Kokemäenjoen suiston pääuoman ja sivu-uomien sedimenttien pilaantuneisuustutkimus
|
|
- Harri Lehtinen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kokemäenjoen suiston pääuoman ja sivu-uomien sedimenttien pilaantuneisuustutkimus Karoliina Kehusmaa, Seela Salakka, Janne Niinikoski ja Matti Räsänen Geologian osasto Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta Turun yliopisto 2012
2 1 Sisällys 1. Johdanto Aiemmat tutkimukset Ruoppausmassan tulosten normalisointi ja laatukriteerit Näytteenotto ja analysointimenetelmät Näytteenotto Analysointimenetelmät Geokemia Raekoko Tulokset Pääuoma Raumanjuopa Karvianjuopa Tulosten tarkastelu Yhteenveto Lähteet Liite 1 Näytteiden haitta-ainepitoisuudet. Liite 2 Näytteiden raekoostumuskäyrät
3 2 1. Johdanto Tässä tutkimuksessa selvitetään Kokemäenjoen suiston sedimenttien raekoostumusta ja geokemiaa Pihlavanlahdella. Suiston alue on yksi tulvaherkimmistä alueista Suomessa, ja Porin kaupunki on suunnitellut ruoppauksia alueella (Suomen ympäristökeskus 2007). Sedimenttitutkimuksia tarvitaan näiden suunnitelmien taustaselvityksiksi. Kokemäenjoen valuma-alueella on viimeisen sadan vuoden aikana ollut runsaasti saastuttavaa teollisuutta, minkä vuoksi suistoalueen sedimentteihin on kulkeutunut metalleja ja orgaanisia haitta-aineita. Tässä työssä arvioidaan ruopattavaksi suunnitellun aineksen läjityskelpoisuutta ympäristöministeriön laatiman raportin perusteella (Ympäristöministeriö 2004). Lisäksi on tutkittu sedimenttinäytteiden raekokojakaumaa, jonka perusteella geokemialliset tulokset on normalisoitu. Raekokojakauman tutkiminen helpottaa myös jokisuiston aineksen luokittelemista alueen eri maaperämuodostumiin. Tutkimuksen näytteet on otettu kolmelta eri linjalta, jotka vastaavat mahdollisia tulevia ruoppauslinjoja. Näistä on tehty pituusleikkaukset ja sedimenttiprofiilit. Mitatut haitta-ainepitoisuudet on normalisoitu ja taulukoitu liitteeseen. Karoliina Kehusmaa ja Seela Salakka ovat tehneet aiheesta opinnäytetyönsä Turun yliopistoon, ja heidän työpanoksensa on samansuuruinen. Maasto- ja laboratoriotöitä on ohjannut Janne Niinikoski. Opinnäytetöiden ohjaajana on toiminut professori Matti Räsänen. 2. Aiemmat tutkimukset Kokemäenjoen suistosta on aiemmin tehty sedimenttiselvitys, jossa määritettiin suistoon kerrostuneen maa-aineksen luonne sekä kemialliset ominaisuudet (Cripps et al. 2011). Tutkimuksessa on vesialueelta otettujen näytteiden lisäksi tutkittu ympäröivää maaperää erilaisin menetelmin. Tutkimuksessa tunnistettuja litostratigrafisia maaperämuodostumia käytetään pohjana tämän tutkimuksen näytteiden litostratigrafisessa luokittelussa. Tämän työn näytteet koostuvat kolmesta
4 3 eri maaperämuodostumasta, jotka ovat Toukari-muodostuma, Hevosluotomuodostuma ja Lanajuopa-muodostuma. Janne Niinikoski (2011) on pro gradu - tutkielmassaan tarkastellut Kokemäenjoen deltan maaperämuodostumia ja niiden merkitystä Porin tulvasuojeluun. Tämä työ on jatkoa näille tutkimuksille ja Kaisa Lehdon (2011) kandidaatintutkielmalle, jossa tutkittiin Kokemäenjoen pohjasedimenttien geokemiallista koostumusta Porin keskustan kohdalta. 3. Ruoppausmassan tulosten normalisointi ja laatukriteerit Ympäristöministeriö on todennut vuonna 2004 laatimassaan sedimenttien ruoppausja läjitysohjeessa, että haitta-aineet kiinnittyvät enimmäkseen alle 20 µm:n partikkeleihin. Näin ollen hienoaineksen määrä säätelee olennaisesti sedimentin haitta-aineiden määrää. Jotta tietyn alueen tai eri alueiden erilaisten sedimenttien haitta-ainepitoisuuksia ja niiden pilaantuneisuusastetta voidaan paremmin verrata keskenään, on pitoisuudet normalisoitava. Normalisoinnilla sedimentistä mitatut haitta-ainepitoisuudet muutetaan muunnoskaavoilla vastaamaan standardisedimenttiä, jossa orgaanisen aineksen osuus on 10 % ja saven 25 %. (Ympäristöministeriö 2004.) Ympäristöministeriö on määrittänyt mereen läjitettäville ruoppausmassoille laatukriteerit, joilla voidaan arvioida läjityskelpoisuutta (taulukko 1): 1) Haitaton ruoppausmassa: ruoppausmassan haitta-ainepitoisuudet alittavat alemman tason (taso 1). Meriympäristölle aiheutuvia haittoja voidaan pitää merkityksettöminä. Ruoppausmassa on mereen läjityskelpoista. 2) Mahdollisesti pilaantunut ruoppausmassa: haitta-ainepitoisuudet asettuvat tasojen 1 ja 2 väliin. Läjityskelpoisuus on arvioitava tapauskohtaisesti. 3) Pilaantunut ruoppausmassa: ruoppausmassan haitta-ainepitoisuudet ylittävät ylemmän tason (taso 2). Pääsääntöisesti mereen läjityskelvotonta, mutta voidaan sijoittaa mereen, jos maalle sijoittaminen on ympäristön kannalta huonompi vaihtoehto.
5 4 Taulukko 1. Ruoppausmassojen laatukriteerit normalisoiduille pitoisuuksille. Aine Taso 1 Taso 2 Metallit mg/kg kuiva-ainetta mg/kg kuiva-ainetta elohopea (Hg) 0,1 1 kadmium (Cd) 0,5 2,5 kromi (Cr) kupari (Cu) lyijy (Pb) nikkeli (Ni) sinkki (Zn) arseeni (As) PCB:t (IUPAC-numerot) g/kg kuiva-ainetta g/kg kuiva-ainetta Näytteenotto ja analysointimenetelmät 4.1 Näytteenotto Sedimenttinäytteitä otettiin 24 pisteestä (kuva 1) , ja Kokemäenjoen ja Pihlavanlahden jään päältä (kuva 2). Näytteitä suunniteltiin aluksi otettavan 25 eri pisteestä, mutta näytepiste 22 jätettiin hankalan saavutettavuuden vuoksi pois. Näytepisteet 1-5 sijaitsivat Kokemäenjoen pääuomassa (PU), näytepisteet 6 15 sen eteläpuolella Laiskarännissä ja Tukkijuovassa ja sen jatkeessa ja näytepisteet pääuoman pohjoispuolella. Näytepisteistä 6 15 käytetään tässä tutkimuksessa nimeä Raumanjuopa (RA) ja näytepisteistä nimeä Karvianjuopa (KA) (taulukko 2).
6 5 Taulukko 2. Näytepisteiden sijainnit. Näytesyvyys metriä N2000 Näytepiste Koordinaatit/ETRS-GK22 Pinta Pohja PU ,24-5,24 PU ,34-4,94 PU ,05-4,70 PU ,40-3,20 PU ,00-5,73 RA ,89-4,29 RA ,29-5,20 RA ,98-5,16 RA ,81-4,90 RA ,36-4,19 RA ,14-4,02 RA ,33-4,00 RA ,44-4,09 RA ,31-3,51 RA ,34-4,11 KA ,30-3,90 KA ,25-3,15 KA ,25-3,30 KA ,20-3,20 KA ,45-3,15 KA ,55-3,10 KA ,80 3,04 KA ,25-2,33 KA ,23-3,06
7 6 Kuva 1. Näytepistekartta. Näytteet otettiin venäläisellä suokairalla, josta oli käytössä kaksi eri kokoa. Kairanäytteiden koot vaihtelivat 15 cm:stä metriin. Näytteet pakattiin halkaistuihin muoviputkiin muoviin käärittynä (kuva 3). Näytteitä säilytettiin jääkaappilämpötilassa
8 7 Turun yliopiston tiloissa. Näytteet kuvailtiin ja niistä piirrettiin sedimenttiprofiliit, joihin tehtiin silmämääräisesti alustavat raekokoarviot. Nimeämisessä käytettiin geoteknistä maalajiluokitusta (Korhonen et al. 1974). Näytteistä valittiin sopivat osanäytteet geokemiallista ja raekokoanalyysiä varten. Geokemialliseen analyysiin menevät näyteosuudet pantiin lasipurkkeihin ja lähetettiin Labtium Oy:lle. Kuva 2. Näytepisteeltä toiselle siirtymistä Kokemäenjoella. Kuva: Janne Niinikoski 4.2 Analysointimenetelmät Geokemia Geokemialliset analyysit sedimenttinäytteistä teki espoolainen Labtium Oy. Näytteistä määritettiin yhteensä 34 eri alkuainetta, PCB-aineet (polyklooratut bifenyylit) ja orgaanisen aineksen pitoisuus (liite 1). Näytteet kuivattiin <40 C:ssa ja mineraaliaines seulottiin <2 mm:n fraktioon. Näytteille tehtiin typpihappoliuotus mikroaaltouunissa menetelmällä EPA3051. Monialkuainemääritykset tehtiin ICP-MS- ja ICP-OEStekniikoilla. Hehkutushäviö (LOI) määritettiin gravimetrisesti 550 C:ssa. Elohopea määritettiin AFS-tekniikalla ja PCB:t GC/MS-tekniikalla. Alkuaine- ja hehkutushäviötulokset laskettiin kuivapainosta. (Labtium 2012.) Raekoko Näytteiden raekoot analysoitiin Turun yliopiston geologian osaston laboratoriossa. Näytteet punnittiin, ja niitä kuivattiin yön yli 105 C:ssa. Kuivat näytteet punnittiin
9 8 uudelleen, ja tulosten avulla määritettiin näytteiden vesipitoisuus tuorepainosta. Näyte PU-4/1 seulottiin sarjalla, jossa oli 0.063, 0.125, 0.25, 0.5, 1, 2 ja 4 mm seulat. Näytettä seulottiin 20 minuuttia 2 mm:n amplitudilla. Kuva 3. Näytteen pakkaamista Kokemäenjoella. Kuva: Janne Niinikoski Kaikista näytteistä poistettiin orgaaninen aines ennen hiukkasmittarianalyysiä. Näkyvä orgaaninen aines poistettiin käsin ja loput märkäpolttaen vetyperoksidilla (H ). Vetyperoksidin lisäämistä jatkettiin niin kauan kuin näyte kuohui. Kun kuohuntaa ei enää tapahtunut, näyte siirrettiin vesihauteeseen, jossa se kuumennettiin C:een. Toimenpiteellä varmistettiin, ettei näytteessä enää ollut orgaanista ainesta. Ylimääräistä vetyperoksidia keitettiin näytteestä pois muutaman tunnin ajan. Näytteen kuivumisen ehkäisemiseksi lisättiin tarvittaessa tislattua vettä. Tämän jälkeen näyte huuhdeltiin tislattua vettä käyttäen koeputkeen ja laitettiin ultraäänihajottajaan, jonka tarkoituksena oli saada yhteen liittyneet partikkelit erotetuksi toisistaan ennen hiukkasmittarianalyysiä. Näytteet analysoitiin Coulter LS 200 -hiukkasmittarilla. Laite perustuu laserdiffraktioon. Analysoitaessa näytteitä Coulterilla laitteessa kiertävään nesteeseen lisätään pipetillä muutama tippa näyteliuosta. Koska näytteet olivat usein bimodaalisia ja heterogeenisiä, edustavan näyteosuuden saaminen laitteeseen oli tiettyjen näytteiden osalta hankalaa. Tästä syystä karkeammista näytteistä oli ajoittain vaikea saada johdonmukaisia tuloksia. Tulokset kuitenkin varmistettiin vertaamalla niitä näytteiden
10 9 silmämääräiseen raekokoarvioon ja näin tuloksista saatiin riittävän luotettavia normalisointilaskuja varten. 5. Tulokset 5.1 Pääuoma Pääuomasta otettiin näytteitä viidestä pisteestä. Näytepisteiden 1-3 ja 5 aines oli geoteknisen luokituksen mukaan pääasiassa keski- ja karkeasilttiä, ja näytepisteissä 2, 3 ja 5 pinnan aines oli hienohiekkaa (Korhonen et al. 1974). Siltissä oli laminaatiota ja kerroksellisuutta, joissa harmaa ja tummempi sulfidipitoinen aines vaihtelivat. Näytepisteessä 4 päästiin vain syvyyteen -3,20 m (N2000). Aines oli keskihiekkaa, eikä siinä ollut nähtävissä rakenteita. Saveksen (<2 µm) osuus näytteissä vaihteli 2 %:sta 22 %:iin orgaanisen aineksen (hehkutushäviö, (loss on ignition = LOI) osuuden vaihdellessa 0,5 %:sta 6,6 %:iin. Pääuoman näytteissä kaikki mitatut haitta-aineet ylittävät ruoppausmassojen laatukriteerien tason 1 (taulukko 1). Kolmessa näytepisteessä yhden tai useamman haitta-aineen pitoisuus ylittää tason 2. Tason 2 ylittävät haitta-aineista Hg, Cd, Cr, Cu, Ni, PCB-153, PCB-138 ja PCB-180 (liite 1). Pääuoman sedimentit olivat näytelinjoista saastuneimpia.
11 10 Kuva 4. Pääuoma. Kuvassa kairattujen näytepisteiden pystyprofiilit, joissa pylvään paksuus kuvaa aineksen kairanäytteestä visuaalisesti arvioitua vallitsevaa raekokoa ja sen muutosta profiilissa. Profiilien viereen on merkitty osanäytteet ja niiden syvyydet. Esim. PU-1/1 on 30 cm pitkä näyte, jonka pinta on - 3,24 m N2000 ja pohja -3,54 m N2000. Lanajuopa- ja Hevosluoto-muodostumien tulkittu esiintyminen linjoilla on kuvattu eri väreillä.
12 Raumanjuopa Raumanjuovasta näytteitä otettiin kymmenestä pisteestä. Näytepisteissä 7, 10 ja 12 alin aines on laihaa savea. Kaikissa pisteissä on ylöspäin karkenevaa ainesta, jonka raekoko vaihtelee keskisiltistä hienoon hiekkaan. Kaikissa pisteissä ylimpänä on hienoa hiekkaa. Karkenevan ja ylimmän kerroksen välissä on kerros tummaa, sulfidipitoista savista keskisilttiä lähes kaikissa näytepisteissä. Saveksen osuus näytteissä vaihteli välillä 1 % 42 %. Orgaanisen aineksen pitoisuus vaihteli 0,5 %:sta 4,5 %:iin. Näytepisteessä 9 laatukriteerien ylemmän tason 2 ylittävät PCB-153, PCB-138 ja PCB Nikkelin pitoisuus ylittää tason 2 pisteissä 11, 12 ja 14. Alemman tason 1 ylittävät Raumanjuovassa kaikki tutkitut haitta-aineet paitsi arseeni, lyijy ja PCB-28.
13 12
14 Kuva 5. Raumanjuopa, pisteet 6 9 ja
15 Kuva 6. Raumanjuopa, pisteet 10 ja
16 Karvianjuopa Karvianjuovasta näytteitä otettiin yhdeksästä pisteestä. Pohjan aines on savista hienotai keskisilttiä. Tämän päällä on sulfidipitoista tummaa savista keski- ja karkeasilttiä, jossa laminaatio ja kerroksellisuus vaihtelevat. Pohjakerroksen ja ylemmän kerroksen välinen rajapinta on melko jyrkkä. Saveksen osuus vaihteli välillä 8, % 32 % ja orgaanisen aineksen välillä 0 % 6,5 %. Näytepisteissä 16 ja 23 tason 2 ylittää kupari ja näytepisteessä 19 nikkeli. Tason 1 ylittävät arseenia lukuun ottamatta kaikki tutkitut metallit. Kuitenkin PCB-yhdisteistä vain PCB-52 ylittää tason 1.
17 16
18 17 Kuva 7. Karvianjuopa. 6. Tulosten tarkastelu Tutkitulla alueella tulkitaan esiintyvän kolmea litostratigrafista muodostumaa, jotka ovat Toukari-muodostuma, Hevosluoto-muodostuma ja Lanajuopa-muodostuma (kuva 8). Näiden muodostumien esiintyminen tutkituilla näytelinjoilla ja haitta-aineiden jakautuminen niissä on kuvattu kuvissa 4 7. Toukari-muodostuma on suistoalueen alin muodostuma, joka on muodostunut Itämeren Yoldiameri-vaiheessa jäätikön reunan eteen, ja se koostuu tyypillisesti kerroksellisesta savesta ja siltistä. Hevosluotomuodostuma on matalaan veteen jokisusiton edustalle kerrostunutta tyypillisesti massiivista tai heikosti kerroksellista sulfidipitoista savista silttiä. Lanajuopamuodostuma on Hevosluoto-muodostuman päälle kerrostuvaa hiekkaa jonka pinnalla esiintyy pohjan kerrostumismuotoina paikoin hiekka-aaltoja (Cripps et al. 2011, Niinikoski 2011). Tämän tutkimuksen näytteiden kuuluminen tiettyyn muodostumaan on paikoin tulkinnanvaraista, koska Pihlavanlahdella muodostumien rajapinnat ovat hitaasti toisikseen vaihettuvia. Kokemäenjoen suiston haitta-ainepitoisuudet ovat selvästi Porin keskusta-alueen Raumanjuovan ja Luotsinmäenhaaran uomien sedimenttien pitoisuuksia korkeammat. Aikaisemmassa keskusta-alueella tehdyssä selvityksessä yksikään tutkittu metalli ei ylittänyt tasoa 2, ja PCB-pitoisuudet ylittyivät vain yhdessä näytteessä (Lehto 2011). Kuivalla maalla tehtyjen sedimenttiselvitysten ja geokemiallisten tutkimusten (Cripps et al. 2011) tulokset ovat vertailukelpoisia, mutta niitä ei ole normalisoitu kuten tämän tutkimuksen tulokset.
19 18 Kuva 8. Muodostumat. Vasemmalla alhaalla oleva vaaleampi kerros on Toukari-muodostumaa ja ylempi tumma kerros Hevosluoto-muodostumaa (näyte KA-19). Oikealla oleva ruskea aines on Lanajuopamuodostumaa (PU-4). Tässä työssä tutkituilla näytteenottolinjoilla Toukari-muodostumaan asti päästiin Rauman- ja Karvianjuovan näytepisteissä 7, 10, 12 ja Pääuoman näytteissä Toukari-muodostumaa ei esiintynyt. Toukari-muodostuman aines on Raumanjuovassa laihaa savea ja Karvianjuovassa savista silttiä. Toukari-muodostumassa oli vähän laatukriteerien tasoja ylittäviä pitoisuuksia. Ainoastaan näytteessä RA-12/3 nikkeli ylittää tason 2 ja kromi tason 1. Nämä pitoisuudet ovat mahdollisesti tulkittavissa korkeiksi luonnollisiksi taustapitoisuuksiksi. Muiden tutkittujen haitta-aineiden alhaiset pitoisuudet selittynevät sedimentin iällä: Toukari-muodostuma on syntynyt Veikseljäätikön sulamisen aikana n vuotta sitten (Niinikoski 2011).
20 19 Toukari-muodostuman yläpuolella esiintyy yleisesti raekooltaan ylöspäin karkenevaa Hevosluoto-muodostumaa, jonka raekoko vaihtelee savisesta keskisiltistä hienoon hiekkaan. Raumanjuovassa Hevosluoto-muodostuman yläosassa on kuitenkin kerros sulfidipitoista savista keskisilttiä, joka on tulkittavissa kerrostumaksi, joka kerrostui alueelle silloin, kun pääuoma ei tuonut alueelle tehokkaasti sedimenttikuormaansa. Muutos sen päällä olevaan karkeampaan sedimenttiin johtuu todennäköisesti Raumanjuovan yläosan ruoppauksista, jotka ovat lisänneet alueelle kulkeutuvaa minerogeenista karkeaa ainesta. Hevosluoto-muodostumassa haitta-aineiden pitoisuudet ovat suurimpia, koska aineksesta suuri osa on silttiä tai sitä hienompaa, ja se sitoo haitta-aineita itseensä paremmin kuin karkeampi aines. Pääuoman pisteiden 1 3 ja 5 aines kuuluu pintahiekkaa lukuun ottamatta Hevosluoto-muodostumaan. Toisin kuin pääuomassa, Raumanjuovassa haitta-aineita löytyy kaikista kolmesta muodostumasta. Ylimpänä on hienosta hiekasta koostuvaa Lanajuopa-muodostumaa. Pääuoman ja Raumanjuovan pintahiekat ja pisteen 4 karkeampi aines ovat Lanajuopamuodostumaa. Koska aines on karkeaa, haitta-ainepitoisuudet jäävät yleensä alhaisiksi. Lanajuopa-muodostuman näytteissä tason 2 ylittää metalleista ainoastaan nikkeli näytteessä RA-14/1. PCB-pitoisuudet ylittävät tason 2 näytteessä RA-9/1. Näytepisteissä 9 ja 14 kuormitus on todennäköisesti ollut pistemäistä. 7. Yhteenveto Pihlavanlahden sedimenttien haitta-ainepitoisuudet ovat kaiken kaikkiaan suuria verrattuna aikaisempaan keskusta-alueella tehtyyn vastaavaan tutkimukseen (Lehto 2011). Etenkin pääuoman sedimenttiaines on selvästi pilaantunutta, eikä sitä ympäristöministeriön ruoppausohjeen (2004) mukaan voi pääsääntöisesti läjittää merialueelle (taulukko 1 ja liite 2). Haitta-aineet ovat suurimmaksi osaksi Hevosluotomuodostumassa, jota on suurin osa pääuoman tutkitusta aineksesta. Läjityskelpoista Lanajuopa-muodostuman ainesta on vain pieni osa pääuoman aineksesta.
21 20 Raumanjuovan Hevosluoto-muodostuma on pääuoman vastaavaa muodostumaa läjityskelpoisempaa, mutta pisteellä 11 nikkeli ylittää tason 2. Nikkeli ylittää tason 2 myös muissa muodostumissa: Toukari-muodostumassa pisteellä 12 ja Lanajuopamuodostumassa pisteellä 14. Lisäksi tason 2 ylittävät PCB-yhdisteet pisteellä 9. Vaikka neljässä Raumanjuovan kymmenestä näytepisteestä haitta-ainepitoisuudet alittavat tason 1, ylityksiä on kuitenkin muissa näytepisteissä eri haitta-aineissa. Jos Raumanjuopaa kokonaisuutena aiotaan ruopata, on läjityskelpoisuus mereen täten arvioitava tapauskohtaisesti. Karvianjuovankin aines on suurimmaksi osaksi Hevosluoto-muodostumaa, ja suurimmat haitta-ainepitoisuudet ovat pintanäytteissä noin 1 1,5 metrin syvyydessä N2000:tta. Näytepisteessä 19 tason 2 ylittää jälleen nikkeli ja pisteissä 16 ja 23 kupari. Karvianjuovassakin neljässä näytepisteessä haitta-ainepitoisuudet alittavat tason 1 viiden muun näytepisteen pitoisuuksien ylittäessä alemman tason. Näiden tutkimustulosten perusteella pilaantunutta sedimenttiä on hankala rajata selkeästi erillisiksi alueiksi, koska haitta-aineiden esiintymisessä ei ole selvää johdonmukaisuutta. Kuitenkin suurin osa ruopattavaksi suunnitellusta aineksesta kuuluu Hevosluoto-muodostumaan, jossa haitta-aineiden pitoisuudet ovat suurimpia. Kaikki kolme tutkittua linjaa ylittävät kokonaisuutena ympäristöministeriön laatukriteerien (2004) tason 1, eli niiden läjittämistä mereen on joka tapauksessa arvioitava tapauskohtaisesti.
22 21 Lähteet Cripps, C., Peltonen, J., Räsänen, M., Huhta, P. ja Niinikoski J Kokemäenjoen suiston kehitys, maaperämuodostumat ja niiden kemialliset piirteet. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Turku. 61 s. Korhonen, K-H., Gardemaister, R. ja Tammirinne, M Geotekninen maaluokitus. Valtion teknillinen tutkimuskeskus, Geotekniikan laboratorio, Tiedonanto 14, toukokuu Otaniemi. 20 s. Labtium Oy Tutkimusseloste: tilausnumero Espoo. Lehto, K Kokemäenjoen suunniteltujen ruoppausten sedimenttitutkimus: Raumanjuopa ja Luotsinmäenhaara. LuK-tutkielma, Turun yliopisto. Niinikoski, J Kokemäenjoen deltan maaperämuodostumat ja niiden vaikutus Porin tulvasuojeluun. Pro gradu -tutkielma, Turun yliopisto. Suomen ympäristökeskus Kokemäenjoki-LIFE: Selvitykset. Luettu Ympäristöministeriö Ympäristöopas 117: Sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohje. Helsinki. 60 s.
23 22
24 23 Näyte Taso N2000 Muodostuma Raekoon Hienoaines LOI (%) Hg Norm. pit. As Norm. pit. Cd Norm. pit. Cr Norm pit. Cu Norm. pit. Ni Norm. pit. Pb Norm. pit. Zn Norm. pit. PCB-28 Norm pit. PCB-52 Norm. pit.pcb-101 Norm. pit.pcb-153 Norm. pit.pcb-138 Norm. pit.pcb-180 Norm. pit. (m) moodi (µm) < 2,01 (%) mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg mg/kg (µg/kg) (µg/kg) (µg/kg) (µg/kg) (µg/kg) (µg/kg) 503H + 503M + 503M + 503M + 503M + 503M + 503M + 503M PU-1/ Hevosluoto 16,40 21,57 4,70 0,25 0,27 5,52 6,28 0,98 1,18 46,5 49,92 38,3 44,82 34,7 38,47 12,4 13, ,17 <1,0 < 1,0 < 1,0 2,60 5,53 3,40 7,23 1,80 3,83 PU-1/ Hevosluoto 23,81 15,18 5,19 2,54 2,95 12,9 16,16 2,82 3, , ,42 64,6 89, , ,18 1,50 2,89 2,90 5,59 2,00 3,85 7,00 13,49 7,00 13,49 4,60 8,86 PU-2/ Hevosluoto 66,44 5,42 3,74 0,15 0,20 5,66 8,79 0,67 1,02 40,6 66,74 50,7 89, ,56 12,5 17, ,76 <1,0 < 1,0 < 1,0 3,90 10,43 4,20 11,23 2,70 7,22 PU-2/ Hevosluoto 16,40 21,68 6,64 2,03 2,15 12,3 13,55 7,39 8, , ,07 43,6 48, , ,56 6,00 9,04 5,60 8,43 5,40 8,13 14,00 21,08 16,00 24,10 11,00 16,57 PU-3/ Lanajuopa 127,60 2,41 2,13 0,09 0,13 4,55 7,85 0,43 0,73 23,0 41,96 24,7 50,18 15,4 43,45 9,00 14,03 56,0 129,77 <1,0 < 1,0 < 1,0 1,30 6,10 1,40 6,57 < 1,0 PU-3/ Hevosluoto 96,49 5,02 3,75 1,45 1,96 13,7 21,47 4,11 6, , ,82 32,6 75, , ,47 2,10 5,60 6,70 17,87 < 1,0 47,00 125,33 52,00 138,67 39,00 104,00 PU-4/ Lanajuopa 18,00 21,45 0,53 <0.04 2,21 2,69 0,14 0,2 7,21 7,76 3,19 4,07 12,8 14,24 8,47 10,00 47,5 57,75 <1,0 < 1,0 < 1,0 < 1,0 < 1,0 < 1,0 PU-5/ Lanajuopa 390,90 3,20 3,87 <0.04 5,23 8,51 0,16 0,25 38,5 68,26 15,1 28,25 23,8 63,11 9,40 14,00 76,1 162,89 <1,0 < 1,0 < 1,0 < 1,0 < 1,0 < 1,0 RA-6/ Hevosluoto 16,40 22,26 2,13 <0,04 2,63 3,08 0,15 0,20 25,70 27,19 10,10 12,27 14,00 15,19 6,68 7,63 49,20 57,41 2,00 9,39 <1,0 <1,0 1,20 5,63 1,30 6,10 1,90 8,92 RA-6/ Hevosluoto 105,90 4,80 1,03 <0,04 1,76 2,94 0,05 0,09 19,10 32,05 8,16 15,88 11,00 26,01 4,21 6,41 31,90 67,72 <1,0 <1,0 <1,0 <1,0 <1,0 <1,0 RA-7/ Hevosluoto 21,69 13,23 3,39 <0,04 7,38 9,89 0,22 0,31 45,00 58,85 16,00 23,07 24,60 37,06 10,80 13,78 82,80 122,31 <1,0 <1,0 <1,0 1,40 4,13 1,40 4,13 <1,0 RA-7/ Hevosluoto 34,58 7,37 1,58 <0,04 3,28 5,12 0,06 0,10 25,30 39,08 11,70 20,68 15,10 30,43 5,42 7,82 40,30 75,75 <1,0 <1,0 <1,0 <1,0 <1,0 <1,0 RA-7/ Toukari 4,44 30,80 2,09 <0,04 5,68 5,85 0,14 0,17 67,40 60,39 31,50 32,65 39,80 34,14 10,70 10,97 104,00 100,04 <1,0 <1,0 <1,0 <1,0 <1,0 <1,0 RA-8/ Hevosluoto 16,40 20,89 3,70 <0,04 4,40 5,14 0,13 0,16 46,10 50,23 15,30 18,51 25,10 28,44 9,26 10,55 87,50 103,62 <1,0 <1,0 <1,0 <1,0 <1,0 <1,0 RA-8/ Hevosluoto 127,60 1,34 0,56 <0,04 1,32 2,49 0,04 0,07 11,90 22,59 4,73 10,55 6,51 20,10 3,19 5,22 32,90 83,97 <1,0 <1,0 <1,0 <1,0 <1,0 <1,0 RA-8/ Hevosluoto 105,90 6,78 1,53 <0,04 2,51 3,97 0,08 0,13 23,20 36,50 10,80 19,45 13,60 28,37 5,04 7,35 43,60 84,04 <1,0 <1,0 <1,0 <1,0 <1,0 <1,0 RA-9/ Lanajuopa 127,60 2,07 1,73 0,25 0,36 3,99 7,00 0,77 1,34 33,60 62,06 35,30 73,54 14,30 41,47 14,50 22,91 65,20 155,23 <1,0 1,90 9,50 3,10 15,50 13,00 65,00 12,00 60,00 7,70 38,50 RA-9/ Hevosluoto 116,30 5,66 1,08 <0,04 2,00 3,28 0,08 0,14 17,40 28,37 7,76 14,67 9,71 21,70 4,38 6,56 35,90 73,26 <1,0 <1,0 <1,0 <1,0 <1,0 <1,0 RA-10/ Lanajuopa 105,90 1,75 1,39 <0,04 2,06 3,67 0,07 0,12 16,50 30,84 5,72 12,20 9,74 29,02 3,96 6,33 33,80 82,54 <1,0 <1,0 <1,0 <1,0 <1,0 <1,0 RA-10/ Lanajuopa 80,08 3,03 0,96 <0,04 2,01 3,51 0,04 0,07 17,10 30,50 6,91 14,30 9,33 25,06 3,97 6,25 26,70 61,75 <1,0 <1,0 <1,0 <1,0 <1,0 <1,0 RA-10/ Hevosluoto 11,29 21,68 1,73 <0,04 4,33 5,15 0,05 0,07 26,80 28,71 11,00 13,63 15,50 17,12 5,76 6,67 41,20 49,03 <1,0 <1,0 <1,0 <1,0 <1,0 <1,0 RA-10/ Toukari 9,37 18,32 1,46 <0,04 5,30 6,71 0,20 0,28 43,60 50,32 23,40 31,35 28,50 35,22 8,25 10,05 67,30 87,93 <1,0 <1,0 <1,0 <1,0 <1,0 <1,0 RA-11/ Hevosluoto 2,54 42,41 2,71 0,08 0,07 7,28 6,39 0,37 0,39 76,20 56,52 45,30 38,76 42,80 28,58 18,80 16,80 121,00 93,44 <1,0 <1,0 <1,0 <1,0 <1,0 <1,0 RA-11/ Hevosluoto 96,49 4,35 2,40 0,23 0,32 5,64 9,24 1,02 1,67 45,60 77,68 45,50 85,98 23,50 57,31 22,80 34,15 103,00 216,33 <1,0 <1,0 <1,0 1,70 7,08 1,90 7,92 1,30 5,42 RA-12/ Lanajuopa 96,46 2,12 1,90 0,27 0,39 3,96 6,91 1,02 1,76 45,70 84,26 33,80 69,89 14,70 42,46 17,50 27,54 78,10 184,68 <1,0 <1,0 <1,0 3,30 16,50 3,60 18,00 2,70 13,50 RA-12/ Hevosluoto 105,90 2,73 1,09 <0,04 2,55 4,47 0,06 0,11 20,80 37,50 9,46 19,69 11,80 32,44 4,82 7,61 30,30 70,90 <1,0 <1,0 <1,0 <1,0 <1,0 <1,0 RA-12/ Toukari 5,36 25,52 1,78 <0,04 7,89 8,83 0,22 0,28 82,40 81,55 34,20 39,24 49,80 49,07 12,60 13,86 121,00 131,08 <1,0 <1,0 <1,0 <1,0 <1,0 <1,0 RA-13/ Lanajuopa 87,90 5,38 0,95 <0,04 1,86 3,08 0,05 0,09 16,10 26,50 6,64 12,72 9,59 21,83 3,68 5,55 25,10 52,02 <1,0 <1,0 <1,0 <1,0 <1,0 <1,0 RA-13/ Hevosluoto 9,73 28,72 2,95 <0,04 4,35 4,56 0,08 0,09 46,20 43,00 19,00 20,12 26,50 23,95 9,07 9,44 69,00 68,71 <1,0 <1,0 <1,0 <1,0 <1,0 <1,0 RA-14/ Lanajuopa 140,10 4,45 4,56 0,12 0,16 5,54 8,64 1,01 1,50 47,60 80,80 42,20 74,44 35,80 86,69 12,50 18,00 126,00 251,27 <1,0 <1,0 <1,0 1,70 3,73 1,90 4,17 1,20 2,63 RA-15/ Hevosluoto 105,90 2,04 1,54 <0,04 2,16 3,81 0,09 0,16 17,70 32,73 8,20 17,22 10,20 29,66 4,77 7,57 30,90 74,04 <1,0 <1,0 <1,0 <1,0 <1,0 <1,0 KA-16/ Hevosluoto 12,40 27,23 3,62 0,70 0,71 10,6 11,24 1,72 2,03 73,9 70,74 85,1 91,42 34,1 32,06 50,5 53, ,63 < 1,0 < 1,0 < 1,0 1,23 3,40 1,41 3,90 < 1,0 KA-16/ Hevosluoto 9,37 22,07 4,98 <0.04 5,68 6,38 0,16 0,19 57,7 61,29 19,2 22,13 30,8 33, , ,72 < 1,0 < 1,0 < 1,0 < 1,0 < 1,0 < 1,0 KA-16/ Hevosluoto 11,29 27,94 6,57 < ,1 10,17 0,14 0,15 67,3 63,56 24,2 24,40 38,4 35,42 14,7 14, ,90 < 1,0 < 1,0 < 1,0 < 1,0 < 1,0 < 1,0 KA-17/ Hevosluoto 18,00 20,21 3,75 <0.04 3,64 4,29 0,20 0,25 46,6 51,54 15,7 19,24 25,4 29,43 10,3 11, ,59 < 1,0 < 1,0 < 1,0 < 1,0 < 1,0 < 1,0 KA-18/ Hevosluoto 28,69 8,19 0 <0.04 3,34 5,3 0,17 0,29 34,1 51,37 10,6 19, ,56 7,46 10,90 68,5 128,60 < 1,0 < 1,0 < 1,0 < 1,0 < 1,0 < 1,0 KA-18/ Hevosluoto 9,37 21,85 4,61 <0.04 5,00 5,67 0,15 0,18 46,5 49,63 15,8 18,42 26,1 28,68 9,53 10,59 90,8 103,80 < 1,0 < 1,0 < 1,0 < 1,0 < 1,0 < 1,0 KA-18/ Hevosluoto 16,40 20,40 4,93 <0.04 9,56 11,03 0,15 0,18 46,8 51,54 17,6 20,98 26,6 30,63 10,7 12,07 92,2 108,84 < 1,0 < 1,0 < 1,0 < 1,0 < 1,0 < 1,0 KA-19/ Hevosluoto 18,00 20,57 4,19 0,19 0,21 9,96 11,60 2,17 2,70 94,2 103,36 53,9 64,99 72,3 82,78 34,5 39, ,47 < 1,0 < 1,0 < 1,0 < 1,0 < 1,0 < 1,0 KA-20/ Hevosluoto 12,40 24,26 4,25 <0.04 6,06 6,66 0,14 0,17 49,6 50,35 17,1 19,17 29,5 30,14 10,7 11, ,73 < 1,0 < 1,0 < 1,0 < 1,0 < 1,0 < 1,0 KA-20/ Hevosluoto 11,29 25,81 5,37 <0.04 7,02 7,41 0,13 0,15 53,1 52,25 21,2 22,64 30,3 29,61 10,8 11,31 94,6 97,75 < 1,0 < 1,0 < 1,0 < 1,0 < 1,0 < 1,0 KA-20/ Hevosluoto 11,29 26,38 5,07 <0.04 7,42 7,8 0,14 0,16 52,4 50,99 21,6 22,96 29,7 28,57 10,8 11,27 91,4 93,58 < 1,0 < 1,0 < 1,0 < 1,0 < 1,0 < 1,0 KA-21/ Hevosluoto 9,37 19,10 4,39 <0.04 6,13 7,29 0,13 0,16 49,9 56,58 18,2 22,52 28,5 34,28 10,7 12,38 94,7 116,42 < 1,0 < 1,0 < 1,0 < 1,0 < 1,0 < 1,0 KA-21/ Hevosluoto 11,29 22,10 4,79 <0.04 7,20 8,11 0,12 0,14 52,1 55,31 19,1 22,09 29,5 32,17 9,83 10,87 93,5 106,00 < 1,0 < 1,0 < 1,0 < 1,0 < 1,0 < 1,0 KA-21/ Toukari 7,78 17,74 1,66 <0.04 5,09 6,49 0,16 0,22 54,8 64,11 25,6 34,59 33,2 41,89 8,9 10,90 81,5 107,94 < 1,0 < 1,0 < 1,0 < 1,0 < 1,0 < 1,0 KA-23/ Hevosluoto 12,40 24,87 2,95 0,88 0,92 8,88 9,86 0,97 1,20 81,1 81,31 85,6 97,24 35,9 36,03 68,3 74, ,05 < 1,0 1,10 3,73 < 1,0 < 1,0 < 1,0 < 1,0 KA-23/ Hevosluoto 11,29 32,00 1,81 <0.04 3,18 3,23 0,05 0,06 29,0 25,44 11,7 11, ,17 6,09 6,18 45,2 42,55 < 1,0 < 1,0 < 1,0 < 1,0 < 1,0 < 1,0 KA-24/ Hevosluoto 18,00 20,03 4,47 0,20 0,22 5,10 5,96 0,86 1,06 46,7 51,85 39,5 47,88 33,5 39,04 15,2 17, ,64 < 1,0 < 1,0 < 1,0 < 1,0 < 1,0 < 1,0 KA-25/ Hevosluoto 10,29 24,37 5,51 0,18 0,19 10,1 10,87 0,76 0,87 63,7 64,51 39,4 43,08 41,8 42,57 18,4 19, ,18 < 1,0 < 1,0 < 1,0 < 1,0 < 1,0 < 1,0 KA-25/ Toukari 16,40 18,44 1,09 <0.04 4,76 6,05 0,17 0,24 39,1 45,00 22,6 30,45 24,1 29,66 7,69 9,40 58,4 76,44 < 1,0 < 1,0 < 1,0 < 1,0 < 1,0 < 1,0 Ruoppausmassan laatukriteerit Taso 1 0,1 15 0, Ckorj. = pitoisuus standardisedimentissä Taso , C = mitattu pitoisuus kuiva-aineessa savi = saven (< 2 m) %-osuus kuivapainosta Muunnoskaava metallien pitoisuuksien normalisointiin Muunnoskaava orgaanisten aineiden pitoisuuksien normalisointiin orgaaninen aines = orgaanisen aineksen %-osuus kuivapainosta Ckorj. = C x (a + b x 25 + c x 10) / (a + b x savi + c x orgaaninen aines) Ckorj. = C x 10 / orgaaninen aines a, b, c = vakiot eri metalleille (YM 2004)
Kokemäenjoen suunniteltujen ruoppausten sedimenttitutkimus
Kokemäenjoen suunniteltujen ruoppausten sedimenttitutkimus Raumanjuopa ja Luotsinmäenhaara Kaisa Lehto Maaperägeologian osasto Maantieteen ja geologian laitos Turun Yliopisto 3.2.2011 Sisällysluettelo
LisätiedotPORIN TULVASUOJELUHANKE: KOKEMÄENJOEN YKSIUOMAISEN OSAN LISÄTUTKIMUKSET JA ANALYYSI. Janne Niinikoski
28.7.2011 PORIN TULVASUOJELUHANKE: KOKEMÄENJOEN YKSIUOMAISEN OSAN LISÄTUTKIMUKSET JA ANALYYSI Janne Niinikoski 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Tutkimusmenetelmä... 3 3. Tulokset ja tulosten tulkinta...
LisätiedotTahkolahden vesistösedimentin koontiraportti
Tahkon matkailukeskuksen keskustan liikennejärjestelyjen ja ympäristön kehittäminen Tuomas Pelkonen 29. huhtikuuta 2019 / 1 Tahkolahden vesistösedimentin koontiraportti Geologian tutkimuskeskus on tehnyt
LisätiedotSedimenttianalyysin tulokset
Liite 6 Sedimenttianalyysin tulokset Sedimenttinäytteet otettiin kokoomanäytteenä ruopattavista kohdista noin 1,2 metrin syvyyteen saakka. Näytteissä on mukana siis eloperäisen aineksen lisäksi pohjan
LisätiedotLiite 8. Koverharin sataman sedimenttitutkimus vuonna 2015.
Liite 8. Koverharin sataman sedimenttitutkimus vuonna 2015. Kala- ja vesijulkaisuja nro 187 Sauli Vatanen Koverharin sataman sedimenttitutkimus vuonna 2015 KUVAILULEHTI Julkaisija: Kala- ja vesitutkimus
LisätiedotOlli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys
Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 213 Sisällys 1. Vedenlaatu... 2 1.1. Happipitoisuus ja hapen kyllästysaste... 3 1.2. Ravinteet ja klorofylli-a... 4 1.3. Alkaliniteetti ja ph...
LisätiedotKuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus.
Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus. 2012 Envitop Oy Riihitie 5, 90240 Oulu Tel: 08375046 etunimi.sukunimi@envitop.com www.envitop.com 2/5 KUUSAKOSKI OY Janne Huovinen Oulu 1 Tausta Valtioneuvoston
LisätiedotTilannekatsaus RUOPPAUS- JA LÄJITYSOHJE
Tilannekatsaus 18.3.2014 RUOPPAUS- JA LÄJITYSOHJE MISSÄ MENNÄÄN? YM:n asettaman työryhmän toimikausi päättyi 15.1.2014 20.2.2014 saapunut ohjeluonnos viimeiselle kierrokselle työryhmän sisällä, kommentointi
Lisätiedot1 KOKEMÄENJOEN SUISTON MAAPERÄN SYNTYHISTORIA
1 KOKEMÄENJOEN SUISTON MAAPERÄN SYNTYHISTORIA Porin alueen maaperä on Suomen oloissa erityislaatuinen. Poikkeuksellisen paksun maaperäpeitteen syntyyn on vaikuttanut hiekkakiven hauras rakenne. Hiekkakivi
LisätiedotFINAS-akkreditoitu testauslaboratorio T 025. SELVITYS ENDOMINES OY:n SIVUKIVINÄYTTEIDEN LIUKOISUUDESTA
FINAS-akkreditoitu testauslaboratorio T 0 SELVITYS ENDOMINES OY:n SIVUKIVINÄYTTEIDEN LIUKOISUUDESTA LABTIUM OY Endomines Oy Selvitys sivukivinäytteiden liukoisuudesta Tilaaja: Endomines Oy Juha Reinikainen
LisätiedotTampereen Infra Yhdyskuntatekniikka
Tampereen Infra Yhdyskuntatekniikka Pilaantuneisuustarkastelu tontilla Ristinarkku-4940-6 Tampereen kaupunki tekee uutta asemakaavaa (nro 8224) tontille 4940-6 Tampereen Ristinarkussa. Tilaajan pyynnöstä
LisätiedotKEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE
PENTTI PAUKKONEN VALUHIEKAN HAITTA-AINETUTKIMUS KEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE Työ nro 82102448 23.10.2002 VALUHIEKAN HAITTA-AINETUTKIMUS Kehävalu Oy 1 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 2 2. TUTKIMUSKOHDE 2 2.1
LisätiedotTutkimuskohteen sijainti Kalvola, Leteensuo Kartan mittakaava 1:
Tutkimuskohteen sijainti Kalvola, Leteensuo Kartan mittakaava 1:400 000 HUMUSTU?'KIMuS!r~iLVC?LA, LETEENSUO Tutkimuskohteen sija-inti Tutkimuksen. tarkcitus Työn suoritus ja näytteenotto Näytteiden ja
LisätiedotENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS
ENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS NOORA LINDROOS, RAMBOLL FINLAND OY noora.lindroos@ramboll.fi TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Ohjausryhmä: Ympäristöministeriö Metsäteollisuus
LisätiedotHAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360
Vastaanottaja Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti ID 1 387 178 Päivämäärä 13.8.2015 HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360 PAIKOITUSALUEEN MAAPERÄN HAITTA-AINETUTKIMUS
LisätiedotSulfidisavien tutkiminen
Sulfidisavien tutkiminen Ympäristö- ja pohjatutkimusteemapäivä 9.10.2014 Mikael Eklund Geologian tutkimuskeskus 9.10.2014 1 Peruskäsitteitä Sulfidisedimentti (Potentiaalinen hapan sulfaattimaa) Maaperässä
LisätiedotTaustapitoisuusrekisteri TAPIR. Timo Tarvainen Geologian tutkimuskeskus
Taustapitoisuusrekisteri TAPIR Timo Tarvainen Geologian tutkimuskeskus GTK + SYKE yhteishanke 2008-2009: Valtakunnallinen taustapitoisuustietokanta Suomi jaetaan geokemian karttojen perusteella provinsseihin,
LisätiedotLIITE 4. Pintavesitarkkailutuloksia
LIITE 4 Pintavesitarkkailutuloksia Tutkimustodistus Nro VEJV898/2011 4.7.2011 1(2) YMPÄRISTÖLABORATORIO Toivonen Yhtiöt Oy Ruskon jätteenkäsittelykeskuksen pintavesitarkkailu Näytteenottopäivä: 11.5.2011
Lisätiedot#!$! # # 1 3 %!!$ " & ' #
%&'( )! ## * *, -(,.(( %/ (+ ## 0! """##$ # 1/ # '2/ # // #3 # )((/, #!,.(+/, # )!!!!! # 4. # /2/, # *2/,., #3, # 1 "!!! #!$! # # 1 3 %!!$ " & ' # &&55 6,.( ).( 3 5.7 % # 1/ # # #.( 1 (()!*+,)-!!!!!$.//#
LisätiedotSEDIMENTTITUTKIMUS HAMINAN PAPPILANSAARTEN ALUEELLA SYKSYLLÄ 2016
SEDIMENTTITUTKIMUS HAMINAN PAPPILANSAARTEN ALUEELLA SYKSYLLÄ 2016 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 346/2016 Marja Anttila-Huhtinen TIIVISTELMÄ Haminan Pappilansaarten salmista haettiin
LisätiedotVUOSAAREN SATAMA UUDEN PISTOLAITURI- ALUEEN SEDIMENTTI- TUTKIMUS
Vastaanottaja Helsingin Energia Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä 6.9.2013 VUOSAAREN SATAMA UUDEN PISTOLAITURI- ALUEEN SEDIMENTTI- TUTKIMUS VUOSAAREN SATAMA UUDEN PISTOLAITURIALUEEN SEDIMENTTITUTKIMUS
LisätiedotSEDIMENTTISELVITYKSET 2014
KELIBER OY KESKI-POHJANMAAN LITIUM- PROVINSSIN PERUSTILASELVITYKSET SEDIMENTTISELVITYKSET 2014 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 20854 Keliber Oy Sedimenttiselvitykset 2014 i KELIBER OY SEDIMENTTISELVITYKSET
LisätiedotHIIDENSALMI, LOHJA SEDIMENTIN PILAANTUNEISUUSTUTKIMUS. Lohjan kaupunki Palvelutuotanto / rakennuttaminen ja kaupunkitekniikka Seppo Lötjönen
Vastaanottaja Lohjan kaupunki Palvelutuotanto / rakennuttaminen ja kaupunkitekniikka Seppo Lötjönen Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä 19.9.2018 Viite 1510042322 HIIDENSALMI, LOHJA SEDIMENTIN
LisätiedotHERNESAAREN OSAYLEISKAAVA-ALUEEN SEDIMENTTI- TUTKIMUKSET
FCG Finnish Consulting Group Oy Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto HERNESAAREN OSAYLEISKAAVA-ALUEEN SEDIMENTTI- TUTKIMUKSET Tutkimusraportti LUONNOS 15.11.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Tutkimusraportti
LisätiedotHÄMEENLINNA ASEMANSEUTU MAAPERÄN PILAANTU- NEISUUDEN JATKOTUT- KIMUS
Vastaanottaja Hämeenlinnan kaupunki Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä 7.10.2015 Viite 1510019903 HÄMEENLINNA ASEMANSEUTU MAAPERÄN PILAANTU- NEISUUDEN JATKOTUT- KIMUS ASEMANSEUTU MAAPERÄN PILAANTUNEISUUDEN
LisätiedotKarkearakeisten happamien sulfaattimaiden erityispiirteet
Karkearakeisten happamien sulfaattimaiden erityispiirteet Valokuva: Stefan Mattbäck Stefan Mattbäck 1,2, Anton Boman 2, Andreas Sandfält 1, Jaakko Auri 2, and Peter Österholm 1 1 Åbo Akademi, Geologi och
LisätiedotKRISTIINANKAUPUNGIN EDUSTAN MERITUULIPUISTO Merialueen nykytila. Ari Hanski 16.12.2008
KRISTIINANKAUPUNGIN EDUSTAN MERITUULIPUISTO Merialueen nykytila Ari Hanski 16.12.2008 KESÄLLÄ 2008 TEHDYT SUUNNITTELUALUEEN VEDENALAISLUONNON INVENTOINNIT JA MUUT SELVITYKSET VAIKUTUSARVIOINNIN POHJAKSI
LisätiedotTUTKIMUSRAPORTTI 062/ /SEP/1989. Jakelu. OKME 2 kpl MOREENITUTKIMUS ILOMANTSI, KERÄLÄNVAARA ZN-CU
TUTKIMUSRAPORTTI 062/4244 01/SEP/1989 - Jakelu OKME 2 kpl - MOREENITUTKIMUS ILOMANTSI, KERÄLÄNVAARA ZN-CU TUTKIMUSRAPORTTI 062/4244 01/SEP/1989 JOHDANTO MAASTOTUTKIMUKSET TULOSTEN TARKASTELU LIITTEET Näytepistekartta
LisätiedotASBESTI- JA HAITTA-AINEKARTOITUS 23.3 ja KOY JOENSUUN JOKELANKULMA TORIKATU 26, JOENSUU
1/11 ASBESTI- JA HAITTA-AINEKARTOITUS 23.3 ja 26.3 2018 KOY JOENSUUN JOKELANKULMA TORIKATU 26, 80100 JOENSUU 2/11 ASBESTI- JA HAITTA-AINEKARTOITUS Tutkimus pvm : 23.3 JA 26.3 2018 Toimipaikka: A-Kuivaus
LisätiedotSEDIMENTTITUTKIMUSRAPORTTI JA KUSTANNUSARVIO
SEDIMENTTITUTKIMUSRAPORTTI JA KUSTANNUSARVIO HERNESAARI, HELSINKI, ENV552 VENESATAMA, RANTAPUISTO JA RISTEILIJÄLAITURI HELSINGIN KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO 13.11.2014 VAHANEN ENVIRONMENT OY Linnoitustie
LisätiedotRuoppauksen ja läjityksen ympäristövaikutukset. Aarno Kotilainen, Geologian tutkimuskeskus
Ruoppauksen ja läjityksen ympäristövaikutukset Aarno Kotilainen, Geologian tutkimuskeskus Merenpohjaan kohdistuva toiminta kuten ruoppaus ja läjitys kuormittaa ympäristöä, ja huonosti suunniteltuna ja
LisätiedotPäätös. Satama-altaan ruoppausmassojen läjityskelpoisuuden arviointi, Turku
Päätös Etelä-Suomi Nro 252/2010/4 Dnro ESAVI/420/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 31.12.2010 ASIA LUVAN HAKIJA Satama-altaan ruoppausmassojen läjityskelpoisuuden arviointi, Turku Turun Satama ARVIOINTIPYYNTÖ
LisätiedotPäätös. Aurajoen ruoppausmassojen läjityskelpoisuuden arviointi, Turku
Etelä-Suomi Päätös Nro 44/2010/4 Dnro ESAVI/38/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 7.4.2010 ASIA LUVAN HAKIJA Aurajoen ruoppausmassojen läjityskelpoisuuden arviointi, Turku Turun Satama MERKINTÄ Länsi-Suomen
LisätiedotENTINEN ÖLJYVARASTOALUE ÖLJYSATAMANTIE 90, AJOS, KEMI
SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY TEBOIL AB ENTINEN ÖLJYVARASTOALUE ÖLJYSATAMANTIE 90, AJOS, KEMI Pohjaveden laadun tarkkailu FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 26.6.2013 1160-P20618 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA
LisätiedotKK4 P25 KK2 P24 KK1 KK3 P26 KK5 P23. HP mg/kg öljy. HP mg/kg öljy. Massanvaihto 2004 (syv. 3m) Massanvaihto 2000
Kaupunginvaltuusto 25.1.2016 Liite 2 3 P25 KK4 491-2-10-111 P26 P24 KK2 KK3 KK1 Rakennenäytteet kellarikerroksesta: MHT1 (Tiiliseinä) MHT2 (Betonilattia) P23 HP 2 1100 mg/kg öljy KK5 Massanvaihto 2004
LisätiedotKuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet.
Kuva 1-8-8. Kuerjoen (FS4, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (, ) tarkkailupisteet. Kuva 1-8-9. Kuerjoki. 189 1.8.4.3 Kuerjoki ja Kivivuopionoja Kuerjoen vedenlaatua on tarkasteltu kahdesta tarkkailupisteestä
LisätiedotTutkimusraportti KUOPION ENERGIA OY Snellmaninkatu 25, KUOPIO Maaperän pilaantuneisuustutkimus
Tutkimusraportti 101005340-019 19.6.2017 KUOPION ENERGIA OY Snellmaninkatu 25, KUOPIO Maaperän pilaantuneisuustutkimus 1 Esipuhe Pöyry Finland Oy on Kuopion Energia Oy:n toimeksiannosta tehnyt maaperän
LisätiedotEsikäsittely, mikroaaltohajotus, kuningasvesi ok Metallit 1. Aromaattiset hiilivedyt ja oksygenaatit, PIMA ok
Pvm: 16.8.2013 1/2 Projekti: 1510005691/9 Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaarantie 66 88120 TUHKAKYLÄ Tutkimuksen nimi: Talvivaara Sotkamo Oy, sakkanäytteiden kaatopaikkakelpoisuustutkimukset, Maauimala, kon
LisätiedotPÄÄTÖS. Nro 179/2013/2 Dnro ESAVI/73/04.09/2013 Annettu julkipanon jälkeen
PÄÄTÖS Etelä-Suomi Nro 179/2013/2 Dnro ESAVI/73/04.09/2013 Annettu julkipanon jälkeen 30.8.2013 ASIA Vaasan hallinto-oikeuden muuttamassa, Loviisan kalustokeskuksen edustan merialueen ruoppaamista ja ruoppausmassojen
LisätiedotTampereen Rantaväylä (Vt 12) välillä Santalahti-Naistenlahti, tiesuunnitelman täydentäminen
TAMPEREEN KAUPUNKI Kaupunkiympäristön kehittäminen Tampereen Rantaväylä (Vt 12) välillä Santalahti-Naistenlahti, tiesuunnitelman täydentäminen SANTALAHDEN RANTAPENGERRYSALUEEN SEDIMENTTITUT- KIMUKSET TUTKIMUSRAPORTTI
LisätiedotKristiinankaupungin kaupunki
67070175.EW.slu 7.1.2008 Kristiinankaupungin kaupunki Entisen rautatiealueen maaperän pilaantuneisuuden tutkimusraportti (Korttelit 426, 427 ja 435) 1 SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ 2 2 TAUSTAA 2 3 NÄYTTEENOTTO 2 3.1
LisätiedotWESTENERGY OY AB MUSTASAAREN JÄTTEENPOLTTOLAITOKSEN KATTILATUHKA JA SAVUKAASUNPUHDISTUSJÄTE
29/15/KRi 4.2.2015 1(9) WESTENERGY OY AB MUSTASAAREN JÄTTEENPOLTTOLAITOKSEN KATTILATUHKA JA SAVUKAASUNPUHDISTUSJÄTE Vuosiraportti 2014 16/15/KRi 21.1.2015 2(9) SISÄLLYS 1 Johdanto... 3 2 Näytteenotto...
LisätiedotFiran vesilaitos. Laitosanalyysit. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi
Laitosanalyysit Firan vesilaitos Lämpötila C 3 8,3 8,4 4 8,4 9 ph-luku 3 6,5 6,5 4 7,9 8,1 Alkaliteetti mmol/l 3 0,53 0,59 4 1 1,1 Happi 3 2,8 4 4 11,4 11,7 Hiilidioksidi 3 23,7 25 4 1 1,9 Rauta Fe 3
LisätiedotSEOSMULLAN TUOTESELOSTEEN LAATIMISOHJE
Vastuuhenkilö Lehtolainen Sivu/sivut 1 / 5 SEOSMULLAN TUOTESELOSTEEN LAATIMISOHJE Seosmullalla tarkoitetaan MMMa 24/11 liitteen I kasvualustojen seosmullat (5A2) ryhmään kuuluvaa lannoitevalmistetta, joka
LisätiedotKOHMALAN OSAYLEISKAAVA, NOKIA MAAPERÄN ARSEENIN TAUSTAPITOISUUSTUTKIMUS
Vastaanottaja Nokian kaupunki, Asko Riihimäki Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä 23.12.2013 KOHMALAN OSAYLEISKAAVA, NOKIA MAAPERÄN ARSEENIN TAUSTAPITOISUUSTUTKIMUS KOHMALAN OSAYLEISKAAVA-ALUE
LisätiedotAijalan Cu, Zn, Pb-kaivoksen aiheuttama metallikuormitus vesistöön ja kuormituksen mahdollinen hallinta
Aijalan Cu, Zn, Pb-kaivoksen aiheuttama metallikuormitus vesistöön ja kuormituksen mahdollinen hallinta Kaisa Martikainen, MUTKU-päivät 2017 Pro Gradu, Helsingin yliopisto, Geotieteiden ja maantieteen
LisätiedotHappamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Länsi-Suomen yksikkö Kokkola Happamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla Anton Boman ja Jaakko Auri GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
LisätiedotKalkitusaineiden tuoteselosteohje
Esittelijä Suoniitty Sivu/sivut 1 / 8 1 Yleistä Lannoitevalmisteen ostajalle tai käyttäjälle on myynnin tai luovutuksen yhteydessä aina annettava tuoteseloste. Osa kalkitusaineista, kuten kalkkikivi, magnesiumpitoinen
Lisätiedot2/2004. TBT- ja raskasmetallikartoitus telakoiden ja venesatamien edustoilta Helsingissä vuonna Liisa Autio
2/2004 TBT- ja raskasmetallikartoitus telakoiden ja venesatamien edustoilta Helsingissä vuonna 2003 Liisa Autio Helsinki 2004 TBT- ja raskasmetallikartoitus telakoiden ja venesatamien edustoilta Helsingissä
LisätiedotFinnoon altaan sedimenttitutkimukset Raportti
FINNOON OSAYLEISKAAVA Finnoon altaan sedimenttitutkimukset Raportti 28.4.2011 Sito Oy Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen julkaisuja 8/2011 Finnoon altaan sedimenttitutkimus, tutkimusraportti 28.4.2011
Lisätiedot!"## "$! % & $ $ " #$ " '( $&
!"## $ "$! % & $ " #$ " ' $& !"##"$! %&$$"#$" '$& * && ) * *!"" #$$$% & #$$$% ''') ! ",-*..-" / 0.!/12.*" $ %, )-. -. 1 3 4 - $ % 5 / - 0 0. /.-.* $ 5 4 $ 3 4 $ * 4 $4 5 4 $4 65 4 $4 0-4 $4 0 $ $44 0 $
LisätiedotEviran raportti. Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tuhkavalvonnan tuloksia vuosilta 2007-2009
Eviran raportti Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tuhkavalvonnan tuloksia vuosilta 2007-2009 Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tuhkavalvonnan tuloksia vuosilta 2007 2009 Dnro 7171/0749/2010 Eviran
LisätiedotKipparlahden sedimenttitutkimukset
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A HELSINGIN KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Kipparlahden sedimenttitutkimukset 2012 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P12694P003 P12694P003 1 (15) SHäm/MVä/AIt Sisällysluettelo
LisätiedotLiitetaulukko 1/11. Tutkittujen materiaalien kokonaispitoisuudet KOTIMAINEN MB-JÄTE <1MM SAKSAN MB- JÄTE <1MM POHJAKUONA <10MM
Liitetaulukko 1/11 Tutkittujen materiaalien kokonaispitoisuudet NÄYTE KOTIMAINEN MB-JÄTE
LisätiedotLuontainen arseeni ja kiviainestuotanto Pirkanmaalla ja Hämeessä
Luontainen arseeni ja kiviainestuotanto Pirkanmaalla ja Hämeessä ohjeistusta kiviainesten kestävään käyttöön Asrocks-hanke v. 2011-2014. LIFE10ENV/FI/000062 ASROCKS. With the contribution of the LIFE financial
LisätiedotHIENORAKEISEN MATERIAALIN PARTIKKELIKOON MÄÄRITYS Menetelmän siirto ja validointi
HIENORAKEISEN MATERIAALIN PARTIKKELIKOON MÄÄRITYS Menetelmän siirto ja validointi TTY, Rakennustekniikan laitos, maa- ja pohjarakenteiden laboratorio (GEOLA) Opinnäytetyö Joulukuu 2016 Tero Porkka Sisältö
LisätiedotRaidesepelinäytteenottoa ja esikäsittelyä koskevan ohjeistuksen taustaselvitys Mutku-päivät, Tampere Hannu Hautakangas
Raidesepelinäytteenottoa ja esikäsittelyä koskevan ohjeistuksen taustaselvitys 30.3.2017 Mutku-päivät, Tampere Hannu Hautakangas Taustaa Selvityshanke aloitettiin keväällä 2013 Liikenneviraston toimeksiannosta
LisätiedotLkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi
Firan vesilaitos Lahelan vesilaitos Lämpötila C 12 9,5 14,4 12 7,9 8,5 ph-luku 12 6,6 6,7 12 8,0 8,1 Alkaliteetti mmol/l 12 0,5 0,5 12 1,1 1,1 Happi mg/l 12 4,2 5,3 12 11,5 13,2 Hiilidioksidi mg/l 12 21
LisätiedotSade, mm Keskilämpötila, o C sade sade 2016 lämpötila lämpötila 2016
18 25 15 2 Sade, mm 12 9 6 15 1 5 Keskilämpötila, o C 3-5 sade 2-215 sade 216 lämpötila 2-215 lämpötila 216 Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry JAKSORAPORTTI Yhdistelmätaulukko
LisätiedotSEDIMENTTITUTKIMUSRAPORTTI
SEDIMENTTITUTKIMUSRAPORTTI SUKELTAJAN SUORITTAMA NÄYTTEENOTTO SOMPASAAREN ALUEEN SEDIMENTISTÄ HELSINGIN KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO ENV520 27.3.2014 VAHANEN ENVIRONMENT OY Linnoitustie 5, FI-02600 Espoo
LisätiedotRIIHIMÄEN KAUPUNKI KORTTIONMÄEN KAATOPAIKKA YMPÄRISTÖTUTKIMUKSET
Vastaanottaja Riihimäen kaupunki Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä 23.6.2011 Viite 82136875 RIIHIMÄEN KAUPUNKI KORTTIONMÄEN KAATOPAIKKA YMPÄRISTÖTUTKIMUKSET RIIHIMÄEN KAUPUNKI KORTTIONMÄEN KAATOPAIKKA
LisätiedotTutkimusraportti: Sedimentin haitta-ainepitoisuudet
FCG Finnish Consulting Group Oy Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto KRUUNUVUORENSELKÄ, LAAJASALON LIIKENNEYHTEYS Tutkimusraportti: Sedimentin haitta-ainepitoisuudet 5.1.2012 FCG Finnish Consulting
LisätiedotSEDIMENTTITUTKIMUSRAPORTTI
SEDIMENTTITUTKIMUSRAPORTTI SUKELTAJAN SUORITTAMA NÄYTTEENOTTO KRUUNUNHAAN SILTASUUNNITTELUALUEEN SEDIMENTISTÄ HELSINGIN KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO ENV520 27.3.2014 VAHANEN ENVIRONMENT OY Linnoitustie 5,
LisätiedotArseeniriskin hallinta kiviainesliiketoiminnassa. Pirjo Kuula TTY/Maa- ja pohjarakenteet
Arseeniriskin hallinta kiviainesliiketoiminnassa Pirjo Kuula TTY/Maa- ja pohjarakenteet Sisältö Faktat Arseenin esiintyminen kallioperässä ja pohjavedessä Mitä pitää mitata ja milloin? Arseenipitoisuuden
LisätiedotVastaanottaja Riikinvoima Oy Asiakirjatyyppi Koosteraportti Päivämäärä RIIKINVOIMAN JÄTTEENPOLTTOLAITOKSEN TUHKIEN ANALYYSITULOKSET
Vastaanottaja Riikinvoima Oy Asiakirjatyyppi Koosteraportti Päivämäärä 3.1.2017 RIIKINVOIMAN JÄTTEENPOLTTOLAITOKSEN TUHKIEN ANALYYSITULOKSET TIIVISTELMÄ Päivämäärä 3.1.2016 Laatinut Valtteri Laine, LUT
LisätiedotNTKIMJSKOHTEEN SlJAINTI AKAIWEN, SAHAKOSKI KARTAN MITTAKAAVA 1 :
NTKIMJSKOHTEEN SlJAINTI AKAIWEN, SAHAKOSKI KARTAN MITTAKAAVA 1 : 400 000 OUTOKUMPU Oy Malminets inta MOREENITUTKIMUS AHLAINEN, SAHAKOSKI Tutkimuskohteen sijainti Tutkimuksen tarkoitus Tyon suoritus ja
LisätiedotKaiHali & DROMINÄ hankkeiden loppuseminaari
KaiHali & DROMINÄ hankkeiden loppuseminaari Sedimentin geokemiallisten olojen muuttuminen kaivoskuormituksessa (KaiHali-projektin työpaketin 2 osatehtävä 3), Jari Mäkinen, Tommi Kauppila ja Tatu Lahtinen
LisätiedotE-P Järviseudun Järvisedimenttienergiahanke Seinäjoen ammattikorkeakoulu Maa- ja metsätalouden yksikkö Anna Saarela Alajärvi 12.6.
E-P Järviseudun Järvisedimenttienergiahanke Seinäjoen ammattikorkeakoulu Maa- ja metsätalouden yksikkö Anna Saarela Alajärvi 12.6.2012 E-P Järviseudun Järvisedimenttienergiahanke Hankkeen toteuttaja SeAMK,
LisätiedotHAPPAMAT SULFAATTIMAAT - haitat ja niiden torjuminen. FRESHABIT, Karjaa 31.3.2016 Mikael Eklund, Peter Edén ja Jaakko Auri Geologian tutkimuskeskus
HAPPAMAT SULFAATTIMAAT - haitat ja niiden torjuminen FRESHABIT, Karjaa 31.3.2016 Mikael Eklund, Peter Edén ja Jaakko Auri Geologian tutkimuskeskus 31.3.2016 1 Peruskäsitteitä Sulfidisedimentti (Potentiaalinen
LisätiedotTepsa ja Palojärvi: Kohteellisten moreeninäytteiden uudelleenanalysointi
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Malmit ja teollisuusmineraalit Espoo 5/2019 Tepsa ja Palojärvi: Kohteellisten moreeninäytteiden uudelleenanalysointi Anne Taivalkoski GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 5/2019 GEOLOGIAN
LisätiedotROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA
RAPORTTI 1 (5) Rovaniemen kaupunki Kaavoituspäällikkö Tarja Outila Hallituskatu 7, PL 8216 96100 ROVANIEMI ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA YLEISTÄ
LisätiedotKokemäenjoen suiston kehitys, maaperämuodostumat ja niiden kemialliset piirteet
Kokemäenjoen suiston kehitys, maaperämuodostumat ja niiden kemialliset piirteet Catherine Cripps, Janita Peltonen, Matti Räsänen, Pekka Huhta, Janne Niinikoski Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen
LisätiedotKOKEMÄENJOEN DELTAN MAAPERÄMUODOSTUMAT JA NIIDEN VAIKUTUS PORIN TULVASUOJELUUN
KOKEMÄENJOEN DELTAN MAAPERÄMUODOSTUMAT JA NIIDEN VAIKUTUS PORIN TULVASUOJELUUN Pro gradu tutkielma Janne Niinikoski Turun Yliopisto Maantieteen ja geologian laitos Geologian osasto 20.06.2011 SISÄLLYSLUETTELO
LisätiedotTORNION RÖYTTÄN MERITUULIVOIMAPUISTO GEOTEKNISET TUTKIMUKSET JA YMPÄRISTÖNÄYTTEENOTTO
Vastaanottaja Rajakiiri Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 11.1.2013 TORNION RÖYTTÄN MERITUULIVOIMAPUISTO GEOTEKNISET TUTKIMUKSET JA YMPÄRISTÖNÄYTTEENOTTO MAALISKUU 2011 ELOKUU 2011 LÄJITYSALUE 2012
LisätiedotMAAPERÄN PILAANTU- NEISUUSTUTKIMUS, ASEMAKAAVANMUU- TOSALUE, LUOLALA- TUPAVUORI
Vastaanottaja Naantalin kaupunki Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä 29.5.2012 MAAPERÄN PILAANTU- NEISUUSTUTKIMUS, ASEMAKAAVANMUU- TOSALUE, LUOLALA- TUPAVUORI MAAPERÄN PILAANTUNEISUUSTUTKIMUS,
LisätiedotMuutokset kotimaisen luonnonkalan ympäristömyrkkypitoisuuksissa (EU-kalat III)
Muutokset kotimaisen luonnonkalan ympäristömyrkkypitoisuuksissa (EU-kalat III) Tässä kalvosarjassa on esitelty hankkeen keskeisimmät tulokset tiiviisti. Koko raportti on luettavissa osoitteessa: http://urn.fi/urn:isbn:978-952-287-600-3
LisätiedotTEIVAANRANNAN ASEMAKAAVAMUUTOS, LAHTI MAAPERÄN JA SEDIMENTIN PILAANTUNEISUUSELVITYKSET
Vastaanottaja Lahden kaupunki/ Markus Lehmuskoski Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä 10/2017 TEIVAANRANNAN ASEMAKAAVAMUUTOS, LAHTI MAAPERÄN JA SEDIMENTIN PILAANTUNEISUUSELVITYKSET MAAPERÄN JA
LisätiedotLaitakarin Kala Oy Lausunto maaperän tilasta tulevan kalankasvattamon alueella
1 Laitakarin Kala Oy 5.1.2017 Lausunto maaperän tilasta tulevan kalankasvattamon alueella 1 TOIMEKSIANTO Laitakarin Kala Oy on hakenut suunnittelemalleen kalankasvatuslaitokselle ympäristöja vesitalouslupaa
LisätiedotTUTKIMUSTODISTUS 2012E
TUTKIMUSTODISTUS 2012E- 21512-1 Tarkkailu: Talvivaara kipsisakka-altaan vuoto 2012 Tarkkailukierros: vko 51 Tilaaja: Pöyry Finland Oy Otto pvm. Tulo pvm. Tutkimuksen lopetus pvm. Havaintopaikka Tunnus
LisätiedotYMPÄRISTÖTEKNISET TUTKIMUKSET VETURITALLIT, PORI. Porin kaupunki, TPK/OM/rt. Veturitallinkatu / Muistokatu, Pori
303037 YMPÄRISTÖTEKNISET TUTKIMUKSET VETURITALLIT, PORI Porin kaupunki, TPK/OM/rt Veturitallinkatu / Muistokatu, Pori 21.2.2011 303037 YMPÄRISTÖTEKNISET TUTKIMUKSET VETURITALLIT, PORI Porin kaupunki, TPK/OM/rt
LisätiedotPäätös Nro 6/2012/2 Dnro ESAVI/220/04.09/2011. Annettu julkipanon jälkeen
Etelä-Suomi Päätös Nro 6/2012/2 Dnro ESAVI/220/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 12.1.2012 ASIA Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätöksen nro 99/2009/2 lupamääräyksen 6 mukainen Turun kantasataman
Lisätiedot51/17/AKu (9)
51/17/AKu 23.1.2017 1 (9) WESTENERGY OY AB MUSTASAAREN JÄTTEENPOLTTOLAITOKSEN KATTILATUHKA JA SAVUKAASUNPUHDISTUSJÄTE Vuosiraportti 2016 51/17/AKu 23.1.2017 2 (9) Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Näytteenotto...
LisätiedotTURUN JÄTTEENPOLT- TOLAITOS SAVUKAASUJEN RASKASMETALLI- JA DIOKSIINIMITTAUKSET 2013
Vastaanottaja Jätteenpolttolaitos TE Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 18.12.2013 Viite 1510005392-001A TURUN JÄTTEENPOLT- TOLAITOS SAVUKAASUJEN RASKASMETALLI- JA DIOKSIINIMITTAUKSET 2013 TURUN JÄTTEENPOLTTOLAITOS
LisätiedotPysyvän kaivannaisjätteen luokittelu-hanke
Pysyvän kaivannaisjätteen luokittelu-hanke Maa-ainespäivä, SYKE 4.5.2011 1 Tausta Hankkeen taustana on pysyvän kaivannaisjätteen määrittely kaivannaisjätedirektiivin (2006/21/EY), komission päätöksen (2009/359/EY)
LisätiedotTUTKIMUSSELOSTE. Tarkkailu: Talvivaaran prosessin ylijäämävedet 2012 Jakelu: Tarkkailukierros: vko 2. Tutkimuksen lopetus pvm
TUTKIMUSSELOSTE Tarkkailu: Talvivaaran prosessin ylijäämävedet 2012 Jakelu: pirkko.virta@poyry.com Tarkkailukierros: vko 2 hanna.kurtti@poyry.com Tilaaja: Pöyry Finland Oy Havaintopaikka Tunnus Näytenumero
LisätiedotHappamat sulfaattimaat ja niiden tunnistaminen. Mirkka Hadzic Suomen ympäristökeskus, SYKE Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2018
Happamat sulfaattimaat ja niiden tunnistaminen Mirkka Hadzic Suomen ympäristökeskus, SYKE Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2018 Kuva: https://commons.wikimedia.org/wiki/file:litorinameri_5000_eaa.svg
LisätiedotAnalyysi Menetelmä Yksikkö Kaivovesi Tehdasalue P1. 148,4 Alkaliniteetti Sis. men. O-Y-003 mmol/l < 0,02 Väriluku. lämpötilakompensaatio
Tutkimustodistus 2012-8409 1(3) 06.08.2012 Pöyry Finland Oy PL 40774 LASKUTUS Näytetiedot Näyte Kaivovesi Näyte otettu 12.06.2012 Näytteen ottaja Esa-Pekka Kukkonen Saapunut 13.06.2012 Näytteenoton syy
LisätiedotPIMA-selvitys/raportti
PIMA-selvitys/raportti Hietakyläntie 171 Pyhäsalmi Kunta: Pyhäjärvi Kaupunginosa: 403 Kortteli/Tila: 25 Tontti/Rek.nro: 38 Sivu 2 / 4 PIMA-selvitys/raportti 1. KOHDE JA TUTKIMUKSET 1.1 Toimeksianto Raahen
LisätiedotTUTKIMUSSELOSTE, NUKKUMAJOEN SAHA-ALUE, INARI
POHJOIS-SUOMEN BETONI- 23.12.2015 JA MAALABORATORIO OY Nahkimontie 9 tel. 016-364 902 E-Mail etunimi.sukunimi@pbm.fi 1 INARIN KUNTA Arto Leppälä Piiskuntie 2 99800 IVALO TUTKIMUSSELOSTE, NUKKUMAJOEN SAHA-ALUE,
LisätiedotÍ%R]'ÂÂÂVqEÎ. Päivämäärä Sivu 1 / 2
113-2016-00010172 Päivämäärä 14.9.2016 Sivu 1 / 2 Reisjärven Vesiosuuskunta Asiakasnro: KF0000653 Reisjärven Vesiosuuskunta Kirkkotie 6 A 1 85900 Reisjärvi Jakelu : Jorma Turunen (jorma.turunen@selanne.net),
LisätiedotUudistuvan ruoppaus- ja läjitysohjeen keskeisiä muutosesityksiä. Erikoistutkija Jani Salminen Työryhmän sihteeri
Uudistuvan ruoppaus- ja läjitysohjeen keskeisiä muutosesityksiä Erikoistutkija Jani Salminen Työryhmän sihteeri 2 3 Keskeisiä uudistusehdotuksia KAPPALE 2 Lainsäädäntöosio päivitetään ja tiivistetään Vesilain
LisätiedotTulosten analysointi. Liite 1. Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma
Liite 1 Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma Tulosten analysointi Liite loppuraporttiin Jani Isokääntä 9.4.2015 Sisällys 1.Tutkimustulosten
LisätiedotEURAJOEN YLÄOSAN TULVASUOJELU. Varsinais-Suomen ELY-keskus.
EURAJOEN YLÄOSAN TULVASUOJELU Varsinais-Suomen ELY-keskus. 14.2.2019 Perustiedot Eurajoen yläosasta Eurajoen yläosaksi kutsutaan jokiosuutta Eurakoskelta Kauttualle, osuuden pituus 14 km. Pituuskaltevuus
LisätiedotMAAPERÄN PILAANTUNEISUUSSELVITYS
GEOPALVELU OY TYÖ N:O 13043 22.03.2013 SKOL jäsen ATALAN KERROSTALOT 1 / 6838 / ATALA / TAMPERE Atanväylä 2 33580 TAMPERE Ristimäenkatu 2 33310 Tampere Puhelin (03) 2767 200 Faksi (03) 2767 222 Sähköposti
Lisätiedot1. TUTKIMUSSUUNNITELMA
BOREAL BIOREF OY KEMIJÄRVEN SEDIMENTTITUTKIMUS Tutkimuksen suoritti: Ahma ympäristö Oy Näytteenotto: Simo Paksuniemi, iktyonomi, 16.8.2017 Raportti: Olli-Pekka Vieltojärvi, FM biofysiikka, 26.9.2017 Liite
LisätiedotAuri Koivuhuhta Sonkajärvi
Sotkamon Talvivaaran ympäristön vesien harvinaiset maametallien sekä talliumin, lyijyn ja uraanin pitoisuudet GTK:n tekemän selvityksen tulosten esittely Esityksen sisältö Mitä ovat harvinaiset maametallit
Lisätiedot1(5) Purso Oy/Olavi Pajarinen Alumiinitie 1 37200 SIURO
1(5) P I R K A N M A A N PÄÄTÖS Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S pilaantuneen alueen puhdistamisesta... Annetaan julkipanon jälkeen Ympäristönsuojeluosasto Päivämäärä Diaarinumero 27.8.2008 PIR-2008-Y-269-114
LisätiedotTutkimuskohteen sijainti: Eli järvi 1 :
Tutkimuskohteen sijainti: K E M I Eli järvi 1 : 400 000 OUTOKUMPU Oy - Malminetsinta HUMUSTUTKIMUSKOKEILU KEMI, ELIJARVI Tutkimusalueen sijainti Tutkimuksen tarkoitus Näytteenoton suoritus Preparointi
LisätiedotPilaantunut maaperä ja sen kunnostustarve
Pilaantunut maaperä ja sen kunnostustarve Tuuli Aaltonen Projektijohtaja Ympäristön kunnostus ja riskienhallinta FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy puh. 044 7046 273, tuuli.aaltonen@fcg.fi 13.2.2017 Page
LisätiedotASROCKS - Ohjeistusta kivi- ja
ASROCKS - Ohjeistusta kivi- ja maa-ainesten kestävään käyttöön luontaisesti korkeiden arseenipitoisuuksien alueilla PANK-menetelmäpäivä 23.1.2014 LIFE10 ENV/FI/062 ASROCKS Esityksen sisältö Mikä ASROCKS-hanke?
Lisätiedot