MAANPUOLUSTUS. Suomen turvallisuusympäristö. Ilkka Kanerva TEEMA HAASTATTELU. Parlamentaarisen selvitysryhmän puheenjohtaja

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MAANPUOLUSTUS. Suomen turvallisuusympäristö. Ilkka Kanerva TEEMA HAASTATTELU. Parlamentaarisen selvitysryhmän puheenjohtaja"

Transkriptio

1 MAANPUOLUSTUS TEEMA Suomen turvallisuusympäristö HAASTATTELU Parlamentaarisen selvitysryhmän puheenjohtaja Ilkka Kanerva

2 MAANPUOLUSTUS

3 Pääkirjoitus Yhden aikakauden loppu Ukrainan, Venäjän ja lännen intressit törmäsivät Maidanin aukiolla niin perusteellisesti, että jälkiselvittely jatkuu vielä pitkään. Tapahtumaketjussa ei ole kyse pelkästään Ukrainasta vaan se heijastaa laajempaa kehityskaarta. Sotilaallisen voiman käyttö politiikan välineenä oli konkreettinen muistutus siitä, että kylmän sodan jälkeisen Euroopan rakentaminen on edelleen kesken. Venäjän toimet noudattavat omaa logiikkaansa. Samaan aikaan kun länsimaat ovat leikanneet puolustusmenoja, on Venäjä määrätietoisesti panostanut asevoimien modernisoimiseen. Venäjä jo on vuosia toistanut, ettei sen turvallisuushuolia kuunnella. Venäjän presidentti on puhunut historian virheiden korjaamisesta. Omille kansalaisille osoitettiin, ettei Venäjä noudata lännen kirjoittamia sääntöjä. Venäjän operaatio on yhdistänyt niin EU:n kuin Natonkin rivit ennennäkemättömällä tavalla ja tuonut uutta päättäväisyyttä transatlanttisiin suhteisiin. Samalla kriisi kirkasti Naton rauhankumppanuuden rajat. Nato tuomitsi Venäjän toimet ja osoitti poliittista tukea pitkäaikaiselle kumppanimaalle, mutta ei varautunut Ukrainan sotilaalliseen tukemiseen. Jäsenyyden ja kumppanuuden ero on selkeä: vain jäsenmaita puolustetaan. Kaikesta päätelleen Venäjä oli valmistautunut maksamaan sen taloudellisen hinnan, mikä kriisistä lankeaa. Eikä Venäjän logiikkaa noudattaen hinta edes välttämättä nouse kovin korkeaksi. Krimin liittäminen Venäjään on pysyvä geopoliittinen saavutus, talouspakotteet ja muut sanktiot menevät ennen pitkää ohi. Usein kriisien aikana niiden vaikutukset yli- tai aliarvioidaan helposti. Myös Ukrainan kriisin osalta lopullisten johtopäätösten aika on vasta tuonnempana. Joka tapauksessa kriisi vaikuttaa maailmanpolitiikkaan, Eurooppaan ja Suomeen. Kehittyvään kumppanuuteen ja yhteisiin etuihin perustunut Venäjän ja EU:n välinen politiikka ei enää sellaisenaan päde, kuten ei myöskään presidentti Obaman yrittämä uusi alku Venäjän ja Yhdysvaltain suhteissa. Naton pääsihteeri käyttää termiä game-changer arvioidessaan kriisin vaikutuksia Naton toimintaan. Edessä on uusi aikakausi. Janne Kuusela Päätoimittaja Maanpuolustus 108 1

4 Puheenjohtajalta Arvoisat lukijat Kestävällä pohjalla oleva valtiontalous on edelleen eräs kriisinsietokyvyn keskeisistä kulmakivistä. Logiikka on yksinkertainen. Jos talous on kunnossa, maallamme on hyvät mahdollisuudet reagoida poikkeustilanteisiin tai kriiseihin. Taloustilanteen kohentamiseksi tarvittavista, jo välttämättömiksi muodostuneista valtiontalouden suhdanne- ja rakenneongelmien korjausliikkeistä päättäminen on ollut vaikeaa. Euroopassa eletään tätä kirjoitettaessa turvallisuuspoliittisesta näkökulmasta katsottuna mielenkiintoisia hetkiä. Kansainvälisen oikeuden velvoittavuus ei enää tunnu koskevan kaikkia toimijoita. Liittoutumaton Ukraina saa poliittista tukea, mutta sotilaallisesti se on jäänyt yksin. Tapahtumista on paikallaan tehdä kansallisesti johtopäätöksiä. Vaikuttaa siltä, että uskottavan kansallisen puolustuskyvyn säilyttämiselle on edelleen tilaus. Puolustusvoimien rahoitusrakenne on puolustusvoimauudistuksesta huolimatta lähivuosina muodostumassa sellaiseksi, ettei suorituskykyjä kyetä ylläpitämään ilman lisäsatsauksia. Sotilaallisen suorituskyvyn ylläpito maksaa, mutta kuullut tasokorotustarpeet eivät ole kohtuuttomia. Puolustusvoimat eivät tavoittele kuuta taivaalta. On silti tullut selväksi, millaisten haasteiden edessä ollaan, mikäli resursseja ei kyetä osoittamaan. Resurssiallokaatio on varmasti kipeä ratkaisu. Poliittisen johdon tehtävä on tehdä päätökset. Vuosien ajan olemme kuulleet, ettei keskustelu sotilaallisesta liittoutumisesta ole ollut ajankohtainen. Viimeisten viikkojen aikana taasen keskustelu ei ole ollut aktuelli, koska Euroopassa vallitseva turvallisuuspoliittinen tilanne on toiminut jarruna. Paljon puhuttu Nato-optio on asettunut omalle paikalleen. Se ei ole maallamme oleva yksipuolinen oikeus vaan Suomen tahdonilmauksen jälkeen kaikkien 28 Natomaan parlamenttien tulisi hyväksyä Suomen jäsenyys. Vanha retoriikka on menettänyt uskottavuuttaan. Avoimen Nato-keskustelun tarve on käsin kosketeltava ; eri asiantuntijatahojen tulisi valottaa Nato-jäsenyyden positiivisia ja negatiivisia vaikutuksia avoimesti ja kiihkottomasti eri tulokulmista. Tämän jälkeen on päättäjien aika vetää johtopäätöksensä käydystä keskustelusta. Suomen kansa on valinnut päättäjänsä, jotka itse ovat halunneet vallan käsiinsä. Valtaan liittyy vastuu (vaikeidenkin) päätöksien oikea-aikaisesta tekemisestä edellä esitettyjen haasteiden ratkaisemiseksi. Onko päättäjillemme tullut aika kantaa mandaattiinsa liittyvää vastuuta? 2 Maanpuolustus 108 Kari Jordan Maanpuolustuskurssiyhdistyksen puheenjohtaja

5 Sisältö Kannen kuva: Tiina Takala/PV 1 Pääkirjoitus 2 Puheenjohtajalta 3 Sisältö HAASTATTELU 4 Kansanedustaja Ilkka Kanerva TEEMA: SUOMEN TURVALLISUUSYMPÄRISTÖ 12 Hannu Ojala: Katse eteenpäin 14 Antti Pelttari: Suojelupoliisin toimintaympäristö muutoksessa 18 Hiski Haukkala: Venäjän haaste 22 Vesa Kanniainen: Asevelvollisuusarmeija vai ammattiarmeija? ARTIKKELIT 24 Torsti Astrén: Euroopan puolustusvirasto 29 Päivi Sillanaukee: Sosiaali- ja terveyssektori varautumisen ytimessä 31 Tero Hemmilä, Harri Kiiski: Ruokaturva 36 Pasi Rutanen: Kiina ja Yhdysvallat yhteistyössä vai törmäyskurssilla KIRJA-ARVIOITA 43 Hävittäkää Helsinki! MAANPUOLUSTUSKURSSIT Maanpuolustuskurssi Puolustusministerin puhe avajaissa 44 Puolustusvoimain komentajan tervehdys avajaisissa 47 Kurssi ja luottamusjohto 49 Kurssin tarina Tasavallan presidentti Maneesilla 52 Tuleva toiminta 53 MAANPUOLUSTUSKURSSIYHDISTYKSEN TOIMINTA 57 KURSSIEN KOKOONTUMISIA 60 ALUEELLISET YHDISTYKSET Maanpuolustus 108 3

6 Haastattelu Kansanedustaja ILKKA KANERVA Haastattelu Maanpuolustus-lehteen Janne Kuusela MMillaisin ajatuksin tartuitte toimeen, kun suostuitte parlamentaarisen selvitysryhmän puheenjohtajaksi? Miten olette tähän mennessä kokeneet informointiprosessin? Tämä on tehtävä, jonka otin mielelläni vastaan. Kerran vaalikaudessa laadittava valtioneuvoston normaali selontekomenettely turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta lakaisi maton alle ne asiat, joihin tämä selvitysryhmä nyt pureutuu. Selontekoon kirjattiin puolustushallinnon esittämä oma arvio lisämäärärahan tarpeesta puolustusvoimien suorituskyvyn ylläpitämiseksi vuodesta 2015 eteenpäin, mutta valtioneuvoston tai eduskunnan kanta jäi epäselväksi. 4 Maanpuolustus 108

7 Kuvat Tiina Takala/Puolustusministeriö Maanpuolustus 108 5

8 Haastattelu Turvallisuusja puolustuspolitiikka tulee olemaan vaalitaistelussa keskeisesti agendalla. Koska nyt on ilmeistä, että joudutaan tekemään pidemmän aikajänteen kattavia arvioita puolustusvoimien tehtävistä ja resursseista sekä niiden keskinäisestä tasapainosta, niin emme voi edetä valmistelematta vuoden 2015 jälkeiseen aikaan. Erityisesti poliittinen koneisto tarvitsee käyttöönsä puolustuksen tulevaisuutta käsitteleviä hahmotelmia puoluekokouksiin, vaalitaisteluun sekä ennen kaikkea vaalien jälkeisiin hallitusohjelmaneuvotteluihin. Poliittiset puolueet totta kai kirjoittavat puolueohjelmansa niin kuin parhaaksi näkevät, mutta on erittäin tärkeää että kaikilla on käytettävissä sama faktapohja. Selvitysryhmän työn alkuvaiheessa perehdyttiin maamme turvallisuus- ja puolustuspoliittiseen toimintaympäristöön. Maaliskuussa Ukrainan tilanne eskaloitui sotilaalliseksi kriisiksi. Vastasiko selvitysryhmälle tarjottu toimintaympäristöanalyysi näihin tapahtumiin? Mitä johtopäätöksiä Ukrainan tapahtumista on tässä vaiheessa vedettävissä Suomen puolustuksen kannalta? Puolustushallinnon toimintaympäristöanalyysiin sisältyi kyllä valmiiksi Ukrainankin kaltaisia kriisejä, jos osaa lukea oikein sitä materiaalia joka käyttömme on annettu. Nyt toimintaympäristön kuvaukseen tulee varmasti vielä täsmennyksiä, kun Ukrainan tapahtumia puretaan ja analysoidaan. Pidän Ukrainan kriisiä erittäin merkittävänä asiana toimintaympäristökentässä ja se on ehdottomasti noteerattava myös selvitysryhmän työskentelyssä. Ukrainan kriisi tuskin heilauttaa analyysiä täysin uuteen uskoon, mutta varmasti tarkentaa tilannekuvaamme Itämeren alueesta turvallisuus- ja puolustuspoliittisena toimintaympäristönä. Olemme jo sopineetkin valmistelijoiden kanssa, että tämä asia tuodaan meidän käsittelyymme. Katsotaan sitten aikanaan, minkä suuntaisia johtopäätöksiä siitä vedetään. Kokonaisuutena valmistelijoiden tuottama toimintaympäristöä käsittelevä aineisto on ollut hyvin mitoitettua ja analyysiltään mielestäni realistista. Sen pohjalle on luontevaa rakentaa johtopäätöksiä Suomen puolustuksen tulevaisuuden vaihtoehdoista. Se on selvää, että Ukrainan tapahtumat on noteerattava Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa, mutta on 6 Maanpuolustus 108

9 Janne Kuusela: Kansanedustaja Ilkka Kanerva sitten toinen asia että onko sillä vaikutuksia puolustusvoimiemme kehittämiseen. Tämä tulee erikseen myöhemmin arvioitavaksi. Olette perehtynyt puolustusvoimien nykytilaan. Millaisena näette puolustusvoimien edellytykset vastata tulevaisuuden turvallisuushaasteisiin? Olen todennut eduskunnan selontekokeskusteluissakin puolueeni nimissä, että sopiva taso puolustusmäärärahoille olisi 1,5 prosenttia bruttokansantuotteesta. Se merkitsisi käytännössä hieman suurempaa summaa kuin selontekoon kirjattu puolustushallinnon arvio 50/150 miljoonan euron kehityslinjasta indeksillä korotettuna. Kaiken todennäköisyyden valossa tämä on se suuntaus, jota kohti asiaa on vietävä. On hyvin tiedossa, että EU:n ja Naton piirissä monet maat ovat talouskriisin myötä ajaneet puolustusmenojaan alas, mutta Itämeren piirissä suuntaus on ollut päinvastainen. Itämeren rantavaltioiden puolustusmenot ovat Suomea lukuun ottamatta kasvusuunnassa. Jollemme halua päätyä valtiona jonkinlaiseksi puskurivyöhykkeeksi on sotilaallisen uskottavuuden nimissä huolehdittava siitä, että puolustuskyvyn kriteerit täyttyvät. Se tarkoittaa, että tilanteesta jossa niin maa-, meri- ja ilmavoimilla kuin kyberpuolustuksenkin osa-alueella on kaikilla edessään melkoiset investointitarpeet, ei yksinkertaisesti suoriuduta puolustuskykyä murentamatta, ellei löydy lisää resursseja huolehtia välttämättömistä materiaalihankinnoista. Strategioita voidaan aina muotoilla uusiksi tai esimerkiksi maavoimien taistelutapaa kehittää ja uudistaa, mutta on konkreettisesti oltava olemassa se materiaalinen pohja, jonka varaan Suomen puolustuksellisen sodankäynnin uudet muodot rakennetaan. Edessä odottavat niin mittavat materiaalihankintatarpeet kaikilla puolustushaaroilla, että niin täytyy varautua pitkällä aikajänteellä. Onnistuminen edellyttää Suomen oman panostuksen ohella myös lisääntyvää kansainvälistä yhteistyötä. Turvallisuus- ja puolustuspoliittinen keskustelu on vilkastunut myös Suomessa. Onko seurantaryhmässä keskusteltu esimerkiksi mahdollisen sotilaallisen liittoutumisen vaikutuksista Suomen puolustukselle? Ei suoranaisesti, koska emme tee puolustus- poliittista selvitystä. Teemme puolustusvoimien valmiutta ja kykyä kartoittavaa selvitystyötä, jonka päämääränä on turvata puolustusvoimien uskottavuus ja toimintakyky. Puolustuspolitiikan strategiset linjaukset eivät siis ole ryhmän agendalla. Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, ettei näitäkin asioita tulisi silti pitää mukana keskustelun piirissä. Tuntuisi kovin epä-älylliseltä siirtää syrjään tai väheksyä sen kaltaisten asioiden merkitystä. Näin siitäkin huolimatta, että maassamme vallitsee hyvin erilaisia käsityksiä siitä kuinka pitäisi edetä. Sitä suurempi on keskustelun tarve, mutta sitä ei pidä ikään kuin ulkoistaa tälle selvitysryhmälle, jonka fokus on puolustusvoimien kehittämistarpeissa. Mikä on puheenjohtajan näkemys siitä, millainen selvitysryhmän työn lopputuote on? Uskotteko, että pystytte ryhmän sisällä saavuttamaan poliittisesti yhteisen näkemyksen? Tulemme laatimaan kirjallisen loppuraportin, koska meillä on joka tapauksessa oltava muodollisesti asioita konkretisoiva dokumentti. Loppuraportin ideana on se, että siinä tarkasteltaisiin mahdollisimman paljon faktoja, ei mielipiteitä tai ideologisia linjanvetoja. Tavoitteena ei siis ole poliittinen asiakirja vaan kiistaton paperi siitä, mitä vaikutuksia milläkin rahoitustasolla on Suomen puolustusvalmiuteen tulevaisuudessa. Faktoista on sitten vaikeampi ryhtyä äänestämään tai jättämään eriäviä mielipiteitä. Sen vuoksi minulla on optimistisesti se käsitys, että voisin kohtuullisella oletusarvolla olettaa ryhmän olevan hyvin pitkälle yksimielinen. Totta kai siitä voidaan aina olla eri mieltä, että pitäisikö puolustusmenoja nostaa vai laskea vai pitää nykyisellään, mutta nyt haenkin yhteistä näkemystä siitä, mitä vaikutuksia puolustusmenojen nostamisella tai laskemisella on Suomen puolustuskykyyn. Erityisen tärkeää on hahmotta se, että ellei puolustusmenoja nosteta, niin millaisia seurannaisvaikutuksiin se johtaa maamme puolustusvalmiutta ajatellen pitkällä aikajänteellä. Tämä ei saisi olla mielipidekysymys, vaan faktatietoa. Parlamentaarisen selvitystyöryhmän toiminta päättyy ensi syksyyn mennessä, mutta jatkuuko keskustelu sen jälkeenkin? Maanpuolustus 108 7

10 Haastattelu Ratkaisun avaimet löytyvät kahden asian tiimoilta: puolustuksen materiaalinen valmius ja kansainvälinen yhteistyö. Kuinka arvioitte näiden kysymysten nousevan esiin ensi kevään eduskuntavaaleja edeltävissä vaalikeskusteluissa? Näettekö, että prosessilla tulee olemaan vaikutuksia myös turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selontekomenettelyn kehittämiseen? Ensinnäkin, selvitysryhmän toimintaprosessi etenee hyvin erilaisella metodilla kuin selontekomenettelyssä. Selontekoja valmistellaan pienessä suljetussa piirissä yleensä noin vuoden ajan, jonka jälkeen vakuumipakkaus avataan. Selvitysryhmän työssä pyritään pidemmälle menevään avoimuuteen, jossa asioita avataan matkan varrella laajemmallekin yleisölle. Olemme jo pitäneet yhden seminaarin ja tulemme pitämään myös toisen, joka toivoakseni olisi lehdistöllekin avoin. Tulemme jalkautumaan Pori Jazzin aikana Suomi-Areenalla sekä mahdollisuuksien mukaan tekemään maakuntakierroksia ja sitä kautta saamaan myös maakuntalehtiä paremmin mukaan keskusteluun. Kaikki merkit viittaavat siihen, että turvallisuus- ja puolustuspolitiikka tulee olemaan vaalitaistelussa keskeisesti agendalla ehkä keskeisempänä kuin mitä se on ollut kymmeniin vuosiin. Tähän vaikuttaa tietenkin puolustusvoimien tiedossa olevien kehittämistarpeiden ohella myös ajankohtainen tilanne turvallisuusympäristössämme. Mitä tulee selontekomenettelyyn ja sen mahdollisiin kehittämistarpeisiin on muistettava, että se menettely elää jatkuvasti riippuen siitä kuka sitä on johtamassa. Vastaavasti siitä riippuu, että kuka siihen milloinkin on tyytyväinen ja kuka ei. Tärkeää on ylläpitää turvallisuus- ja puolustuspoliittista prosessia, oli se sitten selontekomenettely nyt ymmärretyllä tavalla tai jokin muu. Millaisia yhteyksiä teillä on ollut ruotsalaisten kollegoidenne kanssa viime aikoina? Kuinka luonnehtisitte Ruotsissa käytävää keskustelua ja sen mahdollisia vaikutuksia Suomen suuntaan? Ruotsissa käydään samantapaista keskustelua ja selvitystyötä, jota on jouduttu aikataulullisesti siirtämään ymmärrettävistä syistä. Vuorovaikutus Ruotsin kanssa on olennaista ja sitä tehdäänkin kaiken aikaa. Ryhmämme on vieraillut Ruotsissa ja sen ohella olen myös itse pitänyt tiiviisti yhteyttä Ruotsin suuntaan. 8 Maanpuolustus 108

11 Janne Kuusela: Kansanedustaja Ilkka Kanerva Ukrainan kriisin kiristyttyä Ruotsin hallitus ilmoitti toimenpiteistä puolustuksen vahvistamiseksi. Näihin lukeutuvat mm. puolustusbudjetin asteittainen kasvattaminen siten, että korotusta tulee nykyiseen tasoon verrattuna yhteensä noin 5,5 miljardia kruunua seuraavien kymmenen vuoden aikana. Ruotsin puolustusvoimien toiminnan ja materiaalin kehittämisessä painopisteenä on nyt Itämeren turvallisuus ja erityisesti Gotlannin saaren puolustaminen. Pidän itse tärkeänä Suomen ja Ruotsin välisen puolustusyhteistyön lisäämistä ja ulottamista myös kriisin ja sodan oloihin, mikä edellyttää valtiosopimustason järjestelyitä. On tietenkin selvää, että kun Nordefco ja kahdenvälinen Suomi-Ruotsi yhteistyö ovat nyt vahvasti tapetilla, täytyy aihe ottaa huomioon myös selvitysryhmän työssä. Tässä kokonaisuudessahan on loppujen lopuksi kaksi raidetta. Ensinnäkin se, että Suomen oma puolustuskyky ja kotipesä siltä osin pitää olla kunnossa. Toiseksi se, että keskinäisriippuvuuden maailmassa lisääntyvä kansainvälinen yhteistyö on voimistuva suuntaus ja Suomen pitää osata hyödyntää se kaikin mahdollisin tavoin. Näin on tehtävä omankin intressimme nimissä, ei pelkästään sen vuoksi että annamme kontribuution kansainväliselle yhteisölle. Voisiko yhteiskuntamme kokonaisturvallisuutta ajatella yhtenä Suomen taloudellista kilpailukykyä ja Suomi-brändin houkuttelevuutta parantavana elementtinä? Ehdottomasti kyllä. Samalla kun olen yleisen asevelvollisuuden kannattaja, niin uskon että asevelvollisuutta voitaisiin tulevaisuudessa kehittää laajemminkin yhteiskunnan turvallisuustarpeita palvelevaksi. Myös naisille pitää saada monimuotoisemmin osallistumismahdollisuuksia kokonaismaanpuolustuksen merkeissä. Vastaavasti siviilipalveluksen suorittaville pitää tarjota tasavertainen mahdollisuus tehdä palvelus kansakunnan hyväksi. Jos Suomi kykenee tällaista brändiä rakentamaan, niin se on kova juttu ja ehdottomasti lisää turvallisuudentunnetta sekä valmiuksia toimia kaikentyyppisissä yhteiskuntaamme koskettavissa kriisitilanteissa. Kykenemmekö mielestänne realistisesti ylläpitämään Suomen nykyistä puolustus- ILKKA KANERVA Ilkka Kanerva toimii Puolustusministeriön asettaman puolustuksen pitkän aikavälin haasteita käsittelevän parlamentaarisen selvitysryhmän puheenjohtajana. Hän on ollut kansanedustaja vuodesta 1975 lähtien ja toiminut mm. eduskunnan varapuheenmiehenä ja puolustusvaliokunnan puheenjohtajana. Kanerva on toiminut ministerinä yhteensä lähes 10 vuotta, ollen mm. Ulkoasiainministerinä vuosina ratkaisua myös tulevaisuudessa nykyisenkaltaisilla resursseilla ja poliittisilla reunaehdoilla? Jos resurssit eivät nouse, joudumme arvioimaan puolustuksemme fundamentteja uudelleen. Eivätkä fundamenttien uudelleen virittämiset käytettävissä olevan tiedon valossa olisi omiaan lisäämään puolustuksemme uskottavuutta. Tämä on se haaste, josta tullaan vääjäämättä siihen lopputulokseen, että resursseja pitää olla tarvittava määrä. Ratkaisun avaimet löytyvät ennen muuta kahden asian tiimoilta, jotka ovat puolustuksen riittävä materiaalinen valmius ja tiivis kansainvälinen yhteistyö. Itse luotan siihen, että kykenemme huolehtimaan Suomen puolustuksesta jatkossakin uskottavalla tavalla. Tiina Takala/Puolustusministeriö Maanpuolustus 108 9

12 10 Maanpuolustus 108

13 Jussi Nukari/Lehtikuva TEEMA Suomen turvallisuusympäristö Maanpuolustus

14 Teema: Suomen turvallisuusympäristö KIRJOITTAJA Katse eteenpäin Eversti, vanhempi osastoesiupseeri Hannu Ojala työskentelee Puolustusministeriön puolustuspoliittisella osastolla. Ojala toimii parlamentaarisen selvitysryhmän pysyvänä asiantuntijana. Parlamentaarisen selvitysryhmän informointiprosessista Hannu Ojala Valtioneuvoston vuoden 2012 turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa on annettu perusteet ja linjaukset vuoteen 2015 mennessä toteutettavalle puolustusvoimauudistukselle, joka etenee aikataulussa. Puolustusvoimauudistus on välttämätön rakennettaessa 2020-luvun puolustusta, mutta se ei yksinään riitä vastaamaan puolustushallinnon haasteisiin pitkällä aikavälillä. Selonteossa kuvatun puolustuksemme tavoitetilan ja käytettävissä olevien resurssien välille on muodostumassa epätasapaino ottaen huomioon 2020-luvun tarpeet suorituskykyjen ylläpitämisessä ja kehittämisessä. Tämä epätasapaino koskee ennen kaikkea puolustusmateriaalihankintoihin käytössä olevia resursseja ja se konkretisoituu jo kuluvan vuosikymmenen loppupuolella. Selonteossa todetaan, että Yleisen taloustilanteen heikentymisen ja epävarmuuksien johdosta ei tällä hetkellä ole mahdollisuuksia ennakoiden muuttaa tulevia menokehyksiä. Seuraavan hallituksen arvioitavaksi jää, millaisia mahdollisuuksia on vastata puolustushallinnon esittämään lisäresurssitarpeeseen ja sen vaikutukseen valitussa puolustusratkaisussa pitäytymiseen. Tämän haasteen selvittämistä varten puolustusministeri Carl Haglund asetti parlamentaarisen selvitysryhmän, jonka tehtä- 12 Maanpuolustus 108

15 Hannu Ojala: Katse eteenpäin vänä on tuottaa eduskunnalle laaja-alaisempaa ja syvällisempää tietoa puolustuksen tulevaisuuden näkymistä. Selvitysryhmän asettamisen taustalla on myös eduskunnan selonteosta antama mietintö, jossa valtioneuvostoa edellytetään ryhtymään toimenpiteisiin, jotta seuraavan vaalikauden alussa eduskunnalla on käytössään selvitys puolustuksen pitkän aikavälin haasteista ja niihin vastaamisesta. Selvitysryhmän puheenjohtajana toimii Kokoomuksen kansanedustaja Ilkka Kanerva ja varapuheenjohtajana SDP:n kansanedustaja Johannes Koskinen. Ryhmässä ovat edustettuina kaikki eduskuntapuolueet, suuret puolueet kahdella jäsenellä ja pienemmät yhdellä edustajalla. Ryhmän työskentelyä tukemaan on nimetty pysyviä asiantuntijoita puolustushallinnosta ja ulkoministeriöstä, mutta käytännössä ryhmä on kuullut eri alojen asiantuntijoita huomattavasti laajemmassa mitassa. Selvitysryhmän toiminnassa ei ole kyse puolustuskyvyn kehittämiseen liittyvän yhteisen poliittisen kannan tai näkemyksien muodostamisesta, vaan eduskunnan ja sitä kautta eduskuntapuolueiden tietoisuuden lisäämisestä. Pitkän aikavälin haasteiden käsittely ja ratkaisu vaativat keskeisten puolustuspoliittisten toimintalinjausten perusteellista läpivalaisua. Ryhmä ulottaa tarkastelunsa aina ja 2030-luvuille saakka, sillä puolustussuunnittelu edellyttää pitkän aikavälin kehityskulkujen seuraamista. Myös puolustusvoimien materiaalisen valmiuden kehittäminen edellyttää, että asioita tarkastellaan useamman hallituskauden perspektiivissä. Parlamentaarisen selvitysryhmän tavoitteena on muun muassa hahmottaa: - Mitä turvallisuusympäristömme ja yhteiskuntamme kehitys edellyttävät sotilaalliselta maanpuolustukselta? Voidaanko nykyistä puolustusratkaisuamme ylläpitää nähtävissä olevilla resursseilla tulevaisuudessa? - Mitkä ovat olennaisia muutostekijöitä ja miten ne vaikuttavat puolustukseen? - Kuinka Suomi voi säilyttää puolustuskykynsä tulevaisuudessa? Keskeisenä kysymyksenä on voidaanko nykyistä puolustusratkaisuamme ylläpitää nähtävissä olevilla resursseilla tulevaisuudessa. Ryhmän informointi on toteutettu teemakeskusteluina kahdessa vaiheessa. Tätä kirjoitettaessa on ryhmä kokoontunut yhteensä kymmenen kertaa. Viime syksynä alkaneessa ensimmäisessä vaiheessa tavoitteena oli puolustuksen ratkaisuihin vaikuttavien tekijöiden syventävä esittely ja käsittely eli puolustuksemme niin sanotun ison kuvan avaaminen. Kevään aikana käynnistyneessä toisessa vaiheessa käsitellään yksityiskohtaisemmin puolustusjärjestelmän osatekijöitä ja puolustuksen ratkaisuvaihtoehtoja vaikutuksineen, erityisesti voimavarat huomioiden. Puolustuksen nykytilaa on avattu kansanedustajille konkreettisesti varuskuntavierailujen avulla. Touko-kesäkuussa on varattu aikaa erityistarkasteluille, joilla pyritään kattamaan kevään aikana ryhmälle muodostuneita lisätietotarpeita. Samalla laaditaan yhteenveto ryhmän työstä ja tarkastellaan miten ja missä muodossa ryhmälle asetettavaan tehtävänantoon vastataan. Parlamentaarisen selvitysryhmän jäseniltä ja asiantuntijoilta saadun alustavan palautteen perusteella selvitysryhmä on osoittautumassa toimivaksi välineeksi nyt käsillä olevaan pohdintaan. Puolustushallinto on saanut kiitosta avoimuudesta prosessin aikaan. Näyttäisi siltä, että laajapohjaisen parlamentaarisen yhteistyön kautta puolueiden näkemykset ovat sovitettavissa realistiseksi kuvaksi Suomen puolustuksen tulevaisuudesta. Nähtäväksi jää tullaanko vastaavaa menettelyä käyttämään myös jatkossa. Maanpuolustus

16 Teema: Suomen turvallisuusympäristö KIRJOITTAJA Poliisineuvos Antti Pelttari on toiminut Suojelupoliisin päällikkönä vuodesta Ennen Suojelupoliisiin siirtymistään Pelttari työskenteli valtiosihteerinä ja ylijohtajana sisäministeriössä. Aiemmin hän on toiminut muun muassa valiokuntaneuvoksena eduskunnassa. Antti Pelttari on myös johtanut työryhmää, joka laati Suomelle ensimmäisen kansallisen terrorismintorjunnan strategian. 14 Maanpuolustus 108 Suojelupoliisin toimintaympäristö muutoksessa Antti Pelttari S Suomen turvallisuuteen liittyvät tulevaisuuden haasteet kytkeytyvät aiempaa tiiviimmin kansainväliseen toimintaympäristöön. Globalisaation seurauksena turvallisuuskysymyksistäkin on tullut aiempaa kansainvälisempiä. Globaalin toimintaympäristön ennakoimattomuus ja epävarmuustekijät saattavat vaikuttaa kielteisesti myös Suomen turvallisuuteen. Kansainvälisten konfliktien seurausten lisäksi myös erilaisten taloudellisten, teknisten ja sosiaalisten järjestelmien kansainväliset kytkökset murtavat uhkien ja riskien paikkasidonnaisuutta. Sisäiset turvallisuusuhat kytkeytyvät usein maarajojen ulkopuolella vaikuttaviin tekijöihin, ilmiöihin ja trendeihin. Se johtaa yhä kasvavaan kansainvälisen tiedustelutiedon ja sen oikea-aikaisen analysoinnin tarpeeseen. Sisäisten ja ulkoisten uhkien limittyminen vaatii uudenlaista ja entistä kokonaisvaltaisempaa lähestymistapaa. Tarvitaan myös entistä monipuolisempi keinovalikoima niiden torjumiseksi. Rajat ylittävät uhat kasvattavat myös kansallisten turvallisuusviranomaisten riippuvuutta toisistaan. Suojelupoliisin toimialaan kuuluvat ilmiöt ovat viime vuosien aikana muuttuneet entistä

17 Antti Pelttari: Suojelupoliisin toimintaympäristö muutoksessa Xx Jussi Nukari/Lehtikuva monimuotoisemmiksi. Erityisesti kyberuhat ja terrorismi ovat saaneet uusia ulottuvuuksia. Niihin kytkeytyvät uhat ovat kasvaneet sekä määrällisesti että laadullisesti. Tämä on kasvattanut kansainvälisen tiedustelutiedon merkitystä entisestään. Kyberuhat muodostavat laaja-alaisen ja merkittävän haasteen myös Suomen kokonaisturvallisuudelle. Kybertoimintaympäristön uhat ovat muuttuneet entistä moniulotteisemmiksi ja vaikutuksiltaan vaarallisemmiksi. Uhkien taustalla olevien toimijoiden ammattimaistuminen sekä valtiollisten tahojen mukanaolo ovat selkeitä kehitystrendejä. Henkilölähteisiin perustuvan tiedustelun rinnalle ja sen osaksi on noussut tietoverkkoja hyödyntävä tekninen tiedustelu. Kybervakoilun muuttuminen epämääräisestä uhkakuvasta konkreettiseksi uhaksi tuo merkittäviä haasteita kaikille viranomaisille, jotka pyrkivät torjumaan hyökkäyksiä. Kybervakoilun yhtenä tehtävänä on hankkia turvaluokiteltua ja sensitiivistä tietoa tietojärjestelmiä hyväksi käyttäen. Suomen viranomaisjärjestelmiin ja tietoverkkoihin tehtyjen tietomurtojen paljastuminen on viimeistään tuonut kybervakoilun uhan näkyväksi. Kyberturvallisuuskeskus esitteli tilojaan Helsingissä maaliskuusdsa Tietoturvaasiantuntija Ilari Karinen päivystysvuorossa. Kybertoimintaympäristössä vakoilu on toimintaa harjoittavan näkökulmasta kustannustehokasta. Kiinnijäämisriski on alhainen, ja teot on helppo kiistää. Suojautuminen kyberuhilta on puolestaan vaikeaa ja kallista. Useat valtiolliset toimijat ovat jo pitkään rakentaneet merkittävää kapasiteettia kybervakoiluun. Tietyn maan tai valtiollisen toimijan tekemän kyberhyökkäyksen tai -vakoilun osoittaminen aukottomasti on huomattavan vaikeaa. On selvää, että kybervakoilu tulee jatkossa kasvamaan ja muuttamaan turvallisuusympäristöä merkittävästi. Suojelupoliisilla ja muilla viranomaisilla täytyy sen takia olla käytössään ajantasaisen lainsäädännön sekä riittävien teknisten ja henkilöresurssien takaamat keinot pysyä mukana toimintaympäristön muutoksessa. Maanpuolustus

18 Teema: Suomen turvallisuusympäristö Terrorismin uhan suhteen on käynnissä uudenlainen murrosvaihe. Globaalit trendit kuten muutokset kansainvälisissä valtasuhteissa, taloudellinen kehitys, ympäristöön liittyvät haasteet sekä teknologian kehittyminen vaikuttavat myös terrorismin uhkakuvan kehittymiseen. Uhkakuva on jo nykyisellään pirstaloitunut, dynaaminen ja monimuotoinen. Siihen liittyvät muutostekijät ovat paikallisia, mutta sidoksissa globaaleihin trendeihin ja kehitykseen. Uusien alueellisten konfliktien syntyminen saattaa luoda nopeasti uudenlaisia uhkia, jotka heijastuvat valtiorajojen yli. Ei-valtiollisten toimijoiden osallistuminen konflikteihin saattaa lisätä niiden ylikansallista ja esimerkiksi uskonlahkojen vastakkainasetteluun liittyvää luonnetta. Terrorismin uhan suhteen Pohjoismaissa on käynnissä uudenlainen murrosvaihe, joka kytkeytyy Syyrian konfliktin aiheuttamiin laajaalaisiin heijastevaikutuksiin ja turvallisuusriskeihin. Edellinen murros uhkakuvassa liittyi joidenkin vuosien takaiseen ns. Muhammedpilakuvakriisiin, jonka seurauksena erityisesti Tanskaan kohdistuva terrorismin uhka kohosi merkittävästi. Nyt meneillään olevan uuden murrosvaiheen keskiössä ovat eri maissa lukumääräisesti kasvussa olevat ja toisiinsa linkittyvät uskonnollisesti radikalisoituneet henkilöt, joilla on yhteyksiä kansainvälisellä tasolla toimiviin terroriverkostoihin. Paikallinen radikalisoitumiskehitys yhdistyy kansainväliseen radikaaliin aatteeseen ja siihen liittyviin ulkomailla toimiviin henkilöihin. Paikallisella tasolla henkilöiden toimintaa vahvistavat ulkomaiset radikaalit mentorit ja henkilöiden etniset rajat häivyttävä ideologinen kytkeytyminen globaaliin jihadiin. Syyrian konflikti on keskeinen negatiivista kehitystä nopeuttava tekijä. Erityisen huolestuttavaa on radikaalipiirien voimistuva käsitys yleisestä länsimaihin liittyvästä viholliskuvasta ja tähän pohjautuvasta oikeutuksesta väkivallalle. Syyriasta Euroopan maaperälle palaavat henkilöt muodostavatkin lähitulevaisuuden merkittävimmän terroristisen uhan Euroopalle. Tämän ns. jihadistiveteraanien uuden sukupolven tiiviit yhteydet konfliktialueilla toimiviin radikaaleihin järjestöihin muuttavat uhan luonnetta yhä ylikansallisemmaksi ja vaikeammin ennakoitavaksi. 16 Maanpuolustus 108

19 Antti Pelttari: Suojelupoliisin toimintaympäristö muutoksessa Suojelupoliisi toteaa vuoden 2013 vuosikertomuksessaan, että Suomi ei ole väkivaltaisten radikaali-islamististen tai muiden terroristijärjestöjen ensisijainen kohdemaa, ja että organisoituneen terrorismin uhka suoraan maatamme kohtaan on edelleen alhainen. Keskeinen syy tähän on se, että Suomi ei toistaiseksi ole profiloitunut samalla tavalla vihollisvaltioksi kuin monet muut maat, joiden kansainvälispoliittinen näkyvyys on suurempi. Suomi ei myöskään toistaiseksi ole esiintynyt radikaalien verkostojen viholliskuvassa tai symboliikassa. Tällaisella kohdennetulla propagandalla on todettu olevan huomattava vaikutus konkreettisten väkivaltaisten tekojen suuntaamisessa. Aiempaa useammin terroristiverkostojen propagandaa pyrkivätkin noudattamaan radikalisoituneet yksittäiset henkilöt, joiden toiminnan luotettava arviointi vaatii erityisen paljon. Suomessa terrorismin uhka on siis ollut ja sen arvioidaan toistaiseksi olevan vähäisempi kuin muissa Pohjoismaissa. Muutaman viime vuoden aikana terrorismin tilannekuva on kuitenkin muuttunut muiden Pohjoismaiden suuntaan. Vastaavia ilmiöitä ja samantyyppisen profiilin radikaaleja henkilöitä on löydettävissä nykyisin myös Suomesta. Uhan yhtenäistymistä vauhdittaa etniset ja valtiorajat ylittävä globaali radikaali-islamistinen ideologia, jonka pohjalla on usein epämääräinen käsitys yksilöimättömästä läntisestä vihollisesta. Eri maissa oleskelevat terroristisen toiminnan riskihenkilöt muodostavat vähintäänkin piilevän uhan, jonka voi laukaista jokin ulkoinen tapahtuma tai ulkomailla toimivan terroristiverkoston tarkoitushakuinen ohjaus. Toimintaympäristön muutokseen kytkeytyy myös se, että viime aikoina Suomessa asuvien henkilöiden on yhä enemmän ja entistä konkreettisemmin todettu kytkeytyvän terroristiseen toimintaan ulkomailla. Suomen ensimmäinen terrorismirikostutkinta kytkeytyy kansainvälisen terroristijärjestön tukemiseen. Lisäksi Suomen kansalaisia tai Suomessa oleskelleita henkilöitä on viime aikoina saanut surmansa ulkomailla radikaali-islamistien ja turvallisuusviranomaisten tai armeijan välisissä taisteluissa. Entistä useampia Suomessa asuvia henkilöitä on myös pidätetty ulkomailla terrorismiepäilyjen nojalla. Kansainvälinen terrorismi on monin tavoin tullut lähemmäs Suomea. Kyberuhat ja globaali terrorismi ovat rajat ylittäviä rikollisuuden muotoja, joiden torjumisen perustana on kansainvälinen turvallisuustiedusteluyhteistyö. Näiden uhkien entistä voimakkaammin Suomeen heijastuvat vaikutukset vaativat myös Suojelupoliisilta uudenlaisia toimintatapoja ja valmiutta toimia osana kansainvälistä turvallisuus- ja tiedusteluyhteistyötä. Perinteisten tiedonhankintakeinojen ja kansallisen viranomaisyhteistyön merkitys on tietysti edelleen suuri. Muuttuvan toimintaympäristön asettamat haasteet siirtävät kuitenkin turvallisuustiedustelun painopistettä koko ajan kohti kansainvälistä yhteistyötä. Suomessa asuvien henkilöiden lisääntynyt oleskelu ja kytkökset konfliktialuille sekä niissä toimiviin radikaaleihin verkostoihin korostaa entisestään kansainvälisen turvallisuustiedustelun roolia. Suojelupoliisin keskeisenä tavoitteena on edellä kuvatuista muutoksista huolimatta säilyttää toimialaamme kuuluva turvallisuusympäristö vakaana, ennakoitavana ja hallittavana. Maanpuolustus

20 Teema: Suomen turvallisuusympäristö KIRJOITTAJA Venäjän haaste Hiski Haukkala on erikoistutkija ulkoasiainministeriön suunnitteluja tutkimusyksikössä ja kansainvälisen politiikan dosentti Tampereen yliopistossa. Hän on aiemmin toiminut mm. Ulkopoliittisen instituutin ja useiden eurooppalaisten ajatushautomoiden palveluksessa. Kirjoitus pohjautuu hänen omiin näkemyksiinsä. Ukrainan kriisin vaikutuksia Suomen globaalipolitiikkaan Hiski Haukkala Ukrainan ja Venäjän välinen kriisi on palauttanut geopolitiikan ja niin sanotun perinteisen, kovan turvallisuuden kysymykset eurooppalaiseen keskusteluun. Venäjän revisionistinen politiikka ja irtisanoutuminen kylmän sodan jälkeisen Euroopan turvallisuuden keskeisistä periaatteista on tullut monelle yllätyksenä, jopa sokkina. Jälkikäteen on kuitenkin mahdollista sanoa, että viimeaikaiset tapahtumat ovat olleet nähtävissä, vaikkakaan eivät välttämättä ennalta arvattavissa. Tämä lienee eräs kansainvälisen politiikan tutkimuksen keskeisiä paradokseja: trendit ja yleiset kehityskulut on kyllä mahdollista paikallistaa ja nähdä, mutta viimekätiset, radikaalejakin muutoksia nopeasti aiheuttavat tapahtumat eivät kuitenkaan ole arvattavissa. Tämä johtunee siitä, että ne usein tulevat yllätyksenä myös toimijoille itselleen. Näin lienee tapahtunut myös Ukrainan tapauksessa. Samalla äkilliset tapahtumat luovat uusia todellisuuksia, jotka aikanaan kristalloituvat pysyvämmiksi piirteiksi, rakenteiksi ja toimintatavoiksi. Tässä suhteessa merkillepantavaa 18 Maanpuolustus 108

21 Hiski Haukkala: Venäjän haaste Yuriy lashov/afp/lehtikuva on, että Venäjän toimia Krimillä ja laajemmin suhteessa Ukrainaan on varsin laajasti kutsuttu 1800-lukulaisiksi. Luonnehdinnassa on sinänsä perää, sillä maailmankuva jota Venäjä presidentti Putinin johdolla nyt ajaa perustuu tuolta ajanjaksolta tutuille piirteille: maailman jakoon vaikutuspiireihin ja kiistattomien suurvaltojen omakätiseen oikeuteen puuttua pienempien valtioiden sisäisiin asioihin, tarvittaessa myös voimatoimin. Tämä ei kuitenkaan välttämättä tarkoita, että Venäjän viimekätiset vaikuttimet olisivat ulkopoliittisia tai ainakaan yksinomaan imperialistisia. Ilman pääsyä Venäjän päätöksentekoprosessiin aiheesta on toki vaikea sanoa mitään varmaa, mutta on mahdollista, että voimatoimien takana on osin myös Venäjän oma koettu heikkous ja epävarmuus: pelätään oman aseman ja järjestelmän jatkumisen puolesta. Voi olla, että Putinin vallan jatko Venäjällä nähdään nyt vaativan Venäjän imperialistisen suuruuden ohjelmaa ja siihen liittyvää sisäisen ja ulkoisen jatkuvan hätätilan politiikkaa. Krimin asukkaita seuraamassa presidentti Putinin vuosittaista kyselytuntia Oireellista Venäjän haasteelle on, että se on leimallisen alueellinen. Venäjä höykyttää naapureitaan, mutta sitä ei koeta laajemmaksi uhkaksi, edes Euroopassa. Vaikka Yhdysvaltain presidentin Barack Obaman Venäjää vähättelevä retoriikka lienee osin tietoista ärsyttämistä, niin samalla siinä on myös totuuden siemen: Venäjä on yhä kasvavassa määrin alueellinen, ei globaali tekijä tai ongelma. Suomen kannalta suhteellisen lohduton fakta kuitenkin on, että maa sijaitsee Venäjän välittömässä läheisyydessä. Suomi ei voi pistää päätään pensaaseen, vaan joutuu kysymään, mitä Venäjän politiikan muutos merkitsee sen omalle turvallisuudelle ja asemalle. Tämän kysymyksen vastaamisen aika ei välttämättä ainakaan kaikilta Maanpuolustus

22 Teema: Suomen turvallisuusympäristö Venäjän toiminnan motiivit ja laajemmat seuraukset yksinkertaisesti torjutaan käsittämättöminä. osin ole vielä, mutta ainakin itse kysymys on jo syytä esittää. Lisäksi on syytä muistaa, että Venäjän mahdollinen lähtökohtainen heikkous ei välttämättä tarkoita, että Venäjän haaste olisi jotenkin vähäinen tai vaaraton. Päinvastoin, saattaa olla, että juuri tästä syystä siihen sisältyy osin irrationaalinen tai ainakin hankalasti hallittavissa oleva elementti. Kun muistetaan Venäjän rooli johtavana ydinasevaltana maailmassa, sisältyy tähän mahdollisuuteen potentiaalisesti kauhistuttavia ulottuvuuksia. Venäjän toimet eivät olekaan sopusoinnussa postmoderniin aikaan siirtyneen läntisen Euroopan arvojen ja toimintatapojen kanssa. Tuloksena on vahva kognitiivinen dissonanssi, jossa Venäjän toiminnan motiivit ja laajemmat seuraukset yksinkertaisesti torjutaan käsittämättöminä. Eräs läntisen Venäjä-politiikan sokeita pisteitä onkin ollut taipumus ekstrapoloida Venäjän nykyisiä kehityskulkuja pitkälle tulevaisuuteen ja johtaa sieltä siintävästä eittämättömästä romahdusvaarasta ehdottomia käsityksiä siitä, minkälainen sisä-, talous- ja jopa ulkopolitiikka olisivat Venäjän kannalta järkeviä. Tämä läntiseen rationaliteettiin nojaava analyysi on johtanut käsityksiin, joiden mukaan Venäjällä ei yksinkertaisesti ole ollut muita vaihtoehtoja kuin modernisoitua, globalisoitua ja liberalisoitua. Positiivisen keskinäisriippuvuuden rohkaisu on nähty keinona ohjata Venäjää tähän suuntaan. Venäjän toimet kuitenkin osoittavat, että näistä premisseistä on mahdollista johtaa tyystin erilaiset johtopäätökset. Läntinen liberaali lääke nähdään kuolettavana myrkkynä, yrityksenä syleillä Venäjä kuoliaaksi. Keskinäisriippuvuus mielletäänkin asymmetristen riippuvaisuuksien verkostoksi, joka yhtäältä tarjoaa vaaroja, joilta Venäjä tekee parhaansa suojautuakseen ja toisaalta resurssiksi, jota voidaan käyttää muihin toimijoihin vaikuttamiseksi. Samaan aikaan lännessä käydään voimakasta ja repivää sisäistä keskustelua siitä, minkälaisiin vastatoimiin Venäjän toimien johdosta on syytä tai ylipäätään mahdollista ryhtyä. Lähes kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että Venäjän toimet rikkovat keskeisiä kansainvälisiä periaatteita. Keskustelua kuitenkin sävyttää taipumus ymmärtää 20 Maanpuolustus 108

23 Hiski Haukkala: Venäjän haaste Venäjän toimia tai ainakin halu uskoa, että kyseessä on vain ohimenevä vaihe. Hieman Tannerin tapaan toivotaan, että eihän maailma nyt niin hulluksi voi mitenkään mennä, vaikka kaikki merkit viittaavat siihen, että on jo mennyt ja tulee jatkossakin menemään. Juuri kukaan ei halua vaarantaa taloussuhteitaan Ukrainan tilanteen vuoksi. Tuloksena on kestämätön rakenteellinen heikkous lännen politiikassa. Tyhjätaskuilla ei ole varaa suurstrategiaan. Samalla kun muistetaan Venäjän riippuvuus globaalien, pitkälti läntisten finanssimarkkinoiden toiminnasta, ei ole tyystin kaukaa haettua, että länsi itse asiassa aktiivisesti rahoittaa ja siten mahdollistaa Venäjän toimia. Tämä lienee Venäjän viimeaikaisten valintojen taustalla vaikuttava perusanalyysi ja seikka, joka voi auttaa pistämään etenkin monien eurooppalaisten toimijoiden äänekästä Venäjän kauhistelua ja käsien vääntelyä ajatuksia herättävään perspektiiviin. Mutta vaikka Venäjän esittämä haaste tuntuu pakottavalta, niin Venäjän toimet ovat kuitenkin haitake niin Euroopan kuin laajemmin ihmiskunnankin todellisten haasteiden hoitamisen kannalta. Käynnistynyt vuosisata on keskeinen ihmiskunnan keskeisten yhteisten haasteiden ja jopa kasautuvien riskien hoitamisen kannalta. Joko ilmastonmuutosta menestyksekkäästi hillitään tai sitten ei. Joko joukkotuhoaseiden leviäminen pysäytetään tai sitten ei. Joko alati rivakammin rientävä teknologinen kehitys kyetään valjastamaan ihmiskunnan vaurastumisen ja keskeisten ongelmien hoitamiseen tai sitten ei. Kaikkien näiden kysymysten menestyksekäs hoitaminen vaatii toimivaa monenkeskistä politiikkaa ja osin myös Venäjän rakentavaa vaikutusta. On vaikea nähdä, että Venäjän rooli tai toimet millään mielekkäällä tavalla auttaisivat ratkaisemaan yhtäkään näistä oikeasti olennaisista kysymyksistä, päinvastoin. On selvää, että Venäjän valitsema kurssi tuo mukanaan myös Suomelle useita hankalia haasteita. Ensimmäinen liittyy perinteiseen sotilaalliseen turvallisuuteen. On mahdollista, että myös Suomi voi tulevaisuudessa joutua Venäjän sotilaallisen tai muunlaisen painostuksen kohteeksi. Tämä vaatii perinteisten sotilaallisten uhkakuvien päivittämistä sekä riittävää resursointia, ajan mittaan myös kansainvälisen yhteistyön syventämisen ennakkoluulotonta pohdintaa. Samalla perinteisen uhkakuvan paluu osoittaa, kuinka Venäjä on yhä enenevästi Suomelle lyijyankkuri, joka sitoo uusien, globaalien ja aidosti olennaisten uhkakuvien hoitamisen sijaan Suomea perinteisiin ja haitallisiin, mutta yhtä kaikki pakottaviin uhkakuviin. Tämä on hidaste Suomen laajemman kansainvälisen ja globaalin politiikan kehittämisen tiellä, jo itsessään kansallinen tragedia. On mahdollista, että jatkossa Venäjän pyrkimyksenä on vetää myös Suomea tiukemmin kohti omaa alueellista peliään. Suomen tulee kuitenkin aktiivisesti pyrkiä siihen, ettei sen oma ulkopolitiikka ja kansainvälinen rooli romahda liian ahtaaseen alueelliseen ja perinteiseen kuvioon. Suomen tulee huolehtia siitä, että meillä on niin EU:ssa kuin myös globaalilla tasolla jatkossa selkeä profiili. Tätä profiilia ei puolustusmäärärahoilla rakenneta, vaan kamppailua käydään ulkopoliittisella ja diplomaattisella tasolla. Onko tämä kykymme riittävän hyvä? Sotilaiden resursseista kyllä nyt varmasti huolehditaan, ja hyvä niin, mutta kuka huolehtii ulkopolitiikan ja diplomatian resursseista? Maanpuolustus

24 Teema: Suomen turvallisuusympäristö KIRJOITTAJA Vesa Kanniainen on kansantaloustieteen professori Helsingin yliopistossa. Hän on toiminut aikaisemmin vierailevana apulaisprofessorina Brown Universityssa ja Washington State Universityssa USA:ssa ja opettanut Muchenin, Hampurin ja Uppsalan yliopistoissa. Hänen tutkimusalueitaan ovat olleet makrotalous, julkinen talous, yrittäjyys ja etiikka ja talous. Asevelvollisuusarmeija vai ammattiarmeija? Taloustieteellinen arvio Kansallinen turvallisuus on oleellinen osa yhteiskunnan hyvinvointia Vesa Kanniainen KKysymys asevelvollisuudesta nousi USA:ssa esiin Presidentti Richard Nixonin aikana. Hän nimitti arvovaltaisen komitean laatimaan selvitystä maan turvallisuusratkaisuksi. Tämä ns. Gates komitea teki ehdotuksensa vuonna 1970 ehdottaen siirtymistä ammattiarmeijaan. Komitea puuttui moniin asevelvollisuusarmeijan epäkohtiin etenkin tasa-arvon mutta myös tehokkuuden näkökulmasta. Tasa-arvonäkökohdat on tavallisen kansalaisen helppo ymmärtää, tehokkuusnäkökohdat ei. Taloustieteen näkökulmasta voi sanoa, että tehokas on järjestelmä, joka tuottaa enemmän hyvinvointia kuin vaihtoehto. Hyvinvoinnin ulottuvuuksia tässä tapauksessa ovat saavutettavissa oleva kansantulon ja kansallisen turvallisuuden tasot. 22 Maanpuolustus 108

25 Vesa Kanniainen: Asevelvollisuusarmeija vai ammattiarmeija? Suomessa käynnistyi vuonna 2013 kansalaisaloite siirtymisestä ammattiarmeijaan. Siirtymän puolesta puhuivat samat argumentit kuin USA:n taannoisessa arviossa, etenkin tasa-arvonäkökohdat. Gates-komitean ehkä arvovaltaisin jäsen oli Professori Milton Friedman. Ensimmäisen modernin taloustieteellisen analyysin armeijavalinnan hyvinvointivaikutuksista julkaisivat vasta 2000-luvulla professori Panu Poutvaara ja professori Andreas Wagenerin. Heidän matemaattinen analyysinsa korosti puolustusratkaisun vaikutusta BKT:hen, kansantalouden kykyyn luoda tuloa. He osoittivat yksiselitteisesti, että siirtyminen asevelvollisuusarmeijasta ammattiarmeijaan kasvattaa kansantuloa. Tuloksen intuitiivinen selitys on tämä: asevelvollisuuttaan suorittavat alokkaat menettävät osan siitä ajastaan, jonka he voisivat käyttää koulutusinvestointiinsa. Siksi kansantalouden osaamispääoman taso heikkenee, tuottavuus alenee ja siksi hyvinvointia syntyy vähemmän. KANSALLINEN TURVALLISUUS ON OSA HYVINVOINTIA Hyvinvointianalyysissa siis kysytään, mitä eri puolustusratkaisut maksavat menetettynä BKT:na. Poutvaara-Wagener analyysista puuttuu kuitenkin puolustusratkaisun vaikutus kansalliseen turvallisuuteen. Mitä hyötyä on tuottavuudesta ja BKT:sta, jos kansallinen turvallisuus pettää ja maa miehitetään? On siksi kysyttävä, kuinka paljon kansallisen turvallisuuden ylläpitämiseen kannattaa sijoittaa. Kansallisesta turvallisuudesta huolehtiminen on vakuutusmaksu ja se on toki pois BKT:sta maailmassa ei ole ilmaisia vakuutuksia. Oma analyysini Security Gradient and National Defense The Optimal Choice Between a Draft Army and a Professional Army vastaa tähän kysymykseen. Se on työstetty yhdessä Hankenin kollegani KTT Staffan Ringbomin kanssa ja julkaistu Hecer-tutkimusyksikön DP-sarjan raporttina (N:o 376/2014) ja Munchenin CESifotutkimusyksikön DP-sarjassa (N.o 47607/2014). BKT-vaikutusten osalta analyysimme vahvistaa Poutvaara-Wagener tuloksen: siirtyminen ammattiarmeijaan kasvattaa elinkaarihyötyä. Kyseessä on klassinen diskonttausvaikutus. Tämä on kansantaloudellisesti keskeinen mekanismi, vaikka sitä ei tule ajatelleeksi ilman taloustieteellistä välineistöä. MILLAINEN VERORASITUS AMMATTIARMEIJAAN LIITTYY? Analyysin toisessa vaiheessa tutkimme, kuinka suureksi ammattiarmeija kannattaa mitoittaa, jos siihen päädytään ja onko se lopulta kansallisen turvallisuuden kannalta parempi ratkaisu kuin asevelvollisuusarmeija. Ammattiarmeijan kannalta oleellista oli arvioida, minkälainen verorasitus siitä veronmaksajille aiheutuisi. Sotilaille tulisi nimittäin maksaa siviilipalkkaan nähden kilpailukykyistä ansiotuloa. Teimme myös sen empiirisen havainnon, että kaikki maat eivät suinkaan ole siirtyneet ammattiarmeijaan. Asevelvollisuusarmeijan maita Euroopassa yhä ovat Itävalta, Kreikka, Norja, Suomi, Sveitsi, Tanska, Turkki, Ukraina, Valko-Venäjä, Venäjä ja Viro. Israelissa miehet suorittavat 3 vuoden ja naiset 21 kuukauden asepalveluksen. Länsi-Euroopan maat ovat sikäli erikoistapaus, että ne ovat Naton jäseniä ja ovat siksi voineet vahvasti rajoittaa puolustusmenojaan ja vapaamatkustaa Naton turvatakuilla. Ruotsi puolestaan on sijaintinsa puolesta ollut turvassa 200 vuotta. KULLAKIN MAALLA ON OMA RISKILUOKKANSA Tämän perusteella luokittelimme kunkin maan kansallisen turvallisuuden näkökulmasta omaan riskiluokkaansa. Korkea riskiluokitus näkyy heikkona kansallisena tuvallisuutena. Turvallisuutta vahvistavaksi tekijäksi näimme maan kyvyn ylläpitää sotilaallista reserviä, jonka laatu toki on myös tärkeä. Asevelvollisuusarmeijan varaan rakentuvassa maassa reservin suuruus on kansainvälisten vertailutietojen perusteella selvästi suurempi kuin ammattiarmeijan maissa. TURVALLISUUSGRADIENTTI MÄÄRÄÄ Analyysimme tuotti ilmiön, jota kutsuimme turvallisuusgradientiksi. Sen mukaan matalan riskiluokan maissa ammattiarmeija on parempi ratkaisu, korkean riskiluokan maissa puolestaan asevelvollisuusarmeija on parempi ratkaisu. Missä kulkee kriittinen raja? Kummalla puolella rajaa Suomi on? Tähän emme ota kantaa. Meille pääasia oli osoittaa, että tuo raja on olemassa. Maanpuolustus

26 Artikkelit KIRJOITTAJA Torsti Astrén toimii avustavana apulaissotilasedustajana Suomen pysyvässä edustustossa Brysselissä. Euroopan puolustus- virasto mikä se on mitä se tekee Torsti Astrén Euroopan puolustusviraston päätehtävänä on sotilaallisten suorituskykyjen parantaminen. Miten Euroopan unionin jäsenmaa voi hyötyä sen toiminnasta? 24 Maanpuolustus 108

27 Torsti Astrén: Euroopan puolustusvirasto EMIKÄ EDA ON JA KEITÄ SEN TOIMINTAAN OSALLISTUU? Euroopan puolustusvirasto (European Defence Agency, EDA) perustettiin Euroopan ministerineuvoston päätöksellä Sen historia pohjaa eurooppalaiseen materiaaliyhteistyöhön ja sen edeltäjänä voidaan pitää Länsi-Euroopan puolustusmateriaaliryhmää (Western European Armaments Group WEAG). Puolustusviraston tehtävänä on tukea jäsenmaita ja Euroopan unionin neuvostoa niiden pyrkimyksissä parantaa eurooppalaisia suorituskykyjä kriisinhallinnan alueella. Edellä mainittujen pyrkimysten lisäksi sen tehtävänä on tukea osaltaan yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa ja kehittää sen tulevaisuutta. Nykyisin puolustusvirasto osallistuu myös jäsenmaiden puolustushallintoon liittyvien lainsäädäntöasioiden valmisteluun. Euroopan unionin jäsenmaat (pl Tanska) ovat mukana puolustusviraston toiminnassa. Sen toiminnassa on mukana myös unioniin kuulumattomia maita kuten Norja, Sveitsi tai Serbia. Virasto tekee kiinteää suorituskyky-yhteistyötä Euroopassa toimivien virastojen ja Naton kanssa. Eurooppalaista laivastoyhteistyötä Atalanta-operaatiossa. EDA:N ORGANISAATIOSTA Euroopan puolustusviraston organisaatio jakautuu viraston strategiseen johtoon sekä operatiiviseen yksikköön. Viraston johtajana toimii Euroopan korkea edustaja, tätä kirjoitettaessa paronitar Catharine Ashton. Tärkeimpänä päättävänä elimenä toimii jäsenmaiden puolustusministereistä koostuva johtokunta. Jäsenmaat ovat edustettuina myös suorituskykyjohtajien, puolustusmateriaalijohtajien ja tutkimus & teknologiajohtajien johtokunnissa. Liikemaailmassa korkea edustajaa voitaisiin verrata yhtiön hallituksen puheenjohtajaan ja puolustusministerijohtokuntaa yhtiön hallitukseen. Euroopan puolustusviraston operatiivisena toimitusjohtajana toimii ranskalainen Claude- France Arnould. Hänen johdossaan oleva organisaatio koostuu kolmesta pääosastosta sekä johto- ja tukiosista. Osastojen nimet ja päätehtä- Maanpuolustus

Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko

Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko STETEn seminaari 20.2.2009 Erityisasiantuntija Karoliina Honkanen Puolustuspoliittinen osasto Esityksen sisältö Toimintaympäristö

Lisätiedot

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle Syyrian tilanne "Syyriassa on käyty sisällissotaa jo parin vuoden ajan. Miten kansainvälisen yhteisön ja Suomen tulisi mielestänne toimia tilanteen ratkaisemiseksi?" Kyllä Ei Kuva Suomen tulisi lisätä

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus Kuva Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus "Jos ajattelette nykyistä maailmantilaa kokonaisuutena, niin uskotteko Suomen ja suomalaisten elävän seuraavien viiden vuoden aikana turvallisemmassa vai

Lisätiedot

NATO Keskustelutilaisuus Suomi-Algarve seura Eliisa Ahonen YTK, Jyväskylän Yliopisto Yrittäjä, eläkkeellä

NATO Keskustelutilaisuus Suomi-Algarve seura Eliisa Ahonen YTK, Jyväskylän Yliopisto Yrittäjä, eläkkeellä NATO Keskustelutilaisuus Suomi-Algarve seura Eliisa Ahonen YTK, Jyväskylän Yliopisto Yrittäjä, eläkkeellä Miksi Natosta keskustellaan nyt niin paljon? Ukrainan kriisi: Hyvin sekava Krimin valtaus myös

Lisätiedot

Kunnioitetut sotiemme veteraanit, Keski-Suomen Maanpuolustussäätiön edustajat, hyvät naiset ja herrat.

Kunnioitetut sotiemme veteraanit, Keski-Suomen Maanpuolustussäätiön edustajat, hyvät naiset ja herrat. 1 (12) Keski-Suomen Maanpuolustussäätiön 25-vuotisjuhla 20.10.2015 Kunnioitetut sotiemme veteraanit, Keski-Suomen Maanpuolustussäätiön edustajat, hyvät naiset ja herrat. Kiitän kutsusta Keski-Suomen Maanpuolustussäätiön

Lisätiedot

Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen

Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen Yhteiskunnan kokonaisturvallisuus Yhteiskunnan turvallisuudesta huolehtiminen on valtiovallan keskeisimpiä tehtäviä ja yhteiskunnan elintärkeät

Lisätiedot

Sotilaallinen liittoutumattomuus vai liittoutuminen

Sotilaallinen liittoutumattomuus vai liittoutuminen Sotilaallinen liittoutumattomuus vai liittoutuminen "Pitäisikö Suomen mielestänne pysyä sotilaallisesti liittoutumattomana vai pyrkiä liittoutumaan sotilaallisesti?" Koko väestö Pysyä liittoutumattomana

Lisätiedot

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin

Lisätiedot

Näkökohtia Suomen turvallisuuspolitiikasta: yleinen asevelvollisuus vai ammattiarmeija? Nato-jäsenyys?

Näkökohtia Suomen turvallisuuspolitiikasta: yleinen asevelvollisuus vai ammattiarmeija? Nato-jäsenyys? Näkökohtia Suomen turvallisuuspolitiikasta: yleinen asevelvollisuus vai ammattiarmeija? Nato-jäsenyys? Asevelvollisuusseminaari, Voimatalo 26.2.2014 Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto (taloustiede)

Lisätiedot

Esko-Juhani Tennilä /vas Erkki Tuomioja /sd sihteeri Olli-Pekka Jalonen valiokuntaneuvos. 1 Nimenhuuto Toimitettiin nimenhuuto. Läsnä oli 17 jäsentä.

Esko-Juhani Tennilä /vas Erkki Tuomioja /sd sihteeri Olli-Pekka Jalonen valiokuntaneuvos. 1 Nimenhuuto Toimitettiin nimenhuuto. Läsnä oli 17 jäsentä. ULKOASIAINVALIOKUNTA PÖYTÄKIRJA 55/2009 vp Tiistai 9.6.2009 kello 11.30-14.00 Läsnä pj. vpj. jäs. vjäs. Pertti Salolainen /kok Markku Laukkanen /kesk Eero Akaan-Penttilä /kok Eero Heinäluoma /sd Liisa

Lisätiedot

Haastattelut tehtiin 26.9. 12.10.2014. Tutkimuksen virhemarginaali on 3,2 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Haastattelut tehtiin 26.9. 12.10.2014. Tutkimuksen virhemarginaali on 3,2 prosenttiyksikköä suuntaansa. 1 SAATTEEKSI Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) haastattelututkimuksessa on selvitetty kansalaisten mielipiteitä Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta. Mukana oli myös kysymyksiä

Lisätiedot

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA-tutkimusprojekti 1.11.2009-31.12.2011) Professori Pirjo Ståhle Tulevaisuuden tutkimuskeskus,

Lisätiedot

Puolueiden kannanottoja Suomen turvallisuus-ja puolustuspolitiikkaan

Puolueiden kannanottoja Suomen turvallisuus-ja puolustuspolitiikkaan Puolueiden kannanottoja Suomen turvallisuus-ja puolustuspolitiikkaan Sotilasaikakauslehti kysyi puoluejohtajilta ajankohtaisista turvallisuus- ja puolustuspolitiikan aiheista 1. Ukrainan kriisi on muuttanut

Lisätiedot

Reserviläisliiton puheenjohtajan Markku Pakkasen juhlapuhe Ylihärmän Reserviläiset ry:n 50-vuotisjuhlassa 28.4.2012, Pakan kylätalo, Ylihärmä

Reserviläisliiton puheenjohtajan Markku Pakkasen juhlapuhe Ylihärmän Reserviläiset ry:n 50-vuotisjuhlassa 28.4.2012, Pakan kylätalo, Ylihärmä Julkaisuvapaa 28.4.2012 kello 19.00 Reserviläisliiton puheenjohtajan Markku Pakkasen juhlapuhe Ylihärmän Reserviläiset ry:n 50-vuotisjuhlassa 28.4.2012, Pakan kylätalo, Ylihärmä Kunnioitetut sotiemme veteraanit,

Lisätiedot

1. Viraston tehtävä ja toiminnan yleiset tavoitteet

1. Viraston tehtävä ja toiminnan yleiset tavoitteet ULKOPOLIITTISEN INSTITUUTIN TOIMINTA JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2012-2015 1. Viraston tehtävä ja toiminnan yleiset tavoitteet Ulkopoliittinen instituutti on eduskunnan yhteydessä toimiva riippumaton

Lisätiedot

Arvoisa presidentti Koivisto, hyvät naiset ja herrat, ladies and gentlemen!

Arvoisa presidentti Koivisto, hyvät naiset ja herrat, ladies and gentlemen! ULKOPOLIITTINEN INSTITUUTTI AVAJAISET 7.2.2008 Eduskunnan puhemies Sauli Niinistö Arvoisa presidentti Koivisto, hyvät naiset ja herrat, ladies and gentlemen! Minulla on ilo olla mukana tässä virallisessa

Lisätiedot

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros: kolme näkökulmaa 1. Teollisuuden murros: uudet teknologiat sekä tuhoavat että luovat uutta 2. Politiikan murros: poliittiset

Lisätiedot

Suorituskykyjen kehittäminen 2015+

Suorituskykyjen kehittäminen 2015+ PE Suorituskykyjen kehittäminen 2015+ Puolustusvoimien hankepäivä 25.9.2012 1 Suorituskykyperusteisuus Suomen sotilaallisen puolustamisen toteuttaminen edellyttää turvallisuus-ympäristön sotilaalliseen

Lisätiedot

KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN

KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN VAIKUTTAVIA HANKKEITA Turvallisuusjohtaja Rauli Parmes Liikenne- ja viestintäministeriö Keskushallinnon uudistushanke Nykyisen hallituksen ohjelmassa on linjattu, että hallitus

Lisätiedot

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun Kehittämisneuvos Harri Martikainen Sisäisen turvallisuuden strategian laadinta Hankkeen toimikausi jakautuu kahteen osaan: 20.1.2015-31.3.2015,

Lisätiedot

Haastattelut tehtiin 26.9. 13.10.2013. Tutkimuksen virhemarginaali on 3,2 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Haastattelut tehtiin 26.9. 13.10.2013. Tutkimuksen virhemarginaali on 3,2 prosenttiyksikköä suuntaansa. 1 SAATTEEKSI Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) haastattelututkimuksessa on selvitetty kansalaisten mielipiteitä Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta. Mukana oli myös kysymyksiä

Lisätiedot

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden

Lisätiedot

Tietoverkkotiedustelu ja lainsäädäntö. Kybertalkoot 23.9.2015

Tietoverkkotiedustelu ja lainsäädäntö. Kybertalkoot 23.9.2015 Tietoverkkotiedustelu ja lainsäädäntö Kybertalkoot 23.9.2015 Sotilastiedustelun tehtävät Tilannekuva Suomen turvallisuusympäristöstä Ennakkovaroitus sotilaallisten uhkien kehittymisestä Operatiivisen suunnittelun

Lisätiedot

Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö Puhe Reserviläisliiton valtakunnallisessa maanpuolustusjuhlassa Joensuussa 16.11.

Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö Puhe Reserviläisliiton valtakunnallisessa maanpuolustusjuhlassa Joensuussa 16.11. 1 Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö Puhe Reserviläisliiton valtakunnallisessa maanpuolustusjuhlassa Joensuussa 16.11.2014 klo 13 Arvoisat sotiemme veteraanit reserviläiset hyvä juhlayleisö!

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme

Lisätiedot

Kirkot kriisien kohtaajina. Suomen valtion kriisistrategia

Kirkot kriisien kohtaajina. Suomen valtion kriisistrategia Kirkot kriisien kohtaajina 25.3.2009 Valtiosihteeri Risto Volanen Suomen valtion kriisistrategia TURVALLISUUSTILANTEET JA UHKAMALLIT: YETT Normaaliolot Häiriötilanteet Poikkeusolot Uhkat tietojärjestelmille

Lisätiedot

Varautumisseminaarin arvoisat osanottajat, hyvät naiset ja herrat,

Varautumisseminaarin arvoisat osanottajat, hyvät naiset ja herrat, PUOLUSTUSMINISTERI JYRI HÄKÄMIES 1 (7) FÖRSVARSMINISTER JYRI HÄKÄMIES Pelastusalan varautumisseminaari/ritarihuone Puhe 2.12.2009 Varautumisseminaarin arvoisat osanottajat, hyvät naiset ja herrat, Talouskriisi

Lisätiedot

Kansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella 2015-2019?

Kansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella 2015-2019? Kansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella -2019? KAKS - Kunnallisalan kehittämissäätiön tuoreimmassa vuoden Ilmapuntari-tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten näkemyksiä siitä,

Lisätiedot

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava eduskuntaan 2015 Hyvä ystävä, tule kanssani yhteiselle matkallemme tekemään Suomesta parempi paikka yrittää, tehdä työtä ja pitää huoli kaikista. Muutos parempaan alkaa nyt. Seuraa Annea Ota yhteyttä minuun.

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE

VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE Sotilasosaston asettaminen korkeaan valmiuteen osana Ruotsin, Suomen, Viron, Irlannin ja Norjan muodostaman EU:n taisteluosaston valmiusvuoroa 1.1. 30.6.2011 sekä

Lisätiedot

Kyber uhat. Heikki Silvennoinen, Miktech oy /Safesaimaa 6.9.2013

Kyber uhat. Heikki Silvennoinen, Miktech oy /Safesaimaa 6.9.2013 Kyber uhat Heikki Silvennoinen, Miktech oy /Safesaimaa 6.9.2013 Taustaa Kyberturvallisuus on kiinteä osa yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta Suomi on tietoyhteiskuntana riippuvainen tietoverkkojen ja -järjestelmien

Lisätiedot

PUOLUSTUSMINISTERI SEPPO KÄÄRIÄINEN FÖRSVARSMINISTER SEPPO KÄÄRIÄINEN Puhe 29.11.2004 Maakuljetusten valmiusseminaari Tuusulassa

PUOLUSTUSMINISTERI SEPPO KÄÄRIÄINEN FÖRSVARSMINISTER SEPPO KÄÄRIÄINEN Puhe 29.11.2004 Maakuljetusten valmiusseminaari Tuusulassa PUOLUSTUSMINISTERI SEPPO KÄÄRIÄINEN FÖRSVARSMINISTER SEPPO KÄÄRIÄINEN Puhe 29.11.2004 Maakuljetusten valmiusseminaari Tuusulassa 1 Turvallisuustilanteen kehittyminen maailmassa ja sen vaikutukset Suomen

Lisätiedot

Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen. Arto Nokkala 21.3.2012

Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen. Arto Nokkala 21.3.2012 Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen Arto Nokkala 21.3.2012 Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen Asevelvollisuus ja muutoksen mahdollisuus: kolme näkökulmaa 1: Suomalaisen

Lisätiedot

Suomen edistettävä aktiivista vakauspolitiikkaa Keskustan ulko- ja turvallisuuspoliittinen kannanotto

Suomen edistettävä aktiivista vakauspolitiikkaa Keskustan ulko- ja turvallisuuspoliittinen kannanotto 1 Keskustan puoluekokous Seinäjoella 10. 12.6.2016 Suomen edistettävä aktiivista vakauspolitiikkaa Keskustan ulko- ja turvallisuuspoliittinen kannanotto Turvallisuuspoliittinen ympäristö on muuttunut Maailma

Lisätiedot

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 ETTA PARTANEN MEIJU AHOMÄKI SAMU HÄMÄLÄINEN INNOLINK RESEARCH OY TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Reserviläisliiton 2013 tutkimusraportti. Tutkimuksella selvitettiin

Lisätiedot

Koululainen ja maailman kriisit - Miten voimme ymmärtää maailman menoa ja miten voimme siihen vaikuttaa?

Koululainen ja maailman kriisit - Miten voimme ymmärtää maailman menoa ja miten voimme siihen vaikuttaa? Koululainen ja maailman kriisit - Miten voimme ymmärtää maailman menoa ja miten voimme siihen vaikuttaa? Peruskoulujen ja lukioiden kansainvälisyyspäivät Lahdessa, 13.11.2014 Kristi Raik, Ulkopoliittinen

Lisätiedot

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit! Lyhyen ajan muutokset Talouden suhdanteet Makrotalouden epätasapainot!

Lisätiedot

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Näin syntyy Ulkopolitiikka Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Joonas Pörsti / UP / 17.9.2014 Ulkopolitiikka on sitoutumaton kansainvälisiin suhteisiin erikoistunut aikakauslehti.

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Kysymys: Puolue 170 = Itsenäisyyspuolue 171 = Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 172 = Suomen Keskusta 173 = Kansallinen Kokoomus 174 = Köyhien Asialla

Lisätiedot

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA

KOHTI KAIKENIKÄISTEN EUROOPPALAISTA FI IKÄSYRJINNÄN TORJUMINEN EU:SSA JA KANSALLISESTI Ikäsyrjintä on koko yhteiskuntaa koskeva monitahoinen kysymys. Sen tehokas torjuminen on vaikea tehtävä. Ei ole yhtä ainoaa keinoa, jolla tasa-arvo eri

Lisätiedot

Puolustusvoimien kansainvälisen yhteistyön linjaaminen julkisuudessa

Puolustusvoimien kansainvälisen yhteistyön linjaaminen julkisuudessa Puolustusvoimien kansainvälisen yhteistyön linjaaminen julkisuudessa Euroopan Unionin turvallisuusstrategian ja Valtioneuvoston selonteko, Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2012, linjaamassa

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PUHEMIESNEUVOSTON EHDOTUS 1/2010 vp Puhemiesneuvoston ehdotus laiksi eduskunnan virkamiehistä annetun lain 10 ja 71 :n, eduskunnan työjärjestyksen 73 :n ja eduskunnan kanslian ohjesäännön muuttamisesta

Lisätiedot

STRATEGIATYÖ OSAKSI PK-YRITYKSEN ARKEA

STRATEGIATYÖ OSAKSI PK-YRITYKSEN ARKEA STRATEGIATYÖ OSAKSI PK-YRITYKSEN ARKEA Pysyykö yrityksesi muutoksessa mukana? Maailma ja yrityksen toimintaympäristö sen mukana muuttuvat vauhdilla. Mikä vielä viime vuonna tuntui itsestään selvältä, saattaa

Lisätiedot

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies Ketkä ovat täällä tänään? Olen 13 1. Nainen 16 2. Mies 1 Taustatiedot Ketkä ovat täällä tänään? Ikä 5 1. < 25 1 6 8 6 3 2. < 35 3. < 45 4. < 55 5. < 65 6. 65 tai yli 2 7 3 5 1 9 Olen Ammatti 4 1. opiskelemassa

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä?

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012

Lisätiedot

Itämeristrategian rahoitus

Itämeristrategian rahoitus Itämeristrategian rahoitus Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Petri Haapalainen, TEM petri.haapalainen@tem.fi Keskeisiä lähtökohtia, kysymyksiä ja haasteita Lähtökohtia

Lisätiedot

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry TAUSTA: DEMOKRATIATUESTA Demokratian tukeminen on rauhan, kehityksen, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien tukemista. Ne toteutuvat

Lisätiedot

Aikamme Haaste. Kansallisesta meristrategiasta

Aikamme Haaste. Kansallisesta meristrategiasta Kansallisesta meristrategiasta 4.11.2014 Suomi Merellä - säätiön 50-vuotisjuhlaseminaari Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen Aikamme Haaste On kokonaisuuden hahmottaminen ja siinä toimiminen siilojen sijasta

Lisätiedot

Euroopan parlamentti päätöksenteko ja vaikuttaminen. Syksy 2013 Pekka Nurminen Euroopan parlamentin Suomen-tiedotustoimisto

Euroopan parlamentti päätöksenteko ja vaikuttaminen. Syksy 2013 Pekka Nurminen Euroopan parlamentin Suomen-tiedotustoimisto Euroopan parlamentti päätöksenteko ja vaikuttaminen Syksy 2013 Pekka Nurminen Euroopan parlamentin Suomen-tiedotustoimisto Parlamentti: Poliittinen (äänestäjien) intressi: - 754 jäsentä + kroaatit 12 vaaleissa

Lisätiedot

SISÄISEN TURVALLISUUDEN SUUNTA - KANSAINVÄLISEN, KANSALLISEN JA ALUEELLISEN SISÄISEN TURVALLISUUDEN YHTEISTYÖN LINJANVETOJA

SISÄISEN TURVALLISUUDEN SUUNTA - KANSAINVÄLISEN, KANSALLISEN JA ALUEELLISEN SISÄISEN TURVALLISUUDEN YHTEISTYÖN LINJANVETOJA SISÄISEN TURVALLISUUDEN SUUNTA - KANSAINVÄLISEN, KANSALLISEN JA ALUEELLISEN SISÄISEN TURVALLISUUDEN YHTEISTYÖN LINJANVETOJA Sisäisen turvallisuuden alueellisen yhteistyön seminaari, 5.9.2013 Kansliapäällikkö

Lisätiedot

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1 Demokratiakehitys Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät Helsinki, 12.11.2014 Juhana Aunesluoma Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies / Juhana Aunesluoma

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskeva

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

Strategiatyön toimintasuunnitelma 2013

Strategiatyön toimintasuunnitelma 2013 Strategiatyön toimintasuunnitelma 2013 Strategiatyöryhmä 18.2.2013 HUOM! Tämän toimintasuunnitelman on tarkoitus kuvata strategiatyöryhmän työtä ja tavoitteita, ei vielä itse strategiaprosessin yksityiskohtia.

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle

Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Sotilasosaston asettaminen korkeaan valmiuteen osana Ison-Britannian, Irlannin, Latvian, Liettuan, Ruotsin ja Suomen muodostaman EU:n taisteluosaston valmiusvuoroa

Lisätiedot

SUOMEN PYSYVÄ EDUSTUSTO EUROOPAN UNIONISSA

SUOMEN PYSYVÄ EDUSTUSTO EUROOPAN UNIONISSA Rahapelit ja EU Yksinoikeusjärjestelmän säilyttäminen Liikuntajärjestöjen järjestöpäivät 24.09.2008, Rantasipi Aulanko Harri Syväsalmi, Suomen EU-edustusto, Bryssel Rikkomuskannemenettelystä 1/6 Komission

Lisätiedot

HYOL:n lukioryhmä on laatinut oheisen ehdotuksen lukion yhteiskuntaopin opetussuunnitelmatyötä varten.

HYOL:n lukioryhmä on laatinut oheisen ehdotuksen lukion yhteiskuntaopin opetussuunnitelmatyötä varten. Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liitto HYOL ry Lukion opetussuunnitelma / yhteiskuntaoppi Tammikuu 2015 HYOL:n lukioryhmä on laatinut oheisen ehdotuksen lukion yhteiskuntaopin opetussuunnitelmatyötä

Lisätiedot

Yritykset & ihmisoikeudet. 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen

Yritykset & ihmisoikeudet. 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen Yritykset & ihmisoikeudet 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen Valtioneuvosto, yhteiskuntavastuu ja ihmisoikeudet mistä on kyse? Valtioneuvoston yhteiskuntavastuupolitiikan isoimpia kysymyksiä tällä hetkellä

Lisätiedot

Suomen puolustusjärjestelmä

Suomen puolustusjärjestelmä Suomen puolustusjärjestelmä "Millainen puolustusjärjestelmä Suomessa mielestäsi tulisi olla?" Kuva Yleinen asevelvollisuus miehille ja vapaaehtoinen varusmiespalvelus naisille Vapaaehtoinen varusmiespalvelus

Lisätiedot

PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA

PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA 012 Peruste #1 2 2015 väki ja valta PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA Puoluejäsenyyksien määrä vaihtelee suuresti Euroopan maissa. Vaihtelusta huolimatta luvut ovat

Lisätiedot

Parempi työelämä uudelle sukupolvelle

Parempi työelämä uudelle sukupolvelle Parempi työelämä uudelle sukupolvelle strategia 2013 2016 1 Kannen kuva: Samuli Siirala ISBN 978-952-5628-61-6 2 Visio: Parempi työelämä uudelle sukupolvelle Akavan opiskelijat ovat olemassa jotta uusi

Lisätiedot

Kestävän kilpailupolitiikan elementit

Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kilpailuviraston 20-vuotisjuhlaseminaari Finlandia-talo 7.10.2008 Matti Vuoria, toimitusjohtaja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Lähtökohta Esityksen lähtökohtana

Lisätiedot

Tällä kaikella on Suomelle suurta merkitystä emme ole näistä kehityskuluista sivussa emmekä voi itseämme niistä eristää.

Tällä kaikella on Suomelle suurta merkitystä emme ole näistä kehityskuluista sivussa emmekä voi itseämme niistä eristää. Pääministeri Alexander Stubbin puhe Paasikivi-seurassa 24.3.2015 Turvallisuusympäristö murroksessa miten Suomi vastaa? PUHUTTAESSA MUUTOKSET MAHDOLLISIA Arvoisat kuulijat, hyvät naiset ja herrat, Euroopan

Lisätiedot

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä Toiminnallinen tehtävä Tulevaisuusverstas Tulevaisuusverstaassa pohditaan omaa roolia ja toimintaa kestävän kehityksen edistämisessä. Lisäksi tavoitteena on oppia tulevaisuusajattelua: ymmärtää, että nykyiset

Lisätiedot

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS Aika Perjantaina 20.5.2016, kello 13.05-16.23 Paikka Hotelli Haaga, Nuijamiestentie 10, Helsinki 1 KOKOUKSEN AVAUS Valtuuston puheenjohtaja Eero Rämö avasi

Lisätiedot

Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille?

Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille? Miten luodaan kestävän kehityksen hyvinvointia kaikille? Maailman Alzheimer -päivän muistiseminaari 20.9.2013 Seminaarin teema: Välitä Timo Järvensivu, KTT, tutkija Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu KESTÄVÄ

Lisätiedot

ULKOASIAINMINISTERI ALEXANDER STUBBIN PUHEENVUORO SUOMEN JA VENÄJÄN DIPLOMAATTISUHTEIDEN 90-VUOTISJUHLASSA EDUSKUNNASSA 17.11.2010

ULKOASIAINMINISTERI ALEXANDER STUBBIN PUHEENVUORO SUOMEN JA VENÄJÄN DIPLOMAATTISUHTEIDEN 90-VUOTISJUHLASSA EDUSKUNNASSA 17.11.2010 Puhuttaessa muutokset mahdollisia ULKOASIAINMINISTERI ALEXANDER STUBBIN PUHEENVUORO SUOMEN JA VENÄJÄN DIPLOMAATTISUHTEIDEN 90-VUOTISJUHLASSA EDUSKUNNASSA 17.11.2010 Arvoisat kuulijat, viime viikolla tapasin

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

KMO 2015 Väliarviointi. Metsäneuvosto 12.3.2013

KMO 2015 Väliarviointi. Metsäneuvosto 12.3.2013 KMO 2015 Väliarviointi Metsäneuvosto 12.3.2013 Väliarvioinnin tavoitteet Tavoitteet: Tarkastella tarvetta muuttaa KMO 2015:n painotuksia toimintaympäristön muutosten vuoksi, ohjelman toimenpiteiden vaikuttavuutta

Lisätiedot

Katsaus pohjoismaiseen sotilaalliseen puolustusyhteistyöhön

Katsaus pohjoismaiseen sotilaalliseen puolustusyhteistyöhön Katsaus pohjoismaiseen sotilaalliseen puolustusyhteistyöhön Puolustusvoimien operaatiopäällikkö, NORDEFCON sotilaskomitean puheenjohtaja, kenraaliluutnantti Mika Peltonen, Pääesikunta 26. maaliskuuta 2013

Lisätiedot

Järjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina

Järjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina Järjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina Lauri Korkeaoja Hallituksen puheenjohtaja Teemat 1) Järjestöt Suomessa 2) Sosiaali ja terveyssektorin erityispiirteitä suomalaisessa yhteiskunnassa 3) Sote järjestöt

Lisätiedot

Teollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa

Teollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa Teollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa Asiakkuusjohtaja Heikki Härtsiä Millog Oy 17.3.2015 17.3.2015 1 Strateginen kumppanuus Puolustushallinnon kumppanuusstrategia (Puolustusministeriön

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi.

LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi. LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi Vastaajan nimi: Valintakokeesta saatu pistemäärä: / 40 pistettä Vastaa selvällä

Lisätiedot

Sisäasiainministeriön hallinnonalan tutkimusstrategia 2014-

Sisäasiainministeriön hallinnonalan tutkimusstrategia 2014- Tutkimuksen painopistealueet sisäasiainministeriön hallinnonalalla Sisäasiainministeriön hallinnonalan tutkimusstrategia 2014- Tiina Ranta-Lassila, sisäasiainministeriö Kuopio 27.9.2013 27.9.2013 Tausta

Lisätiedot

Ennakkotehtävien jatkokehittelypohja. Suunnittelutasojen suhteet

Ennakkotehtävien jatkokehittelypohja. Suunnittelutasojen suhteet Ennakkotehtävien jatkokehittelypohja Suunnittelutasojen suhteet Suunnittelutasojen suhteet Pääpointit jatkokehittelystä A. Mitä ennakkotehtävässä oli saatu aikaan? Hyvä ja konkreettinen esitys, jonka pohjalta

Lisätiedot

Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto

Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto LISÄÄ TURVALLISUUTTA JA TERVEYTTÄ SEKÄ TUOTTAVUUTTA TYÖPAIKOILLE EUROOPASSA Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto FI Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto Tervetuloa virastoon Työturvallisuus

Lisätiedot

MTS:n raportit ovat nettisivuillamme suomen-, ruotsin- ja englanninkielisinä (www.defmin.fi/mts).

MTS:n raportit ovat nettisivuillamme suomen-, ruotsin- ja englanninkielisinä (www.defmin.fi/mts). 1 SAATTEEKSI Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) haastattelututkimuksessa on selvitetty kansalaisten mielipiteitä Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta. Mukana oli myös kysymyksiä

Lisätiedot

TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT

TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT 2020 Työeläkekuntoutus Työntekijän eläkelain mukaan vakuutetulla on oikeus ammatilliseen kuntoutukseen, jos sairaus aiheuttaa hänelle uhkan joutua työkyvyttömyyseläkkeelle

Lisätiedot

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Mikä perustuslaki on? Perustuslaki on kaiken lainsäädännön ja julkisen vallan käytön perusta. Perustuslaista löytyvät suomalaisen kansanvallan keskeisimmät pelisäännöt,

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Suomen talouden näkymät

Suomen talouden näkymät Suomen talouden näkymät Vesa Vihriälä Kruununhaan Maneesi 11.4. 2013 Suomen tilanne Globaali kriisi iski Suomeen kovemmin kuin muihin EAmaihin, vahvat taseet suojasivat kerrannaisvaikutuksilta Toipuminen

Lisätiedot

Tulin tänään puhumaan kanssanne Suomen turvallisuudesta.

Tulin tänään puhumaan kanssanne Suomen turvallisuudesta. 1(12) VALTIOVARAINMINISTERI ALEXANDER STUBB PUHE HÄMEENLINNAN PAASIKIVI-SEURASSA 6.6.2016 Hyvät ystävät, Tulin tänään puhumaan kanssanne Suomen turvallisuudesta. Tiedämme kaikki, että Suomella on samaan

Lisätiedot

Puolustusvoimain komentajan, amiraali Juhani Kaskealan Mannerheim-luento ASEVELVOLLISUUS ON SUOMEN PUOLUSTUKSEN LUJA PERUSTA

Puolustusvoimain komentajan, amiraali Juhani Kaskealan Mannerheim-luento ASEVELVOLLISUUS ON SUOMEN PUOLUSTUKSEN LUJA PERUSTA Mikkeli 30.6.2009 Päämajan kesäsymposium 30. kesäkuuta 2009 Konsertti- ja kongressitalo Mikaeli Puolustusvoimain komentajan, amiraali Juhani Kaskealan Mannerheim-luento ASEVELVOLLISUUS ON SUOMEN PUOLUSTUKSEN

Lisätiedot

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos.

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. YETTS Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. Veli Pekka Nurmi 2.4.2008 Turvallisuustilanteet Nyt Aiemmin Rauhan aika Poikkeusolot

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1

14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1 Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 17. marraskuuta 2015 (OR. fr) 14098/15 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 17. marraskuuta 2015 Vastaanottaja: Valtuuskunnat

Lisätiedot

KUMPPANUUSBAROMETRI 3.12.2014

KUMPPANUUSBAROMETRI 3.12.2014 KUMPPANUUSBAROMETRI KÄYNNISTÄÄ MAAKUNTASTRATEGIAN SEURANNAN Kumppanuusbarometrissa tarkastellaan maakunnan yleistä kehitystä ja maakuntastrategian toimenpiteiden toteutumista. Se on maakunnan keskeisten

Lisätiedot

TeliaSonera Oyj, Yritysesittely. Hämeen osakesäästäjien sijoituskerho Jarno Lönnqvist 29.11.2012

TeliaSonera Oyj, Yritysesittely. Hämeen osakesäästäjien sijoituskerho Jarno Lönnqvist 29.11.2012 TeliaSonera Oyj, Yritysesittely Hämeen osakesäästäjien sijoituskerho Jarno Lönnqvist 29.11.2012 Kaikki tässä esityksessä sekä myös puheessani olevat viittaukset tulevaisuuteen ovat vain minun omia mielipiteitäni.

Lisätiedot

Turvallisuuspoliittinen seminaari käsitteli ajankohtaisia asioita ja ilmiöitä

Turvallisuuspoliittinen seminaari käsitteli ajankohtaisia asioita ja ilmiöitä Turvallisuuspoliittinen seminaari käsitteli ajankohtaisia asioita ja ilmiöitä Kuopiossa järjestettiin turvallisuuspoliittinen seminaari 21.11.2015 Best Western Hotel Savonialla. Seminaarin järjestivät

Lisätiedot

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa.

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Pieni neuvottelutaitojen työkirja naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Neuvottelutaidot ovat (työ)elämän ydintaitoja Neuvottelutaidot muodostuvat erilaisten taitojen, tietojen, toimintatapojen ja

Lisätiedot

Ennakoiva strategia. Tulevaisuus- näkymät. Suunniteltu tulevaisuus. Nykytila. Mennyt

Ennakoiva strategia. Tulevaisuus- näkymät. Suunniteltu tulevaisuus. Nykytila. Mennyt ENNAKOIVA STRATEGIA Ennakoiva strategia Mennyt Nykytila Suunniteltu tulevaisuus Tulevaisuus- näkymät Strategialinjaukset Ennakoiva strategia Suunniteltu tulevaisuus Palvelut Henkilöstö Yleiset ja toimialakohtaiset

Lisätiedot

Mitä on kuntoutuskumppanuus ja kuinka se voisi toimia Satakunnassa?

Mitä on kuntoutuskumppanuus ja kuinka se voisi toimia Satakunnassa? Mitä on kuntoutuskumppanuus ja kuinka se voisi toimia Satakunnassa? Janne Jalava & Tuomas Koskela / Innokuntoutus 15.6.2009 1 Kuntoutujat-ryhmän kehittämiskonsultoinnin periaatteet Kuntoutuksen uusiin

Lisätiedot

Globaali keskinäisriippuvuus kasvavat jännitteet

Globaali keskinäisriippuvuus kasvavat jännitteet Globaali keskinäisriippuvuus ja kasvavat jännitteet kaiken Megatrendit 2016 KENELLÄ ON VISIO? Millaista yhteiskuntaa rakennamme teknologian avulla? "Muuttuuko ihmiskunta enemmän seuraavan 30 vuoden aikana

Lisätiedot

KANSAINVÄLISEN OIKEUDEN KÄSIKIRJA

KANSAINVÄLISEN OIKEUDEN KÄSIKIRJA KANSAINVÄLISEN OIKEUDEN KÄSIKIRJA KANSAINVÄLISEN OIKEUDEN KÄSIKIRJA LAURI HANNIKAINEN TIMO KOIVUROVA TIETOSANOMA Tietosanoma ja Lauri Hannikainen 2014 ISBN 978-951-885-375-9 KL 33.1 Tietosanoma Bulevardi

Lisätiedot