TURUN KAUPUNKISEUTU JA KEHYSKUNNAT Liite 1/TAAJAMAT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TURUN KAUPUNKISEUTU JA KEHYSKUNNAT Liite 1/TAAJAMAT 1 18.5.2015"

Transkriptio

1 Kaupunkikehittämisen kohdealue Osoittaa ensisijaisesti kehitettävät taajama-alueet, joilla on suuri merkitys koko seudun kaupunkikehitykselle. Maankäytön, liikenteen ja palvelujen suunnittelu on yhteensovittavaa kaupunkikuvasuunnittelua, jonka lähtökohtana on koko alueen sekä erillisten keskusta-alueiden vetovoimaisuuden voimakas kasvattaminen. Palvelujen turvaamisen edellytys on riittävä määrä palveluita tarvitsevia asukkaita. Turku - Naantali - Raisio - Kaarina: Alueen kehittämisessä on keskeistä suunnitella joukkoliikennekäytäviin sekä toimiviin kevyenliikenteen reitteihin tukeutuvaa kaupunkirakennetta tiivistämällä, tehostamalla ja uudistamalla. Rakennemallin mukaisten alueiden toteuttaminen lisää alueen asukasmäärää 0 asukkaalla. Kaupunkikehittämisen kohdealue - Satelliitit Masku: Rakentamis- ja kehittämistoimenpiteiden kohdentaminen alueelle ensiarvoisen tärkeää, jotta joukkoliikenne toteutuu. Keskeistä on rakenteen tiivistä- minen ja muuttuvien TP-alueiden kehittäminen, uusien TP-alueiden ja olemassa olevien palveluiden saavutettavuuden parantaminen sekä rakennetun ympäristön laatu.rakennemallissa taajamaan kohdistettu kasvu 0 mennessä 00 as. Rusko: Yhdyskuntarakenteen tehostaminen keskusta-alueella sekä tiiviin pientaloasumisen kehittäminen uusilla joukkoliikenteeseen tukeutuvilla asuinalueilla. Vetovoimaisten rakentamis- ja kehittämistoimien kohdentaminen alueelle ensiarvoisen tärkeää taajama-alueen laajentumisen pysäyttämiseksi. Rakennemallissa taajamaan kohdistettu kasvu 0 mennessä 0 as. Turku/Moisio - Kreivilä - Jäkärlä: Rakennemallin mukaisten alueiden toteuttaminen lisää alueen asukasmäärää 00 asukkaalla. Joukkoliikennevyöhykkeen kehittäminen parantaa myös työpaikka-alueiden ja lentokentän saavutettavuutta. Lieto: Keskeistä VT 0 kehittäminen joukkoliikennekäytävänä ja keskustan edelleen kehittäminen vetovoimaisena ja hyvin saavutettavana monipuolisten palvelujen alueena. Rakennemallin mukaisten alueiden toteuttaminen lisää alueen asukasmäärää 000 asukkaalla. Kaarina/Littoinen Verkakylä: Rakennemallin mukaisten alueiden toteuttaminen lisää asukasmäärää 00 asukkaalla. Mahdollinen paikallisjuna-asemapaikka. Kaarina/Piikkiö: Entinen kuntakeskus, jonka perusrakennetta tiivistämällä mahdollisuus varmistaa hyvien lähipalveluiden säilyminen ja kehittää vetovoimainen asuinalue. Mahdollinen paikallisjuna-asemapaikka. Rakennemallissa taajamaan kohdistettu kasvu 0 mennessä 0 as. Turku/Hirvensalo: Voimakkaasti kasvava asuinkaupunginosa lähipalveluineen. Rakennemallin mukaisten alueiden toteuttaminen lisää alueen asukasmäärää 00 asukkaalla. Rakennemallialueiden lisäksi joukkoliikennevyöhykkeen kehittäminen edellyttää JL-käytävän varrelle kaupunkimaisen rakenteen muodostamista. Paimio: Maaseutumainen pikkukaupunki, jonka alueiden kehittämisen tulee johdonmukaisesti tukea keskustan palveluiden saavutettavuutta ja pikkukaupunkimaista rakennetta. Seudullisen joukkoliikenteen toimivuus edellyttää toimivien matkaketjujen mahdollistamista. Mahdollinen paikallisjuna-asemapaikka. Rakennemallissa taajamaan kohdistettu kasvu 0 mennessä 00 as. 0 Parainen: Joukkoliikenteella hyvin saavutettava seutukeskus, jonka keskeisen taajama-alueen vetovoimaa tulee kasvattaa kehittämällä keskusta-asumisen muotoja lähellä palveluja. Kiinteä osa Turun kaupunkiseudun kasvuvyöhykettä, mikä tulee huomioida yhdyskuntarakennetta eheytettäessä. Rakennemallissa taajamaan kohdistettu kasvu 0 mennessä 00 as. 0 Taajamatoimintojen kehittämisen kohdealue Keskeisen taajama-alueen kehittämisellä on suuri merkitys palvelujen säilymiseen ja siten kunnan sisällä keskustan vetovoiman kasvattamiseen. Kehittäminen vahvistaa kunkin taajaman identiteettiä ja roolia osana maakunnan ja seudun keskusverkkoa. TURUN KAUPUNKISEUTU JA KEHYSKUNNAT Liite /TAAJAMAT..0 Nousiainen Mynämäki Lauttanpää Aura RM RM RM +0 as. +0 as. +00 as. Mahdollisia paikallisjuna-asemapaikkoja Liedon as. RM +0 as.

2 0 Arvokas vihervyöhyke 0 TURUN KAUPUNKISEUTU JA KEHYSKUNNAT Liite /TAAJAMAT..0 0 Alue, jolla taajama-alueen laajentumisen vaikutukset seudun yhdyskuntarakenteen kehitykselle selvitettävä Alueiden suunnitelmallinen tarkastelu tulee ajankohtaiseksi kehittämiskohdealueiden tavoitellun kehityksen toteutumisen jälkeen. Turun saaret/hirvensalo ja Satava-Kakskerta: OYK-työ käynnissä. Harvaksi taajamaksi muodostunutta aluetta, jolle kohdistuu rakentamispainetta ja eri intressi- tahojen ristitriitaisiakin odotuksia. Sisältää Rakennemallin 0-0 välille ajoitettuja alueita, joille osoitettu 00 asukasta. Satavan taajamatoimintojen alueen käyttötarkoitus ja vaiheistus ratkaistava kaavoituksella. Kakskerran maankäytön kehittämisellä tuetaan kylien elinvoimaisuutta. Kylien mitoituksen ja toteutuksen ajoittamisen tuettava Hirvensalon kaupunkikehittämisalueen toteutumista. Muutoksia: Satavan taajamatoimintojen alueen laajennus, Kakskerran kylämerkinnät. Naantali/Luononmaa:MAL-asemakaavoitettavaksi ohjelmoitu alue, ) ks. selitys 0 0 Naantali/Immanen: MAL-asemakaavoitettavaksi ohjelmoitu alue, Masku: Laaja MAL-asemakaavoitettavaksi ohjelmoitu alue, johon sisältyy harvaa tienvarsi- ja kylätaajamaa sekä yleiskaavan AP-reservialuetta. Masku/Lemu: MAL-asemakaavoitettavaksi ohjelmoituja sekä suunnittelutarvealueita, joille on muodostunut harvaa taajama-aluetta. RM +0 as. Nousiainen: Harvaksi taajamaksi muodostunutta aluetta. OYK:ssa (ehdotusvaihe) osoitettu yksittäiset rakennuspaikat. Mynämäki: Alueella OYK, jossa taajamatoimintojen koillisosassa TP-alue vahvistamatta. Alueiden suunnitelmallinen käyttööotto liittyy vaiheistettuna VT liikenteellisiin ratkaisuihin. Rusko: Harvaksi taajamaksi muodostunutta suunnittelutarvealuetta ja taajamatoimintojen aluetta. Sisältää myös suunnittelulla turvattavaa vanhaa asutusta. Vahto: Harvaksi taajamaksi muodostunutta aluetta. Sisältää osan MAL-asemakaavoitettavaksi ohjelmoiduista alueista. RM +00 as. Turku/Kanervamäki: Sisältää Rakennemallin 0-0 välille ajoitetun alueen sekä harvaa taajama-aluetta. Alueille osoitettu yhteensä 00 asukasta. Turku/Paattinen: MAL-asemakaavoitettavaksi ohjelmoituja sekä suunnittelutarvealueita, joille on muodostunut harvaa taajama-aluetta. RM +0 as. Turku-Lieto/Maaria-Ilmarinen: OYK laadinta käynnissä. Sisältää Rakennemallin 0-0 välille ajoitettuja alueita sekä harvaa vanhan asutuksen taajama-aluetta (Lieto). Alueille osoitettu yhteensä 00 asukasta. Lieto: Harvaksi taajamaksi muodostunutta aluetta. Reunaehtona arvokas maisema-alue. Kaarina/Piikkiö: Suunnittelmattomasti syntyneitä harvan taajaman alueita, joille ei kehittämissuunnitelmia. Rakentamispaineesta johtuen alueen käyttötarkoitus, laajuus ja ajoitus tulee ratkaista kaavoituksella. Sisältää suunnittelutarvealuetta ja MAL-asemakaavoitettavaksi ohjelmoituja alueita. Kaarina:Pohjoinen alue suunnittelmattomasti syntynyttä harvaa vanhan asutuksen taajama-aluetta - ei kehittämissuunnitelmia. Eteläinen alue nähdään potentiaalisena laajentumisalueena, nyt pääasiassa rakentamatonta ja viljelykäytössä. Kaarina/Lemunniemi: Sisältää Rakennemallin 0-0 välille ajoitettuja alueita, joille osoitettu yhteensä 000 asukasta. Kaarina/Kuusisto: Sisältää Rakennemallin 0-0 välille ajoitetun alueen, joille osoitettu yhteensä 000 asukasta. Parainen/Kårkulla-Lielax: Harvaksi taajama-alueeksi osayleiskaavalla muodostunutta aluetta. Parainen: MAL-asemakaavoitettavaksi ohjelmoitu alue. Paimio: Itäinen alue on harvan taajaman aluetta, jonne kohdistuu rakentamispainetta ja eteläinen arvokasta maisema-aluetta, jolle kohdistuu odotuksia käyttö- tarkoituksen muutokselle (OYK). Yhdyskuntarakenteen raja osoittaa suunnan, jonne laajentuminen ei ole tarkoituksenmukaista Raja-merkintää käytetään niillä alueilla, joilla harvan taajama-alueen suunnittelematonta laajentumista on tarpeen hillitä tai alueilla, joilla on tunnistettu paineita maankäytön aktivoitumiselle, mutta joilla on muuta maakunnallisesti merkittävää käyttötarkoitusta. Paksumpi viiva määrittelee suunnan.

3 Muutokset taajama-alueilla Turun kaupunkiseudulla ja kehyskunnissa: Turku: keskusta-alueen laajennus, TP-alueesta muuttuvaksi TP-alueeksi (PItkämäki, Itäharju), TP-alueiden täydentyminen/laajentuminen alueiksi, joilla TIVA-kauppa on mahdollista (Rieskalähteentie, Oriketo, Biolaakso), km-kohteet seudullisen rajan alapuolelle jääviksi TP-alueiksi (Kärsämäki, Ravattula) Turku/Moisio - Kreivilä - Jäkärlä T-alueen muutos uudeksi rata-alueeksi ja T-alueen osan muutos E-alueeksi (Saramäki), taajamatoimintojen alueen muutos TP-alueeksi (Moisio) Naantali: keskusta-alueen laajennus, taajamatoimintojen alueen laajennus/t-alueen sekä virkistysalueiden tarkistukset (Luonnonmaa), taajamatoimintojen alueen laajennus (Immanen) Naantali/Merimasku taajama-alueen laajennus (Hellemaa), taajama-alue kylämerkinnäksi (Merimaskun kirkonkylä) Raisio: TP-alueen laajennus/tarkistus, r-kohdemerkintä/moottoriurheilurata (Palovuori), TP-alueiden täydentyminen alueiksi, joilla TIVA-kauppa on mahdollista (Hauninen, Kuninkoja, Itäniitty) kn-kohteen ja TP-alueiden muutos TP-alueeksi, jolla vähittäiskaupan suuryksikön sjoittuminen on mahdollista (Mylly) Kaarina: TP-alueesta muuttuvaksi TP-alueeksi (Piispanristi), TP-alueen täydentyminen alueeksi, joilla TIVA-kauppa on mahdollista (Krossi) Masku: TP-alueesta muuttuvaksi TP-alueeksi (Humikkala) TP-alueen täydentyminen alueeksi, jolla TIVA-kauppa on mahdollista (Riviera), taajama-alueen laajennus pohjoiseen (Nousiaisten suuntaan) ja itään (Humikkala) Nousiainen: taajama-alueen laajennus etelään (Maskun suuntaan) Mynämäki: keskustakohteen muutos keskusta-alueeksi, t-kohteen muutos TP-alueeksi (Roukkuli) Rusko: taajamatoimintojen alueen laajennus/tarkistus (Päällistönmäki) Lieto: taajamatoimintojen alueen laajennus itään Liedon as.: T-alueen laajennus Kaarina/Piikkiö: keskustakohde taajamatoimintojen alueeksi. Sauvo: taajamatoimintojen laajennus/tarkistus TURUN KAUPUNKISEUTU JA KEHYSKUNNAT Liite /TAAJAMAT..0 ) MAL-asemakaavoitettavaksi ohjelmoitu alue tarkoittaa MAL-aiesopimustyön yhteydessä kuntien rajaamia, tulevaisuudessa asemakaavoitettavaksi ohjelmoitavia alueita. Alueiden määrittelyn ja määräytymisperusteet ovat kunnat laatineet omista lähtökohdistaan.

4 Turun keskusta. Laaja ja monipuolinen sekoittuneiden keskustatoimintojen alue, jonka reunoilla myös suurimmat työpaikkakeskittymät (Kaupunginsairaala, TYKS, Kupittaa). Aluetta laajentaa Linnakaupungin rakentaminen. Vähittäiskauppaa 0 yhteensä n. 000 k-m, josta suuryksiköissä yht. 0 k-m. Suurin yksikkö kauppakeskus Hansa n. 000 k-m. Kauppa huomattavissa vaikeuksissa, johtuen ostovoimakehityksestä, kaupan rakennemuutoksesta ja keskustan ulkopuolisten kaupan alueiden kasvusta. Tähän vaikuttaa työpaikkojen väheneminen ja siirtyminen pois ydinkeskustassa. Kilpailukyvyn palauttaminen edellyttää aktiivista kehittämistä ja innovatiivista suunnittelua. Keskustan kävely- ja pyöräilyvyöhykettä. Maakuntakaavassa ei kaupan mitoitusta / rajoituksia kaupalle. Länsikeskus. Kaupunkiseudun ala-/aluekeskus intensiivisellä sisemmällä joukkoliikennevyöhykkeellä. Seudullinen merkitys erikoiskaupan alueena vähentynyt. Alueella edelleen paljon kehittämispotentiaalia, mutta edellyttää rakenteellista uudelleen tarkastelua ja vahvempaa integrointia joukkoliikenteen kehittämiseen. Vähittäiskauppaa 0 suuryksiköissä yhteensä 00, maakuntakaavan kokonaismitoitus k-m. Skanssi. Uusi maakuntakaavan mukaisesti toteutunut ala-/aluekeskus sisemmällä joukkoliikennevyöhykkeellä. Asumisen ja joukkoliikenneinfran osalta vielä keskeneräinen. Vähittäiskauppaa 0 suuryksiköissä yhteensä 00 k-m, maakuntaakaavan kokonaismitoitus k-m. Raisio. Kuntakeskus intensiivisellä sisemmällä joukkoliikennevyöhykkeellä. Laaja alakeskuksen kävely- ja pöyräilyvyöhyke. Keskusta-aluetta kehitetty määrätietoisesti koko 000-luvun ajan, työn loppuunsaattaminen edellyttää johdonmukaisuutta. Kaupan tarjonta vähentynyt Myllyn vaikutuksesta. Alueella edelleen paljon kehittämispotentiaalia. Vähittäiskauppaa 0 suuryksiköissä yhteensä 000 k-m, maakuntaakaavan kokonaismitoitus 000 k-m. Kaarina. Kuntakeskus intensiivisellä sisemmällä joukkoliikennevyöhykkeellä. Laaja alakeskuksen kävely- ja pöyräilyvyöhyke. Keskusta-asumista kehitetty määrätietoisesti koko 000-luvun ajan, mutta osa suunnitelmista odottaa toteutusta. Alueen kaupan palvelut säilyneet melko monipuolisina ja kehittymässä, erikoiskauppa tarvitsee lisätiloja. Vähittäiskauppaa 0 suuryksiköissä yhteensä 00 k-m, maakuntaakaavan kokonaismitoitus 000 k-m. Lieto. Kuntakeskus ulommalla joukkoliikennevyöhykkeellä. Laaja alakeskuksen kävely- ja pöyräilyvyöhyke. Asumista kehitetty määrätietoisesti koko 000-luvun ajan. Kattavat päivittäistavarakaupan palvelut. Kauppa laajentunut valtatien itäpuolelle. VT0:n tulevilla ratkaisuilla vaikutusta myös kaupan kehittämiseen. Vähittäiskauppaa 0 suuryksiköissä yhteensä 00 k-m, maakuntaakaavan kokonaismitoitus 000 k-m. Naantali. Kuntakeskus intensiivisellä ulommalla joukkoliikennevyöhykkeellä. Laaja alakeskuksen kävely- ja pöyräilyvyöhyke. Valtakunnallinen matkailukeskus. Kattavat päivittäistavarakaupan ja matkailun palvelut. Keskustan kehittäminen määrätietoista. Sataman ja teollisuuden huomioon ottaminen tärkeää. Vähittäiskauppaa 0 suuryksiköissä yhteensä 00 k-m, maakuntaakaavan kokonaismitoitus k-m. Mynämäki. Kuntakeskus, omavarainen ja vakaa ympäröivän maaseudun keskus. Kaupan palveluiden kehittäminen edellyttää alueen väestökehityksen, erityispiirteiden ja mittakaavan herkkää huomioimista. 0 ei vähittäiskaupan suurysiköitä. Maakuntakaavan kokonaismitoitus 000 k-m. Paimio. Kuntakeskus, suhteellisen omavarainen ympäröivän maaseudun keskus. Osittain alakeskuksen ulommalla joukkoliikennevyöhykettä. Kaupan palveluiden kehittäminen edellyttää alueen väestökehityksen, erityispiirteiden ja mittakaavan herkkää huomioimista. Vähittäiskauppaa 0 suuryksiköissä yhteensä 00 k-m, maakuntaakaavan kokonaismitoitus k-m. TURUN KAUPUNKISEUTU JA KEHYSKUNNAT Liite /KAUPPA..0

5 Turku Itäharju. Muuttuva työpaikkatoimintojen ja kaupan alue brownfieldkehällä. Rakennemuutosaluetta. Osin keskustan jalankulun ja pyöräilyn reunavyöhykettä ja intensiivistä sisempää joukkoliikennevyöhykettä. Alueeseen kohdistuu kehittämispaineita ja -odotuksia. Korvaavien alueiden löytyminen useille alueen yrityksille vaikeaa. Vähittäiskauppaa 0 suuryksiköissä yhteensä 00 k-m, maakuntaakaavan kokonaismitoitus k-m. Turku Biolaakso. Skanssiin tukeutuva, suurelta osin jo rakentunut työpaikkatoimintojen ja tiva-kaupan alue. Sisempää joukkoliikennevyöhykettä. Vähittäiskauppaa 0 suuryksiköissä yhteensä 00 k-m, maakuntaakaavan kokonaismitoitus 000 k-m. Turku Oriketo-Topinoja. Pääasiassa työpaikkatoimintojen alue, jolla myös kehittyvää seudullista tiva-kauppaa (ajoneuvo-, rauta-). Vähittäiskauppaa 0 suuryksiköissä yhteensä 00 k-m, maakuntaakaavan kokonaismitoitus 000 k-m. Turku Manhattan. Muuttuva työpaikkatoimintojen alue brownfield-kehällä keskusta-alueen reunalla. Rakennemuutosaluetta. Keskustan jalankulun ja pyöräilyn reunavyöhykettä ja intensiivistä sisempää joukkoliikennevyöhykettä. Alueen nykyiset toiminnot väistymässä. Osittain tiva-kaupan alue. Liikenteellisesti vaikea ja tärkeä sisääntuloväylä. Vähittäiskauppaa 0 suuryksiköissä yhteensä 000 k-m, maakuntaakaavan kokonaismitoitus k-m. Turku Rieskalähteentie. Työpaikkatoimintojen ja tiva-kaupan alue: ajoneuvokaupan ja -huollon keskittymä. Keskustan jalankulun ja pyöräilyn reunavyöhykettä ja intensiivistä sisempää joukkoliikennevyöhykettä. Vähittäiskauppaa 0 suuryksiköissä yhteensä 00 k-m, maakuntaakaavan kokonaismitoitus 000 k-m. Raisio Mylly. Kaupunkiseudun suurin keskustan ulkopuolinen päivittäis-, erikoisja tiva-kaupan keskus. Pääosin jo toteutunut. Liikenneverkon toimivuus äärirajoilla. Joukkoliikennevyöhykkeen reuna-aluetta. 0 suuryksiköissä yhteensä 00 k-m, maakuntaakaavan kokonaismitoitus k-m. Raisio Itäniitty. Kaupunkiseudun suurin keskustan ulkopuolinen tiva-kaupan keskus. Rauta-, huonekalu ja kodinkonekauppaa. Pääosin jo toteutunut. Liikenneverkon toimivuus äärirajoilla. Joukkoliikennevyöhykkeen reuna-aluetta. 0 suuryksiköissä yhteensä k-m, maakuntaakaavan kokonaismitoitus k-m. Raisio Hauninen. Työpaikkatoimintojen ja tiva-kaupan alue: ajoneuvokaupan ja -huollon keskittymä. Vähittäiskauppaa 0 suuryksiköissä yhteensä 000 k-m, maakuntaakaavan kokonaismitoitus 000 k-m. Raisio Kuninkoja. Työpaikkatoimintojen ja tiva-kaupan alue. Vähittäiskauppaa 0 suuryksiköissä yhteensä 00 k-m, maakuntaakaavan kokonaismitoitus 000 k-m. Kaarina Piispanristi. Muuttuva työpaikkatoimintojen ja olemassa oleva kaupan alue. Rakennemuutosaluetta. Osin intensiivistä sisempää joukkoliikennevyöhykettä. Runsaasti kehittämispotentiaalia Skanssin alueen välittömänä jatkeena. Vähittäiskauppaa 0 suuryksiköissä yhteensä 00 k-m, maakuntaakaavan kokonaismitoitus 000 k-m. Kaarina Krossi. Työpaikkatoimintojen ja tiva-kaupan alue. Vähittäiskauppaa 0 suuryksiköissä yhteensä 00 k-m, maakuntaakaavan kokonaismitoitus k-m. Masku Riviera. Työpaikkatoimintojen ja mahdollinen tiva-kaupan alue. Korvaa Humikkalan alueen, jolla vähittäiskauppaa 0 suuryksiköissä yhteensä 00 k-m, maakuntaakaavan kokonaismitoitus k-m. 0 0 TURUN KAUPUNKISEUTU JA KEHYSKUNNAT Liite /KAUPPA..0

6 Tarkistetut liikenteen merkinnät Turun kaupunkiseudulla Turun Kehätien (kt 0) kehittäminen: Turun Kehätie osoitetaan kaksiajorataisena kanta- tai valtatienä välillä Järvelän eritasoliittymä - Raision keskustatunneli. Piikkiö - Kirismäki yhdystien (Hadvalantien pohjoispää) linjaus tarkistetaan. Turun Kehätielle lisätään seuraavat uudet eritasoliittymävaraukset: Ruona, Krookila, Raisionkaari ja Raision keskustatunneli. Sippaantien ja Raision keskustan eritasoliittymävaraukset poistetaan. Turun Kehätiehen liittyvä Raisionkaari osoitetaan maakuntakaavassa seudullisesti merkittävänä kehäväylänä. Turun välikehän kehittäminen: Rakennemallissa Turun välikehän kehittämiseksi esitettyjen Halistenväylän ja Uittamonsillan linjaukset tarkistetaan suunnittelua vastaaviksi. Välikehän Turun Kehätiehen kytkevä Koroistenkaari osoitetaan maakuntakaavassa. Turun välikehää kehitetään viihtyisänä, urbaanina yhteytenä, jossa maankäytön kehittämismahdollisuudet on tehokkaasti hyödynnetty. Välikehän ja Turun sisääntuloväylien toteutumattomat eritasoliittymävaraukset poistetaan. Naantalin satamayhteydet: Raskaan liikenteen pääreitti Naantalin satamasta Viestitietä Vanton eritasoliittymään osoitetaan seututienä. Turun lentoasema - logistiikka- ja teollisuusalueiden liikenneyhteydet: Lentoliikennealue osoitetaan kokonaisuutena LL-alueena. Rakennemalliratkaisun mukaiset liikenneyhteydet osoitetaan lentokentän pohjoispuolella palvelemaan suunniteltua teollisuus- ja logistiikka-aluetta (uusi yhdystie eritasoliittymineen välillä vt - Vahdontie). Merkintä korvaa lainvoimaisen maakuntakaavan yhteystarvemerkinnän. Lisäksi osoitetaan uusi pitkän tähtäimen yhteystarvemerkintä Vahdontieltä Raumantielle (vt ). Yhteyden jatkosuunnittelussa on huomioitava erityisesti vaikutukset ekologisiin yhteyksiin. VAK-ratapiha Turun Saramäessä: Turun ratapihan kautta kuljetaan merkittäviä määriä vaaralliseksi luokiteltuja aineita (VAK). Ratapihan ympäristöä kehitetään edelleen taajamatoimintojen alueena. Alueelle on suunniteltu toteutettavaksi matkakeskus. Turun VAK-ratapihalle osoitetaan maakuntakaavassa uusi aluevaraus Turun Saramäestä merkinnällä raideliikennealue, ja alueen ympärille osoitetaan km:n suojavyöhyke. Valtatien 0 kehittäminen: Maakuntakaavassa osoitetaan valtatien 0 kääntö valtatielle sekä mahdollisuus toteuttaa valtatien 0 eteläinen ohitus myöhemmin katuyhteytenä ilman eritasoliittymiä, mikäli kunnan maankäytön tarpeet sitä edellyttävät. Kurkela - Kirjala tieyhteys: Seututien 0 (Saaristotie) ongelmien pitkän tähtäimen ratkaisu on Kaarinan keskustan länsipuolitse ohittavan Kurkela - Kirjala-tieyhteyden rakentaminen. Yhteys osoitetaan uutena seututienä ja merkintä korvaa lainvoimaisen maakuntakaavan yhteystarvemerkinnän. Kaarinantien kehittäminen: Nykyiset liikenteelliset ongelmat sekä Kurkela - Kirjala-tieyhteyden toteuttaminen edellyttävät Kaarinantien kehittämistä, jotta liikenne pohjoiseen ei ohjaudu ainoastaan Turun Jaanintien kautta. Kaarinantien tieluokitus osoitetaan vaihemaakuntakaavassa seututienä. Kaarinantien kääntö: Kaarinantien kääntö (mt 00) parantaa Turun Kehätien (kantatie 0), valtatien 0 sekä maantien 00 muodostaman liikenteellisen solmukohdan tieverkkoa. Lyhyellä aikavälillä hankkeelle vaihtoehtona on nykyisten liittymien ja tieverkon kehittäminen, mutta pitkällä tähtäimellä Ravattulan liikekeskuksen sijainti Turun Kehätien, valtatien 0 sekä maantien 00 muodostaman risteysalueen tuntumassa estää riittävän kehittämisen. Kaarinantien kääntö osoitetaan uutena seututienä ja se korvaa lainvoimaisessa maakuntakaavassa osoitetun tieliikenteen yhteystarvemerkinnän. 0 TURUN KAUPUNKISEUTU JA KEHYSKUNNAT Liite /LIIKENNE..0 0 Paimion rataoikaisun poisto: Paimion rataoikaisusta on laadittu yleissuunnitelma (), mutta oikaisun suunnitteluvalmiutta ei 0-luvun alun jälkeen ole edistetty, eikä rataoikaisu kuulu Liikenneviraston pitkän tähtäimen suunnitelmiin. Raideliikennepaikat (paikallisjunaliikenne): Paikallisjunaliikenteen asemapaikkaverkosto tarkistetaan yhtenäisin kriteerein kaikilla ratasuunnilla. Lainvoimaisessa maakuntakaavassa yhteysvälillä Turku - Naantali osoitettujen raideliikennepaikkojen merkintä on yhtenäistetty muita ratasuuntia vastaavaksi. Artukaisten raideliikennepaikka on poistettu. Asemapaikkojen sijainti tarkentuu jatkosuunnittelussa. Asemapaikkoihin tulee kuntakaavoituksessa varautua kehittämällä ja tiivistämällä maankäyttöä asemanseutujen läheisyydessä ja mahdollistamalla liityntäpysäköinti eri kulkumuodoilla paikallisjunaliikenteen käynnistyttyä.

7 Kaupunkikehittämisen kohdealue Osoittaa ensisijaisesti kehitettävät taajama-alueet, joilla on suuri merkitys koko seudun kaupunkikehitykselle. Maankäytön, liikenteen ja palvelujen suunnittelu on yhteensovittavaa kaupunkikuvasuunnittelua, jonka lähtökohtana on koko alueen sekä erillisten keskusta-alueiden vetovoimaisuuden voimakas kasvattaminen. Palvelujen turvaamisen edellytys on riittävä määrä palveluita tarvitsevia asukkaita. Salo: Kaupunkitaajaman suunnittelussa on keskeistä kehittää Halikon ja Salon toiminnallista, toimiviin kevyenliikenteen reitteihin tukeutuvaa kokonaisuutta sekä kehittää tiiviimmän asumisen muotoja lähelle helposti saavutettavia palveluja. Joukkoliikennettä kehitetään väleillä Märy -Halikko -Salo-Muurla-Pertteli. Saloa kehitetään asemakaupunkina, jossa oman alue- ja yhdyskuntarakenteen suunnittelu tukee ns. Tunnin juna -ajattelua. Muutoksia: Meriniityn TP-alue muuttuu TP-alueeksi, jolla seudullinen TIVA-kauppa (kmt) on mahdollista, Halikon C-alue TP-alueeksi, jolla seudullinen päivittäis- ja erikoiskauppa (km) on mahdollista. Taajamatoimintojen alueen tarkistuksia. Märy: Paikallinen alakeskus, josta liikkumismuotoja Salon keskustaan tulee kehittää. Muutoksia: uusi TP-alue ja taajamatoimintojen alueen laajennus. Pertteli: Paikallinen alakeskus, josta liikkumismuotoja Salon keskustaan tulee kehittää. Muutoksia: tajamatoimintojen alueen laajennus. Taajamatoimintojen kehittämisen kohdealue Keskeisen taajama-alueen kehittämisellä on suuri merkitys palvelujen säilymiseen ja siten kunnan sisällä keskustan vetovoiman kasvattamiseen. Kehittäminen vahvistaa kunkin taajaman identiteettiä ja roolia osana maakunnan keskusverkkoa. Muurla: Paikallinen alakeskus, josta liikkumismuotoja Salon keskustaan tulee kehittää. Mahdollinen paikallisjuna-asemapaikka. 0 Somero: Taajaman kehittämisen painopisteen tulee olla palvelujen turvaaminen ja palvelutason parantaminen keskutassa sekä taajaman sisäisten liikkumismuotojen parantaminen. Muutoksia: keskustatoimintojen alueen laajennus, TP-alueen laajennus. Alue, jolla taajama-alueen laajentumisen vaikutukset seudun yhdyskuntarakenteen kehitykselle selvitettävä Alueiden suunnitelmallinen tarkastelu tulee ajankohtaiseksi kehittämiskohdealueiden tavoitellun kehityksen toteutumisen jälkeen. Salainen: Alueella OYK. Alueen kehittäminen vaiheistuu uuden eritasoliittymän toteutukseen sekä siten kaupungin uuden sisääntuloväylän ja sen varren maankäytön kehittämiseen. Rauvola-Merikulma: Rannikon OYK maankäyttö huomioitu. Muutoksia: kylämerkintä tajamatoimintojen alueeksi. Kuiva-alho: Ratayhteyden hyödyntäminen esim. hake-asemapaikan kehittämiseen. Haukkala:Alueen kehittäminen vaiheistuu uuden eritasoliittymän ja yhteystarpeen suunnitteluun ja toteutukseen. Yhdyskuntarakenteen raja osoittaa suunnan, jonne laajentuminen ei ole tarkoituksenmukaista Raja-merkintää käytetään niillä alueilla, joilla harvan taajama-alueen suunnittelematonta laajentumista on tarpeen hillitä tai alueilla, joilla on tunnistettu paineita maankäytön aktivoitumiselle, mutta joilla on muuta maakunnallisesti merkittävää käyttötarkoitusta. Paksumpi viiva määrittelee suunnan SALON SEUTU Liite /TAAJAMAT..0 Muita muutoksia Salon seudulla: Meriteijo: virkistysalue retkeily- ja matkailutoimintojen alueeksi Perniö: keskustakohde keskusta-alueeksi Toija: keskustakohde taajamatoimintojen alueeksi Suomusjärvi: keskustakohde taajamatoimintojen alueeksi

8 Salo. Seutukuntakeskus. Laaja kävely- ja pöyräilyvyöhyke, joukkoliikennevyöhykettä. Kaupunkimainen keskustatoimintojen alue, jolla kauppaa suhteellisen laajalla alueella. Paljon kehittämispotentiaalia ja hyvät lähtöohdat kaupan kehittämiselle väestön ja työpaikkojen painopisteessä. Kaupan kasvu edellyttää myös valmiutta rakenteiden uusimiseen. Vähittäiskauppaa 0 suuryksiköissä yhteensä 000 k-m, maakuntaakaavan kokonaismitoitus k-m. Meriniitty. Työpaikkatoimintojen ja tiva-kaupan alue. Kesustan reunavyöhykettä. Merkittävä auto- ja konekaupan seudullinen keskus hyvin saavutettavalla alueella. Rautatieyhteyksien parantuessa muodostaa yhdessä Salon keskustan kanssa yhden Etelä-Suomen kehityskelpoisimmista työpaikka-alueista. Myös kaupalla laajentumispotentiaalia. Vähittäiskauppaa 0 suuryksiköissä yhteensä 00 k-m, maakuntaakaavan kokonaismitoitus k-m Paukkula. Muuttuva työpaikkatoimintojen ja mahdollinen tiva-kaupan kehittämisalue alue keskustan kaupan vyöhykkeen jatkeella. Kaupungin tärkein sisääntuloväylä edellyttää vahvaa kaupunkikuvallista otetta. Vähittäiskauppaa suuryksiköissä yhteensä 00 k-m, maakuntaakaavan kokonaismitoitus k-m. Halikko. Alakeskus, entinen Halikon kuntakeskus. Salon merkittävin keskustan ulkopuolinen kaupan alue valtakunnallisen maisema-alueen reunalla. Päivittäis--, erikoistavara- ja tiva-kauppaa. 0 suuryksiköissä yhteensä 00 k-m, maakuntaakaavan kokonaismitoitus k-m. Perniö. entinen kuntakeskus. Ympäröivän maaseudun palvelukeskus. Kesäasukkaat ja matkailijat (Teijo, Mathildedahl) tukevat kaupan kehittymistä. Huolehdittava vanhan keskusta-alueen säilymisestä. Vähittäiskauppaa 0 suuryksiköissä yhteensä 00 k-m, maakuntaakaavan kokonaismitoitus 000 k-m. Somero. Kuntakeskus. Pohjoisen Salon seudun omavarainen ja itsenäinen kaupan keskus. Tiivis pääkatu, omaleimainen kaupallinen raitti. Uusia kaupan palveluita toteutunut kantatien itäpuolella. Huolehdittava saavutettavuudesta ja omaleimaisen kaupunkikuvan säilymisestä yhtenäisenä. Vähittäiskauppaa 0 suuryksiköissä yhteensä 00 k-m, maakuntaakaavan kokonaismitoitus 000 k-m. SALON SEUTU Liite /KAUPPA..0

9 Tarkistetut liikenteen merkinnät Salon seudulla Eritasoliittymävaraus sekä yhteystarve (Haukkala): Haukkalaan osoitettu eritasoliittymä on Piihovin ja Muurlan pitkään liittymäväliin suunniteltu eritasoliittymä. Varausten tarkoituksena on parantaa keskustan itäisten osien sekä Perttelin saavutettavuutta moottoritieltä käsin. Haukkalaan osoitettu uusi eritasoliittymä ja tieliikenteen yhteystarve kytkeytyvät Metsäjaanun ja Korvenmäen teollisuusalueiden kasvuun sekä maakuntakaavassa osoitettavaan maankäytön selvitysalueeseen. Maankäytölliset ja yhdyskuntarakenteelliset tekijät puoltavat Haukkalan hyödyntämistä yritystoimintaan. Liikenneyhteyden toteuttaminen moottoritielle muiden liittymien kautta ei ole järkevää, sillä lähimmät liittymät sijaitsevat kaukana, eikä lähellä ole rinnakkaisia tieyhteyksiä. Eritasoliittymävaraus (Salainen): Salaisiin suunnitellun liittymän alue kytkeytyy vahvasti nykyiseen yhdyskuntarakenteeseen ja sen kehittämismahdollisuuksiin. Suunniteltu liittymä sijaitsee Salon taajamarakenteen pohjoisreunalla ja sen eteläpuoli on keskustaajaman tulevaa laajenemisaluetta. Mikäli Salon alueen kasvu jatkuu, on Salaisten alueella useita sen potentiaalia edistäviä tekijöitä. Salaisten liittymä on pitkän aikajänteen varaus. Salaisiin lainvoimaisessa maakuntakaavassa osoitettu yhteystarvemerkintä poistetaan. Uuden eritasoliittymän toteuttaminen liittyy maakuntakaavassa osoitettavaan maankäytön selvitysalueeseen. Eritasoliittymävaraus (kt ): Kantatien ensimmäisen vaiheen toteuttaminen käynnistyy 0. Ensimmäisestä vaiheesta jätetään toteuttamatta ESA-radan, kantatien ja Kiskontien risteyskohtaan eritasoliittymä, joka osoitetaan vaihemaakuntakaavassa varauksena. Eritasoliittymävaraus liittyy ESA-radan toteuttamiseen. Raideliikennepaikat (paikallisjunaliikenne): Paikallisjunaliikenteen asemapaikkaverkosto on vaihemaakuntakaavatyössä tarkistettu yhtenäisin kriteerein kaikilla ratasuunnilla. Ratasuunnalla Turku - Helsinki toteutumattomat asemapaikat, jotka eivät sisälly lainvoimaisiin maakuntakaavoihin, on osoitettu merkinnällä uusi raideliikennepaikka Paimioon ja Halikkoon. Asemapaikkojen sijainti tarkentuu jatkosuunnittelussa. Asemapaikkoihin tulee kuntakaavoituksessa varautua kehittämällä ja tiivistämällä maankäyttöä asemanseutujen läheisyydessä ja mahdollistamalla liityntäpysäköinti eri kulkumuodoilla paikallisjunaliikenteen käynnistyttyä. SALON SEUTU Liite /LIIKENNE..0

10 0 Kaupunkikehittämisen kohdealue Osoittaa ensisijaisesti kehitettävät taajama-alueet, joilla on suuri merkitys koko seudun kehitykselle. Maankäytön, liikenteen ja palvelujen suunnittelu on yhteensovittavaa kaupunkikuvasuunnittelua, jonka lähtökohtana on koko alueen sekä erillisten keskusta-alueiden vetovoimaisuuden voimakas kasvattaminen. Palvelujen turvaamisen edellytys on riittävä määrä palveluita tarvitsevia asukkaita. Uusikaupunki: Kaupunkitaajaman suunnittelussa on keskeistä kehittää toimiviin kevyenliikenteen reitteihin tukeutuvaa täydentävää kaupunkirakennetta ja kehittää tiiviimmän asumisen muotoja lähelle helposti saavutettavia palveluja. Keskusta on valtakunnallisesti arvokas puutalokorttelialue (RKY). Alueella sijaitsee kolme mahdollista paikallisjuna-asemapaikkaa. Taajamatoimintojen kehittämisen kohdealue Keskeisen taajama-alueen kehittämisellä on suuri merkitys palvelujen säilymiseen ja siten kunnan sisällä keskustan vetovoiman kasvattamiseen. Kehittäminen vahvistaa kunkin taajaman identiteettiä ja roolia osana maakunnan ja seudun keskusverkkoa. Laitila: Keskeistä on pikkukaupungin hyvän palvelutason säilyttäminen ja keskusta-asumisen kehittäminen. Vt kaupunkikuvaan sovitettujen sujuvien liikenteel- listen ratkaisujen löytyminen on edellytys muuttuvan TP-alueen kehittymiselle. Muutoksia: muuttuva TP-alue, jolla TIVA-kauppa mahdollista. Kalannin as. (Eteläkulma): mahdollinen paikallisjuna-asemapaikka. Vehmaa: mahdollinen paikallisjuna-asemapaikka. Alue, jolla taajama-alueen laajentumisen vaikutukset seudun yhdyskuntarakenteen kehitykselle selvitettävä Alueiden suunnitelmallinen tarkastelu tulee ajankohtaiseksi kehittämiskohdealueiden tavoitellun kehityksen toteutumisen jälkeen. Uusikaupunki/Vohdensaari: alueella rakentamispainetta ja taajaman leviämiäminen todennäköistä. Uusikaupunki/Salmi-Halola: alueen sijainti mahdollisen paikallisjunaasemapaikan läheisyydessä. Yhdyskuntarakenteen raja osoittaa suunnan, jonne laajentuminen ei ole tarkoituksenmukaista Raja-merkintää käytetään niillä alueilla, joilla harvan taajama-alueen suunnittelematonta laajentumista on tarpeen hillitä tai alueilla, joilla on tunnistettu paineita maankäytön aktivoitumiselle, mutta joilla on muuta maakunnallisesti merkittävää käyttötarkoitusta. Paksumpi viiva määrittelee suunnan. Muita muutoksia Vakka-Suomen seudulla ei ole VAKKA-SUOMI Liite /TAAJAMAT..0

11 Uusikaupunki. Seutukuntakeskus. Laaja keskustatoimintojen alue, suuri osa kaupan palveluista keskittynyt alueen koillisreunalla. Ruutukaava-alueen kauppa taantunut, huolimatta matkailun ja kesäasukkaiden vaikutuksesta. Paljon potentiaalia, mutta kaupan kehittäminen edellyttää herkkyyttä ja historiallisen puukaupungin arvojen huomioon ottamista. Vähittäiskauppaa 0 suuryksiköissä yhteensä 0 k-m, maakuntaakaavan kokonaismitoitus k-m. Laitila. Kuntakeskus, muodostaa toiminnallisen parin Uudenkaupungin kanssa. Kaupungin kehittyminen ja sen kaupallisen painopisteen siirtyminen näkyy kerroksellisuutena. Kaupan kehittämisessä tulee paremmin huomioida kaupunkikuva ja keskustan näkyvä asema valtatien suuntaan. Vastaavasti valtatien suunnittelussa tulee ottaa huomioon tien ja keskusta-alueen yhteensovittaminen. Vähittäiskauppaa 0 suuryksiköissä yhteensä 0 k-m, maakuntaakaavan kokonaismitoitus k-m. Laitila, keskustan laajennus. Muuttuva työpaikkatoimintojen alue. Valtatien erottama kaupungin keskustaan aiemmin kiinteästi liittynyt historiallinen työpaikka-alue (mm. meijeri), jonne sijoittunut mm. tiva-kauppaa. Luonteva keskustatoimintojen laajentumisalue, mutta edellyttää määrätietoista suunnittelua ja sitä tukevaa keskustan eri puolet paremmin yhdistävää valtatien kehittämistä. Vähittäiskauppaa 0 suuryksiköissä yhteensä 000 k-m, maakuntaakaavan kokonaismitoitus 000 k-m VAKKA-SUOMI Liite /KAUPPA..0

12 Tarkistetut liikenteen merkinnät Vakka-Suomessa Pyhärannan liikenneratkaisut: Yhteystarvemerkintä välillä Ropa Ihode poistetaan vähäisen liikenteellisen ja maankäytöllisen tarpeen vuoksi. Yhteyden toteuttaminen ei ole näköpiirissä hyvin pitkälläkään aikavälillä, eikä yhteyden suunnitteluvalmiutta ole edistetty. Yhteyden toteuttaminen ei ole välttämätöntä kunnan maankäytön suunnitelmien näkökulmasta. Ropan ja Ihoden välinen oleva yhteys osoitetaan kokonaisuudessaan seututienä. Pyhärannassa on käynnissä yleiskaavatyö, jonka perusteella Ihoden eritasoliittymän sijaintia tarkennetaan. Laitilan taajaman maankäytön ja liikenneratkaisujen yhteensovittaminen: Valtatiellä Laitilassa on erityinen taajamien maankäytön ja liikenteen yhteensovittamistarve. Voimassa olevassa maakuntakaavassa Laitilaan on esitetty kaksi eritasoliittymää. Kahden eritasoliittymän ratkaisu ei kuitenkaan tuota parasta lopputulosta Laitilan elinkeinoelämän ja maankäytön kehittämisen näkökulmasta. Laitilan pohjoinen eritasoliittymävaraus poistetaan maakuntakaavasta. Pohjoinen eritasoliittymä tulee toteuttaa risteyssiltana ja eteläinen eritasoliittymä kaupunkikuvaan sopivana, tilaa säästävänä eritasoratkaisuna. Erik Sorolaisentie osoitetaan yhdystienä tai -katuna, ja yhteyttä tulee jatkossa kehittää kehäväylänä ja Laitilan teollisuuden synnyttämän raskaan liikenteen reittinä valtatielle. VAKKA-SUOMI Liite /LIIKENNE..0

13 Kaupunkikehittämisen kohdealue Osoittaa ensisijaisesti kehitettävät taajama-alueet, joilla on suuri merkitys koko seudun kaupunkikehitykselle. Maankäytön, liikenteen ja palvelujen suunnittelu on yhteensovittavaa kaupunkikuvasuunnittelua, jonka lähtökohtana on koko alueen sekä erillisten keskusta-alueiden vetovoimaisuuden voimakas kasvattaminen. Palvelujen turvaamisen edellytys on riittävä määrä palveluita tarvitsevia asukkaita. Loimaa: Kaupunkitaajaman suunnittelussa on keskeistä kehittää HIrvikosken ja Loimaan toiminnallista, toimiviin kevyenliikenteen reitteihin tukeutuvaa kokonaisuutta sekä kehittää tiiviimmän asumisen muotoja lähelle helposti saavutettavia palveluja. Matkakeskuksen kehittämistä on edistetty kaavoituksella. Muutoksia: TP-alueen täydentyminen alueeksi, jolla TIVA-kauppa on mahdollista, taajamatoimintojen alueen laajennus. Taajamatoimintojen kehittämisen kohdealue Keskeisen taajama-alueen kehittämisellä on suuri merkitys palvelujen säilymiseen ja siten kunnan sisällä keskustan vetovoiman kasvattamiseen. Kehittäminen vahvistaa kunkin taajaman identiteettiä ja roolia osana maakunnan ja seudun keskusverkkoa. Mellilä: mahdollinen paikallisjuna-asemapaikka. Kyrö: mahdollinen paikallisjuna-asemapaikka. Arvokas maatalousalue Aura: Taajaman kehittämisen painopisteen tulee olla palvelujen säilyttäminen ja palvelutason parantaminen keskustassa ja TP-alueen kehittäminen aidosti työpaikka-alueena. Mahdollinen paikallisjuna-asemapaikka.muutoksia: kehittyvä keskusta-alue, uuteen yhdystiehen liittyvätp-alueen tarkennus. Alue, jolla taajama-alueen laajentumisen vaikutukset seudun yhdyskuntarakenteen kehitykselle selvitettävä Alueiden suunnitelmallinen tarkastelu tulee ajankohtaiseksi kehittämiskohdealueiden tavoitellun kehityksen toteutumisen jälkeen. Loimaa: harvaksi taajama-alueeksi muodostunutta aluetta. 0 Yhdyskuntarakenteen raja osoittaa suunnan, jonne laajentuminen ei ole tarkoituksenmukaista Raja-merkintää käytetään niillä alueilla, joilla harvan taajama-alueen suunnittelematonta laajentumista on tarpeen hillitä tai alueilla, joilla on tunnistettu paineita maankäytön aktivoitumiselle, mutta joilla on muuta maakunnallisesti merkittävää käyttötarkoitusta. Paksumpi viiva määrittelee suunnan. Muita muutoksia Loimaan seudulla: Oripää: taajamatoimintojen alueen laajennus LOIMAAN SEUTU Liite /TAAJAMAT..0

14 Loimaa. Seutukuntakeskus. Laaja keskustatoimintojen alue, kaupan palveluiden osalta kaksinapainen: uusiutuneet hypermarketit alueen luoteisreunalla VT:n varrella, tori ja sitä ympäröivät liiketilat kaakkoislaidalla. Omavarainen seudullisen ostovoiman kohde. Runsaasti kehittämispotentiaalia, mutta edellyttää toimintojen uudelleen ajattelua, mm. alueen tiva-kaupan siirtymistä uusille kaupan alueille. Torin ympäristön aktivoiminen edellyttää määrätietoista kehittämistä. Vähittäiskauppaa 0 suuryksiköissä yhteensä 000 k-m, maakuntaakaavan kokonaismitoitus k-m. Niittukulma/VT. Laaja työpaikkatoimintojen ja tiva-kaupan alue (ajoneuvo-, huonekalu- ja maatalouskauppa). Uutta aluetta näkyvällä ja kaupunkikuvallisesti vaativalla paikalla tiva-kaupan kehittämiselle, maankäytön tehostaminen suotavaa. Vähittäiskauppaa 0 suuryksiköissä yhteensä 00 k-m, maakuntaakaavan kokonaismitoitus k-m. Aura. Kuntakeskus ja ympäröivän laajan maaseudun palveluiden paikalliskeskus, mikä luo edellytykset myös kaupan kehittämiselle. Mahdollinen keskustatoimintojen alue (C/m) nykyisen keskustan hallituksi laajentamiseksi kohti valtatietä. Edellyttää määrätietoista suunnitelmallista kehitysotetta. Vähittäiskauppaa 0 suuryksiköissä yhteensä 00 k-m, maakuntaakaavan kokonaismitoitus 000 k-m LOIMAAN SEUTU Liite /KAUPPA..0

15 Tarkistetut liikenteen merkinnät Loimaan seudulla Tieliikenteen yhteystarve Kyrön ja Riihikosken taajamien välillä: Yhteystarvemerkintä kunnan kahden taajaman välillä poistetaan. Uuden yhteyden toteuttaminen ei ole pitkälläkään tähtäimellä näköpiirissä, eikä yhteyden suunnittelua ole edistetty. Kyrön ja Riihikosken taajamien välisen yhteyden kehittäminen on tarpeellista, mutta se toteutuu ensisijaisesti olemassa olevia yhteyksiä kehittämällä. Kantatien kääntö Aurassa: Kantatien kääntö Aurassa osoitetaan suunniteltuna kantatienä alustavaan yleissuunnitelmaan perustuen. Raideliikennepaikat (paikallisjunaliikenne): Paikallisjunaliikenteen asemapaikkaverkosto on vaihemaakuntakaavatyössä tarkistettu yhtenäisin kriteerein kaikilla ratasuunnilla. Ratasuunnalla Turku - Tampere toteutumattomat asemapaikat, jotka eivät sisälly lainvoimaisiin maakuntakaavoihin, on osoitettu merkinnällä uusi raideliikennepaikka Kärsämäkeen, Maariaan ja Liedon asemalle. Asemapaikkojen sijainti tarkentuu jatkosuunnittelussa. Asemapaikkoihin tulee kuntakaavoituksessa varautua kehittämällä ja tiivistämällä maankäyttöä asemanseutujen läheisyydessä ja mahdollistamalla liityntäpysäköinti eri kulkumuodoilla paikallisjunaliikenteen käynnistyttyä. LOIMAAN SEUTU Liite /LIIKENNE..0

16 Kaupunkikehittämisen kohdealue Osoittaa ensisijaisesti kehitettävät taajama-alueet, joilla on suuri merkitys koko seudun kaupunkikehitykselle. Maankäytön, liikenteen ja palvelujen suunnittelu on yhteensovittavaa kaupunkikuvasuunnittelua, jonka lähtökohtana on koko alueen sekä erillisten keskusta-alueiden vetovoimaisuuden voimakas kasvattaminen. Palvelujen turvaamisen edellytys on riittävä määrä palveluita tarvitsevia asukkaita. Parainen: Joukkoliikenteella hyvin saavutettava seutukeskus, jonka keskeisen taajama-alueen vetovoimaa tulee kasvattaa kehittämällä keskusta-asumisen muotoja lähellä palveluja. Kiinteä osa Turun kaupunkiseudun kasvuvyöhykettä, mikä tulee huomioida yhdyskuntarakennetta eheytettäessä. Rakennemallissa taajamaan kohdistettu kasvu 0 mennessä 00 as. Taajamatoimintojen kehittämisen kohdealue Keskeisen taajama-alueen kehittämisellä on suuri merkitys palvelujen säilymiseen ja siten kunnan sisällä keskustan vetovoiman kasvattamiseen. Kehittäminen vahvistaa kunkin taajaman identiteettiä ja roolia osana maakunnan keskusverkkoa. Kemiönsaari/Kemiö: Kehittämisessä keskeistä keskustan rakenteen tiivistäminen ja palveluiden monipuolisuuden parantaminen, joilla suuri merkitys myös taajamakuvaan. Muutoksia: taajamatoimintojen alueen laajennus etelässä ja supistaminen maisema-alueen rajalla. Alue, jolla taajama-alueen laajentumisen vaikutukset seudun yhdyskuntarakenteen kehitykselle selvitettävä Alueiden suunnitelmallinen tarkastelu tulee ajankohtaiseksi kehittämiskohdealueiden tavoitellun kehityksen toteutumisen jälkeen. Parainen/Kårkulla-Lielax: harvaksi taajama-alueeksi osayleiskaavalla muodostunutta aluetta. Parainen: MAL-asemakaavoitettavaksi ohjelmoitu alue. Kemiönsaari/Kemiö: harvaksi taajamaksi muodostunutta aluetta. Yhdyskuntarakenteen raja osoittaa suunnan, jonne laajentuminen ei ole tarkoituksenmukaista Raja-merkintää käytetään niillä alueilla, joilla harvan taajama-alueen suunnittelematonta laajentumista on tarpeen hillitä tai alueilla, joilla on tunnistettu paineita maankäytön aktivoitumiselle, mutta joilla on muuta maakunnallisesti merkittävää käyttötarkoitusta. Paksumpi viiva määrittelee suunnan Muita muutoksia Turunmaalla: Örö: Uudet kohdemerkinnät: erityistoimintojen kohde / puolustusvoimat retkeily- ja matkailutoimintojen kohde erityistoimintojen alue vesialueella TURUNMAA Liite /TAAJAMAT..0

17 Parainen. Seutukuntakeskus. Pikkukaupunki, kaupan painopiste keskittynyt keskusta-alueen pohjoisreunalla. Kaupan kehittyminen vakaata, kesäasukkaat ja matkailijat lisäävät tarjonnan monipuolisuutta. Vähittäiskauppaa 0 suuryksiköissä yhteensä 00 k-m, maakuntaakaavan kokonaismitoitus k-m. Kemiö. Kuntakeskus. Laajan saaristokunnan itsenäinen kaupallinen keskus. Keskusta-alueen kauppa uusiutumassa, kesäasukkaat ja matkailijat lisäävät tarjonnan monipuolisuutta. Vähittäiskauppaa 0 suuryksiköissä yhteensä 00 k-m, maakuntaakaavan kokonaismitoitus 000 k-m. TURUNMAA Liite /KAUPPA..0

18 Tarkistetut liikenteen merkinnät Turunmaalla Finnön tieyhteysvarauksen poisto: Korppoon ja Houtskarin välille merkityt, toteutumattomat merkinnät uusi lautta ja ohjeellinen yhdystie, ns. Finnön tie, poistetaan maakuntakaavasta. Yhteyden toteuttaminen ei ole näköpiirissä hyvin pitkälläkään aikajänteellä. Yhteyden liikenteellinen ja maankäytöllinen tarve on hyvin vähäinen. Nykyinen lauttayhteys Korppoon Galtbystä Houtskarin Kittuisiin osoitetaan maakuntakaavassa lautta-merkinnällä. Paraisten ja Sauvon välisten yhteyksien kehittäminen: Paraisten ja Sauvon välisten yhteyksien kehittämistä tukee uutena seututienä osoitettava tieyhteys Paraisten ja Sauvon välille. Merkintä korvaa lainvoimaisessa maakuntakaavassa esitetyn tieliikenteen yhteystarvemerkinnän. Alueen tieverkon kehittämisessä ensisijaista on nykyisen Saaristotien yhteyden kehittäminen ja sen toimivuuden varmistaminen. Nyt osoitettu uusi yhteysvaihtoehto täydentää Saaristotien reittiä ja mahdollistaa vaihtoehtoisen reittivalinnan. Matkailun yhteystarvemerkintä siirretään Kemiönsaarella välille Mjösund - Attu. TURUNMAA Liite /LIIKENNE..0

19 Tulevaisuuden kaupunkivyöhykkeet 0-0 (---00) Maakuntakaavan tavoitteiden toteutumista voidaan arvioida kaupunkivyöhykkeiden kehittymisenä: Kuinka kaupunkikehittämisen kohdealueiden vetovoimaisuus on lisääntynyt maankäytön, liikenteen ja palveluiden yhteensovittavan kaupunkisuunnittelun keinoin? Kuinka RM alueiden toteuttamisessa ollaan onnistuttu? Kuinka palveluiden saavutettavuutta kestävillä liikkumismuodoilla on parannettu? Liikkumisvyöhykkeet / Kaupunkivyöhykkeet Ydinkaupunki ja reunavyöhyke - jalankulkukaupunki Sisäinen joukkoliikennevyöhyke - intensiivinen joukkoliikennekaupunki Ulkoinen joukkoliikennevyöhyke - joukkoliikennekaupunki Ensisijaiset kehittämisalueet Onnistuminen keskeisen taajama-alueen asukasmäärän kasvattamisessa/asukastiheyden laskun pysäyttämisessä sekä joukkoliikenteen käyttäjien määrän kasvattamisessa Kaupunkikehittämisen kohdealue Rakennemalli 0 tavoitteiden toteutuminen Toimenpiteisiin sitoutuminen ja niiden johdomukainen edistäminen Rakennemallin alueet 0 Rakennemallin alueet 0-0 Palveluiden saavutettavuus ja turvaaminen Onnistuminen (lähi)palveluiden säilyttämisessä / lisäämisessä sekä palveluiden kytkentöjen parantamisessa Seudulliset palvelut Paikalliset palvelut Julkiset palvelut TURUN KAUPUNKISEUTU JA KEHYSKUNNAT Liite..0

VARSINAIS-SUOMEN TAAJAMIEN MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Kaavoituksen ajankohtaispäivä 5.6.2014 Heikki Saarento

VARSINAIS-SUOMEN TAAJAMIEN MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Kaavoituksen ajankohtaispäivä 5.6.2014 Heikki Saarento VARSINAIS-SUOMEN TAAJAMIEN MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVA Kaavoituksen ajankohtaispäivä 5.6.2014 Heikki Saarento Maakuntakaavatilanne Varsinais-Suomessa on voimassa seutukunnittain

Lisätiedot

Turun kaupunkiseudun kuntien ja valtion välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus

Turun kaupunkiseudun kuntien ja valtion välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 105/10.00.00.00/2012 41 Turun kaupunkiseudun kuntien ja valtion välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus 2016-2019 Päätöshistoria Kaupunginhallitus

Lisätiedot

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark )

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark ) LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark. 7.12.2016) Lähtökohdat Pieksämäen merkittävin tilaa vaativan kaupan alue on kehittynyt Pieksämäen kantakaupungin ja Naarajärven taajamakeskusten

Lisätiedot

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1 Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 31.3.2014 Page 1 Kaupan palveluverkkoselvityksessä: Selvitettiin Kainuun kaupan palvelurakenteen ja yhdyskuntarakenteen kehitys, nykytilanne ja kehitysnäkymät Laadittiin

Lisätiedot

Merkinnällä osoitetaan sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke.

Merkinnällä osoitetaan sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke. Asumisen ja vapaaajanasumisen vetovoima-alue sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke. Suunnittelumääräys: Kehittämisvyöhykkeellä on mahdollista

Lisätiedot

Reunaehdot. Tavoitteet tähän kokoukseen:

Reunaehdot. Tavoitteet tähän kokoukseen: Reunaehdot Sopimukseen strategiset tavoitteet Tavoitteena jäsentynyt, jäntevä sopimus ja vähemmän toimenpiteitä Strategiset, valtion ja kuntien välistä sopimista edellyttävät asiat vs. toimenpiteet joita

Lisätiedot

Kauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti

Kauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Kauppa Yleisötilaisuus Karviassa 8.2.2017 Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Satakunnan kokonaismaakuntakaava - Hyväksyttiin 2009 - YM vahvistuspäätöksellä voimaan 30.11.2011 - KHO: 13.3.2013 -kaupan

Lisätiedot

KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA

KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA Kaavamerkinnät ja - määräykset, luonnos 24.3.2014 Julkaisija: Kainuun Liitto Kauppakatu 1 87100 Kajaani Puh. 08 6155 41 / vaihde Faksi: 08 6155 4260 kirjaamo@kainuu.fi

Lisätiedot

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 kaupan ratkaisut perustuvat

Lisätiedot

Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040

Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040 Kaupunkiseudun maankäytön tavoitteet Rakennesuunnitelma 2040 Seutufoorumi 27.11.2013 Kimmo Kurunmäki seutusuunnittelupäällikkö Lähtökohtia Rakennesuunnitelmalle 2040 Seutustrategia 2020 Vetovoimainen Tampereen

Lisätiedot

Asemakaavamuutos koskee kortteleita 9, 10, 16 ja 17 sekä katu- ja puistoaluetta

Asemakaavamuutos koskee kortteleita 9, 10, 16 ja 17 sekä katu- ja puistoaluetta LOIMAAN KAUPUNKI 29.4.2016 1( 5) Asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma AK 0183 Torin ympäristö, 1. (Keskusta) kaupunginosa Asemakaavamuutos koskee kortteleita 9, 10, 16 ja 17 sekä katu-

Lisätiedot

Turku on kovassa kasvuvauhdissa Asukasluku ja rakentaminen ennätysluvuissa

Turku on kovassa kasvuvauhdissa Asukasluku ja rakentaminen ennätysluvuissa Turku on kovassa kasvuvauhdissa Asukasluku ja rakentaminen ennätysluvuissa Media-aamiainen 2.11.2016 Turku hakee kasvua ja uudistumista strategialla Turun kaupunkistrategian 2029 mukaan Turku hakee kestävällä

Lisätiedot

Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN

Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN 7.10.2014 Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN 1 Suunnittelutyön yhteensovittamiseksi maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman valmistelu yhdistettiin Tuloksena Keski-Suomen

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maankäyttövaihtoehdot MAAKUNTAKAAVA

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maankäyttövaihtoehdot MAAKUNTAKAAVA Pirkanmaan maakuntakaava Maankäyttövaihtoehdot Prosessi Pyrkimys avoimeen ja vuorovaikutteiseen prosessiin; keskustelua periaateratkaisuista ja arvovalinnoista Väestösuunnite ja skenaariotyö (kevät 2012

Lisätiedot

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena

Lisätiedot

Turun kaupunkiseudun liikennejärjestelmän. MAL-hankeohjelma

Turun kaupunkiseudun liikennejärjestelmän. MAL-hankeohjelma Turun kaupunkiseudun liikennejärjestelmän kehittäminen ja MAL-hankeohjelma Päämäärätietoisuus, pitkäjänteisyys ja sitoutuminen Yhteiset linjaukset ja tavoitteet Turun kaupunkiseudun rakennemalli 2035:

Lisätiedot

TARKENNETUT RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT

TARKENNETUT RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT TARKENNETUT RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT 26.9.2011 Rakennemallivaihtoehtojen muodostamisen lähtökohdat Maankäytön kehittämiskohteet ja yhteystarpeet tulee tunnistaa Keskustojen tiivistäminen Korkeatasoisten

Lisätiedot

MAL-työpaja. Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja Hannu Luotonen

MAL-työpaja. Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja Hannu Luotonen MAL-työpaja Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja 1 KOUVOLAN RAKENNEMALLI Alueiden käytön kehityskuva Ekotehokas yhdyskuntarakenne Keskusten kehittäminen Maaseudun palvelukylät Olevan infran

Lisätiedot

Tarkemmat tiedot ovat luettavissa Pirkanmaan liiton maakuntakaavoituksen internetsivuilta osoitteessa:

Tarkemmat tiedot ovat luettavissa Pirkanmaan liiton maakuntakaavoituksen internetsivuilta osoitteessa: LIITE Ruoveden kunnan kaavoituskatsaus 2016 MAAKUNTAKAAVOJEN TARKASTELU Pirkanmaalla on valmisteilla uusi kokonaismaakuntakaava, joka voimaan tullessaan korvaa nykyisen Pirkanmaan 1. maakuntakaava n sekä

Lisätiedot

Joukkoliikenteen palvelutasomäärittelyn hyödyntäminen maakuntakaavoituksessa Maija Stenvall

Joukkoliikenteen palvelutasomäärittelyn hyödyntäminen maakuntakaavoituksessa Maija Stenvall Joukkoliikenteen palvelutasomäärittelyn hyödyntäminen maakuntakaavoituksessa 25.1.2017 Maija Stenvall Palvelutasotavoitteet perustuvat joukkoliikennekysyntään Myös maankäytön kehittämisessä on tavoitteena

Lisätiedot

Liite 1: Turun kaupungin lausunto maakuntakaavaluonnoksesta

Liite 1: Turun kaupungin lausunto maakuntakaavaluonnoksesta Liite 1: Turun kaupungin lausunto maakuntakaavaluonnoksesta Turun kaupunki ilmoittaa lausuntonaan maakuntakaavaluonnokseen seuraavaa: Maakuntakaavassa tulee voimakkaammin keskittyä kaupunkiseudun elinvoimaisuuteen

Lisätiedot

Tampereen kestävä kaupunkiliikenne

Tampereen kestävä kaupunkiliikenne Tampereen kestävän liikkumisen ideointikeskustelu 20.11.2014 Tampereen kestävä kaupunkiliikenne 20.11.2014 Suunnittelupäällikkö Tampere kasvaa voimakkaasti liikennejärjestelmän kehittäminen on välttämätöntä

Lisätiedot

Rakenna Turkua -asukaskyselyn tuloksia. Yleiskaava 2029 Kevät 2014

Rakenna Turkua -asukaskyselyn tuloksia. Yleiskaava 2029 Kevät 2014 Rakenna Turkua -asukaskyselyn tuloksia Yleiskaava 2029 Kevät 2014 Rakenna Turkua -kysely Avoinna 26.3.-18.5.2014 Liittyi Yleiskaava 2029:n kehityskuvavaiheeseen, suunnattiin asukkaille Kysely keskittyi

Lisätiedot

Salon kaupallinen selvitys Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari

Salon kaupallinen selvitys Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari Salon kaupallinen selvitys 2011 Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari 3.3.2011 Salon kaupallisen selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne 3. Ostovoima

Lisätiedot

VALTATIEN 2 FRIITALAN ERITASOLIITTYMÄN PARANTAMINEN, ULVILA ESISELVITYS

VALTATIEN 2 FRIITALAN ERITASOLIITTYMÄN PARANTAMINEN, ULVILA ESISELVITYS VALTATIEN 2 FRIITALAN ERITASOLIITTYMÄN PARANTAMINEN, ULVILA ESISELVITYS 2016 4 1. LÄHTÖKOHDAT JA NYKYTILA 1.1 Suunnittelukohde Suunnittelukohteena on valtatien 2 ja maantien 2444 (Siltatie) eritasoliittymä

Lisätiedot

Päivittämistarpeen taustalla

Päivittämistarpeen taustalla Päivittämistarpeen taustalla Strategisten painopisteiden hahmottaminen Laajan toimenpidejoukon jäsentäminen ja selkeämpien kehittämiskokonaisuuksien muodostaminen niiden sisällä erilaisia ja eri toteuttamis-

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenteen tulevaisuuden kehityspolut Urban Zone 3 hanke (UZ-3) Yhdyskuntien uudistaminen ARA-laivaseminaari

Yhdyskuntarakenteen tulevaisuuden kehityspolut Urban Zone 3 hanke (UZ-3) Yhdyskuntien uudistaminen ARA-laivaseminaari Yhdyskuntarakenteen tulevaisuuden kehityspolut Urban Zone 3 hanke (UZ-3) Yhdyskuntien uudistaminen ARA-laivaseminaari 5.11.2015 Erikoistutkija Mika Ristimäki Rakennettu ympäristö ja alueiden käyttö / Suomen

Lisätiedot

VETOVOIMAINEN MATKAKESKUS Matkakeskus Turkuun klinikan aloitusseminaari Saku Järvinen, projektipäällikkö, Realprojekti Oy

VETOVOIMAINEN MATKAKESKUS Matkakeskus Turkuun klinikan aloitusseminaari Saku Järvinen, projektipäällikkö, Realprojekti Oy MYLLY LÄNSIKESKUS VETOVOIMAINEN MATKAKESKUS Matkakeskus Turkuun klinikan aloitusseminaari 11.3.2016 Saku Järvinen, projektipäällikkö, Realprojekti Oy MATKAKESKUS HANSA SKANSSI Lukuisia asemanseutujen kehittämisprojekteja

Lisätiedot

Kannelmäki - Lassila - Pohjois-Haaga, alueellinen kehittämissuunnitelma

Kannelmäki - Lassila - Pohjois-Haaga, alueellinen kehittämissuunnitelma LIITE 1 Kannelmäki - Lassila - Pohjois-Haaga, alueellinen kehittämissuunnitelma KSLK 10.2.2011 Kannelmäki - Lassila - Pohjois-Haaga, alueellinen kehittämissuunnitelma Suunnitelmakartat ja toimenpiteet

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS 2013

VARSINAIS-SUOMEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS 2013 VARSINAIS-SUOMEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS 2013 SISÄLTÖ Tavoitteet ja lähtökohdat Kysyntä ja tarjonta Kysynnän kasvu Mitoitusskenaariot Yhteenveto TAVOITTEET Taustalla vaihemaakuntakaavaprosessin käynnistäminen

Lisätiedot

Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Kanta-Häme Pohjois-Savo Satakunta Koko maa Etelä-Savo. Varsinais-Suomi

Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Kanta-Häme Pohjois-Savo Satakunta Koko maa Etelä-Savo. Varsinais-Suomi TYÖTTÖMYYDEN KASVU NOPEUTUI KESÄN AIKANA Työttömyyden kasvu kiihtyi Varsinais-Suomessa kuluneen kesän aikana. Tämä näyttää johtuneen ainakin osin nuorten työllistymisvaikeuksista, sillä työttömien määrä

Lisätiedot

1 Halikon Siniset 31 10.00 Halikon SRK-talon piha Halikko Pyhän Laurin Ritarit 28 10.30 Perniön SRK-talo Perniö

1 Halikon Siniset 31 10.00 Halikon SRK-talon piha Halikko Pyhän Laurin Ritarit 28 10.30 Perniön SRK-talo Perniö TAMMILEIRI 2016 Auto LPK määrä YHTEENSÄ klo osoite Kunta 1 Halikon Siniset 31 10.00 Halikon SRK-talon piha Halikko Pyhän Laurin Ritarit 28 10.30 Perniön SRK-talo Perniö Purku 59 59 11.20 Rymättylän Märssyvahdit

Lisätiedot

Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä

Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä Ramboll Knowledge taking people further --- Jyväskylän kaupunki Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä Lokakuu 2008 Sisällys Tiivistelmä 1 1. Johdanto 5 2. Osayleiskaava-alue

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO, maakuntahallitus LAUSUNTO NRO 2, Liikenne- ja viestintäministeriö

PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO, maakuntahallitus LAUSUNTO NRO 2, Liikenne- ja viestintäministeriö LAUSUNTO NRO 2, Liikenne- ja viestintäministeriö Kohta 1 Liikenne- ja viestintäministeriö toteaa, että Päijät-Hämeen maakuntakaavassa on lukuisia asumisen laajenemisalueita, päivittäistavarakaupan suuryksiköiden,

Lisätiedot

Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme

Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme TYÖTTÖMYYDEN KASVU HIDASTUU EDELLEEN Varsinais-Suomen työttömyysasteen kasvu on hiipunut tasaisesti jo noin vuoden ajan. Merkittävin tekijä työttömyyden kasvuvauhdin hidastumisessa on Vakka-Suomen valoisa

Lisätiedot

VARSINAIS SUOMEN 17 KUNNAN ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS YHTEENVETO SOTE YHTEISTYÖSTÄ. Selvitysalueella toimivat yhteistoiminta-alueet

VARSINAIS SUOMEN 17 KUNNAN ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS YHTEENVETO SOTE YHTEISTYÖSTÄ. Selvitysalueella toimivat yhteistoiminta-alueet VARSINAIS SUOMEN 17 KUNNAN ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS YHTEENVETO SOTE YHTEISTYÖSTÄ 4.3.2014 KUNTAYHTYMÄT, JOIHIN KAIKKI ALUEEN KUNNAT KUULUVAT VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ VARSINAIS-SUOMEN

Lisätiedot

RAKENNEMALLIEN VERTAILU

RAKENNEMALLIEN VERTAILU HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA RAKENNEMALLIEN VERTAILU YLEISÖTILAISUUS TEEMARYHMIEN TYÖPAJA ILLAN OHJELMA 17.00 Tervetuloa! 17.10 Rakennemallivaihtoehtojen esittely kaavoitusinsinööri Markus Hytönen,

Lisätiedot

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu:

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Varsinais-Suomi 2015, maaliskuu Analyytikko Juha Pusila Varsinais-Suomen ELY-keskus 5.6.2015 Seurantaan liittyvää käsitteistöä Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden

Lisätiedot

Keskimääräinen vuorokausiliikenne Keskimääräinen raskas liikenne Lähde Liikennevirasto

Keskimääräinen vuorokausiliikenne Keskimääräinen raskas liikenne Lähde Liikennevirasto Valtatiet 1, 8 ja 9 Varsinais-Suomen tieliikenteen pääsuunnat ja niitä yhdistävällä Turun Kehätiellä suurimmat liikennemäärät Samat runkoyhteydet raskaalla liikenteellä Keskimääräinen raskas liikenne 2015

Lisätiedot

Turun kaupunkiseudun liikennejärjestelmän. MAL-hankeohjelma

Turun kaupunkiseudun liikennejärjestelmän. MAL-hankeohjelma 25.4.2016 Turun kaupunkiseudun liikennejärjestelmän kehittäminen ja MAL-hankeohjelma Yhteinen päämäärä ja sitoutuminen, pitkäjänteinen toteutus Yhteisesti hyväksytyt linjaukset ja tavoitteet Turun kaupunkiseudun

Lisätiedot

TARKASTELUALUEET KUNNITTAIN

TARKASTELUALUEET KUNNITTAIN 1 TARKASTELUALUEET KUNNITTAIN Tarkastelualueiden sijainti Järvi-Pohjanmaan jokaisesta kunnasta valittiin erikseen tarkasteltava, zoomattava kohdealue Aluetta on tarkasteltu yleispiirteisesti, kuvaamalla

Lisätiedot

TIETOISKU VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUS Lyhyt katsaus valtiovarainministeriön esitykseen

TIETOISKU VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUS Lyhyt katsaus valtiovarainministeriön esitykseen VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUS Lyhyt katsaus valtiovarainministeriön esitykseen Valtionosuusjärjestelmän tarkoituksena on taata kuntien vastuulla olevien julkisten palvelujen järjestäminen ja niiden

Lisätiedot

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi Vakka-Suomen Työllisyystilanne valoisa Vakka-Suomen työttömyysaste laski merkittävästi tammikuussa. Tämä johtui erityisesti myönteisestä työllisyyskehityksestä Uudessakaupungissa, jossa työttömyysaste

Lisätiedot

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Näkökulmia vähittäiskauppaan ja yhdyskuntarakenteen vyöhykkeisiin 1 Vähittäiskaupan toimipaikkojen sijoittuminen

Lisätiedot

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu:

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Varsinais-Suomi 2016, maaliskuu Analyytikko Juha Pusila Varsinais-Suomen ELY-keskus 18.05.2016 Seurantaan liittyvää käsitteistöä Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden

Lisätiedot

LIITE 2. LAUSUNTOVASTINEET

LIITE 2. LAUSUNTOVASTINEET Lausunnonantaja Tiivistelmä lausunnon sisällöstä asiakohdittain Vastine asiakohdittain Varsinais- Suomen liitto Varsinais- Suomen ELY, liikenne ja infrastruktuuri - vastuualue 1. Selvitys täydentää, syventää

Lisätiedot

Kouvolan maankäytön suunnittelun tasoja Yleiskaavoitus

Kouvolan maankäytön suunnittelun tasoja Yleiskaavoitus Kouvolan maankäytön suunnittelun tasoja 24.2.2013 Yleiskaavoitus 2 Rakennemalli kuvaa Kouvolan kaupunginvaltuuston hyväksymää maankäytön kehittämisen tahtotilaa ei ole juridinen kaava 14.3.2013 Konsernipalvelut,

Lisätiedot

Nikkilän kehityskuva Utvecklingsbild för Nickby Maankäyttöjaostolle

Nikkilän kehityskuva Utvecklingsbild för Nickby Maankäyttöjaostolle Nikkilän kehityskuva Utvecklingsbild för Nickby Maankäyttöjaostolle 20.4.2016 Nikkilän askeleet 2035 NIKKILÄN KEHITYSKUVA ON KUNNAN YHTEINEN STRATEGIA NIKKILÄN KEHITTÄMISEKSI. KEHITYSKUVAN TAVOITEVUOSI

Lisätiedot

Kauppa ja kaavoitus. Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ympäristöoikeuspäivä Klaus Metsä-Simola

Kauppa ja kaavoitus. Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ympäristöoikeuspäivä Klaus Metsä-Simola Kauppa ja kaavoitus Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ympäristöoikeuspäivä 8.9.2011 OTL 2 Kauppa ja kaavoitus Esityksen sisältö Johdanto Maankäyttö- ja rakennuslain muutos 15.4.2011 Uusi 9 a luku Tausta

Lisätiedot

KAUPUNKISEUTU- SUUNNITELMAT. Siuntio Johtaja Seija Vanhanen

KAUPUNKISEUTU- SUUNNITELMAT. Siuntio Johtaja Seija Vanhanen KAUPUNKISEUTU- SUUNNITELMAT Siuntio 9.10.2007 Johtaja Seija Vanhanen 2 MAL-SUUNNITTELU Maankäyttö- ja rakennuslaki Vapaaehtoinen suunnittelu Laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta Valtioneuvoston asetus

Lisätiedot

Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus. Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI

Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus. Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI Suomen kasvukolmio Alueellisesti Loimaa kuuluu Suomen kasvukolmioon Suomen Kasvukolmio eli Helsinki-Tampere-Turku

Lisätiedot

ISO-IIVARINTIEN ASEMAKAAVA

ISO-IIVARINTIEN ASEMAKAAVA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus YKSYKKÖSEN YRITYSALUE ISO-IIVARINTIEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2016 päivitetty: 15.09.2016 on lakisääteinen

Lisätiedot

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu:

Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Varsinais-Suomi 2014, joulukuu Analyytikko Juha Pusila Varsinais-Suomen ELY-keskus 21.1.2015 Seurantaan liittyvää käsitteistöä Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVALUONNOKSEN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

HELSINGIN YLEISKAAVALUONNOKSEN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI HELSINGIN YLEISKAAVALUONNOKSEN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI TYÖOHJELMA Työn tausta Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastossa on käynnissä Helsingin uuden yleiskaavan laatiminen. Työn suunnittelua ohjaava

Lisätiedot

Rassi P., Alanen A., Kanerva T. & Mannerkoski I. (toim.) 2001: Suomen lajien uhanalaisuus Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus,

Rassi P., Alanen A., Kanerva T. & Mannerkoski I. (toim.) 2001: Suomen lajien uhanalaisuus Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, 64 Valtatie 8 välillä Raisio-Nousiainen LÄHTEET LÄHTEET Biota BD Oy 2003: Raision liito-oravaselvitys Brusila Heljä. Vt 8 Raisio-Nousiainen. Muinaisjäännösinventointi 2004. Turun maakuntamuseo. Matinkainen

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaiheen tilannekatsaus. MAL työpaja Joensuu Pasi Pitkänen, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaiheen tilannekatsaus. MAL työpaja Joensuu Pasi Pitkänen, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaiheen tilannekatsaus MAL työpaja Joensuu 29.09.2014 Pasi Pitkänen, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Maakuntakaavan 4. vaihe eteneminen MKH päätti käynnistää mk 4. vaiheen

Lisätiedot

POHJOIS-SAVON MAAKUNTAKAAVAN SELVITYKSIÄ

POHJOIS-SAVON MAAKUNTAKAAVAN SELVITYKSIÄ POHJOIS-SAVON MAAKUNTAKAAVAN SELVITYKSIÄ Pohjois-Savon maakuntakaavan vähittäiskaupan suuryksiköiden ja tilaa vaativan kaupan alueiden sijainti suhteessa väestöön JOHDANTO Tässä selvityksessä on tarkasteltu

Lisätiedot

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS Neulaniemen rakennemallien kuvaus VE1 Vuoristotie Malli pohjautuu kahteen tieyhteyteen muuhun kaupunkirakenteeseen. Savilahdesta tieyhteys

Lisätiedot

Osa-aluekeskukset kaupungin tukipilareina

Osa-aluekeskukset kaupungin tukipilareina Salon yleiskaavallisen ohjelman aluetoimikuntaseminaari 27.4.2010 Osa-aluekeskukset kaupungin tukipilareina Kaavoitusinsinööri Timo Alhoke 27.4.2010 Aluetoimikuntaseminaari 1 Mikä on Salon yleiskaavallinen

Lisätiedot

Turun kaupunkiseudun liikennejärjestelmätyö. ohjausryhmä

Turun kaupunkiseudun liikennejärjestelmätyö. ohjausryhmä Turun kaupunkiseudun liikennejärjestelmätyö ohjausryhmä 12.10.2012 Liikennejärjestelmätyön tilannekatsaus ja muut ajankohtaiset asiat Liikennejärjestelmätyön tilannekatsaus Turun seudun liikenneturvallisuussuunnitelma

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS 2013 VETOVOIMAMALLINNUS

VARSINAIS-SUOMEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS 2013 VETOVOIMAMALLINNUS VARSINAIS-SUOMEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS 2013 VETOVOIMAMALLINNUS KAUPAN SIDOSRYHMÄSEMINAARI 29.10.2013 EERO SALMINEN RAMBOLL FINLAND OY ESITYKSEN SISÄLTÖ Vetovoimamallinnuksen teoreettinen tausta

Lisätiedot

Mahdolliset viemäröintialueet Kustannukset ja priorisointi

Mahdolliset viemäröintialueet Kustannukset ja priorisointi LTE 1 (1/62) Mahdolliset viemäröintialueet Kustannukset ja priorisointi mukaan (

Lisätiedot

Urban Zone -kehityshanke ja vyöhykenäkökulman esittely

Urban Zone -kehityshanke ja vyöhykenäkökulman esittely Urban Zone -kehityshanke ja vyöhykenäkökulman esittely Mika Ristimäki erikoistutkija SYKE / rakennettu ympäristö ja alueidenkäyttö 20% 18% 16% 14% 12% 10% 8% 6% 4% 2% 0% Alue- ja yhdyskuntarakenteen tiedot

Lisätiedot

Taajama-aluemerkintöjen sekä asumisen ja vapaa-ajanasumisen vetovoima-alueiden määrittely ja osoittaminen Keski-Suomen maakuntakaavassa

Taajama-aluemerkintöjen sekä asumisen ja vapaa-ajanasumisen vetovoima-alueiden määrittely ja osoittaminen Keski-Suomen maakuntakaavassa MAAKUNTAKAAVAN TARKISTUS, TAUSTAMUISTIO 25.5.2016 Muistiota päivitetään/tarkennetaan valmistelun edetessä Taajama-aluemerkintöjen sekä asumisen ja vapaa-ajanasumisen vetovoima-alueiden määrittely ja osoittaminen

Lisätiedot

VALTATIEN 9 ITÄISEN KEHÄTIEN ERITASOLIITTYMÄTARKASTELU, TAMPERE

VALTATIEN 9 ITÄISEN KEHÄTIEN ERITASOLIITTYMÄTARKASTELU, TAMPERE VALTATIEN 9 ITÄISEN KEHÄTIEN ERITASOLIITTYMÄTARKASTELU, TAMPERE 27.1.2017 JOHDANTO Selvityksessä on tutkittu uuden eritasoliittymän toteuttamista Tampereen itäiselle kehätielle valtatielle 9 Hallilan eritasoliittymän

Lisätiedot

Rakokiven liikekeskus. Nastolan kaavailta Marja Mustakallio, kaavoitusarkkitehti

Rakokiven liikekeskus. Nastolan kaavailta Marja Mustakallio, kaavoitusarkkitehti Rakokiven liikekeskus Nastolan kaavailta 13.10.2016 Marja Mustakallio, kaavoitusarkkitehti Rakokiven liikekeskuksen kehittäminen Kauppakaari Kirkonkylä Rakokivi VILLÄHTEEN ASEMA n. 15 000 asukasta Villähde,

Lisätiedot

Vähittäiskaupan ohjaus

Vähittäiskaupan ohjaus Vähittäiskaupan ohjaus Kaavoituksen ja rakentamisen lupien sujuvoittaminen -työryhmä 25.11.2015 Pekka Normo Ympäristöministeriö Vähittäiskaupan ohjaus, nykytilanne MRL -muutos 2011, keskeinen sisältö Kauppaa

Lisätiedot

Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa

Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa 13.11.2012 Vyöhykkeisyys ja kyläsuunnittelu yhdistyneen kaupungin suunnittelussa Aluearkkitehti Julia Virtanen Jyväskylän kaupunki Jyväskylä 2009 JYVÄSKYLÄ

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1 Tekninen lautakunta 22.10.2014 Sivu 1 / 1 4310/10.00.00/2014 107 Tiedonanto Turuntien aluevaraus- ja maankäyttösuunnitelmasta Valmistelijat / lisätiedot: Pauliina Kuronen, puh. 046 877 3006 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Vaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen 2.-27.5.2012. Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi

Vaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen 2.-27.5.2012. Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi Vaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen 2.-27.5.2012 Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi 2.5.2012 Keskustastrategian rakennemallivaihtoehdot 3 kpl maankäytön

Lisätiedot

KOTKAN-HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN YLEISKAAVA. Seutufoorumi Kehittämismallit ja linjaratkaisun pohjustus

KOTKAN-HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN YLEISKAAVA. Seutufoorumi Kehittämismallit ja linjaratkaisun pohjustus KOTKAN-HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN YLEISKAAVA Seutufoorumi 4.5.2016 Kehittämismallit ja linjaratkaisun pohjustus 1 ESITYKSEN RAKENNE Yleiskaavan vaiheet, käsittely- ja päätöksentekoprosessi ja aikataulu

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI OTE PÖYTÄKIRJASTA 1

RAAHEN KAUPUNKI OTE PÖYTÄKIRJASTA 1 RAAHEN KAUPUNKI OTE PÖYTÄKIRJASTA 1 Mettalanmäen osayleiskaava 1116/10.1002.100202/2016 MST 18 Vireillä olevan Mettalanmäen osayleiskaavan valmisteluvaiheen tilannekatsaus maankäytön suunnittelutoimikunnalle.

Lisätiedot

KOTKAN-HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN YLEISKAAVA. Seutuvaltuusto Linjaratkaisu, ehdotus

KOTKAN-HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN YLEISKAAVA. Seutuvaltuusto Linjaratkaisu, ehdotus KOTKAN-HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN YLEISKAAVA Seutuvaltuusto 7.6.2016 Linjaratkaisu, ehdotus 1 KOTKAN-HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN YLEISKAAVA VAIHEET JA AIKATAULU 2 KOTKAN-HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN YLEISKAAVA

Lisätiedot

KOMMENTTIKIERROKSEN PALAUTTEET JA PALAUTTEESEEN LAADITUT VASTAUKSET. Taina Ollikainen, FCG Suunnittelu ja tekniikka. Susanna Roslöf, Satakuntaliitto

KOMMENTTIKIERROKSEN PALAUTTEET JA PALAUTTEESEEN LAADITUT VASTAUKSET. Taina Ollikainen, FCG Suunnittelu ja tekniikka. Susanna Roslöf, Satakuntaliitto Kaupan palveluverkkoselvitys KOMMENTTIKIERROKSEN PALAUTTEET JA PALAUTTEESEEN LAADITUT VASTAUKSET Taina Ollikainen, FCG Suunnittelu ja tekniikka Susanna Roslöf, Satakuntaliitto 18.5.2016 Sisältö 1 Selvityksen

Lisätiedot

Helsinki-Turku, nopean ratayhteyden jatkosuunnittelu Tilannekatsaus / projektipäällikkö Jussi Lindberg, Liikennevirasto

Helsinki-Turku, nopean ratayhteyden jatkosuunnittelu Tilannekatsaus / projektipäällikkö Jussi Lindberg, Liikennevirasto Helsinki-Turku, nopean ratayhteyden jatkosuunnittelu 9.12.2016 Tilannekatsaus / projektipäällikkö Jussi Lindberg, Liikennevirasto Nopean ratayhteyden kokonaisuus Uusi nopea Helsinki Turkurata rakentuu

Lisätiedot

Liikennejärjestelmäsuunnitelma

Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma on laadittu Iisalmen ja Kiuruveden kaupunkien sekä Vieremän, Sonkajärven, Varpaisjärven, Lapinlahden, Keiteleen, Pielaveden ja Rautavaaran

Lisätiedot

HATTULAN OSAYLEISKAAVAN LIIKENTEELLISET VAIKUTUKSET RAPORTTI

HATTULAN OSAYLEISKAAVAN LIIKENTEELLISET VAIKUTUKSET RAPORTTI HATTULAN OSAYLEISKAAVAN LIIKENTEELLISET VAIKUTUKSET HATTULAN OSAYLEISKAAVAN LIIKENTEELLISET VAIKUTUKSET Viite 82121867 Ramboll 3 SISÄLLYSLUETTELO 1. Tiivistelmä 4 2. Johdanto 5 3. Osayleiskaava-alue 5

Lisätiedot

LEMUNNIEMEN JA PIISPAN- RISTIN OSAYLEISKAAVA. Piispanristin tavoitteet 1 (5) Kaupunginvaltuusto Pasi Aromäki / PA 4.3.

LEMUNNIEMEN JA PIISPAN- RISTIN OSAYLEISKAAVA. Piispanristin tavoitteet 1 (5) Kaupunginvaltuusto Pasi Aromäki / PA 4.3. Kaupunginvaltuusto 25.4.16 37 1 (5) Pasi Aromäki / PA DA:210/2015 LEMUNNIEMEN JA PIISPAN- RISTIN OSAYLEISKAAVA Piispanristin tavoitteet Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt osayleiskaavan Lemunniemeä koskevat

Lisätiedot

Kanta-Hämeen jatkuva liikennejärjestelmätyö ja liikennejärjestelmätyöryhmän toiminta 2015-2016

Kanta-Hämeen jatkuva liikennejärjestelmätyö ja liikennejärjestelmätyöryhmän toiminta 2015-2016 Kanta-Hämeen jatkuva liikennejärjestelmätyö ja liikennejärjestelmätyöryhmän toiminta 2015-2016 o Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma, 4/2014 o Aiesopimus vuosille 2014-2019, 9/2014 o Liikennejärjestelmätyöryhmän

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN TAAJAMIEN MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVA

VARSINAIS-SUOMEN TAAJAMIEN MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVA VARSINAIS-SUOMEN TAAJAMIEN MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVA Luonnoksesta saadut lausunnot ja mielipiteet sekä niihin laaditut vastineet 12.2.2016 Yleisvastine Koko maakuntaa koskevat

Lisätiedot

Kantatien 54 kehittämisen ja tieluokan muutoksen vaikutusten arviointi Selvitysmuistio 12.8.2015, Anneli Tanttu ja Reijo Lehtinen, Kohateam Oy

Kantatien 54 kehittämisen ja tieluokan muutoksen vaikutusten arviointi Selvitysmuistio 12.8.2015, Anneli Tanttu ja Reijo Lehtinen, Kohateam Oy Johdanto Tässä selvityksessä on arvioitu valtatien10/12 ja kantatien 54 rooleja maankäytön ja liikennejärjestelmän kannalta Kanta-Hämeen alueella. Lähtökohtina tarkastelulle ovat maankäyttöön liittyvät

Lisätiedot

Häiriötiedottaminen kaipaa kehittämistä? Jorma Helin Tiehallinto Liikenteen palvelut

Häiriötiedottaminen kaipaa kehittämistä? Jorma Helin Tiehallinto Liikenteen palvelut 1 Jorma Helin Tiehallinto Liikenteen palvelut 2 Tieliikenteen häiriötiedotusta tutkittiin Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa 276 249 332 274 261 694 346 347 348 344 337 259 338 325 322 310 130 301 249

Lisätiedot

20 Varsinais-Suomi Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

20 Varsinais-Suomi Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 20 Varsinais-Suomi 20.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 20.1. VARSINAIS-SUOMI Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 4 kpl Taajaan asutut: 9 kpl Maaseutumaiset: 15 kpl

Lisätiedot

Vähittäiskaupan näkymät Myyrmäessä. Myyrmäen yritystilaisuus Joni Heikkola, yleiskaavasuunnittelija

Vähittäiskaupan näkymät Myyrmäessä. Myyrmäen yritystilaisuus Joni Heikkola, yleiskaavasuunnittelija Vähittäiskaupan näkymät Myyrmäessä Myyrmäen yritystilaisuus 17.11.2016 Joni Heikkola, yleiskaavasuunnittelija Vähittäiskaupan nykytila Myyrmäessä Myyrmäen keskusta toimii kaupallisena keskuksena Länsi-

Lisätiedot

Aluerakenteen tasapainoinen kehittäminen hyödyntämällä olemassa olevia rakenteita ja alueiden omia vahvuuksia. Kyläverkoston kehittäminen sekä maaseudun elinkeinotoimintojen edistäminen ja muun toimintapohjan

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS, NEITSYTMÄKI, KORTTELI 658

ASEMAKAAVAN MUUTOS, NEITSYTMÄKI, KORTTELI 658 ASEMAKAAVAN MUUTOS, NEITSYTMÄKI, KORTTELI 658 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 15.8.2016 KUNTA Euran kunta 050 KYLÄ Kauttua 406 KORTTELI 658 TONTTI 3 KIINTEISTÖT 2:574 (osa) 2:261 Kaavan laatija

Lisätiedot

MERKITTÄVIMPIÄ BITUMIKATTOKOHTEITA

MERKITTÄVIMPIÄ BITUMIKATTOKOHTEITA REFERENSSILUETTELO 15.8.2013 1(5) SANEERAUSKOHTEET Vaahteramäen päiväkoti Turku 2004 Konevarikko Rieskalähteentie Turku 2004 Sisätautisairaala Rakennus 1 Turku 2006 Stålarminkatu 33 Turku 2007 Heinikonkadun

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Joulukuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna Väestönmuutos.

Turun väestökatsaus. Joulukuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna Väestönmuutos. Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna 2016 Väestönmuutos 2016 Ennakkoväkiluku 2016 Kaupunki Helsinki 7 383 635 591 Vantaa 4 720 219 196 Espoo 4 591 274 522 Tampere 3 055 228 173

Lisätiedot

KONNEVEDEN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KUHMONTIE

KONNEVEDEN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KUHMONTIE KONNEVEDEN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KUHMONTIE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 2.1.2017 KUNTA Konnevesi (275) KYLÄ Kirkonkylä ALUE Kuhmontien katualue ja siihen liittyvät virkistysalueet

Lisätiedot

KAITAAN KAUPUNKIRAKENTEELLINEN TARKASTELU , tarkistettu Sanna Jauhiainen

KAITAAN KAUPUNKIRAKENTEELLINEN TARKASTELU , tarkistettu Sanna Jauhiainen KAITAAN KAUPUNKIRAKENTEELLINEN TARKASTELU 15.5.2015, tarkistettu 10.6.2015 Sanna Jauhiainen 2 KAITAA NYKYISIN 1. Kaitaan keskus (Iivisniemi), metron tuleva pääsisäänkäynti 2. Iivisniemen nykyinen keskusta

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja

Lisätiedot

Sopimuskauden tehtävä. Edistämisvastuu. yhteistyön vakiinnuttaminen ja vaikutusten arvioinnin kehittäminen. mallin hyödyntäminen

Sopimuskauden tehtävä. Edistämisvastuu. yhteistyön vakiinnuttaminen ja vaikutusten arvioinnin kehittäminen. mallin hyödyntäminen 1. YHDYSKUNTARAKENTEEN KEHITTÄMINEN MAL yhteistyö Liikennejärjestelmätason liikenteellisten vaikutusten arvioinnin kehittäminen. Uusien maaankäyttökohteiden (esim. Kymppi_R ja TYKKI - ohjelmat) ja mm.

Lisätiedot

Helsingin metropolialueen yhdyskuntarakenne - Alakeskukset ja liikkuminen

Helsingin metropolialueen yhdyskuntarakenne - Alakeskukset ja liikkuminen Helsingin metropolialueen yhdyskuntarakenne - Alakeskukset ja liikkuminen Urban Zone -seminaari 13.6.2014 Ville Helminen, Hanna Kalenoja, Mika Ristimäki, Petteri Kosonen, Maija Tiitu, Hanne Tiikkaja SYKE/Ympäristöpolitiikkakeskus

Lisätiedot

Salon kaupungin yleiskaavallinen ohjelma

Salon kaupungin yleiskaavallinen ohjelma Salon kaupungin yleiskaavallinen ohjelma maankäytön rakennemalli 2030 1 Johdanto Yleiskaavallisen ohjelman tarkoituksena on luoda Salon kaupungin maankäytön pitkän aikavälin suuntaviivat tarkemman suunnittelun

Lisätiedot

Vaitinaron liikenne- ja liittymäselvitys, yhteenveto. Johdanto. Liikenneselvitys. Vaitinaron liikenne- ja liittymäselvitys Yhteenveto 4.5.

Vaitinaron liikenne- ja liittymäselvitys, yhteenveto. Johdanto. Liikenneselvitys. Vaitinaron liikenne- ja liittymäselvitys Yhteenveto 4.5. 4.5.2016 1 (5) Vaitinaron liikenne- ja liittymäselvitys, yhteenveto Johdanto Tampereen kaupunki kehittää uutta Hiedanrannan asuin- ja työpaikka-aluetta kaupungin länsiosaan nykyisen Lielahden kaupan alueen

Lisätiedot

KONNEVEDEN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, MUSEOTIE

KONNEVEDEN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, MUSEOTIE KONNEVEDEN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, MUSEOTIE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 2.1.2017 KUNTA Konnevesi 275 KYLÄ Kärkkäiskylä 404 KORTTELI Kortteli 33 tontti 4 KIINTEISTÖ 275-404-23-217

Lisätiedot

Liikkumistottumukset Toimintojen sijoittuminen Matkatuotokset Työssäkäyntialueet. Jalankulkuvyöhyke. Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet.

Liikkumistottumukset Toimintojen sijoittuminen Matkatuotokset Työssäkäyntialueet. Jalankulkuvyöhyke. Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet. Liikkumistottumukset Toimintojen sijoittuminen Matkatuotokset Alakeskukset Työssäkäyntialueet Joukkoliikennevyöhyke Vyöhykeanalyysi Jalankulkuvyöhyke Keskustan reunavyöhyke Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 131. Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.11.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 131. Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.11.2014 Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.11.2014 Sivu 1 / 1 4031/10.02.02/2014 131 Kivenlahden metrovyöhykkeen osayleiskaavan käynnistäminen, alue 840400 (Kh-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Anu Ylitalo, puh.

Lisätiedot

LANATIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

LANATIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus LANATIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2016 päivitetty: 16.12.2016 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan

Lisätiedot

Seutukierros. Kuhmoinen

Seutukierros. Kuhmoinen Seutukierros Kuhmoinen 8.9.2016 Asukkaita n. 2326 (31.12.2015) Itsenäinen vuodesta 1868 Vapaa-ajanasuntoja noin 3 000 Pinta- ala: 937 km2 Veroprosentti 20,75 Kunnanvaltuusto 21 jäsentä Kunnanhallitus 7

Lisätiedot