Arviointikertomus vuodelta Tarkastuslautakunta

Transkriptio

1 Arviointikertomus vuodelta 2013 Tarkastuslautakunta

2

3 1. Puheenjohtajan katsaus Vuosi 2013 oli nykyisen tarkastuslautakunnan ensimmäinen kausi. Uuden tarkastuslautakunnan puheenjohtaja sekä varapuheenjohtaja saivat mahdollisuuden osallistua alkuvuoden 2013 aikana edellisen tarkastuslautakunnan kokouksiin ja tutustua heidän työskentelyyn. Siitä saatiin ensiaskeleet tarkastuslautakuntatyöskentelyyn. Ylöjärven tarkastuslautakunta osallistui vuoden 2013 aikana tarkastuslautakuntien verkostoitumishankkeeseen. Verkostoitumishankkeen tarkoituksena oli tarkastuslautakuntien toiminnan kehittäminen sekä näkökulman luominen uuteen kuntalakiin. Tähän liittyen tarkastuslautakunnan puheenjohtaja sekä edellinen puheenjohtaja Minna Sorsa osallistuivat Kuntatalolla pidettyyn seminaariin, jossa oli kaikkien hankkeeseen osallistuneiden kuntien edustus paikalla. Lisäksi Ylöjärvellä pidettiin kaksi seminaaria ja Helsingissä Kuntatalolla edelleen hankkeen päätösseminaari. Hankkeen loppuraportti valmistunee vuoden 2014 aikana. Lisäksi tarkastuslautakunta osallistui vuoden 2013 aikana kolmeen koulutustilaisuuteen, Tampereella, Tallinnassa sekä Pirkkalassa. Tarkastuslautakunnan puheenjohtajalla oli myös mahdollisuus osallistua Tampereen kaupunkiseudun tarkastuslautakuntien puheenjohtajien yhteisiin kokouksiin. Vuoden 2013 aikana kokousten järjestämisvastuussa oli Nokian kaupunki. Kokouksissa on käsitelty muun muassa kaupunkiseudun kuntien asiakasmaksuja, joista on kerrottu tarkemmin arviointikertomuksen luvussa 3.4. Tarkastuslautakunta vieraili vuoden 2013 aikana useissa kaupungin yksiköissä. Lautakunta koki, että kaikkialla oli miellyttävä vastaanotto ja että viranhaltijat toimittivat aktiivisesti tarkastuslautakunnan arviointityössään tarvitsemia tietoja. Tarkastuslautakunta haluaa esittää heille kiitokset, sekä samalla koko Ylöjärven kaupungin henkilöstölle joustavuudesta haastavassa taloudellisessa tilanteessa. Tarkastuslautakunnan työtä ovat ohjanneet vuoden 2013 aikana BDO Audiator Oy:stä Hanna Kuhanen, Pauliina Mikkola sekä vastuunalainen tilintarkastaja Minna Ainasvuori. Lisäksi lautakunnan sihteerinä on toiminut kaupungin organisaatiosta Kaija Aaltonen. Tarkastuslautakunta haluaa esittää myös heille kiitokset tuesta. Lisäksi puheenjohtaja haluaa kiittää tarkastuslautakunnan jäseniä aktiivisesta ja hyvässä yhteishengessä tehdystä työstä. Lopuksi tarkastuslautakunta haluaa edelleen korostaa talouden tarkkaa seurantaa, olemme menossa hyvään suuntaan ja tästä on hyvä jatkaa eteenpäin. 2

4 2. Tarkastuslautakunnan toiminta Tarkastuslautakunnan tehtävänä on valmistella valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioitava, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet kunnassa ja kuntakonsernissa toteutuneet. Lisäksi tarkastuslautakunnan on huolehdittava kunnan ja sen tytäryhteisöjen tarkastuksen yhteensovittamisesta. Lautakunta myös seuraa tilintarkastajan tarkastussuunnitelman toteutumista ja tekee tarvittaessa esityksiä ulkoisen ja sisäisen valvonnan sekä arvioinnin yhteensovittamisesta ja tilintarkastuksen kehittämisestä. Valtuustokaudeksi valittuun tarkastuslautakuntaan kuuluivat tarkastusvuonna 2013 seuraavat jäsenet ja varajäsenet: Varsinaiset jäsenet Erkki Törmä, puheenjohtaja Johanna Kivimäki, varapuheenjohtaja Janne Heinonen Markku Mäki-Ventelä Kaija Pispa Liisa Schali Marko Taipale Varajäsenet Jaana Lamminen Jari Suosalo Matti Ylitalo Elisa Niemelä Timo Järvenpää Jere Paldanius Riikka Salakari Tarkastuslautakunta ja tilintarkastajat: Edessä jäsen Marko Taipale ja puheenjohtaja Erkki Törmä. Keskellä jäsen Liisa Schali, varapuheenjohtaja Johanna Kivimäki, jäsen Kaija Pispa, sihteeri Kaija Aaltonen ja tilintarkastaja Pauliina Mikkola. Takana jäsenet Markku Mäki-Ventelä ja Janne Heinonen sekä vastuullinen tilintarkastaja Minna Ainasvuori. 3

5 Lautakunnan jäsenistä Markku Mäki-Ventelä on myös teknisen lautakunnan jäsen sekä liikenneturvallisuustyöryhmän jäsen, Janne Heinonen on myös perusturvalautakunnan varajäsen, Kaija Pispa on myös ympäristölautakunnan varajäsen sekä Liisa Schali on myös Pirkanmaan sairaanhoitopiirin valtuuston varajäsen. Varajäsenet Jaana Lamminen, Riikka Salakari, Jari Suosalo ja Matti Ylitalo ovat myös asukaslautakunnan jäseniä. Varajäsen Jere Paldanius on myös koulutuslautakunnan jäsen ja varajäsen Timo Järvenpää on myös ympäristölautakunnan jäsen. He eivät ole osallistuneet kyseisten lautakuntien alaisen toiminnan arviointiin. Varajäsenten esteellisyyksiä on sovellettu tapauskohtaisesti. Kaupungin tilintarkastajaksi valtuustokaudelle on valittu JHTT-yhteisö BDO Audiator Oy, jonka nimeämänä vastuullisena tilintarkastajana on tilikaudella 2013 toiminut JHTT Minna Ainasvuori. Tarkastusvuonna 2013 (kesän 2013 ja kevään 2014 välisenä aikana) tarkastuslautakunta on pitänyt 9 kokousta. Lautakunnassa päätöksenteko on tapahtunut puheenjohtajan selostuksen pohjalta ja lautakunnan sihteerinä on tarkastusvuonna toiminut kaupungin organisaatiosta palvelusihteeri Kaija Aaltonen. Lautakunnan avustajina ovat toimineet BDO Audiator Oy:stä Hanna Kuhanen ( saakka) ja Pauliina Mikkola ( lähtien). Lautakunta valmisteli vuonna 2013 arviointisuunnitelman, joka kattaa valtuustokauden aikana koko kaupungin toiminnan arvioinnin. Suunnitelmassa on määritelty vuosittain tarkemman arvioinnin kohteeksi valitut vastuualueet. Arviointisuunnitelmaa on tarkennettu vuosittain lautakunnan työohjelmassa. Arvioinnin painopistealueina tarkastusvuonna 2013 olivat kuntastrategian toteutuminen, talouden tasapainottamistoimenpiteiden seuraaminen sekä sosiaali- ja terveysalan tehtäväalueet. Arvioinnin painopistealueiden viranhaltijoista on kokouksissa käynyt terveys- ja sosiaalijohtaja Anne Santalahti, johtava ylilääkäri Jussi Saarnisto, sairaalan osastonhoitaja Tuula- Anneli Laine, rakennuttamispäällikkö Jukka Nurmi, vanhustyön johtaja Sirpa Ellala, johtava hoitaja Seija Ritala, Työterveyspalvelu Viisarin toimitusjohtaja Miisa Visakorpi, Ylöjärven Vesi liikelaitoksen toimitusjohtaja Hannu Myllynen sekä perhekeskuksen ylilääkäri Paula Pasanen- Aro. Lisäksi perusturvalautakunnan puheenjohtaja oli haastateltavana yhdessä kokouksessa. Lautakunta hyödynsi systemaattisesti haastatteluissa omaa arviointilomakettaan. Kaupungin keskushallinnon viranhaltijoista talousjohtaja on kahdessa kokouksessa kertonut kaupungin talouden tilasta, tilinpäätöksestä ja talouden tasapainottamistoimenpiteiden toteutumisesta. Kaupunginjohtaja on marraskuun kokouksessa kertonut kaupungin ajankohtaisista asioista. Tarkastuslautakunta osallistui myös vuonna 2012 alkaneeseen tarkastuslautakuntien toiminnan kehittämisen verkostoprojektiin, jonka tarkoituksena on tuoda esiin tarkastuslautakuntien näkökulmaa kuntalain valmisteluun. Hankkeen loppuseminaari pidettiin Helsingissä Hankkeen loppuraportti julkaistaan vuoden 2014 aikana. Lisäksi lautakunta osallistui Tampereen kaupunkiseudun tarkastuslautakuntien yhteistyöhön. Vuoden 2013 aikana tehtiin yhteinen Tampereen kaupunkiseudun kuntien asiakasmaksujen arviointi. Lautakunnan puheenjohtaja on myös osallistunut Tampereen kaupunkiseudun tarkastuslautakuntien puheenjohtajien kokouksiin, jotka muodostavat keskeisen osa yhteistyöstä. Lautakunta osallistui myös Pirkkalan kunnan järjestämään seudulliseen koulutukseen. 4

6 3. Vuosittain arviointikertomuksessa seurattavat Uuden tarkastuslautakunnan arvioinnin painopistealueet tarkastusvuonna 2013 olivat kuntastrategian toteutuminen, talouden tasapainottamistoimenpiteiden seuraaminen sekä sosiaalija terveysalan tehtäväalueet. Strategian toteutumista arvioidaan kappaleessa 4.1 ja talouden tasapainottamistoimenpiteitä tässä luvussa omassa kohdassaan. Uusi lautakunta päätti myös jatkaa osittain aiemman lautakunnan vuosittain seuraamia kohteita, sillä ne liittyivät kiinteästi arvioitaviin sosiaali- ja terveysalan tehtäväalueisiin. Erikoissairaanhoidon kustannusten kehitys Lautakunta kiinnostui toimikaudellaan erikoissairaanhoidon kustannusten kehityksestä. Vuoden 2013 aikana erikoissairaanhoitoon jouduttiin lisäämään merkittävästi rahoitusta, koska kalliinhoidon tasauksen ja sairaankuljetuksen lisämaksut toteutuivat noin euroa arvioitua suurempina. Erikoissairaanhoidon kustannukset asukasta kohden nousivat vuoden 2013 aikana edelleen voimakkaasti Sairaanhoitopiirin kustannukset /asukas 879,49 904,64 943,88 Muun erikoissairaanhoidon kustannukset /asukas 46,42 46,07 52,46 Taulukko 1. Erikoissairaanhoidon kustannusten kehitys Lautakunta pitää huolestuttavana erikoissairaanhoidon menojen merkittävää kasvua. Erikoissairaanhoidon menoihin vaikuttaminen on haastavaa, mutta lautakunta toivoo vastuuhenkilöiden kiinnittävän jatkuvaa huomiota menojen kehitykseen. Hammashoidon jonotilanne Aiempi lautakunta kiinnitti jo vuoden 2009 arviointikertomuksessaan huomiota hammashoidon jonotilanteeseen. Nykyinen lautakunta jatkoi jonotilanteen seurantaa. Vuosina 2010 ja 2011 hammashoidon jonotilanne pysyi melko vakaana, mutta vuonna 2012 jonoissa oli kasvua. Vuoden 2013 aikana jonotilanne kuitenkin lopulta purkautui siten, että joulukuun lopussa jonoja ei enää ollut. Töiden uudelleen organisoinnilla sekä kannustavilla lisätyöpalkkioilla jonot saatiin purettua ja samalla myös aluehallintoviraston uhkasakkouhka väistyi. 5/ /2010 3/2011 2/2012 9/2012 1/ /2013 Hammashoidon jonotilanne Taulukko 2: Hammashoidon jonotilanne vuodesta 2010, kiireetön hoito. Tarkastuslautakunta on tyytyväinen, että hammashoidon jonotilanne on saatu hallintaan. Lisäksi lautakunta haluaa esittää kiitokset työntekijöille ja johdolle joustavuudesta sekä venymisestä sellaisiin toimenpiteisiin, joilla jonot on saatu purettua. 5

7 Perheneuvolan jonotilanne Aiempi lautakunta on seurannut perheneuvolan jonotilannetta vuodesta 2009 lähtien. Perheneuvolan jonotilannetta on saatu purettua merkittävästi vuoden 2013 aikana. Perheneuvolassa aloitti uusi sosiaalityöntekijä-psykologi -työpari loppuvuodesta 2013, jolla oli merkittävä vaikutus jonojen purkautumiseen. Vuoden 2012 aikana perheneuvolassa hoidettiin noin 73 perhettä, vuonna 2013 määrä oli jo noin 127 perhettä. Asiakkaiden luottamus palvelujen saatavuuteen ja nopeaan avunsaantiin vaikuttaa parantuneen. Perheneuvolassa on edelleen haasteena se, että esimerkiksi terapioihin ei ole käytettävissä lainkaan ostopalvelurahoitusta. Lisäksi tulee voimaan uusi opiskelijahuoltolaki, joka aiheuttaa kahden uuden koulupsykologin tarpeen. 10/2009 4/2010 3/2011 2/ / /2013 Puheterapia (pvä) lapset/20 aikuiset 90 Psykologi (pvä) Sosiaalityöntekijä (pvä) Taulukko 3: Perheneuvolan jonotilanne vuodesta 2009, kiireetön hoito. Tarkastuslautakunta on tyytyväinen, että perheneuvolan jonotilannetta on saatu purettua. Lisäksi lautakunta haluaa esittää kiitokset työntekijöille ja johdolle joustavuudesta sekä venymisestä sellaisiin toimenpiteisiin, joilla jonoja on saatu pienemmiksi. Lautakunta pyytää kuitenkin kiinnittämään huomiota siihen, että perheneuvolalle kohdistettaisiin riittävästi määrärahoja myös ennaltaehkäisevien terapiapalvelujen hankintaan. Vanhustenhuollon palvelurakenne Lautakunta jatkoi aiemman lautakunnan tavoin vanhustenhuollon palvelurakenteen kehittymisen seurantaa. Kehityksen etenemistä on seurattu keräämällä tietoja kotona asuvista ja toisaalta pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevista yli 75-vuotiaista ikäihmisistä. Saadun selvityksen perusteella kotona asuvien yli 75-vuotiaiden osuus oli Ylöjärvellä 92,4 % (tilanne maaliskuussa 2014). Pitkäaikaisessa laitoshoidossa oli puolestaan 4,2 % yli 75-vuotiaista ylöjärveläisistä. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevien osuus on hieman kasvanut viime vuoteen 2012 verrattuna. Valtakunnallisten suositusten mukaan 75-vuotta täyttäneistä henkilöistä % tulisi asua kotona itsenäisesti, 5-6 % tulisi olla tehostetun palveluasumisen piirissä sekä 3 % pitkäaikaisessa laitoshoidossa. 6

8 Pitkäaikaisen laitoshoidon asiakkaat, yli 75-vuotiaat 4,5 % 4,7 % 4,0 % 4,2 % Kotona asuvat, yli 75-vuotiaat 93,0 % 92,5 % 93,0 % 92,4 % Taulukko 4. Kotona asuvat ja pitkäaikaisen laitoshoidon 75 vuotta täyttäneet asiakkaat. Tehostetun palveluasumisen piirissä oli vuoden 2013 lopussa 3,4 % yli 75-vuotiaista ikäihmisistä ja tavallisen palveluasumisen piirissä 2,5 %. Tavallisen palveluasumisen piirissä olevien lukumäärä kasvoi 0,1 %, tehostetun palveluasumisen piirissä olevien lukumäärä puolestaan laski 0,1 %. Vanhustenhuollossa tavoitellaan muutosta laitoshoidosta edullisempaan tehostetun palveluasumisen rakenteeseen, joka vähentää hoitopäiväkohtaisia kustannuksia. Vaikka asumispalveluiden tarve tulee jatkossa kasvamaan, palvelurakennetta muuttamalla kustannusten kasvua saadaan hidastettua. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista velvoittaa, että iäkkäällä henkilöllä on oikeus saada muut kuin kiireelliset sosiaalipalvelut viimeistään kolmen kuukauden kuluessa päätöksen teosta. Haastatteluissa saadun tiedon mukaan, määräaikaa ei pystytä kaikilta osin tällä hetkellä noudattamaan. Asumispalveluiden ostoilla saataisiin joustoa, kun määräajat uhkaavat täyttyä. Tarkastuslautakunta haluaa kiinnittää huomiota vanhusten palvelurakenteen muutostarpeeseen. Vuonna 2013 kehitys notkahti yli 75-vuotiaiden pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevien asukkaiden osalta. Ikäihmisten palvelut ovat myös jäljessä valtakunnallisesta pitkäaikaisen laitoshoidon ja tehostetun palveluasumisen suosituksista. Ennaltaehkäisevä toimeentulotuki Lautakunta selvitti, miten Ylöjärven kaupunki saavuttaa sosiaali- ja terveysministeriön suositteleman ennaltaehkäisevän toimeentulotuen osuuden (3,3 prosenttia) toimeentulotukimenoista. Saadun selvityksen mukaan ennaltaehkäisevän toimeentulotuen osuus on kasvanut 3 %:iin vuonna Aiempina vuosina saadun selvityksen perusteella Ylöjärvi käyttää lastensuojelussaan ennaltaehkäisevän toimeentulotuen kriteereihin sopivia menoja siten, että jos menojen kirjaukset tehtäisiin toimeentulotukeen, vajausta ei tosiasiassa olisi ,6 % 2,0 % 2,9 % 2,5 % 3,0 % Taulukko 4: Ehkäisevän toimeentulotuen osuus toimeentulotukimenoista Tarkastuslautakunnan mielestä kehityssuunta on positiivinen, mutta valtakunnalliseen tavoitetasoon 3,3 % on edelleen syytä pyrkiä. 7

9 Talousarvioylitykset ja talouden tasapainottamistoimenpiteiden arviointi Vuosina 2011 ja 2012 edellinen lautakunta havaitsi merkittäviä talousarvioylityksiä. Vuoden 2013 osalta tilanne kuitenkin parani. Merkittäviä toimintakatteen ylityksiä oli vuonna 2013 neljällä vastuualueella, kun vuonna 2012 merkittäviä ylityksiä oli seitsemällä vastuualueella. Vuonna 2013 kaupungin toimintatuotot (66,8 milj. euroa) ylittivät talousarviossa ennakoidun noin eurolla. Toimintamenot (204,7 milj. euroa) ylittyivät noin euroa. Nettona toimintakate (-137,9 milj. euroa) toteutui noin euroa talousarviota parempana. Ylitykset eivät olleet kokonaisuudessaan merkittäviä. Talousarvioylityksiä on arvioitu tarkemmin luvussa 5.1. Vaikka tilinpäätöksen 2013 käyttötalousosassa on mukana muutamia merkittäviä talousarviopoikkeamia, voidaan kuitenkin todeta talousarvioseurannan kehittyneen parempaan suuntaan. Lautakunta haluaa kuitenkin edelleen korostaa ajantasaisen talousarvioseurannan, budjetoinnin täydellisyyden ja realistisuuden sekä tarvittaessa talousarviomuutosten tärkeyttä. Lisäksi lautakunta toivoo, että määrärahan lisäysesitysten rinnalle tuotaisiin myös tieto siitä, miten toimintaa sopeuttamalla voitaisiin pysyä talousarviossa. Lautakunta tarkasteli myös talouden tasapainottamisohjelman toteutumisesta. Tasapainottamisohjelman toteumaseurantaa oli tehty vuoden 2013 aikana kolme kertaa. Joulukuun 2013 tilannetta käsiteltiin valtuustossa Suoraan käyttötalousmenoihin kohdistuvilla tasapainotustoimenpiteillä voitiin katsoa olleen suuri merkitys tilinpäätöksestä ilmenevään käyttömenojen kasvun hidastumiseen vuonna Ohjelman selvitys- ja kehityshankkeiden kautta ei laajasti löydetty ratkaisevia toimintatapamuutoksia, mutta selvitystyöllä on tuotettu tietoa sekä valmiuksia, joita tarvitaan vaikeassa taloustilanteessa. Toiminnallisten tavoitteiden mitattavuus ja arviointi Toiminnallisten tavoitteiden asettamistapaan ja tavoitetasoa kuvaavien mittareiden käyttöön on kiinnitetty huomiota jo vuoden 2009 arviointikertomuksessa edellisen tarkastuslautakunnan toimesta. Vuonna 2013 täysin toteutuneita tavoitteita oli 65,3 %, osittain toteutuneita 17,9 % ja toteutumatta jäi 4,2 %. Vaikeasti mitattavia tavoitteita oli lautakunnan mielestä 12,6 % kaikista tavoitteista ,4 % 65,9 % 55,0 % 51,6 % 65,3 % Taulukko 5: Täysin toteutuneet toiminnalliset tavoitteet (tarkastuslautakunnan näkemys). Lautakunta pyytää edelleen kiinnittämään huomiota siihen, että tavoitteiden toteutumisvertailussa vastattaisiin selkeämmin asetettuun tavoitteeseen sekä otettaisiin tarkemmin kantaa tavoitteen toteutumiseen tai toteutumatta jäämiseen (toteutui/ei toteutunut). Lisäksi toteutumatta jääneiden sekä osittain toteutuneiden tavoitteiden osalta olisi hyvä esittää perustelut. Lautakunta toteaa myös, että tavoitteet ovat kehittyneet mitattavampaan muotoon, mutta toivoo edelleen huomion kiinnittämistä tavoitteen määrittämiseen. 8

10 Toiminnallisten tavoitteiden toteutumista arvioidaan tarkemmin luvussa 4, yhteenveto toimielimittäin on kertomuksen liitteessä 2. Konserniyhtiöiden tavoitteet ja niiden toteutuminen Tarkastuslautakunta on seurannut arviointikertomuksissaan myös konserniyhteisöille asetettuja tavoitteita ja tavoitteiden toteutumista. Asiaa käsitellään tarkemmin luvussa

11 4. Arvio asetettujen tavoitteiden toteutumisesta 4.1. Arvio kaupunkistrategian mukaisten tavoitteiden toteutumisesta Tilinpäätöskirjan alussa on raportoitu Ylöjärven kaupunkistrategiasta johdettujen strategisten tavoitteiden toteutumisesta. Tavoitteita on asetettu kuudesta eri näkökulmasta, joiden toteutumisesta on alla esitetty arviot näkökulmittain. Vakaa talous Ylöjärven kaupungin taloudellinen tilanne parani vuonna 2013 edelliseen vuoteen verrattuna. Tilanteeseen vaikutti merkittävästi satunnaiset kertaluonteiset tuloerät, mutta myös menojen kasvua saatiin hidastettua. Talouden tasapainon arviointimittareiksi asetettiin seuraavat tunnusluvut: vuosikatteen ja nettoinvestointien välinen suhde, vuosikate, konsernin lainakanta sekä tilikauden tulos. Kaupunkistrategiassa talouden hallinnalle asetetuista tavoitteista vain tilikauden tuloksen tavoite toteutui. Tilikauden tulos oli 3,7 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Tilikauden tulokseen vaikuttivat vahvasti satunnaiset kertaluonteiset tuloerät, kirjatut lisäpoistot sekä verotulotilitysten aikatauluihin tulleet muutokset. Mikäli näitä eriä ei oteta huomioon, tilikauden tulos olisi ollut noin 1,0 miljoonaa euroa alijäämäinen. Talouden hallinnalle asetettiin tavoitteeksi myös prosessien kehittäminen talouden näkökulmasta (talonrakennuksen investointiprosessi) ja omaisuuden hallinta (luopuminen omaisuudesta, jota ei perustoiminnoissa tarvita). Tavoitteista vain prosessien kehittäminen talouden näkökulmasta on tilinpäätöskirjan mukaan toteutunut. Toteutunut vuosikate asukasta kohden oli vuonna euroa (tavoite 400 euroa/asukas). Kokonaisuudessaan vuosikate kattoi (ilman Pirko-Kiinteistöt Oy:n osakkeita) noin 51 prosenttia kaupungin nettoinvestoinneista (tavoite 60 %). Konsernin lainakannan tavoite oli alle euroa asukasta kohden. Toteuma vuoden 2013 lopussa oli euroa asukasta kohden. Tilikauden tuloksen tavoitteena oli 0-tulos, toteuma oli 3,7 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Talouden tarkempi arviointi on esitetty luvussa 5. Ylijäämäisestä tuloksesta huolimatta, lautakunta esittää huolestuneisuutensa kaupungin talouden kehityksestä. Kunnille asetetaan yhä uusia velvoitteita samalla kun verotulojen ja valtionosuuksien kehitys heikkenee. Lisäksi haasteita aiheuttavat tulevaisuuden investointitarpeet. Yrittäminen ja työ Ylöjärven tavoite luoda kaupungista kilpailukykyinen yritysten toimintaympäristö toteutui asetettujen arviointimittareiden pohjalta tarkasteltuna hyvin. Uusien yritysten osalta nettolisäys oli 85, kun tavoite oli 60. Myös uusia yritys-, liike- ja varastotiloja valmistui vuoden 2013 aikana asetettua tavoitetta enemmän. Yritystonttivarannon tavoitteet saavutettiin vuoden 2013 aikana. Luovutettavissa oli yli 16 tonttia ja lisäksi tonttitarjontaan myös suuryrityksille oli varauduttu. Yritystonttien myynnissä oli lisäksi huomioitu toimialan laatu ja elinvoimaisuus. 10

12 Työpaikkaomavaraisuudelle oli asetettu tavoitteeksi 70,0 prosenttia. Viimeisin tilastotieto on vuodelta 2011 ja sen mukaan työpaikkaomavaraisuus oli 67,7 prosenttia. Tavoitteen toteutumisen seuranta ei käytännössä ole mahdollista tilastoinnin hitauden vuoksi. Ammatillisessa koulutuksen osalta tavoitteena oli 120 aloituspaikkaa. Tavoite toteutui, kun ensimmäisellä vuosikurssilla aloitti 124 ammatillisen koulutuksen opiskelijaa Ylöjärvellä. Työttömyyttä koskevia tavoitteita ei saavutettu. Alle 25-vuotiaita työttömiä oli vuoden 2013 lopussa 212, kun tavoitteena oli enintään 120 työtöntä. Työttömyysaste vuoden lopussa, 12,1 prosenttia, ylitti tavoitearvon noin neljällä prosenttiyksiköllä ja pitkäaikaistyöttömien määrä 561 ylitti tavoitellun enimmäismäärän 286 henkilöllä. Talouden pitkään jatkunut epävarma tilanne on heijastunut voimakkaasti työllisyyteen Pirkanmaalla sekä valtakunnallisesti. Alla on kuvattu työttömyyden kehitystä Ylöjärven kaupungissa Muutos Työttömien lkm Työttömyysaste, % 10,5 % 9,4 % 8,4 % 9,5 % 12,1 % 2,6 % Alle 25-vuotiaat työttömät Pirkanmaa, työttömyysaste, % 13,5 % 11,9 % 10,9 % 11,9 % 14,8 % 2,9 % Koko maa, työttömyysaste, % 11,3 % 10,3 % 9,7 % 10,7 % 12,6 % 1,9 % Taulukko 6: Työttömien lukumäärän kehitys Ylöjärven kaupungissa Lautakunta esittää huolestuneisuutensa työttömien lukumäärän kehityksestä. Ylöjärvi yhteistyössä Kaupungin tavoite järjestää palveluja ja kehittää Tampereen kaupunkiseutua kokonaisuutena yhteistyössä seudun muiden kuntien kanssa eteni suunnitelmallisesti. Sen sijaan uusien asuntojen valmistumiselle asetettu tavoite, 280 asuntoa, ei toteutunut. Uusia asuntoja valmistui vain 160. Joukkoliikenteen seudullisten tariffien vahvistaminen eteni siten, että valtuusto antoi asiasta linjauksensa ja päätös tehdään seututasolla vuosien 2014 ja 2015 aikana. Valtuusto päätti myös kaupunkiraitiotien priorisoinnista maankäytön suunnittelussa. Seudullisten yhteistyöhankkeiden tavoitteista toteutui seudullisten hankkeiden käsittely kaupunginhallituksessa säännönmukaisesti ja kaupunginvaltuustossa vähintään kaksi kertaa vuodessa, selvitystyö Tampereen kaupunkiseudun elinvoiman turvaamiseksi, Tredun ja seutuopiston toiminnan käynnistymisen seuraaminen sekä seudullisen hammashuollon järjestämisen selvittäminen. Seudullisen vesihuollon yhteistyöjärjestelyjen ratkaisun toteutumista ei voida tilinpäätöskirjan perusteella arvioida. Toimiva kaupunkirakenne Tavoiteltua väestönkasvua ei saavutettu vuoden 2013 aikana. Kaupungin väestönkasvu oli 0,6 prosenttia (tavoite 1,5 %). Myöskään asuntotuotannon kaavatavoitetta kolmen vuoden kaavavarannosta ei saavutettu. Kaavavarannon toteuma oli noin kaksi vuotta. Tavoite keskustan osayleiskaavaprosessin etenemisestä sen sijaan saavutettiin. Lisäksi tavoite kouluverkkosuun- 11

13 nitelman tarkentamisen osalta toteutui ja asiaa käsitellään toimielimissä kevään 2014 aikana. Myös Siltatien asemakaava-alueen toteutusaikataulu laadittiin tavoitteen mukaisesti. Monipuolisen ja laadukkaan asumisen tavoitteista saavutettiin haja-asutusalueiden rakentamisen seudullisten periaatteiden hyväksyminen sekä tontinluovutuksessa ja lupamenettelyssä huomioitu monipuolinen asuntotuotanto kaupungin eri alueilla. Myös tavoite asuntotuotannon pientalovaltaisuudesta toteutui. Sen sijaan tavoite rakentamisen painopistealueesta keskustan alueella toteutui vain osittain rakennushankkeiden viivästymisten johdosta ja tavoite sosiaalisen asuntotuotannon lisäämisestä ei toteutunut. Haja-asutusalueen palveluvyöhykkeet on määritelty osittain, tavoite ei näin täysin toteutunut. Puhtaalle ja monipuoliselle luonnolle asetetut tavoitteet saavutettiin. Tavoitteita asetettiin raakaveden riittävyydelle, luonnon monimuotoisuuden säilymiselle sekä luontoalueiden virkistyskäytölle. Uudistuva Ylöjärvi Tavoitteet kuntalaisten vuorovaikutteisista osallistumis- ja palautekanavista saavutettiin. Asukaslautakunta on järjestänyt vuorovaikutteisia osallistumismahdollisuuksia, muun muassa asukastilaisuuksia ajankohtaisista asioista. Myös palautteiden käsittelyä on täsmennetty. Tällä hetkellä kaupungin internetsivujen palautelomakkeiden kautta tulleista viesteistä kootaan yhteenveto osastoille kuukausittain. Vaaleilla valittujen päättäjien vastuun lisäämiseen ja yhteiseen kokonaisnäkemykseen liittyvistä tavoitteista saavutettiin valtuustotyön arviointi ja valtuustokauden aloitukseen liittyvän koulutuksen järjestäminen. Lisäksi uuden valtuuston toiminnan kehitystoiveet kartoitettiin tavoitteen mukaisesti. Sen sijaan kaupungin uuden strategian valmistelua päätettiin lykätä ja päätösten vaikuttavuuden arviointia ei otettu systemaattisesti käyttöön. Näiltä osin tavoitteet eivät toteutuneet. Kuntalaisten asiakaslähtöisen ja tehokkaan palvelun tavoitteista toteutui hyvinvointisuunnitelmassa määritelty ennaltaehkäisevien toimenpiteiden määrittely kaupungin yksiköille. Vuoden 2013 hyvinvointisuunnitelma sisälsi 50 erilaajuista toimenpidettä. Palveluiden tuotantokustannusten kehitystä koskeva tavoite toteutui osittain, arviointiperusteena oli kaupungin menojen kasvun merkittävä hidastuminen yleisellä tasolla. Palveluprosessien asiakaslähtöisyyden arviointi osastoittain siirrettiin vuoden 2014 tavoitteisiin. Hyvinvoiva ylöjärveläinen Asetetuista tavoitteista saavutettiin suurin osa, esimerkiksi pitkäkestoisesti sijoitettujen lasten ja nuorten lukumäärä oli vuoden 2013 lopussa 46 lasta (tavoite alle 60 lasta) ja peruskoulun jälkeisten opintojen keskeytysprosentti oli 3,7 (tavoite alle 5 %). Kotona asuvien ikäihmisten (yli 75-vuotiaat) osuus oli vuoden lopussa 92,4 %, kun tavoite oli 93 %. Lisäksi psykiatrisen sairaalahoidon hoitopäivien toteuma oli 102 päivää asukasta kohden, kun tavoite oli enintään 140 päivää asukasta kohden. Henkilöstön kokonaistyötyytyväisyyden tavoitteeksi asetettiin 3,3/5 ja tavoite ylitettiin. Henkilöstön kokonaistyötyytyväisyys oli 3,74/5. Tavoitteista ei saavutettu muun muassa henkilöstön sairauspoissaoloille asetettua enimmäismäärää 13 päivää työntekijää kohden, toteuma oli keskimäärin 14,9 päivää työntekijää kohden. 12

14 4.2. Arvio toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta toimielimittäin Tilinpäätöskirjan talousarvion toteutumisvertailuissa on raportoitu toimielimittäin ja vastuualueittain talousarviossa asetettujen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamisesta. Talousarvion taloudellisten tavoitteiden toteutumisvertailu on laadittu tilinpäätöskirjassa esitettyjen lukujen pohjalta, jotka sisältävät talouden tasapainottamistoimenpiteiden vuoksi tehdyt määrärahavähennykset. Tilintarkastajat havaitsivat, että kyseisiä talousarviomuutoksia ei ole kuitenkaan erikseen hyväksytetty valtuustolla. Kuntalain 1995/ :n mukaan talousarvioon tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. Kaupungissa toteutettiin vuoden 2013 aikana organisaatiomuutoksia, jolloin perustettiin uusia vastuualueita, muun muassa kaupunkikehitysosasto. Lisäksi joitakin vastuualueita siirrettiin lautakunnasta toiseen. Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden arviointi on esitetty tilinpäätöskirjan rakenteen mukaisessa järjestyksessä. Tilinpäätöskirjan mukaan vuonna 2013 talousarvioylityksiä tapahtui edelliseen vuoteen verrattuna vähemmän. Arviointikertomuksen lopussa liitteessä 1 on esitetty kootusti talousarvion toteutuminen vastuualueittain. Tarkastuslautakunta haluaa kuitenkin edelleen kiinnittää huomiota talousarvion laadinnan täydellisyyteen ja talousarvion toteutumisen seurantaan. Kuntalain 65 :n mukaan talousarvioon tulee ottaa toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot, ja kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Mahdolliset talousarvioylitykset tulee tuoda riittävän ajoissa valtuustolle tiedoksi. Lisäksi tulee kiinnittää huomiota siihen, että kaikki talousarviomuutokset hyväksytetään valtuustossa. Toiminnallisten tavoitteiden osalta arviointikertomuksen liitteenä on yhteenvetotaulukko lautakunnan arviosta siitä, miten toiminnalliset tavoitteet kokonaisuutena toteutuivat (Liite 2). Kaupunginhallituksen alainen toiminta Hallinto- ja talouspalveluiden toimintatulot ylittyivät noin euroa verrattuna talousarvioon. Poikkeaman syynä oli ennakoitua parempi maanmyynti sekä ennakoitua suurempi Kelan palautus työterveydenhuollon menoista. Toimintamenot alittuivat noin euroa, poikkeaman syytä ei ole tarkemmin selitetty tilinpäätöskirjassa. Kokonaisuutena toimintakate toteutui noin euroa talousarviota parempana. Toiminnallisista tavoitteista saavutettiin kaksi, ikäohjelman laatiminen kaupungin henkilöstölle sekä kaupunkiseudulle laadittavassa seutuselvityksessä Ylöjärven kaupungin näkökantojen huomiointi. Sen sijaan vuosikatetavoite ei toteutunut ja toimintojen tuottavuuden sekä tehokkuuden parantamiseksi ei ole tehty suunniteltuja toimenpiteitä. Tukipalveluiden vastuualueen toimintakate toteutui noin euroa talousarviota parempana. Toimintatulot toteutuivat noin euroa arvioitua suurempina ja vastaavasti menot noin euroa pienempinä. Ennakoitua suuremmille tuloille ei esitetty tilinpäätöskirjassa tarkempia perusteita. Toiminnallisista tavoitteista laadun systemaattinen seuranta ja raportointi yhdessä tilojen käyttäjän edustajan kanssa ei toteutunut täysin. Seurantaa tehtiin syyskauden aikana esimiesresurssien vähenemisen vuoksi vain satunnaisesti. Työntekijöiden työhyvinvoinnin kehittämiseen panostaminen esimiestyössä sekä esimiesten jalkautumista kohteisiin 13

15 ei voida täysin arvioida tilinpäätöskirjan tietojen perusteella. Jalkautumista on pyritty tekemään resurssien puitteissa ja työhyvinvointiin on panostettu reagoimalla aktiivisesti työntekijöiden palautteisiin. Perehdyttämissuunnitelman ja kohdekansioiden päivittämiseen liittyvä tavoite ei toteutunut vuoden 2013 aikana. Toiminnallisista tavoitteista toteutuivat ruokapalveluesimiesten työn kehittäminen muutoskoulutusta järjestämällä sekä toimialojen kanssa laadittavien palvelusopimusten kehittäminen. Vuoden 2013 alusta perustettiin kaupunkikehitysosasto, johon siirrettiin ympäristölautakunnan maankäyttöön ja ympäristöön liittyvät tehtäväalueet. Kaupunkikehitysosaston toimintatulot ylittyivät noin euroa ja vastaavasti toimintakulut olivat noin euroa budjetoitua pienemmät. Toimintakate kokonaisuutena toteutui noin euroa parempana. Alituksista sekä ylityksistä ei ole annettu tarkempaa selvitystä tilinpäätöskirjassa. Kaupunkikehitysosaston toiminnallisista tavoitteista kaksi kolmasosaa toteutui lautakunnan arvion mukaan täysin ja loput osittain. Yhden tavoitteen osalta ei voitu tilinpäätöskirjan perusteella todeta, oliko tavoite toteutunut. Kaupunkikehitysosaston toiminnallisia tavoitteita olivat muun muassa asiakaspalvelun kehittäminen ja parantaminen, rakennetun ympäristön ja ympäristösiisteyden korkean laatutason ylläpitäminen sekä voimavarojen keskittäminen kaavoitushankkeiden suorittamiseen kaavoitusohjelman mukaisesti. Lautakunta toteaa, että osa kaupunkikehitysosaston tavoitteista on vaikeasti arvioitavissa tai mitattavissa. Lautakunta haluaa kiinnittää huomiota siihen, että tavoitteet määriteltäisiin selkeiksi, ne olisivat luotettavasti mitattavissa ja että tavoitteiden määrä on sopivalla tasolla toimielimen tai vastuualueen kokoon nähden. Perusturvalautakunta Hallinto- ja erikoissairaanhoito-vastuualueen menot alittivat talousarvion noin eurolla. Tulot toteutuivat noin euroa talousarviota suurempina, joten toimintakatteen alitus oli noin euroa. Vastuualue pysyi muutostalousarviossa. Erikoissairaanhoidon kalliinhoidontasauksen ja sairaankuljetuksen lisämaksut olivat noin euroa. Vastuualueelle laadittiin käyttösuunnitelman vahvistamisen jälkeen talouden tasapainottamisohjelma, joka hallinnon ja erikoissairaanhoidon osalta toteutui suunnitellusti. Tilinpäätöksen mukaan kaksi vastuualueen toiminnallista tavoitetta toteutui ja yksi jäi toteutumatta. Tavoite 90 % perusturvaosaston yksiköistä lisää ennaltaehkäisevää työtä jäi toteutumatta tiukan tasapainottamistarpeen vuoksi. Sosiaalipalvelujen toimintakate toteutui noin euroa talousarviota heikompana, mikä johtui menojen ylittymisestä erityisesti vammaispalvelujen ja päihdehuollon palvelujen ostoissa sekä henkilöstökuluissa. Sosiaalipalvelujen toiminnallisista tavoitteista kaksi toteutui kokonaan ja tavoite Palvelusetelien käyttöä lisätään 2-3 palvelussa toteutui osittain. Sosiaalipalvelujen vastuualueen tunnusluvuista nuorisotyöttömien osuus kaupungin vuotiaasta väestöstä kasvoi merkittävästi vuoteen 2012 verrattuna. Kasvu oli 2,7 prosenttiyksikköä. Samalla myös toimeentulotukea saaneiden henkilöiden osuus nousi kaksi prosenttiyksikköä. Kasvu on seurausta yleisesti heikentyneestä taloustilanteesta. Toisaalta lastensuojelun kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten osuus laski kymmenellä henkilöllä vuoteen 2012 verrattuna. Lähipalvelujen vastuualueen osalta talousarvio ylittyi noin euroa. Toisaalta ylitys oli huomattavasti maltillisempi verrattuna vuoteen 2012 (ylitys noin euroa). Toimintame- 14

16 nojen osalta tapahtui tasaista ylitystä poliklinikalla, lääkäripalveluissa sekä perhekeskuksessa. Suunterveydenhuollon osalta saatiin kuitenkin purettua yli potilaan jono töiden uudelleen organisoinnilla sekä lisätyöpalkkioilla. Näin Aluehallintoviraston uhkasakkouhka saatiin poistettua. Lähipalvelujen vastuualueen tavoitteista saavutettiin uusiin toimintamalleihin liittynyt tavoite. Muut tavoitteet eivät toteutuneet. Myös laitospalveluissa menot ylittyivät, minkä seurauksena toimintakate toteutui noin euroa talousarviota heikommin. Suurin toimintakulujen ylitys tapahtui palvelujen ostoissa, euroa. Tämä koostui asumispalveluiden ostoista, laboratoriopalveluiden ostoista sekä lääkäripalveluiden sisäisestä laskutuksesta. Myös henkilöstökuluissa tapahtui ylitystä euroa alibudjetoinnin vuoksi. Lisäksi hoitotarvikkeita kului suunniteltua enemmän ja sisäiset vuokrat ylittyivät. Laitospalveluiden vastuualueen toiminnallisista tavoitteista yksi toteutui kokonaan, yksi osittain ja yksi ei toteutunut. Tavoite 75-vuotta täyttäneistä enintään 4,0 % on pitkäaikaisessa laitoshoidossa toteutui 4,2 % suuruisena. Lautakunta pyytää kiinnittämään huomiota alibudjetointiin, talousarvion täydellisyysperiaate edellyttää että talousarvioon on otettava kaikki tiedossa olevat tulot ja menot. Varhaiskasvatuksen vastuualueen toimintakate toteutui noin euroa talousarviota heikompana, ylitys ei ollut merkittävä. Myös vastuualueen kaikki toiminnalliset tavoitteet toteutuivat. Vastuualueella otettiin käyttöön päivähoidon palveluseteli Koulutuslautakunta Koulutuslautakunnan yhteispalveluiden vastuualueen toimintakate toteutui noin euroa talousarviota heikommin. Toimintatulot ja -menot ylittyivät lähinnä Yhteispeli-projektin tulojen ja menojen kasvusta. Vastuualueen toiminnalliset tavoitteet uusista käytänteistä päättyvän johtokuntatyöskentelyn tilalle sekä koulutuslautakunnan jäsenten osallistumisen vahvistaminen saavutettiin. Peruskoulutuksen vastuualueella toimintakate toteutui noin euroa talousarviota parempana. Menot ja tulot ylittyivät arvioidusta merkittävästi. Ylitykset selittyvät kotikuntakorvaustuloilla ja -menoilla sekä avustuksiin liittyvillä tulo- ja menokirjauksilla. Toiminnalliset tavoitteet saavutettiin yhtä lukuun ottamatta peruskoulutuksen vastuualueella. Oppilaskohtaiset käyttömenot kasvoivat 2,4 prosenttia vuoteen 2012 verrattuna. Kuitenkin peruskoulun päättäneistä oppilaista jatkokoulutuspaikan sai 99,5 % kaikista oppilaista, jota voidaan pitää erittäin hyvänä. Lukiokoulutuksen toimintakate toteutui noin euroa talousarviota parempana. Toimintamenot alittivat arvioidun ja vastaavasti toimintatulot olivat lähes nelinkertaiset budjettiin verrattuna. Toimintamenojen osalta saatiin säästöä vuokramenoissa, joka oli lopulta arvioitua pienempi. Lisäksi toimintatulot olivat merkittävästi arvioitua suuremmat Tredun maksamien opetustuntien vuoksi. Tilinpäätöksessä ei suoranaisesti vastattu kaikkien toiminnallisten tavoitteiden osalta, olivatko tavoitteet toteutuneet vai eivät. Toiminnallisen tavoitteen ja toteuman yhteys jäi yhden tavoitteen osalta hieman epäselväksi. Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta siirtyi koulutuslautakunnan alaisuuteen sivistysosaston lautakuntajaon päivityksen yhteydessä. Aamu- ja iltapäivätoiminnan vastuualueen toimintakate toteutui noin euroa talousarviota parempana. Tulot kasvoivat noin euroa 15

17 maksukorotusten sekä sisaralennusten poistamisen vuoksi. Kyseisillä muutoksilla ei ollut vuoden 2013 aikana vaikutusta toimintaan osallistuvien lasten lukumäärään. Lisäksi talousarviossa ei ollut huomioitu vammaispalvelujen maksamia koulujen loma-aikaisia hoitokorvauksia. Toiminnallisista tavoitteista saavutettiin kaksi ja kolmas tavoite toteutui osittain. Vapaa-aikalautakunta Vapaa-aikapalvelujen vastuualueen toimintakate toteutui noin euroa talousarviota parempana. Merkittävimpänä syynä tähän olivat Urheilutalon odotettua suuremmat tulot. Vastuualueen toiminnallisista tavoitteista toteutui selkeästi kolme, kahden tavoitteen osalta tavoite toteutui osittain. Tavoitteen Liikuntapalvelujen sisäisen auditoinnin tuloksia käytetään toiminnan suunnittelussa niin, että sen vaikutukset näkyvät uimahallin laajennuksen jälkeisen toiminnan järjestämisessä elokuussa 2013 toteutumisesta ei voitu varmistua ja tavoite oli ylipäätään vaikeasti arvioitavissa. Musiikkikoulutuksen toimintakate toteutui noin euroa talousarviota parempana. Merkittävimpänä syynä tähän olivat toimintatulojen ylitys asiakasmaksujen korotusten vuoksi. Toiminnallisista tavoitteista saavutettiin Pianonsoittoa yhdessä, Mauno Järvelän kansanmusiikkipaja Parkanossa sekä Yhteistyössä Saku musiikkikoulun kanssa toteutetaan kamarimusiikkileiri Sakussa. Vapaan sivistystyön osalta toteutui ensimmäinen yhteinen toimintavuosi Tampereen seudun työväenopistossa. Vastuualueen menot ylittyivät noin euroa ja toimintakate toteutui saman verran arvioitua heikompana. Menojen ylitys johtui lähinnä Ylöjärven kaupungille maksettujen tilavuokrien vuoksi, jotka olivat euroa edellisvuotta suuremmat. Vastuualueen neljästä toiminnallisesta tavoitteesta toteutui kolme. Tavoite Opetustuntimäärä pyritään pitämään vuonna 2013 vuoden 2012 tasolla ei toteutunut kokonaan, koska syyskauden 2013 opetustuntimäärä oli noin 100 tuntia pienempi edelliseen vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Vapaa-aikalautakunnan alaisuuteen siirrettiin myös nuorisopalvelut sivistysosaston lautakuntajaon päivityksen yhteydessä. Vastuualueen toimintakate toteutui noin euroa talousarviota heikompana. Toimintatulot toteutuivat noin euroa parempana johtuen leirimaksujen kasvusta. Vastaavasti toimintamenot toteutuivat noin euroa heikompana henkilöstömenojen ylittymisen vuoksi. Vastuualueen toiminnalliset tavoitteet toteutuivat pääosin, yksi tavoite toteutui vain osittain. Ympäristölautakunta Vuoden 2013 alusta ympäristölautakunnan johtosääntöä muutettiin siten, että lautakunnan tehtävät jaettiin vuoden alusta perustetun kaupunkikehitysosaston ja ympäristölautakunnan kesken. Kaupunkikehitysosastoon siirrettiin maankäytön ja ympäristön tehtäväalueet. Vastuualueen toimintakate toteutui 213 euroa talousarviota parempana ja toiminnalliset tavoitteet toteutuivat kaikkien tavoitteiden osalta. Osa tavoitteista oli kuitenkin tarkastuslautakunnan mielestä vaikeasti arvioitavissa. Rakennuslupia käsiteltiin runsaasti vuoden 2013 aikana ja lupien käsittelyaikoja saatiin lyhennettyä. 16

18 Asukaslautakunta Vuoden 2013 aikana perustettiin myös asukaslautakunta. Vastuualueen toimintakate toteutui noin euroa arvioitua parempana ja lisäksi tilinpäätöskirjan mukaan asetettu toiminnallinen tavoite saavutettiin. Uudella lautakunnalla oli vain yksi toiminnallinen tavoite ja lisäksi tavoite oli vaikeasti arvioitavissa. Tekninen lautakunta Hallinnon ja suunnittelun vastuualueen talous toteutui lähes talousarvion mukaisena. Tulot ja menot ylittyivät hieman, jolloin toimintakate toteutui euroa talousarviota heikompana. Vastuualueen toiminnalliset tavoitteet toteutuivat kaikkien tavoitteiden osalta. Kolmesta toiminnallisesta tavoitteesta yhden toteutumista oli vaikea arvioida tilinpäätöksen tietojen perusteella. Kunnallisteknisten palvelujen vastuualueen talous toteutui talousarviota paremmin, menot alittuivat verrattuna talousarvioon ja toimintatulojen toteuma oli euroa suunniteltua parempi. Toimintatulojen toteuma selittyy puun myyntitulojen sekä maa- ja vesialueiden vuokrien kasvulla. Vastuualueen toiminnalliset tavoitteet koostuivat useista osatavoitteista. Viidestä päätavoitteesta kaksi toteutui kokonaan ja kolme toteutui osittain. Tavoitteet koskevat ulkoilu- ja urheilualueita, liikenneväyliä, viheralueita, metsätiloja ja jätehuoltoa. Vastuualue asetti teiden peruskorjauksen tavoitteeksi 1,7 kilometriä vuodelle Tavoite toteutui 0,4 kilometrinä määrärahojen leikkausten vuoksi. Sisäisten teknisten palvelujen tulot sekä menot alittuivat, ja toimintakate muodostui noin euroa talousarviota paremmaksi. Varikolle asetetut toiminnalliset tavoitteet toteutuivat osittain, konekeskuksen tavoitteet puolestaan toteutuivat kokonaan. Tavoitteet liittyivät muun muassa varikon toiminnan taloudelliseen kehittämiseen ja varaston arvon pienentämiseen, sekä konekeskuksen taksojen kilpailukykyisyyteen ja uusien yhteistoimintamuotojen kartoittamiseen Nokian kaupungin kanssa. Tilakeskuksen vastuualueen toimintakate oli talousarviota parempi. Menot ylittyivät noin eurolla ja tulot puolestaan noin eurolla. Tilakeskuksen toiminnallisista tavoitteista ei ole mahdollista arvioida tavoitetta Kiinteistöjen elinkaaritaloudesta huolehtiminen. Muilta osin toiminnalliset tavoitteet saavutettiin. Ylöjärven Vesi liikelaitos Liikelaitoksen varsinaisen toiminnan tulos (liikeylijäämä) toteutui talousarviota heikompana ollen euroa (talousarvio euroa). Tilikauden ylijäämä oli myös talousarviota heikompi euroa (talousarvio euroa). Tämä johtuu lähinnä tarvikeostojen, palveluostojen sekä poistojen ylittymisestä verrattuna talousarvioon. Liikelaitos kuitenkin ylitti liikevaihtotavoitteensa. Liikelaitokselle oli asetettu 11 toiminnallista tavoitetta. Tavoitteista toteutui kokonaan yhdeksän tavoitetta ja osittain kaksi. Liikelaitoksen investoinnit toteutuivat valtuuston asettaman ylärajan puitteissa. Liikelaitos toteutti vuoden aikana asiakastyytyväisyyskyselyn alueittain. Kyselyn perusteella asiakkaat olivat tyytyväisiä juomaveden laatuun. Merkittävänä kehittämiskohteena havaittiin 17

19 asiakkaiden tiedottaminen häiriötilanteissa. Tähän reagoitiin ottamalla käyttöön tekstiviestitiedotukset vesiongelmista. Työterveyshuollon liikelaitos Viisari Liikelaitoksen liikevaihto ylitti talousarvion eurolla ja kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 3,5 %. Tilikauden alijäämä oli kuitenkin euroa, jääden talousarviosta. Liikelaitoksen toimintakulut toteutuivat noin euroa talousarviota suurempina. Palvelujen ostot ylittivät talousarvion eurolla, joka johtui pääosin siitä että lääkärityövoimaa jouduttiin hankkimaan ostopalveluina. Liikelaitoksen strategiasta johdetut toiminnalliset tavoitteet toteutuivat täysin. Yritysasiakkaiden määrä säilytettiin aiemmalla tasolla, työterveyshuollon ydinprosesseja tarkistettiin ja eresepti otettiin käyttöön. Konsernin asettamien tavoitteiden osalta kaksi tavoitetta jäi toteutumatta. Korko sijoitetulle pääomalle ei toteutunut 5 %:n suuruisena ja liikelaitos ei pystynyt kattamaan tuloillaan kaikkia kustannuksiaan. Liikelaitoksessa toteutettiin vuoden 2013 aikana asiakastyytyväisyyskysely. Kyselyn pohjalta merkittävimpänä kehittämiskohteena nousi esiin ajanvarauksen toimivuus ja kehittämistarpeet. Tähän reagoitiin lisäämällä ajanvarauslinjoja sekä katkaisemalla puhelukierto aamuisin. Lisäksi yritysasiakkaat toivoivat entistä aktiivisempaa toimintaa, muun muassa ennaltaehkäisevien toimien osalta, henkilökunnan työssä jaksamisen osalta sekä työhyvinvoinnin ylläpitämisen osalta. Lääkärien suuri vaihtuvuus aiheuttaa kuitenkin haasteita asiakastyön jatkuvuudelle sekä työterveyshuollon kehittämiselle Arvio kaupunkikonsernille asetettujen tavoitteiden toteutumisesta Vuoden 2013 talousarviossa on asetettu Ylöjärven kaupunkikonsernin tavoitteet seuraavasti: 1. Konsernivelan osuus saa olla kaupungin velkamäärään nähden enintään 110 % 2. Kaupunki edellyttää konserniyhteisöiltään aiempaa ennakoivampaan raportointiin toimintansa muutoksista ja tulevista investoinneista 3. Ylöjärven Vesi liikelaitos laatii pitkäntähtäimen suunnitelman ja aikataulun tavoitteena, että verkoston rakentaminen ja saneeraaminen toteutetaan kokonaan tulorahoituksella Tilinpäätöskirjassa on todettu yhteisesti kaikkien konserniyhtiöiden osalta, että velkamäärän toteuma oli vuonna %, konserniyhteisöjen raportoinnin kehittämisen osalta ei tapahtunut olennaisia toimenpiteitä ja että Ylöjärven Vesi liikelaitos on laatinut suunnitelman, jonka mukaan investointeja joudutaan rahoittamaan lainanotolla vielä vuosina 2015 ja Kaikki tavoitteet eivät siis toteutuneet. Lisäksi talousarviossa on asetettu tarkempia toiminnallisia tavoitteita ainoastaan Ylöjärven Yrityspalvelu Oy:lle. Yhtiö saavutti sille asetetut tavoitteet hyvin. Tavoitteina olivat aktiivinen uusien yritysten hankinta, kaupallisten palveluiden kehittäminen, uusien yritysalueiden aktiivinen kehittäminen sekä sidosryhmäyhteistyön kehittäminen. 18

20 Tarkastuslautakunta pitää tärkeänä, että kaikkien merkittävien konserniyhtiöiden toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet esitettäisiin jatkossa osana talousarviota sekä raportoitaisiin kaupungin tilinpäätöksessä tiivistetysti Seudullisena yhteistyönä tehty arviointi asiakasmaksuista Tampereen kaupunkiseudun tarkastuslautakunnat arvioivat yhteisenä arviointikohteena vuonna 2013 asiakasmaksuja. Arvioinnissa tarkasteltiin, mikä taho kunnissa päättää asiakasmaksujen perusteista, millä tasolla maksut ovat kussakin vertailussa mukana olleista kunnista sekä minkä verran maksuista katetaan kunkin toimialan toimintamenoista. Arvioinnissa havaittiin, että käytännössä asiakasmaksujen perusteista päättää asianomainen lautakunta, vaikka Kuntalain (1995/365) mukaan valtuuston tulisi päättää maksujen yleisistä perusteista. Vain Pirkkalassa valtuusto oli tehnyt tällaisia päätöksiä erikseen useista maksuryhmistä. Selvityksessä vertailtiin asiakasmaksujen tasoa esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalvelujen maksujen, rakennusvalvonnan maksujen, vesimaksujen sekä liikuntapalvelujen maksujen osalta. Tarkastelussa havaittiin, että esimerkiksi kunnallisen päiväkotihoidon asiakasmaksutulot lasta kohden olivat vuonna 2012 Ylöjärvellä suunnilleen samaa tasoa muiden Tampereen kaupunkiseudun kuntien kanssa. Merkittävä ero oli Pirkkalaan ja Vesilahteen, jossa maksutulot lasta kohden olivat noin euroa suuremmat verrattuna Ylöjärveen. Seudun kunnissa asiakasmaksuilla katettiin vuonna 2012 päiväkotihoidon kustannuksista keskimäärin 12 %. Ikäihmisten kotihoidon tukipalvelujen hinnoittelussa oli enemmän eroja vertailtujen kuntien (Tampere, Nokia, Ylöjärvi, Pirkkala, Orivesi) välillä. Esimerkiksi kuljetusateria maksoi vuonna 2012 Ylöjärvellä 8,5 euroa, kun se oli muissa vertailukunnissa 5,9-7,8 euron välillä. Sauna- /kylvetysmaksuissa Ylöjärvi sijoittui samalle tasolle muiden vertailukuntien kanssa, Orivedellä maksu oli puolestaan lähes kaksinkertainen muihin kuntiin verrattuna. Kauppa-/ostospalvelu oli puolestaan Ylöjärvellä kallein verrattuna muihin kuntiin. Ylöjärvellä hinta oli euroa, kun muissa vertailukunnissa hinta oli 4-8,7 euron välillä. Vesimaksujen tarkastelussa havaittiin, että veden tuotti edullisimmin Tampere (vesimaksu 0,98 eur/m3 ja jätevesimaksu 1,46 eur/m3) ja kalleimmin Orivesi (vesimaksu 1,60 eur/m3 ja jätevesimaksu 2,16 eur/m3). Ylöjärvellä maksut asettuivat näiden väliin. Liikuntapalvelujen maksujen vertailussa, esimerkiksi sisäliikuntapaikkojen maksuissa, Ylöjärvi oli edullinen. Sisäliikuntapaikkojen maksut olivat vuonna 2012 paikkakuntalaisille 2-3,4 euroa/tunti ja muille 7-11,60 euroa/tunti. Esimerkiksi Nokialla maksut olivat lähes kaksinkertaiset Ylöjärven maksuihin verrattuna. Uimahallimaksujen vertailussa Ylöjärvi sijoittui samalle tasolle muiden kuntien kanssa, selvästi suurimmat maksut olivat Kangasalla, 7,6 euroa aikuiselta. Kaikkiaan maksutuottojen osuus toimintamenoista vuonna 2012 oli Ylöjärvellä 5,8 %, joka oli hyvin samaa tasoa muiden vertailukuntien kanssa. Tämän ylitti vain Pirkkala (7,6 %), Nokia (6,0 %) sekä Kangasala (6,2 %). Vuonna 2012 Suomen kunnissa maksutuloilla katettiin toimintamenoista keskimäärin 4,7 %. 19

21 5. Muut talouden ja toiminnan arviot 5.1. Talousarvion toteutuminen kaupunkitasolla Ylöjärven kaupungin tilikauden tulos muodostui talousarviota paremmaksi ja oli ylijäämäinen. Tilikauden tulokseen vaikuttivat vahvasti satunnaiset kertaluonteiset tuloerät sekä arvioitua suurempana toteutuneet verotulot. Toimintatuotot kasvoivat 3,3 miljoonaa euroa edellisestä vuodesta ja toimintakulut 4,1 miljoonaa euroa. Tästä seurasi toimintakatteen huononeminen noin 1,0 miljoonaa euroa. Verotulot kasvoivat selvästi noin 6,9 miljoonaa euroa ja olivat noin 1,7 miljoonaa talousarviota paremmat. Tämä johtui pääosin verotulotilitysten aikatauluihin tulleista muutoksista. Valtionosuudet laskivat noin 0,2 miljoonaa euroa vuoteen 2012 verrattuna. Lisäksi kaupunki sai satunnaisia tuottoja 5,7 miljoonaa euroa Pirkanmaan koulutuskonserni-kuntayhtymän purusta. Tuloslaskelmaosan toteutuminen Tilikauden tulos ylitti talousarvion noin 7,2 miljoonalla eurolla. Suurimmat negatiiviset poikkeamat olivat palveluiden ostoissa, jotka ylittivät talousarvion noin 1,5 miljoonalla eurolla sekä suunnitelman mukaisissa poistoissa, jotka ylittivät talousarvion noin 2,9 miljoonalla eurolla tehtyjen lisäpoistojen vuoksi. Suurimmat positiiviset poikkeamat olivat verotuloissa 1,7 miljoonaa euroa sekä satunnaisissa tuotoissa 5,7 miljoonaa euroa. Investointiosan toteutuminen Kaupungin investointimenot olivat tilikaudella 2013 yhteensä 32,7 miljoonaa euroa ja tulot 1,6 miljoonaa euroa. Menot ylittivät talousarvion 8,9 miljoonalla eurolla ja tulot alittivat talousarvion 0,4 miljoonalla eurolla. Vuonna 2013 tehtiin merkittävät investoinnit Siivikkalan kouluun sekä Urheilutaloon. Kasvavana kaupunkina Ylöjärvellä on jatkuvia investointitarpeita uusinvestointeihin ja jo olemassa olevan omaisuuden kunnossapitämiseksi, samalla kaupungin pitäisi pystyä kuitenkin rajoittamaan investointitasoa velkaantumisen hillitsemiseksi. Rahoitusosan toteutuminen Rahoitusosan toteumasta toiminnan ja investointien rahavirta muodostuu lähinnä edellä käsitellyistä tuloslaskelmaosan ja investointiosan toteumista. Toiminnan ja investointien rahavirran nettovaikutus oli yhteensä -12,3 miljoonaa euroa talousarviossa ennakoidun -14,8 miljoonan euron sijaan. Toiminnan ja investointien rahavirran nettovaikutus toteutui talousarviota parempana lähinnä vuosikatteen paranemisen (verotulojen kasvu) vuoksi. Uusia lyhyt- ja pitkäaikaisia lainoja nostettiin vuoden 2013 aikana peräti 26,0 miljoonaa euroa, mikä oli 3 miljoonaa euroa talousarviossa ennakoitua enemmän. Lisäksi lainoja lyhennettiin 11,4 miljoonaa euroa eli 0,5 miljoonaa euroa talousarviossa ennakoitua enemmän. Muiden maksuvalmiuden muutosten, joita ei ole talousarviossa huomioitu, vaikutus rahoituksen rahavirtaan oli yhteensä noin 0,4 miljoonaa euroa. Rahoituksen rahavirta muodostui näin ollen +14,1 miljoonaksi euroksi talousarviossa ennakoidun +12,1 miljoonan euron sijaan. Yhteensä toiminnan, investointien ja rahoituksen rahavirtojen vaikutuksesta rahavarat kasvoivat noin 1,8 miljoonaa euroa. 20