Ukrainan kriisi ja talous

Transkriptio

1 5. elokuuta 2014 Ukrainan kriisi ja talous Vaikutukset tuntuvat jo Suomessa Kiovan alkuvuoden 2014 tapahtumista ja Krimin niemimaan hallinnasta alkanut Ukrainan kriisi haittaa Venäjän taloudellisia suhteita EU:n ja Yhdysvaltojen kanssa. Euroopan Unionin uudet talouspakotteet heikentävät luottamusta erityisesti Venäjän öljy- ja rahoitussektoreihin sekä nostavat venäläisten yritysten ja kotitalouksien rahoituksen hintaa. Venäjän talouskasvu hyytyy ja maa uhkaa ajautua syvenevään taantumaan, mikäli kriisi pitkittyy. Odotamme Venäjän bruttokansantuotteen laskevan 0,3 % vuonna 2014 ja peräti 1,8 % vuonna Ukraina - kiistan toinen suora osapuoli kärsii suuresta epävarmuudesta sekä poliittisen aseman että taloudellisen tulevaisuuden osalta. Ukrainan talouden suorat vaikutukset maailmanmarkkinoihin ja Suomeen ovat kuitenkin rajalliset. Kriisin alussa nähty vaikutus viljojen maailmanmarkkinahintojen nousuun on sulanut pois. Vaikutukset globaaliin talouteen riippuvat pakotteiden lisääntymisestä ja kestosta. Venäjän tavaratuonnin arvo (USD) laski 6 % tammi-toukokuussa. Euroopan Unionin maakaasusta noin 30 % tulee Venäjältä, suurelta osin Ukrainan kautta, joten energia näyttelee merkittävää roolia. Toistaiseksi energiatoimituksissa ei ole ollut häiriöitä. Konfliktin syveneminen tulisi kalliiksi kaikille osapuolille. Suomen viennistä noin 9 % suuntautui Venäjälle 2013 ja lähes puolet turisteista saapui Venäjältä. Sekä vienti että matkailu ovat jo saaneet kolauksen epävarmuuden kasvun ja ruplan heikkenemisen seurauksena 2014 kuluessa. Suomen vienti länsimaihin kuitenkin kasvaa, mikä suojaa talousnäkymiä. Vuosina Suomen vienti Venäjälle lähes puoliintui, mutta talous kasvoi. Pitkäkestoiset kauppapakotteet voisivat jarruttaa euroalueen talouskasvua, mikä pitäisi Suomen taantuman pihtiotteessa sekä viennin että kulutuksen supistuessa. Odotamme BKT:n supistuvan 0,2 % tänä vuonna ja riskit painottuvat heikompaan kehitykseen. Suomen valtion lainojen 10 vuoden koron ero suhteessa Saksaan on pysynyt maltillisena viime viikkoina. Valtion talouden kannalta todellinen uhka on taantuman jatkuminen. Sijoittajalle kriisi on merkinnyt Venäjällä toimivien yhtiöiden kurssien laskua ja valuuttakurssitappioita. Suomalaiset yhtiöt suhtautuvat tilanteeseen melko rauhallisesti. Kriisin nopea loppu helpottaisi, mutta Venäjän näkymät ovat heikentyneet ainakin kahdeksi vuodeksi. Kriisi muistuttaa sijoitusten hajauttamisen hyödyllisyydestä. Kriisi pitkittyy Venäjä liitti maaliskuussa 2014 Krimin alueisiinsa, mitä kansainvälinen yhteisö ei ole tunnustanut. Itä-Ukrainassa voimistuneet separatistiset pyrkimykset muuttuivat aseelliseksi konfliktiksi Ukrainan uuden hallituksen ja kapinallisten välillä. Taisteluiden loppua tai muuta ratkaisua ei näy. Länsimaat eivät hyväksy Venäjän toimintaa eivätkä haluaisi jäädä sivustakatsojiksi, joten pakotteet voivat lisääntyä nykyisestä. Taloudellisten pakotteiden toimivuus on historiassa osoittautunut heikoksi, mutta parempiakaan vaikutuskeinoja muiden maiden epätoivotun politiikan muuttamiseen ei löydy puhtaan diplomatian ja asevoimien käytön välillä. Pääekonomisti Pasi Kuoppamäki Ekonomisti Juhana Brotherus Ekonomisti, Danske Bank Markets Vladimir Miklashevsky Seniorianalyytikko Henna Mikkonen

2 Suomi tuntee jo Venäjän taantuman Venäjä on maailman kuudenneksi suurin kansantalous ja Suomen tärkein kauppakumppani kauppavaihdon arvolla mitattuna. Venäjän talouden heilahtelut vaikuttavat Suomen talouteen suoraan kolmella eri tavalla. Selkein vaikutus on viennin ja tuonnin kautta. Suomalaiset vienti- ja tuontiyritykset, jotka käyvät suoraan kauppaa Venäjän kanssa, ovat riippuvaisia idänkaupan esteettömästä sujuvuudesta. Laajat kauppapakotteet sopisivat heille äärimmäisen huonosti. Lukuisat yritykset ja kyseisten yritysten työllistämät suomalaiset ovat siis suoraan sidoksissa Venäjän poliittiseen ja taloudelliseen tilanteeseen. Venäjä oli viime vuonna Suomen kolmanneksi suurin tavaroiden ja palveluiden vientimaa Ruotsin ja Saksan jälkeen. Tuontimaista Venäjä oli suurin yli 15 prosentin osuudella. Tärkeimpiä vientitavaroita Venäjälle ovat koneet ja laitteet, metsä- ja kemianteollisuuden tuotteet sekä maito- ja meijerituotteet. Suomeen tuodaan puolestaan etenkin energiaa, mutta myös puutavaraa, rautaa ja terästä. Elintarvikkeiden vientiin kohdistuvat vastapakotteet ja rajoitukset ovat valitettavan mahdollisia kuten Puola ja Ukraina ovat jo havainneet. Huolimatta suurista vaihteluista Venäjällä on yhä suuri kasvupotentiaali länsimaihin verrattuna, joten pitkällä aikavälillä Venäjän merkitys Suomen keskeisenä kauppakumppanina säilynee. Toinen keskeinen vaikutuskanava Suomeen tulee matkailun kautta. Venäläiset ovat ylivoimaisesti suurin ulkomaisten matkailijoiden kansalaisryhmä, venäläiset muodostavat liki puolet Suomessa käyvistä ulkomaalaisista turisteista. Matkailuyrityksille ja toimialan noin työntekijälle venäläiset turistit ovatkin tärkeä joukko. Myös kaupan ala, etenkin Itä- ja Etelä-Suomessa, on hyvin riippuvainen venäläisistä kuluttajista. Lappeenrantaan, Imatralle ja Kouvolaan on rakennettu runsaasti hotelleja, kauppakeskuksia ja ravintoloita, joiden elinkelpoisuus nojaa ostovoimaiseen venäläisturistien virtaan. Kuvaavaa on, että Vaalimaalle rakennetaan Suomen toista kasinoa itärahojen toivossa. Venäläiset ovat kuluttaneet Suomessa liki miljardi euroa vuosittain, mutta tuoreet tiedot kertovat yöpymisten supistuvan liki kolmanneksella viime vuodesta. Kolmas vaikutus Suomeen on Venäjän suorat investoinnit. Venäläiset eivät ole ostaneet vain kesämökkejä ja kiinteistöjä Itä- ja Etelä-Suomessa, vaan kipeästi kaivattua ulkomaista pääomaa on sijoitettu myös moniin hankkeisiin, tunnetuimpana uutena kohteena Fennovoima. Mikäli keskeiset hankkeet kaatuisivat, negatiiviset vaikutukset näkyisivät Suomen talous- ja työllisyyskehityksessä. Mahdolliset pakotteet voisivat rajoittaa Rosatomin ja Fennovoiman yhteistyötä ydinvoimalan aloittamisen kannalta kriittiseen aikaan. Venäjän talouden horjuminen on vaikuttanut Suomen talousnäkymiin jo nyt. Danske Bank leikkasi merkittävästi Venäjän kasvuennustetta huhtikuussa kriisin syvennyttyä. Rajusti heikentyneen ruplan ensivaikutukset saattoi havaita jo viime vuoden lopulla, kun Suomen tavaravienti Venäjälle kääntyi laskuun tammi-toukokuussa laskua tuli yli 13 prosenttia viime vuodesta. Venäläisten matkailijoiden yöpymiset romahtivat yli 27 prosenttia toukokuussa alleviivaten matkailualan ahdinkoa. Danske Bankin ekonomistit laskivat kesäkuussa Suomen talousennustetta ottaen huomioon Ukrainan kriisin vaikutukset. Kriisi voi pidentyessään leikata Suomen talouden kasvutoiveet joko suoraan uusien pakotteiden tai vastapakotteiden myötä tai epäsuorasti Venäjän talouden ajautuessa yhä syvemmälle taantumaan. Molemmat ovat relevantteja uhkia Suomelle. Danske Bank seuraa Ukrainan ja Venäjän tilannetta aktiivisesti. Venäjä alle 9% Suomen viennistä Lähde: Tilastokeskus, tulli Venäläisten turistien määrä syöksyy Vienti Venäjälle supistuu jo Ekonomisti Juhana Brotherus

3 Hajautus suojaa sijoittajaa kriisiltä Ukrainan tilanne on lisännyt jännitteitä Venäjän ja länsimaiden välillä, erityisesti malesialaisen matkustajakoneen putoamisen jälkeen heinäkuun puolivälissä.. Tämän jälkeen sekä USA että EU ovat ilmoittaneet uusista talouspakotteista Venäjää kohtaan. Kesän mittaan pakotteet ovat laajentuneet yksittäisten henkilöiden matkustuskielloista, varojen jäädytyksistä yms. kohdistumaan kokonaisiin toimialoihin kuten energia-, finanssi-, ja puolustusalan yrityksiin. Kiristyneestä geopoliittisesta tilanteesta huolimatta tunnelma sijoitusmarkkinoilla on pysynyt varsin rauhallisena. Viime päivinä markkinoilla on hermostuneisuus jonkin verran lisääntynyt, mutta syynä tähän on enemmänkin odotukset USA:n kiristyvästä rahapolitiikasta kuin Ukrainan kriisi. Länsimaiden osakemarkkinoita kuvaava MSCI World -indeksi on euroissa mitattuna noussut vuoden alusta reilut 7 %. Pitkät korot ovat samanaikaisesti olleet laskussa, mitä voidaan osittain selittää Ukrainan kriisin aiheuttamalla valtionlainoihin kohdistuvalla turvasatamakysynnällä. Korkojen laskun taustalta löytyy myös muita tekijöitä, kuten deflaatiopelkojen lisääntyminen euroalueella. Yksittäisistä sijoitusmarkkinoista eniten tilanteesta on luonnollisesti kärsinyt Venäjän pörssi, joka on vuoden alusta laskenut noin 13 %. Sijoittajien kannalta kriisin vaikutuksia voi tarkastella kolmesta näkökulmasta: vaikutukset Venäjän osakemarkkinoihin, vaikutukset suomalaisiin yhtiöihin ja vaikutukset markkinoihin laajemmin. Venäjän osakemarkkinat ovat reagoineet Ukrainan kriisiin vahvasti. Kriisin eskaloiduttua maaliskuussa osakekurssit laskivat nopeasti, mutta tilanteen hieman rauhoituttua kevään mittaan kursseissa nähtiin myös räväkkää nousua. Matkustajakoneen putoaminen ja laajentuneet pakotteet ovat jälleen vetäneet kurssit laskuun. Vuoden alusta katsottuna Moskovan pörssin Micexindeksi on laskenut euroissa mitattuna noin 13 %. Samaan aikaan kehittyvien maiden osakekurssit ovat keskimäärin nousseet noin 11 %. Riskit Venäjällä ovat tällä hetkellä erittäin suuria ja vaikeasti ennustettavissa. Ukrainan kriisin lopputulemaa ja kestoa on vaikea arvioida, ja siten mielestämme Venäjän osuus sijoituksista kannattaa pitää pienenä niin kauan kuin kriisin hellittäminen ei ole näköpiirissä. Matkustajakonetragedia oli karmiva osoitus siitä, että kriisi voi saada yllättäviä käänteitä. Venäjä onkin näkemyksessämme selvässä alipainossa. Esimerkiksi laajasti globaaleille osakemarkkinoille sijoittavassa Danske Invest Kompassi Osake rahastossa Venäjän osuus on marginaalinen, noin 0,2 %. Kehittyville markkinoille sijoittavassa Danske Invest Kehittyvät Osakemarkkinat rahastossa on sijoituksia Venäjällä noin 2 %. Venäjän talouskehitys oli heikentymässä jo ennen Ukrainan kriisiä. Kriisi ja viimeaikaiset tiukentuneet talouspakotteet lisäävät Venäjän talouden haasteita entisestään. Talouspakotteiden myötä venäläisten yhtiöiden on mm. aiempaa vaikeampaa saada rahoitusta ulkomailta ja rahoituskustannukset nousevat. Erityisen alttiita ovat pakotelistalle joutuneet toimialat, kuten pankit ja öljysektori. Pakotteiden myötä myös indeksinlaskijat harkitsevat parhaillaan suhtautumistaan pakotelistoilla oleviin yrityksiin ja on mahdollista, että ne poistetaan Venäjän osakemarkkinoiden kehitystä kuvaavista indekseistä. Tämän toteutuessa olisi odotettavissa, että osa sijoittajista myisi kyseisiä osakkeita pois sijoitussalkuistaan. Pakotteiden epäsuorat vaikutukset tulevat näkymään myös muilla toimialoilla ja niiden suuruuteen vaikuttaa merkittävästi kriisin kesto. Esimerkiksi pankkien lainanannon Venäjällä uskotaan vaikeutuvan sekä yrityksille että kuluttajille, millä on kerrannaisvaikutuksia investointeihin ja yksityiseen kulutukseen. Vaikka kriisiin saataisiin jonkinlainen ratkaisu, on sijoittajien luottamus Venäjää kohtaan saanut merkittävän takaiskun. Tämä vaikuttaa negatiivisesti Venä- Venäjän pörssissä heiluntaa

4 jän talouteen vielä pitkään mm. vähentyvien suorien sijoitusten ja portfoliosijoitusten muodossa. Hyvä on kuitenkin muistaa, että haasteista huolimatta Venäjältä löytyy edelleen hyvää tulosta tekeviä ja hyvin johdettuja yhtiöitä. Venäläisten osakkeiden arvostustaso on erittäin alhainen mahdollistaen hyvänkin tuottokehityksen, mikäli tilanne rauhoittuu. Riskiä sietävälle sijoittajalle kriisit tarjoavat myös mielenkiintoisia mahdollisuuksia. Suomalaisille yhtiöille Venäjä on keskimääräistä tärkeämpi kauppa-alue. Suomalaiset pörssiyhtiöt ovat investoineet vuosien saatossa Venäjälle vajaan 10 miljardin euron edestä erilaisiin tehtaisiin, kauppoihin sekä muihin liikeyrityksiin, ja yhtiöiden palkkalistoilla on kymmeniä tuhansia venäläisiä. Venäjämahdollisuus onkin kääntynyt Venäjä-riskiksi monen sijoittajan silmissä. Tähän mennessä julkaistut EU:n talouspakotteet eivät suoraan iske suomalaisiin pörssiyhtiöihin, koska pakotteet eivät kohdistu niille toimialoille, joilla suomalaisyhtiöillä on merkittävästi toimintaa Venäjällä. Suurimmat vaikutukset tulevatkin epäsuoria reittejä pitkin esimerkiksi Venäjän talouden ja ruplan heikkenemisen vuoksi. Venäjän mahdolliset vastapakotteet kohdistuisivat todennäköisesti ainakin elintarvikesektorille, missä mm. pörssin ulkopuolisilla Valiolla ja Fazerilla on merkittävästi vientiä Venäjälle. Kriisin negatiivisia vaikutuskanavia on useita. Venäjän haasteellinen taloustilanne ja ruplan heikentyminen vähentävät suomalaistuotteiden kysyntää Venäjällä (esim. Aspo, Ponsse, Tikkurila, Stockmann) ja venäläisten turismia ja ostovoimaa Suomessa (esim. Kesko ja Stockmann). Lisäksi ruplan heikentyminen vähentää suoraan yhtiöiden euroiksi käännettyä kirjanpitotulosta (Oriola-KD, TeliaSonera ja YIT), mikä on lyhyellä tähtäimellä merkittävin vaikutuskanava. Myös yritysten kiinteät sijoitukset Venäjällä arvioidaan aiempaa riskipitoisemmiksi (Fortum) ja jotkut yhtiöt ovatkin ilmoittaneet investointien vähentämisestä maassa (Kesko). Toisaalta jotkut harvat yhtiöt voivat jopa hyötyä valuutan heikentymisestä (Nokian Renkaat, YIT). Esimerkiksi YIT:n alkuvuosi Venäjällä oli hyvä, koska ruplan heikentymistä pelkäävät ihmiset ostivat paljon asuntoja. Venäjän kriisin vaikutus suomalaisiin pörssiyhtiöihin kokonaisuutena on rajallinen, joskin selvästi negatiivinen. Yksittäisten yhtiöiden (kts taulukot alla) kohdalla vaikutus on suurempi. Näistäkin moni yhtiö on toiminut pitkään Venäjällä ja tottunut erilaisiin poliittisiin haasteisiin. Käynnissä olevan tuloskauden aikana tapaamistamme yhtiöistä vain harvat ovat kommentoineet Venäjän tilanteen aiheuttamia haasteita. Suomalaiset yhtiöt altistuvat Venäjän tilanteelle eri tavoin Venäjän haasteellinen taloustilanne vähentää suomalaistuotteiden kysyntää. Ruplan heikentyminen tekee suomalaistuotteet Venäjällä kalliimmiksi ja vähentää venäläisten kulutusta Suomessa. Ruplan heikentymisen vuoksi Venäjällä tehty tulos euroiksi käännettynä on pienempi. Kiinteät investoinnit Venäjälle muodostavat taseriskin. Talouspakotteiden laajentuminen ja pitkittyminen lisäisivät suomalaisyhtiöiden haasteita. Venäjältä vievät yhtiöt voivat jopa hyötyä ruplan heikentymisestä. Yhtiöitä, joilla tuloksesta merkittävä määrä tulee Venäjältä Tulos (EBIT) Venäjällä 2013* (meur) Liikevoitto 2013 (meur) Venäjän osuus tuloksesta (%) Osuus Helsingin pörssistä ** NURMINEN LOGISTICS 2 0 > 100 % ~0% HONKARAKENNE 0,2-1 >100 % ~0% YIT % 0,6 % NOKIAN RENKAAT % 2,4 % SRV % 0,1 % ASPO 3, % 0,1 % RAUTE 0, % ~0% ORIOLA-KD % 0,2 % TIKKURILA % 0,6 % yht. 4,1 %

5 Yhtiöitä, joiden taseessa merkittävä määrä Venäjä-investointeja Venäjälle sijoitettu pääoma* (meur) Oma pääoma 2013 (meur) Venäjän osuus omasta pääomasta (%) Osuus Helsingin pörssistä ** YIT % 0,6 % NURMINEN LOGISTICS % 0,0 % ORIOLA-KD % 0,2 % LEMMINKÄINEN % 0,2 % NOKIAN RENKAAT % 2,4 % SRV % 0,1 % FORTUM % 10,0 % TIKKURILA % 0,6 % STOCKMANN % 0,5 % yht. 14,6 % *Lähde: Danske Capital ** OMX Helsinki Cap indeksi Kokonaisuutena katsottuna globaalin talouden ja Euroopan elpyminen ovat näkemyksemme mukaan Ukrainan kriisiä tärkeämpiä tekijöitä Suomen osakemarkkinoiden tuottonäkymien kannalta. Avoimena taloutena Suomi tyypillisesti hyötyy globaalin talouden elpymisestä. Suomi on kuitenkin näkemyksessämme tällä hetkellä alipainossa, sillä vahvan kurssinousun jälkeen osakkeiden arvostustaso Suomessa on noussut haasteelliseksi. Lisäksi Suomen kotimarkkinoiden heikkous ja Venäjä riippuvaisuus ovat riskejä, joista muut markkina-alueet eivät kärsi yhtä paljon, ja siten näemme parempia tuottomahdollisuuksia muissa Pohjoismaissa, Euroopassa ja USA:ssa. Laajasti katsottuna sijoitusmarkkinat ovat pysyneet rauhallisia, vaikka kriisi onkin saanut ansaitusti suurta huomiota mediassa. Mielestämme sijoitusmarkkinoiden yleisen kehityksen kannalta merkittävämpää on se, että globaali talous on elpymässä. Tämä mahdollistaa yritysten tuloskasvun ja kohtuulliset tuotot osakemarkkinoilta myös jatkossa. Ukrainan kriisi ei näkemyksemme mukaan muuta tätä talouden isoa kuvaa, vaikka onkin toki yksi merkittävä riskitekijä kokonaisuudessa. Tilanteen etenemistä seurataan ja siihen tarpeen tullen reagoidaan. Osakkeet ovat siten edelleen noin 5 %-yksikön ylipainossa Danske Capitalin sijoitusnäkemyksessä. Jatkon kannalta merkittävää on se, kuinka vakaviksi ja pitkäaikaiseksi talouspakotteet muodostuvat ja miten tämä vaikuttaa sijoittajien mielialoihin. Vaikka pakotteissa on otettu astetta järeämmät keinot käyttöön heinäkuussa, eivät ne vielä horjuta globaalia talouskasvua, jossa Venäjän rooli on pieni. Ukrainan kriisi on hyvä muistutus siitä, että poliittiset ja muut kriisit voivat nopeasti muuttaa yksittäisten sijoituskohteiden tuottonäkymiä. Siksi suosittelemme, että sijoitukset kannattaa tehdä hajautetusti useille eri alueilla ja useisiin eri kohteisiin. Poliittisen riskin merkitys korostuu kehittyville markkinoille sijoitettaessa. Sijoittajien onkin hyvä tarkistaa, että omissa sijoituksissa täyttyy seuraavat peruslähtökohdat: Sijoitusten jako turvaaviin korkosijoituksiin ja tuottohakuisempiin osakesijoituksiin vastaa omia tavoitteita. Sijoitukset kannattaa tehdä hajautetusti useisiin eri kohteisiin ja eri alueille riskin pienentämiseksi. Erityisesti Suomen ja kehittyvien maiden osuudet kokonaisuudesta on hyvä tarkistaa. Suosituksemme mukaan lähtökohtaisesti osakesijoituksista noin 20 % kannattaa kohdentaa Suomeen ja 15 % kehittyvillä markkinoille. Vakaampien osakemarkkinoiden, kuten Pohjois-Amerikan ja Euroopan merkitystä ei pidä unohtaa. Kehittyvien markkinoiden sijoitukset kannattaa myös jakaa eri alueille. Moni suomalainen on sijoittanut paljon Venäjälle, mutta Venäjän osuus maailman kehittyvistä markkinoista on yllättävänkin pieni, noin 5 %. Venäjän rooli kehittyvillä markkinoilla pieni (lähde: Danske Capital) Kehittyville markkinoille sijoittaminen 1. Tarkista, vastaako sijoitusten jako korko- ja osakesijoituksiin omia tavoitteitasi. 2. Sijoitukset kannattaa tehdä hajautetusti eri alueille riskin pienentämiseksi. 3. Kehittyville markkinoille kannattaa sijoittaa noin 15 % osakesijoituksista 4. Venäjän osuus kehittyvistä markkinoista on pieni, noin 5 %. 5. Kehittyville markkinoille sijoitettaessa riskit korostuvat, mistä syystä sijoitushorisontin tulee olla erittäin pitkä. Seniorianalyytikko Henna Mikkonen

6 Error! AutoText entry not defined. Erityisteema: Ukrainan kriisi ja talous Venäjän talous kohtaa nykyhistoriansa tiukimmat pakotteet Euroopan Unioni esitti uudet talouspakotteet Venäjän taloutta vastaan kohteena alojen välinen toiminta ja vaihto Venäjän kanssa. Pakotteet heikentävät Venäjän suhdannenäkymiä entisestään. Odotamme BKT:n laskevan -0,3 prosenttia vuonna 2014 ja -1,8 prosenttia vuonna 2015, koska investoinnit supistuvat ja kulutuskysyntä heikkenee vähitellen. Talouspakotteilla rajoitetaan Venäjän valtion omistamien pankkien pääsyä EU:n pääomamarkkinoille. EU-kansalaiset ja yritykset eivät saa enää käydä kauppaa suurten Venäjän valtion omistamien pankkien, kehityspankkien, niiden tytäryhtiöiden tai niiden puolesta toimivien tahojen uusilla velkakirjoilla, uusilla osakkeilla tai vastaavilla rahoitusinstrumenteilla, joiden maturiteetti ylittää 90 päivää. Palvelut, jotka liittyvät tällaisten rahoitusinstrumenttien liikkeelle laskemiseen, esim. välittämiseen ovat myös kiellettyjä. Tällä hetkellä EU:n pakotelistalla ovat RNKB-pankki, jonka omistaa Krimin tasavallan hallitus, Sberbank, VTB, Gazprombank, VEB, Rosselkhozbank, puolustusteollisuusyhtiö Almaz-Antei sekä halpalento yhtiö Dobrolet, joka on Aeroflotin omistuksessa ja lentänyt Krimin niemimaalle. EU on myös rajoittanut kaksikäyttötuotteiden vientiä venäläisille sotilaallisille käyttäjille. Samalla EU:n neuvosto päätti ottaa käyttöön rajoituksia, jotka koskevat kuljetus-, telekommunikaatio- ja energiateollisuuteen sekä luonnonvarojen (öljy, kaasu ja mineraalit) hyödyntämiseen liittyviä vientejä Krimille tai Sevastopoliin sekä investointeja näiden alojen hankkeisiin siellä. Pakotteet eivät koske yllämainittujen pankkien eurooppalaisia tytäryhtiöitä, koska EU tasapainoilee USA:n pakotevaatimusten ja omien tuottajien ja viejien talousintressien välillä. Nykyiset pakotteet eivät myöskään koske näihin pankkeihin liittyviä transaktioita, mikäli transaktiot eivät liity uusien velkakirjojen tai osakkeiden laskemiseen. Tämän lisäksi, pakotteet eivät koske tavallisia lainoja. Odotamme kuitenkin, että voimaantulleet pakotteet huonontavat luottamusta Venäjän rahoitus- ja öljysektoreita kohtaan, mutteivät suoraan vaikuta pakotteiden ulkopuolella oleviin aloihin kuten maatalouteen tai vähittäiskauppaan. Odotamme myös, että epävarmuus ja epäluottamus venäläisten yhtiöiden joukossa eurooppalaisia kauppakumppaneitaan kohtaan nousee, mikä tulee vaikuttamaan länsimaiden investointituotteiden sekä kulutustavaroiden tuontiin. Ennustamme, että Venäjän keskuspankin kiristyvän talouspolitiikan ohella uudet pakotteet nostavat rahoituksen hintaa Venäjällä sekä rajoittavat uuden rahoituksen saatavuutta venäläisten yritysten ja kotitalouksien keskuudessa. Vaikka uusien pakotteiden uhka on hyvin todennäköinen, markkinoilla on kuitenkin edelleen uskoa, että EU:n pakotteet pysyvät voimassa 1-3 kuukautta tilanteen stabilisoituessa. Mikäli tilanne Ukrainan ympärillä eskaloituu, emme sulje pois Venäjän luottoluokituksen alentamista niin sanotulle roskatasolle. Huhtikuussa 2014 luottoluokittaja Standard & Poor s laski Venäjän valtion luokitusta tasolle BBB- tasosta BBB, näkymä negatiivinen. Tämä on vain yhden pykälän roskatason yläpuolella Venäjän yksityisen sektorin pääoman nettotuonti/vienti, USD mrd. Muut Pankit Lähde: Venäjän keskuspankki, Danske Bank Markets Ekonomisti, Danske Bank Markets Vladimir Miklashevsky

7 Error! AutoText entry not defined. Erityisteema: Ukrainan kriisi Tässä katsauksessa on käytetty yleisön saatavilla olevia tietoja. Keskeiset tilastolähteet ovat Macrobond, Tilastokeskus, Suomen Pankki ja Tullihallitus. Tämä katsaus perustuu Danske Bank Oyj:n ( pankki ) tekemiin arvioihin ja mielipiteisiin. Niiden perustana olevat tiedot on koottu Pankin luotettavina pitämistä julkisista lähteistä. Pankki tai sen kanssa samaan konserniin kuuluva yhtiö taikka niiden palveluksessa olevat henkilöt eivät takaa esitettyjen tietojen, arvioiden ja mielipiteiden oikeellisuutta tai täydellisyyttä eivätkä vastaa mistään suorista tai epäsuorista kuluista, vahingoista tai menetyksistä, joita katsauksen tai sen sisältämien tietojen käyttö mahdollisesti voi aiheuttaa. Katsauksessa annetut suositukset ja arviot edustavat pankin mielipiteitä ja arvioita julkaisuhetkellä ja niitä voidaan muuttaa ilman eri ilmoitusta. Tämä katsaus sisältää pankin immateriaalioikeudellisesti suojattua aineistoa, johon pankki pidättää kaikki immateriaaliset ja muut oikeudet. Katsaus on tarkoitettu ainoastaan alkuperäisen vastaanottajan käyttöön eikä sitä saa millään tavalla jäljentää, julkaista tai levittää ilman pankin kirjallista etukäteislupaa. Pankki tai sen kanssa samaan konserniin kuuluva yhtiö taikka niiden palveluksessa oleva henkilö saattaa tarjota palveluita katsauksessa mainitulle yhtiölle, käydä kauppaa tiedotteen kohteena olevien yhtiöiden liikkeeseen laskemilla arvopapereilla, hoitaa tiedotteen kohteena olevien yhtiöiden toimeksiantoja taikka on saattanut toimia katsauksessa esitetyn tiedon perusteella jo ennen katsauksen julkaisemista. Tätä katsausta ei voida missään tilanteessa pitää arvopaperien myynti- tai ostotarjouksena tai kehotuksena arvopaperi- tai muuhun kaupankäyntiin. Sama koskee myös niitä alueita, joiden laki ei salli tarjousten, kehotusten tai suositusten esittämistä. Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat Lainattaessa lähde mainittava Päätoimittaja Pasi Kuoppamäki Danske Bank Oyj / Ekonomistit Y-tunnus Rekisteröity kotipaikka ja osoite Helsinki, Hiililaiturinkuja 2, DANSKE BANK ISSN