Ehdotus Kymenlaakson ammattikorkeakoulun kestävän kehityksen ohjelmaksi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ehdotus Kymenlaakson ammattikorkeakoulun kestävän kehityksen ohjelmaksi"

Transkriptio

1 Ehdotus Kymenlaakson ammattikorkeakoulun kestävän kehityksen ohjelmaksi Osa I Alustava ympäristökatselmus Frank Hering Helsingin yliopiston Aikuiskoulutuskeskus Kotkan yksikkö lokakuu 22

2 Ehdotus Kymenlaakson ammattikorkeakoulun kestävän kehityksen ohjelmaksi ESIPUHE TIIVISTELMA I JOHDANTO 1 Yleistietoa Kymenlaakson ammattikorkeakoulusta 2 Ammattikorkeakoulun kestävän kehityksen ohjelman lähtökohdat 2.1 Ympäristönsuojelun asema Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa 2.2 Ammattikorkeakoulun kestävän kehityksen ohjelman laatiminen 2.3 CRE COPERNICUS -julistus 2.4 Ympäristöasioiden hallinta muissa korkeakouluissa ja oppilaitoksissa 3 Kymenlaakson ammattikorkeakoulun ympäristöperiaatteet ja ympäristöpolitiikka II KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULUN ALUSTAVA YMPÄRISTÖKATSELMUS 1 Ympäristöasenteet ja käyttäytyminen 1.1 Katselmuksen toteutus ja kattavuus 2.2 Katselmuksen tulokset 1.3 Arviointi 2 LVIS toiminnot 2.1 Katselmuksen toteutus ja kattavuus 2.2 Katselmuksen tulokset Vedenkulutus ja vedenkulutuksen arviointi Sähkön kulutus ja sähkönkulutuksen arviointi Lämpöenergian kulutus ja lämpöenergiankulutuksen arviointi LVIS toimintojen päästöt ilmaan 2.3 LVIS toimintojen kokonaisarviointi ja säästöpotentiaalit 3 Liikenne 3.1 Katselmuksen toteutus ja kattavuus 3.2 Katselmuksen tulokset Työ- ja koulumatkat Matkat KyAMK:n omilla autoilla Opiskelijoiden matkat kotipaikkakunnalle Henkilöliikenteen päästötase Liikenteen muut ympäristövaikutukset 3.3 Arviointi 1

3 4 Hankinnat 4.1 Katselmuksen toteutus ja kattavuus 4.2 Katselmuksen tulokset ATK laitteet sekä ATK- laitteiden tarvikkeet Muut laitehankinnat Paperi Opetus- ja toimistotarvikkeet Kalusteet Kaluston pienhankinnat 4.3 Arviointi 5 Jätehuolto 5.1 Katselmuksen toteutus ja kattavuus 5.2 Katselmuksen tulokset 5.3 Arviointi 6 Vaaralliset aineet ja ongelmajätteet 6.1 Katselmuksen toteutus ja kattavuus 6.2 Katselmuksen tulokset Mussalon toimipisteen vaaralliset aineet Metsolan toimipisteen rakennus-, energia- ja konelaboratoriot Terveysalan toimipisteiden vaaralliset aineet Muotoilun ja viestinnän toimipisteet 6.3 Arviointi 7 Kopiointi ja tulostaminen 7.1 Katselmuksen toteutus ja kattavuus 7.2 Katselmuksen tulokset Kopiointi KyAMK:ssa Tulostaminen KyAMK:ssa 7.3 Arviointi 8 Tieto- ja viestintätekniikka 8.1 Katselmuksen toteutus ja kattavuus 8.2 Katselmuksen tulokset Nykyinen konekanta Verkko-opiskelu Kommunikaatio Verkko hallintotehtävissä 8.3 Arviointi 9 Uudis- ja korjausrakentaminen 9.1 Katselmuksen toteutus ja kattavuus 9.2 Katselmuksen tulokset 9.3 Arviointi 2

4 1 Puhtaanapito 1.1 Katselmuksen toteutus ja kattavuus 1.2 Katselmuksen tulokset 1.3 Arviointi 11 Ruokalat 11.1 Katselmuksen toteutus ja kattavuus 11.2 Katselmuksen tulokset 11.3 Arviointi Metsolan oppilaskunnan ravintola Junnu 12 Luonnonsuojelu ja melu 12.1 Katselmuksen toteutus ja kattavuus 12.2 Katselmuksen tulokset 12.3 Arviointi Lähteet Ohjausryhmä ja projektiryhmä Liitteet 3

5 Esipuhe Kymenlaakson ammattikorkeakoulun laatujärjestelmä saatiin valmiiksi vuonna 2. Loogi- sena jatkona tälle ryhdyttiin v valmistelemaan kestävän kehityksen ympäristöohjelmaa. Hankesuunnitelma valmisteltiin yhteistyössä Helsingin yliopiston Aikuiskoulutuskeskuksen Kotkan yksikön kanssa. Koska kestävän kehityksen ohjelma nähtiin palvelevan Kymenlaaksoa laajemminkin, haettiin hankkeelle EU ja maakunnallista rahoitusta. Rahoituksen varmistuttua työ varsinaisesti käynnistyi kaksivuotisena projektina vuoden 21 alusta. Kestävän kehityksen ohjelmatyön keskeisenä tavoitteena on ollut saada aikaan kattava kestä- vän kehityksen raportti, jossa ilmenevät ammattikorkeakoulumme merkittävimmät ympäristönäkö- kohdat ja vaikutukset, kestävään kehitykseen liittyvät päämäärät ja tavoitteet sekä ympäristöasioiden hallintaohjelma. Ohjelmatyön tavoitteeksi asetettiin seuraavaa. Määrälliset tavoitteet ja sisältö: alustava ympäristökatselmus kestävän kehityksen ohjelma ympäristöraportti Laadulliset tavoitteet: ammattikorkeakoulussamme hallitaan ympäristöjohtaminen ja se liitetään osaksi laatujärjes- telmää kestävän kehityksen periaatteita ja toimintatapoja noudatetaan sekä opetuksessa, että hallin- nossa ammattikorkeakoulumme kansallinen ja kansainvälinen imago ympäristövastuullisena kor- keakouluna vahvistuu ympäristövastuullinen tietous siirtyy opetuksen ja opiskelijatöiden kautta hyödyttämään Kymenlaakson elinkeinoelämää ja julkista sektoria myös perusopetuksen lisäksi yrityspalve- lun kurssitarjonnan kautta Ohjelmatyötä varten nimettiin ohjausryhmä ja projektiryhmä. Ohjausryhmässä olivat edustet- tuina osarahoittajien; Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen ja Kymenlaakson liiton lisäksi Kymenlaakson kauppakamari ja Helsingin yliopisto. Projektiryhmä koostui ammattikorkeakoulun omasta henkilökunnasta. Projekti on toteutettu yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa. Merkittävää oli, että projektin pohjatyöhön saatiin mukaan projektiryhmän lisäksi henkilökun- listäneet suurta osaa henkilökunnasta. Kiitoksen sana kaikille projektityössä mukana olleille on taa ja opiskelijoita eri toimialoilta. Päättötöihin ja erilaisiin ryhmätöihin osallistui vajaan kahden vuoden aikana noin sata opiskelijaa opettajiensa hyvässä ohjauksessa. Alkukatselmukset ovat työl- tässä yhteydessä paikallaan. Kestävän kehityksen ohjelma täyttää kansainväliset ja kansalliset ISO 141/EMAS - ympä- ristöhallintajärjestelmävaatimukset. Tämä mahdollistaa ympäristösertifioinnin tarvittaessa. Rehtori Pertti Vuorela 4

6 Tiivistelmä Kymenlaakson ammattikorkeakoulu käynnisti vuonna 21 laajan kestävän kehityksen projektin, joka tavoitteena oli järjestelmällisesti tutkia, seurata ja parantaa toiminnan ympäristövaikutuksia. Projektin tulokset ja lähitulevaisuuden toimenpiteet on koottu tähän raporttiin. Ohjelma koostuu kahdesta osasta: Alustavassa ympäristökatselmuksessa esitellään projektin yhteydessä laadittuja selvityksiä koko organisaation toimintaan liittyvistä ympäristökysymyksistä, ympäristövaikutuksis- organisaatiorakennetta sekä ehdotuksia lähivuosien ta ja ympäristönsuojelun tasosta. Toimenpideohjelmassa esitellään ympäristöhallintajärjestelmän toimenpiteiksi. Alustavan ympäristökatselmuksen selvitystyö kattaa seuraavat ympäristönäkökohdat: ympäristö- asenteet ja ympäristökäyttäytyminen, LVIS-toiminnot, liikenne, hankinnat, jätehuolto, vaaralliset aineet ja ongelmajätteet, kopiointi ja tulostaminen, tieto- ja viestintätekniikka, uudis- ja korjausrakentaminen, puhtaanapito, ruokalat ja luonnonsuojelu. Merkittävimmiksi ympäristönäkökohdiksi todettiin mm. LVIS-toimintojen energiankulutus, Ky- AMK:n henkilöliikenteen ympäristökysymykset sekä jätehuoltoon liittyvät asiat. Myös KyAMK:n hankinnoilla sekä tieto- ja viestintätekniikan käytöllä on suurehkoja vaikutuksia oppilaitoksen ym- päristön tilaan. Yhdessä energiankulutuksen kanssa liikennepäästöt kuormittavat ympäristöä merkittävästi kasvi- huonekaasuilla. KyAMK:n sähkön- ja lämmönkulutus sekä henkilöliikenne kuormittavat ympäris- kokonaismäärä jopa ylittää oppilaitoksen lämpö- tai sähköenergiankulutuksesta aiheutuvat töä yhteensä yli 5 5 tonnilla hiilidioksidia vuodessa. On todettu, että henkilöliikennepäästöjen päästöt. Myös jäte muodostaa Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa merkittävän ympäristönäkökohdan. Jätettä syntyy isoja määriä, yli 2 tonnia vuodessa. Jätehuollon järjestelyissä on huomattu paljon mahdollisuuksia parannuksiin. Erityisesti energiajätteen osuutta kokonaisjätteestä voitaisiin kasvat- taa merkittävästi ja vähentää tällä tavalla kaatopaikalle toimitettavien jätteiden määrää huomattavasti. Kopiointiin ja tulostamiseen liittyy merkittäviä ja jatkuvia oppilaitosten arkipäivän ympäristövaiku- liittyvä pa- tuksia. Ympäristönäkökulmasta ongelmallista on erityisesti kopiointiin ja tulostamiseen perintarve sekä sähkön ja värijauheen kulutus. Mahdollisuuksia KyAMK:n ympäristön tilan parantamiselle on paljon. Erilaisilla katselmuksilla arvioitiin mm. koko KyAMK:n energian säästöpotentiaali. Säästöt ovat sekä taloudellisesti että ym- päristönäkökulmasta erittäin merkittäviä. Esitetyillä toimenpiteillä saavutetaan pienillä investoin- neilla yleisesti 1-15 %:n energiansäästöjä ja vähennetään päästöjen syntymistä merkittävästi. Myös liikenne- ja jätejärjestelyiden kehittämisellä voidaan vähentää ympäristökuormitusta oleellisesti. Ympäristöasioiden kehittämiseksi on laadittu koko ammattikorkeakoululle ympäristöstandardien mukainen ympäristöhallintajärjestelmä. Hallintajärjestelmä sisältää yli 4 käytännön toimenpidettä käsittävän toimenpideohjelman, jonka avulla varmistetaan ympäristötyön tehokkuus ja toimivuus. 5

7 I JOHDANTO 1 YLEISTIETOA KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULUSTA Kymenlaakson ammattikorkeakoulu aloitti vakinaisena ammattikorkeakouluna elokuun 1999 alusta. Ammattikorkeakoulu perustettiin yhdistämällä aikaisemmin itsenäisesti toimivia oppilaitoksia, joi- den toimipisteet sijaitsivat Kotkassa, Kouvolassa, Kuusankoskella ja Elimäellä. Nykyisessä ammat- tikorkeakoulussa toimipisteitä on yhteensä yhdeksän (kuva 1, ). 2 AMMATTIKORKEAKOULUN KESTÄVÄN KEHITYKSEN OHJELMAN LÄHTÖKOHDAT Kymenlaakson ammattikorkeakoulu tarjoaa koulutusta viidellä koulutusalalla. Koulutusohjelmia on yhteensä yli 2. Ammattikorkeakoulun yrityspalvelu tarjoaa lisäksi ammatillista lisä- ja täydennys- soasteen koulutuksessa on 3 ja aikuiskoulutuksessa 5 opiskelijaa (taulukko 1). Päätoimista koulutusta sekä ylläpitää tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Opiskelijoita on noin 35, joista nuori- henkilöstöä on kaikkiaan noin 35 ja heistä 25 toimii opetustehtävissä. Lisäksi opettajavahvuuteen kuuluu noin 2 sivutoimista tuntiopettajaa. Oppilaitosta ylläpitää Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Oy, jonka omistavat Kotkan kaupunki (51%) ja Kouvolan seudun kuntayhtymä (49%). Ammattikorkeakoulun kokonaisliikevaihto vuonna 2 oli noin 22 miljoonaa euroa. Suurin osa rakennuksista on viime vuosina siirtynyt ammattikor- sekä Kotkan Puistolan merenkulkuosasto toimivat vuokratiloissa. Ammattikorkeakoulun käytössä keakoulun omistukseen. Tällä hetkellä vain Kouvolan Kasarminmäellä sijaitseva viestinnän osasto 2 on Kotkassa noin 44 m 2 (joista vuokralla 3 m 2 ) sekä Kouvolan alueella noin 23 m (joista vuokralla 3 m 2 ) kiinteistötilaa. Kiinteistötoimen menot olivat vuonna 1999 runsaat 3,3 miljoonaa euroa. Investointien eli perusparannusten osuus vuonna 2 oli 1,3 miljoonaa euroa ja kunnossapidon osuus 2 miljoonaa euroa. 2.1 Ympäristönsuojelun asema Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa Kymenlaakson ammattikorkeakoulu on monialainen oppilaitos. Ympäristönsuojelun painoarvo tut- kysymykset ovat selvimmin esillä luonnonvara-alalla sekä tekniikka- ja liikennealalla. Ammattikor- keakoulun energia- ja ympäristötekniikan osaaminen on kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävää kimus- ja koulutustoiminnassa vaihtelee selkeästi eri toimipisteissä. Kestävään kehitykseen liittyvät ja tunnustettua. Kestävällä kehityksellä on myös metsäalalla selkeä ja vahva rooli, joka heijastuu koko alan koulutustarjontaan. Ammattikorkeakoulun omaan toimintaan liittyviä ympäristövaikutuksia ei ole aikaisemmin tutkittu systemaattisesti. AMK:n roolia kestävän kehityksen edistämisessä ja oman toiminnan kehittämises- sä on kuitenkin jo pohdittu vuodesta Silloin rehtori Erkki Ojanen visioi vuosikertomuksessa: Ammattikorkeakoulu toimii kestävän kehityksen periaatteita edistäen ja on kehittänyt valmiuksiaan alueellisten riskien hallintaan. Ympäristönäkökohdat ovat nykyään selvästi esillä ammattikorkeakoulun kehittämis- ja visiointi- keskustelussa. Ne on huomioitu Kymenlaakson ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehittämistoi- minnan strategiassa 2-23 (Toikka 2 a & b) (Laatikko 1). Ympäristöasioiden korostaminen strategiassa johtuu ammattikorkeakoulun vahvasta osaamisesta energia- ja ympäristötekniikas- sa. Ydinosaamisen alueita ovat olleet mm. voimalaitosten ja laivadieselien päästömittaukset, voima- laitoskattiloiden ja laivadieselien päästöjen pienentämiseen tähtäävä tuotekehitystoiminta sekä voi- malaitos- ja kattilatekniikkaan liittyvä tutkimustoiminta. 6

8 KyAMK:n ympäristöalan koulutustarjonnan nykytilanteen kartoittamiseksi tehtiin koko henkilöstölle suunnattu kysely. Kyselyssä pyydettiin kurssitietojen lisäksi myös tietoa ympäristön- vuonna suojelusta kiinnostuneista opettajista. Ympäristönsuojeluun liittyvää koulutusta järjestettiin lähes kaikilla koulutusaloilla, viestintä- ja muotoilualan yksiköitä lukuun ottamatta. Yleisesti koulutukset ovat kuitenkin olleet vain johdatusluonteisia ja laajuudeltaan 1-2 ov. Erot eri yksiköiden välillä ovat suuria. Esim. tekniikan- ja metsäalan toimipisteiden tarjonta on edellä mai- kiinnostuneita ja ympäristöasioihin erikoistuneita opettajia, yhteensä lähes 3 nittua paljon laajempaa. Kyselyssä kävi ilmi, että kaikissa toimipisteissä toimii ympäristöasioista henkilöä. 2.2 Ammattikorkeakoulun kestävän kehityksen ohjelman laatiminen Ammattikorkeakoulun johto päätyi syksyllä 1999 tutkimaan mahdollisuuksia laatia oppilaitokselle kestävän kehityksen ohjelma. Taustalla vaikuttivat mm. talon sisäiset intressit kehittää ympäristöalan tutkimus- ja koulutustoimintaa, mutta myös hallituksen oppilaitokselle osoittamat vaatimukset toimia kestävän kehityksen edistäjänä. Opetusministeriö oli jo vuonna 1996 velvoittanut korkeakou- luja laatimaan toimenpideohjelman kestävän kehityksen periaatteiden toteuttamiseksi. Kestävän kehityksen ohjelma -hanketta päätettiin ryhtyä toteuttamaan yhteistyössä Helsingin yli- Aikuiskoulutuskeskuksen Kotkan yksikön kanssa. Ammattikorkeakoulun omien varojen opiston lisäksi projektiin saatiin avustusta mm. EU:n EAKR rakennerahastosta ja ympäristöhallinnosta kah- den projektityötekijän palkkaamiseksi. Hankkeen suunnittelusta, kestävän kehityksen ohjelman laatimisesta sekä tutkimusraportin kirjoittamisesta vastasi Dipl. Geogr. Frank Hering Helsingin yliopiston Aikuiskoulutuskeskuksen Kotkan yksiköstä. Projektipäällikkö Risto Pesonen Kymenlaakson ammattikorkeakoulusta vastasi projektin hallinnasta ja käytännön järjestelyistä sekä tulosten sovelluksista käytäntöön. Hanke käynnistettiin ja sen kesto oli 2 vuotta. Projektia varten perustettiin rehtorin päätöksellä ohjausryhmä ja projektiryhmä. Ohjausryhmän teh- on ollut valvoa ja ohjata projektia ja sen taloutta. Projektiryhmä on antanut merkittävän pa- tävänä noksensa projektin sisällön ja onnistumisen kannalta. Raportin lopussa ohjausryhmän ja projektiryhmän kokoonpanot. Ammattikorkeakoulun omaa osaamista on yritetty hyödyntää tämän tutkimuksen laatimisessa mah- paljon. Opiskelijat ovat laatineet opettajien ohjauksessa kartoituksia, tutkimuksia ja dollisimman katselmuksia, jotka ovat mahdollistaneet laajan ja kattavan aineiston keruun lyhyessä ajassa kestä- vän kehityksen ohjelmaa varten. Merkittävä osa katselmuksista ja tutkimuksista on laadittu seminaari- ja opinnäytetöinä. Kestävän kehityksen ohjelmaa varten on laadittu yhteensä noin 15 kpl se- 5 opiskelijaa ja vuonna 22 noin 15 minaari- sekä 4 opinnäytetyötä. Katselmuksien laatimisessa oli vuonna 21 aktiivisesti mukana yli opiskelijaa. 2.3 CRE COPERNIKUS -julistus Ammattikorkeakoulu päätti heti projektin alkuvaiheessa sitoutua kansainvälisen CRE COPERNICUS -julistuksen periaatteisiin (COPERNICUS University Charter for Sustainable Development) (http://www.copernicus-campus.org ). Julistuksessa sitoudutaan toteuttamaan kestävän kehityksen periaatteita koko ammattikorkeakoulun toiminnassa. Kymmenen kohdan asiakirjassa käsitellään arkipäivän toimintojen lisäksi myös tutkimuksen ja opetuksen sisältöön liittyviä kysymyksiä. COPERNICUS -julistuksen on tähän mennessä allekirjoittanut noin 3 yliopistoa ja korkeakoulua. Kymenlaakson ammattikorkeakoulu on sitoutunut julistukseen ensimmäisenä suomalaisena ammattikorkeakouluna allekirjoittamalla sopimuksen

9 Julistuksen allekirjoittamiseen liittyy myös kansainvälistä yhteistyötä ja kokemusten vaihtoa muiden allekirjoittaneiden korkeakoulujen kanssa kestävän kehityksen alalla. 2.4 Ympäristöasioiden hallinta muissa korkeakouluissa ja oppilaitoksissa KyAMK:n Kestävän kehityksen ohjelmaa laadittaessa on yritetty hyödyntää mahdollisimman pal- ja toteutuk- jon muiden korkeakoulujen kokemuksia ympäristöhallintajärjestelmien rakentamisesta sesta. Mikäli mahdollista on myös vertailtu KyAMK:n ympäristöprofiilia sitä vastaaviin organisaa- tioihin. Useat suomalaiset korkeakoulut ovat 199-luvulla alkaneet tutkia järjestelmällisesti omia ympäris- Monet ovat suorittaneet ympäristökatselmuksia ja laatineet niihin perustuvia ym- tövaikutuksiaan. päristöohjelmia. Ensimmäisten joukossa olivat mm. Tampereen yliopisto, Helsingin yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu, Tampereen teknillinen korkeakoulu, Svenska Handelshögskolan, Vaa- laatiminen on levinnyt jo varsin laajasti eri asteisiin san yliopisto, Åbo Akademi, Joensuun yliopisto, Kuopion yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu ja Taideteollinen korkeakoulu. 2-luvulla ympäristöohjelmien oppilaitoksiin. Ympäristökatselmuksien ja -ohjelmien kattavuus sekä soveltaminen käytäntöön vaihtelee melkoi- sesti. Oppilaitosten opiskelijat ovat osallistuneet monien ympäristöohjelmien laatimiseen, joskus ohjelmat ovat lähteneet liikkeelle opiskelijoiden aloitteesta. Toiset laitokset ovat palkanneet projek- ti (esim. Anttonen tityöntekijöitä ympäristöhankkeen vetäjiksi, mutta hankkeiden toteutuskäytännöt vaihtelevat suures- 1997). Ympäristöohjelmat laaditaan useimmiten ISO 141- tai EMAS standardien hengen mukaisesti. Vuoteen 21 mennessä Suomessa ei kuitenkaan ollut yhtään virallisesti sertifioitua korkeakoulua. Hyvinkään - Riihimäen aikuiskoulutuskeskus sen sijaan sai ISO 141 standardin mukaisen ympä- ristösertifikaatin vuonna 1999 ensimmäisenä oppilaitoksena Suomessa ( ). Euroopassa on jo useita ISO 1 - tai EMAS 2 - standardien mukaisesti sertifioituja yliopistoja ja ammattikorkeakouluja. Taulukkoon 2 on koottu esimerkkejä näistä oppilaitoksista. Kokemuksia korkeakoulujen ympäristöjärjestelmien rakentamisesta on esitetty paitsi perinteisissä julkaisuissa (esim. Mueller et al. 21, Michelsen 2, HIS 2) sekä yhä enemmän myös internetissä (esim. 1 Lisätietoa ISO 141 ympäristöhallintajärjestelmästä: 2 Lisätietoa EMAS ympäristöhallintajärjestelmästä: tai 8

10 3 KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULUN YMPÄRISTÖPERIAATTEET JA YMPÄRISTÖPOLITIIKKA Kymenlaakson ammattikorkeakoulu sitoutuu koko toiminnassaan kestävän kehityksen periaatteisiin ja kannustaa henkilökuntaa ja opiskelijoita tukemaan toimenpiteitä, jotka vähentävät oppilaitoksen ympäristökuormitusta. KyAMK asettaa tavoitteekseen parantaa jatkuvasti ympäristönsuojelun tasoa. Ympäristönsuojelu- kattava EMAS- tai ISO 141-standardiin perustuva ympäristöasioiden lainsäädännön edellyttämä vaatimustaso pyritään ylittämään. Tavoitteiden saavuttamiseksi laaditaan hallintajärjestelmä. KyAMK tiedottaa ympäristöasioista ja saavutetuista tuloksista kaikille henkilöstöryhmille, opiskeli- joille ja ulkoisille sidosryhmille KyAMK osallistuu COPERNICUS julistuksen pohjalta (COPERNICUS University Charter for Sustainable Development) yliopistojen ja korkeakoulujen kansainväliseen yhteistyöhön kestävän kehityksen alueella. Julistuksen toimintaperiaatteita noudatetaan kaikessa toiminnassa. KyAMK sitoutuu seuraaviin kestävän kehityksen mukaisiin periaatteisiin ja toimintatapoihin: Energian ja materiaalien säästö ja tehokas käyttö KyAMK tukee toimintoja, jotka parantavat oppilaitoksen ekotehokkuutta. Tavoitteena on minimoi- vaarallisia aineita vältetään ja jätteiden syntymistä pyritään ehkäisemään tietoisella materiaalihan- da energian ja materiaalien tarvetta ja parantaa niiden tehokasta käyttöä. Ympäristölle ja terveydelle kinta-, käyttö- ja kierrätyspolitiikalla. Tieto- ja viestintätekniikan kehitystä seurataan myös ympäris- tönäkökohtien kannalta. Vastuullinen hankintapolitiikka KyAMK suosii ympäristöystävällisten tuotteiden hankkimista. Valintakriteereissä pyritään huomi- ja käyttöominaisuudet. Vihreät hankintamatriisit sekä ympäristömerkittyjen tuoteryhmien internet- pohjaiset informaatiokanavat otetaan päätöksenteossa oimaan hinnan lisäksi myös tuotteiden elinkaaren ympäristönäkökohdat ja laitteiden ekotehokkuus käyttöön. Ympäristötietoisuuden kehittäminen KyAMK:lla on aktiivinen rooli ympäristövastuullisten arvojen välittämisessä sekä opetuksessa että arkipäivän toiminnoissa. Kestävän kehityksen teemoja tuodaan esille talon sisäisessä tiedottamisessa ja viestintää kehitetään rakentamalla kaikille avoin internetpohjainen ympäristöfoorumi. Kestä- luomaan vään kehitykseen liittyviä kysymyksiä pyritään käsittelemään kaikilla koulutusaloilla ja tilaisuuksia ympäristöasioihin liittyvien projekti- tai opinnäytetöiden tekemiselle. Koulutustarjonnan kehittäminen ja ympäristöosaamisen siirtäminen toiminta-alueelle Opiskelijoille sekä henkilökunnalle tarjotaan mahdollisuus osallistua kestävään kehitykseen liitty- tason parantamiseksi ja ympäristöhallintajärjestelmän toteuttamiseksi. vään koulutukseen. Koulutuksessa annetaan myös käytännön ohjeita KyAMK:n ympäristönsuojelun KyAMK välittää ympäristöosaamista toiminta-alueelleen kehittämällä ympäristö- ja energiakysy- myksiin liittyvää perus- ja täydennyskoulutustarjontaa sekä tutkimus- ja aluekehittämistoimintaa. 9

11 II KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULUN ALUSTAVA YMPÄRISTÖKATSELMUS 1 YMPÄRISTÖASENTEET JA KÄYTTÄYTYMINEN 1.1 Katselmuksen toteutus ja kattavuus Ammattikorkeakoulun opiskelijoiden ja henkilökunnan ympäristöasenteita ja ympäristökäyttäytymistä kartoitettiin keväällä 21 laajan verkkokyselyn avulla. Kyselyä varten kehitettiin internetpohjaisia kyselylomakkeita, jotka lähetettiin sähköpostitse koko henkilökunnalle sekä satunnaisesti valikoiduille opiskelijaryhmille (noin 35 opiskelijaa).vastauslomakkeet palautettiin käsittelyä varten automaattisesti ja anonyymisti sähköpostitse. Näin koko kysely toteutui tehokkaasti ja täysin paperittomasti. Henkilökunta- ja opiskelijakysely poikkesivat jossain määrin toisistaan. Tämä johtui siitä, että henkilökuntakysely käsitteli laajemmin KyAMK:n sisäisiä organisaatiokysymyksiä. Kyselyjen rakenne oli kuitenkin pääosin sama. Kyselylomakkeen malli on raportin liitteenä ja löytyy KyAMK:n internetsivuilta (http://www.kyamk.fi/ko/meri/ymp_opiskelijakysely.html ). Henkilökunta osallistui kyselyyn aktiivisesti. Vastauksia tuli yhteensä 134 kpl kaikilta koulutusaloilta ja eri ammattiryhmiltä. Kyselyyn vastasi noin 4 % koko henkilökunnasta. Kyselyyn osallistuneista 56 % oli naisia ja 44 % miehiä. Opiskelijoiden osalta kysely ei ollut yhtä kattava. Vaikka lomakkeita lähetettiin opiskelijoille yhtä paljon kuin henkilökunnalle, lomakkeita palautettiin vain noin 7. Tässä kappaleessa esitellään kyselyn yleiset tulokset. Tiettyjä katselmuksia ja erityisteemoja koskevat tulokset esitellään kyseiseen teemaan liittyvässä luvussa. 1.2 Katselmuksen tulokset Julkisten ja vastaavien organisaatioiden ympäristövaikutuksia aliarvioidaan helposti. Tutkimukset osoittavat, että julkisen sektorin kokonaisvaikutukset ovat merkittäviä. Esimerkiksi Saksan julkinen sektori kuluttaa noin 5-6% koko maan energiasta, 7% jätevesistä ja noin 15% rakennusjätteistä (Bundesumweltamt 1999). Näiden tietojen pohjalta henkilökunnalta ja opiskelijoilta kysyttiin, miten he itse arvioivat Ky- AMK:n ja vastaavien organisaatioiden merkitystä laajempiin yhteiskunnallisiin ympäristökysymyksiin. Erityisesti KyAMK:n henkilökunta on hyvinkin tietoista oppilaitoksien merkityksestä ympäristökuormittajina. Yli puolet henkilökunnasta piti KyAMK:n ja vastaavien organisaatioiden ympäristövaikutuksia merkittävinä. Opiskelijoiden arviot olivat selvästi varovaisempia: noin 3 % opiskelijoista piti KyAMK:n ympäristövaikutuksia yhteiskunnallisesti merkittävinä, peräti 5 % oli eri mieltä (kuva 2). Selvästi yli puolet henkilökunnasta ja opiskelijakunnasta oli sitä mieltä, että KyAMK:n ympäristövaikutuksia voitaisiin vielä merkittävästi vähentää, ja että kaikkien AMK:laisten pitäisi osallistua ympäristönsuojeluun nykyistä enemmän. (kuvat 3-4). Ympäristöasioiden huomioon ottaminen toiminnassa parantaa lähes kaikkien mielestä KyAMK:n imagoa. Selkeästi oltiin myös sitä mieltä, että KyAMK:n on modernina organisaationa oltava edelläkävijänä talonsisäisissä ympäristöasioissa (kuvat 5-6). Ohjeita ja koulutusta kaivattiin: Yli puolet opiskelijoista ja henkilöstöstä toivoi enemmän tarkkoja ympäristöasioihin liittyviä ohjeita sekä koulutusta (kuvat 7-8). 1

12 Sisäisestä muutosprosessista huolimatta henkilökunta ei koe ympäristöhallintajärjestelmän raken- tamista uhkana tai liian työläänä. Asia koetaan ennemminkin mahdollisuutena esimerkiksi myöntei- imagon kehittämiseen. Ympäristönsuojelun integroimisen toimintaan ei kuitenkaan pitäisi aihe- sen uttaa suoria kustannuksia: Vain noin 15 % henkilökunnasta ja 1 % opiskelijoista olisi valmis hy- väksymään ympäristöasioihin liittyviä lisäkustannuksia. Koska KyAMK:n hallinnollinen organisaatio on varsin nuori ja sitä edeltäneet hallintorakenteet ovat läpikäyneet merkittäviä muutosprosesseja, henkilöstölle suunnattiin useita organisaatioasioita koskevia kysymyksiä. Vain noin 15% oli osittain tai täysin sitä mieltä, että järjestelmällinen ympä- integrointi KyAMK:n toimintaan aiheuttaa ylimääräisiä ongelmia (kuva 9). Vain ristöasioiden muutamat henkilöt pelkäsivät, että ympäristöasioiden liittäminen toimintaan aiheuttaisi ennalta- henkilöstö- ja organisaatiomuutoksia. Henkilökunta oli myös sitä mieltä, että aikaa arvaamattomia riittää ympäristöasioille. 1.3 Arviointi Ympäristöasenteiden tulkinnassa vaaditaan varovaisuutta. Ympäristöasennekyselyissä kysymysten esittämistavalla ja sanamuodolla on suuri merkitys. Myös asenteiden ja käyttäytymisen välinen suh- yleistä kehitystä ja ongelmia esitellään de ei ole suora. Suomalaisten ympäristöasennetutkimusten laatikossa 2. Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa työskentelevien ja opiskelevien henkilöiden suhtautuminen ympäristöasioihin on myönteinen. Sekä henkilökunta että opiskelijakunta näkevät aktiivista paran- tämän muutoksen toteutumiseksi. Lähtökohta ympäristöasioiden hallintajärjestelmän laatimiselle on tamisen tarvetta KyAMK:n ympäristötoiminnan nykytilassa. He ovat myös halukkaita toimimaan siten hyvä. Erityisesti henkilökunnan ympäristötietoisuus ja mielenkiinto asiaa kohtaan luovat hyviä mahdollisuuksia ympäristöasioiden huomioon ottamiselle koko toiminnassa. Myös vertailussa mui- den korkeakoulujen ympäristökyselyihin (esim. Vaasan yliopisto, Helsingin yliopisto) KyAMK:n asenneilmapiiri on selvästi myönteinen. Henkilökunnan asenneilmapiiri on jossain määrin ympäristötietoisempaa kuin opiskelijoiden. Kysetai lyssä tuli myös esille, että opiskelijat vastasivat lukuisiin ympäristökysymyksiin varovaisesti heillä ei ollut selkeää mielipidettä. En osaa sanoa vastausten osuus oli useimmiten suuri. Myös muissa tutkimuksissa on huomioitu, että nuorten kiinnostus ja huolestuneisuus ympäristöasioita kohtaan on vähentynyt. Tämä voisi osittain johtua myös sitä, että Suomen ympäristön tila koetaan 2 luvulla tehtyjen kyselyjen mukaan yhä enemmän valmiiksi hyvänä. (Kuisma 21). Ympäristövastaisia kommentteja ei kuitenkaan ilmennyt. 11

13 2 LVIS-TOIMINNOT 2.1 Katselmuksen toteutus ja kattavuus LVIS-katselmuksia toteutettiin kaikissa KyAMK:n toimipisteissä keväällä 22. Energian, lämmön ja veden kulutuksesta koottiin tietoja vuosilta Selvitystyössä ei huomioitu luonnonvara- alan opiskelija-asuntoloita Mussalossa, Palvaanjärven metsäasemaa eikä Kotkan kaupungin omistamaa ja ylläpitämää merenkulun toimipistettä. Energian, veden ja lämmön kulutustiedot on saatu kiinteistöpäällikön tilastoista, toimipisteiden vahtimestareilta, energiayhtiöltä, vesilaitoksilta ja erilaisista laskutusarkistoista. Lisäksi on opiskelijatyönä laadittu Motiva-mallin 3 mukaisia energiakatselmuksia: Kouvolan alueen liiketalouden ja muotoilun toimipisteille on laadittu kaksi insinöörityötä 4 ja Kotkan Mussalon ja Metsolan kiinteistöt on tutkittu seminaarityönä 5. Näiden töiden avulla on saatu tarkempaa tietoa KyAMK:n energian ja veden säästöpotentiaalista sekä konkreettisia ehdotuksia tehokkaiksi säästötoimenpiteiksi. 2.2 Katselmuksen tulokset Vedenkulutus ja vedenkulutuksen arviointi Kymenlaakson ammattikorkeakoulun kokonaisvedenkulutus oli vuonna 21 noin 19 m 3. Kulutus oli vuosien välisenä aikana vähentynyt noin 15 prosentilla (kuva 1). KyAMK:n veden ominaiskulutus, eli vedenkulutus rakennustilavuutta kohti, oli vuonna 21 noin 7 l/m 3, mikä on noin 1 l/m 3 vähemmän kuin vuonna Vedenkulutus, toimipisteiden koko ja opiskelijamäärät eivät ole suorassa yhteydessä. Vuonna 21 eniten vettä opiskelijaa kohden käytettiin muotoilun kiinteistöissä. Vähiten vettä tarvittiin viestin- nän ja Kouvolan liiketalouden toimipisteissä (taulukko 3). Keskimäärin vettä kulutetaan Ky- AMK:ssa vuodessa noin 5 5 litraa opiskelijaa kohti. Vedenkulutus väheni viidessä toimipisteessä ja neljässä toimipisteessä ei havaittu selviä muutoksia (kuva 11). Vedenkulutus väheni Kouvolan liiketalouden toimipisteessä lähes 3% yleisremontin ja saniteettitilojen korjauksista johtuen. Myös Elimäen sosiaalialan toimipisteen vedenkulutus väheni selvästi. KyAMK:n kaikkien kiinteistöjen vesi- ja jätevesimaksut olivat vuonna 21 noin 29 euroa eli noin 8,6 euroa opiskelijaa kohti. Vedenkulutuksen arviointi 3 Motiva on itsenäinen valtion omistama osakeyhtiö, joka toimii valtakunnallisena energiansäästöpalvelukeskuksena. Motiva on vapaaehtoisen energiansäästön ja uusiutuvien energialähteiden käytön edistäjä, jonka toiminnan taustalla ovat kansainväliset ilmastosopimukset, Suomen energiastrategia, uusiutuvien energialähteiden edistämisohjelma ja energiansäästöohjelma. 4 Tykkä, P.J. (22). Energiakatselmus muotoiluosaston kiinteistöön. Opinnäytetyö/ ohjaus M. Huhtinen. Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, Koneosasto / Energiatekniikka. 31 s. + liitteet. Nieminen, K. J. (22). Energiakatselmus Kouvolan liiketaloudenosaston kiinteistöön. Opinnäytetyö/ ohjaus M. Huhtinen Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, Koneosasto / Energiatekniikka, 28 s. + liitteet. 5 Lähteenmäki, A., Mannonen, M., Ärling, H., Rautjoki S., Harju, J. (22). Kymenlaakson ammattikorkeakoulun Mussalon rakennuksen energiakulutustiedot ja kustannukset. Seminaarityö. Ohjaus M. Huhtinen Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, Koneosasto / Energiatekniikka, 5 s.. 12

14 Vedenkulutus KyAMK:ssa on viime vuosina laskenut merkittävästi ja on muihin korkeakouluihin verrattuna keskimääristä alhaisempaa. Monissa kouluissa ja oppilaitoksissa kulutetaan keskimäärin lähes 1 l/m 3 6. KyAMK:ssa vastaava luku oli vuonna 21 vain 7 l/m 3. Noin 2 korkeakoulussa ja tutkimuslaitoksessa joita tutkittiin Motiva kartoituksien yhteydessä, veden kulutus oli keskimäärin jopa 245 l/m 3 7. Eniten vettä tarvitaan KyAMK:ssa nykyisin saniteettitiloissa, mutta myös laboratorioissa ja työpajoissa (esim. muotoilussa) tarvitaan melko merkittäviäkin vesimääriä. Kouvolan liiketalouden toimipisteen viime vuosien investoinnit ja siihen liittyvä huikea vedenkulutuksen väheneminen ovat näyttäneet selvästi, miten suuri potentiaali veden säästämisessä on. Korkeakouluissa on parhaimmillaan kulutettu vain 35 l/m 3. Erityisesti muotoilun, terveydensosiaalialan toimipisteiden säästöpotentiaali tulisi tarkistaa. Kaikissa toimipisteissä tulisi kehittää säännöllinen kulutuksen seuranta ja tarkistuskierrokset. Kouvolan liiketalouden korjaustyöt tuovat ja noin 2 4 euron vuosittaisen säästön (kuva 12) Sähkön kulutus ja sähkönkulutuksen arviointi Kymenlaakson ammattikorkeakoulun sähkönkulutus oli vuonna 21 yhteensä noin 4 75 kwh. Sähkönkulutus on tarkastelukautena pysynyt samantasoisena (kuva 13, taulukko 4). Eniten sähköenergiaa rakennustilavuutta kohti (sähköenergian ominaiskulutus) kulutetaan viestinole nän toimipisteissä, vähiten sosiaalialalla (kuva 14). Erot toimipisteiden välillä eivät kuitenkaan suuria, kun huomioidaan kiinteistöjen hyvin erilainen rakennuskanta ja käyttö. Koko KyAMK:n sähkön ominaiskulutus on ollut viime vuosina noin 17 kwh/m 3 tuntumassa. Sähkönkulutus kasvoi merkittävästi ainoastaan Kouvolan liiketalouden toimipisteessä, jossa vuonna 21 ostettiin noin 1 kwh enemmän sähköä kuin vuonna 1999 (kuva 15). Koko KyAMK:n sähkömaksut olivat vuonna 21 lähes 19. Keskimäärin kulutetaan KyAMK:ssa vuodessa noin 1 4 kwh sähköä opiskelijaa kohti. Sähköenergian kulutusjakautuma Sähköenergian kokonaiskulutus jakautuu koko KyAMK:ssa kolmeen pääryhmään: Valaistus, ilmastointi ja pistorasioista mitattu kulutus muodostavat kukin noin kolmanneksen kokonaissähkönkulutuksesta. LV- laitteiden ja ulkovalaistuksen osuus kulutuksesta on näitä selvästi pienempi. Sähköenergian jakautumaa on tutkittu tarkasti kahdessa toimipisteessä: liiketaloudessa ja muotoilussa. Muotoilun toimipiste eroaa kaikista muista toimipisteistä siten, että siihen kuuluu vanhoja hallirakennuksia ja työpajoja. Liiketalouden toimipiste edustaa sen sijaan enemmän AMK:lle tyypillisiä kiinteistö- ja käyttöolosuhteita. Kiinteistöjen erilaisen rakennuskannan ja käyttömuotojen vuoksi energiajakautumat eroavat tutkittujen toimipisteiden välillä selvästi. Muotoilun kiinteistössä tarvitaan esimerkiksi ilmastointia var- ten yli 5 % sähköenergian kokonaismäärästä. Liiketaloudessa vastaava luku on vain puolet siitä eli noin 25 %. Pistorasioiden energiankulutus on sen sijaan liiketaloudessa noin 2 prosenttiyksikköä suurempi kuin muotoilussa (kuvat 16-17). 6 Kiinteistöjen veden-, sähkön- ja lämmönkulutus esitetään yleisesti kiinteistötilavuuteen suhteutettuna, esim. litra / kiinteistökuutiometri ( l/m 3 ). 7 Suomi, U. & Väisänen, H. (2). Energiakatselmustoiminnan tilannekatsaus Helsinki: Motiva, 45 s. 13

15 Sähkönkulutuksen arviointi Sähköenergian kulutus kuuluu KyAMK:n merkittäviin ympäristönäkökohtiin. Verrattuna muihin korkeakouluihin KyAMK:n sähkönkulutus edustaa kuitenkin keskimääräistä hieman tehokkaampaa tasoa. Motiva -katselmoiduissa suomalaisissa korkeakouluissa käytetään keskimäärin noin 23,5 kwh/m 3 sähköä vuodessa eli 6,5 kwh/m 3 enemmän kuin KyAMK:ssa. KyAMK:n toimipisteiden kulutusjakautumat edustavat valaistuksen ja ilmastoinnin kannalta Suo- men koulurakennusten keskiarvoa (Motiva 2). Pistorasiakulutuksen suhteellinen osuus on sen sijaan merkittävästi suurempi, mikä johtuu mm. tietokoneiden suuresta määrästä. Suuri osa (noin 35 %) sähköenergiasta menee KyAMK:n kiinteistössä valaistukseen. Valojen ohjaukseen ei kuitenkaan ole vielä kiinnitetty riittävästi huomiota. Liiketunnistimia tms. ei juuri ole käy- ja valot palavat usein turhaan esim. väärien käyttöaika-asetuksien tössä, vuoksi. Sähköenergiasta noin 25% menee ilmastointilaitteisiin, joten myös niiden toimintaan tulisi kiinnit- tehokasta. Katselmuksissa on voitu tarkistaa vain joidenkin toimipisteiden ilmastointilaitteistot. Jo tää paljon huomiota. Hyvin toimivat ilmastointilaitteet varmistavat, että lämpöenergian käyttö on näissä tarkistuksissa havaittiin merkittäviä toimintavikoja lämmön talteenottolaitteissa ja siten löy- säästömahdollisuuksia esim. liiketalouden toimipisteessä. Kulutuksen seurantaa ja laitetar- dettiin kistuksia tulisi kehittää kaikissa toimipisteissä, jotta mahdolliset laiteviat eivät aiheuttaisi ylimää- räistä kuormitusta. Pistorasiakuorman prosentuaalinen osuus on KyAMK:ssa korkea. ATK-laitteet kuluttavat merkittä- määrän energiasta. Katselmuksien yhteydessä tehtyjen selvitysten perusteella voidaan arvioida, vän että KyAMK:n konttorikoneiden käyttö vie nykyisellään yhteensä noin 24 kwh sähköä vuodessa (kuva 18). Suurehkoja sähkömääriä tarvitaan myös ruokaloiden keittiöissä sekä laboratorioissa. Suurin osa henkilökunnasta ja opiskelijoista kertoi ympäristöasennekyselyssä, että he yrittävät ak- säästää energiaa esim. sammuttamalla tietokoneet ja valot luokasta poistuessaan. Kuitenkin tiivisesti varsin suuri määrä opiskelijoista (noin 25%) toimii niin vain silloin tällöin tai ei koskaan (kuva 19). Käytös- ja asennemuutoksilla voitaisiin vähentää ympäristökuormitusta entisestään. Lyhyellä aikavälillä voidaan loistehon kompensoivilla kondensaattoreilla säästää merkittäviä summia energiakustannuksista. Siihen ei tähän asti ole kiinnitetty huomiota. Muotoilun- ja liiketalouden toimipisteen kartoituksen yhteydessä on voitu todeta, että investoinnit maksavat itsensä takaisin jopa vuodessa. Myös sähkön liittymätehon järjestelyissä havaittiin ongelmia. Mussalon toimipisteen sähköliittymän katselmuksissa huomattiin, että liittymän uudelleenjärjestelyt tuovat nollainvestoin- vuosimaksut ovat olleet viisinkertaiset varsinaisiin sähkökuluihin nilla noin 87 euroa (!) vuosisäästöjä. Käytännössä tämä on johtunut siitä, että liittymän kiinteät verrattuna Lämpöenergian kulutus ja lämpöenergiankulutuksen arviointi Lämmityksen tarve vaihtelee luonnollisesti säätilanteiden mukaan. Katselmuksien tarkastelukaudeltöissä. la sää on ollut normaalia lämpimämpää. Vuosi 2 oli esimerkiksi toiseksi lämmin sataan vuoteen, mikä näkyy myös selkeänä lämpöenergian kulutuksen laskuna KyAMK:n kiinteis- 14

16 Jotta voitaisiin vertailla kiinteistöjen lämmönkulutusta eri vuosina, normeerataan kulutusarvoja tie- mukaan. Laskelmien tuloksena tyn normeerauskaavan ja ilmatieteen laitoksen ilmastotaulukoiden esitetään yleisesti ns. normeerattu lämmönkulutus. Kun kulunut vuosi on ollut esimerkiksi lämpi- kuin normaalisti, normeerauksessa energiankulutus korjautuu suuremmaksi. Jos huomioi- mämpi daan laskelmissa lisäksi vielä eri vertailtavien rakennusten tilavuus, saadaan ns. normeerattu omi- avulla on siis mahdollista vertailla realistisesti eriko- naiskulutus. Normeeratun ominaiskulutuksen koisten rakennusten lämmönkulutusta eri paikoissa ja eri vuosina. Kymenlaakson ammattikorkeakoulun mitattu lämmönkulutus oli vuonna 21 noin 9 MWh. Normeerattu lämmitysenergian kulutus oli samana vuonna vähän yli 1 MWh ja normeerattu lämmön ominaiskulutus noin 36 kwh/m 3. Vuosien välisenä aikana lämpöenergian kulu- ominaiskulutus on ollut vuosina useimmiten yli 5 kwh/m 3 /a. Vähiten lämpöä kulute- tuksessa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia (kuvat 2-21, taulukko 5). Eniten lämpöenergiaa kulutetaan muotoilun toimipisteessä. Muotoilun toimipisteen normeerattu taan sosiaalialan, liiketalouden ja luonnonvara-alan osastoilla. Liiketaloudessa normeerattu omi- opis- naiskulutus on ollut noin 2-25 kwh m 3 /a, eli noin puolet muotoilun toimipisteen ominaiskulutuksesta (kuva 22). Keskimäärin KyAMK:ssa kulutetaan vuodessa noin 2,6 MWh lämpöenergiaa kelijaa kohti. Lämpöenergian kokonaiskustannukset olivat vuonna 21 noin 356 (kuva 23). Ilmatieteen laitoksen vuotuisen lämmitystarveluvun avulla voidaan arvioida, että vuoden 21 lämmitystarve oli noin 5% vähemmän kun normaalivuosina. Lämpöenergian jakautuma Lämpöenergian kulutusjakaumia on tarkastettu tarkemmin kahdessa KyAMK:n toimipisteessä: liiketaloudessa ja muotoilussa. Liiketalouden kiinteistö on peruskorjattu ja se edustaa KyAMK:n si- säisissä LVIS-selvityksissä lähinnä keskimääräistä parempaa kohdetta. Muotoilun toimipisteen tilat ovat vanhentuneet ja edustavat keskimääräistä heikompaa vertailukohdetta. Molemmissa toimipisteissä suurin osa lämpöenergiasta kuluu ilmastointipattereihin ja patteriverkostoon. Lämpimän käyttöveden osuus oli alhainen, noin 5% (kuvat 24-25). Lämpöenergiankulutuksen arviointi Lämpöenergian kulutus kuuluu KyAMK:ssa merkittäviin ympäristönäkökohtiin. KyAMK:n lämmönkulutus edustaa muihin korkeakouluihin verrattuna kuitenkin keskimääräistä parempaa tasoa. Motiva:n mukaan suomalaisissa korkeakouluissa tarvitaan keskimäärin noin 6,5 kwh/m 3, lämpö- energiaa vuodessa eli lähes kaksi kertaa enemmän kuin KyAMK:ssa. Lämpöenergian seuranta on aloitettu ja ensimmäiset säästötoimenpiteet on toteutettu ympäristökat- selmustyön yhteydessä. Katselmuksissa havaittiin, että rakennusten sisälämpötila on usein liian korkea (jopa 24 C ). Toimenpiteisiin ryhdyttiin välittömästi. Kartoituksissa tuli myös ilmi, että lämmön talteenotto- ja ilmastointilaiteissa on puutteita. Investointien ja korjauksien suuruus on hyvin laitekohtaista LVIS toimintojen päästöt ilmaan Sähkökulutuksen päästöt ilmaan 15

17 Kymenlaakson ammattikorkeakoulu hankki sähkönsä vuonna 21 Lappeenrannan Energia Oy: ltä. Suurin osa yrityksen myymästä sähköstä (77,2 %) on Mertaniemen voimalaitoksessa maakaasulla tuotettua hyötysähköä, joka on ympäristönäkökulmasta katsottuna suotuisaa sen vähäisten päästöjen vuoksi. Lappeenrannan Energian kuluttajille toimittaman sähkön ominaispäästöt olivat vuonna 1998 seuraavat: rikkidioksidi typen oksidit hiukkaset hiilidioksidi 8 mg SO 2 /kwh 39 mg NO 2 /kwh 6,4 mg/kwh 22 g CO 2 /kwh Koko KyAMK:n sähkönkulutus kuormittaa ympäristöä seuraavasti: rikkidioksidi 38 kg / a typen oksidit 1852,5 kg /a hiukkaset 3,4 kg / a hiilidioksidi 145 t /a Lämmönkulutuksen päästöt ilmaan Lämpöä ostetaan eri toimittajilta ja KyAMK:n kiinteistöt lämmitetään kaukolämmöllä 8. Vain Elion mäen toimipisteessä käytetään maakaasua. Kotkassa ja Kouvolassa kaukolämmöstä peräti 96 % pääasiassa maakaasulla tuotettua yhteistuotantolämpöä. Loput 4 % tuotetaan maakaasulla lämpö- keskuksissa. Koko KyAMK:n lämmittäminen kuormittaa ympäristöä seuraavasti: rikkidioksidi typen oksidit hiukkaset 324 kg vähäistä hiilidioksidi 2124 t / a Myös liikenteestä aiheutuu merkittäviä päästöjä ilmaan. KyAMK:n liikenteen ja LVIS-toimintojen päästöjä vertaillaan mm. kuvassa LVIS-toimintojen kokonaisarviointi ja säästöpotentiaalit Kokonaisuudessaan LVIS-toiminnot muodostavat KyAMK:n merkittävimmän ympäristönäkökoh- tekijä ja LVIS-toimintoihin kohdistuvilla muutoksil- dan. Ne ovat suurin päästötaseeseen vaikuttava la voidaan suhteellisen helposti saada aikaan merkittäviä positiivisia ympäristövaikutuksia. Tämän suuntaiset toimet ovat jo käynnistyneet useissa toimipisteissä. Sähkön, veden ja lämmön kulutuksen arviointien yhteydessä todettiin myös, että niihin kaikkiin sisältyy suuria mahdollisuuksia säästöihin. Veden ja energian säästöpotentiaalia on tutkittu Motiva-mallin mukaisesti yhteensä neljässä toimipisteessä, jotka muodostavat noin 7% koko AMK:n kiinteistöpinta-alasta. Tarkimmin tutkittiin liiketalouden ja muotoilun toimipisteet Kouvolassa, joiden katselmukset laadittiin AMK- 8 Lämpöenergia ostettiin vuonna 21 Kotkan alueella Kotkan Energia Oy:ltä ja Kouvolan / Kuusankosken alueella Vari Oy:ltä. 16

18 opinnäytetöinä (noin 24 % AMK:n kiinteistön pinta-alasta). Luonnonvara-alan sekä tekniikan ja liiketalouden Kotkan kiinteistöjen katselmuksista laadittiin suppeammat seminaarityöt. Muotoilun ja liiketalouden kiinteistöjen kulutuksen ja säästöpotentiaalien yhteenvetotiedot on esitetty taulukoissa 6-7. Molempien toimipisteiden lämmönsäästöpotentiaali on arviolta noin 15 %. Motiva:n mallin mukaan katselmoiduissa suomalaisissa korkeakouluissa vastaava potentiaali on samansuuruinen, keskimäärin 17 %. KyAMK:n kiinteistöjen sähkönsäästöpotentiaali on % (katselmoiduissa suomalaisissa korkeakouluissa keskimäärin 4%), ja vedensäästöpotentiaali -6 % (muualla 38 %). Säästöpotentiaalin pienuus veden osalta johtunee siitä, että katselmoiduissa kiin- tehty veden osalta perusteellinen saniteetti- ja keittiötilojen uudistustyö. Keskei- teistöissä on juuri simmät katselmuksissa esille tulleet säästötoimenpiteet on koottu taulukkoon 8. Mallikatselmuksien avulla on mahdollista arvioida koko KyAMK:n säästöpotentiaali. Säästöt ovat sekä taloudellisesti että ympäristönäkökulmasta erittäin merkittäviä (taulukko 9). Rahallisesti sääsovat useimmiten lyhyitä, ta- töjä kertyisi jopa 7 vuodessa. Investointien takaisinmaksuajat vallisesti 1-3 vuotta. Keskeisiä toimenpiteitä olisivat mm. lämmöntalteenottolaitteiden korjaustyöt, sisälämpötilan alentaminen, loistehon kompensointi, valojen ohjaus, vesi- ja viemärikalusteiden uusiminen ja ilmastointikoneiden käyttöajan muuttaminen. 17

19 3 LIIKENNE 3.1 Katselmuksen toteutus ja kattavuus Ammattikorkeakoulun henkilöliikenteen ympäristövaikutuksia on tutkittu kahden kyselyn avulla. Raportin alussa mainitun yleisen ympäristöasenne ja -käyttäytyminen -kyselyn lisäksi on toteutettu seminaaritöinä toinen liikennekysymyksiin liittyvä erilliskartoitus 9. Kyselyssä saatiin tarkkaa tietoa sekä opiskelijoiden että henkilökunnan työ- ja koulumatkoista, osastojen välisestä liikenteestä sekä KyAMK:n omien autojen käytöstä. Henkilöliikennekatselmuksessa ei arvioitu tarkemmin yksityisautolla tehtyjä työmatkoja toimipisteiden välillä, esim. sektorikokousmatkoja. Tämän tyyppisiä matkoja tekee säännöllisesti kuitenkin vain pieni osa henkilöstöstä. Myöskään opiskelijoiden matkoja kotipaikkakunnille ei katselmukses- sa huomioitu. Perustietoja niistä matkoista saatiin kuitenkin kyselyn avulla. Kyselyn osallistumisprosentti on ollut varsin korkea, joten katselmuksen tulokset antavat luotettavan kuvan ammattikorkeakoulun liikennemäärien ja muotojen arvioimiseen. Opiskelijatyöryhmän tekemään liikennekyselyyn osallistui 571 opiskelijaa, eli noin 16% koko opiskelijakunnasta sekä 177 henkilöstön edustajaa eli yli 5% koko henkilökunnasta. Yleisen ympäristöasenne ja - käyttäytyminen -kyselyn osallistumisaste on ollut henkilökunnan osalta samansuuruinen, mutta opiskelijoiden osalta selvästi alempi. Kaikki kyselyt on toteutettu sähköisesti. 3.2 Katselmuksen tulokset Palvelualan organisaatioissa tavaroiden ja aineiden kuljetus on tavallisesti vähäistä, henkilöstö- ja asiakasliikennemäärät ovat sen sijaan merkittäviä. Tämä tilanne kuvaa myös Kymenlaakson ammattikorkeakoulua. Säännölliset tavarakuljetukset liittyvät lähinnä jätehuoltoon ja isoihin hankintaeriin, kuten paperihankintoihin. Tämän tyyppiset kuljetukset suoritetaan tavallisesti koulun ulkopuolisten yritysten toimesta ja ne ovat henkilöliikenteeseen verrattuna vähäisiä. KyAMK:n henkilöliikenteen kokonaismäärä on noin 15 miljoona kilometriä vuodessa. Luku sisältää kaikki opiskelijoiden ja henkilökunnan päivittäiset matkat ammattikorkeakoululle, henkilökunnan työajot KyAMK:n omilla autoilla sekä säännöllisen toimipisteiden välisen sisäisen liikenteen (taulukko 1). Moottoriajoneuvoliikenteen 1 osuus eli ympäristöä kuormittava osuus kokonaisliikenteestä on noin 85 % eli lähes 13 miljoonaa kilometriä. Kävellen tai polkupyörällä tehdään matkoja 8 km (5% kokonaisliikenteestä). Henkilöliikennematkoista 1,5 miljoonaa km (1% kokonaisliikenteestä) tehdään vaihtelevasti tai vain silloin tällöin moottoriajoneuvolla, esim. autoa käytetään huonolla 9 Kujanpää, A., Peltola, S., Mäkelä, O., Eronen, S., Kotola, R. (21). KyAMK:n kestävän kehityksen ympäristöohjelma- Henkilökunnan kulkeminen eri toimipisteiden välillä. 6 s., kurssityö, Vihreä logistiikka / ohjaus M. Hankia. Leinonen, L., Juntunen, S., Seppälä, H. Vuotilainen, A.M., Kauppi, J. (21). Kymenlaakson ammattikorkeakoulun autoja koskeva tutkimus. 5 s.+ liitteet, kurssityö, Vihreä logistiikka / ohjaus M. Hankia. Heikkilä, T., Lappeteläinen, O., Timonen, M. (21). Vihreä logistiikka- Sisäinen ja ulkoisen postin kulku KyAMK:n eri toimipisteissä. 7 s., kurssityö, Vihreä logistiikka / ohjaus M. Hankia. Kytömäki, H., Mattila, K., Saine, E., Yrjönen, S. (21). Kysely Kymenlaakson ammattikorkeakoulun henkilökunnalle (Työmatkatutkimus). 4 s. + liitteet, kurssityö, Vihreä logistiikka / ohjaus M. Hankia. Kaarto, E., Könönen, M., Lakka, s., Savolainen, J., Pajala, A. (21) Kymenlaakson ammattikorkeakoulun kestävän kehityksen projekti. Opiskelijakyselyn analyysi (Koulumatkatutkimus). 3 s. + liitteet, kurssityö, Vihreä logistiikka / ohjaus M. Hankia. 1 Moottoriajoneuvoliikenteeseen sisältyvät kaikki henkilöautoilla, moottoripyörillä, busseilla ja junilla tehdyt matkat. 18

20 säällä tai erityistapauksissa (kuva 26). Koska viimeksi mainittu liikenneosuus on luonteeltaan erittäin vaihteleva, sitä ei ole laskettu mukaan moottoriajoneuvoliikenteeseen. Suurin osa liikenteestä syntyy päivittäisten työ- tai opiskelupaikkamatkojen yhteydessä (noin 14 miljoonaa km/ vuodessa). Toiseksi merkittävämmäksi ryhmäksi nousevat KyAMK: n omilla autoil- la tehdyt matkat (noin miljoona km /vuodessa) (kuva 27). Jokaista liikenneryhmää käsitellään tarkemmin omassa kappaleessaan Työ- ja koulumatkat Auto on selvästi suosituin työ- tai koulumatkan kulkuneuvo. Lähes 7% henkilökunnasta ja 4% opiskelijoista tulee päivittäin omalla autollaan ammattikorkeakoululle. Julkista liikennettä käyttää vain noin 1 % opiskelijoista ja henkilökunnasta. Kävelevien opiskelijoiden osuus on noin 3% ja pyöräilijöiden on vajaa 15% (kuva 28). Junaa käytetään erittäin vähän ja tavallisesti pääosin Kou- alueella. Julkinen liikenne tarkoittaa siksi seuraavissa analyyseissä tavallisesti linja-auton volan käyttöä. Kimppakyytimahdollisuutta käytetään vain hyvin harvoin. Henkilöliikenteen ympäristövaikutuksia on arvioitui tutkimalla tarkemmin KyAMK:n työntekijöi- den ja opiskelijoiden työmatkapituuksia kulkuneuvoittain (kuva 29). Auton käyttäjien yhden suun- tainen matka koululle on keskimäärin noin 2 km, julkisen liikenteen käyttäjien km ja käveli- niitä jöiden sekä polkupyöräilijöiden tavallisesti alle 4 km. Junalla tehdyt matkat ovat pitkiä, mutta tekee vain muutama henkilö. Tarkempi analyysi autolla tehdyistä työmatkoista paljastaa, että suurin osa opiskelijoiden ja henki- lökunnan matkoista on lyhyitä. Yli 4% autoilevien opiskelijoiden koulumatkoista on pituudeltaan alle 5 km. Yhteensä noin 6% kaikista koulumatkoista on lyhyempiä kuin 1 km. Myös henkilö- kunnan matkoista 7% on alle 1 km ja 26% alle 5 km (kuva 3) Matkat KyAMK:n omilla autoilla Myös KyAMK:n omilla autoilla tehdyt matkat muodostavat selvän ympäristökuormituksen. Ke- väällä 21 koulu omisti 17 pakettiautoa tai pikkubussia ja 11 henkilöautoa. Koulun 28 autolla aje- vuoden 2 mallia. Vanhoja autoja ei ole varustettu katalysaattorilla. taan vuodessa yli miljoona kilometriä (taulukko 11). Autojen ikähaitari on laaja: vanhin auto on noin 2 vuotta vanha, nuorin Autoja käytetään pääosin opetustyöhön liittyviin ajoihin ja opintoretkien tekemiseen. Myös opiskelijoilla on mahdollisuus käyttää autoja. Opiskelijatyöryhmän mukaan eri toimipisteiden välillä ei ole yhdenmukaista käytäntöä autojen käyttäjistä ja käyttötarkoituksista. Toimipisteiden ajokilometrit vaihtelevat melkoisesti. Huomiota herättää liiketalouden ja tekniikan toimipisteen suuri ajokilometrimäärä henkilöä kohden. Toimipisteiden väliset säännölliset matkat, kuten sisäinen postinkuljetus, ovat pienehköjä, noin 4 km vuodessa Opiskelijoiden matkat kotipaikkakunnalle Opiskelijoiden matkoja opiskelupaikkakunnalta kotipaikkakunnalle, esim. vanhempien luo, ei ole em. laskelmissa huomioitu lainkaan. Matkojen pituudet, lukumäärät ja matkustustavat ovatkin yleisesti vaikeasti arvioitavissa. Opiskelijakyselyssä ilmeni, että 571:stä kyselyyn osallistuneesta 266 asuu vakinaisesti muualla kuin koulupaikkakunnalla. Näistä noin 8 % matkustaa useammin kuin kerran kuukaudessa kotiin ja auto on silloin yleisin kulkuneuvo (kuvat 31-32). On huomioitava, että monet opiskelijat jättivät vastaamatta tähän kysymykseen (noin 5 %). 19

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma 18.11.2013 Lappeenrannan ilmasto-ohjelma Seurantaindikaattorien toteutuma vuonna 2012 1 Johdanto Lappeenrannan kaupunginhallitus hyväksyi 28.9.2009 kaupungille laaditun ilmasto-ohjelman. Lappeenrannan

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma:

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Seurantaindikaattorit ja kyselyn tulokset 2012 Lappeenrannan seudun ympäristötoimi 24.7.2012 PL 302, 53101 Lappeenranta Pohjolankatu 14 puh. (05) 6161 faksi (05) 616 4375

Lisätiedot

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 10.10.2016 Ilari Rautanen 10.10.2016 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy

Lisätiedot

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Päätösten ennakkovaikutusten arviointi EVA: Ratamoverkko-pilotti Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Ve0: Nykytilanne Ve1: Ratamopalveluverkko 2012 Ve2: Ratamopalveluverkko 2015 1.

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄ JA SEN SERTIFIOINTI Petri Leimu TAO, Turun Ammattiopisto

YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄ JA SEN SERTIFIOINTI Petri Leimu TAO, Turun Ammattiopisto YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄ JA SEN SERTIFIOINTI 12.12.2012 Petri Leimu TAO, Turun Ammattiopisto TAO:n tilanne Laatujohtamisjärjestelmä käytössä vuodesta 1982(mappi) Sertifioitu ISO 9001 vuonna 1998 Ympäristöjohtamisjärjestelmä

Lisätiedot

Ilmastonmuutos Stadissa

Ilmastonmuutos Stadissa Ilmastonmuutos Stadissa koulujen mahdollisuudet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi Timo Posa 3.3.2010 HELSINGIN KAUPUNGIN KOKONAISKULUTUS VUONNA 2008 ja 2007 2008 2007 GWh % GWh % KIINTEISTÖT Sähkö 479,84

Lisätiedot

AsOy Rappu PL JYVÄSKYLÄ

AsOy Rappu PL JYVÄSKYLÄ LIITE KIINTEISTÖN KUNTOARVIOON KH 90-00314 - ASUINKIINTEISTÖN KUNTOARVIO LAAJENNETTU ENERGIATALOUDELLINEN SELVITYS 13.6.2013 11.2.2013 1. KOHTEEN TIEDOT 1.1. Kiinteistön perustiedot AsOy Rappu Rakennuksia

Lisätiedot

YIT Kiinteistötekniikka Oy ENERGIAPALVELUT

YIT Kiinteistötekniikka Oy ENERGIAPALVELUT YIT Kiinteistötekniikka Oy ENERGIAPALVELUT Jyväskylän maalaiskunnan katselmointikohteet Teppo Manninen Palvelukokonaisuudet Energia-analyysipalvelut Analyysipalvelut nykytilanteen toiminnalliseen ja taloudelliseen

Lisätiedot

Kuhmoisten kunta. Pasi Tainio

Kuhmoisten kunta. Pasi Tainio Kuhmoisten kunta hiilineutraaliksi Pasi Tainio Pasi Tainio Lappeenrannan teknillinen yliopisto Tekniikan kandidaatti Energiatekniikka Energiatekniikan diplomi-insinööri Energiatalous Kotoisin Padasjoelta

Lisätiedot

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN 1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Oppilaitos: Yhteyshenkilö: Päivämäärä: 1.1 YMPÄRISTÖASIOIDEN HOIDON TILA KRITEERI 1: Oppilaitoksella on käsitys omaan toimintaansa

Lisätiedot

LUT 2016 ENERGIA. Energiankulutuksen vähentäminen

LUT 2016 ENERGIA. Energiankulutuksen vähentäminen 1 YMPÄRISTÖOHJELMA @ LUT 2016 ENERGIA Energiankulutuksen vähentäminen 1) Sähköenergian kokonaiskulutuksen/opiskelija-fte vähentäminen 5% vuoden 2015 tasosta vuoteen 2018 loppuun mennessä - toimenpiteet:

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Pyörätie Vantaa

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Pyörätie Vantaa ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Erillinen pientalo (yli 6 asuntoa) Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: Pyörätie 50 0280 Vantaa 2000 Useita, katso "lisämerkinnät" Energiatodistus on annettu

Lisätiedot

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Etelä-Savo Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Kesäkuu 2013 Anne Matilainen ja Tarinka Ringvall ETELÄ-SAVON ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 029 502

Lisätiedot

Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä

Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä 30.11.2016 Luotettavaa tietoa ja vaikuttavia ratkaisuja resurssitehokkaisiin toimiin

Lisätiedot

RAKENTAMISEN UUDISTUVAT ENERGIAMÄÄRÄYKSET. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto (TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy)

RAKENTAMISEN UUDISTUVAT ENERGIAMÄÄRÄYKSET. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto (TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy) RAKENTAMISEN UUDISTUVAT ENERGIAMÄÄRÄYKSET Keski-Suomen Energiatoimisto (TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy) 1 Sisältö Rakennusten energiankulutus Rakentamisen määräykset murroksessa Kuinka parantaa

Lisätiedot

Julkisen sektorin energiatehokkuussuunnitelmat tehtyjen suunnitelmien satoa. Lea Gynther

Julkisen sektorin energiatehokkuussuunnitelmat tehtyjen suunnitelmien satoa. Lea Gynther Julkisen sektorin energiatehokkuussuunnitelmat tehtyjen suunnitelmien satoa Lea Gynther Webinaari 21.10.2014 Kurkistus suunnitelma-arkistoon TEM pyytänyt lähettämään tehdyt suunnitelmat Motivaan Voidaan

Lisätiedot

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Energia Energiatehokkuus Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Sähkön säästäminen keskimäärin kahdeksan kertaa edullisempaa kuin sen tuottaminen

Lisätiedot

PALVELUJA KOKO KIINTEISTÖN ELINKAARELLE

PALVELUJA KOKO KIINTEISTÖN ELINKAARELLE PALVELUJA KOKO KIINTEISTÖN ELINKAARELLE Tarjoamme asiakkaillemme talotekniikan palvelut uudiskohteiden urakoinnista kiinteistön ylläpitoon ja huoltoon sekä korjausrakentamiseen. Yhteistyössä asiakkaan

Lisätiedot

Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä.

Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä. Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä. Teknologia- ja innovaatiopuisto INNOMARE INNOMARE Tutkimus ja kehitys INNOMARE Koulutuspalvelut Visio 2008 Kymenlaakson

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

Julkisten kiinteistöjen energiatehokkuuden. Vuosiraportti 2016

Julkisten kiinteistöjen energiatehokkuuden. Vuosiraportti 2016 Julkisten kiinteistöjen energiatehokkuuden parantaminen Vuosiraportti 2016 Hänninen Tapani Keski-Uudenmaan ympäristökeskus 20.12.2016 1 Sisällysluettelo Johdanto 1. Ekotukihenkilöt ja -toimipisteet 3 2.

Lisätiedot

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.6.2009 Energiatehokkuustoimikunnan mietintö 9.6.2009 Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Energian loppukulutus vuosina 1990 2006 sekä perusurassa

Lisätiedot

Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 38 yritystä, jotka

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kuntakatselmus. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy

Uusiutuvan energian kuntakatselmus. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy Uusiutuvan energian kuntakatselmus Fredrik Åkerlund, Motiva Oy Kuntien KETS ja KEO sopimukset KETS (Kuntien energiatehokkuussopimus) yli 20 000 asukkaan kunnat yli 20 000 MWh/a:n kuntayhtymät KEO (Kuntien

Lisätiedot

Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä

Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä Hiilineutraali Korkeasaari 9.2.2016 Antti Knuuti, VTT 040 687 9865, antti.knuuti@vtt.fi

Lisätiedot

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos www.ekokymenlaakso.fi Pia Outinen 1 1 Tavoite ja tarkoitus Tehtävä Kymenlaaksolle Strategia sisältää Kymenlaakson vision, toiminnalliset

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2017 1 (5) 38 Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2016 HEL 2017-000445 T 08 00 00 Hankenumero 0861_8 Päätös päätti merkitä tiedoksi tutkimuksen, jossa on selvitetty helsinkiläisten

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto. Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2016 1 (1) 40 Asianro 3644/11.03.00/2016 Kuopion ja Suonenjoen kasvihuonekaasupäästöt: Vuoden 2014 vahvistetut päästöt ja ennakkotieto vuodelta 2015 Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen

Lisätiedot

energiatehokkuussopimus

energiatehokkuussopimus HUS-kuntayhtymän energiatehokkuussopimus Liittyjä Tämän sopimuksen kiinteänä osana ovat liittymistiedot sekä työ- ja elinkeinoministeriön, Energiaviraston ja Kuntaliiton allekirjoittama Kunta-alan energiatehokkuussopimus.

Lisätiedot

Kasvatus- ja opetuslautakunta Perusopetuksen koulun hyvinvointiprofiili

Kasvatus- ja opetuslautakunta Perusopetuksen koulun hyvinvointiprofiili Kasvatus- ja opetuslautakunta 53 11.08.2014 Perusopetuksen koulun hyvinvointiprofiili KOLA 53 Valmistelija / lisätiedot: Perusopetusjohtaja Mari Routti, puh. 040 837 2646 etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimaan 1.8.2005 Vuoden 2005 elokuun alusta tuli voimaan sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

EkoKymenlaakso-projektin ORY

EkoKymenlaakso-projektin ORY EkoKymenlaakso-projektin ORY 7.6.2011 Projektisuunnitelman mukaiset tehtävät Muut asiat: Muutoshakemus 1: Ohjausryhmän hyväksyttävänä Jätettiin ELY-keskukseen 23.5.2011 Budjettimuutos ja Kymenlaakson ilmasto-

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

Abloy oy ympäristökatsaus 2016

Abloy oy ympäristökatsaus 2016 Abloy oy ympäristökatsaus 2016 PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset Ympäristömyötäinen tuotanto

Lisätiedot

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos Loppuraportti Julkinen 10.2.2014 Pekka Pääkkönen KÄYTÖSSÄ OLEVAN ENERGIATUOTANNON KUVAUS Lähtökohta Rajaville Oy:n Haukiputaan betonitehtaan prosessilämpö

Lisätiedot

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Luonnontuotealan yhteistyöverkostot Kainuussa -esiselvityshanke 2016 Sisältö Lähtökohdat ja tausta

Lisätiedot

Valtion tuottavuustilasto 2007

Valtion tuottavuustilasto 2007 Julkinen talous 2008 Valtion tuottavuustilasto 2007 Valtion tuottavuuden kasvu hidastui vuonna 2007 Valtion virastojen ja laitosten tuottavuuskehitys heikkeni vuonna 2007 edellisvuoteen verrattuna. Työn

Lisätiedot

Kestävät ja innovatiiviset hankinnat Hinku-foorumi Joensuu 6.4.16 Risto Larmio, Motiva Oy

Kestävät ja innovatiiviset hankinnat Hinku-foorumi Joensuu 6.4.16 Risto Larmio, Motiva Oy Kestävät ja innovatiiviset hankinnat Hinku-foorumi Joensuu 6.4.16 Risto Larmio, Motiva Oy Esityksen sisältö Motivan kestävien julkisten hankintojen neuvontapalvelu Mitkä hankinnat kestäviksi ja miten;

Lisätiedot

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa.

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. LISÄÄ NAISIA KAUPPAKAMAREIDEN LUOTTAMUSTEHTÄVIIN 12.11.7 Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. Tutkimuksen avulla selvitetään

Lisätiedot

Käytännön kokemuksia energiastrategian jalkauttamisesta. Tavoitteellinen energiankäytön johtaminen

Käytännön kokemuksia energiastrategian jalkauttamisesta. Tavoitteellinen energiankäytön johtaminen Käytännön kokemuksia energiastrategian jalkauttamisesta Tavoitteellinen energiankäytön johtaminen https://www.turku.fi/uutinen/2016-08-31_kiinteistoliikelaitos-vastaa-ilmastohaasteeseen-panostamalla-rakennusten

Lisätiedot

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Tuulikki Viitala Oulun seudun ammattikorkeakoulu AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU Opinnäytetyöt ja työelämä Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013

Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013 Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013 Taustaa Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia Kymenlaakson maakuntaohjelma Kuntien tavoitteet, strategiat, alueellisen yhteistyön tarve ja kuntaliiton

Lisätiedot

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Kymenlaakson toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämistä koskeva selvitystyö. 5.8.2014 Pentti Rauhala

Kymenlaakson toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämistä koskeva selvitystyö. 5.8.2014 Pentti Rauhala Kymenlaakson toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämistä koskeva selvitystyö 5.8.2014 Pentti Rauhala Esittäytyminen Pentti Rauhala, s. 9.4.1945, FT, dosentti, VTM, ak opettaja, asun Lahdessa, eläkkeelle

Lisätiedot

ERILLINEN ENERGIATODISTUS

ERILLINEN ENERGIATODISTUS ASUNTO OY PENKKA ERILLINEN ENERGIATODISTUS Optiplan Oy Y-tunnus 0775337-1 www.optiplan.fi Puh. 010 507 6000 Helsinki Mannerheimintie 105 PL 48, 00281 Helsinki Turku Helsinginkatu 15 PL 124, 20101 Turku

Lisätiedot

KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU

KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU - SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA - hankkeen toimenpiteiden toteuttaminen (kunnat, yritykset, kuluttajat) Mika Yli-Petäys projektipäällikkö, Lapuan kaupunki Toimitusjohtaja, Thermopolis

Lisätiedot

ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU

ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU ESIMERKKI PÄIVÄKOTI ECost ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU Projektipalvelu Prodeco Oy Terminaalitie 6 90400 Oulu Puh. 010 422 1350 Fax. (08) 376 681 www.prodeco.fi RAPORTTI 1 (5) Tilaaja: xxxxxx Hanke: Esimerkki

Lisätiedot

Ruokapalvelut: Energia ja vesi Ohje ympäristökriteereistä julkisissa hankinnoissa

Ruokapalvelut: Energia ja vesi Ohje ympäristökriteereistä julkisissa hankinnoissa Ruokapalvelut: Energia ja vesi Ohje ympäristökriteereistä julkisissa hankinnoissa Sisällys 1. Kulutuksen seuranta 2. Ympäristösuunnitelma 3. Valaistus 4. Uusien keittiölaitteiden hankinta 5. Keittiön energiankulutuksen

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

LARK5-seminaari Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta

LARK5-seminaari Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta LARK5-seminaari 22.9.2016 Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta Perho Liiketalousopisto Oy:n tavoite Perho Liiketalousopisto

Lisätiedot

Sisältö. Energiaviisas taloyhtiö -koulutus Viisas energiankäyttö ja huolto Energiaviisas korjausrakentaminen

Sisältö. Energiaviisas taloyhtiö -koulutus Viisas energiankäyttö ja huolto Energiaviisas korjausrakentaminen Taloyhtiön nykytila Oppaan taustalla on Pääkaupunkiseudun kuluttajien energianeuvonta, joka on Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunkien sekä HSY:n rahoittama hanke. Sisältö Energiaviisas taloyhtiö -koulutus

Lisätiedot

Asiakkaalle tuotettu arvo

Asiakkaalle tuotettu arvo St1 Lähienergia Suunnittelee ja toteuttaa paikallisiin uusiutuviin energialähteisiin perustuvia lämpölaitoksia kokoluokaltaan 22 1000 kw energialaitosten toimitukset avaimet käteen -periaatteella, elinkaarimallilla

Lisätiedot

Energiantuotanto, -kulutus ja kasvihuonekaasupäästöt

Energiantuotanto, -kulutus ja kasvihuonekaasupäästöt Energiantuotanto, -kulutus ja kasvihuonekaasupäästöt Satakunnassa ja Nakkilassa vuonna 2014 Ilmastoasiantuntija Anu Pujola, Satahima-hanke Satahima Kohti hiilineutraalia Satakuntaa -hanke Kuntien ja pk-yritysten

Lisätiedot

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 2 22.3.2010 Globaali ongelma vaatii globaalin ratkaisun EU on hakenut sopimusta, jossa numerot ja summat ei julistusta

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2009 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2009 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Tiedotusvälineille 6.8.2009 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2009 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja

Lisätiedot

Ohjelma

Ohjelma Ohjelma 22.-24.11.2011 klo 9.00 klo 9.15 klo 9.30 klo 10.30 klo 11.15 klo 12.00 klo 12.45 Klo 13.30 klo 13.30 Klo 14.15 Aamukahvi Tilaisuuden avaus ja johdatus päivän aiheeseen Marcus Engman, toimitusjohtaja,

Lisätiedot

Roihuvuori seuran energia ilta

Roihuvuori seuran energia ilta Roihuvuori seuran energia ilta Asuinkerrostalon energiatehokkuuden parantaminen Johtava asiantuntija 13.10.2010 Alustuksen sisältö Motivan toimialueet Asuinkerrostalon energiankulutus ja säästömahdollisuudet

Lisätiedot

Keskustelutilaisuus: Kestävän kehityksen edistäminen korkeakouluissa

Keskustelutilaisuus: Kestävän kehityksen edistäminen korkeakouluissa Keskustelutilaisuus: Kestävän kehityksen edistäminen korkeakouluissa 4.11.2013 Kestävä kehitys korkeakoulujen laatujärjestelmissä sekä sisällyttäminen opintoihin Tove Holm, vastaan ammattikorkeakoulutasolla

Lisätiedot

Tiivistelmä suuren yrityksen energiakatselmuksesta

Tiivistelmä suuren yrityksen energiakatselmuksesta Tiivistelmä suuren yrityksen energiakatselmuksesta 17.2.2015 Sisältö 1. Ketä velvoite koskee? 2. Määräaika 3. Yrityksen energiakatselmuksen sisältö 4. Kohdekatselmukset 5. Kohdekatselmuksien sisältö 6.

Lisätiedot

E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma

E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma Eduskunnan talousvaliokunta 19.2.2016 Erja Fagerlund TEM/ innovaatio ja elinkeino-osasto Kilpailukyky

Lisätiedot

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy on Kemin kaupungin 100 % omistama energiayhtiö Liikevaihto 16 miljoonaa euroa Tase 50 miljoonaa euroa 100 vuotta

Lisätiedot

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Biojalostamohanke BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Sunpine&Preem Arizona Chemicals SP Processum Fortum Borregaard Forssa UPM Forchem Neste Oil Kalundborg FORSSAN ENVITECH-ALUE Alueella toimii jätteenkäsittelylaitoksia,

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Asuinkerrostalo (yli 6 asuntoa)

ENERGIATODISTUS. Asuinkerrostalo (yli 6 asuntoa) ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Asuinkerrostalo (yli 6 asuntoa) Peltolankaari 3 Oulu Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: 998 564-08-002-0005-X-000 () Energiatodistus on annettu rakennuslupamenettelyn

Lisätiedot

Ympäristömerkinnät Hansaprintin painotuotteissa

Ympäristömerkinnät Hansaprintin painotuotteissa Ympäristömerkinnät Hansaprintin painotuotteissa 1 Ympäristömerkinnät lyhyesti ISO 14001 8 Kansainvälinen ympäristöjohtamisjärjestelmä, joka tähtää jatkuvaan parantamiseen ja ympäristösuorituskyvyn kehittämiseen.

Lisätiedot

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA Kansallisen seuranta-arvioinnin tavoitteet ja periaatteet Oppimistulosten seuranta-arvioinnit 2008 2009 Tiedotustilaisuus

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA ESITTELYLISTA A 5/2012 Juha Kukkonen puh Varsinainen jäsen

PÖYTÄKIRJA ESITTELYLISTA A 5/2012 Juha Kukkonen puh Varsinainen jäsen ESITTELYLISTA A 5/2012 Kokous n:o 2 tiistaina 23.10.2012 klo 15.00-16.20 dekaani Peppi Karppinen akatemiatutk. Jouni Jaakkola I Raija Lähdesmäki tutkijatoht. Juha Risteli prof. Suvi Rahja 1. Kokouksen

Lisätiedot

ENERGIATEHOKAS VESIHUOLTOLAITOS

ENERGIATEHOKAS VESIHUOLTOLAITOS ENERGIATEHOKAS VESIHUOLTOLAITOS HANKE-ESITTELY 14.4.2016 Tomi Kiuru, Motiva Oy ENERGIATEHOKAS VESIHUOLTOLAITOS taustat ja lähtökohdat Energiatehokkuus on yksi tapa leikata laitoksen kustannuksia. Ns. Motivamallisissa

Lisätiedot

Asumisen ympäristövaikutukset

Asumisen ympäristövaikutukset 1 Asumisen ympäristövaikutukset Energiankulutus: lämmitys, sähkö ja lämmin vesi Veden kulutus Ostostavat ja hankinnat Rakentaminen, remontointi ja kunnossapito Jätehuolto: lajittelu ja kompostointi 2 Energiankulutus

Lisätiedot

Energiatehokkuuteen liittyvän kansallisen lainsäädännön tilannetta

Energiatehokkuuteen liittyvän kansallisen lainsäädännön tilannetta Energiatehokkuuteen liittyvän kansallisen lainsäädännön tilannetta SPiCE 3 -seminaari 14.1.2014 10.1.2014 1 Ehdotus uudeksi ympäristönsuojelulaiksi Hallituksen esitys uudeksi ympäristönsuojelulaiksi (YSL)

Lisätiedot

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan ympäristöohjelman ja Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian yhteinen seurantaseminaari Pirkanmaan ilmasto-

Lisätiedot

Kestävä energiatalous matkailussa

Kestävä energiatalous matkailussa Kestävä energiatalous matkailussa Kyselylomake energiankäytön selvittämiseen matkailuyritystoiminnassa Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu on mukana SETCOM (Sustainable Energy in Tourism dominated Communities)-

Lisätiedot

Edessä väistämätön muutos

Edessä väistämätön muutos Edessä väistämätön muutos 50 kestävää ratkaisua Jätkäsaareen -tilaisuus Pirkko Heikinheimo, VNK Ennakoitu lämpeneminen tällä vuosisadalla Ilman ilmastopolitiikkaa Sen kanssa Lähde: MIT Sektorit kuvaavat

Lisätiedot

KOHTI TEHOKKAAMPAA ENERGIANKÄYTTÖÄ. Ympäristöasiat Kuopiossa Tapio Kettunen

KOHTI TEHOKKAAMPAA ENERGIANKÄYTTÖÄ. Ympäristöasiat Kuopiossa Tapio Kettunen KOHTI TEHOKKAAMPAA ENERGIANKÄYTTÖÄ Ympäristöasiat Kuopiossa 10.4.2014 Tapio Kettunen Toimenpide Säästö vuodessa Vuotavan wc-istuimen tai hanan korjaaminen 100-900 Huonelämpötilan laskeminen yhdellä asteella

Lisätiedot

Henkilöstön ympäristöasenteet kuntaorganisaatiossa Uuden Oulun kunnat

Henkilöstön ympäristöasenteet kuntaorganisaatiossa Uuden Oulun kunnat Henkilöstön ympäristöasenteet kuntaorganisaatiossa 2011 Uuden Oulun kunnat Helmikuu 2012 1 Yleistä Henkilöstön ympäristöasenteet kaupunkiorganisaatiossa -kyselytutkimus toteutettiin loppuvuoden 2011 aikana

Lisätiedot

Yleisiä väärinkäsityksiä markkinavuoropuhelusta

Yleisiä väärinkäsityksiä markkinavuoropuhelusta Yleisiä väärinkäsityksiä markkinavuoropuhelusta Vuoropuhelu on liian työläistä - tarjonta ja hintataso voidaan selvittää tarjouskilpailulla. Toimittajia ei saa rasittaa vuoropuhelulla ennen hankintaa heillä

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2012 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2012 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 89. m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Maalämpöpumppu NIBE F454 / Maalämpöpumppu NIBE

Lisätiedot

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet

Lisätiedot

Taloyhtiön ja taloyhtiöasukkaan energiatehokkuuden askelmerkit. Ilari Rautanen

Taloyhtiön ja taloyhtiöasukkaan energiatehokkuuden askelmerkit. Ilari Rautanen Taloyhtiön ja taloyhtiöasukkaan energiatehokkuuden askelmerkit Ilari Rautanen Esityksen sisältö Kodin ja taloyhtiön energiankulutus Rakenteiden, huollon ja ihmisten vaikutus Turha kulutus pois asumismukavuudesta

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Lukemisen ja kirjoittamisen testistö tukemaan toisen asteen ammatillista koulutusta

Lukemisen ja kirjoittamisen testistö tukemaan toisen asteen ammatillista koulutusta Lukemisen ja kirjoittamisen testistö tukemaan toisen asteen ammatillista koulutusta Projektin lähtökohdat: Vuonna 1999 mietintönsä jättänyt opetusministeriön asettama Luki-työryhmä piti erittäin tarpeellisena

Lisätiedot

Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna:

Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna: Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna: Energiayrityskanta käsittää vain itsenäisiä, voittoa tavoittelevia energiayhtiöitä ja konserneja. Yksittäisiä yrityksiä tarkastellessa kaikki luvut

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1/2016. Maakuntajohtajan katsaus 1 (6) MHS 4/2016 asia nro 63. Tuleva aluehallintouudistus

Osavuosikatsaus 1/2016. Maakuntajohtajan katsaus 1 (6) MHS 4/2016 asia nro 63. Tuleva aluehallintouudistus 1 (6) Osavuosikatsaus 1/2016 MHS 4/2016 asia nro 63 Maakuntajohtajan katsaus Tuleva aluehallintouudistus Pääministeri Sipilän hallitus on päättänyt toteuttaa vuoden 2019 alusta alkaen laajan SOTE- ja aluehallinnon

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Lehtimäen Opisto esittää anomuksessaan (liitteenä), että

Lehtimäen Opisto esittää anomuksessaan (liitteenä), että Kunnanhallitus 5 29.01.2004 Kunnanhallitus 24 24.02.2004 LEHTIMÄEN OPISTOLLE MYÖNNETTÄVÄN AVUSTUKSEN SISÄLTÖ 4/04/045/2004 KH 5 Kunta on myöntänyt Lehtimäen Opistolle vuosittain avustuksen, joka on sisältänyt

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Rakennuksen ET-luku. ET-luokka

ENERGIATODISTUS. Rakennuksen ET-luku. ET-luokka ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Rivi- ja ketjutalot (yli 6 asuntoa) Riekonmarkantie 20 Oulu Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: 992 564-077-0230-0002-2-000 () Energiatodistus on annettu

Lisätiedot

Tuhlataanko teillä maksettua lämmitysenergiaa harakoille?

Tuhlataanko teillä maksettua lämmitysenergiaa harakoille? Tuhlataanko teillä maksettua lämmitysenergiaa harakoille? Rakennusten osuus Suomen energiankulutuksesta on 40% ja ilmastopäästöistä 30%. Yli 30 000 kerrostalokiinteistöön energiatehokkuustoimenpiteitä

Lisätiedot

Imatran ympäristöohjelma

Imatran ympäristöohjelma Imatran ympäristöohjelma Imatran kaupungin ympäristöohjelma on laadittu osana EAKRrahoitteista Etelä-Karjalan kuntien ympäristöohjelma -hanketta. Hankkeessa laadittiin ympäristöohjelmat jokaiselle Etelä-

Lisätiedot

RASTIKANKAAN YRITYSALUEEN ENERGIARATKAISUT

RASTIKANKAAN YRITYSALUEEN ENERGIARATKAISUT RASTIKANKAAN YRITYSALUEEN ENERGIARATKAISUT 2014 Antti Rusanen Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus -hanke SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 RASTIKANKAAN YRITYSALUEEN ENERGIANKULUTUS...

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot