 14 S ivu

15 Sosiaalihuollon kokonaisarkkitehtuurin kuvaaminen Käynnistetään projekti, jossa päivitetään ja täydennetään sosiaalihuollon kokonaisarkkitehtuurin kuvauksia vuoden 2014 alkupuolella valmistuvan sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisarkkitehtuurin pohjalta. Projektin keskeisenä tavoitteena on arvioida ja selvittää nykyisen Kanta-toteutuksen hyödyntämisen mahdollisuudet sosiaalihuollon toteutuksessa sekä tarvittavat muut sosiaalihuollon toteutuksen edellyttämät (valtakunnalliset) tietojärjestelmäpalvelut. Projektin tuotoksena syntyy sosiaalihuollon saatavuuden ja yhdenmukaisuuden kokonaisarkkitehtuurin kuvaus (KanSa-arkkitehtuuri). KanSan toimeenpanon perusedellytysten luonti Kuvataan tietohallintolain (634/2011) edellyttämän arviointimenettelyn mukaisesti KanSa-hankekokonaisuus, sen suunnittelu, toimeenpano sekä yhteydet sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisarkkitehtuuriin. Perusedellytysten luontiin kuuluvat THL:n yksiköiden (OPER, CHESS) yhteistyönä työstettävät KanSa-hankesuunnitelma sekä kustannus-hyötyanalyysi. Tarvittaessa osallistutaan STM:n edellyttämässä laajuudessa lainsäädännön valmisteluun sekä muuhun sosiaalihuollon tiedonhallintaan vaikuttavaan valtakunnalliseen strategia- ja/tai ohjaustyöhön. Toiminta-arkkitehtuurin kehittäminen ja ylläpito Sosiaalihuollon asiakirjoissa ja tiedonhallinnassa käytettäviä luokituksia ja toimintaprosesseja kehitetään vuonna 2013 alkaneessa Sosiaalihuollon luokitusten ja toimintaprosessien määrittely -projektissa (SAKKE), joka jatkuu saakka. Osana toiminta-arkkitehtuurin kehittämistä suunnitellaan käyttötapausten kuvaaminen ja niiden hankinta. Kehittämiskokonaisuuden tuotoksina syntyvät alustava valtakunnallinen sosiaalihuollon eamsmalli (sähköinen arkistonmuodostussuunnitelma) KanSaan tallennettavien asiakirjojen osalta (taulukko), päivitetyt palvelutehtäväkohtaiset toimintaprosessit, päivitetty sosiaalipalvelujen luokitus, soveltamisopas sekä käyttötapausten kuvauksien suunnitelma. Tietoarkkitehtuurin kehittäminen ja ylläpito Sosiaalihuollon asiakastiedon katselmointi -projektissa (ASKO) katselmoidaan kaikki sosiaalihuollon asiakastietomalliin kuuluvat asiakirjat sisällöllisten asiakirjarakenteiden osalta. Metatietomäärittelyjen päivitystarpeet ja aikataulu suunnitellaan sekä valmistellaan työn hankintaa. Teknisten asiakirjamallien suunnittelu toteutetaan KanSa-arkkitehtuurin kuvaamisen jälkeen. Kehittämiskokonaisuuden tuotoksia ovat katselmoidut asiakirjat, Koodistopalvelussa julkaistut luokitukset, asiakastietomallin hallintaväline (myös ylläpitoa varten), dokumentoidut metatietomäärittelyjen päivitystarpeet sekä hankinta- ja toteutusaikataulut. Valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen määrittelyt valtakunnallista toteutusta varten KanSa-toteutuksessa ja tavoitetilan saavuttamista edellyttävät tietojärjestelmäpalvelut tunnistetaan KansaKAprojektissa. Osana KansaKA-projektia ja Kansa-hankesuunnitelman laatimista suunnitellaan valtakunnallisesti toteutettavien tietojärjestelmäpalvelujen määrittelyjen aikataulu ja hankinta sekä määrittelyjen sovittaminen yhteen terveydenhuollon kanssa. Tuotoksina valmistuvat tarvittavien määrittelyjen hankintasuunnitelma ja toteutusaikataulu. Valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen määrittelyt alueellisia/paikallisia toteutuksia varten Alueellisten ja paikallisten tietojärjestelmien toteutuksissa tarvittavat tietojärjestelmäpalvelut tarkennetaan osana KanSa-arkkitehtuuria. Tehtäväkokonaisuudessa suunnitellaan alueellisia/paikallisia tietojärjestelmätoteutuksia varten tarvittavien tietojärjestelmäpalvelujen määrittelyt, olemassa olevien terveydenhuollon määrittelyjen kanssa. Tuotoksina valmistuvat tarvittavien määrittelyjen hankintasuunnitelma ja toteutusaikataulu. 15 S ivu

16 Valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen määrittelyt alueellisia/paikallisia toteutuksia varten Alueellisten ja paikallisten tietojärjestelmien toteutuksissa tarvittavat tietojärjestelmäpalvelut tarkennetaan osana KanSa-arkkitehtuuria. Tehtäväkokonaisuudessa suunnitellaan alueellisia/paikallisia tietojärjestelmätoteutuksia varten tarvittavien tietojärjestelmäpalvelujen määrittelyt, olemassa olevien terveydenhuollon määrittelyjen kanssa. Tuotoksina valmistuvat tarvittavien määrittelyjen hankintasuunnitelma ja toteutusaikataulu. Sosiaalihuollon valtakunnallisten määrittelyjen toimeenpano Käynnistetään alueellisia toiminta- ja tietomääritysten pilotointi- ja käyttöönottojen projekteja mahdollisuuksien mukaan valtionavustettuina. Tuetaan alueellisia ja paikallisia organisaatioita käyttöönottoihin ja jakamalla käyttöönotoissa hyödyllisiä materiaaleja THL:n verkkosivuilla. Viestintä Vahvistetaan toimivaa viestintäverkostoa, joka varmistaa käytännön sosiaalihuollon, tietohallinnon ja tulevien valtakunnallisten ratkaisujen yhteensovittamista. Sosiaalihuollon tiedonhallinnan valtakunnallisesta käyttöönottojen valmistelutyöstä tiedotetaan aktiivisesti verkostokirjeellä, verkkosivuilla sekä seminaareissa. 4. OPERATIIVISEN OHJAUKSEN TUKI ULKOISET Alueellinen yhteistyö ja toimeenpanon tuki Vuonna 2012 käynnistetyllä alueellisella yhteistyöllä tuetaan ja edistetään valtakunnallisten tietojärjestelmäpalveluiden käyttöönottoja alueilla. Alueellista yhteistyötä toteutetaan muun muassa kuntien, kuntayhtymien ja sairaanhoitopiirien johdon tapaamisissa sekä osallistumalla olemassa olevien yhteistyöverkostojen toimintaan sovitulla tavalla. Jatketaan asiakkuusmallin kehittämistä ja luodaan toiminnan käytänteitä vuonna 2014 yhteistyössä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän alueellisten toimijoiden kanssa. Verkostomainen viestintä on vakiintunut alueelliseen yhteistyöhön, toimintamallia vahvistetaan edelleen ja yhdenmukaistamalla viestintämateriaalia. Alueellisen yhteistyön erikoissuunnittelijat osallistuvat ja tukevat Kaste II ohjelman toimintaa erikseen sovittavassa laajuudessa. Koulutus Valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen käyttöönotto edellyttää tietojärjestelmäpalvelujen käytön osaamista, terveydenhuollon toimintaprosessien ja toimintatapojen yhteensovittamista. OPER tukee muutosta toimintamallien koulutuksella. Tietojärjestelmäkoulutuksesta vastaavat tietojärjestelmien valmistajat. Käynnistetään valmistelujen aikana esiin nousevien tarpeiden perusteella uusien verkkokoulussa toteutettavien koulutusmoduulien suunnitelmia ja toteutuksia. Luodaan sairaanhoitopiirien ja muiden toimijoiden (erityisesti oppilaitokset) yhteistyölle toimintamalli perus- ja jatko-opintoihin sekä täydennyskoulutukseen liitettävien verkkokoulujen ja mahdollisesti muiden sähköisten valtakunnallisia sote-palvelujen hyödyntämiseksi koulutuksissa. Vuonna 2014 järjestetään koulutuksia sähköisen lääkemääräyksen kansallisesta toimintamallista, Potilastiedon arkiston kansallisesta toimintamallista ja sosiaalihuollon tiedonhallinnasta. Tilaisuuksien tarkemmat kuvaukset, 16 S ivu