Palvelu- ja vuosisuunnitelma. Yhdyskuntalautakunta

Transkriptio

1 Palvelu- ja vuosisuunnitelma 2017 Yhdyskuntalautakunta

2 Yhdyskuntalautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelma 1 Yhdyskuntalautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelma vuodelle 2017 Palvelu- ja vuosisuunnitelmat ovat strategisen johtamisjärjestelmän asiakirjoja, joissa määritellään toimintaa koskevat pitkän aikavälin strategiset tavoitteet ja linjaukset sekä toimenpiteet niiden toteuttamiseksi. Palvelu- ja vuosisuunnitelmilla tarkennetaan vuosittain talousarviota ja siinä asetettuja toiminnan ja talouden tavoitteita. Palveluja vuosisuunnitelmat ovat välineitä kaupunginhallituksen, lautakuntien ja johtokuntien alaisen toiminnan johtamiseen. Palvelu- ja vuosisuunnitelmat koostuvat kahdesta osasta. Palvelusuunnitelmassa määritellään lautakunnan alaisen toiminnan pitkän aikavälin strategiset tavoitteet sekä linjaukset koskien hankintoja ja toiminnan kehittämistä. Palvelusuunnitelmat tarkistetaan vuosittain osana toiminnan ja talouden suunnittelua. Vuosisuunnitelmassa tarkennetaan pitkän aikavälin tavoitteet ja linjaukset vuosittaisiksi tavoitteiksi ja toimenpiteiksi sekä esitetään talous ja talouden sitovat erät. Palvelu- ja vuosisuunnitelmasta raportoidaan sen hyväksyneelle toimielimelle kolme kertaa vuodessa niiltä osin kun tiedot ovat saatavissa. Kokonaisuutena asiakirjasta raportoidaan vuoden lopun tilanteesta.

3 Yhdyskuntalautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelma 2 Sisällys Palvelusuunnitelma... 3 Yhdyskuntalautakunnan tehtävät ja lautakunnan alainen organisaatio... 3 Kaupunkistrategia... 3 Toimintasuunnitelmat... 8 Hankintalinjaukset...12 Strateginen kehittäminen...17 Vuosisuunnitelma Yhdyskuntalautakunnan talous...18 Riskienhallinta...19 Talousarvion 2017 sitovat toiminnan tavoitteet...20 Kaupunkiympäristön suunnittelu...23 Kaupunkiympäristön rakennuttaminen ja ylläpito...27 Joukkoliikenne...32 Kestävä kaupunki...37 Raitiotie-kehitysohjelma...40

4 Yhdyskuntalautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelma 3 Palvelusuunnitelma Palvelusuunnitelmassa kuvataan yhdyskuntalautakunnan strategiset tavoitteet ja hankintoja koskevat linjaukset, jotka perustuvat kaupunkistrategiaan sekä kaupunginhallituksen ja yhdyskuntalautakunnan hyväksymiin toimintasuunnitelmiin. Yhdyskuntalautakuntaa koskevia strategisia linjauksia on tehty kaupunkirakenne ja ympäristösuunnitelmassa sekä elinvoimasuunnitelmassa. YHDYSKUNTALAUTAKUNNAN TEHTÄVÄT JA LAUTAKUNNAN ALAINEN ORGANISAATIO Yhdyskuntalautakunnan tehtävänä on järjestää kaupunkirakenteen kehittämistä, kaupunkisuunnittelua, rakentamista ja ylläpitoa koskevat palvelut. Lautakunnan tehtävänä on vastata kestävän kaupunkikehityksen ja ympäristöpolitiikan linjausten ja sitoumusten koordinaatiosta, toimeenpanosta ja seurannasta. Lautakunnalle kuuluu liikenteen hallinta lukuun ottamatta ympäristö- ja rakennusjaostolle sekä Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnalle kuuluvia tehtäviä. Lisäksi lautakunnalle kuuluu tulvariskien hallinta sekä yleisen vesi- ja viemärilaitoksen toimintaalueesta määrääminen. Lautakunta toimii lainsäädännön mukaisena viranomaisena edellä mainituissa asioissa. Kaupunkiympäristön palvelualue Kaupunkiympäristön palvelualue aloittaa toimintansa uudella organisaatiolla Poliittisten toimielinten osalta uusi organisaatio astuu voimaan kesäkuussa 2017, jolloin palvelualueen toimielimiä ovat yhdyskuntalautakunta ja sen ympäristö- ja rakennusjaosto sekä alueellinen ympäristöterveydenhuollon jaosto, seudullinen joukkoliikennelautakunta sekä alueellinen jätehuoltolautakunta. Kaupunkiympäristön palvelualue vastaa vastuualueelleen kuuluvista tehtävistä ja palvelujen järjestämisestä ja omasta palvelutoiminnasta, viranomaispalveluista ja näihin liittyvistä tuki- ja kehittämisprosesseista. Lisäksi palvelualue vastaa vastuualueensa lautakuntien ja jaostojen toimialaan kuuluvien asioiden valmistelusta ja asiakasohjauksen järjestämisestä. Kaupunkiympäristön palvelualueella hoidetaan Tampereen kaupungin tekemien yhteistoimintasopimusten perusteella myös joukkoliikenteen, jätehuollon ja ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueiden tehtäviä. Kaupunkiympäristön palvelualueen organisaatio Kaupunkiympäristön palvelualueen palveluryhmiä ovat kaupunkiympäristön suunnittelu, kaupunkiympäristön rakennuttaminen ja ylläpito, joukkoliikenne sekä kestävä kaupunki. Lisäksi palvelualueeseen kuuluvat asiakas- ja tukipalveluyksikkö sekä Raitiotie-kehitysohjelma. KAUPUNKISTRATEGIA Yhteinen Tampere näköalojen kaupunki -kaupunkistrategia on kaupungin ylin toimintaa ohjaava asiakirja. Kaupunkistrategiassa on määritelty kaupungille visio ja visiota tarkentavat strategiset painotukset sekä kaupungin toimintatavat. Päämäärille on asetettu koko valtuustokauden kattavia tavoitteita mittareineen. Tampereen kaupunkistrategia sisältää kaupunginvaltuuston tekemät, kaupungin toiminnan kannalta keskeiset linjaukset. Se luo pohjan kaupungin strategiselle johtamiselle ja kehittämiselle. Kaupunginvaltuusto hyväksyi Yhteinen

5 Yhdyskuntalautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelma 4 Tampere -kaupunkistrategian elokuussa 2013.

6 Yhdyskuntalautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelma 5 Yhdessä tekeminen Kaupunkistrategian tavoite vuosille Palvelujen käyttäjien, palvelutuottajien ja muiden sidosryhmien mahdollisuuksia osallistua palvelujen kehittämiseen ja päätöksentekoon on parannettu Henkilöstön mahdollisuuksia oman työn ja palvelujen kehittämiseen on parannettu Kuntalaisten ja yhteisöjen omaehtoista toimintaa on mahdollistettu Kaupungin tuottama tieto on avointa Kaupunkiseudun hallintomalli on uudistettu. Ennaltaehkäisy ja hyvinvointierojen kaventaminen Kaupunkistrategian tavoite vuosille Liikkumisen perusedellytyksiä ja mahdollisuuksia kulttuuri- ja luontokokemuksiin on vahvistettu ja terveyttä edistävää neuvontaa on parannettu. Toimiva perusterveydenhuolto on hillinnyt erikoissairaanhoidon kustannusten kasvua siten, että perusterveydenhuollon osuus terveydenhuollon kustannuksista nousee 1 prosenttiyksikköä vuosittain (2012=24,6 %). Ikäihmisistä vähintään 92 prosenttia asuu kotona (2012=91,2 %), vähintään 6 prosenttia on tehostetussa palveluasumisessa (2012=4,1 %) ja enintään 2 prosenttia on pitkäaikaisessa laitoshoidossa (2012=4,7 %). Perheitä on tuettu niin, että lapset ja nuoret voivat asua kotona ja perhehoidon osuus sijaishuollosta on vähintään 62 prosenttia (2012=54,6 %). Hyvinvointierot ovat kaventuneet ja nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyys ovat vähentyneet. Pitkäaikaisasunnottomuus on poistettu Elinvoima ja kilpailukyky Kaupunkistrategian tavoite vuosille Yritysten synnyn, kasvun ja kansainvälistymisen edellytyksiä vahvistavaa toimintaympäristöä on rakennettu

7 Yhdyskuntalautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelma 6 yhdessä elinkeinoelämän ja tutkimus- ja koulutuslaitosten kanssa. Yritystontti- ja toimitilatarjonta on kasvanut vuosittain 5 prosenttia. Tampereen raideliikenneyhteyksiä on vahvistettu ja lentoliikenneyhteyksien määrä on kasvanut vuosittain 10 prosenttia. Koulutuksen kansainvälisyyttä, vetovoimaisuutta ja työelämälähtöisyyttä on lisätty. Keskustan elinvoima on vahvistunut. Tampereen asema kulttuuri-, kongressi-, tapahtuma- ja matkailukaupunkina on vahvistunut Kestävä yhdyskunta Kaupunkistrategian tavoite vuosille Keskustan ja aluekeskusten aseman vahvistaminen palvelukeskittyminä sekä sähköisten palvelujen lisääminen ovat tehostaneet palvelujen saavutettavuutta ja palveluverkkoa. Joukkoliikenteen käyttö on lisääntynyt siten, että kulkutapaosuus on 22 prosenttia vuonna 2016 (2012=19 %). Kävely ja pyöräily ovat lisääntyneet siten, että yhteenlaskettu kulkutapaosuus on 34 prosenttia vuonna (2012=Kävely 25 %, pyöräily 6 %). Yhdyskuntarakenteen täydentäminen on lisännyt alueiden viihtyisyyttä ja elinvoimaa. Yli 70 prosenttia kaavoitetusta asuinkerrosalasta sijoittuu keskuksiin, ratavyöhykkeille ja joukkoliikenteen laatukäytäville. Asuntokanta on monipuolinen, ja kaupungissa on riittävästi opiskelija-asuntoja sekä kohtuuhintaisia vuokraasuntoja. Kaupungin kiinteistöjen energiakulutus on pienentynyt keskimäärin 1,5 prosenttia vuodessa. Uusiutuvien energialähteiden osuus on kasvanut. Hiilidioksidipäästöjen määrä on vähentynyt 17 prosenttia vuoden 1990 tasosta. Luonnonsuojelualueita on lisätty.

8 Yhdyskuntalautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelma 7 Tasapainoinen talous ja uudistuva organisaatio Kaupunkistrategian tavoite vuosille Tilikausien tulos on positiivinen. Tulorahoitus on riittävä. Tuottavuuden paranemista on tuettu hyödyntämällä tieto- ja viestintäteknologiaa, parantamalla työhyvinvointia sekä lisäämällä kannusteita työntekijöille ja työyhteisöille. Palveluja on priorisoitu ja sopeutettu taloustilanteeseen, ja hallintoon käytetyn työajan määrä on pienentynyt. Kaupungin pormestarimalli ja tilaaja tuottaja-malli on arvioitu ja uudistettu. Henkilöstön osaamisen kehittämisessä ja rekrytoinneissa on huomioitu tulevaisuuden muuttuvat osaamistarpeet. Vastuullinen ja kannustava johtaminen on tukenut talouden tasapainottamista ja rakentanut motivoivaa työympäristöä.

9 Yhdyskuntalautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelma 8 TOIMINTASUUNNITELMAT Palvelusuunnitelma pohjautuu kaupunginhallituksen hyväksymiin toimintasuunnitelmiin, jotka kokoavat yhteen tavoitteet ja toimenpiteet hyvinvoinnin sekä elinvoiman ja kilpailukyvyn edistämiseksi ja kaupunkiympäristön kehittämiseksi vuosina Toimintasuunnitelmat tarkentavat Yhteinen Tampere näköalojen kaupunki -kaupunkistrategiaa. Kaupunkirakenne- ja ympäristösuunnitelma Kaupunkirakenne- ja ympäristösuunnitelmassa on kuusi painopistealuetta, jotka ovat kaupunki kasvaa kestävällä tavalla, asuminen on houkuttelevaa ja kohtuuhintaista, kestävä liikkuminen on helppoa, Tampere on joukkoliikennekaupunki, Keskusta on elävä ja vetovoimainen sekä elinkeinoelämän toimintamahdollisuuksia kehitetään. Kaupunkirakenne- ja ympäristösuunnitelma sisältää 23 yhdyskuntalautakuntaa koskevaa tavoitetta sekä tavoitteita tarkentavat toimenpiteet. Elinvoimasuunnitelma Elinvoimasuunnitelman keskeisiä painopistealueita on kolme: ROCK: Tampere on kansainvälisesti vetovoimainen kulttuuri-, tapahtuma- ja matkailukaupunki, RAUTA: Yritysten synnyn, kasvun ja kansainvälistymisen edellytyksiä vahvistavaa toimintaympäristöä on rakennettu yhdessä elinkeinoelämän ja tutkimus- ja koulutuslaitosten kanssa ja RAKKAUS. Tampere on kansainvälisesti verkottunut osaamis- ja innovaatiokeskus. Elinvoimasuunnitelma sisältää viisi yhdyskuntalautakuntaa koskevaa tavoitetta. Alla on esitetty yhdyskuntalautakunnan ja joukkoliikennelautakunnan tehtäväalueille kohdistuvat kaupunkirakenne- ja ympäristösuunnitelman sekä elinvoimasuunnitelman painopisteet ja tavoitteet vuosille Kaupunkirakenne- ja ympäristösuunnitelma Painopiste Tavoite Kaupunki kasvaa kestävällä tavalla Joukkoliikenteen laatukäytävien ja etelän suuntaisen ratavyöhykkeen vaikutusalueilla on tehostettu maankäyttöä ja parannettu ympäristön laatua. Täydennysrakentamisen edellytyksiä on vahvistettu erityisesti EHYT-hankkeen kohdealueilla. Täydennysrakentamisella on parannettu asuinalueiden laatua ja vahvistettu elinvoimaa Valmistuvat kaavat vastaavat kaupungin kasvun edellyttämää rakentamisen määrää sekä asunto-ohjelmassa määriteltyä tavoiteltavaa talotyyppijakaumaa Ylläpidon laatu on parantunut välttävästä tyydyttävään ja palveluiden järjestämisen kustannus on vertailukaupunkien keskiarvoa edullisempi Hillitään asemakaava-alueen lieverakentamista. Haja-asutusalueiden kylien rakentamista tuetaan ja niiden elinvoimasta huolehditaan.

10 Yhdyskuntalautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelma 9 Kantakaupungin yleiskaava ratkaisu vähentää päästöjä nykytilanteeseen verrattuna Yhdyskuntarakenteen ja investointien ilmastovaikutuksia vähennetään Maankäyttö, asuminen, liikenne ja palvelut suunnitellaan entistä tiiviimmässä ja määrämuotoisemmassa yhteistyössä Tampereella ja kaupunkiseudulla. Maankäytön suunnittelu on vuorovaikutteista ja sujuvaa Luonnonsuojelualueita on lisätty luonnonsuojeluohjelman mukaisesti Asuminen on houkuttelevaa ja kohtuuhintaista Asuntojen ja asuinympäristöjen toteutukset ovat korkeatasoisia, houkuttelevia ja innovatiivisia Erityisryhmien asuminen on turvattu osoittamalla erityisryhmille esteettömiä vuokra-asuntoja kaupunkielämän ja heidän tarvitsemiensa palveluiden äärestä Kestävä liikkuminen on helppoa Keskustan ja aluekeskusten saavutettavuus kestävillä kulkumuodoilla on parantunut Keskusta ja aluekeskukset ovat parantuneet kävely-ympäristöinä Tyytyväisyys kävely-, pyöräily- ja joukkoliikenneolosuhteisiin on parantunut Liikkumisen hallintaa on kehitetty Tampere on joukkoliikennekaupunki Joukkoliikenteestä tehdään spontaanisti käytetty liikkumistapa Joukkoliikennettä nopeutetaan ja sujuvoitetaan erityisesti keskustan sisääntuloväylillä. Matka-ajat ruuhka-aikana lyhenevät 3 % /vuosi Joukkoliikenteen ja yhdyskuntarakenteen suunnittelu tukevat toisiaan

11 Yhdyskuntalautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelma 10 Keskusta on elävä ja vetovoimainen Keskustan asemaa urbaanin asumisen paikkana ja työpaikkojen keskittymänä vahvistetaan: keskustan uudis-, muutos- ja täydennysrakentamisalueiden suunnittelu, kaavoitu ja toteutus etenevät kehittämisohjelman mukaisesti keskustan kulttuurihistoriallista rakennusperintöä vaalien Keskustassa edistetään kestävää liikkumista Ydinkeskustaan toteutetaan kävelyalueita ja liikekeskustaa kehitetään ja laajennetaan Elinkeinoelämän toimintamahdollisuuksia kehitetään Tuotanto- ja palvelutoiminnalle varatut alueet sekä tonttitarjonta vastaavat tuotanto- ja palvelutoiminnan tarpeita Logistiikan ja liikenneyhteyksien kehittäminen vahvistaa alueen kilpailukykyä Maankäytön suunnittelu tukee osaavan työvoiman saatavuutta huomioimalla koulutuksen toimintaedellytykset ja innovatiivisten paikkojen kehittämisen

12 Yhdyskuntalautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelma 11 Elinvoimasuunnitelma Painopiste Tavoite ROCK Tampere on kansainvälisesti vetovoimainen kulttuuri-, tapahtuma- ja matkailukaupunki Tampere tunnetaan aktiivisena, vetovoimaisena ja monimuotoisena kongressi-, kulttuuri- ja tapahtumakaupunkina Tampereella on hyvät olosuhteet, ympäristö ja tilat tapahtumille kaikkina vuodenaikoina RAUTA Tampere on uudistuvan teollisuuden ja menestyvän yritystoiminnan edelläkävijä Keskustan turvallisuuden lisääntyminen on parantanut yritysten toimintaedellytyksiä ja alueen viihtyisyyttä Aktiivisella edunvalvonnalla on turvattu elinkeinoelämän menestymistä ja parannettu alueen saavutettavuutta RAKKAUS Tampere on kansainvälisesti verkottunut osaamis- ja innovaatiokeskus Alueen elinvoimaisuuden ja menestymisen tukena on vahva sidosryhmäyhteistyö ja verkostomainen toiminta

13 Yhdyskuntalautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelma 12 HANKINTALINJAUKSET Kaupunkistrategian mukaan monituottajamalli ja oman palvelutoiminnan kehittäminen tukevat palvelujen hankinnan tehokkuutta ja vaikuttavuutta. Palvelujen hankinnan lähtökohtana on oman palvelutoiminnan ja ostopalvelujen tasavertainen asema. Hankinnan periaatteet Hankinnan periaatteet koskevat kaikkia toimintayksiköitä ja liikelaitoksia, ja niihin on koottu keskeiset strategiset linjaukset, jotka ohjaavat palvelujen hankintaa ja kilpai-lutusta. Periaatteet on esitelty tarkemmin talousarviokirjan strategiaosassa. Periaatteita on viisi: Tampereen kaupunki käyttää julkisia varoja tehokkaasti ja parantaa hankintojen vaikuttavuutta edistää hankintatoiminnallaan innovaatioiden ja uuden liiketoiminnan syntymistä sekä vahvistaa alueen elinvoimaa tekee hankintoja vastuullisesti ja kestävän kehityksen näkökulmat huomioiden parantaa hankintatoimen tuloksellisuutta panostamalla osaamisen ke-hittämiseen kehittää sekä monituottajamallia että omaa palvelutoimintaa.

14 Yhdyskuntalautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelma 13 Kaupunkirakenne- ja ympäristösuunnitelman lautakuntakohtaiset hankintalinjaukset Hankintalinjaukset Kaupunkiympäristön suuunnittelu Kaupunkiympäristön suunnittelu käyttää monituottajamallin mukaisesti talousarviossa hyväksytyn palvelutilauksen puitteissa ulkoisia tuottajia selvitysten, suunnitelmien ja vaikutusarviointien laadintaan. Palveluryhmän yksiköt tuottavat itse merkittävän osan suunnitelmista. Infra liikelaitoksen Suunnittelupalvelut liitettiin vuoden 2017 alusta Kaupunkiympäristön suunnittelun ja Kaupunkiympäristön rakennuttamisen palveluryhmiin. Tämän seurauksena palvelutilauksen puitteissa hankittavat työt tilataan entistä suuremmassa määrin ulkopuolisilta tuottajilta. Yhdyskuntalautakunta hyväksyy kilpailutuksen tuloksena valittavat puitesopimuskonsultit, joilta suunnitelmien laatimiseen liittyvät tehtävät tilataan pääosin. Erityisen laajat tehtävät tai muut tapauskohtaisesti harkittavat kilpailutetaan erikseen. Kaupunkiympäristön rakennuttaminen ja ylläpito Kuntatekniikan suunnittelu Kuntatekniikan suunnittelu laatii katujen ja yleisten alueiden suunnitelmia sekä tilaa varsinkin suurempiin rakennusprojekteihin ja erikoiskohteisiin suunnittelua alan konsulttitoimistoilta. Oman tuotannon osuus tulee hieman pienenemään katusaneerausten vähentyessä ja suunnittelua ohjaavan roolin korostuessa ulkoisilta tuottajilta tilattavissa vaativissa hankkeissa. Muilta osin merkittäviä muutoksia omana työnä tehtävien ja ulkoisilta tuottajilta tilattavien hankintojen määrän suhteen ei ole odotettavissa. Yhdyskuntalautakunta hyväksyy kilpailutuksen tuloksena valittavat puitesopimuskonsultit, joilta yleisten alueiden suunnitteluun liittyvät tehtävät pääosin tilataan (toimeksiantojen suuruus korkeintaan ). Laajemmat tehtävät tai muut tapauskohtaisesti harkittavat vaativat tehtävät kilpailutetaan erikseen.

15 Yhdyskuntalautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelma 14 Kaupunkiympäristön rakennuttaminen ja ylläpito Rakentaminen Rakentamisessa keskeisiä periaatteita ovat turvallisuus, taloudellisuus sekä tekninen ja toiminnallinen tarkoituksen mukainen laatu. Harmaata taloutta ei sallita lainkaan. Myös palveluntuottajien taloudelliseen ja tuotannolliseen kyvykkyyteen kiinnitetään huomiota. Rakentamisen ympäristövaikutuksia pyritään hillitsemään esimerkiksi edistämällä rakennusmateriaalien kierrättämistä ja jalostamista sekä vähähiilisillä materiaalivalinnoilla. Maa- ja vesirakentamisesssa erilaisten maa- ja kiviainesten kuljetusten määrä on suuri. Logiistiikkaa pyritään kehittämään edistämällä toimialan osallistumista maa-ainesten avoimeen ja mobiiliin tietoalustaan Maapörssi. Tällä tavoitellaan maa-ainesten käytön tehostamista ja kuljetusten vähentämistä. Rakentamispalveluiden hankinta perustuu monituottajamalliin. Rakentamisen hankinta omalta tuotannolta perustuu kaupunginvaltuuston hyväksymään Infratuotanto Liikelaitoksen kehittämissuunnitelmaan sekä omistajapoliittisiin linjauksiin. Rakentaminen hankitaan pääasiassa urakkakilpailuiden perusteella. Omalta tuotannolta tilattava rakentamisen arvo on milj. euroa/vuosi (osuus katujen ja puistojen rakentamisesta noin 30 %). Kilpailutettavien urakoiden koko vaihtelee, mikä mahdollistaa eri kohteisiin monipuolisen urakoitsijatarjonnan. Ratkaisulinjaus mahdollistaa myös uusien yritysten mukaantulon kaupungin rakennusmarkkinoille. Rakennuttamisessa huomioidaan ratkaisujen ja kohteiden elinkaari. Kunnossapito Palveluiden hankinta perustuu monituottajamalliin. Ylläpidon hankinta perustuu kaupunginvaltuuston hyväksymän Infratuotanto Liikelaitoksen kehittämissuunnitelmaan ja omistajapoliittisiin linjauksiin. Yleisten alueiden hoito perustuu alueurakointiin, jossa liikenneväylien ja viheralueiden päivittäinen hoito on monivuotinen alueellinen sopimuskokonaisuus. Yleisten alueiden hoidon hankinnasta ulkoisen tuotannon osuus on %. Kilpailutettujen alueurakoiden perusteena on kokonaistaloudellinen edullisuus. Yhtenä laatutekijänä on kone- ja kuljetuskaluston vähäpäästöisyys. Liikenneväylien kunnossapitopäällystykset, ulkovalaistuksen kunnossapito ja liikennetelematiikan sekä satamien ylläpito ovat itsenäisiä koko kaupungin kattavia sopimuksia.

16 Yhdyskuntalautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelma 15 Joukkoliikenne Joukkoliikennepalvelut järjestetään (hankitaan) joukkoliikennelautakunnan palvelutasomäärittelyn mukaisesti. Määrittely ottaa kantaa palvelutarjonnan määrää ja ajalliseen saatavuuteen eri alueilla. Joukkoliikennepalvelut järjestetään Tampereen kaupungin alueella omana tuotantona tai hankitaan yksityisiltä tuottajilta avoimilla tarjouskilpailuilla. Oman tuotannon osalta noudatetaan kaupunginvaltuuston hyväksymän TKL:n organisointitavan selvityksen linjauksia sekä KH:n että KH:n liiketoimintajaoston myöhempiä linjauksia asiassa. KH:n liiketoimintajaoston päätöksen mukaisesti TKL:n osittaista liikkeen luovutusta ei aktiivisesti valmistella, eikä sitä toteuteta vuosina ja kyseisellä ajanjaksolla TKL:n minimikoko on 110 autoa. Raitiotien myötä tulevien tulevien muutosten jälkeen TKL:n minimikokona pidetään vuoden 2019 jälkeen noin 100 autoa. Järjestettäessä joukkoliikennepalveluita Tampereen kaupungin ulkopuolella liikenne hankitaan pääsääntöisesti yksityisiltä tuottajilta avoimilla tarjouskilpailuilla. Tarjouskilpailuissa toteutetaan monipuolisesti erikokoisia kilpailukohteita. Liikennöintisopimukset yksityisten tuottajien ja oman tuotannon kanssa tehdään samansisältöisinä. Liikennöintisopimuksiin sisällytetään pääsääntöisesti hyvästä laadusta maksettava rahallinen kannuste ja huonosta laadusta perittävä rahallinen sanktio. Tarjouskilpailuissa edellytetään liikenteessä käytettävä linja-autokaluston täyttävän matkustusmukavuuden, ympäristöominaisuuksien ja turvallisuuden osalta määritellyn minimitason. Minimitason ylittäviltä osilta näistä tekijöistä saa tarjouskilpailuissa lisäpisteitä. Minimivaatimuksia ovat esimerkiksi matala lattia ja esteettömyys kaupunkiliikenteessä, riittävä istumaväljyys sekä uudessa kalustossa sähköpyörätuolien kuljetusmahdollisuus, matkustamon jäähdytysilmastointi ja moottoritilan automaattinen sammutusjärjestelmä. Kilpailutetussa liikenteessä kaluston sisä- ja ulkopuoliset pinnat ovat tilaajan käytettävissä joukkoliikenteen markkinointiin. Tuottaja ei saa myydä mainoksia auton sisä- eikä ulkopinnoille. Omassa tuotannossa käytettävä kaluston matkustusmukavuus ja ympäristöominaisuudet määrittelevät tilaaja ja tuottaja yhdessä.

17 Yhdyskuntalautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelma 16 Kestävä kaupunki Ympäristöterveyden viranomaispalveluista eli elintarvikevalvonnasta, eläinlääkinnästä ja terveydensuojelupalveluista vastaa terveyden - ja toimintakyvyn lautakunta ja toiminta on seudullista. Jätehuoltoviranomaisen toiminta on lähes maakunnan kattavaa ja siitä vastaa yhdyskuntalautakunnan jätehuoltojaosto, jossa on seudullinen edustus. Ympäristönsuojeluviranomaisen ja ympäristönsuojeluyksikön toiminnasta vastaa ympäristö- ja rakennusjaosto. Yksikkö ostaa pienen osuuden asiantuntijaselvityksiä ulkopuolisilta palveluntuottajilta Kestävä yhdyskuntayksikkö vastaa ympäristöpolitiikan ja kestävän kaupunkikehityksen edistämisestä ja seurannasta kaupunkiorganisaatiossa ja osallistuu ympäristönäkökulmaa edistäen hankeyhteistyöhön ja mm. kestävien hankintojen kriteerien valmistelutyöhön. Yksikkö ostaa jonkin verran ympäristöalan asiantuntijaselvityksiä kuten päästölaskentoja ja sidosryhmätyön viestintäpalveluita ulkopuolisilta palveluntuottajilta.

18 Yhdyskuntalautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelma 17 STRATEGINEN KEHITTÄMINEN Kaupungin kehittämistoimintaa johdetaan projektimallilla. Malli koskee kehittämis- ja tutkimusprojekteja sekä strategiaa toteuttavia kehitysohjelmia. Kaupungin projektit luokitellaan neljään kehittämiskokonaisuuteen, jotka ovat organisaation toimintakyky, elinvoima ja kilpailukyky, hyvinvointi sekä kaupunkirakenne ja -ympäristö. Kaupunginhallitus päättää kehittämisen strategisista tavoitteista ja resursoinnista. Kaupunginvaltuusto ohjaa projektikokonaisuutta osana talousarvioprosessia ja talousarvion hyväksymisen yhteydessä. Projektisalkkujen painopisteet on johdettu kaupunkistrategiasta. Salkkujen kehittämisteemat ja painotukset tarkistetaan vuosittain osana toiminnan ja talouden suunnittelua. Kaupunkirakenne- ja ympäristö -kokonaisuus yhdistää kaupunkistrategian sekä kaupunkirakenne- ja ympäristösuunnitelman kaupunkiympäristön kehittämistä koskevat tavoitteet ja niitä toteuttavat kehittämisprojektit ja tutkimukset. Kaupunkirakenne- ja ympäristökokonaisuuteen kuuluu raitiotie-kehitysohjelma. Kaupunkirakenne- ja ympäristö -kokonaisuuden painopisteitä ovat kestävä kaupunkikehitys, houkutteleva asuminen, kestävä liikkuminen, elinvoimainen keskusta sekä elinkeinoelämän toimintamahdollisuudet. Kaupunginvaltuuston päättämiä kaupunkirakenne- ja ympäristö -kokonaisuuden kehittämisteemoja vuonna 2017 ovat maankäytön kokonaisprosessin, asiakaspalvelun, digitalisaation sekä tietoprosessin kehittäminen. Toimintamallin uudistamisen myötä muuttunut organisaatio mahdollistaa maankäytön kokonaisprosessin ja muiden palvelualueen toimintaprosessien tuottavuuden kehittämisen aiempaa kokonaisvaltaisemmin. Kehittämisessä hyödynnetään lean-näkökulmaa ja kaupungin digi-ohjelman tarjoamia mahdollisuuksia. Palvelualueen lean-kärjet ovat rakennuslupaprosessin ja siihen liittyvien rajapintojen kehittäminen sekä kaupungin kokonaisedun vahvistaminen infran rakennuttamishankkeissa, joissa on mukana useita toimijoita. Kaupunkiympäristön palvelualueen digitalisaation painopisteet on kuvattu seuraavassa kappaleessa. Piristymässä olevan rakentamisen, kaupungin voimakkaana jatkuvan väestönkasvun ja käynnissä olevien merkittävien rakennus- ja infra-hankkeiden myötä kaupunkiympäristön suunnitteluun, rakennuttamiseen ja ylläpitoon liittyvät tarpeet ovat voimakkaassa kasvussa. Tämän vuoksi henkilöstöja työvoimakustannuksia koskevien lisäsäästöjen osoittaminen on haastavaa toiminnan tehostumisesta huolimatta. Erityisesti raitiotien rakentamisen hallinta on koko kaupungin näkökulmasta keskeinen tehtävä, jossa onnistumiseen kiinnitetään palvelualueella erityistä huomiota. Tampereen kaupungin digi-ohjelma Vuonna 2017 käynnistetään kaupunkitasoinen muutosohjelma edistämään kaupungin toiminnan digitalisointia. Ohjelman tavoitteena on pyrkiä uudistamaan kaupunkia asiakaslähtöisesti, ennustettavasti, toistettavasti ja pysyvästi digitalisaatiota hyödyntäen. Ohjelmalla parannetaan kaupungin toiminnan tuottavuutta ja mahdollistetaan henkilötyövuosien vähentäminen. Ohjelmassa rakennetaan toimintamalleja ja kehitetään osaamista, joiden avulla voidaan hallitusti toteuttaa suuri määrä nopearytmisiä kokeiluja kumppanuuksia ja teknologian mahdollisuuksia hyödyntämällä. Kaupunkiympäristön palvelualueella digitalisaation painopisteet ovat palvelujen toteuttaminen avoimesti ja asiakaslähtöisesti yhden luukun periaatteella sekä maankäyttöprosessien digitalisointi ja niissä syntyvän tiedon ajantasaisuuden ja käytettävyyden parantaminen. Joukkoliikenteessä painopisteenä on maksu- ja infojärjestelmien uudistaminen osana Tampereen älyliikenteen kehittämistä liikennekaaren mukaisesti.

19 Yhdyskuntalautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelma 18 Vuosisuunnitelma Vuosisuunnitelmassa esitetään yhdyskuntalautakunnan tuloslaskelma, investoinnit ja erikseen sitovat kohteet sekä kuvaus riskienhallinnasta koko lautakunnan tasolla. Palveluryhmien osalta kuvataan toiminta ja organisaatio, suunniteltu palvelutuotanto ja palveluverkko, toiminnan ja talouden tavoitteet ja toimenpiteet sekä kehittämisen painopisteet. Lisäksi kuvataan toiminnan keskeiset tunnusluvut sekä talous. YHDYSKUNTALAUTAKUNNAN TALOUS Yhdyskuntalautakunta Tuloslaskelma (1 000 euroa) TA 2017 VS 2017 Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Vuokratulot Muut toimintatulot Toimintatulot yhteensä Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot Henkilösivumenot Eläkemenot Muut henkilösivumenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokramenot Muut toimintamenot Toimintamenot yhteensä Toimintakate Vyörytykset (Tukipalvelut, vyörytysosuus Jolille) 61 Toimintakate vyörytyksin Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos

20 Yhdyskuntalautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelma 19 Investoinnit AINEETTOMAT HYÖDYKKEET VS 2017 Muut pitkävaikutteiset menot Rantaväylän tunneli AINEELLISET HYÖDYKKEET Kiinteät rakenteet ja laitteet Rantaväylän tunneli Keskusta-hanke Hiedanranta-hanke -150 Muu kaupunkiympäristön rakennuttaminen INVESTOINNIT YHTEENSÄ Rahoitusosuudet Rantaväylän tunneli 300 INVESTOINNIT YHTEENSÄ, NETTO ERITTELY ERIKSEEN SITOVISTA ERISTÄ Käyttötalous (1 000 euroa) TA 2017 VS 2017 Keskusta-hanke, toimintakate Hiedanranta-hanke, toimintakate Raitiotie, toimintakate Yhdyskuntalautakunta muut, toimintakate Investoinnit (1 000 euroa) TA 2017 VS 2017 Yhdyskuntalautakunta, nettoinvestoinnit Rantaväylän tunneli, nettoinvestoinnit Keskusta-hanke, nettoinvestoinnit Hiedanranta-hanke, nettoinvestoinnit Yhteensä RISKIENHALLINTA Toimintayksikköjen tilivelvollinen johto, toimielinten jäsenet ja viranhaltijajohto vastaavat siitä, että toiminta tapahtuu suunnitellusti ja tuloksellisesti ja että sisäinen valvonta ja riskienhallinta on järjestetty siten, että saadaan kohtuullinen varmuus tavoitteiden toteuttamisesta ja mahdollisiin poikkeamiin voidaan reagoida heti niiden ilmaannuttua. Palvelu- ja vuosisuunnitelmaan sisältyvien tavoitteiden toteuttaminen vastuutetaan kuvaamalla tavoitteet palveluryhmäkohtaisesti. Toiminnan tuloksellisuutta, tavoitteiden saavuttamista ja siten riskienhallinnankin tuloksellisuutta seurataan talousarviovuoden aikana ja siitä raportoidaan säännöllisesti. Keskeiset riskit palvelualueella liittyvät palvelu- ja vuosisuunnitelman toiminnan ja talouden tavoitteiden samanaikaiseen toteutumiseen ja erityisesti käynnissä olevien merkittävien infra- ja rakentamishankkeiden toteutuksen hallintaan muun muassa talouden, toiminnan, kaupunkilaisten arjen sujuvuuden ja turvallisuuden näkökulmasta. Vuoden 2017 aikana laaditaan kaupunkiympäristön palvelualueen riskienhallintasuunnitelma, jossa täsmennetään toimintaan liittyviä riskejä ja riskienhallinnan toimintakäytäntöjä.

21 Yhdyskuntalautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelma 20 TALOUSARVION 2017 SITOVAT TOIMINNAN TAVOITTEET Taulukossa on esitetty ne talousarvion sitovat toiminnan tavoitteet, jotka kohdistuvat yhdyskuntalautakunnan alaiseen toimintaan ja joiden toteutus on vastuutettu kaupunkiympäristön palvelualueen johtajalle ja apulaispormestarille. Kaupunkiympäristön palvelualueella strategian toteutusta tuetaan kestävän liikenteen ja maankäytön osalta varautumalla kaupunkiraitiotien rakentamiseen maankäytön suunnittelun ja katuverkon kehittämisen näkökulmista. Kaupunkisuunnittelussa vastataan kaupunkiseudun voimakkaaseen kasvuun, kasvun strategianmukaiseen suuntaamiseen ja liikenteen sujuvuuteen erityisesti keskustassa. Maankäytön prosessien tehokkuutta edistetään uudistetulla maankäytön hallinnan kokonaisprosessilla ja hyödyntämällä digitalisaation mahdollisuuksia. Kaupunkistrategian tavoite Joukkoliikenteen käyttö on lisääntynyt siten, että kulkutapaosuus on 22 prosenttia vuonna 2016 (2012=19 %) Joukkoliikenteen käyttö on lisääntynyt siten, että kulkutapaosuus on 22 prosenttia vuonna 2016 (2012=19 %) Kävely ja pyöräily ovat lisääntyneet siten, että yhteenlaskettu kulkutapaosuus on 34 prosenttia vuonna 2016 (2012=Kävely 25 %, pyöräily 6 %). Talousarvion 2017 sitova tavoite Joukkoliikenteen matkustajamäärä on kasvanut 2 prosenttia vuodesta 2016 Raitiotien rakentaminen on käynnistynyt kaupunginvaltuuston tekemän päätöksen mukaisesti Pyöräilijöiden keskimääräinen vuorokausiliikennemäärä on kasvanut 2 prosenttia vuoteen 2016 verrattuna Toimenpiteet 2017 Joukkoliikenteen tarjontaa kohdistetaan tehokkaammin hyvän kysyntäpotentiaalin alueelle. Lisätään joukkoliikenteen käyttöä helpottavien sähköisten palvelujen markkinointia. Laaditaan raitiotiehen liittyvät suunnitelmat ja lupamenettelyt raitiotien toteutusaikataulua palvellen. Osallistutaan aktiivisesti raitiotieallianssin toteuttamistyöhön. Varmistetaan Raitiotieyhtiön, allianssin ja peruskaupungin yhteistyön sujuvuus sekä yhteinen tavoite laadukkaaseen ja elinkaareltaan kustannustehokkaaseen raitiotien rakentamiseen. Turvataan raitiotien rakentamisen aikaisen joukkoliikennelinjaston toimintakyky lisäämällä suunnittelun määrää. Käynnistetään raitiotien operoinnin kilpailutus. Parannetaan pyöräilyn pääreittien laatutasoa erityisesti raitiotiekäytävässä ja keskustassa.

22 Yhdyskuntalautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelma 21 Keskustan elinvoima on vahvistunut. Yhdyskuntarakenteen täydentäminen on lisännyt alueiden viihtyisyyttä ja elinvoimaa. Yli 70 prosenttia kaavoitetusta asuinkerrosalasta sijoittuu keskuksiin, ratavyöhykkeille ja joukkoliikenteen laatukäytäville. Asuntokanta on monipuolinen, ja kaupungissa on riittävästi opiskelija-asuntoja sekä kohtuuhintaisia vuokraasuntoja. Asuntokanta on monipuolinen, ja kaupungissa on riittävästi opiskelija-asuntoja sekä kohtuuhintaisia vuokraasuntoja. Kulkuyhteyksien kehittämisessä on huolehdittu keskustan saavutettavuudesta kaikilla kulkumuodoilla 75 prosenttia asemakaavoitetusta asuinkerrosalasta sijoittuu yleiskaava 2040 mukaiselle tehokkaan täydennysrakentamisen vyöhykkeelle Monipuolisen asuntokannan syntymistä keskustoihin on tuettu suunnittelemalla asumisen lähiympäristöt monipuolisesti eri asukasryhmien tarpeet huomioiden Maankäyttöprosesseihin kuluva aika on lyhentynyt Keskustan katujen suunnittelu toteutetaan keskustan strategisen osayleiskaavan, keskustan liikenneverkkosuunnitelman ja Kyttälän katujen saneeraussuunnitelman pohjalta. Jatketaan Kunkun parkin suunnittelua ja aloitetaan Näsinkallion eritasoliittymän suunnittelu. Vähennetään mahdollisuuksien mukaan keskustan suurten rakennushankkeiden haittavaikutuksia eri liikennemuodoille. Keskustan ruuhkatilannetta seurataan ajantasaisesti. Ruuhkautumisen estämiseksi tehdään tarvittaessa pieniä parannustöitä, vältetään ylimääräisiä työmaita, parannetaan viestintää, ja lisätään vuorovaikutusta asukkaiden sekä elinkeinoelämän kanssa. Toteutetaan asemakaavoitusohjelmaa , jossa on priorisoitu keskuksia, ratavyöhykkeitä ja joukkoliikenteen laatukäytäviä. Vuonna 2017 korostuu raitiotien lähialueet. Toteuteaan asemakaavoitusohjelmaa sekä palvelualueen investointisuunnitelmaa, joissa tämä tavoite on otettu huomioon. Kehitetään maankäytön kokonaisprosessin sujuvuutta lean-projektissa yhdessä elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueen kanssa painopisteenä rakennuslupaprosessi ja siihen kytkeytyvät rajapinnat asemakaavoituksen ja kiinteistönmuodostuksen kanssa.

23 Yhdyskuntalautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelma 22 Hiilidioksidipäästöjen määrä on vähentynyt 17 prosenttia vuoden 1990 tasosta. Tilikausien tulos on positiivinen. Palveluja on priorisoitu ja sopeutettu taloustilanteeseen, ja hallintoon käytetyn työajan määrä on pienentynyt. Tuottavuuden paranemista on tuettu hyödyntämällä tieto- ja viestintäteknologiaa, parantamalla työhyvinvointia sekä lisäämällä kannusteita työntekijöille ja työyhteisöille. Hiilidioksidipäästöjen määrä on vähentynyt vuoden 2005 tasosta tarkennettujen tavoitteiden mukaisesti Yhdyskuntalautakunnan sekä joukkoliikennelautakunnan tilikauden tulokset ovat vuosisuunnitelmien mukaiset Työvoimakustannukset kaupunkiympäristön palvelualueella ovat vuosisuunnitelman mukaiset Tuottavuutta on parannettu kaupunkiympäristön palvelualueella digitalisoitumista ja toimintamallin uudistusta hyödyntämällä Ilmasto- ja energiatavoitteet ja sitoumukset päivitetään. Edistetään ilmasto- ja energiatiekartan ja Resurssiviisas Tampere -kartan toimeenpanoa yhteistyökumppaneiden kanssa. Laaditaan uuden Kuntien energiatehokkuussopimuksen toteuttamissuunnitelma. Tavoitteelle ei määritellä erillisiä toimenpiteitä palvelu- ja vuosisuunnitelmassa. Valtuustolle ja lautakunnalle raportoidaan tilikauden tuloksesta. Tavoitteelle ei määritellä erillisiä toimenpiteitä palvelu- ja vuosisuunnitelmassa. Valtuustolle ja lautakunnalle raportoidaan työvoimakustannusten toteutumisesta. Kehitetään tiedon- ja toiminnanohjausta maankäytön kokonaisprosessissa osana digiohjelman toteutusta. Parannetaan asiakaslähtöisyyttä ja tuottavuutta joukkoliikenteessä käynnistämällä joukkoliikenteen tunnistepohjaisen maksujärjestelmän sekä reaaliaikaisen infojärjestelmän (IJ 2020) hankinnat.

24 Yhdyskuntalautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelma 23 KAUPUNKIYMPÄRISTÖN SUUNNITTELU Kaupunkiympäristön suunnittelun palveluryhmään kuuluvat yleiskaavoitus, asemakaavoitus, liikennejärjestelmän suunnittelu, viheralueiden suunnittelu, rakennusvalvonta ja kaupunkimittaus. Toiminnan kuvaus Kaupunkiympäristön suunnittelun palveluryhmän tehtävänä on vastata kaupungin fyysisen ympäristön suunnittelusta ja luoda toiminnallaan edellytykset Tampereen kestävälle kasvulle sekä toimivan ja laadukkaan kaupunkiympäristön rakentamiselle. Kaupunkisuunnittelussa luodaan fyysisen ympäristön osalta edellytykset niin palveluiden, asumisen kuin elinkeinoelämänkin rakentamiselle sekä näitä palvelevan yhdyskuntatekniikan, liikennejärjestelmän ja viheralueiden toteuttamiselle tasapainoisen ja kestävän yhdyskuntarakenteen tavoitteiden mukaisesti. Tavoitteet ja toiminnan painopisteet vuodelle 2017 Tampereen kaupunkiseudun yhteistyössä painopiste on MAL-sopimuksen sitoumusten ja tavoitteiden toteuttamisessa. Maankäytön suunnittelua keskeisesti ohjaava kantakaupungin yleiskaava 2040 tulee kaupunginvaltuuston hyväksymiskäsittelyyn keväällä Yleiskaavoituksessa määritellään kaupunkirakenteen kehittämisen tavoitteet. Kantakaupungin yleiskaavassa näytetään kasvun suunnat ja periaatteet nykyisten asukkaiden elinympäristön laatua kehittäen. Tammikuussa ratkaistun kansainvälisen suunnittelukilpailun voittaneiden ehdotusten pohjalta jatketaan Hiedanrannan alueen kokonaisuuden suunnittelua yhteistyössä Hiedanrannan kehitysohjelman kanssa. Vuoden 2017 aikana laaditaan koko alueen yleissuunnitelma, jonka pohjalta alueen asemakaavoitusta jatketaan useissa vaiheissa. Asemakaavoitusohjelmaan priorisoidaan hankekokonaisuus, joka vastaa kaupunkistrategiassa ja kaupunkirakenne- ja ympäristösuunnitelmassa asetettuja tavoitteita. Kaupunkistrategian linjausten mukaisesti kaupunkisuunnittelussa korostetaan täydennysrakentamista yhdyskuntarakenteen sisällä. Kaavavarannon kasvun varmistamiseksi painopiste työkannassa asetetaan rakentamismahdollisuuksia tuottaviin kaavahankkeisiin. Asemakaavoituksen painopisteitä ovat erityisesti raitiotien lähialueet sekä keskustan kohteet. Raitiotien reitin varrelle sijoittuvia kohteita on tulevien viiden vuoden kaavoitusohjelmassa useita, vuonna 2017 ohjelman kohteita sijoittuu mm. Kalevaan. Keskustassa laajoja suunnittelukokonaisuuksia ovat mm. asemakeskus ja Tullin alue. Keskustan täydennysrakentamisen suunnittelu jatkuu korttelisuunnitelmien pohjalta. Monipuoliselle asuinrakentamiselle luodaan edellytyksiä mm. Ojalan alueelle, Kissanmaan Hipposkylään, Epilän Tohlopinrantaan, Lamminpään entisen Nauhatehtaan alueelle sekä Hatanpään sairaalan läheisyyteen. Liikennejärjestelmän suunnittelussa painopisteenä on raitiotien ja siihen liittyvien rinnakkaishankkeiden ja Hämeenkadun suunnitelmien toteuttaminen. Kestävän liikkumisen suunnitelma laaditaan ja pyöräilyn tavoiterunkoverkko määritellään yleiskaavan yhteydessä. Pyöräilyn pääreittien laatutason parantaminen suunnittelu kohdistuu erityisesti raitiotiekäytävään ja keskustaan. Keskustan katujen suunnittelua jatketaan keskustan strategisen osayleiskaavan liikenneverkkoratkaisun, keskustan liikenneverkkosuunnitelman ja Kyttälän katujen saneeraussuunnitelman pohjalta. Viheralueohjelman päivittäminen vuosille aloitetaan. Uusien puistojen suunnittelua sekä nykyisten saneeraussuunnittelua jatketaan. Kaupunkimittauksessa prosessia kehitetään sujuvoittamalla suunnittelun lähtötietojen keräämisprosesseja, kiinteistönmuodostusprosesseja ja rakentamiseen kytkeytyviä prosesseja. Asiakaspalvelun kehittämiseen keskeisesti liittyvää digitalisaatiota edistetään. Myös rakennusvalvonnassa siirrytään yhä enemmän sähköiseen toimintakulttuuriin. Rakennusvalvonnan lupien läpimenoaikoja nopeutetaan vuonna Lupapiste.fi -palvelu otettiin käyttöön rakennus- ja toimenpidelupien käsittelyssä vuoden 2016 alussa. Vuoden 2017 alusta myös rakennustarkastuksen prosesseihin liitetään Lupapiste.fi palvelu.

25 Yhdyskuntalautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelma 24 Tavoitteet ja toiminnan painopisteet vuodelle 2017 Palvelukokonaisuuden tavoitteet Toimenpiteet 2017 Talousarvion sitovat tavoitteet 75 prosenttia asemakaavoitetusta asuinkerrosalasta sijoittuu yleiskaava 2040 mukaiselle tehokkaan täydennysrakentamisen vyöhykkeelle Kaavakohteet priorisoidaan asemakaavoitusohjelmaan tavoitetta vastaavasti. Pyöräilijöiden keskimääräinen vuorokausiliikennemäärä on kasvanut 2 prosenttia vuoteen 2016 verrattuna Kulkuyhteyksien kehittämisessä on huolehdittu keskustan saavutettavuudesta kaikilla kulkumuodoilla Parannetaan pyöräilyn pääreittien laatutasoa erityisesti raitiotiekäytävässä ja keskustassa. Keskustan katujen suunnittelu toteutetaan liikenneverkkosuunnitelman ja Kyttälän katujen saneeraussuunnitelman pohjalta. Monipuolisen asuntokannan syntymistä keskustoihin on tuettu suunnittelemalla asumisen lähiympäristöt monipuolisesti eri asukasryhmien tarpeet huomioiden Asuntoalueiden kaavahankkeisiin kytketään lähistön liikenne- ja viherympäristön suunnittelu. Maankäyttöprosesseihin kuluva aika on lyhentynyt Raitiotien rakentaminen on käynnistynyt kaupunginvaltuuston tekemän päätöksen mukaisesti Kehitetään maankäytön kokonaisprosessin sujuvuutta lean-projektissa yhdessä elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueen kanssa painopisteenä rakennuslupaprosessi ja siihen kytkeytyvät rajapinnat asemakaavoituksen ja kiinteistönmuodostuksen kanssa. Laaditaan raitiotiehen liittyvät suunnitelmat ja lupamenettelyt raitiotien toteutusaikataulua palvellen. Kehittämisen painopisteet Palveluryhmän yksiköiden toiminnat liittyvät maankäytön hallinnan kokonaisprosessiin, jonka kehittäminen sujuvuuden ja asiakaslähtöisyyden näkökulmista on palveluryhmän jatkuva tehtävä. Kaupunkiympäristöä suunnittelevien yksiköiden kokoaminen palveluryhmäksi antaa uusia mahdollisuuksia asiakaslähtöisen ja vuorovaikutteisen suunnittelun kehittämiselle esimerkiksi asukastapaamisia yhdistämällä ja digitalisaation mahdollistamia vuorovaikutuksen tapoja kehittämällä. Yritysten ratkaisujen esittelyä varten järjestetään Kipinä-tilaisuus, jossa tavoitteena on löytää uusia, joustavia ja havainnollisia tapoja tavoittaa kaupunkisuunnittelun hankkeiden osalliset ja muut suunnittelusta kiinnostuneet. Kaupunkiympäristön palvelualueen digi-kehittämisen painopisteenä on maankäyttöprosessien digitalisointi ja prosesseissa syntyvän tiedon ajantasaisuuden ja käytettävyyden parantaminen, mikä koskee kaikkia palveluryhmän toimintoja. Digitaalisia ratkaisuja hyödynnetään myös ryhmän yhteisessä prosessien ohjelmoinnissa ja tietomallipohjaisen suunnittelun kehittämisessä. Vuoden 2017 Lean-kärkiprojekti Kaupunkiympäristön suunnittelussa liittyy rakennuslupaprosessin nopeuttamiseen ja

26 Yhdyskuntalautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelma 25 kiinteästi tähän kytkeytyviin rajapintoihin asemakaavoitukseen, kaupunkimittaukseen, infraan, rakentamiseen, tontinluovutukseen ja kehitysohjelmiin. Lean-projekti on kaupunkiympäristön sekä elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueiden yhteinen. Prosessin rajapintoihin liittyvää yhteistyötä kehittämään muodostetaan eri yksiköiden henkilöstöstä kehitysryhmä. Ryhmälle määritellään ajalliset ja taloudelliset resurssit työstää toiminnan sujuvoittamisen malli mm. benchmarkingin avulla. Palvelujen ja prosessien digitalisoituminen tuottaa koko henkilöstöä koskevia koulutustarpeita. Tarpeet liittyvät paitsi suoraan oman yksikön käytössä olevien uusien digitaalisten työkalujen ja -menetelmien hallintaan, myös koko palveluryhmää ja -aluetta koskevien prosessien yhteensovittamiseen ja sujuvoittamiseen. Kaupungin voimakas kasvu lisää konkreettisesti suunnittelun työmäärää. Tämä edellyttää prosessien kehittämistä, jossa hyödynnetään leanlähestymistapaa. Suunniteltu palvelutuotanto Suunniteltu palvelutuotanto (oma ja muu tuotanto), toimintamenot ja nettoinvestoinnit Kaupunkiympäristön suunnittelu *) Käyttötalous Yleiskaavoitus Asemakaavoitus Liikennejärjestelmän suunnittelu Viheralueet ja hulevedet -150 Rakennusvalvonta Kaupunkimittaus Investoinnit, netto Oma tuotanto yhteensä Yleiskaavoitus -245 Asemakaavoitus Liikennejärjestelmän suunnittelu Viheralueet ja hulevedet Rakennusvalvonta -66 Kaupunkimittaus -75 Muu tuotanto yhteensä Yhteensä *) Kohdentuminen palveluryhmän yksiköiden välillä voi täsmentyä vielä Talous Kaupunkiympäristön suunnittelu Tuloslaskelma (1 000 euroa) TA 2017 VS 2017 Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Vuokratulot 0 0 Muut toimintatulot Toimintatulot yhteensä Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot

27 Yhdyskuntalautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelma 26 Henkilösivumenot Eläkemenot Muut henkilösivumenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset 0 0 Vuokramenot Muut toimintamenot Toimintamenot yhteensä Toimintakate Vyörytykset (Asiakas- ja tukipalvelut) Toimintakate vyörytyksin Rahoitustulot ja -menot Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos ERITTELY ERIKSEEN SITOVISTA ERISTÄ Käyttötalous (1 000 euroa) TA 2017 VS 2017 Keskusta-hanke, toimintakate Hiedanranta-hanke, toimintakate Muu kaupunkiympäristön suunnittelu, toimintakate Tunnusluvut VS 2017 Vaikuttavuus Tehokkaan täydennysrakentamisen vyöhykkeelle sijoittuvan asemakaavoitetun kerrosalan osuus, % 75 Pyöräilijöiden määrän muutos laskentapisteissä, % -1-8 (enn.) 2 Talous Tilikauden tulos, toimintakate (1000 euroa) Henkilöstö Palkalliset henkilötyövuodet 139 Henkilöstömenot (1000 euroa) Toiminnan laajuus asemakaavoitettu kerrosala / asunnot: asuminen asemakaavoitettu kerrosala: muut toiminnot Myönnetyt rakennusluvat, kem Kiinteistötoimitukset, lkm

28 Yhdyskuntalautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelma 27 KAUPUNKIYMPÄRISTÖN RAKENNUTTAMINEN JA YLLÄPITO Kaupunkiympäristön rakennuttamisen ja ylläpidon palveluryhmään kuuluu rakennuttaminen, kuntatekniikan suunnittelu sekä yleisten alueiden ylläpito ja valvonta. Toiminnan kuvaus Palveluryhmän tarkoitus on toteuttaa liikenneverkkojen ja yleisten alueiden investoinnit hallitusti ja taloudellisesti sekä huolehtia tehokkaasti niiden kunnosapidosta, rakentamisen ohjauksesta ja valvoa niillä tapahtuvaa toimintaa. Kuntatekniikan suunnittelu laatii itse tai hankkii ostopalveluna kaupungin liikenneverkon ja kunnallistekniikan investointien edellyttämät suunnitelmat. Omana suunnittelutyönä osallistutaan esimerkiksi Raitiotien hankkeen toteutusvaiheessa Pirkankadun katu- ja rakennussuunnitelmien laatimiseen. Merkittäviä muita suunnittelukohteita on mm. Vuoreksen alueella, Tesoman ja Haukiluoman alueella sekä Niemenrannassa. Saneerauksista suunnittelussa on katuja mm. Kyttälästä ja Raholasta. Kuntatekniikan suunnittelu laatii myös suunnitelmia maankäytön suunnitteluun, vesihuollon suunnitteluun sekä yleisten alueiden suunnitteluun. Rakennuttaminen vastaa katujen ja yleisten alueiden rakennusurakoiden teettämisestä. Rakennusurakoita tilataan Tampereen Infra Liikelaitokselta, mutta suurin osa kohteista kilpailutetaan laajuudeltaan erikokoisina urakoina. Käynnissä olevia merkittävimpiä kohteita ovat Ranta-Tampellan, Lentävänniemen, Härmälänrannan sekä Taysin kaavaalueiden ja Vuoreksen alueen katujen rakennuttaminen. Uusina kohteina käynnistyvät Viinikan liittymän muutostyöt. Hämeensillan uusimisurakan ja Hämeenkadun jalkakäytävien urakoiden valmistelu käynnistetään. Ulkovalaistuksen elohopeavalaisinten vaihtoa LED-valaisimiin jatketaan (n kpl/vuosi) kaupunkia sitovien energiansäästötavoitteiden mukaisesti siten, että elohopeavalaisimet ovat poistuneet käytöstä vuoden 2019 loppuun mennessä. Kunnossapito vastaa katujen ja puistojen päivittäisen hoidon ja kunnossapidon teettämisestä. Kunnossapito vastaa päällysteiden korjauksesta ja uusimisesta sekä ulkovalaistuksen toimivuudesta. Satamatoimisto vastaa kaupungin matkustajasatamista ja pienvenesatamista sekä kaupungin vesiliikenneväylistä. Katutilavalvonnan tehtävänä on katuverkon liikenteen turvallisuuden ja sujuvuuden varmistaminen sekä töiden yhteensovittaminen katu- ja muilla yleisillä alueilla. Katutilavalvonta myöntää erikoiskuljetusten sekä yleisillä alueilla työn tekemiseen tarvittavat luvat ja valvoo niiden toteuttamista, järjestää romuajoneuvoviranomaistoiminnan sekä valvoo, että kadun ja yleisten alueiden kunnossapito- ja puhtaanapitovelvollisuus täytetään. Toiminta sisältää lisäksi katu- ja yleisten alueiden rakentamisen ja käytön ohjauksen tehostamisen, mikä käsittää katualueilla tehtävään toimintaan liittyvien tietojen yhteiskäytön sekä toimenpidelupajärjestelmän kehittämisen, yhteistyön edesauttamisen eri sidosryhmien välillä ja yhteishankkeiden muodostumisen sekä asiakaspalvelun, lupamenettelyn hallinnan ja käsittelyn parantamisen. Pysäköinninvalvonnan tehtävänä on valvoa pysäköintiä ja pysäyttämistä koskevien säännösten noudattamista sekä määrätä pysäköintivirhemaksuja ja muita seuraamuksia pysäköintivirheiden ja joutokäyntirikkomusten johdosta. Katuja yleisillä alueilla liikkuvien ja toimivien opastus ja ohjeistaminen kuuluu myös sekä pysäköinnin- että katutilavalvonnan tehtäviin

29 Yhdyskuntalautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelma 28 Tavoitteet ja toiminnan painopisteet vuodelle 2017 Palvelukokonaisuuden tavoitteet Toimenpiteet 2017 Talousarvion sitovat tavoitteet Raitiotien rakentaminen on käynnistynyt kaupunginvaltuuston tekemän päätöksen mukaisesti Tuottavuutta on parannettu kaupunkiympäristön palvelualueella digitalisoitumista ja toimintamallin uudistusta hyödyntämällä Osallistutaan aktiivisesti raitiotieallianssin toteuttamistyöhön. Varmistetaan Raitiotieyhtiön, allianssin ja peruskaupungin yhteistyön sujuvuus sekä yhteinen tavoite laadukkaaseen ja elinkaareltaan kustannustehokkaaseen raitiotien rakentamiseen. Luodaan katualueella rakentavien tahojen välille toimiva sopimusmalli ja visuaalinen suunnittelualusta hankkeiden koordinoimiseksi. Suunnittelussa ja rakentamisessa edistetään tietomallipohjaista toteutusta. Rakentamisessa syntyvien ja tarvittavien maa- ja kiviainesten logistiikassa käynnistetään reaaliaikainen maapörssitoiminta. Toimintasuunnitelmien tavoitteet Ylläpidon laatu on parantunut välttävästä tyydyttävään ja palveluiden järjestämisen kustannus on vertailukaupunkien keskiarvoa edullisempi Alueen elinvoimaisuuden ja menestymisen tukena on vahva sidosryhmäyhteistyö ja verkostomainen toiminta Laadunvarmistusta edistetään avoimilla, reaaliaikaisilla ja mobiilitekniikkaa hyödyntävillä ratkaisuilla. Sopimusten laajuus ja kannusteet sekä tuotantotavat määritetään tuottavuuden paranemisen näkökulmasta. Vesialueiden virkistyskäyttöä veneilyyn ja vesiliikenteeseen tuetaan kehittämällä alueellinen toimintamalli. Kehittämisen painopisteet Kuntatekniikan suunnittelun tavoitteena on siirtyä suunnittelussa vaiheittain ja soveltuvissa määrin tietomallipohjaiseen suunnitteluun, mikä mahdollistaa tiedon paremman hallinnan ja enenevässä määrin myös koneohjauksen käytön rakentamistuotannossa. Kuntatekniikan suunnittelun toimintamalli on muuttunut vuoden alusta toimimaan osana peruskaupungin toimintaa. Kuntatekniikan suunnittelun tavoitellaan integroituvan palvelemaan sekä maankäytön suunnittelun tarpeita että rakentamista. Palveluryhmän digi-kehittämiskohteita ovat myös maamassojen ja logistiikan hallinta, katujen ja muiden yleisten alueiden ajantasaisten omaisuus- ja kuntotietojen hallinta kunnossapidossa sekä rakennushankkeiden ja liikenteen hallinta valvonnassa. Lisäksi keskeisenä kehittämiskohteena on kaduilla ja yleisillä alueilla tapahtuvien rakennuttamistöiden koordinaation ja suunnittelun parantaminen. Kaupunkikonsernin eri toimijoiden välistä sopimusmallia kehitetään tukemaan katutilassa tapahtuvien prosessien sujuvuutta. Tämä on toinen palvelualueen Lean-kärkiprojekteista. Katutilavalvonta on mukana kehittämässä valtakunnallisesti yhdenmukaisia toimintamalleja muun muassa

30 Yhdyskuntalautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelma 29 pysäköinninvalvonnan neuvottelukunnassa ja kuntaliitossa. Tulevina vuosina täydennysrakentaminen ja etenkin keskustan rakentamis- ja infrahankeet edellyttävät yhteistoiminnan tehostamista kaikkien toimijoiden kesken. Keskustan pysäköinnin ohjaaminen maan alle ja Hämeenkadun rauhoittaminen joukkoliikenteelle muuttavat myös pysäköinninvalvonnan painopistealueita ja tuloja. Molemmissa toiminoissa hyödynnetään digitalisaation mahdollisuuksia asiakaspalvelun parantamiseksi ja toiminnan tehostamiseksi. Suunniteltu palvelutuotanto Suunniteltu palvelutuotanto (oma ja muu tuotanto), toimintamenot ja nettoinvestoinnit Kaupunkiympäristön rakennuttaminen ja ylläpito *) Käyttötalous Investoinnit, netto Rakennuttaminen Kuntatekniikan suunnittelu Yleisten alueiden ylläpito ja valvonta -864 Pysäköinninvalvonta -613 Oma tuotanto yhteensä Rakennuttaminen Kuntatekniikan suunnittelu Yleisten alueiden ylläpito ja valvonta -30 Pysäköinninvalvonta -194 Muu tuotanto yhteensä Yhteensä *) Kohdentuminen palveluryhmän yksiköiden välillä voi täsmentyä vielä Talous Kaupunkiympäristön rakennuttaminen ja ylläpito Tuloslaskelma (1 000 euroa) TA 2017 VS 2017 Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset 5 5 Vuokratulot Muut toimintatulot Toimintatulot yhteensä Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot Henkilösivumenot Eläkemenot Muut henkilösivumenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokramenot Muut toimintamenot Toimintamenot yhteensä Toimintakate Vyörytykset (Asiakas- ja tukipalvelut)

31 Yhdyskuntalautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelma 30 Toimintakate vyörytyksin Rahoitustulot ja -menot Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos Investoinnit AINEETTOMAT HYÖDYKKEET VS 2017 Muut pitkävaikutteiset menot Rantaväylän tunneli AINEELLISET HYÖDYKKEET Kiinteät rakenteet ja laitteet Rantaväylän tunneli Keskusta-hanke Hiedanranta-hanke -150 Muu kaupunkiympäristön rakennuttaminen INVESTOINNIT YHTEENSÄ Rahoitusosuudet Rantaväylän tunneli 300 INVESTOINNIT YHTEENSÄ, NETTO ERITTELY ERIKSEEN SITOVISTA ERISTÄ Investoinnit (1 000 euroa) TA 2017 VS 2017 Rantaväylän tunneli, nettoinvestoinnit Keskusta-hanke, nettoinvestoinnit Hiedanranta-hanke, nettoinvestoinnit Muu kaupunkiympäristön rakennuttaminen, nettoinvestoinnit Yhteensä

32 Yhdyskuntalautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelma 31 Tunnusluvut TP 2015 VS 2016 VS 2017 Vaikuttavuus Tyytyväisyys katujen talvihoitoon 1) 3 Tyytyväisyys yleisten alueiden kesähoitoon 2) 3.2 Ulkovalaistuksen vikakorjaukset vasteajan (2 vk) puitteissa (%) 80 Talous Tilikauden tulos, toimintakate (1000 euroa) esim. kustannustehokkuutta kuvaava tieto Kunnossapidon tuottavuusvertailu 3) - Talvihoito/kesähoito (%) 115/ 90 Katujen ja viheralueiden ylläpidon kansallinen kustannusvertailu 4) - Kokonaiskustannus/asukas ( /as.) - Edullisuus kuuden suurimman vertailukunnan keskiarvoon verrattaessa (%) 85 ja 10 Henkilöstö Palkalliset henkilötyövuodet 59 Henkilöstömenot (1000 euroa) Toiminnan laajuus Katujen ajoradat, km 716 milj. m2 5,5 Kevyen liikenteen väylät, km 649 Rakennetut viheralueet (puistoalueet, A1 A3), ha 368 Venepaikat, kpl Valaisinpisteet, kpl ) Talvikunnossapidon tyytyväisyyskysely (Tampereen kaupunki) 2) Kesäylläpidon tyytyväisyyskysely (Tampereen kaupunki) 3) Kuntien tuottavuusvertailu (Kuntaliitto) 4) Kansallinen kustannusvertailu, KUVE

33 Yhdyskuntalautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelma 32 JOUKKOLIIKENNE Joukkoliikenteen palveluryhmään kuuluu joukkoliikenteen suunnittelu sekä matkapalvelut. Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta vastaa joukkoliikenteen järjestämisestä ja viranomaistoiminnasta Tampereen kaupunkiseudulla ja hyväksyy alaistansa toimintaa koskevan vuosisuunnitelman. Toiminnan kuvaus Joukkoliikenteen palveluryhmän tehtävänä on järjestää joukkoliikenne Tampereen kaupunkiseudulla yhteistoimintana kaupunkiseudun kuntien kanssa sekä toimia EU:n palvelusopimusasetuksen sekä kansallisen joukkoliikennelain mukaisena paikallisena toimivaltaisena viranomaisena Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Oriveden, Pirkkalan, Tampereen, Vesilahden ja Ylöjärven kuntien muodostamalla alueella. Joukkoliikenteen palvelutilausta suunniteltaessa arvioidaan joukkoliikenteen tarve ja sen kehittyminen, suunnitellaan joukkoliikenteen linjasto ja liikennöinti sisältäen reitit, aikataulut ja käytettävät pysäkit. Joukkoliikenne suunnittelee liikenteen autokierrot ja hankkii ne operaattoreilta. Palveluryhmä vastaa joukkoliikenteen asiakashinnoittelusta sekä sen noudattamisen edellyttämän maksu- ja lippujärjestelmän teknisestä ylläpidosta ja kehittämisestä. Palveluryhmä vastaa joukkoliikenteen informaatiopalvelujen ylläpidosta ja kehittämisestä ja on mukana koordinoimassa muita henkilöliikennepalveluja. Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikenne järjestetään EU:n palvelusopimusasetuksen mukaisesti tilaaja-tuottaja - mallilla. Malli mahdollistaa joukkoliikenteen kehittämisen osana maankäytön ja liikennejärjestelmän kehittämistä. Tampereen kaupunkiseudun rakennemallin mukainen kaupunkikehitys mahdollistaa joukkoliikennepalvelujen kehittämisen tehokkaasti ja taloudellisesti. Raitiotien rakentaminen on merkittävin lähivuosien joukkoliikennejärjestelmän kehittämishanke. Joukkoliikennelinjasto on mahdollista toteuttaa kustannustehokkaasti ja samalla lisäten aluekeskusten liikkumispalveluja. Joukkoliikennelinjaston suunnittelu edellyttää lähivuosina merkittävän suunnittelupanostuksen. Liikennekaari-lakihankkeen myötä Suomeen ollaan synnyttämässä liikkuminen palveluna - toimintakonseptia (MaaS). MaaS edellyttää merkittäviä panostuksia joukkoliikenteen digitaalisiin palveluihin lähivuosina. Maksujärjestelmää kehitetään tunnistepohjaiseksi ja nykyinen reaaliaikainen informaatiojärjestelmä uusitaan sopimuksen loputtua vuoden 2019 loppuun mennessä. Kehitettävät maksu- ja informaatiojärjestelmät edesauttavat merkittävästi MaaS-konseptin käyttöönottoa Tampereen kaupunkiseudulla sekä helpottavat joukkoliikenteen käyttöä monin tavoin ja lisäävät joukkoliikennejärjestelmän hallittavuutta. Tavoitteet ja toiminnan painopisteet vuodelle 2017 Tampereen kaupunkiseudulla Pirkkalassa, Lempäälässä, Vesilahdella, Kangasalla ja Nokialla toteutettu joukkoliikenteen järjestämistavan muutos toteutui Ylöjärven joukkoliikennepalveluiden osalta vastaavasti alkaen. Samassa yhteydessä otettiin käyttöön koko kaupunkiseudun kattava uusi yhtenäinen, vyöhykkeisiin perustuva lippu- ja tariffijärjestelmä. Tariffijärjestelmä otettiin käyttöön myös Orivedellä, vaikka siellä joukkoliikenteen muutoksen siirtymäaika jatkuu vielä 2017 loppuun asti. Vyöhykejärjestelmän myötä joukkoliikenteen asiakashinnat laskivat kehyskunnissa merkittävästi kaikissa matka- ja asiakasryhmissä ja koko seudulla nostettiin lisäksi lasten ikäryhmä 16- vuotiaisiin. Ylöjärven linjasto uudistui merkittävästi muutoksen yhteydessä. Joukkoliikenteen matkustajamäärät ovatkin olleet syksyllä 2016 noin 7 prosenttia suurempia kuin vuotta aikaisemmin, kun otetaan huomioon järjestämisalueen laajeneminen Ylöjärvellä. Kasvua on ollut sekä Tampereen kantakaupungissa että erityisesti edellisemman hinnoittelun johdosta kehyskunnissa. Suhdanteen lievä parantuminen ja kaupunkiseudun luontainen kasvu lisäsivät myös joukkoliikenteen käyttäjämääriä. Ylöjärvellä kasvua on ollut hinnoittelun ja paremman

34 Yhdyskuntalautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelma 33 palvelutason johdosta prosenttia edelliseen syksyyn verrattuna. Vuoden 2017 aikana ei toteuteta viime vuosien kaltaisia suuria linjasto- tai hinnoittelumuutoksia. Vuoden 2017 toimenpiteinä onkin taloudellisten resurssien puitteissa vastata kustannustehokkaasti kasvavaan kysyntään. Liikennesuunnittelussa on kohdennettava liikennepalveluja jonkin verran paremman vaikuttavuuden aikaansaamiseksi, koska talousarvio 2017 ei mahdollista merkittäviä palvelujen lisäämisiä. Vuoden 2017 aikana toteutetaan koko kaupunkiseudun palvelutason määrittelyprosessi, jonka tulokset ovat käytettävissä seuraavien vuosien taloussuunnitteluprosesseissa. Joukkoliikenteen hoidon kustannustason nousun ennustetaan jatkuvan maltillisena vuonna Talousarvio on laadittu kustannustason 1,5 prosentin kasvulle. Kustannustason nousu kompensoidaan hieman alle 2 prosentin keskimääräisellä hinnan nousulla. Joukkoliikenteen hintoja korotettiin alkaen. Palvelutarjonta kyetään ylläpitämään pääosin vuoden 2016 tasolla. Eritysti Tampereella on kaupunkirakenteen laajenemisen ja kapasiteettiongelmien korjaamiseksi tarvetta tehdä parannustoimia, jotka talousarvion mukaisesti on rahoitettava lipputuloja lisäämällä. Lisääntyvä matkustajamäärä edellyttää jo sellaisenaan tarjonnan lisäämistä. Kaupunkirakenteen laajenemisesta johtuvia lisäystarpeita ovat esimerkiksi Tampellan/Ranta-Tampellan alue, muut ydinkeskustan reuna-alueet, Lintuhytti ja Kolmenkulman alue. Seutuliikenteessä kyetään toteuttamaan tarjonnan lisäystä Lempäälän-Vesilahden suunnalla. Muualla on arvioitava palvelujen uudelleen kohdentamisia. Kaupunkistrategian valtuustokauden tavoitteena on kasvattaa joukkoliikenteen kulkumuoto-osuus nykyisestä 19 prosentista 22 prosenttiin. Joukkoliikenteen matkustajamäärän kasvu edellyttäisi valtuustokauden aikana keskimäärin 4 5 prosentin kasvua vuosittain. Talousarviovuonna 2017 tähän kasvuvauhtiin näyttäisi olevan mahdollisuuksia kesän 2016 muutosten positiivisten vaikutusten johdosta. Sitovaksi tavoitteeksi vuodelle 2017 on asetettu 2 prosentin kasvu matkustajamäärissä koko kaupunkiseudulla. Tavoitteet ja toiminnan painopisteet vuodelle 2017 Palvelukokonaisuuden tavoitteet Toimenpiteet 2017 Talousarvion sitovat tavoitteet Joukkoliikenteen matkustajamäärä on kasvanut 2 % vuodesta 2016 Raitiotien rakentaminen on käynnistynyt kaupunginvaltuuston tekemän päätöksen mukaisesti Tuottavuutta on parannettu kaupunkiympäristön palvelualueella digitalisoitumista ja toimintamallin uudistusta hyödyntämällä Joukkoliikenteen tarjontaa kohdistetaan tehokkaammin hyvän kysyntäpotentiaalin alueelle. Lisätään joukkoliikenteen käyttöä helpottavien sähköisten palvelujen markkinointia. Turvataan raitiotien rakentamisen aikaisen joukkoliikennelinjaston toimintakyky lisäämällä suunnittelun määrää. Käynnistetään raitiotien operoinnin kilpailutus. Käynnistetään joukkoliikenteen tunnistepohjaisen maksujärjestelmän sekä reaaliaikaisen infojärjestelmän (IJ 2020) hankinnat Toimintasuunnitelmien tavoitteet Joukkoliikenteen ja yhdyskuntarakenteen suunnittelu tukevat toisiaan Joukkoliikenteen palvelutasomäärittely toteutus

35 Yhdyskuntalautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelma 34 Tampere tunnetaan aktiivisena, vetovoimaisena ja monimuotoisena kongressi-, kulttuuri- ja tapahtumakaupunkina Selvitetään joukkoliikenteen tapahtumalipun toteutusmahdollisuudet ja toteutetaan vuonna 2017 pilotti. Kehittämisen painopisteet Joukkoliikenteessä digitalisaation keskeisenä painopisteenä on maksu- ja infojärjestelmien uudistaminen osana Tampereen älyliikenteen kehittämistä liikennekaaren mukaisesti. Järjestelmien suunnittelu on jo käynnissä ja vuoden 2017 aikana edetään jo hankitavaiheeseen. Suunniteltu palvelutuotanto Sopimusliikenteen tuotteet Sopimusliikenne-tuote sisältää joukkoliikennelautakunnan hankkiman ostoliikenteen ja tariffiostot kaupunkiseudulla sekä maksu- ja infojärjestelmän, tiedotuksen ja markkinoinnin sekä tutkimuksen ja kehityksen kustannukset. Tampereen Kaupunkiliikenne liikelaitokselta (TKL) hankittavan liikenteen määrä vuonna 2017 on 8,8 miljoonaa linjakilometriä, linjatuntia ja autopäivää. TKL:lta hankittava liikenne toteutuu pääosin Tampereen kaupungin alueella. Yksityisiltä liikenteen harjoittajilta hankittavan liikenteen kokonaismäärä vuonna 2017 on noin 11,9 miljoonaa linjakilometriä, linjatuntia ja autopäivää. Yksityisille operaattoreille ja TKL:lle maksettava liikennöintikorvaus on sidottu Tilastokeskuksen ylläpitämään linjaautoliikenteen kokonaiskustannusindeksiin. Ajosuoritteiden yksikköhintoja tarkistetaan vuonna 2017 neljännesvuosittain indeksin perusteella. Joukkoliikennepalveluja toteutetaan eri puolilla kaupunkiseutua myös siirtymäkauden liikennöintisopimuksien ja markkinaehtoisten reittiliikennelupien mukaisesti. Kyseiset Nysse-liikenteessä mukana olevat vuorot noudattavat Tampereen kaupunkiseudun toimivalta-alueella Nysse-taksoja ja asiakastulot kulkevat joukkoliikenteen kirjanpidon kautta samansuuruisina tulo- ja menoerinä. Muita kaupungin oman tuotannon ulkopuolelta ostettavia kaupunkiliikenteen palveluja ovat lipunmyynnistä jälleenmyyjille maksettava myyntipalkkio sekä erilaiset tukipalvelut. Seutuliikenteen tuotteet Seutuliikenne sisältää seutulippusopimukseen perustuvan seutulipun asiakastulot sekä kuntien seutulipputuen. Siirtymäajan liikennöintisopimuksien mukaisesti liikennöitävän seutuliikenteen seutulipun asiakastulot palautetaan liikennöitsijöille.

36 Yhdyskuntalautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelma 35 Joukkoliikenne Määrä Yksikkö Hinta (e) Käyttötalous Investointi VS2017 Sopimusliikenne * linjakilometria 0, linjatuntia 31, autopäiviä 159, Tilaaja kokonaishinta Oma tuotanto yhteensä Sopimusliikenne * Kokonaishinta liikennepalvelut linjakilometria 0, linjatuntia 29, autopäiviä 132, liikenneosto kokonaishinta muut palvelut kokonaishinta lippuostot kokonaishinta tukipalvelut kokonaishinta tukipalvelut ICT kokonaishinta Seutuliikenne ** Kokonaishinta lippuostot kokonaishinta Muu tuotanto yhteensä Yhteensä Talous Joukkoliikenne Tuloslaskelma (1 000 euroa) TA 2017 VS 2017 Myyntitulot Maksutulot 0 0 Tuet ja avustukset Vuokratulot 0 0 Muut toimintatulot Toimintatulot yhteensä Valmistus omaan käyttöön 0 Toimintamenot Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot Henkilösivumenot Eläkemenot Muut henkilösivumenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat -7 0 Avustukset Vuokramenot Muut toimintamenot Toimintamenot yhteensä Toimintakate Vyörytykset (Tukipalvelut) 0-61 Toimintakate vyörytyksin Rahoitustulot ja -menot Poistot ja arvonalentumiset 0 Tilikauden tulos

37 Yhdyskuntalautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelma 36 Tunnusluvut TP 2015 VS 2016 VS 2017 Vaikuttavuus Asiakastyytyväisyys (yleisarvosana, keskiarvo) 4,25 4,3 Talous Joukkoliikenteen subventioaste (kuntien rahoitus/palveluryhmän menot) 26,6 27,3 28,2 Tilikauden tulos, toimintakate (1000 euroa) subventio/linjakm (eur/linjakm) 0,83 0,79 0,77 subventio/nousu (eur/nousu) 0,43 0,43 0,42 Henkilöstö Palkalliset henkilötyövuodet 21 Henkilöstömenot (1000 euroa) 901 Toiminnan laajuus nousijamäärät (kpl) linjakilometrit/asukas (linjakm/as.) 51,4 55,1 55,3 nousuja/asukas (kpl/as.) 98,7 101,0 102,7 subventio/asukas (eur/as) 42,44 43,64 42,77

38 Yhdyskuntalautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelma 37 KESTÄVÄ KAUPUNKI Kestävä kaupunki -palveluryhmään kuuluvat kestävä yhdyskuntayksikkö, ympäristönsuojelu, ympäristöterveydenhuolto sekä jätehuoltoviranomainen. Toiminnan kuvaus Kestävä kaupunki palveluryhmän kestävä yhdyskuntayksikkö vastaa ympäristöpolitiikan ja kestävän kaupunkikehityksen valmistelusta, edistämisestä ja seurannasta läpi kaupunkiorganisaation. Palveluryhmä vastaa seudullisesti ympäristöterveyden viranomaistehtävistä eli elintarvikevalvonnan, terveydensuojelun ja eläinlääkinnän palveluista terveyden ja hyvinvoinnin lautakunnan alaisuudessa sekä myös seudullisesti jätehuollon viranomaistehtävistä jätehuoltojaoston alaisuudessa. Ympäristönsuojeluviranomaisen tehtävistä vastaa ympäristönsuojeluyksikkö ympäristö- ja rakennusjaoston alaisuudessa. Tavoitteet ja toiminnan painopisteet vuodelle 2017 Kestävän kehityksen työn poikkihallinnollista työskentelyä vahvistetaan. Ympäristöpolitiikan kokonaisarviointi ja päivitys valmistuu uudelle valtuustokaudelle. Ilmasto- ja energiatavoitteet päivitetään ja sidosryhmätyö vahvistuu. Resurssiviisauden teemojen toteutus kaikkiaan vahvistuu. Seudullisen jätepoltiikan ja palvelutason määrittelyyn panostetaan. Yhteistyö kaupunkiympäristön muiden palveluryhmien kanssa tehostuu. Palveluryhmän työhyvinvointiin panostetaan. Palvelukokonaisuuden tavoitteet Toimenpiteet 2017 Talousarvion sitovat tavoitteet Hiilidioksidipäästöjen määrä on vähentynyt vuoden 2005 tasosta tarkennettujen tavoitteiden mukaisesti Edistetään ilmasto- ja energiatiekartan ja Resurssiviisas Tampere -kartan toimeenpanoa yhteistyökumppaneiden kanssa. Ilmasto- ja energiatavoitteet ja sitoumukset päivitetään. Laaditaan uuden Kuntien energiatehokkuussopimuksen toteuttamissuunnitelma. Muut tavoitteet Ympäristöpolitiikka Kestävän kehityksen toimenpidesitoumus 2016 Hiilineutraali Tampere Laadukas viranomaistyö Vaikuttavuusarviointi ja päivitys valmistuu. Kestävän kehityksen työn organisointi: Johtoryhmä ja työryhmät perustetaan. Tavoitevuoden ja sitoumusten päivitys. Ilmasto-ja energiatiekartan toimeenpano, Ilmastokumppanuustyön käynnistys. Resurssiviisas Tampere -kartan toimeenpano. Valvontasuunnitelmien mukaan.

39 Yhdyskuntalautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelma 38 Kehittämisen painopisteet Kestävä kaupunki palveluryhmässä toteutetaan jätehuoltoviranomaisen uuden tietojärjestelmän käyttöönotto. Lisäksi osallistutaan kaupungin tiedolla johtamisen prosessin kehittämiseen ympäristötiedon hallinnan, saatavuuden ja käytettävyyden parantamiseksi. Kehitetään kaupunkiorganisaation jätehuoltokäytäntöjä Tampereen Tilakeskus Liikelaitoksen ja Tampereen Voimia Liikelaitoksen kanssa. Kaupunkiympäristön palvelualueen palveluryhmien kesken käynnistetään kehittämisprosessi ympäristöasioiden linjaamiseksi ja yhteisiksi toimintatavoiksi. Ympäristö- ja ilmastopolitiikan vaikuttavuutta parannetaan osallistumassa vireillä olevien kaupunkiympäristön ja ilmastopolitiikan kansainvälisiin ja kansallisiin Horizon 2020, Interreg ja 6-aika kehittämisprojekteihin. Suunniteltu palvelutuotanto Suunniteltu palvelutuotanto (oma ja muu tuotanto), toimintamenot ja nettoinvestoinnit Kestävä kaupunki *) Käyttötalous Kestävä yhdyskunta -439 Ympäristönsuojelu Ympäristöterveys Jätehuoltoviranomainen -256 Oma tuotanto yhteensä Kestävä yhdyskunta -227 Ympäristönsuojelu -36 Ympäristöterveys -110 Jätehuoltoviranomainen -47 Muu tuotanto yhteensä -420 Yhteensä *) Kohdentuminen palveluryhmän yksiköiden välillä voi täsmentyä vielä Talous Kestävä kaupunki Tuloslaskelma (1 000 euroa) TA 2017 VS 2017 Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset 7 7 Vuokratulot 0 0 Muut toimintatulot Toimintatulot yhteensä Valmistus omaan käyttöön 0 0 Toimintamenot Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot Henkilösivumenot Eläkemenot Muut henkilösivumenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat

40 Yhdyskuntalautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelma 39 Avustukset Vuokramenot Muut toimintamenot Toimintamenot yhteensä Toimintakate Vyörytykset (Asiakas- ja tukipalvelut) Toimintakate vyörytyksin Rahoitustulot ja -menot Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos Tunnusluvut TP 2015 VS 2016 VS 2017 Talous Tilikauden tulos, toimintakate (1000 euroa) Henkilöstö Palkalliset henkilötyövuodet 72 Henkilöstömenot (1000 euroa) 4 486

41 Yhdyskuntalautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelma 40 RAITIOTIE-KEHITYSOHJELMA Raitiotie-kehitysohjelma koordinoi peruskaupungin toimintaa raitiotiehankkeessa. Kaupunkiympäristön palvelualueelle sijoittuvaa kehitysohjelmaa toteutetaan kaupunginhallituksen ohjauksessa. Kehitysohjelmien käyttötalous- ja investointimäärärahat ovat valtuustoon nähden ohjelmittain sitovia. Toiminnan kuvaus Kaupunginhallitus päätti perustaa raitiotiehankkeen kehitysohjelman. Raitiotie-kehitysohjelma toteuttaa valtion ja kehyskuntien kanssa tehtyjä sopimuksia kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteesta ja liikennejärjestelmästä. Raitiotie on kaupungin strategiassa joukkoliikenteen kärkihankkeena. Raitiotie-kehitysohjelma koordinoi peruskaupungin toimintaa raitiotiehankkeessa. Kaupunkiympäristön palvelualueen vastuulla on raitiotiehankkeessa maankäytön suunnittelu, liikennesuunnittelu, katujen ja yleisten alueiden rakennussuunnittelu, rakennuttaminen ja ylläpito sekä joukkoliikenteen suunnittelu, tilaaminen, maksuliikenne, tiedotus ja matkustajainformaatio. Kaupunginvaltuusto päätti , että kaupunki toteuttaa Tampereen raitiotien toteutussuunnitelman osan 1 Hervanta keskusta Tays mukaisen raitiotiehankkeen. Raitiotiejärjestelmän toteutusmalliksi valittiin osakeyhtiö. Raitiotie on tarkoitus toteuttaa kahdessa vaiheessa. Raitiotiehankkeen merkittävimmät kilpailutukset on tehty. Raitiotieinfran pääurakoitsijat ja suunnittelijat sekä raitiovaunujen rakentaja ja ylläpitäjä on valittu. Ensimmäinen vaihe toteutetaan vuosina Rakentaminen käynnistyy toteutussuunnitelman rakentamisaikataulun mukaan useista kohdista vuoden 2017 aikana. Tavoitteena on, että raitiotien koeliikenne alkaa syksyllä Kaupallinen liikenne keskustasta Hervantaan ja keskussairaalalle on tavoitteena aloittaa vuonna Osan 2 kehitysvaihe on arvioitu toteutussuunnitelmassa ajoittuvaksi vuosille ja rakentaminen vuosille Toteutussuunnitelman tavoiteaikatauluna on, että raitiotieliikenne Pyynikintorilta Lentävänniemeen alkaa vuonna Toiminnan painopisteet vuonna 2017 Raitiotie-kehitysohjelman painopisteenä on Raitiotieallianssin toteuttamien raitiotieinfran rakennustöiden aloittaminen keväällä ja kesällä 2017 useilla kaduilla Hervannan ja keskustan välisellä osuudella. Rakennustöiden valmistelu ja rakennustöiden aikaiset liikennejärjestelyt edellyttävät merkittävästi yhteistyötä ja osallistamista asukkaiden, yrittäjien, kunnallisteknisten johtojen omistajien, valtion liikenne- ja ympäristöviranomaisten sekä muiden sidosryhmien kanssa. Raitiotieallianssin rinnalla tehdään yksityiskohtaista raitiovaunujen suunnittelua. Raitiotien jatkolinjoja arvioidaan muun muassa kantakaupungin yleiskaavatyön yhteydessä. Suunniteltu palvelutuotanto Suunniteltu palvelutuotanto (oma ja muu tuotanto), toimintamenot ja nettoinvestoinnit Kehitysohjelmat *) Käyttötalous Raitiotie -500 Investoinnit, netto Oma tuotanto yhteensä Raitiotie Muu tuotanto yhteensä Yhteensä

42 Yhdyskuntalautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelma 41 *) Kohdentuminen palveluryhmän sisällä voi täsmentyä vielä Talous Raitiotie Tuloslaskelma (1 000 euroa) TA 2017 VS 2017 Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Vuokratulot Muut toimintatulot Toimintatulot yhteensä 0 0 Valmistus omaan käyttöön 0 Toimintamenot Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot Henkilösivumenot Eläkemenot Muut henkilösivumenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat 0 Avustukset 0 Vuokramenot 0 Muut toimintamenot 0 Toimintamenot yhteensä Toimintakate Vyörytykset (Tukipalvelut) 0-34 Toimintakate vyörytyksin Rahoitustulot ja -menot Poistot ja arvonalentumiset 0 Tilikauden tulos Tunnusluvut TP 2015 VS 2016 VS 2017 Talous Tilikauden tulos, toimintakate (1000 euroa) Henkilöstö Henkilöstömenot (1000 euroa) 500

43