Espoon kaupunki Pöytäkirja 108. Valtuusto Sivu 1 / 1

Transkriptio

1 Valtuusto Sivu 1 / / /2013 Tekninen lautakunta Kaupunginhallitus Espoon vesihuollon kehittämissuunnitelman sekä vesihuollon toiminta-alueen hyväksyminen Valmistelijat / lisätiedot: Petri Vainio, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto hyväksyy Espoon vesihuollon kehittämissuunnitelman ja vesihuollon toiminta-alueen karttarajauksen. Sovelletut oikeusohjeet: Vesihuoltolaki 5 ja 8. Käsittely Hintsala Rossin kannattamana teki seuraavan toivomusehdotuksen: Espoon kunnallista viemäriverkostoa tulee kehittää lähivuosina niin, että mahdollisimman moni haja-asutusalueella sijaitseva kiinteistö liitetään kunnalliseen viemäriverkkoon. Suunnitellut viemäriverkoston laajennukset tulee toteuttaa ennen , jotta espoolaiset kiinteistöt välttyisivät turhilta investoinneilta kiinteistökohtaisiin jätevesijärjestelmiin. Kankkonen Bymanin kannattamana teki seuraavan toivomusehdotuksen: Valtuusto toivoo, että myös kausivesiliittymän tapaisia liittymiä huomioidaan Espoon vesihuollon kehittämissuunnitelmassa. Espoo on luokiteltu saaristokunnaksi ja toimivat kausivesiliittymät ovat saaristossa tärkeät niin yksittäisille kesäasukkaille kuin liittymistä riippuville erilaisille toimijoille. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja esitti valtuuston hyväksyttäväksi selostuksen keskustelun kuluessa tehdyistä ehdotuksista. Selostus hyväksyttiin yksimielisesti. Puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallituksen ehdotus oli tullut yksimielisesti hyväksytyksi. Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Kankkosen toivomusehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen.

2 Valtuusto Sivu 2 / 2 Päätös Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Hintsalan toivomusehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen. Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Lisäksi valtuusto hyväksyi seuraavat toivomukset: - Espoon kunnallista viemäriverkostoa tulee kehittää lähivuosina niin, että mahdollisimman moni haja-asutusalueella sijaitseva kiinteistö liitetään kunnalliseen viemäriverkkoon. Suunnitellut viemäriverkoston laajennukset tulee toteuttaa ennen , jotta espoolaiset kiinteistöt välttyisivät turhilta investoinneilta kiinteistökohtaisiin jätevesijärjestelmiin. - Valtuusto toivoo, että myös kausivesiliittymän tapaisia liittymiä huomioidaan Espoon vesihuollon kehittämissuunnitelmassa. Espoo on luokiteltu saaristokunnaksi ja toimivat kausivesiliittymät ovat saaristossa tärkeät niin yksittäisille kesäasukkaille kuin liittymistä riippuville erilaisille toimijoille. Liite Oheismateriaali 1 Espoon vesihuollon kehittämissuunnitelma Espoon vesihuollon toiminta-alue - Muiden kuntien ja julkisyhteisöjen lausunnot Selostus Espoon vesihuollon kehittämissuunnitelma Espoon vesihuollon kehittämissuunnitelma laadittiin samanaikaisesti pääkaupunkiseudun alueellisen, sekä Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupunkikohtaisten vesihuollon kehittämissuunnitelmien kanssa. Suunnitelmien tavoitteena on tukea kuntien ja seudun yhdyskuntarakenteen ja vesihuollon kehittymistä seuraavan vuosikymmenen aikana. Kehittämissuunnitelmassa on keskitytty yhdyskuntarakenteen kehittymisen aiheuttamien muutostarpeiden sekä nykyisten verkostojen ulkopuolella olevien vesihuollon tarpeessa olevien alueiden tunnistamiseen. Kehittämissuunnitelma ei ole sitova oikeusvaikutteiden asiakirja vaan tavoitteellinen suunnitelma, jossa esitetään kaupungin vesihuollon kehittämisen suuntaviivat ja periaatteet. Kehittämissuunnitelmatyön yhteydessä päivitetään myös Espoon alueella toimivien vesihuoltolaitosten toiminta-alueet. Espoon vesihuollosta vastaa pääosin Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY. Espoossa toimii lisäksi Suvisaariston vesiosuuskunta sekä Puotisten Vesi Oy. Kehittämissuunnitelmassa on huomioitu myös vesiosuuskuntien toiminnan kehittäminen. Keskitetyn vesihuollon ulkopuolella olevat alueet ovat Espoossa pääosin taajama- ja haja-asutusalueita, joissa ei ole vahvistettua asemakaavaa. Espoossa on suhteellisen monta HSY:n toiminta-alueen ulkopuolista

3 Valtuusto Sivu 3 / 3 vedenottamoa ja jätevedenpuhdistamoa, joista suurimmat ovat Pohjois- Espoossa sijaitsevalla Rinnekoti-säätiöllä. Verkostojen laajentamisella asemakaava-alueille tuetaan yhdyskuntarakenteen hallittua kehittymistä ja kasvua. Espoon asukasmäärä jatkaa kasvuaan mutta lähivuosien asuntorakentamiskohteet sijoittuvat pääosin nykyisen yhdyskuntarakenteen ja vesihuollon toimintaalueen sisään. Asemakaavoitetulla alueella vesihuollon toiminta-alue laajenee rakentamisen aiheuttaman tarpeen mukaisessa aikataulussa. Rinnekodin alue tullaan suunnittelukaudella liittämään HSY:n tai Nurmijärven vesihuoltolaitoksen verkostoon. Verkostoja laajennetaan muille kuin asemakaavoitetuille alueille tässä kehittämissuunnitelmassa esitetyssä aikataulussa HSY:n investointiraamin puitteissa. Alueiden tarkastelu ja priorisointi on tehty seututasolla kattaen koko pääkaupunkiseudun. Ensisijaisiksi kohteiksi nousivat alueet, joissa on suurimmat asukasmäärät ja lisäksi ympäristöllisiä tai terveydellisiä syitä. Toteuttamisjärjestys määritettiin kustannustehokkuuden perusteella. Näistä Vihermäen alueen vesihuolto on jo toteutusvaiheessa. Muut toteutusohjelmaan Espoosta nimetyt kohteet seuraavan kymmenen vuoden aikana ovat Kotimäki, Brobacka ja Oittaa. Toteutusohjelmaan otettiin lisäksi Kolmperän alue, jonka vesihuollon rakentamisen rahoitus järjestetään KT-sopimuksen perusteiden mukaisesti. Vedenjakelun ulkopuolella on Espoossa nykyään noin 6000 asukasta ja viemäröinnin ulkopuolella noin asukasta. Tässä suunnitelmassa ehdotetuilla toimenpiteillä vedenjakelun piiriin saataisiin vuoteen 2020 mennessä noin 600 uutta asukasta ja viemäröinnin piiriin noin 900 uutta asukasta. Suunnitteluprosessi Espoon vesihuollon kehittämissuunnitelman laatiminen käynnistyi toukokuussa Espoon työryhmään kuuluivat Espoon kaupungilta Ilppo Kajaste (YKE), Mikla Koivunen (KSK), Maria Lehtinen (YTE), Petri Vainio (TEKE, pj) ja Martti Vehmas (KSK) sekä Maria Lehtisen sijalla alkaen Emma Laamanen (YTE). HSY:ltä osallistuivat Toni Haapakoski ja Jukka Saarijärvi. Konsultin, Pöyry Finlandin, projektipäällikkönä oli Jussi Ristimäki. Työryhmä kokoontui kaikkiaan kuusi kertaa. Suunnitelman yhteydessä määriteltiin ensimmäistä kertaa toiminta-alue paikkatietotekniikkaa hyödyntäen ja kehitettiin analyyttinen pisteytysjärjestelmä, jolla yhdenmukaisesti pisteytettiin ja priorisoitiin Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan asemakaavoittamattomien alueiden vesihuollon rakentamisen kiireellisyys. Pisteytyksen perusteella suunnittelukaudella Espoon rakennettavat kohteet ovat Kotimäki, Brobacka ja Oittaa. Lisäksi myöhemmin otettiin erityisperusteilla mukaan Kolmperän alue. Suunnitelmasta saadut lausunnot ja muistutukset Kehittämissuunnitelma ja toiminta-alueluonnokset olivat nähtävillä Teknisen keskuksen näyttelytilassa Asiasta kuulutettiin

4 Valtuusto Sivu 4 / 4 Länsiväylässä ja Hufvudstadsbladetissa Kehittämissuunnitelman asukasilta pidettiin hotelli Kuninkaantien auditoriossa. Läsnä oli 18 osallistujaa. Asukasillassa keskusteltiin neljästä pääteemasta: Kolmperän alueen ottamisesta vesihuollon kehittämisalueeksi, Kotimäen tilanteesta ja huolesta kunnallistekniikan rakentamisen aiheuttamasta haitasta olemassa olevalle asutuksella, Kalajärventien eteläpään asukkaiden huolesta alueen kaivovesien tilasta sekä Suvisaariston vesiosuuskunnan toiminnan siirtämisestä HSY:n hoidettavaksi. Muiden kuntien, HSY:n ja ELYn lausunnot Kauniaisten ja Vantaan sekä HSY:n lausunnoissa todetaan, että Espoon vesihuollon kehittämissuunnitelma on laadittu samanaikaisesti muiden kaupunkien kanssa eikä näillä ole Espoon suunnitelmaan huomautettavaa. Helsingin kaupunginhallitus lausuu mm. seuraavaa: Espoon vesihuollon kehittämissuunnitelman kartalle tulee merkitä Luukin ja Pirttimäen ulkoilualueiden keskuksien liittäminen HSY:n vesihuollon toimintaalueeseen. Lisäksi Helsinki lausuu, että haja-asutus -alueiden vesihuollon toteuttamisedellytyksistä ja rahoitustavasta tulisi neuvotella HSY:n kanssa tapauskohtaisesti. Helsinki myös esittää, että HSY:n haja-asutusalueiden investointibudjettia tulisi korottaa. Uudenmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) toteaa mm., että vesihuollon ulkopuolelle jäävien asukkaiden määrää on aina pyrittävä vähentämään kun se on teknis-taloudellisesi mahdollista. Toimintaalueiden osalta ELY-keskus pitää erittäin hyvänä sitä, että toiminta-alue esitetään nyt ensimmäistä kertaa myös karttamuodossa, jolloin yksiselitteisesti selviää mitkä kiinteistöt kuuluvat toiminta-alueeseen ja mitkä jäävät sen ulkopuolelle. Espoon sisäiset lausunnot Vesihuollon kehittämissuunnitelmasta ja toiminta-alueesta pyydettiin vesihuoltolain mukaisesti myös sisäiset lausunnot Espoo seudun ympäristöterveydenhuollosta sekä kaupunkisuunnittelu- ja ympäristökeskuksilta. Mainituilta taholta oli virkamiesedustaja suunnitelmaa laatineessa työryhmässä. Espoon ympäristöterveydenhuolto toteaa lausunnossaan mm. seuraavaa: Pitkällä tähtäimellä yksityiset vesiosuuskunnat olisi hyvä liittää vesihuoltolaitoksen toiminta-alueeseen. Ympäristöterveydenhuolto esittää myös, että Rinnekodin alue tulisi liittää kunnalliseen verkostoon mahdollisimman nopeasti suunnitelmakauden aikana. Asemakaava-alueen ulkopuolisista alueista Espoon seudun ympäristöterveydenhuolto katsoo, että Kolmperän ja Vanhakartanon alueen priorisointiarvoa tulisi nostaa; ensin mainitun jätteenkäsittelylaitoksen läheisyyden takia ja jälkimmäisen porakaivojen suuren fluoridipitoisuuden takia.

5 Valtuusto Sivu 5 / 5 Kaupunkisuunnittelupäällikön lausunnossa todetaan, että suunnitelmaluonnos ja sen liitteenä oleva toiminta-alueluonnos vastaavat kaupunkisuunnittelukeskuksen mielestä hyvin tulevaisuuden kehittämistavoitteita. Espoon ympäristölautakunta kiinnitti lausunnossaan (22.4.) huomiota mm. seuraaviin seikkoihin: Toiminta-aluekartta on pidettävä ajantasaisena ja nähtävillä kaupungin internet-sivuilla. Asemakaavoitettujen alueiden ulkopuolisten alueiden vesihuollon rakentamista ympäristölautakunta esittää suunnitelmaluonnoksessa mainittujen alueiden lisäksi Kolmperään ja Kalajärventien eteläpäähän. Erityisen tärkeänä ympäristölautakunta pitää lausunnossaan Kolmperän aluetta mm. Ämmässuon jätteenkäsittelyalueen läheisyyden takia. Kuntalaisten ja järjestöjen muistutukset Nuuksio-seura toteaa muistutuksessaan mm. seuraavaa: Nuuksio-seura pitää erittäin myönteisenä vesihuollon toiminta-alueen laajentumista lähivuosina Kotimäen ja Brobackan alueille. Nuuksio-seura esittää, että Kolmperä korjataan ensimmäiseen kiireellisyysluokkaan ja että Honkamajan tiedot korjataan Nuuksio-seuran esittämään muotoon. Asukkaiden ja yhdistysten lausunnot ovat nähtävänä kokouksessa. Rinnekoti-Säätiö toteaa lausunnossaan, että Rinnekotialueen liittäminen yleiseen vesihuoltoverkostoon on kauan odotettu myönteinen asia. Säätiö esittää, että Rinnekodin vesihuolto tulisi toteuttaa vuoden 2016 loppuun mennessä. Suvisaariston vesiosuuskunta esittää muistutuksessaan toivomuksensa vesiosuuskunnan toiminnan ottamisesta HSY:n hoidettavaksi. Yksittäisten ihmisten muistutuksia tuli kymmenkunta, joista osa oli samansisältöisiä. Muistuttajista Alho, Huttu, Lohikoski, Ruoho ja Toivonen esittivät kunnallistekniikan rakentamista Kolmperään, Brummer, Järvi ja Kaponen esittivät kunnallistekniikan rakentamista Kalajärventien eteläpäähän, Solantie esitti korjauksen Viiskorven alueen toimintaalueluonnokseen ja Halsti toiminta-alueluonnokseen Nuuksiontien varrella ja toiveen muuttaa toiminta-aluekartan pohjakarttaa tilansa kohdalla. Lausuntojen ja muistutuksien johdosta tehdyt muutokset kehittämissuunnitelma- ja toiminta-alueluonnoksiin Kolmperän alue Espoon sisäisten lausuntojen (Ympäristöterveydenhuolto ja Ympäristökeskus) sekä kuntalaismuistutusten ansiosta Kolmperän alue päätettiin ryhmän kuudennessa kokouksessa ottaa mukaan asemakaavan ulkopuoliseksi laajenemisalueeksi. Alueen vesihuoltoverkosto suunnitellaan ja rakennetaan mahdollisimman kiireellisellä aikataululla.

6 Valtuusto Sivu 6 / 6 Nuuksiontien varsi välillä Brobacka-Solvalla Nuuksiotien vesijohto ja viemäri välillä Brobacka-Solvalla on rakennettu vuosina Viemäri on osin paineellinen, joilla osuuksilla siihen ei voi liittyä. Toiminta-aluekarttaa on tarkennettu siten, että siihen on toiminta-alueeksi merkitty tilat, joilla on liittymismahdollisuus vesi- ja viemäriverkkoon. Viiskorven alue Korjataan toiminta-aluekartta vastaamaan todellista tilaa. Kalajärventien pää ja Vanhakartanon alue Kalajärventien pään tilanteen ei katsottu aiheuttavan muutosta alkuperäisen priorisoinnin tuottamaan rakentamisjärjestykseen. Kalajärventien pään, Vanhakartanon alueen ja muiden asemakaavaalueen ulkopuolisten haja-asutusalueiden saattaminen vesihuollon piiriin edellyttää kuitenkin HSY:n investointimäärärahojen nostamista, jota kannattaa jäsenkuntien esittää ja viedä myös strategisena asiana HSY:n hallitukseen. Päätöshistoria Tekninen lautakunta Päätösehdotus Katupäällikkö Harri Tanska Tekninen lautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että kaupunginhallitus esittää edelleen kaupunginvaltuustolle, että valtuusto hyväksyy Espoon vesihuollon kehittämissuunnitelman ja vesihuollon toimintaalueen karttarajauksen. Käsittely Asian esitteli kaupungininsinöörin poissa ollessa kaupungininsinöörin sijainen, katupäällikkö Harri Tanska. Esittelijä korjasi liitteen Espoon vesihuollon kehittämissuunnitelma vesiosuuskuntia koskevaa luvun sivulla 25 kuulumaan seuraavasti: Vesiosuuskuntien kehittäminen Espoo esittää, että HSY käynnistää selvityksen yksityisten vesiosuuskuntien (yhteensä 12 kpl Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan alueella) verkostojen laadusta sekä selvittää olisivatko ne halukkaita liittymään HSY:n toiminta-alueeseen. Samalla laaditaan alustava arvio siitä, mitä kustannuksia liittyminen sekä verkostojen saattaminen HSY:n muun verkoston laatutasolle aiheuttaisi. Selvityksen lopputuloksen perusteella päätetään kaupunkien ja HSY:n vesihuollon

7 Valtuusto Sivu 7 / 7 kehittämissuunnitelmien seuraavassa päivityksessä 2017 jatkotoimenpiteistä ja niiden aikatauluista. Uusien verkostojen suunnittelussa tulisi jatkossa noudattaa HSY:n suunnitteluohjeita. Ettei vesiosuuskunta joutuisi kohtuuttomaan tilanteeseen, on myös sovittava periaatteet, miten rahoitetaan ja toteutetaan tarvittavat lisäinvestoinnit, jos osuuskunnan runkoverkoston kapasiteetti käy riittämättömäksi alueen kaavoituksesta aiheutuneen lisävedentarpeen takia. Jos yhdyskuntarakenteen muutos on merkittävää, tulee harkita alueen liittämistä HSY:n toiminta-alueeseen. Päätös Tekninen lautakunta: Esittelijän päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kaupunginhallitus Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto hyväksyy Espoon vesihuollon kehittämissuunnitelman ja vesihuollon toiminta-alueen karttarajauksen. Sovelletut oikeusohjeet: Vesihuoltolaki 5 ja 8. Käsittely Teknisen toimen johtajan estyneenä ollessa asian esitteli kehittämisjohtaja Olli Isotalo. Esittelijän kokouksessa tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

8 Valtuusto Sivu 8 / 8