Ehdotus Kymenlaakson ammattikorkeakoulun kestävän kehityksen ohjelmaksi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ehdotus Kymenlaakson ammattikorkeakoulun kestävän kehityksen ohjelmaksi"

Transkriptio

1 Ehdotus Kymenlaakson ammattikorkeakoulun kestävän kehityksen ohjelmaksi Osa I Alustava ympäristökatselmus Frank Hering Helsingin yliopiston Aikuiskoulutuskeskus Kotkan yksikkö lokakuu 22

2 Ehdotus Kymenlaakson ammattikorkeakoulun kestävän kehityksen ohjelmaksi ESIPUHE TIIVISTELMA I JOHDANTO 1 Yleistietoa Kymenlaakson ammattikorkeakoulusta 2 Ammattikorkeakoulun kestävän kehityksen ohjelman lähtökohdat 2.1 Ympäristönsuojelun asema Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa 2.2 Ammattikorkeakoulun kestävän kehityksen ohjelman laatiminen 2.3 CRE COPERNICUS -julistus 2.4 Ympäristöasioiden hallinta muissa korkeakouluissa ja oppilaitoksissa 3 Kymenlaakson ammattikorkeakoulun ympäristöperiaatteet ja ympäristöpolitiikka II KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULUN ALUSTAVA YMPÄRISTÖKATSELMUS 1 Ympäristöasenteet ja käyttäytyminen 1.1 Katselmuksen toteutus ja kattavuus 2.2 Katselmuksen tulokset 1.3 Arviointi 2 LVIS toiminnot 2.1 Katselmuksen toteutus ja kattavuus 2.2 Katselmuksen tulokset Vedenkulutus ja vedenkulutuksen arviointi Sähkön kulutus ja sähkönkulutuksen arviointi Lämpöenergian kulutus ja lämpöenergiankulutuksen arviointi LVIS toimintojen päästöt ilmaan 2.3 LVIS toimintojen kokonaisarviointi ja säästöpotentiaalit 3 Liikenne 3.1 Katselmuksen toteutus ja kattavuus 3.2 Katselmuksen tulokset Työ- ja koulumatkat Matkat KyAMK:n omilla autoilla Opiskelijoiden matkat kotipaikkakunnalle Henkilöliikenteen päästötase Liikenteen muut ympäristövaikutukset 3.3 Arviointi 1

3 4 Hankinnat 4.1 Katselmuksen toteutus ja kattavuus 4.2 Katselmuksen tulokset ATK laitteet sekä ATK- laitteiden tarvikkeet Muut laitehankinnat Paperi Opetus- ja toimistotarvikkeet Kalusteet Kaluston pienhankinnat 4.3 Arviointi 5 Jätehuolto 5.1 Katselmuksen toteutus ja kattavuus 5.2 Katselmuksen tulokset 5.3 Arviointi 6 Vaaralliset aineet ja ongelmajätteet 6.1 Katselmuksen toteutus ja kattavuus 6.2 Katselmuksen tulokset Mussalon toimipisteen vaaralliset aineet Metsolan toimipisteen rakennus-, energia- ja konelaboratoriot Terveysalan toimipisteiden vaaralliset aineet Muotoilun ja viestinnän toimipisteet 6.3 Arviointi 7 Kopiointi ja tulostaminen 7.1 Katselmuksen toteutus ja kattavuus 7.2 Katselmuksen tulokset Kopiointi KyAMK:ssa Tulostaminen KyAMK:ssa 7.3 Arviointi 8 Tieto- ja viestintätekniikka 8.1 Katselmuksen toteutus ja kattavuus 8.2 Katselmuksen tulokset Nykyinen konekanta Verkko-opiskelu Kommunikaatio Verkko hallintotehtävissä 8.3 Arviointi 9 Uudis- ja korjausrakentaminen 9.1 Katselmuksen toteutus ja kattavuus 9.2 Katselmuksen tulokset 9.3 Arviointi 2

4 1 Puhtaanapito 1.1 Katselmuksen toteutus ja kattavuus 1.2 Katselmuksen tulokset 1.3 Arviointi 11 Ruokalat 11.1 Katselmuksen toteutus ja kattavuus 11.2 Katselmuksen tulokset 11.3 Arviointi Metsolan oppilaskunnan ravintola Junnu 12 Luonnonsuojelu ja melu 12.1 Katselmuksen toteutus ja kattavuus 12.2 Katselmuksen tulokset 12.3 Arviointi Lähteet Ohjausryhmä ja projektiryhmä Liitteet 3

5 Esipuhe Kymenlaakson ammattikorkeakoulun laatujärjestelmä saatiin valmiiksi vuonna 2. Loogi- sena jatkona tälle ryhdyttiin v valmistelemaan kestävän kehityksen ympäristöohjelmaa. Hankesuunnitelma valmisteltiin yhteistyössä Helsingin yliopiston Aikuiskoulutuskeskuksen Kotkan yksikön kanssa. Koska kestävän kehityksen ohjelma nähtiin palvelevan Kymenlaaksoa laajemminkin, haettiin hankkeelle EU ja maakunnallista rahoitusta. Rahoituksen varmistuttua työ varsinaisesti käynnistyi kaksivuotisena projektina vuoden 21 alusta. Kestävän kehityksen ohjelmatyön keskeisenä tavoitteena on ollut saada aikaan kattava kestä- vän kehityksen raportti, jossa ilmenevät ammattikorkeakoulumme merkittävimmät ympäristönäkö- kohdat ja vaikutukset, kestävään kehitykseen liittyvät päämäärät ja tavoitteet sekä ympäristöasioiden hallintaohjelma. Ohjelmatyön tavoitteeksi asetettiin seuraavaa. Määrälliset tavoitteet ja sisältö: alustava ympäristökatselmus kestävän kehityksen ohjelma ympäristöraportti Laadulliset tavoitteet: ammattikorkeakoulussamme hallitaan ympäristöjohtaminen ja se liitetään osaksi laatujärjes- telmää kestävän kehityksen periaatteita ja toimintatapoja noudatetaan sekä opetuksessa, että hallin- nossa ammattikorkeakoulumme kansallinen ja kansainvälinen imago ympäristövastuullisena kor- keakouluna vahvistuu ympäristövastuullinen tietous siirtyy opetuksen ja opiskelijatöiden kautta hyödyttämään Kymenlaakson elinkeinoelämää ja julkista sektoria myös perusopetuksen lisäksi yrityspalve- lun kurssitarjonnan kautta Ohjelmatyötä varten nimettiin ohjausryhmä ja projektiryhmä. Ohjausryhmässä olivat edustet- tuina osarahoittajien; Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen ja Kymenlaakson liiton lisäksi Kymenlaakson kauppakamari ja Helsingin yliopisto. Projektiryhmä koostui ammattikorkeakoulun omasta henkilökunnasta. Projekti on toteutettu yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa. Merkittävää oli, että projektin pohjatyöhön saatiin mukaan projektiryhmän lisäksi henkilökun- listäneet suurta osaa henkilökunnasta. Kiitoksen sana kaikille projektityössä mukana olleille on taa ja opiskelijoita eri toimialoilta. Päättötöihin ja erilaisiin ryhmätöihin osallistui vajaan kahden vuoden aikana noin sata opiskelijaa opettajiensa hyvässä ohjauksessa. Alkukatselmukset ovat työl- tässä yhteydessä paikallaan. Kestävän kehityksen ohjelma täyttää kansainväliset ja kansalliset ISO 141/EMAS - ympä- ristöhallintajärjestelmävaatimukset. Tämä mahdollistaa ympäristösertifioinnin tarvittaessa. Rehtori Pertti Vuorela 4

6 Tiivistelmä Kymenlaakson ammattikorkeakoulu käynnisti vuonna 21 laajan kestävän kehityksen projektin, joka tavoitteena oli järjestelmällisesti tutkia, seurata ja parantaa toiminnan ympäristövaikutuksia. Projektin tulokset ja lähitulevaisuuden toimenpiteet on koottu tähän raporttiin. Ohjelma koostuu kahdesta osasta: Alustavassa ympäristökatselmuksessa esitellään projektin yhteydessä laadittuja selvityksiä koko organisaation toimintaan liittyvistä ympäristökysymyksistä, ympäristövaikutuksis- organisaatiorakennetta sekä ehdotuksia lähivuosien ta ja ympäristönsuojelun tasosta. Toimenpideohjelmassa esitellään ympäristöhallintajärjestelmän toimenpiteiksi. Alustavan ympäristökatselmuksen selvitystyö kattaa seuraavat ympäristönäkökohdat: ympäristö- asenteet ja ympäristökäyttäytyminen, LVIS-toiminnot, liikenne, hankinnat, jätehuolto, vaaralliset aineet ja ongelmajätteet, kopiointi ja tulostaminen, tieto- ja viestintätekniikka, uudis- ja korjausrakentaminen, puhtaanapito, ruokalat ja luonnonsuojelu. Merkittävimmiksi ympäristönäkökohdiksi todettiin mm. LVIS-toimintojen energiankulutus, Ky- AMK:n henkilöliikenteen ympäristökysymykset sekä jätehuoltoon liittyvät asiat. Myös KyAMK:n hankinnoilla sekä tieto- ja viestintätekniikan käytöllä on suurehkoja vaikutuksia oppilaitoksen ym- päristön tilaan. Yhdessä energiankulutuksen kanssa liikennepäästöt kuormittavat ympäristöä merkittävästi kasvi- huonekaasuilla. KyAMK:n sähkön- ja lämmönkulutus sekä henkilöliikenne kuormittavat ympäris- kokonaismäärä jopa ylittää oppilaitoksen lämpö- tai sähköenergiankulutuksesta aiheutuvat töä yhteensä yli 5 5 tonnilla hiilidioksidia vuodessa. On todettu, että henkilöliikennepäästöjen päästöt. Myös jäte muodostaa Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa merkittävän ympäristönäkökohdan. Jätettä syntyy isoja määriä, yli 2 tonnia vuodessa. Jätehuollon järjestelyissä on huomattu paljon mahdollisuuksia parannuksiin. Erityisesti energiajätteen osuutta kokonaisjätteestä voitaisiin kasvat- taa merkittävästi ja vähentää tällä tavalla kaatopaikalle toimitettavien jätteiden määrää huomattavasti. Kopiointiin ja tulostamiseen liittyy merkittäviä ja jatkuvia oppilaitosten arkipäivän ympäristövaiku- liittyvä pa- tuksia. Ympäristönäkökulmasta ongelmallista on erityisesti kopiointiin ja tulostamiseen perintarve sekä sähkön ja värijauheen kulutus. Mahdollisuuksia KyAMK:n ympäristön tilan parantamiselle on paljon. Erilaisilla katselmuksilla arvioitiin mm. koko KyAMK:n energian säästöpotentiaali. Säästöt ovat sekä taloudellisesti että ym- päristönäkökulmasta erittäin merkittäviä. Esitetyillä toimenpiteillä saavutetaan pienillä investoin- neilla yleisesti 1-15 %:n energiansäästöjä ja vähennetään päästöjen syntymistä merkittävästi. Myös liikenne- ja jätejärjestelyiden kehittämisellä voidaan vähentää ympäristökuormitusta oleellisesti. Ympäristöasioiden kehittämiseksi on laadittu koko ammattikorkeakoululle ympäristöstandardien mukainen ympäristöhallintajärjestelmä. Hallintajärjestelmä sisältää yli 4 käytännön toimenpidettä käsittävän toimenpideohjelman, jonka avulla varmistetaan ympäristötyön tehokkuus ja toimivuus. 5

7 I JOHDANTO 1 YLEISTIETOA KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULUSTA Kymenlaakson ammattikorkeakoulu aloitti vakinaisena ammattikorkeakouluna elokuun 1999 alusta. Ammattikorkeakoulu perustettiin yhdistämällä aikaisemmin itsenäisesti toimivia oppilaitoksia, joi- den toimipisteet sijaitsivat Kotkassa, Kouvolassa, Kuusankoskella ja Elimäellä. Nykyisessä ammat- tikorkeakoulussa toimipisteitä on yhteensä yhdeksän (kuva 1, ). 2 AMMATTIKORKEAKOULUN KESTÄVÄN KEHITYKSEN OHJELMAN LÄHTÖKOHDAT Kymenlaakson ammattikorkeakoulu tarjoaa koulutusta viidellä koulutusalalla. Koulutusohjelmia on yhteensä yli 2. Ammattikorkeakoulun yrityspalvelu tarjoaa lisäksi ammatillista lisä- ja täydennys- soasteen koulutuksessa on 3 ja aikuiskoulutuksessa 5 opiskelijaa (taulukko 1). Päätoimista koulutusta sekä ylläpitää tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Opiskelijoita on noin 35, joista nuori- henkilöstöä on kaikkiaan noin 35 ja heistä 25 toimii opetustehtävissä. Lisäksi opettajavahvuuteen kuuluu noin 2 sivutoimista tuntiopettajaa. Oppilaitosta ylläpitää Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Oy, jonka omistavat Kotkan kaupunki (51%) ja Kouvolan seudun kuntayhtymä (49%). Ammattikorkeakoulun kokonaisliikevaihto vuonna 2 oli noin 22 miljoonaa euroa. Suurin osa rakennuksista on viime vuosina siirtynyt ammattikor- sekä Kotkan Puistolan merenkulkuosasto toimivat vuokratiloissa. Ammattikorkeakoulun käytössä keakoulun omistukseen. Tällä hetkellä vain Kouvolan Kasarminmäellä sijaitseva viestinnän osasto 2 on Kotkassa noin 44 m 2 (joista vuokralla 3 m 2 ) sekä Kouvolan alueella noin 23 m (joista vuokralla 3 m 2 ) kiinteistötilaa. Kiinteistötoimen menot olivat vuonna 1999 runsaat 3,3 miljoonaa euroa. Investointien eli perusparannusten osuus vuonna 2 oli 1,3 miljoonaa euroa ja kunnossapidon osuus 2 miljoonaa euroa. 2.1 Ympäristönsuojelun asema Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa Kymenlaakson ammattikorkeakoulu on monialainen oppilaitos. Ympäristönsuojelun painoarvo tut- kysymykset ovat selvimmin esillä luonnonvara-alalla sekä tekniikka- ja liikennealalla. Ammattikor- keakoulun energia- ja ympäristötekniikan osaaminen on kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävää kimus- ja koulutustoiminnassa vaihtelee selkeästi eri toimipisteissä. Kestävään kehitykseen liittyvät ja tunnustettua. Kestävällä kehityksellä on myös metsäalalla selkeä ja vahva rooli, joka heijastuu koko alan koulutustarjontaan. Ammattikorkeakoulun omaan toimintaan liittyviä ympäristövaikutuksia ei ole aikaisemmin tutkittu systemaattisesti. AMK:n roolia kestävän kehityksen edistämisessä ja oman toiminnan kehittämises- sä on kuitenkin jo pohdittu vuodesta Silloin rehtori Erkki Ojanen visioi vuosikertomuksessa: Ammattikorkeakoulu toimii kestävän kehityksen periaatteita edistäen ja on kehittänyt valmiuksiaan alueellisten riskien hallintaan. Ympäristönäkökohdat ovat nykyään selvästi esillä ammattikorkeakoulun kehittämis- ja visiointi- keskustelussa. Ne on huomioitu Kymenlaakson ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehittämistoi- minnan strategiassa 2-23 (Toikka 2 a & b) (Laatikko 1). Ympäristöasioiden korostaminen strategiassa johtuu ammattikorkeakoulun vahvasta osaamisesta energia- ja ympäristötekniikas- sa. Ydinosaamisen alueita ovat olleet mm. voimalaitosten ja laivadieselien päästömittaukset, voima- laitoskattiloiden ja laivadieselien päästöjen pienentämiseen tähtäävä tuotekehitystoiminta sekä voi- malaitos- ja kattilatekniikkaan liittyvä tutkimustoiminta. 6

8 KyAMK:n ympäristöalan koulutustarjonnan nykytilanteen kartoittamiseksi tehtiin koko henkilöstölle suunnattu kysely. Kyselyssä pyydettiin kurssitietojen lisäksi myös tietoa ympäristön- vuonna suojelusta kiinnostuneista opettajista. Ympäristönsuojeluun liittyvää koulutusta järjestettiin lähes kaikilla koulutusaloilla, viestintä- ja muotoilualan yksiköitä lukuun ottamatta. Yleisesti koulutukset ovat kuitenkin olleet vain johdatusluonteisia ja laajuudeltaan 1-2 ov. Erot eri yksiköiden välillä ovat suuria. Esim. tekniikan- ja metsäalan toimipisteiden tarjonta on edellä mai- kiinnostuneita ja ympäristöasioihin erikoistuneita opettajia, yhteensä lähes 3 nittua paljon laajempaa. Kyselyssä kävi ilmi, että kaikissa toimipisteissä toimii ympäristöasioista henkilöä. 2.2 Ammattikorkeakoulun kestävän kehityksen ohjelman laatiminen Ammattikorkeakoulun johto päätyi syksyllä 1999 tutkimaan mahdollisuuksia laatia oppilaitokselle kestävän kehityksen ohjelma. Taustalla vaikuttivat mm. talon sisäiset intressit kehittää ympäristöalan tutkimus- ja koulutustoimintaa, mutta myös hallituksen oppilaitokselle osoittamat vaatimukset toimia kestävän kehityksen edistäjänä. Opetusministeriö oli jo vuonna 1996 velvoittanut korkeakou- luja laatimaan toimenpideohjelman kestävän kehityksen periaatteiden toteuttamiseksi. Kestävän kehityksen ohjelma -hanketta päätettiin ryhtyä toteuttamaan yhteistyössä Helsingin yli- Aikuiskoulutuskeskuksen Kotkan yksikön kanssa. Ammattikorkeakoulun omien varojen opiston lisäksi projektiin saatiin avustusta mm. EU:n EAKR rakennerahastosta ja ympäristöhallinnosta kah- den projektityötekijän palkkaamiseksi. Hankkeen suunnittelusta, kestävän kehityksen ohjelman laatimisesta sekä tutkimusraportin kirjoittamisesta vastasi Dipl. Geogr. Frank Hering Helsingin yliopiston Aikuiskoulutuskeskuksen Kotkan yksiköstä. Projektipäällikkö Risto Pesonen Kymenlaakson ammattikorkeakoulusta vastasi projektin hallinnasta ja käytännön järjestelyistä sekä tulosten sovelluksista käytäntöön. Hanke käynnistettiin ja sen kesto oli 2 vuotta. Projektia varten perustettiin rehtorin päätöksellä ohjausryhmä ja projektiryhmä. Ohjausryhmän teh- on ollut valvoa ja ohjata projektia ja sen taloutta. Projektiryhmä on antanut merkittävän pa- tävänä noksensa projektin sisällön ja onnistumisen kannalta. Raportin lopussa ohjausryhmän ja projektiryhmän kokoonpanot. Ammattikorkeakoulun omaa osaamista on yritetty hyödyntää tämän tutkimuksen laatimisessa mah- paljon. Opiskelijat ovat laatineet opettajien ohjauksessa kartoituksia, tutkimuksia ja dollisimman katselmuksia, jotka ovat mahdollistaneet laajan ja kattavan aineiston keruun lyhyessä ajassa kestä- vän kehityksen ohjelmaa varten. Merkittävä osa katselmuksista ja tutkimuksista on laadittu seminaari- ja opinnäytetöinä. Kestävän kehityksen ohjelmaa varten on laadittu yhteensä noin 15 kpl se- 5 opiskelijaa ja vuonna 22 noin 15 minaari- sekä 4 opinnäytetyötä. Katselmuksien laatimisessa oli vuonna 21 aktiivisesti mukana yli opiskelijaa. 2.3 CRE COPERNIKUS -julistus Ammattikorkeakoulu päätti heti projektin alkuvaiheessa sitoutua kansainvälisen CRE COPERNICUS -julistuksen periaatteisiin (COPERNICUS University Charter for Sustainable Development) (http://www.copernicus-campus.org ). Julistuksessa sitoudutaan toteuttamaan kestävän kehityksen periaatteita koko ammattikorkeakoulun toiminnassa. Kymmenen kohdan asiakirjassa käsitellään arkipäivän toimintojen lisäksi myös tutkimuksen ja opetuksen sisältöön liittyviä kysymyksiä. COPERNICUS -julistuksen on tähän mennessä allekirjoittanut noin 3 yliopistoa ja korkeakoulua. Kymenlaakson ammattikorkeakoulu on sitoutunut julistukseen ensimmäisenä suomalaisena ammattikorkeakouluna allekirjoittamalla sopimuksen

9 Julistuksen allekirjoittamiseen liittyy myös kansainvälistä yhteistyötä ja kokemusten vaihtoa muiden allekirjoittaneiden korkeakoulujen kanssa kestävän kehityksen alalla. 2.4 Ympäristöasioiden hallinta muissa korkeakouluissa ja oppilaitoksissa KyAMK:n Kestävän kehityksen ohjelmaa laadittaessa on yritetty hyödyntää mahdollisimman pal- ja toteutuk- jon muiden korkeakoulujen kokemuksia ympäristöhallintajärjestelmien rakentamisesta sesta. Mikäli mahdollista on myös vertailtu KyAMK:n ympäristöprofiilia sitä vastaaviin organisaa- tioihin. Useat suomalaiset korkeakoulut ovat 199-luvulla alkaneet tutkia järjestelmällisesti omia ympäris- Monet ovat suorittaneet ympäristökatselmuksia ja laatineet niihin perustuvia ym- tövaikutuksiaan. päristöohjelmia. Ensimmäisten joukossa olivat mm. Tampereen yliopisto, Helsingin yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu, Tampereen teknillinen korkeakoulu, Svenska Handelshögskolan, Vaa- laatiminen on levinnyt jo varsin laajasti eri asteisiin san yliopisto, Åbo Akademi, Joensuun yliopisto, Kuopion yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu ja Taideteollinen korkeakoulu. 2-luvulla ympäristöohjelmien oppilaitoksiin. Ympäristökatselmuksien ja -ohjelmien kattavuus sekä soveltaminen käytäntöön vaihtelee melkoi- sesti. Oppilaitosten opiskelijat ovat osallistuneet monien ympäristöohjelmien laatimiseen, joskus ohjelmat ovat lähteneet liikkeelle opiskelijoiden aloitteesta. Toiset laitokset ovat palkanneet projek- ti (esim. Anttonen tityöntekijöitä ympäristöhankkeen vetäjiksi, mutta hankkeiden toteutuskäytännöt vaihtelevat suures- 1997). Ympäristöohjelmat laaditaan useimmiten ISO 141- tai EMAS standardien hengen mukaisesti. Vuoteen 21 mennessä Suomessa ei kuitenkaan ollut yhtään virallisesti sertifioitua korkeakoulua. Hyvinkään - Riihimäen aikuiskoulutuskeskus sen sijaan sai ISO 141 standardin mukaisen ympä- ristösertifikaatin vuonna 1999 ensimmäisenä oppilaitoksena Suomessa ( ). Euroopassa on jo useita ISO 1 - tai EMAS 2 - standardien mukaisesti sertifioituja yliopistoja ja ammattikorkeakouluja. Taulukkoon 2 on koottu esimerkkejä näistä oppilaitoksista. Kokemuksia korkeakoulujen ympäristöjärjestelmien rakentamisesta on esitetty paitsi perinteisissä julkaisuissa (esim. Mueller et al. 21, Michelsen 2, HIS 2) sekä yhä enemmän myös internetissä (esim. 1 Lisätietoa ISO 141 ympäristöhallintajärjestelmästä: 2 Lisätietoa EMAS ympäristöhallintajärjestelmästä: tai 8

10 3 KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULUN YMPÄRISTÖPERIAATTEET JA YMPÄRISTÖPOLITIIKKA Kymenlaakson ammattikorkeakoulu sitoutuu koko toiminnassaan kestävän kehityksen periaatteisiin ja kannustaa henkilökuntaa ja opiskelijoita tukemaan toimenpiteitä, jotka vähentävät oppilaitoksen ympäristökuormitusta. KyAMK asettaa tavoitteekseen parantaa jatkuvasti ympäristönsuojelun tasoa. Ympäristönsuojelu- kattava EMAS- tai ISO 141-standardiin perustuva ympäristöasioiden lainsäädännön edellyttämä vaatimustaso pyritään ylittämään. Tavoitteiden saavuttamiseksi laaditaan hallintajärjestelmä. KyAMK tiedottaa ympäristöasioista ja saavutetuista tuloksista kaikille henkilöstöryhmille, opiskeli- joille ja ulkoisille sidosryhmille KyAMK osallistuu COPERNICUS julistuksen pohjalta (COPERNICUS University Charter for Sustainable Development) yliopistojen ja korkeakoulujen kansainväliseen yhteistyöhön kestävän kehityksen alueella. Julistuksen toimintaperiaatteita noudatetaan kaikessa toiminnassa. KyAMK sitoutuu seuraaviin kestävän kehityksen mukaisiin periaatteisiin ja toimintatapoihin: Energian ja materiaalien säästö ja tehokas käyttö KyAMK tukee toimintoja, jotka parantavat oppilaitoksen ekotehokkuutta. Tavoitteena on minimoi- vaarallisia aineita vältetään ja jätteiden syntymistä pyritään ehkäisemään tietoisella materiaalihan- da energian ja materiaalien tarvetta ja parantaa niiden tehokasta käyttöä. Ympäristölle ja terveydelle kinta-, käyttö- ja kierrätyspolitiikalla. Tieto- ja viestintätekniikan kehitystä seurataan myös ympäris- tönäkökohtien kannalta. Vastuullinen hankintapolitiikka KyAMK suosii ympäristöystävällisten tuotteiden hankkimista. Valintakriteereissä pyritään huomi- ja käyttöominaisuudet. Vihreät hankintamatriisit sekä ympäristömerkittyjen tuoteryhmien internet- pohjaiset informaatiokanavat otetaan päätöksenteossa oimaan hinnan lisäksi myös tuotteiden elinkaaren ympäristönäkökohdat ja laitteiden ekotehokkuus käyttöön. Ympäristötietoisuuden kehittäminen KyAMK:lla on aktiivinen rooli ympäristövastuullisten arvojen välittämisessä sekä opetuksessa että arkipäivän toiminnoissa. Kestävän kehityksen teemoja tuodaan esille talon sisäisessä tiedottamisessa ja viestintää kehitetään rakentamalla kaikille avoin internetpohjainen ympäristöfoorumi. Kestä- luomaan vään kehitykseen liittyviä kysymyksiä pyritään käsittelemään kaikilla koulutusaloilla ja tilaisuuksia ympäristöasioihin liittyvien projekti- tai opinnäytetöiden tekemiselle. Koulutustarjonnan kehittäminen ja ympäristöosaamisen siirtäminen toiminta-alueelle Opiskelijoille sekä henkilökunnalle tarjotaan mahdollisuus osallistua kestävään kehitykseen liitty- tason parantamiseksi ja ympäristöhallintajärjestelmän toteuttamiseksi. vään koulutukseen. Koulutuksessa annetaan myös käytännön ohjeita KyAMK:n ympäristönsuojelun KyAMK välittää ympäristöosaamista toiminta-alueelleen kehittämällä ympäristö- ja energiakysy- myksiin liittyvää perus- ja täydennyskoulutustarjontaa sekä tutkimus- ja aluekehittämistoimintaa. 9

11 II KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULUN ALUSTAVA YMPÄRISTÖKATSELMUS 1 YMPÄRISTÖASENTEET JA KÄYTTÄYTYMINEN 1.1 Katselmuksen toteutus ja kattavuus Ammattikorkeakoulun opiskelijoiden ja henkilökunnan ympäristöasenteita ja ympäristökäyttäytymistä kartoitettiin keväällä 21 laajan verkkokyselyn avulla. Kyselyä varten kehitettiin internetpohjaisia kyselylomakkeita, jotka lähetettiin sähköpostitse koko henkilökunnalle sekä satunnaisesti valikoiduille opiskelijaryhmille (noin 35 opiskelijaa).vastauslomakkeet palautettiin käsittelyä varten automaattisesti ja anonyymisti sähköpostitse. Näin koko kysely toteutui tehokkaasti ja täysin paperittomasti. Henkilökunta- ja opiskelijakysely poikkesivat jossain määrin toisistaan. Tämä johtui siitä, että henkilökuntakysely käsitteli laajemmin KyAMK:n sisäisiä organisaatiokysymyksiä. Kyselyjen rakenne oli kuitenkin pääosin sama. Kyselylomakkeen malli on raportin liitteenä ja löytyy KyAMK:n internetsivuilta (http://www.kyamk.fi/ko/meri/ymp_opiskelijakysely.html ). Henkilökunta osallistui kyselyyn aktiivisesti. Vastauksia tuli yhteensä 134 kpl kaikilta koulutusaloilta ja eri ammattiryhmiltä. Kyselyyn vastasi noin 4 % koko henkilökunnasta. Kyselyyn osallistuneista 56 % oli naisia ja 44 % miehiä. Opiskelijoiden osalta kysely ei ollut yhtä kattava. Vaikka lomakkeita lähetettiin opiskelijoille yhtä paljon kuin henkilökunnalle, lomakkeita palautettiin vain noin 7. Tässä kappaleessa esitellään kyselyn yleiset tulokset. Tiettyjä katselmuksia ja erityisteemoja koskevat tulokset esitellään kyseiseen teemaan liittyvässä luvussa. 1.2 Katselmuksen tulokset Julkisten ja vastaavien organisaatioiden ympäristövaikutuksia aliarvioidaan helposti. Tutkimukset osoittavat, että julkisen sektorin kokonaisvaikutukset ovat merkittäviä. Esimerkiksi Saksan julkinen sektori kuluttaa noin 5-6% koko maan energiasta, 7% jätevesistä ja noin 15% rakennusjätteistä (Bundesumweltamt 1999). Näiden tietojen pohjalta henkilökunnalta ja opiskelijoilta kysyttiin, miten he itse arvioivat Ky- AMK:n ja vastaavien organisaatioiden merkitystä laajempiin yhteiskunnallisiin ympäristökysymyksiin. Erityisesti KyAMK:n henkilökunta on hyvinkin tietoista oppilaitoksien merkityksestä ympäristökuormittajina. Yli puolet henkilökunnasta piti KyAMK:n ja vastaavien organisaatioiden ympäristövaikutuksia merkittävinä. Opiskelijoiden arviot olivat selvästi varovaisempia: noin 3 % opiskelijoista piti KyAMK:n ympäristövaikutuksia yhteiskunnallisesti merkittävinä, peräti 5 % oli eri mieltä (kuva 2). Selvästi yli puolet henkilökunnasta ja opiskelijakunnasta oli sitä mieltä, että KyAMK:n ympäristövaikutuksia voitaisiin vielä merkittävästi vähentää, ja että kaikkien AMK:laisten pitäisi osallistua ympäristönsuojeluun nykyistä enemmän. (kuvat 3-4). Ympäristöasioiden huomioon ottaminen toiminnassa parantaa lähes kaikkien mielestä KyAMK:n imagoa. Selkeästi oltiin myös sitä mieltä, että KyAMK:n on modernina organisaationa oltava edelläkävijänä talonsisäisissä ympäristöasioissa (kuvat 5-6). Ohjeita ja koulutusta kaivattiin: Yli puolet opiskelijoista ja henkilöstöstä toivoi enemmän tarkkoja ympäristöasioihin liittyviä ohjeita sekä koulutusta (kuvat 7-8). 1

12 Sisäisestä muutosprosessista huolimatta henkilökunta ei koe ympäristöhallintajärjestelmän raken- tamista uhkana tai liian työläänä. Asia koetaan ennemminkin mahdollisuutena esimerkiksi myöntei- imagon kehittämiseen. Ympäristönsuojelun integroimisen toimintaan ei kuitenkaan pitäisi aihe- sen uttaa suoria kustannuksia: Vain noin 15 % henkilökunnasta ja 1 % opiskelijoista olisi valmis hy- väksymään ympäristöasioihin liittyviä lisäkustannuksia. Koska KyAMK:n hallinnollinen organisaatio on varsin nuori ja sitä edeltäneet hallintorakenteet ovat läpikäyneet merkittäviä muutosprosesseja, henkilöstölle suunnattiin useita organisaatioasioita koskevia kysymyksiä. Vain noin 15% oli osittain tai täysin sitä mieltä, että järjestelmällinen ympä- integrointi KyAMK:n toimintaan aiheuttaa ylimääräisiä ongelmia (kuva 9). Vain ristöasioiden muutamat henkilöt pelkäsivät, että ympäristöasioiden liittäminen toimintaan aiheuttaisi ennalta- henkilöstö- ja organisaatiomuutoksia. Henkilökunta oli myös sitä mieltä, että aikaa arvaamattomia riittää ympäristöasioille. 1.3 Arviointi Ympäristöasenteiden tulkinnassa vaaditaan varovaisuutta. Ympäristöasennekyselyissä kysymysten esittämistavalla ja sanamuodolla on suuri merkitys. Myös asenteiden ja käyttäytymisen välinen suh- yleistä kehitystä ja ongelmia esitellään de ei ole suora. Suomalaisten ympäristöasennetutkimusten laatikossa 2. Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa työskentelevien ja opiskelevien henkilöiden suhtautuminen ympäristöasioihin on myönteinen. Sekä henkilökunta että opiskelijakunta näkevät aktiivista paran- tämän muutoksen toteutumiseksi. Lähtökohta ympäristöasioiden hallintajärjestelmän laatimiselle on tamisen tarvetta KyAMK:n ympäristötoiminnan nykytilassa. He ovat myös halukkaita toimimaan siten hyvä. Erityisesti henkilökunnan ympäristötietoisuus ja mielenkiinto asiaa kohtaan luovat hyviä mahdollisuuksia ympäristöasioiden huomioon ottamiselle koko toiminnassa. Myös vertailussa mui- den korkeakoulujen ympäristökyselyihin (esim. Vaasan yliopisto, Helsingin yliopisto) KyAMK:n asenneilmapiiri on selvästi myönteinen. Henkilökunnan asenneilmapiiri on jossain määrin ympäristötietoisempaa kuin opiskelijoiden. Kysetai lyssä tuli myös esille, että opiskelijat vastasivat lukuisiin ympäristökysymyksiin varovaisesti heillä ei ollut selkeää mielipidettä. En osaa sanoa vastausten osuus oli useimmiten suuri. Myös muissa tutkimuksissa on huomioitu, että nuorten kiinnostus ja huolestuneisuus ympäristöasioita kohtaan on vähentynyt. Tämä voisi osittain johtua myös sitä, että Suomen ympäristön tila koetaan 2 luvulla tehtyjen kyselyjen mukaan yhä enemmän valmiiksi hyvänä. (Kuisma 21). Ympäristövastaisia kommentteja ei kuitenkaan ilmennyt. 11

13 2 LVIS-TOIMINNOT 2.1 Katselmuksen toteutus ja kattavuus LVIS-katselmuksia toteutettiin kaikissa KyAMK:n toimipisteissä keväällä 22. Energian, lämmön ja veden kulutuksesta koottiin tietoja vuosilta Selvitystyössä ei huomioitu luonnonvara- alan opiskelija-asuntoloita Mussalossa, Palvaanjärven metsäasemaa eikä Kotkan kaupungin omistamaa ja ylläpitämää merenkulun toimipistettä. Energian, veden ja lämmön kulutustiedot on saatu kiinteistöpäällikön tilastoista, toimipisteiden vahtimestareilta, energiayhtiöltä, vesilaitoksilta ja erilaisista laskutusarkistoista. Lisäksi on opiskelijatyönä laadittu Motiva-mallin 3 mukaisia energiakatselmuksia: Kouvolan alueen liiketalouden ja muotoilun toimipisteille on laadittu kaksi insinöörityötä 4 ja Kotkan Mussalon ja Metsolan kiinteistöt on tutkittu seminaarityönä 5. Näiden töiden avulla on saatu tarkempaa tietoa KyAMK:n energian ja veden säästöpotentiaalista sekä konkreettisia ehdotuksia tehokkaiksi säästötoimenpiteiksi. 2.2 Katselmuksen tulokset Vedenkulutus ja vedenkulutuksen arviointi Kymenlaakson ammattikorkeakoulun kokonaisvedenkulutus oli vuonna 21 noin 19 m 3. Kulutus oli vuosien välisenä aikana vähentynyt noin 15 prosentilla (kuva 1). KyAMK:n veden ominaiskulutus, eli vedenkulutus rakennustilavuutta kohti, oli vuonna 21 noin 7 l/m 3, mikä on noin 1 l/m 3 vähemmän kuin vuonna Vedenkulutus, toimipisteiden koko ja opiskelijamäärät eivät ole suorassa yhteydessä. Vuonna 21 eniten vettä opiskelijaa kohden käytettiin muotoilun kiinteistöissä. Vähiten vettä tarvittiin viestin- nän ja Kouvolan liiketalouden toimipisteissä (taulukko 3). Keskimäärin vettä kulutetaan Ky- AMK:ssa vuodessa noin 5 5 litraa opiskelijaa kohti. Vedenkulutus väheni viidessä toimipisteessä ja neljässä toimipisteessä ei havaittu selviä muutoksia (kuva 11). Vedenkulutus väheni Kouvolan liiketalouden toimipisteessä lähes 3% yleisremontin ja saniteettitilojen korjauksista johtuen. Myös Elimäen sosiaalialan toimipisteen vedenkulutus väheni selvästi. KyAMK:n kaikkien kiinteistöjen vesi- ja jätevesimaksut olivat vuonna 21 noin 29 euroa eli noin 8,6 euroa opiskelijaa kohti. Vedenkulutuksen arviointi 3 Motiva on itsenäinen valtion omistama osakeyhtiö, joka toimii valtakunnallisena energiansäästöpalvelukeskuksena. Motiva on vapaaehtoisen energiansäästön ja uusiutuvien energialähteiden käytön edistäjä, jonka toiminnan taustalla ovat kansainväliset ilmastosopimukset, Suomen energiastrategia, uusiutuvien energialähteiden edistämisohjelma ja energiansäästöohjelma. 4 Tykkä, P.J. (22). Energiakatselmus muotoiluosaston kiinteistöön. Opinnäytetyö/ ohjaus M. Huhtinen. Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, Koneosasto / Energiatekniikka. 31 s. + liitteet. Nieminen, K. J. (22). Energiakatselmus Kouvolan liiketaloudenosaston kiinteistöön. Opinnäytetyö/ ohjaus M. Huhtinen Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, Koneosasto / Energiatekniikka, 28 s. + liitteet. 5 Lähteenmäki, A., Mannonen, M., Ärling, H., Rautjoki S., Harju, J. (22). Kymenlaakson ammattikorkeakoulun Mussalon rakennuksen energiakulutustiedot ja kustannukset. Seminaarityö. Ohjaus M. Huhtinen Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, Koneosasto / Energiatekniikka, 5 s.. 12

14 Vedenkulutus KyAMK:ssa on viime vuosina laskenut merkittävästi ja on muihin korkeakouluihin verrattuna keskimääristä alhaisempaa. Monissa kouluissa ja oppilaitoksissa kulutetaan keskimäärin lähes 1 l/m 3 6. KyAMK:ssa vastaava luku oli vuonna 21 vain 7 l/m 3. Noin 2 korkeakoulussa ja tutkimuslaitoksessa joita tutkittiin Motiva kartoituksien yhteydessä, veden kulutus oli keskimäärin jopa 245 l/m 3 7. Eniten vettä tarvitaan KyAMK:ssa nykyisin saniteettitiloissa, mutta myös laboratorioissa ja työpajoissa (esim. muotoilussa) tarvitaan melko merkittäviäkin vesimääriä. Kouvolan liiketalouden toimipisteen viime vuosien investoinnit ja siihen liittyvä huikea vedenkulutuksen väheneminen ovat näyttäneet selvästi, miten suuri potentiaali veden säästämisessä on. Korkeakouluissa on parhaimmillaan kulutettu vain 35 l/m 3. Erityisesti muotoilun, terveydensosiaalialan toimipisteiden säästöpotentiaali tulisi tarkistaa. Kaikissa toimipisteissä tulisi kehittää säännöllinen kulutuksen seuranta ja tarkistuskierrokset. Kouvolan liiketalouden korjaustyöt tuovat ja noin 2 4 euron vuosittaisen säästön (kuva 12) Sähkön kulutus ja sähkönkulutuksen arviointi Kymenlaakson ammattikorkeakoulun sähkönkulutus oli vuonna 21 yhteensä noin 4 75 kwh. Sähkönkulutus on tarkastelukautena pysynyt samantasoisena (kuva 13, taulukko 4). Eniten sähköenergiaa rakennustilavuutta kohti (sähköenergian ominaiskulutus) kulutetaan viestinole nän toimipisteissä, vähiten sosiaalialalla (kuva 14). Erot toimipisteiden välillä eivät kuitenkaan suuria, kun huomioidaan kiinteistöjen hyvin erilainen rakennuskanta ja käyttö. Koko KyAMK:n sähkön ominaiskulutus on ollut viime vuosina noin 17 kwh/m 3 tuntumassa. Sähkönkulutus kasvoi merkittävästi ainoastaan Kouvolan liiketalouden toimipisteessä, jossa vuonna 21 ostettiin noin 1 kwh enemmän sähköä kuin vuonna 1999 (kuva 15). Koko KyAMK:n sähkömaksut olivat vuonna 21 lähes 19. Keskimäärin kulutetaan KyAMK:ssa vuodessa noin 1 4 kwh sähköä opiskelijaa kohti. Sähköenergian kulutusjakautuma Sähköenergian kokonaiskulutus jakautuu koko KyAMK:ssa kolmeen pääryhmään: Valaistus, ilmastointi ja pistorasioista mitattu kulutus muodostavat kukin noin kolmanneksen kokonaissähkönkulutuksesta. LV- laitteiden ja ulkovalaistuksen osuus kulutuksesta on näitä selvästi pienempi. Sähköenergian jakautumaa on tutkittu tarkasti kahdessa toimipisteessä: liiketaloudessa ja muotoilussa. Muotoilun toimipiste eroaa kaikista muista toimipisteistä siten, että siihen kuuluu vanhoja hallirakennuksia ja työpajoja. Liiketalouden toimipiste edustaa sen sijaan enemmän AMK:lle tyypillisiä kiinteistö- ja käyttöolosuhteita. Kiinteistöjen erilaisen rakennuskannan ja käyttömuotojen vuoksi energiajakautumat eroavat tutkittujen toimipisteiden välillä selvästi. Muotoilun kiinteistössä tarvitaan esimerkiksi ilmastointia var- ten yli 5 % sähköenergian kokonaismäärästä. Liiketaloudessa vastaava luku on vain puolet siitä eli noin 25 %. Pistorasioiden energiankulutus on sen sijaan liiketaloudessa noin 2 prosenttiyksikköä suurempi kuin muotoilussa (kuvat 16-17). 6 Kiinteistöjen veden-, sähkön- ja lämmönkulutus esitetään yleisesti kiinteistötilavuuteen suhteutettuna, esim. litra / kiinteistökuutiometri ( l/m 3 ). 7 Suomi, U. & Väisänen, H. (2). Energiakatselmustoiminnan tilannekatsaus Helsinki: Motiva, 45 s. 13

15 Sähkönkulutuksen arviointi Sähköenergian kulutus kuuluu KyAMK:n merkittäviin ympäristönäkökohtiin. Verrattuna muihin korkeakouluihin KyAMK:n sähkönkulutus edustaa kuitenkin keskimääräistä hieman tehokkaampaa tasoa. Motiva -katselmoiduissa suomalaisissa korkeakouluissa käytetään keskimäärin noin 23,5 kwh/m 3 sähköä vuodessa eli 6,5 kwh/m 3 enemmän kuin KyAMK:ssa. KyAMK:n toimipisteiden kulutusjakautumat edustavat valaistuksen ja ilmastoinnin kannalta Suo- men koulurakennusten keskiarvoa (Motiva 2). Pistorasiakulutuksen suhteellinen osuus on sen sijaan merkittävästi suurempi, mikä johtuu mm. tietokoneiden suuresta määrästä. Suuri osa (noin 35 %) sähköenergiasta menee KyAMK:n kiinteistössä valaistukseen. Valojen ohjaukseen ei kuitenkaan ole vielä kiinnitetty riittävästi huomiota. Liiketunnistimia tms. ei juuri ole käy- ja valot palavat usein turhaan esim. väärien käyttöaika-asetuksien tössä, vuoksi. Sähköenergiasta noin 25% menee ilmastointilaitteisiin, joten myös niiden toimintaan tulisi kiinnit- tehokasta. Katselmuksissa on voitu tarkistaa vain joidenkin toimipisteiden ilmastointilaitteistot. Jo tää paljon huomiota. Hyvin toimivat ilmastointilaitteet varmistavat, että lämpöenergian käyttö on näissä tarkistuksissa havaittiin merkittäviä toimintavikoja lämmön talteenottolaitteissa ja siten löy- säästömahdollisuuksia esim. liiketalouden toimipisteessä. Kulutuksen seurantaa ja laitetar- dettiin kistuksia tulisi kehittää kaikissa toimipisteissä, jotta mahdolliset laiteviat eivät aiheuttaisi ylimää- räistä kuormitusta. Pistorasiakuorman prosentuaalinen osuus on KyAMK:ssa korkea. ATK-laitteet kuluttavat merkittä- määrän energiasta. Katselmuksien yhteydessä tehtyjen selvitysten perusteella voidaan arvioida, vän että KyAMK:n konttorikoneiden käyttö vie nykyisellään yhteensä noin 24 kwh sähköä vuodessa (kuva 18). Suurehkoja sähkömääriä tarvitaan myös ruokaloiden keittiöissä sekä laboratorioissa. Suurin osa henkilökunnasta ja opiskelijoista kertoi ympäristöasennekyselyssä, että he yrittävät ak- säästää energiaa esim. sammuttamalla tietokoneet ja valot luokasta poistuessaan. Kuitenkin tiivisesti varsin suuri määrä opiskelijoista (noin 25%) toimii niin vain silloin tällöin tai ei koskaan (kuva 19). Käytös- ja asennemuutoksilla voitaisiin vähentää ympäristökuormitusta entisestään. Lyhyellä aikavälillä voidaan loistehon kompensoivilla kondensaattoreilla säästää merkittäviä summia energiakustannuksista. Siihen ei tähän asti ole kiinnitetty huomiota. Muotoilun- ja liiketalouden toimipisteen kartoituksen yhteydessä on voitu todeta, että investoinnit maksavat itsensä takaisin jopa vuodessa. Myös sähkön liittymätehon järjestelyissä havaittiin ongelmia. Mussalon toimipisteen sähköliittymän katselmuksissa huomattiin, että liittymän uudelleenjärjestelyt tuovat nollainvestoin- vuosimaksut ovat olleet viisinkertaiset varsinaisiin sähkökuluihin nilla noin 87 euroa (!) vuosisäästöjä. Käytännössä tämä on johtunut siitä, että liittymän kiinteät verrattuna Lämpöenergian kulutus ja lämpöenergiankulutuksen arviointi Lämmityksen tarve vaihtelee luonnollisesti säätilanteiden mukaan. Katselmuksien tarkastelukaudeltöissä. la sää on ollut normaalia lämpimämpää. Vuosi 2 oli esimerkiksi toiseksi lämmin sataan vuoteen, mikä näkyy myös selkeänä lämpöenergian kulutuksen laskuna KyAMK:n kiinteis- 14

16 Jotta voitaisiin vertailla kiinteistöjen lämmönkulutusta eri vuosina, normeerataan kulutusarvoja tie- mukaan. Laskelmien tuloksena tyn normeerauskaavan ja ilmatieteen laitoksen ilmastotaulukoiden esitetään yleisesti ns. normeerattu lämmönkulutus. Kun kulunut vuosi on ollut esimerkiksi lämpi- kuin normaalisti, normeerauksessa energiankulutus korjautuu suuremmaksi. Jos huomioi- mämpi daan laskelmissa lisäksi vielä eri vertailtavien rakennusten tilavuus, saadaan ns. normeerattu omi- avulla on siis mahdollista vertailla realistisesti eriko- naiskulutus. Normeeratun ominaiskulutuksen koisten rakennusten lämmönkulutusta eri paikoissa ja eri vuosina. Kymenlaakson ammattikorkeakoulun mitattu lämmönkulutus oli vuonna 21 noin 9 MWh. Normeerattu lämmitysenergian kulutus oli samana vuonna vähän yli 1 MWh ja normeerattu lämmön ominaiskulutus noin 36 kwh/m 3. Vuosien välisenä aikana lämpöenergian kulu- ominaiskulutus on ollut vuosina useimmiten yli 5 kwh/m 3 /a. Vähiten lämpöä kulute- tuksessa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia (kuvat 2-21, taulukko 5). Eniten lämpöenergiaa kulutetaan muotoilun toimipisteessä. Muotoilun toimipisteen normeerattu taan sosiaalialan, liiketalouden ja luonnonvara-alan osastoilla. Liiketaloudessa normeerattu omi- opis- naiskulutus on ollut noin 2-25 kwh m 3 /a, eli noin puolet muotoilun toimipisteen ominaiskulutuksesta (kuva 22). Keskimäärin KyAMK:ssa kulutetaan vuodessa noin 2,6 MWh lämpöenergiaa kelijaa kohti. Lämpöenergian kokonaiskustannukset olivat vuonna 21 noin 356 (kuva 23). Ilmatieteen laitoksen vuotuisen lämmitystarveluvun avulla voidaan arvioida, että vuoden 21 lämmitystarve oli noin 5% vähemmän kun normaalivuosina. Lämpöenergian jakautuma Lämpöenergian kulutusjakaumia on tarkastettu tarkemmin kahdessa KyAMK:n toimipisteessä: liiketaloudessa ja muotoilussa. Liiketalouden kiinteistö on peruskorjattu ja se edustaa KyAMK:n si- säisissä LVIS-selvityksissä lähinnä keskimääräistä parempaa kohdetta. Muotoilun toimipisteen tilat ovat vanhentuneet ja edustavat keskimääräistä heikompaa vertailukohdetta. Molemmissa toimipisteissä suurin osa lämpöenergiasta kuluu ilmastointipattereihin ja patteriverkostoon. Lämpimän käyttöveden osuus oli alhainen, noin 5% (kuvat 24-25). Lämpöenergiankulutuksen arviointi Lämpöenergian kulutus kuuluu KyAMK:ssa merkittäviin ympäristönäkökohtiin. KyAMK:n lämmönkulutus edustaa muihin korkeakouluihin verrattuna kuitenkin keskimääräistä parempaa tasoa. Motiva:n mukaan suomalaisissa korkeakouluissa tarvitaan keskimäärin noin 6,5 kwh/m 3, lämpö- energiaa vuodessa eli lähes kaksi kertaa enemmän kuin KyAMK:ssa. Lämpöenergian seuranta on aloitettu ja ensimmäiset säästötoimenpiteet on toteutettu ympäristökat- selmustyön yhteydessä. Katselmuksissa havaittiin, että rakennusten sisälämpötila on usein liian korkea (jopa 24 C ). Toimenpiteisiin ryhdyttiin välittömästi. Kartoituksissa tuli myös ilmi, että lämmön talteenotto- ja ilmastointilaiteissa on puutteita. Investointien ja korjauksien suuruus on hyvin laitekohtaista LVIS toimintojen päästöt ilmaan Sähkökulutuksen päästöt ilmaan 15

17 Kymenlaakson ammattikorkeakoulu hankki sähkönsä vuonna 21 Lappeenrannan Energia Oy: ltä. Suurin osa yrityksen myymästä sähköstä (77,2 %) on Mertaniemen voimalaitoksessa maakaasulla tuotettua hyötysähköä, joka on ympäristönäkökulmasta katsottuna suotuisaa sen vähäisten päästöjen vuoksi. Lappeenrannan Energian kuluttajille toimittaman sähkön ominaispäästöt olivat vuonna 1998 seuraavat: rikkidioksidi typen oksidit hiukkaset hiilidioksidi 8 mg SO 2 /kwh 39 mg NO 2 /kwh 6,4 mg/kwh 22 g CO 2 /kwh Koko KyAMK:n sähkönkulutus kuormittaa ympäristöä seuraavasti: rikkidioksidi 38 kg / a typen oksidit 1852,5 kg /a hiukkaset 3,4 kg / a hiilidioksidi 145 t /a Lämmönkulutuksen päästöt ilmaan Lämpöä ostetaan eri toimittajilta ja KyAMK:n kiinteistöt lämmitetään kaukolämmöllä 8. Vain Elion mäen toimipisteessä käytetään maakaasua. Kotkassa ja Kouvolassa kaukolämmöstä peräti 96 % pääasiassa maakaasulla tuotettua yhteistuotantolämpöä. Loput 4 % tuotetaan maakaasulla lämpö- keskuksissa. Koko KyAMK:n lämmittäminen kuormittaa ympäristöä seuraavasti: rikkidioksidi typen oksidit hiukkaset 324 kg vähäistä hiilidioksidi 2124 t / a Myös liikenteestä aiheutuu merkittäviä päästöjä ilmaan. KyAMK:n liikenteen ja LVIS-toimintojen päästöjä vertaillaan mm. kuvassa LVIS-toimintojen kokonaisarviointi ja säästöpotentiaalit Kokonaisuudessaan LVIS-toiminnot muodostavat KyAMK:n merkittävimmän ympäristönäkökoh- tekijä ja LVIS-toimintoihin kohdistuvilla muutoksil- dan. Ne ovat suurin päästötaseeseen vaikuttava la voidaan suhteellisen helposti saada aikaan merkittäviä positiivisia ympäristövaikutuksia. Tämän suuntaiset toimet ovat jo käynnistyneet useissa toimipisteissä. Sähkön, veden ja lämmön kulutuksen arviointien yhteydessä todettiin myös, että niihin kaikkiin sisältyy suuria mahdollisuuksia säästöihin. Veden ja energian säästöpotentiaalia on tutkittu Motiva-mallin mukaisesti yhteensä neljässä toimipisteessä, jotka muodostavat noin 7% koko AMK:n kiinteistöpinta-alasta. Tarkimmin tutkittiin liiketalouden ja muotoilun toimipisteet Kouvolassa, joiden katselmukset laadittiin AMK- 8 Lämpöenergia ostettiin vuonna 21 Kotkan alueella Kotkan Energia Oy:ltä ja Kouvolan / Kuusankosken alueella Vari Oy:ltä. 16

18 opinnäytetöinä (noin 24 % AMK:n kiinteistön pinta-alasta). Luonnonvara-alan sekä tekniikan ja liiketalouden Kotkan kiinteistöjen katselmuksista laadittiin suppeammat seminaarityöt. Muotoilun ja liiketalouden kiinteistöjen kulutuksen ja säästöpotentiaalien yhteenvetotiedot on esitetty taulukoissa 6-7. Molempien toimipisteiden lämmönsäästöpotentiaali on arviolta noin 15 %. Motiva:n mallin mukaan katselmoiduissa suomalaisissa korkeakouluissa vastaava potentiaali on samansuuruinen, keskimäärin 17 %. KyAMK:n kiinteistöjen sähkönsäästöpotentiaali on % (katselmoiduissa suomalaisissa korkeakouluissa keskimäärin 4%), ja vedensäästöpotentiaali -6 % (muualla 38 %). Säästöpotentiaalin pienuus veden osalta johtunee siitä, että katselmoiduissa kiin- tehty veden osalta perusteellinen saniteetti- ja keittiötilojen uudistustyö. Keskei- teistöissä on juuri simmät katselmuksissa esille tulleet säästötoimenpiteet on koottu taulukkoon 8. Mallikatselmuksien avulla on mahdollista arvioida koko KyAMK:n säästöpotentiaali. Säästöt ovat sekä taloudellisesti että ympäristönäkökulmasta erittäin merkittäviä (taulukko 9). Rahallisesti sääsovat useimmiten lyhyitä, ta- töjä kertyisi jopa 7 vuodessa. Investointien takaisinmaksuajat vallisesti 1-3 vuotta. Keskeisiä toimenpiteitä olisivat mm. lämmöntalteenottolaitteiden korjaustyöt, sisälämpötilan alentaminen, loistehon kompensointi, valojen ohjaus, vesi- ja viemärikalusteiden uusiminen ja ilmastointikoneiden käyttöajan muuttaminen. 17

19 3 LIIKENNE 3.1 Katselmuksen toteutus ja kattavuus Ammattikorkeakoulun henkilöliikenteen ympäristövaikutuksia on tutkittu kahden kyselyn avulla. Raportin alussa mainitun yleisen ympäristöasenne ja -käyttäytyminen -kyselyn lisäksi on toteutettu seminaaritöinä toinen liikennekysymyksiin liittyvä erilliskartoitus 9. Kyselyssä saatiin tarkkaa tietoa sekä opiskelijoiden että henkilökunnan työ- ja koulumatkoista, osastojen välisestä liikenteestä sekä KyAMK:n omien autojen käytöstä. Henkilöliikennekatselmuksessa ei arvioitu tarkemmin yksityisautolla tehtyjä työmatkoja toimipisteiden välillä, esim. sektorikokousmatkoja. Tämän tyyppisiä matkoja tekee säännöllisesti kuitenkin vain pieni osa henkilöstöstä. Myöskään opiskelijoiden matkoja kotipaikkakunnille ei katselmukses- sa huomioitu. Perustietoja niistä matkoista saatiin kuitenkin kyselyn avulla. Kyselyn osallistumisprosentti on ollut varsin korkea, joten katselmuksen tulokset antavat luotettavan kuvan ammattikorkeakoulun liikennemäärien ja muotojen arvioimiseen. Opiskelijatyöryhmän tekemään liikennekyselyyn osallistui 571 opiskelijaa, eli noin 16% koko opiskelijakunnasta sekä 177 henkilöstön edustajaa eli yli 5% koko henkilökunnasta. Yleisen ympäristöasenne ja - käyttäytyminen -kyselyn osallistumisaste on ollut henkilökunnan osalta samansuuruinen, mutta opiskelijoiden osalta selvästi alempi. Kaikki kyselyt on toteutettu sähköisesti. 3.2 Katselmuksen tulokset Palvelualan organisaatioissa tavaroiden ja aineiden kuljetus on tavallisesti vähäistä, henkilöstö- ja asiakasliikennemäärät ovat sen sijaan merkittäviä. Tämä tilanne kuvaa myös Kymenlaakson ammattikorkeakoulua. Säännölliset tavarakuljetukset liittyvät lähinnä jätehuoltoon ja isoihin hankintaeriin, kuten paperihankintoihin. Tämän tyyppiset kuljetukset suoritetaan tavallisesti koulun ulkopuolisten yritysten toimesta ja ne ovat henkilöliikenteeseen verrattuna vähäisiä. KyAMK:n henkilöliikenteen kokonaismäärä on noin 15 miljoona kilometriä vuodessa. Luku sisältää kaikki opiskelijoiden ja henkilökunnan päivittäiset matkat ammattikorkeakoululle, henkilökunnan työajot KyAMK:n omilla autoilla sekä säännöllisen toimipisteiden välisen sisäisen liikenteen (taulukko 1). Moottoriajoneuvoliikenteen 1 osuus eli ympäristöä kuormittava osuus kokonaisliikenteestä on noin 85 % eli lähes 13 miljoonaa kilometriä. Kävellen tai polkupyörällä tehdään matkoja 8 km (5% kokonaisliikenteestä). Henkilöliikennematkoista 1,5 miljoonaa km (1% kokonaisliikenteestä) tehdään vaihtelevasti tai vain silloin tällöin moottoriajoneuvolla, esim. autoa käytetään huonolla 9 Kujanpää, A., Peltola, S., Mäkelä, O., Eronen, S., Kotola, R. (21). KyAMK:n kestävän kehityksen ympäristöohjelma- Henkilökunnan kulkeminen eri toimipisteiden välillä. 6 s., kurssityö, Vihreä logistiikka / ohjaus M. Hankia. Leinonen, L., Juntunen, S., Seppälä, H. Vuotilainen, A.M., Kauppi, J. (21). Kymenlaakson ammattikorkeakoulun autoja koskeva tutkimus. 5 s.+ liitteet, kurssityö, Vihreä logistiikka / ohjaus M. Hankia. Heikkilä, T., Lappeteläinen, O., Timonen, M. (21). Vihreä logistiikka- Sisäinen ja ulkoisen postin kulku KyAMK:n eri toimipisteissä. 7 s., kurssityö, Vihreä logistiikka / ohjaus M. Hankia. Kytömäki, H., Mattila, K., Saine, E., Yrjönen, S. (21). Kysely Kymenlaakson ammattikorkeakoulun henkilökunnalle (Työmatkatutkimus). 4 s. + liitteet, kurssityö, Vihreä logistiikka / ohjaus M. Hankia. Kaarto, E., Könönen, M., Lakka, s., Savolainen, J., Pajala, A. (21) Kymenlaakson ammattikorkeakoulun kestävän kehityksen projekti. Opiskelijakyselyn analyysi (Koulumatkatutkimus). 3 s. + liitteet, kurssityö, Vihreä logistiikka / ohjaus M. Hankia. 1 Moottoriajoneuvoliikenteeseen sisältyvät kaikki henkilöautoilla, moottoripyörillä, busseilla ja junilla tehdyt matkat. 18

20 säällä tai erityistapauksissa (kuva 26). Koska viimeksi mainittu liikenneosuus on luonteeltaan erittäin vaihteleva, sitä ei ole laskettu mukaan moottoriajoneuvoliikenteeseen. Suurin osa liikenteestä syntyy päivittäisten työ- tai opiskelupaikkamatkojen yhteydessä (noin 14 miljoonaa km/ vuodessa). Toiseksi merkittävämmäksi ryhmäksi nousevat KyAMK: n omilla autoil- la tehdyt matkat (noin miljoona km /vuodessa) (kuva 27). Jokaista liikenneryhmää käsitellään tarkemmin omassa kappaleessaan Työ- ja koulumatkat Auto on selvästi suosituin työ- tai koulumatkan kulkuneuvo. Lähes 7% henkilökunnasta ja 4% opiskelijoista tulee päivittäin omalla autollaan ammattikorkeakoululle. Julkista liikennettä käyttää vain noin 1 % opiskelijoista ja henkilökunnasta. Kävelevien opiskelijoiden osuus on noin 3% ja pyöräilijöiden on vajaa 15% (kuva 28). Junaa käytetään erittäin vähän ja tavallisesti pääosin Kou- alueella. Julkinen liikenne tarkoittaa siksi seuraavissa analyyseissä tavallisesti linja-auton volan käyttöä. Kimppakyytimahdollisuutta käytetään vain hyvin harvoin. Henkilöliikenteen ympäristövaikutuksia on arvioitui tutkimalla tarkemmin KyAMK:n työntekijöi- den ja opiskelijoiden työmatkapituuksia kulkuneuvoittain (kuva 29). Auton käyttäjien yhden suun- tainen matka koululle on keskimäärin noin 2 km, julkisen liikenteen käyttäjien km ja käveli- niitä jöiden sekä polkupyöräilijöiden tavallisesti alle 4 km. Junalla tehdyt matkat ovat pitkiä, mutta tekee vain muutama henkilö. Tarkempi analyysi autolla tehdyistä työmatkoista paljastaa, että suurin osa opiskelijoiden ja henki- lökunnan matkoista on lyhyitä. Yli 4% autoilevien opiskelijoiden koulumatkoista on pituudeltaan alle 5 km. Yhteensä noin 6% kaikista koulumatkoista on lyhyempiä kuin 1 km. Myös henkilö- kunnan matkoista 7% on alle 1 km ja 26% alle 5 km (kuva 3) Matkat KyAMK:n omilla autoilla Myös KyAMK:n omilla autoilla tehdyt matkat muodostavat selvän ympäristökuormituksen. Ke- väällä 21 koulu omisti 17 pakettiautoa tai pikkubussia ja 11 henkilöautoa. Koulun 28 autolla aje- vuoden 2 mallia. Vanhoja autoja ei ole varustettu katalysaattorilla. taan vuodessa yli miljoona kilometriä (taulukko 11). Autojen ikähaitari on laaja: vanhin auto on noin 2 vuotta vanha, nuorin Autoja käytetään pääosin opetustyöhön liittyviin ajoihin ja opintoretkien tekemiseen. Myös opiskelijoilla on mahdollisuus käyttää autoja. Opiskelijatyöryhmän mukaan eri toimipisteiden välillä ei ole yhdenmukaista käytäntöä autojen käyttäjistä ja käyttötarkoituksista. Toimipisteiden ajokilometrit vaihtelevat melkoisesti. Huomiota herättää liiketalouden ja tekniikan toimipisteen suuri ajokilometrimäärä henkilöä kohden. Toimipisteiden väliset säännölliset matkat, kuten sisäinen postinkuljetus, ovat pienehköjä, noin 4 km vuodessa Opiskelijoiden matkat kotipaikkakunnalle Opiskelijoiden matkoja opiskelupaikkakunnalta kotipaikkakunnalle, esim. vanhempien luo, ei ole em. laskelmissa huomioitu lainkaan. Matkojen pituudet, lukumäärät ja matkustustavat ovatkin yleisesti vaikeasti arvioitavissa. Opiskelijakyselyssä ilmeni, että 571:stä kyselyyn osallistuneesta 266 asuu vakinaisesti muualla kuin koulupaikkakunnalla. Näistä noin 8 % matkustaa useammin kuin kerran kuukaudessa kotiin ja auto on silloin yleisin kulkuneuvo (kuvat 31-32). On huomioitava, että monet opiskelijat jättivät vastaamatta tähän kysymykseen (noin 5 %). 19

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma:

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Seurantaindikaattorit ja kyselyn tulokset 2012 Lappeenrannan seudun ympäristötoimi 24.7.2012 PL 302, 53101 Lappeenranta Pohjolankatu 14 puh. (05) 6161 faksi (05) 616 4375

Lisätiedot

Ympäristö ja terveys. Kymenlaakson sairaanhoitopiirissä

Ympäristö ja terveys. Kymenlaakson sairaanhoitopiirissä Ympäristö ja terveys Kymenlaakson sairaanhoitopiirissä 13.11.2009 Eija Enberg 2 13.11.2009 Eija Enberg 3 Ympäristötyön ohjaus Työ aloitettu 1998, ISO 14001 pohjana Ympäristökäsikirja Ympäristötyöryhmä

Lisätiedot

Rauman kaupunki Yrityspalvelut

Rauman kaupunki Yrityspalvelut Rauman kaupunki Yrityspalvelut Energiatehokkuuden, päästöjen ja kustannusten laskennalla vaikutetaan yritysten imagoon ja kilpailukykyyn Esittelyaineistoa Reijo Laine Senior & Sons Oy Rauman kaupunki lähti

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuus kuntien ekotukitoiminnassa Hyvät esimerkit pääkaupunkiseudulta

Rakennusten energiatehokkuus kuntien ekotukitoiminnassa Hyvät esimerkit pääkaupunkiseudulta Rakennusten energiatehokkuus kuntien ekotukitoiminnassa Hyvät esimerkit pääkaupunkiseudulta Anna Sjövall Ympäristöasiantuntija Vantaan ympäristökeskus 29.10.2013 Mitä ekotukitoiminta on? Ekotukitoiminta

Lisätiedot

SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO. Ympäristöasiat

SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO. Ympäristöasiat SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO Ympäristöasiat Visio Ulkoasiainhallinto ottaa ympäristönäkökulmat huomioon kaikessa toiminnassaan tulevina vuosina. Missio Osana yhteiskuntavastuuta tavoitteemme on minimoida

Lisätiedot

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen 7.10.2015 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy vähentää

Lisätiedot

Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille. Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy

Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille. Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy ENERGIANSÄÄSTÖ? ENERGIATEHOKKUUS! ENERGIATEHOKKUUS Energian tehokas hyödyntäminen

Lisätiedot

Maantiekuljetukset, logistiikka ja ympäristöhallinta -seminaari 17.5.2006 Helsingin messukeskus

Maantiekuljetukset, logistiikka ja ympäristöhallinta -seminaari 17.5.2006 Helsingin messukeskus Maantiekuljetukset, logistiikka ja ympäristöhallinta -seminaari 17.5.2006 Helsingin messukeskus Suomen liikenteen energiansäästöpolitiikan viitekehykset ovat: hallituksen energia- ja ilmastoselonteko,

Lisätiedot

Tietoja yrityksestä. Keskeisiä tunnuslukuja

Tietoja yrityksestä. Keskeisiä tunnuslukuja 85 LOMAKE Päivämäärä Nimi ja osoite: Kestävän kehityksen ohjelma 31.1.2010 Tietoja yrityksestä Vuokrataloyhtiö Oy Kiinteistökatu 10 A, 00000 ASUNTOLA erk ki KESTÄVÄN KEHITYKSEN OHJELMA JAYMPÄRISTÖOHJELMA

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

3. Sopimuksen toimeenpano (toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi)

3. Sopimuksen toimeenpano (toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi) Liite 1. Sivu 1 (5) Linja-autoalan energiansäästösopimuksen arviointi 1. Vastaajan tausta ja sopimusala, perustiedot 1.01 Yrityksen linja-autojen lukumäärä 1-20 21-50 yli 50 linja-autoa 1.02 Vastaajan

Lisätiedot

Kyamk kestävän energian tuotannon ja käytön edistäjänä

Kyamk kestävän energian tuotannon ja käytön edistäjänä Kyamk kestävän energian tuotannon ja käytön edistäjänä YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA EU Sustainable Energy Days Event in Kymenlaakso Finland 06 06 2014 TKI-johtaja Markku Huhtinen Kyamk lukuina Kymenlaakson

Lisätiedot

Energiatehokkuus Kouvolan kaupungin toiminnassa

Energiatehokkuus Kouvolan kaupungin toiminnassa Energiatehokkuus Kouvolan kaupungin toiminnassa ympäristöasiantuntija Anna-Riikka Karhunen Kouvolan kaupunki Ympäristöystävällistä energiaa -seminaari, Kotka 6.6.2014 2 Kouvolan kaupunkistrategia 2014-2020

Lisätiedot

Miksi rajoittaa omaa veden ja energian kulutustaan? Vinkkejä energian säästöön Vinkkejä veden säästöön

Miksi rajoittaa omaa veden ja energian kulutustaan? Vinkkejä energian säästöön Vinkkejä veden säästöön HARAKATKIN HIKOILEVAT Asumisen veden- ja energiansäästö Sisältö Miksi rajoittaa omaa veden ja energian kulutustaan? Vinkkejä energian säästöön Vinkkejä veden säästöön Omien kokemusten vaihto ja keskustelu

Lisätiedot

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050. Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettu 2013 Perinteisen

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti

Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti Avainindikaattorit 2013 Irma Karjalainen Tulosaluejohtaja, HSY HSY:n ilmastoaamiainen 19.11.2014, Helsinki Avainindikaattorit 1. Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA. Helsingin kaupungin terveyskeskus

ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA. Helsingin kaupungin terveyskeskus ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA Helsingin kaupungin terveyskeskus 3.12.2010 1 1. Helsingin kaupungin terveyskeskuksen energiansäästösuunnitelma... 3 1.1 Kaupungin terveyskeskuksen energiankulutus... 3 1.2 Energiansäästötavoite

Lisätiedot

KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014

KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014 KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014 3.3.2015 Anna-Mari Pirttinen 020 799 2219 anna-mari.pirttinen@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 1.1. Energiankulutus

Lisätiedot

Yksikkö 2011 2012 2013

Yksikkö 2011 2012 2013 KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2013 22.4.2014 Kari Iltola 020 799 2217 kari.iltola@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 1 1.1. Energiankulutus 2013...

Lisätiedot

OPAS JÄRKEVÄÄN VEDEN KÄYTTÖÖN

OPAS JÄRKEVÄÄN VEDEN KÄYTTÖÖN 1 7 6 7 2 3 4 5 Kun tiedät mitä kulutat, tiedät mitä voit säästää OPAS JÄRKEVÄÄN VEDEN KÄYTTÖÖN Suomalainen käyttää vettä keskimäärin 160 litraa vuorokaudessa. Tällä kulutuksella vesimaksun pitäisi olla

Lisätiedot

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja

Lisätiedot

Ehdotus Kymenlaakson ammattikorkeakoulun kestävän kehityksen ohjelmaksi

Ehdotus Kymenlaakson ammattikorkeakoulun kestävän kehityksen ohjelmaksi Ehdotus Kymenlaakson ammattikorkeakoulun kestävän kehityksen ohjelmaksi Osa II Ehdotus kestävän kehityksen toimenpideohjelmaksi Frank Hering Helsingin yliopiston Aikuiskoulutuskeskus Kotkan yksikkö lokakuu

Lisätiedot

AKSELI KIINTEISTÖPALVELUT OY TALOTEKNIIKKA. Asiakastilaisuus 18.5.2015 Aitiopaikka, Valtion virastotalo

AKSELI KIINTEISTÖPALVELUT OY TALOTEKNIIKKA. Asiakastilaisuus 18.5.2015 Aitiopaikka, Valtion virastotalo AKSELI KIINTEISTÖPALVELUT OY TALOTEKNIIKKA Asiakastilaisuus 18.5.2015 Aitiopaikka, Valtion virastotalo TALOTEKNIIKAN PALVELUORGANISAATIO toiminnon esimies energianhallintapäällikkö Teemu Halenius LVIS-työt

Lisätiedot

Kemianteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Kemianteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Kemianteollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 1 Liittymistilanne Vuoden 1 loppuun mennessä kemianteollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 31 yritystä, jotka koostuvat 47 raportoivasta

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA. Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara

ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA. Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara 11.02.2014 1 1. Helsingin kaupungin Staran energiansäästösuunnitelma... 3 2. Stara energiankuluttajana... 4 2.1 Toimipisteet...

Lisätiedot

Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli. OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007

Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli. OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007 Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007 Korkeakoulut kehittävät laadunvarmistusjärjestelmiään siten, että ne täyttävät Euroopan korkeakoulutusalueen

Lisätiedot

Lead Facility Services Globally. ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa

Lead Facility Services Globally. ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa TOIMINNALLASI ON ISO VAIKUTUS YMPÄRISTÖÖN Suurin osa ympäristövaikutuksista syntyy kiinteistöjen käytönaikaisista päivittäisistä toiminnoista,

Lisätiedot

Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito. Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011

Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito. Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011 Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011 Sisältö Ympäristöasioiden hallinta yrityksissä Toimitilojen vaikutus ympäristöön Kiinteistön ympäristösertifioinnit

Lisätiedot

ENERGIATODISTUKSET JA MERKIT TYÖKALUINA ENERGIATEHOKKUUSVIESTINNÄSSÄ

ENERGIATODISTUKSET JA MERKIT TYÖKALUINA ENERGIATEHOKKUUSVIESTINNÄSSÄ ENERGIATODISTUKSET JA MERKIT TYÖKALUINA ENERGIATEHOKKUUSVIESTINNÄSSÄ Helsingin erilainen Display Miksi tämä lähestymistapa? 28.5.2010 Ulla Soitinaho HKR-Rakennuttaja Miksi ihmeessä Display? Miksi ihmeessä

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

KOKOEKO seminaari Ympäristönäkökohdat hankinnoissa. Leena Piekkola Kuopion seudun hankintatoimi 29.10.2008

KOKOEKO seminaari Ympäristönäkökohdat hankinnoissa. Leena Piekkola Kuopion seudun hankintatoimi 29.10.2008 KOKOEKO seminaari Ympäristönäkökohdat hankinnoissa Leena Piekkola Kuopion seudun hankintatoimi 29.10.2008 Miten julkiset hankinnat liittyvät ympäristöön? Viranomaiset ovat huomattava kuluttajaryhmä Euroopassa:

Lisätiedot

Kestävän kehityksen strategia

Kestävän kehityksen strategia Kestävän kehityksen strategia Yhtymähallitus xx.xx.2012 Sisällysluettelo 1. Kestävä kehitys... 1 2. Oppilaitosten ympäristösertifiointi... 1 3. Kestävä kehitys Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymässä...

Lisätiedot

2011, Kuusamon kaupunki. Millaisia tuloksia energiatehokkuussopimuksella on saavutettu?

2011, Kuusamon kaupunki. Millaisia tuloksia energiatehokkuussopimuksella on saavutettu? Millaisia tuloksia energiatehokkuussopimuksella on saavutettu? Kuusamo. Pinta-ala 5 809 km² Asukasluku 15 740 Asukastiheys 3,16 as/km² Kaupungin kiinteistöt 2011-647 000 m³ 2014-627 100 m³ josta lämmintä

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän

Lisätiedot

Kuljetusketjujen energiakatselmus

Kuljetusketjujen energiakatselmus Kuljetusketjujen energiakatselmus Helsingin messukeskus 17.5.2006 Pertti Koski 1 Motiva Oy tuottaa palveluja uusiutuvan energian ja energian tehokkaamman käytön lisäämiseksi. 2 Motivan palvelut Energianhallinnan

Lisätiedot

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 2 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 Yhtiössä otettiin käyttöön lämmön talteenottojärjestelmä (LTO) vuoden 2013 aikana. LTO-järjestelmää

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kuntakatselmus Sisältö ja toteutus. Uusiutuvan energian kuntakatselmoijien koulutustilaisuus 16.4.2013 Kirsi Sivonen, Motiva Oy

Uusiutuvan energian kuntakatselmus Sisältö ja toteutus. Uusiutuvan energian kuntakatselmoijien koulutustilaisuus 16.4.2013 Kirsi Sivonen, Motiva Oy Uusiutuvan energian kuntakatselmus Sisältö ja toteutus Uusiutuvan energian kuntakatselmoijien koulutustilaisuus Tavoite ja sisältö Tavoite Tunnetaan malliraportin rakenne Sisältö Kuntakatselmuksen sisältö

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

STANDARDI SFS-EN ISO 14006, YMPÄRISTÖNÄKÖKOHDAT HUOMIOON OTTAVAN SUUNNITTELUN SISÄLLYTTÄMINEN YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄÄN

STANDARDI SFS-EN ISO 14006, YMPÄRISTÖNÄKÖKOHDAT HUOMIOON OTTAVAN SUUNNITTELUN SISÄLLYTTÄMINEN YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄÄN EKOSUUNNITTELU STANDARDI SFS-EN ISO 14006, YMPÄRISTÖNÄKÖKOHDAT HUOMIOON OTTAVAN SUUNNITTELUN SISÄLLYTTÄMINEN YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄÄN 30.1.2013, Riitta Lempiäinen, Motiva Oy 30.1.2013 RTL JOHDANTO EKOSUUNNITTELU

Lisätiedot

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen ASIANTUNTIJASEMINAARI: ENERGIATEHOKKUUS JA ENERGIAN SÄÄSTÖ PITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTO- JA ENERGIASTRATEGIAN POLITIIKKASKENAARIOSSA Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen 19.12.27 Juhani Heljo Tampereen

Lisätiedot

Kestävä kehitys kirjastoissa (3K)

Kestävä kehitys kirjastoissa (3K) Kestävä kehitys kirjastoissa (3K) kysely 1.-10.2.2012 Suomen yleisille kirjastoille ekologisen kestävyyden tilasta Leila Sonkkanen Suunnittelija Helsingin kaupunginkirjasto grafiikka Jouni Juntumaa Erikoissuunnittelija

Lisätiedot

Miten onnistuu lähes nollaenergiarakennus? Juha Lemström Senaatti-kiinteistöt

Miten onnistuu lähes nollaenergiarakennus? Juha Lemström Senaatti-kiinteistöt Miten onnistuu lähes nollaenergiarakennus? Juha Lemström Senaatti-kiinteistöt johtaja Senaatti-kiinteistöt 2010 (ennakkotietoa t tilinpäätöksestä) tä) VM:n alainen liikelaitos (laki 1.1.2011) n. 11 700

Lisätiedot

Älykäs kiinteistö on energiatehokas

Älykäs kiinteistö on energiatehokas Harald Schnur, divisioonan johtaja Älykäs kiinteistö on energiatehokas Julkinen Siemens Osakeyhtiö 2015. Kaikki oikeudet pidätetään. www.siemens.fi Sivu 1 Haasteemme Ilmaston lämpeneminen Kasvihuonekaasut

Lisätiedot

tuloksia Liittymistilanne 000 euroa. Kuva 1

tuloksia Liittymistilanne 000 euroa. Kuva 1 Matkailu- ja ravintolapalveluiden toimenpideohjelmann tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä Matkailu- ja ravintolapalveluiden (MaRa) toimenpideohjelmaan oli liittynytt yhteensä

Lisätiedot

Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä

Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Julkisivuyhdistys ry:n syyskokous 19.11.2009 Diana-auditorio, Helsinki Stina Linne Tekn yo. Esityksen sisältö Tutkimuksen taustat ja

Lisätiedot

Kiinteistöjen lämmitystapamuutosselvitykset

Kiinteistöjen lämmitystapamuutosselvitykset Kiinteistöjen lämmitystapamuutosselvitykset -yhteenveto Etelä-Kymenlaakson Uusiutuvan energian kuntakatselmus - projekti 12/2014 Koonneet: Hannu Sarvelainen Erja Tuliniemi Johdanto Selvitystyöt lämmitystapamuutoksista

Lisätiedot

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Etelä-Savo Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Kesäkuu 2013 Anne Matilainen ja Tarinka Ringvall ETELÄ-SAVON ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 029 502

Lisätiedot

Ympäristökartoituksen tarkastuslista Lomake opiskelijoille

Ympäristökartoituksen tarkastuslista Lomake opiskelijoille Fiksu Ammattilainen YLEINEN YMPÄRISTÖTIETOUS Ympäristökartoituksen tarkastuslista Lomake opiskelijoille Ryhmän jäsenet: Kartoituspäivämäärä ja aika: Täytä lomake jokaisessa kohteessa kun saat tiedot selville.

Lisätiedot

NORDISKE ARBEJDSPAPIRER P OHJOISMAISET T YÖASIAKIRJAT

NORDISKE ARBEJDSPAPIRER P OHJOISMAISET T YÖASIAKIRJAT Ved Stranden 18 DK-1061 København K www.norden.org NORDISKE ARBEJDSPAPIRER P OHJOISMAISET T YÖASIAKIRJAT Kuluttajaopas Käytä vaatteitasi Käytä päätäsi Vaali ympäristöä! Rostra Kommunikation v/ David Zepernick,

Lisätiedot

ASIKKALAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014

ASIKKALAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014 ASIKKALAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014 Kuva: Päijänteen Eetunpohjaa 9/2014 K.V ASIKKALAN KUNNAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014 Katja Viita Arja Stenhammar Asikkala 3/2015 Yleistä ympäristötilinpäätöksestä Työ-

Lisätiedot

TETS. Vuosiraportointi 2011 Tuloksia. TETS-yhdyshenkilöpäivä 22.01.2013 Tapio Jalo, Motiva Oy

TETS. Vuosiraportointi 2011 Tuloksia. TETS-yhdyshenkilöpäivä 22.01.2013 Tapio Jalo, Motiva Oy TETS Vuosiraportointi 2011 Tuloksia TETS-yhdyshenkilöpäivä 22.01.2013 Tapio Jalo, Motiva Oy Esityksen sisältö Raportointi, energiankäyttö, säästöt, takaisinmaksuaika Vertailu säästötavoitteeseen Vastuuhenkilöt,

Lisätiedot

Pitkäjärven koulun lämmön kulutus

Pitkäjärven koulun lämmön kulutus n lämmön kulutus 700 680 660 640 MWh 620 600 580 560 540 2002 2003 vuosi energia Lämpöenergian kulutus lla v. 2003 100 90 80 70 60 MWh 50 40 30 20 10 0 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys

Lisätiedot

Ekotukitoiminta. Postiosoite: PL 683, 20101 Turku Käyntiosoite: Linnankatu 55 L, 2. krs., 20100 Turku. 11.10.2012 Jukka Leino 1

Ekotukitoiminta. Postiosoite: PL 683, 20101 Turku Käyntiosoite: Linnankatu 55 L, 2. krs., 20100 Turku. 11.10.2012 Jukka Leino 1 Ekotukitoiminta 11.10.2012 Jukka Leino 1 Turun Seudun Kiinteistöpalvelu Oy käsittää kolme toimialaa: Ruokapalvelut Siivouspalvelut Kiinteistönhoitopalvelut Ruokapalvelu tuottaa ruokapalveluita pääosin

Lisätiedot

Suomen rakennettu ympäristö vuonna 2010. Bio Rex 26.10.2010 Miimu Airaksinen, VTT

Suomen rakennettu ympäristö vuonna 2010. Bio Rex 26.10.2010 Miimu Airaksinen, VTT Suomen rakennettu ympäristö vuonna 2010 Bio Rex 26.10.2010 Miimu Airaksinen, VTT Suomen päästöt 90 80 70 Milj. tn CO 2 ekv. 60 50 40 30 20 Kioto 10 0 1990 1994 1998 2002 2006 2010 2014 2018 2022 2026 2030

Lisätiedot

EMISTRA Kuljetusalan energia- ja ympäristöasioiden seurantajärjestelmä. Osa kuljetusyrityksen ja kuljetusalan yhteiskuntavastuun toteutusta

EMISTRA Kuljetusalan energia- ja ympäristöasioiden seurantajärjestelmä. Osa kuljetusyrityksen ja kuljetusalan yhteiskuntavastuun toteutusta EMISTRA Kuljetusalan energia- ja ympäristöasioiden seurantajärjestelmä Osa kuljetusyrityksen ja kuljetusalan yhteiskuntavastuun toteutusta EMISTRA on kuljetusalan energia- ja ympäristöasioiden seurantajärjestelmä

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Elinkaariarvio pientalojen kaukolämpöratkaisuille Sirje Vares Sisältö Elinkaariarvio ja hiilijalanjälki Rakennuksen

Lisätiedot

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin tavaraliikenteelle ja logistiikalle tammikuussa

Lisätiedot

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa?

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? Tutkimus: Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Stina Linne Tekn. yo Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? betoni visioi -seminaari

Lisätiedot

Viestinnän arjessa vastuullisesti

Viestinnän arjessa vastuullisesti Viestinnän arjessa vastuullisesti Järjestelmällistä työtä ympäristökuormituksen vähentämiseksi 24.8.2010 Mika Ruuskanen Pohjoismaisen Green Edita -ympäristöohjelman johtaja Edita Oyj 1 Viestinnän arjessa

Lisätiedot

Matalaenergiarakentaminen

Matalaenergiarakentaminen Matalaenergiarakentaminen Jyri Nieminen 1 Sisältö Mitä on saavutettu: esimerkkejä Energian kokonaiskulutuksen minimointi teknologian keinoin Energiatehokkuus ja arkkitehtuuri Omatoimirakentaja Teollinen

Lisätiedot

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 EkoKymenlaakso-projekti koordinoi ja tukee Kymenlaakson kuntien ilmasto- ja energiatavoitteiden ja toimenpiteiden toteuttamista, edistää eri toimijoiden yhteistyötä

Lisätiedot

Markkinavuoropuhelu cleantech-hankintojen vauhdittajana Motivan neuvontapalvelu

Markkinavuoropuhelu cleantech-hankintojen vauhdittajana Motivan neuvontapalvelu Markkinavuoropuhelu cleantech-hankintojen vauhdittajana Motivan neuvontapalvelu Julkiset hankinnat Cleantech-innovaatioiden edistäjinä seminaari 2.12.2009 Isa-Maria Bergman, Motiva Oy Esityksen sisältö

Lisätiedot

Jyväskylän resurssiviisaiden kokeilujen vaikuttavuusarviointi

Jyväskylän resurssiviisaiden kokeilujen vaikuttavuusarviointi Jyväskylän resurssiviisaiden kokeilujen vaikuttavuusarviointi Riina Antikainen, Maija Mattinen, Marja Salo Suomen ympäristökeskus (SYKE) 18.12.2013 Kuva: Mauri Mahlamäki Muut kuvat: Sitran resurssiviisaus

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS SISÄLTÖ JA TOTEUTUS. Kirsi Sivonen 12.12.2011

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS SISÄLTÖ JA TOTEUTUS. Kirsi Sivonen 12.12.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS SISÄLTÖ JA TOTEUTUS Kirsi Sivonen 12.12.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Motivan katselmusmalli Katselmoijalla oltava Motivan koulutus Katselmoitava kohde voi

Lisätiedot

BIOKAASU: KYMENLAAKSON PAIKALLINEN AJONEUVOPOLTTOINE

BIOKAASU: KYMENLAAKSON PAIKALLINEN AJONEUVOPOLTTOINE BIOKAASU: KYMENLAAKSON PAIKALLINEN AJONEUVOPOLTTOINE 1. Taustaa... 3 2. Tavoite... 3 3. Tulokset... 4 4. Jatkotoimenpiteet... 4 5. Projektin tulosten yleistettävyys... 4 6. Toteutus... 4 a. Tehtävät ja

Lisätiedot

Maatilojen energiasuunnitelma

Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma on osa maatilojen energiaohjelmaa Maatilojen energiaohjelma Maatilan energiaohjelma: Maatilojen energiasäästötoimia

Lisätiedot

RESCA päätösseminaari 18.3.2014. Suurten kaupunkien uusiutuvat energiaratkaisut ja pilotit

RESCA päätösseminaari 18.3.2014. Suurten kaupunkien uusiutuvat energiaratkaisut ja pilotit ä ä Tuula Salminen 17.3.2014 Tampereen Särkänniemi Oy Suomen suurimpia vapaa-ajanviettokeskuksia - omistaja Tampereen kaupunki Kävijämäärä n. 650.000 asiakasta/a Liikevaihto n. 20-22 milj Henkilöstö vakituisia

Lisätiedot

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa?

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? Tutkimus: Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? Stina Linne Tekn. yo betoni visioi -seminaari

Lisätiedot

VIHREÄ LIPPU Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu

VIHREÄ LIPPU Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu VIHREÄ LIPPU Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu Suomen Ympäristökasvatuksen Seura ry Aino Alasentie ECO SCHOOLS OHJELMA Vihreä lippu on osa kansainvälistä Eco Schools ohjelmaa Eco Schools

Lisätiedot

Ajoneuvojen ympäristövaikutusten huomioiminen vähimmäisvaatimuksina koulukuljetushankinnoissa. Motiva Oy 1

Ajoneuvojen ympäristövaikutusten huomioiminen vähimmäisvaatimuksina koulukuljetushankinnoissa. Motiva Oy 1 Ajoneuvojen ympäristövaikutusten huomioiminen vähimmäisvaatimuksina koulukuljetushankinnoissa Motiva Oy 1 Laki ajoneuvojen energia- ja ympäristövaikutusten huomioimisesta julkisissa hankinnoissa ( 1509/2011)

Lisätiedot

Ajankohtaista kestävän kehityksen kasvatuksen edistämisessä

Ajankohtaista kestävän kehityksen kasvatuksen edistämisessä Ajankohtaista kestävän kehityksen kasvatuksen edistämisessä Ilmastonmuutos / koulut Koulujen keke-ohjelmat Osaamisen levittäminen Ilmastonmuutoksen hidastaminen Hallitusten välinen ilmastopaneeli IPCC:

Lisätiedot

Yhteistyötä laadun vuoksi

Yhteistyötä laadun vuoksi Yhteistyötä laadun vuoksi laatutoimijoiden tapaaminen 13.9.2012, Laurea-amk Kehitysinsinööri rja Sinkko / tekniikan ja liikenteen toimiala Laatu ja kestävä kehitys? Sisältö Järjestäjän esille nostamat

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Energiavaltaisen teollisuuden energiatehokkuussopimus Info- ja keskustelutilaisuus Ravintola Bank, Unioninkatu 22, Helsinki 14.6.2007 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Uuden energiatehokkuussopimuskokonaisuuden

Lisätiedot

Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia.

Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Autoilun ohjaaminen 22.2.2012, Björn Ziessler Visio Vastuullinen liikenne 20.2.2012 2 Toiminta-ajatus Kehitämme liikennejärjestelmän turvallisuutta. Edistämme liikenteen

Lisätiedot

Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto

Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto Sidosryhmäkysely Vantaan Energian sidosryhmäkysely toteutettiin 11.-20.9.2013 Kyselyyn vastasi 445 henkilöä. Vastausprosentti oli 27,6. - Yksityisasiakas 157

Lisätiedot

Julkisen sektorin energiatehokkuus TEM:n energiatehokkuussuunnitelma

Julkisen sektorin energiatehokkuus TEM:n energiatehokkuussuunnitelma Julkisen sektorin energiatehokkuus TEM:n energiatehokkuussuunnitelma Heikki Väisänen Energiaosasto 25.4.2013 TEM:n suunnitelman laatimisesta Taustalla valtioneuvoston periaatepäätöksen kirjaus ja sen taustalla

Lisätiedot

Energiatehokkuuden huomioiminen julkisissa kuljetuspalveluhankinnoissa Seminaari 8.10.2012. Motiva Oy 1

Energiatehokkuuden huomioiminen julkisissa kuljetuspalveluhankinnoissa Seminaari 8.10.2012. Motiva Oy 1 Energiatehokkuuden huomioiminen julkisissa kuljetuspalveluhankinnoissa Seminaari 8.10.2012 Motiva Oy 1 Laki ajoneuvojen energia- ja ympäristövaikutusten huomioimisesta julkisissa hankinnoissa (1509/2011)

Lisätiedot

Liikenneväylät kuluttavat

Liikenneväylät kuluttavat Liikenneväylät kuluttavat Suuri osa liikenteen aiheuttamasta luonnonvarojen kulutuksesta johtuu liikenneväylistä ja muusta infrastruktuurista. Tie- ja rautatieliikenteessä teiden ja ratojen rakentamisen

Lisätiedot

Spondan Energiatehokkuusohjelma. 22.1.2013 Tiina Huovinen

Spondan Energiatehokkuusohjelma. 22.1.2013 Tiina Huovinen Spondan Energiatehokkuusohjelma Sponda lyhyesti Sponda on kiinteistösijoitusyhtiö, joka omistaa, vuokraa ja kehittää toimisto-, liike-, kauppakeskus- ja logistiikkakiinteistöjä Suomen ja Venäjän suurimmissa

Lisätiedot

Käyttöpalaute asiakkaille - Kaukolämmön käyttöraportti

Käyttöpalaute asiakkaille - Kaukolämmön käyttöraportti Käyttöpalaute asiakkaille - Kaukolämmön käyttöraportti, Energiateollisuus ry Energiatehokkuussopimus - Energiapalvelujen toimenpideohjelman toteuttaminen Helsinki 9.11.2010 Laki energiamarkkinoilla toimivien

Lisätiedot

Cargotecin ympäristö- ja turvallisuustunnusluvut 2012

Cargotecin ympäristö- ja turvallisuustunnusluvut 2012 1 (8) Cargotecin ympäristö ja turvallisuustunnusluvut 2012 Cargotec raportoi ympäristöön, työterveyteen ja turvallisuuteen liittyvistä asioista tukeakseen riskienhallintaa ja Cargotecin ympäristö, työterveys

Lisätiedot

Kokemuksia energianhallintajärjestelmän. käyttöönotosta - Case Parma - Sami Purtola, Tuotantojohtaja, Parma Oy sami.purtola@parma.

Kokemuksia energianhallintajärjestelmän. käyttöönotosta - Case Parma - Sami Purtola, Tuotantojohtaja, Parma Oy sami.purtola@parma. Kokemuksia energianhallintajärjestelmän käyttöönotosta - Case Parma - Sami Purtola, Tuotantojohtaja, Parma Oy sami.purtola@parma.fi Esityksen sisältö Parma Kokemukset alussa Etenemisvaihtoehdon valinta

Lisätiedot

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 EkoKymenlaakso-projektin viisi työpakettia TP1: Kuntien ympäristöjohtaminen ja ohjelmatyö TP2: Ympäristötietämyksen lisääminen TP3: Energiatehokkuus ja uusiutuvan

Lisätiedot

Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2011

Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2011 Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2011 Liittymistilanne Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelmaan oli vuoden 2011 lopussa liittynyt 25 jäsenyhteisöä, joiden liittymisasiakirjoista

Lisätiedot

Yhteenveto energiakatselmoinnista

Yhteenveto energiakatselmoinnista Vaasa Rakennuksesta vastaava organisaatio: Vaasan Talotoimi Koulun nimi: Huutoniemen koulu Päärakennus 1954, peruskorjattu 1998 Liikuntasalirakennus 1957, peruskorjattu 2000 Päärakennus sekä liikuntasalirakennus.

Lisätiedot

Taloyhtiön energiansäästö

Taloyhtiön energiansäästö Taloyhtiön energiansäästö Hallitusforum 19.03.2011 Messukeskus, Helsinki Petri Pylsy, Kiinteistöliitto Suomen Kiinteistöliitto ry Mitä rakennusten energiatehokkuus on Energiatehokkuus paranee, kun Pienemmällä

Lisätiedot

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013 Nuukuusviikko 2013 LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ Nuukuusviikko vko 16 TEEMAVIIKKO, JOLLE ON TÄNÄ VUONNA VALITTU TEEMAKSI LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ NUUKUUSVIIKOLLA NOSTETAAN TÄRKEÄÄ KESTÄVÄN

Lisätiedot

Senaatti-kiinteistöt ja yhteiskuntavastuullisuus

Senaatti-kiinteistöt ja yhteiskuntavastuullisuus Senaatti-kiinteistöt ja yhteiskuntavastuullisuus Green Officeaamukahvitilaisuus 22.10.2014 Tuomme tilalle ratkaisut Esityksen sisältö Senaatti-kiinteistöt ja yhteiskuntavastuullisuus Senaatin vihreä työkalupakki

Lisätiedot

Hyvät käytännöt & Stadin ilmasto -verkkosivut. Tiia Katajamäki Ympäristökeskus

Hyvät käytännöt & Stadin ilmasto -verkkosivut. Tiia Katajamäki Ympäristökeskus Hyvät käytännöt & Stadin ilmasto -verkkosivut Tiia Katajamäki Ympäristökeskus Stadin ilmasto -verkkosivut Stadinilmasto.fi- sivut avattu vuoden 2013 alussa, ensimmäinen uutiskirje joulukuussa 2012 Taustalla

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUKSEN OHJELMA 2012-2013 LOHJELMA2 TULOSKORTTI

LIIKKUMISEN OHJAUKSEN OHJELMA 2012-2013 LOHJELMA2 TULOSKORTTI Hankkeen nimi: Liikkuva 2012-2013 Hankkeen lyhyt yleiskuvaus ja tavoitteet Hankkeen päämääränä oli kannustaa 13-19-vuotiaita nuoria tekemään viisaita liikkumisvalintoja koulu- ja vapaa-ajanmatkoillaan.

Lisätiedot

Energiatietäjä-kilpailukysymyksiä

Energiatietäjä-kilpailukysymyksiä Energiatietäjä-kilpailukysymyksiä Lämmitys: Terveellinen ja energiataloudellinen lämpötila on: a) 19 C b) 21 C c) 25 C Suositeltava sisälämpötila koulurakennuksessa on 20-21 C. Tuulettaminen pitämällä

Lisätiedot

Broilerintuotannon energiankulutus ja energian säästömahdollisuudet. Energiatehokkuuspäivä 11.12.2013 Hämeenlinna Mari Rajaniemi

Broilerintuotannon energiankulutus ja energian säästömahdollisuudet. Energiatehokkuuspäivä 11.12.2013 Hämeenlinna Mari Rajaniemi Broilerintuotannon energiankulutus ja energian säästömahdollisuudet Energiatehokkuuspäivä 11.12.2013 Hämeenlinna Mari Rajaniemi www.helsinki.fi/yliopisto 1 Miten aloittaa energiankäytön tehostaminen? Energiankäytön

Lisätiedot

Biokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena. Pohjoisen logistiikkafoorumi 28.1.2014 Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto

Biokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena. Pohjoisen logistiikkafoorumi 28.1.2014 Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto Biokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena Pohjoisen logistiikkafoorumi 28.1.2014 Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto Biokaasun hyödyntämiskaavio Ruskossa 2,0 milj. m 3 biokaasua (9

Lisätiedot

Savon ilmasto-ohjelma

Savon ilmasto-ohjelma Savon ilmasto-ohjelma Kuntien ilmastokampanjan seminaari 15.11.2011 Anne Saari 1 Kansainvälinen ilmastopolitiikka Kioton sopimus 16.2.2005, v. 2012 jälkeen? Durbanin ilmastokokous 28.11. 9.12.2011 EU 2008:

Lisätiedot

RAKENTAMISEN UUDISTUVAT ENERGIAMÄÄRÄYKSET. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto (TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy)

RAKENTAMISEN UUDISTUVAT ENERGIAMÄÄRÄYKSET. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto (TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy) RAKENTAMISEN UUDISTUVAT ENERGIAMÄÄRÄYKSET Keski-Suomen Energiatoimisto (TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy) 1 Sisältö Rakennusten energiankulutus Rakentamisen määräykset murroksessa Kuinka parantaa

Lisätiedot

Tulostaminen ja ympäristövaikutukset

Tulostaminen ja ympäristövaikutukset Tulostaminen ja ympäristövaikutukset Kuinka tulostusratkaisuilla voidaan vaikuttaa yrityksesi tulokseen ja ympäristövaikutukseen. Seppo Haapanen Markkinointipäällikkö HP IPG HP:n ympäristövastuu t Ympäristövastuu

Lisätiedot

Green Office -vuosiraportointikooste kevät 2014

Green Office -vuosiraportointikooste kevät 2014 1. JOHDANTO... 2 2. YHTEENVETO VERKOSTON TULOKSISTA... 3 2.1. ENERGIANKULUTUS... 5 2.1.1. Sähkönkulutus... 5 2.1.2. Lämmönkulutus... 6 2.2. HENKILÖLIIKENNE... 7 2.2.1. Tieliikenne... 7 2.2.2. Raideliikenne...

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA

LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA SUOMALAISET LIIKKEESSÄ Liikenne aiheuttaa viidenneksen (20%) Suomen hiilidoksidipäästöistä. Lentoliikenteen päästöt ovat viisinkertaiset junaan verrattuna Kaikista

Lisätiedot

Energiatehokkaat isännöinti-palvelut: VVO:n kokemuksia

Energiatehokkaat isännöinti-palvelut: VVO:n kokemuksia Energiatehokkaat isännöinti-palvelut: VVO:n kokemuksia 23.11.2010 Kimmo Rintala VVO:n esittely VVO on eläkevakuutusyhtiöiden ja ammattiliittojen omistama vuokra-asuntoyritys: Perustettu 1969 Asuntoja n.

Lisätiedot