KAUPUNGINVALTUUSTO Valtuutettujen aloitteet. Kaupunginvaltuuston työjärjestyksen. 2 luku Valtuutetun aloiteoikeus

Transkriptio

1 KAUPUNGINVALTUUSTO Valtuutettujen aloitteet KV 129 Kaupunginvaltuuston työjärjestyksen 2 luku Valtuutetun aloiteoikeus 5 Valtuutettujen aloitteet Kokouskutsussa mainittujen asioiden käsittelyn jälkeen on valtuustoryhmällä ja valtuutetulla oikeus tehdä kirjallisia aloitteita kunnan toimintaa ja hallintoa koskevista asioista. Aloite annetaan puheenjohtajalle. Aloitetta ei oteta heti käsiteltäväksi, vaan se lähetetään kaupunginhallituksen valmisteltavaksi. Valtuusto voi erikseen päättää, että aloit teesta käy dään lähetekeskustelu siitä, miten asia on valmisteltava. Kaupunginhallituksen on vuosittain huhtikuun loppuun mennessä esi tettävä valtuustolle luettelo valtuutettujen tekemistä ja kaupunginhalli tukselle lähetetyistä aloitteista, joita valtuusto ei edellisen vuoden lop puun mennessä ole lopullisesti käsitellyt. Samalla on ilmoitettava, mi hin toimenpiteisiin niiden johdosta on ryhdytty. Valtuusto voi tode ta, mitkä aloitteista on käsitelty loppuun. 6 Kaupunginhallitukselle osoitettava kysymys Vähintään neljäsosa valtuutetuista voi tehdä kaupunginhallitukselle osoitetun kirjallisen kysymyksen kaupungin toimintaa ja hallintoa kos kevasta asiasta. Kaupunginhallituksen on vastattava kysymykseen viimeistään siinä valtuuston kokouksessa, joka ensiksi pidetään kahden kuukauden ku luttua kysymyksen tekemisestä. Jos kysymystä käsiteltäessä tehdään ehdotus tilapäisen valiokunnan asettamisesta tutkimaan kysymyksessä tarkoitettua asiaa, valtuuston on päätettävä tästä. Muuta päätöstä ei kysymyksen johdosta saa teh dä. 7 Valtuutettujen kysymykset Valtuutetulla on oikeus esittää kaupunginhallitukselle vastattavaksi ly hyitä, enintään viiden minuutin pituisia, kulloinkin yhteen asiaan koh distuvia kysymyksiä kunnan hallinnon ja talouden hoitoa

2 koskevista asioista. Kysymys ei saa sisältää perusteluja eikä arvostelevaa lausu maa. Kysymys on kirjallisena toimitettava keskushallinnon palveluyk sikköön viimeistään 14 päivää ennen valtuuston kokousta. Myöhem min toimitetut kysymykset sekä kysymykset, joihin ei ehditä vastata, siirtyvät seuraavaan kokoukseen. Kysymykset otetaan vastattaviksi niiden saapumisjärjestyksessä. Puheenjohtajalla on kuitenkin oikeus määrätä tasapuolisuutta noudattaen muukin vastaamisjärjestys. Saatuaan kaupunginhallitukselta vastauksen kysymyksen esittäjällä on oikeus tehdä kaksi asiaan liittyvää lyhyttä lisäkysymystä. Kysymysten johdosta ei käydä keskustelua. Työjärjestyksen 2 luvun 6 ja 7 :ssä tarkoitettuihin valtuutettujen esittämiin kysymyksiin annetaan vastaus ensisijaisesti heti samassa valtuuston kokouksessa. Mikäli tämä ei ole jostain syystä mahdollis ta, noudatetaan Raahen kaupunginvaltuuston työjärjestyksen 2 luvun 6 ja 7 :ien muita määräyksiä. Vastaus annetaan myös kirjallisesti si tä pyydettäessä. Päätösesitys (kaupunginhallitus): kaupunginvaltuusto merkitsee tehdyt aloitteet tiedoksi ja saattaa ne kaupunginhallituksen käsiteltäväksi. Kaupunginvaltuusto: Merkitsi tiedoksi seuraavat valtuutettujen aloit teet ja puheenvuorot: Valtuutettu Teija Larikan valtuustoialoite /Yleisötilaisuus tuulivoimakaavoituksesta: "Tuulivoima-alueiden sijoittuminen asuttujen alueiden läheisyyteen on nostanut esille seikkoja, joista kuntalaisten olisi hyvä päästä kuule maan ja keskustelemaan. Jo olemassa olevilla tuulivoima-alueilla tehdään parhaillaan melumittauksia, joiden tuloksista tulee kuntalaisille antaa perusteellista tietoa. Esitän, että Raahen kaupungin kaavoitusyksikkö järjestää tuulivoima kaavoituksesta yleisötilai suuden, johon pyydetään asiantuntija-alus tuksia tuulivoimaloiden vai kutuksista alueilla asuvien asukkaiden elin oloihin ja viihtyvyyteen ja kaavoituksen vaikutuksesta

3 maankäyttöön. Samassa tilaisuudessa annetaan kuntalaisille mahdollisuus keskuste luun ja ajatusten vaih toon kuntalaisten, päättäjien ja virkamiesten vä lillä." Valtuutettu Marko Salmelan esittämä SDP:n valtuustoryhmän valtuus to aloi te /Vas tuun kan taminen työllistämisestä: "Kunta maksaa työmarkkinatuen kuntaosuutta jokaisesta yli 500 päivää työttömyysetuutta saaneesta henkilöstä. Tämä on suuruudeltaan noin 352 euroa kuukaudessa etuuden saajaa kohti. Kelan tilaston mukaan Raahessa oli syyskuussa 262 sellaista työtöntä, joista kaupunki kuntaosuutta maksaa. Sen mukaan syyskuussa Raahen kaupunki maksoi ns. sakkomaksua siis yhteensä (liite). Vuonna 2014 syyskuun loppuun mennessä on maksettu ja koko vuo den aikana tämä summa tulee nousemaan yli miljoonaan euroon. Vielä on otettava huomioon myös se, että vuoden 2015 alusta tulee voimaan lakimuutos, jol loin kuntaosuutta aletaan maksaa jo 300 työttömyyspäivän jälkeen ja yli päivää korvausta saaneiden kohdalla kunnan maksuosuus nousee 70 %:iin. Puhutaan vuositasolla satojen tuhansien eurojen li sämenosta, jos mitään ei tehdä pikaisesti. Kunnalla on oikeus saada kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä valtion korvauksena työl lisyysmäärärahoista 10,09 euroa päivää ja kuntouttavaan työtoimin taan osallistuvaa henkilöä kohti. Tämä tekee kuukaudessa 216 henkilöä kohti. Esimerkiksi viisitoista kuntouttavan paikkaa tuo korvausta kuukaudessa ja vuodessa yli Samaan aikaa ko. henkilömäärän osalta säästyy sakko maksuja Yhteensä 15 henkilön kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä on mahdollisuus saada yli säästöä vuodes sa. Jokainen kaupungin järjestämä kun touttavan työtoiminnan päivä hyödyntää paitsi kaupunkia taloudelli sesti ja saadun työpanoksen muodossa, myös toiminnassa mukana olevaa henkilöä itseään. Koska tällä hetkellä Raahen kaupungissa ei ole riittävästi kiinnitetty huomiota tähän asiaan, esitän, että Raahen kaupunkiin perustetaan työllistämisasioita hoita va yksikkö, ja siihen varataan riittävät henkilöstöresurssit. Koordinoija ja muutama henkilö työnjohto/-ohjaustehtäviin. Yk si kön teh täviin kuuluisi koordi noida kaupungin yksiköiden kun tout ta van työ toiminnan ja palkkatue tun työllistämisen paikkoja, sekä toi mia ak tii visesti yhteistyössä myös kolmannen sektorin toimijoihin se kä eri työl lisyysasioita hoitavien or ganisaatioiden kanssa. Yk sikön vastuulla oli si eri keinojen maksimaa linen hyödyntäminen, joilla saa daan paitsi taloudellista hyötyä kau pungille, myös

4 mahdollisuuk sia pitkään työttö mänä olleille henkilöille rakentaa polkuja takaisin työelä mään. Kun tien vastuu pitkäaikaistyöt tömyyden hoitamisesta kasvaa koko ajan, joten nyt on korkea aika toimia." Valtuutettu Leila Oikarisen esittämä Keskustan valtuustoryhmän valtuustoaloite /Merellinen leikki- ja liikuntapuisto: "Raahe on hakenut matkailullista elementtiä vuosikaudet. Monet tahot ovat kaivanneet erityisesti merellistä toimintaa, mikä tukeutuisi vanhan Raahen idylliseen puukaupunkialueeseen. Lapsiperheille ei ole omaa aluetta, missä perheet voisivat viettää vapaa-aikaa ja mihin matkailijatkin voisivat pysähtyä. Edellä kuvatun ns. avoimen kerhotai päiväkotitoiminnan puitteet voitaisiin luoda esim. Pikkulahden alueelle yhdistäen sekä ulko- että sisätiloissa tapahtuva ohjattu sekä vapaa toiminta. Toiminta järjestettäisiin seurojen, yhdistysten tai järjestöjen toimesta kaupungin omistamissa tiloissa tukeutuen nyt jo alueella jär jestettyihin palveluihin (liikennepuisto, uimaranta, luontopolku, Pikku lahden palvelut jne). Toiminnan tarkoituksena olisi tukea etenkin päi vähoitopalvelujen ulkopuolella olevia perheitä ja lapsia ympäri vuo den. Merellinen leikki- ja liikuntapuisto olisi muunneltavissa myös ikääntyvien sekä kuntoliikunnan tarpeita palvelemaan. Alueelle olisi sijoitetta vissa mm. minigolf-rata, kotieläinpihatto, alue vesipuistolle sekä reitis tö pienille vesikulkuvälineille, vuodenajat huomioiden. Vain mielikuvi tus on rajana suunniteltaessa tätä koko talousalueellemme suunnat tua toimintaa." Valtuutettu Katja Hännisen esittämä Vasemmmistoliiton valtuustoryh män valtuustoaloite julkisesta kuulemisesta kuntalaisaloit teiden käsittelyssä: "Valtakunnallinen kansalaisaloite on nostanut suoremman demokratian profiilia Suomessa. Kansalais- ja kuntalaisaloitteet eivät aina lunasta tekijöidensä odotuksia ja ovatkin saaneet osakseen kritiikkiä lu medemokratiasta. Aloitteiden suurin arvo on kuitenkin siinä, että ne nostavat tärkeitä asioita julkiseen keskusteluun. Kuntalaisaloite on monin tavoin samanlainen väline kuin kansalaisaloite, mutta siitä puuttuu oleellinen tekijä: julkinen kuuleminen. Uudessa kuntalaissa korostuu asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien lisääminen. Aloitteissa on usein sektorit ylittäviä esityksiä, joiden käsittely vaatii yhteisvalmistelua. Perusteellinen käsittely vaatii myös asiantuntijalautakunnan kuulemista. Esitämme, että Raahessa otetaan pian käyttöön kansalaisaloitteissa käy tössä oleva yhteiskuuleminen, jossa aloitteen tekijät kutsutaan yh teis keskusteluun viranhaltijoiden ja päättäjien kanssa.

5 Näin toteutetaan keskustelevaa demokratiaa, jossa poliittinen toiminta nähdään tasavertaisten kansalaisten vuorovaikutuksena ja jossa kansalaiset pyrkivät yhteisymmärrykseen siitä, miten aloitteen tavoitteita pitää edistää. Samalla myös valmistelijoiden näkemys avartuu." Valtuutettu Jouko Vasankarin kysymys /Vihannin päivätoi mintakeskuksen siirto: "Keskuksen toiminta on jatkunut vuodesta Se on tarkoitettu mielenterveyskuntoutujille (joukossa päihdeongelmaisiakin). Tarkoituksena on ehkäistä pitkiä sairaalajaksoja, syrjäytymistä ja lieventää yksinäisyyttä. Asiakkaista suurin osa on yksinäisiä, joilla on vain yhteyksiä kauppaan ja terveyskeskukseen. Toimintakeskuksella on ollut vuokratilat Vihannin kantissa. Saadun tiedon mukaan toiminta on tarkoitus siirtää ns. olotilalle, joka on nuoria varten iltaisin. Tässä tilassa ei ole mahdollisuutta laittaa mm. ruokaa itse, joka on hyvin tärkeää terapeuttisesti. Siellä ei ole as kartelutilaa kuten nykyisin alakerrassa, missä höyläpenkki, kangas puut yms. Toiminnassa on tullut hyvin esille vertaistuen merkitys. Se, että myös heikompiosaisella ihmisellä on tuttu ja turvallinen paikka, jossa kokoontua ja siellä on ihminen, joka kuuntelee, on todella tärkeää. Myös kuntouttavassa työtoiminnassa paikka on ollut tärkeä, samoin yhdys kuntapalvelussa. Säästö, jos sellaista haetaan paikan muutoksella, menetetään muutaman päivän lisähoidolla sairaaloissa, johon muu tos todennäköisesti johtaa monenkin asiakkaan kohdalla. Pitää selvittää ja ennakoida, voiko tällaiset toiminnat olla samassa tilassa. Toimintaa pitää kehittää ja uusia visioita nähdä, mutta vedotaan, että paikka pitää olla ainakin vuoteen 2016 samana, kuten yhdistymissopimuksessa sovittiin. Muutosta pitää selvittää kollektiivisesti, ei yhden viranhaltijan pakkopäätöksellä. Asia pitää siirtää ainakin aluelautakuntaan käsittelyyn." Valtuutettu Marina Alaperen valtuustoaloite /Tasa-arvo kaupungin strategiassa: "Kun tuli esille, että kaupungissa ei ole päivitetty tasa-arvosuunnitelmaa 8 v. Huomasin myös kaupungin strategiassa ei ole korostettu ta sa-arvoasiaa. Tämän perusteella haluan ehdottaa, että lisätään kaupungin strategi-

6 aan seuraava lause: On tärkeä toimia tasa-arvon ja oikeudenmukaisesti." Valtuutettu Sari Niemelän kysymys /Työkokeilu: "Taannoin oli puhetta työttömistä. 1. Kuinka paljon Raahen alueella on työkokeilussa henkilöitä 9 päi väpalkalla? Nämähän eivät ole työttömiä ja näin listat saa pie nem miksi. 2. Mikä on syy millä voi kieltäytyä kokeilusta menettämättä työttömyyskorvausta ja 20 % toimeentulon alenemaa?" Valtuutettu Sari Niemelän kysymys /Tuntihinta: "Mikä oli vuoden kaupungin omistamien kuorma-autojen tuntihinta? Sis. autojen huoltokulut, polttoaineet, vakuutukset, kuskien palkat ym. Elikkä kaikki mitä hintaan kuuluu." Valtuutettu Sari Niemelän kysymys /Kultakaivos: "Kultakaivoksen hiekkapöly sisältää myrkyllisiä aineita. Lehtitietojen mukaan ei ole vaarallisia pitoisuuksia. Arseeni ja rikki on luokiteltu aineeksi, joka on myrkyllistä ja vaarallista ympäristölle, eläimille ja ihmisille. Arseeni estää soluhengityksen, jo ka estää hapen kulkeutumista ja lisäksi aiheuttaa veren ja ihon siner tymistä. Se nostaa aikuisten riskiä sairastua keuhko-, virtsarakko-, iho-, munuais- ja maksasyöpiin sekä vaurioittaa luuydintä ja siitä on suuret seuraukset. Lisäksi altistuminen nuorena lisää lapsuusiän maksasyöpäkuolleisuutta. Suljetussa tilassa altistumiseen suositel laan ilmanvaihtoa ja lääkärin hoitoa. (Alue on ulkona ja yli 100 heh taaria iso ja päästöt hyvin hienojakoista.) Aine voi imeytyä elimistöön hengitysteitse sekä nieltynä. Pitkäaikainen altistuminen aiheuttaa mit tavia terveydellisiä haittoja ja vaarana on jopa kuolema. Lisäksi tämä vahingoittaa lisääntymistä ja kehitystä. Molempien aineiden vaikutuk sen altistuneita kehoitetaan lääkärin hoitoon. 1. Mikä on kultakaivoksen rikastehiekan alkuperäinen käsittelytarkoitus? 2. Mikä päästöjen vaikutus on vuoden päästä ihmisissä, jotka asuvat pölyn vaikutuksen alueella? Nyt leviää luontoon pölynä. Eläimet syövät kasveja ja esim. hirvenpyynti on menossa ja ihmiset syövät niitä. Myrkyn ketju ihmi sen elimistöön on valmis. 3. Mikä vaikutus on alueen marjastuksen kannalta? 4. Missä on alueen lähin pohjavesialue, koska rikki liotessaan veteen aiheuttaa haitallisia happoja maaperään? 5. Kuka on vastuussa, jos alueen ihmisillä tulee terveydellisiä hait-

7 toja? 6. Mihin asti pöly leviää eri tuulensuunnilla ja voimakkuuksilla? Esim. jos on m/s. 7. Miten suuret tuulivoimalat vaikuttavat alueen ilmavirtauksiin? 8. Kuka on loppupelissä korvausvelvollinen alueen puhdistamises ta? 9. Raahen kaupungin pitäisi huolehtia siitä, että mittauksen suorittaa puolueeton taho. Ei nykyisten toiminnan harjoittajien palkkaama edustaja." Valtuutettu Viljo Lehmuskedon kysymys /Vam maispalvelu lain li sä kustannukset: "Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan sairaanhoitopiirit ovat saamassa muutaman vuoden ikäisestä vammaispalvelulaista yllättävän laskun. Potilasvakuutuskeskuksen mukaan kuntien oikeus laskuttaa uuden vammaispalvelulain mukaan mm. jo syntymästään vaikeavam maisten asuin- ja avustajapalveluista potilasvakuutuskeskusta merkit see sairaanhoitopiireille n. 120 miljoonan euron lisälaskua. Menoerä on yllättänyt sekä potilasvakuutuskeskuksen että sairaanhoitopiirit. Ne lähettävät tietysti lisälaskun kunnille. Potilasvakuutuskeskuksen peruskustannuksiin osallistuu sairaanhoitopiirit. Tosiasiassa kunnat maksavat tämänkin perusjäsenmaksun. Tuntuu erikoiselta, että rahaa kierrätetään edestakaisin ilmeisesti tarkoitus oli ns. suurten kustannusten jonkinlaista tasausta vammaispal veluissa. Kysyn, kuinka suuri lasku näistä kustannuksista tulee Raahelle. Paljonko raahelaisista vammaisista on laskutettu potilasvakuutuskeskus ta." Valtuutettu Viljo Lehmuskedon esittämä Vasemmistoliiton valtuustoryhmän valtuustoaloite /Vanhusten palveluasuntojen rakentamisen uudelleen selvittäminen: "Valtuutettu Matti Tyybäkinoja esitti vasemmistoliiton valtuustoryhmän ja usean keskustan valtuutetun allekirjoittaman aloitteen toimikunnan asettamisesta selvittämään vanhusten palvelutaloasiaa. Vastauksissa viitattiin mm. YIT hankkeeseen viitattu. Siihen oli mukaan tulossa mm. Caritas säätiö. Hanke eteni ja sitten se kuitenkin lopahti. Nyt tuo suunniteltu tontti on edelleen tyhjä. Hanke on kuiten kin kesken, vai onko se haudattu. Entisen valtion virastotalon naapuritontille kaavailtiin myös hanketta, jossa olisi ollut asumis- ja muita palveluja vanhuksille. Julkisuudessa

8 olleiden tietojen mukaan koko hankkeen alkuperäinen toimija on myy nyt tontin. Mahtaako tarkoitus muuttua? Nyt KH:n viimeisessä kokouksessa puollettiin Lakea Oy:n uutta hanketta. Yhtiön omistaa 15 pohjalaista kuntaa (Seinäjoki, Vaa sa, Lapua, Kokkola, Alavus, Ilmajoki, Kurikka, Nivala, Kauhajoki, Iso kyrö, Pietarsaari, Alajärvi, Kauhava, Sievi ja Teuva. Yhtiö on perustet tu vuonna 1975 nimellä Pohjanmaan Haka). Joutuu kysymään, onko oikein ohittaa paikallinen Caritas säätiö. Monista keskeneräisiä hank keista on päästä eteenpäin. Esitämme, että hankkeet selvitetään nopeasti, mitkä niistä on toteutettavissa ja muiden osalta tontit suunnitellaan muuhun käyttöön." Valtuutettu Niilo Ojalan esittämä Vasemmistoliiton valtuustoryhmän valtuustoaloite pöytäkirjojen julkaisemisesta: "Kaupunginvaltuuston ja -hallituksen sekä lautakuntien pöytäkirjat no peasti nettiin. Aikaisemmin oli käytäntö, että em. toimielimen pöytäkirjat laitettiin jopa tarkistamattomina nettiin (viimeinen KH ja KV ). Nyt on tapauksia, että viikko tolkulla joutuu odottamaan niiden tuloa nettiin. Jos haluaa saada asiasta tiedon, on käytävä raatihuoneella ja se aiheuttaa paljon työtä työntekijöille. Päinvastoin, jos ne saisi heti netistä. Puhe paperittomasta käytännöstä ei toteudu. Tiedon kulku ainakin kv ja kh ja lautakuntien jäsenille pitää olla nopeaa. On järjestelmiä, missä valinnainen pöytäkirja ja esityslista voidaan valituille henkilöille eli päättäjille julkaista ennen kuin se on julki sessa jaossa ja nähtävillä netissä. Nykyinen näin tiukka salaisuus tulkinta ei ole joustava. Suurin syy lienee se, että puheenjohtajat sekä pöytäkirjantarkastajat eivät päätöksistä huolimatta käy tarkistamassa pöytäkirjaa päätettynä tarkastuspäivänä. Näin ollen myöskään pöytäkirjan nähtävillä pitopäivänä ei ole laillista eikä virallinen pöytäkirja ole esillä päätettynä päivänä. Esitämme, että palaamme vanhaan käytäntöön tarkistamaton pöytäkirja pannaan heti nettiin. Näin saamme takaisin joustavan käytännön, emmekä lisää turhaa työtä kaupungin työntekijöille." Valtuutettu Joni Lackström kysyi järjestetäänkö maahanmuuttajille omassa ammattioppilaitoksessa kielikoe. Valtuutettu Marina Alapere kiitteli kaupungin venäjänkielisistä nettisi-

9 vuista.