MAANPUOLUSTUS. Suomen turvallisuusympäristö. Ilkka Kanerva TEEMA HAASTATTELU. Parlamentaarisen selvitysryhmän puheenjohtaja

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MAANPUOLUSTUS. Suomen turvallisuusympäristö. Ilkka Kanerva TEEMA HAASTATTELU. Parlamentaarisen selvitysryhmän puheenjohtaja"

Transkriptio

1 MAANPUOLUSTUS TEEMA Suomen turvallisuusympäristö HAASTATTELU Parlamentaarisen selvitysryhmän puheenjohtaja Ilkka Kanerva

2 MAANPUOLUSTUS

3 Pääkirjoitus Yhden aikakauden loppu Ukrainan, Venäjän ja lännen intressit törmäsivät Maidanin aukiolla niin perusteellisesti, että jälkiselvittely jatkuu vielä pitkään. Tapahtumaketjussa ei ole kyse pelkästään Ukrainasta vaan se heijastaa laajempaa kehityskaarta. Sotilaallisen voiman käyttö politiikan välineenä oli konkreettinen muistutus siitä, että kylmän sodan jälkeisen Euroopan rakentaminen on edelleen kesken. Venäjän toimet noudattavat omaa logiikkaansa. Samaan aikaan kun länsimaat ovat leikanneet puolustusmenoja, on Venäjä määrätietoisesti panostanut asevoimien modernisoimiseen. Venäjä jo on vuosia toistanut, ettei sen turvallisuushuolia kuunnella. Venäjän presidentti on puhunut historian virheiden korjaamisesta. Omille kansalaisille osoitettiin, ettei Venäjä noudata lännen kirjoittamia sääntöjä. Venäjän operaatio on yhdistänyt niin EU:n kuin Natonkin rivit ennennäkemättömällä tavalla ja tuonut uutta päättäväisyyttä transatlanttisiin suhteisiin. Samalla kriisi kirkasti Naton rauhankumppanuuden rajat. Nato tuomitsi Venäjän toimet ja osoitti poliittista tukea pitkäaikaiselle kumppanimaalle, mutta ei varautunut Ukrainan sotilaalliseen tukemiseen. Jäsenyyden ja kumppanuuden ero on selkeä: vain jäsenmaita puolustetaan. Kaikesta päätelleen Venäjä oli valmistautunut maksamaan sen taloudellisen hinnan, mikä kriisistä lankeaa. Eikä Venäjän logiikkaa noudattaen hinta edes välttämättä nouse kovin korkeaksi. Krimin liittäminen Venäjään on pysyvä geopoliittinen saavutus, talouspakotteet ja muut sanktiot menevät ennen pitkää ohi. Usein kriisien aikana niiden vaikutukset yli- tai aliarvioidaan helposti. Myös Ukrainan kriisin osalta lopullisten johtopäätösten aika on vasta tuonnempana. Joka tapauksessa kriisi vaikuttaa maailmanpolitiikkaan, Eurooppaan ja Suomeen. Kehittyvään kumppanuuteen ja yhteisiin etuihin perustunut Venäjän ja EU:n välinen politiikka ei enää sellaisenaan päde, kuten ei myöskään presidentti Obaman yrittämä uusi alku Venäjän ja Yhdysvaltain suhteissa. Naton pääsihteeri käyttää termiä game-changer arvioidessaan kriisin vaikutuksia Naton toimintaan. Edessä on uusi aikakausi. Janne Kuusela Päätoimittaja Maanpuolustus 108 1

4 Puheenjohtajalta Arvoisat lukijat Kestävällä pohjalla oleva valtiontalous on edelleen eräs kriisinsietokyvyn keskeisistä kulmakivistä. Logiikka on yksinkertainen. Jos talous on kunnossa, maallamme on hyvät mahdollisuudet reagoida poikkeustilanteisiin tai kriiseihin. Taloustilanteen kohentamiseksi tarvittavista, jo välttämättömiksi muodostuneista valtiontalouden suhdanne- ja rakenneongelmien korjausliikkeistä päättäminen on ollut vaikeaa. Euroopassa eletään tätä kirjoitettaessa turvallisuuspoliittisesta näkökulmasta katsottuna mielenkiintoisia hetkiä. Kansainvälisen oikeuden velvoittavuus ei enää tunnu koskevan kaikkia toimijoita. Liittoutumaton Ukraina saa poliittista tukea, mutta sotilaallisesti se on jäänyt yksin. Tapahtumista on paikallaan tehdä kansallisesti johtopäätöksiä. Vaikuttaa siltä, että uskottavan kansallisen puolustuskyvyn säilyttämiselle on edelleen tilaus. Puolustusvoimien rahoitusrakenne on puolustusvoimauudistuksesta huolimatta lähivuosina muodostumassa sellaiseksi, ettei suorituskykyjä kyetä ylläpitämään ilman lisäsatsauksia. Sotilaallisen suorituskyvyn ylläpito maksaa, mutta kuullut tasokorotustarpeet eivät ole kohtuuttomia. Puolustusvoimat eivät tavoittele kuuta taivaalta. On silti tullut selväksi, millaisten haasteiden edessä ollaan, mikäli resursseja ei kyetä osoittamaan. Resurssiallokaatio on varmasti kipeä ratkaisu. Poliittisen johdon tehtävä on tehdä päätökset. Vuosien ajan olemme kuulleet, ettei keskustelu sotilaallisesta liittoutumisesta ole ollut ajankohtainen. Viimeisten viikkojen aikana taasen keskustelu ei ole ollut aktuelli, koska Euroopassa vallitseva turvallisuuspoliittinen tilanne on toiminut jarruna. Paljon puhuttu Nato-optio on asettunut omalle paikalleen. Se ei ole maallamme oleva yksipuolinen oikeus vaan Suomen tahdonilmauksen jälkeen kaikkien 28 Natomaan parlamenttien tulisi hyväksyä Suomen jäsenyys. Vanha retoriikka on menettänyt uskottavuuttaan. Avoimen Nato-keskustelun tarve on käsin kosketeltava ; eri asiantuntijatahojen tulisi valottaa Nato-jäsenyyden positiivisia ja negatiivisia vaikutuksia avoimesti ja kiihkottomasti eri tulokulmista. Tämän jälkeen on päättäjien aika vetää johtopäätöksensä käydystä keskustelusta. Suomen kansa on valinnut päättäjänsä, jotka itse ovat halunneet vallan käsiinsä. Valtaan liittyy vastuu (vaikeidenkin) päätöksien oikea-aikaisesta tekemisestä edellä esitettyjen haasteiden ratkaisemiseksi. Onko päättäjillemme tullut aika kantaa mandaattiinsa liittyvää vastuuta? 2 Maanpuolustus 108 Kari Jordan Maanpuolustuskurssiyhdistyksen puheenjohtaja

5 Sisältö Kannen kuva: Tiina Takala/PV 1 Pääkirjoitus 2 Puheenjohtajalta 3 Sisältö HAASTATTELU 4 Kansanedustaja Ilkka Kanerva TEEMA: SUOMEN TURVALLISUUSYMPÄRISTÖ 12 Hannu Ojala: Katse eteenpäin 14 Antti Pelttari: Suojelupoliisin toimintaympäristö muutoksessa 18 Hiski Haukkala: Venäjän haaste 22 Vesa Kanniainen: Asevelvollisuusarmeija vai ammattiarmeija? ARTIKKELIT 24 Torsti Astrén: Euroopan puolustusvirasto 29 Päivi Sillanaukee: Sosiaali- ja terveyssektori varautumisen ytimessä 31 Tero Hemmilä, Harri Kiiski: Ruokaturva 36 Pasi Rutanen: Kiina ja Yhdysvallat yhteistyössä vai törmäyskurssilla KIRJA-ARVIOITA 43 Hävittäkää Helsinki! MAANPUOLUSTUSKURSSIT Maanpuolustuskurssi Puolustusministerin puhe avajaissa 44 Puolustusvoimain komentajan tervehdys avajaisissa 47 Kurssi ja luottamusjohto 49 Kurssin tarina Tasavallan presidentti Maneesilla 52 Tuleva toiminta 53 MAANPUOLUSTUSKURSSIYHDISTYKSEN TOIMINTA 57 KURSSIEN KOKOONTUMISIA 60 ALUEELLISET YHDISTYKSET Maanpuolustus 108 3

6 Haastattelu Kansanedustaja ILKKA KANERVA Haastattelu Maanpuolustus-lehteen Janne Kuusela MMillaisin ajatuksin tartuitte toimeen, kun suostuitte parlamentaarisen selvitysryhmän puheenjohtajaksi? Miten olette tähän mennessä kokeneet informointiprosessin? Tämä on tehtävä, jonka otin mielelläni vastaan. Kerran vaalikaudessa laadittava valtioneuvoston normaali selontekomenettely turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta lakaisi maton alle ne asiat, joihin tämä selvitysryhmä nyt pureutuu. Selontekoon kirjattiin puolustushallinnon esittämä oma arvio lisämäärärahan tarpeesta puolustusvoimien suorituskyvyn ylläpitämiseksi vuodesta 2015 eteenpäin, mutta valtioneuvoston tai eduskunnan kanta jäi epäselväksi. 4 Maanpuolustus 108

7 Kuvat Tiina Takala/Puolustusministeriö Maanpuolustus 108 5

8 Haastattelu Turvallisuusja puolustuspolitiikka tulee olemaan vaalitaistelussa keskeisesti agendalla. Koska nyt on ilmeistä, että joudutaan tekemään pidemmän aikajänteen kattavia arvioita puolustusvoimien tehtävistä ja resursseista sekä niiden keskinäisestä tasapainosta, niin emme voi edetä valmistelematta vuoden 2015 jälkeiseen aikaan. Erityisesti poliittinen koneisto tarvitsee käyttöönsä puolustuksen tulevaisuutta käsitteleviä hahmotelmia puoluekokouksiin, vaalitaisteluun sekä ennen kaikkea vaalien jälkeisiin hallitusohjelmaneuvotteluihin. Poliittiset puolueet totta kai kirjoittavat puolueohjelmansa niin kuin parhaaksi näkevät, mutta on erittäin tärkeää että kaikilla on käytettävissä sama faktapohja. Selvitysryhmän työn alkuvaiheessa perehdyttiin maamme turvallisuus- ja puolustuspoliittiseen toimintaympäristöön. Maaliskuussa Ukrainan tilanne eskaloitui sotilaalliseksi kriisiksi. Vastasiko selvitysryhmälle tarjottu toimintaympäristöanalyysi näihin tapahtumiin? Mitä johtopäätöksiä Ukrainan tapahtumista on tässä vaiheessa vedettävissä Suomen puolustuksen kannalta? Puolustushallinnon toimintaympäristöanalyysiin sisältyi kyllä valmiiksi Ukrainankin kaltaisia kriisejä, jos osaa lukea oikein sitä materiaalia joka käyttömme on annettu. Nyt toimintaympäristön kuvaukseen tulee varmasti vielä täsmennyksiä, kun Ukrainan tapahtumia puretaan ja analysoidaan. Pidän Ukrainan kriisiä erittäin merkittävänä asiana toimintaympäristökentässä ja se on ehdottomasti noteerattava myös selvitysryhmän työskentelyssä. Ukrainan kriisi tuskin heilauttaa analyysiä täysin uuteen uskoon, mutta varmasti tarkentaa tilannekuvaamme Itämeren alueesta turvallisuus- ja puolustuspoliittisena toimintaympäristönä. Olemme jo sopineetkin valmistelijoiden kanssa, että tämä asia tuodaan meidän käsittelyymme. Katsotaan sitten aikanaan, minkä suuntaisia johtopäätöksiä siitä vedetään. Kokonaisuutena valmistelijoiden tuottama toimintaympäristöä käsittelevä aineisto on ollut hyvin mitoitettua ja analyysiltään mielestäni realistista. Sen pohjalle on luontevaa rakentaa johtopäätöksiä Suomen puolustuksen tulevaisuuden vaihtoehdoista. Se on selvää, että Ukrainan tapahtumat on noteerattava Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa, mutta on 6 Maanpuolustus 108

9 Janne Kuusela: Kansanedustaja Ilkka Kanerva sitten toinen asia että onko sillä vaikutuksia puolustusvoimiemme kehittämiseen. Tämä tulee erikseen myöhemmin arvioitavaksi. Olette perehtynyt puolustusvoimien nykytilaan. Millaisena näette puolustusvoimien edellytykset vastata tulevaisuuden turvallisuushaasteisiin? Olen todennut eduskunnan selontekokeskusteluissakin puolueeni nimissä, että sopiva taso puolustusmäärärahoille olisi 1,5 prosenttia bruttokansantuotteesta. Se merkitsisi käytännössä hieman suurempaa summaa kuin selontekoon kirjattu puolustushallinnon arvio 50/150 miljoonan euron kehityslinjasta indeksillä korotettuna. Kaiken todennäköisyyden valossa tämä on se suuntaus, jota kohti asiaa on vietävä. On hyvin tiedossa, että EU:n ja Naton piirissä monet maat ovat talouskriisin myötä ajaneet puolustusmenojaan alas, mutta Itämeren piirissä suuntaus on ollut päinvastainen. Itämeren rantavaltioiden puolustusmenot ovat Suomea lukuun ottamatta kasvusuunnassa. Jollemme halua päätyä valtiona jonkinlaiseksi puskurivyöhykkeeksi on sotilaallisen uskottavuuden nimissä huolehdittava siitä, että puolustuskyvyn kriteerit täyttyvät. Se tarkoittaa, että tilanteesta jossa niin maa-, meri- ja ilmavoimilla kuin kyberpuolustuksenkin osa-alueella on kaikilla edessään melkoiset investointitarpeet, ei yksinkertaisesti suoriuduta puolustuskykyä murentamatta, ellei löydy lisää resursseja huolehtia välttämättömistä materiaalihankinnoista. Strategioita voidaan aina muotoilla uusiksi tai esimerkiksi maavoimien taistelutapaa kehittää ja uudistaa, mutta on konkreettisesti oltava olemassa se materiaalinen pohja, jonka varaan Suomen puolustuksellisen sodankäynnin uudet muodot rakennetaan. Edessä odottavat niin mittavat materiaalihankintatarpeet kaikilla puolustushaaroilla, että niin täytyy varautua pitkällä aikajänteellä. Onnistuminen edellyttää Suomen oman panostuksen ohella myös lisääntyvää kansainvälistä yhteistyötä. Turvallisuus- ja puolustuspoliittinen keskustelu on vilkastunut myös Suomessa. Onko seurantaryhmässä keskusteltu esimerkiksi mahdollisen sotilaallisen liittoutumisen vaikutuksista Suomen puolustukselle? Ei suoranaisesti, koska emme tee puolustus- poliittista selvitystä. Teemme puolustusvoimien valmiutta ja kykyä kartoittavaa selvitystyötä, jonka päämääränä on turvata puolustusvoimien uskottavuus ja toimintakyky. Puolustuspolitiikan strategiset linjaukset eivät siis ole ryhmän agendalla. Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, ettei näitäkin asioita tulisi silti pitää mukana keskustelun piirissä. Tuntuisi kovin epä-älylliseltä siirtää syrjään tai väheksyä sen kaltaisten asioiden merkitystä. Näin siitäkin huolimatta, että maassamme vallitsee hyvin erilaisia käsityksiä siitä kuinka pitäisi edetä. Sitä suurempi on keskustelun tarve, mutta sitä ei pidä ikään kuin ulkoistaa tälle selvitysryhmälle, jonka fokus on puolustusvoimien kehittämistarpeissa. Mikä on puheenjohtajan näkemys siitä, millainen selvitysryhmän työn lopputuote on? Uskotteko, että pystytte ryhmän sisällä saavuttamaan poliittisesti yhteisen näkemyksen? Tulemme laatimaan kirjallisen loppuraportin, koska meillä on joka tapauksessa oltava muodollisesti asioita konkretisoiva dokumentti. Loppuraportin ideana on se, että siinä tarkasteltaisiin mahdollisimman paljon faktoja, ei mielipiteitä tai ideologisia linjanvetoja. Tavoitteena ei siis ole poliittinen asiakirja vaan kiistaton paperi siitä, mitä vaikutuksia milläkin rahoitustasolla on Suomen puolustusvalmiuteen tulevaisuudessa. Faktoista on sitten vaikeampi ryhtyä äänestämään tai jättämään eriäviä mielipiteitä. Sen vuoksi minulla on optimistisesti se käsitys, että voisin kohtuullisella oletusarvolla olettaa ryhmän olevan hyvin pitkälle yksimielinen. Totta kai siitä voidaan aina olla eri mieltä, että pitäisikö puolustusmenoja nostaa vai laskea vai pitää nykyisellään, mutta nyt haenkin yhteistä näkemystä siitä, mitä vaikutuksia puolustusmenojen nostamisella tai laskemisella on Suomen puolustuskykyyn. Erityisen tärkeää on hahmotta se, että ellei puolustusmenoja nosteta, niin millaisia seurannaisvaikutuksiin se johtaa maamme puolustusvalmiutta ajatellen pitkällä aikajänteellä. Tämä ei saisi olla mielipidekysymys, vaan faktatietoa. Parlamentaarisen selvitystyöryhmän toiminta päättyy ensi syksyyn mennessä, mutta jatkuuko keskustelu sen jälkeenkin? Maanpuolustus 108 7

10 Haastattelu Ratkaisun avaimet löytyvät kahden asian tiimoilta: puolustuksen materiaalinen valmius ja kansainvälinen yhteistyö. Kuinka arvioitte näiden kysymysten nousevan esiin ensi kevään eduskuntavaaleja edeltävissä vaalikeskusteluissa? Näettekö, että prosessilla tulee olemaan vaikutuksia myös turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selontekomenettelyn kehittämiseen? Ensinnäkin, selvitysryhmän toimintaprosessi etenee hyvin erilaisella metodilla kuin selontekomenettelyssä. Selontekoja valmistellaan pienessä suljetussa piirissä yleensä noin vuoden ajan, jonka jälkeen vakuumipakkaus avataan. Selvitysryhmän työssä pyritään pidemmälle menevään avoimuuteen, jossa asioita avataan matkan varrella laajemmallekin yleisölle. Olemme jo pitäneet yhden seminaarin ja tulemme pitämään myös toisen, joka toivoakseni olisi lehdistöllekin avoin. Tulemme jalkautumaan Pori Jazzin aikana Suomi-Areenalla sekä mahdollisuuksien mukaan tekemään maakuntakierroksia ja sitä kautta saamaan myös maakuntalehtiä paremmin mukaan keskusteluun. Kaikki merkit viittaavat siihen, että turvallisuus- ja puolustuspolitiikka tulee olemaan vaalitaistelussa keskeisesti agendalla ehkä keskeisempänä kuin mitä se on ollut kymmeniin vuosiin. Tähän vaikuttaa tietenkin puolustusvoimien tiedossa olevien kehittämistarpeiden ohella myös ajankohtainen tilanne turvallisuusympäristössämme. Mitä tulee selontekomenettelyyn ja sen mahdollisiin kehittämistarpeisiin on muistettava, että se menettely elää jatkuvasti riippuen siitä kuka sitä on johtamassa. Vastaavasti siitä riippuu, että kuka siihen milloinkin on tyytyväinen ja kuka ei. Tärkeää on ylläpitää turvallisuus- ja puolustuspoliittista prosessia, oli se sitten selontekomenettely nyt ymmärretyllä tavalla tai jokin muu. Millaisia yhteyksiä teillä on ollut ruotsalaisten kollegoidenne kanssa viime aikoina? Kuinka luonnehtisitte Ruotsissa käytävää keskustelua ja sen mahdollisia vaikutuksia Suomen suuntaan? Ruotsissa käydään samantapaista keskustelua ja selvitystyötä, jota on jouduttu aikataulullisesti siirtämään ymmärrettävistä syistä. Vuorovaikutus Ruotsin kanssa on olennaista ja sitä tehdäänkin kaiken aikaa. Ryhmämme on vieraillut Ruotsissa ja sen ohella olen myös itse pitänyt tiiviisti yhteyttä Ruotsin suuntaan. 8 Maanpuolustus 108

11 Janne Kuusela: Kansanedustaja Ilkka Kanerva Ukrainan kriisin kiristyttyä Ruotsin hallitus ilmoitti toimenpiteistä puolustuksen vahvistamiseksi. Näihin lukeutuvat mm. puolustusbudjetin asteittainen kasvattaminen siten, että korotusta tulee nykyiseen tasoon verrattuna yhteensä noin 5,5 miljardia kruunua seuraavien kymmenen vuoden aikana. Ruotsin puolustusvoimien toiminnan ja materiaalin kehittämisessä painopisteenä on nyt Itämeren turvallisuus ja erityisesti Gotlannin saaren puolustaminen. Pidän itse tärkeänä Suomen ja Ruotsin välisen puolustusyhteistyön lisäämistä ja ulottamista myös kriisin ja sodan oloihin, mikä edellyttää valtiosopimustason järjestelyitä. On tietenkin selvää, että kun Nordefco ja kahdenvälinen Suomi-Ruotsi yhteistyö ovat nyt vahvasti tapetilla, täytyy aihe ottaa huomioon myös selvitysryhmän työssä. Tässä kokonaisuudessahan on loppujen lopuksi kaksi raidetta. Ensinnäkin se, että Suomen oma puolustuskyky ja kotipesä siltä osin pitää olla kunnossa. Toiseksi se, että keskinäisriippuvuuden maailmassa lisääntyvä kansainvälinen yhteistyö on voimistuva suuntaus ja Suomen pitää osata hyödyntää se kaikin mahdollisin tavoin. Näin on tehtävä omankin intressimme nimissä, ei pelkästään sen vuoksi että annamme kontribuution kansainväliselle yhteisölle. Voisiko yhteiskuntamme kokonaisturvallisuutta ajatella yhtenä Suomen taloudellista kilpailukykyä ja Suomi-brändin houkuttelevuutta parantavana elementtinä? Ehdottomasti kyllä. Samalla kun olen yleisen asevelvollisuuden kannattaja, niin uskon että asevelvollisuutta voitaisiin tulevaisuudessa kehittää laajemminkin yhteiskunnan turvallisuustarpeita palvelevaksi. Myös naisille pitää saada monimuotoisemmin osallistumismahdollisuuksia kokonaismaanpuolustuksen merkeissä. Vastaavasti siviilipalveluksen suorittaville pitää tarjota tasavertainen mahdollisuus tehdä palvelus kansakunnan hyväksi. Jos Suomi kykenee tällaista brändiä rakentamaan, niin se on kova juttu ja ehdottomasti lisää turvallisuudentunnetta sekä valmiuksia toimia kaikentyyppisissä yhteiskuntaamme koskettavissa kriisitilanteissa. Kykenemmekö mielestänne realistisesti ylläpitämään Suomen nykyistä puolustus- ILKKA KANERVA Ilkka Kanerva toimii Puolustusministeriön asettaman puolustuksen pitkän aikavälin haasteita käsittelevän parlamentaarisen selvitysryhmän puheenjohtajana. Hän on ollut kansanedustaja vuodesta 1975 lähtien ja toiminut mm. eduskunnan varapuheenmiehenä ja puolustusvaliokunnan puheenjohtajana. Kanerva on toiminut ministerinä yhteensä lähes 10 vuotta, ollen mm. Ulkoasiainministerinä vuosina ratkaisua myös tulevaisuudessa nykyisenkaltaisilla resursseilla ja poliittisilla reunaehdoilla? Jos resurssit eivät nouse, joudumme arvioimaan puolustuksemme fundamentteja uudelleen. Eivätkä fundamenttien uudelleen virittämiset käytettävissä olevan tiedon valossa olisi omiaan lisäämään puolustuksemme uskottavuutta. Tämä on se haaste, josta tullaan vääjäämättä siihen lopputulokseen, että resursseja pitää olla tarvittava määrä. Ratkaisun avaimet löytyvät ennen muuta kahden asian tiimoilta, jotka ovat puolustuksen riittävä materiaalinen valmius ja tiivis kansainvälinen yhteistyö. Itse luotan siihen, että kykenemme huolehtimaan Suomen puolustuksesta jatkossakin uskottavalla tavalla. Tiina Takala/Puolustusministeriö Maanpuolustus 108 9

12 10 Maanpuolustus 108

13 Jussi Nukari/Lehtikuva TEEMA Suomen turvallisuusympäristö Maanpuolustus

14 Teema: Suomen turvallisuusympäristö KIRJOITTAJA Katse eteenpäin Eversti, vanhempi osastoesiupseeri Hannu Ojala työskentelee Puolustusministeriön puolustuspoliittisella osastolla. Ojala toimii parlamentaarisen selvitysryhmän pysyvänä asiantuntijana. Parlamentaarisen selvitysryhmän informointiprosessista Hannu Ojala Valtioneuvoston vuoden 2012 turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa on annettu perusteet ja linjaukset vuoteen 2015 mennessä toteutettavalle puolustusvoimauudistukselle, joka etenee aikataulussa. Puolustusvoimauudistus on välttämätön rakennettaessa 2020-luvun puolustusta, mutta se ei yksinään riitä vastaamaan puolustushallinnon haasteisiin pitkällä aikavälillä. Selonteossa kuvatun puolustuksemme tavoitetilan ja käytettävissä olevien resurssien välille on muodostumassa epätasapaino ottaen huomioon 2020-luvun tarpeet suorituskykyjen ylläpitämisessä ja kehittämisessä. Tämä epätasapaino koskee ennen kaikkea puolustusmateriaalihankintoihin käytössä olevia resursseja ja se konkretisoituu jo kuluvan vuosikymmenen loppupuolella. Selonteossa todetaan, että Yleisen taloustilanteen heikentymisen ja epävarmuuksien johdosta ei tällä hetkellä ole mahdollisuuksia ennakoiden muuttaa tulevia menokehyksiä. Seuraavan hallituksen arvioitavaksi jää, millaisia mahdollisuuksia on vastata puolustushallinnon esittämään lisäresurssitarpeeseen ja sen vaikutukseen valitussa puolustusratkaisussa pitäytymiseen. Tämän haasteen selvittämistä varten puolustusministeri Carl Haglund asetti parlamentaarisen selvitysryhmän, jonka tehtä- 12 Maanpuolustus 108

15 Hannu Ojala: Katse eteenpäin vänä on tuottaa eduskunnalle laaja-alaisempaa ja syvällisempää tietoa puolustuksen tulevaisuuden näkymistä. Selvitysryhmän asettamisen taustalla on myös eduskunnan selonteosta antama mietintö, jossa valtioneuvostoa edellytetään ryhtymään toimenpiteisiin, jotta seuraavan vaalikauden alussa eduskunnalla on käytössään selvitys puolustuksen pitkän aikavälin haasteista ja niihin vastaamisesta. Selvitysryhmän puheenjohtajana toimii Kokoomuksen kansanedustaja Ilkka Kanerva ja varapuheenjohtajana SDP:n kansanedustaja Johannes Koskinen. Ryhmässä ovat edustettuina kaikki eduskuntapuolueet, suuret puolueet kahdella jäsenellä ja pienemmät yhdellä edustajalla. Ryhmän työskentelyä tukemaan on nimetty pysyviä asiantuntijoita puolustushallinnosta ja ulkoministeriöstä, mutta käytännössä ryhmä on kuullut eri alojen asiantuntijoita huomattavasti laajemmassa mitassa. Selvitysryhmän toiminnassa ei ole kyse puolustuskyvyn kehittämiseen liittyvän yhteisen poliittisen kannan tai näkemyksien muodostamisesta, vaan eduskunnan ja sitä kautta eduskuntapuolueiden tietoisuuden lisäämisestä. Pitkän aikavälin haasteiden käsittely ja ratkaisu vaativat keskeisten puolustuspoliittisten toimintalinjausten perusteellista läpivalaisua. Ryhmä ulottaa tarkastelunsa aina ja 2030-luvuille saakka, sillä puolustussuunnittelu edellyttää pitkän aikavälin kehityskulkujen seuraamista. Myös puolustusvoimien materiaalisen valmiuden kehittäminen edellyttää, että asioita tarkastellaan useamman hallituskauden perspektiivissä. Parlamentaarisen selvitysryhmän tavoitteena on muun muassa hahmottaa: - Mitä turvallisuusympäristömme ja yhteiskuntamme kehitys edellyttävät sotilaalliselta maanpuolustukselta? Voidaanko nykyistä puolustusratkaisuamme ylläpitää nähtävissä olevilla resursseilla tulevaisuudessa? - Mitkä ovat olennaisia muutostekijöitä ja miten ne vaikuttavat puolustukseen? - Kuinka Suomi voi säilyttää puolustuskykynsä tulevaisuudessa? Keskeisenä kysymyksenä on voidaanko nykyistä puolustusratkaisuamme ylläpitää nähtävissä olevilla resursseilla tulevaisuudessa. Ryhmän informointi on toteutettu teemakeskusteluina kahdessa vaiheessa. Tätä kirjoitettaessa on ryhmä kokoontunut yhteensä kymmenen kertaa. Viime syksynä alkaneessa ensimmäisessä vaiheessa tavoitteena oli puolustuksen ratkaisuihin vaikuttavien tekijöiden syventävä esittely ja käsittely eli puolustuksemme niin sanotun ison kuvan avaaminen. Kevään aikana käynnistyneessä toisessa vaiheessa käsitellään yksityiskohtaisemmin puolustusjärjestelmän osatekijöitä ja puolustuksen ratkaisuvaihtoehtoja vaikutuksineen, erityisesti voimavarat huomioiden. Puolustuksen nykytilaa on avattu kansanedustajille konkreettisesti varuskuntavierailujen avulla. Touko-kesäkuussa on varattu aikaa erityistarkasteluille, joilla pyritään kattamaan kevään aikana ryhmälle muodostuneita lisätietotarpeita. Samalla laaditaan yhteenveto ryhmän työstä ja tarkastellaan miten ja missä muodossa ryhmälle asetettavaan tehtävänantoon vastataan. Parlamentaarisen selvitysryhmän jäseniltä ja asiantuntijoilta saadun alustavan palautteen perusteella selvitysryhmä on osoittautumassa toimivaksi välineeksi nyt käsillä olevaan pohdintaan. Puolustushallinto on saanut kiitosta avoimuudesta prosessin aikaan. Näyttäisi siltä, että laajapohjaisen parlamentaarisen yhteistyön kautta puolueiden näkemykset ovat sovitettavissa realistiseksi kuvaksi Suomen puolustuksen tulevaisuudesta. Nähtäväksi jää tullaanko vastaavaa menettelyä käyttämään myös jatkossa. Maanpuolustus

16 Teema: Suomen turvallisuusympäristö KIRJOITTAJA Poliisineuvos Antti Pelttari on toiminut Suojelupoliisin päällikkönä vuodesta Ennen Suojelupoliisiin siirtymistään Pelttari työskenteli valtiosihteerinä ja ylijohtajana sisäministeriössä. Aiemmin hän on toiminut muun muassa valiokuntaneuvoksena eduskunnassa. Antti Pelttari on myös johtanut työryhmää, joka laati Suomelle ensimmäisen kansallisen terrorismintorjunnan strategian. 14 Maanpuolustus 108 Suojelupoliisin toimintaympäristö muutoksessa Antti Pelttari S Suomen turvallisuuteen liittyvät tulevaisuuden haasteet kytkeytyvät aiempaa tiiviimmin kansainväliseen toimintaympäristöön. Globalisaation seurauksena turvallisuuskysymyksistäkin on tullut aiempaa kansainvälisempiä. Globaalin toimintaympäristön ennakoimattomuus ja epävarmuustekijät saattavat vaikuttaa kielteisesti myös Suomen turvallisuuteen. Kansainvälisten konfliktien seurausten lisäksi myös erilaisten taloudellisten, teknisten ja sosiaalisten järjestelmien kansainväliset kytkökset murtavat uhkien ja riskien paikkasidonnaisuutta. Sisäiset turvallisuusuhat kytkeytyvät usein maarajojen ulkopuolella vaikuttaviin tekijöihin, ilmiöihin ja trendeihin. Se johtaa yhä kasvavaan kansainvälisen tiedustelutiedon ja sen oikea-aikaisen analysoinnin tarpeeseen. Sisäisten ja ulkoisten uhkien limittyminen vaatii uudenlaista ja entistä kokonaisvaltaisempaa lähestymistapaa. Tarvitaan myös entistä monipuolisempi keinovalikoima niiden torjumiseksi. Rajat ylittävät uhat kasvattavat myös kansallisten turvallisuusviranomaisten riippuvuutta toisistaan. Suojelupoliisin toimialaan kuuluvat ilmiöt ovat viime vuosien aikana muuttuneet entistä

17 Antti Pelttari: Suojelupoliisin toimintaympäristö muutoksessa Xx Jussi Nukari/Lehtikuva monimuotoisemmiksi. Erityisesti kyberuhat ja terrorismi ovat saaneet uusia ulottuvuuksia. Niihin kytkeytyvät uhat ovat kasvaneet sekä määrällisesti että laadullisesti. Tämä on kasvattanut kansainvälisen tiedustelutiedon merkitystä entisestään. Kyberuhat muodostavat laaja-alaisen ja merkittävän haasteen myös Suomen kokonaisturvallisuudelle. Kybertoimintaympäristön uhat ovat muuttuneet entistä moniulotteisemmiksi ja vaikutuksiltaan vaarallisemmiksi. Uhkien taustalla olevien toimijoiden ammattimaistuminen sekä valtiollisten tahojen mukanaolo ovat selkeitä kehitystrendejä. Henkilölähteisiin perustuvan tiedustelun rinnalle ja sen osaksi on noussut tietoverkkoja hyödyntävä tekninen tiedustelu. Kybervakoilun muuttuminen epämääräisestä uhkakuvasta konkreettiseksi uhaksi tuo merkittäviä haasteita kaikille viranomaisille, jotka pyrkivät torjumaan hyökkäyksiä. Kybervakoilun yhtenä tehtävänä on hankkia turvaluokiteltua ja sensitiivistä tietoa tietojärjestelmiä hyväksi käyttäen. Suomen viranomaisjärjestelmiin ja tietoverkkoihin tehtyjen tietomurtojen paljastuminen on viimeistään tuonut kybervakoilun uhan näkyväksi. Kyberturvallisuuskeskus esitteli tilojaan Helsingissä maaliskuusdsa Tietoturvaasiantuntija Ilari Karinen päivystysvuorossa. Kybertoimintaympäristössä vakoilu on toimintaa harjoittavan näkökulmasta kustannustehokasta. Kiinnijäämisriski on alhainen, ja teot on helppo kiistää. Suojautuminen kyberuhilta on puolestaan vaikeaa ja kallista. Useat valtiolliset toimijat ovat jo pitkään rakentaneet merkittävää kapasiteettia kybervakoiluun. Tietyn maan tai valtiollisen toimijan tekemän kyberhyökkäyksen tai -vakoilun osoittaminen aukottomasti on huomattavan vaikeaa. On selvää, että kybervakoilu tulee jatkossa kasvamaan ja muuttamaan turvallisuusympäristöä merkittävästi. Suojelupoliisilla ja muilla viranomaisilla täytyy sen takia olla käytössään ajantasaisen lainsäädännön sekä riittävien teknisten ja henkilöresurssien takaamat keinot pysyä mukana toimintaympäristön muutoksessa. Maanpuolustus

18 Teema: Suomen turvallisuusympäristö Terrorismin uhan suhteen on käynnissä uudenlainen murrosvaihe. Globaalit trendit kuten muutokset kansainvälisissä valtasuhteissa, taloudellinen kehitys, ympäristöön liittyvät haasteet sekä teknologian kehittyminen vaikuttavat myös terrorismin uhkakuvan kehittymiseen. Uhkakuva on jo nykyisellään pirstaloitunut, dynaaminen ja monimuotoinen. Siihen liittyvät muutostekijät ovat paikallisia, mutta sidoksissa globaaleihin trendeihin ja kehitykseen. Uusien alueellisten konfliktien syntyminen saattaa luoda nopeasti uudenlaisia uhkia, jotka heijastuvat valtiorajojen yli. Ei-valtiollisten toimijoiden osallistuminen konflikteihin saattaa lisätä niiden ylikansallista ja esimerkiksi uskonlahkojen vastakkainasetteluun liittyvää luonnetta. Terrorismin uhan suhteen Pohjoismaissa on käynnissä uudenlainen murrosvaihe, joka kytkeytyy Syyrian konfliktin aiheuttamiin laajaalaisiin heijastevaikutuksiin ja turvallisuusriskeihin. Edellinen murros uhkakuvassa liittyi joidenkin vuosien takaiseen ns. Muhammedpilakuvakriisiin, jonka seurauksena erityisesti Tanskaan kohdistuva terrorismin uhka kohosi merkittävästi. Nyt meneillään olevan uuden murrosvaiheen keskiössä ovat eri maissa lukumääräisesti kasvussa olevat ja toisiinsa linkittyvät uskonnollisesti radikalisoituneet henkilöt, joilla on yhteyksiä kansainvälisellä tasolla toimiviin terroriverkostoihin. Paikallinen radikalisoitumiskehitys yhdistyy kansainväliseen radikaaliin aatteeseen ja siihen liittyviin ulkomailla toimiviin henkilöihin. Paikallisella tasolla henkilöiden toimintaa vahvistavat ulkomaiset radikaalit mentorit ja henkilöiden etniset rajat häivyttävä ideologinen kytkeytyminen globaaliin jihadiin. Syyrian konflikti on keskeinen negatiivista kehitystä nopeuttava tekijä. Erityisen huolestuttavaa on radikaalipiirien voimistuva käsitys yleisestä länsimaihin liittyvästä viholliskuvasta ja tähän pohjautuvasta oikeutuksesta väkivallalle. Syyriasta Euroopan maaperälle palaavat henkilöt muodostavatkin lähitulevaisuuden merkittävimmän terroristisen uhan Euroopalle. Tämän ns. jihadistiveteraanien uuden sukupolven tiiviit yhteydet konfliktialueilla toimiviin radikaaleihin järjestöihin muuttavat uhan luonnetta yhä ylikansallisemmaksi ja vaikeammin ennakoitavaksi. 16 Maanpuolustus 108

19 Antti Pelttari: Suojelupoliisin toimintaympäristö muutoksessa Suojelupoliisi toteaa vuoden 2013 vuosikertomuksessaan, että Suomi ei ole väkivaltaisten radikaali-islamististen tai muiden terroristijärjestöjen ensisijainen kohdemaa, ja että organisoituneen terrorismin uhka suoraan maatamme kohtaan on edelleen alhainen. Keskeinen syy tähän on se, että Suomi ei toistaiseksi ole profiloitunut samalla tavalla vihollisvaltioksi kuin monet muut maat, joiden kansainvälispoliittinen näkyvyys on suurempi. Suomi ei myöskään toistaiseksi ole esiintynyt radikaalien verkostojen viholliskuvassa tai symboliikassa. Tällaisella kohdennetulla propagandalla on todettu olevan huomattava vaikutus konkreettisten väkivaltaisten tekojen suuntaamisessa. Aiempaa useammin terroristiverkostojen propagandaa pyrkivätkin noudattamaan radikalisoituneet yksittäiset henkilöt, joiden toiminnan luotettava arviointi vaatii erityisen paljon. Suomessa terrorismin uhka on siis ollut ja sen arvioidaan toistaiseksi olevan vähäisempi kuin muissa Pohjoismaissa. Muutaman viime vuoden aikana terrorismin tilannekuva on kuitenkin muuttunut muiden Pohjoismaiden suuntaan. Vastaavia ilmiöitä ja samantyyppisen profiilin radikaaleja henkilöitä on löydettävissä nykyisin myös Suomesta. Uhan yhtenäistymistä vauhdittaa etniset ja valtiorajat ylittävä globaali radikaali-islamistinen ideologia, jonka pohjalla on usein epämääräinen käsitys yksilöimättömästä läntisestä vihollisesta. Eri maissa oleskelevat terroristisen toiminnan riskihenkilöt muodostavat vähintäänkin piilevän uhan, jonka voi laukaista jokin ulkoinen tapahtuma tai ulkomailla toimivan terroristiverkoston tarkoitushakuinen ohjaus. Toimintaympäristön muutokseen kytkeytyy myös se, että viime aikoina Suomessa asuvien henkilöiden on yhä enemmän ja entistä konkreettisemmin todettu kytkeytyvän terroristiseen toimintaan ulkomailla. Suomen ensimmäinen terrorismirikostutkinta kytkeytyy kansainvälisen terroristijärjestön tukemiseen. Lisäksi Suomen kansalaisia tai Suomessa oleskelleita henkilöitä on viime aikoina saanut surmansa ulkomailla radikaali-islamistien ja turvallisuusviranomaisten tai armeijan välisissä taisteluissa. Entistä useampia Suomessa asuvia henkilöitä on myös pidätetty ulkomailla terrorismiepäilyjen nojalla. Kansainvälinen terrorismi on monin tavoin tullut lähemmäs Suomea. Kyberuhat ja globaali terrorismi ovat rajat ylittäviä rikollisuuden muotoja, joiden torjumisen perustana on kansainvälinen turvallisuustiedusteluyhteistyö. Näiden uhkien entistä voimakkaammin Suomeen heijastuvat vaikutukset vaativat myös Suojelupoliisilta uudenlaisia toimintatapoja ja valmiutta toimia osana kansainvälistä turvallisuus- ja tiedusteluyhteistyötä. Perinteisten tiedonhankintakeinojen ja kansallisen viranomaisyhteistyön merkitys on tietysti edelleen suuri. Muuttuvan toimintaympäristön asettamat haasteet siirtävät kuitenkin turvallisuustiedustelun painopistettä koko ajan kohti kansainvälistä yhteistyötä. Suomessa asuvien henkilöiden lisääntynyt oleskelu ja kytkökset konfliktialuille sekä niissä toimiviin radikaaleihin verkostoihin korostaa entisestään kansainvälisen turvallisuustiedustelun roolia. Suojelupoliisin keskeisenä tavoitteena on edellä kuvatuista muutoksista huolimatta säilyttää toimialaamme kuuluva turvallisuusympäristö vakaana, ennakoitavana ja hallittavana. Maanpuolustus

20 Teema: Suomen turvallisuusympäristö KIRJOITTAJA Venäjän haaste Hiski Haukkala on erikoistutkija ulkoasiainministeriön suunnitteluja tutkimusyksikössä ja kansainvälisen politiikan dosentti Tampereen yliopistossa. Hän on aiemmin toiminut mm. Ulkopoliittisen instituutin ja useiden eurooppalaisten ajatushautomoiden palveluksessa. Kirjoitus pohjautuu hänen omiin näkemyksiinsä. Ukrainan kriisin vaikutuksia Suomen globaalipolitiikkaan Hiski Haukkala Ukrainan ja Venäjän välinen kriisi on palauttanut geopolitiikan ja niin sanotun perinteisen, kovan turvallisuuden kysymykset eurooppalaiseen keskusteluun. Venäjän revisionistinen politiikka ja irtisanoutuminen kylmän sodan jälkeisen Euroopan turvallisuuden keskeisistä periaatteista on tullut monelle yllätyksenä, jopa sokkina. Jälkikäteen on kuitenkin mahdollista sanoa, että viimeaikaiset tapahtumat ovat olleet nähtävissä, vaikkakaan eivät välttämättä ennalta arvattavissa. Tämä lienee eräs kansainvälisen politiikan tutkimuksen keskeisiä paradokseja: trendit ja yleiset kehityskulut on kyllä mahdollista paikallistaa ja nähdä, mutta viimekätiset, radikaalejakin muutoksia nopeasti aiheuttavat tapahtumat eivät kuitenkaan ole arvattavissa. Tämä johtunee siitä, että ne usein tulevat yllätyksenä myös toimijoille itselleen. Näin lienee tapahtunut myös Ukrainan tapauksessa. Samalla äkilliset tapahtumat luovat uusia todellisuuksia, jotka aikanaan kristalloituvat pysyvämmiksi piirteiksi, rakenteiksi ja toimintatavoiksi. Tässä suhteessa merkillepantavaa 18 Maanpuolustus 108

21 Hiski Haukkala: Venäjän haaste Yuriy lashov/afp/lehtikuva on, että Venäjän toimia Krimillä ja laajemmin suhteessa Ukrainaan on varsin laajasti kutsuttu 1800-lukulaisiksi. Luonnehdinnassa on sinänsä perää, sillä maailmankuva jota Venäjä presidentti Putinin johdolla nyt ajaa perustuu tuolta ajanjaksolta tutuille piirteille: maailman jakoon vaikutuspiireihin ja kiistattomien suurvaltojen omakätiseen oikeuteen puuttua pienempien valtioiden sisäisiin asioihin, tarvittaessa myös voimatoimin. Tämä ei kuitenkaan välttämättä tarkoita, että Venäjän viimekätiset vaikuttimet olisivat ulkopoliittisia tai ainakaan yksinomaan imperialistisia. Ilman pääsyä Venäjän päätöksentekoprosessiin aiheesta on toki vaikea sanoa mitään varmaa, mutta on mahdollista, että voimatoimien takana on osin myös Venäjän oma koettu heikkous ja epävarmuus: pelätään oman aseman ja järjestelmän jatkumisen puolesta. Voi olla, että Putinin vallan jatko Venäjällä nähdään nyt vaativan Venäjän imperialistisen suuruuden ohjelmaa ja siihen liittyvää sisäisen ja ulkoisen jatkuvan hätätilan politiikkaa. Krimin asukkaita seuraamassa presidentti Putinin vuosittaista kyselytuntia Oireellista Venäjän haasteelle on, että se on leimallisen alueellinen. Venäjä höykyttää naapureitaan, mutta sitä ei koeta laajemmaksi uhkaksi, edes Euroopassa. Vaikka Yhdysvaltain presidentin Barack Obaman Venäjää vähättelevä retoriikka lienee osin tietoista ärsyttämistä, niin samalla siinä on myös totuuden siemen: Venäjä on yhä kasvavassa määrin alueellinen, ei globaali tekijä tai ongelma. Suomen kannalta suhteellisen lohduton fakta kuitenkin on, että maa sijaitsee Venäjän välittömässä läheisyydessä. Suomi ei voi pistää päätään pensaaseen, vaan joutuu kysymään, mitä Venäjän politiikan muutos merkitsee sen omalle turvallisuudelle ja asemalle. Tämän kysymyksen vastaamisen aika ei välttämättä ainakaan kaikilta Maanpuolustus

22 Teema: Suomen turvallisuusympäristö Venäjän toiminnan motiivit ja laajemmat seuraukset yksinkertaisesti torjutaan käsittämättöminä. osin ole vielä, mutta ainakin itse kysymys on jo syytä esittää. Lisäksi on syytä muistaa, että Venäjän mahdollinen lähtökohtainen heikkous ei välttämättä tarkoita, että Venäjän haaste olisi jotenkin vähäinen tai vaaraton. Päinvastoin, saattaa olla, että juuri tästä syystä siihen sisältyy osin irrationaalinen tai ainakin hankalasti hallittavissa oleva elementti. Kun muistetaan Venäjän rooli johtavana ydinasevaltana maailmassa, sisältyy tähän mahdollisuuteen potentiaalisesti kauhistuttavia ulottuvuuksia. Venäjän toimet eivät olekaan sopusoinnussa postmoderniin aikaan siirtyneen läntisen Euroopan arvojen ja toimintatapojen kanssa. Tuloksena on vahva kognitiivinen dissonanssi, jossa Venäjän toiminnan motiivit ja laajemmat seuraukset yksinkertaisesti torjutaan käsittämättöminä. Eräs läntisen Venäjä-politiikan sokeita pisteitä onkin ollut taipumus ekstrapoloida Venäjän nykyisiä kehityskulkuja pitkälle tulevaisuuteen ja johtaa sieltä siintävästä eittämättömästä romahdusvaarasta ehdottomia käsityksiä siitä, minkälainen sisä-, talous- ja jopa ulkopolitiikka olisivat Venäjän kannalta järkeviä. Tämä läntiseen rationaliteettiin nojaava analyysi on johtanut käsityksiin, joiden mukaan Venäjällä ei yksinkertaisesti ole ollut muita vaihtoehtoja kuin modernisoitua, globalisoitua ja liberalisoitua. Positiivisen keskinäisriippuvuuden rohkaisu on nähty keinona ohjata Venäjää tähän suuntaan. Venäjän toimet kuitenkin osoittavat, että näistä premisseistä on mahdollista johtaa tyystin erilaiset johtopäätökset. Läntinen liberaali lääke nähdään kuolettavana myrkkynä, yrityksenä syleillä Venäjä kuoliaaksi. Keskinäisriippuvuus mielletäänkin asymmetristen riippuvaisuuksien verkostoksi, joka yhtäältä tarjoaa vaaroja, joilta Venäjä tekee parhaansa suojautuakseen ja toisaalta resurssiksi, jota voidaan käyttää muihin toimijoihin vaikuttamiseksi. Samaan aikaan lännessä käydään voimakasta ja repivää sisäistä keskustelua siitä, minkälaisiin vastatoimiin Venäjän toimien johdosta on syytä tai ylipäätään mahdollista ryhtyä. Lähes kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että Venäjän toimet rikkovat keskeisiä kansainvälisiä periaatteita. Keskustelua kuitenkin sävyttää taipumus ymmärtää 20 Maanpuolustus 108

23 Hiski Haukkala: Venäjän haaste Venäjän toimia tai ainakin halu uskoa, että kyseessä on vain ohimenevä vaihe. Hieman Tannerin tapaan toivotaan, että eihän maailma nyt niin hulluksi voi mitenkään mennä, vaikka kaikki merkit viittaavat siihen, että on jo mennyt ja tulee jatkossakin menemään. Juuri kukaan ei halua vaarantaa taloussuhteitaan Ukrainan tilanteen vuoksi. Tuloksena on kestämätön rakenteellinen heikkous lännen politiikassa. Tyhjätaskuilla ei ole varaa suurstrategiaan. Samalla kun muistetaan Venäjän riippuvuus globaalien, pitkälti läntisten finanssimarkkinoiden toiminnasta, ei ole tyystin kaukaa haettua, että länsi itse asiassa aktiivisesti rahoittaa ja siten mahdollistaa Venäjän toimia. Tämä lienee Venäjän viimeaikaisten valintojen taustalla vaikuttava perusanalyysi ja seikka, joka voi auttaa pistämään etenkin monien eurooppalaisten toimijoiden äänekästä Venäjän kauhistelua ja käsien vääntelyä ajatuksia herättävään perspektiiviin. Mutta vaikka Venäjän esittämä haaste tuntuu pakottavalta, niin Venäjän toimet ovat kuitenkin haitake niin Euroopan kuin laajemmin ihmiskunnankin todellisten haasteiden hoitamisen kannalta. Käynnistynyt vuosisata on keskeinen ihmiskunnan keskeisten yhteisten haasteiden ja jopa kasautuvien riskien hoitamisen kannalta. Joko ilmastonmuutosta menestyksekkäästi hillitään tai sitten ei. Joko joukkotuhoaseiden leviäminen pysäytetään tai sitten ei. Joko alati rivakammin rientävä teknologinen kehitys kyetään valjastamaan ihmiskunnan vaurastumisen ja keskeisten ongelmien hoitamiseen tai sitten ei. Kaikkien näiden kysymysten menestyksekäs hoitaminen vaatii toimivaa monenkeskistä politiikkaa ja osin myös Venäjän rakentavaa vaikutusta. On vaikea nähdä, että Venäjän rooli tai toimet millään mielekkäällä tavalla auttaisivat ratkaisemaan yhtäkään näistä oikeasti olennaisista kysymyksistä, päinvastoin. On selvää, että Venäjän valitsema kurssi tuo mukanaan myös Suomelle useita hankalia haasteita. Ensimmäinen liittyy perinteiseen sotilaalliseen turvallisuuteen. On mahdollista, että myös Suomi voi tulevaisuudessa joutua Venäjän sotilaallisen tai muunlaisen painostuksen kohteeksi. Tämä vaatii perinteisten sotilaallisten uhkakuvien päivittämistä sekä riittävää resursointia, ajan mittaan myös kansainvälisen yhteistyön syventämisen ennakkoluulotonta pohdintaa. Samalla perinteisen uhkakuvan paluu osoittaa, kuinka Venäjä on yhä enenevästi Suomelle lyijyankkuri, joka sitoo uusien, globaalien ja aidosti olennaisten uhkakuvien hoitamisen sijaan Suomea perinteisiin ja haitallisiin, mutta yhtä kaikki pakottaviin uhkakuviin. Tämä on hidaste Suomen laajemman kansainvälisen ja globaalin politiikan kehittämisen tiellä, jo itsessään kansallinen tragedia. On mahdollista, että jatkossa Venäjän pyrkimyksenä on vetää myös Suomea tiukemmin kohti omaa alueellista peliään. Suomen tulee kuitenkin aktiivisesti pyrkiä siihen, ettei sen oma ulkopolitiikka ja kansainvälinen rooli romahda liian ahtaaseen alueelliseen ja perinteiseen kuvioon. Suomen tulee huolehtia siitä, että meillä on niin EU:ssa kuin myös globaalilla tasolla jatkossa selkeä profiili. Tätä profiilia ei puolustusmäärärahoilla rakenneta, vaan kamppailua käydään ulkopoliittisella ja diplomaattisella tasolla. Onko tämä kykymme riittävän hyvä? Sotilaiden resursseista kyllä nyt varmasti huolehditaan, ja hyvä niin, mutta kuka huolehtii ulkopolitiikan ja diplomatian resursseista? Maanpuolustus

24 Teema: Suomen turvallisuusympäristö KIRJOITTAJA Vesa Kanniainen on kansantaloustieteen professori Helsingin yliopistossa. Hän on toiminut aikaisemmin vierailevana apulaisprofessorina Brown Universityssa ja Washington State Universityssa USA:ssa ja opettanut Muchenin, Hampurin ja Uppsalan yliopistoissa. Hänen tutkimusalueitaan ovat olleet makrotalous, julkinen talous, yrittäjyys ja etiikka ja talous. Asevelvollisuusarmeija vai ammattiarmeija? Taloustieteellinen arvio Kansallinen turvallisuus on oleellinen osa yhteiskunnan hyvinvointia Vesa Kanniainen KKysymys asevelvollisuudesta nousi USA:ssa esiin Presidentti Richard Nixonin aikana. Hän nimitti arvovaltaisen komitean laatimaan selvitystä maan turvallisuusratkaisuksi. Tämä ns. Gates komitea teki ehdotuksensa vuonna 1970 ehdottaen siirtymistä ammattiarmeijaan. Komitea puuttui moniin asevelvollisuusarmeijan epäkohtiin etenkin tasa-arvon mutta myös tehokkuuden näkökulmasta. Tasa-arvonäkökohdat on tavallisen kansalaisen helppo ymmärtää, tehokkuusnäkökohdat ei. Taloustieteen näkökulmasta voi sanoa, että tehokas on järjestelmä, joka tuottaa enemmän hyvinvointia kuin vaihtoehto. Hyvinvoinnin ulottuvuuksia tässä tapauksessa ovat saavutettavissa oleva kansantulon ja kansallisen turvallisuuden tasot. 22 Maanpuolustus 108

25 Vesa Kanniainen: Asevelvollisuusarmeija vai ammattiarmeija? Suomessa käynnistyi vuonna 2013 kansalaisaloite siirtymisestä ammattiarmeijaan. Siirtymän puolesta puhuivat samat argumentit kuin USA:n taannoisessa arviossa, etenkin tasa-arvonäkökohdat. Gates-komitean ehkä arvovaltaisin jäsen oli Professori Milton Friedman. Ensimmäisen modernin taloustieteellisen analyysin armeijavalinnan hyvinvointivaikutuksista julkaisivat vasta 2000-luvulla professori Panu Poutvaara ja professori Andreas Wagenerin. Heidän matemaattinen analyysinsa korosti puolustusratkaisun vaikutusta BKT:hen, kansantalouden kykyyn luoda tuloa. He osoittivat yksiselitteisesti, että siirtyminen asevelvollisuusarmeijasta ammattiarmeijaan kasvattaa kansantuloa. Tuloksen intuitiivinen selitys on tämä: asevelvollisuuttaan suorittavat alokkaat menettävät osan siitä ajastaan, jonka he voisivat käyttää koulutusinvestointiinsa. Siksi kansantalouden osaamispääoman taso heikkenee, tuottavuus alenee ja siksi hyvinvointia syntyy vähemmän. KANSALLINEN TURVALLISUUS ON OSA HYVINVOINTIA Hyvinvointianalyysissa siis kysytään, mitä eri puolustusratkaisut maksavat menetettynä BKT:na. Poutvaara-Wagener analyysista puuttuu kuitenkin puolustusratkaisun vaikutus kansalliseen turvallisuuteen. Mitä hyötyä on tuottavuudesta ja BKT:sta, jos kansallinen turvallisuus pettää ja maa miehitetään? On siksi kysyttävä, kuinka paljon kansallisen turvallisuuden ylläpitämiseen kannattaa sijoittaa. Kansallisesta turvallisuudesta huolehtiminen on vakuutusmaksu ja se on toki pois BKT:sta maailmassa ei ole ilmaisia vakuutuksia. Oma analyysini Security Gradient and National Defense The Optimal Choice Between a Draft Army and a Professional Army vastaa tähän kysymykseen. Se on työstetty yhdessä Hankenin kollegani KTT Staffan Ringbomin kanssa ja julkaistu Hecer-tutkimusyksikön DP-sarjan raporttina (N:o 376/2014) ja Munchenin CESifotutkimusyksikön DP-sarjassa (N.o 47607/2014). BKT-vaikutusten osalta analyysimme vahvistaa Poutvaara-Wagener tuloksen: siirtyminen ammattiarmeijaan kasvattaa elinkaarihyötyä. Kyseessä on klassinen diskonttausvaikutus. Tämä on kansantaloudellisesti keskeinen mekanismi, vaikka sitä ei tule ajatelleeksi ilman taloustieteellistä välineistöä. MILLAINEN VERORASITUS AMMATTIARMEIJAAN LIITTYY? Analyysin toisessa vaiheessa tutkimme, kuinka suureksi ammattiarmeija kannattaa mitoittaa, jos siihen päädytään ja onko se lopulta kansallisen turvallisuuden kannalta parempi ratkaisu kuin asevelvollisuusarmeija. Ammattiarmeijan kannalta oleellista oli arvioida, minkälainen verorasitus siitä veronmaksajille aiheutuisi. Sotilaille tulisi nimittäin maksaa siviilipalkkaan nähden kilpailukykyistä ansiotuloa. Teimme myös sen empiirisen havainnon, että kaikki maat eivät suinkaan ole siirtyneet ammattiarmeijaan. Asevelvollisuusarmeijan maita Euroopassa yhä ovat Itävalta, Kreikka, Norja, Suomi, Sveitsi, Tanska, Turkki, Ukraina, Valko-Venäjä, Venäjä ja Viro. Israelissa miehet suorittavat 3 vuoden ja naiset 21 kuukauden asepalveluksen. Länsi-Euroopan maat ovat sikäli erikoistapaus, että ne ovat Naton jäseniä ja ovat siksi voineet vahvasti rajoittaa puolustusmenojaan ja vapaamatkustaa Naton turvatakuilla. Ruotsi puolestaan on sijaintinsa puolesta ollut turvassa 200 vuotta. KULLAKIN MAALLA ON OMA RISKILUOKKANSA Tämän perusteella luokittelimme kunkin maan kansallisen turvallisuuden näkökulmasta omaan riskiluokkaansa. Korkea riskiluokitus näkyy heikkona kansallisena tuvallisuutena. Turvallisuutta vahvistavaksi tekijäksi näimme maan kyvyn ylläpitää sotilaallista reserviä, jonka laatu toki on myös tärkeä. Asevelvollisuusarmeijan varaan rakentuvassa maassa reservin suuruus on kansainvälisten vertailutietojen perusteella selvästi suurempi kuin ammattiarmeijan maissa. TURVALLISUUSGRADIENTTI MÄÄRÄÄ Analyysimme tuotti ilmiön, jota kutsuimme turvallisuusgradientiksi. Sen mukaan matalan riskiluokan maissa ammattiarmeija on parempi ratkaisu, korkean riskiluokan maissa puolestaan asevelvollisuusarmeija on parempi ratkaisu. Missä kulkee kriittinen raja? Kummalla puolella rajaa Suomi on? Tähän emme ota kantaa. Meille pääasia oli osoittaa, että tuo raja on olemassa. Maanpuolustus

26 Artikkelit KIRJOITTAJA Torsti Astrén toimii avustavana apulaissotilasedustajana Suomen pysyvässä edustustossa Brysselissä. Euroopan puolustus- virasto mikä se on mitä se tekee Torsti Astrén Euroopan puolustusviraston päätehtävänä on sotilaallisten suorituskykyjen parantaminen. Miten Euroopan unionin jäsenmaa voi hyötyä sen toiminnasta? 24 Maanpuolustus 108

27 Torsti Astrén: Euroopan puolustusvirasto EMIKÄ EDA ON JA KEITÄ SEN TOIMINTAAN OSALLISTUU? Euroopan puolustusvirasto (European Defence Agency, EDA) perustettiin Euroopan ministerineuvoston päätöksellä Sen historia pohjaa eurooppalaiseen materiaaliyhteistyöhön ja sen edeltäjänä voidaan pitää Länsi-Euroopan puolustusmateriaaliryhmää (Western European Armaments Group WEAG). Puolustusviraston tehtävänä on tukea jäsenmaita ja Euroopan unionin neuvostoa niiden pyrkimyksissä parantaa eurooppalaisia suorituskykyjä kriisinhallinnan alueella. Edellä mainittujen pyrkimysten lisäksi sen tehtävänä on tukea osaltaan yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa ja kehittää sen tulevaisuutta. Nykyisin puolustusvirasto osallistuu myös jäsenmaiden puolustushallintoon liittyvien lainsäädäntöasioiden valmisteluun. Euroopan unionin jäsenmaat (pl Tanska) ovat mukana puolustusviraston toiminnassa. Sen toiminnassa on mukana myös unioniin kuulumattomia maita kuten Norja, Sveitsi tai Serbia. Virasto tekee kiinteää suorituskyky-yhteistyötä Euroopassa toimivien virastojen ja Naton kanssa. Eurooppalaista laivastoyhteistyötä Atalanta-operaatiossa. EDA:N ORGANISAATIOSTA Euroopan puolustusviraston organisaatio jakautuu viraston strategiseen johtoon sekä operatiiviseen yksikköön. Viraston johtajana toimii Euroopan korkea edustaja, tätä kirjoitettaessa paronitar Catharine Ashton. Tärkeimpänä päättävänä elimenä toimii jäsenmaiden puolustusministereistä koostuva johtokunta. Jäsenmaat ovat edustettuina myös suorituskykyjohtajien, puolustusmateriaalijohtajien ja tutkimus & teknologiajohtajien johtokunnissa. Liikemaailmassa korkea edustajaa voitaisiin verrata yhtiön hallituksen puheenjohtajaan ja puolustusministerijohtokuntaa yhtiön hallitukseen. Euroopan puolustusviraston operatiivisena toimitusjohtajana toimii ranskalainen Claude- France Arnould. Hänen johdossaan oleva organisaatio koostuu kolmesta pääosastosta sekä johto- ja tukiosista. Osastojen nimet ja päätehtä- Maanpuolustus

Valtioneuvoston Selonteko 2008

Valtioneuvoston Selonteko 2008 Valtioneuvoston Selonteko 2008 VNS 2008 Sotilaallisen toimintaympäristön yleisiä trendejä EU:n ja Naton laajentuminen sekä järjestöjen välinen yhteistyö lisännyt turvallisuutta Sotilaallisen voiman käyttö

Lisätiedot

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Eduskunnan suuri valiokunta 28.9.2016 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies

Lisätiedot

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 1.3.2017 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto 28.2.2017 1 Teemat EU:n

Lisätiedot

MTS:n puheenjohtajana minulla on ilo ja kunnia toivottaa teidät kaikki. omasta ja suunnittelukunnan puolesta lämpimästi tervetulleiksi tänä

MTS:n puheenjohtajana minulla on ilo ja kunnia toivottaa teidät kaikki. omasta ja suunnittelukunnan puolesta lämpimästi tervetulleiksi tänä MTS:n Suuntaviivoja tiedustelulle -seminaari 21.9.2016 Pikkuparlamentin auditorio MTS:n puheenjohtaja, kansanedustaja Sofia Vikman Arvoisa seminaariyleisö, hyvät naiset ja herrat MTS:n puheenjohtajana

Lisätiedot

Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen

Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen Yhteiskunnan kokonaisturvallisuus Yhteiskunnan turvallisuudesta huolehtiminen on valtiovallan keskeisimpiä tehtäviä ja yhteiskunnan elintärkeät

Lisätiedot

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus Kuva Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus "Jos ajattelette nykyistä maailmantilaa kokonaisuutena, niin uskotteko Suomen ja suomalaisten elävän seuraavien viiden vuoden aikana turvallisemmassa vai

Lisätiedot

Maanpuolustusjärjestöjen jäsenkysely turvallisuus- ja puolustuspoliittisista kysymyksistä. Tulokset sukupuolittain

Maanpuolustusjärjestöjen jäsenkysely turvallisuus- ja puolustuspoliittisista kysymyksistä. Tulokset sukupuolittain Maanpuolustusjärjestöjen jäsenkysely turvallisuus- ja puolustuspoliittisista kysymyksistä Tulokset sukupuolittain Taustatiedot Ensisijainen jäsenjärjestösi Maanpuolustuskiltojen liitto 12,0 % 11,7 % 17,9

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko

Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Jarno Limnéll Professori, kyberturvallisuus, Aalto-yliopisto Kyberturvallisuusjohtaja, Insta Group Oy. Dosentti, Tampereen Teknillinen

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Talousvaliokunta,

Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Talousvaliokunta, Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Talousvaliokunta, 30.9.2016 Jarno Limnéll Professori, kyberturvallisuus, Aalto-yliopisto Kyberturvallisuusjohtaja, Insta Group Oy.

Lisätiedot

Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Timo Kantola Apulaisosastopäällikkö/UM

Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Timo Kantola Apulaisosastopäällikkö/UM Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko 23.11.2016 Timo Kantola Apulaisosastopäällikkö/UM Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Uusi käytäntö: UTP selonteko + puolustuspoliittinen selonteko

Lisätiedot

Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi

Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi Suomen silmät ja korvat maailmalla Mitä ulkoministeriö tekee? Ulkoministeriö edistää Suomen ja suomalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia. Toimii turvallisen ja oikeudenmukaisen

Lisätiedot

Suomen kumppanuusyhteistyö Naton, Ruotsin, Pohjoismaiden ja EU:n kanssa Erityisasiantuntija Rasmus Hindrén

Suomen kumppanuusyhteistyö Naton, Ruotsin, Pohjoismaiden ja EU:n kanssa Erityisasiantuntija Rasmus Hindrén Suomen kumppanuusyhteistyö Naton, Ruotsin, Pohjoismaiden ja EU:n kanssa 2.3.2016 Erityisasiantuntija Rasmus Hindrén 1. Yleistä 2. EU 3. Suomi-Ruotsi 4. NORDEFCO 5. Nato 6. Yhteenveto 3.3.2016 2 VNS 2012

Lisätiedot

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin

Lisätiedot

VÄESTÖNSUOJELUN UHKAMALLIT

VÄESTÖNSUOJELUN UHKAMALLIT Maanpuolustuskorkeakoulu VÄESTÖNSUOJELUN UHKAMALLIT Kapteeni Olli Teirilä/Strategian laitos 0 Väestönsuojelun uhkamallit Yleistä Uhkamalli, -kuva ja arvio Valtioneuvoston selonteko lähteenä Sodankuvan

Lisätiedot

Minkälaista Venäjän turvallisuuspolitiikan tutkimusta Suomessa tarvitaan? I Aleksanteri-instituutti Runeberg-sali, Helsingin yliopisto

Minkälaista Venäjän turvallisuuspolitiikan tutkimusta Suomessa tarvitaan? I Aleksanteri-instituutti Runeberg-sali, Helsingin yliopisto Minkälaista Venäjän turvallisuuspolitiikan tutkimusta Suomessa tarvitaan? 17.11.2016 I Aleksanteri-instituutti Runeberg-sali, Helsingin yliopisto Mitkä ovat keskeisimmät Venäjän turvallisuuden kehitystrendit

Lisätiedot

Esko-Juhani Tennilä /vas Erkki Tuomioja /sd sihteeri Olli-Pekka Jalonen valiokuntaneuvos. 1 Nimenhuuto Toimitettiin nimenhuuto. Läsnä oli 17 jäsentä.

Esko-Juhani Tennilä /vas Erkki Tuomioja /sd sihteeri Olli-Pekka Jalonen valiokuntaneuvos. 1 Nimenhuuto Toimitettiin nimenhuuto. Läsnä oli 17 jäsentä. ULKOASIAINVALIOKUNTA PÖYTÄKIRJA 55/2009 vp Tiistai 9.6.2009 kello 11.30-14.00 Läsnä pj. vpj. jäs. vjäs. Pertti Salolainen /kok Markku Laukkanen /kesk Eero Akaan-Penttilä /kok Eero Heinäluoma /sd Liisa

Lisätiedot

Kouluopetuksen avaintaitoja käsittelevä eurooppalainen verkosto http://keyconet.eun.org Yleistä KeyCoNet-projektista KeyCoNet (2012 2014) on eurooppalainen verkosto, jonka tarkoituksena on tunnistaa ja

Lisätiedot

PARLAMENTTIEN VÄLINEN KOKOUS EUROOPAN UNIONI VAKAUSSOPIMUSMAAT TEEMA I. Parlamenttien rooli Kaakkois-Euroopan vakaudessa

PARLAMENTTIEN VÄLINEN KOKOUS EUROOPAN UNIONI VAKAUSSOPIMUSMAAT TEEMA I. Parlamenttien rooli Kaakkois-Euroopan vakaudessa PARLAMENTTIEN VÄLINEN KOKOUS EUROOPAN UNIONI VAKAUSSOPIMUSMAAT TEEMA I Parlamenttien rooli Kaakkois-Euroopan vakaudessa Brysselissä 17 18. syyskuuta 2001 DT\441996.doc PE 302.062 PE 302.062 2/6 DT\441996.doc

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

JOHTAMINEN ULKOASIAINHALLINNOSSA

JOHTAMINEN ULKOASIAINHALLINNOSSA JOHTAMINEN ULKOASIAINHALLINNOSSA Apulaisosastopäällikkö Klaus Korhonen ulkoasiainministeriö, itäosasto Helsingin yliopisto 2.10.2008 2 Mun kolme pointtia - eli miksi ja miten teemme tätä työtä Suomen etu

Lisätiedot

Sisäinen turvallisuus Oiva Kaltiokumpu, Kansallisena Veteraanipäivänä

Sisäinen turvallisuus Oiva Kaltiokumpu, Kansallisena Veteraanipäivänä SUOMEN SISÄINEN TURVALLISUUS UHATTUNA! TARUA VAI TOTTA? Sisäisen turvallisuuden merkitys eduskunnan lainsäädäntö- ja budjettityössä Sisäinen turvallisuus nostaa enemmän kysymyksiä, kuin on anta vastauksia

Lisätiedot

Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj

Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj Kyberturvallisuus toiminta Valtio Kyberturvallisuuden poliittinen ohjaus kuuluu valtioneuvostolle,

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Turvallisuuskomitean puheenvuoro

Turvallisuuskomitean puheenvuoro Turvallisuuskomitean puheenvuoro V Kansallinen turvallisuustutkimuksen seminaari 20.10.2015 Turvallisuuskomitean sihteeristö Yleissihteeri Tatu Mikkola Kokonaisturvallisuus Public Private Partnerships

Lisätiedot

Juho Eerolan puhe Vapaa Pohjolan Turvallisuus Pohjolassa seminaarissa

Juho Eerolan puhe Vapaa Pohjolan Turvallisuus Pohjolassa seminaarissa ! 1 Juho Eerolan puhe Vapaa Pohjolan Turvallisuus Pohjolassa seminaarissa 3.10.2016 Arvoisat seminaarin puhujat, arvoisa seminaariväki, On ilo toivottaa teidät tervetulleeksi meidän Pohjoismaiden neuvoston

Lisätiedot

Maanpuolustusjärjestöjen jäsenkysely turvallisuus- ja puolustuspoliittisista kysymyksistä

Maanpuolustusjärjestöjen jäsenkysely turvallisuus- ja puolustuspoliittisista kysymyksistä Maanpuolustusjärjestöjen jäsenkysely turvallisuus- ja puolustuspoliittisista kysymyksistä Taustatiedot Ensisijainen jäsenjärjestösi Sähköinen jäsenkysely toteutettiin 20.10. 5.11.2016 välisenä aikana ja

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

15774/14 vpy/sj/kkr 1 DG D 2A

15774/14 vpy/sj/kkr 1 DG D 2A Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. marraskuuta 204 (.2) (OR. en) 5774/4 EJUSTICE 8 JUSTCIV 30 COPEN 296 JAI 90 ILMOITUS Lähettäjä: Puheenjohtajavaltio Vastaanottaja: Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto

Lisätiedot

Näkökulmia kokonaisturvallisuudesta - Ajankohtaista ja selonteon linjaukset - Kokonaisturvallisuus kunnassa

Näkökulmia kokonaisturvallisuudesta - Ajankohtaista ja selonteon linjaukset - Kokonaisturvallisuus kunnassa Näkökulmia kokonaisturvallisuudesta - Ajankohtaista ja selonteon linjaukset - Kokonaisturvallisuus kunnassa 20.3.2013 Yleissihteeri Vesa Valtonen (ST) vesa.valtonen@turvallisuuskomitea.fi Kuntien varautuminen

Lisätiedot

Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008

Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008 Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008 Otsikko Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa kuvaa Reserviläisliitosta, sekä jäsenten että ulkopuolisten silmin Esim. mitä toimintaa jäsenet pitävät

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE

VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE Sotilasosaston asettaminen korkeaan valmiuteen osana Ruotsin, Suomen, Viron, Irlannin ja Norjan muodostaman EU:n taisteluosaston valmiusvuoroa 1.1. 30.6.2011 sekä

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin sisällöstä ja valmistelusta Mikkeli Tarja Mankkinen Sisäministeriö

Sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin sisällöstä ja valmistelusta Mikkeli Tarja Mankkinen Sisäministeriö 9.9.2013 Sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin sisällöstä ja valmistelusta Mikkeli 5.9.2013 Tarja Mankkinen Sisäministeriö Mistä puhun Valtakunnallisen sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin

Lisätiedot

Varautumisseminaarin arvoisat osanottajat, hyvät naiset ja herrat,

Varautumisseminaarin arvoisat osanottajat, hyvät naiset ja herrat, PUOLUSTUSMINISTERI JYRI HÄKÄMIES 1 (7) FÖRSVARSMINISTER JYRI HÄKÄMIES Pelastusalan varautumisseminaari/ritarihuone Puhe 2.12.2009 Varautumisseminaarin arvoisat osanottajat, hyvät naiset ja herrat, Talouskriisi

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PUHEMIESNEUVOSTON EHDOTUS 1/2010 vp Puhemiesneuvoston ehdotus laiksi eduskunnan virkamiehistä annetun lain 10 ja 71 :n, eduskunnan työjärjestyksen 73 :n ja eduskunnan kanslian ohjesäännön muuttamisesta

Lisätiedot

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä?

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012

Lisätiedot

SUUNTA SUOMELLE SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA FINANSSIKRIISIN PITKÄ VARJO UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA

SUUNTA SUOMELLE SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA FINANSSIKRIISIN PITKÄ VARJO UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA SUUNTA SUOMELLE UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA SDP:n talouspolitiikan kantava linja on kestävä, työllistävä kasvu. Kasvu on väline tavoiteltaessa eheää, oikeudenmukaista

Lisätiedot

Osatyökykyiset ja työssäkäynti

Osatyökykyiset ja työssäkäynti Osatyökykyiset ja työssäkäynti Mikko Kautto, johtaja Tutkimus, tilastot ja suunnittelu 8.3.2016 Mikko_Kautto@etk.fi Esityksen aiheita Näkökulma osatyökyvyttömyyseläkkeiden suunnasta Työurien pidentämisen

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA

PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA 012 Peruste #1 2 2015 väki ja valta PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA Puoluejäsenyyksien määrä vaihtelee suuresti Euroopan maissa. Vaihtelusta huolimatta luvut ovat

Lisätiedot

Pelastustoimen uudistushanke

Pelastustoimen uudistushanke Pelastustoimen uudistushanke - Alueellinen yhteistoiminta pelastustoiminnassa ja poikkeusoloissa -työryhmä - Poikkeusolojen riskianalyysi -alatyöryhmä Pelastustoimen ajankohtaisseminaari 13.10.2016, Jyväskylä

Lisätiedot

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia EMKR varojen jakauma Komissio: - 650 milj. euroa, josta meripolitiikka noin

Lisätiedot

Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa

Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa Sisäinen turvallisuus Sellainen yhteiskunnan tila, jossa jokainen voi nauttia oikeusjärjestelmän takaamista oikeuksista ja vapauksista ilman rikollisuudesta, häiriöistä,

Lisätiedot

Suomen edistettävä aktiivista vakauspolitiikkaa Keskustan ulko- ja turvallisuuspoliittinen kannanotto

Suomen edistettävä aktiivista vakauspolitiikkaa Keskustan ulko- ja turvallisuuspoliittinen kannanotto 1 Keskustan puoluekokous Seinäjoella 10. 12.6.2016 Suomen edistettävä aktiivista vakauspolitiikkaa Keskustan ulko- ja turvallisuuspoliittinen kannanotto Turvallisuuspoliittinen ympäristö on muuttunut Maailma

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

ULKOASIAINMINISTERI ALEXANDER STUBBIN PUHEENVUORO SUOMEN JA VENÄJÄN DIPLOMAATTISUHTEIDEN 90-VUOTISJUHLASSA EDUSKUNNASSA 17.11.2010

ULKOASIAINMINISTERI ALEXANDER STUBBIN PUHEENVUORO SUOMEN JA VENÄJÄN DIPLOMAATTISUHTEIDEN 90-VUOTISJUHLASSA EDUSKUNNASSA 17.11.2010 Puhuttaessa muutokset mahdollisia ULKOASIAINMINISTERI ALEXANDER STUBBIN PUHEENVUORO SUOMEN JA VENÄJÄN DIPLOMAATTISUHTEIDEN 90-VUOTISJUHLASSA EDUSKUNNASSA 17.11.2010 Arvoisat kuulijat, viime viikolla tapasin

Lisätiedot

Edessä väistämätön muutos

Edessä väistämätön muutos Edessä väistämätön muutos 50 kestävää ratkaisua Jätkäsaareen -tilaisuus Pirkko Heikinheimo, VNK Ennakoitu lämpeneminen tällä vuosisadalla Ilman ilmastopolitiikkaa Sen kanssa Lähde: MIT Sektorit kuvaavat

Lisätiedot

Poliisin. liikenneturvallisuustyö. Liikenneturvallisuusseminaari Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen

Poliisin. liikenneturvallisuustyö. Liikenneturvallisuusseminaari Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen Poliisin liikenneturvallisuustyö Liikenneturvallisuusseminaari Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen 1 Tervetuloa seminaariin Liikenneturvallisuustilanne Muutokset toimintaympäristössä ja liikenteen valvonnassa

Lisätiedot

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN Nykyinen kapitalistinen taloudellinen ja poliittinen järjestelmämme ei ole enää kestävällä pohjalla Se on ajamassa meidät kohti taloudellista ja sosiaalista kaaosta sekä ekologista

Lisätiedot

Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio. Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara

Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio. Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara 23.5.2012 Kiina ja Suomi, opetus- ja kulttuuriministeriön tavoitteet OKM:n hallinnonalan toimijoiden yhteistyö ja verkottuminen suhteessa

Lisätiedot

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS Aika Perjantaina 20.5.2016, kello 13.05-16.23 Paikka Hotelli Haaga, Nuijamiestentie 10, Helsinki 1 KOKOUKSEN AVAUS Valtuuston puheenjohtaja Eero Rämö avasi

Lisätiedot

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! VAIKUTA VALINNOILLASI

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! VAIKUTA VALINNOILLASI VAIKUTA VALINNOILLASI Oletko kyllästynyt nykyiseen yltiökapitalistiseen ja keinotteluun perustuvaan talousjärjestelmäämme, joka perustuu aineellisen ja tarpeettoman kulutuksen kasvattamiseen ja kulutuksen

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

LAAJAN SUOSTUMUKSEN ONGELMIA. Tuija Takala Dosentti, HY Tutkimuspäällikkö, Aalto-yliopisto

LAAJAN SUOSTUMUKSEN ONGELMIA. Tuija Takala Dosentti, HY Tutkimuspäällikkö, Aalto-yliopisto LAAJAN SUOSTUMUKSEN ONGELMIA Tuija Takala Dosentti, HY Tutkimuspäällikkö, Aalto-yliopisto Näytteiden jatkokäytön edut Resurssien hyötykäyttö Taloudellinen hyöty (erilaisille toimijoille) Suomi tutkimuksen

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa

Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa Ratkaisujen Suomi - Pääministeri Juha Sipilän hallituksen strateginen ohjelma 29.5.2015 Suomi on maailman turvallisin maa asua, yrittää ja tehdä työtä. Sisäisen

Lisätiedot

Mitä on kuntoutuskumppanuus ja kuinka se voisi toimia Satakunnassa?

Mitä on kuntoutuskumppanuus ja kuinka se voisi toimia Satakunnassa? Mitä on kuntoutuskumppanuus ja kuinka se voisi toimia Satakunnassa? Janne Jalava & Tuomas Koskela / Innokuntoutus 15.6.2009 1 Kuntoutujat-ryhmän kehittämiskonsultoinnin periaatteet Kuntoutuksen uusiin

Lisätiedot

Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa

Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa Harri Martikainen kehittämisjohtaja Sisäisen turvallisuuden strategian valmistelu, Etelä-Suomen alueellinen työpaja 4.10.2016 Ratkaisujen Suomi - Pääministeri Juha

Lisätiedot

European Youth Parliament Finland. Euroopan nuorten parlamentti Suomessa

European Youth Parliament Finland. Euroopan nuorten parlamentti Suomessa t European Youth Parliament Finland Euroopan nuorten parlamentti Suomessa European Youth Parliament Finland EYP Finland ry Melkonkatu 24 00210 Helsinki http://www.eypfinland.org info@eypfinland.org Sisältö

Lisätiedot

Työhön ulkomaille Voinko kuulua Suomen sosiaaliturvaan? Merja Siltanen-Kallio

Työhön ulkomaille Voinko kuulua Suomen sosiaaliturvaan? Merja Siltanen-Kallio Työhön ulkomaille Voinko kuulua Suomen sosiaaliturvaan? Merja Siltanen-Kallio 25.8.2016 Termit Sopimukseton maa tarkoittaa muuta maata kuin EU-/ETA-maata tai Sveitsiä, tai Sosiaaliturvasopimusmaata (mm.

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Riskienhallinta rajatarkastuksissa kohti turvaluokitettua kansalaisuutta? Tutkija Minna Jokela Raja- ja merivartiokoulu

Riskienhallinta rajatarkastuksissa kohti turvaluokitettua kansalaisuutta? Tutkija Minna Jokela Raja- ja merivartiokoulu Riskienhallinta rajatarkastuksissa kohti turvaluokitettua kansalaisuutta? Tutkija Minna Jokela Raja- ja merivartiokoulu Riskit ja rajaturvallisuus Riskit, riskiyhteiskunta, riskikäyttäytyminen, riskianalyysi,

Lisätiedot

HYOL:n lukioryhmä on laatinut oheisen ehdotuksen lukion yhteiskuntaopin opetussuunnitelmatyötä varten.

HYOL:n lukioryhmä on laatinut oheisen ehdotuksen lukion yhteiskuntaopin opetussuunnitelmatyötä varten. Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liitto HYOL ry Lukion opetussuunnitelma / yhteiskuntaoppi Tammikuu 2015 HYOL:n lukioryhmä on laatinut oheisen ehdotuksen lukion yhteiskuntaopin opetussuunnitelmatyötä

Lisätiedot

Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio. Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara

Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio. Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara 23.5.2012 Kiina ja Suomi, OKM:n tavoitteet OKM:n hallinnonalan toimijoiden yhteistyö ja verkottuminen suhteessa Kiinaan pyöreän pöydän

Lisätiedot

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Mikä perustuslaki on? Perustuslaki on kaiken lainsäädännön ja julkisen vallan käytön perusta. Perustuslaista löytyvät suomalaisen kansanvallan keskeisimmät pelisäännöt,

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro 30.1.09 Kari Laitinen Poliisiammattikorkeakoulu kari.m.laitinen@poliisi.fi 5.2.2009 sisällys Turvallisuuden luonne Strategian luonne Tutkimustyön

Lisätiedot

14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1

14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1 Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 17. marraskuuta 2015 (OR. fr) 14098/15 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 17. marraskuuta 2015 Vastaanottaja: Valtuuskunnat

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.6.2014 COM(2014) 226 final 2014/0128 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta FI FI PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Euroopan unionin toiminnasta

Lisätiedot

EUROOPPA - OIKEUS JA SISÄMARKKINAT. Juha Raitio

EUROOPPA - OIKEUS JA SISÄMARKKINAT. Juha Raitio EUROOPPA - OIKEUS JA SISÄMARKKINAT Juha Raitio TALENTUM Helsinki 2010 Joelille 2., uudistettu painos Copyright 2010 Juha Raitio ja Talentum Media Oy Kustantaja: Talentum Media Oy Kannen suunnittelu: Mika

Lisätiedot

Tällä kaikella on Suomelle suurta merkitystä emme ole näistä kehityskuluista sivussa emmekä voi itseämme niistä eristää.

Tällä kaikella on Suomelle suurta merkitystä emme ole näistä kehityskuluista sivussa emmekä voi itseämme niistä eristää. Pääministeri Alexander Stubbin puhe Paasikivi-seurassa 24.3.2015 Turvallisuusympäristö murroksessa miten Suomi vastaa? PUHUTTAESSA MUUTOKSET MAHDOLLISIA Arvoisat kuulijat, hyvät naiset ja herrat, Euroopan

Lisätiedot

Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto

Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto LISÄÄ TURVALLISUUTTA JA TERVEYTTÄ SEKÄ TUOTTAVUUTTA TYÖPAIKOILLE EUROOPASSA Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto FI Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto Tervetuloa virastoon Työturvallisuus

Lisätiedot

KATSAUS HYVINKÄÄN STRATEGIAN = HYVINKÄÄN PELIKIRJAN VALMISTELUUN Hyvinkään kaupunki Kaupunkistrategian valmisteluryhmä 4/2016

KATSAUS HYVINKÄÄN STRATEGIAN = HYVINKÄÄN PELIKIRJAN VALMISTELUUN Hyvinkään kaupunki Kaupunkistrategian valmisteluryhmä 4/2016 KATSAUS HYVINKÄÄN STRATEGIAN = HYVINKÄÄN PELIKIRJAN VALMISTELUUN Hyvinkään kaupunki Kaupunkistrategian valmisteluryhmä 4/2016 STRATEGIAJOHTAMISEN JUURET Strategiajohtamisen juuret ovat kaukana historiassa.

Lisätiedot

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä? Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Kirjastonjohtajat 23.9.2010 Ydinkysymykset Mitä varten organisaatio on olemassa? (missio) Millaista tulevaisuutta tavoittelemme? (visio) Kuinka saavutamme

Lisätiedot

YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010

YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010 YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010 Pääsihteeri Aapo Cederberg 1 PERUSTANA KOKONAISMAANPUOLUSTUS Kokonaismaanpuolustuksella tarkoitetaan kaikkia niitä sotilaallisia ja siviilialojen toimia, joilla

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

VARAUTUMISSEMINAARI VARAUTUMINEN ALUEHALLINNON UUDISTUKSESSA

VARAUTUMISSEMINAARI VARAUTUMINEN ALUEHALLINNON UUDISTUKSESSA VARAUTUMISSEMINAARI 4.12.2008 VARAUTUMINEN ALUEHALLINNON UUDISTUKSESSA Pelastusylijohtaja Pentti Partanen VARAUTUMINEN Tarkoitetaan kaikkia niitä hallinnon ja elinkeinoelämän, tai jopa yksittäisen

Lisätiedot

Suomen suurin maanpuolustusjärjestö. Jäsenkysely puolustusmenojen säästöistä ja puolustusvoimauudistuksesta

Suomen suurin maanpuolustusjärjestö. Jäsenkysely puolustusmenojen säästöistä ja puolustusvoimauudistuksesta Suomen suurin maanpuolustusjärjestö Jäsenkysely puolustusmenojen säästöistä ja puolustusvoimauudistuksesta Jäsenkyselyn toteutus Reserviläisliiton jäsenkysely toteutettiin 19.-26.3. välisenä aikana webropol-kyselysovelluksella.

Lisätiedot

Ryhmämallitusohje 2016

Ryhmämallitusohje 2016 LUONTAISET TAIPUMUKSET Ryhmämallitusohje 2016 Kalevi Sipinen RYHMÄMALLITUSOHJEITA: VAIHE 1 Mallittamalla otetaan tietoiseen käyttöön olemassa olevia taitoja/mestaruutta LUONTAISET TAIPUMUKSET RYHMÄMALLITUS:

Lisätiedot

Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle

Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Sotilasosaston asettaminen korkeaan valmiuteen osana Ison-Britannian, Irlannin, Latvian, Liettuan, Ruotsin ja Suomen muodostaman EU:n taisteluosaston valmiusvuoroa

Lisätiedot

Voiko hallita hallitsematonta? - Sivuvaikutukset politiikka-arvioinneissa. Mikael Hildén Ilmastonmuutoksen ohjelma

Voiko hallita hallitsematonta? - Sivuvaikutukset politiikka-arvioinneissa. Mikael Hildén Ilmastonmuutoksen ohjelma Voiko hallita hallitsematonta? - Sivuvaikutukset politiikka-arvioinneissa Mikael Hildén Ilmastonmuutoksen ohjelma Klassinen kuva vaikutuksista politiikkaarvioinneissa (ympäristö)vaikutuksia Tavoiteltuja

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan

Lisätiedot

Yhteiskunnan kehityksen indikaattorit miksi, kenelle ja miten? Ulla Rosenström Politiikka-analyysiyksikkö

Yhteiskunnan kehityksen indikaattorit miksi, kenelle ja miten? Ulla Rosenström Politiikka-analyysiyksikkö Yhteiskunnan kehityksen indikaattorit miksi, kenelle ja miten? Ulla Rosenström Politiikka-analyysiyksikkö 3.9.2009 Miksi? 5 keskeistä ongelmaa tiedonkäytössä tietoa on paljon, mutta se ei löydy tieto ei

Lisätiedot

Tuleva rakennerahastokausi. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Tuleva rakennerahastokausi. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Tuleva rakennerahastokausi Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Taustaa Alue- ja rakennepolitiikan uudistamista koskeva keskustelu on kiinteästi sidoksissa rahoituskehyksistä

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita.

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. 1. Miten laki ja perustuslaki säädetään Suomessa 3 4 p. 5 6 p. Hallitus valmistelee ja antaa

Lisätiedot

Taloyhtiön strategia Katse pidemmälle tulevaisuuteen. Ilari Rautanen

Taloyhtiön strategia Katse pidemmälle tulevaisuuteen. Ilari Rautanen Taloyhtiön strategia Katse pidemmälle tulevaisuuteen Ilari Rautanen 24.11.2016 Strategia = Pidemmän ajan tavoitteet ja niiden toteutussuunnitelma Taloyhtiöt suurten haasteiden edessä Rakennuskanta ikääntyy,

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Ulkoasiainministeriö E-KIRJE UM ASA-30 Salmi Iivo VASTAANOTTAJA Eduskunta Suuri valiokunta Ulkoasiainvaliokunta

Ulkoasiainministeriö E-KIRJE UM ASA-30 Salmi Iivo VASTAANOTTAJA Eduskunta Suuri valiokunta Ulkoasiainvaliokunta Ulkoasiainministeriö E-KIRJE UM2011-02468 ASA-30 Salmi Iivo 08.12.2011 VASTAANOTTAJA Eduskunta Suuri valiokunta Ulkoasiainvaliokunta Viite Asia EU; E-kirje Euroopan Unionin ja Latinalaisen Amerikan ja

Lisätiedot

Yhtälönratkaisusta. Johanna Rämö, Helsingin yliopisto. 22. syyskuuta 2014

Yhtälönratkaisusta. Johanna Rämö, Helsingin yliopisto. 22. syyskuuta 2014 Yhtälönratkaisusta Johanna Rämö, Helsingin yliopisto 22. syyskuuta 2014 Yhtälönratkaisu on koulusta tuttua, mutta usein sitä tehdään mekaanisesti sen kummempia ajattelematta. Jotta pystytään ratkaisemaan

Lisätiedot

Mitä on RAY:n seuranta?

Mitä on RAY:n seuranta? Mitä on RAY:n seuranta? Tulokset näkyviin järjestöjen eduksi Janne Jalava seurantapäällikkö, dosentti RAY/avustusosasto 1 Myös seurannan lähtökohta löytyy laista 21 Rahapeliyhteisön valvontatehtävä Rahapeliyhteisön

Lisätiedot

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Pelastustoimen strategia 2025 Pelastustoimen visio 2025: Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Toiminta-ajatus: Parannamme yhteiskunnan

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2015 COM(2015) 98 final 2015/0051 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista FI FI PERUSTELUT Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä

Lisätiedot

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO UNIONIN ULKOASIOIDEN JA TURVALLISUUSPOLITIIKAN KORKEA EDUSTAJA Bryssel 3.2.2016 JOIN(2016) 4 final 2016/0025 (NLE) Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden

Lisätiedot

SUOMEN ETU - GLOBAALI VASTUU. Ulkoministeriön strategia

SUOMEN ETU - GLOBAALI VASTUU. Ulkoministeriön strategia SUOMEN ETU - GLOBAALI VASTUU Ulkoministeriön strategia SUOMEN ETU - GLOBAALI VASTUU Ulkoministeriön strategia Helsingissä 19.10.2005 3 Ulkoministeriön strategian lähtökohdat Ulkoministeriön hallinnonala

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Poliittinen riski Suomessa. Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset

Poliittinen riski Suomessa. Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset Poliittinen riski Suomessa Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset 16.10.2014 Taustaa tutkimuksesta Aula Research Oy toteutti syys-lokakuussa kyselytutkimuksen poliittisesta riskistä Suomessa Tutkimus

Lisätiedot

LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi.

LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi. LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi Vastaajan nimi: Valintakokeesta saatu pistemäärä: / 40 pistettä Vastaa selvällä

Lisätiedot

Valtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNEUS VNEUS Hulkko Johanna(VNK) JULKINEN

Valtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNEUS VNEUS Hulkko Johanna(VNK) JULKINEN Valtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNEUS2015-00446 VNEUS Hulkko Johanna(VNK) 29.06.2015 JULKINEN Asia Talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistaminen Kokous U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn

Lisätiedot