Järven muisti: ihmisen ja luonnon muistijälkiä vesiemme ekologisen tilan muutoksista

Transkriptio

1 Järven muisti: ihmisen ja luonnon muistijälkiä vesiemme ekologisen tilan muutoksista FT Kari-Matti Vuori Vieraileva tutkija Lappeenrannan teknillinen yliopisto Etelä-Karjala-instituutti Vesien- ja ympäristönsuojelun teemapäivä, Imatra Sisältö Tutkimuksen tausta, tavoitteet ja menetelmät Järven muisti, alustavia tuloksia Ihmisen muistijäljet Kansalaishavainnot Luonnon muistijäljet Fossiiliset eliöjäänteet, sedimenttianalyysit Seuranta-/tarkkailumittaukset Vertailua: esim. Imatran edusta, Kuolimo, Immalanjärvi 1

2 Tausta Metsän tarina: Haarikon-Saarijärven alueen poikkeuksellisen luonnontilainen järvi- ja pienvesiluonto Tutkimus ja seuranta >< kansalaispalaute Suurten/keskisuurten kirkasvetisten järvien vähittäiset muutokset vedenlaatu, kalasto, pyydysten limoittuminen, kasvillisuuden leviäminen, leväkukinnot toisaalta pistekuormituksen vesiensuojelun menestystarinat + virallinen tilaluokittelu: erinomainen/hyvä tila Pienten järvien totaalimuutos kasvillisuuden peittämät, liettyneet, ruskeavetiset järvet kansalaisten kertomana aiemmin karuja, kirkasvetisiä, hiekkarantaisia Maavesi, Pien-Saimaa Tavoitteet Kuinka yleisiä kansalaishavainnot (kirkasvetisten) järvien tilamuutoksista ovat? muutosten luonne: positiivinen/negatiivinen kokemus? Ovatko havainnot yhteneviä järviluonnon omien muistijälkien kanssa? ympäristöhallinnon seurantamittausten kanssa? Näkemykset/tieto muutosten syistä? 2

3 Menetelmät Vertailututkimus Limnologinen seuranta- ja tutkimusaineisto Vedenlaaturekisteri, paleolimnologiset tutkimusraportit ja julkaisut Ekologisen tilanseuranta-ja tutkimustulokset (kasviplankton, pohjalevät, vesikasvit, pohjaeläimet, kalat) Kysely- ja haastattelututkimus veden väriä, näkösyvyyttä, vesikasvillisuutta, leväkukintoja, rannan pohjanlaatua, veden käyttökelpoisuutta, kalastoa, kalanpyydysten limoittumista, järvimaisemaa ja ranta-alueen virkistyskäyttöä koskevia havaintoja + vapaa kuvailu 27 postitettua lomaketta (osakaskunnat, yhdistykset, järjestöt,vanhainkodit), vastausprosentti 67 + noin 6 Webropol-vastausta Haastattelut (järvet joista myös riittävästi seuranta-/tutkimustietoa) Alustavia tuloksia Kysely- ja haastattelututkimus Vastauksia 77 järvestä Pääosa kirkasvetisiä, eteläkarjalaisia 9 muuta maakuntaa Vastaajien keski-ikä 61 v, perimätiedon kautta havainnot ulottuivat 192-luvulle asti Suurin osa muistikuvista ja havainnoista ulottui vähintään 195-luvulle Kattavia vastauksia n. 25 Valtaosa koki järven tilan muuttuneen huonompaan suuntaan pyydysten limoittuminen (83 % vastaajista) veden ruskeneminen ja vesikasvillisuuden runsastuminen (77-79%) uimarannan pohjanlaatu ja leväkukinnat (67-7%) kalasto ja kalansaalis sekä järvimaiseman viihtyisyys ja kauneus (5%) Kalaistutukset/kalakantojen hoitotoimet: kalastohaittojen lieventyminen Suurten metsäteollisuuskombinaattien kuormittamissa vesissä (lähinnä Saimaa) koettiin järven vedenlaadun ja kalaston parantuneen 198-/199-luvulta lähtien ranta-alueiden muutokset, mm. umpeenkasvu, koettiin pysyväksi haitaksi Kokemus järvien heikentyneestä tilasta 2-jakoinen nuhjaantumiskokemus : lieviä, mutta selviä muutoksia suurissa/keskisuurissa järvissä Esim. Kuolimo, Saimaan osa-altaat, Nurmijärvi, Immalanjärvi totaalimuutos : suuria muutoksia koko järven veden, pohjan ja rantojen laadussa Lukuisia pieniä latvajärviä ympäri Suomea, Pien-Saimaa, Maavesi 3

4 Metsäteollisuuden kuormittamat vesialueet ETELÄINEN SAIMAA Vertailua Paleolimnologinen tutkimus Karu, kirkasvetinen alue tehtaiden perustamiseen saakka, nopea vedenlaadun heikkeneminen (ml. väriarvojen nousu) jätevesipäästöjen kasvaessa, paraneminen 198-/199-luvulta lähtien Seuranta-/tarkkailumittaukset 1962 vuodesta alkaen, ilmentävät vedenlaadun ja ekologisen tilan ongelmia, paraneminen merkittävää 198-/199-luvulta lähtien Kansalaishavainnot Voimakas vedenlaadun ja kalakantojen heikkeneminen luvuilla, paranemisen koettu alkaneen jv-puhdistuksen tehostuttua Näkösyvyys kasvanut hieman, väri muuttunut hieman kirkkaammaksi Vesikasvillisuuden (ruovikot/ heinikot ) lisääntyminen, ml. hiekkarantojen umpeutuminen pysyvä haitta 4

5 Paleolimnologia, esim. Imatran edusta: fossiilisten piilevien perusteellasaimaan tila heikkeni 1935 lähtien, parantunut 1993 lähtien Ecomonitor Oy 28 VÄRI: Imatran edustan (Vatavalkama) näkösyvyys tarkkailumittausten mukaan Näkösyvyys m 199-luku 198-luku Näkösyvyys m 197-luku 196-luku,5 1 1,5 2 2,5 3 5

6 Imatran edustan seurantatulokset Väriluku Kokonaisfosfori Kaukas, piilevämallinnus Esiteollinen 2-luku 5 Kokonaisfosfori ug/l Miettinen ym. 25, BER 1:

7 7 KAUKAS, Luukkaansalmi AIKA Näkösyvyys m VUOSIKYMMEN Kokonaifosfori ug/l VUOSIKYMMEN Kokonaistyppi ug/l VUOSIKYMMEN VÄRI Pt mg/l Haukiselkä (Päihänniemi) Kok.fosfori Väri Esiteollinen 2-luku VUOSIKYMMEN Kokonaisfosfori ug/l VUOSIKYMMEN Kokonaisyppi ug/l Aika Näkösyvyys (valkolevy, m)

8 Haja- ja pistekuormitteinen Pien-Saimaa Vertailua Paleolimnologinen tutkimus Läntinen Pien-Saimaa, Riutanselkä Karu aina 192-/193-luvuille, jolloin Kaukaan vaikutuksia havaittavissa (Laine 22) Rehevöityminen kiihtyi 196-luvulta Maavesi Vaihettunut karusta reheväksi 195-luvulta lähtien, rehevöityminen voimistui 197- luvulta alkaen Seuranta-/tarkkailumittaukset 1962 vuodesta alkaen Riutanselkä: näkösyvyyden aleneva, ravinteiden ja värin nouseva trendi, tukevat piilevämallinnusta 1984 alkaen Maavesi: väriarvot nousseet selvästi 199-luvulta Kansalaishavainnot Veden ja pohjanlaadun heikentyminen luvuilla Näkösyvyys, väri, rantojen liettyminen ja kasvittuminen, kalasto, pyydysten limoittuminen, leväkukinnat Muutos koettu enimmäkseen voimakkaana (Maavesi etenkin), Läntisellä Pien-Saimallaa osin lievempänä 8

9 9 Sedimenttianalyysi >< seuranta Raunio & Mattila luku Aika Näkösyvyys (valkolevy, m) VUOSIKYMMEN Väri Pt mg/l VUOSIKYMMEN TOTP Maavesi: sedimenttitutkimus><seurantatulokset AIKA Väri Pt mg/l VUOSIKYMMEN Kokonaisfosfori ug/l

10 Muistan lapsuudestani Järvenpohjassa ei ollut lietettä, niin kuin nykyään on. Veden ja rannan rajassa oli aivan puhdas sora. Kivisessä rannassa ei ollut mitään kasvillisuutta, kivien välit olivat puhtaat. Nyt sen kauniin puhtaan rannan paikalla on 3-4cm paksu maatuvaa mutaa ja kaikkea muuta törkyä sisältävä kasvualusta rehevöitymiselle. -Nainen, 83 v. Entä hajakuormitetut järvet? 1

11 Kuolimo Vertailua Paleolimnologinen tutkimus Miettinen ym. 25 (BER 1:31-43): hyvin karu, kirkasvetinen esiteollisella ajalla, piileväanalyysin mukaan 2-luvulla ravinnetaso selvästi noussut ja merkkejä väriarvojen noususta Seuranta-/tarkkailumittaukset 1962 vuodesta alkaen (vedenlaatu, biologia 2-luvulta), ilmentävät vakaata, erinomaista vedenlaatua ja ekologista tilaa (vesikasvit, kasviplankton, pohjaeläimet, kalasto) Kansalaishavainnot Pääosa vastaajista kokee näkösyvyyden hieman alentuneen ja värin ruskentuneen sekä pohjakivien ja kalanpyydysten limottuvan hieman entistä enemmän Jotkut kokeneet väri-/näkösyvyys-/liettymismuutoksen voimakkaaksi, toisaalta vähemmistön mielestä kuuluu luontaiseen vaihteluun Kalaston koettu muuttuneen hieman: särkikalojen yleistyminen, syöttikalana aiemmin yleinen mutu taantunut/kadonnut kivikkorannoilta Lahtialueiden ja lahdenpohjukoiden liettyminen ja kasvittuminen yleinen havainto 11

12 Paleolimnologia Esiteollinen Kok-P Väri Miettinen ym. 25 (Huom! Värin mallinnus epävarma) Ekologisen tilan luokittelu Vedenlaadun, kasviplanktonin ja pohjaeläimistön seurantapaikat Lisäksi kalasto (RKTL 28 Morruuvuorenselän alue) ja vesikasvit (SYKE) Vedenlaatu+ kasviplankton -harvoista paikoista vuosittain useamman kerran vuodessa Pohjaeläimet -kivikkorannoilta ja syvänteistä, 3 vuoden välein 12

13 Havainnot ruskenemiskehityksestä saavat tukea mittauksista Pt mg/l Taustalla todennäköisesti humuksen huuhtoutumisprosessit -kemiallinen hapen kulutus lisäevidenssinä Kuolimon Morruuvuorenselkä, näkösyvyys Näkösyvyys (valkolevy, m)

14 Yhteenveto vertailusta Kansalaishavainnot kertovat yleisesti samaa tarinaa järvien tilakehityksestä kuin seuranta- ja tutkimustulokset Havainnot täsmentävät kuvaa järvien tilasta taustalla pitkä ja usein toistuva, tarkkakin havainnointi ja kokemusperäinen tieto Havainnot seurantapaikkojen ulkopuolisten alueiden heikkenevästä tilasta Mutu-tieto arvokasta: mutu on puhtaan veden indikaattorilaji! Mielipiteet/havainnot muutosten syistä Yleisimmin metsätalous (turvemaiden ojitus, hakkuut ym. uudistamistoimet) Metsätalousvaltaiset suuret ja pienet järvet Huoli rantametsien ja puronvarsien käsittelystä: joillakin alueilla yleinen kommentti: rajua, maaperän rikkovaa käsittelyä, suojavyöhykkeitä/ kaivukatkoja/ pintavalutuskenttiä ei juuri ole tapana jättää Turvekaivokset ja maatalous Maakunnassa erityisesti Torsan ja Suuri Jukajärven alueella ja Maavedellä turpeen kaivu, Parikkalan seudulla ja Pien-Saimaalla maatalous Haja-asutus/mökit sekä ilman saasteet harvemmin mainittuja Pistekuormitus: tehostunut jätevesien puhdistus metsäteollisuudessa kiitetty, yhdyskuntajätevesien puhdistuksessa nähty yleisesti yhä puutteita 14

15 Vesien ruskeneminen laaja ilmiö pohjoismaissa Mitä seurauksia? Järven pienilmasto muuttuu (valo,lämpötila) Veden- ja pohjanlaatu yleisesti muuttuu (ph, ravinteet, happi, liettyminen) Elohopea ja useat muut metallit huuhtoutuvat humuksen mukana Humuksen huuhtoutumisen vaihtelu? -luontainen vaihtelu vuodenaikojen ja vuosien välillä +maaperää rikkovat ja eroosiota lisäävät maankäytön muutokset (esim. kesähakkuiden yleistyminen, kunnostusojitukset, rantarakentaminen, hulevedet) +ilmastomuutos (skenaarioissa jopa 26% lisäys TOC-huuhtoumiin) 15

16 Lopuksi metsistämme Etelä-Karjalan maapinta-alasta 7% metsää Metsien käsittely intensiivistä Metsäsektorin vesiensuojeluongelmat siirtyneet tehtaiden purkuvesisöistä karujen valuma-alueiden hakkuuleimikoille ja ojitusalueille Tarve tehostaa vesiensuojelua Vesiensuojelun suunnittelun hyvät työkalut vietävä tehokkaammin käytäntöön Kiitos! Raija ja Ossi Tuuliaisen Säätiö Ella ja Georg Ehrnroothin Säätiö Suomen Tietokirjailijat ry. Etelä-Karjalan luonnonsuojelupiiri ry. Lappeenrannan teknillinen yliopisto/ Etelä-Karjala-instituutti ja Kemiantekniikka 16