Valtuusto Sivu 1 / 51

Transkriptio

1 Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuusto Sivu 1 / 51 Kokoustiedot Aika maanantai klo 17:30-22:05 tauko klo Paikka Valtuustotalo, Espoonkatu 5 Saapuvilla olleet jäsenet Timo Soini, puheenjohtaja (PerusS&Sit.) Anitra Ahtola (Kok.) Kaisa Alaviiri (Kok.) Abdirahman Ali (Vas.) Kurt Byman (PerusS&Sit.) Simon Elo (PerusS&Sit.) Tiina Elo (Vihr.) Mikael Eriksson (SFP) Christina Gestrin (SFP) Simo Grönroos (PerusS&Sit.) Maria Guzenina-Richardson (SDP) Henri Haaksiala Jouni Mykkänen (Kok.), poistui klo käsittelyn aikana, kun Henri Haaksiala saapui Carl Haglund (SFP) Heli Halava (Vihr.) Martti Hellström (SDP) Matilda Hemnell (SFP) Sirpa Hertell (Vihr.) Mikko Hintsala (Kesk.) Inka Hopsu (Vihr.) Johanna Horsma (Kok.) Seppo Huhta (PerusS&Sit.), saapui klo Saara Hyrkkö (Vihr.) Jaana Jalonen (Kok.) Ulf Johansson (SFP) Maria Jungner Liisa Kivekäs (SDP) Arja Juvonen (PerusS&Sit.), saapui klo Kaarina Järvenpää (KD) Tuija Kalpala (Kok.), saapui klo , poistui klo , tilalla Jouni Mykkänen Stig Kankkonen (SFP) Johanna Karimäki (Vihr.) Jyrki Kasvi (Vihr.), poistui tauon aikana, tilalle Päivi Salli Pia Kauma (Kok.) Pirjo Kemppi-Virtanen (Kok.) Laura Kiijärvi (Kok.) Hanna Kiljunen (Kok.) Jukka Kilpi (PerusS&Sit.), poistui tauon aikana, tilalle Kari Pajunen Kalevi Kivistö (Vas.) Ari Konttas (Kok.) Katja Lahti (Vihr.) Teemu Lahtinen (PerusS&Sit.) Mia Laiho (Kok.)

2 Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuusto Sivu 2 / 51 Antero Laukkanen (KD) Sanna Lauslahti (Kok.) Ville Lehtola (Kok.) Kai Lintunen (Kok.) Kirsi Louhelainen (Vihr.) Leena Luhtanen (SDP) Jasminiitta Lumme (SDP) Markku Markkula (Kok.) Kristiina Mustakallio (Kok.) Mari Nevalainen (Vihr.) Risto Nevanlinna (Vihr.) Marika Niemi (Kok.) Kimmo Oila (Kok.) Johanna Paattiniemi (Kok.) Ulla Palomäki (Kok.) Henna Partanen (Vihr.) Mikko Peltokorpi (Kok.) Susanna Rahkonen (Vihr.) Yrjö Rossi (Kesk.) Veera Ruoho (PerusS&Sit.) Heikki Seppä (Kok.) Veikko Simpanen (SDP) Markku Sistonen (SDP) Seppo Sonkeri (PerusS&Sit.) Jouni J. Särkijärvi (Kok.) Tarja Tallqvist (SDP) Markus Torkki (Kok.) Kurt Torsell (SFP) Kari Uotila (Vas.) Paula Viljakainen (Kok.) Henrik Vuornos (Kok.), poistui klo Johanna Värmälä (SDP), poistui klo , tilalle Harriet Klar Kirsi Åkerlund (Kok.) Saija Äikäs (Kok.), poistui tauon aikana Muut saapuvilla olleet Jyrki Myllärniemi Emma Holsti Jukka Mäkelä Aulis Majuri Sampo Suihko Olavi Louko Mauri Suuperko Reijo Tuori Satu Tyry-Salo Jouni Majuri kaupunginhallituksen jäsen nuorisovaltuuston edustaja, poistui klo kaupunginjohtaja talous- ja hallintojohtaja sivistystoimen johtaja, saapui klo teknisen toimen johtaja liiketoimintajohtaja rahoitusjohtaja viestintäjohtaja kaupunginsihteeri, sihteeri

3 Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuusto Sivu 3 / 51 Etukäteen esteen olivat ilmoittaneet seuraavat valtuutetut ja varavaltuutetut Henri Haaksiala Maria Jungner

4 Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuusto Sivu 4 / 51 Allekirjoitukset Timo Soini puheenjohtaja Jouni Majuri sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: Laura Kiijärvi Inka Hopsu Pöytäkirjan nähtävänäolo julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä osoitteessa Asemakuja 2 C, 4. krs., Espoon keskus.

5 Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuusto Sivu 5 / 51 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 106 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Pöytäkirjan tarkastajien valinta Espoon vesihuollon kehittämissuunnitelman sekä vesihuollon toiminta-alueen hyväksyminen 109 Järvenperä, Karvasmäki, Högnäs, 15 asemakaavaehdotuksen hyväksyminen, Bemböle, alue Matinkylän keskus II - Matinkallio, asemakaavan muutos, 26 alue Valtuustoaloite espoolaisten pitkäaikaistyöttömien 31 työllistämiseksi 112 Valtuustoaloite anonyymin työnhaun kokeilemisesta 40 Espoossa Lausunnon antaminen kuntajakolain mukaisesta 43 esityksestä 114 Kokouksessa jätetty aloite 46

6 Espoon kaupunki Pöytäkirja 106 Valtuusto Sivu 6 / Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Selostus Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Merkittiin, että kokous oli kutsuttu koolle valtuuston puheenjohtajan allekirjoittamalla valtuuston jäsenille, kaupunginhallitukselle, kaupunginjohtajalle sekä toimialojen johtajille toimitetulla ja ilmoitustaululla kuulutetulla kokouskutsulla, joka kuului seuraavasti: Liitteet A ja B - 1. Lisäksi valtuuston jäsenille oli jaettu puheenjohtajan allekirjoittama jatkoesityslista nro 1.

7 Espoon kaupunki Pöytäkirja 107 Valtuusto Sivu 7 / Pöytäkirjan tarkastajien valinta Päätös Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Laura Kiijärvi ja Inka Hopsu.

8 Espoon kaupunki Pöytäkirja 108 Valtuusto Sivu 8 / / /2013 Tekninen lautakunta Kaupunginhallitus Espoon vesihuollon kehittämissuunnitelman sekä vesihuollon toiminta-alueen hyväksyminen Valmistelijat / lisätiedot: Petri Vainio, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto hyväksyy Espoon vesihuollon kehittämissuunnitelman ja vesihuollon toiminta-alueen karttarajauksen. Sovelletut oikeusohjeet: Vesihuoltolaki 5 ja 8. Käsittely Hintsala Rossin kannattamana teki seuraavan toivomusehdotuksen: Espoon kunnallista viemäriverkostoa tulee kehittää lähivuosina niin, että mahdollisimman moni haja-asutusalueella sijaitseva kiinteistö liitetään kunnalliseen viemäriverkkoon. Suunnitellut viemäriverkoston laajennukset tulee toteuttaa ennen , jotta espoolaiset kiinteistöt välttyisivät turhilta investoinneilta kiinteistökohtaisiin jätevesijärjestelmiin. Kankkonen Bymanin kannattamana teki seuraavan toivomusehdotuksen: Valtuusto toivoo, että myös kausivesiliittymän tapaisia liittymiä huomioidaan Espoon vesihuollon kehittämissuunnitelmassa. Espoo on luokiteltu saaristokunnaksi ja toimivat kausivesiliittymät ovat saaristossa tärkeät niin yksittäisille kesäasukkaille kuin liittymistä riippuville erilaisille toimijoille. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja esitti valtuuston hyväksyttäväksi selostuksen keskustelun kuluessa tehdyistä ehdotuksista. Selostus hyväksyttiin yksimielisesti. Puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallituksen ehdotus oli tullut yksimielisesti hyväksytyksi. Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Kankkosen toivomusehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen.

9 Espoon kaupunki Pöytäkirja 108 Valtuusto Sivu 9 / 51 Päätös Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Hintsalan toivomusehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen. Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Lisäksi valtuusto hyväksyi seuraavat toivomukset: - Espoon kunnallista viemäriverkostoa tulee kehittää lähivuosina niin, että mahdollisimman moni haja-asutusalueella sijaitseva kiinteistö liitetään kunnalliseen viemäriverkkoon. Suunnitellut viemäriverkoston laajennukset tulee toteuttaa ennen , jotta espoolaiset kiinteistöt välttyisivät turhilta investoinneilta kiinteistökohtaisiin jätevesijärjestelmiin. - Valtuusto toivoo, että myös kausivesiliittymän tapaisia liittymiä huomioidaan Espoon vesihuollon kehittämissuunnitelmassa. Espoo on luokiteltu saaristokunnaksi ja toimivat kausivesiliittymät ovat saaristossa tärkeät niin yksittäisille kesäasukkaille kuin liittymistä riippuville erilaisille toimijoille. Liite Oheismateriaali 1 Espoon vesihuollon kehittämissuunnitelma Espoon vesihuollon toiminta-alue - Muiden kuntien ja julkisyhteisöjen lausunnot Selostus Espoon vesihuollon kehittämissuunnitelma Espoon vesihuollon kehittämissuunnitelma laadittiin samanaikaisesti pääkaupunkiseudun alueellisen, sekä Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupunkikohtaisten vesihuollon kehittämissuunnitelmien kanssa. Suunnitelmien tavoitteena on tukea kuntien ja seudun yhdyskuntarakenteen ja vesihuollon kehittymistä seuraavan vuosikymmenen aikana. Kehittämissuunnitelmassa on keskitytty yhdyskuntarakenteen kehittymisen aiheuttamien muutostarpeiden sekä nykyisten verkostojen ulkopuolella olevien vesihuollon tarpeessa olevien alueiden tunnistamiseen. Kehittämissuunnitelma ei ole sitova oikeusvaikutteiden asiakirja vaan tavoitteellinen suunnitelma, jossa esitetään kaupungin vesihuollon kehittämisen suuntaviivat ja periaatteet. Kehittämissuunnitelmatyön yhteydessä päivitetään myös Espoon alueella toimivien vesihuoltolaitosten toiminta-alueet. Espoon vesihuollosta vastaa pääosin Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY. Espoossa toimii lisäksi Suvisaariston vesiosuuskunta sekä Puotisten Vesi Oy. Kehittämissuunnitelmassa on huomioitu myös vesiosuuskuntien toiminnan kehittäminen. Keskitetyn vesihuollon ulkopuolella olevat alueet ovat Espoossa pääosin taajama- ja haja-asutusalueita, joissa ei ole vahvistettua asemakaavaa. Espoossa on suhteellisen monta HSY:n toiminta-alueen ulkopuolista

10 Espoon kaupunki Pöytäkirja 108 Valtuusto Sivu 10 / 51 vedenottamoa ja jätevedenpuhdistamoa, joista suurimmat ovat Pohjois- Espoossa sijaitsevalla Rinnekoti-säätiöllä. Verkostojen laajentamisella asemakaava-alueille tuetaan yhdyskuntarakenteen hallittua kehittymistä ja kasvua. Espoon asukasmäärä jatkaa kasvuaan mutta lähivuosien asuntorakentamiskohteet sijoittuvat pääosin nykyisen yhdyskuntarakenteen ja vesihuollon toimintaalueen sisään. Asemakaavoitetulla alueella vesihuollon toiminta-alue laajenee rakentamisen aiheuttaman tarpeen mukaisessa aikataulussa. Rinnekodin alue tullaan suunnittelukaudella liittämään HSY:n tai Nurmijärven vesihuoltolaitoksen verkostoon. Verkostoja laajennetaan muille kuin asemakaavoitetuille alueille tässä kehittämissuunnitelmassa esitetyssä aikataulussa HSY:n investointiraamin puitteissa. Alueiden tarkastelu ja priorisointi on tehty seututasolla kattaen koko pääkaupunkiseudun. Ensisijaisiksi kohteiksi nousivat alueet, joissa on suurimmat asukasmäärät ja lisäksi ympäristöllisiä tai terveydellisiä syitä. Toteuttamisjärjestys määritettiin kustannustehokkuuden perusteella. Näistä Vihermäen alueen vesihuolto on jo toteutusvaiheessa. Muut toteutusohjelmaan Espoosta nimetyt kohteet seuraavan kymmenen vuoden aikana ovat Kotimäki, Brobacka ja Oittaa. Toteutusohjelmaan otettiin lisäksi Kolmperän alue, jonka vesihuollon rakentamisen rahoitus järjestetään KT-sopimuksen perusteiden mukaisesti. Vedenjakelun ulkopuolella on Espoossa nykyään noin 6000 asukasta ja viemäröinnin ulkopuolella noin asukasta. Tässä suunnitelmassa ehdotetuilla toimenpiteillä vedenjakelun piiriin saataisiin vuoteen 2020 mennessä noin 600 uutta asukasta ja viemäröinnin piiriin noin 900 uutta asukasta. Suunnitteluprosessi Espoon vesihuollon kehittämissuunnitelman laatiminen käynnistyi toukokuussa Espoon työryhmään kuuluivat Espoon kaupungilta Ilppo Kajaste (YKE), Mikla Koivunen (KSK), Maria Lehtinen (YTE), Petri Vainio (TEKE, pj) ja Martti Vehmas (KSK) sekä Maria Lehtisen sijalla alkaen Emma Laamanen (YTE). HSY:ltä osallistuivat Toni Haapakoski ja Jukka Saarijärvi. Konsultin, Pöyry Finlandin, projektipäällikkönä oli Jussi Ristimäki. Työryhmä kokoontui kaikkiaan kuusi kertaa. Suunnitelman yhteydessä määriteltiin ensimmäistä kertaa toiminta-alue paikkatietotekniikkaa hyödyntäen ja kehitettiin analyyttinen pisteytysjärjestelmä, jolla yhdenmukaisesti pisteytettiin ja priorisoitiin Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan asemakaavoittamattomien alueiden vesihuollon rakentamisen kiireellisyys. Pisteytyksen perusteella suunnittelukaudella Espoon rakennettavat kohteet ovat Kotimäki, Brobacka ja Oittaa. Lisäksi myöhemmin otettiin erityisperusteilla mukaan Kolmperän alue. Suunnitelmasta saadut lausunnot ja muistutukset Kehittämissuunnitelma ja toiminta-alueluonnokset olivat nähtävillä Teknisen keskuksen näyttelytilassa Asiasta kuulutettiin

11 Espoon kaupunki Pöytäkirja 108 Valtuusto Sivu 11 / 51 Länsiväylässä ja Hufvudstadsbladetissa Kehittämissuunnitelman asukasilta pidettiin hotelli Kuninkaantien auditoriossa. Läsnä oli 18 osallistujaa. Asukasillassa keskusteltiin neljästä pääteemasta: Kolmperän alueen ottamisesta vesihuollon kehittämisalueeksi, Kotimäen tilanteesta ja huolesta kunnallistekniikan rakentamisen aiheuttamasta haitasta olemassa olevalle asutuksella, Kalajärventien eteläpään asukkaiden huolesta alueen kaivovesien tilasta sekä Suvisaariston vesiosuuskunnan toiminnan siirtämisestä HSY:n hoidettavaksi. Muiden kuntien, HSY:n ja ELYn lausunnot Kauniaisten ja Vantaan sekä HSY:n lausunnoissa todetaan, että Espoon vesihuollon kehittämissuunnitelma on laadittu samanaikaisesti muiden kaupunkien kanssa eikä näillä ole Espoon suunnitelmaan huomautettavaa. Helsingin kaupunginhallitus lausuu mm. seuraavaa: Espoon vesihuollon kehittämissuunnitelman kartalle tulee merkitä Luukin ja Pirttimäen ulkoilualueiden keskuksien liittäminen HSY:n vesihuollon toimintaalueeseen. Lisäksi Helsinki lausuu, että haja-asutus -alueiden vesihuollon toteuttamisedellytyksistä ja rahoitustavasta tulisi neuvotella HSY:n kanssa tapauskohtaisesti. Helsinki myös esittää, että HSY:n haja-asutusalueiden investointibudjettia tulisi korottaa. Uudenmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) toteaa mm., että vesihuollon ulkopuolelle jäävien asukkaiden määrää on aina pyrittävä vähentämään kun se on teknis-taloudellisesi mahdollista. Toimintaalueiden osalta ELY-keskus pitää erittäin hyvänä sitä, että toiminta-alue esitetään nyt ensimmäistä kertaa myös karttamuodossa, jolloin yksiselitteisesti selviää mitkä kiinteistöt kuuluvat toiminta-alueeseen ja mitkä jäävät sen ulkopuolelle. Espoon sisäiset lausunnot Vesihuollon kehittämissuunnitelmasta ja toiminta-alueesta pyydettiin vesihuoltolain mukaisesti myös sisäiset lausunnot Espoo seudun ympäristöterveydenhuollosta sekä kaupunkisuunnittelu- ja ympäristökeskuksilta. Mainituilta taholta oli virkamiesedustaja suunnitelmaa laatineessa työryhmässä. Espoon ympäristöterveydenhuolto toteaa lausunnossaan mm. seuraavaa: Pitkällä tähtäimellä yksityiset vesiosuuskunnat olisi hyvä liittää vesihuoltolaitoksen toiminta-alueeseen. Ympäristöterveydenhuolto esittää myös, että Rinnekodin alue tulisi liittää kunnalliseen verkostoon mahdollisimman nopeasti suunnitelmakauden aikana. Asemakaava-alueen ulkopuolisista alueista Espoon seudun ympäristöterveydenhuolto katsoo, että Kolmperän ja Vanhakartanon alueen priorisointiarvoa tulisi nostaa; ensin mainitun jätteenkäsittelylaitoksen läheisyyden takia ja jälkimmäisen porakaivojen suuren fluoridipitoisuuden takia.

12 Espoon kaupunki Pöytäkirja 108 Valtuusto Sivu 12 / 51 Kaupunkisuunnittelupäällikön lausunnossa todetaan, että suunnitelmaluonnos ja sen liitteenä oleva toiminta-alueluonnos vastaavat kaupunkisuunnittelukeskuksen mielestä hyvin tulevaisuuden kehittämistavoitteita. Espoon ympäristölautakunta kiinnitti lausunnossaan (22.4.) huomiota mm. seuraaviin seikkoihin: Toiminta-aluekartta on pidettävä ajantasaisena ja nähtävillä kaupungin internet-sivuilla. Asemakaavoitettujen alueiden ulkopuolisten alueiden vesihuollon rakentamista ympäristölautakunta esittää suunnitelmaluonnoksessa mainittujen alueiden lisäksi Kolmperään ja Kalajärventien eteläpäähän. Erityisen tärkeänä ympäristölautakunta pitää lausunnossaan Kolmperän aluetta mm. Ämmässuon jätteenkäsittelyalueen läheisyyden takia. Kuntalaisten ja järjestöjen muistutukset Nuuksio-seura toteaa muistutuksessaan mm. seuraavaa: Nuuksio-seura pitää erittäin myönteisenä vesihuollon toiminta-alueen laajentumista lähivuosina Kotimäen ja Brobackan alueille. Nuuksio-seura esittää, että Kolmperä korjataan ensimmäiseen kiireellisyysluokkaan ja että Honkamajan tiedot korjataan Nuuksio-seuran esittämään muotoon. Asukkaiden ja yhdistysten lausunnot ovat nähtävänä kokouksessa. Rinnekoti-Säätiö toteaa lausunnossaan, että Rinnekotialueen liittäminen yleiseen vesihuoltoverkostoon on kauan odotettu myönteinen asia. Säätiö esittää, että Rinnekodin vesihuolto tulisi toteuttaa vuoden 2016 loppuun mennessä. Suvisaariston vesiosuuskunta esittää muistutuksessaan toivomuksensa vesiosuuskunnan toiminnan ottamisesta HSY:n hoidettavaksi. Yksittäisten ihmisten muistutuksia tuli kymmenkunta, joista osa oli samansisältöisiä. Muistuttajista Alho, Huttu, Lohikoski, Ruoho ja Toivonen esittivät kunnallistekniikan rakentamista Kolmperään, Brummer, Järvi ja Kaponen esittivät kunnallistekniikan rakentamista Kalajärventien eteläpäähän, Solantie esitti korjauksen Viiskorven alueen toimintaalueluonnokseen ja Halsti toiminta-alueluonnokseen Nuuksiontien varrella ja toiveen muuttaa toiminta-aluekartan pohjakarttaa tilansa kohdalla. Lausuntojen ja muistutuksien johdosta tehdyt muutokset kehittämissuunnitelma- ja toiminta-alueluonnoksiin Kolmperän alue Espoon sisäisten lausuntojen (Ympäristöterveydenhuolto ja Ympäristökeskus) sekä kuntalaismuistutusten ansiosta Kolmperän alue päätettiin ryhmän kuudennessa kokouksessa ottaa mukaan asemakaavan ulkopuoliseksi laajenemisalueeksi. Alueen vesihuoltoverkosto suunnitellaan ja rakennetaan mahdollisimman kiireellisellä aikataululla.

13 Espoon kaupunki Pöytäkirja 108 Valtuusto Sivu 13 / 51 Nuuksiontien varsi välillä Brobacka-Solvalla Nuuksiotien vesijohto ja viemäri välillä Brobacka-Solvalla on rakennettu vuosina Viemäri on osin paineellinen, joilla osuuksilla siihen ei voi liittyä. Toiminta-aluekarttaa on tarkennettu siten, että siihen on toiminta-alueeksi merkitty tilat, joilla on liittymismahdollisuus vesi- ja viemäriverkkoon. Viiskorven alue Korjataan toiminta-aluekartta vastaamaan todellista tilaa. Kalajärventien pää ja Vanhakartanon alue Kalajärventien pään tilanteen ei katsottu aiheuttavan muutosta alkuperäisen priorisoinnin tuottamaan rakentamisjärjestykseen. Kalajärventien pään, Vanhakartanon alueen ja muiden asemakaavaalueen ulkopuolisten haja-asutusalueiden saattaminen vesihuollon piiriin edellyttää kuitenkin HSY:n investointimäärärahojen nostamista, jota kannattaa jäsenkuntien esittää ja viedä myös strategisena asiana HSY:n hallitukseen. Päätöshistoria Tekninen lautakunta Päätösehdotus Katupäällikkö Harri Tanska Tekninen lautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että kaupunginhallitus esittää edelleen kaupunginvaltuustolle, että valtuusto hyväksyy Espoon vesihuollon kehittämissuunnitelman ja vesihuollon toimintaalueen karttarajauksen. Käsittely Asian esitteli kaupungininsinöörin poissa ollessa kaupungininsinöörin sijainen, katupäällikkö Harri Tanska. Esittelijä korjasi liitteen Espoon vesihuollon kehittämissuunnitelma vesiosuuskuntia koskevaa luvun sivulla 25 kuulumaan seuraavasti: Vesiosuuskuntien kehittäminen Espoo esittää, että HSY käynnistää selvityksen yksityisten vesiosuuskuntien (yhteensä 12 kpl Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan alueella) verkostojen laadusta sekä selvittää olisivatko ne halukkaita liittymään HSY:n toiminta-alueeseen. Samalla laaditaan alustava arvio siitä, mitä kustannuksia liittyminen sekä verkostojen saattaminen HSY:n muun verkoston laatutasolle aiheuttaisi. Selvityksen lopputuloksen perusteella päätetään kaupunkien ja HSY:n vesihuollon

14 Espoon kaupunki Pöytäkirja 108 Valtuusto Sivu 14 / 51 kehittämissuunnitelmien seuraavassa päivityksessä 2017 jatkotoimenpiteistä ja niiden aikatauluista. Uusien verkostojen suunnittelussa tulisi jatkossa noudattaa HSY:n suunnitteluohjeita. Ettei vesiosuuskunta joutuisi kohtuuttomaan tilanteeseen, on myös sovittava periaatteet, miten rahoitetaan ja toteutetaan tarvittavat lisäinvestoinnit, jos osuuskunnan runkoverkoston kapasiteetti käy riittämättömäksi alueen kaavoituksesta aiheutuneen lisävedentarpeen takia. Jos yhdyskuntarakenteen muutos on merkittävää, tulee harkita alueen liittämistä HSY:n toiminta-alueeseen. Päätös Tekninen lautakunta: Esittelijän päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kaupunginhallitus Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto hyväksyy Espoon vesihuollon kehittämissuunnitelman ja vesihuollon toiminta-alueen karttarajauksen. Sovelletut oikeusohjeet: Vesihuoltolaki 5 ja 8. Käsittely Teknisen toimen johtajan estyneenä ollessa asian esitteli kehittämisjohtaja Olli Isotalo. Esittelijän kokouksessa tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

15 Espoon kaupunki Pöytäkirja 109 Valtuusto Sivu 15 / / /2011 Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunginhallitus Järvenperä, Karvasmäki, Högnäs, asemakaavaehdotuksen hyväksyminen, Bemböle, alue Valmistelijat / lisätiedot: Liisa Ikonen, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto hyväksyy päivätyn ja muutetun Bemböle asemakaavaehdotuksen, piirustusnumero 6656, joka käsittää korttelit sekä katu-, erityis-, maa- ja metsätalousalueet 63. kaupunginosassa (Järvenperä), korttelin sekä katu-, erityis- ja suojelualueet 64. kaupunginosassa (Karvasmäki) sekä liikennealueet 65. kaupunginosassa (Högnäs), alue Muodostuvat uudet korttelit ja Päätös Oheismateriaali Selostus Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Kaavakartta - Kaavamääräykset Asemakaavan tavoitteena on säilyttää alueen kulttuurihistorialliset ja maisemalliset arvot ja luoda edellytykset alueen kehitykselle. Alueen kylämäki ja peltoaukea ovat sekä rakennus- että kulttuurihistoriallisesti merkittäviä. Kuninkaantie on osa valtakunnallisesti merkittävää Suurta Rantatietä. Asemakaavaehdotus mahdollistaa pientalokiinteistöjen vähäisen täydennysrakentaminen sekä palvelujen sijoittumisen alueen maisemalliset ja kulttuurihistorialliset arvot huomioiden.

16 Espoon kaupunki Pöytäkirja 109 Valtuusto Sivu 16 / 51 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Bemböle, asemakaavaehdotus, piirustusnumero 6656, käsittää korttelit sekä katu-, erityis-, maa- ja metsätalousalueet, 63. kaupunginosassa (Järvenperä), korttelin sekä katu-, erityis- ja suojelualueet 64. kaupunginosassa (Karvasmäki) sekä liikennealueet 65. kaupunginosassa (Högnäs), alue Muodostuvat uudet korttelit ja Vireilletulo Asia on tullut vireille valtuustoaloitteesta Vireilletulosta on ilmoitettu kaavoituskatsauksessa 2009 nimellä Smeds. Vuoden 2010 kaavoituskatsauksessa Bemböle (ent. Smeds) ja vuosien 2011 ja 2012 kaavoituskatsauksissa Bemböle Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavaan liittyen on laadittu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty ja päivitetty (kaupungin internet-osoite). Alueen kuvaus Kyseessä on suurimpia säilyneitä keskiajalta peräisin olevia kylätontteja Espoossa, joka on yhdessä Karvasmäen kylän kanssa sijainnut Espoon liikenteellisessä keskustassa. Kylä on kokonaisuutena säilyttänyt perinteisen leimansa hyvin, ja onkin osa maakunnallisesti merkittävää kulttuuriympäristöä. Alueella kulkee Suuri Rantatie. Alueella sijaitsee Bembölen kahvitupa, joka on tunnettu nähtävyys sekä ruokailu- ja juhlapaikka. Smedsin tilan päärakennus on merkittävä osa historiallista kokonaisuutta, ja on tärkeätä, että se säilyy Bellin pihapiirien (Kahvitupa ja uusi päärakennus) ja yksittäisten muiden rakennusten

17 Espoon kaupunki Pöytäkirja 109 Valtuusto Sivu 17 / 51 lisäksi. Kaava-alueella saattaa pihapiireissä olla jäänteitä keskiaikaisesta asutuksesta. Alueella on myös esihistoriallisia muinaisjäännöksiä. Voimassa oleva maakuntakaava ja yleiskaava Maakuntakaavassa alue kuuluu Kehä III:n kehittämisvyöhykkeeseen. Alue on taajamatoimintojen aluetta ja virkistysaluetta. Alue kuuluu maakuntakaavassa osoitetun viheryhteystarpeen vaikutuspiiriin. Lisäksi Kuninkaantie eli Suuri Rantatie on merkitty kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi tieksi. Yleiskaavassa alue on pientalovaltaista asuntoaluetta (AP), julkisen palveluiden ja hallinnon aluetta (PY), yksityisten palveluiden ja hallinnon aluetta (PK) ja virkistysaluetta (V). Pääosa alueesta on kulttuurihistoriallisesti merkittävää ympäristöä ja sen läpi kulkee aluevaraus pääulkoilureitille. Aluetta halkoo Suuri Rantatie, joka on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukainen rakennettu kulttuuriympäristö. Alueella ei ole asemakaavaa. MRA 27 :n ja 32 :n mukaiset kuulemiset Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi asemakaavaehdotuksen nähtäville MRA 27 :n mukaisesti. Asemakaavaehdotus oli nähtävillä Nähtävillä oloaikana jätettiin viisi kirjallista muistutusta, kuusi lausuntoa ja kolme toimialojen kannanottoa, jotka ovat vastineineen asian liitteinä. Yksi muistuttaja veti muistutuksensa pois maanomistusolojen muututtua. Kortteliin tehtyjen tarkistusten johdosta alueen maanomistajia kuultiin erikseen kirjeellä MRA 32 :n mukaan. Asiasta saatiin yksi muistutus. Tehtyjen tarkistusten johdosta kaava-alueen rakennusoikeus laski noin kem2. Rakennusoikeuden vähenemin oli maanomistajan uusien tavoitteiden mukaista. Asemakaava Asemakaavaehdotuksen kaavamerkintöjä ja -määräyksiä on tarkistettu saadun palautteen ja jatkosuunnittelun johdosta. Tarkistusten ja maanomistajien kuulemisen jälkeen katsottiin, että tehdyt tarkistukset ovat luonteeltaan vähäisiä, eikä asemakaavaehdotusta ole tarpeen asettaa uudelleen nähtäville. Ehdotus asemakaavaksi Yleisperustelu Valtuustoaloitteen tavoitteena on asemakaavalla turvata Bembölen kylän historiallisten osien suojelu ja säilyminen. Kaavoitettavan alueen rajaus sovitettiin ympäröiviin kaava-alueisiin. Erillinen kaavahanke Turuntien

18 Espoon kaupunki Pöytäkirja 109 Valtuusto Sivu 18 / 51 muuttamisesta kaduksi on vireillä, joten Turuntie ja sen eteläpuoleiset alueet rajattiin kaava-alueen ulkopuolelle. Alue on kylämäinen ja väljästi rakennettu. Toisaalta rakennukset sijaitsevat tiiviinä kyläkokonaisuutena, mutta vapaita rakentamattomia alueita on myös runsaasti. Nämä ovat pääosin vanhoja hakamaita ja laitumia. Asemakaavalla pyritään säilyttämään alueen historialliset arvot, mutta myös mahdollistamaan elinvoimaisen kyläyhteisön säilyminen ja alueen toimintojen kehittäminen. Joitakin uusia rakennuspaikkoja osoitetaan. Uudisrakentamisen määrä on kuitenkin vähäistä. Alueen länsiosassa sijaitsee työpaikka-alue, jonka toimintaedellytyksiä kehitetään. Mitoitus Kaava-alueen kokonaispinta-ala m2 ja rakennusoikeus on kem2, mikä vastaa aluetehokkuutta e = 0,05. Korttelialueet Erillispientalojen korttelialue, AO-1 Asuinrakennusoikeus on kem2, keskimääräinen korttelitehokkuus on ek=0,13 Korttelialueet muodostuvat pääosin vanhoista, yksityisistä pientalokiinteistöistä. Alueella sijaitsevat mm. Smedsin tilan rakennukset sekä muita arvokkaita rakennuksia. Monet alueen pientaloista osoitetaan suojeltaviksi sr-1- tai sr-2-merkinnällä. Bembölen niitty kasvaa myös tällä alueella ja se on jätetty rakentamisen ulkopuolelle ja suojeltu avoimena maisematilana. Korttelialueet muodostavat keskeisen osan historiallisesta kylämäestä. Korttelialueille on osoitettu erilaisia suojelumerkintöjä, jotta ympäristö ja olemassa olevat rakennukset säilyisivät. Toisaalta tavoitteena on ollut mahdollistaa vähäinen täydennysrakentaminen, jotta kiinteistöt voivat kehittyä. Meluolosuhteiden vuoksi uusia rakennuspaikkoja osoitettiin paikkoihin, joissa on rakennusten sijoittelulla toteutettavissa melulta suojattu piha-alue. Erillispientalojen korttelialue, AO-2 Asuinrakennusoikeus on 1490 kem2, keskimääräinen korttelitehokkuus on ek=0,07. Korttelialueet sijaitsevat kaava-alueen itäosassa, joka ei kuulu varsinaiseen historialliseen kylämäkeen, mutta on osa kulttuurimaisemaa peltoaukean reunassa. Tonteille osoitetaan vähän lisärakennusoikeutta olemassa olevien rakennusten korjaukseen ja mahdolliseen laajentamiseen. Yksi uusi rakennuspaikka osoitetaan liikennemelun kannalta suotuisalle paikalle.

19 Espoon kaupunki Pöytäkirja 109 Valtuusto Sivu 19 / 51 Alueen olemassa olevista pientaloista yksi suojellaan sr-2-merkinnällä. Muut pientalot ovat uudempia, mutta ympäristön mittakaavan kannalta myös tärkeitä. Toimitilarakennusten korttelialue, KTY-1 Bellin päärakennuksen pihapiiri lähialueineen sekä entinen, tyhjä huoltoaseman alue Kehä III:n varressa Kortteli tehokkuus e=0,15 ja rakennusoikeus on kem2 Kortteli tehokkuus e=0,25 ja rakennusoikeus on 423 kem2 Pääosa korttelialueesta on historiallista kylämäkeä ja siellä sijaitsee Bellin uusi päärakennus pihapiireineen ja talousrakennuksineen sekä Bellinmäkikadun itäpuolella sijaitseva entinen huoltoaseman tontti. Tavoitteena on, että alueen toiminta voi jatkua ja kehittyä. Myös uusien palveluiden sijoittuminen alueelle on mahdollista Bembölen kylän elinvoimaisuutta lisäämään. Toimitilarakennusten korttelialue, KTY-2 Huoltoaseman tontti Tehokkuus e=0,30 ja rakennusoikeus on 1075 kem2 Alueelle osoitetaan hieman enemmän rakennusoikeutta kuin sitä ympäröivälle toimitilakorttelille, sillä se sijaitsee katujen risteyksessä ja on kyläkuvan kannalta merkittävä. Alueella voi sijaita polttoaineenjakelua, mutta tavoite on, että alue kehittyisi sekä toimintansa että kaupunkikuvansa osalta kiinteämmin osaksi kahvituvan ympäristöä. Liikerakennusten korttelialue KL-1 Rakennusoikeus on 575 kem2, keskimääräinen korttelitehokkuus on ek=0,05 Kahvituvan kortteli on alueen tärkein kohde sekä palvelutoimintansa että historiallisen merkityksensä ansiosta. Kaikki korttelin rakennukset ovat suojeltuja. Tavoite on, että korttelin kaupunkikuvaan ei tule oleellisia muutoksia. Pysäköintijärjestelyjä ja alueen rajautumista katuun voidaan kuitenkin kehittää toiminnallisuutta ja liikenneturvallisuutta lisäävällä tavalla. Kahvitupaa ympäröi suojeltava Bembölen niitty, joka osoitetaan avoimena säilytettäväksi alueeksi s-1 merkinnällä. Liikerakennusten korttelialue, KL-2 Tehokkuus e=0,30 ja rakennusoikeus on 578 kem2. Alue sijaitsee Kuninkaantien ja Turuntien risteyksessä ja on kaupunkikuvallisesti merkittävä. Korttelissa toimii puutarhamyymälä, jolle mahdollistetaan laajennusvaraa. Tavoite on, että lisärakentamisella eheytetään risteysalueen kaupunkikuvaa sekä lisätään alueen palveluja. Pysäköinti järjestetään nykyisellä paikallaan tontin koillisosassa. Toimitilarakennusten korttelialue, KTY-3 Tehokkuus 0,25 ja rakennusoikeus on kem2.

20 Espoon kaupunki Pöytäkirja 109 Valtuusto Sivu 20 / 51 Alueella on kaksi kiinteistöä. Tällä hetkellä alueella toimii yksityinen konehalliyrittäjä ja ravintolayrittäjä. Alueelle saa rakentaa ympäristöhäiriötä aiheuttamattomia toimitiloja sekä polttoaineen jakeluaseman. Toimintojen laajentuminen mahdollistetaan. Toimitilarakennusten korttelialue, KTY-4 Tehokkuus on e=0,15 ja rakennusoikeus on kem2. Alueella toimii Destian varikko oheistoimintoineen. Destian tavoitteet muuttuivat kaavoituksen kuluessa. Asemakaavalla mahdollistetaan nykyisen toiminnan jatkuminen ja vähäinen laajentuminen. Lisäksi liittymäjärjestelyiden toteuttaminen toimivammaksi Turuntien kehittämisen kannalta huomioidaan kaavassa. Yleisten rakennusten korttelialue, Y Tehokkuus on e=0,20 ja rakennusoikeus on kem2 Alueella sijaitsee historiallinen Bembölen koulurakennus sekä Bembölen neuvola. Koulurakennus osoitetaan suojeltavaksi. Neuvolarakennusta voidaan kehittää tai sen tilalle voidaan rakentaa uusi julkinen toimitila. Liikenne ja melusuojaus Bembölen asemakaava-alue sijaitsee vilkkaasti liikennöityjen ja valtakunnallisesti merkittävien väylien välittömässä läheisyydessä. Alue rajautuu pohjoispuolella Kehä III:een, joka on valtakunnallinen pääväylä ja osa E18-tietä, ja etelässä Turuntiehen. Aluetta halkoo Kuninkaantie, joka on historiallisesti merkittävä tieyhteys. Alueen suunniteltu katuverkko tukeutuu nykyisiin katulinjauksiin. Kuninkaantie on alueellinen kokoojakatu. Katuverkko tulee täydentymään muutamilla tonttikaduilla, mm. Bellinmäessä sekä Tollinportissa, josta tulee uusi katuyhteys Kehä III:n ali pohjoiseen Tollinmäen alueelle. Kuninkaantien historiallisen luonteen vuoksi siihen ei ole suunniteltu tehtävän muutoksia. Kävelijöiden ja pyöräilijöiden sujuva ja turvallinen liikkuminen varmistetaan sekä yhteydet ulkoilureitteihin ja virkistysalueille. Alue on hyvän joukkoliikenteen palvelutason alueella. Alueen kautta kulkee useita sekä Espoon sisäisiä että seudullisia bussilinjoja, mm. Leppävaaraan, Kalajärvelle, Martinlaaksoon sekä Helsinkiin. Linjaautoliikenne käyttää Kuninkaantietä ja Turuntietä. Linja-autoliikenteeseen ei tällä kaavalla ole vaikutusta. Asemakaavalla ei ole merkittävää vaikutusta liikenteen määrän lisääntymiseen alueella. Asemakaava-alueen melusuojaustarpeita on tutkittu meluselvityksessä, joka on valmistunut Meluselvityksessä tutkittiin laskentojen avulla nykyistä sekä tulevaa, ennustevuoden 2030 tilannetta. Selvityksen mukaan alueen melutaso ilman meluntorjuntaa ylittää ohjearvot varsinkin päiväaikaan lähes koko alueella sekä nykyisessä että tulevaisuuden

21 Espoon kaupunki Pöytäkirja 109 Valtuusto Sivu 21 / 51 tilanteessa. Alueen pohjoisreunalla Kehä III laidalla on meluvalli, joka tulee vähintään säilyttää nykyisellään tai sitä tulee korottaa. Kehä III:n varteen on rakennettu uusia meluesteitä Pellaksenmäen alueen kohdalle. Kuninkaantielle meluntorjuntaa ei haluta asettaa, koska se on kulttuurihistoriallisesti merkittävä tieympäristö (VAT-alue) ja näkymät tieltä halutaan säilyttää entisellään. Osalle rakennuksista on asetettu julkisivun ääneneristävyysvaatimuksia. Parhaiten piha-alueet saadaan suojattua melulta tonttikohtaisten meluntorjuntaratkaisujen (rakennusmassojen sijoittelu, meluaidat) avulla. Muut alueet Maisemallisesti arvokas peltoalue, MA-1 Bembölen kylä muodostaa maiseman solmukohdan, jossa tiet, metsät ja pellot kohtaavat. Kylästä on avautunut näkymiä itään, etelään ja länteen. Peltoaukea on hyvin säilynyt ja on oleellinen osa Bembölen maisemakokonaisuutta. Osalle aluetta mahdollistetaan palstaviljelmien sijoittaminen. Näiden ulkonäköä ohjataan asemakaavalla, jotta ne sopisivat mahdollisimman hyvin kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen maisemaan. Palstaviljelyalueen ohjeellinen sijainti on valittu siten, että se vaikuttaisi mahdollisimman vähän avoimeen suurmaisemaan. On tärkeätä, että pelto kokonsa ja olosuhteidensa puolesta säilyy viljelykelpoisena, jolloin maisemanhoitoon liittyvät seikat hoituvat elinkeinon harjoittamisen ohessa. Maanviljely tämänkaltaisessa ympäristössä on kaupunkiviljelyä aidoimmillaan. Lisäksi viljelymaisema antaa näkyvän kosketuksen ruuantuotantoon. Alueella osoitetaan myös pääulkoilureitti sekä alueen länsipäähän koulun pallokenttä. Maa- ja metsätalousalue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja, MY-1 Metsäisellä selänteellä on merkitystä suurmaiseman kannalta, sillä se muodostaa ehjän, metsäisen taustan Bembölen niitylle. Alueen eteläreunassa uuden Bellinrinne-kadun varressa sijaitsee kaksi suojeltavaa rakennusta: vanha makasiini ja viljankuivaaja. Suojaviheralueet EV ja EV-1 Suojaviheralueet ovat pääosin melualueilla olevia metsiä ja vanhoja hakamaita. Ne ovat maisemarakenteen ja luonnonminimuotoisuuden kannalta merkittäviä viheralueita, joiden hoitoa ohjataan jossakin määrin kaavamerkinnöin (s-1 ja s-2). Luonnonsuojelualue, SL Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen perustama luonnonsuojelualue, joka sisältyy Espoon juhlavuoden 550 ha - metsiensuojelualoitteeseen.

22 Espoon kaupunki Pöytäkirja 109 Valtuusto Sivu 22 / 51 Pilaantuneet maa-alueet Kortteleiden 64040, 63150, (osa) ja aiemmasta toiminnasta johtuen näille osoitetaan kaavamääräys, jonka mukaan maaperän pilaantuneisuus tulee selvittää ennen kaivutoimenpiteitä ja maa-alueet puhdistettava tarvittaessa. Suojelu Alueen suojelukohteet osoitetaan suojelumerkinnöillä, jotka koskevat rakennuksia, pihapiirejä, maisemaa ja kylämiljöötä, muinaismuistoja sekä vanhoja tieympäristöjä. Rakennuksien suojelu osoitetaan sr-merkinnöillä historiaselvitykseen tukeutuen. Kohdemerkinnällä osoitettuja rakennuksia ei saa purkaa, mutta niissä saa suorittaa korjaustoimenpiteitä rakennuksen arvo huomioiden. Sr-1-kategoriaan kuuluvat rakennukset ovat korkeimmassa suojeluluokassa ja ovat sekä kulttuurihistoriallisesti arvokkaita että kaupunkikuvan kannalta tärkeitä rakennuksia. Sr-2-merkinnällä osoitetut rakennukset ovat miljööarvoltaan merkittäviä. Käyttötarkoitusmerkinnän jälkeinen /s merkitsee, että alue on kaupunkikuvallisesti tärkeä ja ympäristö tulee säilyttää. Tällöin kaikki rakentamistoimenpiteet sekä muut ympäristöä muuttavat toimenpiteet tulee sopeuttaa ympäristön ominaispiirteisiin. Myös uudisrakennuksien tuottamaa kaupunkikuvaa ohjataan tällä kaavamääräyksellä. Kaavassa suojellaan myös maiseman ja luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeitä alueita, muinaismuistoja, vanhoja kaivoja ja kellaritonttia sekä vanhaa kylämäkeä. Glimsinjoen varteen osoitetaan luonnonsuojelualue kaupungin tavoitteiden mukaisesti. Selvitykset ja neuvottelut Alueesta on laadittu seuraavat selvitykset: - Maisema-analyysi (Kaupunkisuunnittelukeskus, ) - Luontoselvitys (Luontotieto Keiron Oy, ) - Ilmanlaatuselvitys ja Liikenteen meluselvitys (Promethor ja ) - Selvitys Bembölen kulttuurihistoriallisesti arvokkaasta alueesta (Arkkitehtitoimisto Lehto, Peltonen, Valkama Oy, ) Alueen maankäyttöä on luonnosteltu yhteistyössä Espoon kaupunginmuseon kanssa. ELY-keskuksen edustajien kanssa neuvoteltiin liikenteen melusta ja sen huomioimisesta asemakaavassa. Maanomistajille järjestettiin aloituskokous syksyllä Kaavoittajien vastaanotto järjestettiin

23 Espoon kaupunki Pöytäkirja 109 Valtuusto Sivu 23 / 51 Sopimusneuvottelut Sopimustarve ei ole ylittynyt minkään maanomistajan kohdalla. Päätöshistoria Kaupunkisuunnittelulautakunta Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Kari Moilanen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet Bemböle asemakaava asemakaavoituksen pohjaksi 1.1 Kuninkaantien varren kulttuurihistoriallisesti arvokas ympäristö, kylämäki, maisema, näkymät jokilaaksoon sekä arvokkaat luontokohteet otetaan huomioon suunnittelussa. 1.2 Suunnittelussa huomioidaan joen ja puron ranta-alueet sekä suojelun että virkistyksen kannalta. 1.3 Nykyisten kiinteistöjen vähäinen täydennysrakentaminen ja palveluiden kehittyminen mahdollistetaan siten, että suojelukohteet huomioidaan ja alueen ominaispiirteet säilyvät. 1.4 Melusuojauksen toteutusvaihtoehdot selvitetään kaavoituksen yhteydessä. 2 järjestää valmisteluaineistosta osallisille kaavoittajien vastaanoton valmisteluaineiston nähtävillä olon aikana. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kaupunkisuunnittelulautakunta Päätösehdotus Asemakaavapäällikkö Ossi Keränen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Bembölen asemakaavan valmisteluaineistosta, alue ,

24 Espoon kaupunki Pöytäkirja 109 Valtuusto Sivu 24 / 51 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaan nähtäville päivätyn ja muutetun Bemböle asemakaavaehdotuksen, piirustusnumero 6656, joka käsittää korttelit sekä katu-, erityis-, maa- ja metsätalousalueet 63. kaupunginosassa (Järvenperä), korttelin sekä katu-, erityis- ja suojelualueet 64. kaupunginosassa (Karvasmäki) sekä liikennealueet 65. kaupunginosassa (Högnäs), alue Muodostuvat uudet korttelit ja 64040, 3 pyytää asemakaavaehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot kuukauden kuluessa lausunnon päiväyksestä. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Kaupunkisuunnittelulautakunta Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot, kannanotot ja muistutukset on annettu Bembölen asemakaavaehdotuksesta, alue , 2 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle päivätyn ja muutetun Bemböle asemakaavaehdotuksen, piirustusnumero 6656, joka käsittää korttelit sekä katu-, erityis-, maa- ja metsätalousalueet 63. kaupunginosassa (Järvenperä), korttelin sekä katu-, erityis- ja suojelualueet 64. kaupunginosassa (Karvasmäki) sekä liikennealueet 65. kaupunginosassa (Högnäs), alue Muodostuvat uudet korttelit ja Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot, kannanotot ja muistutukset on annettu Bembölen asemakaavaehdotuksesta, alue , 2 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle päivätyn ja muutetun Bemböle asemakaavaehdotuksen, piirustusnumero 6656, joka käsittää korttelit sekä katu-, erityis-, maa- ja metsätalousalueet 63. kaupunginosassa (Järvenperä), korttelin sekä katu-, erityis- ja suojelualueet 64. kaupunginosassa (Karvasmäki) sekä liikennealueet 65. kaupunginosassa (Högnäs), alue Muodostuvat uudet korttelit ja

25 Espoon kaupunki Pöytäkirja 109 Valtuusto Sivu 25 / 51 Kaupunginhallitus Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto hyväksyy päivätyn ja muutetun Bemböle asemakaavaehdotuksen, piirustusnumero 6656, joka käsittää korttelit sekä katu-, erityis-, maa- ja metsätalousalueet 63. kaupunginosassa (Järvenperä), korttelin sekä katu-, erityis- ja suojelualueet 64. kaupunginosassa (Karvasmäki) sekä liikennealueet 65. kaupunginosassa (Högnäs), alue Muodostuvat uudet korttelit ja Käsittely Päätös Teknisen toimen johtajan estyneenä ollessa asian esitteli kehittämisjohtaja Olli Isotalo. Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi - Alueen maanomistajat, ote ilman liitteitä - Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY), ote liitteineen - Uudenmaan liitto, ote lainvoimaisesta päätöksestä sekä kaavakartta

26 Espoon kaupunki Pöytäkirja 110 Valtuusto Sivu 26 / / /2011 Kaupunginhallitus Matinkylän keskus II - Matinkallio, asemakaavan muutos, alue Valmistelijat / lisätiedot: Sirpa Sivonen-Rauramo, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto hyväksyy päivätyn, muutetun Matinkylän keskus II- Matinkallio, asemakaavan muutosehdotuksen, piir.nro 6009, joka käsittää korttelin ja korttelin 23294, 23. kaupunginosassa, (Matinkylä), alue Päätös Oheismateriaali Selostus Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Kaupunkisuunnittelulautakunnan päätös Asemakaavakartta Matinkylän keskus II - Matinkallio / Mattby centrum II - Mattberget, asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6009, käsittää korttelin ja korttelin LPA-alueen 23. kaupunginosassa (Matinkylä), alue

27 Espoon kaupunki Pöytäkirja 110 Valtuusto Sivu 27 / 51 Asemakaavan muutoksella korttelissa nykyinen autopaikkojen korttelialue, LPA muutetaan toimistorakennusten korttelialueeksi, KT. Korttelin rakennusoikeutta lisätään k-m2. Korttelin LPAalueelle sijoitetaan kortteleiden 23292, 23293, ja autopaikkoja. Vireilletulo Korttelin kaavanmuutoksen hakijana on Kiinteistö Oy Tiinantölli päivätyllä hakemuksella ja hakemusta on täydentänyt Kiinteistö Oy Mallanpuisto koskemaan korttelin LPA-aluetta. Vireilletulosta on tiedotettu Espoon kaavoituskatsauksessa 2004 ja kuulutettu Länsiväylässä sekä Hufvudstadsbladetissa Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutokseen liittyen on laadittu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty Alueen kuvaus Suunnittelualue sijaitsee Länsiväylän ja Matinkallion välissä, ja on osa Matinkylän uuden keskustan aluetta. Nykyisin kortteli on rakentamatonta lukuun ottamatta sen lounaiskulmassa olevaa muuntamoa. Korttelin LPA-alueelle on rakennettu autopaikoitusta maantasoon. Kaavanmuutosalueen kokonaispinta-ala on n. 0,64, ha. Kortteli on kallioselännettä, joka nousee +21 metrin korkeuteen mpy. Korttelin alueella on osittain avokalliota ja osittain se on harvahkon ja matalan saaristomännikön peittämää tienvarsialuetta. Korttelin LPA-alueen korkein kohta nousee +20 metriin mpy ja laskee itäosilla +17 metriin mpy. Kaavanmuutosalueen länsipuolella on toimistorakennuksille varattu alue, eteläpuolella asuinkerrostaloalue, itäpuolella lämpökeskus ja pohjoispuolella Länsiväylä. Voimassa oleva asemakaava ja yleiskaava Suunnittelualueella on voimassa ympäristöministeriön vahvistama Matinkylän keskus II - Matinkallio asemakaava. Voimassa olevassa asemakaavassa suunnittelualueen kortteli on autopaikkojen korttelialuetta, LPA, jonka kautta saadaan järjestää ajoyhteys siihen rajoittuville tonteille. Suurin sallittu kerrosluku on viisi. Kortteliin saadaan sijoittaa kortteleiden 23288, ja autopaikkoja. Korttelin lounaiskulmassa on muuntamolle varattu alue, pohjois- ja länsilaidassa istutettavaksi merkitty alueen osa. Lisäksi

28 Espoon kaupunki Pöytäkirja 110 Valtuusto Sivu 28 / 51 rakennukset on sijoitettava siten, että ne muodostavat yhtenäisen esteen liikennemelua vastaan. Korttelin tontti 3 on autopaikkojen korttelialuetta, LPA, jonka kautta saadaan järjestää ajoyhteys siihen rajoittuville tonteille. Suurin sallittu kerrosluku on kaksi. Alueelle saadaan sijoittaa asuinkerrostalojen autopaikkoja kortteleista ja Espoon eteläosien yleiskaavaluonnoksessa 2030, jonka kaupunginhallitus hyväksyi nähtäville, suunnittelualueen länsiosa on työpaikkaaluetta, TP; itäosa asuntoaluetta, A, sekä julkisten palvelujen ja hallinnon aluetta, PY. MRA 30 :n ja 27 :n mukainen kuuleminen Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi asemakaavan muutosluonnoksen nähtäville MRA 30 :n mukaisesti mielipiteen esittämistä varten ja pyysi tarvittavat lausunnot. Asemakaavan muutosluonnos oli nähtävillä Luonnoksesta annettiin kolme lausuntoa ja jätettiin neljä kannanottoa; yhtään kirjallista mielipidettä ei jätetty. Matinkylä-Olarin alueneuvottelukunnan lausunnossa todetaan, että lisääntyvän liikenteen sujumisen varmistamiseen ja turvallisuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Alueella on jo nyt ajoittaisia liikenneruuhkia. E.ON Finlan Oyj:n lausunnossa tarjotaan kiinteistöjen lämmitykseen kaukolämpöä. Uudenmaan tiepiirin lausunnossa todetaan, ettei Länsiväylän tiealueelle sallita mitään kortteleihin liittyviä rakenteita tai laitteita. Espoon Veden kannanotossa todetaan, että LPA-alueen itäosassa sijaitsee lämpökeskusta palveleva jätevesiviemäri. Kiinteistöpalvelukeskuksen kannanotossa todetaan, että asemakaavanmuutoksen toteuttaminen edellyttää sopimusneuvotteluja hakijan / maanomistajan kanssa. Espoon ympäristökeskuksella ei ole huomautettavaa muutosluonnoksesta. Teknisellä keskuksella ei ole huomautettavaa muutosluonnoksesta. Asemakaavan muutosehdotukseen tehtiin seuraavat tarkistukset: - rakennusalojen rajoihin on tehty pieniä tarkistuksia - toimistorakennuksen likimääräinen räystäskorko on lisätty kadun puolelle - ääneneristävyysmääräykseen on tehty pieniä tarkistuksia. Asemakaavan muutosehdotus oli nähtävillä MRA 27 :n mukaisesti

29 Espoon kaupunki Pöytäkirja 110 Valtuusto Sivu 29 / 51 Ehdotuksesta ei jätetty yhtään muistutusta. Rakennusvalvontakeskukselta pyydettiin kannanottoa, mutta kannanottoa ei annettu. Asemakaavan muutosehdotukseen ei ole tehty tarkistuksia nähtävillä oloajan jälkeen. Ehdotus kaupunginhallitukselle asemakaavan muutokseksi Vahvistetusta asemakaavasta poiketen lähialueen pysäköinti on toteutettu pääosin rakennusten, pihakansien ja katualueiden alaisena maanalaisena pysäköintinä. Näin ollen korttelin osalta pysäköintitilojen varaus on osoittautunut tarpeettomaksi. Korttelin LPA- varauksessa on ylitarjontaa kaavan edellyttämiin autopaikkojen minimimääriin nähden, koska autopaikkoja on toteutettu kellaripysäköintinä enemmän kuin kaavaa laadittaessa oli tarkoitus. Asemakaavan muutosluonnos perustuu Arkkitehtitoimisto Hyvämäki- Karhunen- Parkkinen Oy:n päivättyyn korttelin tontinkäyttösuunnitelmaan. Tontinkäyttösuunnitelman mukainen toimistotalovaihtoehto on esitelty kaupunkikuvatoimikunnalle Toimikunnan ennakkolausunnossa todetaan: "Ison Omenan ja sen liittymän jäätyä kaupunkikuvassa korostamatta on hyvä tehdä toimistoriville huomattava pääte. Taustalla sijaitsevan kerrostalokorttelin kannalta korkeahko toimistorakennus korttelin pohjoispuolella on hyvä erottamassa asuinkorttelia moottoritiestä. Rakennus ja koko toimistorivi tulee suunnitella ilmeeltään mahdollisimman kevyeksi ja läpikuultavaksi. Massoittelussa on kaavassa annettava mahdollisuus moottoritien suuntaiseen porrastamiseen." Toimistorakennusten korttelialue, KT Korttelin käyttötarkoitus muutetaan toimistorakennusten korttelialueeksi ja rakennusoikeus on k-m². Suurin sallittu kerrosluku vaihtelee viidestä kahdeksaan. Autopaikkoja on rakennettava 1 ap/ 70 k-m2. Kaavamuutoksessa on varattu mahdollisuus kahteen maanpinnan alaiseen paikoitustasoon rakennuksen ja pihakannen alla. Uudisrakentamisella korostetaan Länsiväylän puolella toimistorakennusten muodostamaa kaupunkikuvallista kokonaisuutta Espoon pääväylän rajauksessa. Samalla muodostetaan myös melusuojaa läheisen asuinkerrostaloalueen ja Länsiväylän väliin. Alueelle tulee n. 300 työpaikkaa lisää. Autopaikkojen korttelialue, LPA-1 Korttelissa tontin 3 käyttötarkoitus säilyy autopaikkojen korttelialueena, jonka kautta saadaan järjestää ajoyhteys siihen rajoittuville