3 - määritelmät kohta 3) Perustelut

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "3 - määritelmät kohta 3) Perustelut"

Transkriptio

1 HALLITUKSEN ESITYS HE 20/2013 VP SÄHKÖMARKKINALAKI FORTUMIN MUUTOSEHDOTUKSET (FORTUM SÄHKÖNSIIRTO OY) Alla olemme esittäneet rinnakkain hallituksen esitykseen sisältyvän lainkohdan, johon toivomme muutosta tai tarkennusta ja sitä koskevan muutosehdotuksemme. Muutokset on tuotu esiin siten, että poistettavaksi esittämämme kohta on alleviivattu hallituksen esityksen tekstin siteerauksessa ja kuhunkin lainkohtaan esitetyt lisäykset on esitetty lihavoituna Fortumin muutosehdotuksessa. 3 - määritelmät kohta 3) Tässä laissa tarkoitetaan: 3) suurjännitteisellä jakeluverkolla nimellisjännitteeltään 110 kilovoltin paikallista tai alueellista sähköverkkoa tai - johtoa, joka ei ole liittymisjohto ja joka ei ylitä valtakunnan rajaa; Tässä laissa tarkoitetaan: 3) suurjännitteisellä jakeluverkolla nimellisjännitteeltään vähintään 110 kilovoltin paikallista tai alueellista sähköverkkoa tai -johtoa, joka ei ylitä valtakunnan rajaa; Muiden verkkokategorioiden osalta, eli jakeluverkon ja kantaverkon osalta, ei ole lain määritelmiin (3 2 kohta ja 31 ) sisällytetty vastaavaa rajausta liittymisjohtojen poissulkemiseksi kyseisestä verkkokategoriasta. Johdonmukaisuuden vuoksi pitäisimme parempana, että asiaa ei erikseen korostettaisi suujännitteisen jakeluverkon määritelmässäkään. Tämä olisi myös perusteltua sen vuoksi, että liittymisjohdon tulkintaan liittyvät haasteet korostuvat nimenomaan suurjännitteisen jakeluverkon osalta, koska niihin tyypillisesti kuuluu myös säteittäisiä suurjännitejohtoja, jotka palvelevat vain muutamaa asiakasta. Tällöin esimerkiksi yksittäisen liittyjän irtisanoessa liittymänsä (esim. tehtaan lakkautus) voisi oikeudellinen luonne muuttua niin, että siitä tulisi lain määritelmien mukainen liittymisjohto, jolloin se ei enää kuuluisi suurjännitteiseen jakeluverkkoon. Emme pidä tarkoituksenmukaisena, että johtojen status ja sitä kautta myös säännellyn verkkoliiketoiminnan piiriin kuuluvan verkon laajuus riippuisi esimerkissä mainitulla tavalla yksittäisten liittyjien ratkaisuista. Edellä kuvattujen ongelmallisten tilanteiden syntymistä voidaan torjua myös tarkentamalla 3 1 momentin 5 kohdan mukaista liittymisjohdon määritelmää jäljempänä esitettävällä tavalla. Lisäksi esitämme, suurjännitteisen jakeluverkon määritelmää muutettavaksi siten, että se ei rajaudu ainoastaan 110 kilovoltin jännitetason sähköverkkoon vaan voi sisältää myös tätä korkeamman jännitetason säteittäisiä sähköjohtoja. Emme pidä tarkoituksen mukaisena suurjännitteisen jakeluverkon rajaamista vain yhdelle jännitetasolle, vaan katsomme, että myös jatkossa myös muiden

2 kuin kantaverkonhaltijan tulisi olla mahdollista rakentaa alueellista verkonkehittämistä palvelevia esim. 220 kilovoltin sähköjohtoja. Lainsäädäntö ei ole tähän saakka estänyt alueverkonhaltijoita myös tällaisten 110 kilovolttia korkeamman jännitetason johtojen rakentamista ja omistamista. 3 määritelmät kohta 5) liittymisjohto Tässä laissa tarkoitetaan: 5) liittymisjohdolla yhtä sähkönkäyttöpaikkaa taikka yhtä tai useampaa voimalaitosta varten rakennettua sähköjohtoa, jolla liittyjä tai liittyjät liitetään sähköverkkoon; Tässä laissa tarkoitetaan: 5) liittymisjohdolla yhtä sähkönkäyttöpaikkaa taikka yhtä tai useampaa voimalaitosta varten rakennettua sähköjohtoa, jolla liittyjä tai liittyjät liitetään sähköverkkoon ja joka päättyy verkonhaltijan verkkoon liittymissopimuksessa määritellyssä liittymispisteessä; Sähkömarkkinalain noudattamista valvova Energiamarkkinavirasto on sähkömarkkinalakia tulkitessaan lähtenyt siitä, että liittymisjohdot eivät kuulu luvanvaraisen sähköverkkotoiminnan piiriin eikä niihin liittyviä kustannuksia saa kattaa verkkopalvelumaksuilla. Liittymisjohtojen ei katsota kuuluvan luvanvaraisen sähköverkkotoiminnan piiriin edes siinä tapauksessa, että sähköverkkoluvan omaava verkonhaltija omistaisi johdon ja vastaisi sen käytöstä ja ylläpidosta. Liittymisjohdon tulkinnalla on verkonhaltijalle erittäin suuri merkitys sillä se määrittää myös sen, mitkä omaisuuserät ja kustannukset otetaan huomioon määriteltäessä verkkopalvelumaksujen suuruutta. Asian rajaaminen lakiehdotuksessa esitetyn ja jo voimassa olevankin lain mukaisella liittymisjohdon määritelmällä on osoittautunut ongelmalliseksi siinä ilmenneiden tulkinnanvaraisuuksien johdosta. Liittymisjohdon määritelmän tarkentamistarvetta korostaa lakiin otettu uusi määritelmä suurjännitteistä jakeluverkosta, johon ei määritelmän mukaan kuulu liittymisjohdot. Ehdotuksemme perustuu siihen, että lakiin kirjatussa liittymisjohdon määrittelyssä otettaisiin huomioon verkonhaltijan ja asiakkaan välisessä liittymissopimuksessa määritelty liittymispiste eli kohta, missä liittyjä liittyy verkonhaltijan verkkoon. Liittymissopimuksessa määritelty liittymispiste määrittää yleisesti myös verkonhaltijan ja liittyjän omistuksen rajan. Myös yleisessä kielenkäytössä liittymisjohdolla tarkoitetaan nimenomaan liittyjän rakennuttamaa johtoa, joka liitetään verkonhaltijan verkkoon liittymissopimuksessa määritellyssä liittymispisteessä.

3 Verkonhaltijaa koskevien yleisten velvoitteiden nojalla myös liittymispisteen määrittelyn liittymissopimuksessa tulee tapahtua yhtäläisin ja syrjimättömin periaattein. Liittymispisteen määrittelyyn otetaan kantaa myös Energiamarkkinaviraston kaikille verkonhaltijoille liittymien hinnoittelua koskevissa menetelmissä. Esitetyn lisäyksen myötä liittymispiste määrittäisi omistuksen ja vastuiden lisäksi yksiselitteisellä tavalla sen, missä kulkee luvanvaraisen sähköverkkoliiketoiminnan raja ja lopulta myös sen mitä kustannuksia ja omaisuuseriä voidaan ja tulee ottaa huomioon verkkopalvelujen hinnoittelussa. Erityisesti ehdottamallamme lisäyksellä vältetään ne tulkintaongelmat, jotka syntyisivät esitetyn suurjännitteisen jakeluverkon määritelmästä. Suurjännitteisenä jakeluverkkona pidetään ehdotuksen mukaan 110 kilovoltin paikallista tai alueellista sähköverkkoa tai -johtoa, joka ei ole liittymisjohto. Sähköyhtiöiden omistuksessa ja vastuulla on niin Fortumilla kuin muillakin kuitenkin lukuisia säteittäisiä johtoja, joihin on liittyneenä vain yksi tuotanto- tai käyttöpaikka. Toisesta päästä nämä aiemmin terminologian mukaisesti alueverkkoon kuuluvat säteittäiset johdot ovat liittyneenä joko verkonhaltijan omaan alueverkkoon tai esimerkiksi kantaverkkoon, mistä on sitten vedetty haarajohto asiakkaan muuntajalle, mihin myös liittymispiste on määritelty Mikäli liittämisjohdon määritelmää ei muuteta esittämällämme tavalla, eivät nämä johdot kuuluisi enää mihinkään laissa mainittuun verkkokategoriaan ja niihin perustuvien siirtomaksujen periminen siten ilmeisesti sääntelyn ulkopuolelle. Emme pidä tällaista muutosta tarkoituksenmukaisena emmekä usko esityksellä siihen pyritynkään mom - hankeluvan myöntäminen - poikkeukset tarveharkinnasta Hankeluvan myöntämisen edellytyksenä on, että sähköjohdon rakentaminen on sähkön siirron turvaamiseksi tarpeellista. Valtakunnan rajan ylittävän sähköjohdon hankeluvan myöntämisen edellytyksenä on lisäksi, että sähköjohdon rakentaminen on muutoinkin sähkömarkkinoiden kehityksen ja vastavuoroisuuden kannalta tarkoituksenmukaista. Jos hakemus ei koske valtakunnan rajan ylittävää sähköjohtoa, on hankelupa 1 momentin estämättä myönnettävä: 1) liittymisjohdolle, jolla sähkönkäyttöpaikka taikka yksi tai useampi voimalaitos liitetään lähimpään nimellisjännitteeltään vähintään 110 kilovoltin sähköverkkoon; 2) sähköjohdolle, jonka jakeluverkonhaltija rakentaa vastuualueellaan tai Hankeluvan myöntämisen edellytyksenä on, että sähköjohdon rakentaminen on sähkön siirron turvaamiseksi tarpeellista. Valtakunnan rajan ylittävän sähköjohdon hankeluvan myöntämisen edellytyksenä on lisäksi, että sähköjohdon rakentaminen on muutoinkin sähkömarkkinoiden kehityksen ja vastavuoroisuuden kannalta tarkoituksenmukaista. Jos hakemus ei koske valtakunnan rajan ylittävää sähköjohtoa, on hankelupa 1 momentin estämättä myönnettävä: 1) liittymisjohdolle, jolla sähkönkäyttöpaikka taikka yksi tai useampi voimalaitos liitetään lähimpään nimellisjännitteeltään vähintään 110 kilovoltin sähköverkkoon; 2) sähköjohdolle, jonka jakeluverkonhaltija rakentaa vastuualueellaan tai

4 vastuualueeltaan sen ulkopuolelle, jos sähköjohto yhdistää jakeluverkonhaltijan sähköverkon osat toisiinsa tai jakeluverkonhaltijan sähköverkon toiseen sähköverkkoon. vastuualueeltaan sen ulkopuolelle, jos sähköjohto yhdistää jakeluverkonhaltijan sähköverkon osat toisiinsa tai sähköjohdolla liitetään jakeluverkonhaltijan sähköasema lähimpään nimellisjännitteeltään vähintään 110 kilovoltin sähköverkkoon. Voimassa olevan sähkömarkkinalain mukaan sähköverkkolupa on myönnettävä ilman tarveharkintaa johdolle, "jolla vastuualueen jakeluverkonhaltijan sähköasema liitetään lähimpään nimellisjännitteeltään vähintään 110 kilovoltin sähköverkkoon." Voimassa olevan säännöstön perusteella Energiamarkkinavirasto on lupaviranomaisena voinut estää sellaisten korkeajännitejohtojen rakentamisen, jotka eivät ole sähkön siirron turvaamisen kannalta tarpeen vaan niiden tarkoituksena on ainoastaan päästä alueverkonhaltijaa (eli suurjännitteisen jakeluverkonhaltijaa) edullisemman kantaverkkotariffin piiriin. Tällaisen vain tariffien optimointiin tähtäävän johdon rakentamisen salliminen voi joissain tapauksissa johtaa siihen, että jakeluverkkoa aiemmin syöttänyt suurjännitteisen jakeluverkon osa jää tarpeettomaksi. Näin katsomme esitetyn muutoksen voivan johtaa kokonaisuuden kannalta huonompaan lopputulokseen kuin voimassa olevan lainsäädännön mukainen malli. Pidämmekin voimassa olevan lainsäädännön mukaista lähestymistapaa perusteltuna, kun ympäristölliset ja taloudelliset seikat otetaan kokonaisuudessaan huomioon. Esityksemme tähtääkin tältä osin olemassa olevan oikeustilan säilyttämiseen momentti - Verkon kehittämisvelvollisuus Verkonhaltijan tulee riittävän hyvälaatuisen sähkön saannin turvaamiseksi verkkonsa käyttäjille ylläpitää, käyttää ja kehittää sähköverkkoaan sekä yhteyksiä toisiin verkkoihin sähköverkkojen toiminnalle säädettyjen vaatimusten ja verkon käyttäjien kohtuullisten tarpeiden mukaisesti. Ehdotetaan 2 momentin 1-3 kohdat poistettavaksi. Sähköverkko on suunniteltava ja rakennettava ja sitä on ylläpidettävä siten, että: 1) sähköverkko täyttää sähköverkon toiminnan laatuvaatimukset ja sähkönsiirron sekä -jakelun tekninen laatu on muutoinkin hyvä; 2) sähköverkko ja sähköverkkopalvelut

5 toimivat luotettavasti ja varmasti silloin, kun niihin kohdistuu normaaleja odotettavissa olevia ilmastollisia, mekaanisia ja muita ulkoisia häiriöitä; 3) sähköverkko ja sähköverkkopalvelut toimivat mahdollisimman luotettavasti normaaliolojen häiriötilanteissa ja valmiuslaissa (1552/2011) tarkoitetuissa poikkeusoloissa; Verkon kehittämisvelvollisuutta koskeva ehdotuksen 19 1 momentti vastaa asiallisesti sisällöltään voimassa olevan lain kehittämisvelvollisuussäännöstä. Sen mukaan "verkonhaltijan tulee riittävän hyvälaatuisen sähkön saannin turvaamiseksi verkkonsa käyttäjille ylläpitää, käyttää ja kehittää sähköverkkoaan sekä yhteyksiä toisiin verkkoihin sähköverkkojen toiminnalle säädettyjen vaatimusten ja verkon käyttäjien kohtuullisten tarpeiden mukaisesti". Tämän lisäksi lakiin ollaan säätämässä yksityiskohtaiset laatuvaatimukset eri verkoille (50-51 :t), jotka velvoittavat verkonhaltijaa ilman, että sitä tarvitsee tuoda erikseen esiin 19 2 momentissa. Katsomme, että 19 1 momentin yleinen kehittämisvelvollisuus yhdessä :issä säädettyjen laatuvaatimuksien kanssa määrittää riittävän tarkalla tasolla verkonhaltijan velvoitteet sähköverkon kehittämiseksi ja ylläpitämiseksi. Ehdotettu 19 2 momentti ei tuo tässä suhteessa verkonhaltijoille mitään lisäohjeistusta, mutta on omiaan johtamaan tulkintaongelmiin. Erityisen potentiaalisina tulkintaongelmien aiheuttajina pidämme poistettavaksi ehdottamiamme kohtia 1-3. Kohtiin 1 ja 2 ei ole kytketty samanlaisia verkon toimitusvarmuuden kehittämisvelvoitteen arvioinnin joustavuutta lisääviä elementtejä kuin saman pykälän 1 momenttiin, jossa velvoitteen on tarkoitettu koskevan kehittämistä käyttäjien kohtuullisten tarpeiden mukaisesti, tai 51 :n jakeluverkon toiminnan laatuvaatimuksiin, jotka tulevat voimaan asteittain 15 vuoden aikana. Kohdan 3 perusteella voidaan taas kysyä, mitä tarkoittaa sähköverkon mahdollisimman luotettava toiminta valmiuslaissa tarkoitetuissa poikkeusoloissa, jollaisena pidetään mm. sotatilaa. "Mahdollisimman luotettavasti", jättää asian niin auki, että verkon kehittämistä on mahdoton perustaa sen varaan. Selvää kuitenkin on, että tiukasti tulkiten tämä kriteeri olisi johtamassa kansantaloudellisesti täysin ylimitoitettuihin sähköverkkoinvestointeihin. Edellä mainittujen tulkinnanvaraisten säännösten sisällyttäminen sähkömarkkinalakiin on ongelmallista verkonhaltijan oikeusturvan kannalta myös siksi, että ehdotuksen mukaisesti voidaan kehittämisvelvollisuuden rikkomisesta määrätä jatkossa suuruudeltaan merkittävä seuraamusmaksu. Kun velvoitteen sisältö on epäselvä, ei verkonhaltija pysty omalla toiminnallaan varmistuman, että myös jälkikäteisesti arvioituna toiminnan katsotaan täyttävän lain kriteerit ja että seuraamusmaksua koskeva riski voitaisiin näin minimoida. Lopuksi haluamme vielä korostaa, että ehdotetulla lakipaketilla ollaan jo ilman tässä käsiteltyjä lainkohtiakin kiristämässä ja selkeyttämässä jakeluverkon laatuvaatimuksia sekä korottamassa pitkien sähkökatkojen perusteella maksettavien vakiokorvausten maksimirajoja. Katsomme, että näiden lisäksi lainsäädäntöön ei tulisi sisällyttää erittäin tulkinnanvaraisia elementtejä, jotka voivat johtaa

6 ennakoimattomiin muutoksiin sähkömarkkinalain mukaisen vahingonkorvauksen edellytyksenä olevan virheen määrittelyn suhteen kuten myös lain valvontaan liittyvien seuraamusmaksua koskevien kysymysten suhteen. Tulkinnanvaraisilla säännöksillä ei voida saavuttaa niillä tavoiteltavia ohjausvaikutuksia, mutta voidaan lisätä verkonhaltijan liiketoiminnan riskiä tarkoitusta vastaamattomalla tavalla verkkopalvelujen myyntiehtoja ja hinnoittelua koskevat yleiset säännökset - HE:n yksityiskohtaiset perustelut Hinnoittelun kohtuullisuuden arvioinnissa tulisi ottaa huomioon myös verkon kehittämisvelvollisuudesta aiheutuvat investoinnit ja niiden rahoittaminen. Verkonhaltija saattaisi tehtäviensä täyttämiseksi joutua investoimaan niin suuriin hankkeisiin, että sen tavanomaisen toiminnan rahoittamiseen riittävä tulorahoitus ei välttämättä riittäisi rahoittamaan kysymyksessä olevia hankkeita. Tällöin verkonhaltijan tulisi turvautua pääomarahoitukseen. Tämä on perusteltua, koska pääomarahoitus on rahoitusteoreettisesti tehokas tapa rahoittaa investointeja ja sähköverkkotoiminta on sen monopoliluonne huomioon ottaen vähäriskistä liiketoimintaa. Esitämme, että talousvaliokunta pyytää perustuslakivaliokuntaa arvioimaan esitetyn sähkömarkkinalain perustuslain mukaisuuden erityisesti omaisuuden suojaa ja elinkeinon vapautta koskevien säännösten osalta. Sähkömarkkinalain vakiintunut lähtökohta on ollut aina sen säätämisestä lähtien, että verkonhaltijan siirtomaksuna asiakkailta kerätty tulo riittää kattamaan verkon käytön, kunnossapidon ja kehittämisen kustannukset sekä antamaan sijoitetulle pääomalle kohtuullisen tuoton. Esityksessä jakeluverkon toiminnalle esitetyt laatuvaatimukset (katkojen keston rajaaminen 6/36 tuntiin) johtaa useiden verkonhaltijoiden kohdalla nykyisten investointitasojen erittäin merkittävään kasvattamiseen seuraavan 15 vuoden aikana. Vaatimusten täyttämiseksi edellytettyjä investointeja ei useissa tapauksissa kyetä kattamaan sähkömarkkinalain vakiintuneen lähtökohdan mukaisesti tulorahoituksella ja kassavirta tuleekin monessa yhtiössä kääntymään negatiiviseksi. Näin varsinkin, jos Energiamarkkinaviraston vahvistamaa valvontamallia ei muuteta merkittävästi. Sähkömarkkinalakia säädettäessä verkkopalvelujen kohtuullisen hinnan vaatimukseen kiinnitettiin erityistä huomioita. Tuolloin talousvaliokunta totesi lausunnossaan (TaVM 56/1994) seuraavasti: "Verkonhaltijoiden keräämien maksujen tulee ilmeisesti vastata verkkotoiminnan ja verkon ylläpidon kustannuksia. Tämän lisäksi verkonhaltijalla on oikeus odottaa, että tulonmuodostus on riittävä verkon kehittämiseen; verkon kehittäminen on verkonhaltijalle lakisääteinen velvoite.

7 Pakollisten käyttö-, ylläpito- ja kehittämiskustannusten kattamisen jälkeen sähköverkon tulonmuodostuksen tulee lopuksi riittää antamaan verkonhaltijalle kohtuullinen tuotto sijoitetulle pääomalle." Myös perustuslakivaliokunta tarkasteli tuolloin asiaa omaisuudensuojan näkökulmasta. Valiokunta totesi lausunnossaan (PeVL19/1994) mm. seuraavasti: "Omaisuuden kohtuullisen käyttömahdollisuuden säilymiseksi verkonhaltijalle tulee turvata kohtuullinen korvaus siirtopalveluista (vrt. PeVL 2/1986 vp). Näin tulkittuna lakiehdotus voidaan 10 :n kannalta käsitellä tavallisessa lainsäädäntöjärjestyksessä." Useilla jakeluverkonhaltijoilla tulorahoitus ei tule riittämään jakeluverkonhaltijoille asetettujen laatukriteerien toteuttamiseksi tarpeellisten investointien, muiden kustannusten sekä sijoitetulle pääomalle maksettavan kohtuullisen tuoton kattamiseen. Ongelma voi pahimmillaan koskea koko ajanjaksoa lain voimaantulosta aina vuoteen 2028 saakka. Tilanne on perustuslain turvamaan omaisuuden suojan näkökulmasta aivan uusi eikä asiaa ole käsitelty lainkaan perustuslakivaliokunnassa, kun se on arvioinut sähkömarkkinalain ja sen muutosten perustuslain mukaisuutta. Tämän vuoksi pyydämme, että talousvaliokunta pyytäisi perustuslakivaliokuntaa arvioimaan ehdotuksen perustuslainmukaisuuden tästä näkökulmasta. Lopuksi huomautamme tältä osin, että hallituksen esitykseen kirjattu toteamus siitä, että verkonhaltijan on perusteltua turvautua investointien rahoittamiseksi pääomarahoitukseen, koska tämä on rahoitusteoreettisesti tehokas tapa rahoittaa investointeja. Rahoitusteoreettinen perustelu jää tässä kuitenkin kovin ohueksi. Totta toki on, että investointeja voidaan tulorahoitukseen sijaan rahoittaa myös oman tai vieraan pääoman ehtoisella rahoituksella ja yksittäisen investoinnin kohdalta tämä voi olla myös perusteltua yhtiön liiketoiminnan kannalta. Sen sijaan yhtiön liiketoiminnan kannalta ei voida yleensä pitää perusteltuna sitoutumista 15 vuoden investointiohjelmaan, jos nähdään ohjelman johtavan 15 vuoden ajan negatiiviseen kassavirtaan. 51 Jakeluverkon toiminnan laatuvaatimukset Jakeluverkko on suunniteltava ja rakennettava ja sitä on ylläpidettävä siten, että: 1) verkko täyttää järjestelmävastaavan kantaverkonhaltijan asettamat verkon käyttövarmuutta ja luotettavuutta koskevat vaatimukset; 2) jakeluverkon vioittuminen myrskyn tai lumikuorman seurauksena ei aiheuta asemakaava-alueella verkon käyttäjälle yli 6 tuntia kestävää sähkönjakelun keskeytystä; 3) jakeluverkon vioittuminen myrskyn tai lumikuorman seurauksena ei aiheuta Jakeluverkko on suunniteltava ja rakennettava ja sitä on ylläpidettävä siten, että: 1) verkko täyttää järjestelmävastaavan kantaverkonhaltijan asettamat verkon käyttövarmuutta ja luotettavuutta koskevat vaatimukset; 2) jakeluverkon vioittuminen myrskyn tai lumikuorman seurauksena ei aiheuta asemakaava-alueella verkon käyttäjälle yli 6 tuntia kestävää sähkönjakelun keskeytystä; 3) jakeluverkon vioittuminen myrskyn tai lumikuorman seurauksena ei aiheuta

8 muulla kuin 2 kohdassa tarkoitetulla alueella verkon käyttäjälle yli 36 tuntia kestävää sähkönjakelun keskeytystä. Jakeluverkonhaltija voi määrittää jakeluverkkonsa toiminnan laatuvaatimusten tavoitetason 1 momentin 2 ja 3 kohdasta poiketen paikallisten olosuhteiden mukaisesti saarissa, joihin ei ole siltaa tai vastaavaa muuta kiinteää yhteyttä taikka säännöllisesti liikennöitävää maantielauttayhteyttä. muulla kuin 2 kohdassa tarkoitetulla alueella verkon käyttäjälle yli 36 tuntia kestävää sähkönjakelun keskeytystä. Jakeluverkonhaltija voi määrittää jakeluverkkonsa toiminnan laatuvaatimusten tavoitetason 1 momentin 3 kohdasta poiketen seuraavien edellytysten täyttyessä: a) käyttökohde sijaitsee saaressa, johon ei ole siltaa tai vastaavaa muuta kiinteää yhteyttä taikka säännöllisesti liikennöitävää maantielauttayhteyttä; tai b) käyttökohteen viiden viimeksi kuluneen vuoden vuotuinen energiankulutus on ollut enintään 2500 kilowattituntia vuodessa ja kohteen muista yli 2500 kilowattitunnin vuotuisen kulutuksen omaavista käyttöpaikoista etäisen sijainnin vuoksi 1 momentin 3 kohdassa edellytetyn aikarajan saavuttamiseksi vaadittavien toimenpiteiden kustannusten arvioidaan olevan poikkeuksellisen suuret. Ehdotetulla muutoksella tähdätään siihen, että verkonhaltijalla olisi mahdollisuus rajata verkon toimitusvarmuuskriteerien ulkopuolelle etäällä muusta kulutuksesta sijaitsevat kohteet, joissa kulutus on hyvin vähäistä ja joissa käyttöpaikkaa laskettu toimitusvarmuuden parantamisesta aiheutuvat kustannus on poikkeuksellisen suuri. Näin voitaisiin välttää sellaisten investointien tekemistä, joista aiheutuva kustannus ei ole järkevässä suhteessa investoineilla saataviin hyötyihin. Esimerkkinä rajauksen piiriin kuuluvasta kohteesta voidaan mainita erämökki, jonka sähkönkulutus on 100 kwh/a ja vuotuinen siirtopalvelumaksu n 160 euroa ja jota varten on rakennettu asiakaskohtaista verkkoa 3 km. Säävarman verkon rakennuskustannus voi tällaisessa kohteessa olla yhteensä jopa euroa (kaapelointi 3* euroa ja muuntaja euroa) eli siis noin 1000 vuoden siirtomaksujen suuruinen. Tyypillisesti ehdotuksemme mukainen rajaus koskisi muista käyttökohteista etäällä sijaitsevia vapaaajan asuntoja. Vuotuiseen energiankulutuksen perustuva rajaus (2500 kwh) tarkoittaisi käytännössä sitä, että poikkeuksen piiriin ei tällä perusteella pitäisi päätyä sähkölämmitteisiä vakituisessa asuinkäytössä olevia käyttöpaikkoja. Kuten saaristonkin osalta on jo hallituksen esityksessä todettu, tarkoituksena ei ole heikentää poikkeuksen piiriin tulevien käyttöpaikkojen sähkön laatua. Sähkön laatua koskevan standardin SFS-

9 EN mukaisten vaatimusten tulisi yhä täyttyä näissäkin kohteissa. Samaten verkonhaltijaa sitoisi yhä verkon yleinen kehittämisvelvollisuus koko verkon osalta. Ehdotuksen 52 :n mukaisessa kehittämissuunnitelmassa tulisi myös tuoda esiin, miltä osin verkonhaltija on soveltamassa laissa mainittuja poikkeamismahdollisuuksia. Verkonhaltijan suunnittelukriteerien lain mukaisuus myös siinä sovellettujen poikkeamismahdollisuuksien hyödyntämisen osalta olisi viranomaiskontrollin (Energiamarkkinavirasto) alaista. 54 Sähkönjakelupalvelujen aikajaotus jakeluverkossa Jakeluverkonhaltijan on tarjottava jakeluverkossaan loppukäyttäjille yleisen aikajaotuksen mukaisia sähkönjakelupalveluja. Sähkönjakelupalveluun sisältyy vastaavan aikajaotuksen mukainen mittauspalvelu. Yleisen aikajaotuksen mukaisia sähkönjakelupalveluja ovat: 1) tuntimittaukseen perustuva jakelu; 2) yksiaikajakelu; 3) yö- ja päiväenergiaan perustuva kaksiaikajakelu; 4) talviarkipäiväenergiaan ja muuhun energiaan perustuva kausiaikajakelu. Ehdotamme esitetyn lainkohdan poistamista. Emme ymmärrä, mitä tarkoitusta tämä "voimassa olevaa lainsäädäntöä täydentävä" säännös palvelee. Kun säädöksen tarkoitus on hankala ymmärtää, pelkäämme sen johtavan myös ylimääräisiin tulkintaepäselvyyksiin. Voimassa olevassa valtioneuvoston asetuksessa sähkön toimituksen selvityksestä ja mittauksesta ( /66-7 luvun 1 ) on velvoitettu verkonhaltija tarjoamaan asiakkailleen yleisen aikajaotuksen mukaisia mittauspalveluita, jotka vastaavat nyt ehdotetussa pykälässä nimettyjä sähkönjakelupalveluja. Lisäksi Energiamarkkinavirasto on jo voimassa olevan lainsäädännön perusteella lainvoimaisissa päätöksissään (annettu 15.5 ja 29.5.) katsonut, että "asiakas voi valita vapaasti haluamansa myynti- ja siirtotuotteen, mitkä määrittävät tarvittavat vähimmäisvaatimukset tarjotulle mittauspalvelulle". Asiakas on siten jo voimassa olevan lain puitteissa voinut vapaasti valita myynti- ja siirtotuotteensa ilman, että verkonhaltija on voinut tätä rajoittaa, kunhan asiakkaan käytössä olevan mittaustapa on voinut tuottaa tuotteen tarvitseman mittaustiedon. Nyt kun etäluettavat mittarit on otettu laaja-alaisesti käyttöön ja siirrytty tuntikohtaiseen mittaustietojen käsittelyyn, eivät mittaukseen liittyvät tekniset syytkään muodosta rajoitetta asiakkaan valinnan vapaudelle. Ymmärtääksemme asia on tältä osin hyvällä mallilla jo voimassa olevan lainsäädännön perusteella

10 eikä tarvetta täydentävälle laintasoiselle säädökselle ole nähtävissä. Lainkohtaa koskevien perustelujen perusteella voidaan ymmärtää, että säännöksellä halutaan velvoittaa verkonhaltijat tarjoamaan sähkönjakelupalvelua (= siirtotuote?), joissa hinnat määräytyisivät erikseen kunkin aikajaottelussa nimetylle ajan yksikölle. Näin ymmärrettynä tarkoittaisi 1 kohdassa mainittu tuntimittaukseen perustuva jakelu tuntikohtaista hinnoittelua eli eri hintoja eri vuorokauden tunneille. Verkkopalvelujen hinnoittelu, toisin kuin sähkönmyynti, perustuu suurelta osin kiinteille kustannuksille, jotka eivät riipu kullakin hetkellä siirretyn sähkön määrästä. Niinpä on hankala nähdä perusteluja tällaisen hinnoittelumallin rakentamiselle ja tarjoamiselle. Tuntikohtainen siirron hinnoittelu on myös omiaan sotkemaan sen ohjausvaikutuksen, mihin energian myynnin tuntikohtainen hinnoittelu voi perustellusti johtaa. Edellä mainituilla perusteilla ehdotamme lainkohdan poistamista ja oikeustilan jättämistä tältä osin ennalleen Etäisyydestä riippumaton sähkönjakelun hinnoittelu jakeluverkossa Sähkönjakelun hinta ei jakeluverkossa saa riippua siitä, missä verkon käyttäjä maantieteellisesti sijaitsee verkonhaltijan vastuualueella. Jakeluverkonhaltijan toisistaan maantieteellisesti erillään sijaitsevissa vastuualueen osissa tulee kuitenkin soveltaa omia jakeluhintoja. Energiamarkkinavirasto voi yksittäistapauksessa myöntää poikkeuksen sähkönjakelun erillisten hintojen soveltamisesta, jos jakeluverkonhaltijan vastuualueen osien kustannustasot ja hinnoitteluperusteet eivät poikkea merkittävästi toisistaan. Ehdotamme lakiin lisättäväksi seuraavaa voimaantulosäännöstä: Lain 55 :n säännöstä siirtopalvelujen erillisestä hinnoittelusta sovelletaan jakeluverkonhaltijan maantieteellisesti toisistaan erillään sijaitseviin vastuualueen osiin, jotka on muodostettu jälkeen.

11 Ehdotetun sisältöinen säännös sisältyy jo voimassa olevaan sähkömarkkinalain 15 3 momenttiin. Se sisällytettiin sähkömarkkinalakiin voimaantulleen lain muutoksen (laki /1172) yhteydessä. Muutokseen liittyvä voimaantulosäännös kuuluu seuraavasti: Lain 15 :n 3 momentin säännöstä siirtopalvelujen erillisestä hinnoittelusta sovelletaan jakeluverkonhaltijan maantieteellisesti toisistaan erillään sijaitseviin vastuualueen osiin, jotka on muodostettu lain voimaantulon jälkeen. Mikäli nyt esitettyyn sähkömarkkinalakiin ei sisällytetä vastaavaa voimaantulosäännöstä, tarkoittaa tämä sitä, että joudumme purkamaan ennen toteuttamamme maantieteellisten erillisten alueidemme erillisen hinnoittelun. Fortum Sähkönsiirto Oy:n osalta tämä tulee käytännössä merkitsemään porrasmaista hintojen nousua ainakin Koillismaan verkkoalueen (Ranua, Posio, Kuusamo, Yli-Kiiminki, Pudasjärvi, Taivalkoski) asiakkaille, missä asiakastiheys on huomattavasti pienempi kuin muilla verkkoalueillamme. Lakiehdotuksen yksityiskohtaisten perustelujen mukaan "ehdotetulla säännöksellä pyritään pehmentämään yritysjärjestelyiden yhteydessä toteutetuista merkittävistä hinnoittelumuutoksista aiheutuneita suuria muutoksia yksittäisten asiakkaiden tai asiakasryhmien jakeluhintoihin". Mikäli lakiin ei sisällytetä ehdottamaamme voimaantulosäännöstä, johtaa tämä ainakin yhden verkkoalueemme asiakkaiden osalta juuri sellaiseen hinnoittelun muutokseen, mitä säädöksellä on haluttu välttää mom - Jakeluverkonhaltijan laskutus jakeluverkossa Jakeluverkonhaltijan on tarjottava kuluttajille erilaisia maksutapoja sähkönjakelun laskujen maksamiseen. Tarjotuissa vaihtoehdoissa ei saa olla perusteettomia eikä eri asiakasryhmiä syrjiviä ehtoja. Maksutapoina on tarjottava ainakin laskutusjakson mukaiseen kulutukseen perustuva vaihtoehto sekä kuluttajan arvioituun todennäköiseen vuotuiseen sähkönkulutukseen perustuviin tasasuuruisiin maksueriin perustuva vaihtoehto. Jos jakeluverkonhaltija tarjoaa kuluttajille ennakkomaksujärjestelmää, on järjestelmän heijastettava riittävästi kuluttajan arvioitua todennäköistä vuotuista sähkönkulutusta. Toivomme, että valiokunta ottaa lausunnossaan kantaa kyseisen säännöksen tarkoitukseen ja ohjeistaa lain soveltajaa siten sallimaan hallituksen esityksen perusteluissa esitettyjä joustavammat ratkaisut eri maksutapavaihtoehtojen tarjoamisen suhteen.

12 Ehdotettu säännös on johtaa mielestämme epätarkoituksenmukaiseen tulokseen energiatehokkuuden kannalta sekä aiheuttaa suhteettoman suuret kustannukset ehdotuksella tavoiteltuihin hyötyihin verrattuna, jos ehdotettua säännöstä tulkitaan sitä koskevissa yksityiskohtaisissa perusteluissa esitetyllä tavalla. Erityisen ongelmallisena pidämme perustelujen seuraavia lausumia siltä osin kuin niiden perusteella voidaan ymmärtää, että a) verkonhaltijan tulee tarjota uudenlaisena palveluna sähkötiliä ja että aiemmin yleisesti sovellettu vuosittain toteutuneen sähkönkäytön perusteella tasattava laskutuskaan ei täyttäisi lain vaatimusta; b) mikäli verkonhaltija voisi täyttää vaatimuksen vanhanmallisella arviolaskutuksella, tästä rinnakkaisen prosessin ylläpidosta aiheutuvaa kustannusta ei kuitenkaan voitaisi velvoittaa palvelun käyttäjiltä. c) säädöksen tarvetta arvioidaan muutaman vuoden kuluttua uudestaan. a) -kohdan osalta toteamme, että arviomme mukaan esityksen perusteluissa mainitun kaltaisen sähkötilin tarjoamisen mahdollistavien tietojärjestelmämuutosten kustannuksen olevan Fortumin kokoisella jakeluverkonhaltijalle useita miljoonia euroja. Investointi tultaisiin kattamaan lopulta kaikilta asiakkailta kerättävillä siirtomaksuilla. Emme pidä järkevänä velvoittaa verkonhaltijoita tämän suuruusluokan investointeihin, vaan katsomme, että maksuerien vaihtelun joillekin asiakkaille aiheuttamaa ongelmaa tulisi pyrkiä ratkaisemaan kevyemmin keinoin. Varsinkin, kun säännöksen tarvetta tullaan esityksen perustelujen mukaan arvioimaan myöhemmin. "Sähkötilin" kehittämistä kevyempänä keinona pidämme vanhanmallisen arviolaskun tuottamista asiakkaalle. b) -kohdan osalta toteamme, että vanhan mallinen arviolasku pystytään tuottamaan asiakkaalle ilman sähkötilin tarjoamisen edellyttämiä merkittäviä investointeja. Fortumin tapauksessa vanhanmallisen arviolaskun tuottaminen edellyttää rinnakkaisen prosessin ylläpitämistä, sillä järjestelmämme on päivitetty tuottamaan kulutukseen perustuvia laskuja, kun mittauksesta annetun asetuksen perusteella Suomessa on siirrytty kulutuksen tuntitason mittaamiseen etäluettavilla mittareilla. Pidämme perusteltuna kustannusvastaavan hinnoittelun näkökulmasta, että rinnakkaisen prosessin ylläpitämisestä aiheutuva kustannus voidaan periä palvelun käyttäjiltä mom - Vakiokorvaus Loppukäyttäjällä on oikeus sähkönjakelun tai toimituksen yhtäjaksoisen keskeytymisen perusteella vakiokorvaukseen, jos jakeluverkonhaltija tai vähittäismyyjä, joka toimittaa sähköä loppukäyttäjälle kiinteistön tai sitä vastaavan kiinteistöryhmän sisäisen sähköverkon kautta, ei osoita, että sähkönjakelun tai sähköntoimituksen keskeytyminen johtuu hänen vaikutusmahdollisuuksiensa ulkopuolella Muulla loppukäyttäjällä kuin vapaa-ajan asunnon haltijalla on oikeus sähkönjakelun tai toimituksen yhtäjaksoisen keskeytymisen perusteella vakiokorvaukseen, jos jakeluverkonhaltija tai vähittäismyyjä, joka toimittaa sähköä loppukäyttäjälle kiinteistön tai sitä vastaavan kiinteistöryhmän sisäisen sähköverkon kautta, ei osoita, että sähkönjakelun tai sähköntoimituksen keskeytyminen johtuu hänen

13 olevasta esteestä, jota hänen ei kohtuudella voida edellyttää ottavan huomioon toiminnassaan ja jonka seurauksia hän ei kaikkea huolellisuutta noudattaen olisi voinut välttää tai voittaa. vaikutusmahdollisuuksiensa ulkopuolella olevasta esteestä, jota hänen ei kohtuudella voida edellyttää ottavan huomioon toiminnassaan ja jonka seurauksia hän ei kaikkea huolellisuutta noudattaen olisi voinut välttää tai voittaa. Vakiokorvausten tarkoituksena on hyvittää asiakkaalle hänen sähkökatkosta kokemaa haittaa riippumatta siitä, onko asiakkaalle aiheutunut vahingonkorvaussäädöksen perusteella korvattavaa vahinkoa. Sähkönjakelussa olleen virheen perusteella maksettavat vahingonkorvaukset maksetaan vakiokorvauksesta riippumatta eikä maksettu vakiokorvaus vähennä maksettavaksi tulevan vahingonkorvauksen määrää. Esityksessä on tuotu vakiokorvauksiin uusia luokkia siten, että yli 8 vuorokauden keskeytyksistä maksettava vakiokorvaus on suuruudeltaan 150 prosenttia ja yli 12 vuorokauden keskeytyksistä maksettava vakiokorvaus 200 prosenttia vuotuisesta verkkopalvelumaksusta. Katsomme, että varsinkin näissä pitkissä katkoissa vakiokorvauksen suuruus on suhteettoman suuri katkosta asiakkaalle tyypillisesti aiheutuvaan haittaan. Vapaa-ajan asuntojen osalta katkot voivat sattua aikaan, jolloin asiakas ei ole edes paikan päällä. Toisaalta asiakas ei ole sidottu vapaa-ajan asunnolla olemiseen ja asumiseen samalla tavalla kuin vakituisen asunnon asukas. Etäluettavien mittarien yleistymisen myötä verkonhaltijoiden mahdollisuudet saada yksityiskohtaisempaa tietoa sähkönjakelun häiriöistä ovat parantuneet ja parantumassa merkittävästi. Kun vakiokorvauksen perusteena olevan katkon hetki lasketaan siitä, kun verkonhaltija sai sen verkkotietojärjestelmän kautta tietoonsa, tarkoittaa tämä sitä, että verkonhaltijan tulee maksaa vapaaajan asuntojen haltijoille vakiokorvauksia keskeytyksen perusteella vaikka nämä eivät paikalla olisi olleetkaan eivätkä siten edes ole tietoisia keskeytyksestä. Pidämme vakiokorvausten maksamista tällaisessa tilanteessa perusteettomana mom - Vastuutahot Loppukäyttäjällä on aina oikeus esittää virheeseen sekä 100 :ssä tarkoitettuun sähkönjakelun keskeytymiseen perustuvat vaatimuksensa jakeluverkonhaltijalle. Loppukäyttäjällä on aina oikeus esittää virheeseen sekä 100 :ssä tarkoitettuun sähkönjakelun keskeytymiseen perustuvat vaatimuksensa jakeluverkonhaltijalle lukuun ottamatta myyjän virheelliseen tai viivästyneeseen laskuun perustuvia vaatimuksia.

14 Emme pidä perusteltuna, että jakeluverkonhaltija voisi joutua vastuuseen myyjän laskuissa ilmenevistä ongelmista. Viime vuosilta on löydettävissä valitettavia esimerkkejä markkinoille tulleiden uusien myyjien laajamittaisista ongelmista laskutuksen suhteen. Ongelmat ovat johtuneet vain ja ainoastaan myyjien puutteellisista ja osin jopa kyseenalaisista toimintatavoista. Emme näe mitään perustetta sille, että verkonhaltija voisi lain perusteella vastuuseen siihen nähden täysin ulkopuolisten myyjien puutteellisista tai virheellisistä menettelyistä.

15 LAKI SÄHKÖ- JA MAAKAASUMARKKINODEN VALVONNASTA 10 1 ja 3 mom - Verkkopalveluiden hinnoittelua koskevien vahvistuspäätösten voimassaolo Energiamarkkinaviraston tulee päätöksellään (vahvistuspäätös) vahvistaa verkonhaltijan, järjestelmävastaavan kantaverkonhaltijan ja järjestelmävastaavan siirtoverkonhaltijan sekä nesteytetyn maakaasun käsittelylaitoksen haltijan noudatettaviksi seuraavat palvelujen ehdot ja palvelujen hinnoittelua koskevat menetelmät ennen niiden käyttöönottamista: 1) menetelmät verkonhaltijan verkkotoiminnan tuoton ja siirtopalvelusta perittävien maksujen määrittämiseksi valvontajakson aikana; Vahvistuspäätös, jossa määrätään 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetuista menetelmistä, on voimassa kahden toisiaan seuraavan neljän vuoden pituisen valvontajakson ajan. Lainkohdan yksityiskohtaiset perustelut: " Pykälän 1 momentin 1 kohdan menetelmiä koskevaa päätöstä sovellettaisiin kahden toisiaan seuraavan neljän vuoden pituisen valvontajakson ajan. Ennen uuden valvontajakson alkamista Energiamarkkinaviraston tulisi valmistella uusi vahvistuspäätösluonnos, jossa päätöksen sisältämiä menetelmiä on tarpeen mukaan kehitetty valvonnasta saatujen kokemusten perusteella." Energiamarkkinaviraston tulee päätöksellään (vahvistuspäätös) vahvistaa verkonhaltijan, järjestelmävastaavan kantaverkonhaltijan ja järjestelmävastaavan siirtoverkonhaltijan sekä nesteytetyn maakaasun käsittelylaitoksen haltijan noudatettaviksi seuraavat palvelujen ehdot ja palvelujen hinnoittelua koskevat menetelmät ennen niiden käyttöönottamista: 1) menetelmät verkonhaltijan verkkotoiminnan tuoton ja siirtopalvelusta perittävien maksujen määrittämiseksi valvontajakson aikana; Vahvistuspäätös, jossa määrätään 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetuista menetelmistä, on voimassa kahden toisiaan seuraavan neljän vuoden pituisen valvontajakson ajan. Lainkohdan yksityiskohtaiset perustelut: " Pykälän 1 momentin 1 kohdan menetelmiä koskevaa päätöstä sovellettaisiin kahden toisiaan seuraavan neljän vuoden pituisen valvontajakson ajan. Ennen uuden valvontajakson alkamista Energiamarkkinaviraston tulisi valmistella uusi vahvistuspäätösluonnos, jossa päätöksen sisältämiä menetelmiä on tarpeen mukaan kehitetty valvonnasta saatujen kokemusten perusteella." Yllä siteeratut kohdat ehdotuksessa vaikuttavat osin ristiriitaisilta korostetuilta osiltaan. Ristiriita johtuu siitä, että toisaalta todetaan verkonhaltijan tuoton ja siirtopalveluiden määrittämistä koskevan vahvistuspäätöksen olevan voimassa kahden toisiaan seuraavan valvontajakson ajan. Toisaalta puhuta

16 puhutaan menetelmistä maksujen määrittämiseksi valvontajakson aikana (huom. valvontajakso yksikössä) ja Energiamarkkinaviraston velvollisuudesta valmistella uusi vahvistuspäätös ennen uuden valvontajakson alkamista. Taloudellisen valvonnan osalta tulisi olla yksiselitteisen selvää, mitä valvontapäätöstä kullakin valvontajaksolla sovelletaan ja missä vaiheessa päätökset tulee antaa. Kunkin valvontajakson hinnoitteluun tulee soveltaa vain yhtä vahvistuspäätöstä. Jos vahvistuspäätöksen on tarkoitus olla voimassa kahden valvontajakson ajan eli kahdeksan vuoden ajan, niin uusi vahvistuspäätös tulee antaa vain joka toiselle valvontajaksolle. Selvyyden vuoksi tämän tulisi käydä paremmin ilmi laista tai sen esitöistä. Toivomme asiaa selkeytettävän valiokunnan kannanotossa mom - Vahvistuspäätöksen muuttaminen Energiamarkkinavirasto voi muuttaa vahvistuspäätöstä antamallaan uudella päätöksellä, jonka käsittely on tullut vireille vahvistuspäätöksen kohteen hakemuksesta tai Energiamarkkinaviraston omasta aloitteesta. Määräajaksi annettua vahvistuspäätöstä voidaan muuttaa päätöksen kohteen tai Energiamarkkinaviraston aloitteesta ja toistaiseksi voimassa olevaa vahvistuspäätöstä Energiamarkkinaviraston aloitteesta, jos: 1) päätöksen kohde on antanut virheellisiä tai puutteellisia tietoja, jotka ovat vaikuttaneet päätöksen sisältöön; 2) muutos perustuu lainsäädännön muuttumiseen; 3) muutos perustuu muutoksenhakutuomioistuimen antamaan ratkaisuun; 4) muutokseen on painava syy päätöksen antamisen jälkeen tapahtuneen olosuhteiden olennaisen muutoksen johdosta; 5) muutokseen on painava syy vanhentuneiden ehtojen tai hinnoittelujärjestelyjen uudistamisen johdosta; Energiamarkkinavirasto voi muuttaa vahvistuspäätöstä antamallaan uudella päätöksellä, jonka käsittely on tullut vireille vahvistuspäätöksen kohteen hakemuksesta tai Energiamarkkinaviraston omasta aloitteesta. Vahvistuspäätöstä voidaan muuttaa Energiamarkkinaviraston aloitteesta vain, jos: 1) päätöksen kohde on antanut virheellisiä tai puutteellisia tietoja, jotka ovat vaikuttaneet päätöksen sisältöön; 2) muutos perustuu lainsäädännön muuttumiseen; 3) muutos perustuu muutoksenhakutuomioistuimen antamaan ratkaisuun; 4) muutokseen on painava syy päätöksen antamisen jälkeen tapahtuneen olosuhteiden olennaisen muutoksen johdosta; 5) muutokseen on painava syy vanhentuneiden ehtojen tai hinnoittelujärjestelyjen uudistamisen johdosta;

17 Esittämällämme muutos vastaa asiallisesti ottaen voimassa olevan sähkömarkkinalain vastaava säännöstä. Hallituksen esityksellä säännöksestä on tehty huomattavasti tulkinnanvaraisempi esim. sen suhteen, millä edellytyksillä ja kenen aloitteesta verkkopalveluehtoihin haluttu muutos voidaan vahvistaa. Lainkohdan perusteluista ei ilmene, miksi säännöstä on näiltä osin ylipäätään haluttu muuttaa. Oma arviomme muutoksen syystä on se, että esityksellä on ilmeisesti haluttu laintasolla rajata verkonhaltijoiden mahdollisuuksia pyytää Energiamarkkinavirastoa muuttamaan verkkopalveluiden hinnoittelua koskevia määräajaksi annettuja vahvistuspäätöksiä. Tämä ei kuitenkaan ole mielestämme pätevä peruste muutokselle. Ensinnäkin on huomattava, että jo voimassa olevan lain perusteella Energiamarkkinavirasto on tulkinnut, että hinnoittelua koskevan vahvistuspäätöksen muuttaminen verkonhaltijan aloitteesta edellyttää, että hakemuksen perusteena oleva olosuhdemuutos on olennainen. Markkinaoikeus on hyväksynyt tämän Energiamarkkinaviraston tulkinnan. Näiden ratkaisujen valossa tarvetta hallituksen esityksessä tehdylle lain muutokselle ei ole, ainakaan jos arviomme siitä, mitä muutoksella haetaan, pitää paikkaansa. Toisaalta, jos syynä esitetyllä lain muutoksella on haluttu vapauttaa viranomaisten voimavaroja vahvistuspäätösten muuttamista koskevien hakemusten käsittelyyn liittyvistä kysymyksistä muihin toimintoihin, ei lain muutos tule tuomaan toivottua tulosta. Jo nyt sovelletun käytännön kirjaaminen lakiin ei vaikuta siihen, milloin verkonhaltija katsoo muutoshakemuksen jättämisen viranomaiselle perustelluksi. Kun säännöstä on lakiesityksessä muutettu aiempaa vaikeaselkoisemmaksi, on tämä ennemminkin omiaan lisäämään ylimääräisten oikeusprosessien tarvetta kuin vähentämään niitä. Lopuksi toteamme, että ajatus siitä, että hinnoittelua koskevien määräaikaisten vahvistuspäätösten muuttamisen edellytyksiä pyritään kiristämään samalla kuin niiden voimassaoloa ollaan pidentämässä neljästä kahdeksaan vuoteen, on jossain määrin epälooginen. Kun vahvistuspäätöksen voimassaoloaika kaksinkertaistuu, on selvää, että päätöksen voimassaoloaikana tapahtuvien muutosten huomioon ottamiseen liittyvien kysymysten painoarvo kasvaa.

Määräys. sähkönjakeluverkon kehittämissuunnitelmasta. Annettu Helsingissä 13 päivänä tammikuuta 2014

Määräys. sähkönjakeluverkon kehittämissuunnitelmasta. Annettu Helsingissä 13 päivänä tammikuuta 2014 1/3 dnro 823/002/2013 Määräys sähkönjakeluverkon kehittämissuunnitelmasta Annettu Helsingissä 13 päivänä tammikuuta 2014 Energiavirasto on määrännyt 9 päivänä elokuuta 2013 annetun sähkömarkkinalain (588/2013)

Lisätiedot

HE 20/2013 Sähkömarkkinalain muutos: Jakeluverkonhaltijan ja vähittäismyyjän laskutus sekä laskutusta koskeva siirtymäsäännös (57, 69, 122 )

HE 20/2013 Sähkömarkkinalain muutos: Jakeluverkonhaltijan ja vähittäismyyjän laskutus sekä laskutusta koskeva siirtymäsäännös (57, 69, 122 ) HE 20/2013 Sähkömarkkinalain muutos: Jakeluverkonhaltijan ja vähittäismyyjän laskutus sekä laskutusta koskeva siirtymäsäännös (57, 69, 122 ) Energiateollisuus ry, lakimies eeva.kurkirinne@energia.fi GSM

Lisätiedot

Kehittämissuunnitelmista toteutukseen

Kehittämissuunnitelmista toteutukseen Kehittämissuunnitelmista toteutukseen Verkostomessut, Tampere Miljardi-investoinnit sähköverkkoon -seminaari Johtaja Simo Nurmi, Energiavirasto 28.1.2015 Yleistä sähkönjakeluverkon kehittämisestä Sähkön

Lisätiedot

ENERGIAMARKKINAVIRASTO PÄÄTÖS Dnro 405/530/2009 ENERGIMARKNADSVERKET

ENERGIAMARKKINAVIRASTO PÄÄTÖS Dnro 405/530/2009 ENERGIMARKNADSVERKET ENERGIAMARKKINAVIRASTO PÄÄTÖS Dnro 405/530/2009 13.4.2010 ASIA Verkonhaltijan verkkotoiminnan tuoton ja siirtopalvelusta sekä järjestelmävastuun piiriin kuuluvista palveluista perittävien maksujen määrittämistä

Lisätiedot

Tuotannon liittäminen verkkoon Riku Kettu Verkkoinsinööri Energiamarkkinavirasto

Tuotannon liittäminen verkkoon Riku Kettu Verkkoinsinööri Energiamarkkinavirasto Tuotannon liittäminen verkkoon 3.12.2013 Riku Kettu Verkkoinsinööri Energiamarkkinavirasto Liittymismaksuperiaatteet jakeluverkoissa ja suurjännitteisissä jakeluverkoissa Energiamarkkinaviraston tammikuussa

Lisätiedot

Sähkömarkkinat - hintakehitys

Sähkömarkkinat - hintakehitys Sähkömarkkinat - hintakehitys Keskeiset muutokset kuluttajan sähkölaskuun 1.1.2014-1.1.2015 Kotitalouskäyttäjä 5000 kwh/vuosi Sähkölämmittäjä 18000 kwh/vuosi Sähköenergian verollinen hinta (toimitusvelvollisuushinnoilla)

Lisätiedot

Sähkömarkkinalain muutos jakeluverkkotoiminnan kannalta

Sähkömarkkinalain muutos jakeluverkkotoiminnan kannalta Sähkömarkkinalain muutos jakeluverkkotoiminnan kannalta E.ON Kainuun Sähköverkko Oy Reino Huusko 16. toukokuuta 2013 Sähköverkkotoiminnan ajankohtaispäivät 1 Keskeiset muutoskohdat jakeluverkkoyhtiön kannalta

Lisätiedot

Energiana sinunkin päivässäsi. Talousvaliokunta / HE 50/2017 vp / Arto Pajunen

Energiana sinunkin päivässäsi. Talousvaliokunta / HE 50/2017 vp / Arto Pajunen Energiana sinunkin päivässäsi. Talousvaliokunta 6.6.2017 / HE 50/2017 vp / Arto Pajunen Verkonhaltija Järvi-Suomessa Järvi-Suomen Energia Oy on Suur-Savon Sähkö konsernin jakeluverkonhaltija, joka huolehtii

Lisätiedot

HE 148/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sähkö- ja maakaasuverkkomaksuista annetun lain muuttamisesta

HE 148/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sähkö- ja maakaasuverkkomaksuista annetun lain muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sähkö- ja maakaasuverkkomaksuista annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi lakia sähkö- ja maakaasuverkkomaksuista.

Lisätiedot

Ohje sähköverkkoluvan hakemisesta uudistetun sähkömarkkinalain (588/2013) voimaan tullessa

Ohje sähköverkkoluvan hakemisesta uudistetun sähkömarkkinalain (588/2013) voimaan tullessa Ohje 1 (5) Ohje sähköverkkoluvan hakemisesta uudistetun sähkömarkkinalain (588/2013) voimaan tullessa Tämä ohje koskee jakeluverkonhaltijan sähköverkkolupaa ja suljetun jakeluverkon sähköverkkolupaa sekä

Lisätiedot

ENERGIAMARKKINAVIRASTO PÄÄTÖS

ENERGIAMARKKINAVIRASTO PÄÄTÖS ENERGIAMARKKINAVIRASTO PÄÄTÖS Dnro 77/422/2011 1.6.2011 ASIA Sähkön perusmaksuja koskeva alennus ASIANOSAINEN Fortum Markets Oy TOIMENPIDEPYYNNÖN TEKIJÄ Juha Lustman VIREILLETULO 8.2.2011 SELOSTUS ASIASTA

Lisätiedot

Sähköntuotannon siirtomaksun kattohinnoittelun soveltamisalasta

Sähköntuotannon siirtomaksun kattohinnoittelun soveltamisalasta Kirje 1 (7) Energiaviraston lausunto (dnro 1298/403/2013) 12.3.2014 Sähköntuotannon siirtomaksun kattohinnoittelun soveltamisalasta Selostus asiasta Energiamarkkinavirastolta (nykyisin Energiavirasto,

Lisätiedot

Lausunto Energiamarkkinaviraston luonnoksesta sähköverkkotoiminnan tunnuslukuja koskevaksi määräykseksi

Lausunto Energiamarkkinaviraston luonnoksesta sähköverkkotoiminnan tunnuslukuja koskevaksi määräykseksi SÄHKÖVERKKO LAUSUNTO 1(5) Tuomas Maasalo 14.12.2011 Energiamarkkinavirasto virasto@emvi.fi Viite: Lausuntopyyntö 25.11.2011 dnro 963/002/2011 Lausunto Energiamarkkinaviraston luonnoksesta sähköverkkotoiminnan

Lisätiedot

PÄIVITETTY 30.6.2010

PÄIVITETTY 30.6.2010 PÄIVITETTY 30.6.2010 KANTAVERKON LAAJUUS Tiivistelmä ja esitys julkisiksi periaatteiksi Kantaverkon määritelmä, Rakennetta ja laajuutta ohjaavat kriteerit, Laajuuden muutokset, Jatkotoimenpiteet Liityntäverkko

Lisätiedot

Kymenlaakson Sähköverkko Oy. Urakoitsijapäivät 12.3.2014 Raimo Härmä

Kymenlaakson Sähköverkko Oy. Urakoitsijapäivät 12.3.2014 Raimo Härmä Kymenlaakson Sähköverkko Oy Urakoitsijapäivät 12.3.2014 Raimo Härmä Kymenlaakson Sähkö Oy Yhtiökokous Hallintoneuvosto Hallitus Kymenlaakson Sähkö konserni (energia-, verkko- ja verkonrakennusliiketoiminta)

Lisätiedot

Ohje kantaverkon nimeämisestä

Ohje kantaverkon nimeämisestä Ohje 1 (5) Ohje kantaverkon nimeämisestä 1 Yleistä kantaverkon nimeämisestä Sähkömarkkinalain (588/2013) 31 :n mukaisesti kantaverkonhaltijan on nimettävä ja julkaistava kantaverkkoonsa kuuluvat sähköjohdot,

Lisätiedot

Tiedotustilaisuus 16.1.2014. Scandic Simonkenttä, Helsinki

Tiedotustilaisuus 16.1.2014. Scandic Simonkenttä, Helsinki Tiedotustilaisuus 16.1.2014 Scandic Simonkenttä, Helsinki Sähkömarkkinat - hintakehitys Keskeiset muutokset kuluttajan sähkölaskuun 1.1.2013-1.1.2014 Kotitalouskäyttäjä 5000 kwh/vuosi Sähkölämmittäjä 18000

Lisätiedot

Liittymisjohtojen ja käyttöoikeuskenttien käsittely valvontamenetelmissä. Sähköverkkotoiminnan ajankohtaispäivät Helsinki 22.5.

Liittymisjohtojen ja käyttöoikeuskenttien käsittely valvontamenetelmissä. Sähköverkkotoiminnan ajankohtaispäivät Helsinki 22.5. Liittymisjohtojen ja käyttöoikeuskenttien käsittely valvontamenetelmissä Sähköverkkotoiminnan ajankohtaispäivät Helsinki 22.5.2013 Rakennetietojen ilmoittamisessa ilmennyt epäselvyyksiä Viime vuoden tarkastuksissa

Lisätiedot

Kantaverkon määritelmä ja kantaverkkoon kuuluvien sähköjohtojen ja laitteistojen nimeäminen --- SML (588/2013) 31 ja sen tulkinta

Kantaverkon määritelmä ja kantaverkkoon kuuluvien sähköjohtojen ja laitteistojen nimeäminen --- SML (588/2013) 31 ja sen tulkinta ja kantaverkkoon kuuluvien sähköjohtojen ja laitteistojen nimeäminen --- SML (588/2013) 31 ja sen tulkinta Fingrid Oyj:n verkkotoimikunnan kokous Helsinki Simo Nurmi KANTAVERKON MÄÄRITELMÄ 2 SML 588/2013

Lisätiedot

Eduskunnan talousvaliokunta / HE 50/2017. PKS Sähkönsiirto Oy Arto Gylén

Eduskunnan talousvaliokunta / HE 50/2017. PKS Sähkönsiirto Oy Arto Gylén Eduskunnan talousvaliokunta 13.6.2017 / HE 50/2017 PKS Sähkönsiirto Oy Arto Gylén 1 PKS Sähkönsiirto Oy vuonna 2016 Liikevaihto (siirtomaksut) 49 milj. Investoinnit 28 milj. Asiakkaita 88 500 Verkostopituus

Lisätiedot

Sähkönkulutuksen mittauksen uudistus. Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen tiedotustilaisuus 5.2.2009

Sähkönkulutuksen mittauksen uudistus. Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen tiedotustilaisuus 5.2.2009 Sähkönkulutuksen mittauksen uudistus Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen tiedotustilaisuus 5.2.2009 Sähkönkulutuksen mittaus uudistuu Valtioneuvoston asetukset sähkömarkkinoista sekä sähköntoimitusten

Lisätiedot

Sähkömarkkinalainsäädännön uudistamisen vaikutuksia sähköverkkotoiminnan valvontaan

Sähkömarkkinalainsäädännön uudistamisen vaikutuksia sähköverkkotoiminnan valvontaan Sähkömarkkinalainsäädännön uudistamisen vaikutuksia sähköverkkotoiminnan valvontaan Sähköverkkotoiminnan ajankohtaispäivät 16.5.2013 Oulu 22.5.2013 Helsinki Simo Nurmi LÄHTÖKOHTIA VALVONNAN KEHITTÄMISEEN

Lisätiedot

Sähkömarkkinalainsäädännön uudistamisen vaikutuksia sähköverkkotoimintaan

Sähkömarkkinalainsäädännön uudistamisen vaikutuksia sähköverkkotoimintaan Sähkömarkkinalainsäädännön uudistamisen vaikutuksia sähköverkkotoimintaan Sähköverkkotoiminnan keskustelupäivä 18.11.2013 Helsinki Simo Nurmi SÄHKÖMARKKINALAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTAMINEN KESKEISET MUUTOKSET

Lisätiedot

Laki. sähkö- ja maakaasumarkkinoiden valvonnasta annetun lain muuttamisesta

Laki. sähkö- ja maakaasumarkkinoiden valvonnasta annetun lain muuttamisesta Laki sähkö- ja maakaasumarkkinoiden valvonnasta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan sähkö- ja maakaasumarkkinoiden valvonnasta annetun lain (590/2013) 4 :n 2 momentti ja

Lisätiedot

Kommentti TEM:n luonnoksesta HE:ksi siirto- ja jakelumaksujen korotuskattoa koskevaksi säännökseksi sähkö- ja maakaasumarkkinalakeihin

Kommentti TEM:n luonnoksesta HE:ksi siirto- ja jakelumaksujen korotuskattoa koskevaksi säännökseksi sähkö- ja maakaasumarkkinalakeihin Kommentti TEM:n luonnoksesta HE:ksi siirto- ja jakelumaksujen korotuskattoa koskevaksi säännökseksi sähkö- ja maakaasumarkkinalakeihin Energiavirasto 17.6.2016 Johtaja Veli-Pekka Saajo 68 Valvonnan rytmi

Lisätiedot

Sähköverkkoluvat Riku Kettu Verkkoinsinööri Energiamarkkinavirasto

Sähköverkkoluvat Riku Kettu Verkkoinsinööri Energiamarkkinavirasto Sähköverkkoluvat 18.11.2013 Riku Kettu Verkkoinsinööri Energiamarkkinavirasto Sähköverkkotoiminnan luvanvaraisuus Sähkömarkkinalain (588/2013) 4 :n mukaan sähköverkkotoimintaa saa harjoittaa vain Energiamarkkinaviraston

Lisätiedot

Energiamarkkinavirasto Päätös 1 (4) Energimarknadsverket

Energiamarkkinavirasto Päätös 1 (4) Energimarknadsverket Energiamarkkinavirasto Päätös 1 (4) Elenia Oy PL 2 33901, TAMPERE Asia Asianosainen Vireilletulo Selostus asiasta Energiamarkkinaviraston 23.11.2011 antaman vahvistuspäätöksen dnro (verkonhaltijan verkkotoiminnan

Lisätiedot

Sähkön siirron hinnoittelu

Sähkön siirron hinnoittelu Sähkön siirron hinnoittelu Kenneth Hänninen Energiateollisuus ry kenneth.hanninen@energia.fi www.energia.fi Puh. 09 5305 2501 GSM 050 3202439 Suomessa toimii 80 verkkoyhtiötä hyvin erilaisissa olosuhteissa

Lisätiedot

Kantaverkkoon liittymisen hinnoittelu Kantaverkon rajaus Suurjännitteinen jakeluverkko Verkkotoimikunta 3_2011,

Kantaverkkoon liittymisen hinnoittelu Kantaverkon rajaus Suurjännitteinen jakeluverkko Verkkotoimikunta 3_2011, Kantaverkkoon liittymisen hinnoittelu Kantaverkon rajaus Suurjännitteinen jakeluverkko Verkkotoimikunta 3_2011, 6.9.2011 2 Kantaverkkoon liittymisen hinnoittelu Liittymismaksu 3 Miksi liittymismaksu? Tavoite

Lisätiedot

1 (5) Työ- ja elinkeinoministeriö Viite: TEM/1105/ /2016; TEM038:00/2016

1 (5) Työ- ja elinkeinoministeriö Viite: TEM/1105/ /2016; TEM038:00/2016 1 (5) Työ- ja elinkeinoministeriö kirjaamo@tem.fi Viite: TEM/1105/03.01.02./2016; TEM038:00/2016 Caruna Oy:n ja Caruna Oy:n lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi siirto- ja jakelumaksujen korotuskattoa

Lisätiedot

MENETELMÄT TUOTANNON LIITTÄMISESTÄ PERITTÄVIIN MAKSUIHIN

MENETELMÄT TUOTANNON LIITTÄMISESTÄ PERITTÄVIIN MAKSUIHIN MENETELMÄT TUOTANNON LIITTÄMISESTÄ PERITTÄVIIN MAKSUIHIN SISÄLLYS: 1. YLEISTÄ...2 2. LIITTYMIEN HINNOITTELUPERIAATTEET...2 2.1. Enintään 2 MVA sähköntuotantolaitteisto...2 2.2. Yli 2 MVA sähköntuotantolaitteisto...2

Lisätiedot

KENET OY:N LIITTYMISMAKSUJEN HINNOITTELUMENETELMÄT 1.1.2013

KENET OY:N LIITTYMISMAKSUJEN HINNOITTELUMENETELMÄT 1.1.2013 1 / 6 KENET OY:N LIITTYMISMAKSUJEN HINNOITTELUMENETELMÄT 1.1.2013 1 Yleistä KENET Oy jakeluverkon haltijana noudattaa yleisiä liittymisehtoja (Sähkönkäyttöpaikkojen liittymisen ehdot LE 05, Alueverkon

Lisätiedot

Kantaverkon nimeäminen Laajuus ja palautteet nimeämisehdotuksesta. Neuvottelukunta Pertti Kuronen

Kantaverkon nimeäminen Laajuus ja palautteet nimeämisehdotuksesta. Neuvottelukunta Pertti Kuronen Kantaverkon nimeäminen 1.1.2016 Laajuus ja palautteet nimeämisehdotuksesta Neuvottelukunta 13.3.2015 Pertti Kuronen 2 01-06 / 2014 08 11 / 2014 12/2014 01/2015 Kantaverkon määrittelyperiaatteiden konkretisointi

Lisätiedot

LIITE VERKKOPALVELUEHTOIHIN KOSKIEN SÄHKÖNTUOTANNON VERKKOPALVELUA

LIITE VERKKOPALVELUEHTOIHIN KOSKIEN SÄHKÖNTUOTANNON VERKKOPALVELUA 1 (3) Energiateollisuus ry:n suosittelema LIITE VERKKOPALVELUEHTOIHIN KOSKIEN SÄHKÖNTUOTANNON VERKKOPALVELUA TVPE 11 A Yleistä, verkkosopimuksen tekeminen, palvelun edellytykset ja aloittaminen 1. Soveltamisala

Lisätiedot

Turku Energia LIITTYMISHINNASTON SOVELTAMISOHJE 1.1.2013. Tässä soveltamisohjeessa tarkennetaan liittymishinnastossa esitettyjä liittymismenettelyjä.

Turku Energia LIITTYMISHINNASTON SOVELTAMISOHJE 1.1.2013. Tässä soveltamisohjeessa tarkennetaan liittymishinnastossa esitettyjä liittymismenettelyjä. LIITTYMISHINNASTON SOVELTAMISOHJE 1.1.2013 Tässä soveltamisohjeessa tarkennetaan liittymishinnastossa esitettyjä liittymismenettelyjä. LIITTYMISJOHTO PIENJÄNNITELIITTYMISSÄ Yleistä Liittymismaksulla katetaan

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 111/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Euroopan yhteisön yleisen tutkintojen tunnustamisjärjestelmän voimaanpanosta annetun lain 6 ja 10 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia.

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Kansaneläkelaitoksen

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA

VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 27.10.2015 Kreetta Simola LUONNOS VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA Taustaa Vuoden

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 107/2011 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi apteekkimaksusta annetun lain 1 a ja :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi apteekkimaksusta annettua lakia. Apteekin mukaan määräytyvän

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Tieliikelaitoslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi lakia Tieliikelaitoksesta. Valtion liikelaitoksista annetun

Lisätiedot

Julkinen Sähköverkkotoiminnan toteutunut oikaistu tulos ja kohtuullinen tuotto toisen valvontajakson

Julkinen Sähköverkkotoiminnan toteutunut oikaistu tulos ja kohtuullinen tuotto toisen valvontajakson Caruna Oy PL 1 00068, CARUNA Asia Asianosainen Selostus asiasta Sähköverkkotoiminnan toteutunut oikaistu tulos ja kohtuullinen tuotto toisen valvontajakson 1.1.2008 31.12.2011 aikana Caruna Oy (aiemmin

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 243/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain 58 :n sekä kolttalain 68 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi porotalouden ja luontaiselinkeinojen

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 299/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kuntarakennelain muuttamisesta sekä kuntajakolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen 5 momentin kumoamisesta

Lisätiedot

Energiateollisuus ry:n. sähkönkäyttöpaikkojen liittymisen ehdot. (Liittymisehdot, LE 2014)

Energiateollisuus ry:n. sähkönkäyttöpaikkojen liittymisen ehdot. (Liittymisehdot, LE 2014) Energiateollisuus ry:n suosittelemat sähkönkäyttöpaikkojen liittymisen ehdot (Liittymisehdot, LE 2014) 1 Energiateollisuus ry:n suosittelemat Sähkönkäyttöpaikkojen liittymisen EHDOT (Liittymisehdot, LE

Lisätiedot

SATAVAKKA OY Kairakatu 4, 26100 Rauma Y-tunnus: 0887665-6

SATAVAKKA OY Kairakatu 4, 26100 Rauma Y-tunnus: 0887665-6 SATAVAKKA OY Kairakatu 4, 26100 Rauma Y-tunnus: 0887665-6 SATAVAKAN suurjännitteisen jakeluverkon liittymismaksut 1.5.2011 2 SATAVAKKA OY:N LIITTYMISMAKSUJEN MÄÄRÄYTYMISPERIAATTEET 110 KV:N SUURJÄNNITTEISESSÄ

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 81/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain 61 ja 79 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan terveydenhuoltolakia muutettavaksi siten, erityisvastuualuejaossa

Lisätiedot

Liite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY 1 YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISPOTENTIAALIN MITTAAMINEN

Liite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY 1 YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISPOTENTIAALIN MITTAAMINEN Liite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY Asianosainen: Imatran Seudun Sähkönsiirto Oy Liittyy päätökseen dnro: 945/430/2010 Energiamarkkinavirasto on määrittänyt 1.1.2012 alkavalla ja

Lisätiedot

Kantaverkon nimeäminen 1.1.2016

Kantaverkon nimeäminen 1.1.2016 Nimeämispäätös 1 (10) Kantaverkon nimeäminen 1.1.2016 1 Johdanto Kantaverkon nimeäminen perustuu voimassa olevaan sähkömarkkinalakiin (588/2013) ja sen yksityiskohtaisiin perusteluihin sekä talousvaliokunnan

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 242/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yliopistolain ja ammattikorkeakoululain väliaikaisesta muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan yliopistolakia ja ammattikorkeakoululakia muutettaviksi

Lisätiedot

Savon Voima Verkko Oy:n syrjimättömyyden varmistamisohjelma

Savon Voima Verkko Oy:n syrjimättömyyden varmistamisohjelma 1(6) Matti Ryhänen 3.3.2008 (päivitetty 14.02.2013) Savon Voima Verkko Oy:n syrjimättömyyden varmistamisohjelma 2(6) 1 Johdanto 3 2 Toiminnallinen eriyttäminen 3 2.1 Verkonhaltijan johdon riippumattomuus

Lisätiedot

Liite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY 1 YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISPOTENTIAALIN MITTAAMINEN

Liite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY 1 YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISPOTENTIAALIN MITTAAMINEN Liite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY Asianosainen: Alajärven Sähkö Oy Liittyy päätökseen dnro: 945/430/2010 Energiamarkkinavirasto on määrittänyt 1.1.2012 alkavalla ja 31.12.2015 päättyvällä

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 181/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi aravalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan omistusaravalainan siirtoa kunnalle koskevaa aravalain säännöstä

Lisätiedot

Liite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY 1 YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISPOTENTIAALIN MITTAAMINEN

Liite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY 1 YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISPOTENTIAALIN MITTAAMINEN Liite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY Asianosainen: Järvi-Suomen Energia Oy Liittyy päätökseen dnro: 945/430/2010 Energiamarkkinavirasto on määrittänyt 1.1.2012 alkavalla ja 31.12.2015

Lisätiedot

Liite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY 1 YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISPOTENTIAALIN MITTAAMINEN

Liite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY 1 YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISPOTENTIAALIN MITTAAMINEN Liite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY Asianosainen: Valkeakosken Energia Oy Liittyy päätökseen dnro: 945/430/2010 Energiamarkkinavirasto on määrittänyt 1.1.2012 alkavalla ja 31.12.2015

Lisätiedot

2.1. Verkonhaltijan johdon riippumattomuus sähkön toimitus- ja tuotantotoiminnasta

2.1. Verkonhaltijan johdon riippumattomuus sähkön toimitus- ja tuotantotoiminnasta 27.05.2015 1 (6) HELEN SÄHKÖVERKKO OY:N SYRJIMÄTTÖMYYDEN VARMENTAMISEN TOIMENPIDEOHJELMA 1. Toimenpideohjelman tarkoitus 2. Toiminnallinen eriyttäminen Sähköverkonhaltijan toiminnalta edellytetään syrjimättömyyttä

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 214/2004 vp. Hallituksen esitys laiksi maakaasumarkkinalain muuttamisesta. Asia. Päätös. Valiokuntakäsittely

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 214/2004 vp. Hallituksen esitys laiksi maakaasumarkkinalain muuttamisesta. Asia. Päätös. Valiokuntakäsittely EDUSKUNNAN VASTAUS 214/2004 vp Hallituksen esitys laiksi maakaasumarkkinalain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laiksi maakaasumarkkinalain muuttamisesta (HE 128/2004 vp).

Lisätiedot

Määräys sähkön jakeluverkon kehittämissuunnitelmista

Määräys sähkön jakeluverkon kehittämissuunnitelmista Määräys sähkön jakeluverkon kehittämissuunnitelmista EMV keskustelupäivät 18.11.2013 Tarvo Siukola Sähkömarkkinalaki 52 Jakeluverkon kehittämissuunnitelmat Kehittämissuunnitelmat tulee ilmoittaa kahden

Lisätiedot

LUONNOS HE laiksi terveydenhuoltolain 61 ja 79 :n muuttamisesta. Esityksen pääasiallinen sisältö

LUONNOS HE laiksi terveydenhuoltolain 61 ja 79 :n muuttamisesta. Esityksen pääasiallinen sisältö 1 LUONNOS 23.4.2013 HE laiksi terveydenhuoltolain 61 ja 79 :n muuttamisesta Esityksen pääasiallinen sisältö Esityksessä ehdotetaan terveydenhuoltolakia muutettavaksi siten, erityisvastuualuejaossa tapahtuvat

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 118/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yrittäjän eläkelain 115 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yrittäjän eläkelakia. Muutos koskisi

Lisätiedot

Lausuntopyyntö Euroopan unionin verkko- ja tietoturvadirektiivin täytäntöönpanoon liittyvien lakien muuttamisesta annetuista laeista

Lausuntopyyntö Euroopan unionin verkko- ja tietoturvadirektiivin täytäntöönpanoon liittyvien lakien muuttamisesta annetuista laeista Energiateollisuus ry Lausunto 20.10.2017 Asia: LVM/1616/03/2016 Lausuntopyyntö Euroopan unionin verkko ja tietoturvadirektiivin täytäntöönpanoon liittyvien lakien muuttamisesta annetuista laeista Yleiset

Lisätiedot

HE 56/2000 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vuokratalolainojen lainaehtojen muuttamisesta annetun lain 5 :n muuttamisesta

HE 56/2000 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vuokratalolainojen lainaehtojen muuttamisesta annetun lain 5 :n muuttamisesta HE 56/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vuokratalolainojen lainaehtojen muuttamisesta annetun lain 5 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että vuokratalolainojen

Lisätiedot

Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta

Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi merityöaikalain, työajasta

Lisätiedot

sähkön alkuperän varmentamisesta ja ilmoittamisesta

sähkön alkuperän varmentamisesta ja ilmoittamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 58/2003 vp Hallituksen esitys laiksi sähkön alkuperän varmentamisesta ja ilmoittamisesta sekä laiksi sähkömarkkinalain 9 ja 14 :n muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle

Lisätiedot

1992 vp - HE 354 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1992 vp - HE 354 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 1992 vp - HE 354 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

Pohjoismaisen sähköjärjestelmän käyttövarmuus

Pohjoismaisen sähköjärjestelmän käyttövarmuus Pohjoismaisen sähköjärjestelmän käyttövarmuus 26.11.2003 Professori Jarmo Partanen Lappeenrannan teknillinen yliopisto 1 Skandinaavinen sähkömarkkina-alue Pohjoismaat on yksi yhteiskäyttöalue: energian

Lisätiedot

TEHORESERVISOPIMUS XXXX / 2017 ASIAKAS OY FINEXTRA OY

TEHORESERVISOPIMUS XXXX / 2017 ASIAKAS OY FINEXTRA OY TEHORESERVISOPIMUS XXXX / 2017 ASIAKAS OY JA FINEXTRA OY 2 (5) Sisällys 1 SOPIMUKSEN TARKOITUS... 3 2 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO... 3 3 TEHORESERVIMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN... 3 3.1 Tehoreservimaksu... 3

Lisätiedot

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan tehtäväksi rikoslakiin muutokset, jotka aiheutuvat Suomen liittymisestä tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta

Lisätiedot

Hallitus on vuoden 2000 valtiopäivillä antanut eduskunnalle esityksensä laiksi valtion vientitakuista

Hallitus on vuoden 2000 valtiopäivillä antanut eduskunnalle esityksensä laiksi valtion vientitakuista Hallitus on vuoden 2000 valtiopäivillä antanut eduskunnalle esityksensä laiksi valtion vientitakuista (HE 215/2000 vp). Talousvaliokunta on antanut asiasta mietinnön (TaVM 5/2001 vp). Nyt koolla oleva

Lisätiedot

Voimassa 1.1.2015 alkaen Kymenlaakson Sähkö

Voimassa 1.1.2015 alkaen Kymenlaakson Sähkö Sähköverkkoon liittymisen ehdot LE 2014 Voimassa 1.1.2015 alkaen Kymenlaakson Sähkö SÄHKÖNKÄYTTÖPAIKKO- JEN LIITTYMISEN EHDOT (Liittymisehdot, LE 2014) 1. Liittymisehtojen soveltaminen 1.1 Nämä liittymisehdot

Lisätiedot

muutos johtuvat Euroopan unionin neuvoston direktiivin muuttamisesta. Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä lokakuuta 1999.

muutos johtuvat Euroopan unionin neuvoston direktiivin muuttamisesta. Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä lokakuuta 1999. HE 13/1999 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi luvanvaraisesta henkilöliikenteestä tiellä annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi luvanvaraisesta

Lisätiedot

Luonnos 13.6.2013. Asiakasrajapinnan kehittäminen Liittymisehtojen seuranta 17.6.2013

Luonnos 13.6.2013. Asiakasrajapinnan kehittäminen Liittymisehtojen seuranta 17.6.2013 Luonnos Asiakasrajapinnan kehittäminen Liittymisehtojen seuranta 17.6.2013 2 Liittymisehtojen seurannan kehittäminen Yhteiskunnan toiminnot edellyttävät hyvää sähkön toimitusvarmuutta Käytännön häiriöt

Lisätiedot

Kooste sopimusehtomuutoksista

Kooste sopimusehtomuutoksista Sivu 1 / 6 Kooste sopimusehtomuutoksista Tähän koosteen on kerätty kaikki ehtoihin tehdyt muutokset. Sähköntoimitusehtoihin on tehty sähkönmyynti- ja verkkopalveluehtoja vastaavat muutokset, mutta niistä

Lisätiedot

HE 220/2016 vp MRL:n muuttamisesta Lähes nollaenergiarakennukset. Liikenne- ja viestintävaliokunta Kirsi Martinkauppi Lainsäädäntöneuvos

HE 220/2016 vp MRL:n muuttamisesta Lähes nollaenergiarakennukset. Liikenne- ja viestintävaliokunta Kirsi Martinkauppi Lainsäädäntöneuvos HE 220/2016 vp MRL:n muuttamisesta Lähes nollaenergiarakennukset Liikenne- ja viestintävaliokunta 27.10.2016 Kirsi Martinkauppi Lainsäädäntöneuvos MRL 115 a Lähes nollaenergiarakennuksen määritelmä Lähes

Lisätiedot

Kullekin tontille tai rakennuspaikalle rakennetaan vain yksi liittymä. Liittymismaksu ei sisällä liittymiskaapelia eikä sähkömittarin asennusta.

Kullekin tontille tai rakennuspaikalle rakennetaan vain yksi liittymä. Liittymismaksu ei sisällä liittymiskaapelia eikä sähkömittarin asennusta. SÄHKÖLIITTYMÄN LIITTYMISMAKSUPERUSTEET 1.7.2016 ALKAEN Yleistä Sähkönkäyttöpaikan liittämisessä sovelletaan sähkönkäyttöpaikkojen liittymisen ehdot (LE14). Niitä täydentävät nämä liittymismaksuperusteet.

Lisätiedot

HE 23/2007 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä

HE 23/2007 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä HE 23/2007 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annetun lain 25 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

HE 41/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

HE 41/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi HE 41/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kuorma- ja linja-auton kuljettajien ammattipätevyydestä annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan tehtäväksi rikoslakiin muutokset, jotka aiheutuvat Suomen liittymisestä tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta

Lisätiedot

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Tiemaksut ja maksajan oikeusturva Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Muutamia oikeusturvan kannalta olennaisia kysymyksiä Paikannus ja henkilötietojen käyttö Tietojen kerääminen

Lisätiedot

Esittelijä / Föredragande / Referendary. Ratkaisija / Beslutsfattare / Decision-maker. Nimi / Namn / Name: Pvm / Datum / Date: Pvm / Datum / Date:

Esittelijä / Föredragande / Referendary. Ratkaisija / Beslutsfattare / Decision-maker. Nimi / Namn / Name: Pvm / Datum / Date: Pvm / Datum / Date: Tämä on Energiaviraston sähköisesti allekirjoittama asiakirja. Detta är ett dokument som har signerats elektroniskt av Energimyndigheten. Asiakirjan päivämäärä on: Dokumentet är daterat: The document is

Lisätiedot

Liite verkkopalveluehtoihin koskien sähköntuotannon verkkopalvelua Tvpe 11. Voimassa 1.7.2011 alkaen

Liite verkkopalveluehtoihin koskien sähköntuotannon verkkopalvelua Tvpe 11. Voimassa 1.7.2011 alkaen Liite verkkopalveluehtoihin koskien sähköntuotannon verkkopalvelua Tvpe 11 Voimassa 1.7.2011 alkaen Energiateollisuus ry:n suosittelema LIITE VERKKOPALVELUEHTOIHIN KOSKIEN SÄHKÖNTUOTANNON VERKKOPALVELUA

Lisätiedot

Valtuustoaloite Hietanen Matti ym. / Koillis-Lapin Sähkön siirtohinnat. Uusi sähkömarkkinalaki astui voimaan Sähkömarkkinalain mukaan:

Valtuustoaloite Hietanen Matti ym. / Koillis-Lapin Sähkön siirtohinnat. Uusi sähkömarkkinalaki astui voimaan Sähkömarkkinalain mukaan: Kaupunginhallitus 144 11.04.2016 Kaupunginvaltuusto 49 30.05.2016 Valtuustoaloite Hietanen Matti ym. / Koillis-Lapin Sähkön siirtohinnat 116/07.073/2016 KH 11.04.2016 144 Valtuustossa 29.2.2016 jätetty

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 27 päivänä tammikuuta 2014. 57/2014 Työ- ja elinkeinoministeriön asetus. Energiaviraston maksullisista suoritteista

Julkaistu Helsingissä 27 päivänä tammikuuta 2014. 57/2014 Työ- ja elinkeinoministeriön asetus. Energiaviraston maksullisista suoritteista SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 27 päivänä tammikuuta 2014 57/2014 Työ- ja elinkeinoministeriön asetus Energiaviraston maksullisista suoritteista Annettu Helsingissä 24 päivänä tammikuuta 2014

Lisätiedot

Tehostamiskannustimeen tehdyt muutokset

Tehostamiskannustimeen tehdyt muutokset Tehostamiskannustimeen tehdyt muutokset Sähköverkkotoiminnan Keskustelupäivä Kalastajatorppa Helsinki 18.11.2013 Matti Ilonen Esityksen sisältö KAH kustannusten rajaaminen tehostamiskannustimessa ja vahvistuspäätösten

Lisätiedot

Vesiosuuskunnat ja julkinen sääntely

Vesiosuuskunnat ja julkinen sääntely Vesiosuuskunnat ja julkinen sääntely Ulvila 8.5.2014 Kari Nykänen 1 Vesiosuuskuntatoimintaa määrittävät keskeiset lait laki Osuuskuntalaki 1.1.2014 Vesihuolto- 1.9.2014 Vesiosuuskunnat OSUUSKUNTALAKI MÄÄRITTELEE

Lisätiedot

LIITTYMISSOPIMUS NRO 5XXX ASIAKAS OY FINGRID OYJ

LIITTYMISSOPIMUS NRO 5XXX ASIAKAS OY FINGRID OYJ 20XX-S-XXX SOPIMUSLUONNOSMALLI 18.5.2015 Huom! Tämä sopimusmalli on kytkinlaitosliityntää varten. Punaiset kohdat päivitetään. LIITTYMISSOPIMUS NRO 5XXX ASIAKAS OY JA FINGRID OYJ 2(5) Sisällys 1 SOPIJAPUOLET

Lisätiedot

HE 165/1998 vp PERUSTELUT

HE 165/1998 vp PERUSTELUT HE 165/1998 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi erikoissairaanhoitolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi erikoissairaanhoitolakia siten, että valtioneuvosto

Lisätiedot

TEHORESERVISOPIMUS XXXX / 2015 ASIAKAS OY JA FINEXTRA OY

TEHORESERVISOPIMUS XXXX / 2015 ASIAKAS OY JA FINEXTRA OY TEHORESERVISOPIMUS XXXX / 2015 ASIAKAS OY JA FINEXTRA OY 2 (5) Sisällys 1 SOPIMUKSEN TARKOITUS... 3 2 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO... 3 3 TEHORESERVIMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN... 3 3.1 Tehoreservimaksu... 3

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 101/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi julkisista hankinnoista annetun lain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi julkisista hankinnoista annettua lakia. Ehdotuksen mukaan asian

Lisätiedot

TEHORESERVIN KÄYTTÖSOPIMUS NRO 2015-S-1119 FORTUM POWER AND HEAT OY sekä FINEXTRA OY

TEHORESERVIN KÄYTTÖSOPIMUS NRO 2015-S-1119 FORTUM POWER AND HEAT OY sekä FINEXTRA OY TEHORESERVIN KÄYTTÖSOPIMUS NRO 2015-S-1119 FORTUM POWER AND HEAT OY sekä FINEXTRA OY 2(5) SOPIMUKSEN TARKOITUS Fortum Power and Heat Oy (Kuormanhaltija), y-tunnus: 0109160-2 ja Finextra Oy (Finextra),

Lisätiedot

Lausunto 1 (5) 16.9.2013

Lausunto 1 (5) 16.9.2013 Lausunto 1 (5) Sosiaali- ja terveysministeriö Kirjaamo PL 33 00023 VALTIONEUVOSTO LAUSUNTO ESITYKSESTÄ TERVEYDENSUOJELULAIN MUUTTAMISEKSI JA ASETUKSESTA ASUNNON JA MUUN OLESKELUTILAN TERVEYDELLISISTÄ OLOSUHTEISTA

Lisätiedot

Tuulivoimalaitos ja sähköverkko

Tuulivoimalaitos ja sähköverkko Tuulivoimalaitos ja sähköverkko Mikko Tegel 25.5.20 Tarvasjoki Voimantuotannon sähköverkkoon liittymistä koskevat säännökset ja ohjeet 2 / Tuulivoimalatyypit 3 / Suosituksia Tekniset vaatimukset Tuulivoimalan

Lisätiedot

Loissähkön hallinnan muutosten vaikutus jakeluverkkoyhtiölle

Loissähkön hallinnan muutosten vaikutus jakeluverkkoyhtiölle Loissähkön hallinnan muutosten vaikutus jakeluverkkoyhtiölle Turo Ihonen Käyttöpäällikkö, Elenia Oy Fingrid käyttötoimikunnan kokous 24.6.2015 Helsinki Palvelun ja säävarman sähkönjakelun suunnannäyttäjä

Lisätiedot

Laki. HE 274/1998 vp. EV 306/1998 vp -

Laki. HE 274/1998 vp. EV 306/1998 vp - EV 306/1998 vp - HE 274/1998 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi aravalain, vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

HE 112/1996 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kiinteistörekisterilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 112/1996 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kiinteistörekisterilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 112/1996 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kiinteistörekisterilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kiinteistörekisterilakia siten, että kiinteistötunnuksen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 17/2002 vp Hallituksen esitys laeiksi tapaturmavakuutuslain muuttamisesta Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta on 3 päivänä huhtikuuta 2002

Lisätiedot

Muuta sähköverkkotoimintaa koskevien tunnuslukujen ohjeet

Muuta sähköverkkotoimintaa koskevien tunnuslukujen ohjeet Muuta sähköverkkotoimintaa koskevien tunnuslukujen ohjeet Muun sähköverkkotoiminnan laajuus ja luonne (1) Verkkoon vastaanotetun sähköenergian määrä, GWh Maan sisäiset liityntäpisteet, GWh vuoden aikana

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet 14/2013

Määräykset ja ohjeet 14/2013 Määräykset ja ohjeet 14/2013 Kolmansien maiden kaupankäyntiosapuolet Dnro FIVA 15/01.00/2013 Antopäivä 10.6.2013 Voimaantulopäivä 1.7.2013 FINANSSIVALVONTA puh. 010 831 51 faksi 010 831 5328 etunimi.sukunimi@finanssivalvonta.fi

Lisätiedot

HE 272/2006 vp. 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset

HE 272/2006 vp. 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset HE 272/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 23 a ja 28 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta

Lisätiedot

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Ulla Kuittu ulla.kuittu@jkl.fi

Lisätiedot

Fingridin uutiset ja talouden näkymät. Kantaverkkopäivä Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja

Fingridin uutiset ja talouden näkymät. Kantaverkkopäivä Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja Fingridin uutiset ja talouden näkymät Kantaverkkopäivä 2.9.2013 Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja 2 Sisällysluettelo Fingridin talous 1-6/2012 1-6/2013 Tariffipolitiikka 2012-2015 Talouden reunaehdot 2014

Lisätiedot