Keski-Suomen 4. VMK (ehdotus)...lausunnot ja vastineet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Keski-Suomen 4. VMK (ehdotus)...lausunnot ja vastineet"

Transkriptio

1 4. VMK (KAAVAEHDOTUS) MH Vaihemaakuntakaava päivittää Keski-Suomen maakuntakaavan kaupallisen palveluverkon ja tarvittavilta osin siihen liittyvää alue- ja yhdyskuntarakennetta, taajamat, osoittaa puolustusvoimien melu- ja suojaalueita, tarkistaa virkistystoimintoja ja muuttaa Pirkanmaan 1. maakuntakaavaa 4. vaihemaakuntakaavan teemojen osalta vastaamaan Keski- Suomen maakuntakaavaa niillä alueilla, jotka siirtyivät Längelmäen kunnasta Jämsän kaupunkiin. (NÄHTÄVILLÄ ) LYHENNELMÄT LAUSUNNOISTA JA MUISTUTUKSISTA SEKÄ NIIHIN AN- NETUT VASTINEET (sisennyksellä) Tämä on vastineiden verkkoversio, jossa on otettu huomioon henkilötietolain (523/1999) tavoitteet yksityisyyden suojasta siten, että siitä on poistettu valittajina olevien yksityisten henkilöiden nimet. KUNNAT... 1 NAAPURIMAAKUNNAT... 9 VIRANOMAISET YRITYKSET YHDISTYKSET YKSITYISET KUNNAT Hankasalmi Hankasalmen kunnalla ei ole huomautettavaa kaavaehdotuksesta. Joutsa 1

2 Jyväskylä Kaupunginhallitus esittää lausuntonaan, että Jyväskylän kaupungilla ei ole huomautettavaa 4. vaihemaakuntakaavaehdotuksesta lukuun ottamatta seuraavaa asiaa: Kaupungin intressinä on turvata Palokankeskuksen kaupallinen monipuolisuus ja elinvoiman säilyminen. Maankäytön ja liikenteen yhteensovittamisen haasteista johtuen kaupunki haluaa korostaa sitä, että nimenomaan keskustaan kuuluvan kaupan maakuntakaavallisen mitoituksen nostaminen ei ole omiaan edistämään liikenneratkaisujen toimivuuden paranemista Palokankeskuksen erittäin haasteellisissa oloissa. Keskustahakuinen erikoiskauppa (päivittäistavara-, muoti-, yms. kauppa) houkuttelee asiointiliikennettä enemmän kuin paljon tilaa vaativa erikoiskauppa (huonekalu-, rauta-, yms. kauppa). Kaupunginhallitus ehdottaa, että Palokankeskuksen osalta kaavaratkaisussa palattaisiin luonnosvaiheen mukaisiin merkintöihin. Palokankeskuksen km kohdemerkinnän sekä Palokankeskus Kirri km-1 vyöhykkeen suunnittelumääräyksissä on todettu, että yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa alueelle voidaan osoittaa sellaista uutta ja merkitykseltään seudullista vähittäiskauppaa, joka kaupan laatu huomioon ottaen voi perustellusta syystä sijoittua myös keskusta-alueiden ulkopuolelle kuten auto-, rauta-, huonekalu-, puutarhaja maatalouskauppaa. Suunnittelumääräyksen tarkoitus on kaupunginhallituksen lausunnossakin esittämällä tavalla rajoittaa keskustahakuisten päivittäis- ja erikoistavarakaupan palveluiden lisäämistä alueella ja suunnata lisärakentaminen ns. tilaa vaativaan kauppaan. Selvennetään vielä kaavamääräystä. Palokankeskuksen km-kohteen enimmäismitoitus kaavaehdotuksessa on k-m 2 ja siihen rajautuvan Palokankeskus-Kirri km-1 vyöhykkeen k-m 2. kmkohteessa on jo toteutunut kaupan yksiköitä noin k-m 2 ja km-1 vyöhykkeellä noin k-m 2. Kaavaluonnoksessa km-kohteen mitoitus oli k-m 2 ja km-1 vyöhykkeen k-m 2. Luonnosvaiheessa saadun palautteen perusteella kmkohteen mitoitusta nostettiin ja km-1 vyöhykkeen mitoitusta leikattiin vastaavasti, jotta yhteisvaikutus ei muuttuisi. Jatkoneuvottelujen ja kaavaehdotuksesta saatujen lausuntojen perusteella mitoitusta on tarpeen muuttaa takaisin lähemmäksi kaavaluonnoksessa esitettyä. Aiemmin luonnoksesta kaupalta saatu palaute kohdistui osin erheellisesti km-kohteeseen, kun tarkoitus oli turvata km-1 vyöhykkeen kehittämismahdollisuudet. Muutetaan kerrosalamitoitusta takaisin kaavaluonnoksessa esitettyyn suuntaan pienentämällä Palokankeskuksen mitoitusta turvaten kuitenkin sen kehittämismahdollisuus ja kasvattamalla vastaavasti siihen rajautuvan vyöhykkeen mitoitusta. km-kohteen mitoitukseksi asetetaan on k- k-m 2 ja km-1 vyöhykkeen k-m 2. Jämsä Jämsän kaupunki esittää, että Hallissa sijaitseva ampumarata tulee merkitä seudullisesti merkittäväksi. Lisäksi lausunnossa esitetään, että Päijänteen kehittämisalueen rajauksella ei saa heikentää Kaipolan teollisuusalueen toimintaa ja kehittämistä. Hallin ampumarata on jo lainvoimaisessa Keski-Suomen maakuntakaavassa (Ympäristöministeriön vahvistus ). Päijänteen kehittämisalue on kehittämisperiaatemerkintä ja se osoittaa alueen kehittämistahtoa: Aluetta tulee kehittää tiiviissä yhteistyössä sen asukkaiden ja elinkeinotoimijoiden kanssa kestävän kehityksen hen- 2

3 Kannonkoski gessä Tämä ei ole ristiriidassa Kaipolan teollisuusalueen toiminnan ja kehittämisen kanssa vaan tukee sitä. Karstula Karstulan kunnan mielestä Keski-Suomen 4 vaihemaakuntakaavaehdotuksessa on hyvin huomioitu Karstulan ydinkeskustan vähittäiskaupan kehittäminen sekä osittain Humpin alueen kehittämismahdollisuudet. Karstulan kunta kuitenkin edellyttää, että 4. vaihemaakuntakaavaehdotusta tulee muuttaa ja täydentää seuraavasti: Karstulan keskustoimintojen C - kohdemerkintä ei salli tilaa vaativan kaupan suuryksikköjen rakentamista ns. Heikkilänmäen alueelle. Heikkilänmäen alueelle tulee lisätä kaavakartalle kmmerkintä liitekartan mukaiselle alueelle. Mahdollisen uuden tilaa vaativan suuryksikön (esim. rauta- ja maatalouskauppa) todennäköinen uusi sijoittumispaikka on kyseisellä alueella. Karstulan kunta on hankkinut raakamaata Jyväskyläntien varrelta juuri tätä tarkoitusta varten. Sitä vastoin päivittäistavarakaupan suuryksiköiden sijoittuminen on luontevinta Karstulan ydinkeskustaan, jonka C - kohdemerkintä sallii. Rauta- ja maatalouskaupan sijaintipaikka on kaavaprosessin aikana kunnan lausunnon mukaisesti täsmentynyt kunnan omistuksessa olevalle kiinteistölle. Kohde sijoittuu taajamatoimintojen (A) alueelle, mutta sen verran keskustatoimintojen (C) kohdemerkinnän alueen ulkopuolelle, että kohdemerkinnän vaikutusalueen ei voida tulkita ulottuvan sinne. Kaupan alue on siitä syystä esitettävä joko omalla km merkinnällä tai vaihtoehtoisesti Karstulan keskustaajaman tiva-kaupan seudullisuusrajaksi määritellään k-m 2, jolloin erillistä merkintää ei tarvita. Muutetaan Karstulan seudullisen kaupan rajaa. Humpin kaupallisen vyöhykkeen merkintää (km-1) vaikutusarviointia tulee muuttaa kaavaselostuksen sivulla 66 seuraavanlaiseksi alue- ja yhdyskuntarakenteen osalta: "Humpin km-1 vyöhyke sijoittuu asemakaavoitetun teollisuusalueen ja valtatien 13 ja kantatien 58 risteysalueen ympäristöön. Vyöhykkeen vaikutusalueelle sijoittuu asutusta, matkailupalveluja, puuteollisuuden keskittymä sekä valtatien varren liikerakentamista. Lainvoimaisessa maakuntakaavassa alue on merkitty työpaikka-alueena (tp). Vaikutusalueella (maakuntakaavan tp ja t-alueella) on jo tällä hetkellä noin 20 yritystä ja noin 220 työpaikkaa. Honkarakenne Oyj:n toiminnan keskittäminen Humpille lisää koko Puulaakson kiinnostavuutta sekä tuotannollisen että palvelujen verkostomaiselle yritystoiminnalle. Vyöhykealueelle on toteutettu kunnallistekniset (vesi-, viemäri, kaukolämpö ja palovesijärjestelmä) verkostot ja alue on luontevaa taajama-alueen laajentumisaluetta valtatien ja Karstulan keskustan välillä. Valtatien liikenteen ohjausta Karstulan keskustaan on mahdollista parantaa Humpin alueen kehittämisellä. " Vaikutusarviointiraportti on asiantuntijakonsultin laatima selvitys, jossa kaikkia kaavavarauksia on tarkasteltu yhtenäisin perustein. Kunnan lausunnossa esittämä täydentävä perustelu lisätään maakuntakaavan taustaselvityksiin kuuluvaan ja työn kuluessa päivitettyyn muistioon Kaupan taustamuistio. Keuruu Keuruun kaupunki pitää 4. vaihemaakuntakaavaehdotusta hyvin laadittuna ja ilmoittaa, että siitä ei ole mitään huomautettavaa. 3

4 Kinnula Kivijärvi Konnevesi Kuhmoinen Kuhmoisiin keskustaan kohdistuvat merkinnät ovat sopivat. Kuhmoisten tulevaa kehitystä tukee se, että maakuntakaavan poistuvan pk-merkinnän osoittamat asiat sisältyvät kaavaehdotuksen camerkintään. Tulevaa kehitystä puoltaa myös Päijänteen kehittämisalueen osoittaminen osaltaan Kuhmoisten alueelle. Rajausta voisi tarkistaa sisällyttämällä vt:n 24 Kuhmoisten kohdalla kokonaan Päijänteen kehittämisalueeseen. Perusteena on vt:n 24 rooli Kuhmoisissa kunnan omana kehityskäytävänä. Lisäksi kaavaselostuksessa esille nostettu biosfääri-hanke tulisi poistaa kokonaan maakuntakaavasta. Koska kyseessä on kehittämisperiaatemerkintä, Päijänteen kehittämisalueen muutos voidaan tehdä kunnan esittämällä tavalla. Biosfääri-hanke ei ole edennyt eikä biosfääristatukseen saamiseen näyttäisi olevan edellytyksiä, poistetaan kaavaselostuksesta maininta biosfäärihankkeeseen. Kyyjärvi Kyyjärven kunnanhallitus vaatii muuttamaan Kauppakeskus Paletin kohdalla olevan kmkaavamerkinnän suunnittelumääräystä siten, että merkintä sallii olemassa olevan ja suunnitellun erikois- ja päivittäistavarakaupan toteuttamisen ja lisäämisen merkinnän tarkoittamalla vaikutusalueella koko kaavamerkinnän mukaiseen kerrosneliömäärään saakka. Luonnosvaiheen jälkeen suunnittelumääräykseen tulleet muutokset eivät enää vastaa nykyistä tilannetta ja niitä kehitystarpeita, joita Paletin osalle on suunniteltu voimassa olevan maakuntakaavan kaavamerkinnän mukaisesti. Paletin alueelle on keskitetty kaikki Kyyjärven erikoistavara- ja päivittäistavarakauppa. Alue on aivan kuntakeskuksen kyljessä ja sinne on erinomaiset liikenneyhteydet myös kevyelle liikenteelle. Alueen kehittäminen ja erikoistavarakaupan lisääminen on elintärkeää palveluiden säilyttämiseksi ja palvelutason turvaamiseksi siten, että tarve asiointiin maakuntakeskuksissa vähenee. Kaikki kaupan toiminnot tulevat keskittymään jatkossakin Paletin alueelle, millä vähennetään toimintojen hajautumista ja liikenteen tarpeen kasvua. Myös mökkiläisten ja matkailijoiden palvelutarve on otettava huomioon. Voimassa olevassa maakuntakaavassa ja luonnosvaiheessa nähtävillä olleessa versiossa km-merkinnällä ei ollut kaupan laatua koskevaa rajoitusta. Kaavaehdotuksen suunnittelumääräys on niitä tiukempi sallien alueelle vain sellaista uutta ja merkitykseltään seudullista vähittäiskauppaa, joka kaupan laatu huomioon ottaen voi perustellusta syystä sijoittua myös keskusta-alueiden ulkopuolelle. Koska km-merkinnän alueella mitoitukseen lasketaan kaikki, myös pienet kaupan yksiköt, määräys ei sallisi erikoiskaupan palveluiden lisärakentamista. Palettiin on keskitetty kaikki kunnan erikois- ja päivittäistavarakauppa, nykyisellään noin k-m 2. Kävijämäärä on noin hlö/v. Alue on taajamassa (A) ydinkeskustan kyljessä ja sinne on hyvät kevyen liikenteen yhteydet. Alueen kehittäminen lausunnossa esitetyllä tavalla on tärkeää palveluiden säilyttämiseksi ja palvelutason parantamiseksi, jotta asiointitarve suuremmissa keskuksissa vähenee. Kaupan toiminnot keskitetään jatkossakin Palettiin, 4

5 millä vältetään toimintojen hajautumista ja liikenteen kasvua. Suunnittelumääräystä lievennetään sallimaan päivittäis- ja erikoiskaupan lisääminen alueella. Laukaa Laukaan kunnalla ei ole huomautettavaa 4.vaihekaavaehdotukseen. Luhanka Multia Multian kunnalla ei ole huomautettavaa 4. vaihemaakuntakaavasta. Muurame Muuramen kunnalla ei ole huomautettavaa 4. vaihekaavaehdotukseen. Petäjävesi Lausunnossa esitetään Kintauden Taajamatoimintojen alue-merkintään (A) liittyvän määräyksen Taajamarakennetta ei tule laajentaa vt:n 23 eteläpuolelle poistamista. Lausunnossa todetaan, että Palvalahti-Kintaus osayleiskaavan muutoksessa (kaavatyö alkanut v ja ollut luonnoksena ja ehdotuksena nähtävillä) on taajama-aluetta laajennettu myös vt:n 23 eteläpuolelle. Palvalahti- Kintaus kaavasuunnitelma on myös Rakennemalli 20X0-mallin mukainen, jossa Kintauden taajama on molemmin puolin vt:tä 23. Kunta katsoo, että Keski-Suomen liitto on antamissaan kaavalausunnoissa (lausunnossa on siteerattu liiton aiemmin antamaa lausuntoa Palvalahti-Kintaus osayleiskaavan II luonnoksesta) jo huomioinut kaavan laajenemisen vt:n 23 eteläpuolelle. Palvalahti-Kintaus osayleiskaavaluonnoksen eri vaihtoehtojen lausunnoissa Keski- Suomen liitto antoi kriittistä palautetta hajanaisesta yhdyskuntarakenteesta. Huomiota kiinnitettiin lisäksi siihen, että kaava-asiakirjoissa itsessäänkin todettiin olevan riskinä kaavan toteutuminen vajavaisesti. Yhdyskuntarakennetta eniten hajottavat kaavan osa-alueet muutettiin myöhemmin asemakaavoitettaviksi. Tämän Keski- Suomen liitto arvioi turvaavan taajaman kasvattamisen vaiheittain. Kun keskeisemmät kaava-alueet ovat toteutuneet, nähdään tarve taajaman laajentamiselle asemakaavoitettaviksi esitetyille etäällä oleville alueille. Voimassa olevassa maakuntakaavassa on osoitettu taajama-alueille aluekohtaisia suunnittelumääräyksiä, missä on rajoitettu taajaman leviämistä valtatien vastakkaiselle puolelle olemassa olevaan taajamaan nähden. Keski-Suomen ELY- keskus näkee tärkeänä, että sen sisältöisiä suunnittelumääräyksiä käytetään myös 4. vaihemaakuntakaavassa. Liikennevirasto on maakuntakaavaluonnoksesta antamassaan lausunnossa kiinnittänyt asiaan huomiota. Taajaman leviämisellä valtatien ns. väärälle" puolelle, ilman tarpeen mukaisia yhteyksiä ja liikennejärjestelyjä, on liikenneturvallisuutta heikentävä vaikutus. Siksi tulee ajoissa sopia rinnakkaistie- ja liittymäjärjestelyistä kustannusjakoineen, mikäli kunta haluaa merkittävästi laajentaa taajamarakennetta valtatien eteläpuolelle. Muutetaan suunnittelumääräys muotoon: Taajamarakenteen merkittävä laajentuminen VT:n 23 eteläpuolelle edellyttää rinnakkaistie- ja liittymäjärjestelyjä. Pihtipudas Pihtiputaan kunnalla ei ole huomautettavaa kaavaehdotukseen. 5

6 Saarijärvi Lausunnossa esitetään kaavaehdotuksen täydentämistä ja muuttamista seuraavin osin: Saarijärven Asemankannaksen km-kaavamerkintää tulee muuttaa siten, että merkintä sallii tilaa vaativan erikoiskaupan ohella myös muun erikoiskaupan suuryksiköiden toteuttamisen etenkin koska myymäläkeskittymäkäsite (suuryksikön muodostumisen tulkinta) on ministeriön Käsitteiden määrittelyohjeissa esitetty hyvin tiukkana. Uusille seudullisesti merkittävien muun erikoiskaupan yksiköiden osoittamiselle ei ole selvityksiin perustuvia VAT:n ja MRL mukaisia edellytyksiä ( 25, 28, 32 ja 9a luku). Toteutuessaan esitetty kehitys saattaa heikentää kuntakeskustojen kaupan toimintaedellytyksiä ja pysäyttää keskusta-alueiden palveluiden kehittymisen. Vaihemaakuntakaavaan sisältyvä ympäristöministeriön Käsitteiden määrittely-ohje ei sisällä myymäläkeskittymä - käsitettä koskevaa lakiesityksen perustelua, jonka mukaisesti vasta yli k- m² myymäläkeskittymillä on varsin merkittäviä vaikutuksia. Siten vaihemaakuntakaavan kaavaselostukseen tulee lisätä kyseistä myymäläkeskittymä - käsitettä koskevat lakiesittelyjen perusteet ja/tai ote myymäläkeskittymän määrittelystä ympäristöministeriön ohjeesta "Kauppa kaavoituksessa", (Ympäristöopas 115, 2004) sivulta 29. Maakuntakaavan liitteenä oleva Käsitteiden määrittely ohje on ympäristöministeriön valmistelema ja tarkoitettu yhtenäistämään kaupan käsitteitä ja terminologiaa. Ohjeistuksen soveltaminen tapahtuu kuntakaavoituksessa. Maakuntakaavalla ei ole tarpeen antaa käsitteille valtakunnallisesta ohjeesta poikkeavia sisältömääritelmiä. Tulkinta ja soveltaminen tapahtuu tarkemman suunnittelun ja kuntakaavoituksen yhteydessä kun voidaan ottaa huomioon tulossa olevan kaupan laatu ja määrä. Keski-Suomen liitto tarkensi vastineessaan seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön koon alarajan tulkintaa seuraavasti: "Saarijärvellä päivittäistavara- ja erikoistavarakaupan osalta maakuntakaavan A-alueilla raja on 3000 k-m² paitsi Saarijärven keskustan A alueilla, missä erikoiskaupan raja on 5000 k-m². Näitä rajoja pienemmät vähittäiskaupan suuryksiköt eivät ole seudullisesti merkittäviä ja kuuluvat kunnan oman suunnittelun ja vaikutusarvioinnin piiriin." Saarijärven kaupunki pyysi luonnosvaiheen lausunnossaan ko. tulkinnan tarkennusta, koska vaihemaakuntakaavassa ei ole tulkintaa "keskustaajama" - määritelmälle, johon alarajan tulkinnoissa viitataan. Vaihemaakuntakaavan mukaisesti "keskustaajama" - alueella on voimassa kyseiset seudullisen suuryksikön koon alarajat ja keskustaajaman ulkopuolella mitä ilmeisimmin MRL mukainen 2000 k-m² alaraja. Merkinnän tulkinta on tärkeää mm. Rajalan alueen kehittämisen mahdollisuuksien ymmärtämiseksi. Edelleen Saarijärven kaupunki esittää, että vaihemaakuntakaava sisältäisi tarkennuksen "keskustaajama" - käsitteelle esim. siten että sen tulkinta kuuluu kuntakohtaiseen kaavoitukseen tai kyseessä on kulloinkin voimassa oleva asemakaava-alue. Maakuntakaava on yleispiirteinen kaava, jota tulkitaan ja tarkennetaan kuntakaavoituksessa. Seudullisesti merkittävän kaupan raja on 3000 k-m 2, ei 2000 k-m 2, ellei maakuntakaavan suunnittelumääräyksissä tapauskohtaisesti ole esitetty korkeampaa rajaa. Selvennetään keskustaajama-käsitettä. Teknisenä korjauksena tulee Saarijärven kaupungin taajamatoimintojen alueeseen (A) sisältyvää suunnittelumääräystä tulee muuttaa seuraavasti: Alueen suunnittelussa on varmistettava maiseman avoimuuden säilyminen Rahkolan maakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella." Merkintämuutos on tarpeen, koska Rahkolan maakunnalli- 6

7 sesti arvokas maisema-alue sisältyy vain vähäisessä määrin taajamatoimintojen alueelle eikä maiseman avoimuuden säilyttäminen ole mahdollista koko taajamatoimintojen alueella. Perusteltu muutos. Teknisenä korjauksena tulee korjata kaavaselostuksen sivulla 62 liitteessä 5 kuvatun keskustatoimintojen alueen c-merkinnän osalta Saarijärven kaupungin enimmäismitoitukseksi k-m 2. Tehdään tekninen korjaus. Saarijärven-Viitasaaren seutujohtoryhmä Laadittavana oleva Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava on luonteeltaan poikkeava maakuntakaava, koska siinä ratkaistava kaupallisen palveluverkon päivitys vaikuttaa merkittävästi kuntakaavoituksen sisältöön ja mahdollisuuksiin kaupparakentamisen osalta. 4. Vaihemaakuntakaavassa esitetyt kaupan palveluverkon päivitykseen liittyvät ratkaisut Pohjoisen Keski-Suomen kuntien osalta ovat osin tarpeettomasti kuntakaavoitusta rajoittavia. Pohjoisen Keski-Suomen kuntataajamien välimatkat ovat pitkiä ja seudullista merkittävyyttä kaupparakentamisessa on pääsääntöisesti valtateiden varrelle sijoittuvilla kauppayksiköillä ja taajama-alueilla. Valtateiden ostovoiman merkitystä ei voi vähätellä liikerakentamisen sijoittumisessa. Kuntien taajama-alueet ovat pienehköjä ja kaupan sijoittaminen ko. taajama-alueiden sisällä tulisi olla ensisijaisesti kuntien itsensä ratkaistavissa. Keskustatoimintojen tiukat aluerajaukset ovat perusteltua suurissa kaupungeissa, joissa reuna-alueiden kaupparakentaminen aiheuttaa merkittäviä liikenteellisiä vaikutuksia. Maaseutukuntien taajamat eivät ole näihin verrattavissa. Pohjoisen Keski-Suomen kuntien osalta seudullisesti merkittävät kauppayksiköt ja alueet sijoittuvat selkeästi valtatieverkon varrelle, kuten Saarijärvellä, Pihtiputaalla, Viitasaarella, Karstulassa ja Kyyjärvellä. Kyseisten kuntien seudullisesti merkittävän kaupparakentamisen kehittämismahdollisuudet tulee turvata vaihemaakuntakaavassa ja kuntakaavoitukselle tulee jättää riittävästi joustavuutta sekä vaihtoehtoja suuryksiköiden sijoittumisen suhteen. Kaupan sijoittuminen on kuntien itsensä ratkaistavissa MRL 9a luvun määräysten mukaisesti. Saman lainkohdan mukaan maakuntakaavalla ratkaistaan seudullisesti merkittävän kaupan yksiköiden sijoittuminen ja mitoitus riittävällä tarkkuudella. Saarijärven-Viitasaaren seudulla maakuntakaavaehdotuksessa esitettyjen seudullisesti merkittävien kaupan yksiköiden mitoitus jo yksinäänkin ylittää alueen väestöpohjaan perustuvan liiketilatarpeen määrän runsaasti. Maakuntakaavaehdotuksessa on osoitettu seudullisesti merkittäville suuryksiköille sijoittumisvaihtoehtoja myös keskustatoimintojen alueiden ulkopuolelle. Niiden lisäksi kuntien omalla asemakaavoituksella voidaan osoittaa kaupan suuryksiköille kaava-alueita. Näin ollen lausunnossa esitetty valtateiden ostovoiman vähättely maakuntakaavan laadinnassa on perusteeton. Kaupparakentamisen kehittämismahdollisuudet on turvattu. Seutujohtoryhmän esitys vaarantaisi toteutuessaan kuntakeskustojen kaupan toimintaedellytykset ja keskusta-alueiden palveluiden kehittymisen. Vaihemaakuntakaavaan sisältyvät km-merkinnät keskusta-alueiden vierellä (Kyyjärvi, Pihtipudas Saarijärvi ja Viitasaari) mahdollistavat vain uusien tilaa vaativan kaupan suuryksiköiden toteuttamisen. Kyseiset alueet sijoittuva aivan keskustatoiminta-alueiden viereen ja ovat selkeästi kiinni keskustan yhdyskuntarakenteessa. Näillä alueilla tulisi sallia myös muun erikoiskaupan suuryksikköjen toteuttaminen. 7

8 Maakuntakaavalla ohjataan seudullisesti merkittävien kaupan yksiköiden sijoittumista ja mitoitusta. Muiden suuryksiköiden ja suuryksikkökokoa pienempien kaupan yksiköiden kaavoitus kuuluu kunnalle. Maakuntakaavan seudullisten yksiköiden suunnittelumääräystä täsmennetään siten, että muun erikoiskaupan rakentaminen on mahdollista, mutta se ei saa olla merkittävää, jotta keskustojen elinvoimaisuus säilyisi. (MRL 71 b ja 71 c). Osalle vaihemaakuntakaavan käsitteistä ei löydy selkeää määritelmää, minkä vuoksi vaihemaakuntakaava aiheuttaa epäselvyyttä kuntakaavoituksen sisältöön ja mahdollisuuksiin. Vaihemaakuntakaavassa ei ole tulkintaa "keskustaajama" - sanalle, jota seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan alarajan kaavamerkinnässä käytetään. Koska sanan merkitystä ei ole selvennetty, on kuntakaavoituksen osalta tulkinnallista, missä taajama-alueen osalla ko. seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan alaraja-käsite on voimassa. Epäselvyys koskee mm. Saarijärven ja Viitasaaren kaupunkeja. Keskustaajama käsitteen vaihtaminen esim. taajama tai taajamatoimintojen alue -sanaan poistaisi tulkinnallisen ongelman ja antaisi kuntakaavoitukselle ratkaisuvaltaa maakuntakaavan luonteen tarkoittamalla tavalla. Selvennetään käsitteiden määrittelyä. Myymäläkeskittymän suuryksikkötulkinnalla on merkittävä vaikutus kuntakaavoitukseen kaupparakentamisen osalta. Käsitteiden määrittely - ohje ei sisällä myymäläkeskittymä - käsitettä koskevaa lakiesityksen perustelua, jonka mukaisesti vasta yli k-m2 myymäläkeskittymillä on varsin merkittäviä vaikutuksia. kaavaselostukseen tulee lisätä kyseistä myymäläkeskittymä käsitettä koskevat, voimassa olevan lainsäännöksen hallituksen esityksen perustelut (HE 309/2010) sekä hallituksen esityksen perustelut säännökselle, jolla kyseinen käsite tuli lainsäädäntöön (HE 164/2003) ja/tai ote myymäläkeskittymän määrittelystä ympäristöministeriön ohjeesta "Kauppa kaavoituksessa", (Ympäristöopas 115, 2004) sivulta 29. Käsitteiden määrittely ohjeessa on vähittäiskaupan myymäläkeskittymä kuvattu sanoin: useasta erillisestä ja toisistaan kävelyetäisyydellä olevasta myymälästä muodostuva kaupallinen keskus tai alue.. Kävelyetäisyys määritelmää ei esiinny kuitenkaan lakiesittelyjen perusteissa ja siten ko. määritelmän käyttö tulisi selvittää vaihemaakuntakaavan kaavaselostuksessa. Maakuntakaavan liitteenä oleva Käsitteiden määrittely ohje on Ympäristöministeriön valmistelema ja tarkoitettu yhtenäistämään kaupan käsitteitä ja terminologiaa. Ohjeistuksen soveltaminen tapahtuu kuntakaavoituksessa. Maakuntakaavalla ei ole tarpeen antaa käsitteille valtakunnallisesta ohjeesta poikkeavia sisältömääritelmiä. Tulkinta ja soveltaminen tapahtuu tarkemman suunnittelun yhteydessä kun voidaan ottaa huomioon tulossa olevan kaupan laatu ja määrä. Toivakka Toivakan kunnanhallitus huomauttaa Varikon suojavyöhykkeestä. Suojavyöhykettä käytetään alueilla, joiden käyttöä on lähellä sijaitsevan vaaraa tai huomattavaa häiriötä aiheuttavan toiminnan vuoksi rajoitettava. Puolustusvoimat on luopunut Varikon alueen tuotantotiloista ja alueelle etsitään uusia toimijoita. Puolustusvoimat luopuu koko alueesta vuoteen 2020 mennessä ja se muuttaa alueen maankäytön tilannetta voimakkaasti. Maakuntakaavan tarkistuksen yhteydessä tullaan huomioimaan varikon muuttunut tilanne. Ei muutosta. 8

9 Uurainen Viitasaari Viitasaaren kaupunki edellyttää kaavamääräyksiin laitettavaksi Pohjanmaan maakuntakaavan mallin mukaisen merkinnän: "Vaihemaakuntakaava ei aiheuta rakentamisrajoituksia." Pohjanmaan maakuntakaavan merkintä tarkoittaa MRL 33 :n rakentamisrajoitusta, joka koskee suojelu- ja virkistysalueita sekä liikenteen ja teknisen huollon verkostoja. 4. vaihemaakuntakaavassa rakentamisrajoitus liittyy virkistyskohteisiin, veneväylään ja venesatamaan (kaavaselostus s. 47). Ei muutosta. Viitasaaren kaupunki esittää edelleen keskustatoimintojen alueen laajentamista Mustaniemen kauppakeskittymän alueelle. Perusteluna on keskustan välitön läheisyys, sekä hyvät eritasoiset liikenneyhteydet ajoneuvoille ja kevyelle liikenteelle. Keskustatoimintojen merkintää (C) ei voida käyttää pelkästään siinä tarkoituksessa, että kaupan suuryksikön sijoittaminen tulisi sallituksi. Mustaniemen alueelle osoitettu km-merkintä mahdollistaa kaupallisten palveluiden kehittämisen. Ei muutosta. Äänekoski Vähittäiskaupan suuryksiköille esitetyt sijaintipaikat vastaavat kaupungin näkemystä. Kohteiden enimmäiskerrosalat tulee määritellä riittävän väljiksi, jotta alueille on tarvittaessa mahdollista sijoittaa myös suuria hankkeita. Kotakennään alueen enimmäiskerrosalaksi kaupunki esittää k-m 2, sillä kaavaehdotuksen mitoitus mahdollistaisi vain 3000 k-m2 lisärakentamisen. Kotakennäs on liikennesijainniltaan ja yhdyskuntarakenteen kannalta edullinen sijaintipaikka vähittäiskaupan suuryksiköille, joita ei kaupan laatu huomioiden voida sijoittaa keskusta-alueille. Kotakennääntien alueella on nykyisin noin k-m 2 pääasiassa autokauppaan liittyviä yritystiloja. Sijainti taajamassa on liikenteellisesti ja yhdyskuntarakenteellisesti erinomainen, mutta nykyrakentaminen tehotonta. Tonteilla on hyvin mahdollista tiivistää rakentamista TIVA-kaupalla. 3 km säteellä on noin asukasta. Maakuntakaavan sallima vain k-m 2 lisärakentamismahdollisuus rajoittaa liiaksi alueen investointeja, jotka asemakaavat jo nykyisellään myös mahdollistavat. Em. syistä sekä saadun palautteen perusteella mitoitukseksi esitetään k-m 2. Muutos ei vaikuta keskustahakuiseen kauppaan suunnittelumääräyksestä johtuen. NAAPURIMAAKUNNAT Etelä-Pohjanmaan liitto Lausunnossa todetaan, että kaavaselostuksessa (s. 10) on naapurimaakuntien kaavoitustilanteen osalta viitattu internetissä olevaan aineistolinkkiin. Etelä-Pohjanmaan liitto katsoo edelleen, että kaavan suhdetta naapurimaakuntiin voisi selostuksessa avata myös sanallisesti. Lausunnossa todetaan myös, että vähittäiskaupan osalta tarkkojen erilliskarttojen esittäminen keskusta-alueista ei noudata MRL:n 25 maakuntakaavan yleispiirteisyystavoitetta. Keski-Suomen maakuntakaavaratkaisu synnyttää uudenlaista käytäntöä, joka voi heijastua ei-toivotulla tavalla myös muihin maakuntiin. Kaavaprosessit ovat pitkiä joten naapurimaakuntien kaavatilannekin voi muuttua prosessin kuluessa. Naapurimaakuntien kaavatilanne selviää parhaiten esitetystä ympäristöministeriön linkistä. Ei muutosta. 9

10 Keski-Suomen liitto on maakuntakaavan yleispiirteisyystavoitteen kanssa samaa mieltä kuin Etelä-Pohjanmaan liitto. Liiton kädet ovat kuitenkin sidotut kauppaa koskevalla lainsäädäntömuutoksella (MRL 9a luku) ja ohjeistuksella (työneuvottelu Ympäristöministeriön kanssa ). Ei muutosta. Etelä-Savon maakuntaliitto Etelä-Savon maakuntaliitolla ei ole kommentoitavaa Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaavaehdotuksesta. Keski-Pohjanmaan liitto Lausunnossa todetaan, että kaavaehdotus on selkeä, sujuvasti luettava kokonaisuus ja selvitykset kattavia. Kaavaehdotus ei ole yhteneviltä osiltaan ristiriitainen Keski-Pohjanmaan vahvistuneiden maakuntakaavamerkintöjen kanssa eivätkä esitettyjen aluerakenteiden vaikutukset naapurikunnissa ulotu Keski-Pohjanmaalle. Kyyjärven km-merkintä (enimmäiskerrosala k-m²) mahdollistaa maltillisen lisäyksen uuden kaupan rakentamiselle. Liitolla ei ole huomautettavaa 4. vaihemaakuntakaavasta. Pirkanmaan liitto Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaavan kaavaratkaisun merkittävimmät vaikutukset naapurimaakuntiin liittyvät kaupalliseen palveluverkkoon. Palvelut voivat vetää asiakkaita maakuntarajan ulkopuolelta, tosin tutkimusten tietojen pohjalta tätä tapahtuu jo nyt. Kaavan mahdollistama vähittäiskauppaverkosto tukee olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta ja erityiskaupan osalta vähentää henkilöautolla liikkumistarvetta etäämpänä oleviin kauppakeskuksiin. Virkistykseen liittyvät ylimaakunnalliset kehittämisajatukset tulevat kaavassa esiin mm. Keurusselän kehittämisalueella. Tämä voidaan huomioida Pirkanmaan maakuntakaavaa 2040 laadittaessa. Pohjois-Pohjanmaan liitto Kaavaehdotuksessa kaupan suuryksiköiden, kaupallisten vyöhykkeiden ja keskustatoimintojen merkintöjä ja suunnittelumääräyksiä on tarkennettu mm. liikenteen ja mitoituksen osalta. Kauppaa koskevien kaavaratkaisujen selvityspohjaa ja vaikutusten arviointia on edelleen täydennetty. Tarkistuksilla ei ole vaikutusta kaavan ylimaakunnallisiin vaikutuksiin. Pohjois-Pohjanmaan liitolla ei ole huomautettavaa 4. vaihekaavan ehdotuksesta. Päijät-Hämeen liitto Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaavassa on keskitytty erityisesti kaupan kysymysten ratkaisuun ja satsattu sen mukaisesti resursseja mm. kaupallisten selvitysten laatimiseen. Yleisesti ottaen kaupan käsittely kaavaehdotuksessa vaikuttaa selkeälle. Päijät-Hämeen kannalta Joutsassa ja Kuhmoisissa tehdyt kaupan ratkaisut ovat kiinnostavia. Joutsan kunnan keskustatoimintojen kohdemerkintä mahdollistaa kerrosneliömetrin yhteenlasketun enimmäismäärän verran vähittäiskaupan suuryksikköjen rakentamista. Väkimäärältään pienemmän Hartolan kaupallisiin palveluihin saattaisi olla vaikutuksia, jos yksi enimmäismäärän suuruinen yksikkö toteutuisi kerralla. Kuhmoisissa puolestaan keskustatoimintojen alakeskuksen alueelle on mahdollista toteuttaa paikallisesti merkittävinä alle 3000 kerrosneliömetrin suuryksiköitä. Sillä ei todennäköisesti olisi merkitystä Padasjoen palveluiden saavutettavuuden kannalta. 10

11 Päijät-Hämeen puolella Hartolassa sijaitsevan puolustusvoimien varastoalueen suojavyöhyke ulottuu pieneltä osin Keski-Suomen puolelle. Suojavyöhyke on merkitty Keski-Suomen kaavaehdotukseen. "Päijänteen kehittämisalue" -merkintä ulottuu Päijännettä pitkin maakunnan rajalle. Kaavakartalla olevasta "Päijänteen kehittämisalue" -merkinnästä ja määräyksistä ei ilmene varsinaisesti mitään kehittämisen tarkoitusta tai tiettyjä teemallisia tavoitteita tai pyrkimyksiä vaan se on enempi toimijoiden välistä yhteistyötä painottava toimintatapaohje. Merkintä ja määräys jää ilman biosfääritaustatietoa maankäytöllisesti ja toiminnallisesti laimeaksi. Merkintä antaa kuitenkin hyvin liikkumavapautta kehittämisohjelmatyön ja aluesuunnittelun kesken. Päijänne on nostettu esiin Päijät- Hämeen maakuntakaavatyön matkailun tavoitteissa. Tavoitteena on, että Päijänne otetaan huomioon vapaa-ajan suuralueena. Päijät-Hämeen liitto ei ota kehittämismerkinnän kautta kantaa biosfäärialueeseen. Päijät-Hämeen ja Keski-Suomen Päijänteen tavoitteissa on paljon yhteisiä arvoja. Näiden arvojen säilyttämiseksi ja hyödyntämiseksi tarvitaan jatkossakin ylimaakunnallista yhteistyötä ja näkemystä Päijänteen alueen kokonaisuudesta. Päijät-Hämeen vahvistettuun maakuntakaavaan on merkitty ohjeellisia ulkoilureittejä, joilla ei ole suoraa jatkumoa Keski-Suomen liiton puolella lausunnolla olevassa 4. vaihemaakuntakaavaehdotuksessa. Tällaisia ilman suoraa jatkumoa olevia reittejä ovat Hartolan pohjoisosassa kulkeva ulkoilureitti Sysmä-Hartola-Joutsa (ur 6 Päijät-Hämeen maakuntakaava) ja Hartola-Joutsa (ur 7 Päijät- Hämeen maakuntakaava), joka on Hartolan taajaman ja Orakivensalmenvälinen osuus. Ylimaakunnallisen jatkumon vuoksi olisi hyvä puolin ja toisin liittojen kesken huomioida reitistöjen toisiinsa kytkeytyminen. Virkistystoimintojen tarkistuksen yhteydessä eivät ko. reitit nousseet esille. Maakuntakaavan tarkistuksen yhteydessä ne voidaan huomioida. VIRANOMAISET Finavia Oyj Finavia toteaa, että ajantasaistettu lentokonemelualue on merkitty kaavaehdotukseen v tehtyyn lentokonemeluselvitykseen perustuen. Finavia muistuttaa, että melualueen välittömään läheisyyteen ja erityisesti kiitotien jatkeelle on vältettävä sijoittamasta asuinalueita tai muuta melulle herkkää toimintaa. Ilmavoimien Esikunta llmavoimien Esikunta esittää, että varalaskupaikkojen osalta maakuntakaavan tekstiä tarkennetaan siten, että varalaskupaikoille rajataan maantielain 44 :n mukaisesti suoja-alueet, jotka ulottuvat 300 metrin etäisyydelle maantien ajoradan tai, jos ajoratoja on useampia, lähimmän ajoradan keskilinjasta ja pituussuunnassa sen kummastakin päästä 750 metrin etäisyydelle ulottuvalla jatkeella. Näillä suoja-alueilla tienpitoviranomaisella on varalaskupaikan osalta lentoturvallisuuden vuoksi oikeus poistaa puustoa ja kasvillisuutta. Suoja-alueille kohdistuvista rakennushankkeista tulee pyytää Ilmavoimien Esikunnan lausunto. Suojavyöhykkeet on merkitty lainvoimaiseen Keski-Suomen maakuntakaavaan (Ympäristöministeriön vahvistus ). Suunnittelumääräyksessä on huomioitu lausuntopyyntömenettely. Lisäksi varalaskupaikkojen kohdalle tulee rajata ympyrämäinen alue, jonka säde on 12 km ja jolle esitetyistä mastoista ja muista lentoesteistä on pyydettävä ilmailulain 1194/ mukainen lausunto liikenteen turvallisuusvirastosta TraFista. 11

12 Varalaskupaikkojen suojavyöhykkeet ja suunnittelumääräys ovat mukana kaavaehdotuksessa. Keski-Suomen ELY-keskus Luonnosvaiheen lausunnossaan ELY-keskus esitti mm. että maakuntakaavakarttaan tulisi merkitä kumottavat alueet. MRL:n 29 :n mukaan maakuntakaava esitetään kartalla. Kaavaan kuuluvat myös kaavamerkinnät ja kaavamääräykset. Selostus on vain kaavan liiteasiakirja. Tästä syystä kumottavat aluevaraukset ja kaavamerkinnät on esitettävä kaavakartalla. 4. VMK:n laadinnan yhteydessä kumotaan paljon voimassa olevan kokonaiskaavan merkintöjä (mm. kaikki taajama-aluemerkinnät sekä kauppaa koskevat merkinnät) ja ne korvataan suurelta osin vastaavilla karttamerkinöillä suunnittelumääräysten muuttuessa. Karttateknisesti on mahdotonta esittää kumottavat merkinnät samalla kartalla uusien merkintöjen kanssa. Ehdotusvaiheessa, ministeriön kanssa sovitun mukaisesti, esitystapana on, että kumottavat kaavavaraukset luetellaan sekä osoitetaan apukartalla kaavaselostuksessa, erillinen maakuntakaavan mittakaavassa oleva kartta kumottavista kaavavarauksista on nähtävillä ja saatavilla liiton nettisivuilla. Kumottavien kaavavarausten esittämistavasta on neuvoteltu ympäristöministeriön kanssa, viimeksi ELY-keskuksen lausunnon pohjalta , ja sovittu hyväksyttävä menettely: esitetään kumottavat merkinnät kaavakartan laidassa. Tehdään edellä esitetty muutos. Keskustaajaman käsitettä ei ole ehdotusosassa edelleenkään selvennetty. Kaavaselostukseen on liitetty ympäristöministeriön liite ympäristöministeriön oppaan käsitteistä. Liite ei kuitenkaan sisällä keskustaajaman käsitettä. Koska keskustaajama esiintyy koko maakuntaa koskevassa suunnittelumääräyksessä eikä sen merkitystä ole täsmennetty tai avattu, aiheuttaa se tulkinnallisia ongelmia erityisesti kaupan sijoittumisen osalta. Kaavaselostuksessa tulee siis esittää miten keskustaajama, keskusta-alue ja taajama-alue eroavat toisistaan. Keskustaajaman käsite on määritelty kaavaselostuksen sivulla 17, mutta selvennetään käytettyjen käsitteiden määrittelyä vielä ja lisätään se myös kaavakartalle. Kaupallisen verkon osalta liikenteellisiä vaikutuksia on tarkasteltu Jyväskylän osalta ansiokkaasti erillisessä kaupallisessa palveluverkkoselvityksessä. Liikenteellisten vaikutusten arvioinnissa on painotettu kävelyn ja pyöräilyn sekä joukkoliikenteen roolia ja vaikutusten tarkastelu näiden kulkumuotojen osalta on kattavaa. Liikenteellisten vaikutusten osalta on myös huomionarvoista, että kaavassa asiointitiheydeltään ja kaupan laadultaan eniten liikennetuotosta aiheuttavat uudet yksiköt on sijoitettu keskustatoimintojen alueille. ELY-keskus toteaa myös, että on hyvä, että vaihemaakuntakaavassa on kiinnitetty huomiota kaupan kehittymisen ja liikennejärjestelmän toteuttamisen yhteen kytkentään ja huomioitu ajoituksellinen näkökulma myös kaupallisen vyöhykkeen (km-1) suunnittelumääräyksessä. Keski-Suomen museo Keski-Suomen museo pitää valitettavana, että rakennettu kulttuuriympäristö ja kiinteät muinaisjäännökset puuttuvat kaavakartalta. Museon mielestä kaavakartalla tulee näkyä viittaus kulttuuriympäristön teemakarttaan. 4. vaihemaakuntakaavassa ei käsitellä kulttuuriympäristöjä ja siksi niitä ei voida esittää kaavakartalla. Kaavan oikeusvaikutuksia on selostettu kaavaselostuksen s Kaavaselostuksen vaikutusten arviointia on täydennetty kulttuuriympäristön osalta 12

13 mm. viittaamalla yhdistelmäkarttaan 4. vaihemaakuntakaava/kulttuuriympäristö (ks. myös vastine Museovirastolle). Museo esittää, että kulttuuriympäristöt ja niihin liittyvät valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulisi huomioida kaavan yleisessä suunnittelumääräyksessä. 4. vaihemaakuntakaavassa ei käsitellä kulttuuriympäristöjä ja siksi niitä ei voida esittää kaavakartalla eikä lisätä niitä yleiseen suunnittelumääräykseen. Maakuntakaavan tarkistuksen yhteydessä liitto tulee harkitsemaan maakunnan kulttuuriympäristöjä koskevaa yleistä suunnittelumääräystä. Museo pitää kaavan vaikutusten arviointia puutteellisena ja toteaa, että todelliset vaikutukset kulttuuriympäristökokonaisuuksiin eivät selviä. Maakuntakaavan vaikutusten arviointia on täydennetty. Arvioinnissa tunnistetaan keskeisiä vaikutuksia. Arvioinnin mukaan kaavaratkaisu ei heikennä kulttuuriympäristön arvoja (ks. myös vastine Museovirastolle). Liikennevirasto Luonnosvaiheen lausunnossaan Liikennevirasto korosti maankäytön lisäämisen ja etenkin kaupallisten palvelujen sijoittamisen liikenteellisten vaikutusten huomioimista ja ratkaisujen toimivuuden varmistamista jatkosuunnittelussa. Ratkaisujen liikenteellisen toimivuuden varmistamiseksi on täydennetty suunnittelumääräyksiä, joissa rajoitetaan taajamien maankäytön leviämistä sopimattomasti valtatien taakse ja/tai edellytetään, että kaupan suuryksiköiden toteuttamisen ajoitus sidotaan muun taajamarakenteen ja liikennejärjestelmän toteuttamiseen. Suunnittelun edetessä on ratkaisujen liikenteellinen toimivuus varmistettava yhteistyöllä ELYkeskuksen liikennevastuualueen kanssa. Länsi-Suomen Sotilasläänin Esikunta Puolustusvoimien yhteistyökumppanin Millog Oy:n koeampumapaikan melualueen suunnittelu- ja rakentamismääräystä ei ole merkitty kaavaehdotukseen LSSLE:n lausunnoista ja huolimatta. Puolustusvoimien kannalta on tärkeää, että myös puolustusvoimien strategiselle kumppanille turvataan toiminnan edellytykset. Tykkien huoltoon liittyvät testiammunnat tulee pystyä tekemään siten kuin tälläkin hetkellä tapahtuu. Tämän vuoksi Lievestuoreen koeampumapaikan melualueet rajoituksineen (suunnittelu- ja rakentamismääräykset) tai vähintään lausuntojen pyytämisvelvoite on merkittävä maakuntakaavaan. Melualue suunnittelumääräyksineen on merkitty lainvoimaiseen Keski-Suomen maakuntakaavaan (Ympäristöministeriön vahvistus ). Koska alueella on jo nyt taajama- ja loma-asutusta, maakuntahallitus ei ole katsonut tarpeelliseksi lisätä alueelle rakentamismääräystä ( , 79 ). LSSLE kiinnittää huomiota siihen, että päätöksentekoon ei missään vaiheessa osallistuisi esteellisiä henkilöitä. Jokainen päätöksentekijä on itse vastuullinen esteellisyydestään. LSSLE yhtyy Ilmavoimien esikunnan lausuntoon ja pyytää merkitsemään maakuntakaavaan siinä esitetyt varaukset, kuten varalaskupaikat ja melualueet. Varalaskupaikkojen suojavyöhykkeet ja suunnittelumääräys ovat mukana kaavaehdotuksessa, samoin Tikkakosken lentokentän melualue. 13

14 Toivakan ja Keuruun suojavyöhykkeiden merkintöjen suunnittelu- ja rakentamismääräyksissä aikaisemmin olleet sekaannukset on nyt korjattu. Myös melualueiden määräystekstit ovat kunnossa. Itä-Suomen Huoltorykmentti on vielä tarkistanut Toivakan aluerajauksia uusien määräysten ja nykytilanteen mukaisiksi. LSSLE pyytää merkitsemään Toivakan suoja-aluerajaukset liitteen mukaisesti. Suoja-alue on supistunut. Tehdään muutos. Koska Pioneerirykmentti Keuruulla lopetetaan , ei sen melualuetta ole Puolustusvoimien kannalta tarpeen merkitä enää alkaen. Pioneerirykmentti näkee kuitenkin tarpeelliseksi säilyttää nykyisen toiminnan mahdollistavan kaavavarauksen v loppuun. LSSLE yhtyy tähän näkemykseen. Keski-Suomen maakuntakaavan (Ympäristöministeriön vahvistus ) kaavavarausta ei olla muuttamassa 4. vaihemaakuntakaavassa. Maavoimien esikunnan johdolla tarkastellaan parhaillaan ampumaratojen ja ampuma- ja harjoitusalueiden tarpeita. Pioneerirykmentin saaman alustavan tiedon mukaisesti Puolustusvoimat olisi luopumassa Pioneerirykmentin käyttämistä ampumaradoista ja ampuma- ja harjoitusalueista. Maavoimien esikunta on ilmoittanut käydyssä videoneuvottelussa kiinnostuksensa rykmentin käyttämien kouluampumaratojen tulevaisuutta koskevaan suunnitteluun. Kyseisessä selvitystyössä on selvitelty kouluampumaratojen toiminnan jatkomahdollisuuksia muita yleisiä ammunnan tarpeita huomioiden vuodesta 2015 alkaen. Maavoimien esikunta on pyytänyt tähän selvitystyöhön liitettäväksi mahdollista Keuruun kaupungin lausuntoa. Vahingon välttämiseksi Pioneerirykmentti pyytää maakuntakaavassa toistaiseksi huomioimaan riittävän melualuevarauksen kouluampumaratojen ympärillä. Keski-Suomen maakuntakaavaan (Ympäristöministeriön vahvistus ) ja 4. vaihemaakuntakaavaluonnokseen ei sisälly ampumaratojen melualueita. Osalla maakuntakaavan vajaasta 40 ampumaradasta on ympäristölupa ja on tehty melumittauksia, osa ei ole tarvinnut lupaa eikä ole tehty melumittauksia. Koska tilanne on erilainen eri osissa maakuntaa, liitto tulee selvittämään melukysymyksen maakuntakaavan tarkistuksen yhteydessä. Museovirasto Museovirasto toteaa, että arviointina on todettu yleisesti lähinnä se, etteivät eri kaavamerkinnät vaaranna kulttuuriympäristöjä. Kaavaselostuksessa ei kerrota, mitä todellisia vaikutuksia kaavan aluevarauksilla tulee olemaan. Erityistä huomiota arvioinnissa olisi kiinnitettävä valtakunnallisesti merkittäviin kulttuuriympäristöihin. Maakuntakaavan vaikutusten arvioinnissa tarkastellaan sen keskeisiä vaikutuksia. Kaavaselostuksessa on todettu, että arvioinnin mukaan kaavaratkaisu ei heikennä kulttuuriympäristön arvoja (s. 37). Vaikutusten arvioinnissa on viitattu kaavan tietopohjaan kuuluvaan yhdistelmäkarttaan 4. vaihemaakuntakaava / kulttuuriympäristö. C-, ca- ja km-alueiden suunnittelumääräyksissä on huomioitu maakunnalliset ja valtakunnalliset kulttuurimaisema-arvot. Vaikutusten arvioinnissa (kaavaselostus s. 37) on todettu vain, että "Jämsän ja Keuruun kaupalliset vyöhykkeet eivät ole päällekkäisiä valtakunnallisesti arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön kanssa". Toteutuessaan esimerkiksi Jämsän km-vyöhykkeen k-m2:n suuruinen varaus aivan 14

15 RKY-alueen (Jämsänjoen agraarimaisema) viereen vaikuttaa väistämättä valtakunnallisesti merkittävään ympäristöön. Massiivisen kaupparakentamisen vaikutukset vieressä sijaitsevan kulttuuriympäristön maisemaan eivät selviä mistään. Tällöin ei myöskään voida arvioida merkinnän laajuutta ja sopivuutta kyseiselle paikalle. Kaupallinen vyöhyke on kehittämisperiaate, jonka tulevaa laajuutta ja rakennuksia ei voida tietää. Vyöhykkeen kaupan varaukset toteutuvat kuntakaavoituksella. Tarkemmalla kaavoituksella ja toteutussuunnittelulla huolehditaan rakennusten soveltuminen sijaintiympäristöönsä. Jämsän kaupallisen vyöhykkeen itäosassa, valtakunnallisesti merkittävän kulttuuriympäristön läheisyydessä, on jo tällä hetkellä kaupallisia palveluja tarjoavia rakennuksia (Kaupan taustamuistion ilmakuvat ja km-1 vyöhykekartta). Mahdollinen lisärakentaminen sijoittunee niiden itäpuolelle etäämmäksi RKY-alueesta. Täydennetään vaikutusten arviointia Keuruun ja Jämsän osalta. Kaavaselostuksen sivulla 37 kappaleessa "Kulttuuriympäristö" todetaan mm. että "Puolustusvoimien melu- ja suoja-alueet sekä virkistykseen ja matkailuun liittyvät kehittämisperiaatteet eivät vaaranna kulttuuriympäristöjä. Kulttuuriympäristöt päinvastoin lisäävät virkistyksen ja matkailun kehittämisalueiden vetovoimaa". Arvioimatta jää myös tässä kohdassa, mitkä ovat merkintöjen vaikutukset kulttuuriympäristöihin. Maakuntakaavan vaikutusten arvioinnissa tarkastellaan sen keskeisiä vaikutuksia. Kaavaselostuksessa on todettu, että arvioinnin mukaan kaavaratkaisu ei heikennä kulttuuriympäristön arvoja (s. 37). Vaikutusten arvioinnissa on viitattu kaavan tietopohjaan kuuluvaan yhdistelmäkarttaan 4. vaihemaakuntakaava / kulttuuriympäristö. Virkistykseen liittyvät kehittämisperiaatteet eivät ole aluevarauksia vaan kehittämistahdon ilmauksia. Virkistystoimintoja kehitettäessä pitää tällöin huomioida maakuntakaavan maakunnalliset ja valtakunnalliset kulttuuriympäristöt. Kaavaselostuksen sivulla 38 olevassa taulukossa "Vaihemaakuntakaavan kokonaisvaikutukset" kaavan vaikutukset kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriympäristöön ja rakennettuun ympäristöön on merkitty myönteisiksi (merkinnällä +). Kaavaselostuksesta ei käy ilmi, mihin arvio perustuu. Vaikka erilaisissa yhteistyöelimissä on arvioitu kaavan vaikutuksia (Keski-Suomen liiton vastine Museoviraston luonnosvaiheen lausuntoon), on varsinaiset kaavamerkintöjen vaikutukset kirjattava myös kaava-aineistoon. Arvio on tehty Keski-Suomen yva-ryhmässä (Ympäristö- ja tasa-arvovaikutusten ryhmä). Ryhmässä on mukana myös Keski-Suomen museon edustaja. Liitto ei ole maakuntakaavojen vaikutusten arvioinnissa tehnyt yksittäisten kaavamerkintöjen vaikutusten arviointia. Arviointia on suoritettu kokonaisuuksina, esim. virkistysalueet. Yksittäisiä merkittäviä kohteita on silloin tällöin nostettu esiin, esim. kaupan suuryksiköt. Ei muutosta. YRITYKSET Fingrid Oyj Yhtiöllä ei ole huomautettavaa kaavaehdotuksesta. 15

16 Keskimaa Osk Palokankeskus käsitetään neljän suuren kiinteistömassan muodostamaksi kokonaisuudeksi, johon eivät sisälly Keskimaa Osk:n omistamat, valtatien toisella puolella sijaitsevat kiinteistöt Kodin Terra ja ABC Palokka liikennemyymälä. Keskimaa Osk esittää, että vaihemaakuntakaava mahdollistaisi vähittäiskaupan suuryksikön ja kem² päivittäistavarakaupan sijoittumisen myös edellä mainittujen Keskimaa Osk:n omistamien kiinteistöjen alueelle. Näin turvattaisiin alueen mahdolliset tulevaisuuden kehittämistarpeet. Muilta osin kaavaluonnos vastaa yleistä kehitystä ja vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittumista maakuntamme alueella. Katso vastine Jyväskylän kaupunginhallituksen lausuntoon. Kodin Terra ja ABC Palokka liikennemyymälä sijaitsevat seudullisesti merkittävien suuryksiköiden km-1 vyöhykkeellä. Muutetaan kerrosalamitoitusta takaisin kaavaluonnoksessa esitettyyn suuntaan pienentämällä Palokankeskuksen mitoitusta turvaten kuitenkin sen kehittämismahdollisuus ja kasvattamalla vastaavasti siihen rajautuvan kaupan vyöhykkeen mitoitusta. Kaavamerkintä ei salli uusien seudullisesti merkittävien päivittäistavarakaupan suuryksiköiden toteuttamista. km-kohteen mitoitukseksi osoitetaan k- m 2 ja km-1 vyöhykkeen k-m 2. YHDISTYKSET Jyväskylän seudun luonnonsuojeluyhdistys ry Yhdistys kyseenalaistaa liiketilatarpeen radikaalin kasvun Jyväskylän alueella. Liiketilankasvu on yhden toimialan eli kaupan toive, eikä voi olla esimerkiksi asuinalueiden (Eteläportti/Kauramäki) tai liikenneväylien rakentamisen perusteena. Nykyaikaisen yhdyskuntasuunnittelun selkeä tavoite tulee olla liikkumisen ja energiankulutuksen minimointi, jota massiivinen kaupparakentaminen ei missään nimessä ole. Liiketilatarvearviossa todetaan, että laskennallisesti liiketilatarve perustuu ostovoiman kasvuun ja oletukseen, että tämä kasvu siirtyy suoraan liiketilaksi. Lisäksi laskennassa ei oteta huomioon yhä kasvavaa internetmyyntiä, jonka voidaan olettaa vaikuttavan liiketilatarpeeseen. Yhdistys pitää edelleen tarpeettomana Eteläportin rakennushanketta, etenkin huomioon otettaessa olemassa olevien Palokan kauppakeskuksen ja Keljonkeskuksen laajenemisen mahdollisuus, joka kaavassa osoitetaan. Lisäksi Eteläportti-Keljonkankaan vyöhykkeen ilmoitetaan kuuluvan olemassa olevan yhdyskuntarakenteen sisälle, mikä ei pidä paikkaansa. Vähittäiskaupan keskittäminen automarketteihin on ristiriidassa nykyisen maakuntahallinnon hiilidioksidipäästötavoitteiden kanssa. Myös valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet edellyttävät maankäytönsuunnittelussa henkilöautoliikenteen tarpeen vähentämistä, mitä suurten automarkettien kasvattaminen ei tue. Jyväskylä on valtakunnallinen kasvukeskus, jossa merkittävä asutusrakenteen laajenemissuunta on etelään, riippumatta kaupan sijoittumisesta. Kaavoituksella mahdollistetaan kaupan toteutuminen kysynnän ja asiakasvirtojen kannalta keskeisesti. Jyväskylän kaupunkiseudulla kauppapalveluiden hajauttaminen eri kaupunginosiin vähentää asiointiliikennetarvetta. Maakuntakaavan aikajänne on pitkä, jopa kymmeniä vuosia, ja kaavalla tulee varautua tulevaan kehitykseen, kuten kaupungin eteläsuuntaiseen laajentumiseen. Eteläportin alueesta ollaan kehittämässä uutta kaupungin aluekeskusta, kaavamerkintä ca, jonne sijoittuu asumisen, työpaikkojen ja kaupallisten palveluiden lisäksi myös muita palveluita. Jyväskylän kaupungin kaupallinen painoarvo Keski-Suomen ostovoimasta on noin puolet. Lisäksi ympäristökunnista asioidaan runsaasti Jyväskylässä, mikä vielä nostaa myynnin osuutta. Maakunta- 16

17 kaavan seudullisesti merkittävien suuryksiköiden kaavamerkinnät maksimaalisestikin toteutuessaan kattaisivat noin puolet jyväskyläläisten omasta laskennallisesta liiketilatarpeesta. Tämä antaa hyvät mahdollisuudet turvata lukuisten pienempien kaupan yksiköiden toimintaedellytykset eri kaupunginosissa. Seudullisesti merkittävää kauppaa mahdollistavan km-kohdemerkinnän sekä km-1 vyöhykemerkinnän suunnittelumääräyksillä ohjataan tarkempaa kuntasuunnittelua ja vähennetään haitallisia vaikutuksia keskustahakuiseen erikoistavarakauppaan sekä päivittäistavarakauppaan. Kaava-aineiston taustaselvityksiin kuuluvassa raportissa: Kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisujen vaikutusten arviointi vaikutuksia on tarkasteltu laajemmin. Myös Jyväskylän kaupungin Eteläportin kaupallinen selvitys raportissa ( ) vaikutuksia on tarkasteltu. Lisäksi yhdistys kummeksuu selvityksen kokonaisvaikutustaulukkoa, jossa maankäyttöluokasta riippumatta luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin ei koidu merkittävää muutosta. Keskeisissä vaikutuksissa kuitenkin sanallisesti todetaan rakentamisen kuluttavan luonnonvaroja. Isojen liiketilojen rakentaminen vaikuttaa usein kielteisesti kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön. Maakuntakaavatasolla vaikutusten arviointi keskittyy merkittävimpien vaikutusten tunnistamiseen. 2. vaihemaakuntakaavan taustaselvityksessä (Kiviaineskulutusennuste) kiinteistöjen kiviaineskulutus on noin 12 % kaikesta kulutuksesta ja kiinteistöissä on mukana muitakin rakenteita kuin kaupan. 2.vmk:ssa on osoitettu seudullisesti ja maakunnallisesti merkittävät maa-ainesten ottokohteet ja tehty yhteensovitus luontoarvojen kanssa. Maisemallisia vaikutuksia on selostettu kohdassa Kulttuuriympäristö. Ei muutosta. Yhdistys peräänkuuluttaa hiljaisten alueiden huomioonottamista muutenkin kaavassa kuin vain maininnalla näiden edistämisestä. Kaikista vaihemaakuntakaavoista tähän asti on puuttunut esim. erilaisten hiljaisten alueiden merkinnät. Hiljaiset alueet eivät kuulu 4. vaihemaakuntakaavan sisältöön (Vireilletuloilmoitus, Osallistumis- ja arviointisuunnitelma). Liitto on tehnyt paikkatiedossa potentiaalisten hiljaisten alueiden kartan. Selvitys on keskeneräinen eikä sitä voida käyttää maakuntakaavan eikä muunkaan suunnittelun lähtöaineistona. Jyväskylän Vihreät ry Jyväskylän Vihreät ry pitää 4. vaihemaakuntakaavaa pääosin onnistuneena erityisesti korostaessaan virkistysalueiden merkitystä. Eteläporttiin ehdotettu vähittäiskaupan suuryksikkö kuitenkin lisäisi kestämättömästi liikenteen aiheuttamia ympäristöhaittoja ja heikentäisi olemassa olevien keskusten kaupallisten palvelujen toimintaedellytyksiä maakuntakaavan tavoitteiden vastaisesti. Eteläporttiin suunnitteilla olevalla vähittäiskaupan suuryksiköllä olisi vahva negatiivinen vaikutus sekä Jyväskylän keskustan että lähitaajamien (Säynätsalo, Muurame, Korpilahti) elinvoimaisuuteen. Pienempien kauppojen kilpailukyky heikkenee. Tämä näkyy jo nyt keskustan kauppakeskusten tyhjenemisenä ja liikkeiden loppuunmyynteinä. Eteläporttiin suunnitellun vähittäiskaupan suuryksikön vaikutukset ovat vastoin maankäyttö- ja rakennuslakia, jolla pyritään siihen, että palvelujen tulee olla saavutettavissa joukko- ja kevytliikenteellä. 17

18 Hyväksyessään Keski-Suomen maakuntakaavan v ympäristöministeriö jätti vahvistamatta vanhassa Eteläportin osayleiskaavassa olleet vähittäiskaupan suuryksiköt valtakunnallisten maankäyttötavoitteiden vastaisina. Suuryksiköt olisivat hajauttaneet yhdyskunta- ja palvelurakennetta sekä lisänneet liikennetarvetta ja liikenteestä ympäristölle aiheutuvia haittoja. Samoin perustein me Jyväskylän Vihreät esitämme vähittäiskaupan suuryksikön poistamista Eteläportista. Katso vastine Jyväskylän seudun luonnonsuojeluyhdistys ry:n lausuntoon. Tarkemmin asiaa on käsitelty kaava-aineiston taustaselvityksiin kuuluvassa raportissa: Kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisujen vaikutusten arviointi sekä Jyväskylän kaupungin Eteläportin kaupallinen selvitys raportissa ( ). Ei muutosta. Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomi Metsänhoitoyhdistys kiinnittää lausunnossaan huomiota kaavan virkistysalueisiin ja Konneveden kehittämisalue-merkintään. Mv- ja v-alueilla ei metsätalouden harjoittamiseen ja maa-ainesten ottoon pidä tulla kaavan myötä mitään haittavaikutuksia. Samoin Konneveden kehittämisaluemerkintä ei saa rajoittaa metsätalouden harjoittamista alueella, eikä vaikuttaa nykyisiin rantarakentamismääräyksiin. Kehittämisalueiden yhteydessä ei erikseen mainita maa- ja metsätaloutta tai maaainesten ottoa, joten merkinnällä ei ole niiden harjoittamiseen vaikutusta. Maakuntakaava ei ole voimassa lainvoimaisten yleis- tai asemakaavojen alueilla. Virkistysalueilla on voimassa ehdollinen rakentamisrajoitus (MRL 33 ). Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi ry Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi ry viittaa luonnosvaiheessa antamaansa lausuntoon ( ) ja yhtyy MTK Keski-Suomen antamaan lausuntoon 4. vaihemaakuntakaavan ehdotuksesta. MTK Keski-Suomi Lausunnossa todetaan, että valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden eheytyvällä yhdyskuntarakenteella tarkoitetaan kaupunkiseutujen rakennetta. Taajamien eheyttämisen osalta alueidenkäyttötavoitteissa viitataan elinympäristön laadun parantamiseen. Kaavaehdotuksessa eheyttämisen vaatimus on ulotettu eheyttämiseksi selkeäksi keskukseksi jopa muutaman sadan asukkaan kylissä. On vaikea mieltää esim. Konginkangasta, Leivonmäkeä, Kaipolaa, Länkipohjaa, Koskenpäätä tai Kyyjärveä sellaisiksi kasvaviksi taajamiksi, joihin rakennettaisiin huomattavia uusia asuin-, työpaikka- tai palvelualueita. Sen sijaan tällaisten alueiden olemassa olevan rakennuskannan hyödyntäminen ja elinympäristön laadun parantaminen ovat erittäin kannatettavia asioita. MTK Keski- Suomen mielestä niiden maalaistaajamien osalta, jotka eivät välittömästi liity kasvaviin kaupunkiseutuihin tai eivät ole selvästi kasvavia taajamia, tulee kaavamerkintää tarkentaa. Kaavamerkinnän tulee huomioida laadullisia ja huomioida eheyttämisen näkökulmasta vain huomattavat uudet asuin-, työpaikka- ja palvelutoiminnot. Maakuntakaavamerkinnöillä ei oteta kantaa hajarakentamiseen. Yleisesti hyvänä pidettävänä suunnitteluperiaatteena on, että asutuksen ohjaamisella tuettaisiin kylien elinvoimaisuutta. Tiiviimmät kyläkeskukset muodostavat virallisten mittareiden (yhdyskuntarakenteen seuranta eli YKR-aineisto) mukaista taajamarakennetta ja ne on osoitettu maakuntakaavassa taajamatoimintojen alueina toteutuneen tilanteen mukaisina. Taajamissa varsin usein on tarve ja halua erilaisiin kunnallisteknisiin ym. yhteisjärjestelyihin ja alueidenkäytön suunnitteluun. Niiden toteuttamista haittaa ja 18

19 kustannuksia lisää jos taajamarakenne on kovin harva ja hajanainen. Maakuntakaavan suunnittelumääräyksen tavoite on, että yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa edistetään yhdyskuntarakenteen eheyttämistä hajanaisesti ja vajaasti rakennetuilla alueilla. Suunnitteluperiaate taajaman ydinalueen kehittämisestä selkeäksi keskukseksi tulee sovellettavaksi vain siellä, missä ydinalue on tunnistettavissa ja sen selkeäksi keskukseksi kehittämiseen, ml. palvelut, on ylipäätään mahdollisuuksia. Kaavaehdotuksessa pinta-alaltaan selkeästi suurimpia kokonaisuuksia ovat Päijänteen ja Konneveden kehittämisalueet. Kaavaselostuksen mukaan Konneveden kehittämisalueen tarkoituksena on edistää kansallispuiston syntyä alueelle. Luonnosvaiheen lausuntojen vastineissa Keski-Suomen liitto lupasi lisätä kaavaselostukseen maininnan siitä, että Konneveden kehittämisalueen tarkoituksena on edistää kansallispuiston syntyä valtion omistamille alueille (Keski-Suomen 4. VMK (luonnos), Lausunnot ja vastineet, s. 31, 33). Tätä mainintaa ei ole lisätty ehdotusvaiheen kaavaselostukseen eikä kyseisen kehittämisperiaatemerkinnän suunnittelumääräykseen. Vaadimme, että tämä maininta tulee lisätä sekä kaavaselostukseen että kyseisen kehittämisperiaatemerkinnän suunnittelumääräykseen. Tekninen virhe, asia korjataan. Päijänteen alueen osalta kaavaselostuksessa (s. 25) todetaan, että Päijänteen kehittämisalueella on tarkoitus edistää ajatusta Unescon alaisesta Päijänteen biosfäärialueesta. Kaavaehdotus nostaa Päijänteen alueen kehittämisen erilaisista näkökulmista voimakkaimmin esiin vain tämän yhden, eli Unescon biosfäärialuestatuksen edistämisen. Päijänteen kehittämisalueen kaavamerkinnän (s. 48) suunnittelumääräyksen mukaan tulee huomioida paikallisten ihmisten asuin- ja elinolot sekä luonnon monimuotoisuus, mutta ei elinkeinoja. Edellä mainituilla perusteilla esitämme, että biosfääristatuksen hakemisen edistäminen ei voi olla Päijänteen kehittämisalueen perusteluna ja täten siihen liittyvät maininnat on poistettava kaavaselostuksesta. Päijänteen alueen kehittämistä pitää ajatella kokonaisvaltaisemmin. Mikäli Päijänteen kehittämisalue päätetään jättää kaavakartalle, sen kaavamääräykseen on lisättävä maininta myös elinkeinotoiminnan huomioon ottamisesta. Kaavamääräys tulisi siinä tapauksessa muuttaa muotoon: Aluetta tulee kehittää tiiviissä yhteistyössä sen asukkaiden ja elinkeino-toimijoiden kanssa kestävän kehityksen hengessä ottaen huomioon paikallisten ihmisten asuin- ja elinolot sekä elinkeinotoiminnan tarpeet ja niiden kehittäminen sekä luonnon monimuotoisuus. Biosfääri-hanke ei ole edennyt eikä biosfääristatukseen saamiseen näyttäisi olevan edellytyksiä, poistetaan kaavaselostuksesta maininta biosfäärihankkeeseen. Kaavamääräyksen alussa mainitaan, että aluetta tulee kehittää tiiviissä yhteistyössä elinkeinotoimijoiden kanssa. Lisäysehdotus on tarpeeton. Ei muutosta. Palokka-seura ry Palokka-Seura ry kiinnittää huomiota Keskimaan haluun nostaa Palokankeskuksen kaupallista mitoitusta. Seura yhtyy lautakunnan kannanottoon ja muistuttaa aikaisemmin esittämistään näkökohdista, jotka liittyvät alueen vaikeisiin liikenneolosuhteisiin ja niiden välittömiin korjaustarpeisiin. Seura pitää liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta edellytyksenä sille, että kaupan mitoitusta voidaan kasvattaa. Katso vastine Jyväskylän ja Keskimaa OSK:n lausuntoihin. 19

20 YKSITYISET 1. Muistus koskee Tikkakosken lentomelualueen laajentamista. Käytännössä laajentaminen tarkoittaa voimakkaampien meluhaittojen hyväksymistä koko Jyväskylän läheisillä alueilla. Uusi melualueen raja lähestyy aiemmin rauhallisia, runsaasti asutettuja alueita kuten Palokka, Leppävesi ja Vihtavuori. Alueen läheisyydessä on paljon loma-asuntoja ja muita kiinteistöjä, joita muuttuva tilanne koskee niin viihtyisyyden kuin arvonalentumisen muodossa. Tulevaisuudessa lentokentän toimintaa tulisi jatkaa siten, että melu pysyy vanhojen, hyväksyttyjen normien sisällä, eikä sallia lähialueiden huonontaminen. Tikkakosken lentokentän lentotoiminta tulee lisääntymään Kauhavan Ilmasotakoulun siirtymisen seurauksena. Lisääntyvän lentotoiminnan vuoksi alueelle on valmistumassa uusi ympäristölupa jossa esitetään tarkistettu melualue. Kaavan melualue on uuden ympäristöluvan mukainen. Ei muutosta. 20

Merkinnällä osoitetaan sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke.

Merkinnällä osoitetaan sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke. Asumisen ja vapaaajanasumisen vetovoima-alue sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke. Suunnittelumääräys: Kehittämisvyöhykkeellä on mahdollista

Lisätiedot

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1 Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 31.3.2014 Page 1 Kaupan palveluverkkoselvityksessä: Selvitettiin Kainuun kaupan palvelurakenteen ja yhdyskuntarakenteen kehitys, nykytilanne ja kehitysnäkymät Laadittiin

Lisätiedot

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark )

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark ) LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark. 7.12.2016) Lähtökohdat Pieksämäen merkittävin tilaa vaativan kaupan alue on kehittynyt Pieksämäen kantakaupungin ja Naarajärven taajamakeskusten

Lisätiedot

Vähittäiskaupan ohjaus

Vähittäiskaupan ohjaus Vähittäiskaupan ohjaus Kaavoituksen ja rakentamisen lupien sujuvoittaminen -työryhmä 25.11.2015 Pekka Normo Ympäristöministeriö Vähittäiskaupan ohjaus, nykytilanne MRL -muutos 2011, keskeinen sisältö Kauppaa

Lisätiedot

KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA

KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA Kaavamerkinnät ja - määräykset, luonnos 24.3.2014 Julkaisija: Kainuun Liitto Kauppakatu 1 87100 Kajaani Puh. 08 6155 41 / vaihde Faksi: 08 6155 4260 kirjaamo@kainuu.fi

Lisätiedot

Kauppa ja kaavoitus. Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ympäristöoikeuspäivä Klaus Metsä-Simola

Kauppa ja kaavoitus. Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ympäristöoikeuspäivä Klaus Metsä-Simola Kauppa ja kaavoitus Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ympäristöoikeuspäivä 8.9.2011 OTL 2 Kauppa ja kaavoitus Esityksen sisältö Johdanto Maankäyttö- ja rakennuslain muutos 15.4.2011 Uusi 9 a luku Tausta

Lisätiedot

Lausunnon antaja Lausunnossa esitetty Vastine Fingrid Oy - Ei huomautettavaa kaavaehdotuksesta

Lausunnon antaja Lausunnossa esitetty Vastine Fingrid Oy - Ei huomautettavaa kaavaehdotuksesta Lausunnon antaja Lausunnossa esitetty Vastine Fingrid Oy - Ei huomautettavaa kaavaehdotuksesta - Tiedotus kaavan etenemisestä Fingrid Oyj / Mika Penttilä. Trafi - Ei huomautettavaa kaavaehdotuksesta Ilmatieteen

Lisätiedot

Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaavan kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisujen vaikutusten arviointi

Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaavan kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisujen vaikutusten arviointi KESKI-SUOMEN LIITTO Keski-Suomen kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisujen vaikutusten arviointi Loppuraportti 14.12.2012 FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY P19817 FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY KESKI-SUOMEN

Lisätiedot

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 kaupan ratkaisut perustuvat

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2016

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2016 KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2016 23.11.2016 1 / 8 Maakuntakaavoitus Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) mukainen pitkän aikavälin yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta

Lisätiedot

Kauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti

Kauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Kauppa Yleisötilaisuus Karviassa 8.2.2017 Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Satakunnan kokonaismaakuntakaava - Hyväksyttiin 2009 - YM vahvistuspäätöksellä voimaan 30.11.2011 - KHO: 13.3.2013 -kaupan

Lisätiedot

MEIJERITIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, LÄNSIOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

MEIJERITIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, LÄNSIOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus MEIJERITIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, LÄNSIOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 11.5.2015 päivitetty: 4.2.2016 on lakisääteinen

Lisätiedot

LANATIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

LANATIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus LANATIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2016 päivitetty: 16.12.2016 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan

Lisätiedot

KAPTENSKANPOLUN ASEMAKAAVAN MUUTOS

KAPTENSKANPOLUN ASEMAKAAVAN MUUTOS PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus KAPTENSKANPOLUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2017 päivitetty: 10.1.2017 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan

Lisätiedot

ISO-IIVARINTIEN ASEMAKAAVA

ISO-IIVARINTIEN ASEMAKAAVA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus YKSYKKÖSEN YRITYSALUE ISO-IIVARINTIEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2016 päivitetty: 15.09.2016 on lakisääteinen

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI OTE PÖYTÄKIRJASTA 1

RAAHEN KAUPUNKI OTE PÖYTÄKIRJASTA 1 RAAHEN KAUPUNKI OTE PÖYTÄKIRJASTA 1 Mettalanmäen osayleiskaava 1116/10.1002.100202/2016 MST 18 Vireillä olevan Mettalanmäen osayleiskaavan valmisteluvaiheen tilannekatsaus maankäytön suunnittelutoimikunnalle.

Lisätiedot

HANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ALASTALO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

HANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ALASTALO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus HANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ALASTALO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 9.3.2016 päivitetty: 13.4.2016 on lakisääteinen (MRL

Lisätiedot

Jarmo Koskinen ja Olli Ristaniemi MAAKUNTAKAAVOITUSKATSAUS 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVA

Jarmo Koskinen ja Olli Ristaniemi MAAKUNTAKAAVOITUSKATSAUS 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVA 3.5.2013 Jarmo Koskinen ja Olli Ristaniemi MAAKUNTAKAAVOITUSKATSAUS 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1 MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ SUOMEN KAAVOITUSJÄRJESTELMÄ/ Maankäyttö- ja rakennuslaki Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet

Lisätiedot

1. SUUNNITTELUALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )

1. SUUNNITTELUALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 3.11.2015 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI VT 4:N JA KOTAKENNÄÄNTIEN RISTEYSALUEEN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Kuva 1 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti osoitettu

Lisätiedot

Kotkan kaupunkisuunnittelu / Marja Nevalainen, kaavoitusinsinööri,

Kotkan kaupunkisuunnittelu / Marja Nevalainen, kaavoitusinsinööri, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 30. KAUPUNGINOSA JUMALNIEMI OSA KORTTELIA 6 SEKÄ LÄHIVIRKISTYSALUETTA, KAAVA NRO 0616 VALMISTELIJA Kotkan kaupunkisuunnittelu / Marja Nevalainen,

Lisätiedot

SATAKUNTALIITTO SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1. Tuulivoimatuotannolle parhaiten soveltuvat alueet

SATAKUNTALIITTO SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1. Tuulivoimatuotannolle parhaiten soveltuvat alueet SATAKUNTALIITTO SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1 Tuulivoimatuotannolle parhaiten soveltuvat alueet Ehdotusvaihe 2012 Kaavamerkinnät ja määräykset 10092012 MAAKUNTAKAAVATOIMIKUNTA 10.9.2012 Satakunnan vaihemaakuntakaava

Lisätiedot

JÄMSÄN KAUPUNKI. MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

JÄMSÄN KAUPUNKI. MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JÄMSÄN KAUPUNKI MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA Länkipohjan teollisuusalueen asemakaava (55. kaupunginosa) Tampereentie Tampere 65 km Jämsä 27 km Hirsikankaantie Suunnittelualue

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2014

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2014 KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2014 12.8.2014 1 / 8 Maakuntakaavoitus Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) mukainen pitkän aikavälin yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta

Lisätiedot

KONNEVEDEN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, MUSEOTIE

KONNEVEDEN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, MUSEOTIE KONNEVEDEN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, MUSEOTIE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 2.1.2017 KUNTA Konnevesi 275 KYLÄ Kärkkäiskylä 404 KORTTELI Kortteli 33 tontti 4 KIINTEISTÖ 275-404-23-217

Lisätiedot

RANTSILAN KIRKONKYLÄN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS

RANTSILAN KIRKONKYLÄN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy SIIKALATVAN KUNTA RANTSILAN KIRKONKYLÄN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU KORTTELIN 33 TONTIT 1, 3, 4 JA 5 SEKÄ

Lisätiedot

KONNEVEDEN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KUHMONTIE

KONNEVEDEN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KUHMONTIE KONNEVEDEN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KUHMONTIE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 2.1.2017 KUNTA Konnevesi (275) KYLÄ Kirkonkylä ALUE Kuhmontien katualue ja siihen liittyvät virkistysalueet

Lisätiedot

Kirkkonummen kunnan muistutus Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan ehdotuksesta

Kirkkonummen kunnan muistutus Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan ehdotuksesta Yhdyskuntatekniikan lautakunta 87 17.11.2016 Kunnanhallitus 395 05.12.2016 Kirkkonummen kunnan muistutus Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan ehdotuksesta 999/10.02.00/2013 Yhdyskuntatekniikan lautakunta 17.11.2016

Lisätiedot

Taajama-aluemerkintöjen sekä asumisen ja vapaa-ajanasumisen vetovoima-alueiden määrittely ja osoittaminen Keski-Suomen maakuntakaavassa

Taajama-aluemerkintöjen sekä asumisen ja vapaa-ajanasumisen vetovoima-alueiden määrittely ja osoittaminen Keski-Suomen maakuntakaavassa MAAKUNTAKAAVAN TARKISTUS, TAUSTAMUISTIO 25.5.2016 Muistiota päivitetään/tarkennetaan valmistelun edetessä Taajama-aluemerkintöjen sekä asumisen ja vapaa-ajanasumisen vetovoima-alueiden määrittely ja osoittaminen

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1 Kaavatunnus 2-236 Asianumero 144/10.02.03/2014 ASRA.ltk: 8.4.2014 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1 Asemakaavan muutos koskee korttelin 2061 tonttia 1. Asemakaavan muutoksella muodostuvat

Lisätiedot

Tarkemmat tiedot ovat luettavissa Pirkanmaan liiton maakuntakaavoituksen internetsivuilta osoitteessa:

Tarkemmat tiedot ovat luettavissa Pirkanmaan liiton maakuntakaavoituksen internetsivuilta osoitteessa: LIITE Ruoveden kunnan kaavoituskatsaus 2016 MAAKUNTAKAAVOJEN TARKASTELU Pirkanmaalla on valmisteilla uusi kokonaismaakuntakaava, joka voimaan tullessaan korvaa nykyisen Pirkanmaan 1. maakuntakaava n sekä

Lisätiedot

LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA

LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Pälkäneen kunta 3.6.2015 LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan

Lisätiedot

Ennen kaavaehdotuksen hyväksymistä kaupunki tekee maankäyttösopimuksen hakijoiden kanssa MRL 91 a ja b edellytysten mukaisesti.

Ennen kaavaehdotuksen hyväksymistä kaupunki tekee maankäyttösopimuksen hakijoiden kanssa MRL 91 a ja b edellytysten mukaisesti. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAPERNAUMI KORTTELI 43 (OSA) TEKNIIKKAKESKUS Suunnittelualueen sijainti alue sijaitsee Seinäjoen kaupungin n korttelissa 43. Alue sijaitsee Ruukintien varressa Kaasumestarinkadun

Lisätiedot

KALLIONTIEN, ASEMATIEN, LEHTOLANTIEN JA PIRTTI- RANNANTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

KALLIONTIEN, ASEMATIEN, LEHTOLANTIEN JA PIRTTI- RANNANTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy NIVALAN KAUPUNKI KALLIONTIEN, ASEMATIEN, LEHTOLANTIEN JA PIRTTI- RANNANTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU KATUJA P28913 1.6.2016 Kaavan

Lisätiedot

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 4 3. SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Dnro 634/2013 9:15 Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutos Riihimäen kaupunki Kaavoitusyksikkö 9.8.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TEHTÄVÄ... 1 2. SUUNNITTELUALUE... 1 3. ALOITE...

Lisätiedot

JÄMSÄN KAUPUNKI. MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

JÄMSÄN KAUPUNKI. MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JÄMSÄN KAUPUNKI MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ASEMAKAAVA KOSKEE Jämsän kaupungin Jämsänkosken taajamassa sijaitsevaa kaupunginosaa 205 (Virtasalmi) Koskenväylä Suunnittelualaueen

Lisätiedot

TENGBOM ERIKSSON ARKKITEHDIT OY KITEEN KAUPUNKI

TENGBOM ERIKSSON ARKKITEHDIT OY KITEEN KAUPUNKI TENGBOM ERIKSSON ARKKITEHDIT OY KITEEN KAUPUNKI KITEEN KAUPUNKI Paloaseman asemakaava asemakaavan muutos YLEISTÄ Kiteen kaupunginhallitus on 5.10.2015 252 päättänyt käynnistää Paloaseman asemakaavan laatimisen

Lisätiedot

Tietola, kaava nro 460 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)

Tietola, kaava nro 460 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Tietola, kaava nro 460 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Tässä asiakirjassa esitetään suunnittelualueen sijainti sekä aluetta koskevat lähtötiedot ja tavoitteet yleispiirteisesti. Lisäksi kerrotaan,

Lisätiedot

Janakkalan kunta Turenki

Janakkalan kunta Turenki Janakkalan kunta Turenki 17.8.2015 1 Kauriinmaa etelä D:no 267/2015 Asemakaava ja asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee Turengin keskustan pohjoispuolella,

Lisätiedot

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; TARPOMA JA SIIHEN LIITTYVÄ RETKEILY-JA ULKOILUALUE ASEMAKAAVASELOSTUS LUONNOS

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; TARPOMA JA SIIHEN LIITTYVÄ RETKEILY-JA ULKOILUALUE ASEMAKAAVASELOSTUS LUONNOS KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; TARPOMA JA SIIHEN LIITTYVÄ RETKEILY-JA ULKOILUALUE ASEMAKAAVASELOSTUS LUONNOS Inarin kunta Tekninen osasto Pekka Junttila Kaavoitusinsinööri 7.3.2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

Lisätiedot

KAUPPATIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

KAUPPATIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus KAUPPATIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2016 päivitetty: 24.10.2016 on lakisääteinen (MRL

Lisätiedot

Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49.

Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49. SULKAVAN KUNTA RANTA-SASTAVIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 26.11.2013 Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49. Ranta-asemakaavan muutoksella muodostuu

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN TAAJAMIEN MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Kaavoituksen ajankohtaispäivä 5.6.2014 Heikki Saarento

VARSINAIS-SUOMEN TAAJAMIEN MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Kaavoituksen ajankohtaispäivä 5.6.2014 Heikki Saarento VARSINAIS-SUOMEN TAAJAMIEN MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVA Kaavoituksen ajankohtaispäivä 5.6.2014 Heikki Saarento Maakuntakaavatilanne Varsinais-Suomessa on voimassa seutukunnittain

Lisätiedot

Kaavamerkinnät ja -määräykset

Kaavamerkinnät ja -määräykset SATAKUNTALIITTO SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1 Maakunnallisesti merkittävät tuulivoimatuotannon alueet Kaavamerkinnät ja -määräykset Satakunnan vaihemaakuntakaavan 1 kaavamerkinnät ja määräykset ovat

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Va. kunnanjohtajan ehdotus:

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Va. kunnanjohtajan ehdotus: Kunnanhallitus 77 16.02.2009 Kunnanhallitus 243 12.10.2009 Kunnanhallitus 270 23.11.2009 Kunnanhallitus 5 11.01.2010 Kunnanvaltuusto 4 17.02.2010 SAUKKOVAARAN LAKIALUEEN ASEMAKAAVA 101/10/2009 KHALL 77

Lisätiedot

tark Leivonmäen kunta Niinniemen alueen asemakaava. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

tark Leivonmäen kunta Niinniemen alueen asemakaava. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 8.8.2007 tark. 11.1.2010 Leivonmäen kunta Niinniemen alueen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 11.1.2010 1 TEHTÄVÄN KUVAUS ESIPUHE Niinniemen alueen asemakaavoitus käynnistyi virallisesti

Lisätiedot

Raision kaupungin 4. kaupunginosan (Mahittula) moottoriurheilualuetta koskevan asemakaavan hyväksyminen (Palovuori)

Raision kaupungin 4. kaupunginosan (Mahittula) moottoriurheilualuetta koskevan asemakaavan hyväksyminen (Palovuori) Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Tekninen lautakunta 40 17.3.2015 Tekninen lautakunta 98 7.6.2016 Kaupunginhallitus 252 19.9.2016 Asianro 955/10.02.03/2014 80 Raision kaupungin 4. kaupunginosan (Mahittula)

Lisätiedot

ASIKKALAN kunta. Lauttaniemen ranta-asemakaava ja. Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

ASIKKALAN kunta. Lauttaniemen ranta-asemakaava ja. Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ASIKKALAN kunta Lauttaniemen ranta-asemakaava ja Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos 12.11.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS Lauttaniemi 12112015.doc Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

MUIKKUTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

MUIKKUTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS PÄLKÄNEEN KUNTA MUIKKUTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 06.10.2016 Näkymä kiinteistön Hiukanmäki peltoalueelle. OSALLISTUMIS-JA ARVIOINTISUUNNITELMA JA SEN TARKOITUS Osallistumis-

Lisätiedot

Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen

Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Karalusu työryhmä 8.3.2016 Pekka Normo ja Sanna Jylhä Ympäristöministeriö Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Ehdotetut muutokset Vähittäiskaupan suuryksikön kokorajaa

Lisätiedot

Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet. Liite 3. Kuntakartat (verkkoliite)

Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet. Liite 3. Kuntakartat (verkkoliite) Keski-Suomen kaupallinen palveluverkko Kaupan keskukset ja kehitysmahdollisuudet Liite 3. Kuntakartat (verkkoliite) Kuntakartat liittyvät Keski-Suomen liiton Defris-hankkeen Palveluselvitykseen. Jokaisesta

Lisätiedot

Riihiniemen ranta- asemakaava osittainen kumoaminen

Riihiniemen ranta- asemakaava osittainen kumoaminen S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A KAAVIN KUNTA Riihiniemen ranta- asemakaava osittainen kumoaminen Kaavaselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P23617 Kaavaselostus 1 (2) Sisällysluettelo 1 Tiivistelmä...

Lisätiedot

Keski-Suomen liitto Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava KAUPALLISTEN SELVITYSTEN TÄYDENTÄMINEN. Suositukset kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisuista

Keski-Suomen liitto Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava KAUPALLISTEN SELVITYSTEN TÄYDENTÄMINEN. Suositukset kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisuista FCG Finnish Consulting Group Oy Keski-Suomen liitto Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava KAUPALLISTEN SELVITYSTEN TÄYDENTÄMINEN Suositukset kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisuista 1.6.2012 FCG Finnish Consulting

Lisätiedot

Lausunto 1 (3) Dnro 511/05.01/2016. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Kirkkonummen kunta PL KIRKKONUMMI. Lausuntopyyntö

Lausunto 1 (3) Dnro 511/05.01/2016. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Kirkkonummen kunta PL KIRKKONUMMI. Lausuntopyyntö Lausunto 1 (3) 29.12.2016 Dnro 511/05.01/2016 Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen Kirkkonummen kunta PL 20 02401 KIRKKONUMMI Lausuntopyyntö 11.11.2016 Lausunto Rastirannan ranta-asemakaavan luonnoksesta Kirkkonummen

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI KESKUSTA, KÄRRYTIEN ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 2012

ORIMATTILAN KAUPUNKI KESKUSTA, KÄRRYTIEN ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 2012 11.4.2012 ORIMATTILAN KAUPUNKI KESKUSTA, KÄRRYTIEN ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 2012 Orimattilan kaupunki, tekninen palvelukeskus Kaupungintalo, Erkontie 9. Puhelin (03)888

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MYRSKYLÄ Päiväys 15.6.2015 KOSKENKYLÄNTIEN YRITYSALUE ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan kaavoituksen

Lisätiedot

KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS UUSI PALOASEMA

KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS UUSI PALOASEMA KALAJOEN KAUPUNKI KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS UUSI PALOASEMA OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA 4.10.2016 0 OSALLISTUMIS JA ARVIOIN TISUUNNITELMAN (OAS) TAR KOITUS MRL 63 :n mukaan kaavaa laadittaessa

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS KESKUSTAAJAMAN KORTTE- LEISSA 510 JA 511

ASEMAKAAVAN MUUTOS KESKUSTAAJAMAN KORTTE- LEISSA 510 JA 511 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy NIVALAN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KESKUSTAAJAMAN KORTTE- LEISSA 510 JA 511 Kaavaselostus ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU KORTTELIN 510 TONTIT 1-5 JA KORTTELIN 511 TONTTI

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? ETELÄ-KARJALAN LIITTO ALUESUUNNITTELU 2017 ARTO HÄMÄLÄINEN MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? Kaavoituksella ohjataan hyvin arkisia asioita, joita ei välttämättä edes tule ajatelleeksi. Kuten

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LUUMÄKI Päiväys 9.1.2014 KIVIJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SEKÄ LUUMÄEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN TARKOITUS Osallistumis-

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.6.2010 Muutettu 11.11.2010, 10.2.2012 KUNTA Euran kunta 050 Kylä Kirkonkylä 407 Korttelit osa 175, 186-197 Kaavan laatija REJLERS OY Aloite tai hakija Euran kunta

Lisätiedot

KORTTELIN 1406 LAAJENNUS OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

KORTTELIN 1406 LAAJENNUS OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LAPUAN KAUPUNKI 14. HONKIMÄEN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS KORTTELIN 1406 LAAJENNUS OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 14.2.2017 Kaavan vireilletulo 21.3.2016 khall 5 Hyväksytty kaupunginhallituksessa

Lisätiedot

PALTAMON KUNTA Tekniset palvelut

PALTAMON KUNTA Tekniset palvelut 1 (8) Tekniset palvelut asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Paltamon kirkonkylän asemakaava-alueen korttelit 22, 23 ja 27 sekä niihin liittyvät vesi-, liikenne- ja viheralueet. Suunnittelualue

Lisätiedot

JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SIIKANIEMI SELOSTUS Ote rantayleiskaavakartasta SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 1.2 Alueen yleiskuvaus 1.3 Luonnonympäristö 1.4

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS, NEITSYTMÄKI, KORTTELI 658

ASEMAKAAVAN MUUTOS, NEITSYTMÄKI, KORTTELI 658 ASEMAKAAVAN MUUTOS, NEITSYTMÄKI, KORTTELI 658 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 15.8.2016 KUNTA Euran kunta 050 KYLÄ Kauttua 406 KORTTELI 658 TONTTI 3 KIINTEISTÖT 2:574 (osa) 2:261 Kaavan laatija

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS KESKUSTAAJAMAN KORTTE- LEISSA 506 JA 507

ASEMAKAAVAN MUUTOS KESKUSTAAJAMAN KORTTE- LEISSA 506 JA 507 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy NIVALAN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KESKUSTAAJAMAN KORTTE- LEISSA 506 JA 507 Kaavaselostus ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU KORTTELIN 506 TONTIT 3 JA 6 SEKÄ KORTTELIN 507

Lisätiedot

Lintulan päiväkodin asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)

Lintulan päiväkodin asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Lintulan päiväkodin asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Tässä asiakirjassa esitetään suunnittelualueen sijainti sekä aluetta koskevat lähtötiedot ja tavoitteet yleispiirteisesti.

Lisätiedot

Ohjausvaikutus alueiden käytön suunnitteluun (MRL 32.1 ja 32.3 )

Ohjausvaikutus alueiden käytön suunnitteluun (MRL 32.1 ja 32.3 ) Maakuntakaavan oikeusvaikutukset, Keski-Suomen liitto 1.6.2004 Jukka Reinikainen, YM MAAKUNTAKAAVAN OIKEUSVAIKUTUKSET Ohjausvaikutus alueiden käytön suunnitteluun (MRL 32.1 ja 32.3 ) Viranomaisvaikutus

Lisätiedot

MENOT JA RAHOITUS Yhteensä %-osuus. Henkilöstömenot, joista Projektiin palkattava henkilöstö Työpanoksen siirto

MENOT JA RAHOITUS Yhteensä %-osuus. Henkilöstömenot, joista Projektiin palkattava henkilöstö Työpanoksen siirto 942 538 965 729 1 908 267 63,3 % 716 038 784 229 1 500 267 49,8 % 226 500 181 500 408 000 13,5 % 492 298 468 783 961 081 31,9 % 253 750 188 750 442 500 14,7 % 7 000 5 000 12 000 0,4 % 24 278 20 763 45

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI 11. KOSKIKYLÄN KAUPUNGINOSA

LAPUAN KAUPUNKI 11. KOSKIKYLÄN KAUPUNGINOSA LAPUAN KAUPUNKI 11. KOSKIKYLÄN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS HUHTALANTIE VÄLI KOULUKATU-TILHENTIE OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 5.10.2015 5.10.2015 Lapuan kaupunki Maankäyttö-

Lisätiedot

MYLLYLÄ KORTTELI 0608

MYLLYLÄ KORTTELI 0608 ORIMATTILAN KAUPUNKI MYLLYLÄ KORTTELI 0608 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS Asemakaavamuutoksen selostus, joka koskee 29.8.2016 päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaavamuutos koskee osaa korttelista 0608.

Lisätiedot

ETUSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA

ETUSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA PÄLKÄNEEN KUNTA ETUSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA KOSKEE KIINTEISTÖÄ YRJÖLÄ 635-419-14-3/1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.11.2016 OSALLISTUMIS-JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA JA SEN TARKOITUS Osallistumis-

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alue Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue / Ympäristöpalvelut 27.01.2015 2 1 n sisältö ja tarkoitus Maankäyttö-

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PORI/2409/2015 VP 16/12.5.2016 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HYVELÄNVIIKIN 54. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 54 ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1676 Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma,

Lisätiedot

LINTULA KORTTELIT 1501 JA 1502

LINTULA KORTTELIT 1501 JA 1502 ORIMATTILAN KAUPUNKI LINTULA KORTTELIT 1501 JA 1502 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS Asemakaavamuutoksen selostus, joka koskee 29.9.2016 päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaavamuutos koskee kortteleita

Lisätiedot

Laitakallion VP-alueen ja yleisen tiealueen (LT) asemakaavan muutos

Laitakallion VP-alueen ja yleisen tiealueen (LT) asemakaavan muutos 1 Laitakallion VP-alueen ja yleisen tiealueen (LT) asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kuva 1. Ote opaskartasta ja suunnittelualueen rajaus. Fonecta kartat 1. Miksi kaavoitukseen on

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 (4) MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA ASEMKAAVAN MUUTOS KOSKEE 40. KAUPUNGINOSAN KATU- JA LÄHIVIRKISTYSALUEITA Kunnan kaavatunnus: 243

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 ÄHTÄRIN KAUPUNKI Mustikkavuoren asemakaavan muutos, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaiheen tilannekatsaus. MAL työpaja Joensuu Pasi Pitkänen, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaiheen tilannekatsaus. MAL työpaja Joensuu Pasi Pitkänen, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaiheen tilannekatsaus MAL työpaja Joensuu 29.09.2014 Pasi Pitkänen, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Maakuntakaavan 4. vaihe eteneminen MKH päätti käynnistää mk 4. vaiheen

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO, maakuntahallitus LAUSUNTO NRO 2, Liikenne- ja viestintäministeriö

PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO, maakuntahallitus LAUSUNTO NRO 2, Liikenne- ja viestintäministeriö LAUSUNTO NRO 2, Liikenne- ja viestintäministeriö Kohta 1 Liikenne- ja viestintäministeriö toteaa, että Päijät-Hämeen maakuntakaavassa on lukuisia asumisen laajenemisalueita, päivittäistavarakaupan suuryksiköiden,

Lisätiedot

JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava

JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (7) JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava ja ranta-asemakaavan muutos, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis-

Lisätiedot

KAINUUN TUULIVOIMAMAA- KUNTAKAAVA

KAINUUN TUULIVOIMAMAA- KUNTAKAAVA KAINUUN TUULIVOIMAMAA- KUNTAKAAVA Kaavamerkinnät ja - määräykset, luonnos 30.6.2014 Julkaisija: Kainuun Liitto Kauppakatu 1 87100 Kajaani Puh. 08 6155 41 / vaihde Faksi: 08 6155 4260 kainuunliitto@kainuu.fi

Lisätiedot

Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos

Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos 1(7) HYÖKÄNNUMMI KORTTELI 801 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PROJ. NRO 256 Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Sijainti on osoitettu oheisessa

Lisätiedot

ISO-KALAJÄRVI, RANTA-ASEMAKAAVA Ranta-asemakaava koskee Juhtimäen kylän (407), tilaa Metsäkestilä (2-87)

ISO-KALAJÄRVI, RANTA-ASEMAKAAVA Ranta-asemakaava koskee Juhtimäen kylän (407), tilaa Metsäkestilä (2-87) Liite 5 / Ymp.ltk 21.1.2014 / 8 ISO-KALAJÄRVI, RANTA-ASEMAKAAVA Ranta-asemakaava koskee Juhtimäen kylän (407), tilaa Metsäkestilä (2-87) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 21.1.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI

Lisätiedot

Kaavaselostus LUONNOS KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄ KUNNANVALTUUSTON HYVÄKSYMÄ

Kaavaselostus LUONNOS KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄ KUNNANVALTUUSTON HYVÄKSYMÄ Kaavaselostus LUONNOS 29.8.2016 KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄ KUNNANVALTUUSTON HYVÄKSYMÄ Kaavaselostus Sivu 1/8 SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 2 1.1 Suunnittelualueen sijainti ja kuvaus...

Lisätiedot

A Asemakaavan muutos. Vasikkahaantie 15, Jalkaranta. Lahti.fi OAS A-2695 D/2267/ / (5)

A Asemakaavan muutos. Vasikkahaantie 15, Jalkaranta. Lahti.fi OAS A-2695 D/2267/ / (5) OAS A-2695 D/2267/10.02.03.00.04/2016 1 (5) A-2695 Asemakaavan muutos 2.2. Vasikkahaantie 15, Jalkaranta Lahti.fi OAS A-2695 D/2267/10.02.03.00.04/2016 2 (5) ALOITE/HAKIJA Asunto Oy Vasikkahaantie 15 on

Lisätiedot

Vaalan taajaman alueen asemakaavan muutos, teollisuusalueen korttelit 82 /KLT-2 ja 301 /KLT-2,T, lähivirkistysalue VL

Vaalan taajaman alueen asemakaavan muutos, teollisuusalueen korttelit 82 /KLT-2 ja 301 /KLT-2,T, lähivirkistysalue VL 1 (13) VAALAN KUNTA Vaalan taajaman alueen asemakaavan muutos, teollisuusalueen korttelit 82 /KLT-2 ja 301 /KLT-2,T, lähivirkistysalue VL Asemakaavaselostus Kaavamuutosalueen rajaus voimassa olevalla asemakaavakartalla.

Lisätiedot

ISOKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA

ISOKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA IIN KUNTA ISOKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sisällysluettelo 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus... 1 2 Suunnittelualue... 1 3 Suunnittelutehtävän

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 (5) MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA Kaavan nimi: ARVENMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS Asemakaavan muutos koskee 201 kaupunginosan kortteleita

Lisätiedot

KEITURIN-VIHRIÄLÄN ALUEEN ASEMAKAAVA JA MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 16.5.2012. Tark. 30.11.2012

KEITURIN-VIHRIÄLÄN ALUEEN ASEMAKAAVA JA MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 16.5.2012. Tark. 30.11.2012 V I R R A T KEITURIN-VIHRIÄLÄN ALUEEN ASEMAKAAVA JA MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.5.2012. Tark. 30.11.2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. SUUNNITTELUALUE... 2 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY.

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVALUONNOKSEN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

HELSINGIN YLEISKAAVALUONNOKSEN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI HELSINGIN YLEISKAAVALUONNOKSEN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI TYÖOHJELMA Työn tausta Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastossa on käynnissä Helsingin uuden yleiskaavan laatiminen. Työn suunnittelua ohjaava

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(10) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 63 ) mukainen asiakirja, jossa kuvataan

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPUNGINOSA 7 RAUHALA ANTINKYLÄ, KORTTELI 786 JA OSA KORTTELIA 717 (RAUHALANAUKIO)

ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPUNGINOSA 7 RAUHALA ANTINKYLÄ, KORTTELI 786 JA OSA KORTTELIA 717 (RAUHALANAUKIO) L O V I I S A 9.9.2014 ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUPUNGINOSA 7 RAUHALA ANTINKYLÄ, KORTTELI 786 JA OSA KORTTELIA 717 (RAUHALANAUKIO) KAAVASELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Alue: RAUHALANAUKIO,

Lisätiedot

KAAVASELOSTUS SÄKYLÄ SÄKYLÄN LIIKEALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS TYÖNUMERO: E26662 PÄIVÄYS: Sweco Ympäristö Oy

KAAVASELOSTUS SÄKYLÄ SÄKYLÄN LIIKEALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS TYÖNUMERO: E26662 PÄIVÄYS: Sweco Ympäristö Oy KAAVASELOSTUS SÄKYLÄ SÄKYLÄN LIIKEALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS TYÖNUMERO: E26662 PÄIVÄYS: 26.1. 2015 Sweco Ympäristö Oy PÄIVÄYS VAIHE PÄÄTÖS / KUULUTUS NÄHTÄVILLÄ TARK. KAAVOITUSPÄÄTÖS 12.5. 2014 22.5. 2014

Lisätiedot

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS; VALTATIE 4:N LÄNSIPUOLEN TEOLLISUUS- JA VARASTOALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA (OAS)

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS; VALTATIE 4:N LÄNSIPUOLEN TEOLLISUUS- JA VARASTOALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA (OAS) KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS; VALTATIE 4:N LÄNSIPUOLEN TEOLLISUUS- JA VARASTOALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA (OAS) Inarin kunta Tekninen osasto 13.7.2016 2 (6) Yleistä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 107-AK1602 MYNÄMÄEN KUNTA NIHATTULAN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KORTTELI 54 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 20.6.2016 Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 2 (9) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA

KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA KEURUUN KAUPUNKI KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tämä osallistumis- ja arviointisuunnitelma koskee Keuruun keskustaajaman oikeusvaikutteisen osayleiskaavan laatimistyötä.

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1.6.2011 RANTA-ASEMAKAAVA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1.6.2011 RANTA-ASEMAKAAVA 1.6.2011 TAMMELAN KUNTA Lunkaan kylä Kiinteistö Mäkilä RN:o 17:0 Tammelan kunta Kunnanhallitus TAMMELAN KUNTA 2(5) Tunnistetiedot: Kunta: Kaavan nimi: Suunnittelualue: Kaavan laadituttaja: Tammela Pääjärven

Lisätiedot