Seyyed Hussein Fatemi. Opetuksen ja työelämän osaamistarpeiden kohtaaminen Vaasan ammattikorkeakoulussa konetekniikan osastolla.

Transkriptio

1 Seyyed Hussein Fatemi Opetuksen ja työelämän osaamistarpeiden kohtaaminen Vaasan ammattikorkeakoulussa konetekniikan osastolla. Tietoliikenne ja tekniikka

2 ALKUSANAT Tämän tutkimuksen olen tehnyt opinnäytetyönä Vaasan ammattikorkeakoulun konetekniikan osastolle. Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää Vaasan amk:n konetekniikan koulutusohjelman tuottaman osaamisen yhteensopivuus teollisuuden eri työtehtävien osaamisvaatimusten kanssa. Samalla on tarkoitus selvittää muita opintojen rakenteellisia kehittämismahdollisuuksia ja tarpeita. Haluan esittää lämpimät kiitokset työtä ohjanneelle Pekka Ketolalle erinomaisista neuvoista ja vinkeistä, sekä muille opettajille ja opiskelijoille kyselyyn osallistumisesta ja työn etenemisen tukemisesta. Vaasassa.. Seyyed Hussein Fatemi

3 VAASAN AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma TIIVISTELMÄ Tekijä Seyyed Hussein Fatemi Opinnäytetyön nimi Opetuksen ja työelämän osaamistarpeiden kohtaaminen Vaasan ammattikorkeakoulussa konetekniikan osastolla osastolla Vuosi 9- Kieli suomi Sivumäärä 8 + liitettä Ohjaaja Ketola Pekka Tämän lopputyön tarkoituksena on selvittää missä määrin Vaasan Ammattikorkeakoulun Tekniikan ja liikenteen yksikön konetekniikan opetusohjelmasta valmistuneiden opiskelijoiden koulusta saatu pätevyys vastaa työelämän haasteita. Lisäksi on pyritty kartoittamaan opetuksen tarpeita sekä mahdollisia rakenteellisia muutoksia. Tämä tutkimus on tehty kyselylomakkeella. Lomake lähetettiin konetekniikan koulutusohjelmasta valmistuneelle. Kyselyyn vastasi henkilöä. Vastaukset ryhmiteltiin vastaajan tämän hetkisen tehtävänimikkeen mukaan: johtajat, kehittäjät, ostoja myynti, suunnittelijat ja muut. Vastaukset analysoitiin ryhmäkohtaisesti ja vastausten perusteella jokaisesta ryhmästä luotiin kahdeksan kuvaa. Aluksi Vaasan ammattikorkeakoulu esitellään lyhyesti ja sitä seuraa kompetenssin ja markkinointitutkimuksen teoreettinen esittely. Tämän jälkeen esitellään työn kulku eri vaiheissa, ja lopuksi esitetään tulokset ja niiden analyysi. Asiasanat Osaaminen, kompetenssi, markkinointitutkimus

4 ABSTRACT Author Seyyed Hussein Fatemi Title Matching Educational and Employment Needs at Vaasa University of Applied Sciences among B.Eng. Graduates in Mechanical Engineering Year 9- Language Finnish Pages 8 + Appendix Name of Supervisor Pekka Ketola The purpose of this study is to determine to what extent knowledge and compatible with regard to the various job oriented requirements presented in working life contexts by the graduates of Vaasa University of Applied Sciences in mechanical engineering. In addition, the goal is to solve any other study needs and other structural development possibilities. The work was conducted by means of a questionnaire. The questionnaires were sent to graduated students from mechanical engineering department. The questionnaire explored how much knowledge the graduates have acquired from school, and how much expertise is required in working life tasks and assignments. The number of respondents was altoghether. Respondents were divided into five different categories according to job title. The groups included managers, developers, buying and selling, designers and other. The responses from each of the group were analyzed separately and the responses were mapped in eight files for each group. The Vaasa University of Applied Sciences is introduced briefly, after which a theoretical explanation of competence and marketing research is presented. Subsequently, the work goes through various stages of investigation for its implementation and finally presents the results together with the results of the analysis.. Keywords Know-how, competence, Marketing research

5 SISÄLLYS ALKUSANAT TIIVISTELMÄ ABSTRACT JOHDANTO 7 VAASAN AMMATTIKORKEAKOULUN ESITTELY 8 OSAAMINEN. Osaaminen. Osaamisen kehittäminen. Kompetenssi MARKKINOINTITUTKIMUS. Markkinointitutkimus. Markkinointitutkimuksen käytön syitä. Markkinointitutkimuksen perusvaatimukset. Markkinointitutkimuksen eri menetelmät.. Kvantitatiivinen tutkimusote.. Kvalitatiivinen tutkimusote. Markinointitutkimuksen suunnittelu

6 6.6 Perusjoukko ja otanta.7 Tiedonkeruumenetelmät.7. Henkilökohtainen haastattelu.7. Informoitu kysely.7. Kirjekysely TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN. Tutkimuksen suorittaminen. Tutkimuksen anaysointi.. Ryhmä. Esimiehet.. Ryhmä. Kehittäjät.. Ryhmä. Osto ja myynti.. Ryhmä. Suunnittelijat.. Ryhmä. Muut 6 TULOSTEN LUOTETTAVUUS 7 YHTEENVETO LÄHTEET LIITTEET

7 7 JOHDANTO Tämä opinnäytetyö on tehty Vaasan ammattikorkeakoulun Tekniikan ja liikenteen yksikön, tietotekniikan koulutusohjelman opinnäytetyönä. Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää Vaasan amk:n konetekniikan koulutusohjelman tuottaman osaamisen yhteensopivuus teollisuuden eri työtehtävien osaamisvaatimusten kanssa. Samalla on tarkoitus selvittää muita opintojen rakenteellisia kehittämismahdollisuuksia ja tarpeita. tehtiin kyselylomakkeen avulla. Kyselylomake lähetettiin konetekniikan osastolta valmistuneelle opiskelijalle. Kyselyssä kysyttiin kuinka paljon osaamisvalmiuksia he ovat saaneet koulusta ja kuinka paljon osaamista tarvitaan työtehtävissä. Opinnäytetyössä on aluksi esitelty Vaasan ammattikorkeakoulu. Sen jälkeen on teoriaosa osaamisesta, kompetenssista ja markkinointitutkimuksesta. Tämän jälkeen työssä käydään läpi tutkimuksen toteuttamisen eri vaiheet ja lopuksi on esitelty tulokset ja tuloksien analysointi.

8 8 VAASAN AMMATTIKOKEAKOULUN ESITTELY Vaasan ammattikorkeakoulu sijaitsee Vaasassa ja antaa pääsääntöisesti opetusta suomen kielellä. on monialainen ja tarjoaa koulutusta sekä tutkimus- ja kehityspalveluja tekniikassa ja liikenteessä, liiketaloudessa ja matkailussa sekä sosiaali- ja terveysaloilla. Opiskelijoita on noin ja henkilökuntaa on noin. Opetusta annetaan kahdessa eri toimipisteessä kaupungin ja Palosaaren kampusalueilla. Palosaarella opetusta annetaan tekniikan ja liikenteen, tietojenkäsittelyn ja sosiaalialan koulutusaloilla. Kaupungissa annetaan opetusta liiketalouden, matkailun ja terveysalan koulutusaloilla. Ammattikorkeakoulun tehtävänä on osaamisen tuottaminen työelämän tarpeisiin ja työelämän kehittämiseen osallistuminen.//.

9 9 OSAAMINEN. Osaaminen Osaaminen tarkoittaa tietoja ja taitoja joita on hankittu opiskelemalla ja kokemuksella. Osaaminen on aktiivista ja dynaamista tietämistä, jossa tiedon sisältö ja sen soveltaminen yhtyvät. tuksessa saadaan osaamista, ja työhön liittyvä osaaminen kehityy työssä jatkuvasti koulutuksessa saadun ammattitaidon pohjalta. Henkilöt jotka kehittävät osaamistaan selviytyvät hyvin uusista haasteista, pystyvät ennakoimaan tulevia tilanteita, kykenevat ideoimaan paremmin uusia toimintatapoja ja ovat aina valmiita uusiin muutoksiin. //.//.. Osaamisen kehittäminen Osaamisen kehittäminen tarkoittaa tietojen ja taitojen jatkuvaa kehittämistä. Tiedolla tarkoitetaan teoreettista ja käytännön ymmärtämystä, taidot viittaavat asiantuntemukseen, taitavuuteen, käytännölliseen kykyyn ja toiminnan vaivattomuuteen. Tietomäärä kasvaa yleensä taidon kehittyessä mutta taidot eivät välttämättä parane tiedon kehittyessä. Kehittäminen on monimuotoista. Yleensä ajatellaan, että koulusta saadaan osaamista ja työssä käytetään sitä osaamista, mutta koulutuksen lisäksi osaaminen kehittyy työelämässä. Kaikissa yrityksissä pyritään lisäämään henkilöstön osaamista ja suoritustasoa. Nykyään osaava henkilöstö on yksi keskeisimmistä menestystekijöistä.//././/.. Kompetenssi Kompetenssi eli pätevyys tarkoittaa työntekijällä olevia kykyjä ja valmiuksia suoriutua tietystä työstä tai tehtävästä. Kompetenssi voidaan ymmärtää henkilön ominaisuutena tai työtehtävän asettamina vaatimuksina. Olennaista on se, että kompetenssia tarkastellaan aina suhteessa tiettyyn työhön ja sen asettamiin vaatimuksiin sekä suhteessa siihen, miten tietystä työstä suoriudutaan. Suurin osa kompetenssista syntyy vasta työelämässä. Kompetenssi muodostuu viidestä ominaispiirteestä tai osasta, jotka ovat motiivit, henkilökohtaiset ominaisuudet, henkilön käsitys itsestään, tiedot ja taidot. Motiivit ohjaavat henkilöä ponnistelemaan kohti hänelle tärkeitä tavoitteita. Henkiökohtaiset ominaisuudet

10 ovat joko fyysisiä ominaisuuksia, kuten hyvä näkö tai kuulo tai vakiintuneita tapoja toimia erilaisessa tilainteissa tai suhteessa tietynlaiseen informaatioon. Henkilön käsitys itsestään pitää sisällään arvot, asenteet ja minäkuvan. Tieto pitää sisällään tosiasiat ja faktat joltakin tietyltä sisältöalueelta, ja ne hankitaan usein koulutuksen avulla. Taito on kykyä suoriutua tietystä fyysisestä tai älyllisestä tehtävästä./6/.//.//.

11 MARKKINOINTITUTKIMUS. Markkinointitutkimus Markinointitutkimuksella tunnistetaan ja määritellään markkinoinnin mahdollisuudet ja ongelmat, sillä hankitaan tietoja markkinoinnin päätöksentekoa varten ja tavoitteena on päätöksenteon riskien pienentäminen. Yleensä tutkimuksen kohteita ovat markkinoinnin ulkoinen ympäristö, esimerkiksi kysyntä, kilpailu, yhteisötekijät ja tuotantoympäristö.//. Markkinointitutkimuksella on kolme osapuolta, jotka ovat toimeksiantaja, tutkija ja tiedon antaja. Toimeksiantaja tarkoittaa jokaista yksilöä, ryhmää tai yritystä, joka tilaa markkinointitutkimuksen. Tutkija on henkilö, ryhmä tai yritys, joka tekee markkinointitutkimuksen tai muita selvityksiä. Tiedonantaja tarkoittaa henkilöä, ryhmää tai yritystä, joilta tutkija hankkii tietoja markkinointitutkimusta varten.//.. Markkinointitutkimuksen käytön syitä Markkinointitutkimuksen suurin hyöty yrityksille on se, että niiden avulla saadaan tietoja, jotka auttavat yrityksiä tekemään päätöksiä luotettavammin. Tutkimukset ovat osoittaneet että markkinointitutkimuksen käyttäminen on lisääntynyt selvästi. Markkinointitutkimusten käytön lisääntymisen syitä on useita. Asiakkaiden tarpeet, asiakassuhdemarkkinoinnin lisääntyminen ja yleistyminen, kiristynyt kilpailu, laajentunut markkina-alue, kansainvälistyminen, teknologian nopea kehitys ja virhepäätösten riskien kasvaminen ovat yleisimpiä syitä tehdä markkinointitutkimus.//.. Markkinointitutkimuksen perusvaatimukset Hyvässä markkinointitutkimuksessa pitää määritellä tutkimuksen validiteetti, reliabiliteetti, objektiivisuus, taloudellisuus, nopeus ja ajantasaisuus, oleellisuus ja käyttökelpoisuus. Tutkimuksen validiteetti kertoo, mittaako tutkimus sitä, mitä sen avulla on tarkoitus selvittää. Validin tutkimuksen toteuttamista edesauttaa perusjoukon

12 tarkka määrittely, edustavan otoksen saaminen sekä korkea vastausprosentti. Tutkimuksen objektiivisuus eli puolueettomuus tarkoittaa, että tuloksia voidaan käyttää päätöksenteossa, jos vain tutkija tekee tutkimuksensa puolueettomasti, eikä anna omien arvojensa, kokemuksensa ja näkemyksensä vaikuttaa tutkimuksen tuloksiin. Tutkimuksen pitää olla taloudellisesti tarkoituksenmukaista eli sen höyty ja kustannukset ovat oikeassa suhteessa. Tulosten kannalta niiden pitää olla käytössä silloin, kun niitä tarvitaan eli päätöksentekohetkellä. Tutkimuksen pitää olla valmis aikataulun mukaisesti. Tutkimuksessa pitää myös välttää turhia, epäolennaisia tiedoja, koska ne lisäävät kustannuksia, vievät aikaa ja vaikeuttavat päätöksentekoa.//.//.. Markkinointitutkimuksen eri menetelmät.. Kvantitatiivinen tutkimusote Markkinointitutkimuksen menetelmät voidaan jakaa kahteen eri ryhmään: kvantitatiivisiin ja kvalitatiivisiin. Kvantitatiivisessa eli määrällisessä tutkimuksessa pyritään systemaattiseen havainnointiin ja objektiivisuuteen. Tässä menetelmässä:. Ongelmat ovat usein kuka, mitä, missä, paljonko, kuinka usein jne.. Pyritään kuvaamaan tulokset numeerisen tiedon pohjalta. Käytetään laajoja otoksia että tulokset olisivat tilastollisesti merkittäviä.. Selvitetään vastaajien käyttäytymistä ja reagointia.. Tulokset esitellään määrällisenä eli lukuina, euroina, prosentteina jne. 6. Tiedonkeruumenetelmät ovat yleensä haastattelut ja kyselyt. 7. Tutkijan rooli korostuu lomakkeen suunnittelussa ja tulosten analysoinnissa.

13 .. Kvalitatiivinen tutkimusote Kvalitativisessa tutkimusmenetelmässä pyritään lisäämään ymmärrystä, kvalitativisessa eli laadullisessa mielessä. Arviointi riippuu käytännössä paljon tutkimusprosessin luotettavuudesta. Tässä menetelmässä lähtökohtana on tutkijan avoin subjektiviteetti ja sen myöntäminen, eli tutkija on tutkimuksensä keskeinen tutkimusväline. Kvalitatiivisessa eli laadullisessa tutkimuksessa:. Tehtävänä on selvittää miksi, miten, millainen jne.. Pyritään selvittämään esim motivaatiota, asenteita, käyttäytymistä.. Pyritään lisäämään ymmärrystä.. Pyritään laajentamaan tietoa.. Pyritään selittämään todelliset aiheet. Tutkimuksessa olisi mahdollisuus käyttää kumpaakin tutkimusotetta, mutta tässä tutkimuksessä käytetty tutkimusote on kvantitatiivinen. Tutkimuksessa tehtiin kyselylomake ja se lähetettiin postitse vastaajille.//./7/.. Markkinointitutkimuksen suunnittelu Tutkimussuunnitelmassa tuodaan esiin mitä aiotaan tutkia ja miksi sekä mitä aineistoa käytetään. Lisäksi halutaan tietää se, miten tietoa hankitaan ja miten hankittua tietoa käsitellään sekä miten tutkimuksesta myöhemmin raportoidaan. Tutkimussuunnitelman laadinta edellyttää, että kirjallisuuteen perehdytään, jotta kyetään selvittämään tutkimuksen taustaa. Suunnitelmaan kirjataan tutkimuksen tavoitteet ja käytettävät tutkimusmenetelmät. Jotta työ etenisi suunnitelmien mukaisesti, tulisi arvioida eri työvaiheisiin kuluva aika ja laatia aikataulu. Suunnitelmaan liitetään myös arvio työn merkityksestä ja tutkimustulosten hyväksikäyttömahdollisuuksista.//. Markkinointitutkimussuunittelman eri vaiheet ovat seuraavat:. Tutkimusongelman määrittäminen. Tekijän nimeäminen ja toimeksiannon tekeminen. Tutkimussuunnitelman laatiminen

14 - Tutkimuksen tavoitteen määrittäminen - Aikataulu - Tietojen hankintatapa - Perusjoukon ja otoskoon määrittäminen - Tutkimusmenetelmän valitseminen - Aineiston käsittelystä päättäminen. Kysymysten laatiminen. Kenttätyön tekeminen 6. Tietojen käsittely ja analysointi 7. Tulosten raportointi ja hyväksikäyttö.6 Perusjoukko ja otanta Tutkimus voidaan kohdistaa joko perusjoukkoon tai siitä tehdään otanta. Perusjoukolla tarkoitetaan sitä ryhmää, jota tutkimus koskee. Jos tutkitaan kaikki, joilta tieto on saatavissa, niin tutkittava ryhmä on perusjoukko ja otantaa ei tarvita. Otanta tarvitaan silloin kun perusjoukko on liian suuri ja koko perusjoukon tutkiminen tulee liian kalliiksi tai hitaaksi, tutkiminen on monimutkaista ja vaatii paljon vaivaa tutkittavilta tai tutkimus aiheuttaa vahinkoa tutkittaville alkioille. Perusjoukkoa on kahta tyyppiä, kohdeperusjoukko ja kehikkoperusjoukko. Kohdeperusjoukko tarkoittaa kaikkia kiinnostuksen kohteena olevia yksilöitä ja kehikkoperusjoukko tarkoittaa kaikkia niitä, jotka käytännössä voidaan tavoittaa.//.

15 .7 Tiedonkeruumenetelmät.7. Henkilökohtainen haastattelu Henkilökohtaisessa haastattelussa haastattelija ja haastateltava keskustelevat keskenään kasvotusten (face to face). Haastattelu tapahtuu yleensä jossakin julkisessa paikassa tai vastaajan kotona. Henkilökohtaista haastattelua voidaan käyttää monenlaisissa tutkimusprosesseissa ja se seveltuu hyvin erilaisiin tutkimuksiin. Sen avulla voidaan tavoittaa myös sellaiset kohderyhmät, jotka eivät esimerkiksi käytä internetiä tai puhelinta. Kaikissa menetelmissä on hyvät ja huonot puolensa. Haastattelumenetelmässä vastausprosentti on suuri ja väärinkäsitysmahdollisuudet ovat vähäisiä. Haastattelussa tutkija voi havainnoida vastaajan käyttäytymistä ja motiiveja ja käyttää apuna oheismateraalia kuten kuvia ja tuotteita. Vastaukset saadan nopeasti ja tarkasti halutussa järjestyksessä ja haastattelussa voidaan kysyä useita ja monimutkaisia kysymyksiä. Huonot puolet haastattelussa ovat haastattelijan ja joskus myös haastattelupaikan ja haastatteluajan vaikutus vastauksiin, haastattelijoita tarvitaan paljon ja kustannukset ovat korkeat.//.//. Haastattelun voi tehdä myös puhelinhaastatteluna tietokoneen avulla. Puhelinhaastattelujärjestelmä perustuu siihen, että vastaaja saa kysymykset internetin kautta omalle tietokoneelleen, vastaa kysymyksiin ja lähettää vastaukset haatattelijalle. Haastattelija saa vastaukset ja vastauksien perusteella hän voi esittää lisää kysymyksiä internetin tai puhelimen kautta.//..7. Informoitu kysely Informoitu kysely on kirjekyselyn ja henkilökohtaisen haastattelun välimuoto. Haastattelija vie ja myös noutaa kyselylomakkeen. Tarvittaessa haastattelija voi tehdä asiaan liittyviä lisäkysymyksiä ja korjata väärinkäsityksiä. Informoitu kysely on joustava ja nopea menetelmä, ja sen vastausprosentit ovat usein korkeampia kuin esimerkiksi kirjekyselyssä.

16 6 Kyselyn voi tehdä myös muilla tavoilla. Haastattelija vie kyselylomakkeen vastaajalle, joka palauttaa sen postitse tai kyselylomake lähetetään vastaajalle, haastattelija noutaa sen ja varmistaa että kysymyksiin on vastattu. Menetelmän huonoja puolia, että tarvitaan monta haatattelijaa, se sopii rajatulle alueelle eikä voi olla varma, kuka on vastannut kysymyksiin.//.//.7. Kirjekysely Kirjekyselymenetelmässä lähetetään postitse kyselylomake ja palautuskuori vastaajalle. Kirjekyselyllä on useita etuja verrattuna haastatteluun. Kyselijä ei vaikuta olemuksellaan eikä läsnäolollaan vastauksiin. Kysymyksiä voi olla melko paljon ja ne esitetään kaikille vastaajille samassa muodossa kirjallisesti. Vastaaja voi tarvittaessa tarkistaa kotona joitakin asioita, joista hän ei ole varma tai ei muista. Kirjekysely on nopea tapa, mikäli uusintakyselyjä ei tarvita. Postitse lähetettävässä kyselyssä voidaan käyttää apuna kuvia sekä erilaisia asteikkoja. Vastausvaihtoehtoja voi olla enemmän kuin muilla tavoilla ja postin kautta voidaan tavoittaa useat henkilöt varmemmin kuin esimerkiksi haastattelussa. Postitse lähetettävässä kyselyssä vastaaja voi valita itselleen sopivimman vastaamisajankohdan. Kirjekyselyn haittapuoli on usein alhainen vastausprosentti. Palautusprosentiin voidaan kuitenkin vaikuttaa tutkimuksen kohderyhmällä ja aiheella, kysymysten määrällä ja muotoilulla, lomakkeen ulkoasulla ja vastaamisesta luvatuilla palkkioilla. Ongelmana voidaan pitää muiden henkilöiden vaikutusta vastauksiin, eikä voi varmasti tietää kuka on vastannut. Kyselyssä tutkijalla ei ole täsmentämismahdollisuutta, jolloin kysymys voidaan ymmärtää väärin. Joskus lomakkeet voidaan täyttää väärin, vastaukset voivat olla epätarkkoja tai avoimiin kysymyksiin ei vastata lainkaan.//.

17 7 TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN. Tutkimuksen suorittaminen Tämän tutkimuksen aiheena oli tutkimus opetuksen ja työelämän osaamistarpeiden kohtaamisesta Vaasan ammattikorkeakoulun konetekniikan osastolla. Tilaajana on Vaasan ammattikorkeakoulu ja tutkimuksen kohteena olivat valmistuneet opiskelijat. Syksyllä 9 laadittiin tutkimussuunnittelma. Talvella laadittiin kyselylomake ja se lähetettiin kirjeenä postin kautta valmistuneelle opiskelijalle. Kyselylomakkeet lähetettiin.. ja viimeinen palautuspäivä oli 6... Kyselyyn vastasi kaikkiaan opiskelijaa. Vastaajat jaoteltiin viiteen eri ryhmään työtehtävänimikkeen mukaan. Ryhmät ovat esimiehet, kehittäjät, osto ja myynti, suunnittelijat ja muut. Kysymykset laadittiin yhdessä ohjaajan kanssa ja ehdotuksia saatiin muilta opettajilta. Tavoitteena oli saada ainakin - 6 prosenttia vastaajista vastaamaan kysymyksiin. Kyselylomake (Liite ) alkoi saatekirjeellä, jossa kuvattiin lyhyesti tutkimuksen tavoite ja sen merkitys. Vastausohjeet pyrittiin antamaan selkeästi ja yksiselitteisesti. Vastaaja haluttiin myös vakuuttaa siitä, että hänen antamansa tiedot ovat luottamuksellisia. Vastaajan taustatietoina kysyttiin vastaajan valmistumisvuosi, vastaajan työpaikka ja vastaajan työtehtävä. Tämän tutkimuksen perusjoukkona olivat kaikki Vaasan ammattikorkeakoulun koneteknikan opiskelijat, jotka olivat valmistuneet vuonna 6-9 ja joilla oli työpaikka. n kautta saatiin valmistuneiden opiskelijoiden osoitteet ja kyselylomake lähetettiin heille kaikille.

18 8. Tutkimuksen analysointi.. Ryhmä. Esimiehet Ensimmäisessä ryhmässä on kuvattu ja analysoitu esimiesten arvioinnit. Esimiesten arvioinnin mukaan yleisissä taidoissa, asenteissa, yleisessä suunnittelu -ja kehittämisosaamisessa, talous- ja ohjausosaamisessa ja organisointiosaamisessa tarvitaan jonkin verran enemmän valmiuksia työelämässä. Tuotesuunnittelussa, automaatio-osaamisessa ja valmiusteknisessä osaamisessa koulu on antanut paljon enemmän osaamista kuin työelämässä on ollut tarvetta. Kuvissa N on vastaajien määrä ryhmässä. Raportointitaidot Kulttuuri- ja tapatietous Kielitaito,englanti Kielitaito,ruotsi Esimiestaidot Atk-taidot Tiimityötaidot Ongelmanratkaisutaidot Neuvottelutaidot N= Päätöksentekotaidot Esiintymistaidot tus/valmennustaidot Tiedonhankintataidot Itsensä johtamistaidot Kuva.Yleiset taidot Kuvassa on kuvattu esimiesten arviointi yleisista taidoista. Esimiesten arvioinnin mukaan koulussa opetetaan ruotsia hieman enemmän kuin työtehtävissä tarvitaan. ATK-taitoja (toimisto-ohjelmisto), kulttuuri- ja tapatietoutta, raportointitaitoja ja englannin kielen taitoja koulussa on painotettu vähän enemmän kuin työelämässä on ollut tarvetta. Tiedonhankintataidoissa ja esiintymistaidoissa opintojen määrä vastaa hyvin työelämän tarpeita. Esimiestaidoissa, ongelmanratkaisutaidoissa, neuvottelutaidoissa ja päätöksentekotaidoissa tarvitaan paljon enemmän taitoa työelämässä. tus/valmennustaidoissa ja tiimityötaidoissa tarvitaan enemmän valmiuksia

19 9 kuin koulun opinnoista saadaan. Hieman lisää tietoa olisi kaivattu itse johtamistaitojen osalta. Oma-aloitteisuus Erilaisuuden ymmärtäminen Eettisyys N= Avoimuus Innovatiivisuus Kuva. Asenteet Kuvassa on kuvattu esimiesten asenteiden arviointi. Esimiesten mielestä koulusta saadaan hieman enemmän eettisyysosaamista kuin tarvitaan työelämässä. Erilaisuuden ymmärtämisessä koulusta saadut valmiudet vastaavat hyvin työelämän tarpeita. Oma-aloitteisuutta, avoimuutta ja innovatiivisuutta koulussa on painotettu vähemmän kuin työelämän työtehtävissä on ollut tarvetta. Strateginen suunnittelu Kehitystyökalujen tuntemus Tavoitteiden asettaminen N= Muutoksen johtaminen Kokonaistaloudellinen ajattelu Kustannustietous Kuva. Yleinen suunnittelu- ja kehittämisosaaminen Kuvassa on kuvattu esimiesten yleinen suunnittelu-ja kehittämisosaamisen arviointi. Kehitystyökalujen tuntemuksessa ja strategisessa suunnitelussa

20 opintojen määrä on jonkun verran vähäisempi kuin työelämässä tarvittava määrä. Muutoksen johtamisessa, kustannustietoudessa ja kokonaistaloudellisessa ajattelussa opintojen määrä on selvästi vähäisempi kuin työelämässä tarvittava määrä. Tavoitteiden asettamisessa opintojen määrä vastaa hyvin työelämän tarpeita. Koneturvallisuus Materiaaliosaaminen Koneensuunnittelun perusteet Lujuusoppi ja statiikka Tuotekehitys ja tuotesuunnittelu K oulu N= Tuotetiedonhallinta Teknillinen piirtäminen D-mallinnus Kuva. Tuotesuunnittelu Kuvassa on kuvattu esimiesten tuotesuunnittelun arviointi. Tuotetiedonhallinnassa koulusta saadut valmiudet vastaavat hyvin työelämän tarpeita. Materiaaliosaamista koulussa on painotettu hieman enemmän kuin työelämässä on ollut tarvetta. Hieman lisää osaamista olisi kaivattu koneturvallisuuden osalta. Teknillisessa piirtämisessä ja D-mallinnuksessa koulusta saadaan runsaasti enemmän opintoja kuin työelämässä on ollut tarvetta. Tuotekehitys- ja tuotesuunnittelussa, luujusopissa, statiikassa ja koneensuunnittelun perusteissa koulusta saadut valmiudet ovat selvästi suuremmat kuin tyäelämän tehtävissä on ollut tarvetta.

21 Simulointi Tuotantoautomaatio Auturitekniikka / väylät K oulu Koneautomaatio Logiikkaohjaukset N= Automaattinen kokoonpano Robotiikka Kuva. Automaatio-osaaminen Kuvassa on kuvattu esimiesten automaatio-osaamisen arviointi. Tuotantoautomaatiossa, auturitekniikassa/väylissä ja logiikkaohjauksessa koulun opinnot antavat vähän enemmän valmiuksia kuin työtehtävissä on ollut tarvetta. Koneautomaatioon koulussa on panostettu selvästi enemmän aikaa kuin työtehtävissä on ollut tarvetta. Samoin automaattiseen kokoonpanoon, simulointiin ja robotiikkaan koulussa on käytetty runsaasti enemmän aikaa kuin työelämässä on ollut tarvetta. Konepajamittaustekniikka Valmistustekniikat Laadunhallinta N= CAM-ohjelmointi Tuotantoteknologiat Kuva 6. Valmistustekninen osaaminen

22 Kuvassa 6 on kuvattu esimiesten valmistusteknisen osaamisen arviointi. Laadunhallinnassa ja tuotantoteknologiassa opintojen määrä on vähän suurempi kuin työelämässä on ollut tarvetta. Konepajamittaustekniikassa ja valmistustekniikassa koulun antama osaaminen on selvästi suurempi kuin työelämässä tarvittava osaaminen. Esimiesten mielestä CAM-ohjelmointiin on käytetty runsaasti enemmän aikaa kuin on ollut työelämässä tarvetta. Hankintaprosessin ohjaus Riskien hallinta Tuotantoprosessin ohjaus Budjetointi / ennustaminen Toimitusprosessin ohjaus koulu N= Tarjouslaskenta Toiminnanohjausjärjestelmät Tuotekustannuslaskenta Lay-out-suunnittelu Kuva 7. Talous-ja ohjausosaaminen Kuvassa 7 on kuvattu esimiesten talous- ja ohjausosaamisen arviointi. Toiminnanohjausjärjestelmissä opintojen määrä vastaa hyvin työelämän tarpeita. Sekä budjetoinnissa/ennustamisessa että tarjouslaskennassa olisi kaivattu hieman lisää osaamista. Tuotekustannuslaskentaan ja lay-out-suunnitteluun koulussa olisi saanut käyttää vähän vähemmän aikaa. Tuotanto- ja hankintaprosessin ohjauksessa tarvitaan jonkun verran enemmän osaamista työelämän tehtävissä. Toimitusprossesin ohjauksessa ja riskienhallinnassa tarvitaan selvästi enemmän osaamista työelämässä.

23 ,,, työ,, Projektinhallintataidot Organisointitaidot N= Kuva 8. Organisointiosaaminen Kuvassa 8 on kuvattu esimiesten organisointiosaamisen arviointi. Esimiesten mielestä sekä projektihallintataidossa että organisointitaidossa tarvitaan paljon enemmän taitoja työelämässä... Ryhmä. Kehittäjät Toisessa ryhmässä on kuvattu ja analysoitu kehittäjien vastaukset. Kehittäjien arvioinnin mukaan yleisissä taidoissa, asenteissa, yleisessä suunnittelu- ja kehittämisosaamisessa, talous- ja ohjausosaamisessa ja organisaatio-osaamisessa koulusta saadut valmiudet eivät vastaa työelämän tarpeisiin. Tuotesuunnittelussa, automaatio-osaamisessa ja valmistusteknisessa osaamisessa koulusta saadut valmiudet vastaavat melko hyvin työelämän tarpeisiin.

24 Raportointitaidot Kielitaito,englanti Kielitaito,ruotsi Kulttuuri- ja tapatietous Esimiestaidot Atk-taidot Tiimityötaidot Ongelmanratkaisutaidot Neuvottelutaidot N=6 Päätöksentekotaidot Esiintymistaidot tus/valmennustaidot Itsensä johtamistaidot Tiedonhankintataidot Kuva 9. Yleiset taidot Kuvassa 9 on kuvattu kehittäjien arviointi yleisistä taidoista. Kehittäjien arvioinnin mukaan koulussa ruotsia opetetaan hieman enemmän kuin työtehtävät vaativat ja englantia tarvitaan työelämässä paljon enemmän kuin sitä opetetaan koulussa. Tiedonhankintataitoja, esintymistaitoja, tiimityötaitoja, raportointitaitoja ja Atk-taitoja (toimisto-ohjelmisto) koulussa on painotettu hieman vähemmän kuin työelämässä on ollut tarvetta. Kulttuuri- ja tapatietoudessa, ongelmanratkaisutaidoissa, päätöksentekotaidoissa. koulutus/valmennustaidoissa, itsensäjohtamistaidoissa ja neuvottelutaidoissa on samoin koulun antama opetus ollut liian vähäistä. Oma-aloitteisuus Erilaisuuden ymmärtäminen Eettisyys N=6 Avoimuus Innovatiivisuus Kuva. Asenteet

25 Kuvassa on kuvattu kehittäjien asenteiden arviointi. Oma-aloitteisuusosaamista ja innovatiivisuusosaamista tarvitaan vähän enemmän kuin koulun opinnoissa on saatu valmiuuksia. Myös eettisyysosaamista, avoimuusosaamista ja erilaisuuden ymmärtämisosaamista tarvitaan hieman enemmän. Strateginen suunnittelu Kehitystyökalujen tuntemus Tavoitteiden asettaminen Muutoksen johtaminen Kokonaistaloudellinen ajattelu N=6 Kustannustietous Kuva. Yleinen suunnittelu-ja kehittämisosaaminen Kuvassa on kuvattu kehittäjien yleinen suunnittelu- ja kehittämisosaamisen arviointi. Kehitystyökalujen tuntemuksessa, muutoksen johtamisessa ja kustannustietoudessa opintojen määrä on jonkun verran vähäisempi kuin työelämässä tarvittava määrä. Strategista suunnittelua, tavoitteiden asettamista, kokonaistaloudellista ajattelua tarvitaan työtehtävissä myös hieman enemmän. Koneensuunnittelun perusteet Koneturvallisuus Lujuusoppi ja statiikka Materiaaliosaaminen Tuotekehitys ja tuotesuunnittelu N=6 Tuotetiedonhallinta Teknillinen piirtäminen D-mallinnus Kuva. Tuotesuunnittelu

26 6 Kuvassa on kuvattu kehittäjien tuotesuunnittelun arviointi. Tuotekehitys- ja tuotesuunnitteluun on koulussa laitettu enemmän aikaa kuin työelämässä on ollut tarvetta, myös D-mallinnuksessa koulu on antanut riittävästi tietoa. Koneturvallisuudessa, koneensuunnittelun perusteissa, materiaaliosaamisessa ja tuotetiedonhallinnassa koulu antaa vähemmän tietoa kuin työelämässä tarvitaan. Teknillisen piirtämisen osalta työtehtävissä olisi kaivattu hieman lisää tietoa. Tuotantoautomaatio Simulointi Auturitekniikka / väylät Koneautomaatio Logiikkaohjaukset N=6 Automaattinen kokoonpano Robotiikka Kuva. Automaatio-osaaminen Kuvassa on kuvattu kehittäjien automaatio-osaamisen arviointi. on antanut riittävästi tietoa robotiikassa, automaattisessa kokoonpanossa ja logiikkaohjauksessa. Simuloinnissa ja tuotantoautomaatiossa, koneautomaatiossa ja auturiteknikassa/väylissä tarvitaan työelämässä vähän enemmän tietoa kuin on saatu koulusta.

27 7 Konepajamittaustekniikka Valmistustekniikat Laadunhallinta K oulu N=6 CAM-ohjelmointi Tuotantoteknologiat Kuva. Valmistustekninen osaaminen Kuvassa on kuvattu kehittäjien valmistusteknisen osaamisen arviointi. Sekä CAM-ohjelmointia että konepajamittaustekniikkaa koulussa on painotettu enemmän kuin työelämässä on ollut tarvetta. Laadunhallinnassa, tuotantoteknologiassa ja valmistustekniikassa opintojen määrä on ollut jonkun verran vähäisempi kuin työelämässä tarvittava määrä. Hankintaprosessin ohjaus Riskien hallinta Tuotantoprosessin ohjaus Budjetointi / ennustaminen Toimitusprosessin ohjaus N=6 Tarjouslaskenta Toiminnanohjausjärjestelmät Tuotekustannuslaskenta Lay-out-suunnittelu Kuva. Talous-ja ohjausosaaminen Kuvassa on kuvattu kehittäjien talous- ja ohjausosaamisen arviointi. Tuotekustannuslaskennassa koulusta saadaan vähän enemmän osaamista kuin työelämässä tarvitaan. Tuotantoprosessin ohjauksessa ja budjetoinnissa/ennustamisessa tarvitaan vähän enemmän tietoa työelämässä.

28 8 Riskien hallinnassa, hankintaprosessin ohjauksessa, toimitusprosessin ohjauksessa, toiminnanohjausjärjestelmässä ja lay-out-suunnittelussa tarvitaan työelämässä paljon enemmän tietoa.,,, työ N=6, Projektinhallintataidot Organisointitaidot Kuva 6. Organisointiosaaminen Kuvassa 6 on kuvattu kehittäjien organisointiosaamisen arviointi. Sekä projektinhallintataidoissa että organisointitaidoissa tarvitaan työelämässä runsaasti enemmän taitoja... Ryhmä. Osto ja myynti Kolmannessa ryhmässä on kuvattu ja analysoitu myyjien ja ostajien vastaukset. Tässä ryhmässä vastaajien määrä on vain. Vastauksista voidaan päätellä, että ostajat ja myyjät tarvitsevat työelämässä yleisiä taitoja, asennetaitoja, yleistä suunnittelu- ja kehittämisosaamista sekä organisaatio-osaamista paljon enemmän kuin saadaan opinnoista koulussa. Muita valmiuksia ostajien ja myyjien mielestä tarvitaan vähemmän.

29 9 Kielitaito,englanti Raportointitaidot Kielitaito,ruotsi Kulttuuri- ja tapatietous Esimiestaidot Atk-taidot Ongelmanratkaisutaidot Päätöksentekotaidot Tiimityötaidot Neuvottelutaidot Esiintymistaidot N= Kuva 7. Yleiset taidot tus/valmennustaidot Itsensä johtamistaidot Tiedonhankintataidot Kuvassa 7 on kuvattu ostajien yleisten tietojen arviointi. Kielitaidoissa englantia opetetaan vähemmän kuin työelämässä on ollut tarvetta ja ruotsia opetetaan hieman enemmän kuin työelämässä on ollut tarvetta. Myös tiimityötaitoja, neuvottelutaitoja, esiintymistaitoja sekä päätöksenteko- ja atk-taitoja olisi tarvittu enemmän. Oma-aloitteisuus Erilaisuuden ymmärtäminen Eettisyys N= Avoimuus Innovatiivisuus Kuva 8. Asenteet Kuvassa 8 on kuvattu ostajien asenteiden arviointi. Asenteista ovat olleet melkein kaikki ryhmät samaa mieltä. Vastaajien mielestä koulussa painotetaan liian vähän asenteita. Ostajien mielestä avoimuudessa koulusta saadut valmiudet

30 vastaavat melkein työelämässä tarvittavia valmiuksia, mutta muissa aiheissa eli oma-aloitteisuuudessa, erilaisuuden ymmärtämisessä, eettisyydessä ja innovatiivisuudessa koulu antaa liian vähän valmiuksia. Strateginen suunnittelu Kehitystyökalujen tuntemus Tavoitteiden asettaminen Muutoksen johtaminen Kokonaistaloudellinen ajattelu N= Kustannustietous Kuva 9. Yleinen suunnittelu-ja kehittämisosaaminen Kuvassa 9 on kuvattu ostajien yleinen suunnittelu- ja kehittämisosaamisen arviointi. Kehitystyökalujen tuntemuksessa opintojen määrä on hieman vähäisempi kuin työelämässä tarvittavaa määrä. Strategista suunnittelua, tavoitteiden asettamista, kokonaistaloudellista ajattelua, kustannustietoutta ja muutoksen johtamista opetetaan koulussa liian vähän. Koneturvallisuus Materiaaliosaaminen Koneensuunnittelun perusteet Lujuusoppi ja statiikka Tuotekehitys ja tuotesuunnittelu N= Tuotetiedonhallinta Teknillinen piirtäminen D-mallinnus Kuva. Tuotesuunnittelu

31 Kuvassa on kuvattu ostajien tuotesuunnittelun arviointi. Ostajien mielestä materiaaliosaamista ja tuotetiedon hallintaa koulussa opetetaan hieman vähemmän kuin työelämässä on ollut tarvetta. ssa on painotettu enemmän Dmallinnusta, teknistä piirtämistä, tuotekehitystä ja -suunnittelua, lujuusoppia ja statiikkaa, konesuunnittelun perusteita sekä koneturvallisuutta kuin työelämän tarpeet vaativat. Simulointi Koneautomaatio Tuotantoautomaatio Auturitekniikka / väylät Logiikkaohjaukset N= Automaattinen kokoonpano Robotiikka Kuva. Automaatio-osaaminen Kuvassa on kuvattu ostajien automaatio-osaamisen arviointi. Ostajien mielestä automaatio-osaamista painotetaan opetuksessa aivan liikaa. Simulointia, logiikkaohjauksia ja robotiikkaa ei tarvita melkein yhtään ja muitakin aiheita hyvin vähän.

32 Konepajamittaustekniikka Valmistustekniikat Laadunhallinta N= CAM-ohjelmointi Tuotantoteknologiat Kuva. Valmistustekninen osaaminen Kuvassa on kuvattu ostajien valmistusteknisen osaamisen arviointi. Ostajien mielestä valmistusteknistä osaamista ei myöskään tarvita runsaasti. Heidän mielestään koulussa on painotettu valmistuteknistä osaamista paljon enemmän kuin sitä tarvitaan työtehtävissä. Riskien hallinta Budjetointi / ennustaminen Hankintaprosessin ohjaus Tuotantoprosessin ohjaus Toimitusprosessin ohjaus Tarjouslaskenta Toiminnanohjausjärjestelmät N= Tuotekustannuslaskenta Lay-out-suunnittelu Kuva. Talous- ja ohjausosaaminen Kuvassa on kuvattu ostajien talous- ja ohjausosaamisen arviointi. Ostajien arvionnissa näkee, että talous- ja ohjausosaamista tarvitaan työelämässä paljon enemmän kuin automaatiota ja valmistusteknistä osaamista. Tuotekustannuslaskennassa opintojen määrä vastaa hyvin työelämän tarpeita. Sekä toiminnanohjausjärjestelmissä että hankintaprosessin ohjauksessa hieman

33 lisää osaamista olisi kaivattu. Toimintaprosessin ohjauksessa työelämässä tarvitaan hieman vähemmän osaamista, ja tuotantoprosessin ohjausta koulussa on painotettu paljon enemmän kuin työelämässä on ollut tarvetta. Riskien hallinnassa, tarjouslaskennassa ja budjetoinnissa/ennustamisessa tarvitaan jonkun verran lisää osaamista verrattuna opinnoista saatuun osaamiseen.,,,,, Projektinhallintataidot Organisointitaidot työ N= Kuva. Organisaatio-osaaminen Kuvassa on kuvattu ostajien organisaatio-osaamisen arviointi. Sekä projektinhallintataidoissa että organisointitaidoissa työelämän tehtävissä tarvitaan enemmän osaamista... Ryhmä. Suunnittelijat Neljännessä ryhmässä on kuvattu ja analysoitu suunnittelijoiden vastaukset. Suunnittelijoiden arvioinnin mukaan yleisissä taidoissa, asenteissa, yleisessa suunnittelu- ja kehittämisosaamisessa, tuotesuunnittelussa ja organisaatioosaamisessa tarvitaan enemmän osaamista. Automaatio-osaamiseen, valmistustekniseen osaamiseen ja talous- ja ohjausosaamiseen koulussa on käytetty paljon enemmän aikaa kuin työelämässä on ollut tarvetta.

34 Raportointitaidot Kulttuuri- ja tapatietous Kielitaito,englanti Kielitaito,ruotsi Esimiestaidot Atk-taidot Tiimityötaidot Ongelmanratkaisutaidot Neuvottelutaidot N= Päätöksentekotaidot Esiintymistaidot Kuva. Yleiset taidot tus/valmennustaidot Itsensä johtamistaidot Tiedonhankintataidot Kuvassa on kuvattu suunnittelijoiden arviointi yleisistä taidoista. Esimiestaidossa ja koulutus/valmennustaidossa opintojen määrä vastaa hyvin työelämän tarpeita. Raportintitaidossa ja esiintymistaidossa opintojen määrä on hieman suurempi kuin työelämässä tarvitaan. Suunnittelijoiden mielestä ruotsin kieleen koulussa on käytetty enemmän aikaa kuin työelmässä on ollut tarvetta. Jonkun verran enemmän osaamista olisi kaivattu Atk-taidosssa ja kulttuuri- ja tapatietoudessa. Englannin kielentaidossa, tiimityötaidoissa ja tiedonhankintataidoissa opintojen määrä olisi saanut olla suurempi. Päätöksentekotaidoissa ja ongelmanratkaisutaidoissa tarvitaan selvästi enemmän osaamista työelämän tehtävissä. Oma-aloitteisuus Erilaisuuden ymmärtäminen Eettisyys koulu N= Avoimuus Innovatiivisuus Kuva 6. Asenteet

35 Kuvassa 6 on kuvattu suunnittelijoiden asenteiden arviointi. Kaikilla osa-alueilla työelämässä vaaditaan enemmän kuin koulussa annetaan, avoimuudessa, innovatiivisuudessa ja eettisyydessä jonkun verran enemmän, mutta erilaisuuden ymmärtämisessä ja oma-aloitteisuudessa selvästi enemmän. Strateginen suunnittelu Kehitystyökalujen tuntemus Tavoitteiden asettaminen N= Muutoksen johtaminen Kokonaistaloudellinen ajattelu Kustannustietous Kuva 7. Yleinen suunnittelu- ja kehittämisosaaminen Kuvassa 7 on kuvattu suunnittelijoiden yleinen suunnittelu- ja kehittämisosaamisen arviointi. Kehitystyökalujen tuntemuksessa, strategisessa suunnittelussa, muutoksen johtamisessa ja tavoitteiden asettamisessa opintojen määrä on ollut jonkin verran vähäisempi kuin työelämän työtehtävissä on ollut tarvetta. Sekä kustannustietoudessa että kokonaistaloudellisessa ajattelussa työelämässä tarvitaan runsaasti lisää osaamista. Koneensuunnittelun perusteet Koneturvallisuus Lujuusoppi ja statiikka Materiaaliosaaminen Tuotekehitys ja tuotesuunnittelu N= Tuotetiedonhallinta Teknillinen piirtäminen D-mallinnus Kuva 8. Tuotesuunnittelu

36 6 Kuvassa 8 on kuvattu suunnittelijoiden tuotesuunnittelun arviointi. Dmallinnuksessa opintojen määrä vastaa hyvin työelämän tarpeita. Lujuusoppia ja statiikkaa on koulussa painotettu vähän enemmän kuin työelämässä on ollut tarvetta. Teknillisessa piirtämisessä, tuotekehitys- ja tuotesuunnittelussa, koneensuunnittelun perusteissa ja koneturvallisuudessa koulu on antanut jonkin verran vähemmän osaamista kuin työelämän työtehtävissä on ollut tarvetta. Materiaaliosaamisessa ja tuotetiedonhallinnassa opintojen määrä on selvästi vähäisempi kuin työelämässä on ollut tarvetta. Tuotantoautomaatio Simulointi Koneautomaatio Auturitekniikka / väylät Logiikkaohjaukset N= Automaattinen kokoonpano Robotiikka Kuva 9. Automaatio-osaaminen Kuvassa 9 on kuvattu suunnittelijoiden automaatio-osaamisen arviointi. Suunnittelijoiden mielestä automaatio-osaamisen kaikkia osa-alueita koulussa on painotettu paljon enemmän kuin työelämässä on ollut tarvetta.

37 7 Konepajamittaustekniikka Valmistustekniikat Laadunhallinta N= CAM-ohjelmointi Tuotantoteknologiat Kuva. Valmistustekninen osaaminen Kuvassa on kuvattu suunnittelijoiden valmistusteknisen osaamisen arviointi. Sekä CAM-ohjelmointiin että konepajamittaustekniikaan on koulussa painotettu enemmän kuin työelämässä on ollut tarvetta. Tuotantoteknologiassa opintojen määrä vastaa hyvin työelämän tarpeita. Hieman lisää tietoa olisi kaivattu sekä laadunhallinnan että valmistustekniikan osalta. Hankintaprosessin ohjaus Riskien hallinta Tuotantoprosessin ohjaus Budjetointi / ennustaminen Toimitusprosessin ohjaus N= Tarjouslaskenta Toiminnanohjausjärjestelmät Tuotekustannuslaskenta Lay-out-suunnittelu Kuva. Talous ja ohjausosaaminen

38 8 Kuvassa on kuvattu suunnittelijoiden talous- ja ohjausosaamisen arviointi. Riskien hallinnassa ja lay-out-suunnittelussa opintojen määrä vastaa hyvin työelämän tarpeita. Tarjouslaskennassa, tuotekustannuslaskennassa ja toiminnanohjausjärjestelmässä koulu on antanut hieman enemmän valmiuksia kuin työtehtävissä on ollut tarvetta. Tuotantoperossesin ohjauksessa, toimitusprosessin ohjauksessa, hankintaprosessin ohjauksessa ja budjetoinnissa/ennustamisessa koulu on antanut jonkin verran enemmän osaamista kuin työelämässä on ollut tarvetta.,,,,, Projektinhallintataidot Organisointitaidot N= Kuva. Organisointiosaaminen Kuvassa on kuvattu suunnittelijoiden organisointiosaamisen arviointi. Suunittelijoiden mielestä sekä projektinhallinta- että organisointitaitojen opetukseen koulussa on panostettu vähemmän kuin työtehtävissä on ollut tarvetta... Ryhmä. Muut Viidessä ryhmässä on analysoitu muiden vastaajien arvioinnit. Tässä ryhmässä ovat opettajat, lehtorit ja muut. Vastajien mielestä työelämässä tarvitaan yleisiä taitoja, asennetaitoja ja yleistä suunnittelu- ja kehittämisosaamista jonkin verran enemmän. Automaatio-osaamista ja talous- ja ohjausosaamista koulussa on

39 9 painotettu enemmän kuin työelämässä on ollut tarvetta. Tuotesuunnittelussa, valmistusosaamisessa ja organisointiosaamisessa koulusta saadut valmiudet vastaavat melkein työelämän tarpeita. Raportointitaidot Kulttuuri- ja tapatietous Kielitaito,englanti Kielitaito,ruotsi Esimiestaidot Atk-taidot Tiimityötaidot Ongelmanratkaisutaidot Neuvottelutaidot N=7 Päätöksentekotaidot Esiintymistaidot tus/valmennustaidot Tiedonhankintataidot Itsensä johtamistaidot Kuva. Yleiset taidot Kuvassa on kuvattu muiden arviointi yleisistä taidoista. Englannin kielen taidossa ja ruotsin kielen taidossa koulussa opintojen määrä vastaa hyvin työelämän tarpeita. Raportointitaitoja koulussa on painotettu vähän enemmän kuin työtehtävissä on ollut tarvetta. Kulttuuri- ja tapatietoudessa, atk-taidoissa, ongelmanratkaisutaidoissa ja tiedonhankintataidoissa koulu on antanut jonkin verran vähemmän osaamista kuin työelämässä on ollut tarvetta. Päätöksentekotaidoissa, koulutus/valmennustaidoissa, itsensäjohtamistaidoissa, esiintymistaidoissa, neuvottelutaidoissa ja tiimitaidoissa koulu on antanut selvästi vähemmän osaamista kuin työelämän tehtävät vaativat.

40 Erilaisuuden ymmärtäminen Oma-aloitteisuus Eettisyys koulu N=7 Avoimuus Innovatiivisuus Kuva. Asenteet Kuvassa on kuvattu muiden arviointi asenteista. Erilaisuuden ymmärtämistä, avoimuutta ja oma-aloitteisutta koulussa on painotettu selvästi vähemmän kuin työelämän tehtävissä on ollut tarvetta. Eettisyydessä koulu on antanut jonkin verran vähemmän osaamista kuin työtehtävissä on ollut tarvetta, ja hieman lisää osaamista oli kaivattu myös innovatiivisuuden osalta. Kehitystyökalujen tuntemus Muutoksen johtaminen Strateginen suunnittelu Tavoitteiden asettaminen Kokonaistaloudellinen ajattelu N=7 Kustannustietous Kuva. Yleinen suunnittelu- ja kehittämisosaaminen Kuvassa on kuvattu muiden suunnittelu- ja kehittämisosaamisen arviointi. Kehitystyökalujen tuntemuksessa koulu on antanut vähän enemmän osaamista kuin työtehtävissä on ollut tarvetta. Sekä strategisessa suunnittelussa että tavoitteiden asettamisessa opintojen määrä vastaa hyvin työelämän tarpeisiin. Muutoksen johtamisessa, kustannustietoudessa ja kokonaistaloudellisessa ajattelussa tarvitaan jonkin verran enemmän valmiuksia työelämän tehtävissä.

41 Koneensuunnittelun perusteet Koneturvallisuus Lujuusoppi ja statiikka Materiaaliosaaminen Tuotekehitys ja tuotesuunnittelu N=7 Tuotetiedonhallinta Teknillinen piirtäminen D-mallinnus Kuva 6. Tuotesuunnittelu Kuvassa 6 on kuvattu muiden tuotesuunnittelun arviointi. Koneensuunnittelun perusteisiin, lujuusoppiin, statiikkaan ja tuotekehitys- ja tuotesuunnitteluun koulussa on käytetty vähän enemmän aikaa kuin työelämässä on ollut tarvetta. Teknillisessa piirtämisessä, tuotetiedonhallinnassa ja D-mallinnuksessa koulusta saadut valmiudet vastaavat hyvin työelämän tarpeisita. Koneturvallisuudessa ja materiaaliosaamisessa koulu on antanut jonkin verran vähemmän osaamista kuin työelämän tehtävissä on ollut tarvetta. Tuotantoautomaatio Simulointi Auturitekniikka / väylät Koneautomaatio Logiikkaohjaukset N=7 Automaattinen kokoonpano Robotiikka Kuva 7. Automaatio-osaaminen Kuvassa 7 on kuvattu muiden automaatio-osaamisen arviointi. Muiden mielestä automaatio-osaamisessa koulu on antanut selvästi enemmän osaamista kaikilla

42 osa-alueilla. on antanut hieman enemmän osaamista auturiteknikassa/väylissä, tuotantoautomaatiossa, simuloinnissa, koneautomaatiossa ja robotiikassa. Automaattisessa kokoonpanossa ja logiikkaohjauksessa koulu on antanut selvästi enemmän osaamista kuin työelämässä on ollut tarvetta. Konepajamittaustekniikka Valmistustekniikat Laadunhallinta N=7 CAM-ohjelmointi Tuotantoteknologiat Kuva 8. Valmistustekninen osaaminen Kuvassa 8 on kuvattu muiden valmistusteknisen osaamisen arviointi. Laadunhallinnassa ja tuotantoteknologiassa koulu on antanut vähän enemmän osaamista kuin työelämässä on ollut tarvetta. CAM-ohjelmoinnissa koulussa opintojen määrä on jonkin verran enemmän kuin työtehtävissä on ollut tarvetta. Sekä valmistustekniikassa että konepajamittaustekniikassa olisi kaivattu hieman enemmän osaamista.

43 Hankintaprosessin ohjaus Riskien hallinta Tuotantoprosessin ohjaus Budjetointi / ennustaminen Toimitusprosessin ohjaus N=7 Tarjouslaskenta Toiminnanohjausjärjestelmät Tuotekustannuslaskenta Lay-out-suunnittelu Kuva 9. Talous- ja ohjausosaaminen Kuvassa 9 on kuvattu ryhmän muut talous- ja ohjausosaamisen arviointi. Toiminnanohjausjärjestelmissä opintojen määrä vastaa hyvin työelämän tarpeisiin. Tarjouslaskennassa koulu on antanut hieman enemmän osaamista. Toimintaprosessin, tuotantoprosessin ja hankintaprosessin ohjauksessa sekä riskien hallinnassa ja budjetoinnissa/ennustamisessa koulu on antanut jonkin verran enemmän osaamista kuin työtehtävissä on ollut tarvetta. Tuotekustannuslaskentaa koulussa on painotettu selvästi enemmän kuin työelämässä on ollut tarvetta.,,,,, Projektinhallintataidot Organisointitaidot työ N=7 Kuva. Organisointiosaaminen

44 Kuvassa on kuvattu muiden organisointiosaamisen arviointi. Projektinhallintataidossa koulu on antanut hieman enemmän osaamista kuin työelämässä on ollut tarvetta. Hieman lisää osaamista olisi kaivattu organisointitaidon osalta.

45 6 TULOSTEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI Tässä tutkimuksessa kyselylomake lähetettiin 9 vastaajalle. Kyselyyn vastasi kaiken kaikkiaan opiskelijaa, joista hylättiin ja syy hylkäämiseen oli opiskelijan työttömyys. Tutkimuksessa pidetään vastaajan lukumäärää usein riittävänä määränä luotettavien tilastollisten laskutoimitusten suorittamiseksi. Vastaajat jaettiin viiteen eri ryhmään, jotka ovat esimiehet, kehittäjät, osto ja myynti, suunnittelijat ja muut. Esimiesten ryhmässä vastaajien määrä (N) on, se tarkoittaa 7 prosenttia vastaajista, ja voidaan sanoa että tulosten luotettavuus on hyvä. Kehittäjien ryhmässä vastaajia oli 6 henkilöä eli noin 6 prosenttia vastaajista, ja se tarkoittaa että tulosten luotettavuus on kohtalainen. Ostajien ja myyjien ryhmässä vastaajien määrä on vain henkilöä, eli noin 8 prosenttia vastaajista, ja tällä ryhmällä tulosten luotettavuus on heikko. Suunnittelijoiden ryhmässä N on ja se on noin prosenttia vastaajista. Tällä ryhmällä tulosten luotettavuus on hyvä ja korkein tässä tutkimuksessa. Viimeisessä eli muiden ryhmässä N on 7 eli noin 9 prosenttia vastaajista, ja voidaan sanoa että tulosten luotettavuus tälle ryhmälle on kohtuullisen hyvä.

46 6 7 YHTEENVETO Tutkimus oli kokonaisuudessaan mielenkiintoinen, monipuolinen ja onnistui kaiken kaikkiaan hyvin. eteni joustavasti ja aikataulun mukaisesti ja vastausprosentti oli hyvä. Erityisesti kuvien piirtäminen oli mielenkiintoista ja niistä syntyi hyviä tuloksia. Tutkimuksen tulokset ovat hyödyllisiä koulun kannalta. voi käyttää tuloksia arvioimaan työelämän tarpeita ja opintoaineiston kehittämiseen. Opetuksessa tulisi painottaa enemmän yleisiä taitoja, asenteita, tiimityöskentelyä ja muita käytännön työelämässä tarvittavia osaamisalueita. Tuloksista voidaan päätellä, että koulu antaa hyvän pohjan opiskelijoille suoriutua työelämän tehtävistä. Myös koulutuksen kehittämisessä kannattaa kiinnittää enemmän huomioita yritysten tarpeisiin.

47 7 LÄHDELUETTELO // Haaga-helia Tommi [Viitattu 8..]. Saatavilla www-muodossa: // Immonen Tommi [Viitattu..]. Saatavilla www-muodossa: // Jokinen [Viitattu 9..]. Saatavilla www-muodossa: // Lahtinen Jukka, Antti Isoviita [Viitattu..]. Jukka Lahtinen, Antti Isoviita. Markkinointitutkimus, toinen korjattu painos. // Lehtonen Jarkko [Viitattu..]. Saatavilla www-muodossa: ko.pdf?sequence= /6/ Kautonen [Viitattu 8.. ]. Saatavilla www-muodossa: df?sequence= /7/ Kvantitatiiviset tutkimusmeneltelmät [Viitattu 9.. ]. Saatavilla www-muodossa: tkinto/kudos/menetelmat/_kvantitatiiviset_tutkimusmenetelmaet.pdf

48 8 /8/ Markkinointi [Viitattu..]. Saatavilla www-muodossa: /9/ Osaaminen [Viitattu.. ]. Saatavilla www-muodossa: // Osaamisjohtaminen [Viitattu 9..]. Saatavilla www-muodossa: ja%yhtkunta/n%johtaminen/osaamjohtam.pdf // Osaamistavoitteet [Viitattu..]. Saatavilla www-muodossa: // Publication [Viitattu 8..]. Saatavilla www-muodossa: // Publication theseus [Viitattu..]. Saatavilla www-muodossa: %Fl%C%8%F.Sari.pdf?sequence= // Vaasan ammattikorkeakoulu [Viitattu..]. Saatavilla wwwmuodossa: // Viestintä ja aktivointi [Viitattu..]. Saatavilla www-muodossa: okumenttiarkisto/viestinta_ja_aktivointi/julkaisut/raportti_tila.pdf /6/ Vilponen [Viitattu..]. Saatavilla www-muodossa: