PERUSTURVAJOHTAJIEN, VANHUSTYÖN VASTAAVIEN JA ESIMIESTEN TYÖKOKOUS

Transkriptio

1 PERUSTURVAJOHTAJIEN, VANHUSTYÖN VASTAAVIEN JA ESIMIESTEN TYÖKOKOUS Aika KLO Paikka: Osallistujat: POSKE, Rovakatu 3, Rovaniemi Rovakatu 3:ssa POSKEN tiloissa: Projektipäällikkö Leila Mukkala, SenioriKaste hanke, POSKE Kuntoutuksen kehittäjätyöntekijä Anitta Mikkola, SenioriKaste hanke, POSKE Kehittäjäsosiaalityöntekijä Tuula Anunti, SenioriKaste hanke, POSKE Palvelualuepäällikkö Johanna Lohtander, Rovaniemen kaupunki Videoneuvotteluyhteyden kautta osallistuneet: Kolari: Perusturvajohtaja Lahja Harju Kemi: Vanhus ja vammaispalvelujohtaja Rauha Hannu Savukoski: Vastaava sairaanhoitaja Rauni Keskitalo, Sosiaalisihteeri lastenvalvoja Sinikka Savukoski Tervola: Vanhustenhuollon johtaja Kristiina Kehusmaa Kittilä: Perusturvajohtaja Tuulikki Louet Lehtoniemi Projektipäällikkö Leila Mukkala Omaishoito. Omaishoitajat ja heille tarjottavat terveystarkastukset tai vastaavanlaiset palvelut, joilla tuetaan kotona asumista. Kommenttikierros: Kittilä: Omaishoitajien terveystarkastuksia ollaan suunnittelemassa ja asia on työn alla. Tarkoituksena on käynnistää niitä. Kemi: Torniossa on viime vuonna pilotoitu terveystarkastuksia. Seniorineuvolan toimenkuva on muotoutumassa. Ennaltaehkäiseviä kotikäyntejä on toteutettu vasta Ammattikorkeakoulun geronomi opiskelijoiden ja seniorineuvolan toimesta. Omaishoitoa tuetaan, sijaishoito on otettu käyttöön ja omaishoitajat ovat alkaneet käyttämään sitä. Päivätoiminta WilhelMiinaan on panostettu ja sitä on markkinoitu. Päivätoiminta on avoinna arkisin kello 9 15 ja tarjoaa päiväpaikan ikäihmisille, vammaisille, omaishoitajille ja heidän hoidettavilleen. Päivätoiminta on keino tukea omaishoitajan selviytymistä. Laitoksessa on 15 intervallipaikkaa, 100 % käytössä, jonottamaan jää. Kuukauden aikana ovat päivät saatu kuitenkin järjestettyä. Viikon kestävä intervallijakso on yleisin pariin viikkoon asti, asiakkaan tarpeen mukaisesti. Omaishoitajat ovat iäkkäitä. Kolari: Kunnassa on omaishoidontuella hoidettavaa. Omaishoitajia on sama määrä. Ministeriön ohjeistus terveystarkastusten järjestämisestä on laaja. Kunnassa on nyt kartoitettu porukkaa ja paljon näistä on työikäisiä. Mikä on työterveyshuollon rooli? 65, 70, 80, 90 vuotiaille järjestetään terveyssyynit. Ikääntyneet omaishoitajat ovat olleet mukana syyneissä. Kunnassa ei ole

2 akuuttia huolta omaishoitajista, omaishoitajat eivät ole tuuliajolla. Akuutti hoitoryhmä. Aktiivista yhteydenpitoa omaishoitajiin pitäisi pitää. Tervola: Syksyllä pidettiin omaishoitajien hyvinvointipäivä (mukana mm. suun terveydenhuolto, mielenterveystoimisto, fysioterapeutti), missä tehtiin non stop tyyppisesti terveystarkastuksia. Kunnassa toimii aamuneuvola klo Aamuneuvola on toiminut hyvin. Ajanvaraukseton Walk in neuvola on aloittamassa toimintaa (sairaanhoitaja ja lääkäri). Kunnassa omaishoidontuen saajaa, omaishoitajista puolet työikäisiä työterveyshuollon piirissä. Sijaishoito toimii vaikeasti muistisairaiden kohdalla ja niille joille ei löydy sopivaa hoitopaikkaa. Omaishoidontuen vaihtamista palveluihin ei käytetä, koska kukaan ei kysy sitä. Kotipalvelun apua käytetään, että pääsee käymään ostoksilla jne. Kotipalvelua myönnetään tällöin tilapäisen kotipalvelun hinnalla. Laitoksessa on 10 omaishoidettavaa vakituisilla intervallipaikoilla. Omaishoidontuen määrärahat ovat riittäneet. Hyvinvointia edistäviä kotikäyntejä on tehty 80 v täyttäneille. Aikaisemmin niitä tehtiin 75 vuotiaille ja johtopäätöksenä todettiin, että tämä ikäryhmä on vielä niin hyväkuntoisia, että eivät käyttäneet palveluja. Savukoski: Terveystarkastuksissa ei ole erityisesti järjestettyjä omaishoitajille, muissa yhteyksissä saavat tarkastuksia. Omaishoidontuessa huolestuttaa se, että omaishoitajat eivät käytä vapaitaan. Omaishoitajat väsyvät ja uupuvat. Palvelukodilla järjestään hoitoa silloin kun omaishoitaja tarvitsee vapaata. Kotipalvelu on voinut hoitaa päivällä ei yöllä. Kolme käyttää vuorottelujaksoja. Omaishoitajia, joille maksetaan on 16, yleensä lukumäärä on yhtä aikaa. Kaksi omaishoidontuki hakemusta on parhaillaan sisällä. Iältään hoitajat iäkkäitä yli 65 v. Rovaniemi: Rovaniemellä on 369 yli 65 vuotiasta omaishoitajaa. Alle 65 vuotiaat omaishoitajat ovat sosiaalityön puolella, heitä on reilu sata. Omaishoidontuen määrärahat ylittyivät viime vuonna, tänä vuonna ylittymässä myös. Kaupungissa sama huoli vapaapäivistä, vapaapäiviä on pitämättä noin 36 %. Tuurausapua järjestetään omaishoitajille kotiin, tehtävään on irrotettu yksi lähihoitaja niille, jotka eivät käytä vapaapäiviä. Omaishoitoyhdistys on tehnyt aloitteen omaishoitokoordinaattorin perustamisesta. Nykyisillä resursseilla (2 työntekijää) päätökset saadaan tehtyä kohtuuden nopeasti. Aktiivinen yhteys kotiin jää vähäiseksi niiden kohdalla, jotka eivät käytä palveluja. Sosiaalihuoltolain mukaisen omatyöntekijän roolin vahvistamista pitäisi tehdä enemmän. Perhehoito on alkamassa ja ajatuksena on käynyt myös se, voisiko omaishoidontuen koordinaation yhdistää sinne puolelle. Omaishoidontuen piirissä on 5,6 5,7% yli 75 vuotiaista. Sodankylä: Kunnassa on ollut aikoinaan ollut kokopäiväinen geriatri ja jo silloin on tehty omaishoitajien terveystarkastuksia. Ei rutiininomaisesti, vaan niille, joille muistihoitajat ovat katsoneet, että on paikka tarkastaa. Nyt sovittu, että 5 vuotta omaishoitajina toimineille toteutetaan terveystarkastus muistineuvolan toimesta. Omaishoidettavia on noin 100, alle 18 vuotiaat omaishoidettavat ovat sosiaalitoimen alla, siellä oma määräraha. Yli 80 % omaishoitajista ovat itsekin ikäihmisiä. Puolet omaishoitajista käyttää vapaita hyödykseen ja tästä määrästä puolet käyttää läheislomitusta eli omaishoitaja hankkii itse lähipiiristä tilapäishoitajan. Kunta tekee sopimuksen tilapäishoitajan kanssa ja maksaa palkkion. Perhehoito on käynnistetty, koulutettuja perhehoitajia on 7, joista yksi on jo aloittanut jo toimintansa ja hänen paikkansa ovat jo täynnä. Pelkosenniemeltä ostetaan tilapäishoitoa. Hannuksenkartano ja Nutukas ovat remontissa, joten niissä ei ole nyt käytettävissä tilapäishoitopaikkoja. Muistisairaille on kuntouttavaa päivätoimintaa ja Taukopirtti toimintaa. Muutaman kerran vuodessa postitetaan tiedotekirje omaishoitajille ja omaishoitajaviikolla järjestetään virkistystoimintaa. Omaishoidettavissa on paljon hoitoa

3 tarvitsevia. Käytössä on palveluseteli tilapäishoitoon. Omaishoidontuen koordinoinnin tarve on noussut esiin myös Sodankylässä. Tervolan kysymys: Jos hoitajan toimintakyky ei vastaa lain vaatimuksiin tai kunnan laatimiin omiin kriteereihin, miten asiaan on puututtu? Sodankylän vastaus: Ensin järjestetään terveystarkastus omaishoitajalle. Tämän jälkeen pidetään monialainen kokous ja käydään läpi omaishoitajuuden kriteerit avoimesti keskustellen. Geriatri oli aikoinaan hyvä apu tässä. Lääkärin rooli on merkityksellinen myös tässä asiassa. Omaishoidontuen irtisanomisia on jouduttu myös tekemään. Neuvontapalvelujen, erityisesti palveluohjauksen, tämän hetkinen tilanne kunnissa palveluohjaajat, muistikoordinaattorit jne. Kommenttikierros: Kolari: Palveluohjaajaa ei ole. Sosiaaliohjaaja antaa palveluohjausta avopalveluista, kotisairaanhoidon terveydenhoitaja tulee tarvittaessa hänelle työpariksi. Sosiaalityöntekijät antavat palveluohjausta. Terveyskeskuksessa palveluohjausta antaa osastonhoitaja. Palveluohjausta saa myös neuvolasta ja palvelukoti Tannan esimies neuvoo niitä, jotka käyvät tilapäishoidossa. Vakituisten osalta palveluiden hakeminen on olennaista. Kunkin työyksikön esimiehen vastuulla on valvoa, että palvelusuunnitelmat ovat kunnossa. Omaishoidontuen osalta palvelusuunnitelmat eivät ole niin hyvin ajan tasalla, kuin pitäisi. Pienessä kunnassa osataan ottaa yhteyttä työntekijöihin. Kittilä: Omaishoitajat ovat avopalveluohjaajalla, palvelusuunnitelmat ovat ajan tasalla ja niitä tarkistetaan säännöllisesti. Kotihoidon ohjaaja ja, hoivapalvelupäällikkö ovat mukana. Palveluohjausta antavat myös aikuissosiaalityöntekijä ja aikuisneuvolassa on kaksi terveydenhoitaja. Kotiutus ja muistihoitajan paikka on haettavana. Palveluohjaus kuuluu kaikille, ei välttämättä yhdelle ihmiselle. Kemi: Palveluohjaus kuuluu ihan kaikille toimijoille. Seniorineuvola on paikka mihin soittaa ja mihin ottaa yhteyttä. Seniorineuvola on matalan kynnyksen palvelupiste. Ohjaus ja neuvonta ovat neuvontapalvelujen keskeisessä vaiheessa. Palveluohjaus on mallinnettu Ikäihminen toimijanahankkeen aikana. Tervola: Neuvonta ja ohjaus sosiaali ja terveyspuolella ovat kaikkien yhteinen asia ja se, että osataan neuvoa, mistä palveluja haetaan. Palvelu ja hoitosuunnitelma on oltava käytössä, jo mobiilipegasos vaatii tämän asian. Ajantasaista tietoa saadaan toimintakyvystä ja henkilöiden palvelutarpeesta. Mobiili toiminnanohjausjärjestelmä hilkka on otettu käyttöön. Seurannan mukaan työntekijöillä menee 50 % välittömään työaikaan. Kotipalvelusta pystytään antamaan apua tehostettuun palveluasumiseen. Savukoski: Palveluohjauksesta ajatellaan, että se kuuluu kaikkien tehtäviin. Neuvonnallinen ja ohjauksellinen työ ovat lisääntyneet lähimpien viime vuosien aikana, työntekijät varaavat aikoja

4 lääkärinlausunnon saamiseksi ja täyttävät yhdessä asiakkaiden kanssa hakemuksia. Työntekijät ottavat aikaisempaa enemmän selville tietoa esim. kelan etuuksista. Palvelutarpeen arvioinnit ja suunnitelmat tehdään jokaiselle asukkaalle aika lyhyellä aikataululla kohta saapumisen jälkeen. Kotipalvelussa tilanne on haastavampaa, ei tule tehtyä kaikille tarpeeksi ajallaan. Yhteistyö pienellä paikkakunnalla on toimivaa. Iäkkäät vanhukset tunnetaan ja ihmisistä välitetään. Rovaniemi: Normityötä mitä tehdään. Yleinen tiedottaminen eri palveluista niille, jotka eivät ole palveluiden piirissä on osa yleistä ohjausta ja neuvontaa. Kaikille tehdään palveluntarpeen arviointi palveluohjauksen kautta. Arviointitiimin henkilöt ovat tavoitettavissa klo puhelimella tai kasvotusten. Tämä malli on toimiva Rovaniemen kokoisessa kaupungissa. Nestori neuvontapistettä on yritetty lanseerata. Yhteistä neuvontaa voisi toteuttaa kansalaistietona. Pohdinnan aiheita ovat, miten vahvistetaan asiakastilanteissa yhtenäistä tietoa ja miten saadaan yhdennettyä arviointia tietylle piirille. Sodankylä: Palveluohjaus on rakennettu siten, että kunnasta löytyy tietoa siihen, mitä ikäihminen tarvitsee, yleistä tietoa joka on kaikkien saavutettavissa. Toimijakenttä oli hajanainen. Ikäihmisten palveluohjaukseen on yksi puhelinnumero, johon yhteyden ottamalla saa asiansa hoidettua. Puhelinnumeron takana on kaksi täysiaikaista kokenutta työntekijää (sairaanhoitaja tai terveydenhoitaja), jotka tuntevat kunnan toimintakentän. He tekevät myös palveluntarpeen arviointia ja toimivat osana kotiutustiimiä. He osallistuvat myös kotiutuspalavereihin tervekeskuksessa ja voivat aloittaa palvelujen toteuttamisen. Asiakas siirtyy joko muiden palvelujen piiriin tai kotihoidon palvelujen piiriin. Tämä malli on toiminut hyvin. Ohjauksen tarvitsijan näkökulmasta on kurjaa selvittää asiansa moneen kertaan eri henkilöille. Keskiviikkona klo 9 9:45 on mahdollisuus seurata etäyhteydellä SenioriKaste hankkeen sillassa Sodankylän hyvinvoinnin mallinnusta. Palvelurakenteen muutos laitoshoidosta kotihoitoon, ikääntyvien asuminen ja elinympäristö Kommenttikierros: Kemi: Palvelurakenteen muuttaminen on aloitettu voimallisesti vuonna Sauvosaaren sairaalassa on ainoastaan kaksi pitkäaikaista asiakasta. Vanhainkoti on 33 paikkainen. Terveydentilan puolesta kotiutumaan ei pysty 5 7 henkilöä. Aika nopeasti saavat tehostetun palveluasumispaikan. Kotihoitoa on vahvistettu. Kaksi työntekijää on siirretty laitoshoidon puolelta kotihoitoon (näistä toinen paikka täyttämättä), osa siirtynyt palvelukoteihin. Kun palveluasumiseen tulee paikka, niin siitä tulee ilmoitus. Kotiutus sujuu hyvin ja samana päivänä pääsee kotihoidon piiriin. Kaupunginvaltuusto on päättänyt sosiaali ja terveyslautakunnan esityksestä vuonna 2012 iäkkäiden palveluiden kehittämisohjelman. Pitäisikö haastavasti käyttäytyville ikäihmisille olla oma yksikkönsä vai ei. Pitäisi selvittää miksi jollakin esiintyy haastavaa käyttäytymistä, parasta ei ole se, että perustetaan yksikkö, joka on heti täynnä. Tervola: Ikäihmisten sote ryhmässä käytiin keskustelua psykogeriatrista hoitoa tarvitsevien määrästä. Vuositasolla määrä on 1 2, pienimmissä kunnissa 1 per vuosi. Pienen, kuntien yhteisen yksikön voisi perustaa, mutta kuka haluaa olla tällaisessa yksikössä töissä? henkilöstö vaihtuu? Kunnan 26 paikkainen vuodeosasto on muuttanut väistötiloihin 10 paikkaisen tehostetun asumisyksikön yhteyteen. Vuodeosasto muuttuu 20 paikkaiseksi ja tämän myötä häviää kuusi

5 laitospaikkaa. Pitkäaikaispaikkoja on ollut ennen pitkäaikaispaikkoja. Maksimissaan saa olla 8 10 pitkäaikaispaikkaa, akuuttipaikkoja loput. Kun vuodeosasto muuttaa takasin, niin alkaa vanhainkodin saneeraus, jonka myötä vanhainkodista tulee 21 paikkainen. Yksi vanhainkotipaikka lisääntyy ja 9 laitospaikkaa vähentyy vuoteen 2017 mennessä. Kaikki kunnan omaa toimintaa, ei yksityistä palveluntuottajaa. Kittilä: Vanhuspalvelusuunnitelmassa on selkeänä, että laitospainotteisuutta lähdetään purkamaan. ja kotihoidon resursseja lisätään. Vuodeosastolla pitkäaikaisesti hoidettavia 13, vanhainkodilla puolet pitkäaikaispäätöksellä (15 16). Laitospainotteisuuden purkaminen tapahtuu hitaasti. Palvelukodit, joissa on tuettua asumista yläkerrassa ovat kääntymässä tehostettuun asumiseen. Kotihoidon osalta lautakuntaan on menossa kotimobiilisovelluksen hankinta. Kotihoidon toimintaa täytyy tehostaa. Haasteellisesti käyttäytyvien ikäihmisten tilanteita tulee eteen silloin tällöin ja niissä tilanne pitkittyy. Vierihoitajalla on pyritty ratkaisemaan tilanteita. Vierihoitajan käyttäminen on inhimillisempää, kuin siirtää ikäihminen johonkin toiseen yksikköön. Tilanne mahdollisen hoitavan yksikön henkilöstön suhteen on myös haasteellinen, onko mies vai naishoitajia? onko turvajärjestelyjä? Yksikön täytyy olla rakenteeltaan ihan eri luokkaa? ikkunat, kalusteet ym. huomioitava, ettei tule vahinkoja. Kolari: Palvelurakenteen muutos on tapahtunut kunnassa. Palvelukodin laajennus valmistui 1 ½ vuotta sitten ja 10 paikkaa tuli lisää, osastolta siirtyi potilaita palvelukotiin. Vuodeosaston hoidon kysyntä lähti putoamaan, 30 > 16 tällä hetkellä. Paikat alkavat loppua ja nyt pohditaan onko annettu liian keveästi paikkoja. Kotihoito ei ole parhaalla mahdollisella tolalla. Ikäihmisille tarvittaisiin enempi tukea ilta ja viikonloppuhoitoon. Vanhusneuvosto on toimelias ja on tehnyt aloitteen 1 2 hlön lisäämisestä kotipalveluun. Laitoshoidon työntekijöiden siirtymä pois tapahtuu työkierron kautta. Työntekijät haluavat pidättäytyä entisissä malleissa. Kuntouttavan työotteen käyttöä halutaan kehittää ja terveyskeskuksessa pitäisi luoda uutta mallia ja terveyskeskus alkaisi antaa kuntoutusta. Tilapäishoitoa ja vuorotteluhoitoa on käytetty palvelukodissa. Haastavien asiakkaiden hoidossa on käytetty mm. vierihoitoa ja tilanteet ratkaistu yksilöllisesti. Jatkuvaa pysyvää tilannetta ei ole. Hyvä, jos koko maakunnan alueella olisi näitä hoitopaikkoja, niiden ei kuitenkaan pitäisi antaa pysyvää asumista, siellä käytäisiin vain kuntoutumassa ja saamassa niitä apuja, joita kunnassa ei ole osattu antaa. Savukoski: Vajaa 3 vuotta sitten vanhainkoti muutettiin tehostetun palveluasunnon yksiköksi. Se on 13+1 paikkainen. Samaan aikaan rakennettiin muistisairaille oma palveluasumisyksikkö, joka on 11 paikkainen. Kunnassa on yhteensä 35 palveluasumispaikkaa, laitospaikkoja terveyskeskuksessa 12 ja alle 10 on pidempiaikaisessa hoidossa. Kotipalvelun väki on pysynyt samansuuruisena. Kotipalvelun asiakkaiden määrä väheni alkuun muutosprosessissa, nyt kotipalvelussa asiakasmäärät sellaiset, että 1 2 vuoden sisällä tarvitaan jo lisäresursseja. Haasteellisesti käyttäytyvien ikäihmisten asiakkaiden kanssa pitää yrittää pärjätä, kaikki ovat samassa palveluasumisyksikössä. Palvelukoti on auttanut, kun saatiin Muurolan sairaalasta entinen vastaava ohjaaja töihin kuntaan. Haastavia asukkaita on ja kunnasta on käytetty videoneuvotteluja Muurolan sairaalan psykiatrin/geriatrin kanssa, vielä selvitty tällä tavoin. Vierihoitoa on käytetty vaikeimpina aikoina ja sitä kautta on pärjätty. Rovaniemi: Haasteellisesti käyttäytyvien ikäihmisten hoitavan yksikön osalta on mietitty sellaista, että voitaisiin yhdessä Länsi Pohjan sairaanhoitopiirin kanssa miettiä että käytössä olisi pieni yksikkö, joka ei kuitenkaan olisi ensisijainen. Jokunen henkilö on nyt Muurolan sairaalassa. Muurolan sairaalassa on ollut aikoinaan psykogeriatrinen yksikkö. Palvelurakennemuutosta viedään

6 eteenpäin, ympärivuorokautisen hoivan selvitys on menossa ja muutoksia linjataan. Tavoitteena on 8 % ympärivuorokauden hoivaa. Haasteellisesti käyttäytyvien ikäihmisten vierihoidolla pärjää tiettyyn rajaan saakka, tämäkin on aika kallista. Käytöshäiriöiset ikäihmiset saadaan hiljaiseksi, kun heitä lääkitään tarpeeksi, miten näille henkilöille pystyttäisiin alueella tarjoamaan heidän tarvitsemansa oikeanlainen hoito ja hoiva. Sodankylä: Kunnassa ei ole vanhustyön puolella laitospaikkoja ollenkaan, ainoat paikat ovat terveyskeskuksessa, ja näistä 2 7 hlöä on (yli 75 v.). Haasteellisesti käyttäytyviä asiakkaat ovat hoidettu yksilöllisesti ja ovat aina vaikeita ratkaista. Vaihtoehtojen tarkastelu olisi paikallaan, asiakkaan näkökulmasta, organisaation näkökulmasta, talouden näkökulmasta ja henkilökunnan näkökulmasta. Sitten valittaisiin paras vaihtoehto ja siitä tehtäisiin sovittu yhteinen käytäntö.